2 ¢ 2015

Askel kerrallaan kohti itsenäisyyttäMitä hyvää tehdään testamenttilahjoituksilla?

Tietoa jaetaan kylistä kouluihin

Pääkirjoitus

Vaikuttava auttaminen

N epalin maanjäristys muutti maassa sijaitsevien kymmenen lapsi-kylän elämän hetkessä. Yli 40 vuotta Nepalissa perheitä ja lapsia tukeneista SOS- lapsikylistä tuli hätäapukeskuksia. Uhreille, joista

monet ovat vanhempansa menettäneitä lapsia, on tarjottu mahdollisuus toipumiseen sekä uuden elämän aloittamiseen. Lapsikylissä vauriot olivat vähäisiä vahvan rakentamisen ansiosta, mikä mahdollisti nopeat autta-mistoimet. SOS-Lapsikylän käynnistämillä hätäapukeräyksillä Nepaliin on saavutettu maailmanlaajuisesti noin 10 miljoonan euron lahjoitukset. Suomen lapsikylän keräys saavuttanee 100 000 euron rajan. SOS-lapsi-kyläsäätiön oma avustus Nepaliin on 20 000 euroa. Lisäksi olemme saa-neet lähes 300 uutta kummia, jotka tukevat toivottavasti useiden vuosien ajan lapsia Nepalin lapsikylissä. Hetkellisen tai lyhytaikaisen auttamisen ongelmia haluamme välttää, koska avun loppuessa ihmisten tilanne voi heikentyä lähtötilannetta huonommaksi.

Näin laajassa kriisissä on tärkeää jatkaa avustamista riittävän pitkään. Lapsikylätoiminnan vahvuus onkin siinä, että me olimme Nepalissa, me olemme siellä nyt ja me tulemme pysymään maassa myös katastrofin jälkeen. Lapsikylät toimivat erinomaisina tukikohtina auttamiselle ja toimintamme laajenee koko ajan tukemaan perheitä myös omissa kodeissaan. Kriisiavun olemme suunnitelleet jatkuvan vähintään viiden vuoden ajan. Kriisiauttamisen jälkeen on keskityttävä toimintaan, jolla luodaan maahan kestävää kehitystä ja sosiaalista pääomaa. Niitä edistetään antamalla vastuu hyvinvoinnin rakenta-misesta paikallistoimijoille ja tukemalla erityisesti lasten koulutusta, terveyttä ja perheenjäsenten tasa-arvoa. Avustusjärjestöjen työn koordinointi ja yhteistyö ovat edellytyksiä vaikuttavaan auttamiseen.

Nepalin auttamisen lisäksi olemme katsoneet kansainvälisen lapsikylätoiminnan tulevaisuuteen. Haluamme 2030 olla vaikuttavam-pi auttaja maailmanlaajuisesti ja etsiä kumppanuuksia, joilla mah-dollistamme lisääntyvän perheiden ja lasten hyvinvoinnin sekä kodin edelleen niille lapsille, jotka eivät voi asua omassa kodissaan tai jotka ovat menettäneet vanhempansa.

Kiitos kaikille lapsikyläystäville ja nepalilaisten apuun rientäneille,

JARI KETOLA, toiminnanjohtaja

Sisältö

FACEBOOK facebook.com/SOSLapsikylaKatso yhdessä yli 68 000 tykkääjämme kanssa uusimmat kuulumisemme ja osallistu keskusteluun!

TWITTER twitter.com/SOSLapsikylaPuheenaiheita meiltä ja maailmalta nopeampaa tempoa kaipaaville.

VIMEO vimeo.com/user9553418YOUTUBE youtube.com/user/SOSLapsikylaViimeiset kuulumisemme videomuotoisena.

INSTAGRAM instagram.com/soslapsikylaKuvia ja fiiliksiä kylistämme ja toiminnastamme ympäri maailman.

2 PÄÄKIRJOITUS

Vaikuttava auttaminen

3 UUTISIA

Lapset retkillä, 3xkesäsuunnitelma, Älä leimaa -kampanja alkoi, Sosiaalityöntekijät ahtaalla

5 PUHEENVUORO Itsenäistyville nuorille aloitusboksi

6 Askel kerrallaan kohti tulevaisuuttaToni asuu nyt Kaarinan SOS-lapsikylän alueella omassa yksiössä.

9 Samsung tukee koulunkäynnin ohjausta KaarinastaSuurin nuorten syrjäytymistä ennakoiva tekijä on koulumenestys.

10 Testamentit tukevat lasten kasvuaKolme näkökulmaa siihen, mitä testamenteilla saadaan aikaiseksi.

12 Mahdollisuuksia Gambian lapsilleSOS-Lapsikylän perheidenvahvistamisohjelma tukee köyhiä perheitä.

14 Kannustus siivittää omaan elämäänNuoren on opittava luottamaan itseensä ja tiedettävä, että häneen

luotetaan.

JULKAISIJA SOS-LapsikyläSnellmaninkatu 13, 00170 HELSINKI, puh. (09) 5404 880keskustoimisto@sos-lapsikyla.fi, www.sos-lapsikyla.fi, www.sos-childrensvillages.org PÄÄTOIMITTAJA Jari KetolaTOIMITUSSIHTEERI Pirkko Soininen OS/G Viestintä, www.osgviestinta.fiULKOASU JA TAITTO Mikko Koistinen OS/G ViestintäKANSIKUVA Mikael SoininenPAINO Punamusta, ISSN 1235-4996 OSOITTEENMUUTOKSET (09) 4257 9830, lahjoittajainfo@sos-lapsikyla.fi

2 KUULUMISIA

UutisiaKOONNEET Sointu Möller, Tarja Rehnström ja Pirkko Soininen

ISÄT JA POJAT ORAVANPESÄLLÄ

V ihannin SOS-lapsikylä tempaisi ja jär-jesti ensimmäistä kertaa huhtikuussa isä-poika-leirin Pellossa, SOS-Lapsi-

kylän omassa Oravanpesä-leirikeskuksessa. Leirille osallistui kaksi isää kahden poikansa kanssa sekä kaksi ohjaajaa kylästä.

– Meillä oli oikein onnistunut reissu. Saimme isiltä niin hyvää palautetta, että järjestämme kyllä vastavan leirin toistekin, kertoo ohjaaja MATTI VÄÄRÄLÄ.

Viikonlopun yli kestäneellä leirillä pilkit-tiin, saunottiin ja lumikenkäiltiin. Leiriä tuki Are Oy. �

Stadium Sports Camp on suuri urheilu- ja elämys-

leiri 11–14-vuotiaille. Stadium tarjoaa tänä vuonna

kymmenelle Tapiolan ja Kaarinan SOS-lapsikylien nuorelle mahdollisuuden

osallistua leirille.

SIRKUS LUMOSI

U pea Cirque du Soleil tarjosi touko-kuussa Kaarinan SOS-lapsikylän parillekymmenelle lapselle ja nuorelle

mahdollisuuden päästä seuraamaan upeaa Quidam-esitystä. Sirkus lumosi niin nuoret kuin ohjaajatkin. �

L aajavuoressa meitä oli vastassa Ski Sport Finlandin SAMULI LEISTI. Mukana laskemassa oli maajoukkuelaskija

JOUNI PELLINEN. Jouni oli oikein mukava kaveri, kertoo Punkaharjun SOS-lapsikylän vastaava ohjaaja ISMO TIIHONEN.

Laskettelun jälkeen oli mahdollisuus las-kea pujottelurataa kilpaa Stiga-kelkoilla. Kisat olivat tiukkoja ja pari nuorta onnistui päihittä-mään maajoukkuelaskija Jounin tässä lajissa.

Kaikki osallistujat saivat Ski Sport Finlandin pipon, suklaalevyn, Dumle-repun ja dumleja sekä DNA:n prepaid-liittymän.

– Retki oli tosi mukava, vaikka bussimatka oli pitkä. Kivointa oli, kun päästiin laskettele-maan välillä ihan nuorten kesken. Dumle-reppu on hyvä. Stiga-kisat olivat myös hyviä. Toivotta-vasti päästäisiin ensi talvenakin samanlaiselle retkelle, totesi yksi nuorista päivän jälkeen.

