kapitaali 3/2011

k a p i t a a l i

Ääni perussuomalaisten talousoppien takana

3/11

KAPITAALI 3/11

TOIMITUSKUNTA

päätoimittaja Matti Mitrunen / tekstit Jaakko Meriläinen,

Matti Mitrunen, Provokaattori, Olli Hyytiäinen, Mikko Annala, Niko-Matti Ronikonmäki, Atro Andesson, Juho Pursimo, Urho F. Lehmäpoika, Paul Stenbäck / kuvat Jussi Välipirtti, Tuukka

Taipale, Jaakko Meriläinen, Wikimedia Commons / taitto

Jaakko Meriläinen / painos 100 kpl / painopaikka Picaset, Helsinki

[email protected]/Kapitaaliwww.isuu.com/kapitaali2011

Kapitaali on Helsingin yliopiston taloustieteen opiskelijoiden

ainejärjestön KTTO ry:n julkaisema ainejärjestölehti, joka ilmestyy neljä

kertaa vuodessa. Kapitaali saa HYY:n järjestölehtitukea.

“sisältö”

Perussuomalaisten talouspoliittinen ideologi puhuu politiikasta, taloudesta ja uskonnosta. SIVU 8

Sosiaalipsykologian opiskeli-ja kertoo kansislaisille, miten saada. SIVU 14

Katsaus republikaanien presidentinvaalikandidaat-

teihin. SIVU 20

Suomi on virkamiesten maa. Valtion leipä on pitkä ja kapea, mutta aina se on meille kelvannut. Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä, että virkamiehiä löytyy myös politiikan ja valtion huipulta. Poliitikkojen ei voida olettaa olevan kaikkien asioiden asiantuntijoita, ja onneksi hekin joskus kuuntelevat muiden neuvoja.

Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua näiden asiantuntijoiden valta. Virkamiehiä ei valita vaaleilla ja puolueilla on myös omia asiantuntijoita. Pieni eliitti antaa politiikkasuosituksia, joilla tätä maata pitkälti johdetaan. On tietysti selvää, että myös ulkopuolinen maailma vaikuttaa politiikkaan, mutta poliittisten neuvonantajien valta on silti huomattava ja kasvanut vuosien varrella.

Kapitaali ottaa varteenotettavana talousjulkaisuna eri-tyiseen syyniin puolueiden talouspolitiikan ja haastat-telee tässä lehdessä perussuomalaisten talousideolo-gia Oskari Juurikkalaa. Timo Soinin Kreikka-mielipiteet eivät varmasti ole sellaisinaan suoraan peräisin tältä mieheltä, joka on myös opettanut oppiaineessamme kurssia Euroopan talousalueesta, mutta Juurikkalan vaikutusta perusuomalaisissa ei pidä aliarvioida.

Perussuomalaisissa neuvonantajien kasvanut valta saattaa olla vieläkin suurempi ongelma. Puolueen riveissä on paljon kokemattomia kansanedustajia, jotka saattavat luottaa liikaakin avustajiensa neu-voihin. Myöskin kokeneiden neuvonantajien vähäinen määrä voi tässä puolueessa muodostua ongelmaksi. Kokoomuksella on Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, keskustalla Pellervon taloustutkimus ja perussuomal-aisilla Oskari Juurikkala.

MATTI MITRUNEN

“sisältö” PÄÄKIRJOITUSVirkamiehistä, neuvonantajista ja perussuomalaisista

Kapitaali 3/11 • 3

Tykkää Kapitaalista!www.facebook.com/

kapitaali

Lue Kapitaaliverkossa:

www.issuu.com/kapitaali2011

KVA

RTA

ALI

N K

UVA

K

UVA

TU

UKK

A TA

IPAL

E

Se olikin sitten kamala virhe.Aalto-yliopiston professori, VTT (sosiologia) Pekka Mattila kuvailee Tutkain-lehdelle (3/2011) valtiotieteellisten

opintojensa aloittamista kansantaloustieteellä.

* Lainauksia ja lukuja

Jesus saves, Obama spends.Presidentti Barack Obaman talouspolitiikkaa ivaavan bumper stickerin teksti komistaa nykyään monen

republikaanin autoa.

Shit!Professori Klaus Kultti Advanced Microeconomics -kurssin luennolla.


Onko kaikki nyt varmasti hyvin, Vesa Kanniainen?

Radio Rockin Korporaation kysymys Kreikan taloustilanteesta kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaiselle.


