1

Kultamuseon tiedotuslehti 1/2015

2

RIHLAISSN 0780-7988

Kultamuseon tiedotuslehtiVastaava toimittaja:

Hanna MattilaKultamuseo, 99695 Tankavaara

Puh 016-626171http://www.kultamuseo.fi

info@kultamuseo.fiPainopaikka:

Pohjolan Painotuote Oy, RovaniemiIlmoitushinnat: Takasivu 168 e

Muut sivut 1/1 84 e, 1/2 50 e, 1/3 34 e

RIHLAN AINEISTO ONVAPAATA KOPIOITAVAKSI

MAINITSEMALLA ALKUPERÄ

Pääsyliput:Aikuiset 10 EUR/hlö

Koululaiset 7-16v 5 EUR/hlöAlle 7-vuotiaat ilmaiseksi

Eläkeläiset ja opiskelijat 8 EUR/hlöPerhelippu (2aik+2lasta) 22EUR

Ryhmät (10 hlöä ja yli) 8EUR/hlö

Kultamuseon aukioloajat:

1.6.-30.9. avoinna joka päivä klo 9-171.10.-31.5. avoinna ma-pe klo 10-16

Rihlan kuvat Kultamuseo, ellei toisin mainita Ennen maapallon syntyä kultahippujen, kuten myöskullankaivajien, atomit kiitivät tähtienvälisissäpölypilvissä räjähtävien ja törmäävien tähtienjäännöksissä. Jaana HallaRapusumun kuva: NASA, ESA, J. Hester, A. Loll (ASU)

Kansikuva: Moberginojan talkoissa vanhansaunan katto kunnostettiin ja uusittiin ainakurkihirttä myöten.

SISÄLLYSLUETTELO

MUSEONJOHTAJAN KUULUMISIA...........1

ASIAMIEHEN TERVEISET......................2

AJANKOHTAISTA................................4Museon tiedotuslehti Rihla jatkaasähköisessä muodossa.............................4Museokortti käy myös Kultamuseossa.......4Kesän vaihtuva näyttely kertoo kullantarinan tähtisumustakullankaivajan ränniin...............................5Kultamuseojuhla....................................6Kultasymposiumin aiheenakansainvälisyys.......................................7

Golden world - 20 vuotta jakultahistoriaa yli 20 maasta...................8

Kullanhuuhdonnan SM-kisat kokoavatjälleen kultakansan: tervetuloa Tankavaaraan!...................................11

Moberginojan talkoissa terva tuoksuija sää suosi......................................13

1

Rihla 2/2014

MUSEONJOHTAJAN KUULUMISIAKun keinot loppuu niin konstit alkaa, to-tesi entinen emäntä. Aika samanlaisil-la mietteillä olen lähtenyt tätä vuotta poh-timaan, sillä museotaloutta vedetäänmaanlaajuisesti yhä tiukemmalle. Kulta-museolla tämä tarkoittaa entistä tarkem-paa varainhoitoa, säästökohteiden miet-timistä ja asioiden äärimmilleen järkeis-tämistä. Joku viisas kutsuisi sitä myöspriorisoinniksi. Minä tyydyn vain laitta-maan asioita tärkeysjärjestykseen, sillävaikka tilanne olisi mikä, on tyylin-mukaista pitää sanat suomenkielisinä.Pitihän minusta sentään joskus tulla äi-dinkielen opettaja, mutta yliopistonpääsykokeissa päättivät toisin. Hyvä niin.

Kultamuseolla on siis totisen pohdinnanalla, mitä voisimme tehdä toisin. Tänävuonna ainakin tapahtumien osalta ontulossa uudistuksia. Kultamuseojuhla jaKultasymposium saavat uutta ilmettä jauudenlaista ohjelmaa. Kannattaa tullaseuraamaan molempia, saatatte yllättyä.

Tämän vuoden suurin projekti on Härkä-selän kivi- ja mineraalinäyttelyn uudistus-työ, jossa mukana ovat ainakin Luonnon-tieteellinen keskusmuseo (geologia) jaGeologian tutkimuskeskus. Etsimme uut-ta, tuoretta näkökulmaa kivien ja mine-raalien historiaan Ylä-Lapissa. Ensimmäi-set tulokset ovat jo näkyvillä Kultamuse-on tämän kesän vaihtuvassa näyttelys-sä, Tähdistä ränniin, joka kertoo eräänkultahipun tarinan avaruudellisista ulot-tuvuuksista kullankaivajan saaliiksi. Syk-syllä näyttely on tarkoitus siirtää sovel-tuvasti Härkäselän yläkertaan, pysyviintiloihin.

