•'.Si-:

4fch

'^p*.

Tavoista sisaiseen kunnioittamiseen

Kuulun siihen sukupolveen,jonka lapsuudessa nuoriso

vaikeni silloin, kun vanhemmatpuhuivat. Vanhemmalle henki-lblle osoitettiin kunnioitusta an-tamalla handle istuinpaikka, josniita kokoontumistilanteissa tailiikennevalineissa oli niukasti. Pi-dimme aivan oikeana "teititella"vanhempaa henkiloa, ellei hanoliut todella laheinen ystava taituttava. Ei tarvitse olla kovinvanhakaan, kun on kuullut las-ten teitittelevan vanhempiaan.Ulkonainen hyya kayttaytymi-nen oli harjoitusta yhteisela-maan. 1950-luvulta nuorenaopettajana toimiessani muistanhyvin, miten oppilaiden vanhemmat olivat joka tilanteessa las-tensa puolesta, nuo vanhan, evan-kelis-luterilaisen kasvatuksensaaneet ihmiset.

Kuulun siihen sukupolveen, joka hyvin laheisesti eli ja koki1960-luvun kouluun ja yhteis-kuntaan murtautuneen vaati-muksen nuorison vapauttamises-ta. Luterilaista pappismiesta ar-velutti, mihin joudutaan, kun sil-loisen Kiinan puhemies MaonPunainen kirja painettiin suo-meksikin ja levitettiin nuorisonkeskuuteen kuin mitakin Raa-mattua. Silloin myos esitettiinvoimakkaasti kristinuskon vainaiheuttavan estoja nuorilla, joi-den piti saada elaa hyrraavienhalujensa mukaan niin vapaasti,niin vapaasti. Silloin tapasi myosaika tavalla vanhempia ihmisia,jotka noiden aatteiden voimastanuortuivat kuin lapsi leikki-maan. Kouluun tuotiin yhteis-kuntatietoisuus, poliittiset neu-vostot. Peruskoulun tavoitteet tai-

Rukouksesta

"Anokaa, niin teille annetaan",monille on tuttu tdmd Jeesuksenkehoitus.

Kautta kristikunnan historianon oliut kerroUavana monistapienistd ja suurista 1'ukouksenmiehista ja naisista, jotka ovatasioissaan turvatitunut yksinElavaan Jumalaan ja myos saaneet avun.

Rnkouksen lajeista tunnemmevarmasti parhaiten pyyntdru-kouksen. Mutta niita on enem-

dettiin kuitenkin maaritella vas-ta 1980-luvulla. Siihen mennessaolikin kertynyt sopivia kokemuk-sia.

Kuulun siihen sukupolveen,joka on nahnyt, tosin hieman si-vusta seuraten, kehityksen jal-leen tapakasvatukseen, ihan ih-mista suojaaviin kayttaytymis-saantbihin asti. Minuunkin onpikkuisen tarttunut vuosien ai-kana vanhanaikaisuuden vasta-hanka. Tuntuu kuitenkin silta,etta edelleen on oltava varaavanhempien kunnioittamiseenniin, etta se nakyy. On oltava varaa nuoren hyvaksymiseen, jottavoisi valittaa sita turvallisuutta,mita nuori ihminen valttamattatarvitsee. Ei kaikkia auktoriteet-

mdnkin: kiitosrukous, ylistysru-kous, esirukous, hiljainen rukousjne.

#Vuosia takaperin oli Einolanrippisvaki hiljentymassa' yopuul-le. Itsekin uukuin poikien kanssaja ennen kuin silmdt ummistui-vat, sanoin: "Nyt voimme kaikinyhdessd nikoilla ja jokainen saatuoda ddneen Taivaallisen Isdneteen kaikki asiansa." Olin tdy-sin ylldttynyt siita kiitoshengestd,mikd tuossa pienessli kampassasilloin vallitsi. Siella kiitettiinkaikesta.

Tuntui kuin asiat olisivatmuuttuneet rukoukseksi. OltiinUoisia hyvista saunanldylyistd,

teja saa kaataa, vaikka emmesaakaan olla autoritaiirisia.

