Kraatterijärvi Geopark -esiselvityshanke83266

ProjektipäällikötHeikki Mäkipää ja Sari Kujala

31.10.2019

1. Kraatterijärvi Geopark -hankkeen tavoitteet

Hankkeen tavoitteena oli selvittää niiden edellytysten täyttyminen, jotka UNESCO vaatii Global Geopark -statuksen saamiseksi sekä alueellinen tahtotila statusta kohtaan.

2. Yhteenveto

Tiiviinä yhteenvetona Kraatterijärven Geopark -esiselvityshankkeesta voidaan sanoa, että UNESCOn itsear-viointilomakkeen mukaiset vaatimukset täytetään varsin hyvin. Nykyisellään Geoparkin alue saa 64,3 % kai-kista pisteistä. Ehdottomana alarajana kansallinen Geopark-toimikunta pitää 50 % tasoa.

Itsearvioinnin yhteenveto:1. Geologia ja maisema (3000p. painoarvo 35%) …………............................... pisteet 2230/30002. Hallinnointi (1000p. painoarvo 25%) ………………………........................ pisteet 685/10003. Tiedon jakaminen, koulutus, opetus, tutkimus (1000p. painoarvo 15%) .... pisteet 640/10004. Geoturismi (sis. mm. mainosmateriaalit, näyttelyt, opasteet, infra, reitit 1000p. painoarvo 15%) …………………………………………............................................................. pisteet 685/10005. Kestävä aluetalouden kehittäminen (sis. paikallisten tuotteiden menekin edistäminen, luonnon- ja kulttuuriperintö, Geofood, paikalliset matkamuistotuotteet, yritysten verkostoituminen 1000p. painoarvo 10%) ……………………………………………………………... pisteet 230/1000

Kuten yllä käy ilmi, geologinen perusta, joka on suurimmalla painoarvolla, on Lappajärven kraatterin osalta erinomaisella tasolla. Kehittämiskohteista aluetaloudelliset toimenpiteet nostettava keskiöön jatkokehitystyön alussa.

Tahtotilan kartoituksissa asia herätti kiinnostusta ja myönteistä suhtautumista. Kunnan-/kaupunginhallitus-ten/-valtuustojen kuulemisissa asiaan suhtauduttiin kiinnostuneesti ja myönteisesti. Pienemmissä haastatte-luissa matkailutoimijoiden ja -yrittäjien kanssa kävi ilmi selkeä innostus ja kaipuu isoon ja vahvaan matkai-lutoiminnan kehittämiseen ja kehittäjään. Yrittäjät uskovat Unescon Geopark-statuksen tuomaan hyötyyn ja todennäköinen turistilisäys nähtiin alueen elinvoimalle merkittävänä. Alueen matkailulle halutaan pitkäjän-teinen veturi.

Esiselvityshankkeen perusteella Geopark-prosessiin ryhtymistä voidaan suositella. Kraatterijärven Geopark -esiselvityksen (2018-2019) aikana saatujen selvitysten ja ohjeiden perusteella UNESCOn Global Geopark hakemuksen tekeminen ja koordinaatio vaatii kahden henkilön lähes täysipäi-väistä työskentelyä kahden vuoden ajan. Näihin selvityksiin ja ohjeisiin viitaten esitetään Kraatterijärven Geopark hakemukseen sidottavaksi hankkeen suunnittelija ja hankkeen geologisesta sisällöstä vastaava geo-logi. Tärkeää on jakaa hankkeen vastuualueet tarkasti (ks. Liite 1). Käytännössä työnjako suunnittelijan ja geologin välillä on mitoitettu niin, että suunnittelija on koko hankekauden työssä kun taas geologin tehtävä keskittyy hankkeen kolmelle ensipuolikkaalle johtuen siitä työstä mitä aiemmissa hankkeissa on jo tehty.

Toimenpiteet ovat suoraan seurausta UNESCOn vaatimuslistasta, jota voidaan noudattaa myös ajallisesti. Kiireisimpinä toimenpiteinä ovat alueen geologiaan ja Geoparkin hallintoon liittyvät kysymykset aluetaloudelisten toimenpiteiden lisäksi. Molemmissa on Geoparkin esiselvityshankkeessa tehty jo mallit, jotka ovat käyneet kaikissa kunnissa lausunnolla. Kesä 2020 on maastotöiden (sekä geologisten että viitoituksiin liittyvä) aikaa.

Geopark-ideailta Evijärvellä Maalaiskartano Puustellissa syyskuussa. Yrittäjät pohtivat odotuksia ja hyötyjä Geoparkiin liittyen.

