Avaja porttis ovesi,Kay Herraas vastaannoyrasti,Kun Use taivaan kuningasSun tahtoo olla vierahas.

RyhmakirjeRyhi

Tapulin tuntumasta

Ensin tahtoisin muistaa, mi-ka seurakunnan sisaisen

tehtavan kannalta nayttaa hyval-ta. Olemme yha paremmin viimevuosina oikealla tavalla alkaneetpaasta sisalle yhteisokokonaisuu-teen. Seurakunta ei saisi olla ko-konaan erillinen lohko yhteis-kunnassa. Oli suurenmoista nah-da Huutijarven seurakuntatalos-sa terveyden- ja sairaanhoitohen-kilostda seka polilsin ja hautaus-toimistojen edustajia yhdessakanssamme pohtimassa, mitenparhaalla mahdollisella tavallakohtaisimme lahimmaisen, jokasuree kuollutta omaistaan.

Nuoret kodit lahettavat alle 6-vuotiaita lapsiaan seurakunnanpaivakerhoihin. Vain aniharvakangasalalainen jattaa rippikou-lun kaymatta. Olkoon, etta mo-nien motiivi saattaa olla vainkirkollinen vihkiminen tai muupinnallisempi syy. Jumalan Sanaei palaa tyhjana. Seurakunnanedustaja on tuntenut olevansatervetullut koteihinne, tapahtu-koon kaynti ihan muuten vain taikodin juhlissa.

Erityinen ilonaiheemme onmyos saada toimia yhteistyossakunnan koulu- ja sosiaalitoimenaloilla. Myos henkildsuhteet eritahoihin ovat mielestani sellaisetkuin niiden pitaa ollakin. Kai-kesta olemme hyvin kiitollisia.

Olen monien seurakuntalais-ten kanssa murheellinen,

kun sanomamme ei laheskaanaina nay kohtaavan ihmista.Meilta vastuunkantajilta kysel-laan usein, mita kirkko tekee,kun Jumalan kaskyjen vastainenelamantapa pikemminkin nakyy

V

Tama lehti on Kangasalan ev.lut. seurakunnan ter-vehdys kodeille, joiden ihmisista valtaosa on omia seu-rakuntalaisiamme. Kerromme nyt melko paljon kirk-korakennuksen kuulumisia, silla ennen ensi kesaa. al-kaa mittava sisakorjaustyo. Myos alkavasta adventti-ja jouluajasta tahdomme muistuttaa tassa vuoden nel-jannessa seurakuntaviestissa.

lisaantyvan kuin vahenevan. En-ta pahuus ja epaoikeudenmukai-suus ihmisten kesken?

Kansan ja kansakuntien toi-menpiteet eivat tunnu riittavanolojen parantamiseen. Me emmekaytanndssa voi tehda muutakuin vedota seurakuntalaisiim-me ja palvella. Jumalan tahdonvastainen elamantapa on osoit-tautunut myos jarjettomaksi ela-mUntavaksi.

Me koetamme pitaa tarjollaEliimjin Sanaa ja vetoamme seu-rakuntalaisiimme. Vetoamme

myos erilaisia uskonnollisia na-kemyksia omaaviin ihmisiin, po-liitikkoihin, jotta kaikki yhdessatekisimme tydta niiden elaman-arvojen hyvaksi, joita avara, va-paa evankeliumi Kristuksestaedustaa. Vain taysin vapaaehtoi-sesti palataan Hanen tahtoonsaomassa elamassa kyselemaan jasille perustalle rakentamaan. Mi-ten sille perustalle rakennetaan?On taysin selvaa, etteivat kaikkiseurakuntalaiset voikaan osallis-tua pienempien seurakuntapii-rien toimintaan, ei ainakaansaannollisesti.

Entista ehommaksi ja kau-niimmaksi jumalanpalvelushuo-neeksi aiomme korjata kirkkom-me. Jumalanpalvelus on ehdot-tomasti tarkein seurakunnan ta-pahtuma. En tieda, toimittivatkovirkaveljeni pyhainpaivan jalkei-sena sunnuntaina tavallista an-tavamman paivajumalanpalve-luksen. Mutta mina sain siitapaljon, kun vain osallistuin jaolin. Meilla on aikaa. Haluam-mehan kayttaa sita Jumalan lah-jaa oikein myos Hanen neuvo-mallaan tavalla, jotta Han meitavahvistaisi.

Iloitaan adventti- ja jouluajasta yhdessa. Vapahtajan siu-

naamaa joulujuhlaa jokaiseen ko-tiin. Muistetaan myos lahimmai-siamme lahella ja kaukana.

Marraskuun alkaessa 1985

Pentti Hytonen

Kotikirkon kasvot"Millaiset kasvot Sinun kir-kollasi on?" Englantilainenveli Anthony teki minulle ker-ran tdmdn kysymyksen. "Osai-sitko itse kuvailla oman kirk-kosi kasvot?" kysyin hdneltd."Tottakai", tuli iloinen vas-taus, "minun kirkkoni on hy-vin Idmmin, rakastava diti".

Tuosta keskustelusta Idh-tien muistan alkaneeni kai-vata kirkoltani jotain samaa.Etta se olisi paikka, josta eitarvitse Idhted pois, kun omakeskinkertaisuus ja kesken-erdisyys alkaa ahdistaa.Kunpa se olisi paikka, jonnevoisivat eri tavoin naarmuun-

tuneet, sairauksiensa kanssakamppailevat hakeutua suo-jaan. Sielld voisi alkaa alustaja kasvussaan keskenjddnyt-td varjeltaisiin valmiimpienylenkatseilta.