Kuulun siihen sukupolveen,joka on nahnyt Jumalan lahjanaisanmaassamme sodan jalkeenyli 40-vuotisen rauhanajan, kan-samme taloudellisen nousun, yh-teiskunnallisen oikeudenmukai-suuden tunnustamisen ja sosiaa-lisen turvallisuuteen pyrkimisensiunauksen.

Minunkaan sukupolveni ei olekyvytbn oppimaan sita, mikiimeilta aika suuressa maarin nakyy puuttuvan: "Toinen toisennekunnioittamisessa kilpailkaa kes-kenanne." Kuinka paljon taipui-sampia sita ovatkaan oppimaannuoremmat ihmiset, joilla laa-jemmat tiedot ovat muuttumassaviisaudeksi.

Tama Kuulumiset-numero onomistettu seurakunnan nuoriso-tyolle. Seurakunta pyrkii toimin-nassaan opettamaan nuorelle su-kupolvelle Jumalan Sanan mu-kaista eettisten arvojen kunnioit-tamista ja niiden mukaan ela-mista. Meilta puuttuu olennaista,ellemme pysty tai halua tehda sita evankeliumin, ilosanomanhenpessa.

Toivotan rippikoululaisille op-pimiseen avointa mielta, kaikilleleireihin osallistuville kauniitapaivia, lomalaisille juuri oikeaatapaa virkistya ja kaikille turval-lista matkaa seka maantiella ettiielamassa. Harjoitellaan yhteis-tybta ja pidetilan yhta, kaikkikangasalalaiset, aikaisemmin jamybhemmin syntyneet sukupol-vet.

Pentti Hytbnen

vanhemmista, ystdvista, JumalanSanasta, rukouksen mahdolli-suuksista, hyvdstd leiripaikasta,jokapdivdisestd leivdstd, ilmois-ta, tidevaisuude?i toivostajne.

Ndin me huomaamme, etta.Herramme eteen vox mennd kaik-kien asioiden kera.

Nyt jdtdn meille kaikille ja it-selleni suureksi rukousaiheeksiseurakuntamnxe nuorisotyon jacrityisesti ensi kesdn rippikoxdu-lei.Ht. Silld Taivaallinen Isammehaluaa antaa meille kaikkea hy-vda milloin Hon ja. milloin itkunkera. Tule rukoussavottaan mukaan.

Heikki Nurmiranta

Ennakkoluulottomastimukaan!!Jommu, Jorma Jussila on oliut puolisentoista vuottanuorisonohjaajana seurakunnassamme. Muutto Kan-gasalle oli paluuta kotikonnuille. Tata paluuta Jom-mun ei ole tarvinnut katua. "Kivaa on oliut," Jommuvakuuttaa.

Jommu, miksi seurakunta te-kee nuorisotyota?Seurakunnan miorisotyo perus-tnu Vapahtajamme antamaan la-hetyskdskyyn samoin kuin minikin seurakunnan toiminta.

Miksi sina teet nuorisotyota?Olen huomannut, etta evankeliu-min varaan voxja kannattaa ra-kentaa koko eldmd.

Mika on nuorisotyon tarkoitus?Tarkoituksena ja ajatuksena onsyvennelld niita asioita, joita onopittii rippikoulussa. Ei niin-kaan tiedollisesti vaan elden niita. Tarkoituksena on huomata,kuinka Jeesuksen opetukset toi-mivat eldvdssd eldmdssd, etteivdtne ole vain puhetta ja tyhjid sano-ja.

Mita. nuorisotyossa. tapahtuu?Me tehdaan kaikkea mahdollista,joskus mahdotontakin! Pyrimmeseurakiinnassa omalta osaltam-me kasvattamaan nuorista sekd"taivas- etta yhteiskuntakelpoi-sia" eli kasvattamaan nuoria ko-konaisvaltaisesti, fyysisesti, hen-kisesti ja ennen kaikkea hengelli-sesti.

Puhutaan paljon seurakunta-nuorista. Kuka han on?Mimista kaikki nuoret, jotka ovatkirjoilla seurakiinnassa, ovat seu-raknntanuoria. Meilla on taipu-mus helposti luokitella -toisia -myos eri uskonasteisiin. Jumalayksin tietaa jokaisen uskon. Meseurakunnassa kylvammeja Hanantaa kasvun.