2

3

3. Raportti

3.1. Selvityksen lähtökohtia

Kraatterijärven seudulla (Evijärvi, Lappajärvi, Vim- peli, Alajärvi, Soini ja Ähtäri) ovat alueen kunnat, yritykset ja kolmas sektori tehneet viimeisen viiden vuoden aikana erilaisia toimenpiteitä ja hankkeita, joiden yhtenä päämääränä on ollut Geopark-statuk-sen saaminen Lappajärven ainutlaatuiselle meteo-riittikraatterille. Tästä kokonaisuudesta käytetään työnimeä Kraatterijärven Geopark – Impact Crater-lake Geopark.

Hanke on osa laajempaa alueellista kehittämistä säteillen aina koko läntisen Suomen alueelle. Erityistä merkitystä sillä on Etelä-Pohjanmaan matkailulliselle imagolle, joka kaipaa sellaista kärkeä, johon maakun-nan ihmiset ja toimijat voivat identifioitua. Kraatteri-järven Geopark on sellainen.

Järviseudun ehdoton kärki historiallises-ti, kulttuurillisesti ja matkailullisesti on Euroopan suurin Kraatterijärvi Lap-pajärvi. Sen valjastaminen palvele-maan matkailua tapahtui vuonna 1994 eli 18 vuotta sen jälkeen kun jär-vi oli todistettu muodostuneen n. 78 miljoonaa vuotta sitten syntyneeseen meteoriitin törmäyksen aiheuttaneeseen kraatteriin.

Tämä esi-geopark hanke kesti toistakymmentä vuotta Järvipohjanmaan Matkailu- osuuskunnaksi järjestäytyneiden matkailualan yrittä-jien toimesta. Alueen geologisesti merkittävät kohteet avattiin yleisölle ja niihin järjestettiin opastus:

• Lappajärvi: meteoriittinäyttely, meteoriittipolku, Lappajärven synty -elokuva, kärnäiittilouhos ja kairauspaikka DII 301 • Vimpeli: kraatterin reuna Lakeaharjulla ja näköalapaikka • Alajärvi: luolastot Pyhävuorella ja näköalapaikka, tulivuorikeskus, kivimuseo ja Gemstone Cafe.

Geopark-ajatus sai uutta tuulta purjeisiinsa 2014, jol-loin Järviseudulla aloitettiin Järviseudun Outdoors-Life -hanke. Hankkeen tarkoituksena oli suoraan tai välillisesti kehittää alueen luonto-, aktiviteetti- sekä hyvinvointimatkailua tukevia reitistöjä ja tätä kautta edistää niihin liittyvien tuotteiden ja palveluiden ke-hittymistä. Tavoitteena oli kehittää seutukuntaa Luon-

non Omana Puistona, joka tarjoaa elämyksiä alueen historiasta, kulttuurista sekä luonnosta.

Hankkeen toimenpitein edistettiin uusien virkistys- ja matkailukäyttöön soveltuvien, virallisesti luokiteltu-jen reitistöjen toteuttamista. Samalla selvitettiin myös muita alueita, joille voidaan kehittää uusia virkistys- ja aktiviteettimatkailua palvelevia kokonaisuuksia. Hankkeessa kehitettiin reitistöjen sisältöjä sekä toi- minnallisuutta huomioiden alueen historia- ja perin-netieto.

Hanke myös kartoitti uusia melontaan soveltuvia reit-tejä jo aikaisemmin kartoitetun Tervareitin jatkoksi. Hankkeen toimesta alueella aloitettiin prosessi, jonka tavoite oli saada alueen toimijat tunnistamaan parem-min Kraatterijärven (Lappajärvi) syntymisen ainut-laatuisuuden ja sen tarjoamat mahdollisuudet mm. matkailun kehittämisessä.

Tavoitteen saavuttamisesi hanke kokosi alueellisia, maakunnallisia sekä kan-

sallisia toimijoita suunnittelemaan, miten alueen omaleimaisuutta voidaan hyödyntää kehittämis- työssä.

Hankkeen aikana nousi esille tarve selvittää, voitaisiinko Kraatteri-

järven alueelle hakea Geopark-status-ta sekä toteuttaa sitä tukeva geo- ja luon-

tokeskus, joka kokoaa yhteen järven erikoisen syntyhistori-

an, ympäröivän luonnon sekä järviseutulaisen histo-rian ja kulttuurin. OutdoorsLife-hankkeen toimesta nämä mahdollisuudet on saatu näkyväksi ja ne an-tavat hyvät lähtökohdat jatkaa kehittämistyötä nyt hankeen päättymisen jälkeen.

