kilpailukykyä tietopääomaa hyödyntämällä ta 4-2013_pia adibe

2
SEUBASSA Kl lpalluryryä tietopääomaa hyödyntä I TEKSTI PIA ADIBE Tietojohtamisen teema ivässä professori Aino Kianto Lappeenrannan tekn i | | isestä yl iopistosta kertoi tietojohta m isen merkityksestä, nykytilasta ja haasteista. Ka nsa i nvä | isten verta i I ujen perusteella Suomi on tietojohta misen kärkima ita, vaikka tietopääoman hyödyntämisessä - käytännöissä ja menetelmissä onkin jo kilpailijamaita meidän edellämme. I I n ino Kianto korosti, ettei ole olemassa vain vhtä määritel- mää tietojohtamiselle. Organisaa- tioiden ohjaamiseen on olemassa useita näkökulmia, j oissa yritysten tieto a ja osaamista, tai muodolli- semmin tietopääomaa (Intellectu- al Capital) hyödynnetään järjestel- mällisesti. Kauppatieteiden näkö- kulmasta tietojohtaminen on sel- laista toimintaa jossa luodaan ar\roa käytämällä strategisia tietoresursse - ja ja tukemalla tietoprosesseja sys- temaattisesti j a suunnitelmallisesti. Oleellista on ymmärtää, että tietoon ja osaamiseen perustuva uusi talous vaatii j ohtamiselta erilaisia menetel- miä ja käytäntöjä kuin tuotannolli- seen kokoon ja tehokkuuteen pe- rustuva kilpailu. Suomen kansallinen tietopääoma talouden ajurina Tekesin 2010-201 I rahoittamas- sa kansallisen tietopääoman SAI- KA-tutkimushankkeessa profes- sori Pirjo Ståhle tutkimusryhmi- neen on jakanut tietopääoman neljään osaan. Inhimilliseen pää- omaan, jossa on keskiössä ihmisten voimavarat ja kp.ykkyys, markki- napääomaan (houkuttavuus glo- baalille liiketoiminnalle), uudistu- mispääomaan j a prosessipääomaan. Organisaation uudistumiskyvyllä tarkoitetaan tiedon luontia, hyö- dyntämistä ja innovointia, kun taas prosessipääomalla tarkoitetaan yh- teiskunnan toimivuutta. Kyseisen tutkimuksen mukaan Suomen kansallinen tietopääoma on maailman huipputasoa. Tätä tukee myös PISA- ja muut kansainväliset tutkimukset, joissa Suomi on viime vuosina menestynyt. Myös Suomen tietopääoman vaikutus bruttokan- santuotteeseen on kansainvälises- ti korkealla tasolla. Sen sijaan pro- fessori Hannu Piekkolan Innodrive- tutkimushankkeen selvitysten mu- kaan Suomen tekemät investoinnit aineettomiin tekijöihin ovat vähäi- semmät kuin monessa muussa EU- Parannettavaa on tiedon strategisessa johtamisessa, palkitsemisessa tiedon jakamisesta, tiedon luomisesta ja hyöQyntömises tö seka oppimisköytönnöissö. maassa ja painottuvat tuotekehityk- seen. Tämä osoittaa Suomen tekno- logiakeskeisyyden - panostus johta- miseen ju kykyyn suunnata organi- saatioiden voimavaroj a j a osaamista on vähäisempi. ru e?, ry ffi rIl,h ää Tintilitsilii-rf i.iflf iiar i4iä[i 13 \3)

Upload: pia-adibe

Post on 21-Jul-2015

97 views

Category:

Business


0 download

TRANSCRIPT

SEUBASSA

Kl lpalluryryätietopääomaa hyödyntä mä I lä

TEKSTI PIA ADIBE

Tietojohtamisen

teema pä ivässä professori

Aino Kianto Lappeenrannan

tekn i | | isestä yl iopistosta

kertoi tietojohta m isen

merkityksestä,

nykytilasta ja haasteista.

Ka nsa i nvä | isten verta i I ujen

perusteella Suomi on

tietojohta misen kärkima ita,

vaikka tietopääoman

hyödyntämisessä

- käytännöissä ja

menetelmissä onkin jo

kilpailijamaita meidän

edellämme.

