kuulumisia - sos-lapsikylä€¦ · huolenpitoa tarvitsevien lasten määrän kasvua....

SOS-LAPSIKYLÄN

Kuulumisia4 / 2010

Lastensuojelu sosiaalisen vastuun kohteena

2 | SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA

NIIN PAKISTANIN kuin Haitinkin lapset ovat joutuneet kokemaan kovia kuluneen vuoden luonnonkatastrofeis-sa. Vaara ei ole ohi ja apua tarvitaan useiksi vuosiksi eteenpäin. Lapset tarvitsevat, riippumatta tilanteesta, aina erityistä suojelua ja huomiota, koska eivät ole kykeneviä vielä itse selviytymään vaikeista elämäntilanteista.

Samaan aikaan kun Suomen tulee lisätä avustamista kansainvälisiin kriisikohteisiin, tulee meidän myös kiin-nittää huomio kotimaan lasten ja nuorten lisääntyvään avuntarpeeseen. Suomessa on noin miljoona alle 18 vuotta täyttänyttä lasta. Heistä jo lähes 100 000 lasta on lastensuojelun tukitoimien piirissä. He ovat vaarassa me-nettää vanhempien tuen ja turvallisen kodin. Heistä yli 16 000 asuu ja elää sijaisperheessä tai lastensuojelulai-toksessa. Tukea tarvitsevien määrä on kasvanut 3–5% :n vuosivauhtia viimeiset 15 vuotta.

TOIMINTAA JA TUKEA TARVITAAN MYÖS SUOMESSA

Pääkirjoitus

JulkaisijaSOS-Lapsikylä ryMeritullintori 3 00170 HELSINKIpuh. (09) 5404 880 faksi (09) 5404 8811

PäätoimittajaAija Rikala, puh. (09) 5404 8820

ToimitussihteeriAija Rikala, puh. (09) 5404 8820

UlkoasuHeli Rantala

PainopaikkaForssa Print

KansikuvaTuukka Troberg

ToiminnanjohtajaJari Ketola, puh. (09) 5404 880

SOS-lapsikyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtajaSeppo Kemppinen

SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtajaPauli Leimio

SOS-LAPSIKYLÄN KUULUMISIA | 3

toiminta perustuvat pohjimmiltaan siihen tosiasiaan, että parhaiten turvaamme ja ennakoimme tulevaisuuttamme, kun autamme lähimmäisiämme. SOS-Lapsikylä on lähes 50-vuotisen toimintansa aikana saanut kokea yksityisten ihmisten ja yritysten pyyteettömän tuen, jonka avulla on autettu lapsia ja nuoria sekä turvattu kanssaihmisten hyvinvointia.

Kiitos yhteistyöstä.

Jari Ketolatoiminnanjohtaja, SOS-Lapsikylä ry

TOIMINTAA JA TUKEA TARVITAAN MYÖS SUOMESSA

Tilanne lasten ja perheiden näkökulmasta on kes-tämätön. Kestämätön se on yksilötasolla koetun kärsi-myksen lisäksi myös yhteiskunnallisesti tarkasteltuna. Olemme vaarassa menettää kokonaisen vuosittain syn-tyvän lapsipolven. Vuosittaiset lastensuojelun palvelu-kustannukset ovat nyt n. miljardi euroa ja lasku kasvaa, kun huomioidaan mahdolliset aikuisiässä menetetyt tuottavat työpanokset. Kansakuntana hyvinvointimme perusta ja palvelut rakentuvat edelleen työn ja tuotta-vuuden varaan.

Lisääntyvä lapsiköyhyys, vanhempien mielenterve-ys- ja päihdeongelmien lisäksi, on merkinnyt erityistä huolenpitoa tarvitsevien lasten määrän kasvua. Hoito-kulttuuri on Suomessa Länsi-Eurooopan laitosvaltaisin, mikä on merkinnyt korkeita hoitokustannuksia ja lapsil-le vaikeuksia kiintyä vaihtuvaan hoitohenkilökuntaan. Suomen haaste on löytää enemmän sijaisperheitä huo-lehtimaan turvallisesta kasvuympäristöstä sijoitetuille lapsille. Tarvitsemme myös lisää päättäväistä toimintaa ja yhteistyötä vaikeuksissa olevien perheiden riittävän aikaiseen tukemiseen.

Ihminen, kaikista väitteistä huolimatta, ei tavoittele toiminnassaan vain omaa etuaan. Ihmisen päätökset ja

Pääkirjoitus ......................................................................2

Yritystuen monet muodot .....................................4

TalentPartners valmentaa SOS-Lapsikylän johtoryhmää ............................5

Lapsi sidosryhmäseminaarin keskiössä ...9

SISÄLTÖ

SOS-lapsikyläkummina tuet suomalaista lasta ..........................................................12

Laulu lapselle...................................................................14

Taidekeskus Emman työpaja ...............................15


DIPLOMI SOS-Lapsikylä ry:n kumppaniyritys

tukee omalla panoksellaan arvokasta lastensuojelutyötä Suomessa.

SOS-LAPSIKYLÄ on parhaillaan laa jentamassa toimin-taansa, niin että yhä usampi lastensuojelun piirissä oleva lapsi voisi hyötyä palveluistamme. Suurin tämänhetki-nen han ke on korttelikodit, joita ensi vaiheessa lähdetään rakentamaan Tampe reen Vuorekseen. Tämän hankkeen toteut tamiseen kerätään varoja mm. yritys yhteistyön kaut-ta ja jo kaksi suoma laista yritystä, Karl Fazer Oy ja Suo men Dr. Oetker Oy ovat sitoutuneet tämän hankkeen tuki joik - si ryhty mällä SOS-Lapsikylän yri tys kump paneiksi. Kumppaneita tarvitaan kui tenkin lisää, koska 4–7 lap - selle ja hei dän sijaisvanhemmilleen tarkoitetut kodit on mitoitettava näiden ”suurperheiden” tarpeisiin, ja kotien rakennuskustan nuk set ovat sen mukaiset.