– Tällaiset tapahtumat tuovat mukavia kohokohtia arjen keskelle. Nuoret pääsevät

tutustumaan uusiin paikkoihin ja ihmisiin sekä uudenlaisiin sosiaalisiin tilanteisiin. Näistä jää takuuvarmoja muistoja, Ismo toteaa.

Fazer teki yhdessä DNA:n kanssa aloit-teen tapahtuman järjestämisestä.

– SOS-Lapsikylän kanssa tekemämme yhteistyö sisältää taloudellista tukea ja yhtei-siä hyviä hetkiä. Meille tärkeä teema on myös nuorten rohkaiseminen aktiiviseen elämänta-paan. Oli luontevaa yhdistää kaksi yhteistyö-kumppanuuttamme yhteiseen tapahtumaan, toteaa Fazerin ANNA HALTIALA.

– DNA on Ski Sportin yhteistyökumppa-ni. Halusimme yhdistää voimat Ski Sportin, maajoukkueen ja muiden yhteistyökumppa-neiden kanssa ja luoda SOS-Lapsikylän väelle kivan tapahtuman, toteaa DNA:n viestintä-päällikkö ANNA SAURA.

Fazer on tukenut SOS-Lapsikylän työtä yli 40 vuotta. Myös DNA on SOS-Lapsikylän pitkäaikainen yhteistyökumppani.

– Päivät sujuivat todella hyvin ja erittäin mukavissa tunnelmissa. Oli suuri ilo nähdä kuinka lapset sisaruksineen viihtyivät liikun-nan ja muun yhdessä tekemisen parissa, Anna Haltiala iloitsee.

– Oli ilo olla mukana järjestämässä näitä päiviä, Anna Saura lisää. �

Iloiset päivät laskettelurinteessä30.3. ja 31.3. järjestettiin lasten ja nuorten päivät rin-teessä tapahtumat Laaja-vuoressa ja Ruskotunturilla. Punkaharjun SOS-lapsiky-lästä matkusti Laajavuo-reen 11 nuorta (12–17v.) ja kaksi aikuista.

Vuonna 2014 poliisille ilmoitettiin 7 535 alle 18-vuotiaaseen kohdistunutta väkivaltarikosta.

KUULUMISIA 3

Uutisia

LIONS-KOULUTUSYHTEISTYÖTÄ TAPIOLAN LAPSI KYLÄSSÄ

Lions Quest -koulutukset rakentuvat myös toiminnallisista tuokioista. Ryhmät muodostettin erilaisten pientehtävien kautta ja itseluottamus-aiheeseen johdateltiin kutittelemalla kämmeniä.

KUPERKEIKKOJA JA TRAMPOLIINI-HYPPYJÄ

T apiolassa toimiva IT-alan yritys Talent Base järjesti Tapiolan SOS-lapsikylän lapsille päivän liikuntatapahtuman

Vantaan Superparkissa. Päivän aikana lapsilla oli mahdollisuus testata useita eri liikunta-muotoja.

– Toiveenamme oli tietysti, että lapset löytävät liikkumisen riemun ja ehkä innostu-vat jostain uudesta lajistakin. Plussaa oli, että pääsimme itsekin pitkästä aikaa kokeilemaan trampoliinihyppyjä ja kuperkeikkoja voltti-matolla, kertovat Talent Basen TIIA ROINE, KRISTIINA SANDBERG, NINO ILVESKERO ja VEERA

ALA-KAILA.Talent Base aloitti viime vuonna yhteis-

työn Tapiolan SOS-lapsikylän kanssa.– Perinteisten joulutervehdysten sijaan

teemme vuosittain jonkin konkreettisen hy-vänmielenteon. Konkreettiset tapahtumat ja teot antavat myös henkilökunnallemme mah-dollisuuden osallistua hyväntekeväisyyteen omalla työpanoksellaan. Tavoitteenamme on jakaa hyvää mieltä eteenpäin. �

P ääkaupunkiseudun eri Lionsklubit ovat olleet Tapiolan SOS-lapsikylän keskei-siä tukijoita sen alkuvuosista lähtien.

Viimeisen vuoden aikana tuki on laajentunut koulutusyhteistyöhön.

Tapiolan lapsikylän työntekijöille avautui mahdollisuus osallistua Lionsjärjestön kah-den päivän mittaiseen toiminnalliseen Lions Quest -koulutukseen, joka on ollut käytössä Suomessa jo yli 20 vuotta, minkä aikana on koulutettu lähes 20 000 kasvattajaa. Koulu-tuksessa annetaan kasvattajille käytännön

KU

VA M

auri Ratilainen

toimintamalleja ja välineitä vahvistamaan lasten ja nuorten elämisentaitoja.

Tapiolan lapsikylä tarjosi tilat huhtikuun koulutukseen, johon puolestaan yksi lapsiky-län työntekijöistä pääsi osallistumaan ilmai-seksi. Siten lastensuojelun ammattilainen sai mahdollisuuden verkostoitua varhaiskasvatta-jien ja opettajien kanssa. Yhdessä he työstivät yhteisöllisyyden merkitystä, toisten auttamis-ta ja hyvän ilmapiirin luomista lapsiryhmässä. Kouluttajana toimi Lions Quest -kouluttaja, filosofian tohtori MARKUS TALVIO. �

SOSIAALITYÖNTEKIJÄT ON AJETTU AHTAALLE

L ähes 80 prosenttia sosiaalityöntekijöistä kokee, ettei voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisi. Tämä käy ilmi MAIJA MÄNTTÄRI-VAN DER KUIPIN väitöskirjasta.

Enemmistö sosiaalityöntekijöistä koki työhön vaikuttavien säästöpaineiden lisään-tyneen ja yli kolme neljäsosaa koki tehokkuuspaineiden lisääntyneen. Lähes 40 prosenttia sosiaalityöntekijöistä koki, että heidän mahdollisuutensa tehdä ammattieettisesti vastuullista työtä olivat heikentyneet. Huomionarvoista on, että noin 60 prosenttia vastaajista koki mah-dollisuutensa pysyä lain vaatimissa aikarajoissa sekä puuttumismahdollisuutensa asiakkaan tilanteeseen riittävän varhaisessa vaiheessa heikentyneen.

– Tämä on erityisen huolestuttava tulos, kun otetaan huomioon esimerkiksi lastensuojelu-lain velvoite varhaiseen puuttumiseen. Puhetta varhaisesta puuttumisesta ja ennaltaehkäisystä kyllä riittää, mutta se ei näytä realisoituneen sosiaalityöntekijöiden työssä, toteaa Mänttäri-van der Kuip. �

4 KUULUMISIA

Puheenvuoro

Eijan suunnittelema boxi luovutetaan SOS-Lapsikylästä itsenäistyville nuorille. Boxin lopullisen ulkoasun on suunnitellut sisustusarkkitehti Pauli Laitinen ja ne on valmistanut puuseppämestari Lahdesta Kauko Ala-Lehtimäki.

SOS-Lapsikylän yrityskummi Fiskars on jo vuodesta 2012 lahjoittanut itsenäistyville nuorille starttipaketin, joka sisältää laadukkaan setin astioita ja tarvikkeita ensim-mäiseen omaan kotiin, esimerkiksi lautasia, paistinpannun ja kattiloita. Fiskars haluaa tukea itsenäistyviä nuoria, jotka muuttavat sijaisperheestä omaan kotiinsa. Nuoret ovat kokeneet laatikon hyvin tarpeelliseksi.

Itsenäistyville nuorille aloitusboksi

T yössäni sijaushuollon loppuvaiheessa olevien nuorten kanssa olen huoman-nut, miten vasta itsenäiseen elämään siirryttäessä nuorille tulee tarve kodin ylläpitoon. Siinä he tarvitsevat välineitä, joilla voivat ratkaista arkielämän

ongelmat. Erikoistumisopintojeni kehitystehtävää varten tavoitteenani oli koota välineitä,

joilla nuori voisi itse palauttaa arkielämänrytmin tarpeen vaatiessa ilman suurta ponnis-tusta. Välineet ovat tuttuja ja yksinkertaisia, mutta useinkaan itsenäiseen elämään siirtyvillä niitä ei ole. Lista niistä heillä kyllä voi olla.

