kivistön kaavarunkotyön liikenneselvitys · 2018-08-15 · radan lisäksi hyvä bussilinjasto...
TRANSCRIPT
Kivistön kaavarunko-työn liikenneselvitys
8.6.2018
K i v i s t ö n k a a v a r u n k o t y ö n l i i k e n n e s e l v i t y s
2
SISÄLTÖ
Työn lähtökohdat ja tavoitteet 3
Maankäyttövaihtoehdot ja katuverkko 4
Liikenne-ennuste vuodelle 2040 5
Liikenneverkon toimivuus 6
Joukkoliikenne 7
Pyöräilyverkko 8
Pääkatujen alustavat yleissuunnitelmat 9
Työn ohjausryhmä:
Jaana VirtanenJoonas StenrothOlli TamminenSonja Sahlsten
WSP Finland Oy:
Timo KärkinenMinna RaatikkaAnnika RantalaJari LaaksonenKatarina WallinPieta KupiainenSimo AiraksinenAntti Kataja
K i v i s t ö n k a a v a r u n k o t y ö n l i i k e n n e s e l v i t y s
3
TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET
Sekoittunut kaupunkirakenne ja vehreys
Vantaalla on kysyntää usealle urbaanillekeskukselle. Niiden vetovoima, monipuo-lisuus, palvelukyky ja saavutettavuus edis-tävät kestävää elämäntapaa ja vähentävättarvetta liikkua.
Kivistön suunnittelu pohjautuu kaupunki-rakenteen suunnitteluperiaatteisiin, joidentavoitteena on tuottaa sosiaalisesti, eko-logisesti, kulttuurisesti ja taloudellisestikestävää kaupunkiympäristöä.
Kaupunkirakenteen suunnittelun lähtö-kohtana on, että julkisesta ulkotilasta tuleemittakaavaltaan inhimillistä tilaa. Viherra-kenne on keskeinen osa niin julkista ulko-tilaa kuin myös korttelirakennetta.
Kivistö on kahden aseman kaupunki
Kivistö rakentuu kahden Kehäradan ase-man ympärille: Kivistön ja Lapinkylän. Asu-misesta ja työpaikoista suuri osa sijaitsee600 metrin etäisyydellä asemista. Tämäluo hyvät edellytykset kestävälle liikku-miselle sekä alueen sisällä että alueenulkopuolelle suuntautuvilla matkoilla.
Junayhteyden lisäksi Kivistöstä on hyvätbussiyhteydet etelään Helsingin suuntaan,pohjoiseen Klaukkalan suuntaan ja itäänuseisiin Vantaan kohteisiin.
Kivistö sijaitsee aivan valtatien 3 vieressä,mikä tekee alueen hyvin autolla saavutet-
tavaksi. Auton mahdollistama hyvä seu-dullinen saavutettavuus on hyvien puo-liensa ohella myös riski kestävää liikku-mista koskevien tavoitteiden kannalta.
Tarkasteluissa on ollut kaksi volyymiltäänerilaista rakennevaihtoehtoa. Molemmatovat volyymiltään riittävän suuria hyvienpalvelujen ylläpitämiseksi alueella.
Tavoitteena tukea kestävää liikkumista
Tämän työn tavoitteena oli tarkastella Ki-vistön alueen jalankulku- ja pyöräliiken-teen verkkoa ja sen liittymistä nykyisiinverkkoihin. Alueen joukkoliikenneverkkoaja joukkoliikenneratkaisuja suunnitellaanhuomioiden Klaukkalan suunnan vahvajoukkoliikennekäytävä sekä ajoneuvolii-kenteen verkon toimivuus.
Kivistö on kaupunki-rakenteeltaan tiivis, moni-muotoinen ja vaihteleva
kaupunki, jonka rakenteen mitoitus perustuu viihtyisän ja
toimivan kävely- ja pyöräily-ympäristön tuottamiseen.
K i v i s t ö n k a a v a r u n k o t y ö n l i i k e n n e s e l v i t y s
4
MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT JA KATUVERKKO
Kaksi maankäyttövaihtoehtoa
Kivistön alueesta tarkasteltiin työssä kahtavaihtoehtoa: vaihtoehto 1 (maltillinen) javaihtoehto 2 (tehokas). Edellisessä alueellaon noin 33.000 asukasta ja 19.000 työ-paikkaa, jälkimmäisessä noin 51.000 asu-kasta ja noin 25.000 työpaikkaa. Varsinkinasukkaat sijaitsevat hyvin lähellä asemia
molemmissa vaihtoehdoissa, työpaikkojenpääosa on lentomelurajoitusten takia hie-man etäämmällä asemista.
