KAPITAALI3/2012

Miksi mikron syväri

ahdistaa?

KTTO Looks on täällä!

Kaunokirjallisuuden harrastaminen tai

ravintoloissa käyminen ei auta Kulttia ymmärtämään

taloustiedettä parem-min.

Paljasta oma tai rikostoverisi gradu

Kapitaalin gradupalstalla!

Ja pakene sen jälkeen Economicumin katakombeihin.

456810121618202224262830

Opintovastaavan palsta

Puheenjohtajan sana

Gradupalsta

Kapitaali Kultaisella 70-luvulla

Raskaan työn raatajat

Mikron syväri laittaa opiskelijat koville

Keskiaukeaman pojat

KTTO - Muut 6-0

Filminpätkiä fuksisyksystä

Provokaattori

KTTO Looks

Kirjahyllykatsaus

Economicumin Katakombeissa

Mun Laskin

Kapitaali 3/12Toimituskunta

Päätoimittaja Aliisa Koivisto

Tekstit Ohto SoinivaaraVille VoutilainenJaakko MeriläinenAnton NikolenkoHenrik VartiainenJuho AnttilaProvokaattoriLaura LuotoNiko-Matti RonikonmäkiSamuli Sadeoja

TaittoEva Kiviranta

Painos 100

PainopaikkaPicaset, Helsinki

issuu.com/kapitaali

www.facebook.com/Kapi-taali

Kapitaali on Helsingin Yliopiston talous-tieteen opiskelijoiden ainejärjestön KTTO ry:n julkaisema aine-järjestölehti, joka ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa. Kapitaali saa HYY:n järjestölehtitukea.

”Huono vaihtoehto on hukuttaa fuksi informaatiotul-vaan ja jättää hänet sitten kellumaan akateemiseen va-pauteen.” - Jukka Kola, Helsingin yliopiston vararehtori Yliopistolehdessä

Epäilen, että akateemisessa vapaudessa kellumisen tunne on monille opiskelijoille tuttua. Olin tässä hiljattain eräissä sukujuhlissa, enkä vieläkään ole oppinut vas-taamaan sujuvasti kyselyyn siitä mitä opiskelen. Osaan kyllä lausua oikein taloustiedettä, mutta usein se herättää paljon lisäkysymyksiä siitä mitä siis käytännössä yliopis-tolla teen.

Tai ehkä opiskeluni jotain kuulijalle kertoo: Kerran sain kommentiksi ”Kuulostaapa tylsältä!”

Siitä opiskelun tylsyydestä voin kyllä rehellisesti olla eri mieltä. Ainakaan tämän Kapitaalin perusteella on taloustieteen opiskelu jotain aivan muuta. Taloustieteen opiskelua, niin opiskelijaelämää, opiskelijoita, kuin itse työtä kurssien suorittamiseksi puidaan tässä Kapitaalissa runsaasti. Voit saada vertaistukea kamppailuun mikro-talousteorian syventävän kurssin kanssa, sekä vinkkejä muilta kansiksen opiskelijoilta työnteon ja opiskelun yhteensovittamiseen.

Jäikö tässä lehdessä jokin opiskeluun liittyvä tärkeä asia huomiotta? Tervetuloa mukaan tekemään Kapitaalia!

456810121618202224262830

PÄÄTOIMITTAJAN VIESTI

PS. Otan myös vastaan

vinkkejä miten sedille

ja

tädeille vastataan

sujuvasti opiskeluun

liittyviin kyselyihin.

3 • KAPITAALi

Helsingin yliopisto on viime aikoina päässyt taas otsikoihin. Kyse ei kuitenkaan ole opetuk-sen kansainvälisen laatukilpailun voittamisesta eikä edes professoriemme saamista Nobeleista. Sen sijaan yliopiston viime aikoina saama julkisuus on paljolti keskittynyt erää-seen oikeussosiologian kodudosenttiin, häneen-joka-jääköön-nimeämättä. Viimein sitä kauan kaivattua kansainvälistä näkyvyyttä on toki tullut, joskaan ei ehkä aivan siinä mielessä mihin on pyritty. Toisaalta sanotaan, että kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta. Olisiko silti mahdollista kääntää tämä hömppäuutisointi asiapohjaiseksi?

Tuskin. Sen sijaan voisimme vastata haasteeseen ja marssittaa julkisuuden lempeään valokei-laan kohutaloustieteilijän. Tämä olisi 2010-luvun ratkaisu myös siihen ikuiseen ongelmaan, etteivät taloustieteilijät saa tarpeeksi painoarvoa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Totuus-han on, että Suomea ja suomalaisten asenteita muutetaan eniten Maikkarin viihdeuutisten ja iltapäivälehtien kautta. ”Oho, julkkistaloustieteilijä vilautteli ja meuhkasi mikromalleista tangomarkkinoilla, katso kuvat!”

Tässä tärkeässä yhteiskunnallisessa projektissa KTTO:lla voi olla ratkaiseva asema. On tehtävä ainakin seuraavaa: kanssaopiskelijoidemme keskuudesta valitaan yksi kaunis tai komea toveri, joka on valmis tekemään mitä tahansa yhteisen hyvän eteen. Esimerkiksi matematiikan tukikurssilla voitaisiin etsiä sopivaa arjen sankaria. Järjestössämme on tarpeeksi jäseniä äänestämään julkkiskansislaisemme vaikka jonkun tanssiohjelman kärk-isijoille. Tämän jälkeen tarvitaan vain muutama tarkkaan harkittu möläytys Facebookissa, kunnianloukkaussyyte ja Kapitaalin tekemä paljastusreportaasi, ja näin olemme viimeinkin saaneet taloustieteilijän varteenotettavaksi yhteiskunnalliseksi keskustelijaksi. Lopullinen tavoite voisi olla julkkiksemme europarlamentaarikkona aiheuttamassa Euroopan laajuista pahennusta IS-LM -höpinöillään.

Kaiken tämän jätän kuitenkin ensi vuoden hallituksen kunniatehtäväksi. 2012 on ollut todel-linen vaalivuosi: pressanvaalien, kunnallisvaalien, HYYn edarivaalien ja USAn pressanvaa-

lien jälkeen ne tärkeimmät ovat vielä tulossa — KTTO:n vaalit. Suosittelen todella hakemaan, halusit sitten toteuttaa tämän vision tai tehdä jotain muuta. KTTO needs you!

Ohto Soininvaara

PS. Jos syksy/talvi/vuodenajat

masentavat, kokeile

kielikurssia. Olen viime aikoina

hassutellut italian

alkeiskurssien parissa ja se on

tarjonnut piristävää vaihtelua

derivointiin. Tunneilta saa myös

vanhoja kunnon läksyjä. Ei olisi

yläasteella uskonut, että niiden

tekeminen voi vielä olla niin

hauskaa.

