kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky

Kuvat voidaan myös esittää dramaattisemmin laajakuvana.

Laajakuvakuvat

Kuuden kaupunkiseudun demografinen

kilpailukyky 2000-luvulla

© Timo Aro 2013

Analyysin kohteena olevat kaupunkiseudut

Analyysin kohteena Tampereen, Turun,

Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion

kaupunkiseutujen 52 kuntaa (6 keskus-

kaupunkia ja 46 kehyskuntaa).

Selvitysalueella asuu joka neljäs

suomalainen (1,4 miljoonaa asukasta,

26,3 % koko väestöstä

Väestönlisäys yhteensä 147 000 henkilöä

vuosina 2000-2011

Positiivisesti vino otos suomalaisista

kunnista: maan sisäisestä muuttoliikkestä

sai muuttovoittoa 45 kuntaa, maahan-

muutosta 51 kuntaa ja luonnollisesta

väestönlisäyksestä 38 kuntaa

© Timo Aro 2013

12 kaupun-kiseudun yleinen

kilpailukyky-analyysi

6 kaupun-kiseudun

määrällinen muuttoliike-

analyysi

6 kaupun-kinseudun rakenteelli-nen muut-toliikeana-

lyysi

YHTEENVETO JA

TULKINNAT

Selvityksen toteuttamisen vaiheet

© Timo Aro 2013

1. KESKITTYMISKEHITYKSEN KIIHTYMINEN

2. VALIKOIVA MUUTTOLIIKE

3. LISÄÄNTYNYT MAAHANMUUTTO

2000-luvun muuttoliikkeen erityispiirteet

© Timo Aro 2013

Muuttoliikkeen kolme erityispiirrettä 2000-luvulla

1. Keskittymiskehityksen kiihtyminen

Kolme viidestä suomalaisesta asui 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Yhdeksän kymmenestä asui taajamissa, jotka peittävät alle 3 % maapinta-alasta

12 suurimman kaupunkiseudun väestönlisäys 318 000 henkilöä vuosina 2000-2012, joista 2/3 muuttoliikkeen vaikutuksesta

Muuttovoittoa sai keskimäärin joka kolmas kunta tai seutukunta

Kasvavat alueet sijaitsevat maantieteellisesti yhä pienemmällä alueella. Sijainti ja saavutettavuus korostuivat kaikessa. Kaikki nopeimmin kasvavat kunnat sijaitsevat joko maantie- tai rautatieverkoston varrella, solmupisteissä tai niiden vaikutusalueella

Kunnittain tarkasteltuna eniten määrällistä muuttovoittoa saivat Tampere (9836), Oulu (7341), Espoo (7245) ja Seinäjoki (4189)

Kunnittain eniten muuttovoittoa suhteessa keskiväkilukuun saivat Liminka (Oulun seutu), Pirkkala (Tampereen seutu), Vesilahti (Tampereen seutu) ja Masku (Turun seutu).

© Timo Aro 2013


2. Valikoiva muuttoliike

Muuttoliike on perusluonteeltaan valikoivaa ja polarisoivaa. Muuttoliikkeen valikoivuus tarkoittaa sitä, että alueen tulo- ja lähtömuuttajat poikkeavat merkittävästi toisistaan työmarkkina-asemaltaan, taloudellisilta, sosiaalisilta ja ikään liittyviltä ominaisuuksiltaan.

Vuosittain keskimäärin 850 000 muuttoa, joista kaksi kolmesta kunnan sisäisiä muuttoja ja vain yksi kolmesta ylittää kuntien välisen rajan. Kuntien rajat ylittävistä muutoista noin puolet työssäkäyntialueen/kaupunkiseudun sisäisiä muuttoja

Kuntien välinen muuttoliike oli viisivuotisjaksoittain tarkasteltuna vuosina 2005–2009 niin määrällisesti kuin suhteellisesti vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Muuttoliikkeen kasvu tuli esiin kaikissa ikäryhmissä.

Kaksi kolmesta muuttajista on nuoria ja nuoria aikuisia (alle 35-vuotiaita). Noin puolet kaikista muutoista tehdään ikävuosien 20–34 aikana.

Muutot kytkeytyvät pääsääntöisesti elinvaiheissa tapahtuviin muutoksiin. Kaikkien ikäryhmien muuttoalttius on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 1995 jälkeen. Nuorempien ikäryhmien (15–19, 20–24) muutot suhteessa ikäryhmän kokoon kaksinkertaistuivat 1980-luvun puoliväliin verrattuna.

© Timo Aro 2013


3. Lisääntyvä maahanmuutto

Maahanmuutto noussut usealla alueella ainoaksi väestönkehityksen dynaamiseksi osatekijäksi

Maahanmuuton nettomuutto oli suurempaa kuin koskaan aikaisemmin vuosina 2011 ja 2012

Maahanmuuton osuus on koko maan väestönlisäyksessä noussut jo suuremmaksi tekijäksi kuin luonnollinen väestönlisäys. Esimerkiksi vuonna 2012 muuttovoitto ulkomailta oli jo kaksi kertaa suurempi tekijä väestön määrän kasvussa kuin syntyneiden enemmyys.