Kolmisensataa nuorta kay rip-pikoulun tana kesana. Mita ha-luat sanoa heille?Rippikselle kannattaa lahted en-nakkoliiidottomasti. Se kannattaaottaa erddnlaisena opintoseikkai-luna!

Nuoret ovat usein omiin en-nakko asenteisiinsa sidoksissa.

He "mollaavat" helposti sen uskon, johon lieiddt on kastettu. Heetsivat uusia, haluavat omaksuakaikkia ns uususkontoja ja vas-taavia. Nuoret ovat liian helpostivalmiita heittdmaan pois vanhanja hyvdn. Kuitenkin vanha konstitdssdkin on parempi kuin pussil-linen uusia. Vapahtajamme kes-tdd kylld vertailun! sanoo Jommu.

Tapsa ja Juuso kaavoihin kangis-tionassako? Otapa siitd selvdd tanakesana!

Taman paivan nuori —huomisen vastuunkantaja

Jos ajattelemme koko kirkkomme nuorisotyota, niin kirja-vuutta varmasti loytyy. Toimintamahdollisuudet tyonteki-jamaarassa ja taloudellisesti ovat varmasti erilaiset jossainKainuun seurakunnassa ja esimerkiksi Kangasalla. Omas-sa seurakunnassamme saamme olla hyvin iloisia laajoistatyomahdollisuuksistamme.

Paivakerhotyo on jo vuosia oliut keraamassa lapsia seurakunnan lapsityon piiriin. Nain seurakunta haluaa kay-tannossii toteuttaa kastekaskya. Aivan yhtii laajasti eivatlapset sitten tule seurakunnan poika- ja tyttokerhoihin japyhakouluun. On siihen tietenkin omat selityksensakin.

Paivakerhotyossa on monia palkattuja piiivakerhotateja,mika on ihan hyva ja kiva asia. Mutta tytto- ja poikakerho-jen vetaminen jaa monasti nuoriso-ohjaajan tai sitten nuo-ren kerhonjohtajan tehtavilksi. Poika- ja tyttotyossa kum-massakin on vain yksi paatoiminen palkattu henkilo.

Seuraava ikavaihe, jolloin seurakunta kohtaa melkeinsataprosenttisesti ikaluokan, on rippikoulu. Siita olemmeiloisia. Kun sitten kesan mittaan olemme olleet kasvokkainmelkein kaksi viikkoa, on nuorisotyollamme melkoinenhaaste edessa. Miten johdattaa nama nuoret kodikkaaseenseurakuntayhteyteen?

Edessamme on sama pulma kuin poika- ja tyttotyossa.Tyota on vetamassa yksi papeista ja yksi nuoriso-ohjaaja.Nuorten maiirat ovat satoja. Haastetta riittaa.

Suunnitelmia on tehty, etta edes jollain tavoin saisimmekontaktit pidettya. jo kohtaamiimme nuoriin. Olemme tokihyvin tietoisia, etta tarjontaa nuorille tulee joka puolelta,mutta uskomme, etta olemme tasa veroisia kilpailussa. Tar-joamme Lauantaisin nuortenillat, erilaisia retkia ulkomail-le, Lappiin jne seka monia nuorten tempauksia.

Meidan uskomme ja toivomme on, etta yhteistyo syven-tyisi ja parantuisi nuorten kanssa, niin etta voisimme antaavahvat evaat jokaiselle niin seurakuntalaisena kuin yhteis-kunnan jasenena.

Heikki Nurmiranta

Tytoille ja pojille keTyttokerhot ovat kokoontuneetahkeraan talvikauden aikana.Kerhoissa on koettu lampimia.ja laheisia hetkia "meidantyttojen parissa". On jaettusalaisuuksia. On loydettyytiivia, yhteyttii. Tyttotyonerikoiskerhoja ovat olleetsuosittu kokkikerho ja aitien jatyttojen yhteinenliikuntakerho.

Suurempia joukkoja kerddvdt nhte.cnretkct, tyttopdivdtja leirit. Silloinleikitadn, kilpaillaanja kisaillaan,vietetddn mieleenpainuvia iltanuo-tioitaja opitaan tuntemaan lisddTaivaan had. Leireilld ovat. nuorison ohjaajan apuna "isoset",muxtaman vuoden takaisetleirildiset.