Ehkä merkittävin jatkumo OutdoorsLife-hankkeel-le oli vuonna 2016 aloitettu Kraatterijärven Georeit-ti -hanke. Siinä suunniteltiin yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen geologien kanssa alueelle geolo-gista luontoreittiä, joka kiertää Euroopan suurimman kraatterijärven (Lappajärven) ympäri. Reitti esittelee monipuolisesti alueen maa- ja kallioperägeologiaa ja pieneltä osin myös historiaa. Hankkeen puitteissa on toimitettu loistava ja lähes täydellinen raportti. Raporttia täydentävät verkossa olevat karttapalvelut. Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna-palvelun ja Google Mapsin avulla on tehty Kraatterijärven Geo-reitin kartta kohdekuvauksineen. Hankkeesta: https://intolinkki.net/georeitti/

Japanilaisia vieraita tutustumassa elokuussa 2019 Pyhävuoren alueeseen.

4Taivaan ja maan välillä -hankkeessa (2016-2018) hyödynnettiin kokonaisvaltaisesti Lappajärven geologinen syntyhistoria luomalla valtakunnallises-ti merkittävä kohde sekä paikallisille asukkaille että Kraatterijärven alueella vieraileville ryhmille ja yksit-täisille turisteille.

Tämä maailmanlaajuisesti merkittävä meteoriittikes- kus sai rinnalleen harvinaisia mineraaleja sisältävän laajan kokoelman, jota käytetään myös opetustar-koitukseen. Hankkeessa toteutettiin kokonaisuuden vaatimat rakenteelliset muutokset Hotelli Kivitipun pohjakerrokseen sijoittuvassa keskuksessa sekä teh- tiin kustakin aihekokonaisuudesta pienimuotoisem-mat näyttelyt Kivitipun aulaan. Kokonaisuus palvelee myös Geopark-statuksen saamisen vaatimana info-pisteenä.

Käännekohdan alueen geoturismin kehittymiselle luotiin Järviseudun matkailun Master Planin yhtey-dessä. Se osoitti suuntaviivat yhteisesti sovituille toi- menpiteille Kraatterijärven Järviseudulle (Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi ja Vimpeli). Master Plan on kehit-tämisen työkalu, jota voidaan hyödyntää ohjaamaan matkailun kehittämistä alueella.

Samanaikaisesti Geopark-alueen eteläosassa oli tehty mittavia uudistuksia ja aikaansaatu Ähtärin eläinpuis-toon harvinainen Panda-kokonaisuus, jonka aikaan-saama mielenkiinto ylitti valtakunnallisen kynnyksen. Näin ollen oli luontevaa ottaa Ähtärin matkailualue mukaan yhteiseen Geopark-hankkeeseen etenkin kun Ähtärin geologinen historia on kiinteästi kytköksissä Järviseudun historiaan.

3.2. Tehtävien jako ja aikataulu sekä hankkeen ra-hoitus Hankkeeseen palkattiin kaksi osa-aikaista työntekijää: Sari Kujala ja Heikki Mäkipää. Sari Kujalan pääasial-linen tehtävä oli hankkeen tavoitteiden mukaisesti sel-vittää alueella vallitseva tahtotila Geoparkia kohtaan, kun taas Heikki Mäkipään tehtävänä oli selvittää alu-een geologisten kohteiden riittävyys ja taso UNESCOn vaatimuksia vastaavaksi.

Hankkeen aikana järjestettiin yksi ohjausryhmä- kokous. Hankkeen kustannusarvio oli 40.000 euroa, josta julkinen tuki oli 36.000 euroa, ja josta Lappa-järven kunnan suora tuki hankkeelle oli 10.000 eu-roa. Hankkeessa oli vastikkeetonta työtä budjetoitu 4.000 euroa, mikä toteutui. Hankkeen aikataulu oli 1.11.2018-31.10.2019 ja hanke toteutui aikataulussa.

3.3.Unescon Global Geopark -käsitteet

Mikä on Geopark?Geopark on yhtenäinen maantieteellinen alue, joka sisältää merkit-tävää geologista perin- töä sekä ekologisesti, arkeologisesti, historialli- sesti tai kulttuurillisesti tärkeitä kohteita tai arvoja. Se on UNES- COn myöntämä status.Geoparkissa on tärkeää alueen luonnon ja kulttuuri- perinnön vaaliminen ja kestävät toimintatavat.Geopark ei ole suojelualue tai -ohjelma.

Geopark edistää alueen matkailua, yritys- ja liiketoi- mintaa, tutkimusta ja opetusta sekä kansainväli- syyttä ja yhteistyötä Geopark-verkoston kautta. Sen tulee kehittää alueen elinkeinoelämää kestävän geo-turismin kautta. Geopark on työkalu ja toimintamalli luontomatkailun pitkäjänteiseen kehittämiseen.

