Arvionkatu 2 • 33840 TamperePuh. (03) 2350 700Fax (03) 2350 777info@fysioline.fi www.fysioline.fi

Paketti sisältää kaiken oleellisen. Hoitopöytä on heti valmis käytettäväksi. Sinun tehtäväksesi jää vain hankkia asiakkaat.

Heti valmis kokonaisuus – Hoitopöytäpaketti EASY!

Hoitopöytäpaketti EASY sisältää:40000 Hoitopöydän runko (sis. moottorin)40025 2-osainen kasvoaukko40010 Käsituet hoitopöytään40015 Sivulevikkeet hoitopöytään41400 Apollo-keinonahka verhoilu40040 Paperiteline11550 Nilkkatyyny103_001 Garnaatioöljy 1L102_001 Appelsiiniöljy 1L10151 Fysioline Massage Creme hierontarasva 800g10610 Saga Cliniroll paperi 1rll10721 Kasvoaukon suojapaperi, kuitukankainen, X-

viillolla, 500kpl603_0005 Desiplint hoitopöydän puhdistusaine 0,5L600_0005 Desipower IHO, ihon puhdistusaine 0,5L

Hinta alv. 0 % 1.100,00Nyt kaupan päälle IcePower Plus -tuubi (200 ml) ja Desipower KÄSI-DESI (100 ml)!

Tarjous voimassa 28.4. asti. Hintaan lisätään alv. 22% ja toimituskulut.

• Tilaa silloin kun sinä ehdit ja haluat – auki vuorokauden ympäri• Erikoishintoja ja -kampanjoita• Jatkuvasti päivittyvää tuotetietoa, jota voit tarkastella myös kirjautumatta

FYSIOLINEN VERKKOSIVUT JA VERKKOKAUPPA UUDISTUIVAT!

Hakeudu sivuille www.fysioline.fi ja tarkista viikoittain vaihtuvat kampanjamme!

Rekisteröitymällä lisää etuja• Rekisteröitymisen hyväksymisen jälkeen

sopimushintasi ovat voimassa.

• kirjautuessasi sivuille näet automaattisesti omat sopimushintasi.

• erillisiä kampanjaetuja rekisteröidyille ammattilaisille.

Helppo käyttää1. Etsi tuote.

2. Lisää ostoskoriin haluamasi määrä. Ostoskorin tuotemäärä ja summa näkyvät koko ajan sivun oikeassa laidassa.

3. ”Tilaa tuotteet” -painikkeella pääset tilaa-maan.

4. Täytä yhteystietosi, mikäli et ole rekisteröity-nyt ja kirjautuneena sisään.

5. Vahvista tiedot.

6. Tilaus on suoritettu, ja saat sähköpostiisi ilmoituksen tilauksen saapumisesta meille.

1•2007

TÄSSÄ LEHDESSÄ MM.• HIERONTATERAPEUTIKSI USA:SSA LÄHTISITKÖ OPISKELEMAAN?• ARTIKKELI SYDÄN- JA VERISUONI- TAUDEISTA• TIETOA NISKA- JA OLKAPÄÄKIVUISTA• TUTKIMUSMATKA IHMISEN ANATOMIAAN• OPPIIKO VANHA HIEROJA VIELÄ UUSIA TEMPPUJA?

ILMOITTAUDU KEVÄÄN OPINTOPÄIVILLE!

kannet_1_07.indd 1 12.2.2007 18:20:51

HO

ITO

TYÖ

N T

ALV

ITA

RJO

US

Loje

r/R

aine

r R

ajal

a O

yPe

rälä

nti

e 15

, 163

20 P

enn

ala

• Pu

h: 0

10-8

3067

80 •

Fax

: 010

-830

6779

Emai

l: m

yyn

ti@

loje

r.co

m •

ww

w.r

ain

erra

jala

.fi •

ww

w.lo

jer.c

om

DEL

TA S

tand

ard

1 M

D4

hoit

opöy

tä ja

kul

utus

tuot

teet

• ja

lkak

ytki

n 1

kp

l•

käsi

tuet

• si

vule

vikk

eet

• p

aper

itel

ine

katk

aisi

jalla

• ka

kso

issa

ran

oit

u k

asvo

-osa

• n

ilkka

tyyn

y•

ho

ito

pö

ydän

su

oja

pap

eri 2

rll

• ka

svo

auko

n s

uo

jap

aper

i 1 lt

k•

Gar

naa

tio

öljy

1 L

• Le

hto

päh

kin

äöljy

1 L

• R

ub

In -h

iero

nta

void

e 1

L•

pap

erit

elin

e ka

tkai

sija

lla•

Des

iplin

t 1 L

• kä

sih

uu

hd

e 0,

5 L

• C

oo

l Po

wer

-kyl

mäv

oid

e 50

0 m

l

Voit

tila

ta m

yös

vain

kul

utus

tarv

ikke

et 8

0 €

.H

inta

ilm

an a

lv. 6

5,57

.

KOKO

PA

KET

TI H

INTA

AN

1050

€H

inta

ilm

an a

lv. 8

60,6

5Ta

rjo

us

on

vo

imas

sa 2

3.3.

2007

ast

i.Valmennuksen kirjat, jotka vastaavat nykypäivänhaasteisiin yhdistämällä erinomaisesti tärkeänteoriatiedon ja esittämällä havainnollisesti erifyysisten ominaisuuksien harjoittamisen jaseurannan. Valmentautumisen psykologia muotoutuu kiinteäksi osaksi valmentamista jajohtamista.

Voimaharjoittelun monipuolinen kirjakaksikko, jonka avulla opit tuntemaan ihmiskehon toimintaa,monipuolistamaan ja tehostamaan voima-harjoittelua. Molemmista kirjoista löydät lähes150 voimaharjoitteluliikettä; oikeat suoritustekniikat ja variaatiot, anatomian kuvista erotat työskentelevät lihakset ja kirjojen avulla saat monipuolisuutta javarmuutta voimaharjoittelun ohjelmointiin. Kirjat soveltuvat erinomaisesti myös nuorten urheilijoiden lihaskuntoharjoittelun kehittämiseen.

”Älä jää lähtötelineisiin” vaan tilaa heti ykköskirjat käyttöösi !

TUTUSTU TARKEMMIN VALMENNUKSEN VAHVOIHINKIRJOIHIN KOTISIVUILLAMME:

WWW.VK-KUSTANNUS.COMVK – Kustannus Oy www.vk-kustannus.com

TIETOA JA TEHOKKUUTTA

VALMENNUKSEEN !TIETOA JA TEHOKKUUTTA

VALMENNUKSEEN !

Menestyvän valmentajan tulee tuntea myösvalmennuksen tukitoimien perusasiat ja olla ajantasalla ravitsemuskysymyksissä . Liikuntaravitsemus-kirja tarjoaa valmentajalle faktat ja vankkaa perus-tietoa ravitsemuksesta sekä ohjaa valmentajat jaurheilijat oikealle polulle ravitsemuksen tiellä. Urheiluvammat – kirjan avulla valmentaja oppiituntemaan urheiluvammojen pääperiaatteet,ennaltaehkäisyn ja hoitomenetelmät. Kirja helpottaa tunnistamaan oireiluiden perusteella vamman synnyn ja opettaa valmentajan ohjaamaan urheilijan ajoissa lihashuoltoon, hoitoon tai kuntoutukseen.

VALMENNUKSENOHJELMOINTI JA

OSA-ALUEET

MONIPUOLINEN JA TEHOKAS

VOIMAHARJOITTELU

VALMENNUKSENTUKITOIMET –

ravitsemus ja urheiluvammat

UUTUUS! UUTUUS!

tilauspalvelu puh. 0500-498 163 email:ari.skytta@vk-kustannus.com

kannet_1_07.indd 2 12.2.2007 18:20:56

www.khl.fi

Lehden julkaisijaKoulutettujen Hierojien Liitto ryKauppakatu 23, 60100 Seinäjoki

Liiton puheenjohtajaMartti LahikainenKoulukatu 27, 53100 Lappeenrantapuh. 0400-674 083martti.lahikainen@khl.fi

Liiton toiminnanjohtajaTimo KoskenrantaKauppakatu 23, 60100 Seinäjokitimo.koskenranta@khl.fipuh. (06) 4177 890, fax. (06) 4177 890ma-pe klo 9.00-13.00Myös osoitteenmuutokset jalehden ilmoitusmyynti.

TOIMITUSPäätoimittaja Minna ErkkiläRauhankatu 4 B 57, 48100 Kotkagsm 050-463 5571, puh.k. (05) 227 6282sähköposti: minna.erkkila@khl.fi

Toimitussihteeri Sanna MuukkaKuononmäentie 1, 01800 Klaukkalapuh. 0400-516 463, sanna.muukka@khl.fi

Ulkoasu Seppo LeiniittyYrjönkatu 7 A 5, 28100 Pori

Ilmoitushinnat 1.1.2007Koko musta-valko 2-värinen 4-värinen1/1 sivu 390 € 530 € 585 €1/2 sivu 221 € 310 € 398 €1/4 sivu 142 € 200 € 272 €1/8 sivu 98 € 142 € 178 €

TAKAKANSI: 798 € nelivärinenII-SIVU edessä: 620 € nelivärinenII-SIVU takana: 620 € nelivärinen

KoulutusilmoituksetKoko musta-valko1/1 sivu 179 €1/2 sivu 106 €1/4 sivu 72 €1/8 sivu 54 €

Muut luokitellut ilmoitukset:Myydään/Ostetaan/ym.1.50 €/palstamillimetri

Ilmoitushinnat on laskettu painovalmiin aineiston mukaan. Ilmoitusten mahdolli-sesta tekemisestä neuvotellaan erikseen.

Ilmestymisaikataulu 2007 Ilmest.päivä ain. jättöpvä ilm.jättöpvä1. 23.02.2007 12.01.2007 26.01.20072. 25.05.2007 13.04.2007 27.04.20073. 22.09.2007 10.08.2007 24.08.20074. 7.12.2007 25.10.2007 9.11.2007

Mahdolliset peruutukset ja muutokset kaksi viikkoa ennen ilmoitusten jättöpäivää. Peruutuksen syy mainittava.

Lehden levikki 1600 kplOsoitteellinen jakelu Koulutettujen HierojienLiitto ry:n jäsenille (1600 kpl), lisäksi mm.hierojakouluille, kylpylöille ja terveyden-huolto-oppilaitoksille.

Lehden periaatelinjaHieroja- Lehden tarkoituksena on toimia hierojien ammatillisena tiedonvälitys-kanavana koko maassa. Lehden tehtävänäon olla lukijoilleen hyödyllinen, ajankoh-tainen ja aikaansa seuraava tiedonvälittäjä.Tässä tehtävässä se huomioi erityisestiKoulutettujen Hierojien Liitto ry:n jäsententarpeet. Lehti noudattaa eettisesti korkea-tasoista julkaisuperiaatetta

PAINO: Ai-Ri Offset ky • Pori 2007ISSN 1455-7436

PÄÄKIRJOITUS

SISÄLTÖ

sivu 1PÄÄKIRJOITUS

sivu 2•PUHEENJOHTAJALTA•MUUT LEHDET

sivu 3TOIMINNANJOHTAJANPALSTA

sivut 4-5TERVEYSUUTISET

sivut 7-10SYDÄN- JA VERISUONI-TAUDIT

sivut 11-13NISKA- JA OLKAPÄÄKIVUT

sivut 14-16HIERONTATERAPEUTIKSIUSA:SSA

sivu 17STIPENDIJUTTU: OPPISIKOVANHA HIEROJA VIELÄ UUSIA TEMPPUJA?

sivu 17INFO: UUSI TYK-KURSSIALKAA

sivut 18-19IMATRAN OPINTOPÄIVIENOHJELMA

sivut 20-21TUTKIMUSMATKA IHMISENANATOMIAAN

sivu 21HAUSKAA HIEROJILLE

sivut 22-23TARJOLLA KOULUTUSTA

sivut 24-25KHL:N HALLITUS KÄVITALLINNASSA

sivu 26HALLITYKSEN TYKY-RETKIEVON HOKAJÄRVELLÄ

sivu 27SIDEKUDOSHIERONTA

sivu 28TUTUSTUMISEN ARVOISTA

sivu 31SAUNAN LAUTEILLAJOHNNY BETANZOS

sivu 32HIEROJIEN RISTIKKO

1•2007

Uusi ihana vuosi on taas alkanut hyvää vauhtia. Uusi vuosi lu-pauksineen antaa mahdollisuuden kaikelle uudelle. Minun uu-den vuoden lupaukseni on kahdeksan tunnin työpäivät ja täydet

lomat, joka käytännössä tarkoittanee viikkoa keväällä ja syksyllä se-kä neljä viikkoa kesällä. Olen tehnyt aktiivisesti järjestelyjä lupauksen onnistumisen eteen, jottei lupaus jäisi pelkäksi lupaukseksi.

Uusi vuosi on aina myös jonkinlainen uusi alku ammatillisesti. Nyt jos koskaan kannattaa hankkia itselleen lisäkoulutusta. Keväisin ja syksyisin KHL järjestää opintopäivät jäsenilleen ja urheiluhierojat järjestävät syksyisin opintopäivätapahtuman, joten tarjontaa on run-saasti jo liitonkin puolesta. KHL tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden koulutukseen esimerkiksi stipendin muodossa. Sinulla on myös mah-dollisuus järjestää kotipaikkakuntasi hierojille luentotilaisuus, jota KHL sponsoroi.

Lisäksi hierojalehden ilmoitussivuilla on useita kursseja tarjolla. Tosin kuten viime vuoden ainoan stipendin saaja Veijo Kaikula tämän lehden jutussaan toteaa, että kursseja kannattaa tutkia ja arvioida etu-käteen, sillä hierojaporukallekin tarjotaan monenlaisia kursseja, joista osa tuntuu rahankeruutoiminnalta ja laadultaan arveluttavalta. Usein tulee palautetta kurssin käyneiltä siitä miksi KHL järjestää tämmöisiä ja tuommoisia kursseja? Haluaisin tässä kohdin selventää, että KHL on ainoastaan vastuussa järjestämistään opintopäivistä. Kurssien järjestä-jät ovat itse vastuussa tarjoamiensa kurssien sisällöstä ja kurssi-ilmoi-tukset ovat siis normaaleja maksettuja mainoksia. Toisin sanoen kan-nattaa siis aina itse kriittisesti arvioida millaisen kurssin valitsee.

Kriittistä arviointia on hyvä harrastaa myös omassa työssään. Oman työn jatkuva analysointi pitää meidät ajan hermolla ja tarve syventää tietojamme pysyy hereillä. Luvattoman usein näkee vieläkin esim. kollegoiden käyttävän itsestään nimikettä laillistettu hieroja, re-kisteröity hieroja tai ties mitä kummallisimpia nimikehirviöitä näitä kaikkia yhdistelemällä. Tämä herättää ainakin minussa kummastusta kyseisen kollegan muusta ammattitaidosta ja ammattitaidon ajantasai-suudesta, jollei hän edes seuraa aikaansa oman ammattinimikkeensä kehityshistoriasta.

Meidän koulutettujen hierojien on syytä olla ylpeitä siitä, että maassamme on mahdollisuus olla Terveydenhuollon Oikeusturvakes-kuksen rekisteröimä terveydenhuollon ammattihenkilö. Olemme hui-masti edellä muiden maiden kollegoitamme tässä asiassa. Antakaam-me siis aihetta ylpeilyyn jatkossakin ja pitäkäämme huolta jatkuvasti ammattitaitomme päivittämisestä.

Täydennyskoulutusintoa toivotellen

Uusi vuosi avaauudet mahdollisuudet

Minna Erkkilä

taitto_1_2007.indd 1 12.2.2007 21:09:06

2 HIEROJA 1 • 2007

MUUT LEHDET•MUUT LEHDET•MUUT LEHDET•MUUThankittava uusi ulkoinen univormu, joka kätkee ikääntymisen häpeän.

Keittiöbiologi minussa tietää, että se on meissä vaikuttavia luonnon kaikuja. Karvan on kiillettävä ja höyhenten oltava ojennuksessa, jos pyrkii valtaan ja parin-muodostukseen. Eikä heikkoutta tai van-huutta sovi näyttää; joutuu pian suden suuhun.

Keittiöpsykologi minussa puolestaan painottaa, että eikö tärkeintä sentään ole sisäinen kauneus. Siinä nuo sitten kiistele-vät ja kumpikin on oikeassa tavallaan.

Sen totesin, etten suuriin ulkoisiin muodonmuutoksiin viitsi kuitenkaan ryh-tyä. Mutta olisikohan tarvetta sisäiseen kauneusleikkaukseen?

Sellaiseen, joka nipsaisisi pois turhan huolestuneisuuden umpilisäkkeen, tasoit-taisi pois ärtymishuiput ja kaunistelisi mie-len ilon kukkaniityillä. Sellaiseen kauneus-leikkaukseen lähtisin lennosta. Saisinpahan uuden vuoden kunniaksi uuden minän.

Vai olisinkohan se enää minä? ”

Luettuaan Helsingin Sanomia kirjoittaa Lassi Jaakkola Keski-pohjanmaassa otsikolla ”Tär-keät asiat pysyvät”:

”Kansalaisten käsitys eduskuntavaa-lien tärkeimmistä asioista ei ole paljon muuttunut neljässä vuodessa. Eniten toi-votaan kohennusta sairaiden ja vanhusten hoitoon. Näihin liittyen huolta kannetaan väestön ikääntymisestä. Tärkeimpien asi-oiden listalla on yhä myös työttömyys. Ensi kertaa tutkimuksessa mukana olevista asi-oista toive- tai vaatimuslistan kärkipäähän nousivat energian saatavuus ja hinta sekä pätkätyöt.