Pientä iloa kesäpäivään tuo toukokuus-sa lanseerattu Museokortti-järjestelmä.Museokortti on suomalaisten museoidenyhteislippu, joka on voimassa vuodenajan ensimmäisestä käyttöpäivästä. Hen-kilökohtaisella Museokortilla pääsee lä-hes 200 museokohteeseen eri puolillaSuomea. Museokortti-museoissa voi poi-keta kuinka monta kertaa tahansa: koh-teeseen pääsee yhdellä kortilla kerranpäivässä, mutta vaikka joka päivä uu-delleen. Kortti on saatavilla kaikista jär-jestelmässä mukana olevista museois-ta, myös Kultamuseosta.

Elämä on helppoa kuin heinän teko, to-tesi varmaan joku, joka ei koskaan ollutheinää tehnyt. Helppoa kuin heinätyö onollut myös tämän lehden tekotaival. Pou-taa ja aurinkoista on joskus riittänyt,mutta myös sadetta ja räntää. Näidentaloudellisesti koleiden aikojen vuoksijouduimme täällä toimituksessa teke-mään sen periaatepäätöksen, että Rihlaaei enää painettuna versiona tämän jäl-keen ilmesty. Koko julkaisu tulee tavallatai toisella verkkoon eli on sähköisestiluettavissa joko uutiskirjeenä suoraansähköpostistanne tai museon nettisivuil-ta. Kotisivujemme kautta pääsette en-nen joulua tilaamaan sähköisen Rihlan,jos jatkossa haluatte lukea Kultamuse-on kuulumisia. Mitä taas sanapariin “säh-köinen rihla” tulee… hmm, onhan siinä-kin vähän uusien konstien makua!

Hyvää kesää ja raskaita vaskooleja kai-kille!

Heli Heinäaho,museonjohtaja

2

Rihla 2/2014

ASIAMIEHEN TERVEISET

Merkittävä Lapin kullanhuuhdontaan liit-tyvä juhlavuosi lähestyy. Vuonna 2018tulee kuluneeksi 150 vuotta Ivalojoenensimmäisestä kultalöydöstä. Vaikka löy-döstä ei seurannut maailmankuulujenkultaryntäysten aiheuttamia tapahtuma-sarjoja, ovat sen seuraukset vaikutta-neet kuluneitten vuosikymmenten aika-na monin tavoin Lapin kehitykseen.

Ensimmäisen kultalöydön Ivalojoella tekivaltiovallan lähettämä ja rahoittama ret-kikunta, jonka merkityksestä kertoo se,että sen johtajana toimi rahapajan apu-laisjohtaja Johan Konrad Lihr. Suomeaolivat koetelleet 1860-luvulla ankaratkatovuodet ja helpotusta vaikeuksiin toi-vottiin saatavan Lapin maaperästä löy-tyvän arvometallin avulla.

Kultalöytö ei ollut suuri, mutta sen kat-sottiin olevan riittävä taloudellisestikannattavalle kaivostoiminnalle. Ensim-mäiset kullanhuuhtojat saapuivat Ivalo-joelle kesällä 1869 ja seuraavana vuon-na Suomen senaatti julkaisi asetuksenkullanetsimisestä ja huuhtomisesta Suo-men Lapissa. Tätä Keisarillisen Majes-teetin ja Suuriruhtinaan armollista julis-tusta valvomaan nimettiin sen vaatimatviranomaiset ja heille rakennettiin tar-vittava tukikohta Ivalojoen Saarikoskenpohjoisrannalle.

Vuosien mittaan löydetyn kullan määräväheni ja ensimmäinen kultaryntäyslaantui. Sen vaikutus näkyi kuitenkinmonella tavoin etenkin Pohjois-Lapinkehityksessä. Tieverkko ja postinkulkukehittyivät, geologinen kartoitus aloitet-

tiin ja jopa Inarin ensimmäinen lasarettisuunniteltiin Ivalojoen Kultalaan.

1870-luvun kultaryntäyksen veroistatapahtumasarjaa ei Lapissa tämän jäl-keen ole nähty. Kultaa on kuitenkin et-sitty ja kaivettu vaihtelevin toimin ja tu-loksin. Kullasta on muodostunut yksi La-pin aidoista tavaramerkeistä ja sen ar-voon mm. matkailutuotteena eivät me-tallin hinnan vaihtelutkaan vaikuta.

Juhlavuosi lähestyy vauhdilla. Vuosi 2018on kullanarvoinen ja Lapin kullan histo-ria on muistelemisen arvoinen. Siihenantaa juhlavuosi kaikki mahdollisuudet.Yksi niistä voi olla kullanhuuhdonnan am-mattilaisia ja harrastajia yhteen kokoa-va Kullanhuuhdonnan MM-kisat. Toivot-tavasti Lapista löytyy yhteishenkeä vuo-den 2006 tapaan toivottaa koko maail-man kullanhuuhtojat tervetulleiksi!