Ratkaisu taloustieteilijöidennäkymättömyyteen julkisuudessa

KAPITAALI • 4

Opintovuoden aloitus tuli ja meni ja uudet taloustieteen fuksit on saatu perehdytettyä yliopistomaailman saloihin. Uusi opiskelusyksy on tuonut mukanaan ainakin yhden uudistuksen kansiksen opiskelurutiineihin, nimittäin:

Uudistunut varjo-opinto-opas ja tenttiarkisto

Kuten osa teistä on jo huomannut, vanhaa tenttiarkistoa ei enää ole olemassa. Kaikki ainejärjestön hallussa olevat vanhat kokeet on siirretty varjo-opinto-oppaaseen, joka löytyy KTTO:n nettisivuilta Opiskelu-väli-lehden takaa (osoitteesta www.ktto.fi). Tentteihin on linkit kunkin kurssin omalla sivulla, josta löytyy myös tarkempi kuvaus kurssista sekä mahdol-lisesti myös muuta mukavaa ensikäden tietoa kurssin läpäisystä. Opas on vielä kesken – oikeastaan se on kuin omakotitalon remppa; ihan OK jo nyt muttei koskaan täysin valmis. Tästä syystä myös SINUN panostasi tarvitaan: ota talteen vanhoja kurssikokeita ja palauta ne Arkkuun ja/tai kirjoita mietteesi käymistäsi kursseista oppaan sivuille. Näin tuet tulevien kansissukupolvien opiskelua.

Laajat kandit ja yhteiset perusopinnot

Valtsikaan on jo jonkin aikaa kaavailtu laaja-alaisempaa kandidaatin ohjelmaa, johon kuuluisi enemmän yhteisiä kaikille tiedekunnan opis-kelijoille tarkoitettuja kursseja. Vastaus siihen minkälaista kokonaisuutta kyseinen idea lopulta tarkoittaa saadaan todennäköisesti ensi keväänä, kun Valtsikan uusi tutkintorakenne lyödään lukkoon. Laajat kandit on kuitenkin mainittu sekä yliopiston että tiedekunnan tavoiteohjelmissa, joten jonkinlaisia muutoksia tulemme varmasti näkemään. Luvassa on siis jännittäviä aikoja meille Suomen ekonomistikoulutuksesta huolehtiville.

Mukavaa kokonaisutiliteetin maksimointia itse kullekin!

Ville VoutilainenOpintovastaava

julkisuudessaOPINTOVASTAAVAN PALSTAKyllä m

inä niin

mieleni pahoit

in, kun

muilla jo täll

ainen

banneri oli. A

lumneille

kiitos rahoitu

ksesta!

GRADUPALSTA

M ten vallan

keskittyminen yhdelle puolueelle näkyy kuntataloudessa?

•

Kepu pettää aina, uhoaa vanha sanonta. Jos näin todellakin on, Suomen kunnissa kannat-taisi olla varpaillaan. Jo vuosikymmenien

ajan kunnissa on eletty keskustahegemonian keskellä. Tällä hetkellä Keskusta on suurin puolue likipitäen kahdessa kunnassa kolmesta, ja joka kolmannessa kunnassa se hallitsee yli puolia valtuustopaikoista – eli voi käytännössä päättää kaikesta itse. Toki muitakin absoluuttista paikkaenemmistöä hallitsevia puolueita löytyy. Esimerkiksi rannikkoalueella RKP on suosittu, ja muutamassa kunnassa yli puolikkaan paikkaosuud-esta ovat onnistuneet kahmimaan kokoomuslaiset tai demarit. Miten vallan keskittyminen yhdelle puolueelle näkyy kuntataloudessa? Koska kuntien merkitys kansanta-loudessa on tärkeä, on mielenkiintoista, kuka niitä johtaa ja mitä vaikutuksia tällä on. Kuntien kulutus vastaa noin viidennestä Suomen bruttokansantuot-teesta, ja vuosittain kunnanvaltuustot päättävät kes-kimäärin noin 5000 euron kulutuksest asukasta kohti.

Lähestytään kysymystä ensin teorian kautta. Kuten yleensä, mahdollisia vastauksia on use-ampia.

Perinteinen vastaus nojaa niin kutsuttuun yhteisten resurssien ongelmaan. Jos päätöksenteosta vastaa pu-olueiden koalitio, seurauksena voidaan nähdä suurem-pia kulutuslukemia kuin yhden puolueen tapauksessa. Selitys tälle tulokselle on varsin järkeenkäypä. Koali-

tion puolueet haluavat ehkä kukin kohdistaa kulutusta omiin eturyhmiinsä. Tällaisesta kulutuksesta hyötyvät eniten juuri eturyhmän edustajat. Mutta tämä kulutus täytyy rahoittaa jotenkin.Hyöty kasaantuu eturyh-mälle, mutta kustannukset kaikkien hallitsevien pu-olueiden kesken. Niin kutsutut common pool prob-lem -mallit (esim. Weingast et al. 1988 ja Persson et al. 2007) ennustavat, että tämä johtaa liikakulutukseen.

Niinpä yhden puolueen hallitsemissa kun-nissa kulutettaisiin vähemmän kuin koali-tioiden johtamissa.

Vai niinkö sittenkään? Toisaalta, jos yksi puolue saavut-taa yli viidenkymmenen prosentin valtaosuuden, sillä voi olla kovat kannustimet pitää siitä kiinni. Mikä ol-isikaan parempi tapa kuin yrittää houkutella äänestäjiä puolelleen rahalla. Jos puolueiden äänestäjäryhmien suuruudesta tehdään muutama järkevä oletus, voi olla, että yhden puolueen hallinnon pitää houkutella puolelleen enemmän liikkuvia äänestäjiä kuin useam-man puolueen hallinnon (Khemani ja Wane 2008). Yhden puolueen tuhlailevaisempaa käytöstä voitaisi-in selittää myös muilla syillä. Freier ja Odendahl (2012) esittävät kaksi käsitteellistä viitekehystä omassa tutimuksessaan. He arvelevat, että kulutuk-sen jakamattomuus voisi olla yksi syy korkeampaan kulutukseen yhden puolueen kunnissa. Jos useampi puolue neuvottelee keskenään, esimerkiksi osa inves-toinneista saattaa jäädä tekemättä, kun yksimielisyyt-tä ei aina saavuteta. Absoluuttista paikkaenemmistöä

Teksti Jaakko Meriläinen

KAPITAALI • 6

pitävä puolue puolestaan voisi toteuttaa kaikki pro-jektit, jotka se vain haluaa. Toinen Freierin ja Oden-dahlin ajatus liittyy strategiseen velanottoon. Hei-dän mukaansa puolue, joka on edellisissä vaaleissa saanut enemmistöaseman täpärissä vaaleissa, saat-taa pelätä täpärän voiton vuoksi tappiota seuraavissa vaaleissa. Tällöin tämä puolue ryhtyy maksimoimaan äänestäjäkuntansa hyötyä ottamalla velkaa ja kulu-tuttamalla kannattajiensa edun mukaisiin kohteisiin.

Graduni empiirinen analyysi nojaa regres-sioepäjatkuvuusmenetelmään (RDD, regres-sion discontinuity design), jonka pitäisi oikein

toteutettuna tuottaa kausaalituloksia. En esittele tässä kirjoitusta menetelmää erityisen tarkasti, vaan ohjaan kiinnostuneen lukijan tutustumaan esimerkiksi Leen ja Lemieux’n (2010) mainioon katsaukseen. Ajatuk-sena on, että kun yksi puolue saavuttaa enemmistön,

tapahtuu regressiofunktiossa hyppäys. Tämä hyppäys kuvastaa yksipuoluekontrollin vaikutusta lopputule-maan. Kyseessä on vieläpä kausaalivaikutus: havain-not hyppäyspisteen ympärillä kuvastavat täpäriä vaaleja, jotka oletetaan yleensä jotakuinkin satun-naisiksi. Näin ollen täpärä vaalitulos on lähestulkoon yhtä hyvä kuin satunnaistetusta kokeesta saatu tulos. RDD:n lisäksi hyödynnän vaalien simulointiin no-jaavaa lähestymistapaa (ks. Freier ja Odendahl 2012). Minun oli tarkoitus kertoa tässä kohtaa kirjoitus-tani lyhyesti alustavista empiirisistä tuloksistani. “Tutkimuksen” teko ei kuitenkaan mene aina niin kivasti kuin haluaisi, joten näiden alustavien tu-loksien kuvailu jääköön tällä kertaa sikseen. Pienenä maistiaisena uskaltanen kuitenkin pal-jastaa, että yksipuoluekontrollin vaikutus kun-nan kulutukseen ja tuloihin on negatiivinen.