Eri puolueita kannattavien odotuk-set eivät Helsingin Sanomien teettämässä gallupissa poikkea olennaisesti toisistaan. Huoli sairaiden ja vanhusten hoidosta yh-distää. Kokoomusta kannattavien parissa näidenkin edelle menevät kuitenkin ener-gia-asiat. Vihreitä äänestävien keskuudessa polttavimmaksi koettua vanhustenhoitoa seuraavat luonnonsuojelu ja sairaanhoito. Vasemmistopuolueiden kannattajia huo-lettaa myös köyhien asema. Palkkaverotus nousee kärkiasioiden joukkoon vain ko-koomusta kannattavien keskuudessa.

PUHEENJOHTAJALTALappeenrannassa tammikuussa 2007Martti Lahikainen

Sanomalehtien yleisönosastot ovat täyttyneet. Monet ovat hakeneet vinkkejä internetsivulta:[http://puppulausegeneraattori.fi]. Eduskuntavaalit

ovat siis taas lähestymässä. Vaalinaluskirjoituksia kiinnostavampaa on seurata

mitä tapahtuu esimerkiksi eduskunnan talousarviokes-kusteluissa. Usein on ollut esillä koulutetun hierojan työn Kela-korvattavuus. Aloitteita koulutetun hierojan asiak-kaan hyväksi ovat tehneet viime vuosina ainakin kan-sanedustajat Raimo Vistbacka, Timo Soini, Tony Halme, Leena Rauhala, Kari Rajamäki, Sulo Aittoniemi, Matti Kangas, Mikko Elo, Mikko Kuoppa. Vuorollaan istuvat mi-nisterit puolestaan ovat tyrmänneet nämä kaikki aloitteet, yleensä piiloutuen Kelan sosiaalilääketieteellisen neuvot-telukunnan asiantuntijoiden fraasien taakse.

Nämä fraasit on päivitetty huolellisesti siihen aikaan, kun nyt jo eläkkeellä olevien lääkintävoimistelijoiden koulutukseen vielä kuului hieronta. Neuvottelukunta uu-siutuu aina kolmen vuoden välein, ministerit vaihtuvat,

mutta sama levy jauhanee eduskunnassa näidenkin vaa-lien jälkeen. Entäpä, jos Valtion Asuntorahasto päättäisi, että julkista rahoitusta voidaan ohjata vain sellaisiin ra-kennushankkeisiin, joissa kaikki muuraustyöt tekee ra-kennusinsinööri? Hällä väliä, pysyykö laasti lapiossa.

Vaalien alla

Päätoimittaja Liisa Jäppinen avautuu Eevassa:

”Näin uuden vuoden alkaessa tulee mieleen, pitäisikö hankkia uusi minä.

Ei siksi, että vanhassa – omasta mie-lestä – nyt niin kauheasti vikaa olisi, mutta kun on nuo ulkoiset paineet.

Teini-iässä erään peiliin tuijottelun jälkeen ajattelin, etten voi enää koskaan mennä ihmisten ilmoille. Peili kertoi valeh-telematta, että profiilini kippuranokkineen oli tosi kamala.

Tuohon aikaan ei tavallisille tytöille tarjoiltu kauneusleikkauksia, joten ulos oli mentävä ja selvittävä elämästä nenineen kaikkineen. Niin oli muittenkin tehtävä – onneksi.

Nykyaika sen sijaan tarjoaa, houkut-taa ja monesti miltei vaatii ihmistä muut-tumaan ja muovaamaan itseään jatkuvasti. Kannattaisi leikata nenä, silmät ja leuka-pussit. Ja jos et siihen ryhdy, niin ainakin sinun on muokattava vartaloasi. Pullerot ja pallerot saavat laajan kansalaistuomion, timmit ja tiukkalihaiset perivät nyt maan.

On näytettävä nuorelta ja tehokkaal-ta. Ryppyihin voi ryytyä hyväkin ura, myös miehillä. Vaikka oikea ikä olisi mitä, on

taitto_1_2007.indd 2 12.2.2007 21:09:08

HIEROJA 1 • 20073

TOIMINNANJOHTAJAN PALSTATimo Koskenranta

Äänestysikäisten tärkeinä kokemat asiat varmasti ovat puolueiden ja poliitik-kojen tiedossa. Niitä on selvitetty puoluei-den omissakin tutkimuksissa ja ne tulevat vastaan myös toreilla ja aitovierillä.

Puolueet ovat pyrkineet myös odo-tuksiin vastaamaan. Tulokset ovat kuiten-kin olleet monilta osin laihempia kuin kan-salaiset olisivat toivoneet. Yleisimpänä, ja usein myös uskottavana, selityksenä on ra-han puute. Siihen joutuvat puoluejohtajat ja ehdokkaat turvautumaan myös lähiviik-kojen vaalikeskusteluissa.

Kansalaisten toiveet heijastuvat myös ensi vaalikaudelle laadittuihin ohjelmiin. Yksikään puolue ei voi sivuuttaa sairaiden ja vanhusten hoitoa. Terveys- ja sosiaalipal-veluihin esittävät lisärahoitusta muutkin kuin vaalikampanjansa lauantaina käynnis-täneet keskusta, vasemmistoliitto ja perus-suomalaiset.

Näkyvästi ovat esillä myös lapsiper-heiden asiat, vaikka niitä ei HS-gallupissa tärkeimmiksi koettukaan. Toki lapsiperhei-täkin kiinnostaa sairaanhoito ja usein juuri niille ovat omakohtaisia työttömyys ja pät-kätyöt.

Puolueita lapsiperheet kiinnostavat ikääntyneisiin verrattuna poliittisen liikku-vuutensa vuoksi. Vanhempi väki on paljon puolueuskollisempaa kuin nuoremmat.

Puolueet varmasti kiinnittävät huo-miotaan myös siihen, mitkä asiat kansalai-sia vähiten kiinnostavat. Varsin usein sel-laiset, joita eniten käsitellään poliittisessa keskustelussa. Näitä ovat esimerkiksi pää-ministerin henkilö, hallituspohja, Suomen Nato-suhde, globalisaatio sekä kuntaliitok-set ja kuntarakenne.

Heikkoon kiinnostukseen on monia syitä. Koetaan, että asioita on jo jauhettu tarpeeksi, ne ovat kaukaisia ja vaikeita tai

Joko lähetit kirjeen täytettynä?Nimittäin lääninhallituksen toi-mintakertomus kirjeen. Hyvä

jos olet, olet toiminut ajoissa. Ellei sinulle ole tullut koko kirjettä posti-laatikkoon tietosi eivät ole ajan tasal-la lääninhallituksen rekisterissä. Ota ja soita omaan lääninhallitukseen ja selvitä asia, HETI.

Lunta tulvillaan ja minä jo ho-putan kaikkia kevään opintopäivien kanssa. Imatralle mennään ja paljon on asiaa ja tietoa jaossa. Katso ohjel-ma tuonnempaa lehdestä.

Ilmoittaudu ajoissa sillä mak-supäivän jälkeen hotellista varattu kiintiö poistuu. Sen jälkeen jokainen huolehtii majoittautumisensa itse. Ja muista laittaa ilmoittautumiskaavak-keeseen myös yrityksesi nimi jos sel-laiselta tililtä maksat. Minun ei tarvit-se silloin arvailla, että kuka ja mis-tä.

Imatralle on helppo tulla junalla ja linja-auto nro 3 ajaa asemalta kyl-pylään. Katso junan aikatauluja osoit-teesta www.vr.fi/matkahaku. TER-VETULOA NAUTTIMAAN JA OPPI-MAAN.

Liitolle on teetetty kaksi uutta t-paitamallia entisen hihapainatuksel-

la olevan valkoisen lisäksi. Toinen on myös valkoinen jossa painatus on niskapuolella. Toinen on tummansi-ninen jossa iso rintapainatus KOULU-TETTU HIEROJA ja liiton logo. Kat-so paitakuvat lehden sivuilta. Samoin otimme uudelleen käyttöön julisteen jossa tekstinä: Kun lihaksesi alkavat muistuttaa työtä. Tilaukset tulemaan toimistoon. Ja nyt tuon lääninhallituk-sen toimintakertomuksen tekoa ensi-kerralla helpottamaan täytä asiakas-korttivarastosi. Tilastointi on silloin helppoa kun olet merkinnyt asiakkai-den tiedot kortistoosi. Fleecetakkeja on nyt kaikkia kokoja toimistolla.

Kevään aikana liiton toimisto on kiinni 6-13.3. Silloin päällä on vastaa-ja sekä sähköpostia kannattaa lait-taa. Olenkin saanut mielenkiintoisia yhteydenottoja niin jäsenistöltä kuin asiakaskunnaltakin.

Huolestuneena olen pannut mer-kille miten paljon asiakkaanne ovat kokeneet saaneensa huonoa hoitoa. Eli asiakkaiden mielestä hieronta on ollut pinnallista ja ei kunnolla teh-tyä tai ajallisesti kovin lyhyt aikaista. Otetaanpa tämä vuosi vaikka hyvän hoidon vuodeksi. Mietitään jokainen tekemisemme tasoa, olisiko jotain te-

hostamista tai muutettavaa omassa toiminnassamme. Olen seisonut ja aion jatkossakin seisoa Käsillä, sy-dämellä ja aivoilla ajatuksen taka-na. Siinä on kaikki mitä hyvä hoito ja hoitaja tarvitsevat. Mietitään sitä kukin sisällämme itsemme ja asiak-kaidemme parhaaksi

Reippailkaa ja ulkoilkaa naut-tien vihdoinkin alkaneesta talvesta.

Lumienkelit ovat mukavia ilmes-tyksiä hangella, isotkin sellaiset.

että äänestäjät eivät niitä kuitenkaan rat-kaise.

Vaalityötään tekevillä ehdokkailla riit-tää haastetta näiden niin kuin muidenkin epäilyjen kumoamisessa ja äänestysinnon nostattamisessa. Parasta tulosta voi luva-ta niille, jotka pystyvät selvittämään, mikä yhteys vaikkapa paljon puhutulla kunta- ja palvelurakenneuudistuksella on sairaanhoi-don ja vanhusten hoidon tulevaisuudelle, kaikkein tärkeimmiksi koetuille asioille.

Suoraan ja suomeksi puhuville olisi ti-lausta.”

Käsillä, sydämellä ja aivoilla

taitto_1_2007.indd 3 12.2.2007 21:09:09

4 HIEROJA 1 • 2007

TE

RVEYSUUTISIA•TE

RV

EY

SUUTISIA•TERVEYSUU

TIS

IA•

Uutiset kokosiSanna Muukka

Masennuksen hoitoriittämätöntä

Masennukseen sairastuneiden on vaikea päästä lääkäriin.

Hoitoa saaneet depressiopotilaat pääsevät psykiatrin vastaanotolle harvoin eikä lääkityskään ole paras mahdollinen. Pitkäaikaisen ja uu-siutumisriskiltään suuren sairauden seuranta ontuu varsinaisen hoito-jakson jälkeen, paljastaa uusi väitös-tutkimus. Vakava masennus ei ole pienen piirin sairaus. Jopa 200 000 ihmistä Suomessa kärsii depressios-ta. Tilastot ovat myös synkkiä ma-sennuksen vuoksi ennenaikaisel-le eläkkeelle jääneiden kohdalla. Työkyvyttömyyseläkkeiden määrä kolminkertaistui 80-luvun lopulta lamavuosien jälkeiseen aikaan ver-rattuna. Psykiatrian erikoislääkäri Heikki Rytsälä tarkastelee väitös-työssään vuosien 1996-97 depressio-hoitotilannetta Suomessa: ”Tutki-mukseni alkuvaiheessa kävi jo sel-keästi ilmi, että ihmiset saavat ikävä kyllä täysin riittämätöntä hoitoa. Yhteiskunnan resurssit eivät anna myöten sitä, että ihmiset voisivat saada riittävän tiheitä käyntejä hoi-tavan henkilön vastaanotolle. Lääki-tyksessäkin oli melkoisesti toivomi-sen varaa.” Heikki Rytsälän väitös-työ on osa laajaa tutkimushanket-ta, joka käynnistettiin vuonna 1996 Kansanterveyslaitoksen ja Peijaksen sairaalan yhteisenä ponnistuksena. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin 800 vantaalaisen ma-sennuspotilaan hoitoa ja sairaseläk-keelle jäämisen syitä. Toinen puoli väitöstyötä perehtyi lähes 200 hen-kilön toimintakykyyn hoidon aika-na ja puolitoista vuotta sen jälkeen. ”Tutkimuksemme on yksi laajimmis-ta Suomessa toteutetuista depressi-on hoitoon ja toimintakykyyn kes-kittyneistä hankkeista. Olemme saa-neet samankaltaisia tutkimustulok-sia kuin aiemmissa samankaltaisissa tutkimuksissa Suomessa ja muissa länsimaissa. Keskityn kahteen olen-naiseen näkökulmaan: depression hoitoon sekä sairauteen liittyviin työ- ja toimintakyvyn kysymyksiin”, Rytsälä kuvaa väitöskirjan jälkeen jatkuvaa tutkimustyötään.Lähde: www.yle.fi/terveys

Hieronta auttaa nivelrikkopotilaita

Polven nivelrikkopotilaille hieronta on turvallinen ja tehokas tapa vähen-tää kipua ja parantaa liikkuvuutta New Jerseyn lääketieteen ja hammas-

lääketieteen tutkijat havaitsivat kliinisissä kokeissaan. Kuudentoista viikon tutkimuksessa selvitettiin klassisen ruotsalaisen hieronnan vaikutuksia nivel-rikkopotilaiden kiputuntemuksiin, jäykkyyteen ja rajoittuneisiin liikeratoihin. Tutkimustulokset julkaistiin 11. joulukuuta amerikkalaisessa Archives of In-ternal Medicine-lehdessä. Nivelrikko on Suomen yleisin niveltauti, siitä kärsii noin miljoona potilasta. Iän mukana nivelrikko vaivaa lähes kaikkia, mutta useimmissa siitä on vain vähäistä haittaa. Varsinaisesta sairaudesta on kyse, kun oireet haittaavat elämää esim. kipuna ja nivelten toiminnan rajoituksi-na. Nivelrikkoa ei voida parantaa. Oireita lievittämällä ja hoitamalla voidaan lievittää kipua ja nivelrikon etenemistä. Vaikeassa tapauksessa tekonivelet mahdollistavat potilaan liikuntakyvyn säilymisen. Tutkimukseen osallistuneet 68 koehenkilöä olivat iältään vähintään 35-vuotiaita. Heidän polvinivelrik-konsa todettiin röntgenkuvista. Tutkittavat jaettiin satunnaisesti interven-tioryhmään, jossa he saivat heti hierontaa. Toisen ryhmän koehenkilöt saivat hierontaa alkuperäisen hoitosuunnitelman mukaan kahdeksan viikon välein. Molempia ryhmiä ohjattiin jatkamaan lääkärin jo aiemmin nivelrikkoon mää-räämää lääkitystä ja hoito-ohjelmaa. Interventioryhmäläiset saivat klassista ruotsalaista hierontaa tunnin ajan kahdesti viikossa yhteensä neljän viikon ajan. Tätä jaksoa seurasi hierontaohjelma, jossa hierontaa annettiin kerran viikossa neljän viikon ajan. Ensimmäisen kahdeksan viikon hierontajakson jälkeen koehenkilöiden joustavuus oli lisääntynyt, heidän kiputuntemuksen-sa olivat vähentyneet ja heidän liikeratansa olivat laajentuneet. Hieronnan vaikutukset näkyivät koehenkilöiden kiputuntemusten ja toiminnallisuuden muutoksina. Erikoisesti interventioryhmäläisten kiputuntemukset, jäykkyys ja fyysinen suorituskyky merkittävästi lisääntyivät kontrolliryhmään verrattu-na. Myönteiset vaikutukset osittain säilyivät vielä tutkimuksen päätyttyäkin. Ilman hierontaa lääkärin määräämää nivelrikkohoito-ohjelmaa jatkaneiden koehenkilöiden oireissa ei tapahtunut muutoksia. Kun kuudestatoista hoito-viikosta oli kulunut yhdeksän, koehenkilöt saivat hierontaa. He kokivat saa-vansa hieronnasta samanlaista hyötyä kuin säännöllisessä hieronnassa olevat potilaat. Kun he arvioivat tilannettaan uudelleen kahdeksan viikkoa kokeen päättymisen jälkeen, he halusivat ehdottomasti hierontaa sen merkittävien terveyshyötyjen vuoksi. ”Hieronta ei aiheuta potilaalle sivuvaikutuksia. Tut-kimuksemme mukaan hieronta vaikuttaa lupaavalta nivelrikon hoitomuo-dolta”, Yalen yliopiston vanhempi tutkija David L. Katz sanoo. Niin kutsu-tut vaihtoehtoiset hoitomuodot, kuten hieronta ovat tärkeässä asemassa, jos perinteiset hoitomuodot eivät tepsi. Potilaat sietävät huonosti tällä hetkellä markkinoilla olevia nivelrikko-lääkkeitä. Esimerkiksi paljon huomiota myrkyl-lisyytensä vuoksi saanut Vioxx on yksi nivelrikkopotilaiden hoidossa käytetty lääke, joka on poistettu apteekkiemme valikoimista. Katz teki tutkimuksen yhdessä UMDNJ:n terveydenhoitoalan oppilaitoksen johtajan Adam Perlma-nin kanssa. ”Tutkimustuloksemme perusteella voi arvioida, että hierontaa voidaan käyttää perinteisten nivelrikkohoitojen lisänä. Hieronta voi vähen-tää lääkityksen tarvetta ja terveydenhuoltokuluja”, Perlman sanoo. Tutkijoi-den mukaan tarvitaan lisätutkimuksia hieronnan vaikutuksista nivelrikkopoti-laan hoitokustannuksiin sekä terveyteen pitkäaikaisessa seurannassa. He ovat aloittaneet jo jatkotutkimusyhteistyön. ”Toivomme, että hieronta nivelrikko-potilaan hoitomuotona ei ole ainoastaan turvallinen ja tehokas, vaan myös kustannustehokas vaihtoehto. Tutkimuksemme voi ajan myötä lisätä nivelrik-kopotilaiden hoitosuosituksiin myös hieronnan”, Perlman sanoo.Lähde: www.yle.fi/terveys