Geoparkin tavoitteena on myös lisätä alueen asuk-kaiden kotiseudun tuntemusta ja arvostusta.

3.4. Geopark-alueen statuksen saannin kriteerit Kriteerit ovat UNESCOn toimesta selkeät:- yksi keskeisimmistä kriteereistä on alueen sitou-tuminen Geopark-hankkeeseen. Se tulee näkyä pai-kallisten ihmisten toiminnoissa, yritysten ja yhdistys-ten tuotteiden markkinoinnissa ja alueen kuntien välisenä yhteistyönä- toinen merkittävä kriteeri on geologisen perimän olemassaolo: geologiset kohteet tulee olla kansainvä-lisesti ja kansallisesti merkittäviä.

3.5. Alueen asukkaiden, yritysten, yhdistysten ja julkishallinnon sitouttaminen

Alueen asukkaiden mielipiteiden kartoittamisek-si järjestettiin erilaisia tilaisuuksia ja avattiin alueen omat nettisivut, www.kraatterjarvigeopark.fi sekä Kraatterijärvi Geopark -Facebook-sivu ja Instagram. Näissä ihmiset saivat tuoda omia mielipiteitään va-paasti julki. Samoin Sari Kujalan toimesta esiteltiin Kraatterijärven geokohteita paikan päällä käyden. Lisäksi Geoparkista valmistettiin esitteitä jaettavaksi alueen yrityksiin ja ihmisille eri tilaisuuksissa.

Geoparkista käytiin kertomassa kaikille alueen valtuustoille / hallituksille.

Tässä Evijärvellä 18.3.2019.

5TilaisuudetAktivointitilaisuuksien välityksellä tavoitettiin 549 ih-mistä. Kraatterijärven Geopark -esiselvityshanke oli kertomassa Geoparkista kaikkiaan 20 eri tilaisuudes-sa alueella. Lisäksi syyskuussa järjestettiin avoimet työpajaillat yritysten ja yhdistysten edustajille Evi-järvellä, Alajärvellä ja Lappajärvellä. Näihin idea-/in-foiltoihin osallistui yhteensä 32 henkilöä.

Alueen kaikkien kuntien (Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli, Soini, Ähtäri) hal-lituksille / valtuustoille käytiin kerto-massa Geoparkista. Alueen matkai-lutoimijoita ja yrittäjiä tavoitettiin paitsi syksyn työpajailloissa, myös Lappajärven kunnan Aasia-hankkeen tilaisuudessa, Etelä-Pohjanmaan mat-kailukehittäjien tilaisuudessa, Lakea-harjun kehittämistyöryhmässä ja erityi- senä yhteistyökumppanina Kraatterijärven Toimijat ry:n tilaisuuksissa. Senioreille käytiin kertomassa Geoparkista Aijjoos-hankkeen tilai- suudessa ja nuoria tavoitettiin Lappajärven yläkoulun MOK-päivässä (monialainen oppimiskokonaisuus) sekä Soinin Luonto- ja erä- messuilla ja Lappajärven markkinoilla, joissa vetonaulana oli virtuaalilaseilla katsottava 3D-esitys Lappajärven synnystä.

Alueen ulkopuolisille tietoutta Kraatterijärven Geoparkista lisättiin maakunnallisessa viestintä- koulutuksessa huhtikuussa, Suomen Geopark -toimijoiden kokouksessa Lahdessa toukokuussa sekä valtakunnallisen Lokaali-tapahtuman retkeili-jöille elokuussa. Näiden lisäksi tehtiin haastatteluita alueella toimivien aktiivisten matkailutoimijoiden ja -yrittäjien kanssa.

Elokuun lopulla tehtiin tutustumismatka Rokua Geoparkiin ja matkalle osallistui 21 alueen aktii- vista kehittäjää mukaan lukien kuntien/kaupun- kien ylintä virkajohtoa sekä luottamushenkilö- johtoa. Matkalla saatiin paitsi arvokasta tietoa Geoparkina toimimisesta, myös saatiin kuulla kehittäjien / kuntien / kaupunkien ajatuksia Geoparkiin ryhtymisestä.

Mitä tahtotilan kartoituksissa selvisi? Tiivistettynä voisi sanoa, että asia herätti kiinnostus-ta ja myönteistä suhtautumista. Asiaa tukee voimakas yleinen luontomatkailun buumi ja mahdollinen Unes- con Geopark-statuksen tuoma turistilisäys alueelle.

