KOTIKIRKONKUULUMISIA

Kangasalan seurakunnantiedotuslehtiN:o 1 1987

Tapulin tuntumasta

4* /•*

Muutamia periaatteitaseurakuntasuunnittelusta

Alkoon Raamatussa sanottu, suunnitelmaammeotettu perusajatus torjuko kaytannollisia asioita odot-tavaa lukijaa! Toivoisimme joulun sanoman herkista-mia ihmisia omin tahdonalaisin pyrkimyksin toteutta-maan elamassaan: "Kunnia olkoon Jumalalle korkeu-

dessa ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaanHanella on hyva tahto." Jumalan kunniaa ja ihmistenkeskeista rauhaa lahella ja kaukana on kristillinen kirk-ko seurakuntineen tarkoitettu etsimaan, opettamaanja toteuttamaan. Siihen meidan on pyrittava meille us-kotuin henkisin ja taloudellisin voimavaroin, jotka Ju-mala anovalle siunaa hengellisiksi voimiksi Hanen val-takuntansa tyohon.

Meidan seurakunnallamme on ol-

lut muutamia kaytannollisia perus-ajatuksia tehtavansa toteuttami-seen:

1. Vuosina 1969—1987 on pyrittysaattamaan vSestollisesti voimak-kaasti laajentuneen seurakunnantoimitilat nittaviksi. Suunnittelussa

on huomioitu asutuksen sijoittumi-nen, kayttokustannukset, -tarkoi-tus seka myos tarve kokonaisuu-den kannalta. Esim. Huutijarvelle eiole rakennettu ylen suurta taloa,kun suuria tilaisuuksia varten onkaytettavissS Suoraman seurakun-tatalo ja kirkko.2. Uusia virkoja ja toimia perustet-taessa on kaytetty perusteellistatarveharkintaa. Virkoja pitaa olla,mutta elavassa seurakunnassa olisi

oltava vapaaehtoisia, jotka joltakinosalta kantaisivat evankeliuminetenemisesta vastuuta. Aika nayt-taa, odotammeko liikaa. Onko seu-rakuntatoiminnan luortamushenki-

I6stdlia mahdollisuuksia tuon va-paaehtoisuuden lisaamiseen. Loy-sa viran perustaminen verovaroillasaattaa olla eiavasta vastuusta ve-taytym ista byrokratiaan.

3. Me emme saisi ajatella seura-kuntalaisiamme kokonaan kohde-

ryhmina. Me puhumme lapsi-, nuo-riso-, rippikoulu-, kehitysvammais-,ym. tybsta, mutta jokaisessa "tyb-muodossa" meidan pitaisi tukeaperhekokonaisuutta, johon osallis-tuja kuuluu.

4. Seurakuntatoiminnan painopis-tetta on koko 1974 alkaneiden jar-jestelmallisten suunnittelukausienaikana pyritty siirtamaan lapsi-ja

nuorisotybhbn. Se nakynee muual-lakin kuin talousarvioissa ja niidentoteutumisessa. Nama tybalat ovatolleet luonnollisia yhteyksia tavalli-siin kangasalalaisiin, jotka muuteneivat kovin paljon osallistu seurakunnan tapahtumiin.

Emme kenties ole aina saaneetaikaan riittavan lampimia ihmissuh-dekosketuksia. Mutta olemme saa

neet paljon iloita syntyneista, eitehdyista yhteyksista, joiden tulok-set Herramme tietaa. Meille on

luonnollisesti tuottanut paljon mur-hetta, kun jotkut ovat jattaneet seurakunnan joko "kirkkoon" louk-kaantuneina tai sitten parempaaIbytaneena ns. vapaista suunnista.

En tahdo tassa arvioida meidan sa-

nanpalvelijain tai muiden seurakun-taa palvelevien persoonallista lam-pba, mutta tunnen paljon seurakun-tamme jasenia, joilla sita on. Yhauseamman seurakuntalaisen soisitiedostavan omat mahdollisuuten-sa tehda laheisyydestaan lamminseurakuntayhteys. Hallinto-organi-saatio voi luoda vain kehyksia toi-minnalle, Henki meidan kaikkienkautta tekee yhteyden eiavaksi seka ylbspain etta ihmisten kesken.

Suunnitelma pitaa olla, mutta pe-ruslinja on oikea vasta silloin, kunhenkinen ja taloudellinen muuttuuhengelliseksi. Naissa merkeissapyydamme siunauksen kannatta-van kesan tapahtumia.

Vappuna 1987Pentti Hytonen

Seurakuntalaivapurjehtiikesaan

Lehtemme kannessa men-

naan iloisesti veneella kesan-

viettoon omaan leirisaareem-

me. Nain kutsutaan lukijaa mu-kaan seurakunnan kesatapah-tumiin.