Toinen tärkeä uusi hanke on per hekuntoutus, jossa koko perheen si joituksella SOS-lapsikylään pyritään vah - vistamaan ja voimaannuttamaan sellaisia vanhempia, joiden voimavarat vanhemmuudessa ovat heikentyneet ja lasten huostaanottoa arvioidaan yhtenä lastensuojelun toimenpiteenä. Ensimmäinen kokeilu on käynnistynyt Punkaharjun SOS-lapsikylässä, ja myöhemmin toiminta on tarkoitus laajentaa kaikkiin toimipisteisiimme. Lisäksi

YRITYKSET VOIVAT TUKEA SOS-LAPSIKYLÄÄ MONIN ERI TAVOINYhä useammat yritykset halu avat kantaa yhteiskuntavastuuta tukemalla järjestöjä näi-den työssä. SOS-Lapsikylä toimii mielellään yhteistyössä yritysten kanssa ja tätä tar koi-tusta varten on kehitetty erilaisia yhteistyö - malleja, joista yritys voi valita omaan toimin-taansa sopivimman.

käytämme yrityksiltä saatuja lahjoituksia mm. Theraplay-terapian rahoittamiseen, nuorten jatkohuoltoon sekä las-ten leiri- ja harrastustoimintaan.

Yhteistyömuodoksi yritys voi valita yrityskumppa-nuuden, yritys kummiuden tai toimia satunnaisena yri tystukijana. Kumppanuus on use ammaksi vuodeksi sovit tava yhteis työn muoto, joka toimii vast a vuo roi-sesti. Yritys saa lahjoituk sesta hy vän mielen lisäksi vasti neeksi mah dol lisuuden halutessaan käyttää SOS- Lapsi kylän logoa, henkilös tölle voi daan järjestää tilai - suuk sia, jossa kerrotaan järjestön toiminnasta ja yri-tyksen osuudesta toiminnan tukijana. Yritys voi myös halu tessaan viestiä yhteistyöstä haluamallaan tavalla. Joissain tapauksissa kumppanuus voi toteutua pro bono

Yhteistyömuodoksi yritys voi valita yrityskumppa nuuden, yritys-kummiuden tai toimia satunnai - sena yri tystukijana.


Toimitusjohtaja Seppo Määttä, miksi Talent-Partners haluaa tukea SOS-Lapsikylän toimintaa? Yrityksemme arvope rus-tan mukaisesti olemme vuosittain mukana tu-kemassa jotain lasten ja nuorten kehittymiseen kohdistuvaa toimintaa. Lastensuojelun tilanne ja haasteet Suomessa konkretisoituvat meille, kun SOS-Lapsikylä ry lähestyi meitä yhteis-työpyynnöllä. Meille tuli välittömästi halu olla jollain tavalla mu-kana auttamassa SOS-Lapsikylää heidän arvokkaan tehtävänsä toteuttamisessa. Ainoa pohdittava kysymys liittyi siihen, miten voi-simme auttaa.

Toimimme asiakassuhteessa mo nen suomalaisen yrityksen, kun - nan, valtionhallinnon organisaa ti - on ja järjestön kanssa. Asiak ka il - ta saamiemme toimeksian to jen sisällöt liittyvät useimmiten pal - veluiden uu distamiseen, pro ses - sien ja raken tei den kehittämiseen

TALENTPARTNERS VALMENTAA SOS-LAPSIKYLÄN JOHTORYHMÄÄ

tai toi meenpano kyvyn pa ran ta - miseen. Yhä use am min olem me keskustelemassa asiak kaidem me kanssa siitä, miten asiakkaat ja toimenpiteiden vaikuttavuus saa-taisiin nykyistä voimakkaammin kaiken tekemisen lähtökohdaksi. Useimmilla asiakkaistamme on erit täin vaativa missio ja tavoit-teet, joiden toimeenpano on to-dellinen haaste. Meiltä kysytään

Oletko kiinnostunut yritysyhteistyöstä? Ota yhteyttä:Kei HeikkiläPuh. (09) 5404 880 tai 040 747 [email protected]

-yhteistyön pohjalta, niin kuin esim. Radio Novan kanssa kolmeksi vuo-deksi sovittu kumppanuus. Myös yrityskummin kanssa tehdään sopi-mus jossa lahjoitusvarojen käytöstä sovitaan ennalta, kuten myös tavas-ta viestiä yh teistyöstä. Yritystukijan lahjoitus voidaan niin ikään halu-tessa kohdistaa ennalta sovittuun tarkoitukseen, ja yritys voi viestiä tuestaan omille sidosryhmilleen. Joulu on tyypillisesti juuri tällaisten lahjoitusten aikaa, ja SOS-Lapsikylä onkin monena vuonna juuri joulu-lahjoitusten ansiosta pystynyt jär-jestämään lapsille unohtumattomia leirikokemuksia ja erilaisia harras-tusmahdollisuuksia.

Joskus yritykset haluavat tehdä yhteistyötä kampanjan muodossa. Tähänkin SOS-Lapsikylältä löytyy periaatteet, jonka pohjalta räätälöi-ty ratkaisu voidaan tehdä. Monet yrityk set haluavat järjestää henki-löstölleen yhteiskuntavastuupäivän, ja monet kyliemme syksyn ja kevään pihatyöt on hoidettu yritysten järjes-tämillä talkooporukoilla. Erityisesti kaipaamme henkilöstöä lipaskeräys-talkoisiin. Jos yhteistyö SOS-Lapsi-kylän kanssa kiinnostaa yritystänne, ottakaa yhteys meihin ja sovitaan yhdessä teille sopiva ratkaisu.