Maahanmuutosta saavat muuttovoittoa käytännössä kaikki kunnat (pois lukien noin 10 kuntaa, jotka saivat marginaalisen muuttotappion siirtolaisuudesta).

© Timo Aro 2013

Kuuden kaupunkiseudun

määrällinen väestönkehitys

2000-luvulla

© Timo Aro 2013

Metropolialue

(14 kuntaa)

+158 000 hlöä 6

kaupunkiseutua

(Tampereen,

Turun, Oulun,

Lahden,

Jyväskylän ja

Kuopion

+148 000 hlöä

5

kaupunkiseutua

(Porin,

Lappeenrannan,

Joensuun,

Seinäjoen ja

Vaasan)

+11 600 hlöä

Muu Suomi

-100 000

hlöä

Väestönlisäys kaupunkiseuduilla 2000-2012

© Timo Aro 2013

Tampereen

seutu

+50 297 hlöä

Oulun seutu

+42 089

Turun

seutu

+22 511

Jyväskylä

n seutu

+22 511 hlöä Lahden

seutu

+4901 hlöä

Kuopion

seutu

+6 774 hlöä

Väestönlisäys kuudella kaupunkiseudulla vuosina 2000-2011

© Timo Aro 2013

Tampereen 15 222

Turun 6 540

Oulun 24 826

Lahden -905

Jyväskylän 9 024

Kuopion 4 277

© Timo Aro 2013

Luonnollinen väestönlisäys kaupunkiseuduittain 2000-2012

58 984

Oulun seudun

erityispiirre oli

luonnollisen

väestönlisäyk-

sen keskeinen

osuus

Lahden seudun

kehyskunnissa

väkiluku laski 7

kehyskunnassa

10:stä ensisijai-

sesti luon-

nollisen

väestönkehityk-

sen vuoksi

Tampereen 27 996

Turun 9 762

Oulun 14 545

Lahden 2243

Jyväskylän 9 200

Kuopion 1 070

© Timo Aro 2013

Maan sisäinen muuttoliike kaupunkiseuduittain 2000-2012

64 476

Tampereen

seudun

muutto-

vetovoima oli

poikkeuksellis

en suuri

Kuusi

kaupun-

kiseutua jakau-

tuivat muutto-

vetovoiman

osalta kolmeen

ryhmään: Tam-

pereen ja

Oulun seudut

veto-

voimaisimpia

6851

8371

964

5576

13023

11803

7940

1084

530

-1435 2974

1303

2836

18090

513

9249

7341

7204

6747

2453

2702

-459

863

207

5473

1676

5192

1017

2476

242

2553

238

2446

1117

1261

166

-5000 0 5000 10000 15000 20000 25000 30000

Tampere

Tampereen kehyskunnat

Turku

Turun kehyskunnat

Oulu

Oulun kehyskunnat

Lahti

Lahden kehyskunnat

Jyväskylä

Jyväskylän kehyskunnat

Kuopio

Kuopion kehyskunnat

Luonnollinen väestönlisäys Maan sisäinen muuttoliike Siirtolaisuus © Timo Aro 2013

Kuuden kaupunkiseudun keskuskaupungin ja kehyskuntien

määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2012

32 282

28 002

19401

26 702

36 744

4456

0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000

Luonnollinen väestönlisäys

Maan sisäinen muuttoliike

Siirtolaisuus

Kehyskunnat (46) Keskuskaupungit (6) © Timo Aro 2013

Kuuden kaupunkiseudun keskuskaupunkien ja kehyskuntien

määrällinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2012

Keskuskaupungit

kasvoivat noin

80 000 henkilöllä, josta

muuttoliikkeen

osuus oli

60 %

Kehyskunnat

kasvoivat noin

68 000 henkilöllä, josta

muuttoliikkeen

osuus oli

60,7 %

Kuuden kaupunkiseudun

suhteellinen väestönkehitys

2000-luvulla

© Timo Aro 2013

3,6 1,8

9,9

-0,4

4,5 3

4,9

6,6

2,7

5,8

0,9

4,6

0,8

1,8

1,7

1,7

1,1

1,5

1,4

1

2,7

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18 Luonnollinen väestönlisäys Maan sisäinen muuttoliike

© Timo Aro 2013

Kuuden kaupunkiseudun ja metropolialueen suhteellinen

väestönlisäys 2000-2012 (promillea per vuosi keskiväkiluvusta)

Oulun seudun

väestönlisäys oli

suhteessa väkilu-

kuun korkeampi

kuin metropoli-

alueella ja muilla

kaupunkiseu-

duilla

Lahden seutu

poikkesi muista:

maahanmuutto

tärkein väestön-

kehityksen osa-

tekijä ja kuol-

leisuus ylitti

syntyvyyden

2,8

4,7

0,5

3,7

8,2

12,8

5,3

2,2

5,3

2,2

2,6

4,5

4

10,2

0,2

6,1

4,6

7,8

2,3

-0,4

4,5

5

0,8

0,7

2,2

0,9

2,5

0,7

1,6

0,3

1,7

0,5

2,1

0,9

1,1

0,6

-5 0 5 10 15 20 25

Tampere


Turku

Turun kehyskunnat

Oulu

Oulun kehyskunnat

Lahti

Lahden kehyskunnat

Jyväskylä


Kuopio

Kuopion kehyskunnat

Luonnollinen väestönlisäys Maan sisäinen muuttoliike Siirtolaisuus © Timo Aro 2013