0&\ Ole vain\S2y Suomenpart

Kanjrasala on virea partiopitaja.Toiminta sai alkunsa jo 1920-lu-vulla. Tyttolippukunta RoineenTytbt on perustettu 1928 ja poi-kalippukunta Harjun Pojat vuot-ta myohemmin. Yhteensa lippu-kunnissa on nyt jasenia noin 350.Seurakunta on molempien lip-pukuntien taustayhteisbnii.

Partiotoiminta on vilkasta jauusia jasenia liittyy mukaan ym-pari vuoden. Viikottaiset kokouk-set lippukuntien koloilla ovatvartioiden laumojen ja vaeltaja-ryhmien saannbllistsi toimintaa.Erilaiset tempaukset. retket. leirit ja kilpailut ovat mieleenpai-nuvinta toimintaa — hetkia, joitamuistellaan vuosia jiilkeenpain.Retki- ja leirikokemukset ovat-kin monen mielesta kaikkein pa-rasta koko toiminnassa.

Partiosta puhuttaessa on muis-tettava myos sen kasvattavat jakehittavat tavoitteet. Jo pelkkayhdessaolo eri-ikaisten ja erilais-ten nuorten kanssa on antoisaa.Partioihanteet ja lupaukset ovatjokaiselle tarkeita ja tuttuja. Nii-den tarkoitus on ohjata nuortatasapainoiseksi ja itsenaiseksiyhteiskunnan jaseneksi. Eras tar-keimmistS ihanteista on halu ke-hittaii itseaan ihmisena. Se onihanne, jota kaikkien ihmistenvarmaan tulisi tavoitella.

rhoja, leireja • • Kivaa!Poikatyollii on takanaan yksivilkkaimmista ja monipuolisim-mista toimintakausista. Askar-telun, rakentelun, tietokonei-den ja mikroautojen, RC-lait-teiden, liikunnan ja erataito-opiskelun parissa on koettuunohtumattomia hetkia yhdes-sa. Naiden harrastuksien ohel-la on tutkittu Raamatun sanaa.On tehty loytoja, on jaettu ko-kemuksia. Isien ja poikien yh-teinen toiminta on entisestailnvilkastunut.

Tallaisen toiminnan pohjaltaon hieno suunnitella myos ke-sakautta. Toiminta leireilla jaretkilla tapahtuu tietenkin seurakunnan hengessa ja sen pe-riaatteiden kanssa sopusoinnus-sa, kuten kerhoissakin on ta-pahtunut.

QS —

oliike tayttaa 75 vuotta

Kansainvalinen kasvatus onmyos partiossa tarkeiia. Onhanpartioaate levinnyt maapallon jo-kaiseen kolkkaan ja yhteyksia erimaiden partiolaisten kesken pi-detaan jatkuvasti ylla. Kansain-valiset suurleirit ovat nayttavaesimerkki tasta toiminnasta. Suo-men partiolaisten juhlavuosi hui-pentuu heina-elokuussa pidetta-vaan MIILU -85 suurleiriin Ja-mijarvella. Leirille odotetaan ul-komaisten osanottajien lisaksinoin 10 000 suomalaista, isoa japientii partiolaista. Myos Kangas-alta on leirille lahdossa noin 20partiolaisen ryhma.

Partiosta on vuosikymmenienkuluessa kasvanut eras maail-man suurimmista nuorisojarjes-toista, jarjeston perustajan Robert Baden — Powell'in ajatuksetnuorison kokoamisesta yhteenovat toteutuneet. Kangasalle par-tio on tullut jaadakseen vakiin-nuttatamalla asemansa nuorisonsuosikkiharrastusten joukossa.Partio ei ole kuitenkaan pelkkaharrastus — se on elamantapa.

"TAHDON RAKASTAAJUMALAANIJA LAHIM-MAISTANI, ISANMAATANIJA IHMISKUNTAATOTEUTTAEN ELAMASSA-NI PARTIOIHANTEITA."