taitto_1_2007.indd 4 12.2.2007 21:09:12

HIEROJA 1 • 20075

Suolaiset naposteltavat ja ruokien suolalihavuusepidemian taustalla

Kahden suomalaistutkijan tuote tutkimus viittaa siihen, että suo-lan saantimäärän ja lihavuuden välillä on voimakas syy-yhteys ja

että Yhdysvalloissa 1980-luvulla alkaneen nopean lihomisen oleelli-nen taustatekijä on saman vuosikymmenen puolivälissä voimakkaa-seen kasvuun kääntynyt suolan kulutus. Suolainen syöminen lisää selvästi juomien kulutusta, ja erityisesti sokeroitujen, paljon tyhjiä kaloreita sisältävien virvoitusjuomien käyttö on huomattavasti li-sääntynyt. ”Jokaisen amerikkalaisen pitäisi nyt harrastaa aktiivista liikuntaa päivittäin vähintään tunnin ajan enemmän kuin 1980-lu-vulla välttyäkseen juomista kertyvien ylimääräisten kaloreiden aihe-uttamalta lihomiselta. Suomessa suola ja sokeroidut juovat liittyvät erityisesti lasten lihomiseen”, toteavat tutkimuksen tehneet farma-kologian professorit Heikki Karppanen Helsingin yliopistosta ja Eero Mervaala Kuopion yliopistosta. Karppasen ja Mervaalan katsausar-tikkeli on julkaistu Progress in Cardiovascular Diseases-lehdessä. Tut-kijoiden mukaan artikkelissa osoitetaan vääriksi väitteet siitä, että suolan käytön vähentämisestä väestötasolla ei koituisi terveyshyö-tyjä tai että se olisi suorastaan haitallista. Tutkijat kiinnittivät artik-kelissa huomiota siihen, että 1960-luvun alusta 1980-luvun alkuun saakka lihavuus oli USA:ssa verraten harvinaista, miehistä noin 12 % ja naisista noin 17 % oli lihavia, eikä määrässä tapahtunut tuona aikana muutoksia. Seuraavassa kartoituksessa 1988-1994 lihavuu-den havaittiin lisääntyneen rajusti miehillä ja huomattavan paljon myös naisilla. Vuosituhannen vaihteessa jo joka kolmas amerikkalai-nen oli lihava. Tähän saakka on yleisesti uskottu, että jo 1980-luvul-ta saakka vallinneet suolan vähentämissuositukset olisivat vähentä-neet amerikkalaisten suolan käyttöä. Tutkimus osoitti yllättäen, että aikaisemmin pienessä laskussa ollut amerikkalaisten suolan kulutus kääntyi 1980-luvun puolivälissä jyrkkään nousuun, joka jatkui aina vuoteen 2000 saakka. Sen jälkeen se on pysynyt tasaisen korkeana, noin 50 % suurempana kuin 1980-luvulla. Aikaisemmin vähene-mässä ollut verenpainetauti kääntyi suolan kulutuksen lisääntymi-sen myötä kasvuun. ”Tutkimuksessamme osoitettiin ensimmäisen kerran maailmassa oikeaksi se epäily, että koko väestön virvoitus-juomien kulutus riippuu voimakkaasti suolan kulutuksen määrästä”, Karppanen sanoo. Sokerilla tai maissisiirapilla makeutettujen virvoi-tusjuomien käytön lisääntymisen myötä amerikkalaisten energian nettosaanti on lisääntynyt keskimäärin 278 kilokaloria henkeä kohti vuorokaudessa. Suomessakin erityisesti lapset ja nuoret ovat ryhty-neet käyttämään yhä enemmän sokeroituja, hyvin energiapitoisia virvoitusjuomia, tutkijat huomauttavat. Suomessa keskimääräinen suolan käyttö on vähentynyt 30-35 % kuluneiden 30 vuoden aikana. Samanaikaisesti sekä aivohalvaus- että sydäninfarktikuolemat ovat vähentyneet alle 65-vuotiaalla väestöllä maailmanennätysvauhtia neljäsosaan 1970-luvun tasoista. Tärkein suotuisaan kehitykseen vai-kuttanut tekijä on ollut väestön keskimääräisen verenpaineen ale-neminen yli 10 elohopeamillimetrillä. Myös väestön kolesterolitaso-jen huomattava aleneminen on yhdessä verenpaineen alenemisen kanssa ollut keskeinen tekijä sydäninfarktien vähentäjänä. Karppa-sen mukaan verenpaine- ja kolesterolilääkkeiden merkitys väestön verenpaineen, kolesterolin sekä sydän- ja verisuonisairauksien vä-hentäjänä ja eliniän pidentäjänä on ainakin toistaiseksi ollut yllät-tävän pieni, korkeintaan kymmenesosa tapahtuneista muutoksista. Maailman Terveysjärjestö WHO pitää tärkeänä, että suolan käyttö saadaan maailmanlaajuisesti vähenemään alle puoleen nykyisestä. Amerikan Lääkäriliitto on äskettäin esittänyt vaatimuksen, että suo-la tulisi poistaa vapaasti lisättävien ruoan valmistusaineiden listalta ja viranomaisten tulisi säätää ruokien suolapitoisuuksille ylimmät sallitut käyttöpitoisuudet. Lasten lihomisen estämiseksi tulisi tehos-taa toimia janoa aiheuttavien suolaisten aamiaismurojen ja –hiuta-leiden sekä suolaisten naposteltavien käytön vähentämiseksi. Lisäksi lapset tulisi opettaa sammuttamaan janonsa vedellä ja muilla ma-keuttamattomilla juomilla. Koko väestössä tapahtuvan lihomisen hillitsemiseksi elintarviketeollisuuden tulisi vähentää suolapitoisuuk-sia kaikissa tuotteissa, joihin se lisää suolaa, tutkijat sanovat.Lähde: www.yle.fi/terveys

Kohtuullinenpunaviiniannosparantaasepelvaltimoiden toimintaa

LL Tuomas Kiviniemen väitöskirjatutkimukses-sa selvitettiin punaviinin,

alkoholittoman punaviinin ja konjakin vaikutusta se-pelvaltimoiden toimintaan, jota mitattiin sepelvalti-mon virtausreservillä.

Punaviini paransi sepelvaltimoiden toimintaa kohtuullisella annoksella. Alkoholittomalla punavii-nillä ja konjakilla ei ollut vastaavaa vaikutusta. Se-pelvaltimoiden toiminnan paraneminen on yhtey-dessä suurenevaan veren antioksidanttitasoon, ja paraneminen näytti välittyvän sekä punaviinin sisäl-tämien polyfenoleiden että alkoholin kautta. Alko-holijuomien kohtuullisella nauttimisella on yhteys alentuneeseen sydän- ja verisuonitautien kuollei-suuteen epidemiologisissa tutkimuksissa. Suurin ris-kin alenema on liitetty viinien, etenkin punaviinin nauttimiseen. Aiemmin ei kuitenkaan tiedetty, onko punaviinillä ja alkoholittomalla punaviinillä eroa se-pelvaltimoiden toimintaan elimistössä välittömästi nauttimisen jälkeen, tai onko nautitun punaviinian-noksen suuruudella merkitystä. Lisäksi konjakin vai-kutusta sepelvaltimoiden toimintaan ei ole aiem-min tutkittu. Tutkimuksen tulosta ei voi sellaisenaan käyttää punaviinin käyttöä puoltavan suosituksen pohjana, vaan se kartoittaa juoman vaikutusta välit-täviä mekanismeja. Suurenevalla vyötärö-lantiosuh-teella merkitystä jo nuorella iällä. Kiviniemen väitös-kirjatutkimuksessa havaittiin myös, että jo normaa-lipainoisilla miehillä suureneva vyötärö-lantiosuhde ja heikkenevä fyysinen suorituskyky ovat yhteydessä alentuneeseen sepelvaltimoiden toimintaan. Löydös tuo lisävahvistusta keskivartalolle kertyvän lihavuu-den haitallisuudesta sydämelle. Valtimokovettuma-taudin riskitekijöiden yhteyttä ultraäänellä mitat-tuun sepelvaltimon toimintaan nuorilla terveillä miehillä ei aiemmin ole selvitetty. Kiviniemen tutki-mus on jatkoa Turun yliopistollisen keskussairaalan kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksi-kössä tehtävälle sepelvaltimoiden ultraäänimenetel-män kehitykselle. Ultraäänitekniikan viimeaikainen kehitys on mahdollistanut kajoamattoman sepel-valtimon toiminnan tutkimisen rintakehän päältä tehtävällä sydämen ultraäänitutkimuksella. Mene-telmällä voidaan havaita valtimokovettumataudin muutoksia ennen taudin kliinisiä oireita. Kiviniemen tutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä, jolla voi-daan mitata luotettavasti veren virtausnopeutta ja suonen läpimitan muutosta sepelvaltimoissa. Uusi menetelmä soveltuu hyvin erilaisten interventioiden vaikutusten tutkimiseen, ja sitä sovelletaan jo lääke-tutkimuksessa. Ultraääni on menetelmänä edulli-sempi ja helpommin saatavilla kuin muut sepelvalti-moiden kuvausmenetelmät (esimerkiksi PET-kuvaus ja sepelvaltimoiden varjoainekuvaus) eikä siihen liity säderasitusta.Lähde: www.yle.fi/terveys

taitto_1_2007.indd 5 12.2.2007 21:09:13

6 HIEROJA 1 • 2007

Koonnut: Sanna Muukka

Sydän- ja verisuonitaudit ovat eri-laisia sydämeen ja verisuoniin vai-kuttavia häiriötiloja.Yleisimmät sydän- ja verenkierto-

elinten sairaudet ovat kohonnut veren-paine, sepelvaltimotauti, sydämen va-jaatoiminta ja aivoverenkierron häiriöt. Monet elintapoihin liittyvät tekijät, ku-ten epäterveellinen ravinto, tupakointi ja vähäinen liikunta lisäävät näiden tau-tien vaaraa.

Kohonnut verenpaine

Verenpaine tarkoittaa valtimoissa vallit-sevaa painetta. Se syntyy sydämen su-pistuessa ja pumpatessa verta eteen-päin valtimoihin. Verenpaine ilmoite-taan kahdella luvulla. Isompi luku kuvaa painetta supistumisvaiheen aikana, sys-tolinen paine. Sydämen supistusten vä-lillä olevan lepovaiheen aikana paine on diastolinen paine. Verenpaineen mitta-yksikkö on elohopeamillimetri (mmHg). Kohonnut verenpaine on yksi kolmesta tärkeimmästä sepelvaltimotaudin riski-tekijöistä. Muut ovat korkea kolestero-li ja tupakointi. Kohonnut verenpaine on todennäköisesti myös tärkein aivo-halvauksen vaaratekijä. Selvästi kohon-neeseen verenpaineeseen liittyy lisäksi sydämen vajaatoiminnan ja munuais-ten vajaatoiminnan riski. Kohonnut ve-renpaine on usein oireeton. Oireita aihe-uttavat ne sairaudet, joita kohonnut ve-renpaine voi aiheuttaa.Kohonneelle verenpaineelle altistavia tekijöitä ovat:

• runsas ruokasuolan käyttö• liikapaino, etenkin keskivartalo- lihavuus• alkoholin liikakäyttö• runsas rasvojen käyttö• lakritsituotteiden runsas käyttö• e-pillereiden käyttö• stressi

Sydän- ja verisuonitautien

osuus kaikista kuolemansyis-

tä on noin puolet ja sepelvaltimo-

taudin yksinään vajaa 30 prosent-

tia. Vaikka suomalaisten sydän- ja

verisuoniterveys on parantunut

tuntuvasti viime vuosikymmenien

aikana, nämä sairaudet ovat meil-

lä silti yleisempiä kuin useimmissa

muissa läntisen Euroopan maissa.

Sydän- ja verisuonisairaudet ovat

edelleen väestömme suurin kuol-

leisuuden ja tärkeä ennenaikaisen

työkyvyttömyyden aiheuttaja.

• lähisukulaisilla esiintyvät sydän- ja verisuonisairaudet• tupakointi• vähäinen liikunta• diabetes• sokeriaineenvaihdunnan häiriöt

Kohonneen verenpaineen hoidos-sa pyritään aina verenpainetta alen-taviin elintapojen muutoksiin. Hoito-ratkaisuissa otetaan lisäksi huomioon potilaan muut sydän- ja verisuonisaira-uksien riskitekijät, muut sairauden sekä mahdollisesti kohonneen verenpaineen aiheuttaman elinvauriot. Terveellinen ravinto, tupakoinnin lopettaminen, run-saan alkoholinkäytön vähentäminen, painon hallinta ja riittävä päivittäinen liikunta ovat oleellinen osa myös kohon-neen verenpaineen lääkehoitoa, sillä ne tehostavat lääkehoidon toteutumista. Elintapamuutosten tavoitteena on alen-taa verenpainetta ja vaikuttaa edullises-ti muihin sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöihin ja pienentää sydän- ja verisuonisairauksien kokonaisvaaraa. Pääosin ruokavaliomuutosten takia 35-64 –vuotiainen miesten ja naisten ikäva-kioitu sepelvaltimo- ja aivohalvauskuol-leisuus ovat 20 vuodessa pienentyneet noin 60 %.

Sepelvaltimotauti

Sepelvaltimotaudissa sydämen omasta verenkierrosta ja hapensaannista huo-lehtivien sepelvaltimoiden verenkier-to häiriintyy. Syynä on valtimoiden ko-vettuminen eli ateroskleroosi. Ateros-kleroosissa valtimoiden sisäseinämiin kertynyt rasva, pääasiassa kolesteroli, kovettuu pesäkkeiksi. Ne pienenevät vä-hitellen verisuonen läpimittaa ja estävät verta virtaamasta. Valtimoiden kovettu-mista esiintyy myös mm. aivovaltimois-sa ja alaraajojen valtimoissa. Sepelval-

SYDÄN- JA VERISUONITAUDIT

taitto_1_2007.indd 6 12.2.2007 21:09:16

HIEROJA 1 • 20077

timot ovat sydämen pinnalla kulkevia suonia. Ne tuovat hapekasta verta sy-dänlihakseen sen omaa energiantarvet-ta varten. Kun sepelvaltimot ahtautu-vat, alkaa sydänlihaksen toimintakyky kärsiä hapen puutteesta. Sepelvaltimoi-den ahtautumiseen johtava ateroskle-roosi saa alkunsa jo lapsuudessa ja ke-hittyy yleensä hitaasti vuosikymmenien kuluessa oireita antavaksi. Ateroskle-roosin kehittymisnopeuteen vaikuttavat sairauden vaaratekijät ja ihmisen yksi-lölliset ominaisuudet. Vaikka sepelvalti-motaudin riskitekijöitä tunnetaan suu-ri joukko, kolme ylivoimaisesti tärkein-tä ovat korkea kolesteroli, tupakointi ja kohonnut verenpaine. Muita sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ovat mm. seuraavat:

• ikä• miessukupuoli• lihavuus• pieni hyvän kolesterolin (HDL) mää-rä• diabetes• epäterveellisiä rasvoja sisältävä ruokavalio

• runsas alkoholin käyttö• liikunnan vähäisyys sekä• suvussa esiintyvä sepelvaltimo- tauti

Oireet:Sepelvaltimotauti on luonteeltaan sala-kavala sairaus, joka antaa oireita yleen-sä vasta silloin, kun sepelvaltimot ovat jo pitkälle ahtautuneet. Sepelvaltimo-taudin oireet ilmenevät yleensä vasta keski-iässä. Oireita alkaa esiintyä, kun sepelvaltimoista noin 50 % on ahtautu-nut. Oireet ilmenevät yleensä rasituk-sessa.Sepelvaltimotaudilla voi olla monen-laisia oireita:Rasitusrintakipu eli angina pectorisAngina pectoris –kipu on sydänlihak-sen hapenpuutteesta johtuva rintaki-pu, joka ilmenee useimmiten ruumiilli-sen tai henkisen rasituksen yhteydessä. Jos sepelvaltimo on ahtautunut ateros-kleroosin vuoksi ja myös valtimospasmi on esiintynyt, verenkierto saattaa riit-tää vain liikkumattomaan tai hieman lii-kuntaa sisältävään elämäntapaan. Kun

sydämen työskentelyä kuormitetaan enemmän, esim. lihastyöskentelyn, ras-kaan aterian tai stressaavien tilanteiden takia, verenkierto ei ehkä ole riittävä li-säämään veren läpikiertoa sydänlihak-sessa. Potilas kokee rintakipuja ja hen-gästyneisyyttä työskennellessään. Kipu on yksilöllistä, mutta yleensä se tuntuu puristavana tai vannemaisena kiputun-temuksena rintalastan takana ja voi sä-teillä etenkin käsivarsiin, hartioihin ja kaulalle. Kipu on yleensä laaja-alainen ja epämääräinen, eikä sitä voida tarkkaan paikallistaa. Kipu ei ole koskaan pistä-vä tai terävä. Kipu helpottaa rasituksen loppuessa toisin kuin infarktikipu. On olemassa useita lääkkeitä, jotka auttavat angina pectoris-kipuihin. Sydäninfarktin riski on tällöin kuitenkin kasvanut. An-gina pectoris ja sydäninfarkti voidaan kumpikin luokitella sepelvaltimotaudik-si (CAD ja CHD).

Sydänveritulppa elisydäninfarkti

Sydäninfarktille altistavia tekijöitä: Se-

SYDÄN- JA VERISUONITAUDITjatkuu seuraavalla sivulla...

taitto_1_2007.indd 7 12.2.2007 21:09:18

8 HIEROJA 1 • 2007

pelvaltimotauti, angina pectoris, sydä-men vajaatoiminta, diabetes, kohonnut verenpaine, tupakointi.