Pohjois-Lapissa eletään tänä kesänä jän-nittäviä aikoja. European GeoparksNetwork käsittelee Inarin, Sodankylän jaMetsähallituksen anomusta maailmanpohjoisimmasta kansainväliseenGeopark-verkostoon liittyvästä alueesta,Golden Geopark of Lapland.

Aloite hankkeeseen lähti Kultamuseoltavuonna 2010. Tavoitteena oli nostaa La-pissa sijaitsevien huuhdontakulta-alueit-ten historiaan ja nykypäivään liittyväämerkitystä. Edellytyksiä alueen perusta-miseen käsiteltiin Lapin liiton rahoitta-massa GeoKulMa-projektissa, jossa saa-tujen myönteisten tulosten perusteellajatkohanketta ryhtyi vetämään eteenpäin

3

Rihla 2/2014

Inarin kunta yhdessä Sodankylän kanssa. Kesäkuun aikana saapuvat EGN:n arvioi-jat katsastamaan aluetta ja tulokset tullaan kuulemaan syyskuussa Oulussa jaRokualla järjestettävässä kansainvälisessä Geopark-konferensissa.

Aurinkoista kesää toivotellen,

Kauko Launonen, Kultamuseosäätiön asiamies

Ruikanmutkassa vaikutti yksi viimeisistä Ivalojoen elinkautisista, kullankaivaja Unto Koivunen.Ruikanmutka on yksi Ivalojoen kultahistoriallisista kohteista ja löytyy sellaisena myös GoldenGeopark of Lapland-kartalta.

4

Rihla 2/2014

AJANKOHTAISTA

Museon tiedotuslehti Rihla jatkaa sähköisessä muodossa

Museokortti käy myös Kultamuseossa

Toukokuun 5. päivä valtakunnallisestikäyttöön otettu museokortti käy myösKultamuseossa. Samoin voit ostaamuseokortin Kultamuseolta ja samallamuseomme pääsylippu sisältyy juurilunastettuun museokorttiin eikä erillistäpääsymaksua tarvitse enää maksaa.

Museokortti on kätevä, mikäli vuosittainvierailee loma- tai työmatkan aikanauseammassa museossa. Samoin se onhyvä lahjaidea kulttuurista kiinnostuneel-le henkilölle, olipa kyseessä sitten nuo-rempi tai vanhempi lahjan saaja. Korttisopii lahjaksi esimerkiksi syntymäpäivä-nä, valmistujaisissa, isänpäivänä jne.Lahjakortinkin voi tietenkin lunastaaKultamuseolta. Musekorttimuseoiden li-säksi kortin voi ostaa myös verkossahttp://www.museot.fi/osta

Kädessäsi on näillä näkymin Kultamuse-on viimeinen painettu tiedotuslehti Rihla.Tästä eteenpäin Rihla löytyy Kultamu-seon nettisivujen kautta sähköisessämuodossa. Ja osoite siis tuttu:www.kultamuseo.fi

Oikealla olevassa kuvassa puolestaan onRihla-lehden ensimmäinen kansikuvavuodelta 1983. Sitä ennenkin museo olitiedottanut toiminnastaan, muttavirallisemmaksi se muuttui tämän leh-den myötä.

Museokortin hinta on 54 euroa, se onvoimassa 1 vuoden ajan ensimmäisestäkäyttöpäivästä ja käy tällä hetkellä noin200 museossa ympäri Suomen. Korttimahdollistaa siis melkoisen kulttuuri-elämyksen edulliseen vuosihintaan! Jamuseokortin vuosittaista käyttöä voivuosimaksua vastaan tietenkin jatkaaensimmäisen vuoden jälkeen.

kuva ekan rihlan kannesta

5

Rihla 2/2014

Kesän vaihtuva näyttely kertoo kullan tarinantähtisumusta kullankaivajan ränniin

Tällaisia kysymyksiä ovat asiakkaat useinpohtineet Kultamuseolla. Kesäkaudennäyttely vastaa mm. näihin kysymyksiin.Näyttelyssä on yhteistyötahona Luonnon-tieteellinen keskusmuseo (LUOMUS). FT,dosentti Jaana Halla on laatinut käsikir-joituksen ja ollut arvokkaana asiantunti-ja-apuna. Tankavaarassa toimiva geo-logi Kasper von Wuthenau on myös ollutasiantuntija-apuna näyttelyä suunnitel-taessa ja jäsennettäessä. Näyttely kertoo kullan käsittämättömänpitkän matkan tähtisumusta Lapin kulta-maille ja kullankaivajan ränniin. “Täh-distä ränniin” luotsaa vierailijan miljar-dien ja taas miljardien vuosien taakselähelle maailmankaikkeuden syntyä, jos-ta lähdetään kohti nykyisyyttä. Kulta onalkuaineena syntynyt hyvin kauan ennenomaa aurinkokuntaamme.