Vene tai laiva on alkukirkon

aikainen vertauskuva kristikun-

nastajasen ykseydesta. Laivanmasto on kuin risti. Jeesus Kris-

tus on laivaa ohjaamassa. Merion maailma, jossa kristitty purjehtii.

Laivat on nykyisin taysin toi-senlaisia. Ylellisissa autolau-

toissa matkustetaan monessa

kerroksessa ja omissa hyteis-sa.

Kristikuntakin on muuttunut

kansainvaliseksi, monia kansa-kuntia ja nakemyksia, eri rotujaja yhteiskuntapiireja kasittavak-si. Siltilaivamme on yksi ja yhtei-nen ja vain yksi kelpaa sen kap-teeniksi. Meilla on "yksi usko jayksi kaste", kuten Paavali sa-noo.

Kapteenimme Jeesus Kris-tus kutsuu myos sinua laivaan-sa, etta voisit tehda elaman mat-

kaa turvallisesti ja etta sinullaolisi elamassa oikea iankaikki-

nen paamaara. Han sanoo: "Jo-

ka minun tykoni tulee, sita minaen heita pois."

Olli Kaskelma

J

Uudet tytot tulivat

Auni Sairanen on tuoreKangasalan seurakuntalehtori,joka aloitti tybnsa toukokuunalussa. Han kertoi haastattelussaseuraavaa:

Kerro jotain itsestasi.— Olen 29-vuotias, kotoisin

Punkaharjulta. Valmistuin teo-logian kandidaatiksi vuonna -83,minka jalkeen olin seurakunta-tybssa Hankasalmella nelisenvuotta.

••+•••

Raili Paul on huhtikuunalusta hoidellut seurakunnan tie-dotus- ja lahetyssihteerin tehta-via. Hankin esittaytyy muutaminajatuksin.

Mista tulet?

— Minun 30-vuotiseen 'histo-

riaani' kuuluvat sellaiset paikka-kunnat kuin Kangasala, Ruovesija Bangkok, joista viimeisessa olinoin 4 vuotta Suomen Lahetys-seuran tybssa. Tulo Kangasalleoli siis paluuta 'kotikulmille'.

Mita teet?

— Yritan pysya ajan tasallaseurakunnan tapahtumista, laa-din kirkolliset ilmoitukset, teenlehtijuttuja ja toimitan tataomaa lehtea. Lahetyssihteerinaolen mukana jarjestamassa lahe-tystybn tapahtumia ja tekemassatybta tunnetuksi taalla omassakotiseurakunnassa. Pbydaltanilahtee myos postia nimikkolahe-teillemme ja lahetysjarjestbihin.

Mika oli ensivaikutelmasiKangasalta?

— Tunsin tulleeni 'ihmisten il-moille'. Ihmiset taalla ovat ysta-vallisia ja avuliaita, sen huoma-sin jo muuttokuormaa purkaes-sani.

Mita odotat tyoltasi?— Nain suuressa seurakun-

nassa toivon voivani keskittya jo-honkin tehtavaan. Odotan myosavoimmuutta kokeilla uusia tyb-muotoja.

Mika on parasta tyossasi?— Se, etta saan olla ihmisten

kanssa tekemisissa elaman tar-keiden asioiden parissa.

Mita usko sinulle merkitsee?— Elaman sisaltba ja iloa. Se

on minulle elamanmyonteinen javaloisa asia.

Toivomuksia?

— Toivon seurakuntalaistenottavan rohkeasti yhteytta. Tul-kaa esittaytymaan vaikka toisen-kin kerran, kun alussa en taidamuistaa kaikkia uusia nimia!

Mista iloitset tyossasi?— Meille kangasalalaisille on

paljon seurakunnan toimintaa ja'Elaman Sanaa' tarjolla. Voisisanoa, etta 'kukkurainen pbyta'on jo katettu. Minun iloinen teh-tavani on kutsua 'vieraita' pe-riaatteella 'Kaikki mukaan,poissa ei kukaan.'

Mita usko sinulle merkitsee?— Turvallisuutta kaikissa ela-

manvaiheissa, rakastettuna ole-mista.

Santasaari ennen ja nytSantasaari on ollut monille kangasala-

laisille kuin pieni kesainen keidas luonnon keskella. Monet muistelevat viela ro-

vasti Ponsimaan vetamia partioieirejavuosikymmenien takaa.

Seurakunnallisella leiritoiminnalla on

pitkat perinteet. Mutta myos useat seuratja yhdistykset ovat pitaneet saarta maanmainiona leiripaikkana, joten muistojasatelee sielta ja taalta.

Nykyisen Santasaaren leirikes-kuksen syntysanojen ja toteutuk-sen aikaa elettiin vuosina 1967 ja1968.

