kapitaali 5/2014

Kapitaali 5/2014

Sakari Rokkanen jaHenrik Vuornos,kaupunginvaltuutetut

Jean Tirole, nobelisti

Vaihtareiden kuulumiset

Lue Kapitaali värillisenä netissä!

http://issuu.com/miikapaallysaho/

docs/kapitaali_5_2014/0

Tykkää Kapitaalista Facebookissa!

www.facebook.com/Kapitaali

3

Kapitaali 5/2014

Päätoimittaja:Miika Päällysaho

[email protected]

Kirjoittajat:Miska WidgrénPyry LehtonenOlli Hyytiäinen

Sakari RokkanenSalla VarpulaMaaria KoskiNiina Arvila

Marko KoistinenIlona Ylikoski

Lassi TervonenTimo JärvenpääJukka Kovanen

Juho AnttilaProvokaattori

Etu- ja takakannen kuvat:Mikko Virta

Taitto:Miika PäällysahoJulius RissanenVeikko Walta

Painopaikka:Picaset Oy

Painos:80 kpl

Kapitaali saa HYY:n lehtitukea

Sisältö 4 Päätoimittajan palsta

6 Puheenjohtajan palsta

7 Opintosihteerin palsta

8 Jean Tirole, taloustieteen Nobel–voittaja

vuonna 2014

10 Kvartaalikatsaus

11 Kansislaiset vaihdossa

16 Economics Memes!

18 Kansislainen ja kaupunginvaltuutettu

23 Herra Aben kolme nuolta

25 Vuosi Kannun hallituksessa

28 Provokaattori

30 KTTO ry:n 55. vuosijuhla

4

Teksti: Miika Päällysaho,Kapitaalin päätoimittaja

Päätoimittajan palsta

Älypuhelimet, tablettitietoko-neet, internet… Teknologinen kehitys on muuttanut huimasti

arkielämäämme. Tietotekniikan mullis-tukset ovat aina vaikuttaneet myös tai-teeseen ja sen aihevalintoihin monin ta-voin: taiteilijat ovat ihmetelleet tekno-logiaa futurististen teosten kautta tai – varsinkin nykyään – ilmaisseet kriitti-siä näkemyksiään uuden tekniikan luo-maa hektisyyttä, informaatioahdistusta ja tunnekylmyyttä kohtaan. Teknologia on vaikuttanut myös taitelijan työn lain- alaisuuksiin. Pohtikaamme hetki, kuin-ka tietotekniikan kehitys – erityisesti sen mukanaan tuomat musiikin suora-toistopalvelut – vaikuttaa muusikoihin ja musiikkibisnekseen.

On täysin vastaansanomaton tosi-asia, että musiikin kuunteleminen ja löytäminen ei ole koskaan ollut yhtä helppoa kuin nykyään. Tarjolla on netti-radioita, musiikin latauspalveluita sekä suoratoistopalveluita. Levy-yhtiöt ovat innostuneet varsinkin suoratoistopalve-luista ja sen mukanaan tuomista mah-dollisuuksista. Tästä huolimatta mikään suoratoistopalveluiden tarjoaja ei ole toistaiseksi pystynyt toimimaan voittoa tuottavasti markkinoilla. Joidenkin ar-vioiden mukaan niiden toiminta on itse asiassa luonteeltaan sellaista, ettei siitä voi koskaan tulla kannattavaa. Esimer-kiksi ruotsalainen Spotify tehnyt erään

selvityksen mukaan noin 160 miljoo-naa euroa tappiota palvelunsa avaami-sen jälkeen vuonna 2009.

Suoratoistopalveluiden jo suureh-kosta suosiosta huolimatta tällä het-kellä Yhdysvalloissa ja Iso-Britanni-assa vasta vain noin 5% musiikin ku-luttajista on maksullisten suoratoisto-palveluiden käyttäjiä. Kasvuvaraa siis riittää niin näissä maissa kuin muual-lakin. Levy-yhtiöitä houkuttelevatkin palveluiden tavoittamat suuret kuulija-määrät ja tieto kuulijoiden kulutustot-tumuksista. Tärkeä ja mielenkiintoinen osa suoratoistopalveluita on niiden tar-joamat erilaiset soittolistat, joita voivat luoda julkkikset, toiset muusikot, käyt-täjät itse sekä erilaiset algoritmit. Eri-tyisesti algoritmeihin perustuvat, kulu-tustottumuksien pohjalta luodut soitto-listat ovat levy-yhtiöiden kannalta tär-keitä. Esimerkiksi Spotify ja tämän vuoden toukokuussa Applen hankki-ma Beats Music ovat ostaneet yrityk-siä, jotka ovat erikoistuneet soittolis-ta-algoritmien kehittämiseen ja musiik-kikulutuksen analysointiin. Mikäli suo-ratoistopalveluiden tarjoajat suostuvat jakamaan tietojaan niille levy-yhtiöil-le, joiden kanssa ne ovat tehneet sopi-muksia, levy-yhtiöt voivat ennakoida tulevia musiikin trendejä, etsiä lupaa-via uusia artisteja ja saada nopeasti pa-lautetta uusien sinkkukappaleiden me-

Musiikista ja suoratoistopalveluista (ja vähän mutuilua)

Kuva: Mikko Virta

5

nestyksestä. Levy-yhtiöiden artistit voi-vat taas saada tietoa vaikkapa faniensa maantieteellisestä jakaumasta ja valita näin esim. kiertuepaikkansa paremmin.

Artistien keskuudessa suoratois-topalveluita ei ole otettu yhtä avosy-lin vastaan. Musiikkibisnes on tunne-tusti äärimmäinen esimerkki ns. su-pertähtialasta, jossa suhteellisen pieni osa markkinatoimijoista kahmii suh-teettoman suuren osan koko toimi-alan voitoista ja menestyksestä. Suu-rimmalle osalle artisteista, jotka pyr-kivät elämään musiikillaan, suoratois-topalveluiden yhdestä toistosta saadut tekijänoikeustulot (n. 0,3-0,5 senttiä) eivät riitä alkuunkaan. Näin ollen lähin-nä suuret, kansainvälisesti tunnetut ar-tistit saattavat aidosti hyötyä palveluis-ta, mikäli puhutaan useista miljoonista kappaletoistomääristä. Aloitteleville ar-tisteille palveluiden hyöty kuitenkin tu-lee siitä, että niiden potentiaalinen koh-deyleisö on ennennäkemättömän suuri, jolloin oman markkinaraon löytäminen entistä pirstaleisemmasta musiikki-maailmasta saattaa olla helpompaa.

Suoratoistopalveluiden yleistymi-nen on vaikuttanut suuresti myös mu-siikin taiteelliseen sisältöön. Menesty-vät artistit ja kappaleidentekijät keskit-tyvät nykyään entistä enemmän yksit-täisten hittikappaleiden metsästämiseen kokonaisten albumikokonaisuuksien luomisen sijaan. Taloudellisesti tämä on ymmärrettävää, sillä yhdellä hitti-kappaleella artisti voi tienata monin-kertaisesti verrattuna pienemmän artis-

tin rakkaudella luomastaan albumista saamiinsa tuloihin. Taiteen kannalta tä-mä on (ainakin minun mielestäni) sää-li, sillä musiikki on mielestäni edelleen parasta albumimitassa kuunneltuna.

Onnistuneen albumikokonaisuuden luominen saattaa edesauttaa artistin uran kestävyyttä. Ei ole sattumaa, et-tä monet nykypäivän arvostetuimmista, menestyneimmistä ja aikaa parhaiten kestäneistä artisteista ovat julkaisseet jossain vaiheessa uraansa ainakin yh-den arvostetun ja hyvin myyneen ”klas-sikkoalbumin”. Voi vain toivoa, että sa-ma periaate jatkuu myös tulevaisuudes-sa! Ja ei, musiikki ei ole 2000-luvul-la tippaakaan huonompaa kuin ennen. Erilaisia tyylejä ja niiden yhdistelmiä on enemmän kuin koskaan ja hienoa musiikkia voi löytää koko ajan, kunhan sitä jaksaa etsiä.

Ps. Tämä lehti on viimeinen allekirjoit-taneen päätoimittama Kapitaali. Kii-tän kaikkia lehden tekoon osallistunei-ta hyvästä työstä! Vuoteen on mahtu-nut paljon hienoja hetkiä, mutta myös tiukan aikataulun mukanaan tuomaa pientä stressiä, kirjoittajien muistutte-lua deadlineista ja loputonta näperte-lyä Indesign–taitto-ohjelman kanssa. Kaiken kaikkiaan työ lehden parissa on ollut kuitenkin antoisaa. Toivotan seu-raajalleni onnea ja menestystä! Ei tä-mä ole alkuunkaan hassumpaa hom-maa – kunhan muistaa delegoida ahke-rasti tehtäviä muulle toimitukselle.

Suurimmalle osalle artisteista, jotka

pyrkivät elämään musiikillaan, suora-

toistopalveluiden yhdestä toistosta saadut

tekijänoikeustulot (n. 0,3-0,5 senttiä)

eivät riitä alkuunkaan.