Kuuden kaupunkiseudun keskuskaupungin ja kehyskuntien

suhteellinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2012

19,8

16,4

11,2

26,7

35,7

3,9

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Luonnollinen väestönlisäys

Maan sisäinen muuttoliike

Siirtolaisuus

Kehyskunnat (46) Keskuskaupungit (6) © Timo Aro 2013

Kuuden kaupunkiseudun keskuskaupunkien ja kehyskuntien

suhteellinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 2000-2012

Keskuskaupun-

kien väestönli-

säyksessä maa-

hanmuutolla yhä

dynaamisempi

merkitys ja

kehyskunnilla

maassamuutolla

Suhteellisesti

eniten väestöään

lisäsivät

Oulun ja Tampe-

reen seudun

kehyskunnat ja

vähiten Lahden

kehyskunnat ja

Turun kaupunki.

Muuttajien pääasiallinen

toiminta (työmarkkina-asema)

vuosina 2000-2010

© Timo Aro 2013

12 527

974

3261 1417

-1644 -2587

4223

1630

3193

926

1681 649

-4000

-2000

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

Tampereen Turun Oulun Lahden Jyväskylän Kuopion

Työlliset Työttömät © Timo Aro 2013

Muuttajien työmarkkina-asema kaupunkiseuduittain 2000-2010

Tampereen

seudun muutto-

vetovoima oli

työllisten suh-

teen täysin

omaa

luokkaansa

Jyväskylän ja

Kuopion seudut

saivat muutto-

tappiota

työllisis-tä.

Työttömistä

saivat muutto-

voittoa kaikki

seudut

-137

-4699

-2116

426

-3303 -3181

3789

1761

3020

791 1533 658

-5500

-5000

-4500

-4000

-3500

-3000

-2500

-2000

-1500

-1000

-500

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

Työlliset Työttömät © Timo Aro 2013

Muuttajien työmarkkina-asema keskuskaupungeissa 2000-2010

Työllisistä sai

muuttovoittoa

vain Lahden

seutu. Tampereen

tilanne tasa-

painoinen ver-

rattuna muihin

suuriin kaupun-

keihin

Työttömien

muuttovirrat koh-

distuvat keskus-

kaupunkeihin

(+11 552).

Tampere ja Oulu

saavat eniten

muuttovoittoa

työttömistä

12664

5673 5337

991 1659

594

434

-131

173

135

148

-9

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

13000

14000


Turun kehyskunnat

Oulun kehyskunnat

Lahden kehyskunnat


Kuopion kehyskunnat

Työlliset Työttömät

© Timo Aro 2013

Muuttajien työmarkkina-asema kehyskunnissa 2000-2010

Kehyskunnat

saivat

työllisistä

muuttovoittoa

yhteensä noin

27 000 henkilöä

Työllisen

muuttajan

keskimääräiset

tulot 26 900 € vuodessa ja

muiden

keskimäärin

6 800 € vuodessa.

-3,1 -2,4 -2,4

-1,5

-0,1 0,4

3 4 4,1

5,8 5,9 5,9 6

6,2 6,5

7 7,1

7,3 7,4

7,6 7,9

8,2 8,7 8,8 8,9 8,9

9,8 9,8

10,2 13

13,4 14,5

Kuopio

Turku

Jyväskylä

Oulu

Tampere

Lahti

Helsinki

Vantaa

Espoo

Muurame

Sauvo

Tyrnävä

Nokia

Nousiainen

Lieto

Kangasala

Kiiminki

Tuusula

Ylöjärvi

Kempele

Nokia

Sipoo

Masku

Nurmijärvi

Pornainen

Vihti

Lempäälä

Kirkkonummi

Mäntsälä

Vesilahti

Liminka

Pirkkala

© Timo Aro 2013

Työllisten nettomuutto vuosina 2000-2010

(promillea keskiväkiluvusta per vuosi)

Pirkkala,

Liminka ja

Vesilahti olivat

vetovoimaisimp

ia työllisten

muuttovirtojen

suhteen

Keskuskaupun-

geissa työllisten

muuttotappiot

suhteessa väki-

lukuun suurim-

mat Kuopiossa,

Turussa ja

Jyväskylässä

Muuttajien ikärakenne

vuosina 2000-2010

© Timo Aro 2013

Kaupun-kiseutu Alle 15 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 Yli 65

Tampereen 1559 23693 2932 1606 1076 644 679

Turun -1838 17238 -5686 -762 404 432 837

Oulun 573 12992 498 632 392 381 519

Lahden 2055 -3010 1336 1319 744 1196 675

Jyväskylän -47 11780 -4042 2 140 170 99

Kuopion -362 4069 -1457 -19 -370 -286 142

YHT.