Yrityksen henkilöstöllä on myös mahdollisuus kerätä pieni työporuk-ka ja ryhtyä yhdessä SOS-lapsiky-läkummiksi, jolloin kummimaksun voi jakaa keskenään. l

8


neuvoa ja tukea siihen, miten asi-akkaamme voivat parantaa kyky-ään toteuttaa perustehtäväänsä ja toiminnalle asetettuja tavoitteita.

Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kasvuympäristöön se - kä tasapainoiseen kehitykseen. I kä vä kyllä liian moni Suomessa asuva lapsi ja nuori kohtaa elämäs-sään ti lanteen, jossa tämä oikeus ei syystä tai toisesta toteudu. Näis-sä tilanteissa lapsi tai nuori tulee lastensuojelupalveluiden piiriin. SOS-Lapsikylä tavoittelee toimin - nassaan tilannetta, jossa jo kai nen lapsi kasvaa perheessä rakastettu-na, arvos tettuna ja turvas sa. Tämä on erit täin arvokas, mut ta samalla myös vaativa tavoite, joka haastaa SOS-Lapsikylän toimeenpanoky-vyn. Ajatus siitä, että voi simme olla liikkeenjohdon konsultti- ja valmennusyhteisönä mu kana aut-tamassa lasten ja nuorten kasvua ja kehittymistä auttamalla SOS-Lapsikylää on todella innostava ja motivoiva. Yhteistyökeskustelum-me tuloksena päädyimme siihen, että keskitymme yhteistyössämme SOS-Lapsikylän toimeenpanoky-vyn eri osa-alueiden, kuten toi-mintamallin ja rakenteen sekä joh-tamisjärjestelmän kehittämi seen.

Miten suuri merkitys johtamis osaamisella on järjestöjen menestykselle? Johtamisosaamisella on erittäin suuri merkitys minkä tahansa orga-nisaation menestymiselle. Uskon, että lähtökohtaisesti jokainen or-ganisaatio varmaan aidosti haluaa, että sen palveluksessa on hyviä ja osaavia johtajia. Ydinkysymys on kuitenkin, mitä hyvällä johtamis-osaamisella tarkoitetaan sisällölli-sesti.

Suomalainen kulttuuri koros - taa asiaosaamisen tärkeyttä myös johtamistehtävissä. Tähän sisältyy usein oletus, jonka mukaan johta ja on paras tai ainakin erittäin vahva asiantuntija organisaatiossa. Pe rus - tel tu vas ta kysymys tähän kuu luu, mihin muuta henkilöstöä sitten tar-vitaan, jos johto tuntee ja tietää par-haiten asiat? Entä jos johdon ei ole-tetakaan olevan paras asi antuntija. Mikä on tällöin johtamisosaamisen sisältö? Jälkimmäiseen kysymyk-seen löytyy vastaus kyvystä ja ha-lusta luoda organisaation henkilös-tölle sellainen toimintaympäristö, joka innostaa ja kannustaa jokaista henkilöä käyttämään omaa osaa-mistaan yhteisten tavoitteiden to-teuttamiseksi.

Itse uskon tämänsisältöisen joh tamiskäsityksen voimaan jär-jestön menestymisen keskeisenä mahdollistajana. Järjestöjen johta-misosaamiseen sisältyy erityisvaa-timuksena kyky ja halu missio- ja ar-voperusteiseen johtamiseen. Ei ole varmaan olemassa paljon vahvem-paa ja mer kityksellisempää mis - siota kuin luo da ja ylläpitää ympä-ristöä, jossa jokainen lapsi kasvaa perheessä rakastettuna, arvostettu-na ja turvassa.

Millaisia eroja näet järjestöjen ja yritysten organisaatioissa ja johtamistavoissa?Järjestöt on yleensä perustettu jo-takin erityistä tehtävää tai aatetta varten. Tehtävän tai aatteen perusta on usein yleinen ja yhteisöllinen. Talouden osalta järjestöt saavat jä-senmaksutuloja, erilaisia avustuksia ja/tai palvelutoiminnan tuloja. Myös yrityksellä on olemassa joku mis-sio, mutta se on yleensä erityinen ja fokusoitu. Osakeyhtiömuotoisen yrityksen tehtävänä on jo lainkin mukaan tuottaa omistajilleen voit-toa. Siten yrityksen toimintaa ohjaa merkittävästi liiketaloudellinen kan-nattavuus.

Järjestöjen ”pelikenttä” on usein monimutkaisempi kuin yritysten. Toimijoita, vaikuttajia ja intressejä on enemmän ja ne voivat olla myös keskenään ristiriitaisia. Hyvin mo-net järjestöt toimivat tänä päivänä samanaikaisesti aatteellisen perus-tan elinvoimaisuuden ja liiketalou-dellisen kannattavuusvaateiden ris - ti paineessa. Voittoa ne eivät voi usein edes tuottaa, mutta vähintään toi-min nan kustannukset on kyettävä kattamaan sekä lisäksi rahoitettava erilaiset toiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät investoinnit. Talous näyttelee tänä päivänä suu-rempaa roolia kuin aikaisemmin. Kil pailu on tul lut voimallisemmin mukaan myös järjestöjen toimintaan. Lastensuojelupalveluiden mark ki na on ikävä kyllä kasvanut huostaan-ottojen kasvun myötä voimakkaasti ja palvelutarjoajien määrä on myös lisääntynyt.