Vaihtoehdon 2 suurempi asukasmäärä si-jaitsee pääasiassa lähellä Lapinkylän ase-maa. Tehokas rakentaminen tukeutuu pit-kälti Riipiläntiehen.
Merkittävä tekijä Kivistön maankäytössäon alueen länsireunalla oleva kookas kaup-pakeskus. Se palvelee Kivistön lisäksi laa-jemman alueen asiakaskuntaa. Tämä ve-tää alueelle merkittävästi autoliikennettä.
Kestävyyttä tukeva katuverkko
Kivistön katuverkon tärkein yhteys autolii-kenteen kannalta on Tikkurilantie, joka yh-distää Kivistön moottoritiehen (vt 3) län-nessä sekä Keski- ja Itä-Vantaaseen idässä.
Alueen mielenkiintoisin ja haastavin suun-nittelukohde on Kivistön puistokatu. Se eipalvele läpikulkevaa liikennettä, vaan siitäon tarkoitus tulla runsaasti katuvihreää si-sältävä katu, jolla on elävä katutaso.
Autoliikenteen väylien lisäksi alueella onhyvät kävelyn ja pyöräilyn väylät. Vantaanensimmäinen baana, Kvartsiraitti, sijaitseeKivistössä.
Kivistöön hahmoteltu katuverkko ja raken-nemallivaihtoehdot on esitetty liitteessä 1ja maankäyttötiedot osana liikenne-ennus-tetta liitteessä 2.
K i v i s t ö n k a a v a r u n k o t y ö n l i i k e n n e s e l v i t y s
Lähtökohtana rakennemallit
Liikenne-ennusteiden pohjana ovat Kivis-tön alueelle laaditut rakennemallit, jotkasisältävät tiedot alueen maankäytöstä(asukkaat ja työpaikat). Alueen katuverk-koa on tässä työssä suunniteltu rakenne-mallien pohjalta. Muun seudun maankäyt-tö ja liikenneverkko ovat MAL 2019-suunni-telmien uusimmista versioista.
Ennusteet Helmet-liikennemallilla
Kivistön alueen liikenne-ennusteet vuodel-le 2040 on laadittu HSL:n HELMET 3.0 –lii-kennemallilla. Tarkempi malli kattaa Hel-singin seudun. Ympäryskunnat on kuvattukarkeammin.
Tällä hetkellä liikennemallissa liikkuminennoudattaa uusimpien tutkimusten tulok-sia. Kun tarkastellaan pitkällä tulevaisuu-dessa olevaa tilannetta, ovat nämä tiedotvanhentuneita. Siksi tässä työssä on tehtytoiset ennusteet, joissa ihmisten liikkumis-käyttäytyminen on nykyistä enemmänkestävää liikennettä käyttävää. Tämä onmyös Kivistön alueen kehittämisen keskei-nen tavoite, joten tarkastelu tukee näintavoitteiden mukaisen tilanteen tarkaste-lua.
Liikennemäärät vaihtelevat
Perusennusteen mukaan liikennemäärätKivistön pääkaduilla vastaavat Vantaanpääkatuverkon nykyisiä liikennemääriä.
Vilkasliikenteisin katu Kivistössä on Tikku-rilantie. Paljon liikennettä on myös Riipi-läntien eteläosalla. Kolmas liikennemääräl-tään merkittävä katu on Syväkiventie, jokajohtaa valtatielle 3.
Erot perusennusteen ja asennemuutoksenmukaisten liikennemäärien välillä ovatisoja. Todellisuus on todennäköisesti näi-den vaihtoehtojen välillä.
Kivistön liikenteellisten tarkastelujen poh-jana olleita liikenne-ennusteita ja niidenperusteita on esitetty liitteessä 2.5
LIIKENNE-ENNUSTE VUODELLE 2040
K i v i s t ö n k a a v a r u n k o t y ö n l i i k e n n e s e l v i t y s
Liikenneverkon toimivuus keskiössä
Tavoitteena oli selvittää kaavarungon lii-kenneverkon toimivuus tulevaisuuden en-nustetilanteessa, jossa liikennemäärät kas-vavat merkittävästi nykyisestä.
Liikenteen toimivuutta tarkasteltiin kuor-mittuneemmassa tehokkaan maankäytönvaihtoehdossa (ve 2).
Tarkastelu perustui edellä kuvatun liiken-nemallin ennusteisiin, joissa liikkumistot-tumukset pysyvät tulevaisuudessa nykyta-solla. Herkkyystarkasteluna tutkittiin, mi-ten asennemuutokset liikkumistottumuk-sissa vaikuttavat liikenteen toimivuuteen.