IIn

ino Kianto korosti, ettei ole

olemassa vain vhtä määritel-mää tietojohtamiselle. Organisaa-tioiden ohjaamiseen on olemassa

useita näkökulmia, j oissa yritystentieto a ja osaamista, tai muodolli-semmin tietopääomaa (Intellectu-al Capital) hyödynnetään järjestel-

mällisesti. Kauppatieteiden näkö-kulmasta tietojohtaminen on sel-

laista toimintaa jossa luodaan ar\roa

käytämällä strategisia tietoresursse -

ja ja tukemalla tietoprosesseja sys-

temaattisesti j a suunnitelmallisesti.Oleellista on ymmärtää, että tietoonja osaamiseen perustuva uusi talous

vaatii j ohtamiselta erilaisia menetel-

miä ja käytäntöjä kuin tuotannolli-seen kokoon ja tehokkuuteen pe-

rustuva kilpailu.

Suomen kansallinen tietopääomatalouden ajurina

Tekesin 2010-201 I rahoittamas-sa kansallisen tietopääoman SAI-KA-tutkimushankkeessa profes-

sori Pirjo Ståhle tutkimusryhmi-neen on jakanut tietopääomanneljään osaan. Inhimilliseen pää-

omaan, jossa on keskiössä ihmisten

voimavarat ja kp.ykkyys, markki-napääomaan (houkuttavuus glo-baalille liiketoiminnalle), uudistu-mispääomaan j a prosessipääomaan.

Organisaation uudistumiskyvyllä

tarkoitetaan tiedon luontia, hyö-dyntämistä ja innovointia, kun taas

prosessipääomalla tarkoitetaan yh-teiskunnan toimivuutta.

Kyseisen tutkimuksen mukaanSuomen kansallinen tietopääoma on

maailman huipputasoa. Tätä tukee

myös PISA- ja muut kansainväliset

tutkimukset, joissa Suomi on viimevuosina menestynyt. Myös Suomen

tietopääoman vaikutus bruttokan-santuotteeseen on kansainvälises-

ti korkealla tasolla. Sen sijaan pro-fessori Hannu Piekkolan Innodrive-tutkimushankkeen selvitysten mu-kaan Suomen tekemät investoinnitaineettomiin tekijöihin ovat vähäi-

semmät kuin monessa muussa EU-

Parannettavaaon tiedon strategisessajohtamisessa,palkitsemisessatiedon jakamisesta,tiedon luomisesta jahyöQyntömises tö sekaoppimisköytönnöissö.

maassa ja painottuvat tuotekehityk-seen. Tämä osoittaa Suomen tekno-logiakeskeisyyden - panostus johta-

miseen ju kykyyn suunnata organi-saatioiden voimavaroj a j a osaamista

on vähäisempi.

ru

e?,ry

ffirIl,hääTintilitsilii-rf i.iflf iiar i4iä[i 13

\3)

Vain alle kolmasosayrityksi stö o n tyytyvöi n enkykyynsö hyödyntööosaamistaan.

$EUBASSI

ovat suomalaisissa yrityksissä hyvintoimivia käytäntöjä. Parannettavaa

on tiedon strategisessa johtamises-

sä, palkitsemisessa tiedon jakami-sesta, tiedon luomisesta ja hyodyn-tämisestä sekä oppimiskäytännöissä(esimerkiksi hilj aisen tiedon siirto.

Kinjoittaja on Tietoasiantuntija-lehdentoimituskunnan jäsen.

oI lrl-

Tietopääoman johtaminen parantaa

myös taloudellista tu losta

Aino Kiannon tutkimusryhmän tuo-

reet tulokset osoittavat, että tieto-pääoman systemaattisella ja moni-puolisella johtamisella on merkittä-

vä vaikutus yritysten kilpailukykff"ja taloudelliseen tulokseen. Lisäk-

si suurin osa suomalaisista yrityk-sistä pitää tietoa tärkeänä kilpailu-kyrryn kannalta arvioiden, että jopa

80-95 o/o ttyon luonnista perustuu

tietoon ja osaamiseen. Tästä huo-

limatta vain neljäsosalla yrityksis-tä oli vuonna 2011 tietojohtamiseen

suunnattu budjetti. Lisäksi vain al-

le kolmasosa yrityksistä on tyytyväi-

nen kykyyrsä hyödyntää osaamis-

taan ja suurin osa yrityksistä ei ole

organisoinut tietämyksen hallintaa

systemaattisesti. Tutkimuksen pe-

rusteella kiinalaiset firmat osaat'at-

kin johtaa hyödyntää tietojohtami-

sen eri käytäntojä ja menetelmiä pa-

remmin kuin suomalaiset yritykset.