Minna Nisula

Tahdomme kaikissa tilanteissapitaa esillii hyviia uutista maa-ilman Vapahtajasta, seurakunnan Herrasta JEESUKSESTAKRISTUKSESTA, "silla niin onJumala maailmaa rakastanut,etta han antoi ainokaisen Poi-kansa, ettei yksikaan, joka hii-neen uskoo, hukkuisi, vaan ha-nella olisi iankaikkinen elama."(Joh. 3: 16)Se on sittenkin miesten asia!

Kesalla tapahtuu

Pyoraretki on tarkoitettu johieman isommille pojille n. 9—16. vuotiaille. Elintasopyora eiole valttamaton. Vanhemmalla-kin mallilla sotkee sen, mita pyo-rilla ajamme. Matkalla tutus-tumme Turkuun ja pyorailemmesaaristoon, Rymiittylaan, Naan-talin kautta. Telttamajoitus jaemannan tekemii ruoka kuuluuretken luonteeseen. Huoltoautotulee mukaan. Apuvoimiksi tar-joutuvia isia otetaan hyvilla mie-lin mukaan. Pyorat junaan jasiita sitten vaan Turkuun ... jatakaisin.

Isat tekevat poikiensa kanssapienen "purjehduksen" Kotkanedustalla. Olemme vuokranneetaluksen miehistoineen (MX Vi-van). "Kuunari" on n. 30 m pitkaja siina on 35 makuupaikkaa.Kevaalla pidetyssa isa/poikatilai-suudessa innostui merihenkisiaisiii matkasta niin, etta se tayttyikerrasta. Peruutuspaikkoja voitietenkin aina kysella. Tulemmetekemaan vastaavia retkia tule-vinakin kesina.

Ala-asteen pojille on oma leiriEinolan leirikeskuksessa (13 kmvanhaa Oriveden tieta). Einolaanon rakennettu uusi rantasauna.Polkupyora on syyta ottaa mukaan, silla kaymme Kautialankoulun kentalla pelaamassa pe-sa- ja jalkapalloa. Lyhyelle leirille on ensikertalaisenkin helppo1iih tea.

ERATAITOLEIRIT SAIKA-RASAARESSA??? Saikarasaarion Roineen Viinninsalon kupees-sa oleva luonnonkaunis saari, jo-ta poikatyon merkeissa on kiiy-tetty, mutta vasta tana kesanajarjestetaan siella varsinaisia lei

reja. Pojat, jotka pitavat teltta-majoituksesta (saaressa ei ole ra-kennuksia), ruuanlaitosta, kalas-tuksesta ja erataitojen oppimi-sesta toivotetaan tervetulleeksi"intiaanileirille" Saikarasaareen.Saareen otetaan kolme teltta-kuntaa (yhteensa n. 15 poikaa).Mikiili loytyy valmiit telttakun-nat kerhoista tai tutuista pojista,voi ilmoittautua kokonaisena ryh-manii virastoon.

Tide mukaan - vaiihtia riittddjapelikavereita loytyy!

Viikonloppuleiri isille ja pojille on edellisvuosien tapaanSantasaaressa. Tiilla kertaa ke-san loppupuolella. Perjantai-ilta-na alkava leiri sisaltaa "yhteistameininkia" alusta loppuun. Vii-me kesana oli 17 isaa + pojat.Odotamme tulevana kesana uut-ta ennatysta. Perinteellisesti vie-tiimme sunnuntaipaivaa kokoperheen voimin. Sunnuntainaaloitamme leirijumalanpalveluk-sella, jonka jiilkeen poikatyo tar-joaa lounaan. Saasta riippuenulkoilemme, pelaamme ja hiljen-nymme yhdessa.

Tomppa

Suuntaviivoja elamaanVuodesta 1963 on Kangasalla pidetty leiririppikouluja.Vuonna 1974 tuli mukaan myos retkirippikoulut, joissatutustutaan Suomen kirkolliseen ja hengelliseen elamaan monipuolisesti. Paivarippikoulut kevaisin ja syk-syisin ovat ainakin talla hetkella taakse jaanytta elamaa.Mita tulevaisuus tuo tullessaan, sita ei tieda kukaan.