Liittymätyyppejä ja kaistamääriä liittymis-sä muutettiin alustavien simulointitulostenpohjalta. Kiertoliittymät toimivat hyvinmonissa tilanteissa, mutta nyt liikennevir-rat Tikkurilantiellä olivat niiden toimivuu-den kannalta huonot. Myöskään sijaintikaupunkikeskustassa ei ole ideaali paljontilaa vaativalle liittymätyypille.
Toimivuus kohtuullisella tasolla
Tarkasteltu katuverkko välittää liikennettäkohtuullisesti kun huomioidaan, että ky-seessä on tiiviisti rakennettu kaupunkiym-päristö. Tarkastelun tulos on vastaava kai-
kissa tutkituissa verkkovaihtoehdoissa.Näin ollen liikenteen toimivuus ei muodos-ta estettä alueen suunnitellun mukaisellekehittämiselle.
Tarkastelutilanne edustaa eniten autolii-kennettä synnyttävää vaihtoehtoa. Näin ol-len liikenneverkon toimivuus on nyt tar-kasteltua parempi, jos maankäytön volyy-mi on pienempi tai liikkumiskäyttäytymi-nen muuttuu nykyistä enemmän kestävääliikkumista suosivaksi.
Toimivuustarkastelun menetelmä sekä tar-kastelun tulokset on esitetty liitteessä 3.
6
LIIKENNEVERKON TOIMIVUUS
K i v i s t ö n k a a v a r u n k o t y ö n l i i k e n n e s e l v i t y s
Kivistö tukeutuu Kehärataan
Kivistön joukkoliikenneyhteyksien keskei-nen tekijä on Kehärata, joka tarjoaa alueel-le hyvät yhteydet niin etelään kuin itään-kin. Tarkastelluissa vaihtoehdoissa on vuo-den 2040 tilanteessa kaksi asemaa, eli Ki-vistön lisäksi myös Lapinkylä. RatayhteyttäKlaukkalan suuntaan ei vuoden 2040 ti-lanteessa ole.
Radan lisäksi hyvä bussilinjasto
Työssä suunniteltiin Kivistön alueelle bussi-linjasto. Lähtökohtana suunnittelussa oli-vat HSL:n suunnitteluohjeet.
Suurin osa alueen asukkaista asuu kävely-matkan päässä Kivistön tai Lapinkylän ase-mista. Liityntää tarvitsevat vain kauempa-na asemasta olevat, lähinnä vanhat oma-koti- ja pientaloalueet.
Lyhyiden liityntälinjojen sijaan kauempanaasemista olevien alueiden joukkoliikenne-palvelut järjestettiin jatkamalla Kivistöönmuualta saapuvia linjoja siten, että myösreuna-alueille, kuten Koivupäähän, saa-daan riittävä joukkoliikennepalvelu.
Tarve raitiotieyhteydelle arvioitiin
Aikaisemmissa suunnitelmissa on varau-duttu raitiotieyhteyteen Kivistöstä itäänTikkurilantietä pitkin. Tässä työssä tutkit-tiin millaisen kuormituksen tämä linja sai-
si. Käyttäjämäärät olivat suurimmallakinmaankäytöllä raitiotielle liian pieniä. Run-kobussi pystyy hoitamaan syntyvän kysyn-nän.
Klaukkalan suunnan joukkoliikenne
Kivistön kaavarunkotyön liikenneselvityk-sen kanssa samanaikaisesti selvitettiinKlaukkalan suunnan vahvan joukkoliiken-nekäytävän kehittämistä. Työssä vertailtiinratkaisumalleina nykyisen kaltaista linjas-toa, liityntälinjastoa, runkolinjaa, superbus-sia ja raitiotietä. Kivistön asema oli keskei-nen tekijä kaikissa nykyisen tyyppistä lin-jastoa lukuun ottamatta.
Joukkoliikennetarkastelun tulokset on esi-tetty liitteessä 4.
7
JOUKKOLIIKENNE
K i v i s t ö n k a a v a r u n k o t y ö n l i i k e n n e s e l v i t y s
8
PYÖRÄILYVERKKO
Pyöräilyverkon hierarkia
Pyöräilyn reitit Kivistössä on luokiteltu toi-minnallisesti. Pääverkosta on erotettu pyö-räilyn laatukäytäväverkosto, joka edustaapyöräilyverkoston korkeinta laatua.