"Niinkuin kasvot kuvastu-vat vedessd niin ihmisen kasvot toisessa ihmisessd", sano-

JOULUN SANAAKANGASALLA

2. adventtisunnuntai 8.12.Ehtoollisjumalanpalvelus kir-kossa klo 10, saarnaa lehtoriLiisa Nieminen

3. adventtisunnuntai 15.12.Jumalanpalvelus kirkossaklo 10, saarnaa pastori OlliKaskelma

4. adventtisunnuntai 22.12.Ehtoollisjumalanpalvelus kirkossa klo 10, saarnaa rovastiPentti Hytdnen

Jouluaatto 24.12.Hartaus Huutijarven kappelis-sa klo 16 ja klo 18, pastori OlliArola

Jumalanpalvelus kirkossaklo 17, pastori Heikki Nurmi-ranta

taan Sananlaskuissa. Kuvam-me kotikirkosta heijasteleeaina myos omaa sisintdmme.Jos kirkkoni on komenteleva,vahtiva, alistaa ihmisen, niinsilloin tieddn sisimmdssdniolevan pelokkaan itkuisenlapsen, joka ei uskalla pyrkidkenenkddn luo.

Suurin synti, epdusko, onkyvyttdmyyttd luottaa. Mitkdovat turvattomuuteensa kd-pertyneen ihmisen mahdolli-suudet vapautua epduskos-taan? Ne liittyvdt rukouk-seen, kasvojen kddntdmiseenLuojan suuntaan. Rukoukses-sa alan ndhdd itseni yhd sel-vemmin, kerros kerrokselta.Hiljaisuuteen etsiytyneet eri-laiset ihmiset ovat moniensukupolvien ajan tajunneettdmdn hengellisen syvdhoi-don tdrkedn merkityksen.

Rukoushiljaisuuteen vetdy-tyminen on aika harvinaista.Yield harvinaisempaa on ru-

Joulupaivan& 25.12.Jumalanpalvelus kirkossaklo 7, saarnaa pastori SeppoJarva

Perhejumalanpalvelus kirkossa klo 9, saarnaa lehtori LiisaNieminen

Joulukirkko

— Vatialan srk-kodissa klo 9,Olli Kaskelma

— Ruutanan srk-kodissaklo 9, Seppo Jarva

— Havisevan rukoushuonees-sa klo 10.30, Seppo Jarva

Tapaninpaiva 26.12.Jumalanpalvelus kirkossaklo 10, saarnaa HeikkiNurmiranta

Joululauluja Saarikylien Koni-lassa klo 13

Nuorten seurat Nurmirannal-la klo 16

Viattomien lasten paivala 28.12.

Kynttilakirkko kirkossaklo 16, Olli Kaskelma

koushiljaisuudessa viipymi-nen ja sddnnollinen rukouk-seen pysdhtyminen. Siksi onaina iloista tavata sellainenihminen, jonka kasvoilta hei-jastuu: minun kirkkoni onIdmmin ja rakastava.

Mitd tapahtuisikaan, josvieraantuneeksi itsensd ko-kevan, pelkoonsa lukkiutu-neen joulunaluskiireissdan hd-tdilevdn ihmisen sisimmdssdalkaisi kuulua: "Minuthan onkastettu, kauan sitten minus-ta huolehtineet vanhemmatja juuri minulle annetut kum-mit ovat halunneet olla kan-tamassa minua Jumalan las-ten yhteyteen. Minuakin var-ten on tdhdn maailmaan Id-hettdnyt Jumala Poikansa,etten minnekddn hukkuisi.Kotiinpddsystdni kannetaanhuolta, koska minua rakaste-taan."

Liisa Nieminen

Su 29.12.Jumalanpalvelus kirkossaklo 10, saarnaa Olli Arola

Uudenvuoden aatto ti 31.12.Uuden vuoden vastaanotto jaHPE kirkossa klo 23, PenttiHytdnen, Olli Arola

Uudenvuodenpaiva, 1.1.86Jumalanpalvelus kirkossaklo 10, saarnaa Olli Kaskelma

Su 5.1.Ehtoollisjumalanpalvelus kirkossa klo 10, saarnaa LiisaNieminen

Loppiainen la 11.1.Jumalanpalvelus kirkossaklo 10, saarnaa Olli Arola

Kirkkokonsertti klo 18,Matti Hannula

Su 12.1.Jumalanpalvelus kirkossaklo 10, saarnaa HeikkiNurmiranta

Kirkon vaiheita ja korjai

Marraskuun 1. paivana 1767 vihki Oriveden rovastiSalovius piispa Mennanderin maarayksesta Kangasa-lan kolmannen kirkon. Torni ei viela ollut valmis.Monien vaiheiden jalkeen se valmistui vasta syksylla1776. Vuonna 1780 piispantarkastuksessa maarattiinviela rakennettavaksi kirkkopihan ymparille aita.

Varsinainen kirkko oli piispantarkastuksessa todet-tu hyvakuntoiseksi. Torni oli revennyt irti kirkonrungosta. Sita ei kuitenkaan ehditty korjata ennen-kuin se 21.5.1782 kaatui. 14.6.1785 kuningas vahvistikuninkaallisen rakennuskollegion laatimat uuden tor-nin piirustukset. Moneen otteeseen kasiteltiin torninrakentamista, kunnes 1799 Hameenlinnassa asuvakuninkaan kaskynhaltija antoi seurakunnalle jyrkanmaarayksen rakentaa torni heti. Vaikeiden vaiheidenjalkeen torni valmistui syksylla 1800.

lammityslaitteet. Jumalanpalve-lukset pidettiin kirkonkylan kan-sakoululla korjaustdiden aikana.Korjaustdiden piirustukset olilaatinut arkkitehti Josef Sten-back.

Seuraava laajempi korjaus teh-tiinkin vasta 1954—55. Korjaus-tyd sai alkunsa lammityksenuusimissuunnitelmasta ja laajenimaalaustdihin, lehterin poista-miseen, uusien urkujen raken-tamiseen, sakariston uusiin jar-jestelyihin.

Parhaillaan tehtavasta korjaus-suunnittelusta alettiin keskustel-la 1970-luvulla. Ennen tulevaasisakorjausta on korjattu ja pe-rushuollettu ulkokatot ja lampd-eristeet seka tehty paloturvalli-suuden hyvaksi, mika ennen sisakorjausta voidaan tehda.