Vaikka järjestöjen ja yritysten perustehtävässä ja ansaintalogiikas-sa on eroja, en näe suuria eroja orga - nisoinnin ja johtamistapojen periaat-teissa. Toiminnan organiso in ti tar -

Meiltä kysytään neu-voa ja tukea siihen, miten asiakkaamme voivat parantaa kykyään toteuttaa perustehtäväänsä ja toiminnalle asetettuja tavoitteita.


koittaa selkeitä tehtäväjakoja, vas-tuu- ja valtasuhteita sekä tänä päivä-nä usein myös organisaatiorajat ylit - tävään yhteistyöhön kannustavia toi - mintamalleja. Organisoinnissa tu lee ottaa kantaa myös siihen, miten esi - merkiksi konsernihallinto ja -joh to toi mivat suhteessa palveluyksiköi-hin. Tämähän on keskeinen asia myös SOS-Lapsikylässä, jossa voidaan tunnistaa konsernimainen rakenne.

Johtamistavat on puolestaan myös hyvin kulttuurisidonnainen asia, jos emme tarkastele ainoas-taan johtamisen näkyviä rakenteita. Tässä yritysten ja järjestöjen välillä ei ole eroja. Jossain yrityksessä voi olla hyvin hierarkkiset, ylhäältä alas malliin perustuvat johtamistavat, joissa erityisesti saatetaan korostaa kontrollin merkitystä. Näin voi olla myös järjestössä. Toisaalta meillä on olemassa järjestöjä ja yrityksiä, joissa korostetaan luottamukseen, yhteistyöhön ja itseohjautuvuuteen perustuvia johtamistapoja.

Järjestöjen haasteena on koko toimintaan, myös organisointiin ja johtamiseen kohdistuvat ammatti-maistamisen kovenevat vaatimuk-set. Jotta toiminta on laadukasta ja arvostettua, toiminnan organisoin-nin ja johtamisen tulee olla ammat-timaista. Toiminnan hyvyys täytyy todentaa aikaansaannoksilla, ei enää suunnitelmilla ja raporteilla. Tämä on iso haaste monelle järjestölle, jossa on ehkä perinteisesti ajateltu, että loistava menneisyys perustelee riittävästi myös loistavan tulevai-suuden. Ikävä kyllä näin ei ole. Jär-jestöjen välinen kilpailu asiakkaista, arvostuksesta, osaajista ja rahoituk-sesta kovenee koko ajan. Hyvin or-ganisoidulla ja johdetulla järjestöllä on tässä kehityksessä vahva kilpai-luetu.

Mitkä ovat mielestäsi järjes-töjen johtamistavoissa eniten kehittämistä vaativia alueita?Uskon, että pelkkä hyvän asian puolesta toimiminen ei riitä. Täy-tyy kyetä kuvaamaan uskottavas-ti oman toiminnan vaikuttavuus. Viittasin jo aikaisemmin voimistu-neeseen ammattimaisuuden vaati-mukseen. Näkisin, että tämä koskee lähes kaikkia toiminnan osa-aluei-ta: asiakkaan kohtaamisen kanavat, palvelukuvaukset, asiakaslupauk-set, resurssien käytön suunnittelu, johtaminen, palveluiden kehittämi-nen, talouden hallinta, markkinointi ja kumppanuuksien hoito muiden muassa. Ei ole oikeutettua esittää kaikkia järjestöjä koskevaa kehit-tämiskohteiden listaa, koska kaikki järjestöt ovat erilaisessa ja erityises-sä kehitysvaiheessa.

Johtoryhmätyö on yksi keskei-nen kehittämisen kohde. Tätähän me olemme yhdessä miettineet ja työstäneet myös SOS-Lapsikylän kanssa. Erityisesti muutostilanteis-sa johtoryhmän merkitys korostuu, kun pitäisi pystyä työskentele-mään tehokkaasti ja vaikuttavasti yhdessä. Ei riitä, että johtoryhmän jäsenet edustavat kokouksissa vain omia vastuualueitaan. Johtoryhmän jäsenten tulee ottaa enemmän vas-tuuta kokonaisuuden toimivuudes-

ta. Tämä haastaa paitsi viralliset johtamisroolit myös organisaation kulttuurin.

Millainen käsitys sinulla on järjestöjen henkilöstö- ja rahallisista resursseista suhteessa niiden toimeen-panokykyyn? Monilla järjestöillä on samanaikai-sesti pulaa henkilöstöstä ja rahoituk-sesta. Sama tilanne on näinä aikoina kyllä lähes kaikilla organisaatioilla. Uskon silti, että toimeenpanokyky ei ole pääosin kiinni henkilöstön tai rahoituksen määrästä. Toki laa-jempi taloudellinen liikkumatila mahdollistaa erilaisten kehittämis-hankkeiden toteutuksen, mutta se ei sellaisenaan automaattisesti nosta toimeenpanokykyämme. Resurssi-niukkuus pakottaa valintoihin, mikä on aina vaikea asia. On kuitenkin niin, että jos emme pysty priorisoi-maan asioita, emme pysty myöskään kohdentamaan toimeenpanokyky-ämme asioihin, joissa onnistumi-nen olisi meille kriittisen tärkeää. Resurssien niukkuus edellyttää kykyä tehdä kahdenlaisia valintoja: ylösajettavat asiat ja alasajettavat asiat. Molempia tarvitaan toiminnan uudistamiseksi ja yllä pitämiseksi.

Voittoa tavoittelemattomien järjestöjen riskinottamisen mahdollisuudet ovat pienem-mät kuin yrityksien. Minkälai-sia vaatimuksia tämä aihe-uttaa järjestöjen toiminnalle, tavoitteiden asettamiselle ja tavoitteiden saavuttamiselle?Järjestöjen toimintakenttä sisältää sellaisia riskejä, jotka eivät ole sen omin toimenpitein hallittavissa. Esimerkiksi lastensuojelupalvelui - den osalta kunnat päättävät siitä,

Järjestön kannalta on tärkeää tuntea hyvin toiminta- alueensa kuntien nykytilanne ja kehityssuunta.