“Tällaisilla kuvilla voi kuvata regres-sioepäjatkuvuusmenetelmän tulok-sia graafisesti. Kuvan graafi ei liity tapaukseen.”

Tällä palstalla esitellään työn alla olevien pro gradujen ja kandidaatintutkielmien aiheita.

Viitteet Freier, R. ja Odendahl, C. (2012): Do Absolute Majorities Spend Less? Evidence from Germany. DIW Berlin Discussion Paper 1239. Khemani, S. ja Wane, W. (2008): Populist fiscal policy. Policy Research Working Paper Series 4762, The World Bank. Lee, D. S. ja Lemieux, T. (2010): Regression Discontinuity Designs in Economics. Journal of Economic Literature 48(2):281--355. Persson, T. –- Roland, G. ja Tabellini, G. (2007): Electoral rules and government spending in parliamentary democracies. Quarterly Journal of Political Science xx:1--34. Weingast, B. -- Shepsle, K. ja Johnson, C. (1981): The political economy of benefits and costs: a neoclassical approach to distributive politic

7 • KAPITAALi

Kapitaali

kultaisella

70 -luvulla

TekstiSamuliSadeoja

Tällä kertaa tarkastelun kohteena on Ka-

pitaalin edeltäjän

Käpykaartin vuo-

den 1971 toinen

numero,

jonka kuumia perunoita olivat niin EEC-keskustelu, talouskriisit ja kasvumaniakin.

Kuitenkin eniten

tunteita näytti herättävän tutkinto-vaatimukset,

joita käsiteltiin mm. pääkir-joituksessa.

KAPITAALI • 8

Kapitaali

Matemaattisuus ei ole tieteellisyyden kriteeri.‘‘

9 • KAPITAALI

KTTO:n toimintasuunnitelma tälle vuodelle hy-väksyttiin vuosikokouksessa 10.2. Laitoshallinnon, oikeusturvan ja tutkintovaatimusten uudistamiskysy-mykset tulevat olemaan esillä entistä näkyvämmin. Järjestettäviin talouspoliittisiin keskustelutilaisuuk-siin odotetaan kasvavaa osanottoa.(...)

Tutkintovaatimusten uudistamistyössä on KTTO:lla mm. seuraavia tavoitteita:

• Eri arvosanojen vaikeusasteen ja laajuuden on oltava oikeassa suhteessa ja kansantaloustieteen eri osa-alueiden painotuksen tulee olla järkevä.

• Tentittävien kirjojen tulee olla nykyaikaisia ja pedagogiselta kannalta selkeitä. Tässä mielessä voidaan vaatia esim. Ackleyn raskaan ja sekavan ”Macroeconomics”-teoksen korvaamista luetta-vammalla oppikirjalla.

• Matematiikka vähän harrastavia opiskelijoita ei tule unohtaa tutkintovaatimusten laadinnassa.

Matemaattisuus ei ole tieteellisyyden kriteeri.Opetusohjelman ja tutkintovaatimusten on an-nettava nykyistä monipuolisempi kuva nykyisestä kansantaloustieteestä ja sen eri suunnista, eikä vain rajoituttava porvarillisen kansantaloustieteen päävir-tauksen esittelyyn.

Neuvostovastaiset ja imperialismia puolustavat kirjat on poistettava tutkintovaatimuksista. Tämä koskee mm. approbaturvaatimuksissa olevia Grossmanin ja Bhagwatin teoksia.

Marxilaisen kansantaloustieteen opetus ja sosialis-tisten maiden talouden käsittely tutkintovaatimuksis-sa on saatava kestävälle pohjalle. Tämä on oikeutettu demokraattinen vaatimus ei vain sen vuoksi, että osa opiskelijoista on omaksunut marxilaisen maail-

mankatsomuksen ja pitää sosialismia päämääränään, vaan myös koska marxilaisen ja sosialistisen talous-tieteen saavutukset ovat kiistattomia ja kiinnostus tätä alaa kohtaan on erittäin laajaa.

Valtion yhteiskuntatieteellisen toimikunnan määrärahojen turvaksi on kansantaloustieteen laitoksella tehty v:sta 1968 lähtien suurta tutkimusta integraatiosta, lähinnä vapaakaupan vaikutuksista Suomen talouselämään. Yliopiston vuosikertomuks-en mukaan ovat ”tutkimusta ohjaavaan ja valvovaan toimikuntaan” kuuluneet Suomen ulkomaankaup-paliiton toiminnan johtaja Harri Malmberg, lähe-tystöneuvos Niilo Pusa, jaostopäällikkö Paavo Kaarlehto sekä prof. Pentti Pöyhönen ja VTT Kyösti Pulliainen. Tutkimus, jonka joitakin tuloksia on jo julkaistu, nojaa ahtaaseen ekonometriseen näkökul-maan.

Tällaisten tutkimusten tuloksiin – niin arvokkaita kuin ne saattavat ollakin – on syytä suhtautua var-auksin, sillä ne oletukset ja yksinkertaistukset, joiden perusteella ekonometriset mallit ja yhtälöt raken-netaan, voidaan laatia lukemattomilla eri tavoilla. Tutkimusta ”ohjaamassa ja valvomassa” ja kyseisiä ”oletuksia” laatimassa ei ollut ketään edistyksen rintamassa ansioitunutta henkilöä. Hämmennystä on herättänyt mm. se, että julkisuudessa esitetyt tutki-museen perustuvat prosenttiluvut koskevat mark-kinahintaisia eivätkä kiinteähintaisia kansantalouden kokonaisuureita.

Kansantaloustieteen johdantokurssilla on syntynyt tyytymättömyyttä opetuksen tasoa kohtaan. Aate- ja oppihistorian luennoista on syytä todeta, että niitä ei ole teoreettisella selkeydellä pilattu. Syksyisen mak-rotaloustieteen laudaturkurssin kohdalla on aiheutta-nut kummastusta, että kurssin osanottajista ja sen kuuluteluihin osallistuneista, joiden määrä nousee yli sadan, vain 15 hyväksyttiin loppu- ja uusintakuulus-telussa.

RA

SK

AA

N työn raatajat Kuvat ja sanatJaakko Meriläinen

Janne Karkkolainen (3. vuosikurssi)

“Aloitin ABB:llä lokakuun alussa. Teen tuotannon kustannus- ja kapasiteettianalyysiä, sekä tuotan näitä koskevaa raportointia ja ennusteita. Lisäksi kehitän parannuksia analyysi-prosesseihin ja -työkaluihin. Yksiköllämme on tuotantoa Euroopassa, Intiassa ja Kiinassa. Saan melko vapaasti päättää työpäivistäni, sekä tasata tunteja viikkojen väleillä. Tenttien tai harjoitusten suhteen työni ei siis aiheuta ongelmia.”