1980-luvullaperinpohjaistasuunnittelua

Ensimmainen laajempi kes-kustelu asiasta kaytiin syksylla1982, jolloin silloinen kirkkoval-tuusto paikan paalla kirkossa to-tesi korjauksen valttamattdmyy-den. Paikallislehti kertoi asiastaseurakuntalaisille. Toivottiin kes-kustelua. Erityisesti tasta lahtienon pyritty myos taloudellisestivalmistautumaan tahan suku-polvemme suurtehtavaan.Kirkkovaltuusto valitsi kirkonkorjauksen rakennustoimikun-nan, johon kirkkoherra tuli pu-heenjohtajaksi. Aivan alkuvai-heessa tutustuivat kirkkoommeosastonjohtaja Antero Sinisalo jatoimistopaallikkd Heikki Havasmuseovirastosta. Heidan kans-saan suunnittelutydta tehtiin siis

1800-luvulla korjauksiaseurakuntalaisten

paivatoina

Kirkkovaarti Kerppola ilmoittiseurakunnalle 1835 kirkon katonvuotavan. Vuonna 1839 kirkkopaatettiin kattaa uudestaan. Sa-malla paatettiin laittaa pontattulattia vanhan paalle, korjatapenkit, lehterit, laittaa puoliym-pyran muotoinen alttaripdyta,joka varustetaan sorvatuilla kai-depylvailla. Ikkunat korjataan,seinat valkaistaan liimavarilla,sisakatto maalataan vesivarillavaaleansiniseksi. Sinne tanne pitimaalarin harkinnan mukaanmaalata enkelinkuvia j.n.e. Alt-taripilarit "marmoreerataan" val-koisiksi, saarnastuolin kuvat kul-lataan.

1844 tervattiin kirkon katto,1854 katettiin uudelleen kello-tapuli. Kirkon aitaa korjattiinseuraavina vuosikymmenina.

Vuonna 1897 katto jalleen paa-nutettiin, ulko-ovien eteen tehtiinkiviportaat, lattia "paallystettiinsementilla", valikatto vuorattiinpahvilla ja palttinakankaalla, valikatto lampderistettiin, tehtiinuudet ovet, ikkunat suurennet-tiin, lehterit uusittiin, alttari jasaarnastuoli korjattiin, torninvesikatto tehtiin rautalevysta.Niinkuin aikaisemminkin seura-

kuntalaiset velvoitettiin paiva-tdihin kirkon korjaamiseksi. Tas-sa vaiheessa kirkko sai myos

Kirkon korjauksen rakennustoimikunta ja suunnittelijat alkamassa yhteistaneuvonpitoa.

ussuunnitelmia 1986

h:

h:

Kirkonpohjapiirros:1. Paaeteinen 2. Morsiamenhuone 3. Omaistenja las-tenhuone h. Sivulehterin alia varastotilaa 5. Sakaristo

lanes kaksi vuotta. Olemme toi-mikunnan puolesta laatineetmahdollisimman tarkat raken-nus- ja korjausselvitykset kirkonrakentamisestaviimeiseen 1954—1955 tehtyyn korjaukseen asti.

Korjauksen paasuunnittelijak-si kuteuimme arkkitehti SeppoRihlaman Tampereelta, raken-nesuunnittelijaksi Ins. tsto Kon-tio & Anttilan Tampereelta, sah-ko- ja LVI-suunnittelijaksi Ins.tsto Seppo Karveksen Kangasal-ta. Valvojaksi on valittu Pirkka-finn/ins. Juhani Almonkari Kan-gasalta.

Suunnitteluvaiheen aikana onsuoritettu seuraavat tutkimuk-set: Museoviraston valvonnassaseinia, kattoa, alttarirakennel-mia, saarnatulia ym koskevatvari- ja rakennetutkimukset, kirkon urkutoimikunnan tekema ur-kututkimus, kirkon akustiikantutkimus nykyaikaisin mittauk-sin, perustan ja seinarakenteidenselvittaminen, lattialammityksenkunnon tutkiminen. Viela on

tutkittu nykyisen liikenteen ai-heuttaman tarinan vaikutus.

Korjaussuunnitelmapalauttaa kirkonaikaisempaan asuun

Kirkkovaltuuston paatettyakorjaussuunnitelmasta, on museo-virasto lokakuun 10. paivana1985 antanut siita myonteisenlausunnon. Muutama keskeinenkohta suunnitelmasta: Kirkkoapalautetaan museoviraston esi-tyksesta 1800—1900-luvun vaih-teen "stenbackilaiseen" asuun,jossa nakyvinta on varitys japarven palauttaminen sakaristonpuolelle. Vanha urkufasadi jaapaikalleen, alttarin alueella eitehda sanottavia muutoksia. Kir*kon peraosaan tulee kaksi pientahuonetta. Sakaristoon tehdaansuuria muutoksia, jotta se saa-daan kaytannollisemmaksi, mut-ta mydskin 1700-luvun rakenteetnakyviin.

Kirkkoon hankitaan uudeturut. Kirkkovaltuusto on paatta-nyt rakennuttaa urut yksityis-kohtaisen dipl.urkuri Pentti Pel-Ion laatiman suunnitelman mu-kaisesti, josta pyydettiin lausun-not hiippakuntakanttori Marjat-ta Hannulalta, Tampereen tuo-miokirkon urkuri dipl.urkuriMatti Hannulalta ja oman seurakunnan kanttoreilta.

Kirkon lattialammitys 30 vuotta vanhojen sahkovastusten toi-mivuudesta huolimatta ei oleturvallisuusmaaraysten mukai-nen eika siis turvallinenkaan.Perusteellisten asiantuntijoidem-me kanssa kaytyjen neuvottelu-jen jalkeen kirkkovaltuusto toi-mikunnan yksimielisesta esityk-sesta paatti uusia lattialammityksen ja teknillisistakin syistapalauttaa lattian "stenbackilaiseen" vuosisadan vaihteen asuun,mika edellyttaa tiililaattalattias-ta luopumista.