1,76

22,03

9,1

10,0

22,2

0,5

Kreikan kymmenen vuoden velkakirjojen korkoprosentti.

Saksan kymmenen vuoden velkakirjojen korkoprosentti.

Työttömyysprosentti Yhdysvalloissa.

Työttömyysprosentti Espanjassa.

Työttömyysprosentti euroalueella keskimäärin.

Työttömyysprosentti Thaimaassa.

Velkaantumisaste prosentteina BKT:sta

Kapitaalin alkuperäinen

-indeksiBKT per capitaSuomi 33 000!Viro 11 000! 3-kertainen

Kerroshampurilaisen hintaSuomi 4,50!Viro 2,30!

PPP(2,3/4,5) x Suomen BKT / Viron BKT = 1,53-kertainen

Lähde: päätoimittajan laskelmat

Maailmantalous elää nyt jopa kriittisempää aikakautta, kuin keväällä viime kvartaalikatsauksen aikoihin. Markkinamieliala voi vaihdella päivittäin, mutta trendi on ollut jo pitkään alaspäin, sillä taustalla vaanii pelko velkakriisin pahenemisesta. Yhdysvalloissa talouskasvu yskii, mutta tällä kertaa otamme näkemyksen vain pa-himpaan kriisipesäkkeeseen eli Kreikkaan ja suurim-paan toivoon eli Kiinaan.

Entä jos Kreikkaa ei pelastetakaan?

Kreikan avustusohjelmassa ns. troikka eli EU, IMF ja EKP on tarkkaillut maan säästöohjelman toteutumista, eikä vielä tätä katsausta kirjoitettaessa ollut saanut päätettyä seuraavan lainaerän maksusta Kreikalle. Tämä tarkoit-taa, että Kreikka saa seuraavan 8 miljardin euron erän pelastuspaketista aikaisintaan marraskuussa. Rahoitus menee tiukoille, sillä Kreikan valtion alijäämä jopa ilman korkomenoja on edelleen kasvanut, talous on lamassa ja julkisen sektorin palkat jäävät kohta maksamatta. Jos Kreikka jää ilman tukea, koittaa sille maksukyvyttömyys viimeistään vuoden lopussa, jolloin erääntyy takaisin maksettavaksi yli 8 miljardin euron arvosta valtion velka-papereita. Tämä 8 miljardiakin auttaisi Kreikan tietysti vain pahimman yli loppuvuonna. Jos Kreikka ei suoriudu maksuistaan, sulkeutuvat siltä rahahanat, pankkien ah-dinko kasvaa ja julkinen alijäämä täytyy kuroa umpeen heti. Jo nykyisten veronkiristysten, menoleikkausten ja rakenneuudistusten vastustaminen on kreikkalaisten kes-kuudessa ollut kovaa, vaikka ne ovatkin vain osa julkisen talouden tasapainottamista. Voidaan siis vain kuvitella millainen kaaos seuraisi, jos lamassa olevan maan julki-nen talous pitäisi tasapainottaa kertaheitolla.

Mitä tapahtuisi muualla, jos Kreikkaa ei pelastettaisi? Vaikka Kreikan valtiolle ei lisäapua myönnettäisikään, päätyisi Euroopan rahoitusvakautusväline (ERVV) todennäköisesti tukemaan kreikkalaisia pankkeja vält-tääkseen massiivisen talletuspaon. Tämän leviäminen Kreikan ulkopuolisiin pankkeihin olisi vakavasti otet-tava uhkakuva. Eurooppalaiset pankit joutuisivat myös tekemään huomattavia alaskirjauksia omistamistaan Kreikan valtionlainoista, mikä heikentäisi niiden vaka-varaisuutta ja mahdollisuutta myöntää luottoja, sekä nostaisi lainakorkoja. Luottolaman uhka ja pelko krii-sin kärjistymisestä myös muissa velkaantuneissa euro-maissa pakottaisi todennäköisesti EKP:n uusiin pikaisiin pelastustoimiin. Hyvinkin asiansa hoitaneiden maiden kotitaloudet ja yritykset joutuisivat siis välillisesti mak-sumiehiksi tässäkin tapauksessa ja tuntisivat luotonsaan-nin kiristymisen nahoissaan. Jos maksukyvytön Kreikka lähtisi tai ajettaisiin pois yhteisvaluutasta, epäilyt koko euroalueen hajoamisesta todennäköisesti vahvistuisivat, minkä myötä euro menettäisi uskottavuuttaan ja saa-vuttamaansa aseman reservivaluuttana. Tämä romah-duttaisi euron arvon dollariin ja jeniin nähden ja tekisi siis euroissa rahansa ja talletuksensa pitävistä lyhyessä ajassa suhteellisesti köyhempiä. Näyttää siis siltä, että sekä Kreikan rajojen sisä- että ulkopuolella valinnat on tehtävä pelkästään huonojen vaihtoehtojen välillä.

