mistä kenkä puristaa, jos opiskelu ei nappaa?...tukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta • 70%...

Mistä kenkä puristaa, jos

opiskelu ei nappaa?

17.10.2017/ Riina Karvonen

Luentomateriaalia

Toiselle asteelle siirtyessä…

– Nuorella on menneillään elämän merkittävin psykologinen

siirtymä: siirtymä nuoruudesta aikuisuuteen (17-22 v.) ja

astuminen aikuisen maailmaan (23-28 v.) … ja millä

elämänkokemuksella!

• Elämänuran valinta

• Opiskelemaan pyrkiminen, pääseminen / pettymykset

• Opiskelun alkaminen / loppuminen

• Opiskelun vaatimukset ja paineet

• Itsenäistyminen vanhemmista, muutto lapsuuden kodista

• Kaveripiirin muutokset, harrastusten muutokset

• Elämänkumppanin etsiminen, löytyminen / pettymykset

• Usein tiukka taloudellinen tilanne17.10.2017/ Riina Karvonen

Luentomateriaalia

Lisäksi on hyvä huomata, että…

– Nuori etsii identiteettiään, kykyjään, ulkonäköään, aikuisen

rooliaan, omaa viiteryhmäänsä ja elämäntapaansa.

– Hän on valmis ehkä kokeilemaan kaikkea,

mutta ei sitoutumaan mihinkään, koska oma tie on hahmottumatta.

– Hän haluaa olla tavallinen ja välttää häpeää vs. haluaa tulla

näkyväksi keinolla millä hyvänsä

– Hän haluaa löytää ja päättää itse

– Opiskelu?


Luentomateriaalia

Millaisia ovat ammatillisessa

koulutuksessa opiskelivat nuoret?(THL, Kouluterveyskysely 2017)

– 57% miehiä, 43% naisia

– Äidin koulutustaso on keskimäärin alhaisempi

ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla kuin

lukiossa opiskelevilla

– Erityistä tukea tarvitsevia 16%

– Ulkomaalaista syntyperää olevia 12%

– Suurin osa opiskelijoista kokee terveytensä hyväksi,

mutta terveyserot ovat edelleen suuria etenkin erityistä

tukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta

• 70% kokee väsymystä viikoittain, 40% päivittäin

– Koulu-uupumusta on ammattiin opiskelevilla kuitenkin

vähemmän kuin lukiolaisilla (10/4% ja 17/8%)


Luentomateriaalia


Luentomateriaalia

Kouluterveyskyselyn tuoreita tuloksia (THL 2017),

www.thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset

http://www.thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset


Luentomateriaalia

www.thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset

http://www.thl.fi/kouluterveyskysely/tulokset

Erityisen tai vaativan

erityisen tuen tarve

Ei tuen tarvetta

Vaativan erityisen tuen

tarve

Erityisen tai vaativan

erityisen tuen tarve

Hyvät sosiaaliset

taidot ja arjen taidot

Heikot sosiaaliset

taidot ja arjen taidot

Hyvät

oppimisvalmiudetHeikot

oppimisvalmiudet

Tuen tarpeen

monimuotoisuus

Risto-reippaat

Toivottomat?Kuuluuko nämä

meille?

Helpot erkat

Mo

tivaatio


Luentomateriaalia

Rakkaus

Pedagoginen hyvinvointi (Leena Holopainen,

ertyispedagogiikan prof.)

Lähtökohdat:

Pedagogiikka: opetusta tai siihen liittyvää tutkimusta

Hyvinvointi: ihmisen sosiaalisen, henkisen ja fyysisen

hyvinvoinnin kokonaisuus

Riittävä hyvinvointi on oppimisen edellytys ja toisaalta

oppiminen mahdollistaa toiminnan muutoksen, joka

edesauttaa hyvinvointia.

Pedagogisten periaatteiden sekä –käytäntöjen

pitäisi tukea sekä oppimista että hyvinvointia


Luentomateriaalia


Luentomateriaalia

Yksilötaso Yhteisötaso

Sisäiset

mallit

Tuki‐ ja

toimintatavat

Oppilaitosyhteisön pedagogiset

Käytänteet

Toimijoiden sosiaaliset yhteisöt ja

tukiverkostot

Opettajan pedagogiset

Ratkaisut

Oppiaan / Opiskelijan työskentelytavat

Opettajan pedagoginen

ajattelu ja näkemys opiskelijasta

Oppijan opiskeluorientaatio

Oppilaitosyhteisön toimintakulttuuri ja arvot

Oppilaiden / opiskelijoiden (ala)kulttuurit

Osallisuus,

Toimijuus,

Osaamisen

kehittyminen,

Vuorovaikutus,

Yhteisöllisyys

Mukaillen Holopainen ym.