”

6

Puheenjohtajan palstaKirjoittaja: Miska Widgren, KTTO:n puheenjohtaja

Kuva: Mikko Virta

kiksi Otaniemen suuntaan, mutta idea jäi ajatuksen tasolle biletilojen saatavuuden vuoksi. Pieni vinkki uudelle hallitukselle: tutkikaa ja varatkaa mahdollinen tila ajoissa!

Työelämävierailut suuntautuivat muun muassa valtionvarainministeriöön, Nordea Marketsiin ja Suomen Pankkiin. Myös perinteinen ”Töitä ja kaljaa” –konsepti sai jatkoa kuluvana vuonna. ”Tiedettä ja viiniä” –tapahtumakin on tulossa, mutta järjestelyt ovat kirjoitushetkellä kesken. Näi-den kahden tapahtuman järjestäminen jatkossa vaatii hieman mielikuvitusta, koska uudessa opin-tosuunnitelmassa niistä ei myönnetä työelämänoppia. Uskon kuitenkin, että tämän kaltaiset tapah-tumat kiinnostavat opiskelijoita jatkossakin. Tuovathan ne taloustieteilijälle uutta näkemystä tie-teemme hyödyllisyydestä työelämässä.

Kulttuurin osalta mainittakoon vierailu Kiasmassa, teatteri-excu ja Helsingin kaupunginorkes-terin kenraaliharjoitus. Opiskelijakulttuuria harrastettiin myös paljon. KTTO järjesti yhteislähdön lähes jokaiseen pääkaupunkiseudulla järjestettyyn approon, toinen suuri opiskelijakaupunki Tam-pere otettiin haltuun kyykän merkeissä ja vappuna taloustieteilijät olivat perinteisen aktiivisia, vaik-ka ainoa yhteinen tapahtuma olikin vappupäivän kansisteltta. Säästä huolimatta hallitus oli heti vappupäivän aamuna virkeänä ja hyvin nukkuneena kokoamassa upeaa telttaviritelmää Ulliksella.

Vuoden huipentuma, KTTO:n 55-vuotisjuhla, oli mielestäni onnistunut tapahtuma ja 55-vuo-tiaan ainejärjestön arvoinen. Vuosijuhlien järjestäminen oli yksittäisistä projekteista suurin. Pal-jon hommia, järjestelyä ja kokoustamista, mutta kaiken stressin jälkeen onnistuneesti sujuneet juh-lat palkitsevat.

Alun perin hakeuduin hallitukseen hetken mielijohteesta, koska joku oli sitä suositellut. Iso kii-tos hänelle, koska ainakin omalta osaltani kaksi vuotta hallituksessa on ollut hienoa aikaa. Paljon uusia kavereita ja runsaasti sellaisia kokemuksia, joita ei varmasti muualta saa. Olen kuitenkin mel-ko varma siitä, että kaksi vuotta KTTO:n hallituksessa riittää ja on aika antaa tilaa uusille kansislai-sille. Tsemppiä ensi vuoden hallitukselle. Pitäkää KTTO:n (toistaiseksi työn alla oleva) lippu kor-kealla.

Tämän lehden ilmestyes-sä on KTTO:lle valittu jo uusi halitus. Onnitte-

lut uudelle hallitukselle!Tämän vuoden hallitus

on saanut paljon aikaan. Sit-sejä pidettiin Statuksen kans-sa Uudella, Median kanssa Si-vistyksellä, sekä Ky Econo- micsin kanssa kahdesti niin Casalla kun Alakertsilläkin. Myös alumneille järjestettiin pöytäjuhla jo toista vuotta pe-räkkäin. Aikeita oli myös laa-jentaa sitsirepertuaaria esimer-

7

kinnollamme saaneet. Suunnitteilla on vielä loppuvuodelle toinen perinteikäs tapahtuma ”Tiedettä ja viiniä”. Fukseille pidettiin orientoivalla viikolla uutena tapahtumana opintoinfo, jossa kerroimme keskeisiä asioita opiskelusta ja yliopistomaailmasta, jotka jokaisen tulisi tietää. Tapahtuma koettiin erittäin tarpeelliseksi ja toive on, että opintoinfosta tulee tästä eteenpäin jokavuotinen tapahtuma. Pohja siihen on nyt valmiina.

Tällä hetkellä suurin opintoasia on kansallisessa mediassakin paljon huomiota saanut yliopiston johtosääntöuudistus. Tällä hetkellä johtosääntö on jatkokäsittelyssä, sillä se on saanut huomattavas-ti kritiikkiä osakseen erityisesti johtajavalintojen uudistuksen osalta. Yliopiston sivuilta ja intrane-tistämme Flammasta löytyy aiheesta lisätietoa. Johtosääntöuudistuksesta tullaan vielä puhumaan, joten seuraajamme tulevat siihen varmasti tutustumaan.

Ensi vuonna opintoasioissa kuuma peruna tulee olemaan valintakoeuudistus. Valtioneuvosto on päättänyt, että korkeakouluopintoihin siirtymistä tulee nopeuttaa ja ensimmäistä opiskelupaik-kaa hakeville tulee varata oma kiintiönsä. Laki tulee voimaan vuonna 2016, joten ensi vuoden aika-na päätetään, miten uudistus tulee vaikuttamaan tiedekuntamme ja taloustieteen opiskelijavalintoi-hin. Toivon, että seuraava opintosihteeri on tässä asiassa erityisen aktiivinen.

Kiitokset kuluneesta vuodesta!

Opintosihteeritiimin puolesta,

Pyry Lehtonen

Hyvää joulun odotusta kaikille. Vuosi on lo-puillaan ja niin päättyy myös opintosihtee-rien kausi. Lehden tullessa ulos painosta on

jo uudet opintosihteerit valittu ja heihin pääset tutus-tumaan seuraavassa Kapitaalissa.

Kuluneena vuonna opintoasioiden saralla on ta-pahtunut kohtuullisen paljon. Uudet fuksit aloitti-vat opintonsa uudella tutkintorakenteella. Rakenne muuttui jonkin verran, kun tiedekunnan vaatimuk-sesta kurssien opintopistemäärien tulee vastedes ol-la jaollisia viidellä. Uusiksi pakollisiksi kursseiksi tuli-vat kandivaiheen mikrotalouteen yhteydessä oleva pe-liteorian kurssi sekä makrotalouteen kytkeytynyt ta-loudellista kasvua käsittelevä kurssi. Uusille fukseille pakolliseksi tulivat yhteiskuntatieteiden sivuaineopin-not, jotka eivät kuitenkaan muuttaneet kurssisisältöjä. Uudistuksen myötä fuksit eivät kuitenkaan tule saa-maan tilastotieteen sivuainekokonaisuusmerkintää, vaikka suorittavatkin tilastotiedettä 25 opintopistettä.

Opintosihteeritiimi järjesti keväällä suositun ”Töi-tä ja kaljaa” –työelämäpaneelin, jossa meiltä valmistu-neet alumnit kertoivat, minkälaisia töitä he ovat tut-

Opintosihteerin palstaTeksti: Pyry Lehtonen, 2. opintosihteeriKuva: Mikko Virta

8

Ruotsin keskuspankin taloustie-teen palkinto Alfred Nobelin muistolle myönnettiin 13. loka-

kuuta ranskalaiselle, Toulousen yliopis-ton professori Jean Tirolelle. 61-vuoti-as Tirole palkittiin ”markkinavoimaa ja sääntelyä koskevista tutkimuksistaan”. Viimeksi palkinto on myönnetty vain yhdelle henkilölle vuonna 2008, kun yhdysvaltalainen Paul Krugman palkit-tiin kaupankäyntiä ja sijaintitekijöiden vaikutusta koskevista tutkimuksistaan. Tirole on aiemmin palkittu mm. Yrjö Jahnssonin säätiön palkinnolla vuonna 1993 ja hän on työskennellyt myös pal-jon Bengt Holmströmin kanssa.

Valitsijaraadin mukaan Tirolen kes-keisimmät, taloustiedettä eteenpäin vie-neet tutkimukset koskevat toimialoja, joita hallitsevat muutamat suuret yri-tykset. Mikrotaloustieteen perustulos-ten mukaan ilman jonkinlaista säänte-lyä tällaisessa oligopoliasetelmassa pää-dytään usein yhteiskunnan edun kan-nalta haitalliseen markkinatilanteeseen. Tämän takia saatetaan tarvita julki-sen vallan interventiota suurten yritys-ten määräävän markkina-aseman vää-rinkäytön estämiseksi. Mutta kysymys kuuluukin: kuinka monopoleihin ja oligopoleihin tulisi puuttua – vai onko niihin edes kannattavaa puuttua?

Esimerkiksi mikrotaloustieteen pe-ruskursseilla tähän kysymykseen pu-reudutaan mm. tutkimalla ns. luon-

Tirole alkoi

kollegoidensa

kanssa soveltaa

mm. peliteoriaa

ja tutkia epätäy-

dellisen kilpailun

toimialojen

sääntelyn ongel-

maa uudella

tavalla.