Tuohon aikaan eivat seura

kunnan isat oikein ymmartaneet,miksi saareen piti rakentaa. Em-pimisesta huolimatta asia eteni.

Kirkkoherra Mauri Malkavaa-ran ja kappalaisen Seppo Norja-sen ponnekkaat toimet johtivattoivottuun tulokseen.

Koska ei rahaa ollut kaytbssa,niin seurakuntanuoret kerasivat

ovelta ovelle -systeemilla Santasaaren saunarakennusta varten

varoja. Toiseksi nuoret olivatpaljon talkoissa. Kaivettiin sau-narakennusten perustuksia janaissa kaytannbn puuhissa olietunenassa Jussi Tiilikainen.

Mutta kun rakentaminen aloi-tetiin, niin pitkalle ei paasty niillanuorten kokoamilla rahoilla, jasilloin seurakunnan isat avasivatkukkaron nbbrit ja rakentaminen eteni. Kun rakennus oli val-

mis, niin se tarvitsi viela kiukaan,vateja ja paljon muuta. Tuohonaikaan paloi Kangasalan Osuus-kauppa, ja sielta saatiin halvallatulipalossa ollut kiuas, vahanvaantyneita muovipesuvatejajne. Nain vaatimatonta se oli,mutta iloisia oltiin ja tehtiin paljon tbita. Nyt parin vuosikymme-nen jalkeen, on paljolti opittu tu-lemaan vain valmiille.

Rippikoulut luonnonhelmaan

Vuonna 1970, kun saatiin ma-joitusrakennus valmiiksi, aloitet-tiin rippikoulutoiminta saaressa,paarakennus valmistui vuonna1971 ja se auttoi tilannetta paljon. Tallaisen Santasaaren metunnemme tanaan. Kunpa vielasaataisiin toinen sauna, johon tu-lisi kesatybntekijbiden majoitus,niin tilanne kohentuisi huomat-

tavasti.Kun itse sain olla monet vuo-

det Santasaaren isantana, niin

voisin luonnehtia noita vuosiayhdeksi elamani parhaimmistaajanjaksoista. Kerttu Tiilikainen, Pirkko Kiekara (nyk. Tall-gren) olivat noina vuosina eman-tina. He olivat kuin aiteja leireil-la.

Aluksi seurakunta ei hoitanutrippikoululeirien taloutta, vaanNKY. Usein kavi niinkin, etta lei-rien osallistumismaksut eivat riit-taneet, ja taytyi lahtea vaikka lei-pomosta kerjaamaan leipaa. Ta-makin on taakse jaanytta aikaaja riparit ovat kaikille ilmaisia.

Santasaaren leirikirkko on hyva hiljentymispaikka luonnon helmassa.

Santasaareen on pieni vene-matka Pikonlinnan rannasta.

Vaikka Ieireja oli paljon, niinviikottain kutsuimme eri kyla-kuntia vierailulle saareen. Ohjel-massa oli hyva lammin sauna,emantien kahvit ja evankeliu-minrieska kainaloon.

Santasaari

palvelee edelleen

Santasaari palvelee edelleen:tana kesana siella on 15 erilaistaleiria. Heinakuuksi olemme va-ranneet aikaa, etta seurakunta-laisemme voisivat tulla vietta-

maan sinne iltaa, saunomaan,virkistymaan ja kuulemaan hy-vaa Sanomaa Kristuksesta.

Lopuksi viela yksi muistonpil-ke. Kun jokakesaisessa konser-tissa 1970-luvulla esiintyivat sekamonet Tampereen orkesterienpojat etta taas laulajina omiennuorten lauluryhmien lisaksi tun-netut oopperalaulajat JaakkoRyhanen ja Anssi Hirvonen Kan-sallisoopperasta, he paattivat ai-na lauluun "Leivasta Enkelten".

Minun toiveeni ja rukouksenion, etta kaikki "Santsun" kavi-jat saisivat vakevasti kokea Jumalan suoman elaman Evaan.

Muistoissa elaen hetken jaedelleen tervetulleeksi toivotel-len Santasaareen.

Heikki (Inssi) Nurmiranta

Isoset innostavat:

Edessa riemukas rippis"Ennen riparia meilla oli aikaankeat tunnelmat. Ennakkoluu-lot rehottivat ja ainoa, mita odo-timme, oli suuri lahjasaalis. Nytriparista on kulunut vuosi. Olemme mukana seurakunnan nuori-sotoiminnassa ja aiomme uudes-taan leirille, nyt isosiksi. Leirillaoli nimittain todella mahtavaa,tabbrankkaa, hauskaa ja iha-naa.