Rippikoulun tarkoitushan on perehdyttaa nuori ihmi-nen kristillisyyden salaisuuksiin. Rippikoululeiri suo siihen hyvat mahdollisuudet ja leirilla myos opitaan monethyvat kristilliset kaytostavat aamuhartaudet, ruokaru-koukset jne.

.... . ..sffiA

Tdmdkin vyyhti selvidd rippikoululeirilld.

Konfirmaatiotkesalla 1985

La 15.5. klo 17, Liisa Nieminen

Su 16.6. klo 10, Olli Arola

klo 13, Olli Kaskelmaja Seppo Jarva

klo 15, HeikkiNurmiranta

Su 7.7. klo 10, Seppo Jarva

Su 21.7. klo 10, Liisa Nieminen

klo 13, HeikkiNurmiranta

Su 28.7. klo 10, Margit Nyman

J V

Juuso,abiturieutti, partiolainen,niin sanottu seurakunta-nuori eli aktiivisesti seurakunnan nuorisotouhuissamukana oleva. Mita sinulleseurakunnan touhuissa mu-kanaolo on merkinnyt?

Olen saanut paljon ysta-via, mielekasta toimintaavapaa-aikana seka kesatyo-paikan! Olen nimittain San-tasaaren isantana tamankesan.

Ennen kaikkea olen loy-tanyt elamalleni sisallon.Yhdessa toisten nuortenkanssa voimme pohtia kai-kenlaisia asioita ja opetellaelamisen jaloa taitoa.

Rippikoulussa meilla on mahdol-lisuus ryhmakeskusteluissa nuorten kanssa pohtia heidan elamankysymyksiaan kristilliselta poh-jalta. Samoin on myos mahdolli-suus kahdenkeskisiin keskuste-luihin leirin vetajien kanssa.

Usein myos nuoret oppivattuntemaan omat koulutoverinsasisinta myoten, kun leirilla ol-laan pari viikkoa. He nakevattoisensa tunneilla ja kaikessa va-paa-ajassa, joten keskiniiisellekanssakaymiselle myos jiia ai-kaa. Siksi leirimuotoinen rippi-koulu on nuorten itsensa kannal-ta jotain muutakin kuin "naima-luvan hakemista", kuten kansan-omaisesti kuulee sanottavan.

Jokaisella nuorella on edes-saan koko elama. Rippikoulu antaa myos valmiuksia siihen, mi-ten meidan tulee hengellisesti jahenkisesti valmentautua niiihintuleviin vuosiin.

Taman kesan rippikoulut onjarjestelty hiukan toisin kuin en-nen. Kesakuun alussa alkaa viisileiriii rinnakkain. Loput kolmeon viety lapi heinakuun loppuunmennessa. Nain ovat seurakun-tamme leirikeskukset myosmuussa kaytossa ja voimme laa-jemmin palvella kaikkia seura-kuntalaisiamme.

Me odotamme kuin hepo hel-letta kesaa ja rippikoulujen al-kua. Rukouksemme on, etta Tai-vaan Isa antaisi siunatut ja hyvatleirit.

Heikki Nurmiranta

Odotan, etta saisin seurakunnassa jatkuvasti ope-tusta lahinna hengellisissaasioissa. Samalla muistu-tan itselleni, mika seurakunta oikeastaan on. Ei seole ainoastaan papit jamuut tyontekijat, seurakun-takodit ja kirkot. Seurakunta koostuu kaikista ja-senistaan eli melkein kaikista Kangasalan asukkais-ta. Laajemmassa mittakaa-vassa kaikki maailman kris-tityt ovat seurakunta.

Odotan ja toivon, ettaseurakunnassa voisimmeunohtaa pienet nakemys-eromme ja keskittya evan-keliumiin ja maailman ha-dan lievittamiseen.

Kertoomme Kristinoppia

Elamammekallein asiaKesa on erifyisesfi rippikouiujen aikaa.Me nykyisef aikuisef olemme luulfavasfimonef lukeneef rippikoulussamme kirkonKrisfinopin ohjelmajuiisfuksen:

"Jumalan ja Vapahtajamme JeesuksenKrisfuksen tunfeminen ja Jumalan lapseksipaaseminen on elamamme kallein asia."