”

8

nollisia monopoleja, joiden tuotannon hinnoittelu kilpailullisten markkinoi-den mukaisesti (jolloin hinta vastaa ra-jakustannuksia) ei riitä kattamaan tuo-tannon kokonaiskustannuksia. Näihin lukeutuvat esim. monet julkisia palve-luita tarjoavat yritykset. Perinteises-ti ratkaisuna on nähty, että valtio joko ohjaa tai sääntelee monopolia niin, et-tä se perii kuluttajilta optimaalisen hin-nan tuotetun hyödykkeen kulutuksesta. Tässä ongelmaksi muodostuu kuitenkin tämän ”optimaalisen” hinnan määrittä-minen. Päädytään epäsymmetrisen in-formaation ongelmaan: monopoli tun-tee sääntelijöitään paremmin oman kustannusrakenteensa, joten sillä saat-taa olla kannusteita ilmoittaa tuotannon keskimääräiset kustannukset todellis-ta suuremmiksi. Jos hinta päätetään tä-män jälkeen asettaa siten, että se kattaa nämä kustannukset, monopoli kykenee tekemään voittoa eikä sillä välttämättä ole kannusteita panostaa kustannuksia vähentäviin innovaatioihin. Myöskään sääntelijöiden kannusteet eivät välttä-mättä ole vilpittömät, jos he alkavat ku-lissien takana tehdä valvomansa yrityk-sen kanssa yhteistyötä henkilökohtaista etua tavoitellen.

80-luvun puolivälistä eteenpäin Ti-role alkoi kollegoidensa kanssa soveltaa mm. peliteoriaa ja tutkia epätäydellisen kilpailun toimialojen sääntelyn ongel-maa uudella tavalla. Sääntelyn toteut-taminen alettiin nähdä päämies-agent-ti-tilanteena, jossa julkinen valta toi-mii päämiehenä ja yritys agenttina. Ta-voitteena on luoda mekanismi, joka luo kummallekin osapuolelle kannusteet

Jean Tirole, taloustieteen Nobel–voittaja vuonna 2014

Teksti: Miika PäällysahoKuvat: The New Yorker, Wikimedia Commons

9

toimia yhteiskunnan intressien mukai-sesti. Tutkimustensa tuloksena Tirole on kehittänyt yleiset periaatteet ja teo-reettisen rungon, joita voidaan soveltaa tällaisten mekanismien luomiseksi tar-kasteltavista markkinoista riippumat-ta. Erilaisten markkinoiden erityispiir-teet vaikuttavat vahvasti lopputuloksiin, eikä paras vaihtoehto ole aina se yksin-kertaisin (kuten hintakaton asettami-nen tai yritysten välisen yhteistyön ra-joittaminen), vaan lopputulokset voi-vat ajoittain olla jopa melko epäintui-tiivisia.

Tirolen ja hänen kollegoidensa tuo-milla kontribuutioilla on monia tär-keitä sovelluskohteita. Esimerkiksi Eu-roopan komissio ja parlamentti pohti-vat tällä hetkellä kuumeisesti, kuinka Googlea tulisi valvoa tai säännellä, jot-

tei se hyväksikäyttäisi markkinoita yli-voimaisesti dominoivaa hakukonepal-veluaan edistääkseen muiden, kaupal-listen palveluidensa leviämistä. Lisäk-si Tirolen luomilla periaatteilla voi olla vaikutusta eri puolilla maailmaa toimi-vien markkinaoikeuksien toimintaan.

Lähteitä:”The Nobel prize Goes to Jean Tirole”,

The EconomistJohn Cassidy: ”Why Jean Tirole Won the

Economics Nobel”, The New Yorker (kolumni)

”Information for the Public: Market Power and Regulation”, www.nobel-

prize.org”Jean Tirole”, Wikipedia the free

encyclopedia.

”Tirolen ja

hänen kollegoi-

densa tuomilla

kontribuutioilla

on monia

tärkeitä sovel-

luskohteita.

9

10

Teksti: Olli Hyytiäinen

Kvartaalikatsaus

Syksy on vaatinut sijoittajilta kylmäpäistä asennetta. Erityisesti lokakuussa koettiin osakemarkkinoilla rajua heiluntaa, mut-ta kokonaisuutena kuukausi on tarjonnut rauhassa tilannetta seuranneille sijoitta-

jille positiivista tuottoa. Kurssit tulivat lokakuun alussa ryminällä alas ympäri maailmaa, mutta yk-sittäistä suurta syytä kurssilaskuun on vaikea nos-taa esiin. Levottomuus oli seurausta ainakin ko-honneista arvostustasoista tuloskauden käynnis-tyessä, heikoista makrotalouden luvuista etenkin Euroopassa, Ebola-epidemian aiheuttamasta pe-losta varsinkin USA:ssa ja geopoliittisista jännit-teistä. Lisäksi USA:ssa keskuspankki Fed oli lo-pettamassa määrällistä elvytystään ja valmistautu-massa seuraavaksi korkotason nostoon. Tärkeim-mät osakeindeksit maailmalla laskivat lokakuun alkupuolella jopa 5–10 % parissa viikossa.

Paniikinomaisen laskun jälkeen otsikoita ovat hallinneet puolestaan yritysten hyvät tulokset varsinkin Yhdysvalloissa. Myös odotettua parem-mat uutiset makrotaloudesta laukaisivat jänni-tystä. Tällaisia lukuja olivat mm. USA:n nopea talouskasvu vuoden kolmannella neljänneksellä ja marraskuun alussa julkaistut työllisyysluvut. Opti-mismi palasi markkinoille ja korjausliike ylöspäin alkoi vauhdilla, minkä myötä indeksit ovat kohon-neet ympäri maailmaa jo edellisten huippujen yli. Etenkin Japanissa nähtiin jyrkkää nousua, kun keskuspankki kasvatti yllättäen elvytystoimiaan. Nostetta saatiin nousevan auringon maassa myös marraskuun puolella, kun kulutusveron korotuk-sen odotettiin lykkääntyvän.

Kiina isännöi marraskuussa APEC–kokous-ta, jossa oli osittain jäätävä ilmapiiri. Kokouksen aikana Venäjän aseistamat kapinalliset ovat olleet jälleen vauhdissa itäisessä Ukrainassa ja näin ol-len aiemmin syksyllä sovittu tulitauko on jo his-toriaa. Tämä on aiheuttanut turhautumista länsi-maissa, joiden sukset ovat menneet ristiin Venäjän kanssa vakavimmin sitten kylmän sodan. Putin, Obama ja Aasian suurvaltojen johtajat vaikutti-vat Pekingin kokouksessa kuitenkin olevan edel-leen jonkinlaisissa diplomaattisissa väleissä. Kiina oli lisäksi esillä marraskuun puolivälissä sitoudut-tuaan Yhdysvaltojen kanssa ilmastosopimukseen,

jossa kumpikin maa lupasi vähentää päästöjään – tosin vielä varsin maltillisella aikataululla.

Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopassa pörs-si-indeksien kehitys on ollut syksyllä hieman muu-ta maailmaa heikompaa. Q3-tuloskausi alkoi eten-kin Suomessa muuta maailmaa vaatimattomam-min. Yritykset ovat onnistuneet kasvattamaan voittojaan, vaikka liikevaihto laskee. Toisin sa-noen tulosta on saatu aikaan kuluja karsimalla, mikä ei ole tietenkään pidemmän päälle kestävää. Suomessa makrotaloudesta on saatu kuitenkin myös positiivisia uutisia. Vaikka teollisuustuotan-to on heikentynyt jo pitkään, ovat teollisuuden uu-det tilaukset olleet kasvussa jo jonkin aikaa.

Ensi vuotta silmällä pitäen tuottojen hakemi-nen riskipitoisista omaisuuslajeista on yhä hankalampaa. Osakemarkkina on noussut vuosia ja ar-vostustasot alkavat olla korkealla. Osakkeiden suosio selittyy matalan korkotason aikana osit-tain sillä, ettei koroista ole ollut saatavilla korkei-ta tuottoja. Sijoittajien täytyy kuitenkin olla yhä tarkempana, ettei sijoitusten arvo sula mahdolli- sen myyntiaallon aikana. Tällaisen laskun voisi laukaista esim. nopeasti huonompaa suuntaan kehittyvä geopoliittinen konflikti. Reaalitalouk-sien näkymiin on tuskin odotettavissa radikaale-ja muutoksia. USA jatkaa maailmantalouden ve-turina ja Eurooppa joutuu elvyttämään saadak-seen aikaan edes vähäistä elpymistä aktivi-teetissa. Kiinassa ja muilla Aasian kehittyvillä markkinoilla talouskasvu näyttäisi jatkavan mal- tillista hidastumistaan, mutta on edelleen länsi-maisesta näkökulmasta nopeaa.

q4Ensi vuotta silmällä pitäen tuottojen ha-

keminen riskipitoisista omaisuuslajeis-

ta on yhä hankalampaa. Osakemarkkina

on noussut vuosia ja arvostustasot alka-

vat olla korkealla.