Tekstien ja kuvien sekä näytteiden kaut-ta tulevat kullan lisäksi tutuksi myös eri-laiset kulkeutumis- ja muotoutumis-prosesseihin kuuluvat mineraalit ja ki-vet. Tarkkasilmäisimmät huomaavat an-tiikin Kreikkaan kuuluvan Haadeksen ni-menkin osana maapallomme synty-prosessia.

Nykyinen Lapin alue on jossain vaihees-sa ollut päiväntasaajalla. Hieman tätäkuvausta tarkemman sijainnin voitbongata näyttelyssämme.

Miten ja milloin kulta on syntynyt? Millaisten vaiheiden kautta se on Lap-piin päätynyt? Mistä kaikkialta kultaa löytyy?

Ja tiesitkö muuten, että meissä jokai-sessa on pienenpieni määrä kultaa? Mi-käli rohkenet, voit punnita näyttelyssäitsesi ja tarkistaa suuntaa-antavasta tau-lukosta, paljonko sinussa on suurin piir-tein kultaa. Se voidaan vinkata, että tä-män alkuainepitoisuutesi suhteen muu-ten usein sopiva sanonta “painonsa ar-vosta kultaa” ei aivan pidä paikkaansa... “TÄHDISTÄ RÄNNIIN – erään kultahipuntarina”-näyttely Tankavaaran Kulta-museolla ajalla 15.5.-5.10.2015 Näyt-telyn tekstitys on suomeksi ja englan-niksi. Näyttely sisältyy pääsylipun hintaan.Tervetuloa!

Monenmoisten prosessien läpi oli Mopo-hippukin Tankavaaraan, turistihuuhtomolleja lopulta nuoren matkailijan ulottuvillekulkenut!

6

Rihla 2/2014

Kultamuseojuhla

Kullankaivajat Kosti Kare (vas.) ja AulisKajanto (yllä) “odottelemassakultahipun saapumista tähtienvälisestäavaruudesta”.Kajannon kuva Jaana Hallan albumista.

Kultamuseojuhla järjestetään perinteeksimuodostuneella paikallaan, perjantainakullanhuuhdonnan SM-kisojen yhteydes-sä. Teemassa sivutaan ainakin hivenenkansainvälisyyttä, onhan Golden World20-vuotias tänä vuonna.

Tilaisuus itsessään halutaan pitää mah-dollisimman mutkattomana eli sijaa py-ritään jättämään Lapin kultamaiden jakultahistorian kuulumisille. Oheisohjelmarytmittää omalta osaltaan aikataulua.

Kultamuseojuhlaperjantaina 17.7.2015

alkaen klo 17.00Paikkana tietysti Kultamuseo

Tervetuloa!

7

Rihla 2/2014

Kultasymposiumin aiheena kansainvälisyys

Tänä vuonna järjestettävän kulta-symposiumin teemana on kansainväli-syys. Pisteenä i:n päälle vietetään mu-seomme kansainvälisen puolen eli Gol-den World-rakennuksen 20-vuotisjuhla-vuotta. Näyttely avattiin yleisölle9.6.1995 13 erilaisen osaston kokoon-panolla. Nykyisin osastoja on yli 20.

Lapin kultamaat ovat olleet kansainväli-siä kultaryntäyksen alusta saakka. Alu-eelle kullankaivuun saapuneista osa olikäynyt hakemassa mallia Amerikan, jopaAustralian kultakentillä. Siperia puoles-taan opetti muutamaa kullankaivajaa.Maamme kultahistoriakin on siis näiltäosin muun kulttuurimme ja perintömmetavoin idän ja lännen vaikutteiden erityi-nen yhdistelmä.

Suomen kultamailta on lähdetty muual-le maailmaan kultaa vuolemaan. Mones-ti se ei onnistunut, joskus jäi jotain sukanvarteen ja muutamassa harvassa tapa-uksessa voidaan puhua selvästävaurastumisesta kultakentiltä saatujentienestien avulla.

Matkailu vilkastui Jäämerentien ja Pet-samon myötä, ja joukossa on jo tuolloinollut jokunen Lapin kultamaista ja kulta-historiasta kiinnostunut turisti. Matkai-lun ja kullankaivun välinen vuorovaiku-tus lienee päässyt kunnolla vauhtiin1950- ja 60-lukujen aikana, jolloin eten-kin Lemmenjoen kultamaat erämaisuu-destaan huolimatta kiinnostivat. NiiloRaumalan ja Yrjö Korhosen avattuaTankavaaran turistihuuhtomon vankistuimatkailun vaikutus ja tietoisuus Lapin

kultaperinteestä lähti maailmalle. Kulta-museo on omalta osaltaan ollut tukemas-sa tätä välittämällä tietoa Lapin kulta-historiasta eri puolilta maailmaa saapu-neille kävijöilleen.