Äkillisen sydäninfarktin tyypillisin oire on voimakas rintakipu, joka ei me-ne ohi edes nitrolla. Muita oireita ovat pahoinvointi, kylmänhikisyys ja tuskai-suus. Kipu tuntuu laaja-alaisesti paina-vana tai puristavana rintakehän keski-osissa. Se säteilee tavallisesti molem-piin tai ainakin vasempaan käsivarteen, usein myös kaulalle ja jopa leukaperiin asti ja siihen liittyy usein hengenahdis-tusta, hikoilua ja pelon tunnetta. Kipu voi toisinaan tuntua myös ylävatsassa tai selässä.

Sepelvaltimon epävakaan ateros-kleroottisen tukoksen yllättävä puh-keaminen, mihin liittyy akuutin punai-sen tromboosin muodostuminen, on sydäninfarktin yleisin syy. Kun näin ta-pahtuu, verihiutaleista vapautuu kemial-lisia yhdisteitä, jotka laukaisevat supis-tuksen valtimossa. Valtimon akuutti ah-tautuminen yhdessä tromboosin kanssa pysäyttää sepelvaltimon verenkierron, jolloin tämä valtimo ei tuo sydänlihak-seen happea ja ravinteita. Muutaman minuutin kuluessa sydänlihassolut lak-kaavat toimimasta normaalisti. Potilaal-la on paineen tunnetta tai voimakkaita kipuja rinnassa. Sydämen pumppaami-nen häiriytyy vakavasti ja potilas hen-gästyy. Sähkövirta ei enää kulje tasaises-ti sydänlihaksen läpi, ja saattaa esiintyä vaarallisia rytmihäiriöitä. Nämä akuutit rytmihäiriöt johtavat äkkikuolemaan, koska sydämen nopea ja epäsäännöl-linen pumppaaminen estää veren nor-maalin läpivirtauksen aivoissa. Jos po-tilas selviytyy sydäninfarktin akuutista vaiheesta, korvautuvat vaurioituneet sydänlihassolut muutaman päivän tai viikon kuluessa arpikudoksella, joka ei pysty osallistumaan veren pumppaami-seen. Pumpussa tai sydämessä esiintyy tästä syystä häiriöitä, ja väsymys ja hen-gästyneisyys estävät potilasta tekemäs-tä yhtä paljon fyysistä työtä kuin ennen. Sydäninfarktista selvinneillä on kohon-nut riski saada uusi infarkti. Lääkehoi-dolla ja ruokavaliolla voi olla tehokas vaikutus riskien pienentämisessä, mut-ta infarktin vaurioittama sydänlihas on menetetty pysyvästi eikä se uusiudu.

Sydäninfarkti eli ”myokardiaalinen infarkti” (MI) on syynä yli 50 prosenttiin kehittyneiden maiden kokonaiskuollei-suudesta.

Yleinen suorituskyvyn heikkenemi-nen, hengenahdistus, yleinen ahdistus, huimaus ja rytmihäiriöt

Sepelvaltimotauti ei aina oireile an-gina pectoris-kipuna, vaan se voi tuntua

yleisenä suorituskyvyn heikkenemise-nä ja rasituksen aiheuttamana hengen-ahdistuksena, yleisenä ahdistuksena tai huimauksena. Myös rytmihäiriöiden li-sääntyminen voi olla merkki sepelvalti-motaudista.

Sydämen rytmihäiriöt ovat luon-teeltaan erilaisia ja eri syistä johtuvia. Niiden hoidossa käytetään useita eri mekanismilla vaikuttavia lääkkeitä. Ryt-mihäiriöt pyritään hoitamaan niiden perussyyn mukaan, mikäli syyn selvit-täminen on mahdollista. Monet rytmi-häiriöistä ovat vaarattomia, eikä niiden

hoitamiseksi tarvita lääkitystä, elleivät ne aiheuta potilaalle liiaksi oireita.Sepelvaltimotauti voidaan usein todeta rasitussydänfilmistä, ennen kuin poti-laalla on mitään oireita.

Sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminnalla tarkoitetaan tilaa, jossa sydänlihas on rasittunut eikä jaksa pumpata riittävästi verta. Tällöin verta kertyy keuhkoihin ja mahdollisesti myös muualle elimistöön. Vajaatoimin-nan oireita ovat väsymys, hengenahdis-

...jatkoa

taitto_1_2007.indd 8 12.2.2007 21:09:20

HIEROJA 1 • 20079

tus ja turvotukset. Taudin edetessä hen-genahdistusta ilmaantuu jo levossa. Ta-vallisin syy sydämen vajaatoimintaan on sydämen pumpputoiminnan huono-neminen, jonka on aiheuttanut infarktiin liittyvä sydänlihaksen vaurio. Lievässä muodossaan se parantuu usein koko-naan. Vajaatoiminta voi liittyä myös ve-renpainetautiin, rytmihäiriöihin, sydän-lihaksen muihin sairauksiin tai sydämen läppäjärjestelmän vaurioihin.Sydämen vajaatoiminnan syitä:

• sepelvaltimotauti• krooninen verenpainetauti• läppäviat• synnynnäiset sydänviat• sydänlihastulehdus• sydänlihaksen rappeuma• alkoholin aiheuttaman sydänlihak-sen rappeuma• sydänlihaksen aineenvaihduntasai-raudet• kroonisten keuhkosairauksien aihe-uttama kuormitus• sydänlihaksen jäykkyyteen johtavat sairaudet

Sepelvaltimotaudin hoito

Sepelvaltimotaudin hoito riippuu tau-din ilmenemismuodosta. Vähäoireista sepelvaltimotautia hoidetaan ensisijai-sesti lääkityksellä. Jos lääkehoito ei rii-tä pitämään oireita kurissa, harkitaan sepelvalimoiden varjoainekuvausta pal-lolaajennus- tai ohitusleikkaustarpeen arvioimiseksi. Pysyvät elintapamuutok-set ovat onnistuneen hoidon perusta. Sepelvaltimotautipotilaan ravinnon tu-lisi olla vähärasvaista ja runsaasti kui-tua sisältävää. Liikunta on hyväksi ja se voi olla reipastakin, mutta liiallinen reh-kiminen ei ole hyväksi. Ylipainoa tulisi välttää. Tupakointia tulisi ehdottomasti välttää tai ainakin sitä tulisi pyrkiä vä-hentämään. Tupakoinnin lopettaminen alentaa aikaa myöten sydäninfarktin ris-kiä noin 65 prosentilla. Pienistä alkoho-limääristä on havaittu olevan vähäises-sä määrin jopa etua sairauden kannalta, mutta selvästi tätä suuremmat alkoholi-määrät ovat taas haitallisia terveydelle yleensä. Pienet alkoholimäärät pienen-tävät verihiutaleiden taipumusta muo-dostaa hyytymä. Pieni alkoholimäärä on yksi tai korkeintaan kaksi alkoholian-nosta päivässä.

Sydänhalvaus

Sydänhalvaus on sydänpysähdykses-tä johtuva äkkikuolema. Sen syynä on usein sydäninfarkti tai sydänlihaksen hapenpuutteesta laukaisema paha ryt-mihäiriö eli ns. kammiovärinä.

Aivoveritulppa eli aivoinfarkti

Aivoinfarkti on ateroskleroottisen val-

timon tukkeuman aiheuttama infarkti osassa aivoja. Mekanismi, johon kuuluu myös epävakaan tulpan repeäminen, on hyvin samanlainen kuin sydäninfark-tissa. Vaurioitunut valtimo on yleen-sä aivojen ulkopuolella, kaulassa, mut-ta myös aivoissa olevat valtimot voivat olla ateroskleroottisia. Kun aivovaltimo on kokonaan tai osittain tukkeutunut, potilas kokee oireita siinä aivojen osas-sa, joka saa verta tämän valtimon kaut-ta. Oireet voivat olla pääasiassa moto-risia, kuten jalkojen tai käsien lihasvoi-man menetys, mutta niihin voi kuulua myös näönmenetystä, vakavia tasapai-nohäiriöitä ja muita oireita. Useimmiten infarkti vaikuttaa vain kehon toisen puo-liskon motorisiin toimintoihin. Jos oike-aan aivopuoliskoon verta kuljettava val-timo tukkeutuu, halvausoireet koetaan kehon vasemmalla puolella, mitä kutsu-taan hemiplegiaksi. Tämä johtuu siitä, että lihaksia kontrolloivat hermot mene-vät ristiin aivorungossa. Halvausoireet voivat parantua kliinisesti täydellises-ti 24 tunnin sisällä, tai oireet voivat ol-la myös pysyviä. Ensimmäistä halvaus-tyyppiä kutsutaan ohimeneväksi aivove-renkiertohäiriöksi (TIA). Vaikka kaikki oireet häviäisivätkin pian, TIA:n ilmene-minen ennustaa pysyvää halvausta, joka tulee esiin yleensä muutamien kuukau-sien kuluessa. On erittäin tärkeää, että aivoinfarkti estetään tehokkaalla hoidol-la. Pysyvässä halvauksessa hoito keskit-tyy pääasiassa vammautuneen potilaan kuntouttamiseen, jotta hän pystyisi so-peutumaan sairaalan ulkopuoliseen elä-mään.

Katkokävely eli klaudikaatio

Ateroskleroosin esiintymismuoto on myös klaudikaatio. Klaudikaatio tarkoit-taa toisessa tai kummassakin jalassa, yleensä pohkeissa, kävellessä esiinty-vää kipua, joka ei häviä kävelyn jatkues-sa ja helpottaa vain levossa. Kävellessä esiintyvä kipu johtuu valtimoiden ve-renkierron heikentymisestä, jonka syy-nä on ateroskleroottinen ahtautuminen tai tukkeuma. Näin ollen lihaksilla ei ole tarpeeksi happea ja ravinteita tehdä työtänsä. Lepotilassa potilailla ei juuri ole oireita. Monille kuitenkin kehittyy kroonisia haavoja, jotka eivät parane helposti, ja monilla esiintyy myös kuo-lioita, joka edellyttää lopulta amputoin-tia. Riskien vähentämisen ja ruokavali-on lisäksi hoito perustuu liikuntaan. Po-tilaita kannustetaan kävelemään useita kertoja päivässä, kunnes saavutetaan lä-hes maksimaalinen kipu. Yleensä liikun-ta parantaa kävelykykyä niin, että myös päivittäiset toimet onnistuvat helpom-min ja kivuttomammin. Sopeutuminen liikuntaan saattaa lisätä jalkalihasten verenkiertoa ateroskleroottisen tukok-sen ohittavien sivuvaltimoiden muo-dostumisen ansiosta. Liikunnan ansios-ta jalkalihasten verenkierto paranee ja muodostuu sivuvaltimoita, jotka ohitta-vat ateroskleroottisen tukoksen.

Lähteet: www.suomenash.fi,www.tohtori.fi

jatkuu seuraavalla sivulla...

taitto_1_2007.indd 9 12.2.2007 21:09:21

10 HIEROJA 1 • 2007

MITÄ KOLESTEROLI ON?Kolesteroli on elimistölle välttämätön

rasva-aine, jota tarvitaan solujen sei-nämien rakennusaineena ja muun muassa D-vitamiinin, hormonien ja sappihappojen muodostumiseen. Ihmisen maksa tuot-taa kolesterolia itse, ja lisäksi sitä saadaan eläinperäisestä ruoasta (kuten lihasta, mai-dosta, juustosta, voista ja kananmunasta).

HDL- ja LDL- kolesteroliKolesteroli ei liukene veteen vaan kulkee verenkierrossa tiettyjen kantoaineiden avulla. Näistä tärkeimmät ovat HDL- ja LDL-kolesteroli. Yleinen käsitys on, että HDL-kolesteroli (high density lipoprotein) on ns. hyvä kolesteroli, koska veren korkea HDL-kolesterolipitoisuus laskee ja matala pitoi-suus puolestaan nostaa sydäntautiriskiä. LDL-kolesteroli (low density lipoprotein) on ns. paha kolesteroli, koska se kertyy valti-moiden seinämiin ja aiheuttaa verisuonten ahtautumista eli ateroskleroosia. Mitä kor-keampi veren LDL-kolesterolitaso on, sitä suurempi on sydäntautien riski. Muistisään-tö: HDL-arvon tulisi olla korkea eli ”High” ja LDL-arvon matala eli ”Low”. Lisäksi elimistössä on triglyseridejä, jotka sisältävät rasvaa ja ovat elimistön energian-lähteenä.

Mitkä tekijät voivatlisätä riskiä?Sydän- ja verisuonisairauksien riskiä lisää-vät paitsi kohonnut LDL-kolesteroli myös seuraavat tekijät:

• matala HDL-kolesteroli• korkea triglyseridipitoisuus• kohonnut verenpaine• tyypin 2 diabetes eli aikuisiän diabetes• tupakointi• sukutausta (lähisukulaisessa sepel- valtimotauti työikäisenä)• ikä (miehet yli 45 vuotta, naiset yli 55 vuotta)• lihavuus/vatsakkuus (vyötärön ympärys miehillä > 100 cm, naisilla > 90 cm• vähäinen liikunta

Tavoiteltavat kolesteroliarvot:• kokonaiskolesteroli alle 5 mmol/l• LDL-kolesteroli alle 3 mmol/l *• triglyseridi alle 2 mmol/l• HDL-kolesteroli yli 1 mmol/l* korkean riskin potilailla LDL alle 2,6 mmol/l

Mikä aiheuttaa kohonneenkolesterolin?Korkea kolesteroli voi johtua useista eri te-kijöistä. Joihinkin niistä voit vaikuttaa itse ja toisiin taas et. Perimä (eli geenisi) mää-rää sen, kuinka paljon kolesterolia elimis-tösi tuottaa ja kuinka paljon kolesterolia

imeytyy elimistöösi. Tämä vaikuttaa osal-taan kolesteroliarvoihisi. Erityisesti kovaa eläinrasvaa sisältävät ruoat lisäävät LDL-kolesterolia. Liikunnalla voit lisätä hyvän HDL-kolesterolisi määrää.

Miksi kohonnut kolesteroli on niin haitallista?Kohonnut kolesteroli lisää verisuonten kalkkeutumista eli ateroskleroosia. Ate-roskleroosissa kolesterolia kertyy verisuo-nen seinämään ahtauttaen niitä. Verisuo-net muuttuvat kapeammiksi ja jäykemmik-si, jolloin verenkierto heikkenee. Yleisin ahtautuman sijainti on sydämen pinnalla kulkevissa sepelvaltimoissa. Tämä johtaa lisääntyneeseen riskiin saada sydäninfark-ti. Kun ahtautuneet verisuonet eivät pysty kuljettamaan riittävästi verta, seurauksena on hapenpuute sillä sydänlihaksen alueella, jota ahtautunut verisuoni ravitsee. Tämä aistitaan rintakipuna tai hengenahdistuk-sena (angina pectoris). Jos sydämen ahtau-tunut sepelvaltimo tukkeutuu kokonaan ja äkillisesti, seurauksena on lihasvaurio (sy-däninfarkti) tai jopa äkkikuolema. Vastaa-vanlainen tapahtuma aivovaltimoissa voi aiheuttaa aivohalvauksen. Ahtaumia voi olla myös alaraajoihin vievissä verisuonissa, jolloin seurauksena saattaa olla mm. katko-kävelyä aiheuttava alaraajojen verenkier-tohäiriö. Kohonneen kolesterolin hoito siis kannattaa.

Kuinka yleistä kohonnutkolesteroli on?Kohonnut kolesteroli on merkittävä sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä. Terveys 2000-tutkimuksen mukaan yli 80 prosentil-la suomalaisista LDL-kolesteroli oli yli tavoi-tearvon (yli 3 mmol/l). Työikäisessä väes-tössä sydänsairauksien määrä on kuitenkin vähentynyt huomattavasti huippuluvuista. Sydäntaudit eivät silti ole hävinneet, vaan niiden ilmaantuminen on siirtynyt myö-hemmäksi. EU-tasoisessa vertailussa Suomi kuuluu sydänsairastavuudessa kolmen kär-kimaan joukkoon Irlannin ja Iso-Britanni-an kanssa. Vuosittain Suomessa kuolee sy-dän- ja verisuonisairauksiin 20 000 ihmistä. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat edelleen suuri kansanterveydellinen ongelma.

Kohonneen kolesterolinhoitosuosituksetYleinen tavoite veren korkean kolesterolin hoidossa on sydän- ja verisuonisairauden riskin vähentäminen, sillä on vankkaa näyt-töä siitä, että korkea kolesteroli aiheuttaa sydän- ja verisuonisairauksia ja kolesterolin alentaminen vähentää niiden riskiä. Tämä on tärkeää niiden potilaiden kannalta, joil-la on todettu ateroskleroottinen sairaus. Tällöin on kyse sekundaaripreventiosta. Sa-

ma koskee primaaripreventiota eli potilai-ta, joilla ei vielä ole sydän- ja verisuonitau-tia, mutta joilla on suuri riski sen kehitty-miseen. Tutkimuksissa on osoitettu, että sydän- ja verisuonitautien riskiä vähentä-mällä on mahdollista vähentää ja ehkäis-tä invalidisoitumista ja pidentää elinikää. Sekä primaari- että sekundaariprevention yleisenä tavoitteena on vaikuttaa sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin elämänta-pamuutoksen ja tarvittaessa lääkehoidon avulla.

ElämäntapamuutoksetKohonneen kolesterolin hoitosuosituksis-sa todetaan, että kaikkia potilaita tulee neuvoa:• Tupakoinnin lopettamiseen, terveellisiin ruokavalintoihin sekä liikunnan lisäämi-seen. • Ylipainoisia potilaita tulee rohkaista pai-nonpudotukseen – se auttaa myös alenta-maan verenpainetta, kolesterolitasoja ja verensokeria. • Diabetespotilaat tarvitsevat tukea pääs-täkseen oikealle verensokeritasolle ja py-syäkseen siellä. Verenpaineen tulisi pysyä 140/98 mmHg:n alapuolella. Tavoitetaso on matalampi, jos potilaalla on samanaikai-sesti muita sairauksia, esim. diabetes. Jos tavoitetasolle ei päästä, tulee harkita lää-kehoitoa. • Lääkehoito voidaan aloittaa, jos potilaat eivät pääse kolesterolin tavoitetasolleen elämäntapamuutoksilla ja muilla hoito-muodoilla. • Jos potilaalla on ennenaikainen sepelval-timotauti (miehet < 55 v ja naiset< 65 v), hänen lähisukulaisensa tulee seuloa sepel-valtimotaudin riskitekijöiden kartoittami-seksi.