Itselfamme voimme kysya, onko uskoJumalaan nyf korkealla elamamme ar-vomaailmassa, vai ovafko monef muufasiaf painaneef uskonkysymyksef taka-alalle.

kaikessa mukana vaikuffava asia. Se onelava suhde, jossa tapahtuu koko ajan.Sita pitaa hoitaa. Sille pitaa antaa aikaaja filaa elamassa. Usko Jumalaan on fa-pa elaa.

Meilla ei luonnosfaan ole oikeaaasenneffa Jumalaan. Ihminen on aseffu-nuf jopa Jumalan ylapuolelle ja joufunufhanesfa eroon. Tasfa karsii kaikki elama.Kuifenkin Jumala on ennen meita. Ihminen on Jumalan luomus eika Jumala ih-misen.

Usko eli Jumalan tunfeminen edellyt-faa kokonaan uuffa asenneffa, kaanfy-misfa takaisin. Se on kuin hukkuvan ve-tamisfa heikoisfa jaisfa fakaisin fulosuun-taan, kantavalle perusfalle.

Uskon loytamisen eli pelasfuksen mah-dollistaa Jumalan oma armahtava fyoKrisfuksessa. Han voi johtaa ihmisen taman oikeaan olofilaan. Sifa kutsutaan pe-lasfukseksi.

Jeesus sanoo meille: "Mifa se hyodyf-faa ihmisfa, vaikka voiffaisi omaksensakoko maailman, muffa saisi vahingon sie-lullensa."

Olli Kaskelma

USKO ON TAPA ELAA

Usko Jumalaan ei ole rinnasfettavissa eri-laisiin tavoiffeisiin, harrasfuksiin fai pyr-kimyksiin, joifa ihmisella voi olla. Jumalaan uskominen on elava, dynaaminen,

KAN6ASALAN SEURAKUNNAN NUORET KESA-85NUOB.TEN1LLAT

1 6 Sontosaor,, totsostommt ke-

* £ Einola, "Kodonnten aarttenmcfaas+ajat ("Toope «lsoa&4 )

15.£>. f1ekk,j«urat KnaofSlo22 t 5orh»toar., Juharmujjuhlat Cmn)Z4.6. Sorvraiaari, C-tarv* g c)

6 7. Seurat Uo„+alaiS;lla13 7 Saarcap. "Uikoi fuhdisiulW Cl",.i.O20 7 ?u.jr«rha,uhlof MarkcUa21 7 Tervajarvelli (Latvto lapulin-

ma«l(-« klo 17.)V t. Emola, A\ykas huonccnh«l-*iia"

10 1 6ontat«ar,( "viimt fcpasia" (Juuje)17 8. Ekumenioa Tampereetfafi. J Sorfconniemeen, Sarkanmemeen11. 8. Santasaari, "UUilmmaiScmme"

Cdraamaryh#KiA# Jwwio)7 4 TWilla mtfsasso (J-0

3lmo.ttaL.rum/sef rttkil/e kirkkoherran-xlmifwn p. 772 121 Tarkemp.a»;eto|,Kana*

jaa lahe

alar. Sannpana ajankokranamir+a.

TAPAUKSIA

Z1 -Z2.6. Juhonnujle.r, Sanrataaress*

11.-U 7 Loy+orCtk, <ankaanpaasjaCom»n avuin)

2»?-!lf.o' Euroopan martaU « Kii+ej- ja yliitysjuhlal Sqn-

+«saarcis« Wo IVfc-l 1 Metsarerk,

KESAVHKKoiNA

SO- JumolnnpaWelm kjo 10KartshkirkJ^o klo 10.

LA- Nuorten.lfA klo 1°-.

KvsyvA ei tieutA eksv JHckk; Nurmiranta p. 173 1,08X.li 3lmaririen p 771 763Tuomo Vanhanen... p 76? 54ZJorma JmuiU p 740 571Einola p. ?68 "ISarrfasaar. p 7?2 'Z<»

•<

Kirkkoherranvirasto ja taloustoimistoTapulintie 2puh. 772 121, 772 122, tai. toimisto 772 123

Avoinna ma—pe klo 9—14Kirkkoherranvirasto lisaksi torstaisin klo 14—17.