”

11

q4

11

Kansislaiset vaihdossa

Kiinnostaako opiskelijavaihto? Viisi syksyllä vaihtoon lähtenyttä kansislaista kertovat Kapitaalille opiskelusta ja

opiskelijaelämästä Euroopassa.

Kuva: Wikimedia Commons

Hampuri: Juho Anttila

Bryssel: Ilona Ylikoski

Barcelona: Jukka Kovanen

Uppsala: Lassi Tervonen

Praha: Timo Järvenpää

12

Na zdravi, arvon Kapitaalin lukija! Prahassa vaihdossa ollessa edelli-nen on ehkä se yleisin tšekinkie-linen lausahdus, jota tulet käyttä-mään, ja sehän kääntyy suomen

kielelle miksipä muuksikaan kuin sanaksi kippis. Muuten kieli onkin sitten sen verran vaikea ja eri-lainen esimerkiksi saksaan tai ranskaan verrattu-na, että et ilman pohjataitoja opi kovinkaan suju-vasti sitä puhumaan, mikäli päätät tänne vaihtoon tulla. Tosin aika monelle tänne vaihtoon tulevalle paikallisen kielen oppiminen ei taida aivan se yk-kösprioriteetti olla, vaan kiinnostuksenkohteena ovat ennemminkin nestemäiset viljatuotteet.

Jos kuitenkin sinua kiinnostaa myös vaih-to-opiskelun akateeminen anti, lienee ennen olueen siirtymistä paikallaan sanoa muutama sa-nanen myös itse opiskeluista tässä Keski-Euroo-pan helmessä (paikalliset katsovat kuuluvansa Keski-Eurooppaan, eivät Itä-Eurooppaan). Kurs-sit Kaarlen yliopistossa poikkeavat hiukan suo-malaisista: lähes jokaisella kurssilla on tentin li-säksi pakollinen esitelmä sekä mahdollisesti myös muita arvioitavia osa-alueita, kuten luentoaktiivi-suutta, mid-termiä tai jotakin laskareiden tapais-ta. Käytännössä jokaiseen kurssiin kuuluu hyväk-sytyn kirjallisen tentin jälkeen myös suullinen koe, jonka luonteesta allekirjoittanut ei valitettavasti vielä osaa tarkemmin kertoa. Luentoja on yleen-sä vain kerran viikossa, mutta luentoja täydentä-vät seminaarit, joissa esitelmät pidetään. Varsin usein esitelmät perustuvat myös tentteihin pakol-lisena osana kuuluviin artikkeleihin, joista tulisi osata esitelmän jälkeen myös hieman keskustella-kin. Luennoitsijoiden taso ja englannin taito aina-kin valitsemillani kursseilla on ollut väliltä välttävä – hyvä, joten aivan karmeaa slaaviaksenttia ei pal-joakaan tarvitse sietää.

Kurssi-ilmoittautumiset ovat täällä aivan oma tarinansa. Kun yliopiston tunnukset saatuani me-nin paikalliseen tietojärjestelmään, osa haluamis-tani kursseista olikin jo täynnä. Ilmoittautuminen nimittäin avautuu ainakin näin syksyllä kymme-nisen päivää ennen kuin vaihto-opiskelijat edes saavat tunnuksensa yliopiston järjestelmiin. Pai-kalliset olivat siis rohmunneet jo paikat monil-ta kursseilta, joille olisin halunnut. Toki kursseil-

Timo Järvenpää, Prahale voi aina jäädä jo-nottamaan, josko jo-ku luopuisi omasta paikastaan. Onnek-si sentään yhdelle kurssille jonottami-nen tuotti itseni koh-dalla tulosta.

Kurssi-ilmoittau-tumisesta johtuvaan harmitukseen tosin on keinonsa. Tääl-lä on nimittäin help-po lohduttaa itseään oluella. Se on halpaa, hyvää ja halpaa. En ole maksanut tuopillisesta kertaakaan yli 2,5 euroa, ja yleensä janon saa sam-mutettua noin 1-1,5 eurolla. Olutta voi kumota viikoittain vaikkapa Erasmus-bileissä, mutta itse suosin pienemmän porukan pubi-iltoja. Bileiden ja pubien lisäksi itseään on helppo viihdyttää esi-merkiksi reissaamalla ympäri Tšekkiä tai piipah-tamalla naapurimaiden puolella. Täältä on erit-täin lyhyt matka esimerkiksi Wieniin, Krakovaan tai Berliiniin, mutta ihan maan sisältäkin löytyy Unescon maailmanperintökohteita, viinitiloja ja olutpanimoita. Tätä kirjoittaessanikin odottelen vajaan viikon päässä olevaa viikonloppureissua maan eteläosiin viinitilalle maistelemaan sikäläi-siä rypälejuomia.

Praha on lähes kenelle tahansa vaihto-opis-kelijalle ihanteellinen kohde*: aikansa voi käyt-tää matkaten ympäri Keski-Eurooppaa, opiskel-len, nauttien kulttuurista (musta teatteri on mah-tava kokemus!), tai vetäen pään täyteen absinttia ja olutta. Itse suosin mukavaa balanssia kaikkien edellä mainittujen asioiden kesken.

* PS. Kasvisruokavaliota suosiville tai olut-ta inhoaville tosin varoituksen sanana on todet-tava, että elämänne ei täällä välttämättä ole help-poa. Salaateissakin on usein lihaa ja usein olut on oletusjuoma, jota nautitaan. Tšekkiläiset juovat-kin olutta yli 140 litraa henkeä kohti vuodessa.

13

Aloitin lokakuussa vaihtolukukauden Ham-purin yliopistossa. Saksa oli kielensä ta-kia minulle luonnollinen kohdemaa, ja vaihtoehdoista Hampuri houkutteli en-nen kaikkea suuremman kokonsa puo-

lesta. Suoritan vaihdossa maisterivaiheen opintoja, joi-den lisäksi minulla on yksi saksan kurssi. Opintoja ei kuitenkaan mitenkään liikaa ole: luentoja noin kymme-nen tuntia viikossa ja itsenäisiä kouluhommia pari tun-tia lisää.

Vapaa-ajan suuri määrä ei kuitenkaan ole Hampu-rissa ongelma: tästä pitää huolen legendaarinen Sankt Pauli, jota voisi halpoine baareineen ja musiikkiklubei-neen kuvata eräänlaiseksi suuremmaksi ja paremmak-si Kallioksi – vieläpä ilman hipstereitä. Kun tähän lisä-tään vielä yliopiston tapahtumat, opiskelija-asuntoloi-den baari-illat sekä kaupungin jalkapallojoukkueiden, HSV:n ja legendaarisen FC St. Paulin, ottelut, ei tekemi-sestä todellakaan ole puutetta.

Juho Anttila, Hampuri

Olen tämän syksyn vaihdossa Ruotsissa Uppsalan yliopis-tossa. Kaupunki on pitkälti sellainen kuin kuvittelinkin: melko pieni paikka, jossa kaikki pyörii perinteisen yli-opiston ja opiskelijaelämän ympärillä. Oma asuinaluee-ni on käytännössä opiskelijalähiö, mistä jokailtainen klo

22 kaikkialta kuuluva huuto, Flogsta scream, muistuttaa.Yöelämä Uppsalassa keskittyy nationien (eli osakuntien) ihan oikei-

siin baareihin, joihin vain opiskelijat ovat tervetulleita. Baarit ovat pro-fiileiltaan erilaisia ja niistä löytää halutessaan hulinaa lähes päivittäin. Opintoni ovat täällä koostuneet lähinnä tilastotieteestä, ja opetus on ol-lut hyvää ainakin silloin, kun olen luennoilla jaksanut käydä.

Ei-opiskelijalle Uppsala olisi luultavasti tylsä kaupunki. Sen sijaan akateemisista perinteistä, pyöräilystä (täällä kaikki pyöräilevät) ja opis-kelijaelämästä kiinnostuneelle opiskelijalle Uppsala voi antaa paljon!

Lassi Tervonen, Uppsala

14

Lämpimät terveiset sin-ne loskan keskelle tääl-tä Esp... eikun siis Kata-loniasta vai kumpi se nyt taas olikaan. Olen tääl-

lä syksyn maisterivaiheen vaihdos-sa perinteikkäässä Universitat de Barcelonassa. Kun tänne syyskuussa saavuin, ei kulttuurishokeilta alussa voinut välttyä. Huomatessani uuden kotini sijaitsevan aivan La Ramblan läheisyydessä kaupungin ytimessä, kesti jonkun aikaa tottua ihmisvili-nään aina kadulle astuessaan. Kou-lulle ilmoittautumaan raahaudut-tuani taas ihmettelin, missä kaikki ovat. Kävi ilmi, että opintotoimisto on luonnollisesti kiinni klo 12–16! No, sain kuitenkin paperiasiat sitten illalla lopul-ta hoidettua.