Kun suuret linjat on paatetty,on siirrytty yksityiskohtaisem-paan suunnitteluun, josta tulok-siltaan nakyvinta ja kuuluvintalienee valaistus seka aanentoisto.Varisuunnitelmaan liittyy mm.kattovarin palauttaminen sini-seksi, tahtiaiheineen. Suunnitte-lijat laativat parhaillaan tyoseli-tyksia.

Tyon toteuttamiseen tarvitaanaikaa 10—12 kk. Suunniteltu al-kamisaika on huhti-toukokuu1986. Perusteellisesta suunnitte-lusta johtuen toivomme, etteiteknisia yllatyksia tyon aikanatulisi, vaikka kysymyksessa on-kin vanha kirkko. Tarkkaa kus-tannusarviota on tyon luonteestajohtuen mahdotonta antaa, mut-ta arvio on 4,5—4,7 milj. mk.KorjaustyOn rahoitukseen olemme varautuneet parin vuodenajan. Tarvitsemme toki myoslainoja. Kirkollisveroayrin hintaei taman takia tule nousemaan1,25 pennista. RakennustyO tul-taneen antamaan n.s. tyfinjoh-tourkkana. Jumalanpalveluksetrakennusaikana on ajateltu pi-dettavan Huutijarven kappelissaja eri seurakuntataloissa.

Luotamme kaikinpuoliseenymmartamykseen seurakunta-laisten taholta.

Pentti Hytdnen

Arkkitehti Seppo Rihlama:

Restaurointityo onminulle ilo ja haaste

Kangasalan kirkon korjaus-tyon paasuunnittelijaksi onkutsuttu arkkitehti SeppoRihlama Tampereelta. Hanen arkkitehtitoimistonsatunnetaan lukuisista seura-

kunnille tehdyista toista. Toi-miston 25-vuotiselle taipa-leelle mahtuu mm. 30—35kirkon korjaussuunnitel-mien laatiminen.

— Paatydnani pidan Nokiankirkon korjaustydta. Sinne sainsuunnitella kaiken kirkkotekstii-leja, vihkiryijya, urkuja, kyntti-lanjalkoja mydten, Seppo Rihlama kertoo.

Nokian kirkon korjaus 1970-luvun puolivalissa oli varsin mit-tava. Kirkon alle kaivettiin sil-loin krypta, jossa on erilaisia,monipuolisia toimitiloja. Tanavuonna sen yhteyteen on valmis-tunut kirkkomuseo.

Virtain kirkon restaurointi onmyos saanut mukavaa palautet-ta. Vanha kirkko restauroitiin

Kaunis 1600-lumdta peraisin olevasaarnatnoli tulee sailymaan ennal-laan kirkossa.

melko taydellisesti, samoin Yld-jarven kirkko parikymmentavuotta sitten. Tunnetuin arkkitehti Seppo Rihlaman tyd lieneeLapuan tuomiokirkon restaurointi.

— Rakkain tydni on TurunBetelkirkko, pieni lahetyskirkko,jonka nykyisin omistaa adventti-seurakunta. Taman tyon saami-sen koen erityisesti johdatukse-na, Seppo Rihlama kertoo.

Betelkirkko on Seppo Rihlaman lapsuusajan kotikirkko, jotaseikkaa toki ei tiennyt kukaankirkon korjauksesta paattaneistahenkildista.

Kangasalalaisittain merkitta-via restaurointitdita ovat Vuoli-joen ja Kiikan kirkko. Vuolijoenkirkko on Stenbackin suunnitte-lema ja Kiikan kirkko restauroitiin "stenbackilaiseen asuun".

Vaativia ratkaisuja— tahtihetkia

— Ne hetket, kun restaurointityo on paattynyt, ovat elamantahtihetkia. Paallimmaisena onilo ja kiitollisuus siita, etta niinpitkalle on paasty, arkkitehtiSeppo Rihlama miettii.

— Tydvaiheessa on usein het-kia, jolloin tuntee olevansa inhi-millisesti yksin. Ainoa voima,apu tulee ylhaalta. On uskallet-tava jatkaa. Tydvaiheessa pitaausein tehda myos yllattavia paa-tdksia, kun tulee esille jotain odot-tamatonta.

Nuorena arkkitehtina SeppoRihlamalla oli haaveena saadasuunnitella kirkko.

— En silloin viela ajatellutjoskus vanhaa korjaavani. Tydnion ollut kuitenkin tavattomanmielenkiintoista. Siina tarvitaan

luovuutta mukana. Varit ovatmuodostuneet minulle ominai-seksi asiaksi, Seppo Rihlamamiettiin.

— Tunnen, etta minua on tar-vittu juuri talla paikalla.

Uudet barokkiur1700-luvun perinKirkon korjauksen yhteydessarakennetaan Kangasalan seurakunnalle uudet urut. Korjaustasuunnitteleva toimikunta on kes-kustellut erilaisista periaatteelli-sista vaihtoehdoista urkusuunni-telman suhteen. Naihin keskus-teluihin on kytkeytynyt myosvanha Anders Thule-julkisivu(v:lta 1844) kirkon etelaisen sa-karan paadyssa. Tama julkisivuon ollut alunperin parvella, jokasiihen aikaan tosin oli huomatta-vasti nykyista pienempi. Hetkenaikaa tutkittiin mahdollisuuttasiirtaa vanha julkisivu takaisinalkuperaiselle paikalleen. Tamaratkaisu kohtasi monia kaytan-ndn ongelmia, minka vuoksi siitaluovuttiin.

Toimikunnan pyynndsta tut-kin hieman perusteellisemminmuita vaihtoehtoja ja vahitellenkiteytyi sellainen suunnitelma,jossa lahtdkohdaksi otetaan poh-jois-eurooppalainen 1700-luvunrikas urkujenrakennusperinne.Tama lahtdkohta on varsin luon-nollinen siksi, etta se ajoittuuKangasalan kirkon rakennusai-kaan ja myos siksi, etta omasuomalainen urkujenrakennuspe-rinteemme on hyvin vahvasti si-doksissa (Ruotsin valityksella) ta-han perinteeseen.