Aikaa te hyvat ihmiset kam-motko tulevaa riparianne! Tul-kaa avoimin mielin mukaan,kuunnelkaa, miettikaa... Voittesaada elamaanne jotain uutta.Kun kaikki ovat omina ihtinaanmukana, niin riparista tuleevarmsti mahtava kokemus.

Me kaikki isoset odotamme in-toa puhkuen hauskaa leirikesaateidan kanssanne. Tervetuloa!"

Rippikoululeiri voi olla hieno kokemus nuoren elamassa.

Musiikkileirilla soiSuviset savelet kantautuvat il-

moille tanakin kesana, kun seurakunnan ja Kangasala-opistonkanteleensoittajat kokoontuvatKANTELELEIRILLE Santasaareen. 11.—13.7. pidettavanleirin opettajina toimivat Paivi jaSatu Sopanen ja vetajana onkanttori Helli Syrjaniemi.

Mukaan voi lahtea yhta hyvinvasta-alkaja kuin vahan pidem-malle ehtinyt pien- ja isonkante-leen soittaja, lapsi tai aikuinen.Opitaan uutta ja harjoitellaanyhteissoittoa. Leiri paattyy yleisb-iltaan, jossa soitto kauniisti kai-kuu kaikkien kuulla... Tervetuloa!

V

Kirkkokuoro viettaa Santa-saaressa leiripaivaa 22.8., jolloinvirkistavan yhdessaolon lomassaharjoitellaan kantaattia kirkonvihkiaisia varten. Luvassa onpaljon musiikkia ja iloista miel-ta.

Tuo taitosi ja halusi oppia uutta kesan musiikkileireille yhtei-seksi iloksi!

MUSIIKKILEIRIT KESALLA1987

11.—13.7. Kanteleleiri

Santasaaressa22.8. Kirkkokuoron

leiripaivaSantasaaressa.

Einola tuo elamaa kyEinola on seurakunnan

leirikeskus, joka sijaitsee

Pispalan kylassa, noin 13kilometria Kangasalan

keskustasta, Oriveden

tien tuntumassa. Alue ka-

sittaa rantarakennuksen

Langelmaveden rannalla

ja paarakennuksen maan-tien toisella puolella, Jar-

vikulman kylatien varres-

sa.

Alkuaan Einola on ollut

tavallinen maatila, jonkaomistivat viimeksi Palon

sisarukset. Seurakunnalle

Einola tuli lahjoituksenavuonna 1956. Vahitellen

siita on kehittynyt seura

kunnan leirikeskus.

Niilo ja Aili Kovamakiovatasuneet Einolan lahinaapureinavuodesta 1960. Jo tuolloin Eino

lassa pidettiin poika- ja tyttolei-reja. Rippikoulun kehittyessa Iei-rimuotoiseksi Einola on ollut

myos rippikoululeirien kaytbssa.

Nykyinen leirikeskus jakaan-tuu kahteen osaan: vanhaan jauuteen puoleen. Paarakennuksen lisaksi vanhalla puolella on1900-luvun alkupuolella raken-netut piharakennukset. Toisessaniista on aikoinaan toiminut ky-lan koulu, toisessa on sauna. Ny-kyaan niita kaytetaan osittainmajoitustiloina varsinaisen ma-joitusrakennuksen ohella.

Uudella puolella on muutamavuosi sitten valmistunut 'Ranta-

Einolaksi' ristitty, saunaraken-

Einolassa pidetaan tana kesana 3 rippikoululeiria.

nus, jossa on yksi suurempi ko-koustila. Matkaa sinne vanhastaEinolasta on muutama sata met-ria. Niilon mielesta Einolan toi-minta olisi tullut keskittaa ran-

taan kaytannbllisista syista. Ny-kyisellaan leiritoiminta muodos-tuu hajanaiseksi rakennusten si-jainnin vuoksi. Oma vaarateki-jansa on myos vilkasliikenteinenKangasala — Orivesi -tie, jokataytyy ylittaa paikasta toiseensiirryttaessa.

Niilon mielesta Einolassa on

paljon seurakunnan toimintaa.

Toivomuksena nan esittaa, ettasiella voisi olla jumalanpalvelusainakin kerran vuodessa.

Aili-emanta yhtyy Niilon mie-lipiteisiin. Omana toivomukse-naan nan esittaa, etta elakelais-ten iltapaivakerhot kokoontuisi-vat entiseen malliin tai jopauseamminkin. Hanelle seurakunnan tilaisuuksiin osallistumi-

nen on tarkeaa, koska on siihenkasvanut Iapsesta asti. Monesti-kaan ei jaksa lahtea kirkolle ju-malanpalvelukseen, joten tilai-suudet lahella, omassa kotikylas-sa ovat tarpeen.