Myös itse kurssit poikkeavat melkoisesti Suo-men vastaavista. Itselleni tuli yllätyksenä maiste-riryhmän koko, noin 20 oppilasta per vuosikurssi, vaikka kandiopiskelijoita on useita satoja ja kurs-sit käydään tiiviisti saman ryhmän mukana. Run-kokurssit oletetaan käydyksi ennen valinnaisia. Koska täällä suoritettujen runkokurssien hyväk-silukeminen tutkintoon ei onnistuisi, joudun nyt käymään toisen vuoden kursseja. Tämä aiheuttaa jonkin verran vaikeuksia, koska pohjatietovaati-mukset etenkin ekonometrian suhteen ovat joskus melko korkealla.

Kurssit ovat muutenkin melko työläitä: tentti on usein vaihtoehtoinen tai vähemmän määrää-vä suoritusperuste ja kurssien arvostelu perustuu pääosin niillä tehtäviin projektitöihin ja presentaa-tioihin. Myöskään luennoilla nukkuminen takari-vissä tuppisuuna harvoin onnistuu, vaan yleensä joutuu osallistumaan aiheesta käytävään keskuste-luun, joten materiaaleihin kannattaa tutustua etu-käteen. Korkeasta työmäärästä huolimatta kurs-sit ovat mielenkiintoisia. Ainakin käymilläni kurs-seilla luennoitsijat todella panostavat luentoihin ja

niillä käydään yleensä oppikirjasisällön sijaan lä-pi aiheeseen liittyviä aikakausikirjajulkaisuja. Näin ollen olen jopa aina silloin tällöin löytänyt itseni luennolta terassin sangria–kannun sijaan.

Mutta toki ravintola- ja/tai bilekulttuurin ys-tävälle tämä kaupunki vasta mahdollisuuksia tar-joaakin. Aurinkoiset terassit, lähes ilmaiset tapak-set ja oluet (pahimman turistialueen ulkopuolel-la), sekä aina yhtä herkullinen paella sangrian kera nautittuna luovat luennoille varteenotettavan vaih-toehtoiskustannuksen. Myös kaupungin suurin yökerho, gigalomaaninen Razzmatazz on ehdotto-masti käymisen arvoinen paikka. Joka tapauksessa voin suositella Barcelonaa vaihtokaupunkina kai-kille taloustieteen opiskelijoille. Täällä vietät var-masti ikimuistoisen vaihtojakson, oli motivaatto-risi sitten kielitaidon kohentaminen, uusien koke-musten etsiminen, erilaisten kurssien tuoma vaih-telu tai ihan vaan bilettäminen ja etelän auringosta nauttiminen, tai vaikka kaikki edellä mainituista.

PS. Jalkapallomuseo ei ole enää käymisen ar-voinen, sillä vahanuket – Litin siinä samassa – on poistettu.

Jukka Kovanen, Barcelona

15

Suurin osa Erasmus–vaihtoon lähtevistä tie-tää, ettei kyse ole opiskelusta. Bryssel on tässä suhteessa loistava valinta, kun maisteritason

kursseilla ensimmäiset viikot jauhetaan Ricardon suhteellisesta edusta ja olemattomalla tasolla oleva matematiikka on lukion lyhyen tasolla.

Onneksi ”Euroopan epävirallisena pääkaupun-kina” Bryssel kompensoi opiskeluelämää muilla keinoin. Eri seminaareja ja konferensseja löytyy valtava kirjo, aina itse Euroopan unionin toimin-nasta YK:hon ja TED:iin.

Ja vaikka Bryssel ei ole Berliiniin verrattavis-sa yöelämän suhteen, voittaa se Helsingin men-nen tullen – kunhan pääsee siitä alkujärkytykses-tä yli, että viimeinen bussi lähtee viikonloppuisin-kin kolmelta aamuyöllä ja että keskieurooppalais-ten etkot käsittävät sen muutaman viinilasin koko viinipullon sijaan. Opiskelijabileet ja vaihtarit nyt ovat samanlaisia kaikkialla, mutta onneksi klubit ja UG–skene ovat täällä aivan eri sfääreissä. Vii-meisenä vaihtoehtona voi aina mennä juhlimaan MEP:ien kanssa.

Ilona Ylikoski, Bryssel

18

Kansislainen jakaupunginvaltuutettu

Sakari Rokkanen ja Henrik Vuornos toimivatEspoon ja Vantaan kaupunginvaltuutettuina. Millaista

opintojen ja työn yhdistäminen on? Miten he ovat työssäänhyötyneet taloustieteen opinnoistaan?

18

19

Kansislainen jakaupunginvaltuutettu Henrik Vuornos ei ikinä ajatellut, että hänestä

tulisi poliitikko. Nyt hän on ehdolla kansan-edustajaksi, koska on parempi olla tekemässä

päätöksiä kuin valittaa vierestä. 21-vuotias Henrik Vuornos on kuin kuka tahan-

sa opiskelijanuori, ja lähtee haastattelun jälkeen kir-jastoon lukemaan taloustieteen tenttiin. Ihan jokainen opiskelija ei kuitenkaan lue iltasaduksi kunnanvaltuus-ton esityslistaa.

Vuornos lähti itse tekemään päätöksiä, koska hän-tä ärsyttävät vierestähuutelijat. Asioista ja päätöksis-tä valitetaan, mutta asioita ei viedä eteenpäin. Jokainen ei kuitenkaan voi lähteä ehdokkaaksi eduskuntavaalei-hin. ”Jos esimerkiksi bussireitti menee kilometrin pääs-tä kotoasi, ja alueella on muitakin, jotka sitä bussia käyt-täisivät, niin en pidä siitä, että vaan keskenään nuris-taan asialle. Ihmisten pitäisi olla aktiivisempia, kehittää asiaan joku ratkaisu ja viedä sitä eteenpäin”

On siis turha valittaa, jos muutoksen eteen ei ole valmis tekemään mitään. Vuornos sanoo, että esimer-kiksi Twitterissäkin voi koettaa saada asiansa kuulu-viin. ”Jos minulle tviitattaisiin fiksusti ja hyvin perus-tellen, niin totta kai vien asiaa eteenpäin.” Vuornoksel-le onkin tärkeää, että on kanavia, joiden kautta nuorten ääni pääsee kuuluviin. Opetus- ja varhaiskasvatuslauta-kunnan kanssa hän esimerkiksi pääsi varmistamaan, et-tä kaikissa Espoon yläkouluissa ja lukioissa on oppilas-kunnat. ”Se on saattaa tuntua pieneltä jutulta, mutta on tärkeää, että oppilaat pääsevät osallistumaan koulunsa asioihin.”

Lukion oppilaskunnasta Vuornoksenkin tie po-

litiikkaan lähti. Halu vaikuttaa itse asioihin sen sijaan nousi jo yläasteella. ”Luokkakaverini oli Espoon nuo-risovaltuuston puheenjohtaja ja mietin, että eihän se näin voi mennä, että tuollaiset tyypit edustaa koko Es-poon nuorisoa.” Lukiossa Vuornos pääsi itsekin samai-seen Espoon nuorisovaltuustoon. Sitä seurasivat järjes-töt, oppilaskunnan hallituksen ja Kauniaisten nuoriso-valtuuston puheenjohtajuus, ja lopulta lukion toisel-la luokalla, vuonna 2011, Vuornos liittyi puolueeseen. ”Päätöksenteko imaisi mukanaan”, hän naurahtaa. Yli-oppilaskirjoitusten jälkeen, syksyllä 2012, Vuornos valit-tiin Espoon kaupunginvaltuustoon. Keväällä edessä ovat eduskuntavaalit. Pari vuotta kaupunginvaltuustossa on tuonut itseluottamusta vaaleihin lähtemiseen. ”Tuntuu, että uskottavuutta on enemmän kuin silloin 19-vuotiaa-na kunnallisvaaleissa. On kuitenkin jännittävää olla yh-dessä ehdokkaana jo istuvien kansanedustajien kanssa.”

Kaupunginvaltuuston lisäksi Vuornoksen aikaa vie-vät partio, urheiluharrastukset ja opiskelu. Hän aloit-ti syksyllä taloustieteen opinnot Helsingin yliopistossa. Opintopisteitä pitää saada paljon kasaan nyt, jotta ke-väällä voi keskittyä kampanjointiin. ”Kampanjointi tu-lee olemaan paljon isompaa kuin viimeksi kunnallisvaa-leissa. Vaalipiiri on iso, joten tiedossa on paljon reissaa-mista. Tulen seisomaan aika monta aamua asemilla esit-teitä jakamassa. Kampanjointia pitää myös tehdä paljon sosiaalisessa mediassa, koska isot bussipysäkkimainok-set ovat kalliita. Pitää kuitenkin itse uskoa täysillä siihen, että läpi mennään. Eihän ehdokkaaksi muuten kannat-taisi edes lähteä.”