Kiina on globaali toivo, mutta ei riskitön

Velkaongelmat ja kasvun hidastuminen Atlantin molemmin puolin ovat saaneet markkinoiden katseet tarkentumaan yhä tiiviimmin Kiinaan, jolta odotetaan vahvempaa vetoapua globaaliin talouteen. Kiinan os-

* Kvartaalikatsastus

Kreikka parin murhe,Kiina suurin toivoTEKSTI Olli Hyytiäinen


alta on puhuttu mm. Italian velkojen rahoittamisesta, ja Kreikan omaisuuden ostoista. Kiinan tärkein apu on kuitenkin jo pitkään ollut kasvava kysyntä, joka on vahvistanut vientitalouksia, myös Suomea. Pelastavan ritarin viittaa sovitettaessa täytyy kuitenkin muistaa, ettei Kiinan huiman kasvun jatkuminen nykyistä vauhtia ikuisesti ole mahdollista, eikä se yksin voi huolehtia muun maailman hyvinvoinnista. Toistaisek-si siitä on kuitenkin ollut valtavaa apua länsimaille.

Kiinasta on edelleen paljon positiivista sanottavaa. Maan vahvalle kasvulle löytyy edelleen perusteita, vaikka eurooppalaisten maiden kysyntä hiipuisi. Kii-nalaisille tuotteille löytyy nimittäin yhä enemmän kysyntää muilla kehittyvillä markkinoilla, kuten In-tiassa. Lisäksi Kiinan rahapoliittinen kiristys on tuot-tanut hedelmää ja rahan määrän kasvu on laskenut. Näyttää myös siltä, että hintojen nousupiikki on jo nähty ja in!aatio alkaa jälleen hidastua. Myös kasvun tukemiseen riittää edelleen resursseja. Kiinassa on viime vuosina nähty massiivisia hankkeita. Esimerk-kinä, kokonaisia kaupunkeja on noussut tyhjästä ja Pekingin ja Shanghain välinen luotijunarata oli raken-nusvaiheessa maailman suurin työmaa. Hankkeisiin liittyviin varjopuoliin kantaa ottamatta ne ovat näyt-töjä siitä volyymista, jolla Kiina pelaa. Valtavista inves-toinneista huolimatta Kiinan talous on edelleen vain 2,5% alijäämäinen ja julkinen sektori on hyvin malt-illisesti velkaantunut. Talouskasvun uskotaan lisäksi pitävän huolen siitä, ettei velkaongelmaa synny. Siksi eurokriisin mahdollisesta pahenemisesta aiheutuva tartuntavaara saisi Kiinan poliittisen johdon käyn-nistämään projekteja, joilla talous pidetään pystyssä muun maailman kärvistellessä.

Olisi helppoa, jos kaikki tapahtuisi vain nappia painamalla, ja Kiinan talouspolitiikka onkin kieltämät-tä viime vuosin saattanut näyttää tällaiselta. Ripeän kasvun ei kuitenkaan pidä olla oletusarvo, jonka odo-tetaan vain jatkuvan ennallaan ikuisesti. Jos Euroopan velkakriisi saisi aikaan todellisen paniikin, ei Kiina voisi tältä välttyä mitenkään, vaan senkin vienti sak-kaisi väistämättä. Toisaalta myös maan omassa pank-kisektorissa piilee uhka. Epävirallinen pankkitoiminta kasvaa samalla, kun valtio pitää virallisen pankkisek-torin lainanantoa kurissa. Epävirallinen pankkitoi-minta ei ole laajaa, mutta vahvasti suhdannesyklien mukaista, eli kärsisi pahasti talouden laskusuhdanteen seurauksena.

Näiden riskien mahdollisuus on hyvä tiedostaa. Uskomme Kiinan talouskasvun jatkuvan edelleen vahvana ja tukevan USA:ta ja Eurooppaa, joiden on tällä hetkellä vaikea tukea toisiaan. Maailmantalouden kasvun kannalta olisi nyt suotavaa, ettei Kiinan kes-kuspankki kiristäisi rahapolitiikkaa liikaa ja siten ajaisi kotimaista kysyntää ahdinkoon.