Symposiumissa siirrytään entistä enem-män osallistujien ja alustajien väliseenvuoropuheluun. Asiantuntevat panelistitvievät seminaaria eteenpäin ja päivänohjelma on joustavampi. Aiempien pa-rin vuoden tapaan symposiumin mer-keissä vietetään pari päivää, 1.-2.10.2015. Torstai on auditoriopäivä japerjantai puolestaan maastopäivä.

Symposium alkaa torstaina klo 10 jakahvistelemaan sekä ilmoittautumaanpääsee jo klo 9.30. Aloituspaikkanaperinteiseen tapaan Kultamuseonauditorio.

Torstain seminaarin osallistumismaksuon 10 EUR, sisältäen kahvitarjoilut.Osallistujilla on mahdollisuus omakus-tanteiseen lounaaseen ravintola Vanhas-sa Waskoolimiehessä.

Tervetuloa!

Tarkempi ohjelma päivittyy Kultamuse-on nettisivuille kuluvan kesän aikana.

8

Rihla 2/2014

GOLDEN WORLD - 20 VUOTTA JA KULTAHISTORIAA YLI 20 MAASTA

Kultamuseon kansainvälinen osasto, Golden World täyttää heinäkuussa20 vuotta. Idea koko maailman merkittävimpiä kultahistoriallisia tapah-tumia esittelevästä näyttelystä syntyi jo 1980-luvulla. Aiheen siihen an-toi Kullanhuuhdonnan MM-kisojen kautta alan harrastajien keskuudessasyntynyt kiinnostus kultaperinteeseen myös maamme rajojen ulkopuo-lella. Kultamuseoyhdistyksen puheenjohtajakin totesi: “jokuhan sen kui-tenkin joskus tekee”. Järjestelmällinen näyttelyyn osallistuvien maidenetsiminen alkoi 1990 - Golden World polkaistiin siis virallisesti käyntiin jo25 vuotta sitten!

Alusta alkaen pyrittiin KullanhuuhdonnanMM-kisat järjestämään alueilla, jotkatunnettiin entuudestaan kullan-huuhdonnan historiasta. Kultamuseollekertyi materiaalia Inkeri Syrjäsen ja Kau-ko Launosen kisamatkoilta ja samallaluotiin yhteyksiä jatkuvalle yhteistyölle.Kontaktien luomisessa auttoi myös Maa-ilman Kullanhuuhdontayhdistyksen(WGA) puheenjohtajuus.

Kaikille Helsingissä sijaitseville suur-lähetystöille lähetettiin kirje, jossa tie-dusteltiin kyseisen maan mahdollisiakultahistoriallisia tietoja ja kiinnostustaniiden esittelemiseen Tankavaaran Kul-tamuseon kansainvälisessä näyttelyssä.Palaute oli kauttaaltaan positiivista ja en-simmäisenä ehätti Indonesia ilmoitta-maan, että heidän näyttelynsä on jolaivattu tulemaan!

Kansainvälisen näyttelyn suunnittelu aloi-tettiin ja rahoitusanomukset lähetettiinSodankylän kunnalle ja Lapin lääninhal-litukselle. Myönteiset vastaukset saatiinkesällä 1991 ja alustava Golden World-rakennuksen suunnittelu alkoi. Arkkitehti-suunnittelu sujui helposti.

Näin syntyi maailman suurin vaskoolisuojaamaan koko maailman kulta-näyttelyä. Rakennuslupaa varten piirus-tukset talkoili Kultamuseoyhdistyksenjäsen, rakennusinsinööri Pekka Törmälä.

Indonesian osastoa, jossa kuvien ja tekstienlisäksi on esillä myös sikäläisiä kullankaivuunliittyviä välineitä.

9

Rihla 2/2014

Golden World-rakennukseen liittyvän projektin ensimmäisen esitteen kansi kertoi jo varsinhyvin tulevan rakennuksen idean: vaskooli kumolleen käännettynä, allaan kultahistoriaaympäri maailman.

10

Rihla 2/2014

Pyöreä näyttelyrakennus symboloi maa-ilman pyöreyttä tavoitteena kaikille osas-toille samanarvoinen sijainti. Ensimmäi-sessä lausunnossaan Museoviraston ark-kitehti totesi pyöreän rakennuksen ole-van sopimaton näyttelytilaksi, mutta on-neksi valaistussuunnittelija antoi puol-tavan lausunnon ja jättiläisvaskooli syn-tyi. Jälkeenpäin useat asiantuntijat ovatkiitelleet pyöreyttä ja sen sallimaa nur-kattomuutta, joka antaa tilan käytölleparhaan mahdollisen hyötysuhteen.