KAPITAALI • 10

Meri Sintonen (2. vuosikurssi)

“Olen töissä Luottokunnassa, jossa aloitin vi-ime toukokuussa kesätyöntekijänä. Lokaku-un alusta lähtien olen jatkanut kiireapulai-sena. Olen laskutus ja raportointi -osastolla töissä. Tuotamme pankeille palvelulaskuja ja raportteja. Kortinhaltijoiden Visa-laskujen käsittely kuuluu myös osittain tehtäviimme. Työtehtäviini kuuluu siis pääsääntöisesti palvelulaskujen ja raporttien tekeminen osalle pankeista. Tehtävät saattavat vaihdella hieman kuukausittain.

Opiskeluni ja työni joustavat sen verran hy-vin, että suurempia ongelmia niiden yhteen sovittamisessa ei ainakaan vielä ole tullut vastaan. Olen tällä hetkellä tuntipalkalla töissä, joten saan aikalailla itse päättää minä päivinä teen töitä -kunhan kaikki työt tulee hoidettua. Tottakai työt vie aina opiskeluilta aikaa eikä kaikille luennoille pääse, mutta ainakaan vielä se ei ole pahemmin haitan-nut. Kursseja ei tietenkään voi ihan kauheasti ahnehtia, jos haluaa tehdä töitä samalla.”

Valtter Louhivuori (5. vuosikurssi)

“Olen töissä Nordic Development Fundilla ja parhaillaan myös VATT:lla harjoitte-lussa. NDF:llä aloitin kesällä ja VATT:lla puolitoista kuukautta sitten. NDF rahoit-taa Pohjoismaiden kehitysyhteistyövaroista kehitysprojekteja, ja työnkuvaani on kuu-lunut lähinnä erinäisten selvitystyspaperei-den kirjoittaminen. VATT:lla olen kolme kuukautta tekemässä graduani ja työhöni on toistaiseksi kuulunut lähinnä Euroopan patenttiaineiston loputonta hinkkaamista ja SQL:n koodaamista. Olen opintojeni ohella ollut aina töissä, ja tämänhetkisten töiden sovittaminen on ollut ylivoimaisesti hel-pointa työnantajien joustavuuden vuoksi. Parhaillaan teen päivät gradua VATT:lla ja NDF:lla käyn pari kertaa kuussa.”

11 • KAPITAALI

𝐹𝐹 𝑥𝑥 + =   lim→ ∞

1+1

⟺  

lim→ ∞

 𝑃𝑃 𝑋𝑋 ≤ 1+1

= 𝑃𝑃( 𝑋𝑋 ≤ 𝑥𝑥 +1  

!

!!

 

 ∃ 𝑋𝑋,𝑇𝑇|𝑋𝑋 ∈ 𝑇𝑇,∅ ∈ 𝑇𝑇 | ⊂ 𝑋𝑋, ∁ ⊂ 𝑇𝑇⟺ ∈ [− , ]    

 

𝑙𝑙! ; 𝑘𝑘 = 𝑘𝑘 log!+ 3𝑛𝑛 − 𝑘𝑘 log 1−

!  

= 2𝑘𝑘 log + (3n− k) log + 3𝑛𝑛 − 𝑘𝑘 log 1−      

𝑎𝑎 + 𝑏𝑏 !!  

= 𝑎𝑎 !! +𝑖𝑖

+𝑖𝑖 − 1

𝑎𝑎 !!!!𝑏𝑏! + 𝑏𝑏 !!

!!!

 

 − ! < ⟺ ! − < < ! +  

 

+ ≤ + ∀ , ∈ ℝ  

Mikron syväri laittaa opiskelijat koville

Chydenia, Helsinki - “Mä luulin omistavani maail-man kun sain kansiksen kandin paperit käteeni,

mä luulin et pystyn mihin vain”, kertoo nimettömänä pysyttelevä neljännen vuoden opiskelija Pasi (nimi muutettu). “Kyllähän vanhemmat opiskelijat varoit-tivat ettei mikään mitä olen tehnyt aikaisemmin voisi valmistaa mua mikron syväriin. Saatana, mä jouduin oikeasti käymään jossain kansisklinikalla selvitäk-seni laskareista!” Kyllä, mikrotaloustieteen syventävä kurssi pidetään jälleen kerran tänä syksynä. Tämän legendaarisen maisterivaiheen kurssin on väitetty muuttavan ihmistä pysyvästi ja koin tehtäväkseni Kapitaalin toimittajana vihdoin tutkia mistä on kyse.

Istun Mari Kiviniemen huoneessa Eduskunnassa. Kysyessäni mikron syväristä hänen katseensa la-

sittuu muutamaksi sekunniksi kunnes kadulta kuu-luva ambulanssin sireenin ääni tuo hänet takaisin meneillä olevaan hetkeen: “En kyllä yhtään tiennyt varautua siihen... Kyllä minä tiesin ettei edes puo-let opiskelupaikan saaneista valmistu maisteriksi, mutta minä aina kuvittelin että he vain vaihtavat pääainetta... Ja kaikki kuitenkin alkoi niin tavan-omaisesti, olihan sitä lukemista paljon, mutta... En-simmäiset vaaran merkit tulivat ekoissa laskareissa. Vartin jälkeen laskarinpitäjän silmistä näkyi vain valkuaiset ja hän puhui kielillä. Sitten joku vaihtari halusi välttämättä kertoa miten hän oli ajatellut jokai-sen tehtävän ja varmistaa että saahan hän siitä nyt pisteitä. Aloin kuulla ääniä, jotka käskivät minun re-pimään sen vaihtarin sisäelimet ulos ja ripustamaan ne Economicumin lipputankoon,” Kiviniemi toteaa.

Sanat Anton NikolenkoKuvat Markus Paasiniemi, Jaakko Meriläinen

13 • KAPITAALI

Vastaavanlaisia kokemuksia sain kuulla myös muilta KTTO:n alumneilta. “Minulle ensim-

mäinen herääminen mikron syvärin vaihtoehtoi-seen todellisuuteen tapahtui kolmansien laskareiden kohdalla,” kertoo Leena Mörttinen helsinkiläisessä kahvilassa. “Eräänä päivänä yritin lukea Intertempo-ral Choice-kappaletta. Havahduin jossain vaiheessa siihen, että olin tuijottanut samaa sivua yli kaksi tun-tia. Yritin ottaa pienet päiväunet, mutta kaavat oli-vat palanneet kiinni verkkokalvoihini, joten jatkoin lukemista. Ilmeisesti uppouduin liikaa kuluttajan valintaan n:nnessä ulottuvuudessa. Luulen, että läh-din etsimään optimia liian syvältä aika-ulottuvuu-desta... Poliisi löysi minut Kaivarista kaksi puo-liksi nyljettyä oravaa kädessäni. Huusin katumusta esi-isieni tekemistä sanoinkuvaamattomista rikoksis-ta. En oikein muista mitä niinä kolmena vuorokau-tena lukemisen ja putkareissun välillä tapahtui.”