Muutama vuosi sitten valmistunut rantarakennus ristittiin Ranta-Eino-laksi.

laanLampimialeirimuistoja

Eino Toi van talo on myos la-hella Einolaa. Hanen isansa onollut aikanaan rakentamassa Einolan piharakennuksia. Einomuistaa itsekin Einolan vaiheet

30-luvulta asti, jolloin nan kavikoulua. Han ei tarkkaan osaa Sanaa, kenen tai keiden aloitteestaEinolaa alettiin kehittaa leirikes-

kukseksi. Joka tapauksessa aja-tus oli hyva, silla kylalla ei ole ollut muuta sopivaa kokoontumis-paikkaa.

Talviaikaan Einolassa toimiipaivakerho. Einon mielesta toi-mintaa voisi olla enemmankin,mika toisi lisaa piristysta kylanelamaan.

Einon tytar Eila Toiva kertooajatuksiaan Ranta-Einolasta. Seei sittenkaan saanut sita suosiota,mita aluksi ajateltiin. Esimerkik-si elakelaisten iltapaivakerholai-set kokoontuvat mieluumminvanhaan Einolaan, joka heistatuntuu jotenkin kodikkaammal-ta. Ranta-Einola nayttaa olevanenemman muiden kuin oman kylan kaytbssa, vaikka se paikkanaon oikein mukava. Kylalaisetovat jarjestaneet siella lahetys-juhlia ja joulumyyjaisia.

Eilasta tuntuu, etta Einolaa jotenkin vierastetaan. Esimerkiksi

lahetysseurakuntailtoihin tul-laan mieluummin koteihin kuinEinolaan. Muussa seurakunnan

toiminnassa Einola puoltaapaikkaansa. Eila muistelee 1am-mblla lapsuutensa tyttbleireja.

Eino ja Eila ovat yhta mieltasiita, etta leirikeskus tuo lisavariakylan elamaan. Kun leirilta kuu-luu laulua tai vellikellon aani, selammittaa mielta. Jos leiriaanetlakkaisivat kuulumasta, sita ih-mettelisi kovasti. Kesaa kannat-taa odottaa jo senkin vuoksi, ettaEinolan leirikausi aikaa, he to-teavat.

\ r

y v

Hyvan Jumalanhuolenpidossa

Seurakunnan vanhustenleirille ovat kaikki elakelaiset tervetul-leita ikaan tai sukupuoleen katsomatta. Et ole liian nuori tai liianvanha lahteaksesi leirille.

Monet Ieirilaiset ovat kokeneet leirin virkistavana ja uusia vi-rikkeita antavana. Leirin jalkeen on jaksanut taas paremmin koh-data myos arkielaman vaikeudet. Leirilla on iloittu ja itketty yh-dessa. On ollut ihmeellista kokea yhteytta erilaisten, toisilleen en-nestaan tuntemattomienkin ihmisten valilla. Olemme saaneet ollahyvan Jumalan huolenpidossa.

Yksi leirille lahtemisen esteita on ehka se, etta pelkaat, mitenselviydyt leirilla vaivojesi kanssa. Uskon, etta leirillaolo ja toistenihmisten kohtaaminen voivat jopa vahentaa vaivoja. Moni ajatte-lee, etta leirilla ei saa nukuttua. Eihan kotisankya mikaan voita,mutta voin vakuuttaa, etta toinen yb leirilla nukutaan jo ensim-maista paremmin.

Rohkaise sinakin mielesi ja Iahde tana kesana Einolaan leirillekokemaan leirielaman riemuja ja oppimaan jotakin uutta elamas-ta, Jumalan Sanasta ja toisista ihmisista!

Lisatietoja leirista saat seurakuntasisarilta.

VANHUSTEN LEIRIT KESALLA 1987

29.7. Leiripaiva Santasaaressa10.—13.8. Leiri Einolassa20.8. Leiripaiva Einolassa

J

"Ja siella kaikilla oli niin mukavaa... "Kehitysvammaisten leiri onaina pitkaan odotettu tapahtuma naiden nuorten elamassa. Tanavuonna kokoonnutaan Einolassa heti kesan alkaessa, 29.—31.5.Tervetuloa!

Heijuniori, lahde mukaan!Poikatyon retkilla ja leireilla tahdomme ra-kentaa yhteytta seurakuntaan, kertoa Jee-suksesta Kristuksesta ja iloita kesasta.

Isojen poikien leiri 22. — 24.6. (suositus 10— 14v.)— Santasaaren leirikeskuksessa— perinteellista leiriohjelmaa: leirikisat, raamat-

tuhetkia, maastoleikkeja, iltanuotiot, uintiajne.

Pienten poikien leiri 24. — 26.6. (suositus 7 —9 v.)— Einolan leirikeskuksessa— perinteellista leiriohjelmaa: leikkeja, kilpailu-

ja, opetus- ja lauluhetkia, uintia, iltaohjelmatjne.