LääkehoitoJos kokonaiskolesterolin ja LDL-kolesterolin tavoitteisiin ei päästä elämäntapamuutok-silla, tulee aloittaa lääkehoito. Kolesterolin alentamiseen on saatavilla erilaisia lääkkei-tä, esim. MHG-CoA-reduktaasi-inhibiittorit (statiinit), resiinit, fibraatit ja kolesterolia sitovat lääkkeet. Joskus pelkillä elämänta-pamuutoksilla ei saada riittävää kolestero-litason laskua. Silloin lääkäri määrää poti-laalle kolesterolitasoa pienentävää lääket-tä. Tehokkaaksi turvalliseksi osoittautunut lääkeryhmä pienentää kolesterolituotan-toa maksassa. Tätä lääkeryhmää kutsu-taan statiineiksi. Elämäntapamuutokset on kuitenkin aina syytä muistaa. Elämäntapa-muutokset yhdessä lääkityksen kanssa aut-tavat potilasta saamaan kolesterolin oike-alle tasolle.

Lähde: www.astrazeneca.fi

taitto_1_2007.indd 10 12.2.2007 21:09:22

HIEROJA 1 • 200711jatkuu seuraavalla sivulla...

Yleisyys ja riskitekijät

Niska- ja olkapääkivut kuuluvat yleisimpiin tuki- ja liikuntaelin-sairauksiin. Terveys 2000 – tut-kimuksen mukaan viimeksi ku-

luneen kuukauden aikana yli 30-vuotiais-ta suomalaisista miehistä 26% ja naisista 40% kärsii niska-hartiakivuista. Muissa tutkimuksissa olkapääkipujen kohdal-la vastaavan luvun on todettu vaihte-levan 19 ja 31%:n välillä. Tutkimusten mukaan niskasairauksien riskitekijöitä ovat erilaiset fyysiset kuormitustekijät, ikä, naissukupuoli, ylipaino ja niskaan kohdistuvat traumat. Myös tupakoin-nilla ja työn psykososiaalisilla tekijöille sekä stressillä saattaa olla niskakipujen esiintyvyyttä lisäävä vaikutus. Olkapää-kipujen osalta riskitekijöitä ovat etenkin työhön liittyvät kuormitustekijät, trau-mat sekä ikä.

Diagnosointi / luokittelu

Niska-ja olkapääongelmien diagnosoin-ti perustuu pitkälle haastatteluun ja klii-niseen tutkimukseen. Haastattelussa selvitetään oireiden sijaintia, alkamis-tapaa, kivun luonnetta, työn ja vapaa-ajan kuormitustekijöitä sekä mahdolli-sia aikaisempia traumoja. Tutkiminen aloitetaan koko kehon ryhdin arvioin-nilla. Tämän jälkeen haastattelusta saa-dun informaation pohjalta suoritetaan nivelkohtainen tutkiminen, jossa esim. palpoimalla ja erilaisilla provokaatio-testeillä pyritään paikallistamaan kivu-liaat rakenteet. Liikkuvuuden, lihasvoi-man, -kestävyyden, liikehallinnan ym. testaamisella saadaan kuva henkilön toimintakyvystä ja kipuun liittyvistä toi-minnallisista muutoksista. Kuvantamis-

tutkimuksia (MRI, RTG, UÄ) ja kliinis-neurofysiologisia tutkimuksia (ENMG) tarvitaan diagnoosin tekemisessä suh-teellisen harvoin ja niitä käytetään tar-vittaessa haastattelussa ja kliinisessä tutkimisessa esille tulleiden epäilyjen vahvistamiseen.

Niska- tai olkapääkipu ei ole kos-kaan riittävä ”työdiagnoosin” hoitolinjaa valittaessa. Etenkin niskakivun kohdalla tarkkaan diagnoosiin päästään harvoin, koska lähes kaikki kaularangan raken-teet voivat aistia kipua. Kipu voi olla pe-räisin kaulanikamista, nikamien päätele-vyistä, välilevyn pintakerroksista, faset-tinivelistä, ligamenteistä, hermojuurista ja lihaksista. Diagnosoimista vaikeuttaa myös se, että esim. niskakipuun usein liittyvä päänsärky ja huimaus voi johtua monesta muusta kuin tuki- ja liikunta-elinperäisestä tekijästä. Haastattelun ja kliinisen tutkimuksen perusteella niska- ja olkapääongelmat tulisi pystyä luokit-telemaan jonkinlaisiin alaryhmiin. Nis-kakivun kohdalla luokittelu perustuu rakenteellisiin (kipeän kudoksen paikal-listaminen) tai toiminnallisiin tekijöihin. Yhtä pätevää luokitteluperustetta ei ole kuitenkaan olemassa ja tutkimus maail-malla tämän asian osalta jatkuu.

Yleisimmät olkapääongelmat voi-daan karkeasti luokitella kolmeen pää-ryhmään: impingement-oireyhtymä, ni-velen instabiilius ja rotator cuffin re-peämä. Alle 35-vuotiailla yleisin syy olkapääkipuun on jonkin asteinen ol-kanivelen epästabiilius, 35-50-vuotiail-la olkanivelen ahtaus (impingement-oi-reyhtymä) ja yli 50-vuotiailla kiertäjä-kalvosimen repeämä. Kaikissa näissä diagnoosiryhmissä voidaan edelleen tehdä alaluokitteluja esim. ongelman syntytavan, vaivan keston, tapahtunei-

den rakenteellisten muutosten ja vau-rioalueen koon mukaan.

Niska-hartia- ja olkapääkivut liitty-vät usein toisiinsa. Taustalla on esim. henkilön ryhtiin liittyviä tekijöitä (pään ja olkapäiden eteenpäin työntyminen, olkapäiden sisäänpäin kiertyminen ja korostunut rintarangan kyfoosi), jotka vaikuttavat niin kaularangan kuin har-tiarenkaankin toimintaan. Lisäksi osa kaularangan alueen fasetti-/unkovereb-raalinivelistä, välilevystä tai myofaski-aalista alkuperää olevista kivuista voi-daan aistia hartian ja olkapään alueella, minkä huomioiminen on keskeistä diag-nosoimisessa ja hoitomenetelmiä valit-taessa.

Kipu ja siihen liittyvätmuutokset

Kaularangan ja hartiarenkaan (lapaluun, olkaluun ja solisluun niveltyminen toi-siinsa ja tukirankaan) nivelissä passii-viset rakenteet (luut, nivelpinnat, nivel-siteet) eivät takaa nivelen vakautta ko-vinkaan hyvin, vaan stabiliteetti riippuu pitkälle lihaksiston toiminnasta. Tämän takia näiden alueiden nivelten toiminta on häiriöaltista. Kivun ja siihen liittyvi-en hermo-lihasjärjestelmän toimintahäi-riöiden syy-seuraussuhteita ei vielä tun-neta aivan tarkasti, mutta tutkimusten pohjalta on luotu erilaisia hypoteetti-sia malleja, jotka auttavat ongelman ym-märtämisessä ja toimivat myös pohjana

Niska- jaolkapääkivut

Sami Tarnanen • urheiluhieroja • ft • TtM

taitto_1_2007.indd 11 12.2.2007 21:09:23

12 HIEROJA 1 • 2007

NISKA- JA OLKAPÄÄKIVUTjatkoa...

kuntoutusmenetelmien valinnalle. Mal-lit ovat pitkälti tuloksia alaselkäkipuun liittyvistä tutkimuksesta mutta soveltu-vat mielestäni myös niska- ja olkapääki-pujen kuvaamiseen.

Kipu vaikuttaa aina lihasten toi-mintaan. Vaikutusmekanismit perustu-vat todennäköisesti kivun aiheuttamaan suoraan motoriseen inhibitioon sekä proprioseptisessa palautteessa ja moto-risessa suunnittelussa tapahtuviin häiri-öihin. Kipu saattaa vaikuttaa motoristen toimintojen suunnitteluun myös stres-sin, pelkojen ym. kautta. Lihasten toi-mintamallien muuttumisella on merkit-tävä vaikutus kaularangan sekä hartia-olkapääalueen toimintaan ja sitä kautta kiputilojen kehittymiseen. Lihasten ja nivelten toiminnan muuttuminen johtaa pidemmällä aikavälillä myös rakenteelli-siin muutoksiin, joista seuraa voima- ja kestävyysominaisuudet heikentymistä. Tämä lisää edelleen rakenteiden kuor-mittumista ja oireiden pahenemista.

Tuki- ja liikuntaelinten vaurioiden syntymekanismit voivat olla hyvinkin erilaisia. Vaurio voi syntyä, kun kudok-seen kohdistetaan pitkäkestoinen yhtä-jaksoinen kuormitus, kuormitus tulee suurella energialla äkillisesti tai kudok-seen kohdistetaan toistuvasti kuormi-tusta pitkiä aikoja. Vaurio syntyy kun kuormitus ylittää kudoksen sietokyvyn. Joissakin malleissa kiputilojen kehitty-mistä on selitetty nivelsiteissä tapah-tuneilla mikrovaurioilla. Vauriot aiheut-tavat häiriön nivelsiteissä sijaitsevien asentoa ja liikettä aistivien aistinelinten toimintaan ja näin vaikuttavat lihasten toimintaa ohjaavaan neuraaliseen sääte-lyjärjestelmään. Kudosten vaurioitumi-seen liittyy myös tulehdusreaktio, joka johtaa usein rakenteellisten muutosten kehittymiseen eli sidekudostumiseen

(fibroosi), josta puolestaan seuraa ku-dosjäykkyyden lisääntyminen.

Tuki- ja liikuntaelinongelmien hoita-misessa ja kuntouttamisessa on pyrittä-vä varhaiseen kipukierteen katkaisemi-seen. Kipuun ja siihen liittyviin muutok-siin voidaan perinteisten kipuhoitojen lisäksi vaikuttaa esim. korjaamalla häi-riintyneitä liikemalleja, vahvistamalla harjoittelun avulla heikentyneitä kudos-rakenteita, rohkaisemalla ja ohjaamalla kipupotilasta aktiivisesti liikkumaan se-kä vähentämällä kudosjäykkyyttä manu-aalisin menetelmin.

Kuntoutusmenetelmienvaikuttavuus

Niska- ja olkapääkipujen kuntouttami-sessa on käytössä monia erilaisia mene-telmiä. Cochrane-tietokannan (systemoi-tujen kirjallisuuskatsausten tietokanta) mukaan kontrolloitujen tutkimusten pe-rusteella voidaan sanoa näytön näiden menetelmien vaikuttavuudesta olevan

kuitenkin vähäistä. Akuutin ja krooni-sen mekaanisen niskakivun ja siihen liittyvän päänsäryn kuntoutuksen osal-ta harjoitteluterapian sekä harjoitte-luun liitetyn mobilisaation /manipulaa-tion vaikuttavuudesta on olemassa koh-tuullinen näyttö. Olkapääkivun kohdalla näyttö eri menetelmien vaikuttavuudes-ta on vieläkin vähäisempää.

Hieronnan vaikuttavuutta on Cochrane-tietokannassa selvitetty me-kaanisen niskakivun osalta. Cochra-ne-katsaukseen otettiin mukaan 19 sa-tunnaistettua kontrolloitua tutkimusta, joissa selvitettiin, onko hieronnalla yk-sinään tai yhdistettynä muihin hoitoi-hin, vaikutusta kipuun ja toimintaky-kyyn. Katsauksen perusteella ei voida tehdä suosituksia hieronnan käytöstä niskakivun hoidossa. On huomioitava, että tutkimuksissa käytetyt hieronta-menetelmät oli määritelty huonosti ja hieronnan annostelu sekä hierojan am-mattitaito olivat kuvattu puutteellisesti. Tulokset eivät välttämättä todista sitä, ettei oikeilla hierontatekniikoilla ja hie-ronnan annostelulla voitaisi saavuttaa

taitto_1_2007.indd 12 12.2.2007 21:09:24

HIEROJA 1 • 200713

NISKA- JA OLKAPÄÄKIVUTKirjallisuus:

• Bogduk N. The anatomy and pat-hophysiology of neck pain. Phys Med Rehabil Clin N Am 2003; 14: 455-472.• Goldstein B. Shoulder anatomy and biomechanics. Phys Med Rehabil Clin N Am 2004; 15: 313-349• Hodges PW, Moseley GL. Pain and motor control of the lumbopelvic regi-on: effect and possible mechanisms. J Electromyogr Kinesiol 2003; 13: 361-370.• Hoitosuositustyöryhmä. Niskakivun hoito. Duodecim 2002; 118: 1713-1725.• Langevin HM, Sherman KJ. Pathophy-siological model for chronic low back pain integrating connective tissue and nervous system mechanisms. Med Hy-potheses 2007; 68: 74-80.• Luime JJ, Koes BW, Hendriksen IJ, Bur-dorf A, Verhagen AP, Miedema Hs, Ver-haar JA. Prevalence and incidence of shoulder pain in the general populati-on; a systematic review. Scand J Rheu-matol 2004; 33: 73-81.

• Panjabi MM. A hypothesis of chronic back pain: ligament subfailure injuries lead to muscle control dysfunction. Eur Spine J 2006; 15: 668-676.• Rao R. Neck pain, cervical radiculo-pathy, and cervical myelopathy. J Bone Joint Surg 2002; 84-A: 1872-1881. • Riihimäki H, Heliövaara M ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien työryhmä. Tu-ki- ja liikuntaelinten sairaudet. Terveys 2000 -tutkimuksen perustulokset.• Vastamäki M. Olkanivelen kiertäjä-kalvosimen vaivat. Duodecim 2000; 116: 1991-1997.• Vastamäki M. Kipeä olkapää. Duode-cim 2003; 119: 1987-1993. • + The Cochrane Database of Systema-tic Reviews

myönteisiä tuloksia niskakipujen hoi-dossa, aiheesta tarvitaan kuitenkin lisää laadukkaita ja sisällöllisesti järkeviä tut-kimuksia.

Hieronnan vaikuttavuutta selvit-tävässä Cochrane-katsauksessa esille tulleita tutkimuksiin liittyviä puutteita kannattaa myös jokaisen hierojan poh-tia omassa työssään. Eli minkälaisia vai-voja hieronnalla kannattaa hoitaa, min-kälaisia hierontatekniikoita käytetään ja millainen hieronnan annostelu on sopi-vinta. Annosteluun liittyvät asiat eli käy-tettyjen hierontakertojen useus, hieron-nan kesto ja kertojen määrät kuitenkin ratkaisevat hyvin pitkälle sen, saavute-taanko hieronnalla asetettuja tavoitteita. Niska- ja olkapääongelmien kuntoutuk-sessa parhaisiin tuloksiin päästään, kun toimitaan yhteistyössä eri ammattiryh-mien välillä. Lääkärien, fysioterapeut-tien sekä koulutettujen osteopaattien, naprapaattien ja hierojien yhteistyöllä taataan kunkin potilaan/asiakkaan koh-dalla oikean diagnoosin pääseminen, oi-keat hoitolinjat ja vaikuttavat hoidot.

taitto_1_2007.indd 13 12.2.2007 21:09:28

14 HIEROJA 1 • 2007

Hierojakouluttaja Kaisa-Leena Pulkkinen opettajavaihdossa Illinoisin Parkland Collegessa(Health Professions) USA:ssa 14.-28.10.2006

TERAPEUTIKSIHIERONTA-

USA:ssa

taitto_1_2007.indd 14 12.2.2007 21:09:31

HIEROJA 1 • 200715

Opiskelu on kallista, siksipä kaikki on suunniteltu tehok-kaaksi. Koulutusjärjestelmän ideana ammatillisella puolel-

la on se, että uusi taso pohjautuu aina entisen päälle. Esimerkiksi Hierontate-rapeutin - tutkinnon päälle voi jatkaa toi-sen vuoden, jolloin on registered nurse eli sairaanhoitaja.

USA:ssa on paljon työn ohessa opiskelevia ja osa-aikaisesti opiskelevia ihmisiä sillä koulutus maksaa paljon ja kaikilla on oltava auto – näin on pakko käydä myös töissä.

Opinnot Parkland Collegessa

Osaamisvaatimukset koulussa ovat tar-kat ja tiukat. Opetus etenee behavioris-tisesti osaamisvaatimusten mukaan - lu-entoja, videoita, työkirjoja, harjoituksia. Tukea itseopiskeluun on saatavissa eril-lisissä luokissa, joissa on itseopiskelu-materiaalia ja tukihenkilökuntaa.

Koulusysteemi on hyvin tiukka ja opiskelijat ovat motivoituneita. Henki-lökohtaisuus ja joustavuus, jota meillä Suomessa painotetaan, ei ole kovin vah-vassa huudossa USA:ssa, joskin mahdol-lista. Esimerkiksi kolmas hylätty suori-tus kokeesta tarkoittaa lähtöpasseja pois koulusta.

Opinnot on kuitenkin mahdollista myös tehdä henkilökohtaisen suunni-telman mukaisesti ja opiskelun voi suo-rittaa työn ohessa. Oppilaitoksella on nykyaikaiset teorialuokat ja käytännön luokka. Opiskelijat harjoittelevat erilai-silla klinikoilla ja sairaaloissa, joka eri-tyisesti kiinnitti huomioni.

Collegen opettajat olivat pääosin ylemmän korkeakoulututkinnon suorit-taneita ja lisäksi toimivat osa-aikaisesti ammatinharjoittajina. Minua hämmäs-tyttivät opettajien pitkien työpäivien li-säksi se, että töitä oli sekä iltaisin että viikonloppuisin.