“


Kiinan tärkein apu on kuitenkin jo pitkään ollut kasvava kysyn-tä, joka on vahvista-nut vientitalouksia, myös Suomea.

TEKSTI Jaakko MeriläinenKUVAT Jussi Välipirtti

Liberaalikonservatiivi

perussuomalaisissaaatteissaTEKSTI Jaakko Meriläinen

KUVAT Jussi Välipirtti

Oskari Juurikkala neuvoo

kansanedustajia ja tekee Jumalan työtä.

Mutta vaikka Juurikkala puhuukin

vakavista asioista, politiikasta ja

uskonnosta, hän hymyilee kameralle

mieluummin kuin ottaa vakavan ilmeen.

”Se sopii paremmin luonteeseeni.”

Oskari Juurikkala astelee Economicumin opis-kelijatilaan Arkkuun. Silmät osuvat ensim-mäisenä kirjahyllylle asetetussa valokuvassa keimailevaan talousliberaaliin Milton Fried-maniin.

Ehkäpä kyseessä on jonkinlainen Juurikkalan oppi-isä. Jos lukee hänen kirjoituksiaan, vivahteita liberaalista talousajat-telusta ei voi olla huomaamatta. Jonkun silmään saattaa pistää esimerkiksi Juurikkalan kotisivuilta löytyvä blogikirjoitus ot-sikolla ”Lukukausimaksut: kyllä kiitos!”

Juurikkala tunnustaa kallistuvansa talousliberaalille kan-nalle.

Siksi onkin ehkä vähän outoa, että hän on liittynyt Perus-suomalaisten jäseneksi ja aloittanut vastikään puolueen kan-sanedustajien talouspoliittisena neuvonantajana. Moni kun pitää perussuomalaisten talouspolitiikkaa varsin vasemmis-tolaisena. Etkö koe olevasi talouspoliittinen outolintu perus-suomalaisten parvessa, Oskari Juurikkala?

”Sanoisin, että puolueena perussuomalaisia ei ole määritel-ty talouspolitiikan kautta niin suoraan. Perussuomalaiset on sinänsä mielenkiintoinen puolue, että se ei ole talouspolitii-kassa oikealla eikä vasemmalla. Jos katsoo puolueohjelmaa, siellä on elementtejä molemmilta puolilta”, Juurikkala valot-taa ja ottaa esimerkeiksi puolueen pienyrittäjämyönteisyyden ja toisaalta heikko-osaisten puolustamisen.

”Perussuomalaisten identiteetti lähtee enemmänkin yksi-lön ja paikallisen yhteisön korostamisesta.”

”On hyvä, kun puolue ei määrittele itseään ensisijaisesti talouspolitiikan kautta. On nykyaikaisen moraalisen köyhyy-den merkki, että ikään kuin kaikki politiikka olisi talouspo-litiikkaa.”

Perussuomalaisten parissa Juurikkala kertoo tehtäväkseen auttaa kansanedus-tajaryhmää ongelmissa, joita vastaan

tulee.Niitä varmaankin piisaa ratkottavaksi. Pe-

russuomalaisten eduskuntaryhmä kun on pullollaan ensimmäisen kauden untuvikkoja, eikä tämänhetkinen taloustilanne ole ihan sel-vää pässinlihaa kaikille vanhoillekaan edusta-jille.

Moni on myös moittinut perussuomalais-ten kansanedustajajoukkiota jukuripäiseksi ryhmittymäksi. ”Minulla on hyvä työskente-lysuhde puoluejohdon kanssa, enkä pidä tote-na kirjoittelua, että se on täysin vailla suuntaa oleva sonnilauma”, Juurikkala tyrmää.

”Siellä on ihmisiä, jotka ovat "ksuja ja kiin-nostuneet tekemään työnsä. Taustoista riip-pumatta he ovat sellaisia ihmisiä, jotka halu-

“ On nykyaikaisen moraalisen köy-hyyden merkki, että ikään kuin kaikki politiikka olisi talouspoli-tiikkaa.


Juurikkalan ansioluettelo on kolmenkymmenen vuoden ikään ehtineeksi suhteellisen vaikuttava. Listalta löytyy paperit parista yliopistosta sekä aimo liuta työtehtäviä.