1940 66762 -6419 2778 2386 2537 2951

Muuttajien ikärakenne kuudella kaupunkiseudulla 2000-2010

Kuusi

kaupunkiseutua

saivat

muuttovoittoa

66 000 nuorista

aikuisista

Tampereen ja

Oulun seudut

saivat muutto-

voittoa kaikista

ikäryhmistä: neljä

viidesosaa

muuttovoitosta

15-24-vuotiaista

+ 29 672 hlöä

-9 017

hlöä

-9 017

hlöä

-13000

-11000

-9000

-7000

-5000

-3000

-1000

1000

3000

5000

7000

9000

11000

13000

15000

17000

19000

21000

23000

25000

27000

29000

31000

Alle 15 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 Yli 65

Tampere Tampereen kehyskunnat

© Timo Aro 2013

+ 29 762

hlöä

+ 15 905

hlöä

Tampereen

muuttovoitot

perustuvat

käytännössä

vain yhteen

ikäryhmään eli

15-24-

vuotiaisiin

Tampereen

kehyskunnat

saavat muutto-

voittoa kaikista

muista ikäryh-

mistä kuin 15-

24-vuotiaista

Esimerkki muuttajien ikärakenteesta Tampereen kaupungin ja

Tampereen kehyskuntien osalta vuosina 2000-2010

-7,2

-5,3

-4,9

-4,4

-3,1

-0,8

7,1

7,2

8

8,5

8,5

8,5

8,8

9,3

9,4

9,6

9,8

9,9

9,9

10

10,8

11,6

12,9

15,8

16,4

17,3

Turku

Jyväskylä

Tampere

Oulu

Kuopio

Lahti

Kaarina

Uurainen

Laukaa

Muurame

Petäjävesi

Rusko

Haukipudas

Tyrnävä

Nokia

Kempele

Kangasala

Kiiminki

Sauvo

Ylöjärvi

Nousiainen

Masku

Lempäälä

Vesilahti

Pirkkala

Liminka

© Timo Aro 2013

Liminka,

Pirkkala ja

Vesilahti saivat

aktiivi-ikäisistä

(25-44-vuotiaat)

suhteellisesti

eniten

muuttovoittoa

Kaikki keskus-

kaupungit

saivat muut-

totappiota

aktiivi-ikäisistä

muuttajista:

Turku

suhteellisesti

eniten

Aktiivi-ikäisten (25-44-vuotiaat) nettomuutto vuosina 2000-2010


Muuttajien koulutusrakenne

vuosina 2000-2010

© Timo Aro 2013

Kaupunki-

seutu

Perusaste Keski-aste Korkea-aste

Tampereen 9 908 17 818 4 569

Turun 4 426 10 385 -3 534

Oulun 5 068 9 883 966

Lahden 4 737 -2 523 2 101

Jyväskylän 2 898 8 063 -2 859

Kuopion 1 656 1 771 -1 710

YHTEENSÄ 27 993 45 397 -467

Muuttajien koulutusrakenne kuudella

kaupunkiseudulla vuosina 2000-2010

Tampereen ja

Oulun seudut

saivat muutto-

voittoa kaikista

koulutusasteen

muuttajista

Korkea-asteen

tutkinnon suo-

rittaneista

saivat

muuttotappiota

Turun, Jyväs-

kylän ja

Kuopion seudut

-30000

-25000

-20000

-15000

-10000

-5000

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

55000

Peruaste Keskiaste Korkea-aste

Keskuskaupungit Kehyskunnat © Timo Aro 2013

+ 52 655

hlöä

+ 24 685

hlöä

-25 132

hlöä

Keskuskaupungit

saavat muutto-

voittoa perus- ja

keskiasteen tut-

kinnon suoritta-

neista sekä tap-

piota korkea-as-

teen suoritta-

neista

Kehyskuntien

muuttovoitot

perustuvat

korkea- ja

perusasteen

tutkinnon

suorittaneisiin

Muuttajien koulutusrakenne keskuskaupungeissa ja

niiden kehyskunnissa vuosina 2000-2010

Kehyskunnat

saivat muutto-

voittoa korkea-

asteen

tutkinnon

suorittaneista

39 000 hlöä

Keskuskaupun-

geista korkea-

asteen suoritta-

neista sai muut-

tovoittoa vain

Espoo, Vantaa

ja Lahti

-14825

-8761

-5851

-4722

-3722

-2453

357

743

1863

1744

2332

4688

5192

5227

10420

14800

-20000 -15000 -10000 -5000 0 5000 10000 15000 20000

Helsinki

Turku

Tampere

Jyväskylä

Oulu

Kuopio

Lahti

Kuopion kehyskunnat


Lahden kehyskunnat

Vantaa

Oulun kehyskunnat

Espoo

Turun kehyskunnat


Helsingin kehyskunnat

Korkea-asteen nettomuutto keskuskaupungeissa ja

kehyskunnissa vuosina 2000-2010

© Timo Aro 2013

-2,6

-4,6

-3,5

-2,6

-2,4

0,3

5,4

5,5

5,8

5,8

5,9

6,2

6,4

6,5

6,6

8,9

9

10,7

12,1

-6 -4 -2 0 2 4 6 8 10 12 14

Tampere

Turku

Jyväskylä

Oulu

Kuopio

Lahti

Haukipudas

Ylöjärvi

Masku

Kiiminki

Nokia

Muurame

Kempele

Lieto

Kangasala

Lempäälä

Vesilahti

Liminka

Pirkkala

© Timo Aro 2013

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto 2000-2010


Pirkkala,

Vesilahti ja Li-

minka hyötyivät

suhteessa asu-

kaslukuun eniten

korkea-asteen

suorittaneiden

muuttovirroista

Keskuskaupun-

geista Turku ja

Jyväskylä me-

nettivät suh-

teellisesti eniten

korkea-asteen

muuttajia

Muuttajien tulorakenne ja

keskimääräiset tulot vuosina

2000-2010

© Timo Aro 2013

-25000

-15000

-5000

5000

15000

25000

35000

45000

55000

65000

75000

85000

2-11999 12000-21999 22000-31999 32000-41999 Yli 42000

Keskuskaupungit kehyskunnat

© Timo Aro 2013

Muuttajien tulorakenne tuloryhmittäin keskuskaupungeissa ja

kehyskunnissa vuosina 2000-2010

Kehyskunnat

saivat muutto-

voittoa kaikista

muista tulo-

ryhmistä paitsi

tulottomista ja

pienituloisista

Keskuskaupun-

kien muutto-

voitot painot-

tuvat vain

tulottomiin ja

pienituloisiin

+ 83 110

hlöä

Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräiset vuositulot

keskuskaupungeissa ja kehyskunnissa vuosina 2000-2010

Tulomuuttajien

tulot olivat

keskuskaupun-

geissa muut-

tajaa kohden

1 500-5 100 euroa alhaisem-

mat kuin lähtö-

muuttajien

Tulo- ja

lähtömuuttajien

tulojen erotus oli

suurin Tam-

pereen ja Turun

kaupunkiseu-

duilla kes-

kuskaupungin ja

kehyskuntien

välillä 15925

21578

15952

22429

14695

19750

14043

19035

16947

18549

14627

19055

21109

18837

20066

19804

19026

17806

18272

16312

18366

16604

17111

15301

Tampere


Turku

Turun kehyskunnat

Oulu

Oulun kehyskunnat

Lahti

Lahden kehyskunnat

Jyväskylä


Kuopio

Kuopion kehyskunnat

Lähtömuuttajien keskimääräiset tulot Tulomuuttajien keskimääräiset tulot

© Timo Aro 2013

14043

14627

14695

15925

15952

16947

21052

21210

21489

21573

21663

21784

22383

22386

22422

22734

23026

23373

23470

23489

23993

24695

25082

12000 13000 14000 15000 16000 17000 18000 19000 20000 21000 22000 23000 24000 25000 26000

Jyväskylä

Kuopio

Oulu

Tampere

Turku

Lahti

Muurame

Hollola

Nousiainen

Hailuoto

Nokia

Oulunsalo

Rusko

Ylöjärvi

Kangasala

Sauvo

Lempäälä

Lieto

Vesilahti

Masku

Naantali

Pirkkala

Kaarina

Tulomuuttajien keskimääräiset vuositulot vuosina 2000-2010

Tulomuuttajien

keskimääräiset

tulot olivat

korkeimmat

Kaarinassa,

Pirkkalassa ja

Naantalissa.

Keskuskaupun-

kien tulomuut-

tajien keskimää-

räiset tulot

vaihtelivat

14000-17000 euron välillä

© Timo Aro 2013

17111

18272

18366

19026

20036

20052

20086

20117

20252

20259

20666

21068

21072

21109

21236

22043

23008

15000 16000 17000 18000 19000 20000 21000 22000 23000 24000

Kuopio

Jyväskylä

Lahti

Oulu

Oulunsalo

Masku

Lieto

Ylöjärvi

Kangasala

Nokia

Turku

Naantali

Muhos

Tampere

Pirkkala

Raisio

Kaarina

Lähtömuuttajien keskimääräiset vuositulot vuosina 2000-2010

Lähtömuuttajien

keskimääräiset

tulot olivat kor-

keimmat Kaa-

rinassa,

Raisiossa ja

Pirkkalassa

Tampereen

lähtömuuttajien

keskimääräiset

tulot olivat

4:nneksi

korkeimmat ja

Turun 7:nneksi

korkeimmat

© Timo Aro 2013

-5184

-4714

-4331

-4246

-4229

-3929

-2484

-1419

-1201

-878

-767

-641

3544

3550

3594

3614

3752

3882

4254

4465

4974

5091

5219

10248

-5500 -4500 -3500 -2500 -1500 -500 500 1500 2500 3500 4500 5500 6500 7500 8500 9500 10500