Sitä varten tein pakin, johon on helppo koota erilaiset välineet, kuten herätyskello, ensiaputar-vikkeet, neula, lankaa ja sakset, vasara ja ruuvitaltta. Mietin mitat boksiin ja tein piirustukset. Ajan niukkuuden vuoksi en ennättänyt tekemään pakkia koivusta, kuten olin suunnitellut, vaan tein protomallin vanerista.

Nuoren vastuunotto omasta arjesta helpottuu, kun hänellä on pieniä apuvälineitä, joilla hän voi sen itse hoitaa. Näin hän saa myös onnistumisen kokemuksen ja kokemuksen oman arjen hallinnasta. Tärkeää on kuitenkin huomata, ettei nuorta jätä yksin pelkkien apuvälineiden varaan selviytymään arjestaan. Hän tarvitsee aina rinnalleen ihmisiä, joille hän on tärkeä ja joihin hän voi luottaa ja ottaa yhteyttä tarpeen vaatiessa. �

EIJA LEINONEN

SOS-lapsikyläerityistyöntekijä

RIITTA, 15 V

Kesällä käyn rippileirin. Aion pelata myös kavereiden kanssa korista ja käydä uimassa. Tietenkin haluaisin käydä Tampereella Särkän-niemessä ja Helsingissä Linnanmäellä. Haluan myös ansaita taskurahaa, joten aion mennä kesätöihin. Kesän ensimmäisellä viikolla olen isän luona Oulussa tapaamisella. Käyn hänen kanssaan kalassa, teemme yhdessä ruokaa ja kaikkea kivaa porukalla. Muuten otan kesällä rennosti ja ilon irti kaikesta mitä teen.

TYTTÖ, 4 V

Minä odotan kesää, aurinkoa ja uimista.

OLAVI, 7 V

Minä aion kesällä ajaa mönkijällä, pelata jalkapalloa, uida ja uittaa Urho-laivaa.

3xkesäsuunnitelma

ÄLÄ LEIMAA!

SOS-Lapsikylän Älä leimaa – näe paremmin -kampanja herättää ihmisiä miettimään, miten paljon leimaamista lastensuojelun asiakkaana olevat lapset ja vanhemmat joutuvat elämässään ja arjessaan kohtaamaan.

– Leimaamisen vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia. Ihminen saattaa kantaa haa vaa minäkuvassaan jopa lopun ikäänsä, SOS-Lapsikylän psykologi HILLEVI WESTMAN sanoo.

SOS-lapsikylässä kasvanut DANIEL AHLGREN on elämänsä aikana törmännyt mo-nenlaisiin ennakkoluuloihin lastensuojelutaustastaan johtuen. Lapsuudessa joidenkin kaverien vanhemmat olivat sanoneet, ettei lapsikyläläisten kanssa kannata olla liian paljon tekemisissä. Osa sen sijaan otti avosylin vastaan ja näistä aikuisista tulikin Danielille kuin ”lisävanhempia”.

– Lastensuojelu jakaa ihmiset kahteen porukkaan: niihin, joilla on isot ennakkoluulot, ja niihin, joista tulee ’toisia äitejä’. Ihmiset tietävät lastensuojelusta ylipäätään liian vähän. On paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä yhtään mitään ja ovat omien käsitystensä ja ennakkoluulojensa varassa, Daniel sanoo.

– Pitäisi nähdä, että lastensuojelun asiakkaalle voi käydä hyvinkin – että lähtökohdista huoli-matta elämässä voi käydä hyvin, Daniel korostaa. �

sos-lapsikyla.fi/ äläleimaa

KUULUMISIA 5

Askel kerrallaan kohti tule vaisuutta

Martti, Toni ja Esa tulevat hyvin juttuun keskenään. Toni on erittäin tyytyväinen tukeen, jota on saanut lapsikylästä itsenäistymiseen. – SOS-lapsikylä on taivas verrattuna moniin lastensuojelun laitoksiin.

6 KUULUMISIA

TEKSTI Pirkko Soininen | KUVAT Mikael Soininen

n keskiviikkoaa-mu Kaarinan

SOS-lap-sikylässä. Liikuntasa-lista kuuluu lasten ja aikuisten iloinen nau-

runremakka. Suljettujen

ovien takana peuhaavat ehkä

hieman yllättäen Kaarinan kaupungin perhe-päivähoitajat lastensa kanssa. Mukana telmivät myös lapsikylän pienimmät asukkaat.

– Olemme avanneet ovet ympäristöön ihan konkreettisesti. Haluamme tehdä yhteis-työtä paikallisten ihmisten kanssa ja kutsua kylään ulkopuolisia, kertoo kylän johtaja ESA

VIERIKKO.Jos kylä pysyisi suljettuna, se voisi ylläpitää

ennakkoluuloja. – Meillä on ollut hyvät tilat vähällä käy-

töllä. Nyt paikalliset asukkaat pääsevät tänne tutustumaan ja lapsikylän asukkaiden taas on helpompi osallistua harrastustoimintaan, kun se järjestetään täällä kylän tiloissa.

Esimerkiksi kansalaisopisto käyttää SOS-lapsikylän tiloja arki-iltaisin ja viikonlop-puisin omaan toimintaansa. Turun NMKY:n isä-lapsi nikkarointikerho kokoontuu kylässä, samoin Kaarinan kaupungin Heiluri-liikunta-kerho muutaman kerran viikossa.

Vuoden alussa alkoi myös Piece of Cake -perhekahvilatoiminta. Siihen saavat osallis-tua kaikki halukkaat vauvasta vaariin kerran viikossa.

– Kahvilassa on vieraillut noin 30–40 ihmistä maanantaisin. Määrä yllätti meidätkin.

Uusinta uutta on TPS-jalkapallon aloit-teesta lähtenyt liikuntakerho.

– TPS:n huippujalkapalloilijat halusivat tulla kylään opettamaan nuorille futista ja antaa näin panoksensa lastensuojelutyöhön. Mukaan pyydettiin myös Turun Seudun Urheiluakatemia, ja muita urheiluseuroja ja nyt lapset ja nuoret ovat saaneet kokeilla

huippuammattilaisten ohjaamina lukuisia erilaisia lajeja.

YHTEYS BIOLOGISIIN VANHEMPIINEsa on vetänyt Kaarinan SOS-lapsikylää reilut kaksi vuotta. Hän tuli taloon Helsingistä, Ou-tamon oppilaskodin apulaisjohtajan paikalta. Lastensuojelutyötä Esa on tehnyt jo yli 15 vuotta. Alkuperäiseltä koulutukseltaan hän on yhteisöpedagogi. Työn ohella hän on opiskellut muun muassa johtamisen erikoistumisopintoja, työnohjaajaksi ja perheterapeutiksi (psykotera-peutti). Nyt hän tekee sosiaali- ja terveysalan ylempää korkeakoulututkintoa. Lisäksi hän on tutustunut muun muassa Yhdysvaltojen sosiaali- ja lastensuojelutyöhön.

Suuri muutos viime vuosien aikana on ollut lasten biologisten vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen ja tiivistämi-nen. Kun joskus aikoinaan lapset tapasivat vanhempiaan vain pari-kolme kertaa vuodessa, on suuntaus täysin muuttunut.

– Lapset saattavat lähteä vaikka joka vii-konloppu biologisten vanhempiensa luokse, jos he asuvat lähellä ja asuminen omassa kodissa on turvallista.

Nykyään laki velvoittaa sijoittamaan lapsen noin 150 kilometrin säteelle omasta kodista, mutta ennen näin ei ollut. Kaarinassakin asuu vielä lapsia, joiden koti on kaukana toisella puolella Suomea.

Esimerkiksi äitienpäivää juhlittiin kylässä yhdessä lasten biologisten äitien kanssa. Jouluksi kylään kutsuttiin lasten biologiset vanhemmat.

– Lapsille tämä oli tärkeää. Näytimme vanhemmille videoita, joita olimme kuvanneet lasten kanssa yhdessä arjesta ja harrastuksista.