Onko usko luodin lailla kiitäneen menestyksen salaisuus?”Se on aika syvällinen kysymys. Toki uskonto voi auttaa

siinä. Mutta pitää muistaa, että ihminen ei voi elää maallisen menestyksen takia, vaan sydämen täytyy olla muissa ihmisis-sä ja Jumalassa.”

”Itse koen, että kun työskentelee palvellakseen muita, on onnellisempi.”

Opus Dei -nimi nousi kansan huulille Dan Brownin Da Vinci -koodin myötä. Sen järjestöstä antama kuva ei ollut perin auvoinen. Salaseura, kaikenlaista juonitte-

lua ja pahuuden kyllästämä munkki. Juurikkalan mielestä kir-jan lukemalla oppii Opus Deistä sen, mitä Opus Dei ei ole.

”Opus Dei ei ole salainen niin kuin esimerkiksi Vapaamuu-rarit. Jos joku haluaa saada tietoa, niin sitä on hyvin helposti saatavilla Internetistä.”

”Ja Opus Deissä ei voi edes olla munkkeja. Munkkihan on henkilö, joka lähtee pois arkisen elämän ulkopuolelle omis-tautuakseen Jumalalle. Meidän henkemme on täysin päinvas-tainen.”

avat tehdä työnsä hyvin ja valmistella asiansa huolella.”

Juurikkala neuvoo ja neuvotut ottavat oh-jeista vaarin, vai ottavatko?

”Vaikea sanoa mitään varmaa. Se on tie-tysti hyvin yksilökohtaista, miten kukin ha-luaa oman kantansa muodostaa.”

”He itse tekevät omat poliittiset päätöksen-sä ja kantavat niistä vastuun, minä olen siinä vain apuna.”

Neuvonantajan työ on sivutoiminen, ja pääpesti löytyy jatkossakin yliopistomaail-masta. Tällä hetkellä työtä teettää esimerkiksi valmisteilla oleva oikeustieteen väitöskirja "-nanssimarkkinoiden säätelystä.

Sille, miksi Juurikkala kokee mahtuvansa mainiosti perussuomalaisiin aatteisiin, on pari tärkeää syytä. Hänen euromiet-

teensä käyvät mutkattomasti yksiin puolueen puheenjohtajan Timo Soinin ja muiden pe-russuomalaisten aatosten kanssa. Lisäksi Juu-rikkala tunnustaa puolueen kristillis-sosiaa-liset arvot mieluisiksi. Lähtökohdat puolueen parissa työskentelemiseen ovat siis tältä osin varsin hedelmälliset.

Aina Juurikkala ei kuitenkaan ole ollut perussuomalainen. Aiemmin taskusta löytyi Kokoomuksen jäsenkortti. Puolueen euro-politiikka ja liberaali arvomaailma alkoivat kuitenkin hiertää häntä niin, että jäsenkortti lähti hyllylle, ja tilalle tuli Perussuomalaisten puoluekirja.

”Jos ajatellaan sitä vanhaa slogania – Koti, uskonto ja isänmaa – niin vaikea uskoa, että Kokoomus ajaisi niistä enää mitään tänä päi-vänä.”

Kaikki kolme ovat Juurikkalalle tärkeitä. Uskonnon merkitys heijastuu konkreettisesti esimerkiksi siinä, että vuosituhannen alku-puolelta saakka hän on kuulunut katolisen kirkon Opus Dei -järjestöön (suom. Jumalan työ).

”Lapsena minua ei kastettu, ja uskonnolli-suus on asia, josta kiinnostuin vasta lukiossa. Uskon siihen, että Jumala on olemassa ja voi kutsua meitä eri tehtäviin.”

”Minut Jumala on kutsunut Opus Deihin toteuttamaan Jumalan työtä arjessa, työssä ja vapaa-ajalla.”

* 30-vuotias kauppatieteiden maisteri (kansantaloustie-de) kauppakorkeakoululta ja oikeustieteiden kandidaatti maineikkaasta London School of Economics and Politics -yliopistosta.

* Työskentelee osa-aikaisesti perussuomalaisten talous-poliittisena neuvonantajana sekä valmistelee Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa väitöskir-jaansa "nanssimarkkinoiden sääntelystä.

* On luennoinut aikaisemmin Helsingin yliopistolla muun muassa Euroopan unionin taloudesta ja politiikasta.

* Vapaa-ajalla pelaa jalkapalloa ja squashia sekä lukee paljon varsinkin historia- ja "loso"a-aiheisia teoksia.