Taloustieteen opinnoista potkua politiikkaanTeksti: Salla Varpula

20

Pullaa ja kahvia (ja paljon muuta) Teksti: Sakari Rokkanen

Vantaa ja politiikka. Kaksi sanaa, joihin ei aina liity kaikkein positiivisimpia miel-leyhtymiä. Kaksi vuotta paikallispolitii-

kassa mukana olleena voin kuitenkin sanoa, että molemmat ovat mainettaan parempia. Olen vuo-desta 2013 toiminut taloustieteen opintojen ohel-la kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna Vantaal-la. Sukellus syvälle paikallisbyrokratian syöverei-hin on kokonaisuudessaan ollut todella antoisa ko-kemus, vaikkakin ajoittain verenpaine on hiponut valtuustosalin kattoa ja mielen on vallannut sama epäusko kuin Huuhkajien karsintapelejä seurates-sa.

Kun minua pyydettiin kirjoittamaan Kapitaa-liin valtuutetun työn ja taloustieteen opiskelun yh-distämisestä, mieleeni tuli Turun yliopiston val-tio-opin professori Matti Wibergin toteamus tältä syksyltä. Wiberg toi esille ”Julkea sektori” –pam-fletin julkaisuun liittyvässä keskusteluohjelmas-sa, että julkinen sektori tarvitsisi uusia lakeja rus-taavien juristien sijasta laskutaitoisia ekonomiste-ja, jotka osaisivat arvioida myös säädettyjen lakien

kustannuksia. Jaan täysin Wibergin ajatuksen, mutta ekonomistitaustaisten virkamiesten lisäk-si myös taloustiedettä tunteville poliitikoille oli-si kunnissa kysyntää.

Taloustieteen opinnot antavat hyvät valmiudet monipuoliseen valtuutetun työhön. Valtuuston li-säksi pyörittelen nuijaa sosiaali- ja terveyslauta-kunnan varapuheenjohtajana ja varsinkin lauta-kuntatyöskentely on osoittanut, että vaikka käsi-teltävät asiat koskevat sosiaali- ja terveydenhuol-lon osa-alueita, niin yhtälailla mikrotalousteorian periaatteet vaikuttavat sote–palveluiden tarjon-nan, kysynnän ja kuntalaisille allokoinnin taus-talla. Toisaalta taloustieteellinen tarkastelu auttaa myös hahmottamaan, ettei kaupunki ole vain pal-veluautomaatti, vaan sen harjoittamalla verotuk-sella ja kaupunkisuunnittelulla on myös merkittä-viä vaikutuksia asukkaiden hyvinvointiin. Yleises-ti valtuutettujen keskuudessa hahmotetaan hyvin huonosti esimerkiksi tiiviin yhdyskuntarakenteen positiiviset vaikutukset yritysten tuottavuudelle.

Taloustieteen opiskelulla on kuitenkin myös

20

21

varjopuolensa. Aina jonkun esittäessä jotain uut-ta ja hienoa, taloustieteilijän sisällä herää analyyt-tinen ilonpilaaja, joka alkaa pohtia päätöksen ra-hoittamisen mahdollisuuksia, kustannusten koh-taantoa, vaihtoehtoiskustannusta sekä hyödyn ja-kautumista. Kun joku argumentoi valtuustossa, että ”tämän palvelun arvoa ei voida mitata rahas-sa” tai että ”tämänkin puiston rakentaminen eh-käisee nuorten syrjäytymistä”, tunnekylmä talous-tieteilijä hahmottelee jo mielessään budjettirajoi-tetta niukkuuden vallitessa ja arvioi tasapainojen tehokkuutta. Vantaa on yksi Suomen velkaisim-mista kaupungeista, joten myös intertemporaali-sen valinnan pohtiminen on hyvin masentavaa.

Eniten taloustieteilijän näkökulmasta nykyi-sessä kuntien ja valtion välisessä työnjaossa ärsyt-tää suuntaus, jossa tuottavuuden kasvun sijaan hy-vinvointia ajatellaan luotavan uudella lainsäädän-nöllä. Kun ”uutta hyvinvointia” on saatu aikaan lakeja ja normeja lisäämällä, ministeriöissä kilis-tellään samppanjalaseja. Kunnissa puolestaan tus-kaillaan, mistä toistaiseksi lain suoman turvan ul-kopuolelle jääneestä palvelusta olisi ylipäätään mahdollista leikata, jotta kasvavat velvoitteet toi-saalla saataisiin täytettyä. Valitettavan usein leik-kuri kohdistuu tällöin ennaltaehkäiseviin palvelui-hin tai kolmannen sektorin toimintaan. Hyvä tar-koitus ei yksinään riitä hyvän lopputuloksen saa-vuttamiseksi!

On vaikeaa arvioida tarkasti luottamustehtä-vien viemää aikaa, koska ajankäyttö riippuu vah-vasti kulloinkin käsittelyssä olevista aiheista sekä budjetin laatimisen ja hyväksymisen vuosikierros-ta. Tavallisesti kaupunginvaltuusto ja lautakunta kokoontuvat kerran kuussa, mutta niiden lisäksi valtuuston kokouksiin liittyy informaatio- ja kyse-lytilaisuuksia, iltakouluja sekä seminaareja, joissa syvennytään ja perehdytään johonkin ajankohtai-seen teemaan. Tämän lisäksi tulevat oman valtuus-

toryhmän kokoukset, palaverit toimialan johdon kanssa, erilaisten jaostojen kokoontumiset, kunta-laisten tapaamiset, vapaaehtoiset koulutukset sekä muut tilaisuudet ja tapahtumat. Karkeasti voisi sa-noa luottamustehtävien vievän viikosta keskimää-rin kaksi iltaa. Toisaalta myös kokouksiin valmis-tautuminen vaatii aikaa ja koska kokoukset ajoit-tuvat usein maanantaille, sunnuntait kuluvat usein esityslistat kourassa. Kahvin ja pullan lisäksi ko-kouksista saa myös rahallisen palkkion, joten ajan-käytön, iltaan ja viikonloppuun painottumisen se-kä korvausten suhteen valtuustotyö ei merkittäväs-ti eroa muista opiskelun ohessa tehdyistä töistä.

Opiskelun ja luottamustoimien yhteensovitta-minen onnistuukin hyvin, koska valtuutetun työ painottuu arki-iltoihin. Toisaalta iltapainotteisuus rajoittaa viikolla tapahtuvaan opiskelijaelämään osallistumista. Olen myös kokenut, että opinnot ja valtuutetun työ tukevat paljon toisiaan. Opintojen kautta on saanut valmiutta osallistua poliittiseen keskusteluun hyvin perustelluilla argumenteilla. Valtuutettuna on ollut myös etuoikeutettu osallis-tumaan moniin mielenkiintoisiin tilaisuuksiin. Al-kusyksystä osallistuin mm. viikon mittaiselle Alu-eelliselle maanpuolustuskurssille, jossa perehdyt-tiin Suomen kokonaisturvallisuuteen. Helmikuus-sa puolestaan olen lähdössä lautakunnan kanssa perehtymään Tanskan sote–palveluihin ja ohjel-maan ujutettiin aloitteestani myös tutustuminen paikalliseen joustoturvamalliin.

Kannustankin kaikkia KTTO:laisia lähtemään mukaan paikallispolitiikkaan! Taloustieteen opin-not antavat yllättävän monipuolisen työkalupakin monen asian tarkasteluun. Politiikan ja luottamus-toimien hoitamisen kautta avautuu loistava tilai-suus uusien asioiden oppimiselle ja näkökulmien avartumiselle.

Aina jonkun esittäessä jotain uutta ja hienoa, taloustieteilijän

sisällä herää analyyttinen ilonpilaaja, joka alkaa pohtia päätök-

sen rahoittamisen mahdollisuuksia, kustannusten kohtaantoa,

vaihtoehtoiskustannusta sekä hyödyn jakautumista.

”

22

V i s k i k l u b i

akateemisia ja sofistikoituneita

juomatapoja jo vuodesta 2012

23

Herra Aben kolme nuoltaTeksti: Marko KoistinenKuvat: Wikimedia Commons

Monesta mur-henäytelmäs-tä kertoo Japa-nin taloushis-toria. Yksi niis-

tä on tarina ylikuumenemisesta, ylivelkaantumisesta, pankkikrii-sistä ja kuplasta. Tämä kupla puh-kesi jo 1990-luvun alkupuolella, mutta vaikutukset ovat edelleen näkyvissä ja siksi voidaan puhua jopa Japanin talouden menetetys-tä kahdesta vuosikymmenestä. Li-säksi Japanin taloudella on ongel-mia sekä vaihtosuhteen että de-mografian kanssa – pulmia toisin sanoen riittää. Mutta en aio pit-kästyttää sinua arvon lukija sillä, että analysoisin yksityiskohtaises-ti ongelmien syytä, vaan haluan pitkästyttää sinua ratkaisuyrityk-sen analyysilla Shinzo Aben mu-kaan nimetystä ”Abenomics”–po-litiikasta.