Tampere

Turku

Oulu

Helsinki

Jyväskylä

Muhos

Kuopio

Lahti

Raisio

Espoo

Vantaa

Kerava

Tyrnävä

Liminka

Mynämäki

Petäjävesi

Laukaa

Kirkkonummi

Pornainen

Sauvo

Vesilahti

Maaninka

Sipoo

Kauniainen

Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus

kuudella kaupunkiseudulla ja metropolialueella vuosina 2000-2010

Jokaisen tam-

perelaisen lähtö-

muuttajan olivat

keskimäärin

5 200 euroa korkeam-

mat kuin tulo-

muuttajan

Jokaisen

kauniaislaisen

tulomuuttajan

keskimääräiset

tulot olivat

10 200 euroa korkeam-

mat kuin lähtö-

muuttajan

© Timo Aro 2013

-3,9

-2,4

-2,2

-1,3

-0,4

0,5

3

3,2

3,2

3,3

3,5

3,8

4

5

5,4

5,7

7

7,5

-6 -4 -2 0 2 4 6 8 10

Jyväskylä

Turku

Tampere

Oulu

Kuopio

Lahti

Nokia

Ylöjärvi

Nousiainen

Lieto

Muurame

Kangasala

Sauvo

Liminka

Lempäälä

Vesilahti

Masku

Pirkkala

Keski- ja hyvätuloisten (yli 32 000 €/v) nettomuutto 2000-2010


Keski- ja

hyvätuloisista

saivat eniten

muuttovoittoa

suhteessa

asukaslukuun

Pirkkala, Masku

ja Vesilahti

Keskuskaupun-

geista Jyväskylä

menetti eniten

keski- ja hyvä-

tuloisia muut-

tajia. Lahti sai

pientä muutto-

voittoa

© Timo Aro 2013

Keskuskaupungit ja

keskuskaupunkien

kehyskunnat

Muuttajien tulokertymä

miljoonaa euroa per

vuosi

Muuttajien tulokertymä

per asukas per vuosi

Tampere -11,4 -56

Tampereen kehyskunnat 43,2 291

Turku -29,3 -168

Turun kehyskunnat 21,3 169

Oulu -5,5 -42

Oulun kehyskunnat 18,5 240

Lahti 4,5 46

Lahden kehyskunnat 7,9 78

Jyväskylä -6,3 -51

Jyväskylän kehyskunnat 7,6 185

Kuopio -4,7 -50

Kuopion kehyskunnat 2,5 105

Kuuden

kaupunkiseudun 46

kehyskunnan muut-

tajien tulokertymä

keskimäärin

yhteensä

101 miljoonaa euroa

vuodessa

Kuuden

keskuskaupungin

muuttajien tulo-

kertymä keski-

määrin yhteensä

-52,7 miljoonaa euroa

vuodessa

Muuttajien tulokertymä keskuskaupungeissa ja niiden kehyskunnissa

vuosina 2000-2010

© Timo Aro 2013

-168 -142

-56

-51

-50

-43

-42

-18

46

74

103

250

254

271

274

274

274

286

289

308

317

360

373 403 408

431 457

492 493

565

-200 -150 -100 -50 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600

Turku

Raisio

Tampere

Jyväskylä

Kuopio

Helsinki

Oulu

Hartola

Lahti

Vantaa

Espoo

Ylöjärvi

Hailuoto

Kaarina

Kangasala

Nousiainen

Paimio

Sauvo

Masku

Kempele

Vihti

Mäntsälä

Pornainen

Lempäälä

Kirkkonummi

Sipoo

Liminka

Vesilahti

Kauniainen

Pirkkala

Turun kaupungin

tulokertymä oli selvästi negatiivisin

Muuttajien laskennallinen tulokertymä asukasta kohden per vuosi

kuudella kaupunkiseudulla ja metropolialueella vuosina 2000-2010

Pirkkalan,

Kauniaisten ja

Vesilahden

tulokertymä

oli korkein

asukasta koh-

den lasket-

tuna

Keskuskau-

pungeista

tulokertymä

oli posi-

tiivinen vain

Espoossa,

Vantaalla ja

Lahdesa

© Timo Aro 2013

41,5 43,2 43,2

44,4 45,2

49,7 50,8

51,7 51,8 52,2

53,5 55,5 55,5 55,9

57 58

58,6 59,2

60,2 60,2

61,1 62 62,1

63,7 66

79,3

35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85

Naantali

Hailuoto

Liminka

Masku

Muhos

Nokia

Raisio

Petäjävesi

Kempele

Uurainen

Nastola

Ylöjärvi

Siilinjärvi

Oulunsalo

Lempäälä

Kangasala

Lieto

Laukaa

Pirkkala

Haukipudas

Hollola

Rusko

Kiiminki

Kaarina

Muurame

Toivakka

Keskuskaupungin tulomuuttajien osuus (%) kaikista kehyskuntaan

muuttaneista vuosina 2000-2011

Keskuskaupunki

en osuus kehys-

kuntien kaikista

tulomuutoista

vaihteli 9,7 %:in

(Hartola) ja 79,3

%:in välillä

(Toivakka)

Esimerkiksi

Toivakan kaikista

tulomuuttajista

kahdeksan

kymmenestä tuli

Jyväskylästä!