Myös muilla on vastaavanlaisia kokemuksia muistinmenetyksistä. “En tiedä tarkalleen mitä

tapahtui. Viimeisin muistikuva oli vuorokautta aiem-

min Hämiksellä lukemisesta. Sitten palokunta poimi minut Rautatientorin kellotornin kupolilta, jossa olin raporttien mukaan viivoitin kädessä tutkimassa oliko kupolin kaari aidosti konveksi. Molemmissa pohkeis-sani oli toisen asteen palohaavoja,” kertoo Suvi-Anne Siimes. Paavon (nimi muutettu), joka parhaillaan kärsii vankeusrangaistusta eläinrääkkäyksestä, va-paudenriistosta ja virkavallan vastustamisesta, mie-lestä muistinmenetys olisi kuitenkin ollut parempi vaihtoehto: “Olin juuri lukemassa Mathematical Ap-pendexia avoimista ja suljetuista joukoista. Aloin voida pahoin ja tunsin pakottavaa tarvetta juosta ulos. Valitettavasti vastaan tuli eräs puudeli ja sen omistaja. Olin kyllä koko ajan tietoinen siitä, että se mitä teen on väärin, mutta minun yksinkertaisesti oli pakko tut-kia oliko se koira määrittelyjoukossaan suljettu alue.” Paavolle vankilareissu on tuonut kaivattua rauhoit-tumista ja vaihtelua opiskelijaelämään. Tosin hän on käyttänyt jonkin verran aikaa opiskeluun myös vankilassa, mutta psykologin vaatimuksesta hän on ainoastaan korottanut Ka6:sten arvosanoja. “Mut-ta ensi vuonnahan se mikron syväri on taas edessä.

Mikroteorian vaikutukset opiskelijaan ovat verrattavis-sa käärmeen myrkkyyn. Kurssilla on havaittu olevan esimerkiksi hermoston lamaannuttavia vaikutuksia.

En oikein muista mitä niinä kolmena vuorokautena lukemisen ja putkareissun välillä tapahtui.‘‘

‘‘KAPITAALI • 14

Aalto-yliopiston professori Juuso Välimäki hakee pitkään sanojaan kommentoidessaan kurssia:

“Kyllähän siinä kaikki pedagogiset taidot ja motiivit ovat koetuksella... Juuri viime viikolla puhuin eräästä teoreemasta tyyliin: “Jos u on se hyötytaso, jonka voit maksimissaan saavuttaa tietyllä hinta- ja tulo-tasolla, niin voit saavuttaa saman hyödyn kuluttaes-sasi u:n saavuttamiseen vaaditun vähimmäissumman hintojen pysyessä samana,” ja yksi tyttö keskirivillä alkoi kynsiä silmiään päästään. Eikä se varsinaisesti auta opetusta kun aina silloin tällöin luentosalin lat-tia muuttuu märkiväksi haavakudokseksi, tai se kun opiskelijoiden kynät muuttuvat verta imeviksi iilima-doiksi kun niitä ei pidä silmällä. Välillä minusta tun-tuu että olisi turvallisempaa pitää seksivalistustunteja yläasteikäisille tytöille Afganistanin maaseudulla. Mutta, minkäs voit, Henget vaativat palkkansa.”

Niin, ne henget, demonit ja muut aineettomat olen-not, jotka riivaavat mikron syväriä. “Kurssista on

tullut kyllä paljon palautetta, poikkeuksellisesti myös opiskelijoiden läheisiltä,” kommentoi asiaa Markku Lanne Helsingin yliopistolta. “Kurssipalaute on kyllä huomioitu, mutta valitettavasti henkiolentojen työeh-tosopimuksia ei voi irtisanoa. Laitos tutki asiaa, mut-ta lain puolesta meidän kädet ovat sidotut. Korkein oikeus tutkii aikoinaan Urho Kekkosen työehtosopi-muksen ja ennakkopäätöksessään totesi, että Henget saavat jatkaa virassaan kunnes päättävät poistua tästä

maailmasta. Ja kyllähän me kaikki laitoksella tunne-taan empatiaa opiskelijoita kohtaan, mutta Henkien palkan maksaminen viattomien sieluilla on yleisesti hyväksytty julkisen sektorin käytäntö. En tiedä miksi Henget välttämättä haluavat riivata mikron syväriä aiheuttamalla hallusinaatioita ja tekemällä portaaleja rinnakkaistodellisuuksien välille, mutten aio rajoit-taa niiden akateemista vapautta.” Toisaalta, Henget keräävät myös paljon kiitosta laitoksen henkilökun-nalta: “Niiden tekemä tutkimus on ensiluokkaista. Ja kyllä niihin ektoplasmapurkauksiin Economicumin käytävillä tottuu ennen pitkää,” Lanne jatkaa.

Kansiksen alumnit osaavat nähdä mikron syväris-sä myös paljon hyvää. “Jotkut luulivat että lähdin

Vasemmistoliitosta taistolaisten takia. Mutta olin mikron syvärissä käynyt jo hulluuden ja todellisu-uden tuolla puolen, puolueen johtaminen ei vain tun-tunut siihen verrattuna miltään,” Suvi-Anne Siimes toteaa. “Kreikan velkakriisi, Soini ja Väyrynen olivat kova haaste mutta käytyäni helvetin porteilla ei niitä osanut ottaa edes vakavasti.” Niinpä. Kun olet kerran päässyt mikron syvärin läpi et ole enää ihminen. Olet ekonomisti.

Tämä kirjoitus perustuu tositapahtumiin yhtä vahvasti kuin elokuva “300” perustuu Thermopylain taisteluun.

15 • KAPITAALI

ylh. vas. Markus Tyrni, Tero Pesonen, Matias Luukkanen, Ramin Izadi, Matti Virolainen, Lasse Pfeiffer, Matti Remes, Ville Voutilainen, Jukka Kovanen.alh. vas. Jelle Den Hollander, Ozan Yanar, Mike Van Gastel, Oskari Jakonen.alh. keskellä Henrik Vartiainen.

Vastustajan peli oli pelattu jo ensimmäisessä erässä ottelussa FC KTTO-Kroonikot.

KTTO-MUUT 6-0 Sanat Henrik Vartiainen

Kuvat Jaakko Meriläinen

”Eteenpäin on menty”, sanoi eräs viiksekäs maajoukkuevalmentaja aikoinaan kun kysyttiin suomifutiksen tilasta. Nyt käyttäisin tätä samaista

fraasia kun kyseeseen tulee oman ainejärjestömme liikunta-aktiivisuus. Hallituksessamme haasteena on koko ajan keksiä jäsenillemme muutakin toimintaa kuin jatkuva bilettäminen. Urheilutapahtumat onkin tähän varsin oiva vaihtoehto erityisesti kun eri lajien kirjo on ollut todella suuri varsinkin kuluneen vuo-den aikana. Kaikki ovat aina tervetulleita taitotasoon katsomatta, ja erityisen tärkeää on luoda yhteenkuu-luvuuden tunne kansislaisten välille.

Aloitin viime vuoden alussa KTTO:n urhei-luvastaavana ja tuosta hetkestä eteenpäin on luotu paljon kaikkea uutta urheilutoimintaa.