Taloutta voidaan elvyttää muun muassa rahapolitiikan avulla. Tässä tapauksessa Japa-nin keskuspankki (BoJ) on har-joittanut niin kutsuttua nolla- korkopolitiikkaa käytännössä koko 2000–luvun kehnolla me-nestyksellä ja tästä syystä ei var-maankaan ole liioiteltua sanoa, että Japani on likviditeettiloukus-sa. Toisaalta nollakorkopolitiikka on sinänsä perusteltu, koska BoJ nojaa hintavakaustavoitteeseen ja taloudella on enemminkin vaara vajota deflaatiokierteeseen kuin inflaatio-ongelmiin. Rahapoliitti- sen elvyttämisen edistämisek-si BoJ on harjoittanut suoria osto-operaatioita eli ostanut rahapoliittiseen arvopaperisalk-kuun markkinoilta arvopapereita

Japanin pääministeri Shinzo Abe

Politiikka nojaa sii-

hen, että pidetään

rahoitusmarkkinoi-

den olosuhteet mah-

dollisimman keveinä

ja luodaan uskoa tu-

levaisuuteen.

”lisäten siten kierrossa olevaa ra-han määrää. Tätä rahapolitiikan implementointikeinoa kutsutaan määrälliseksi elvyttämiseksi, jossa BoJ on eräänlainen edelläkävijä. Mutta kuten sanottu, tulokset ovat olleet kohtuullisen laihoja ainakin vuoteen 2012 asti tarkasteltuna.

Silloin tällöin joku poliitikko keksii uuden ja mahtavan keinon harjoittaa talouspolitiikkaa. Näin kävi nytkin, kun vuoden 2012 parlamenttivaalien aikana Shinzo Abe lupasi irrottaa Japanin hin-tojen laskukierteestä ja nostaa talouden kestävälle kasvu-uralle voittaen vaalit. Hänen politiik-kaansa kutsutaan nimellä ”Abe-nomics” ja se nojaa kolmeen kei-häänkärkeen. Nämä keihäänkär-jet ovat finanssipoliittinen elvyt-täminen eli brassaillen fiskaalinen stimulointi, rahapoliittinen elvyt- täminen etupäässä määrällisellä elvyttämisellä ja rakennepoliit-tiset uudistukset. Käytännössä siis politiikka nojaa siihen, et-tä pidetään rahoitusmarkkinoi-

24

Bank of Japanin pääkonttori Tokiossa

den olosuhteet mahdollisimman keveinä ja luodaan uskoa tulevaisuuteen. Eikä pidä unohtaa sitä pikku salaisuutta, että rahapolitiikka on neutraalia pitkällä aikavälillä: tästä johtuen finans-sipoliittista elvyttämistä ei voida harrastaa loput-tomiin ja kaikki perustuu pitkälti luottamukseen. Toisin sanoen Abenomicsin tärkeä vaikutuskanava on luoda uskoa tulevaisuuteen.

Abenomics hienouksineen onnistuttiin imple-mentoimaan eli toteuttamaan kohtuullisen nope-asti stimulaatiopaketilla ja BoJ:n pankkitoimin- taosaston operaatioilla. Tosin tekniseltä kannalta ne ovat nopeita toteuttaa ainakin tilanteessa, jos-sa poliittista tahtoa löytyy. Sen sijaan rakenneuu- distusten, jotka siis ovat loppujen lopuksi tärkeäm-mät kuin kaksi edellistä, implementoiminen vie oman aikansa. Käytännössä helmikuuhun 2013 mennessä Abenomics sai jenin kurssin heikke- nemään, työllisyyden paranemaan ja osakemark-kinat pienehköön ralliin. Mutta toisaalta taas negatiivisena vaikutuksena tuontitavaroiden hin-nat (joista Japani on siis riippuvainen) hinnat nou-sivat. Mutta tämän oletetaan olevan vain hetkel-linen takaisku.

Kuten aina, myös Abenomics kohtaa kritiikkiä. Esimerkiksi Deutsche Bundesbankin Jens Weid-mann on huolissaan BoJ:n itsenäisyyden menet-tämisestä ja valuuttasodan mahdollisuudesta. Toi-

nen, vastakkainen näkökulma hieman yleisemmin on se, että Abenomics on liian kysyntävetoinen eikä vaikuta Japanin todellisiin ongelmiin. Mutta toisaalta on havaittu, että tämä politiikka on ainakin hetkellisesti toiminut. Sopinee siis kysyä, kor-jaako tämä ne rakenteelliset ongelmat, jotka Japa-nin taloudessa on? Joka tapauksessa on mahdoton-ta vielä ottaa kantaa kumpaankaan suuntaan.

Päätoimittajan kommentti:Japanin pääministeri Shinzo Abe kertoi tiistai-na 28.11. hajottavansa parlamentin alahuoneen. Syiksi hän mainitsi maan hallituksen ja BoJ:n kyvyttömyyden nostaa maa deflaatiokierteestä. Uudet vaalit järjestetään joulukuun puolivälissä.

Sopinee siis kysyä,

korjaako tämä ne ra-

kenteelliset ongel-

mat, jotka Japanin

taloudessa on?

”

25

VUOSI KANNUN HALLITUKSESSA

Oma lähtöni Kannunvalajien halli-tukseen oli puhdas vahinko. Olin koko fuksisyksyn vakuutellut itsel-leni, että aion ainoastaan opiskel-la ahkerasti koko vuoden. Kun jo-

ku erehtyi kysymään mahdollista hallitukseen ha-kemistani, yleisin vastaukseni oli varmaankin ”en todellakaan” . Jotain hassua siellä Kannunvalajien vaalikokouksessa sitten kävi ja huomasin olevani osa uutta hallitusta. Vaikka päällimmäisenä tun-teena vaalikokouksen jälkeen olikin pelko siitä, mihin sitä tulikaan ryhdyttyä, niin voin vain sa-noa, että kyllä kannatti.

Kaksi vuotta Kannussa ovat opettaneet paljon. Kymmenien tapahtumien järjestäminen on vaati-nut vastuunottokykyä, nopeaa toimintaa ja eri-tyisesti stressinhallintaa. Yleensä asiat eivät mene niin kuin on suunniteltu ja joskus huomaakin löy-tävänsä itsensä tilanteesta, jossa sitsien jälkiruoka tulisi tarjoilla 30 minuutin päästä, mutta keittiös-sä ei olekaan vatkainta, jolla kermasta saisi vaah-toa. Vastaavanlaisia hetkiä mahtuu kahteen vuo-teen monia ja usein itku ei ole ollut silloin kau-kana.

Kuitenkin, vaikka kuinka vaikealta tilanteet ovat tapahtumahetkinään tuntuneet, en vaihtaisi yhtäkään niistä pois. Nämä tilanteet ovat niitä, jotka ovat tehneet Kannu-vuosistani minulle mer-kittäviä. Ne ovat jääneet muistoiksi, joita nykyään ajattelen hymy suulla ja lämpimin mielin. Kannu on antanut minulle paljon uusia ystäviä, hausko-ja järkkäilyhetkiä, käytännön kokemusta asioiden hoitamisesta sekä ikuisen siivouskammon kaik-kien bileiden jälkeisten siivoushetkien johdosta. Kannu-vuodet ovat olleet huippua aikaa ja olen-kin iloinen, että olen nähnyt myös tämän puolen yliopistoelämästä. Jos siis vähänkään epäilyttää, kannattaako hallitustoimintaan lähteä mukaan, niin ehdottomasti kannattaa! En mäkään muuten olis Kannussa kahta vuotta jaksanut pyöriä.

Tekstit: Niina Arvila ja Maaria Koski

Kuva: Niina Arvila

Kannu-vuodet ovat olleet huippua ai-

kaa ja olenkin iloinen, että olen nähnyt

myös tämän puolen yliopistoelämästä.

”

26

Olen Maaria, taloustieteen kolman-nen vuoden opiskelija ja Kannun-valajat ry:n taloudenhoitaja vuosi-mallia 2014. Aika lailla vuosi sitten asetuin ehdolle Kannun talouden-

hoitajaksi, koska halusin tutustua uusiin ihmisiin ja oppia uutta. Edellinen vuosi oli mennyt KTTO:n hallituksessa ja koin, että haluan nähdä Valtsikan järjestökenttää myös tiedekuntajärjestön näkökul-masta.

Kannuvuosi on ollut hauska, työntäyteinen ja opettava. Olen päässyt järjestämään kaikkea vuosijuhlista perussitseihin eikä tekemisen puut-teesta ole muutenkaan tarvinnut kärsiä. Kannun hallituksessa oleminen vaatii aikaa, sillä kokouksia on parhaimmillaan joka viikko. Kokousten päälle tulee tietenkin oman vastuualueen hoitamiseen kuluva aika. Lisäksi Kannussa tapahtuu koko ajan. Facebookissa oleva hallitusryhmämme on joka päivä täynnä uutta asiaa, johon pitäisi mahdolli-

Vaativuudestaan ja työntäyteisyydestään huolimatta

minun Kannuvuoteni on ollut mahtava. Olen saanut uusia

kavereita, joihin en välttämättä ilman Kannua olisi niin hyvin

tutustunut.