Kunnan-/kaupunginhallitusten/-valtuustojen kuulemisissa asiaa pidettiin yleisesti ottaen mielenkiin-

toisena ja hyvänä. Kysymyksiä tuli Geopark-statuk-sen aiheuttamista kustannuksista, vaiku-

tuksista matkailijamääriin sekä soiden ja tuulivoiman asemasta Geoparkissa.

Pienemmissä haastatteluissa mat-kailutoimijoiden ja -yrittäjien kanssa kävi ilmi selkeä innostus ja kaipuu isoon ja vahvaan matkailutoimin-

nan kehittämiseen ja kehittäjään. Geopark-statuksen tuomaan hyötyyn

uskotaan. ”Selvästi pinnan alla porisee.” Odotetaan vain, että joku lähtee joukkoja

johtamaan.

Koska kyseessä on esiselvityshan-ke, nouseviin kysymyksiin myös haettiin vastauk-sia. Rokualta saimme hyvää tietoa kustannuksis-ta ja matkailijamääristä: Rokualla kolme kuntaa (Muhos, Utajärvi, Vaala) budjetoivat Geoparkiin vuosittain 55.000 € / kunta + 13.000 € aluekehitys- yhtiö Humanpolikseen. Rokualla kävijämäärät ovat 200.000 luokkaa ja prosenteissa kasvu on ollut 30.

Soiden ja tuulivoiman asemasta Geoparkissa nousseisiin kysymyksiin löytyy myös tietoa. Kos-ka Geopark ei ole suojelualue eikä -ohjelma, se ei estä mitään laillista liiketoimintaa alueellaan. Lauhanvuori-Hämeenkangas saa todennäköisesti UNESCOn statuksen ensi keväänä. Heillä on teemana suoluonnon kehitys. Heillä on alueellaan sekä rauhoitettuja soita että turvetuotantoa.

Tuulivoimankaan suhteen ei Geopark-status tuo estettä. Espanjan Sevillassa syyskuussa pide-

tyssä 15th European Geoparks Confer-encessa tärkein Keynote-puhuja oli

Maxie Syren UNESCOn kommissi- osta, joka otti kantaa voimak-kaasti mm. tuulivoimaloihin Geopark-alueilla.

Hän näki saksalaisena siinä piilevän mahdollisuuden alueellisen Geopar-

kin korottautua muiden yläpuolelle

Geopark-tietoutta levitettiin myös mm. markkinoilla ja messuilla. Virtuaalilasit

olivat kiinnostava vetonaula.

Tutustumismatkalle Rokua Geoparkiin osallistui hyvä joukko alueemme päättäjiä, ylintä virkajohtoa sekä matkailukehittäjiä.

6”Zero Emmission Area”-ajatuksella. Kaikissa neljässä Sevillan konferenssin Keynote-puheessa oli voimak-kaasti esillä ympäristönäkökulma ja Geoparkien osuus ilmastonmuutoksen estäjänä. Ajatuksena on, että jos kukin pieni Geopark-alue kykenee osoittamaan alu- eellisesti konkreettisia tekoja ilmaston muutoksen estäjänä, niin sillä on kymmenkertainen vaikutus suurempien alueiden toimiin. ”Tuntui, että tästä tuli yksi kantava voima koko verkostossa.”

Työpajoissa-/ideailloissa osanottajat jaettiin ryhmiin ja he saivat pohtia vastauksia Geoparkiin liittyviin ky-symyksiin. Seuraavassa esitellään kysymykset ja nii-hin tulleet vastaukset tiivistettyinä, eniten mainintoja saaneet ensin.

A) Mitä odotat Geoparkilta jos/kun se toteutuu? Mitä hyvää / huonoa Geopark voisi alueelle tuoda?

Hyvää:• kansainvälistyminen ja matkailijoiden lisääntymi- nen, tunnettuus ja vetovoima• alueen laajuista yhteistyötä ja markkinointia ilman kuntarajoja; pitkäjänteistä, suunnitelmallista kehit-tämistä• taloudellinen hyöty omalle yritykselle ja alueelle • oman alueen tuntemuksen ja arvostuksen sekä alueellisen itsetunnon nousu• yhteinen aluebrändi, markkinointiyhteistyö ja toimiva yhteistyöverkosto yrittäjille• Geopark-kohteiden reitit, opasteet ja kartat tulevat kuntoon• tuotteistusta (yleisesti sekä yksi maininta kärnäiitin osalta) • työpaikkoja ja uusia yrittäjiä• historia näkyväksi, tarinat käytössä• saarien hyödyntäminen: laavu- ym. kohde, kesä-/talvikäyttö: tähti-iglut, kesäyöt• tuo aktiviteetteja myös alueen asukkaille ja mök-kiläisille • kielitaitoa• lisää tutkimusta Lappajärven kraatterista

”Onnistuessaan loistava luontomatkailukohde, joka kannat-taa tuotteistaa yhtenä palikkana Vaasan (Merenkurkku, Sö-derfjärden), Power Parkin ja Ähtärin kanssa.”