Golden World-projektin käynnistymisenaikaan jatkui jo aiemmin alkanutnäyttelyjen etsiminen maailmalta. Inke-ri ja Kauko suuntasivat lomamatkansakeväisin ja syksyisin edelleen kultahis-toriallisille alueille, vierailivat museois-sa, vanhoilla huuhdontapaikoilla ja yhätoimivilla huuhtomoilla. Kaikkialla suhtau-duttiin hankkeeseen myönteisesti ja ai-neistoa sekä apua annettiin. Useilta alu-eilta saatiin valmis näyttely, joiltain esi-neitä ja aineistoa ja osa kerättiin yhteis-työssä paikallisten kullankaivajien kans-sa.

Ensimmäiset näyttelyosastot esiteltiinvuonna 1992 ja valmistauduttiin kokoa-mamaan Golden World-näyttely kesän1983 MM-kisojen yhteyteen. Näyttelyrakennettiin Kultakylän vanhaan varasto-rakennukseen 13 osaston voimin. Näyt-telyn avauksen suoritti Opetusministeri-ön ylijohtaja Irmeli Niemi. Hän avasimyös Kansainvälisen Golden World-sym-posiumin, johon osallistui asiantuntijoi-ta Kanadasta, Australiasta, Kalifornias-ta, Englannista, Japanista, Unkarista, Itä-vallasta, Saksasta, Sveitsistä, Italiasta,Ranskasta ja Suomesta.

Golden World-projekti eteni tavoitteenanäyttelyn avaus kesällä 1995 uudessanäyttelyrakennuksessa. Projekti-sihteeriksi palkattiin Pirjo Muotkajärvi,jonka vastuulla kansainväliset yhteydetsujuivat loistavasti, vaikka viestintä-laitteissa sähköisimmät olivat telefax japuhelin. Pääosa viestienvaihdosta tapah-tui kirjekuorissa ainakin viikon viiveellä.

MM-kisavuonna 1993 rakennussuunnitel-mat olivat edenneet niin pitkälle, ettämarraskuussa tapahtui perustusten valu.Samaan aikaan valmistui ensimmäinenrakennus, kopio Skagway´ssä sijain-neesta Soapy Smithin Saluunasta Gol-den Worldin ulkoalueelle. Näyttely-rakennus valmistui seuraavan vuodenmarraskuussa. Rahoituksesta vastasivatKultamuseoyhdistys yhteistyökump-paneineen sekä Työvoimaministeriö,Opetusministeriö ja Sodankylän kunta.

Talvella 1994-95 järjestettiin Kulta-museolla näyttelyn suunnittelu jarakentamiskurssi, jonka tuloksena syn-tyi ensimmäinen osa näyttelystä. Ava-jaiset 9. päivänä kesäkuuta oli juhlalli-nen ja lämminhenkinen tilaisuus sata-päisen kutsuvierasjoukon läsnä ollessa.Avajaispuheen piti maaherra HannelePokka, joka oli toiminut jo ministeri-aikanaan hankkeen “kummitätinä”. Pu-heessaan hän totesi mm. “Golden Worldon enemmän kuin näyttely. Se on ikku-na koko maailman kiinnostavimpaan –kultakuumeeseen”. Juhlaohjelmassakuultiin myös kantaesityksenä säveltäjäMatti Paanasen “Waskoolisinfonia” sekätaiteilija Eila Embusken esittämä RobertServicen Klondiken kultakentille sijoittu-va runo “Sam McGee”. KL

11

Rihla 2/2014

KULLANHUUHDONNAN SM-KISAT KOKOAVAT JÄLLEEN KULTAKANSAN:TERVETULOA TANKAVAARAAN!

Tervetuloa yhteen Lapin vanhimmista tapahtumista, kultaperinteen ää-relle ja kullanhuuhtojien kohtaamispaikkaan! Kullanhuuhdonnan SM-kisatjärjestetään Tankavaarassa jo 41. kerran.

Kullanhuuhdonnan SM-kisat alkavat tänävuonna torstaina 16.7. Kullankaivajainmestaruuskilpailulla. Kisa on tunnettuaikaisemmin nimellä Lapin Kullankai-vajain Liiton Ivalon kisat, mutta kulta-yhteisön tahto yhdistää voimavarojaantoi viime vuonna kilpailun Tankavaaraan.Mukaan ovat tervetulleita kaikki Lapinkultaperinteestä kiinnostuneet.