”simman nopeasti reagoida.

Verratessani Kannuvuotta hallitusvuotee-ni KTTO:ssa täytyy todeta, että Kannu on ehdot-tomasti vienyt enemmän aikaa. Tapahtumat ovat yksittäisen ainejärjestön tapahtumia suurempia. Monet asiat ovat koko tiedekunnan tasolla vai-kuttavia ja tapahtumat ovat suunnattu koko Valt-sikalle. Tiedekuntajärjestönä Kannu on myös jat-kuvan arvostelun kohteena, joten päätösten pe-rustelu on arkipäivää.

Vaativuudestaan ja työntäyteisyydestään huolimatta minun Kannuvuoteni on ollut mahta-va. Olen saanut uusia kavereita, joihin en vält-tämättä ilman Kannua olisi niin hyvin tutustunut. Ehkä kaikista eniten Kannuvuoteni aikana olen kuitenkin oppinut itsestäni. Asiat jaksaa hoitaa kummasti paljon paremmin, jos muistaa nukkua ja syödä hyvin.

Kuva: Mikko Virta

SINÄ OLET VAIKUTTAJA.

Mutta millainen? Tee testi osoitteessa www.sinaoletvaikuttaja.fi.

”Tiesin koulutuksen

antavan valmiudet

monenlaisiin töihin.

AnuOSASTONJOHTAJA

YKSITYISSEKTORILLA VTM

”Unelmani vaikuttamisesta on toteutunut.

AnttonERITYISAVUSTAJA

VTM, M.A.

28

Viime aikoina Suomessa on kohistu Val-virasta ja sen innokkuudesta alkoholi- mainonnan rajoittamisessa. Ylei- sen käsityksen mukaan Valviran viranomaiset ovat yli-innokkaita ja maalais-

järjen menettäneitä. Virkamiehet eivät kuitenkaan ole ongelman ydin, sillä he vain tekevät työtään. Työntekijän yli-innokkuuden haukkuminen maassa, joka on noussut puolessa vuosisadassa kehitysmaas-ta rikkaimpien maiden joukkoon, on protestanttisen työmoraalin halventamista.

Valtio on abstrakti käsite. Valtio ei voi

koskaan vetää lauantaikännejä ja viettää

meditatiivista krapulasunnuntaita

eksistentialistisia kysymyksiä pohtien.

”Provokaattori

Ongelman ydin on julkinen ja julkisin varoin kustannettu terveydenhuolto, joka on suoraan ristiriidas-sa yksilön vapauden periaatteen kanssa. Käytännössä kaikki Suomessa maksavat veroja: fuksi maksaa opin-totuesta veroa, pitkäaikaistyötön maksaa tulonsiirroistaan veroa. Kierrättämällä muiden maksamia veroja oman tilin kautta he kuvittelevat muuttuvansa veronmaksajiksi, joille kuuluu samanlainen terveydenhuol-to kuin kaikille muille. Valtio maksaa meidän kaikkien terveysvakuutuksen, mutta päinvastaisesti kuin yk-sityisissä vakuutuksissa, ne ihmiset, jotka todennäköisemmin tarvitsevat kallista hoitoa maksavat vähiten, ja terveet maksavat eniten.

Sitten on alkoholi, joka on hirvittävää myrkkyä ja aiheuttaa kaikkia mahdollisia tauteja suoraan tai välil-lisesti. Valtion näkökulmasta alkoholi on ainoastaan negatiivinen ilmiö, joka aiheuttaa kustannuksia. Valtio on abstrakti käsite. Valtio ei voi koskaan vetää lauantaikännejä ja viettää meditatiivista krapulasunnuntaita eksistentialistisia kysymyksiä pohtien. Valtio toki koostuu ihmisistä, mutta useassa kielessä on käsite “valtio-mies” – etevä poliitikko, joka on noussut niin korkealle abstraktille tasolle, että hän käytännössä elää ja hen-gittää valtion etua. Osana tätä metamorfoosia, jossa mies muuttuu valtiomieheksi, kaikki positiiviset koke-mukset alkoholista katoavat muistista. Alkoholista tulee pelkkä kuluerä ja valtion vihollinen. Periaatteessa valtiomiehet ovat vastuussa äänestäjille, mutta heilläkin on kokemuksia alkoholin negatiivisista puolista. Jo-kainen äänestäjä on nähnyt elämässään känniääliön ja on sitä mieltä, että kaikkien muiden pitäisi juoda vä-hemmän.

29

Kun alkoholi on selkeästi määritelty val-tion viholliseksi, alkavat yritykset rajoittaa sen kysyntää. Alkoholi aiheuttaa sairauk-sia ja näiden sairauksien hoito maksaa pal-jon enemmän kuin rivikansalaisen maksamat

verot. Ja kun yksittäinen kansalainen sisäistää sen, että ympäröivä maailma on perseestä, ja tur-

ruttaa tämän tunteen ryyppäämällä, muut kansalaiset ja valtio halveksivat häntä. Yksittäisen ihmisen oma va-

linta käy kaikkien muiden kukkarolle, mikä antaa näille kai-kille muille moraalisen ylivertaisuuden tunteen paheksua toisen te-

kemiä elämänvalintoja. Ja ennaltaehkäisevästi tällaisten valintojen mää-rää pyritään vähentämään rajoittamalla kaikkea, joka voisi edes vahingossa edistää

alkoholin kulutusta. Siinä ei paljoa paina yksilön oikeudet, elinkeinovapaus, sananvapaus tai muutkaan perustuslain sanelemat arvot.

Ja kun yksittäinen kansalainen sisäistää sen, että ympäröivä maailma on perseestä, ja

turruttaa tämän tunteen ryyppäämällä, muut kansalaiset ja valtio halveksivat häntä. ”

Valitettavasti hyviä vaihtoehtoja järjestelmälle ei juuri ole. Yhdysvalloissa ihmiset ostavat toistaisek-si yksityisiä sairausvakuutuksia. Järjestelmä on jär-jettömän kallis. Kun hyvin toimeentuleva ihminen sairastuu, hän menee yksityiseen sairaalaan. Koska vakuutus maksaa kaiken, sairaala tahtoo tehdä po-tilaalle mahdollisimman paljon toimenpiteitä mak-simoidakseen voitot. Suurimmasta osasta toimenpi-teistä on hyötyä, suuri osa on yhdentekeviä potilaan kannalta, ja pieni osa on suorastaan haitallisia. Kos-ka potilas ei osaa erottaa eri toimenpiteiden vaiku-tuksia eikä maksa niistä itse penniäkään, hän suos-tuu niihin kaikkiin. Tästä syntyy valtava määrä lää-ketieteellistä dataa. Suomen viranomaiset ottavat käyttöönsä jenkkien rahoilla maksetun datan ja te-kevät hyöty-kustannusanalyysin päättäessään, mitä uusia laitteita ja koulutusta maahan hankitaan. Joi-hinkin geneettisiin sairauksiin tai syöpiin on olemas-sa hoitoja, jotka ovat kalliita ja tepsivät alle kymme-nesosassa tapauksista. Suomen viranomaiset tekevät päätöksen ihmishengen arvosta, kun he päättävät, ettei uusi menetelmä ole hintansa arvoinen. Samal-la he usein varoittavat kaikkia hyvinvointivaltion pa-radigman ulkopuolella ajattelevia kauheasta jenkki-

systeemistä, jossa köyhät eivät saa samaa hoitoa kun rikkaat, unohtaen samalla, ettei kyseistä hoitoa saa Suomessa kukaan.

Molemmissa järjestelmissä on omat hyvät ja huo-not puolensa, mutta usein kuulee puhuttavan hyvää Kuuban terveydenhuoltojärjestelmästä. Kaikki lääk-keitä myöten on käytännössä ilmaista, lääkäreitä on paljon ja heidän vastaanotolleen pääsee välittömästi. Tämä olisi kaikki kovin hienoa, jos näiden lääkärei-den saama koulutus ja käytössä olevat laitteet eivät olisi 40 vuotta ajastaan jäljessä. Kuubassa ei ole tehty koskaan yhtään lääketieteen innovaatiota, joka hyö-dyttäisi ihmisiä maan ulkopuolella. Venezuelan pre-sidentti Hugo Chavez haukkui mielellään joka kään-teessä Yhdysvaltoja ja kaikkea, mitä maahan liittyi. Hänellä todettiin luusyöpä, josta Yhdysvalloissa pa-ranee 70-100% potilaista vaikeusasteesta riippuen. Mutta Chavez matkusti ylpeästi Kuubaan ja hänen elämänsä sai arvoisensa lopun.

PS. Provokaattori oli kirjoitushetkellä noin 0,75 promillen humalassa. Juomana toimi Jim Beam –viski sekoitettuna kokikseen. Provokaattori suosittelee ky-seistä juomaa kaikille lämpimästi.

30

KTTO ry:n 55. vuosijuhla

Kuvat: Mikko Virta

15.11.2014, Ravintola Bank

30

kapitaali 5/2014

Documents