Huonoa:• krääsää ja roskaa, luonnon sotkemista• turistivirtoja! loppuisi tämä luonnonrauha ja her-rankukkarossa oleminen• status ei saa sitoa liiaksi ns. elävää vuorovaikutusta eikä saa kahlita liiaksi luontomatkailua, ei jähmettää kaavaan ihmistä

• monikulttuurisuus• yrittäjien välistä kateutta• kuntien rahoitustarve, estää alueen muiden palve-luiden kehittymisen• ”Elleivät tule tänne, menevät muualle. Ei huonoa!”

Lappajärven työpajassa pohdittiin myös Unescon asennetta tuulivoimaan ja mahdollisten tuulivoi- maloiden haitallista vaikutusta maisemaan.

B) Miten Geopark voisi näkyä yrityksesi/yhdistyk-sesi toiminnassa?

Yhdistys:• toiminnan laajentuminen henkisesti ja fyysisesti• vaikuttamismahdollisuuksien lisääntyminen• jäsenistölle: konkretisoituminen -> kertoo yhteisen tavoitteen• jäsenistölle uusien kumppanuuksien syntymistä -> kasvu ja menestyminen• jäsentää toimintaa pitkällä tähtäimellä

Yritys:• ”logotuotteet” myynnissä, paikalliset tuotteet ja paikallisen tekemisen tuotteistaminen (mm. käsi-työt), matkailijoiden osallistaminen sekä yhdessä te-keminen: yhteiset tuotteet/palvelut• muutosajuri, uusi alku: liikkeelle paneva voima• kaivattu erottautumistekijä = tarinan hyödyntämi-nen• markkinointi ja mainonta lähelle ja kauas• verkoston tuki eri toimijoiden välillä• infopisteenä toimiminen

C) Miten Geoparkin pitäisi näkyä konkreettisesti alueella / ”katukuvassa”?

• yhtenäinen alue ilman kuntarajoja, kohteet/reitit hyvin merkityt ja opastetut jokaisessa kunnassa (opasteet ja tienvarsiopasteet)• ainutlaatuisen hyvät ja siistit reitit• erilaisia kohdereittejä, erimittaisia, esim. 3 kohdetta• vaellusreitit, puis-toalueet tms. alueet voisi nimetä ava- ruuden tai Geopark-nimien mukaan ja voisi näkyä yritysten tai tiestön nimissä• pieniä ”meteoriitteja” joka puolella aluetta,

Työpaja- / infoiltojen satoa.

7infotauluja / opasteita, joissa samanlainen ”meteoriit-ti”kimpale• seutukunnan strategia —> velvoittaa kaikki kunnat huomioimaan omissa strategioissaan = sitoutumin-en• kraatterijärven yhtenäinen näkyvyys, brändäys, tuotteet ja tarinat• alueen yhteinen logo ja geofiltteri mm. Snapchatiin• lisätty todellisuus (Augmented reality, AR)• pitää myös kuulua!• ympärivuotista toimintaa• kuntalaisten oma tietämys asiasta, paikallistun-temuksen lisääntyminen, asukkaat markkinoi-jina ja suosittelijoina, kotiseutuylpeyttä• kattava yhtenäinen nettisivusto palve-luille• palveluiden tason nousu• ”logotuotteet”, tuotteet ja palvelut• infokeskukset• uudet aluevaltaukset —> yli toimi-alarajojen, ei vain matkailussa: mark-kinointiviestintä läpileikaten eri toimi-alat• ei tuulimyllyjä horisontissa• kävijämäärien lisääntymisenä

Kraatterijärvi Geopark -esiselvityshankkeen aikana syntyi myös ensimmäinen Geopark-tuote! Tuote syn-tyi yrittäjän halusta ja yhteydenotosta ja tuote ”Kraat-terijärven Metsäkukkahunaja Lappajärveltä” lanseer-attiin Lappajärven kesämarkkinoilla. Tuotteessa on Kraatterijärvi Geopark -esiselvitysvaiheen logo. Näin aikaisessa vaiheessa syntynyt Geopark-tuote osoittaa, että aihe kiinnostaa ja siitä halutaan hyötyä.

3.6. Perustietoa Kraatterijärven geologiasta ja alueesta Geologiset kohteetAlueella identifioitiin esiselvitysvaiheessa yhteensä:• 60 kansainvälisesti ja/tai kansallisesti mielenkiinto-ista geologista kohdetta• 6 geodiversiteettiä• 12 erityyppistä kivilajia (pääkivilajeina).