* Juurikkalaa ja Perussuomalaisten puheenjohtajaa Timo Soinia yhdistää katolinen kirkko, johon Juurikkala liittyi vuonna 2002. Katolisen kirkon Opus Dei -järjestön jäsen Juurikkala on ollut vuodesta 2004.

“ Jos ajatellaan sitä vanhaa slogania – Koti, uskonto ja isänmaa – niin vaikea uskoa, että Kokoomus ajaisi niistä enää mitään tänä päivänä.

PROFIILI Oskari Juurikkala


Mitä tekisit, jos saisit olla päivän diktaattorina?”Ensimmäinen asia, joka tulee mieleen, olisi se, että tarjoaisin kaikille jäätelöä, koska olen suuri jäätelöf-riikki. Jos lopetettaisiin Kreikan tukeminen samalla, niin voitaisiin rahoittaa se.”

Kenestä pitäisi tulla Yhdysvaltain seuraava presidentti?”Toivoisin, että joku muu kuin Obama, mutta en mene vannomaan sen puolesta.”

Mikä ilahdutti sinua viimeksi?”Viimeksi kun kävin ripittäytymässä, olin iloinen. Opus Dein perustaja tapasi sanoa, että rippi on ilon sakramentti. Siihen yhdyn täysin.”

Millainen on stereotyyppinen lakimies?”Stereotyyppinen lakimies on pykälännillittäjä ja saivartelija, joka myös ottaa aika paljon kuppia joskus. En koe olevani stereotyyppinen lakimies.”

Entä taloustieteilijä?”Sellainen tosielämästä ja yhteiskunnan historiasta mitään tietämätön käppyröiden ja kaavojen pyörit-täjä.”

Valtaosa Opus Dein jäsenistä on tavallisia perheitä, mutta osa valitsee selibaatissa elä-misen, Juurikkala selvittää. Hänen kutsumuk-sensa ajoi jälkimmäisen vaihtoehdon valitse-miseen.

”Se oli vaikea valinta. Mutta olen ollut erit-täin onnellinen elämässäni sen jälkeen, en ole koskaan katunut sitä valintaa.”

Katumisesta puheenollen – miten on ka-tumusnauhan laita? Sellaistahan käyttää Da Vinci -koodin munkkikin. ”Käytän, käytän”, Juurikkala tokaisee konstailematta.

”Se on pieni metallinen nauha, joka ei ai-heuta verenvuotoa tai muuta fyysistä vauriota. Se muistuttaa meitä katumuksen tarpeellisuu-desta ja Kristuksen kärsimyksestä.”

Henkisen kunnon ja hyvinvoinnin vuoksi voi kärsiä aivan samalla tavalla kuin fyysisen-kin kunnon vuoksi, Juurikkala sanoo.

”Opus Deille ominaisempia tapoja ovat kyl-lä pienet arkiset teot – juo kahvia ilman soke-ria, herää aikaisin...”

”Ja pyrkii olemaan täysin ajoissa paikalla. Se on minulle joskus vähän vaikeaa”, hän hy-mähtää.

Niin, Juurikkala muuten saapui haas-tatteluun minuutin myöhässä. Sen voi kuitenkin vastavuoroisesti suoda

anteeksi ihmiselle, joka uskonsa tähden ”koh-telee kaikkia muita ihmisiä rakkaudella, ystä-vyydellä ja anteeksiannolla”.

VIISI KYSYMYSTÄ ?????


Toiveissa perusteellinen muutosOskari Juurikkalan kanta meneillään olevaan kriisiin ja heikossa hapessa olevien talouksien tukemiseen on varovaisen jämäkkä. ”En osaa tarjota mitään yksityiskohtaista ratkaisupaket-tia, mutta pitää panna ne ihmiset ja tahot, jotka ovat tehneet virheitä, vastuuseen teoistaan.”

Silti joissakin piireissä vallitsevalle pelas-tusmentaliteetille Juurikkalalta irtoaa pieniä myötätunnonrippeitä, vaikkakin hän uskoo tukipakettien kannattajien eksyneen väärälle polulle. ”Siinä ei ymmärretä, että jossakin vaiheessa pyyhe pitää kuitenkin heittää ke-hään.”

Kurjat talousuutiset eivät kuitenkaan saa Juurikkalan niskavilloja pystyyn yhtä pahasti

kuin Euroopan unionin ajaminen liittovaltion suuntaan. ”Ikään kuin se olisi ratkaisu näihin ongelmiin”, Juurikkala puuskahtaa ja linjaa jyrkästi, ettei erilaisista talouksista ja kulttuureista saa millään muodostettua toimivaa kokonaisuutta.