– Aiemmin vanhempien kanssa palaverit pidettiin neuvottelupöydän ääressä, nyt ko-koonnumme yhdessä lapsikyläkotiin tai lasten suunnittelemaan neuvottelutilaan. Vastakkain-asettelun aika on ohi.

Kylässä on myös vierastalo, jossa vanhem-mat voivat asua, jos tulevat kylään.

Ennen sijoitukset kestivät keskimäärin reilut seitsemän vuotta. Nyt, kun vanhempien vanhemmuutta tuetaan myös sijoituksen aika-na, sijoitusten kestoajat ovat lyhentyneet.

ITSENÄISTYMISTÄ ASKEL KERRALLAANKaarinan lapsikylä on avattu vuonna 2003. Vaikka kylän lasten ikähaitari on 1–18 vuotta, suuri osa on itsenäistymisen kynnyksellä olevia nuoria. Tämän takia juuri Kaarinassa on viime aikoina mietitty paljon nuorten jälkihuoltoa ja jatkohuoltoa.

Kun nuori täyttää 17 vuotta hän yleensä siirtyy asumisharjoitteluun kylän alueella kodin yhteydessä olevaan yksiöön. Nuorten jälki-huolto koskee 18–21-vuotiaita ja jatkohuolto 21–25-vuotiaita vielä opiskelevia nuoria.

– Jälkihuolto ei ole aina toiminut yhtä hyvin kuin nykyään. Paras perusta jälkihuol-lon onnistumiselle on hyvin mennyt sijoitus lapsikyläkodissa.

– Vuorovaikutussuhteen pitää syntyä jo lapsikyläkodissa. Jos nuori rikkoo vaikkapa ikkunan, meidän pitäisi olla tyytyväisiä siitä, että hän uskaltaa näyttää tunteensa. Ikkunan rik-kominen on mahdollisesti oire jostain muusta ja meidän pitää lastensuojelun ammattilaisina nähdä myös syitä tapahtuneen taustalla. Jos nuori ei koskaan kapinoi, hän lähtee ehkä kyläs-tä 18 vuotta täytettyään ja aloittaa mahdollisesti kapinansa silloin. On tosi huono, jos emme ole siihen mennessä ehtineet solmia nuoren kanssa toimivia vuorovaikutussuhteita, Esa sanoo.

Hän korostaa sitä, että jos nuorilla on ongelmia, pitää henkilökunnan ja lapsiky-lävanhempien miettiä, millä kaikilla tavoilla voisimme olla avuksi. Aikuisten peiliin katso-minenkin on ajoittain paikallaan.

TONI, 18, on yksi niistä Kaarinan nuorista, joka opettelee parhaillaan itsenäistymistä. Toni hakeutui itse Kaarinan SOS-lapsikylään viime vuoden marraskuussa 17-vuotiaana. Hän halu-si ympäristöön, jossa olisi mahdollisuus kasvaa ja itsenäistyä turvallisten aikuisten läheisyydes-sä. Pari kuukautta Toni asui lapsikyläkodissa, mutta vuoden alusta lähtien hänellä on ollut kylän alueella ihan oma yksiö.

– Tykkään nykyisestä tilanteesta. Saan olla omissa oloissani, mutta tuki on lähellä.

Nuori mies opiskelee toista vuotta sähkö- ja automaatiotekniikkaa Turun ammatti-insti-tuutissa. Vuoden päästä keväällä hän valmistuu ja suuntaa näillä näkymin armeijaan.

Kaarinan SOS-lapsikylässä halutaan antaa nuorille vanhan viisauden mukaisesti sekä tukevat juuret että kantavat siivet. Kylä on avannut ovet myös paikallisille asukkaille.

Haluamme tehdä yhteistyötä

paikallisten ihmisten kanssa ja kutsua kylään ulkopuolisia.

KUULUMISIA 7

Toni on aktiivinen myös oppilastoimin-nassa: hän on oppilaskunnan puheenjohtaja ja mukana Taika ry:n toiminnassa.

OMA TALOUS HALLINTAANLapsikylissä asuvat nuoret saavat 16-vuotiaista vaate- ja hygieniarahaa joitakin kymppejä viikossa. Samoihin aikoihin heille aletaan maksaa myös aamupalarahaa. Yhdessä ohjaajan kanssa nuoret käyvät kaupassa ostamassa aamupalatarvikkeet ja opettelevat näin katso-maan tuotteiden hintamerkintöjä.

– Jo kodissa asuessaan nuoret opettelevat lapsikylävanhempien ja muun henkilökunnan kanssa valmistamaan erilaisia ruokia. Pyrimme siihen, että jokainen osaisi tehdä ainakin kym-mentä eri ruokaa, kertoo Kaarinan jälkihuol-losta vastaava ohjaaja MARTTI HAIKKA.

Omassa yksiössään asuva nuori saa 120 euroa viikkorahaa, jolla hänen pitää ostaa omat ruuat, vaatteet ja hygieniatarvikkeet.

– Nuoret säilyttävät kuitit ja parin viikon välein pyrimme tutkimaan niitä yhdessä. Tarkoitus on opettaa hintatietoisuutta ja kan-nustaa säästämään. Tonilta se taitaa sujuakin hyvin, Martti vihjaa.

– No joo. Ostin juuri 70 euron takin, kun olin säästänyt viikkorahoista, Toni kertoo.

Nuorten on opittava myös pyykkäämään, siivoamaan oma kotinsa ja hoitamaan laskut.

– Vuokranmaksua varten laitamme nuor-ten tilille rahaa pari viikkoa ennen vuokran-

maksua. Vuokranmaksupäivänä heidän pitää sitten maksaa vuokra verkkopankissa. Ideana on opettaa, että isoja rahasummia ei saa kulut-taa saman tien kun ne tulevat, vaan rahaa pitää säästää myös isoihin laskuihin.

LUOTTAVAISESTI OMAAN KOTIINJälkihuolto ja jatkohuolto ovat aina nuoresta itsestään kiinni. Hän päättää, ottaako tarjotun avun vastaan.

– Juttelemme nuorten kanssa, millaista apua he kokevat tarvitsevansa. Lyömme yh-dessä lukkoon tavoitteet ja tavat toimia, Martti kertoo.

– SOS-lapsikylä on taivas verrattuna mo-niin laitoksiin. En ihmettele, jos laitosnuoret

Kaarinan SOS-lapsikylä• Yhdeksän lapsikyläkotia ja yhdeksän lapsikylävanhempaa. • Mahdollisuus ottaa vastaan 40 lasta. Keväällä kylässä asui 33 lasta.• Henkilökuntaa lähes 40 työntekijää.• Paljon yhteistoimintaa paikallisten yhdistysten ja järjestöjen kanssa.• Kylä tarjoaa myös perhekuntoutusta. • Kylässä voidaan järjestää valvottuja tapaamisia esimerkiksi perheiden erotilanteissa.• Tulevaisuudessa lapsikylä voi tarjota perheille myös kotipalvelua uuden sosiaalihuolto-

lain mukaisesti.• Lapsikylä tarjoaa Kaarinan kaupungille tilat yhtä erityisluokkaa varten. • Erilaisia ryhmiä ja koulutuksia tarjotaan paljon, muun muassa eroneuvo-tilaisuuksia,

yhden vanhemman perheiden iltoja ja uusperhe neuvontaa.

Vapaa-aikana Toni käy salilla treenaamassa. Arjessa tulee aina olemaan kupruja, joiden yli pääsee paremmin, kun on hyvässä fyysises-sä kunnossa.

Kaarinan SOS-lapsikylä tukee koulunkäyntiä erilaisilla projekteilla. – Olemme yrittäneet kääntää kelkan pakottamisesta motivointiin. Koulunkäynnin ohjaaja yrittää yhdessä nuorten kanssa saada heidät itse oivaltamaan, miksi koulua kannattaa käydä, kertoo Esa.

ottavat 18 vuotta täytettyään hatkat ja häviävät. Jos kuri on ollut kova, tekee mieli vain riuh-taista itsensä irti, Toni sanoo.

Hänelle itsellään ei ole kiirettä pois lap-sikylästä, vaikka suunnitelmissa onkin omaan yksiöön muutto mahdollisesti jo alkukesästä.