Puuhakkaille pojille on monenlaista kesatoimintaatarjolla.

Retki Partaharjun suurleirille 16. — 22.7.— Poikien Keskuksen leirikyla Salvosjarven ran-

nalla Pieksamaen maalaiskunnassa, telttama-joitus

— leirille voivat osallistua kaikki 10 vuotta taytta-neet, myos isat tervetulleita

— hinta 450 mk

Tietotekniikka 17. — 19.7. (suositus 9 — 13 v.)— Einolan leirikeskuksessa— leiriohjelman puitteissa voit oppia lisaa Ba-

sic'ia, hyotykayttoa ja grafiikkaaIsa/poikaleiri 31.7. — 2.8.— Santasaaren leirikeskus— isat yhdessa poikiensa kanssa— sunnuntaina perhepaiva ja lounasPoikatyolla oma osasto — poikkea katsomassa!— maatalousnayttely Kangasalla 7. — 9.8.

Erataitoleiri 11. — 15.8. (suositus 10 — 15 v.)— Saikarasaaressa

— jos pidat saarielamasta, telttamajoituksesta,pienesta ruuanlaitosta, kalastuksesta, niin lahde "intiaanileirille" oppimaan ja kokemaan lisaa

Kalaretki Saikarasaareen isat/pojat 29. — 30.8.Poikatyosta vastaa ja leirit johtaa (paitsi Einola 17.— 19.7.) nuor.ohj. Tuomo Vanhanen. Mukanamyos kesatyontekija ja kerhonohjaajia. Toimin-taan kuuluu opetustilanteet ja hartaudet.

Kangasalan Sanomien seurakuntapalstalla ilmoi-tetaan tarkemmat tiedot ja varusteet.

Santasaaren kesaan on va-

rattu elokuinen viikonloppuperheiden yhdessaoloa varten.

Perheleiri on hetki huoleton-

ta yhdessaoloa toisten ihmistenkanssa. Silloin saa jattaa roolitsivuun ja olla ihminen, osaLuojan luontoa. Silloin voi tul-la tuntemaan uudella tavalla it-seaan, laheisiaan, Jumalaakin.

Leirilla on

• koko joukon yhteista ohjel-maa: luontopolku, pelja,nuotioiltoja.

• keskusteluhetkia aikuistenkesken

• askartelua ja ohjattua las-ten omaa ohjelmaa

• mukana lehtori Anni Saira-

nen, kesatyontekijoita, las-tenkaitsijoita

Taivaan Isalla on paljon lapsia.Paljon lapsia on Taivaan Isalla.Sa yksi niista ootja mina myossiis kiitosHerralle!

•£?&, >tc=£UTaivaan Isan lapsijoukko on

hyvin iso ja jannittava. Kaikkiovat erilaisia. Taivaan Isalla on

isoja ja pienia lapsia, erinakoi-sia, tummia ja vaaleita, pitkia,lyhyita... On aikuisia ja lapsia,poikia ja tyttoja.

Tytot ja pojat ovat usein omajoukkonsa. On omat leirit ja ker-hot, omat kaverit. Vaihteeksi onhurjan hienoa olla yhdessa ihanerilaisten ja eri-ikaistenkin kanssa, tytot ja pojat yhdessa. Yhtei-

nen leiri siskon tai veljen tai hy-van kaverin kanssa on kiva jaturvallinen kokemus.

Samoin kuin pyhakoulu on py-hakoulunopettajien suunnittele-ma leiri yhteinen tytdille ja pojille. Santasaaressa on elokuun

alussa yksi iso leiriperhe. Aikuis-tenjohtajienlisaksileirillaoniso-sia, leirisiskoja ja -veljia huoleh-

Mukavia paiviatyttoleirilla

Viime kesan tyttoleireilta jai monta mukavaamuistoa elaman tilkkuvakkaseen. Taas tanakin ke-

sana Santasaari kutsuu sinua, 7—14 -vuotias tytto.

'Meiir on metsass' nuotiopiiri ja yhteinen herkku-hetki.

aV

iJZJ

timassa yhteisista asioista ja pie-nemmista leirilaisista. Leiri kes-taa kolme paivaa ja sopii koului-kaisille lapsille (noin 6 — 14-vuo-tiaille).

LASTENLEIRISantasaaressa 5.-7.8.

Kesan 1 987 TYTTOLEIRIT SANTASAARESSATyttoleiril 9—11.6. (alle10-v.)Tyttoleiri II 11 .—13.6. (alle 10-v.)Tyttoleiri 111 15.—18.6. (yli10-v.)Aidit ja tytot yhdessa 13.—14.6.

Tarkemmat tiedot Kangasalan Sanomissa.