Perinteiset Tankavaaran kultakisat käyn-nistyvät perjantaina 17.7. Ensimmäiseterät aloitetaan aamulla kello kymmenenPerinnevaskoolisarjalla. Muita kolmipäi-väisen kilpailun sarjoja ovat mm. Pari-kisa, Lapin Kulta sekä Jokeri, jossa to-delliset mestarit erotellaan amatööreistä.Tankavaarassa on viikonlopun aikanarunsaasti tekemistä koko perheelle.Kultapörssin markkinakojuilta voi tehdämonenlaisia löytöjä. Lapsia ja vanhem-piakin kisapaikalla viihdyttävät pitkin päi-vää Timo Taikuri sekä Pelle. Pienimmil-le kisavieraille on järjestetty lapsiparkki,josta löytyy paljon kivaa puuhaa.

Kultamuseo on kisa-aikaan avoinna jokapäivä klo 9 - 17. Perjantai-iltana järjes-tetään perinteikäs Kultamuseojuhla, jokaon tosin tänä vuonna saanut hiemanuutta ilmettä. Kisalipun lunastaneilla onmahdollisuus saapua tuntia ennen juh-lan alkua tutustumaan ilman pääsy-maksua Suomen ja yli 20 muun maankultahistoriaan.

Tänä vuonna MM-kisat pidetään Espanjassavarsin pian SM-kisojen perään. Kisat ovat3.-9.8.2015

12

Rihla 2/2014

Kesän vaihtuvana näyttelynä on Tähdis-tä ränniin - erään kultahipun tarina, jokavalottaa kullan geologista syntyhistoriaa.Museon idyllinen kesäkahvila palveleekävijöitä myös kisa-aikana.

Huikeiden vaskoolisuoritusten lisäksiKullanhuuhdonnan SM-kisoissa on tar-jolla sekä asiapohjoista että viihdyttä-vää ohjelmaa kaiken ikäisille, juoma- jaruokapuolta unohtamatta. WanhanWaskoolimiehen Ravintolassa pääsetnauttimaan parhaista paikallisista raa-ka-aineista valmistetuista ruoista jarennosta tunnelmasta. Lisäksi ruokaa onsaatavilla päivisin Nuggetissa sekä pientäpurtavaa kisa-alueella.

Kisaillat kuluvat mukavasti Tankavaarankahdessa ravintolassa. Hyvän ruuan ys-tävät kokoontuvat WanhaanWaskoolimieheen ja aito kultaryntäyksentuntu syntyy Nuggetissa, missä lauletaankaraokea ja tanssitaan Kultamiesten tah-tiin. Kaikki ravintolat on varustettu A-oikeuksilla, joten virvokkeita löytyyvaativaankin makuun.

Majoitustarjouksia kisa-ajalle kannattaakysyä Tankavaaran Kultakylästä.Yöpymispaikkoja löytyy myös Saariselänalueen muista huoneistoista ja hotelleis-ta. Kullanhuuhdonnan SM-kisat ovat La-pin elävää perinnettä parhaimmillaan.Tankavaaraan ovat tervetulleita kaikki!HH

Huuhdontakilpailuissa ratkaisee paitsi aika, myös huolellisuus. Mikäli onnistuu molemmissa,voi päästä mitaleille. Kuvat: Marko Lauronen

13

Rihla 2/2014

Ja nyt, vanha harjalauta nousee!

MOBERGINOJAN TALKOISSA TERVA TUOKSUI JA SÄÄ SUOSI

Kultamuseon ja Metsähallituksen yhteisen talkooleirin oli määrä olla tou-kokuun viimeisellä viikolla Ritakoskella, vaan luontopa päätti toisin. Ivalo-joki oli vesisateiden ja ilman lämpenemisen vuoksi uudelleen tulvassa jaylitys Ritakosken kohdalla olisi ollut riskipeliä. Vaan ei se mitään, sillä otim-me käyttöön varasuunnitelman.

Moberginojan Kultalan vanhan ison sau-nan katto kaipasi kipeästi uusimista jamuiden rakennusten katot olivatuudelleentervaamisen tarpeessa. Aina-kin parin rakennuksen liepeiltä oli saa-tava alinta hirsikertaa näkyville ja ylei-sesti ottaen rakennusten ympäristö kai-pasi raivausta ja siistimistä. Siinäpä työ-sarkaa muutamalle päivälle.

Maanantaina 25. toukokuuta kokoon-tui aamupäivällä reipas talkooporukkaKutturantien kioskille, josta lähdettiin jat-kamaan matkaa. Moberginojalla leiriy-dyttiin, tarkistettiin paikat, syötiin lounas-ta, tehtiin suunnitelmat ja alettiin töihin.Osa porukasta lähti rakentamaantellinkejä vanhan saunan katon molem-mille puolille, osa alkoi putsaamaanautiotuvan kattoa.