8


FINAVIAN noin 1800 työntekijää, jotka työskentele-vät lentoasemilla ympäri Suomen, tempaisivat varoja SOS-lapsikylien harrastustoimintaan. Finavian hen-

kilökunta keräsi liikuntakampanjansa aikana liikun-tapisteitä, joiden pohjalta yritys lahjoitti euron per merkintä SOS-lapsikylille. Lahjoituksen loppusumma oli 5451 euroa ja rahat jaettiin tasan kaikkien toimipis-teiden kesken. Näillä varoilla on kylissä maksettu mm. harrastuksiin liittyviä lisenssikuluja, hankittu yhteiset pelipaidat, varattu jääaikaa ja korjattu bändikamoja. Kiitokset reippaille liikkujille! l

Finavian liikuntatempaus toi liikunnan iloa SOS-lapsikyliin

minkä verran ja millaisiin kriteerei-hin perustuen ne tilaavat lastensuo-jelupalveluita. Toiminnan järjestä-misen ja riskinkantokyvyn osalta on kaksi ihan erilaista tilannetta, jos a) kunnat pilkkovat kilpailutuksia pie-niin osiin tai b) tilaavat suurempia kokonaisuuksia, ehkä vielä useam-pivuotisiin puitesopimuksiin perus-tuen. Tämä tulee ottaa järjestön toi-minnan suunnittelussa ehdottomasti huomioon. Nykyinen taloustilanne on erittäin haasteellinen monelle suomalaiselle kunnalle. Samalla se on sitä myös niille järjestöille, joilta kunnat tilaavat palveluita. Järjestön kannalta on tärkeää tuntea hyvin toi-minta-alueensa kuntien nykytilan-ne ja kehityssuunta. Näin voidaan pyrkiä ennakoimaan kunnan tulevia prioriteetteja.

Sellaisessa järjestörakenteessa, jossa on useita palveluyksiköitä, ei ole välttämättä järkevää, että jokai-nen luo omat systeemit jokaiseen asiaan. Riskien hallinnan ja resurs-sien tehokkaan käytön kannalta on perusteltua, että sovitaan yhteisesti toteuttavista hankkeista ja niihin

kohdennettavista resursseista. Tu-lokset tulevat kaikkien käyttöön ja hyödyksi. Kehityshankkeiden osalta on myös syytä pitää erityistä huolta siitä, että kehitettävät palve-lut tai toimintamallit myös integ-roidaan aikanaan tehokkaasti osak-si perustoimintaa. Tässä on yksi heikko kohta hyvin monen orga-nisaation toiminnassa. Niukkojen resurssien maailmassa tämä pitää osata tehdä hyvin ja tehokkaasti.

Onko järjestöjen toiminnassa jotain, mistä yritykset voisivat ottaa oppia?Missio- ja arvolähtöisyys on asia, josta voitaisiin sekä oppia että ottaa esimerkkiä järjestöistä. Tiukkoina aikoina missiolähtöisyys nousee ehkä erityisesti esiin, kun joudu-taan todella miettimään tekemi-sen tarkoitusta. Myös järjestöjen yhteisöllisyys ja erilaiset keinot ja toimintamallit saada ihmisiä mu-kaan johonkin yhteiseen tekemi-seen voisi olla jotain, jota yritykset voisivat soveltaa oman yhteisönsä osallistamiseen.

Mitä hyötyjä yrityksille on toimia järjestöjen yhteistyö-kumppaneina?Yhteistyömme SOS-Lapsikylän kans - sa on tuonut meille hyvän mielen tun-teen siitä, että olemme voineet olla tu-kemassa järjestön johtoryhmää oman toiminnan kehittämisessä. Samalla yh-teistyömme on laajentanut ymmärrys-tämme lastensuojelun tilanteesta ja ke-hitysnäkymistä sekä SOS-Lapsikylän haasteista yhtenä keskeisenä lasten-suojelupalveluiden tuottajana. Meistä on myös hienoa, että voimme kertoa asiakkaillemme ja sidosryhmillemme, että meillä on ollut mahdollisuus tehdä yhteistyötä hyvän asian puolesta SOS-Lapsikylän kanssa. l

HAASTATTELU: AIJA RIKALA


LAPSI SIDOSRYHMÄ - SEMINAARIN KESKIÖSSÄOnko lastensuojelu velvollisuutemme vai onko kyse vain hyvästä tahdosta?

TAPIOLAN SOS-lapsikylän johtaja Sointu Möller nosti seminaarissa esille lapsen oikeuden suojeluun ja per-heeseen YK:n lapsen oi keuksien sopimukseen, lastensuojelulakiin ja ihmisoikeuksiin viitaten.

Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsella on oikeus muun muassa huolenpitoon, valmiuksia vas taavaan perusopetukseen, mah-dolli suu teen ilmaista mielipiteensä ja yh teydenpitoon molempiin van-hempiinsa. Lastensuojelulaki takaa lap sel le oikeuden muun muassa turval li seen kasvuympäristöön ja tasa pai noi seen ja monipuoliseen kehitykseen.

Sointu Möller painotti, että lap-sen oikeudet eivät saa olla riippu-vaisia lapsen perheestä ja lapsella on oltava myös oikeus erityiseen

Seminaarissa lapset antoivat iloisen äänen kuulua soittamalla pianolla Heinä sirkan ja Kummitus marssin.

suojeluun tai tukeen silloin, kun lapsen edun mukaista ei ole antaa hänen pysyä perhepiirissä.