Pedagogisen hyvinvoinnin

ulottuvuudet

Näkyvä arkkitehtuuri: Pedagoginen

hyvinvointi koulutuksen lainsäädännössä

Sora-laki 1.1.2012 Soveltuvuus, turvallisuus

Koulurauhapaketti 1.1.2014 Osallisuus, vastuu, oikeudet ,

yhteiset toimintaperiaatteet

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1.8.2014

Yhteisöllinen opiskeluhuolto,

Ennaltaehkäisevä työ

Yksilökohtaisen

opiskeluhuollon palvelut

Laki Ammatillisesta koulutuksesta 1.1.2018

Asiakaslähtöisyys,

Osallisuus17.10.2017/ Riina Karvonen

Luentomateriaalia

Mistä syntyy pedagoginen hyvinvointi?

(Leena Holopainen)

1. Toimintaympäristöissä ja oppimistilanteissa tapahtuva

vuorovaikutus.

Pedagoginen hyvinvointi edellyttää toimijuutta ja

osallisuutta.

Osallisuus syntyy jatkuvasta vuorovaikutteisesta

prosessista, jossa toimijalla on mahdollisuus vaikuttaa

sosiaalisen yhteisönsä käytänteisiin ja myös muokata niitä

aktiivisesti.

Yhdessä tekeminen

Viihtyisyys

Vaikuttamismahdollisuudet


Luentomateriaalia

Objektista subjektiksi

Osallisuudessa on kysymys kuulumisesta johonkin.

Osallisuus merkitsee omakohtaisesta sitoutumisesta

nousevaa vaikuttamista asioiden kulkuun ja vastuun

ottamista seurauksista. Osallisuus voidaan nähdä

syrjäytymisen vastavoimana.

Osallisuudessa

On keskeistä, että ihminen kokee itsensä aktiiviseksi toimijaksi

suhteessa yhteisön toimintaan.

Osallisuuden edistämisessä olennaista on tahto tehdä

asioita ihmisten kanssa vuoropuhelussa.


Luentomateriaalia


Luentomateriaalia

Osallisuuden tasot

Yhdessä päättäminen

Opiskelijoiden kuuleminen

Opiskelijoiden valinnat

Opiskelijat tekevät päätöksiä

ja suunnitelmia

Opiskelijat päättävät ja

toimivat itsenäisesti

Vastu

utta

min

en

Mikä toimii oppilas- ja opiskelijatyössä?

Menetelmä – Vuorovaikutussuhde

8% 70%

Luentomateriaalia

Selittämätön syy

22%Arkiminä – Työminä


Mistä syntyy hyvä vuorovaikutus?

1. Läsnäolo

2. Puheenaiheet

3. Tekniikat

Buber (1993):

Minä-Sinä –läheisyys>läsnäolo, läheisyys ja

aitous

Minä-Se –etäisyys > välimatka ja erillisyys.

Ihmisarvon kunnioittaminen on Minä-Sinä-

kohtaamisen avain. Kohtaamiseen sisältyy

syvä toisen ihmisen kunnioittaminen ja ajatus

siitä, että vaikka toisen sisintä ei voi tuntea,

voi olla toiselle läsnä


Luentomateriaalia


Luentomateriaalia

KORVA SILMÄ

JAKAMATON

HUOMIO

SYDÄN

KUUNNELLA


2. Opettajan ohjaus‐ ja opetustyyli

• sosiaalisen, emotionaalisen ja ohjauksellisen tuen

eri ulottuvuudet

• ryhmän oppimisilmapiirin sekä oppilaiden

oppimismotivaatio ja viihtyvyys koulussa


Luentomateriaalia

Perustehtävä?