KESALEIRITTYTOILLE:

14.—16.6. pienten tyttojen leiri Santasaaressa17.—20.6. isompien leiri Santasaaressa24.-28.6. kaikenkokoisten tyttojen leiri Einolassa

POJILLE:

4.— 8.6. polkupyoraretki (telttaillen) Turunsaaristoon

14.—16.6. isien ja poikien purjehdus (Kotka)18.—20.6. alle 10-v. leiri Einolassa

27.—29.6. erataitoleiri Saikarasaaressa

2.— 4.8. isa/poikaleiri Santasaaressa

TYTOILLE JA POJILLE:

7.— 9.8. pyhakoulutyon jarjestama leiri 6—14-vuotiaille tytoille ja pojille Santasaaressa

PERHELEIRI:

9.—11.8. Santasaaressa

MUUT LEIRIT:

17.6. Mayravuorelaisten paiva Einolassa21.—22.6. nuorten juhannusleiri Santasaaressa31.7. vanhusten paivaleiri Santasaaressa

3.8. lahimmaispalveluvaen paiva Einolassa5.— 9.8. vanhusten leiri Einolassa

20.8. vanhusten paivaleiri Einolassa

Leireille ilmoittaudutaan kh-virastoon puh. 772 121 tai772 122. Tyontekijoilta saa lisatietoja.

2.6.

23.6.

27.6.

30.6.

7.7.

14.7.

16.7.

21.7.

28.7.

4.8.

11.8.

18.8.

25.8.

1.9.

PIHAKIRKOT

Riussa Mauno Ruokosella klo 17 Mukana Kangasala-Opiston soittokunta, Harri Heino, Olli KaskelmaKirkkopihan musiikkihetki kello 18Kangasala-Opiston soittokuntaKuohenmaan Kerttulassa klo 19

Kautialassa, Esa Karppilassa kello 19Vehoniemella, Helvi Tiitolassa kello 19Leipissa, Raimo Anttilalla kello 19Ruutanassa, Anna Hildenilla, Mantytie 5, kello 19Suoraman Aiasenkylassa, Eero Jarvenpaalla kello 19Vaaksyssa, Reino Mattssonilla kello 19Suoramalla, Raija Piispasella kello 19Vehoniemella, Hallilassa kello 19Vaaksy-Kerppolassa, Unto Pyykolla kello 19Herannaisseurat Liutussa Julia Vestehsella kello 18

Suoramalla, Raija Piispasella kello 19

HARTAUSHUUTIJARVENKAPPELISSA

KESKIVIIKKOISINKELLO 18

Mukana:

5.6. Mika-Markku Gronholm,sello

12.6. Hannu Uusmies, trumpetti19.6. Paivi ja Ulla Kyrojarvi,

viulu

26.6. Riikka Pelto, viulu3.7. Ritva Hieta, laulu

10.7. Pirjo Gronholm, laulu17.7. Pasi Sundstrom, pasuuna24.7. Leena-Maija Raukola,

viulu

31.7. Ahopellon tytot, laulu14.8. Syrjaniemen lapset, laulu21.8. Markku Jokinen, viulu

LAHETVSTUPAUkkijarven rannalla

Avoinna ma, ke ja laklo 10—14.

Tule jatutustu!!

s£

Torstai-iltaisin

kello 19 pihaseurateri puolilla Kangasalaa.Seuraa ilmoituksia

paikallislehdesta.

Tule mukaan!

EVANKELIOIMISPAIVAT

16.—20.6.

su 16.6. kk:n srk-kodissa klo 17, ma17.6. Suoraman srk-keskuksessa klo

18, ti 18.6 Huutijarven srk-kodissa klo18, ke 19.6. Ruutanan srk-kodissa klo

18, to 20.6. kirkossa klo 18.Evankelioimispaivat jarjestetaanyhdessa Hameen Kansanlahetyksenkanssa.

K0TIKIRK0NKUULUMISIA

Vastaava toimittaja:Anja Kares

Toimitus: Kirkkoherranvirasto

Tapulintie 2, 36200 Kangasalapuh. 772 121, 772 122

TAMMER-LINKKI OY. TAMPERE/MANTAN KIRJAPAINO OY. MANTTA 1985 ISSN 0780-0010