Muut kohteet• alueella identifioitiin satoja kivikautisia asuinsijoja• alue on rikas kulttuuriperimältään• alueella on kehittynyt matkailun infrastruktuuri• alueesta on kehittymässä kansainväliset mittapuut täyttävä luontomatkailukohde reitistöineen (mm. kanootti-, pyöräily-, patikointi- ja hiihtoreitit)• alueella on runsaasti kulttuurikohteita; museot, kirkot, näyttelyt jne.

3.7. Kraatterijärven Geopark -alueen rajausvaih-toehdot

a) YleistäGeopark alueen rajaukselle tulee olla perustelut. Esisel-vityshankkeen aikana konsultoitiin kaikkia Suomes-sa eri vaiheissa olleita Geoparkeja ja niistä saatujen UNESCOn omien arvioijien raporteista käy ilmi, että kuntarajaus on ehdottomasti selkein.

b) Kraatterijärven Geopark -rajaus Pohdittaessa alueen rajausta koskemaan ainoastaan

itse kraatterijärven ympäristöä havai-taan monen oleellisen asian ra-

jaamista samalla ulos Geopark- alueesta. Alue muodostaa myös asu-jaimistoltaan varsin pienen yksikön ja ei mahdollista kaikkien hen-kilöresurssien käyttöä.

c) KuntarajausKaikki Geopark-aueen kunnat muo-

dostavat historiallisen Järviseudun lisättynä Kuusiokuntien alueelta sekä geologisesti että historiallisesti Järviseutuun liittyvät Soinin kunnan

ja Ähtärin kaupungin.

3.8. Kraatterijärven Geopark -itsearviointi

Itsearviointi suoritettiin UNESCOn antaman self evaluation report -asiakirjan pohjalta, jonka perus- teella lopullisen hakemuksen hyvyys ja riittävyys ar-vioidaan UNESCOssa. Alla on esitetty ko. raportin mukaiset pisteet syyskuun 2019 tilanteen pohjalta.

1. Geologia ja maisema (3000 pist. painoarvo 35%)1.1. Territory 840/10001.2. Geological conservation 720/10001.3. Natural and cultural heritage 670/1000 yhteensä pisteet 2230/3000

2. Hallinnointi (1000 pist. painoarvo 25%) yhteensä pisteet 685/1000

3. Tiedon jakaminen, koulutus, opetus, tutkimus (1000 pist. painoarvo 15%) yhteensä pisteet 640/1000

4. Geoturismi (1000 pist. painoarvo 15%)mainosmateriaalit, näyttelyt, opasteet ym. infra, reitit... yhteensä pisteet 685/1000

Esiselvityshankkeen aikana syntyi ensimmäinen Geopark-tuote.

taloudellisia voimavaroja. Esiselvityshankkeen aikana on konsultoitu kaikkia suomalaisia Geopark-asian-tuntijoita sekä ulkomaisia tahoja (Sevillan Geopark konferenssi 2019). Saadun konsultaation ehdotuksis-ta on syytä resursoida tuleva hakuprosessi riittävästi myös Kraatterijärven Geoparkin osalta. Esityksenä on kahden henkilön palkkaaminen hakuprosessiin; toi-nen on suunnittelija ja toinen geologi. Sen lisäksi tu-lee voimavaroja varata myös asiantuntijapalkkioihin.

Esiselvityksen aikana valmisteltiin myös hakupro-sessin aikaisten henkilöiden työnkuva ja yksityis-kohtaiset tehtävät aikatauluineen. (Liite 1)

4.2. Ehdotuksia Kraatterijärven Geopark-alueen hallinnointimalliksi

Hyvän hallintomallin löytyminen on yksi hankkeen kulmakivistä (evaluoinnin painoarvo on 25 %). Hal-lintomallin tulee UNESCOn mukaan olla kattava huomioiden kaikki Geopark-alueella olevat toimijat. Kuitenkin hallinnon tulee olla selkeä ja päätöksiltään nopea sekä läpinäkyvä.

Kraatterijärven Geoparkin hallintomalliksi esi- tetään suomalaisesta kuntarakenteesta tuttua valtuusto (Geopark Council) – hallitus (Geopark Board) – johtoryhmä (Management Office) -järjestelmää. Geoparkin hallituksen puheenjohtajuus kiertää kun-nissa 2 vuoden kierrolla. Puheenjohtajan toimii ko. kunnan johtaja.