Pohjaa oli luotu jo edelliskesänä alkaneesta kesäkorik-sesta. Nyt tämä kesäiltojen jokaviikkoinen tapahtuma on suorastaan jo osa ainejärjestömme perinteitä. Hauskaa on ollut vauvasta vaariin kun myös profes-sorimme Heikki Loikkanen on antanut oman lisä-mausteensa peleihin. Tänä vuonna uutuutena on iske-nyt sulisturnaus joka järjestettiin keväällä ja nyt myös loppusyksystä uudestaan. Myös alkuvuodesta saimme järjestettyä sählyottelun VOOta vastaan jonka tie-tenkin voitimme 10-8 lukemin. Tämä onkin varsin harvinaista herkkua, kun itse totesin viime vuonna yhteisten urheilutapahtumien järjestämisen Kannun ja muiden ainejärjestöjen kera lähes toivottamaksi. Kiinnostusta kun ei siellä päässä kauheasti ole.

KAPITAALI • 18

Erityisen pitkät perinteet KTTO:lla on kuitenkin jalkapallossa jossa meillä on paljon osaajia ja niitä jotka eivät välttämättä osaa, mutta dominoivat kovalla fyysisellä preesensillä. Fuksisyksynä ainejärjestömme kunniaa kantoi vielä Median kanssa yhdistetty joukkue, mutta nykyään edustamme kaikki FC KTTO ’59

seuraa joka kutsuu aina kaikki vähänkään futiksesta kiinnostuneet pelaamaan. Valkoinen on ollut kansislaisten väri jo pitkään ja keväällä hommasimme jopa joukkueelle Lauri Pullisen johdolla pelipaidat. Oikeassa rinnassa pelaajan numero ja vasemmassa ruma, mutta ainoa oikea perinteikäs KTTO:n logo. Olemme pelanneet niin jalkapallossa kuin Futsalissa yliopiston harrastesarjoissa viime vuoden syksystä lähtien. Jalkapallossa sijoituk-semme viime syksyltä lähtien ovat olleet toinen, kolmas ja nyt pokattiin sitten voitto tämän syksyn koitoksissa. Futsalia pelaamme jälleen loppusyksystä ja tuplamestaruus olisikin mukava saavutus. Pelaajamäärästä tämä ei ainakaan tule jäämään kiinni nimittäin niin paljon enemmän meillä on ollut tapahtumissa pelaajia kuin muilla yliopiston joukkueilla. Eli ei muuta kuin rilli kuumaksi ja poika saunoo.

Maalikuningas Ozan Yanar Kroonikoita vastaan pelatussa ottelussa 10.10.

19 • KAPITAALi

Filminpätkiä Sanat Juho AnttilaKuvat Mikko Virta, Ohto Soininvaara

Kannugames

Viikonloppuna ennen orie

ntoivan viikon

alkua kokosi Kannunvalaj

at kaikki

valtsikan fuksit aurinko

iseen

Suomenlinnaan. Luvassa o

li erilaisia

tutustumisleikkejä sekä

rentoa

puistossa hengailua. Jat

kot pidettiin

Amarillossa.

Kannun fuksisuunnistusKTTO:n fuksiaisista oli tuskin ehditty toipua, kun olikin jo Kannun fuksi-suunnistuksen aika. Eri aineiden opis-kelijoista muodostetut ryhmät kier-sivät rasteja, suorittivat tehtäviä ja voitelivat rastinpitäjiä (hyvin samassa hengessä kuin fuksiaisissa). Ilta jatkui vielä yökerho Domissa, jossa jälleen paras ryhmä palkittiin.

fuksisyksyltä

KAPITAALI • 20

Filminpätkiä Sanat Juho AnttilaKuvat Mikko Virta, Ohto Soininvaara

KTTO:n fuksiaiset

Helsingin keskusta ja Ka

llio täyt-

tyivät kravattikaulaisis

ta fukseista,

kun tutorit laskivat Kai

saniemessä

valmistautuneen joukon v

apaaksi.

Rastit olivat kalliolais

issa baareissa

ja tehtävinä oli niin de

rivointia kuin

karaokea. Rastien kiertä

misen jälkeen

fuksiaiset päättyivät ja

tkoille

Kuudennelle linjalle.

Fuksisitsit

Syyskuun lopulla tarjout

ui fukseille

vihdoin ensimmäinen mahd

ollisuus

tutustua akateemisiin pö

ytäjuhliin.

Illan aikana juotiin ja

laulet-

tiin, laulettiin ja juot

iin syömisen

jäädessä selvästi paitsi

oon. Ja kuten

asiaan kuuluu, sitsejä s

eurasi aina

seuraavaan aamuun kestäv

ät jatkot.

Kannun fuksisuunnistusKTTO:n fuksiaisista oli tuskin ehditty toipua, kun olikin jo Kannun fuksi-suunnistuksen aika. Eri aineiden opis-kelijoista muodostetut ryhmät kier-sivät rasteja, suorittivat tehtäviä ja voitelivat rastinpitäjiä (hyvin samassa hengessä kuin fuksiaisissa). Ilta jatkui vielä yökerho Domissa, jossa jälleen paras ryhmä palkittiin.

KTTO:n mökkireissuTorstai-iltapäivänä koitti lähtö Ne-dergårdin kesäsiirtolaan Porkkalaan.

Seuraavan 24 tunnin ajan oli tiedossa

taukoamatonta juhlintaa, meriseikkai-

luja ja maihinnousuja sekä runsaasti

saunomista, Erityisen ilahduttavaa oli

nähdä vaihtareiden omaksuneen suoma-laisen mökkeilykulttuurin. Reissun todellinen koitos koettiin kuitenkin

vasta seuraana päivänä bussin ajaes-sa takaisin mutkaista Porkkalantietä

kohti Helsinkiä ja laskareita.

fuksisyksyltä

PROVOKAATTORI

Johan Bäckman nousi syksyn ai-kana lopullisesti koko kansan tietoisuuteen. Monia on häm-

mentänyt se, että tämä pelle on kut-suu itseään ihmisoikeusaktivistiksi. Toisin kuin lähes kaikki muut hänen lausunnot, nimitys ”ihmisoikeusak-tivisti” on yllättävän lähellä totuutta.

Tämä Suomen Työväen-puolueen kunnal l is-vaaliehdokas kuuluu

itseoikeutetusti siihen vasemmis-tolaiseen joukkoon joka käyttää länsimaalaisen oikeuskäytännön omia työkaluja omien ideologis-ten päämäärien saavuttamiseen.

Tällaisella toiminnalla on pit-kät perinteet. Vuonna 1920 Yhdysvalloissa perustettiin

American Civil Liberties Union, ACLU. Järjestön tavoitteena on suojella kansalaisoikeuksia ja va-pauksia. Yksi kolmesta järjestön perustajasta ja järjestön puheen-johtaja vuoteen 1950 saakka oli Roger Baldwin, vannoutunut KAPITAALI • 22

PROVOKAATTORI

kommunisti ja Stalinin ihailija. Omien sanojensa mukaan hänen tavoitteensa oli Yhdysvaltojen muuttaminen kommunistiseksi valtioksi ja paras porvarivaltiora-kenteen murentamiseksi oli käyttää sen omaa oikeusvaltiodiskurssia. Vuonna 1934 julkaistussa artik-kelissa Baldwin perusteli miksi hän puolusti sananvapautta Yh-dysvalloissa, mutta samaan aikaan tuki diktatuuria Neuvostoliitossa: Sananvapaus helpottaa työväen-luokan järjestäytymistä, mutta kun valta on saatu sen käsiin, siitä on pidettävä hinnalla millä hyvänsä kiinni.