– Yritämme etsiä minulle yksiön, jonne olisi koulusta helppo kulkea. Ei minua pelota muuttaa yksin asumaan, mitä siinä olisi pelät-tävää. Mutta on hienoa, että jälkihuolto jatkuu ja voin aina tukeutua SOS-lapsikylään.

– En ole yhtään huolissani. Tiedän seuraa-van askeleen ja sehän riittää. Askel kerrallaan tässä mennään eteenpäin, Toni hymyilee, vetää nahkatakin päälleen ja lähtee Martin kanssa lounaalle viikinkiravintolaan. �

8 KUULUMISIA

aikka suomalainen koulu on Pisa-tuloksissa kärkisijoilla ja

se koetaan turvalliseksi, noin kolmanneksella oppilaista on

kuitenkin kielteisiä asenteita koulua kohtaan. Tällä kolmanneksella on

myös suurimmat ongelmat koulun kanssa. Uskon kadottaminen omaan oppimiskykyyn ja vähäinen into jatko-opintoihin kasautuvat samoille oppilaille.

– On osoitettu, että suurin nuorten syr-jäytymistä ennakoiva tekijä on koulumenestys. Ongelmat koulussa näkyvät myös psyykkisessä hyvinvoinnissa. Useimmiten lapsi tai nuori tarvitsisi kokonaisvaltaista ja yksilöllistä tukea ongelmiinsa. Kuitenkin lasten tai nuorten on-gelmat koulun tai oppimisen suhteen eivät ra-joitu sektoreiden mukaisesti, vaan ongelma voi olla kotona tai sellaisilla alueilla, jonne koulun keinot eivät ylety, kertoo Kaarinan SOS-lapsi-kylässä projektia vetävä JOUKO KIESILÄINEN.

KAVERINKIN VOI OTTAA MUKAANKiesiläinen aloitti keväällä Samsungin tuella uuden projektin, jonka tavoitteena on luoda konsepti SOS-lapsikylän lasten ja nuorten koulunkäynnin tukemiseen. Hankkeeseen osallistuvien lasten ja nuorten tukea on tarkoi-tus räätälöidä muun muassa heidän yksilöllis-ten oppimistyyliensä mukaisesti.

Aivan uutta koulunkäynninohjaus Kaarinan SOS-lapsikylässä ei kuitenkaan

TEKSTI Toni Perez | KUVAT Samsung ja Dreamstime

SAMSUNG TUKEE koulunkäynnin ohjausta KaarinastaKaarinan SOS-lapsikylässä käynnistyi keväällä Samsungin tukemana hanke, jonka tavoitteena on kehittää ja vakiinnuttaa koulunkäynnin tukipalvelu SOS-lapsikylän lapsille ja nuorille. Projekti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä myös lasten vanhempien ja lähiseutujen koulujen kanssa.

ole, sillä ensimmäiset kokeilut aloitettiin jo vuonna 2011. Käyttöön on otettu lasten koe- ja koulumenestyksen seuranta sekä yksilölliset tavoitteet. Koulunkäynninohjaus laajentuikin pian läksyihin annettavasta tuesta kouluarjen kokonaisvaltaiseksi tueksi.

- Ohjauksen pariin valittiin aiemmin lapset keskiarvon perusteella, ja heidät velvoitettiin käymään ohjauksessa. Tässä uudessa hankkees-samme tuki on vapaaehtoista ja avointa myös esimerkiksi kyliemme lasten koulukavereille. Tavoitteenamme on osallistuttaa niin lapset, opettajat, koulukaverit kuin vanhemmatkin mukaan uuteen hankkeeseen, Kiesiläinen sanoo.

Hankkeeseen osallistuvia lapsia ja nuoria tuetaan yksilöllisesti heidän oppimistyylinsä mukaisesti.

TIETOA KYLISTÄ KOULUIHINSamsungilla ollaan uudesta hankkeesta innois-saan. Rahoituksen lisäksi yhtiö on tarjonnut hankkeen käyttöön muun muassa laitteita, kuten tabletteja, ja koulutusapua. Samsungin henkilöstö on esimerkiksi lupautunut koulut-tamaan lapsikylävanhempia uuden teknologian tarjoamista mahdollisuuksista oppimisessa, mutta myös siihen liittyvistä riskeistä. Koulun-käynnin ohjausta varten Kaarinan kylään raken-netaan myös uusi, nuorten suunnittelema tila.

- Olemme tehneet SOS-Lapsikylän kanssa yhteistyötä jo monen vuoden ajan, ja on hienoa päästä syventämään yhteistyötä entisestään.

Samsung on sitoutunut maailmanlaajui-sesti kehittämään lasten ja nuorten oppimista, ja meil-lä on esimerkiksi Suomessa monen kaupungin kanssa yhteistyötä tek-nologiaopetuksen kehittämiseksi. Nyt aloitettu hanke on kuitenkin kansainvälisestikin ainut-laatuinen. Toivottavasti onnistumme löytämään kouluviihtyvyyden ja oppimistulosten paranta-miseksi uusia keinoja, joita voimme jakaa myös myöhemmin kylien ulkopuolelle, Samsungin markkinointipäällikkö EVA CARRERO sanoo.

Kiesiläisen mukaan hankkeessa on vahva ennaltaehkäisyn näkökulma.

- Ideana on, että hankkeen oppeja voitai-siin jatkossa suunnata myös koulussa alisuo-riutuville ja syrjäytymisriskissä oleville lapsille ja nuorille. Samalla toivomme lisäävämme myös yhteistyötä koulujen ja lapsikylien välillä. Tiedon jakaminen, yhteistyö ja avoimen dia-login aloittaminen ovat keskeisessä asemassa, Kiesiläinen toteaa.

Hankkeen etenemistä voi seurata esimer-kiksi Samsungin yhteiskuntavastuublogista WWW.DIGITAALINENVALLANKUMOUS.FI �

KUULUMISIA 9

oiminnanjohtaja JARI KE-

TOLA kertoo, että Suomen SOS-Lapsikylän historias-sa testamenteilla on ollut aivan keskeinen rooli. Ilman niitä olisi jäänyt moni talo rakentamatta SOS-lapsikyliin ja moni lapsi ilman turval-

lisia kotioloja. Tätä nykyä SOS-Lapsikylän toimintaa laajennetaan tukemaan perheiden hyvinvointia niin, että huostaanottojen määrä saadaan vähenemään niiden syiden poistuessa.

– Olemme siltä osin vielä polun alussa, mutta jo nyt hieman yli puolet lapsista, joita tuemme, on ennaltaehkäisevien palveluiden piirissä. Toimintamme on myös integroitumas-sa entistä paremmin ympäröivään yhteisöön. Kun perinteisen lapsikylän kodit rakennettiin kaikki samalle tontille, uudet SOS-lapsikylän kodit sijaitsevat yhä useammin hajautettuina kerros- ja rivitaloihin, joissa asuu myös muita suomalaisia perheitä.

– Näin esimerkiksi kaupunkialueilla, joissa sijoituksia tehdään enemmän kuin maaseudul-la, etäisyydet sijoitettujen lasten omiin koteihin ja verkostoihin jäävät mahdollisimman pienik-si. Samalla suojaamme lapsia leimautumiselta. Jos testamentti sen mahdollistaa, käytämme testamenttivaroja jatkossa kestävään lastensuo-jelun kehitykseen, Jari Ketola jatkaa.

TEKSTI Maija Rauha | KUVA Dreamstime

Testamentit tukevat lasten

kasvuaSOS-Lapsikylän hyväksi tehtyjen testamenttien avulla

on rakennettu monta taloa SOS-lapsikyliin ja tuettu nuorten itsenäistymistä. Jatkossa testamenteilla on

mahdollista tukea myös perheitä ennaltaehkäisevästi siten, että lapset voivat asua kotonaan, kasvaa turvassa

ja kouluttautua ja itsenäistyä, kuten muutkin nuoret.

TIEDÄT MINNE TESTAMENTTAATKetola tähdentää, että myös korvamerkityn testamentin tekeminen on edelleen mah-dollista. Tällöin testamenttaaja määrittelee esimerkiksi, mitä toimipistettä, millä alueella tapahtuvaa toimintaa tai minkä tyyppistä toimintaa haluaa tukea. Testamentin tekijä saattaa esimerkiksi käydä katsomassa lähellään toimivan lapsikylän toimintaa ja testamentata omaisuutensa sille.