Urkusuunnitelmasta on ole-

"SuunnanantajanaJosef Stenbackinkorjaussuunnitelma"

Kangasalan pian 220-vuotiastakirkkoa on korjailtu usein ja si-saasua muuteltu paljon. Stenbackin asu on ollut ehjin, jotenMuseoviraston lausunnon mu-kaan nyt tulee pyrkia siihen.Arkkitehti Stenback suunnittelikirkon korjauksen 1800—1900lukujen vaihteessa.

Arkkitehti Seppo Rihlamanensimmainen kosketus Kangasalan kirkkoon on vuodelta 1955,jolloin han oli muuttanut Tam-pereelle.

teen mukaanmassa dispositio ja myos julki-sivupiirros pienessa mittakaa-vassa. Dispositio sisaltaa jonkin-verran yli kolmekymmentaaanikertaa kolmelle sormiolle jajalkiolle jaettuina. Piirustustentarkein sanoma tassa vaiheessa

on osoittaa urkujen tilantarve.Nain voidaan parven tilankayttdsuunnitella myos muilta osiltaanvalmiiksi. Urkujen ulkonadn yk-sityiskohtien suhteen piirustus eiviela ole lopullinen.

Pohjois-saksalaisten barokki-urkujen sointi on hyvin levea,kantava ja varikas. Tallainensointi on hyvin sopiva kaikkeenliturgiseen kayttddn, mihin uusia-kin urkuja eniten tarvitaan. Mut-ta samalla se antaa suuret mah-dollisuudet varsin laaja-alaisenurkukirjallisuuden esittamiseen.Urkujen sointi ei synny yksindispositiosta eika pilleista. Eiaanityskaan sita kokonaan maa-rittele. Urkujen kaikki osat toi-mintatapoineen vaikuttavat lopul-lisen soinnin syntymiseen. Ta-man vuoksi — koska on kysevanhasta soinnista — urkujenulkoasukin on aikakautensa mu-kainen. Tama ei ole sattumaavaan luonnollinen seuraus joh-donmukaisesta kokonaisajatuk-sesta.

Pentti Pelto

— Kirkosta jai silloin sellai-nen mielikuva, etta se ei viehat-tanyt, Seppo Rihlama tunnustaa.— Kirkon katon nykyinen vihreavari tuntui kertakaikkiaan sopi-mattomalta. Katolla lienee ollutratkaiseva merkitys siihen, ettakirkon sisaasu ei vastannut ro-mattisen ulkoasun aikaansaamia

Koko toimistovaen

yhteinen tyo

Arkkitehti Seppo Rihlamantoimiston kaikki tydntekijat ovatjo varsin pitkalle perehtyneetKangasalan kirkkoon ja sen vai-heisiin. Toimistolla on samanai-kaisesti Mouhijarven kirkon kor-

Arkkitehti Seppo Rihlama voi jo esitella kirkon uudistuvaa takaosaa ja ur-kulehteria pienoismallin avulla.

odotuksia.Kangasalan kirkon "stenbacki-laiset" varit, ruskean eri vivah-teet ja sininen, ovat arkkitehtiSeppo Rihlamalle mieleen. Hanon iloinen siita, etta Museoviras-to on taysin hyvaksynyt varitys-suunnitelman. Toisinaan varienkanssa saattaa tulla hankaluuk-siakin.

Museovirasto on valinnut Kangasalan kirkon korjaukselle vaih-toehdon, jossa sivulehteri palautetaan sakariston puolelle. Sivu-lehterin nakyva osa tulee noudat-tamaan taysin Stenbackin aja-tusta. Vanha urkufasadi tuleesailymaan vastakkaisella seinal-lft.

Alttaritaulu ja saarnatuoli sai-lyvat ennallaan. Niiden kunto eivaadi korjausta ja nykyinen varinoudattaa sopivasti stenbacki-laista savya.

Nakyvista kirkossa tulee ole-maan valaistuksen korjaus. Va-laistusta on lisattava. Kaikki ny-kyiset valaisimet tullaan kuiten-kin sailyttamaan edelleen kirkossa. Nykyiset kattokruunutovat parittain 1600-, 1700- ja1800-luvuilta, paaosin seurakun-talaisten lahjoittamia. Vain yh-den kruunun seurakunta on os-tanut tahanastisista.

jaustydn suunnittelu, joka kui-tenkin on jonkin verran aikatau-lussaan jaljessa Kangasalan kirkosta.

Arkkitehtitoimisto RihlamaOy:lla on ehka Suomen laajin dia-arkisto kirkoista. Samoin on ker-tynyt valtava maara muuta ar-kistoa. Tama kaikki on tarpeen,kun kirkon korjaussuunnitel-maa aletaan tehda. Ennen tyonalkamista tutkitaan mahdollisim-man monta saman kirkonraken-tajan tydta. Kaikki kohteet valo-kuvataan perusteellisesti.

Suunnittelutydssa kaytetaankaikki saatavilla oleva tieto. Seurakunnan arkistot, kuvat, asia-kirjat, vanhat piirustukset tutkitaan.

— Kangasalta olemme saa-neet tietoa hyvin, arkkitehti Seppo Rihlama kiittelee. — Kirkko-herra Pentti Hytdnen on keran-nyt kunnioitettavan paljon kirjal-lista tietoa. Kirkon korjauksenrakennustoimikunta on huolelli-nen ja asiaan perehtynyt.

Erittain merkittava lahde mo-nessa korjaustydssa on ollut van-hojen ihmisten haastattelu, kuntietoa ei ole arkistoista Idytynytriittavasti. Vanhoilla seurakun-talaisilla on saattanut olla yllat-tavan arvokasta tietoa.

Kirkolliset toimitukset muuttuvat

Enemman yhteytta jatutumpaa kielta

Ristiaiset, rippikoulun konfirmaatio, avioliittoon vihkimi-nen ja hautaan siunaaminen ovat ihmiselaman "paalu-paikkoja". Niissa katsotaan seka taakse- etta eteenpain.Niita juhlitaan toisia ilon, toisia surun aanenpainoin.