Muuttunut ja muuttuva opettajuus

rooli tiedonjakajasta oppimisen edesauttajaksi ja

valmentajaksi

* edustaa yhä enemmän integroitunutta osaamista

* on eettisesti näkemyksellinen ja aktiivinen yhteis-

kunnan kehittäjä (Olli Luukkainen)

* ammatti perustuu kumppanuuteen ihmisten,

teknologian sekä yhteiskunnan kanssa (Hannele

Niemi)

– Osallistava pedagogiikka ja toiminnalliset menetelmät

– Ilmiöoppiminen?17.10.2017/ Riina Karvonen

Luentomateriaalia

Ohjauskäytänteet ja pedagoginen kiintymys


Luentomateriaalia

1. Tunnetuki

Turvallinen ilmapiiri, ryhmähenki sekä opettajan

sensitiivisyys ja opiskelijoiden näkökulman huomioon

ottaminen. Opiskelijoille syntyy kokemus välittämisestä ja

arvostuksen saamisesta.

2. Oppimisen tuki

opettaminen tukee ymmärtämistä ja käsitteiden

oppimista. Kannustava palaute.

3. Ryhmän toiminnan ohjaaminen

Selkeät säännöt, konfliktien ennakointi ja niihin

puuttuminen. Motivoivat tehtävät

Voimaantuminen

Aito kohtaaminen

• Ihmisarvo

• Dialoginen vuorovaikutus

• Läsnäolon voima

Reflektoiva ohjaus

• Mielikuvien ja uskomusten tarkastelu

• Merkityksen kokeminen

Toiminta

• Osallistava ohjaus

• Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

• Positiivinen ja kannustava palaute

• Yhdessä tekeminen

Luentomateriaalia

Voimaantumisen mahdollistaminen

Nähdyksi

tuleminen

Havahtuminen

Motivaatio

Voimaantuminen


Voimaantuminen vs. motivoituminen

– Voimaantuminen ja motivoituminen ovat käsitteinä

lähellä toisiaan

– Voimautuminen on sisäsyntyinen ilmiö kun taas

motivoitumista voi tapahtua myös toisen ihmisen

vaikutuksesta

– Motivaatio toimii voimaantumisen katalysaattorina ja

liikkeelle panevana voimana


Luentomateriaalia

Mitä motivaatio on ja mistä se syntyy?

– Motivaation perustana ovat motiivit. Motiiveilla

tarkoitetaan tarpeita, haluja, viettejä tai palkkioita ja

rangaistuksia.

– Motiivit ovat päämääräsuuntautuneita ja ne voivat olla

tiedostettuja tai tiedostamattomia.

– Motivaatio on motiivien aikaansaama tila.

– Motivaatio voidaan määritellä yksilön tilaksi, joka

määrää, miten vireästi ihminen toimii ja mihin hänen

mielenkiintonsa on suuntautunut.


Luentomateriaalia

– Jokaisessa ihmisessä on sisäsyntyistä

kykyä motivoitumiseen

– Motivaatio on dynaaminen ja vaihteleva

ilmiö, joka voidaan jakaa tilanne- ja yleis-

motivaatioon sekä sisäiseen ja ulkoiseen

motivaatioon

– Muutosmotivaatiota ei voi pakottaa esiin

– Motivaatiota voi tukea pysymään yllä,

mutta sen voi myös tukahduttaa

Motivaatio

17.10.2017/ Riina KarvonenLuentomateriaalia


Maslowin tarvehierarkia

Luentomateriaalia

1.fysiologiset tarpeet (hengissä säilymisen

fyysiset edellytykset, kuten ruoka, juoma,

hengitysilma)

2.turvallisuuden tarpeet (suojautuminen

erilaisilta vaaroilta)

3.yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet

(ystävyys, rakkaus, ryhmään kuuluminen)

4.arvonannon tarpeet (itsearvostus,

kunnioituksen saaminen muilta).

5.itsensä toteuttamisen tarpeet (omien

kykyjen saaminen täyteen käyttöön

esimerkiksi työssä tai vanhemmuudessa).

6.Itsensä ylittämisen tarpeet

…Esimerkiksi

1. Opiskelukyvyn arviointi ja

tavoitteenasettelu, arjen taidot

2. Ryhmän säännöt,

opiskelijatuntemuksen vahvistaminen,

varhainen välittäminen, erityisen ja

vaativan erityisen tuen palvelut

3. Ryhmäytymisen edistäminen,

tunnetaitojen vahvistaminen,,

itsetuntemuksen vahvistaminen

4. Osallisuuden edistäminen,

vastuuttaminen, palautteen antaminen

ja vastaanottaminen, opintojen

suunnitteleminen

5. Itsenäinen suunnittelu ja suunnitelmien

toteuttaminen, vastuulliset tehtävät ja

projektit

6. Itsensä haastaminen


Luentomateriaalia

1. fysiologiset tarpeet (hengissä

säilymisen fyysiset edellytykset, kuten

ruoka, juoma, hengitysilma)

2. turvallisuuden tarpeet (suojautuminen

erilaisilta vaaroilta)

3. yhteenkuuluvuuden ja rakkauden

tarpeet (ystävyys, rakkaus, ryhmään

kuuluminen)

4. arvonannon tarpeet (itsearvostus,

kunnioituksen saaminen muilta).