KUVA

Autiotuvan vierustaa kaivaessa kolisi välilläpaljonkinkin, väliin pääsi vähemmillä kivillä.

14

Rihla 2/2014

Katon puhdistamisen jälkeen alettiin la-pio- ja kuokkahommiin autiotuvan sivuil-la. Seinustoilla oli hyvä olla silmä tark-kana siltä varalta, että hieman vanhem-paa esineistöä tulisi lapioinnin yhteydes-sä näkyville.

Tiistaiaamuna aurinko paistoi ja tuulijuuri sopivasti. Katot olivat kuivuneet yönaikana ja osa porukasta pääsi aloitta-maan tervaamisen, yhden toimiessatervankeittäjänä. Toinen osa porukastasuuntasi mäkeä alemmas vanhan sau-nan katon purkua jatkamaan. Metsähal-lituksen työntekijän mukana tuli aamul-la uusi kurkihirsikin saunan kattoa var-ten.

Päivän aikana saatiin varaus- ja autio-tuvan ympäristöä siistittyä, samoin nii-den katot tervattua. Autiotuvan vieressäsijaitsevien vanhan rakennuksen jään-teiden päältä kaadettiin pois kuusi jakoivu.

Nyt pohjakaavasta saa paremmin kuvaaeivätkä lehdet ja neulaset ole sotke-massa tuvan kattoa niin paljon. Myöspihapiirin siistimistä ylimääräisistäpensaista ja risukoista jatkettiin. Alhaallapuolestaan oli purettu toinen vanha lapesaunan katosta ja saatu nakuteltua en-simmäinen uusi lape - talkoolaiset pää-sivät tervaamaan sinne seuraavaksi.Lape tervattiin loppuun asti siltä varalta,että yöllä tulisi sadekuuroja.

Keskiviikkona aloitettiin toisen lappeennaulaaminen. Sitä ennen leikattiinullakkoa varten pikipaperia sekä laitet-tiin purua ullakolle. Osa talkoolaisistaraivasi ja siisti ympäristöä saunan jaautiotuvan välillä, ylimääräisiä pensaitaja taimia raivattiin sekä risuja ja oksiapoltettiin. Toisen lappeen tullessa val-miiksi alkoi jälleen katontervaus. Ihanensiksi tervattiin loppuun harjalauta, jokahetkeä aiemmin oli nostettu paikoilleen.

Ensimmäinen uusi kattolape nakuteltiin paikoilleen ripeään tahtiin.

15

Rihla 2/2014

Tervaushommissa tuli lopussa hiemankiire, sillä pilvistä ripsaisi pari pisaraaennen muutamaa viimeistä lautaa. On-neksi se oli vasta varoitus ja yhte-näisempi tihkusade alkoi varttituntikatontervauksen valmistuttua.

Torstaiaamuna oli vuorossa lähinnäkämppien siivousta ja järjestämistä sekäloppujen tavaroiden pakkaamista. Muu-tama ripeä mies kävi purkamassa loputtellingit vanhan saunan vierustalta.

Talkooväki tuntui viihtyneen leirillä, silläseuraavan talkooleirin ajankohtaa alet-tiin jo tiedustelemaan. Myös Metsähalli-tuksen edustajat olivat tyytyväisiä siihen,että asiat saatiin ajoissa valmiiksi.

Vankan aamupalan ja pakkaamisten jäl-keen suuntasi itse kukin omaan suun-taansa, kohti kotimaisemia tai jatkaak-seen Lapin-matkaansa. Kaikilla tuntuiolevan fiilis, että tämäntyylinen talkooleirivielä uusiksi! HM

Tervauspensseli tuli tutuksi ainakin puolelletalkooväestä. Ja vuoden 2012 Ritakoskenkatontervaustalkoiden tapaan pensselittuunattiin pitkävartisiksi, jolloin tervasutia olihelpompi heiluttaa ja ulottuvuuskin parani.

Ennen harjalaudan nostamista piti se tervataainakin toiselta puolelta valmiiksi.Yhteispelillähän se sujui sukkelasti, samoinkuin harjalaudan nosto paikoilleennaulattavaksi!

Tämän jutun kaikki kuvat: Timo Martola

16

Rihla 2/2014

Moberginojan vanhan saunan katto kestää taas säätä pitkän aikaa, kunhan sitä vielätervataan säännöllisin väliajoin.

Hiljattain tervattu varaustuvan katto kiiltää vielä tummana aamuauringossa, mutta aurinkoehtii sen väriä haalistaa jo kuluvan kesän aikana.

3

Kesäyön tunnelmaa Pikku-Tankavaaran laelta Nattasten suuntaan.

4