Hierontaterapeutin opintoja tarjot-tiin Parkland Collegessa joko ammattiin johtavana tai terveydenalan ammatti-henkilöille, jotka haluavat täydentää tai-tojaan hieronnan alalla.

Hierontaterapeutin opinnot aloitta-villa odotetaan olevan jo ennestään kä-

Minä lähtisin – tutustuttuani kahden viikon ajan Parklandin Collegessa sosiaali- ja

terveysalan ammatteihin valmistavaan koulutukseen. Mutta USA:N koulutusjärjes-

telmä on kuitenkin erilainen joten valmistaudu siihen!

den taitoja, fyysistä voimaa ja hoitoalal-le sopiva luonne. Opiskelijoita hieron-taterapia-ohjelmaan oli hakeutumassa vuosittain niin paljon, että hakijoita jou-dutaan karsimaan.

Pääsyvaatimukset alalle

Rikosrekisteri tarkistetaan kaikilta ter-veydenhuollon ammatteihin pyrkiviltä. Merkintä rikosrekisterissä saattaa ra-joittaa työllistymistä. Pohjakoulutukse-na vaaditaan high school, joka vastaa toisen asteen koulutusta (lukio tai am-matilliset opinnot) Suomessa. Hakijoi-den täytyy läpäistä testit ja heillä pitää olla sopivat fyysiset ominaisuudet. Alal-le hakeutuville suositellaan vahvaa bio-logista osaamista.

Opintojen ja tutkinnonsuorittamisen pituus

Tutkintoa voi suorittaa joko kokopäi-vä-opiskelijana tai osa-aika-opiskelija-na. Hierontaterapeutin tutkinnon suo-rittaminen edellyttää 750 tuntia opis-

kelua. Opiskelu sisältää teoriaopintoja, käytännönopiskelua ja työharjoittelua erilaisissa työympäristöissä. Tutkinto saadaan valmiiksi yleensä kahdessa lu-kukaudessa joiden välissä on myös yksi kesälukukausi.

Opiskeltavia aineita ovat esim. hie-rontaterapia, patologia, etiikka, kaupal-liset aineet, anatomia, fysiologia, psyko-logia.

Tutkinnon suorittaminen ja laillis-tus edellyttävät täydennyskoulutusta vuosittain. Pitääkseen hierontalisenssin voimassa hierontaterapeutin on osallis-tuttava vuosittain noin viikon pituiseen täydennyskoulutukseen.

Tutkinnon vahvistaminen ja laillistus

Parklandin kurssivalinta valmistaa opis-kelijoita valmistautumaan kansallisen tutkinnon suorittamiseen (The Natio-

TERAPEUTIKSI

LÄHTISITKÖ OPISKELEMAANYHDYSVALTOIHIN?

jatkuu seuraavalla sivulla

taitto_1_2007.indd 15 12.2.2007 21:09:33

16 HIEROJA 1 • 2007

nal Certification Board for Therapeutic Massage and Bodywork – NCBTMB). Tutkinnon suorittamisen jälkeen opis-kelija voi anoa Hierontaterapeutin kan-sallista laillistamista. Parklandin opinto-ohjelma on sekä NCBTMB:n että Ameri-kan Hierontaterapialiiton hyväksymä ja tutkinnon läpäisseet hyväksytään auto-maattisesti AMTA:n jäseniksi.

Työllistymismahdollisuudet ja työllistyminen

Hierontaterapeutit työskentelevät eri-laisissa sosiaali- ja terveysalan ympäris-töissä, hoitokodeissa, kuntoutumislai-toksissa ja kuntosaleilla. He voivat työs-kennellä urheilulääketieteen parissa tai kivun hoitoon erikoistuneissa yksiköis-sä. He voivat työskennellä itsenäisinä ammatinharjoittajina omassa kodissaan tai asiakkaiden kotona.

Hierontaterapeuttien asiakasryh-mät ovat pysyneet vakiona, jopa lisään-tyneet vuosittain. Useimmilla asiakkail-la on vakuutus, joka kattaa hierontatera-peutin hoidon ja hieronta tunnustetaan yhtenä hyvänä hoitomuotona, jota lää-kärit suosittelevat omille potilailleen. Kehitys on osoittanut, että hierontate-rapeutin palvelut ovat tärkeä ja kasva-va alue sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hieronta-alueen työpaikat näyttävät li-sääntyvän sosiaali- ja terveydenhuollos-sa muita alueita voimakkaammin. Oppi-laitoksella on oma ”työvoimatoimisto”,

joka auttaa valmistuneita hierontatera-peutteja työn saannissa.

Ansiot

Ansiot vaihtelevat työpaikan mukaan. Hierontaterapeutti voi ansaita 12 – 46 euroa/tunti. Työaika on noin 30 tuntia / viikko. Kansallisten tilastojen mukaan hierontaterapeutin vuosiansio vuonna 2005 oli n. 31 000 euroa.

Jatko-opinnot

Hierontaterapeutti voi opiskella eteen-päin ja valmistua vaikkapa fysiotera-

peutiksi, toimintaterapeutik-si tai sairaanhoitajaksi. Heistä voi tulla yrittäjiä tai opettajia terveydenhuollon sektorille. Erikoistuminen kiropraktiik-kaan onnistuu myös helposti.

HierontaterapeuttiJune Burchin potilaana

Emäntäni oli June Burch Park-land College hyvinvointi-koor-dinaattori. Hän on rekisteröi-ty sairaanhoitaja ja laillistettu hieroja.

Arkipäivät June toimii hy-vinvointi - koordinaattorin teh-tävissä Parklandin Collegessa, jossa on noin 10 000 eri alo-jen opiskelijaa. Lauantait hän toimii hierojaterapeuttina lä-heisessä kylpylässä itsenäise-nä ammatinharjoittajana. Hän on erikoistunut ruotsalaiseen hierontaan, fibromyalgian hoi-toon ja Hot stone - terapiaan.

Hänen taksansa ovat tunnin hieronnasta 50 dollaria (38,5 €), puolesta tunnista 30 dollaria (23 €).

Vaihdoimme kerran hieronnat. Ju-ne käytti runsaasti sivelyjä, mutta hänen hoitonsa oli kokonaisvaltaisempaa kuin omani. Koin, että minä keskityn enem-män lihaksiin ja hän hoiti sekä fyysis-tä, psyykkistä että sosiaalista puoltani. Hoitoon kuuluvia merkittäviä osia olivat ympäristötekijät, joita hoitajani käytti taidokkaasti hyväkseen.

Sosiaali- ja terveysalan ammattilai-suus henki esille koko hieronnan ajan. Hieroja on Illinoisissa USA:ssa merkit-tävä sosiaali- ja terveysalan ammattilai-nen ja kuuluu kiinteästi potilasta hoita-vaan hoitotiimiin. Työnjako hierojan ja fysioterapeuttien välillä oli selkeä. Hie-roja miellettiin kuuluvaksi hoitoammat-teihin ja fysioterapeutti kuului liikunnan ammattilaisiin.

jatkoa....

taitto_1_2007.indd 16 12.2.2007 21:09:35

HIEROJA 1 • 200717

Elämäntilanne vaikuttaa usein paljon siihen, että olemmeko halukkaita ja valmiita opiske-

lemaan uusia asioita. Itse sain ve-rokirjan käteen viisikymppisenä, kun silloinen työantajani vähensi hallintokuluja. Pohdittuani jonkin aikaa onko elämällä enää merkitys-tä ja kannattaako potkaista mono suoraksi ja heittäytyä lyhyeen lop-puliukuun kohti vanhainkotia ja kirkkomaata, pääsin vihdoin synkän tunnelin läpi ja aloin katsella ympä-rilleni. Lehdestä huomasin hiero-jakurssin ilmoituksen ja onnekseni pääsin v. 2000 koulutukseen, joka johti valmistumiseen. Taas oli edes-sä ankara paikka, kun piti rohkais-tua aloittamaan itsenäisenä amma-tinharjoittajana.

HIEROJANA EI VOI FUSKATA tuli mieleeni heti koulutuksen alus-sa. Tässä hommassa jää kyllä heti kiinni, jos ei osaa tai halua tehdään työtään parhaalla tavalla. Vielä mat-kan varrellakin tätä on hyvä pohtia, kun rutiini uhkaa työn laatua. Tut-kintovaatimusten edellyttämät tai-dot on syytä hankkia täysimääräisi-nä ja kerrata tarvittaessa jos tulee epävarmuutta työhön.

AIKUINEN OPPII MYÖS, vaik-

JOULURISTIKON 4/2006 OIKEA RATKAISU

ka joskus meitä kalkkiksiksi nimiteltäi-siinkin. Varttuneemmalla iällä on muuta-ma ongelma, jotka on syytä huomioida. Pussin pohjalla saattaa olla sellaista tie-totaitoa, joka onkin väärää ja pitäisi kor-vata oikealla. Lisäksi vanhempana pitää opetella asiat 110% että ne osaisi 100%, eli ehkä vähän enemmän kuin nuoret.

OLETKO TAVANNUT TÄYDELLLI-SEN HIEROJAN? Joskus asiakkaat ke-huvat jotain aikaisempaa hierojaa tosi hyväksi. Siinä onkin haastetta saavuttaa tämän hierojan taso, ellei tämä ole sit-ten jokin taruhieroja. Asiakkaan parasta pitää aina pohtia kaiken puheenporinan keskelläkin. Itse suhtaudun varauksella osaamisen ylimitoitettuun markkinoin-tiin. Parempana koen joka kerran jäl-keen tarkistaa tuliko hieronta tehtyä to-della hyvin ja jäikö siihen korjattavaa.

UUDEN OPISKELU AUTTAA JAK-SAMAAN. Pitempään päätoimisesti hie-rottaessa uhkaa rutiini työn laatua ja omaa motivaatiotakin. Kursseilta olen saanut uusia ideoita, nähnyt jo opittu-ja uudessa valossa ja voinut keskustella alan asioista vertaisporukassa. Yksikin hyvä oivallus per kurssi kartuttaa koko-naisosaamista ja antaa virettä pitkäksi aikaa.

KURSSEJA KANNATTAA TUTKIA JA ARVIOIDA ETUKÄTEEN. Hieroja-

porukallekin tarjotaan monenlaisia kursseja. Osa tuntuu rahankeruu-toiminnalta ja laadultaan arvelut-tavalta. Itse olen suuntautunut eri-tyishierojatutkinnon suuntaiseen kurssitukseen. Tälle suunnalle on erityishierojatutkinnon vaatimuksis-sa määritelty sisällöt ja koulutuskin perustuu tietoihin ja taitoihin, jotka kestävät kriittisen tarkastelun. Pet-tynyt olen erityishierojakurssini kes-keytymiseen osanottajakadon joh-dosta.

HINNOITTELUN ONGELMA. Kannattaako joka kurssin jälkeen lähteä korottamaan hintoja on vä-hän monimutkainen juttu. Kuitenkin jossakin vaiheessa, kun olet selvästi saavuttanut paremman ja laajemman osaamisen, on varmaan perusteltua ja asiakkaiden hyväksyttävissäkin, että huomioit sen työsi hinnoitte-lussa. Kurssitodistukset työhuoneen seinällä antanut työpisteellesi lisäar-voa, eikä tarvitse suullisesti runsaas-ti selitellä.

PS Kiitos KHL:lle opiskelustipen-distä v. 2006.

OPPISKO VANHA HIEROJAVIELÄ UUSIA TEMPPUJA?Veijo Kaikula • koulutettu hieroja • iänikuinen opiskelija

MU

ISTA

THA

N IL

MO

ITTA

UTU

AO

PIN

TO

PÄ

IVIL

LE

20. –

21.

4. (I

MA

TRA

LLA

)

taitto_1_2007.indd 17 12.2.2007 21:09:37

18 HIEROJA 1 • 2007

PERJANTAI 20.4.2007TYKY-PÄIVÄ

10.00 ILMOITTAUTUMINEN OPINTOPÄIVILLE

10.30 KEVÄTKOKOUS

12.00 LOUNAS + MYYNTINÄYTTELY

13.15 PÄIVIEN AVAUS – Puheenjohtaja Martti Lahikainen

13.30 AKTIIVISET JA PASSIIVISET VENYTYKSET, TEORIAA JA TEKEMISTÄ. Imatran kylpylän kuntoutusosaston fysioterapeutit.

15.00 ILTAPÄIVÄKAHVI + MYYNTINÄYTTELY

15.30 LES MILLS BODYBALANCE. TUNNETTA JA TEHOA KEHOLLE. Keveät, rennot vaatteet mukaan

16.45 SAUNA JA KYLPYLÄN POREET 19.30 PÄIVÄLLINEN JA ILLANVIETTO

LAUANTAI 21.4.2006OPINTOPÄIVÄ

9.00 ILMOITTAUTUMINEN OPINTOPÄIVÄÄN + MYYNTINÄYTTELY AVAUTUU

9.30 ANATOMIAN KERTAUSKURSSIT TAATUSTI MUKAANSA TEMPAAVASTI OPETETTUNA Ensimmäisessä jaksossa nivelten anatominen rakenne ja toiminta kliinisentyön kannalta, ranka ja tos-alue, nivelten liikerajoitukset ja ongelmat. OMT-fysioterapeutti Juha Hiltunen.

10.30 TAUKO+MYYNTINÄYTTELY

10.45 JUHA JATKAA AIHEESTA

12.00 LOUNAS + MYYNTINÄYTTELY+ HUONEIDEN LUOVUTUS

13.15 JUHA JATKAA RAAJOJEN NIVELISTÄ

14.15 KAHVI + MYYNTINÄYTTELY

14.45 JUHAN AIHEET JATKUVAT

16.15 OPINTOPÄIVIEN PÄÄTÖS JA TURVALLISEN KOTIMATKAN TOIVOTUS

Koulutettujen Hierojien Liitto järjestää

KOULUTETTUJEN HIEROJIEN VALTAKUNNALLISETOPINTO- JA TYÖKYKYPÄIVÄT20.-21.4.2007

OH

JELM

A•I

MA

TRA

N K

YLP

YLÄ

HO

TELL

I•07

OP

INN

TO

- JA

TY

ÖK

YK

YP

ÄIV

ÄT

20

07

IMATRAN KYLPYLÄHOTELLIPurjekuja 1, 55420 IMATRA

taitto_1_2007.indd 18 12.2.2007 21:09:39

HIEROJA 1 • 200719

OP

INN

TO

- JA

TY

ÖK

YK

YP

ÄIV

ÄT

20

07LUENTOMAKSUT:

• KHL:n jäsenet 70 €/2pv, 45 €/1pv• ei jäsenet 110 €/2pv, 70 €/1pv• opiskelijat 50 €/2pv, 35 €/1pvIlmoittautuminen paikan päällä + 10 €

MAJOITUS JA RUOKAILUT:• Majoituspaketti ruokailuineen(sis.1 x lounas, 1xpäivällinen, 2 x kahvit lisukkeineen)• Kahden hengen huone 100.00 €/hlö/vrk• Yhden hengen huone 130.00 €/vrk

MAKSUJEN SUORITUS:• Luentomaksut, majoitus, ruokailut maksetaan KHL:n tilille SAMPO 800 011-701 01117.3.2007 mennessä. Maksettaessa on käytettävä viitettä 1012.• Mikäli haluat huolehtia majoituksesta tai ruokailusta ITSE, maksat ainoastaanLUENTOMAKSUN liiton tilille.• Ilmoittautumisen ja loppusumman on vastattava toisiaan!

PERUUTTAMINEN:Jos osanottaja peruuttaa osallistumisensa myöhemmin kuin viikkoa ennen opintopäiviä,veloitetaan 25% hinnasta, majoituksen osalta 50%.

TIEDUSTELUT: Timo Koskenranta, MA-PE klo 9-13.00 puh. (06) 4177 890, muina aikoina jätä viesti vastaajaan.

ILMOITTAUTUMINEN:Kirjalliset ja sitovat ilmoittautumiset oheisella ilmoittautumislomakkeella13.3.2007 mennessä.• postitse: KHL/opintopäivät, Kauppakatu 23, 60100 Seinäjoki• faksilla: (06) 4177 890• sähköpostilla: HYPERLINK “mailto:timo.koskenranta@khl.fi” timo.koskenranta@khl.fi

Erillistä vahvistusta päiville osallistumisesta ei lähetetä.

ILMOITTAUTUMISLOMAKE OPINTOPÄIVILLE IMATRAN KYLPYLÄÄN 20.-21.4.2007

NIMI: _____________________________________________________________________OSOITE: ___________________________________________________________________POSTINUMERO: ____________________________________________________________POSTITOIMIPAIKKA: ________________________________________________________PUHELIN TYÖ ___________________ PUHELIN KOTI: ____________________________

KHL:n jäsen, kyllä o ei o Opiskelija, koulu ______________________________________________

Valitsen seuraavat vaihtoehdot opintopäiville:Luennot:• Perjantai ja lauantai 20-21.4. o• Perjantai 20.4. o • Lauantai 21.4. o• Osallistun kevätkokoukseen 20.4. (sitova ilmoitus ruokailun järjestämiseksi)

Majoituspaketti ruokailuineen:• Kahden hengen huone 100.00 € /hlö /vrk• Yhden hengen huone 130.00 € /vrk

• Maksan yhteensä___________€ (Muista maksaessasi viite 1012)• Muu _____________________________________________________ (maksajan nimi tai yrityksen nimi, jos eri kuin osanottaja)

Haluan huonekaverikseni: ________________________________________________Erityisruokavalio: ________________________________________________________

Allekirjoitus: _____________________________________________

ILMOITUS ON SITOVA!