Mitahan tanaan tehtaisiin? Ohjeimassa nayttaa ole-van monenlaista mukavaa ja vaihtelevaa puuhaa.Kukahan lienee tuo salaperainen vierailija...?

Mina osaan tata, sina osaat sita... Pannaan taidotpeliinja tehdaan yhdessa!

Piristysta pihakirkosta

Pihakirkot ovat kaikille avoimia kesaisia iltahetkia sananja savelten pa-rissa.

Kesaaikaan seurakunta jarjes-taa pihakirkkoja eri puolella pi-tajaa. Ne ovat kaikille avoimia,vapaamuotoisia tilaisuuksia, kesaisia iltahetkia sanan ja saveltenparissa.

Mika teille on tarkeaa pihakir-kossa?

— Se, etta tilaisuus on meidankotonamme. Saamme olla yhdessa sanankuulossa naapurei-den ja ystavien kanssa.

Millaisena koette pihakirkon?— Pihakirkko on jo tapahtu-

mana hieno. Siihen on helppotulla seka kylalaisten etta kesa-vieraiden. Lapsetkin saavatjuoksennella vapaasti ulkosalla.Nain tilaisuus kokoaa luonnolli-sella tavalla koko perheen.

Onko pihakirkon jarjestami-nen uhraus?

— Ennen kaikkea se on palve-lutehtava, vastailee Jorma. —Yleensa huolehdin kaytannon

jarjestelyista, kuten penkkienasettelusta tapahtumapaivana,joka kylla sitten onkin kiireinenpaiva. — Hienointa on se, ettasaa tehda jotain, lisaa Leena.

Mita valmisteluja teette?— Ensin huolehditaan tarjoi-

lupuolesta. Toiseksi taytyy va-rautua siihen, etta saa voi muut-tua. Kaikkien pitaisi mahtua si-satiloihin, jos sattuukin, etta viisiminuuttia ennen tilaisuuden al-kua tulee rankkasade! — Ajatte-lemme niita ihmisia, joita odo-tamme paikalle. Lisaksi rukouson kai vahinta, mita voi tehda tilaisuuden onnistumisen puolesta.

Tunnetteko saavanne jotakintilaisuudesta?

— Mita enemmanvakeaja mita kiireempi on ollut, sita parem-malta tuntuu jalkeenpain. Pi-haan jaavat penkitkin muistutta-vat tilaisuudesta, sen tunnelmas-ta. — Leenan mielesta kaikki

vaivannako tulee palkituksi. Ko-tiin jaa siunaus.

Kaiken kiireen keskella sekaisannalle etta emannalle jaa ai-kaa keskittya sanan kuuloon. Ul-koiset puitteet eivat ole paaasia,vaan etta yhdessa saadaan kuullaJumalan sanaa, Laurilat sano-vat.

Leena ja Jorma L au r i 1a ovatjarjestaneet lukuisia pihakirkkoja, seuroja ja seurakuntailtojakotonaan Haapaniemessa. Mie-luiten he jarjestavat pihakirkkoja, koska silloin puhujat tulevatseurakunnan puolesta. Isanta-vaen tarvitsee huolehtia vain

kaytannon jarjestelyista. Lauri-lat toivovat, etta ennen kaikkeaoman kylan vaki tulisi pihakirk-koon kuin myos kaikki, jotka jol-lakin tavalla liittyvat kylan ela-maan, ovat tervetulleita.

Heilla on ollut sama pihakirk-kopaiva useampana vuonna, jamonet kylalaiset ja kesavieraatovat ottaneet tilaisuuden omak-seen. On ollut hyva tulla yhteenlaulamaan virsia ja tapaamaantuttuja.

Laurilat kertovat kokemuk-siaan pihakirkon jarjestamises-ta. Pihakirkko on myos kylalaisten ja kesavieraiden kohtaamispaikka.

10

Iltahetki

kappelissaSeurakuntamme ke-

saohjelmaan kuuluvat jo-kaviikkoiset kappelihar-taudet. Juhlavasta ja ehkasurullisia muistoja mieleentuovasta nimestaan huoli-matta ne on tarkoitettu ke-

saillan iloiseksi kohtaamis-paikaksi, jossa saamme ta-vata toinen toisiamme jakohdata ennen kaikkea

ylbsnousseen Kristuksen.Kappelihartaudet ovatluonteeltaan vapaamuo-toisia. Ne rakentuvat pit-kalti musiikin ja rukouksenvaraan.

Kappelihartauksia jar-jestetaan jokaisen viikonkeskiviikkoiltana Huuti-jarven kappelissa klo 18.Yhteiseen hetkeemme voivallan mainiosti poiketaesimerkiksi haudalla kayn-nin tai iltakavelyn yhtey-dessa. Tule mukaan!