UNESCO on evaluoinneissaan kiinnittänyt huomio- ta Geoparkin kehittämiseen asetettujen resurssien riittävyydestä. Tässä mallissa suoraan hallituksen alai- suudessa toimii kehittämisryhmä (Development Working group). Kaikissa kunnissa tapahtuvista käytännön toimenpiteistä vastaa kussakin kunnassa oleva toimielin (Municipal Office), joka muodostuu kunnan palveluksessa olevista eri sektoreiden virka-henkilöistä.Myös yrityspohjainen hallintomalli on ollut keskusteluissa ml. Ähtärin Matkailu Oy:n, Järvipohjan-maan Yrityspalvelu Oy:n ja Kraatteri-järven Toimijat ry:n. Hallintomalli voi koostua myös kaikista näistä eri kombinaatioista.

85. Kestävä aluetalouden kehittäminen (1000 pist. painoarvo 10%) sis. paikallisten tuotteiden menekin edistäminen, luonnon- ja kulttuuriperintö, Geofood, paikalliset matkamuistotuotteet, yritysten verkostoi-tuminen yhteensä pisteet 230/1000

Itsearvioinnin lopputulema painoarvot huomioiden on se, että nykyisellään Geoparkin alue saa 64,3 % kaikista pisteistä. Ehdottomana alarajana kansallinen Geopark toimikunta pitää 50 % tasoa. Kuten yllä selviää, on aluetaloudelliset toimenpiteet nostettava keskiöön kehitystyön alussa.

4. Yhteenveto ja jatkotoimenpiteet

4.1. UNESCOn Global Geopark statuksen hakemi-nen

4.1.1. Hakuprosessi

Tehtyjen selvitysten pohjalta on selvää, että UNESCOn hakuprosessiin kannattaa alueen lähteä. Aikataululli- sesti hankkeita on valtakunnan tasolla koordinoitava niin, ettei kunakin vuonna tule enempää hakemuksia kuin kaksi. Valtakunnallisen Geopark-toimikunnan kanssa voisi aikataulullisesti sopia niin, että Kraat-terijärven Geopark aloittaa välittömästi hakemuksen tekemisen ja ne toimenpiteet, jotka on välttämätöntä tehdä esim. maastossa.

Näin toimittaessa voitaisiin kansallinen toimikunta kutsua hakemuksen ehtojen mukaiselle evaluaatio-kierrokselle kevätkesällä vuonna 2021. Suositeltavat toimenpiteet voitaisiin tehdä kesällä ja varsinainen hakemus jättää vuoden 2021 lopussa. Jo tässä vaihees-sa Kraatterijärven Geopark täyttää UNESCOn kri-teerit 64 %:sti.

4.1.2. Hakijaorganisaatio

Hakijana tulee olla yhteisesti hyväksytty organisaatio, jonka rakenne täyttää kaikki statuksen saamisen edel-lytykset. Organisaatio tulee muotoutumaan hakupro-sessin aikana niin, että kaikki asiaan liittyvät osapuo-let tulevat huomioiduksi.Tässä vaiheessa hakuprosessia johtaa Lappajärven kunta.

4.1.3. Hakemisen resurssit

Hakuprosessi on valtava työtaakka, johon muut Geopark-alueet ovat resursoineet sekä henkisiä että Pulahdus kraatterijärveen elokuussa 2019.

9

Valtakunnallisen Lokaali-tapahtuman vie-raita tutustumassa Meteoriittinäyttelyyn

elokuussa 2019. (Kuva: Eeva Arpala)

Kraatterijärvi Geopark oli verkostoitumassa Espanjan Sevillassa 15th European

Geoparks Conferencessa syyskuussa 2019.

Aasialaisia vieraita tutustumassa Meteoriit-tinäyttelyyn Heikki Mäkipään opastuksella

kesäkuussa 2019.

Esiselvityshanke oli mukana raportoimassa kalkinpoltosta Vimpelin Hallapurolla, jossa kalkkiuuni syttyi parinkymmenen vuoden

jälkeen elokuussa 2019.

UNESCO painottaa kieliversioiden tärkeyt-tä. Espanjan Geopark-konferenssin ekskursi-olla pisti silmään, että mikäli kylttejä oli, ne

olivat vain espanjaksi.

Kraatterijärvi Geoparkille tehtiin hankkeen aikana www-sivut:

www.kraatterijarvigeopark.fi

Kuvia matkan varrelta

Geoparkille hankkeen aikana tehtyjä esitteitä:

Ilmoitus Järviseudun Sanomat ja Torstai-lehdet 28.8.2019.

Geoparkille hankkeen aikana avatut sometilit:

Facebook@kraatterijarvigeopark

Instagramkraatterijarvigeopark

YouTubekraatterijarvi geopark

LIITE 1