– Jos ajatellaan muita mahdollisia testa-mentin kohteita, SOS-Lapsikylä on tässä mie-lessä aika ainutlaatuinen. Emme mekään pysty ennustamaan tulevaisuutta, mutta voimme tarjota mahdollisuuden nähdä, miten varoja varsin suurella todennäköisyydellä käytetään. Toimintamme myös noudattaa samoja peri-aatteita kaikkialla maailmassa, eivätkä nopeat muutokset ole todennäköisiä.

Lahjoitus- ja testamenttivaroilla katetaan tällä hetkellä noin 20 prosenttia SOS-Lapsi-kylän toiminnan kuluista Suomessa. Varain-hankinnantuottoja kertyy testamenteista miljoonasta puoleentoista miljoonaan euroon vuodessa.

TUKEA TARPEEN MUKAANTestamenttaajien tuki on tärkeä SOS-Lap-sikylän elinkaarimallin toteuttamisessa. Kunnat lopettavat huostaanotettujen lasten

tukemisen, kun nämä täyttävät 21-vuotta. SOS-Lapsikylät muistuttavat oikeita koteja ja perheitä siinä, että nuoria tuetaan niin kauan, kunnes he ovat omillaan, usein 28–29-vuoti-aiksi. Lapsikylän jälki- ja jatkohuolto auttavat nuorta esimerkiksi muuttojen, opiskelun aloittamisen ja perheen perustamisen yhtey-dessä tarpeen mukaan.

– Monelle lapsikyläkoti on ainoa koti, joka tukee heitä vielä aikuisuudessa. Tuemme myös lapsikylästä itsenäistyneiden nuorten ja lap-sikylävanhempien yhteydenpitoa. Eläkkeelle jääneet lapsikylävanhemmat saavat yhteyden-pitorahaa, jonka turvin he voivat esimerkiksi viettää juhlapyhiä tai lasten syntymäpäiviä yhdessä lapsikylälastensa perheiden kanssa.

Jari Ketola kertoo, että koulumenestyksellä on havaittu olevan vahva yhteys siihen, miten lapsikylässä kasvaneella menee myöhemmin. Siksi testamenttivaroja ohjataan myös lasten koulunkäynnin tukemiseen. Lapsikylässä on esimerkiksi koulunkäyntiavustajia. Lapsikylistä itsenäistyneiden koulutustaso vastaa suoma-laisten keskimääräistä tasoa.

– Kokemukseni mukaan monet SOS-Lap-sikylän hyväksi testamentin tehneet näkevät, että lapsissa on tulevaisuus ja haluavat siksi tukea juuri meitä. Halu auttaa lapsia on monil-la vahva, ja testamentin kautta lapsettomaksi jääneetkin voivat toteuttaa vanhemmuutta. �

10 KUULUMISIA

1. MILLOIN TESTAMENTTI KANNATTAA TEHDÄ?Asiaa ei kannata lykätä, jos tietää, mitä haluaa ja on löytänyt kohteen, joka toteuttaa omia arvoja. �

2. KETKÄ TESTAMENTTAAVAT SOS-LAPSIKYLÄLLE?Lapsettomat yksin elävät ja pariskunnat tekevät usein testamentin jonkin yleishyö-dyllisen yhteisön hyväksi. Tällaisella testamentilla voi määrätä koko omaisuudestaan, ellei omia lapsia ole. SOS-Lapsikylälle testamenttaamisen ideana voi olla, että halutaan tukea jälkeenjääviä sukupolvia, ja SOS-Lapsikylä toteuttaa sen. �

3. ONKO TESTAMENTIN TEKEMINEN VAIKEAA?Ei aina, mutta koska testamentti pitää tehdä muodollisesti oikein, se on hyvä antaa lakimiehen tehtäväksi. Testamentissa on mahdollista määrätä yleishyödylliselle yhteisölle koko omaisuutensa tai esimerkiksi puolet siitä. Tällöin on kyse yleistestamentista. On myös mahdollista testamentata vaikkapa tietty esine tai rahasumma, jolloin puhutaan erityistestamentista. Alkuun pääsee esimerkiksi ottamalla yhteyttä SOS-Lapsikylään. �

4. MAKSAAKO SOS-LAPSIKYLÄ PERINTÖVEROA?Yleishyödylliset yhteisöt on vapautettu perintöverosta, joten tällä hetkellä ei maksa. Pysyykö tilanne samana, riippuu lainsäädännöstä ja sen muutoksista. �

5 MITÄ TAPAHTUU, KUN PARISKUNNASTA TOINEN KUOLEE?Pariskuntien on hyvä hyvissä ajoin harkita, miten ensin kuolleen jälkeen toimitaan. Leskelle voi monessa tapauksessa riittää pelkkä hallinta- ja käyttöoikeus ensin kuolleen omaisuuteen. Tämä saadaan aikaan keskinäisellä hallinta- ja käyttöoikeustestamentilla, jonka mukaan lesken jälkeen omistusoikeus kummankin omaisuuteen siirtyy viime-saajalle, kuten SOS-Lapsikylälle. Leski ei maksa perintöveroa saamastaan hallinta- ja käyttöoikeudesta tämän hetken lainsäädännön mukaan. �

6. MITÄ, JOS MUUTAN MIELENI?Ei hätää. Testamentin voi peruuttaa vapaamuotoisesti ja suunnitella vaikka kaiken alusta uudelleen. �

7. MITEN TESTAMENTTIA SÄILYTETÄÄN?SOS-Lapsikylä tarjoutuu usein säilyttämään hyväkseen tehdyn testamentin. Hyvä ratkaisu on myös pankin tallelokero, josta testamentti tulee automaattisesti esiin, kun kuolinpesää aletaan selvittää. Olennaista on, että alkuperäinen testamentti on tallella. Kopio ei aina riitä. �

Asuntoja nuorten käyttöön

SOS-Lapsikylän kiinteistöpäällikkö ELLI

KORTE-LILJA huolehtii testamenttien kautta SOS-Lapsikylälle kertyneestä

kiinteistöomaisuudesta. Hän kertoo, että suuri osa testamenteista sisältää huoneiston hallintaan oikeuttavia asunto-osakkeita tai kiinteistön, käytännössä talon tontteineen.

– Päätämme asunnon koon ja sijainnin perusteella sen käyttötarkoituksen. Jos testamentin tekijä on korvamerkinnyt sen vaikkapa lapsikylästä itsenäistyvien nuorten asunnoksi, sitä ei myydä tai sen myyntituo-tolla hankitaan asunto nuorten käyttöön. Tes-tamentissa tulee harvoin vastaan ehtoja, joita emme pysty toteuttamaan. Kun testamentis-sa ei ole ehtoja, voidaan varat käyttää siihen tarkoitukseen, missä eniten on tarvetta, Elli Korte-Lilja kertoo.

Kaikki SOS-Lapsikylän sijoitustoiminnan tuotot käytetään järjestön varsinaisen toi-minnan tukemiseen ja ylläpitoon. Noin puolet SOS-Lapsikylän omistukseen jääneistä asun-noista vuokrataan ulkopuolisille, ja puolessa on vuokralaisena lapsikylästä itsenäistynyt nuori tai sijaisperhe. Markkinahintaisten vuokra-asuntojen tuotoilla tuetaan nuorten edullisempaa asumista ja asuntojen ylläpitoa.

Nuoret saavat yleensä asua SOS-Lap-sikylän asunnossa, kunnes ovat saaneet opin-tonsa päätökseen ja aloittaneet työelämässä. Nuorten käytössä on kiinteistöpäällikön mukaan tällä hetkellä noin 30 asuntoa. Niitä on SOS-Lapsikylän jokaisen toimipisteen läheisyydessä sekä paikkakunnilla, joissa lapsikylien nuoret tyypillisesti opiskelevat.