IMATRA

taitto_1_2007.indd 19 12.2.2007 21:09:39

20 HIEROJA 1 • 2007

Kurssikertomuksen teksti: Jari Salste, koulutettu hieroja

Kurssimme vetäjä Väinö Vänni on toiminut koulutettuna hie-rojana yli 20 vuoden ajan, vii-meiset lähivuodet heidän kou-

luttajanaan. Hän on työskennellyt myös obduktioteknikkona Turun yliopiston patologian laitoksella vuodesta 1976 lähtien. Väinön kertoman mukaan työ on monipuolista ja antoisaa tarjoten jat-kuvasti mahdollisuuksia anatomian ja fy-siologian tietojen syventämiseen laitok-sella tapahtuvan lääketieteellisen ope-tuksen yhteydessä. Kolmenkymmenen vuoden aikana tekemäänsä yli 30 000 ruumiinavaukseen mahtuu uskomatto-man suuri elämän päättymisen kirjo.Näitä kahta työkenttää yhdistellen on Väinölle muodostunut vahva ja asian-tunteva tieto ihmisen anatomiasta, li-haksista, hermoista, verisuonista, luus-tosta ja muusta sisällämme olevasta.

Olen ollut mukana kurssilla jo vii-si kertaa. Opiskeltuani urheiluhierojak-si 1995 jäi askarruttamaan useita sel-laisia asioita, joita olen halunnut tutkia tarkemmin ja selvittää itselleni pysty-äkseni paremmin hoitamaan asiakkaita-ni. Asiakkaillahan on vastaanotolle tul-lessaan paljon kysymyksiä ja ongelmia ja yritän tietysti auttaa heitä parhaani mukaan. Joskus vain tuntuu, että olen heikoilla tietojeni kanssa enkä pysty juurikaan vastaamaan asiakkaitteni ky-symyksiin. Tästä tilanteesta nousee ha-lu lisäopiskeluun ja kiinnostus ihmisen anatomiaan.

Olemme siis tutkineet ihmisen ana-tomiaa palsamoiduilla vainajilla ja etsi-neet vastauksia työn myötä tulleihin, vastausta vaille jääneihin kysymyksiin tutkimalla lihaksia, hermoja, verisuonia, luustoa ja myös sisäelimiä.

Väläytän muutamia tuokiokuvia kurssin kulusta, ja siitä kihelmöivästä

jännityksestä, joka väistämättä nousee, kun mielessään pohtii, mitä tuleman pi-tää. Kurssi alkaa lauantaiaamuna yh-deksältä marraskuun yhdestoista päivä. Ensimmäinen päivä on Turun tuomio-kirkon lähellä sijaitsevassa rentoutus-keskus Optimassa. Juomme kahvia lep-poisasti omassa rauhassamme ja Väinö kertoo kurssin kulusta heittäen väliin

hyvällä huumorilla varustettuja vitsejä ja myös tositapauksia 30 vuoden aika-na sattuneista kommelluksista patologi-an laitoksella. Tunnelma kevenee, jänni-tys sulaa ja Väinö jakaa meille kirjallista materiaalia. Kurssipakettiin kuuluu siis materiaali, josta selviää triggerpisteiden paikat eri lihaksissa, triggereiden sätei-lykipualueet ja myös triggereiden hoito.

Kurssilla Turussa11.11. – 12.11.2006

TUTKIMUSMATKA

Seija Paulus • Toini Yli-Koivisto • Heini Metsäpelto • Heidi Falkenberg • Piekko Forsen • Jenny Jaakkola • Merja Helminen • Eila Penttinen • Merja Ukkonen • Pauli Kärkkäinen • Fausto Perez • Jari Salste

Turun koulutukseen osallistujat, sekä kouluttajat Väinö Vänni ja Tero Silto

taitto_1_2007.indd 20 12.2.2007 21:09:42

HIEROJA 1 • 200721

Työskentelemme pareittain ja käymme läpi yhdessä triggereitä, hie-rontaa eri tekniikoilla sekä aktiivisia ja passiivisia venytyksiä. Välillä käymme lounaalla ja sitten työskentelemme in-nokkaasti puoli viiteen asti. Tunnelma on viihtyisä ja rento ja olemme myös tutustuneet muihin kurssilaisiin. Muka-na on hierojia, osteopaatteja ja fysiote-rapeutteja. Selvittelemme rangan ja ni-velten mobilisaatiota ja kaikki kurssilai-set tuovat monipuolisen osaamisensa yhteiseen käyttöön. On hyödyllistä ja-kaa kokemuksia ammattilaisten kanssa lihasten hieromisen eri tekniikoista ja huomata, miten aina löytyy uusia, kiin-nostavia variaatioita tehdä tätä työtä.

Seuraavana aamuna yhdeksältä jännitys huipentuu saapuessamme Tu-run yliopiston patologian laitokselle. Aamu alkaa kahvia juoden, Väinö kertoo työpaikastaan ja teemme laajan tutustu-miskierroksen päätyen laitoksen ruu-miinavaussaliin. Olemme kaikki kurssi-

laiset jännittävässä tilanteessa, mielen-kiintoisessa ja haastavassa.

Salissa meitä odottaa Tero Siun-to, AMK fysioterapeutti ja viidettä vuot-ta opiskeleva lääketieteen kandidaatti. Hän toivottaa meidät tervetulleeksi sel-keällä ja vakuuttavalla äänellä. Tunnel-ma on keskittynyt ja uteliaan kiinnos-tunut. Tero ohjaa meidät kaikki vaina-jan pöydän ympärille, jossa aloitamme tutkimusmatkamme anatomian aitoon maailmaan. Käymme läpi Teron opas-tuksella yläraajoista alaraajoihin saakka lihaksia, hermojen väyliä, ligamenttejä ja luustoa. Kunkin lihasryhmän kohdal-la Tero kertoo sen tyypillisimmistä on-gelmista. Tero palpoi tarkasti hermoja ja kyselee välillä meiltä kurssilaisilta tun-nistimmeko tutkittavan lihaksen. Myös kaikki kurssilaiset pääsevät tunnustele-maan hermoja ja ligamentteja. Aika ku-luu siivillä, kyselemme paljon, saamme hyviä vastauksia ja toivoimme kaikki, et-tä pystyisimme muistamaan edes osan

tästä kurssin ainutlaatuisesta osiosta. Tämän sunnuntaipäivän tärkeä hetki on myös yhdessä nautittu lounas. Saam-me tarvitsemamme hengähdystauon ja mahdollisuuden keskustella ja jakaa tunnelmiamme. Olen nyt tällä kurssilla viidettä kertaa. Joka kerta olen oppinut uusia ja merkittäviä asioita täydentä-mään ammattitaitoani.

Lopetamme neljältä iltapäivällä ja jokaisella pyörii mielessä asioita, joista haluaisi keskustella. Mutta koti kutsuu, on levon ja tietojen soveltamisen aika.

Heippa,

Toivotan terveyttä ja iloavuodelle 2007.

Terveisin Jari Salste

ihmisen anatomiaan ja triggerhieronnan saloihin

Hauskaa hierojille

Nainen oli lääkärin luona kahdennentoista lap-sensa syntymän jälkeen. Lääkäri totesi:- Rouvan ei enää pitäisi hankkia lapsia, se ru-peaa olemaan liian raskasta terveydellenne. Alkakaa käyttää kondomeja. - Kondomeja, mitä ne oikein ovat? kysyi rouva.- Noo, rouva löytää niitä kyllä melkein joka kaupasta. Kolmen kuukauden jälkeen sama nainen oli jälleen lääkärin luona. Nainen oli taas kerran raskaana. Lääkäri kysyi:- Ettekö te sitten malttanut käyttää niitä kondomeja?- Käytinhän minä, mutta ei ne sitten tainneet auttaa. Kakka sen sijaan on alkanut tule-maan kivoissa kumipusseissa pihalle.

Hammaslääkärin odotushuoneessa istuu useampi potilas odottaen vuoroaan. Äkkiä vastaanottohuoneesta kuuluu laulua:- Oi, Herra kun matkani käy kuolemaan...Samassa vastaanottoapulainen avaa oven ja lohduttaa:- Ei mitään hätää. Se on vain kirkkoherra, jo-ka kokeilee uusia tekohampaitaan.

Apteekin nurkassa oli iso pullo, ja utelias asiakas kysyy, mitä pullo sisältää.- Niin, tuota, tuosta pullosta otamme aina kun emme saa selvää reseptistä...

Hammaslääkäri asiakkaalle:- Ei teidän tarvitse noin paljoa suuta avata.- Minä ajattelin, että te laitatte sinne pihdit.- Niin laitankin, mutta ajattelin itse jäädä ulko-puolelle.

- En tiedä, kumpi on kamalampaa, hampaan poisto vai lapsen teko, huokaisi nainen hammaslääkärille.- Päättäkää nopeasti, jotta tiedän, mihin asen-toon säädän tuolin.

Luuranko tuli hammaslääkärille. Lääkäri tutki hänen hampaansa ja sanoi huolestuneena:- Hampaanne ovat kyllä kunnossa, mutta ike-net, ikenet...

Avatkaa suunne, sanoi hammaslääkäri potilaal-leen.- Voihan nenä, siellä on suurin koskaan näkemäni reikä, suurin koskaan näkemäni reikä, suurin kos-kaan näkemäni reikä. - Uskotaan, ei tarvitse tois-taa, sanoi potilas ärtyneenä.- En minä toistanutkaan, se oli kaiku.

Sain maksaa 50 markkaa, kun hammaslää-käri poisti hampaan, sanoi Timo.- Minä taas sain maksaa satasen, kun hän laittoi uuden hampaan, sanoi Martti.- Tekipä hyvän kaupan, jos se oli sama ham-mas.

Millainen on vointinne, kysyi lääkäri.- Erittäin hyvä.- Sehän on hienoa. Kirjoittamani resepti siis auttoi?- Auttoi, ja hyvin auttoikin. Tosin siitä ei ap-teekissa kukaan saanut selvää, mutta vai-mo paistoi sen mukaan pipareita ja niistä tuli oikein hyviä. Poikani taasen käyttää reseptiä nuotteinaan soittaessaan sähkökitaraa. Ja itse olen jo kolmen viikon ajan matkustanut sillä junassa Helsingin ja Tampereen välillä.

Kirurgi ajoi autolla ylinopeutta ja poliisi py-säytti lääkärin ja kysyi:- Mihinkäs sellainen kiire on?- Olen lääkäri ja minulla on kiire elimen siir-toon.- No kukas on elimen vastaanottaja, kysyi poliisi.- Vaimoni.

Aviopari keskusteli:- Maksetaanko sähkö- vai lääkärilasku? - Sähkölasku totta kai. Ei lääkäri voi sulkea ve-renkiertoa...

taitto_1_2007.indd 21 12.2.2007 21:09:44

22 HIEROJA 1 • 2007

KO

ULU

TU

STA ������������������

������������������������� �������������

��������������������������

�����������������������������������������������

�������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

�����������������������������������������������������������������

���������������������������������������������������������������������������������������������������������������

������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

��������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

�������������������������������������������������������������������������������

TYÖN OHESSA OPISKELLENHoitotyön ammattilaisille 5-vuotinen monimuoto-koulutus, jossa nelipäiväiset lähijaksot pidetäänviikonloppujen ympärillä, seitsemän kertaa vuodes-sa. Valmistut diplomiosteopaatiksi, D.O.

Alusta lähtien opit uusia käytännön taitoja, joillamonipuolistat työtäsi ja saavutat entistä parempiaja kestävämpiä hoitotuloksia. Klassinen osteopatiaon pehmeää hoitoa, joka sopii kaikille ja kaikenikäi-sille.

Lähes 20-vuotiseen kokemukseen perustuva koulu-tuksemme elää ja kehittyy koko ajan. Opettajinaovat klassisen osteopatian parhaat taitajat, joillaon vankka kokemus myös opetustyöstä. Lisätiedot:

www.kairon.fi(09) 565 7060 ark. klo 9-13.30

UUSI RYHMÄ ALKAA 4.-7.10.07

Hietalahdenkatu 3 A00180 Helsinkikairon@kairon.fi

OSTEOPAATIKSI

MUISTATHAN IL-MOITTAUTUA KHL:n

KEVÄÄNOPINTOPÄIVILLE

20. – 21.4.2007(PIDETÄÄN IMATRALLA)

Luotettava ja helppokäyttöinen asiakaskortisto-ohjelma!

- asiakaskortistot, laskutus, tilastoinnit...

w w w . t i e t o p r a k t i i k k a . c o m

Jälleenmyyjäsi: Kuntopiste Juha VuorijärviPuh.040-5822 428, E-mail: juha.vuorijarvi@nic.fi

taitto_1_2007.indd 22 12.2.2007 21:09:48

HIEROJA 1 • 200723

KO

ULU

TU

STA

Hakeminen koulutukseen tapahtuu Kuntoutus Karppisen kotisivulla ole-van lomakkeen avulla osoitteessa www.kuntoutus-karppinen.net.

Hakijat kutsutaan haastatteluun2.4.-4.5.2007 välisenä aikana.

Hakuaika on 2.4.2007 saakka.

Manuaalisen hoidonyrittäjäkoulutus

www.kuntoutus-karppinen.net

taitto_1_2007.indd 23 12.2.2007 21:09:48

24 HIEROJA 1 • 2007

HIE

RO

JIEN

LIIT

ON

HA

LLIT

US TALLINNASSA

24.-25.11.2006

Oppilashierontaa

Hallituksen edustajia asettumassa paikoilleen

taitto_1_2007.indd 24 12.2.2007 21:09:50

HIEROJA 1 • 200725

Olimme saaneet kutsun Martin Ilvek-sen Hierojakouluun Tallinnaan. Meille oli varattu mahdollisuus saada oppi-

lashierontaa, ja rohkeimmat sen kokivatkin.Tutustuimme samalla Viron Hierojaliiton

toimintaan ja toimihenkilöihin. Tarkoituksena on kehittää yhteistyötä Suomen Viron hieroja-liittojen välillä. Virolaisia kiinnosti suomalai-nen hierojien koulutusjärjestelmä ja erityises-ti hierojien asema Suomen terveydenhuolto-järjestelmässä.

Saimme tilaisuuden kertoa Suomessa toi-mivasta moniammatillisesta yhteistyöstä. Vi-rolaiset olivat hyvin kiinnostuneita näyttötut-kintojärjestelmästämme ja hierojien toimin-taa ohjaavasta lainsäädännöstä.

Viron Hierojaliitto ja virolaiset hieronnan opettajat ovat huolissaan Viron kylpylöiden yleisestä tavasta palkata kouluttamattomia tai pikakoulutettuja hierojia. He iloitsivat sii-tä, että edes muutama kylpylä oli palkannut koulutettuja hierojia. Kaiken kaikkiaan retki oli onnistunut ja tunsimme itsemme kovas-ti tervetulleeksi. Toivomme saavamme Viron edustajat Suomeen tutustumaan KHL:n toi-mintaan tänä keväänä.

Koulun johtaja Martin Ilves toivottamassa meitä tervetulleiksi

Viron edustajat Mai-Liis Toivar, Martin Ilves, Saima Kuu, Toomas Kitsing

taitto_1_2007.indd 25 12.2.2007 21:09:52

26 HIEROJA 1 • 2007

Koulutettujen Hierojien Liiton hallituksen perinteinen työkyvyn ylläpitotapahtu-ma ja kokous vietettiin tänä vuonna pik-

ku pakkasen merkeissä Hokajärven kämpässä, Evolla. Järjesteltiin pohjoismaiden hierojien yhteistyökokousta Suomeen syksyllä 2007, uu-sittiin työsopimukset, allekirjoitettiin aikakau-silehtien liiton liittymislomake ja suunniteltiin tulevan vuoden tapahtumia. Lauantaina, au-ringon paistaessa ja pakkasen salliessa, suun-nistimme kartan ja kompassin avulla läheiselle kukkulalle puheenjohtajan opastuksella.

Hokajärvi19.-21.1.2007

Hokajärven kämppä.

Rohkeimmat nousivat huipulle + kuvaaja!

Martti johdatti ryhmän turvallisesti huipun juurelle.

Ko

mp

assi

, kar

tta

sekä

pas

si ja

h

amm

ash

arja

ret

kelle

mu

kaan

.

Puheenjohtajan johdolla rohkeasti metsään.

taitto_1_2007.indd 26 12.2.2007 21:09:59

HIEROJA 1 • 200727

Nimestään huolimatta si-dekudoshieronta on var-sin kaukana perinteises-tä hieronnasta. Hoito

perustuu erilaisiin iholle tehtäviin venytyksiin vetoihin ja sivelyihin, jotka tehdään anatomisesti tar-kasti määritetyille ihoaluille ja sitä kautta vaikutetaan verenkiertoon ja sisäelimille. Myös klassisella hieronnalla vaikutetaan verenkier-toon, mutta sen vaikutus on lyhyt-aikainen ja hetkellinen, kun taas sidekudoshieronnalla vaikutus ve-renkiertoon on pitkäaikainen jol-loin parannusta ehtii tapahtua.

Sidekudoshieronta pyrkii tasa-painottamaan tahdosta riippuma-tonta (autonomista) hermostoa, el-vyttämään erityisesti verenkiertoa ja parantamaan sisäelimissä ilmen-neitä toimintahäiriötä, jotka usein ovat siellä sidekudoksissa olevien jännitystilojen takia. Sitä käytetään erilaisissa verenkiertohäiriöissä, sisäelinten toiminnan häiriöissä se-kä vatsan ja suoliston kiputiloissa, kuukautishäiriöissä ja vaihdevuo-sivaivoissa. Tällä hoitomuodolla on saatu myös hyviä tuloksia fibro-myalgian hoidossa, kylmien raajo-jen vaivoissa, sekä hengityselinten sairauksissa ja astmassa.