”Se vain pahentaisi tilannetta. Vastuuttomat pääsisivät käyt-tämään vastuullisia enemmän hyödyksi.”

Nykymenossa tympii myös se, että unionin johtohenkilöt puuhastelevat Juurikkalan mielestä täysin mielivaltaisesti. ”Stubb ja muut kumppanit eivät tykkää ollenkaan Eurostoliit-to-nimityksestä, mutta siellä on valtava koneisto, joka toimii ihan omalla logiikallaan. Huipulle pääsevät vain sellaiset ih-miset, jotka hyväksyvät järjestelmän, ja siellä vallitsee täydel-linen itsekritiikin puute”, hän lataa.

Juurikkalan mieleen olisi esimerkiksi sellainen Euroopan maiden liittouma, joka olisi ”jotakin sellaista, mitä EU oli alkuvaiheina”. Nyt siitä ollaan kuitenkin kaukana, ja ihan tu-levaisuuden kehityslinjoja on vaikea nähdä kristallipallosta.

Mitä EU mahtaa olla kahdenkymmenen vuoden päästä? Juurikkalan mieleen piirtyy kuva unionista, joka on yhä ole-massa mutta toisenlaisena kuin tänään. ”Toivon, että tämä kriisi johtaisi sellaisiin ongelmiin, että unionia pitäisi muuttaa perustavanlaatuisesti.”

Mies ei silti pistäisi yhtään pahakseen, vaikka unioni hajoaisikin. ”Vaikka EU hajoaisi, se ei olisi pitkällä tähtäimellä iso ongelma, tosin toki lyhyellä tähtäimellä tulee sopeu-tumiskustannuksia”, arvioi Juurikkala.

“ Pitää panna ne ihmiset ja tahot, jotka ovat teh-neet virheitä, vastuuseen te-oistaan.

NÄKÖKULMA Perussuomalaisia ongelmiaToisin kuin joskus kuulee väitettävän, eurosta luopuminen ja drakman käyttöönotto ei olisi mikään Kreikan ihmepelastus. Kreikan oma valuutta heikkenisi ja ulkomaanvaluutassa olevan velan määrä kasvaisi. Heikko valuutta ei lisäksi juurikaan auttaisi Kreikan vientiteollisuutta, koska sitä ei yksinkertaisesti ole olemassa. Oma valuutta palauttaisi tietenkin Kreikalle oman rahapolitiikan ja velkaa voisi maksaa pois painamalla uutta rahaa, mutta tämä ei rakentaisi maan taloutta kovin vahvalle pohjalle.

Suomea euron hajoaminen ei

auttaisi. Suomen oma valuutta vahvistuisi, joka haittaisi vientiämme, puhumattakaan siitä sotkusta, joka syntyisi Kreikan hallitsemattomasta kaatumisesta. Kreikkaa seuraisivat konkurssiin Portugali, Irlanti, Italia ja Espanja. Näiden valtioiden velkakirjat tulisivat arvottomiksi ja pankkeja kaatusi – isojakin. Loput pankit eivät lainaisi enää kenellekään ja "nanssimarkkinat jäätyisivät, eli myös tuotanto jäätyisi. Tällainen maailmanaajuinen kriisi koskisi yhtä lailla niin Suomea kuin kaikkia muitakin maita.

Mutta eihän tämä näinkään voi jatkua. Euromaiden holtiton lainanotto meidät tähän johti, ja pistäähän se oikeustajun koville hoitaa muiden sotkuja. Pitää kuitenkin muistaa, ettei Suomi ei ole vielä antanut Kreikalle senttiäkään, vaan lainannut ja vieläpä hyvällä korolla.

Euron pohjimmaisista vioista on kuitenkin hyvin vaikeaa olla eri mieltä edes perussuomalalaisten kanssa. Vapaamatkustajan ongelma täytyy korjata, jotta eurolla voisi olla tulevaisuus.

MATTI MITRUNEN


Tunnustan. Tietämykseni teistä, naa-purilaitoksen hiuksia kampaavista, solmioita silittävistä ja muutenkin omituisen moitteettomasti käyttäyty-vistä otuksista on olematon. Luullak-seni te taloustieteilijät, kuten suurin osa meistä kokemuksen ja vaurauden nälkäisistä valtsikalaisista, pyritte kui-tenkin a) tienaamaan miljardeittain rahaa, b) harrastamaan vähintään yhtä paljon irtosuhteita samalla kun c) elätte läpeensä onnellisen, mielui-ten ikuisen elämän.