Kangasaltamukaan

Missio-tapahtumaan

Helsingissa jarjestetaanelokuun 25.—29. paivinasuuri evankeliomistapah-tuma. Taalta Kangasalta-kin on tarkoitus tehda pai-vittain retki tuohon ak-

tioon. Olemme varautu-

neet perustamaan pienryh-mia niille, jotka aktiossavierailtuaan tahtovat pa-remmin tutustua kirkon

toimintaan ja sanomaanomassa paikallisseurakun-nassaan.

Billy Graham on amerik-kalainen evankelista, jokavierailee ensimmaista ker-

taa maassamme. Han kuu-luu yhteen Amerikan lu-kuisista vapaista kirkko-kunnista, mutta hanen ju-listuksensa on luonteel

taan hyvin yleiskirkollista.Han tahtoo omien sano-

jensa mukaan julistaa vainKristusta. Lahde kuuntele-

maan, mita hanella on ker-rottavanaan.

Vaan etta joskusjohonkin oksaanpuhkeaisi kukka,etta'joskus syntyisijotain kaunista,etta' rakkauden sanajoskus tavoittaisijonkun sydamen,ska sinulle toivon.

ISiunattuon ihminen,joka turvaa Jumjonka toivon perusta onJumalassa —

kirjoittaa profeetta Jeremia.

Han on kuin puu,vesien varrelle istutettu,jonka juuret kurottuvatpuroon.

HelteeUakaansitS ei pelota,vaan sen lehdet sailyvatvihreina.

Se ei ole huolissaan

kuivien vuosien tulostvaan se kantaa hedelmaalakkaamatta.

Jorg Zink: "Mita sinulle loivoisin?"

11

•:-.:::'.

.:•

RYHMAJULKAISU

Kaikille leireille ilmoittautumiset

kirkkoherranvirastoon puh. 773 118.

KESATAPAH

TUMISSA

TAVATAAN!

PIHAKIRKKOJAkesalla arki-iltoina eripuolilla pitajaa.— Seuraa ilmoituksia pai-kallislehdesta.

Tule mukaan!

SPR:n ystavapalvelunja

srk:n lahimmaispalvelun

VIRKISTYSPAIVA22.8.

Einolassa.

LAHETYS-

TWAUkkijarven rannalla

(Avoinnama, ke ja laklo 10—14.

Tulejatutustu!!

—^_^_—

Kesan 1987 leirit

Santasaaressa

Kesakuu:

1.— 9.6. Rippikoululeiri9.—11.6. Tyttoleiri (alle 10-v)

11.—13.6. Tyttoleiri (alle 10-v)13.—14.6. Aiti-/tyttoleiri15.—18.6. Tyttoleiri (yli 10-v)19.—21.6. Juhannusleiri

22.-24.6. Poikaleiri(10—14 v.)25.6.-3.7. Rippikoululeiri

Heinakuu:

14.—22.7. Rippikoululeiri11.—13.7. Kanteleleiri

31.7.—2.8. IsaVpoikaleiri29.7. Vanhusten leiripaiva

Elokuu:

5.—7.8. Lastenleiri

14.—16.8. Perheleiri

22.8. Kirkkokuoro

Einolassa

Kesakuu:

30.—31.5. Kehitysvamm. leiri1.— 9.6. Rippikoululeiri

10.—18.6. Rippikoululeiri24.-26.6. Poikaleiri (7—9 v.)

Heinakuu:

9.—17.7. Rippikoululeiri17.—19.7. Tietotekniikkaa

pojille (9—13v.)

Elokuu:

10.—13.8. Vanhustenleiri

20.8. Vanhusten leiripv.22.8. Lahimmaispalvelunvirkistyspaiva

r

KONFIRMAATIOT:

Palkaneen kirkossa

Su 14.6. klo 10 VaellusrippikouluSu 14.6. klo 12 Santasaari

Su 14.6. klo 14 EinolaSu21.6.klo10 Einola

Su 5.7. klo 10 Santasaari

Su 12.7. klo 10 RetkirippikouluSu 19.7. klo 10 Einola

4.

1.

1.

10.

25.6.

24.6.

9.

— 11.6.

— 9.6.

— 9.6.

— 18.6.

— 3.7.

— 10.7.

— 17.7.

\

Sahalahden kirkossa

Su 26.7. klo 10 Santasaari 14. — 22.7.

Kirkkoherranvirasto ja taloustoimistoTapulintie 2puh. 772 121, 772 1 22, taloustoimisto 772 1 23

Avoinna ma—pe klo 9—14Kirkkoherranvirasto lisaksi torstaisin klo 14—17

KOTIKIRKON

KUULUMISIAVastaava toimittajaRaili Paul

Toimitus: KirkkoherranvirastoTapulintie 2, 36200 Kangasalapuh. 772 121, 772 122

]•:•IK*

Q! »NOASAl»N