Naissa juhlahetkissa kirkko pappeineen lahestyy ihmisiaheidan omissa elamantilanteissaan. Sadat ja tuhannet ih-miset kokevat juhlaa. Vain harvat muistavat yksityiskoh-taisesti, mita tapahtui ja tehtiin.

Kirkollisia juhlia varten on ole-massa ohjeet eli kaavat. Ne ovatkirkkokasikirjassa, pappien oh-jekirjassa. Naita kirkollisten toi-mitusten kaavoja on nyt uudis-tettu. Uudistetut kaavat tulivatkayttddn tana adventtina, armonvuonna 1985.

Lisaa valinnanmahdollisuuksia

Uudessa kirkollisten toimitustenkirjassa pyritaan lahemmas niitaihmisia, joiden juhlista on kyse.Uudistetut kaavat sisaltavat en-tista runsaammin vaihtoehtoja,joista seurakuntalainen saa vali-ta mieluisimman menettelyta-van. Juhlassa lasnaolevien mahdollisuuksia osallistua juhlahet-ken toimittamiseen on lisatty.Kielellisesti uusi kasikirja lahestyy nykysuomen ilmaisuja.

Kirkollisia toimituksia edeltaaaina keskustelu asianomaisen pa-pin ja seurakuntalaisten kesken.Keskustelussa pohditaan tilai-suuden merkitysta ja sovitaankaytanndn menettelytavoista.

Mika on muuttunut?

Kaavoissa tehdyt muutokset ei-vat ole lopulta kovin suuria. Kas-te, vihkiminen ja hautaansiunaa-minen ovat vahan enemman ju-malanpalvelusta muistuttaviakuin ennen. Jotkut muutoksetvain "virallistavat" jo kaytdssa ol-leita tapoja.

Ristiaisissa lasnaolijat voivatosallistua juhlan toimittamiseenlukemalla psalmin vuorolukunapapin kanssa, lukemalla lastenevankeliumin ja kummit lisaksipanemalla kaden lapsen paallepapin kanssa.

Tarkein muutos lienee kaste-kysymys, jonka pappi tekee lap-sen vanhemmille koskien lapsenkristillista kasvatusta. Sen sijas-ta voidaan edelleen kayttaa papin kehotusta.

Toinen huomattava muutos on,etta pappi lausuu lapsen nimenjulki aikaisemmassa vaiheessakuin ennen. Kasteesta ei pitaisienaa tulla pelkkaa "nimenanta-misjuhlaa".

Avioliittoon vihkimisen kaavoja on kaksi. Toinen muistuttaajumalanpalvelusta, voipa siihenliittaa Ehtoollisenkin. Raamatunaineistoa on lisatty ja musiikki-ohjelmalle osoitettu selva paikka.Myos virsia suositellaan. Rukouksissa voidaan kayttaa vihittavienetunimia.

Toinen vihkikaava on pelkis-tetty avioliittoon vihkiminen il-man musiikkia tai muuta ohjel-maa.

Hautaan siunaamisessa onraamatunlukua ja rukouksiamyos lisatty. Tuhkauurnan maa-han laskemista varten on myosrukoushetki, jonka kaavan mu-kaan voi lukea joku omaisistakin.

Konfirmaatio on uudessakirkkokasikirjassa sijoitettu ju-malanpalveluksen keskelle. Alus-sa olevat rippisanat sisaltavatkonfirmaatiopuheen. Uskontun-nustus tapahtuu jumalanpalve-luksen asianomaisessa kohdassa.Saarnassa ja rukouksissa muis-tetaan konfirmoitavia ja heidankotejaan.

Uusia kaavoja sairaan jasurevan auttamiseen

Adventtina kayttddn otetussa kirkollisten toimitusten kirjassa onmyos aivan uusia kaavoja. Sellai-sia ovat "rukoushetket surus-sa". Ne on tarkoitettu avuksi,kun ollaan surukodissa, vainajanarkun aarella tai omaisten hau-dalla. Omia sanoja on silloinusein vaikea ldytaa. Naita kaavoja voi kayttaa myos joku omaisis-ta tai hoitolaitoksen henkildkun-nasta. Pappia ei aina tarvita.

Vakavasti sairaan tapaamistaajatellen kasikirjassa on ohjeet"sairaan luona kaymista" varten. Niihin sisaltyy ripittaytymi-sen kaava, rukous sairaan puo-lesta seka ehtoollisen viettamisenkaava. Ripin vastaanottaja onaina vaitiolovelvollinen. Ehtoollisen antaa sairaalle pappi tai lehtori.

Uusi koti voidaan siunata

Kirkollisten toimitusten joukossaon saanut paikan myos "kodinsiunaaminen". Se on tupaantuli-aisten muoto, jossa sukulaisten jaystavien muodostama seurakun-ta pitaa papin johdolla rukous-hetken uudessa kodissa.

Kaavaan sisaltyy yhteista lau-lua, Raamatun lukemista, esiru-kousta ja kodin siunaaminen.Perheen jasenet ja lasnaolijatvoivat osallistua juhlan toteut-tamiseen.

Kirkollisissa toimituksissa seu-rakunta elaa mukana jasentensaelamanvaiheissa. Usko Jumalaanantaa tukea ja syvyytta niin ar-keen kuin juhlaan.

OK

Musiikin juhlaaJ.S. Bach 6.F. H&«d«.l

Kirkkomusiikki on vietta-nyt kulumassa olevaa vuot-ta juhlavuotenaan. Sysayk-sen juhlinnalle on antanutse, etta tana vuonna on tul-lut kuluneeksi 300 vuottatunnettujen saveltajien Jo-han Sebastian Bachin jaGeorge Friedrich Handelinseka 400 vuotta HeinrichSchiitzin syntymasta. Koti-maisista saveltajista on muis-tettu Armas Maasaloa jaVilho Siukosta. Heidan syn-tymastaan on kulunut satavuotta.

Kirkkomusiikin juhlavuosi hui-pentui valtakunnalliseen juhla-viikon viettoon loka-marraskuunvaihteessa. Silloin oli esilla eri-tyisesti seurakuntien oma mu-siikkityd ja juhlittavien saveltajien teokset. Uudistumassa olevavirsikirja on myos puhuttanutihmisia ja saanut osakseen huo-miota juhlavuoden aikana.