19 kehyskuntaa

oli sellaisia,

joista vähintään

joka toinen

tulomuuttaja tuli

oman kaupun-

kiseudun keskus-

kaupun-gista

© Timo Aro 2013

40,4

43

43,1

43,5

43,7

44,8

46,1

46,3

47,3

48,5

49

49,6

49,6

49,8

49,8

51,2

52,7

52,7

52,8

53,4

54,9

56,1

61

35 40 45 50 55 60 65

Naantali

Uurainen

Nokia

Lempäälä

Raisio

Oulunsalo

Pirkkala

Muhos

Siilinjärvi

Petäjävesi

Ylöjärvi

Lieto

Toivakka

Kaarina

Nastola

Kangasala

Rusko

Hailuoto

Laukaa

Haukipudas

Hollola

Kiiminki

Muurame

Keskuskaupunkiin suuntautuneiden lähtömuuttojen osuus (%) kaikista

lähtömuutoista vuosina 2000-2011

8 kehyskunnassa

joka toinen

lähtömuuttaja

muutti oman

seutunsa keskus-

kaupunkiin

Esimerkiksi

Muuramen

lähtömuuttajista

kuusi kymme-

nestä muutti

Jyväskylään!

© Timo Aro 2013

38 36

43 43

34 38

36 38

48 46 46

43 48

54 48 49 48

51 57

51 50

38 58

56 60

41,5 45,2

43,2 44,4

53,5 49,7

52,2 51,7

50,8 55,5 55,5

59,2 57

51,8 58 58,6 61,1

60,2 55,9

62 63,7

79,3 60,2

66 62,1

0 20 40 60 80 100 120 140

Naantali

Muhos

Liminka

Masku

Nastola

Nokia

Uurainen

Petäjävesi

Raisio

Ylöjärvi

Siilinjärvi

Laukaa

Lempäälä

Kempele

Kangasala

Lieto

Hollola

Haukipudas

Oulunsalo

Rusko

Kaarina

Toivakka

Pirkkala

Muurame

Kiiminki

Pendelöinti % Tulomuuttojen osuus % © Timo Aro 2013

Kehyskuntien absoluuttinen riippuvuus suhteessa oman seutunsa

keskuskaupunkiin (kaikkien tulomuuttojsen osuus % 2000-2011 ja pendelöintiaste)

26 kehyskuntaa

ylittää 35 %:in

pendelöintirajan

keskuskaupun-

kiin

16 kehyskunnassa

tulomuuttojen ja

pendelöinnin yh-

teenlaskettu

osuus ylittää 100

%:in rajan

(=abso-luuttinen

riippu-vuus)

Yhteenveto 1 (4) Selvityksessä läpikäytiin 6 kaupunkiseudun yleistä ja väestöllistä kilpailukykyä vuosien

2000-2012 välisenä aikana. Muuttoliike oli yksi tulokulma alueellisessa kilpailukyvyssä

Kuudella kaupunkiseudulla asuu joka neljäs suomalainen (26,3 %). Kuuden kaupunkiseudun

väestönlisäys oli 148 000 henkilöä vuosina 2000-2011

Kuudella kaupunkiseudulla 52 kuntaa, joista 6 keskuskaupunkia ja 46 kehyskuntaa. Analyysin

otos on positiivisesti vino suomalaisesta kuntakentästä, sillä suurin osa kunnista on

väestökehityksen osatekijöiden osalta koko maan parhaimmistoa metropolialueen kehyskuntien

ohella. Esimerkiksi 52 selvityksen kunnasta muuttovoittoa sai maan sisäisestä muuttoliikkeestä

45 kuntaa ja maahanmuutosta 51 kuntaa

Kaupunkiseutujen yleistä kilpailukykyä mitattiin kuuden muuttujan avulla: työllisyysaste,

kouluttautuneisuus, teollisuusvaltaisuus, tuottavuus, yritysdynamiikka ja muuttovetovoima.

Jokaiselle seudulle laskettiin muuttujakohtainen indeksiarvo, jota verrattiin kaikkien seutujen

(71) mediaaniin. Jokaisen muuttujan indeksiarvon perusteella laskettiin

kokonaiskilpailukykyindeksi. Parhaimman kokonaiskilpailukykyarvon saivat Oulun,

Tampereen ja Turun seudut.

© Timo Aro 2013

Yhteenveto 2 (4) Jokaisen kaupunkiseudun kilpailukyky oli demografisesta näkökulmasta erittäin hyvä:

kaupunkiseudut voidaan jakaa määrällisen muuttovetovoiman osalta kolmeen luokkaan.

Ensimmäisessä ryhmässä olivat Tampereen ja Oulun seudut, toisessa Turun ja Jyväskylän

seudut ja kolmannessa Kuopion ja Lahden seudut. Tampereen ja Oulun yhteenlaskettu

väestönlisäys oli noin 92 000 henkilöä vuosina 2000-2011. Väestönlisäys jakautui

keskuskaupunkien ja kehyskuntien välillä tasapainoisimmin Tampereen ja Oulun seuduilla.

Muilla neljällä kaupunkiseudulla väestönlisäys oli epätasapainoinen keskuskaupungin ja

kehyskuntien välillä, mutta jokaisella seudulla eri syistä.

Kaupunkiseutujen demografista kilpailukykyä analysoitiin määrällisestä ja

rakenteellisesta (laadullisesta näkökulmasta). Määrällistä kehitystä analysoitiin

väestönkehityksen osatekijöiden kautta jokaisen seudun ja kunnan osalta. Rakenteellista

kehitystä arvioitiin muuttajien laadullisten taustaominaisuuksien perusteella jokaisen seudun ja

kunnan osalta.