5. itsensä toteuttamisen tarpeet (omien

kykyjen saaminen täyteen käyttöön

esimerkiksi työssä tai

vanhemmuudessa).

6. Itsensä ylittämisen tarpeet

Tavoite on olennainen motivaation herättämisessä

1. Onko tavoite houkutteleva?

2. Uskotko voivasi saavuttaa tavoitteen?

3. Koetko edistyväsi?

4. Siedätkö takaiskuja?


Luentomateriaalia

Tavoitteiden ja haasteiden mitoitus

– Kuhnurialue > Liian vähän työtä, liian helppoa

– Tehokkuusalue > haasteet ja hallinta tasapainossa

– Paniikkialue > Liikaa työtä, liian haasteellista


Luentomateriaalia


Luentomateriaalia

Steven Reiss: 16 elämän perusmotiivia >

RMP = Reissin Motivaatioprofiili


3. Yksilön valmiuksien ja kykyjen sekä

opetusympäristön resurssien yhteensovittaminen

• oppimiseen liittyvien vaikeuksien ennaltaehkäisy,

tunnistaminen ja tukeminen > pedagoginen tuki

• Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen

• kyky nimetä ja tunnistaa omia vahvuuksia sekä

käyttää niitä hyväksi

• Vahvuuksien löytäminen ja tukeminen


Luentomateriaalia

Pedagogisen tuen tarpeen tunnistaminen

– Ammattiopisto Luovissa on kehitetty RUORI-

pedagogisen ja tuen tarpeen arviointityökalu, jonka

avulla opiskelija voi yhdessä asiantuntijoiden kanssa

arvioida pedagogista tuen tarvetta opinnoissaan.

– RUORISSA koottua arviointitietoa voidaan hyödyntää

palvelujen suunnitellussa ja yksilöllisen opintopolun

toteutuksessa sekä jatkosijoittumisessa myös eri

oppilaitosten ja palveluntuottajien välillä.


Luentomateriaalia

Luentomateriaalia

1. Kiinnostus opiskeluun

a) Motivaatio

2. Opiskeluvalmiudet

a) Lukeminen ja

kirjottaminen

b) Peruslaskutoimitusten

tekeminen

c) Uusien asioiden

oppiminen

d) Opiskelun vaatima

terveydentila ja

toimintakyky

e) Kädentaidot

f) Hahmottaminen

g) Keskittyminen

h) Opiskelu- ja

työtehtävien tekeminen

4. Yhteistyötaidot

a) Käyttäytymisen

säätely

b) Ryhmässä

toimiminen

c) Vuorovaikutustaidot

d) Ohjeiden ja

sääntöjen

noudattaminen

5. Arjentaidot ja

asumisen taidot

a) Itsestä huolehtiminen

b) Kodinhoidolliset taidot

c) Asiointi ja ostosten

tekeminen

d) Vuorokausirytmi

e) Liikkuminen ja

julkisten

kulkuneuvojen

käyttäminen

f) Osallistuminen vapaa-

ajan harrastuksiin

3. Voimavarat

a) Jaksaminen

b) Vireystila

c) Stressinsietokyky

d) Itseluottamus17.10.2017/ Riina Karvonen


4. Pedagoginen toimintakulttuuri

• miten tärkeänä opettajan kehittymistä pidetään ja

minkä verran opettajien pedagogiseen osaamiseen

ollaan valmiita panostamaan.

• Toiminta‐ ja opetuskulttuuria määrittävät rakenteet ja

resurssit

• Arvot ja asenteet


Luentomateriaalia


Luentomateriaalia

Kiitos mielenkiinnosta

Riina Karvonen

[email protected]

mistä kenkä puristaa, jos opiskelu ei nappaa?...tukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta • 70%...

Documents