– Käymme läpi myös testamentin kautta saadun kodin irtaimiston ja annamme nuorten asuntoihin esimerkiksi hyväkuntoiset astiat, kodinkoneet ja huonekalut. Nuorten kunnalta saaman itsenäistymisrahan turvin on vaikea varustaa kotia, Elli Korte-Lilja toteaa. �

PERUSTIETOA TESTAMENTTAUKSESTA

Varatuomari Mikko Tanskanen laki-asiaintoimisto MMA Helsinki Oy:stä

vastaa usein esitettyihin kysymyksiin testamenttaamisesta

SOS-Lapsikylälle.

KUULUMISIA 11

akastavassa kodissa on lämpöä. Sen pitää tuntua kodilta, toteaa 13 -vuotias ALIEU. Hän asuu Bakote-hin SOS-lapsikylässä.

Bakotehissa sijaitsee toinen Gambian kahdesta lapsikylästä. Alue on osa Gambian suurinta kau-

punkia, Serrekundaa. Elämä Serrekundassa on lapsille rankkaa. Monet päätyvät kerjäämään kaduille tai joutuvat ihmiskaupan uhreiksi. Koulutus ja terveydenhuolto ovat huonosti järjestettyjä.

Alieu on yksi onnekkaista, jotka ovat päässeet asumaan SOS-lapsikylään. Bakotehin lapsikylässä asuu yhteensä 74 tyttöä ja poikaa.

TEKSTI Matleena Merta | KUVAT SOS-Lapsikylä | LÄHDEMATERIAALI SOS-Lapsikylä

Mahdollisuuksia Gambian lapsille

Gambia on yksi Afrikan pienimmistä ja köyhimmistä valtioista. Taloudellisesti epävakaa maa on kärsinyt myös luonnonkatastrofeista, jotka ovat tehneet ihmisistä kodittomia ja jättäneet monet lapset orvoiksi. SOS-Lapsikylä auttaa Gambian lapsia tarjoamalla koteja, koulutusta ja tukea perheille.

– Unelmoin tulevaisuudessa perheestä, ja siitä että pystyisin rakentamaan heille ison ta-lon. SOS-äitini on roolimallini. Hän rohkaisee minua toteuttamaan unelmiani ja hänen kans-saan tunnen oloni turvalliseksi, Alieu kertoo.

ITSENÄISEKSI AIKUISEKSIBakotehin lapsikylän kasvatti OMAR SOHNA syn-tyi vuonna 1979 keskelle vaikeita olosuhteita. Hänen äitinsä kuoli synnytyksessä, eikä Oma-rin isä huolehtinut hänestä. Kolmevuotiaaksi Omar asui tätinsä ja isoisänsä kanssa, joista kumpikaan ei pystynyt kunnolla huolehtimaan lapsesta. Vuonna 1982 hän pääsi asumaan SOS-lapsikylään.

– SOS-lapsikylä antoi minulle kodin, perheen ja koulutuksen. Olen hyvin ylpeä

taustastani. Ilman SOS-Lapsikylää en olisi se ihminen, joka olen nyt, Omar kertoo.

SOS tarjosi Omarin aikuistuttua hänelle myös mahdollisuuden kouluttautua. Nykyisin miehellä on perhe, ja hän toimii hitsaajana. Omar pitää edelleen yhteyttä SOS-sisaruksiin-sa, ja on nimennyt lapsensakin SOS-veljensä mukaan.

HAAVEENA JURISTIN URABakotehin SOS-lapsikylässä asuu myös ANNA, jonka haaveena on hyvä koulutus ja juristin tutkinto.

– Ihailen SOS-siskoani, joka on pärjän-nyt elämässään hyvin. Hänen esimerkkinsä innostaa minua työskentelemään kovemmin ja tavoittelemaan unelmiani, 14 -vuotias kertoo.

12 KUULUMISIA

SOS-LAPSIKYLÄ GAMBIASSA • Gambiassa on 2 SOS-lapsikylää, joissa asuu yhteensä 224 lasta.

• SOS-Lapsikylillä on perheidenvahvistamisohjelmat 3 kaupungissa, jotka auttavat yhteensä yli 2 300 lasta.

Ohjelman ansiosta 164 huoltajaa sai apua oman liiketoimintasuunnitelman kehittämiseen ja tulojensa parantamiseen.

• Gambiassa toimii 2 SOS-Lapsikylän ylläpitämää Hermann Gmeiner -alakoulua.

• Vuonna 2014 SOS-Lapsikylä jakoi 375 patjaa ja sänkyä lapsille, jotka joutuivat nukkumaan maassa.

1981 Gambian ensimmäinen SOS-lapsikylä avataan Bakotehissa.

1997 SOS-Lapsikylä avaa erityisesti raskaana oleville naisille ja

lapsille tarkoitetun äiti- ja lapsiklinikan.

2006 SOS-Lapsikylä perustaa seksityön uhreiksi

joutuneille nuorille tytöille tarkoitetun SOS-nuortenkodin.

2007 Gambian toinen SOS-lapsikylä avataan Basseen.

2010 Bassessa aloitetaan köyhille perheille tarkoitettu SOS-

perheidenvahvistamisohjelma.

2015 Suomen SOS-lapsikylän kehitysyhteistyöhanke

Ulkoasiainministeriön tuella alkaa.

LÄHDE TUKEMAAN GAMBIAN HANKETTATilisiirrolla kohdistat lahjoituksesi Gambiaan. Merkitse saajaksi SOS-lapsikyläsäätiö. Tili: Nordea FI27 2386 1800 0100 66, viite: 1339Sinä voit auttaa satoja lapsia saamaan paremman tulevaisuuden lahjoituksellasi.

ALGERIA

MALI

BURKINA FASO

NIGER

NIGERIA

BENIN

TOGO

GHANA

LIBERIA

GUINEA

GUINEABISSAU

SENEGAL

GAMBIA

SIERRALEONE

NORSUNLUU-RANNIKKO

MAURITANIA

LÄNSI-SAHARA

MAROKKO

ATLANTIN VALTAMERI

GAMBIA:• väkiluku 1 925 527• pääkaupunki Banjul• viralliset kielet englanti• tasavalta• itsenäistyi Yhdistyneestä

kuningaskunnasta vuonna 1965

Anna viihtyy hyvin SOS-lapsikylässä. Kauniin kodin ympärillä kasvaa puita, ja ky-lässä asuu paljon mukavia, keskenään erilaisia ihmisiä.

– Minulle on tärkeää, että kaikki perhees-säni rakastavat ja pitävät huolta toisistaan. Saan paljon tukea SOS-äidiltäni, sisaruksiltani ja ystäviltäni, Anna kiittelee.

TUKEA PERHEILLESOS-Lapsikylän perheidenvahvistamisohjelma tukee köyhiä perheitä ja yksinhuoltajia sekä

heidän yhteisöjään. Ohjelman tarkoitus on edistää lasten oikeuksia, estää lasten hylkäämi-nen ja vahvistaa perheitä ja yhteisöä huolehti-maan lapsistaan kestävällä tavalla.

Suomen SOS-lapsikyläsäätiö aloitti ulko-asiainministeriön tuella hankkeen Gambian Somassa tammikuussa 2015. Avainasemassa hankkeessa on köyhyyden vähentäminen, koulutus, terveys ja sukupuolien välinen tasa-arvo. Hankkeen loppuessa huoltajien tulisi olla taloudellisesti riippumattomia ja kyetä itse vastaamaan lastensa koulutuksesta,

ravinnosta, terveydenhuollosta ja muusta hyvinvoinnista.

NADINDING CEESAY on yksi ohjelmaan osal-listuneista huoltajista. Hän viljeli yksin pientä vihannespalstaa elättääkseen köyhän perheensä. SOS-Lapsikylän tukemana hän onnistui paran-tamaan elintasoaan ja perheensä hyvinvointia.

– En olisi ikinä uskonut, että elämäni voisi muuttua näin. Lapseni pääsee kouluun ja oppii lukemaan. Hänellä on nyt mahdollisuus parempaan elämään, Nadinding sanoo toiveik-kaasti hymyillen.�

KUULUMISIA 13

Hillevi on ollut SOS-Lapsiky-lässä töissä vuodesta 1991 läh-tien. Kymmenen ensimmäistä vuotta Espoossa sijainneen nuorisokodin johtajana ja sen jälkeen toimipisteiden työtä tukevassa keskustoimistossa.