U utta tutki musta tietojohtam isen

käytä ntöjen keh ittä m isestä

Vuonn a 201 4 valmistuvassa Tekesin

rahoittamassa tutkimushankkeessa'Aineeton pääom a ja arvonluonti"tarkastellaan tietojohtamisen käy-

tänteitä ja menetelmiä tarkoitukse-

na ymmärtää paremmin tietopää-

oman tuloksellista johtamista erikonteksteissa. Hanke tuottaa ajan-

kohtaista tietoa yritysten aineetto-

man pääoman rakenteista, merki-tyksestä arvonluonnissa ja sen tu-

loksellisimmista johtamismene-

telmistä Suomessa ja seitsemässä

muussa maassa. Touko-kesäkuussa

20L3 tutkimus pilotoitiin suomalai-

sissa organisaatioissa. Tänä syksynä

toteutetaan varsinainen aineistonke-

ruu suomalaisista yli 100 henkilönfirmoista eri toimialoilta, sekä seit-

semästä kumppanimaasta.

Tässä tutkimuksessa tietoj oh-

tamisen käytäntojä on seitse-

män: esimiestyö, tiedonsuojaaminen ja strategi-

nen johtaminen, HRM-käytännöt tiedon jaosaamisresurssien joh-

tamiseksi, oppimiskäy-tännöt, IT-käytännötsekä työnteon suunnit-telu. Tietopääoma taas ra-

kentuu sisäisen ja ulkoisen

suhdepääoman lisäksi raken-

nepääomasta, henkilöstön osaa-

misesta, uudistumiskFvystä, luot-tamuspääomasta ja yrittäjyyspää-

omasta. Sisäiseen suhdepääomaan

sisältyy mm. yrityksen sisäinen tie-

donkulku. Yrittäjyyspääoma taas

määritellään kykynä tunnistaa uu-

sia liiketoimintamahdollisuuksia ja

ottaa riskejä.

Alustavien tulosten mukaan suo-

malaisissa yrityksissä huonoimminsijoittui yrittäjyyspääoma ja sisäi-

nen suhdepääoma. Kommunikointieri yksiköiden välillä tulisi saada pa-

remmaksi ja yrittäjämäistä toimin-tamallia tukea voimakkaammin.Sen sijaan tiedon suojaus ja rekry-

tointi sekä osaamisen kehittäminen

TISATIITNJA

Tietojohtamisen ja johtajuuden maisteniohjelma, LUT

h tt p : //wunru. I ut . f i/o p i s ke I u/m a i ste r i o h j e I m a t/ka u p p a[ i ete i d e n -m a i ste ri o h j e I mat/ti eto j o hta m i n e n -ja-johtajuus

lietojohtamisen asiantuntijaohjelmahttp : / / deve I o p m e ntce ntne, I ut. f i/ko u I utu ks et,asp?kid=181

LUT eMBA, jossa 2O14 käynnistävässä ohjelmassa 0n

uutena teemana innovaatiojohtaminenhttp'. / / deve I o p m e n tc e ntne . I ut . f i/ko u I utu ks et .

asp?categony=ftstu&kid=286

tI$iitUKEMI$If,Tietopääoman panhaat reitit taloudelliseen tulokseen

selvitetään LUT:n johdolla

htt p : //www. I ut. f i/u ut i s et/- a s s et_p u b I i s h e r/h 3 3v0 e uf 0 0W r/c o nte nt/t i eto p a a o m a n - p a rh a a t-ne itit-ta loudel I i seen-tulokseen-se lvitetaan-l ut-n-johdolla

Andneeva, T. & Kianto, A. 2012. Does knowledge

management really matten? Linking knowledge

management practices, competitiveness and

economic penformance. Jounnal of Knowledge

Management 1 6[4], 61 7-636.

g;I TiefoasianIuntiia i4i äil13