Laki ja sopimukset antavat SOS-Lapsikylän työl-le oikeutuksen ja samalla myös velvollisuuden toi mia lasten oikeuksien toteutumisen puolesta. Perusasioita SOS-Lapsikylän tavassa tehdä työtä ovat lap sen edun ensisijaisuus, lapsen osallisuus ja syrjimättömyys sekä vastuul lisuus.

SOS-Lapsikylän lastensuojelupäällikkö Anna-Liisa Koisti-Auer avasi lastensuojelun kokonaisuutta, joka muodostuu peruspalveluista, ehkäisevästä lastensuo-jelusta ja lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta.

SOS-Lapsikylä kokoontui lokakuussa sidos-ryhmiensä kanssa Tieteiden Taloon Helsin-kiin välittämään ajankohtaista tietoa lasten - suojelusta Suomessa. Kaikkien puheenvuo-rojen käyttäjät asettivat keskiöön lapsen eli asioita tarkasteltiin nimenomaan lapsen nä-kökulmasta. Syksyn sidosryhmäseminaa rista on tarkoitus tehdä vuotuinen tapahtuma.


Lastensuojelulaki takaa lap sel le oikeu den muun muassa turval li seen kasvuym pä ristöön ja tasa pai noi seen ja moni-puoliseen kehitykseen.

SOS-Lapsikylä edustaa lastensuoje-lussa perhehoitoa tuottaen sekä avo-huollon että sijaishuollon palveluita. Anna-Liisa Koisti-Auer muistutti, että kodin ulkopuolista sijoitusta tarvitsevat lapset eivät ole yksi yh-tenäinen ryhmä, vaan jokaisella on oma tarinansa. Yhteistä heille on se, että lapsuus on monella tapaa kuor-mittunut. Hän painotti, että myös ko-din ulkopuolelle sijoitettuina olevat lapset haluavat olla ennen kaikkea lapsia, samanlaisia kuin ketkä tahan-sa muutkin lapset.

SOS-Lapsikylän toiminnan-johtaja Jari Ketola kuvasi las-tensuojelun tarvetta ja tilanteen vakavuutta Suomessa: jo lähes joka kymmenes lapsi Suomessa tarvitsee tavalla tai toisella lasten-suojelun apua. Jari Ketola kertoi, että SOS-Lapsikylä vastaa haas-teeseen kehittämällä parhaillaan uusia palveluita lasten paremman tulevaisuuden mahdollistamiseksi ja huostaanottojen kierteen katkai-semiseksi. SOS-Lapsikylän ar vojen ydintä onkin toiminnan rohkeus ja jatkuvuus. Rohkeutta, jolla ensim-mäiset lapsikyläkodit rakennettiin ja ensimmäiset vanhemmat aloittivat työnsä, tarvitaan yhä. ”Meidän on nähtävä elämämme lainana lapsil-tamme ja siksi toimittava voimak-kaasti tulevaisuutta turvaten”, Jari Ketola painotti. l

TEKSTI: AIJA RIKALA

FAZER on antanut asiakkailleen Helsingin Kluuvikadun kahvilassa mahdollisuuden osallistua lipaskeräykseen SOS-lapsikylätyön hyväksi.

KUVA: ANNA SAVELA

JOULUKADUN AVAJAISTEN yhteydessä järjestetyllä Hy-väntahdon torilla Helsingin Senaatintorilla kävi SOS-Lapsi-kylän kojun edessä vilkas kuhina. Paikalle saapuneet ihmiset jonottivat kojusta höyryävän kuumaa glögiä ja Fazerin lahjoit-tamia pullia, joita myytiin lapsikylätyön hyväksi.

KUVA: PEKKA LÄHTEENMÄKI


SOIVA SIILI -lastenmusiikkiyhtye oli viime kesänä järjestämässä Lastenlaulukatu -musiikkitapahtumaa Oulun Rotuaarille. Siellä oli iso joukko alueen las-tenmusiikin taitajia Risto Järvenpäästä lähtien ja he esittivät omissa ”työpajoissaan” lapsille lasten mu-siikkia. Päivän pääkonsertissa he kaikki esiintyivät.

Konsertissa ei ollut pääsymaksua, vaan soittajat laittoivat hatun kiertämään ja keräsivät rahaa Vi-hannin SOS-lapsikylän lasten musiikkiharrastusten tukemiseksi. Myös Oulun paikalliset yrittäjät lah-joittivat rahaa Vihannin lapsikylälle. Rahaa kertyi melkein 2000 euroa. l

TEKSTI: KAISU PELKONEN

NORJAN SOS-lapsikyläyhdistys järjesti neljässä Norjan suurimmassa kaupungissa päiväkotilapsil-le ”auringonkukkajuhlat”. Lapsikylätyötä tukevia päiväkoteja kutsutaan solsikkebarnehageiksi.

Suosittu tv-tähti ja muusikko Klaus Sonstad kon sertoi lapsille kaupungin halki kulkeneen pa-raatin jälkeen. ”Mukavinta oli tanssia lavalla”, kertoi 5-vuo tias Heine ja jatkoi: ”Me autetaan muita lapsia, kerätään rahaa ja semmoista. Eri-tyisesti me autetaan Juliota.” l

TEKSTI: JUKKA KOTKAVUORI

Lastenlaulut soivat Oulun rotuaari piknikillä Vihannin lapsikylän hyväksi

Norjassa ”auringonkukka - päivä kodit” tukevat SOS-lapsikylätyötä

Vihannin lapsikylän väkeä kävi Soivan Siilin vieraana

Oulussa soitinten ostoreissulla. Reissulla joukko vie -

raili Kärppien luona, sanomalehti Kalevassa, kulttuu-

ritalo Valveella, teatteritalolla ja musiikkiliikkeessä

Musiikki-Kullaksella. Kaikista tuli päivän aikana ennen

kaikkea Soiva Siili -faneja, mutta myös Kärppä-faneja.