Suunnittelun lähtökohtana on, että kokokatuverkko on osa pyöräilyverkkoa, vaikkakaikkia tonttikatuja ei ole esitetty verkko-kartassa. Tonttikaduilla pyöräily on osoi-tettu ajoradalle ja jalankulku jalkakäytä-välle.
Väylätyyppien periaatteet
Pyöräilyväylän tyyppejä ovat eroteltu jalan-kulku- ja pyörätie, yhdistetty jalankulku- japyörätie sekä pyöräkatu. Pyöräilyväyläntyyppi on valittu pyöräilyverkon luokituk-sen, autoliikenteen nopeusrajoituksen jaliikennemäärien mukaan. Uusin väylätyyp-pi on pyöräkatu, jota on tarkasteltu yhdes-sä Kivistön puistokadun vaihtoehdossa.
Edellisiä täydentäviä ovat viherreitit, jotkaovat pyöräilyn paikallisreittejä. Ne tarjoavatvehreän ja virkistävän yhteyden pyöräilylle.Väylät voivat olla yhdistettyjä tai eroteltujaväyliä.
Jo rakennetulla alueilla Kivistön pohjois-osassa on väylätyyppien valinnalla pyrittyselkeyttämään eri liikkujien rooleja. Osanykyisistä yhdistetyistä väylistä on muu-tettu sekaliikenneväyliksi eli hitaiksi tontti-kaduiksi, jossa pyöräily on ajoradalla.
Esimerkkejä väylistä ja kalusteista
Raporttiin on koottu muutamia hyviä esi-merkkejä pyöräväylistä, niiden sovittami-sesta ympäristöön sekä kävelyn ja pyöräi-lyn alueilla olevista kalusteista, joilla alueis-ta tehdään viihtyisiä.
Pyöräteiden ja autojen pysäköintipaikko-jen turvallinen yhteensovittaminen keskus-ta-alueilla on hyvin tärkeää. Lähtökohtanaon jäsentää tila selvästi käyttötarkoituksenmukaan.
Pyöräilyverkon kuvaus ja aineistot ovat liit-teessä 5.
K i v i s t ö n k a a v a r u n k o t y ö n l i i k e n n e s e l v i t y s
9
PÄÄKATUJEN ALUSTAVAT YLEISSUUNNITELMAT
Pääkaduista on laadittu kolme eri versiota.Suurimmat erot vaihtoehtojen välillä ovatKivistön puistokadulla, mutta myös Tikku-rilantiellä on tutkittu erilaisia ratkaisuja.
Autoliikenteen pääkatu
Tikkurilantie on Kivistön tärkein itä-länsi-suuntainen pääkatu. Se on Kivistön ja La-pinkylän keskusten välillä nelikaistainen
katu, jonka nopeusrajoitus on 50 km/h.Tärkeimmät liittymät ovat valo-ohjattuja janiissä liikennemäärät edellyttävät erillisiäkääntymiskaistoja..
Tikkurilantie rajaa Lapinkylän keskustaneteläosaa. Radan ja kadun väliin jää varsinvähän tilaa rakentamiselle. Tämän vuoksisuunnitelmaversiossa 3 on tutkittu kadunviemistä hieman kauemmaksi radasta.
Yhteys Lapinkylän asemalle
Riipiläntie yhdistää merkittävän osan Kivis-tön alueen asukkaista Lapinkylän asemaanja edelleen Tikkurilantielle. Riipiläntien al-kuosa on hyvin tehokkaan rakentamisenaluetta.
Katu on suunnitelmassa eteläosaltaan ne-likaistainen. Neljää kaistaa tarvitaan liiken-teelle vain vilkkaimpina aikoina, muulloinreunakaistat voisivat olla pysäköintikäy-tössä.
Viihtyisä keskustakatu
Kivistön puistokatu on keskeinen katu Ke-häradan ja Tikkurilantien välisellä alueella.Katu yhdistää Kivistön kauppakeskuksenja Lapinkylän aseman.
Katu on erilainen kaikissa kolmessa erisuunnitelmaversiossa. Ensimmäinen onyksinkertainen, varsin suoralinjainen puis-tokatu. Versiossa kaksi kadun linjausta onmuokattu siten, että pitkiä suoria osuuksiaei synny. Kolmannessa versiossa katu onmuutettu keskeiseltä osaltaan pyöräka-duksi.
Jotta kadulle ei tulisi läpikulkuliikennettä,niin kolmannessa versiossa katu on kat-kaistu Riipiläntien liittymästä ja muutettukeskeiseltä osaltaan pyöräkaduksi.
Edellä mainittujen katujen alustavat yleis-suunnitelmat on esitetty liitteessä 6.