Räikempiä esimerkkejä jossa päämäärä pyhitti keinot, ja keinot päämäärän on niin

kutsuttu Scottsboro Boys-tapaus. Vuonna 1931 kaksi nuorta val-koihoista kulkurinaista syyttivät yhdeksää mustaa teinipoikaa jouk-koraiskauksesta Scottsboron kau-pungissa Alabaman osavaltiossa. Muutama sata paikallista asukasta kerääntyivät kaupungin poliisilai-toksen ympärille päämääränään

perinteinen lynkkaus, mutta osa-valtion kuvernööri oli käskenyt pai-kalle kansalliskaartin suojelemaan epäiltyjä. Naiset tunnistivat epäilyt, raiskaus oli kliinisesti todistettu ja teinipojat syyttivät oikeudessa toi-siaan tehdystä rikoksesta. Toisin sanoen poikien syyllisyydestä ei ol-lut mitään epäillystä ja heidät tuo-mittiin oikeudessa sen mukaisesti. Mutta ACLU ja kommunistinen puolue näkivät tapauksessa oivan mahdollisuuden kasvattaa omaa suosiota mustan väestön ja poh-joisen liberaalien keskuudessa. He julistivat oikeudenkäynnin ”mur-hanhimoiseksi lavastukseksi” ja vaativat tuomion kumoamista. Tuomittujen puolustusasianajajat olivat selvästi epäpäteviä. Tapaus oli niin selvä, ettei juuri kukaan Alabamalainen juristi halunnut ottaa sitä hoidettavakseen. Jopa mustien kansalaisoikeuksia ajava NAACP järjestö ei halunnut puut-tua tapaukseen millään lailla. Yh-dysvaltain korkein oikeus määräsi syytteet uudestaan käsiteltäviksi. Toisessa oikeudenkäynnissä kah-den vuoden kuluttua toinen rais-katuista naisista olikin puolus-tuksen todistaja. Tällä entisellä kodittomalla ja työttömällä naisel-la oli päällään uusimman muodin mukainen kallis asu, jonka kom-munistinen puolue oli kustantanut. Hän todisti ettei mitään raiskausta ole koskaan tapahtunutkaan.

Tästä huolimatta syytetyt tuomit-tiin uudestaan ja ACLU sekä kom-munistinen puolue saivat itselleen propaganda-aseen. Toinen raiska-tuista naisista teki lyhyen uran puolueen agitaattorina johtaessa raiskaajiensa vapautusta vaativia mielenosoituksia.

Kohtaamme samanlaisia oi-keuskäsitysten lavennus-yrityksiä tänäkin päivänä.

Kun puoluekartan vasemmalla puolella innostutaan jostain poliit-tisesta ajatuksesta, on yleensä vain ajan kysymys kun joku heistä eh-dottaa että tuon asian pitäisi olla kansalais- tai ihmisoikeus. Usein nämä ehdotukset tuntuvat harmit-tomilta. On esimerkiksi esitetty, että joidenkin urheilukisojen nä-kyminen maksuttomilla tv-kana-villa tulisi olla valtion takaama ihmisoikeus. Tai se, että ihmisillä on oikeus toimeentuloon. On my-ös esitetty, että jos valtio lakkaa tukemasta huomattavilla summil-la jotain saamelaismurretta jota puhuu enää seitsemän ihmistä, se olisi vähemmistöjen ihmisoikeuk-sien rikkomista. Päättelyketju on yksinkertainen: Ihmisoikeudet ovat hieno asia ja hienoja asioita tarvitaan lisää. Näitä ehdotuksia tulisi kuitenkin vastustaa aktiivi-sesti kahdesta syystä. Ensinnäkin on suuri ero siinä, että johonkin asiaan on oikeus verrattuna siihen että on oikeus tehdä jotain asiaa muiden verorahoilla. Toiseksi, jos lavennamme ihmis- ja kansalais-oikeuksien käsitteitä, vähennämme alkuperäisten oikeuksien arvoa. Vastaukseksi arvosteluun Kuuban ihmisoikeustilanteesta saisimme sen että meillä on työttömiä, eli hoitakaa omat ihmisoikeudet en-sin kuntoon.

KTTOLOOKS

Make, 20“Pukeutumistani inspiroivat kissat, jotka matkustavat joutsenten tai kilpikonnien selässä. Jos pukeu-tumiseni olisi eläin, se olisi heinä-sirkka.”

Niksu, 23“Tykkään pukeutua kutenJuha Partanen.”

KuvatJaakko Meriläinen

KTTOLOOKS

Tiia, 23“Tyylini olen ottanut vaikutteita Salkkareista maanläheisesti pukeu-tuvalta seksi-Sepolta ja aina yhtä ryhdikkäältä Nato-Lasselta!”

Milton Friedman, 100“Kun olin vielä elossa, tykkäsin pukeutua vasemmistolaisten nahasta valmistettuihin vaatteisiin. Nyt en enää pukeudu, koska olen kuollut.”

25 • KAPITAALi

“Kannattaa lukea hyviä kirjoja”

Professori Klaus Kultin pöydällä komeilee The Complete Poetry and Prose of William Blake. ”Kesälomalla lueskelen aina paljon. Kunni-

anhimoisesti ajattelin, että nyt luen Blakea ja tilasin sen.” Teknologia kuitenkin tuli ja vei mennessään: vähän ajan päästä Kultti tilasi lukulaite Kindlen ja järkälemäinen Blake sai jäädä seuraavaan kesään.

Kultti on lukenut kesäisin pienestä pitäen. ”Ke-sälomalla lainasin kymmenittäin kirjoja, joita luin mökillä.” Mikään kirja ei kuitenkaan

ole tehnyt erityisen lähtemätöntä vaikutusta. ”Tie-tysti silloin kun lukee, niin kirja voi tuntua todella vaikuttavalta, mutta sitten kun lukee enemmän ja enemmän niin lukukokemukset liudentuvat.” Toi-aalta Kultti myöntää, että teininä luettuihin erity-isen hyviin kirjoihin tulee palattua myöhemminkin.

Lapsuudesta tulee mieleen Myyrä ja Raketti. ”Sain sen joululahjaksi. Sitä minä tavasin ja opettelin lukemaan.” Muutoinkin Kultti vietti

lapsena paljon aikaa kirjojen parissa. ”Elämä 60-lu-vulla oli paljon tylsempää kuin nykyään. Valintajouk-ko aktiviteettien suhteen oli pienempi.” Kultti vietti paljon aikaa kirjastossa.

Kultilla on kuitenkin erittäin arkinen käsitys kaunokirjallisuudesta. ”Se on viihdettä kuten muukin taide. Totta kai se, että lukee paljon eri-

laisia asioita aika halvalla avartaa maailmankuvaa. Ei tarvitse matkustella. Jotkut ovat taitavia kirjoittamaan ja osaavat kuvata asioita hyvin tarkasti ja koskettavas-ti.” Kultti ei usko taloustieteen ja kaunokirjallisuuden synergiaan. ”Mielestäni on erikoista ajatella, että kau-nokirjallisuudessa olisi jotain salattua, että sen voisi ymmärtää vain jonkun koulutuksen avulla. Kaunokir-jallisuuden merkitys on minulle samanlainen kuin sen, että joskus käyn ravintolassa tai pyöräilemässä – ei se auta minua ymmärtämään taloustiedettä paremmin.”