Vain määrällisten ja laadullisten aineistojen yhdistämisen perusteella voidaan tehdä

luotettavia tulkintoja muuttoliikkeen syy- ja seuraussuhteista sekä vaikutuksista

kaupunkiseutujen sisäiseen kehitykseen.

© Timo Aro 2013

Yhteenveto 3 (4)

Rakenteellisesta näkökulmasta (muuttajien taustaominaisuuksien perusteella) erot olivat erittäin

merkittäviä kaupunkiseutujen keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välillä. Muuttoliikkeen

valikoivuus kaupunkiseutujen sisällä tuli esille kaikkien käytettyjen muuttujien kohdalla

(työmarkkina-asema, ikärakenne, koulutusaste, tulorakenne, keskimääräiset tulot, tulokertymä,

muuttojen suuntien yhteys pendelöintiin).

Kolme esimerkkiä rakenteellisesta railosta keskuskaupunkien ja kehyskuntien välillä:

Keskuskaupunkien muuttajien laskennallinen tulokertymä oli 581 miljoonaa euroa negatiivinen vuosina 2000–2010

eli keskimäärin noin 52,8 miljoonaa euroa vuodessa. Kehyskuntien muuttoliikkeen laskennallinen tulokertymä oli

vastaavasti 1,1 miljardia euroa positiivinen vuosina 2000–2010.

Muuttojen vilkkaus ja työssäkäynnin (pendelöinti) suuntautuminen keskuskaupunkiin olivat vahvassa yhteydessä

toisiinsa: mitä suurempi osuus kehyskunnan tulomuutosta perustuu keskuskaupunkiin, sitä korkeampi on myös

pendelöintiaste keskukseen. Toisin sanoen kehyskunnan tulo- ja lähtömuutto- sekä pendelöinti on riippuvainen

keskuskaupungista, jolloin kehyskunta hyötyy samanaikaisesti sekä muuttajien profiilissa olevista eroista että

kerää pendelöijien verotulot.

Muuttajien työmarkkina-asema poikkeaa rajusti keskuskaupunkien ja kehyskuntien välillä. Keskuskaupungit saavat

samanaikaisesti muuttotappiota työllisistä muuttajista ja muuttovoittoa työttömistä ja työvoiman ulkopuolisista.

Kehyskunnissa tilanne on päinvastainen. Rakenteellinen epätasapaino aiheuttaa kumuloituvia positiivisia

kerrannaisvaikutuksia kehyskunnille ja negatiivisia kerrannaisvaikutuksia keskuskaupungeille. Keskuskaupungit

saivat työllisistä muuttotappiota noin 13 000 henkilöä ja työttömistä muuttovoittoa 11 500 henkilöä.

© Timo Aro 2013

Yhteenveto 4 (4) Kaupunkiseutujen sisäinen muuttoliike on luonteeltaan joko tervettä tai epätervettä kunnan

hyötyposition mukaan: yleisesti kehyskunnat kokevat kilpailun terveenä ja keskuskaupungit haitallisena.

Kehyskuntien näkökulmasta muuttoliikkeen määrällinen ja rakenteellinen kehitys on normaalia kuntien välistä kilpailua uusista asukkaista, yrityksistä, investoinneista jne. Tämän logiikan mukaista on se, että kuntien kuuluukin kilpailla keskenään veronmaksajista. Keskuskaupunkien näkökulmasta kehitys näyttäytyy päinvastaisena, vähintään epäterveenä ja – oikeudenmukaisena. Keskuskaupunkien näkökulmasta alueen kokonaisetu on keskeinen tekijä ja kollektiivisen yhteisvastuun pitäisi koskea kaikkia saman toiminnalliseen alueen kuntia eli toisin sanoen muuttajien rakenteesta aiheutuvat epäsymmetriset edut ja haitat pitäisi yhteisesti kyetä tasoittamaan tavalla tai toisella kaupunkiseutujen sisällä.

Kahdesta edellä kuvatusta, toisilleen vastakkaisesta näkökulmasta seuraa, että kehyskuntien intressinä on säilyttää nykytilanne ennallaan ja muuttumattomana niin pitkään kuin mahdollista ja keskuskaupunkien intressistä jokainen muutos merkitsee parannusta aikaisempaan kehitykseen.

Muuttoliikkeen kaksoismekanismi aiheuttaa ajan kanssa kehyskunnille hyvän ja keskuksilla huonon kierteen: kehyskuntien tulomuuttajat ovat keskimääräistä useammin aktiivi-ikäisiä, työssä olevia, koulutettuja ja keski- ja hyvätuloisia ja lähtömuuttajat ovat työvoiman ulkopuolella olevia, työttömiä ja muita pienituloisia ryhmiä. Lisääntyvä maahanmuutto vahvistaa edelleen valikoivaa muuttoliikettä kaupunkiseutujen sisällä 2010-luvulla eli keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välinen eriytyminen tulee kiihtymään.

Jokaisen kaupunkiseudun määrälliset ja rakenteelliset erityispiirteet on analysoitu erikseen selvitysraportissa.

© Timo Aro 2013

K I I T O S ! ! !

VTT Timo Aro

[email protected]

www.timoaro.fi

045 657 7890

kuuden kaupunkiseudun kilpailukyky

Documents