Kangasalla juhlaviikolla vei-sattiin kuitenkin vanhoja tuttujavirsia. Virsi-illan lisaksi jarjes-tettiin viikon aikana kaksi kirk-kokonserttia. Kovin suurta yleisd-menestysta illat eivat saaneetosakseen, mutta kirkosta on lah-

detty kiitosmielin. Illat eivat jat-taneet yleisdaan kylmaksi.

Pikkukanteleistakirkkokuoroon

Innostus musiikkiin voi johtaaseurakunnassamme vaikkapakanteleensoitosta kirkkokuoroon.Tana syksyna on kanttori HelliSyrjaniemi aloittanut kantele- janokkahuiluryhmien ohjaamisen.

Kiinnostus kanteleen soittoonon kasvanut kovasti viime aikoi-na. Viisikielinen kannel on yleis-tynyt kouluissa ja kotonakin pik-kusoittajilla. Kanteleryhmassaon tilaa viela uusille soittajille.Kantele- ja nokkahuiluryhmatkokoontuvat samanaikaisesti kirkonkylan seurakuntakodissa tors-taisin kello 18.

Lapsi- ja nuorisokuorot aloit-tivat jo viime kevaana ja syksynaikana on jatkettu Vatialan jakirkonkylan seurakuntakodeissaPekka Syrjaniemen johdolla.Lapsi- ja nuorisokuorot kokoavatkouluikaisia lapsia innostavaanja antoisaan musiikkiharrastuk-seen, joka voi jatkua pitkaan jarikastuttaa lapsen ja nuoren ela-maa. Vatialan seurakuntakodissa kuoro harjoittelee maanataisinkello 15 ja kirkolla keskiviikkoi-sin lapset kello 15.30 ja nuoretkello 17.

"Tulkaa kaikki laulamaan ja fasten lailla veisaamaan..."Knohenmaalla lapsiknoro ja musiikkikerho on innostanut lapsia musiikinpariin jo usean vuoden ajan.

Kirkkokuoro harjoittelee kirkonkylan seurakuntakodissa kes-kiviikkoisin kello 18.45 ja elake-l&isten oma kuoro joka toinenmaanantai kello 12.

Kaikkiin seurakuntamme mu-siikkiryhmiin ovat uudet harras-tajat lampimasti tervetulleitamukaan.

Virsikirjauudistuu

Virsikirja on saanut myos huo-miota osakseen kirkkomusiikinjuhlavuonna. Kirkolliskokouksenvirsikirjavaliokunta jatti mietin-tdnsa uudesta virsikirjasta mar-raskuun kirkolliskokoukselle. Va-liokunta esitti, etta vuoden paas-ta adventtina 1986 otettaisiinkayttddn uusi virsikirja.

Virsikirjavaliokunnan kasitte-lyn pohjana on ollut virsikirja-komitean ehdotus, joka valmistuikesalla 1984 ja josta mm. seura-kunnat ovat antaneet lausunton-sa viime vuoden lopulla.

Virsikirjavaliokunnan ehdo-tuksessa on 601 virtta. Nykyises-sa virsikirjassa niita on 679. Va-liokunta on lisannyt virsikirja-komitean ehdottamaa savelma-maaraa seka ehdottanut useanmuutetun savelman palauttamis-ta nykymuotoon.

Nykyiseen virsikirjaan verrat-tuna ehdotuksen yleisilme onriemullisempi. Nykyisessa virsikirjassa korostuu uskonelamanhoitaminen, ehdotuksessa taas toi-vo ja kristityn vastuu.

Tutuimmat virret on sailytettysanoiltaan ja savelmiltaan nykyisessa asussa. Ennallaan sailyvatmm. Enkeli taivaan, Herraa hy-vaa kiittakaa, Sun haltuus rakasIsani, Oi Herra jos ma matka-mies maan, Ystava sa lapsien,Nyt kulkee halki korpimaan, Tu-le kanssani Herra Jeesus, Suvi-virsi seka Runebergin Isanmaanvirsi.

Virsikirjaehdotukseen ja eri-tyisesti sen sisaltamiin uusiinvirsiin on tutustuttu Kangasallamonissa seurakuntailloissa. Kanttori Pekka Syrjaniemen mukaankangasalalaiset suhtautuvat en-nakkoluulottomasti ja mydntei-sesti virsikirjauudistukseen.

9

mLA'HETYSTUPA

O-

Kirpputori lahetyksenhyvaksi

Ukkijarven rannalla, KotileipomoavastapaataAvoinna ma, ke ja la klo 10—14.Runsaasli erilaista vaatetavaraa ymTervetuloa tutustumaan, tekemloytoja!

**&& /L^>^'

DIAKONIATYONTEKIJAT

TAVATTAVISSA

Diakonissa Virpi Alhainenkirkonkylan srk-kodissama—to 9—10,puh. 772 121

Diakonissa Anja Huhta-ahoVatialan srk-kodissama—ti klo 9—10 puh. 646890Suoraman srk-kodissa ko—toklo 9—10 puh. 772 121

Diakoni Pekka PyylampiSuoraman srk-kodissa tiklo 9—10Muulloin, muissa paikoissatavattavissa sopimuksen mukaan.

YhteydenottopyynnOtkirkkoherranvirastoon,puh. 772 121

SEURftkONMAHNIKKET

VIIKKO-OHJELMASu Jumalanpalvelus kirkossa

klo 10.

Ma Av-kerho Huutijarven srk-kodissa klo 18.30.

Ti Raamattupiiri ja isois-kou-lutus vuoroviikoin nuoriso-

toimistossa klo 18.

Ke Tietokonekerho Suoramalla

klo 18.30.

Vuoroviikoin draamaryhmaMarketta Mattssonilla.

To Joka toinen viikko Kuohen-

maan koululla nuorten

tilaisuus klo 17.

Pe Saunakerho klo 18.30.

Sisarpiiri klo 18.30.