SOS-lapsikylä kummina tuet kummimaksullasi suomalaista lasta

Suomalainen lapsi on avun tarpeessa. Huostaanotto jen määrä kasvaa noin kolmen ja puolen prosentin vuosivauh-tia ja nyt jo lähes joka kymmenes lapsi on lastensuojelun asiakkaana. Yhtenä ongelmana muiden joukossa näissä lastensuojelun asiakkaina olevissa perheissä on myös jatkuvasti paheneva köyhyys.


LÄHELLÄMME ON paljon lapsia, jotka tarvitsevat kipeästi elämälleen monipuolista apua, tukea ja huo-lenpitoa pystyäkseen kehittymään itseensä ja toisiin ihmisiin luotta-vaksi, vastuuntuntoiseksi ja myötä-tuntoiseksi aikuiseksi.

Haluaisitko Sinä auttaa näitä lap sia? SOS-lapsikyläkummiuden kautta on mahdollista tukea rahalli-sesti suomalaisia lastensuojelua tar - vitsevia lapsia, jotka ovat SOS-Lap-sikylän avun piirissä. Lapsikylissä kas vavat lapset ovat useimmi ten huostaan otettuja ja asuvat lapsiky-lissä yhdessä sijaisvanhempina toi-mivien SOS-lapsikylävanhempi en kanssa. Kummimaksuilla tuetaan myös lapsia ja perheitä, jotka tarvit-sevat lastensuojelun apua, mutta lap - sia ei ole sijoitettu kodin ulkopuolel-le. Tällä perheiden tukemisella py-ritään auttamaan perhettä jo ennen kuin huostaanoton tarvetta syntyy.

Kummimaksulla saat paljon hyvää aikaanLapsikyläkummien antama raha, 20 euroa kuukaudessa, ohjataan suoraan suomalaisen lapsikylätoiminnan yl-läpitämiseen ja kehittämiseen. SOS-lapsikyliä on Suomessa viisi ja tuki-raha ohjataan aina siihen kohteeseen, missä tarve on suurin. Kummirahalla tuetaan myös Vaajakoskella sijaitse-van nuorisokotimme työtä.

Kummimaksuilla rahoitetaan muun muassa lasten harrastuksia ja

leiritoimintaa. Kummimaksuja voi-daan jakaa myös stipendien muo - dossa palkkiona hyvistä suorituk - sista lukuvuoden päättyessä tai nuo - ren valmistuessa oppilaitoksesta. Li-säksi autamme rahoilla kylistämme itsenäistyneitä nuoria asumisen jär-jestämisessä ja opiskelussa sekä tu-emme lapsikylävanhempien yhtey-denpitoa lapsikylistä itsenäistyvien nuorten kanssa, joilla usein on kovin vähän tai ei lainkaan lapsikylän ul-kopuolisia tukiverkkoja.

Theraplay-terapiaa huostaan otetuille lapsilleKummimaksujen ansiosta pystymme tarjoamaan huostaan otetuille lapsil-le Theraplay-terapiaa. Theraplay on hoitomuoto, joka vahvistaa lapsen kiintymyssuhdetta, itsetuntoa ja ky-vykkyyttä sosiaalisissa suhteissa. Se jäljittelee äidin ja lapsen tervettä suh-detta. Theraplayssa rakennetaan läm-mintä tunneyhteyttä kahden ihmisen välille. SOS-Lapsikylällä on pitkä ja positiivinen kokemus Theraplay-terapian vaikutuksesta lapsen ja tätä hoitavan vanhemman kiintymyssuh-teen rakentamiselle. Varhainen kiin-tymyssuhde on huostaan otetuilla lapsilla varhaislapsuudessa monesti pahoin vaurioitunut.

Uusia palvelumuotojaVaroilla ylläpidämme myös perhei-den tukemisen ohjelmia ja avaamme uusia, kaupunkiympäristöön, ker ros -

taloihin sijoitettavia korttelikoteja, joissa sijoitetut lapset voivat asua sijaisvanhempiensa kanssa. SOS-Lapsikylä kehittää koko ajan toi-mintojaan ja palveluitaan, jotta pystyisimme tarjoamaan apuamme mahdollisimman monelle lastensuo-jelua tarvitsevalle lapselle. Jos sinua kiinnostaa suomalaisten lasten tuke-minen, harkitse ryhtymistä lapsiky-läkummiksi. l

TEKSTI: AIJA RIKALAKUVAT: SOS-LAPSIKYLÄJÄRJESTÖN KANSAINVÄLINEN KUVAPANKKI

Kummiksi voit ryhtyä verkko sivuillamme tai soittamalla SOS-Lapsi-kylän keskustoimistoon:

Elina Pitkäranta (09) 5404 880

SOS-lapsikyliä on Suomessa viisi ja tukiraha ohjataan aina siihen kohteeseen, missä tarve on suurin. Kummirahalla tuetaan myös Vaajakoskella sijaitsevan nuorisokotimme työtä.


Kenen helmaan lapsi vois painaa pään,kuka pienoista vois lohduttaa?Kelle huolensa kertoa vois,kuka kuivaisi kyynelet pois? Kenen syliin juosta vois riemuissaan,kevään kukkia tois kädessään.Kelle onnestaan kertoa vois?Kuka lapsosta kuunnella vois?Jokainen lapsi äitiä tarvitsee,kaipaa syliä lohduttavaa.Jokainen lapsi äitiä tarvitsee,kaipaa syliä lämmittävää.