– Nuorisokodissa ”Mimmilässä” nuorten elämä tuli lähelle ja asioita pystyi katsomaan myös sijaisvanhempien näkökulmasta, Hillevi miettii.

TEKSTI Johanna Pelto-Timperi | KUVA SOS-Lapsikylä

Kannustus siivittää omaan elämäänSOS-Lapsikylän psykologi Hillevi Westman näkee työssään sijoitettujen lasten ja nuorten elämänkaaren kylästä itsenäistymiseen asti. Nuoret saavat lapsikylistä tukea myös oman elämän aloittamiseen.

PORTAITTAIN MAAILMALLEHillevin mielestä portaittainen itsenäistyminen on hieno asia. Nuoria tuetaan itsenäistymisessä ja oman elämän aloittamisessa. Tavoitteena on, että nuori lähtee kylästä maailmalle vasta sitten, kun hän on valmis siihen. Itsenäistymisvaihees-sa nuori voi jo harjoitella vastuun ottamista lap-sikylän tarjoamassa asumisharjoitteluasunnossa. Nuorta autetaan asunnon, koulutuspaikan ja työn etsinnässä. Lapsikylän omissa jälkihuollon asunnoissa vuokrat ovat edullisia.

Psykologi Hillevi Westman on ollut lastensuojelutehtävissä yli 20 vuotta. Näiden vuosien aikana hän on huomannut, että asiat loksahtavat useimmiten kohdalleen. – Oman työn iloisia hetkiä on nähdä ja kuulla, että lapsikylistä itsenäistyneet nuoret ovat saaneet monia asioita elämässään ratkaistuiksi.

Kussakin toimipisteessä työskentelee erityi-sesti nuorten tukemiseen nimetty henkilö, joka on lähellä nuoria myös poismuuttovaiheessa ja sen jälkeenkin. Hillevi kertoo, että lapsikylissä asuneilta nuorilta on saatu hyvää palautetta siitä, että yhteyttä on pidetty poismuuton jälkeenkin. On hyvä olla olemassa joku, jolle voi soittaa ja jonka luona voi vierailla.

– Opiskeleville nuorille suunnataan tukea myös 21 ikävuoden jälkeen. Lahjoitusvaroilla voimme auttaa opiskelevia nuoria. Tämän lapsikylän oman varainhankinnan mahdollista-man jatkohuollon yksi tärkeä päämäärä on var-mistaa nuoren mahdollisuus saattaa loppuun opintonsa ja tässä olemme onnistuneet hyvin.

”PYSTYN JA OSAAN”Aikuistuminen on haastavaa kaikille. On hyvä, että nuori tietää voivansa olla yhteydessä myös lapsikylään, jos haluaa kysyä neuvoa ja apua.

– Tämäkin vaatii sen, että nuori on oppi-nut luottamaan itseensä ja tietää, että häneen luotetaan. Nyt toiminnan lähtökohtana on se, että suhde biologiseen sukuun säilyy ja sitä rakennetaan uudelleen. Lapsikylätoiminnassa panostetaankin ihmissuhteiden jatkuvuuteen ja siihen, että nuori tietää olevansa tärkeä ja merkityksellinen, Hillevi pohtii.

Itsenäistymiseen liittyy usein pohdintaa siitä, miksi en saanut asua ja kasvaa biologis-ten vanhempieni kanssa. Tämä korostuu, kun nuori alkaa perustaa omaa perhettä. Tällöin nuori saattaa pohtia omia valmiuksiaan ottaa vastuuta äitinä tai isänä olemisesta. Jos syrjäytymisen ja sijoitusten kierre on monen sukupolven mittainen, on tilanne haasteellinen. Hillevin mielestä on palkitsevaa nähdä, kun elämä saadaan hallintaan ja nuori voi todeta: ”Pystyn ja osaan”.

– Asioilla on tapana loksahtaa paikoilleen ja näin on useimmiten lapsikylässä kasva-neiden nuortenkin kohdalla. Kun luottamus omaan itseen, lapsikylään sekä biologiseen perheeseen ja sukuun on olemassa, saadaan jo monta asiaa ratkaistuksi. Meissä kaikissa on voimavaroja, jotka oikealla tavalla käyttöön otettuina johtavat hyvään, Hillevi toteaa. �

14 KUULUMISIA

Lapset tarvitsevat apuasi.TEE LAHJOITUS HETI SOS-LAPSIKYLÄLLENordea FI27 2386 1800 0100 66, NDEAFIHHLahjoita lasten hyväksi Suomessa viitenumerolla: 8015Lahjoita lasten hyväksi maailmalla: 9014

Puhelinlahjoitukset SOS-Lapsikylän työhön kotimaassa ja maailmalla:Soita numeroon: 0600 0 4235 (20 €+pvm) tai Lähetä tekstiviesti SOS numeroon: 16499 (10 €)

MERKKIPÄIVÄLAHJOITUSKun merkkipäivä lähestyy, mutta kaapit ovat jo ennestään täynnä tavaraa, voit halutessasi an-taa juhlavieraille mahdollisuuden muistaa sinua pyytämällä heitä tekemään lahjoituksen apua tarvitsevien lasten hyväksi Suomessa tai maailmalla. Olethan yhteydessä lahjoittajapalveluum-me p. (09) 4257 9830, niin voimme antaa lisätietoa merkkipäivälahjoittamisesta ja muistaa sinua kiitoksella juhlien jälkeen.

OLETKO KIINNOSTUNUT VAPAAEHTOISTYÖSTÄ SOS-LAPSIKYLÄSSÄ?Vapaaehtoistyön kautta voit auttaa meitä sekä varainkeruussa että toimintamme esittelyssä. Myös muita tehtäviä on mahdollista tehdä ajoittain sekä keskustoimistollamme että kylissä.

Lue lisää vapaaehtoistyöstä sivuiltamme: www.sos-lapsikyla.fi/vapaaehtoistyo. Jos kiin-nostuit antamaan aikaasi vapaaehtoisena, ota yhteyttä: tarja.rehnstrom@sos-lapsikyla.fi

YRITYSYHTEISTYÖYrityksille on tarjolla erilaisia tapoja tukea SOS-lapsikylätyötä. Tuki voi olla kampanjaluonteista tai pidempiaikaista yhteistyötä.

Ota yhteyttä, niin etsitään teidän yrityksellenne sopivin tapa auttaa. Tutustu yritysyhteis-työmuotoihin verkkosivuillamme: www.sos-lapsikyla.fi/yritysyhteistyoKei Heikkilä, varainhankintapäällikkö p. 040 747 7830, kei.heikkila@sos-lapsikyla.fi

TESTAMENTTILAHJOITUSApua tarvitsevia lapsia on Suomessa paljon. Testamentti on arvokas perintö. Kaipaatteko tietoa testamentin tai lahjoituksen tekemisestä? Oletteko jo tehnyt testamentin?

Testamenttilahjoitus on arvokas tapa varmistaa, että myös tulevaisuudessa lapsilla on mahdollisuus turvalliseen kotiin SOS-lapsikylässä, jossa voi viettää hyvää lapsuutta ja kasvaa vastuulliseksi aikuiseksi.

Voit kysyä lisätietoja tai tilata testamentti-esitteemme numerosta (09) 4257 9830 tai sähköpostitse lahjoittajainfo@sos-lapsikyla.fi

RAHANKERÄYSLUVATSOS-Lapsikylä ry/Poliisihallitus 2020/2013/3089/1.1.2014–31.12.2015 koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaa.SOS-lapsikyläsäätiö/Poliisihallitus 2020/2013/3132/1.1.2014–31.12.2015 koko Suomi, lukuun ottamatta Ahvenanmaa.

Voit liittyä kuukausi-lahjoittajaksi, kummiksi tai tehdä lahjoituksen verkkosivuillamme osoitteessa www.sos-lapsikyla.fi

Lahjoittajapalvelu koordinaattori Marianne Leppänen palvelee numerossa (09) 4257 9830 (ark. klo 10–15) ja sähköpostiosoitteessa lahjoittajainfo@sos-lapsikyla.fi

KUULUMISIA 15

Iloista ja aurinkoista kesää! Toivottaa koko SOS-Lapsikylän väki

KUVA Thinkstock