Lopuksi Kultti haluaa korostaa, että on myös kiinnostunut sarjakuvista. ”En mistään super-sankari-jutuista, vaan sellaisista jotka ovat

juonellisesti ja ilmaisullisesti kunnianhimoisem-pia.” Hän harmittelee, että sellaisia sarjakuvia ar-vostetaan vähän, ja mainitsee synkeäjuonisen ja kuvitukseltaan erikoisen Ted McKeeverin Metropo-lin sekä Daniel Clowesin Eightballin. ”Molempien parissa saa hyvin käytettyä aikaa. Niiden luke-minen ei välttämättä ole nopeampaa kuin kau-nokirjallisuuden, vaikka niissä onkin paljon kuvia.”

Sanat ja kuvaLaura Luoto

Kultin Suosikit:1. Volter Kilpi: Alastalon salissaEi varsinaista tajunnan virtaa vaan kuitenkin proosaa. Vaikka onhan siellä sivunpituisia virkkeitä. Käytetään vähän vanhahtavaa ja purjehdukseen liittyvää sanastoa. Tulee sellainen olo, että lukisi ulkomaankieltä, muttei se vaikuta ymmärtämiseen. Kannattaa lukea, jotta ymmärtää miten tekstiä voi kuljettaa sillä lailla.

2. Matti Pulkkinen: Romaanihenkilön kuolemaTeki suuren vaikutuksen, kun sen alun perin luin. Se on yhä erittäin hauska ja osuva. On surullista, että kirjan käsit-telemät aiheet ovat vieläkin relevant-teja - ainakin meidän tiedekunnassa.

3. J.P. Donleavy: A Fairytale of New YorkKoko Donleavyn tuotanto on suositelta-va jos haluaa oppia kaunista englantia ja pikkuisen itsetietoista kielenkäyttöä – se ei mene kuitenkaan överiksi. Kannattaa lukea alkukielellä ehdottomasti.

4. Bohumil Hrabal: Tanssitunteja aikuisille ja edistyneillePidetään suuressa arvossa. Vaikea sanoa onko se suomentajan vai kirjailijan an-siota, mutta kirja on erittäin miellyttävä ja hauska.

5. Samuel Beckett: Huomenna hän tuleeHyvää valmentautumista, jos joutuu isona olemaan hallinnon kokouksissa ja tuntikausia kuuntelemaan niitä juttuja. Sen voi aina lukaista kun haluaa vähän rauhoittua. Olen sen aika monta kertaa lukenut.27 • KAPITAALi

Salatut osat ovat täynnä vaaroja.

Osa ovista aukeaa pohjattomaan

tyhjyyteen. Tämä ovi koitui

yhden tutkimus-ryhmän jäsenen

kohtaloksi.

Kuvat Indiana JonesEconomicumin ykköskerroksen alla on vielä kaksi salaista ker-rosta, jotka ovat toistaiseksi pysyneet koskemattomina. Kapitaalin tutkijaryhmä uhmasi vaaraa ja teki matkan tuntemat-tomaan.

Silloin tällöin Economicumin kata-kombeissa leviää

myrkyllisiä kaasu-ja, joiden takia on hakeuduttava

turvaan myrkytys-sulkuun.

Maanalaisissa tunneleissa elää aiem-min tuntematon populaatio, jolla on alkukantaisia tapoja. Et halua tetää, mitä tässä huoneessa tapah-tuu.

Jalkojemme alla kulkee metritolkul-la käytäviä, jotka johtavat mitä salaisempiin kammioihin. Lukuisia käytäviä on vielä tutkimatta.

Niko-Matti RonikonmäkiKuva: Jaakko Meriläinen

Mun laskin: Aliisa Koivisto

1. Mikä malli?Casio, CFX-9850GB PLUS, tuo plussa on varmasti tärkeä.

2. Mistä ostit?Laskinhan on hankittu jo ennen kun menin koulu-un. Ei kuitenkaan minulle vaan siskolleni, joka kir-joitti ylioppilaaksi vuonna 1997, samana vuonna kun itse pääsin ensimmäiseltä luokalta. En tiedä, mistä laskin on ostettu.

3. Paras ominaisuus?Lempiominaisuuteni on itse asiassa tullut vasta nyt opiskeluaikana. Laskimen näytön yläosasta on osa pikseliriveistä lopettanut toiminnan. Ensimmäisen rivin numerot näkyvät tästä syystä raidallisina. Se luo suunnattomasti iloa ja jännitystä laskemiseen.

4. Lempein muistosi?Vaikka en olekaan aina kohdellut laskintani kovin lempeästi, on laskin siitä huolimatta aina käyn-nistynyt kolhujen jälkeen uudestaan, ja tukenut minua lempeästi läpi harmaimmankin tentin. Harkitsin tuossa vuosi sitten uuden laskimen os-tamista. Koska laskin on kuitenkin osoittanut niin syvää uskollisuutta koko sisarussarjaani kohtaan, en ehkä raaski sitä tehdä. Laskimenostohanke on siis toistaiseksi jäädytetty.

01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01010000 01110101 01110010 01110011 01101001 01101101 01101111 00100000 01101111 01101110 00100000 01101100 01110101 01110011 01101101 01110101 00101110 01101100 01110101 01110011

MUN LASKIN

ILMOITUSPALSTAOSTETAAN

Ostetaan sukellusvene!MYYDÄÄNKämppää vailla? Huippusi-jainti keskustakampuksen vieressä! Sähkö, netti ja vesi sisältyy. Kulttuuripalvelut, kuten kirjasto aivan nurkan takana. Vain 20 e/7 vuotta! Asumusliike Aleksandria

Myydään noppia. Velkavipua opintolainalla! Myydään sijoitusvinkkejä. Warren Ala-KarteMyydään vaalilupauksia!Annetaan hyvään kotiin hie-man käytettyjä Kapitaaleja.

ETSITÄÄN/KOMMENTOIDAANEtsin nuorta ja luotettavaa seuraa pimeneviin syysiltoihin. Pidäthän sinäkin shampanjasta ja vaahtokylvyistä. nimim. Silvio P.

Lennä Kreikkaan, rahasi ovat jo siellä! Matkatoimisto Käteinen & Urpolainen

Sinä joka pilasit päiväni, haista paska! nimim. Viimeinen pisara

Nuori tyttö hämiksen nurkkapöy-dästä maanantaina 29.10., olen katsellut sinua. Ensi viikolla, sama aika – sama paikka. nimim. Sydän vereslihallaVoiko Kanniaisen esseet palaut-taa faksilla? Voisiko joku antaa ystävällisesti numeron? nimim. tietämätön fuksi

Lisää tulosvastuuta ja tehokkuut-ta opiskelijoille. HYY – Kauem-maksi kansasta! nimim. äänestä edarivaaleissa numeroa 1.

Viikin Kampuksen nautakarjan teurastus oli väärin! nimim. Yksisarvinen

Oluthanat Unicafeseen! nimim. janoinen

Monta vuotta täytyy olla opiskellut, että pääsee vuosijuh-liin? nimim. Epävarma

Dear Eki, Oon 120/180, onko ok? nimim. kandi4UHyvää nimipäivää Wikingille 19.10.! Toivottaa painikaverit

Tekstarit osoitteeseen kapitaali@gmail.com

KAPITAALI ONNITTELEE

100 vuotta Helsingin pörssi 50 vuotta työeläke

53 vuotta KTTO ry

BUSINESS TO PEOPLE.www.taloussanomat.fi