SIDEKUDOS

Sidekudos on kaikkialla elimistössä tavattava kudostyyppi. Se on suu-rimmaksi osaksi ns. löyhää side-kudosta, jossa soluväliainetta on runsaasti ja säikeitä on vain vähän. Tällaista sidekudosta on esimer-kiksi ihonalaisessa sidekudokses-sa ja monien sisäelinten ympäril-

Teksti Arto Hagelberg, koulutettu hieroja

SIDEKUDOSHIERONTA

lä. Tässä menetelmässä käsitellään vain ihonalaista sidekudosta ja vain siellä, missä sitä on runsaammin. Tästä syystä selkä muodostaa eräänlaisen perusalu-een, josta aina lähdetään liikkeelle. Vas-ta selän käsittelyn jälkeen tehdään mui-ta käsittelyjä.

HOITO

Sidekudoshieronnassa käsitellään lihas-ten lähtö-ja kiinnityskohtia, lihaskalvo-ja, jänteitä, lihaskiinnikkeitä ja kalvojän-teitä.

Tässä hoitomuodossa käsittelyt tehdään yleensä alhaalta ylöspäin, kes-keltä sivullepäin ja selkäpuolelta vatsa-puolelle. Näin eräällä tavalla ”valmistel-laan” tahdosta riippumatonta hermos-toa. Liian nopeasti ja rajusti tehty hoito voi aiheuttaa negatiivisia reaktiota ja potilaalle epämiellyttäviä tuntemuksia

SIDEKUDOSHIERONNANINDIKAATIOT JAKONTRAINDIKAATIOT

Sidekudoshieronnalla pyritään tasapai-nottamaan tahdosta riippumatonta her-mostoa, elvyttämään erityisesti veren-kiertoa ja parantamaan toiminnallisia häiriöitä sisäelimissä.

Sidekudoshieronta on meillä Suomessa edelleenkin aika tuntematon hoitomuo-

to. Tämän hoitomuodon kehitti lääkintävoimistelija Elisabeth Dicke (1885-1952)

Saksassa.

Tyypillisimpiä sidekudoshie-ronnan indikaatiota ovat erilaiset verenkiertojärjestelmän sairaudet ja häiriötilat, esim. verenpaine ja sää-rihaava (ei kuitenkaan ne tapaukset, joissa anatomisia muutoksia on jo tapahtunut esim.arterisclerosis)

Sidekudoshieronnan kontrain-dikaatiot ovat yleensä samat kuin klassisessa hieronnassa eli pahan-laatuiset kasvaimet sekä yleensä kaikki akuutit tai nopeasti ja voimak-kaasti etenevät sairaudet. Myös tuo-reet vammat, verenvuototauti, myr-kytystilat, raskaus ja kuukautiset ovat kaikki kontraindikaatioita.

Sidekudoshieronnalla voidaan saada aikaan tulosta ja paranemis-ta hyvinkin nopeasti esim. umme-tustiloissa ja päänsäryissä. Mutta paraneminen voi viedä myös kau-an aikaa. Sairaudet, jotka kehittyvät pitkän ajan kuluessa, eivät ole pa-rannettavissa yhtäkkisesti vaan vaa-tivat pitkän hoitojakson, jotta myös vaikutus ja paraneminen olisivat py-syvää.

Ongelmana on kuitenkin se, et-tä tämänpäivän ihminen, niin hoitaja kuin potilaskin, on kiireinen ja kärsi-mätön ja tulos pitäisi näkyä heti.

Sidekudoshierontaa ei tulisi markkinoida minään hokkuspokkus-hoitona tai ihmeparantajana, vaan se on mielestäni erittäin varteen-otettava vaihtoehto erilaisten ve-renkiertohäiriöiden ja sairauksien hoidossa. Se vaatii hoitajalta rehel-listä asennoitumista ja vilpitöntä pa-neutumista työhönsä.

taitto_1_2007.indd 27 12.2.2007 21:10:02

28 HIEROJA 1 • 2007

TUTUSTUMISEN ARVOISTAKoonnut Minna Erkkilä

LAIHDUTTAMISEN LOPPU– Yhdeksän askelta pysyväänpainonpudotukseenLisbeth Stahre

Töissä oli huono päivä, olo tuntuu kurjalta. Illaksi suklaata ja sipsejä - lohdutukseksi! Miksi syön vää-

rin, vaikka tiedän, miten ja mitä pitäisi syödä? Miksi en voi vastustaa houkutusta työntää jotakin suuhuni? Miksi lihon laihduttuani aina uudestaan? Kaikki dieet-tejä kokeilleet tietävät, kuinka vaikea on laihduttaa ja pysyä uudessa painossa. Ylipainossa on viime kädes-sä kyse omakuvasta, stressistä ja negatiivista tunteista. Laihtuakseen pitää siksi tietää, miksi syö väärin ja saa-da syömisensä sen jälkeen hallintaan.

Kirjassa esitellään yhdeksän askeleen konkreetti-nen ja helppotajuinen ohjelma siitä, kuinka vahvistat itsetuntoasi, muutat kielteisiä ajatusmallejasi, ratkaiset arjen ongelmia ja muutat syömiskäyttäytymistäsi pitkä-jänteisesti. Kirjan ruokavalio-ohjelma sisältää raikkaita reseptejä, jotka sopivat koko perheelle.

Suomalaiset lihovat lihomistaan ja ovat jo yksi li-havimmista kansoista. Tässä yksi vaihtoehto kevyem-pään elämään ja toivottavasti myös avain monen ikui-sen laihduttajan lopulliseen onnistumiseen

EDITA • Ovh 28,50€ • ISBN 978-951-37-4757-2

NeurologiaSeppo Soinila, Markku Kaste, Hannu Somer (toim.)

Neurologian perustana oleva neurotiede voi ku-vantamismenetelmien voimakkaan kehityksen an-

siosta tarkastella elävän ihmisen aivoissa mm. kielen oppimista, tunteiden syntyä tai esteettisiä kokemuk-sia. Aivoinfarktin liuotushoidosta on tullut käypä hoi-to ja sen myötä neurologiasta entistä tärkeämpi osa päivystyslääketiedettä. Muistihäiriöiden, aivojen ve-renkierron ja ravinnon väliset suhteet ovat olleet vilk-kaan tutkimuksen kohteena, ja dementian lääkehoi-don indikaatiot ovat laajentuneet. Parkinsonin taudin lääkevalikoima on laajentunut ja sen kirurginen hoito on tullut uudelleen ajankohtaiseksi. Krooninen kipu on alettu ymmärtää aivosairaudeksi. MS-taudin hoi-toon on saatu uusia tehokkaiksi osoitettuja lääkkeitä. Kirjan kaikki luvut on päivitetty ja radiologinen kuva-aineisto on perusteellisesti uudistettu. Uuteen painok-seen on lisätty neuropsykiatriaa, neuroimmunologiaa, kliinistä neurofysiologiaa ja hermoston isotooppitut-kimuksia käsittelevät luvut.

Teos sisältää mm. kliinisen neuroanatomian, her-moston toiminnan, potilaan neurologisen tutkimi-sen, neurologiset oireet ja sairaudet kuten tajutto-muuden, sekavuuden, päänsäryt, huimauksen, kivun, muistihäiriöt ja dementian, ääreishermot ja niiden sai-raudet, lihaksen ja hermo-lihasliitoksen sairaudet sekä neurologian erityiskysymykset. Kirjassa on paljon hie-rojien arkea koskevaa tietoa. Kannattaa tutustua!

Duodecim 2006 • Ovh. 89 € • ISBN 978-951-656-164-9

URHEILUHIEROJAT RY:NSÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KOKOUSpidetään Imatran kylpylässä Koulutettujen Hierojien Liitto ry:n opintopäivien yhteydessä lauantaina 21.4.2007 kello 12.30.Käsitellään sääntömääräiset asiat.

KOKOUSKUTSUKoulutettujen Hierojien Liitto ry.n sääntömääräinen VUOSIKOKOUS pidetäänpe 20.4.2007 klo 10.30 Imatralla, Imatran Kylpylässä.Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9§ määräämät asiat.

Kokoukseen osallistuneille liitto tarjoaa lounaan.

Kaikki liiton jäsenet tervetulleita!

HALLITUS

taitto_1_2007.indd 28 12.2.2007 21:10:05

HIEROJA 1 • 200729taitto_1_2007.indd 29 12.2.2007 21:10:14

30 HIEROJA 1 • 2007

taitto_1_2007.indd 30 12.2.2007 21:10:29

HIEROJA 1 • 200731

...DA-DAA-DAADA-DAADA...HIKI PINTAAN TÄYTYY SAADA....

Johnny BetanzosKuka olet ja mistä tulet?Johnny Octavio Betanzos, Jämsä.

Mistä ja koska valmistuit hierojaksi?Jyväskylän aikuiskoulutus keskuksesta (Jaiko). 1.6.2001

Miksi juuri hierojaksi? Mikä muu kuin hieroja, sinusta oli vähällä tulla?Koska pidän hierojan ammatista. Ei ollut muita vaihtoehtoja, koska olen jo vaatturi.

Kuinka säännöllisesti käyt itse hieronnassa ja miten huolehdit omasta hyvinvoinnistasi?Silloin tällöin tulee hieronnassa käytyä.Pääasiassa liikunnalla.

Miten olet markkinoinut itseäsi?Paikallisen lehden ja asiakkaiden kautta.

Minkälaisia ohjelmia katsot TV:stä?Elokuvia ja urheilua.

Minkä tyyppisestä ruoasta pidät jalempiruokasi?Syön melkein mitä vain, mutta lempiruokani on kunnolla paistettu naudanliha pihvi.

Entä salaisen paheesi?Ei tietääkseni ole.

Minkä koet vastenmielisimmäksi työssäsi?Kun asiakas ei peru varaustaan ajoissa, tai ei peru ollen-kaan.

Minkälaisia luentoaiheita toivoisit KHL:n opinto-päiville? Ja missä?Itse hoitoaiheet. Jyväskylässä.

Kysymys, johon haluaisit vastauksen seuraavalta saunan lauteilla istujalta?Oletko tyytyväinen työhösi?

Tämän Päivi Holopainen, Kauhajoelta halusi kysyä sinulta:Oletko ajan tasalla ammatissasi?Tavallaan, internetistä katson paljon uusia asioita, koska en juurikaan käy opintopäivillä.

SAUNAN LAUTEILLAH

IER

OJA

T Koonnut Sanna Muukka

taitto_1_2007.indd 31 12.2.2007 21:10:38

32 HIEROJA 1 • 2007

Hierojien ristikko 1/2007Jouluristikon 4/2006 oikea ratkaisu sivulla 17.

taitto_1_2007.indd 32 12.2.2007 21:10:43

HO

ITO

TYÖ

N T

ALV

ITA

RJO

US

Loje

r/R

aine

r R

ajal

a O

yPe

rälä

nti

e 15

, 163

20 P

enn

ala

• Pu

h: 0

10-8

3067

80 •

Fax

: 010

-830

6779

Emai

l: m

yyn

ti@

loje

r.co

m •

ww

w.r

ain

erra

jala

.fi •

ww

w.lo

jer.c

om

DEL

TA S

tand

ard

1 M

D4

hoit

opöy

tä ja

kul

utus

tuot

teet

• ja

lkak

ytki

n 1

kp

l•

käsi

tuet

• si

vule

vikk

eet

• p

aper

itel

ine

katk

aisi

jalla

• ka

kso

issa

ran

oit

u k

asvo

-osa

• n

ilkka

tyyn

y•

ho

ito

pö

ydän

su

oja

pap

eri 2

rll

• ka

svo

auko

n s

uo

jap

aper

i 1 lt

k•

Gar

naa

tio

öljy

1 L

• Le

hto

päh

kin

äöljy

1 L

• R

ub

In -h

iero

nta

void

e 1

L•

pap

erit

elin

e ka

tkai

sija

lla•

Des

iplin

t 1 L

• kä

sih

uu

hd

e 0,

5 L

• C

oo

l Po

wer

-kyl

mäv

oid

e 50

0 m

l

Voit

tila

ta m

yös

vain

kul

utus

tarv

ikke

et 8

0 €

.H

inta

ilm

an a

lv. 6

5,57

.

KOKO

PA

KET

TI H

INTA

AN

1050

€H

inta

ilm

an a

lv. 8

60,6

5Ta

rjo

us

on

vo

imas

sa 2

3.3.

2007

ast

i.

Valmennuksen kirjat, jotka vastaavat nykypäivänhaasteisiin yhdistämällä erinomaisesti tärkeänteoriatiedon ja esittämällä havainnollisesti erifyysisten ominaisuuksien harjoittamisen jaseurannan. Valmentautumisen psykologia muotoutuu kiinteäksi osaksi valmentamista jajohtamista.

Voimaharjoittelun monipuolinen kirjakaksikko, jonka avulla opit tuntemaan ihmiskehon toimintaa,monipuolistamaan ja tehostamaan voima-harjoittelua. Molemmista kirjoista löydät lähes150 voimaharjoitteluliikettä; oikeat suoritustekniikat ja variaatiot, anatomian kuvista erotat työskentelevät lihakset ja kirjojen avulla saat monipuolisuutta javarmuutta voimaharjoittelun ohjelmointiin. Kirjat soveltuvat erinomaisesti myös nuorten urheilijoiden lihaskuntoharjoittelun kehittämiseen.

”Älä jää lähtötelineisiin” vaan tilaa heti ykköskirjat käyttöösi !

TUTUSTU TARKEMMIN VALMENNUKSEN VAHVOIHINKIRJOIHIN KOTISIVUILLAMME:

WWW.VK-KUSTANNUS.COMVK – Kustannus Oy www.vk-kustannus.com

TIETOA JA TEHOKKUUTTA

VALMENNUKSEEN !TIETOA JA TEHOKKUUTTA

VALMENNUKSEEN !

Menestyvän valmentajan tulee tuntea myösvalmennuksen tukitoimien perusasiat ja olla ajantasalla ravitsemuskysymyksissä . Liikuntaravitsemus-kirja tarjoaa valmentajalle faktat ja vankkaa perus-tietoa ravitsemuksesta sekä ohjaa valmentajat jaurheilijat oikealle polulle ravitsemuksen tiellä. Urheiluvammat – kirjan avulla valmentaja oppiituntemaan urheiluvammojen pääperiaatteet,ennaltaehkäisyn ja hoitomenetelmät. Kirja helpottaa tunnistamaan oireiluiden perusteella vamman synnyn ja opettaa valmentajan ohjaamaan urheilijan ajoissa lihashuoltoon, hoitoon tai kuntoutukseen.

VALMENNUKSENOHJELMOINTI JA

OSA-ALUEET

MONIPUOLINEN JA TEHOKAS

VOIMAHARJOITTELU

VALMENNUKSENTUKITOIMET –

ravitsemus ja urheiluvammat

UUTUUS! UUTUUS!

tilauspalvelu puh. 0500-498 163 email:ari.skytta@vk-kustannus.com

kannet_1_07.indd 2 12.2.2007 18:20:56

Arvionkatu 2 • 33840 TamperePuh. (03) 2350 700Fax (03) 2350 777info@fysioline.fi www.fysioline.fi

Paketti sisältää kaiken oleellisen. Hoitopöytä on heti valmis käytettäväksi. Sinun tehtäväksesi jää vain hankkia asiakkaat.

Heti valmis kokonaisuus – Hoitopöytäpaketti EASY!

Hoitopöytäpaketti EASY sisältää:40000 Hoitopöydän runko (sis. moottorin)40025 2-osainen kasvoaukko40010 Käsituet hoitopöytään40015 Sivulevikkeet hoitopöytään41400 Apollo-keinonahka verhoilu40040 Paperiteline11550 Nilkkatyyny103_001 Garnaatioöljy 1L102_001 Appelsiiniöljy 1L10151 Fysioline Massage Creme hierontarasva 800g10610 Saga Cliniroll paperi 1rll10721 Kasvoaukon suojapaperi, kuitukankainen, X-

viillolla, 500kpl603_0005 Desiplint hoitopöydän puhdistusaine 0,5L600_0005 Desipower IHO, ihon puhdistusaine 0,5L

Hinta alv. 0 % 1.100,00Nyt kaupan päälle IcePower Plus -tuubi (200 ml) ja Desipower KÄSI-DESI (100 ml)!

Tarjous voimassa 28.4. asti. Hintaan lisätään alv. 22% ja toimituskulut.

• Tilaa silloin kun sinä ehdit ja haluat – auki vuorokauden ympäri• Erikoishintoja ja -kampanjoita• Jatkuvasti päivittyvää tuotetietoa, jota voit tarkastella myös kirjautumatta

FYSIOLINEN VERKKOSIVUT JA VERKKOKAUPPA UUDISTUIVAT!

Hakeudu sivuille www.fysioline.fi ja tarkista viikoittain vaihtuvat kampanjamme!

Rekisteröitymällä lisää etuja• Rekisteröitymisen hyväksymisen jälkeen

sopimushintasi ovat voimassa.

• kirjautuessasi sivuille näet automaattisesti omat sopimushintasi.

• erillisiä kampanjaetuja rekisteröidyille ammattilaisille.

Helppo käyttää1. Etsi tuote.

2. Lisää ostoskoriin haluamasi määrä. Ostoskorin tuotemäärä ja summa näkyvät koko ajan sivun oikeassa laidassa.

3. ”Tilaa tuotteet” -painikkeella pääset tilaa-maan.

4. Täytä yhteystietosi, mikäli et ole rekisteröity-nyt ja kirjautuneena sisään.

5. Vahvista tiedot.

6. Tilaus on suoritettu, ja saat sähköpostiisi ilmoituksen tilauksen saapumisesta meille.

1•2007

TÄSSÄ LEHDESSÄ MM.• HIERONTATERAPEUTIKSI USA:SSA LÄHTISITKÖ OPISKELEMAAN?• ARTIKKELI SYDÄN- JA VERISUONI- TAUDEISTA• TIETOA NISKA- JA OLKAPÄÄKIVUISTA• TUTKIMUSMATKA IHMISEN ANATOMIAAN• OPPIIKO VANHA HIEROJA VIELÄ UUSIA TEMPPUJA?

ILMOITTAUDU KEVÄÄN OPINTOPÄIVILLE!

kannet_1_07.indd 1 12.2.2007 18:20:51