Miksi koti niin moni särkyykään,vain onnesta rauniot jää?Mistä pienoinen kodin nyt sais,pilvet synkimmät haihtuisi pois?Voiko olla mitään sen suurempaa,kun lapselle apunsa antaa.Ei rahalla mitata voi,sävel auttajan sielussa soi.Jokainen lapsi kotia tarvitsee,kodin lämpöä turvaisaa.Jokainen lapsi äitiä tarvitsee,kodin lämpöä rauhaisaa.

Laulu lapselle

VUOKSEN PERÄMIEHETÖN OK - TETTI, (vas. Pekka Jäntti, Leo Lind-roos, Teuvo Luukkonen, Tauno Miet-tinen, Jaakko Raunio, Veijo Häyhä, Veli Kuosmanen) esitti loppukesällä kodikkaan ja lämminhenkisen Laulu lapselle -kotikonsertin Martti Konti-sen kesäpaikassa Puumalan Niinisaa-ressa. Konsertin tuoton oktetti lahjoitti SOS-Lapsikylälle.

Runon on kirjoittanut Martti Kon-tinen ja säveltänyt Seppo Äijö. Neli-äänisen kuorosovituksen on tehnyt Kalervo Arvola. l

KUVA: PIRKKO KONTINEN



Toinen minä aiheena Taidekeskus Emman syksyn työpajassa Kevään Matkalla-projekti on jatkunut syksyllä taidekeskus Emman työpajassa Tapiolan SOS-lapsikylän nuorten, tai - teilija Katja Tukiaisen ja Em-man opas Hans-Peter Schüt-tin kanssa uudella aiheella.

TOINEN MINÄ – Alter ego – on hah -mo, joka voi sanoa tai olla jotain, mi-tä ei itse juuri nyt uskalla tai halua. Hulluttelu ja rohkaiseva ilmapiiri on työpajalla sallittua.

Hahmot toteutetaan piirtämäl lä ja maalaamalla. Piirretty hahmo suu - rennetaan, leikataan muotoon ja maa - lataan. Työt julkistettiin 13.11. Em-ma rokkaa -tapahtuman yhteydessä, www.emma.museum/emmarokkaa.fi.

Kuvataiteilija Katja Tukiainen on tehnyt suuren maalausinstallaa-tion, Good Heavens, Emman näyt-telytiloihin. Vaaleanpunaisessa va-lossa kylpee Madamoiselle Good Heavens eli Neiti Hyvät Hyssykät rinkelikampauksessaan. Tämä neiti on alun perin ollut taiteilijan oma alter ego hahmo ja kasvanut 20 vuo-

den kuluessa Katja Tukiaisen tavara-merkiksi.

Koneen Säätiön apurahan, Län-simetron, taidekeskus Emman ja Kat - ja Tukiaisen avulla olemme päässeet inspiroitumaan ja heittäytymään tai-teen maailmaan, kiitos!

TEKSTI JA KUVA: TARJA REHNSTRÖM

Hannan Alter ego hehkuu voimakkaissa väreissä

Arvoisa lukijaTämän Kuulumisia-lehden numeron olemme suunnanneet jäsen-temme lisäksi erityisesti yrityksille. Haluamme tuoda esille lasten-suojelun suurta tarvetta Suomessa ja niitä moninaisia tapoja, joil-la yritys tai sen henkilökunta voi tukea SOS-Lapsikylän toimintaa. Valitsemalla yhteiskuntavastuun kohteeksi lastensuojelun voi olla rakentamassa terveempää ja turvallisempaa Suomea.

Aija Rikalapäätoimittaja

MAKSAJA BETALAREN

Saajan tilinumero

Mottagarens kontonummer

Nordea 238618-61564OP-Pankki 578007-2247241Sampo Pankki 800011-223081

IBAN BIC

Saaja Mottagare

SOS-LAPSIKYLÄ RYMeritullintori 3, 00170 Helsinkiwww.sos-lapsikyla.fi

Rahankeräyslupa OKU 1157 A ESLH-2009-10389/Tu-52

Haluamani kertalahjoitus kotimaan SOS-lapsikylätyöhön

Jos sinulla ei ole henkilökohtaista viitenumeroa, kirjoita viesti-kenttään yhteystietosi.

Kummiksi voit ryhtyä ilmoittamalla siitä toimistollemme.

Maksajan nimi ja osoite

Betalarens nam och

adress

AllekirjoitusUnderskrift

ViitenumeroRef. nr

Tililtä nroFrån konto nr

Eräpäivä Förfallodag

Euro

TILI

SIIR

TO. G

IRER

ING

Maksu välitetään saajalle vain Suomessa Kotimaan maksujenvälityksen yleisten ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella.Betalningen förmedlas endast till mottagare i Finland enligt Allmänna villkor för inrikes betalningsförmedling och endast till det kontonummer betalaren angivit.

Kuva: Pelastakaa lapset

Hyvän tahdon joulu PostimuseossaHyvän tahdon joulu Postimuseossa

PostimuseoHelsingin pääpostitalo, Asema-aukio 5 H

ma–pe 10–18, la–su 12–17www.postimuseo.fi

PostimuseoHelsingin pääpostitalo, Asema-aukio 5 H

ma–pe 10–18, la–su 12–17www.postimuseo.fi

5.11.2010–2.1.20115.11.2010–2.1.2011

Näyttely hyväntekeväisyydestä. Laita hyvä kiertämään!

Näyttely hyväntekeväisyydestä. Laita hyvä kiertämään!

Vapaa pääsy!Vapaa pääsy!

Kuva: Pelastakaa lapset

kuulumisia - sos-lapsikylä€¦ · huolenpitoa tarvitsevien lasten määrän kasvua....

Documents