RETKET:28.12. Pikkuautoretki Exploon30.12.—01.01.

Uuden vuoden retki Oron-

myllylle Parikkalaan.

10

Iki-ihanat joululaulut odottavat jalleen kerran laulajiaan.Suomen Lahetysseura yhdessa paikallisseurakuntien kanssa jarjestaa ta-man mahdollisuuden Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa.

Tamanvuotisen Kauneimmat Joululaulut -tapahtuman tunnus ei ole kotoi-sen jouluinen.Hento bambunlehva vie ajatuksemme Kaukoitaan. Siella lehva merkitseeuuden elaman syntya — myos hengellisen elaman. Sita toivoen kaikille kan-soille laulamme joululaulut jalleen kerran.

Kauneimmat JoululaulutKangasalan kirkossa

su 8.12. klo 18 yhteislauluiltasu 15.12 klo 18 kuorojen ilta

Tervetuloa mukaan!

KYSYVA El TIELTA

EKSY — SMS KYSY:Heikki (Inssi) Nurmirantanuorisotyo, puh. 773 408Aili llmarinen, tyttotyo,puh. 791 224Tuomo (Tomppa) Vanhanen,poikatyo, puh. 767 542Jorma (Jommu) Jussila,nuorisotyo, puh. 790 573

NUORTEN ILLAT07.12. USKO JA ISANMAA

Vatialan srk-koti klo 19.

14.12. USKO JA PIKKUJOULUJoulujuhla kk:n srk-kodissaklo 19.

21.12. USKO JA JOULU

Jouluseurat Santasaaressa

klo 18.

28.12. USKO JA UUSI ELAMAHuutijarven srk-koti klo 19.

04.01. USKO JA HISTORIAKk:n srk-koti klo 19.

11.01. LOPPIAISPAIVAT

18.01. USKO JA ELAMAN-TEHTAVAVatialan srk-koti klo 19.

25.01. USKO JA LIIKE-ELAMARuutanan srk-koti klo 19.

LEIRIT:Hiihtoleiri Santasaaressa

21—23.02.-86

Hiihtoleiri Muonion Pallaksella

26—31.03.-86 (14—19 v)

OULUPUUON

RAKENNETTU

1. Jouliipun on rakennettu,jonlu on jo ovella.Ncunusia ripustettuompi kuusen oksilla.

2. Kuusen pienet kynttilaisetvalaisevat kaun iisti.

Ymptirilla lapsukaisetlaulelevat sulosti.

3. Kiitos suite, Jeesuksemme,kallis Vapahtajamme,kun sd tulit vieraaksemme,paras joululahjamme.

4. Tidlessasi toit sol valon,lahjat rikkaat, runsahat.Armahduksen, anteeks'an-non,

kaikki taivaan tavarat.

5. Anna, Jeesus, henkes valonjalleen, loistaa sieluumme,sytytelld uskon palon,siunaa, Jeesus, joulumme.

SUOM. KANSANSAVELMAG.O. SCHCJNEMAN

JOULUJUHUAVanhuksille ja elakelaisille:

to 5.12. klo 12 lharin Myllytorpallama 9.12. klo 12 Ruutanan srk-kodissa

ti 10.12. klo 12 Einolassa

ke 11.12. klo 12 Suoraman srk-keskuksessa

Isa/poikakerhoille:ke 11.12. klo 18 Huutijarven srk-kodissa

Seurakuntavaen joulujuhla:to 12.12. klo 19 Suoraman srk-keskuksessa

Miestenpiirilaisille:pe 13.12. klo 18.30 Huutijarven srk-kodissa

Kehitysvammaisille ja heidan ystavilleen:pe 13.12. klo 18 Kirkonkylan srk-kodissa

Nuoren seurakunnan juhla:la 14.12. klo 19 Kirkonkylan srk-kodissa

Pyhakouluvaelle ystavineen:su 15.12. klo 14 Suoraman srk-keskuksessa

Paivakerholaisille, heidan kotivaelleen ja ystavilleen:

Vatialan srk-kodissa:

ma, ti, ke 16.—18.12.klo 18.30

Suoraman srk-keskuksessa:

ma, ti 16.—17.12. klo 17.30ja 19.00ke 18.12. klo 18

Kirkonkylan srk-kodissa:ti 17.12. klo 17.30 ja 18.30

Huutijarven srk-kodissa:to 12.12. klo 18 jati 17.12. klo 18

Ruutanan srk-kodissa:

ke 11.12. klo 18.30Havisevan koululla:

ma 16.12. klo 18

Rantakoiviston kerho-

huoneessa:

ke 18.12. klo 18.30

Raikun koululla:

pe 13.12. klo 19Ranta-Einolassa:

ke 18.12. klo 19

s^>-4>-£^f>*7>^

2tbL- ixjf&t,CU

J^aJelu n^uJLcu*^' aJ-cmaw^ iouJtLo

Kirkkoherranvirasto ja taloustoimistoTapulintie 2puh. 772 121, 772 122, taloustoimisto 772 123

Avoinna ma—pe klo 9—14Kirkkoherranvirasto lisaksi torstaisin klo 14—18

K0TIKIRK0NKUULUMISIAVastaava toimittaja:Anja Kares

Toimitus: Kirkkoherranvirasto

Tapulintie 2, 36200 Kangasalapuh. 772 121,772 122

1

11

Kirkossa

1. Soivat iloisesti kirkonkellot

pirn pam pom,nyt pyha on.Soivat iloisesti kirkonkellot,kun kaymme kirkkohon.

2. Kertoo alttarilla kynttilaisetmulle nain:

kay tanne pain.Kertoo alttarilla kynttilaiset:on Jeesus ystavain.

3. Soittaa urkujansa kanttorimme,lal-lal-laa

nyt laulakaa.Soittaa urkujansa kanttorimme,nan laulun aloittaa.

4. Kertoo pappiseta kirjastansa:Jumalaa

nyt kiittaa saa.Kertoo pappiseta kirjastansanyt taivaan asiaa.

Kuvat Raikun piiivakerholaistenKirkkoretkelta.