En hetkeäkään epäile, ettettekö saavuttaisi tavoitteitanne omine kei-noinenne. Kuitenkin helpottaakseni suunnistustanne näiden motivaa-tiotekijöiden murskaavassa ristipai-neessa lahjoitan rakkaan tieteeni sosiaalipsykologian työkalupakin käyttöönne sokeasta naapurinrak-kaudesta. Ja ehkäpä menestyttyänne muistatte minut jossain työhaastatte-lussa (se kaveri, jolla on dalmatialais-solmio). Joten kas tässä, tie tähtiin.

Askel 1: Forever young

Älä rajoita syömistäsi. Syömisensä määrää vartioivilla ihmisillä kyky sää-dellä ruokailua kylläisyyden mukaan usein häviää. Kun säätelykyky esimer-

kiksi tunteenpurkauksen takia heik-kenee, raja ylittyy ja sitten ahmitaan. Vain murto-osa ruokamäärää rajoitta-vista laihduttajista kykenee pitämään painonsa alhaalla. Järkevämpää on ruokavalion laadun muokkaus ja lii-kunta.

Älä stressaa, tai jos stressaat, mene metsään. Luonnon läheisyys vähen-tää stressiä ja parantaa henkistä ja fyysistä terveyttä. Esimerkiksi leikka-uspotilaat, joiden sairaalan ikkunasta näkyy puita, paranevat puuttomia ik-kunoita töllisteleviä nopeammin.

Oletko valmistumassa? Älä jää työttömäksi. Pitkäaikaistyöttömillä on yli tuplariski sairastua toimintaky-kyä haittaaviin sairauksiin, eikä tämä selity vain sairaiden työttömiksi vali-koitumisella vaan myös työttömyy-dellä sinänsä.

Askel 2: Miten saat enem-män?Kaikilla rintamilla pelkästään ter-veydellisyys ei johda aina toivo-miimme tuloksiin. Jos et siis jo polta, aloita tupakointi heti. Sau-huttelun varhaisemmin aloittavat harrastavat enemmän irtosuhteita. Syy tälle on epäselvä, joskin tupa-

koinnin funktio sosiaalisena liukka-rina edesauttanee asiaa.

Hanki luovia harrastuksia. Runo-ja rustaavien miesten ja naisten on havaittu saavan muita enemmän seksiä. Sivuseikkana mainittakoon, että sama luovuuspiirre yhdistettiin samassa tutkimuksessa myös skit-sofreniaan.

Osta vitsikirja. Havaittu kyky tuot-taa huumoria yhdistetään paitsi verbaaliseen, myös yleiseen älyk-kyyteen. Nämä muuttujat yhdessä ovat yhteydessä petikumppani-en määrään. Jos ei vielä irtoa, lai-ta opintolaina palamaan. Miehet (mutta eivät naiset), jotka käyttivät enemmän rahaa – myös ne, jotka kuluttivat enemmän kuin heillä oli varaa – onnistuivat pokaamaan säästelijöitä enemmän seksipart-nereita.

Askel 3: $, !, ¥

Stereotypiani mukaan kansislai-nen tietää sosiaalipsykologia pa-remmin, miten tehdään fyrkkaa. Ongelmaksi voikin muodostua se, että taloustieteilijä tienaa liikaa. Rahan ja onnellisuuden positiivi-nen korrelaatioyhteys katkeaa noin

* Vieraskynä

Sosiaalipsykologinenelämäntapa-ABCkansislaisille TEKSTI Mikko Annala

KUVAT Wikimedia Commons


3700 euron kuukausipalkkaan. Tämän tienestin saavutettuasi on viisaampaa käyttää aikasi johonkin muuhun (ks. esim. askelet 1 ja 2). Älä missään nimessä suostu niihin törkeisiin tarjouksiin, jotka ylittävät kymppitonnin kuukausiliksan: on näyttöä, jonka mukaan paljon tie-naavat ovat usein kohtuutienaajia onnettomampia.

Rahan ja onnen yhteys on kui-tenkin monimutkaisempi. Erityi-sesti on varottava negatiivista so-siaalista vertailua, joka saa ihmisen mököttämään. Toisin sanoen ei haittaa, jos omalla pihalla on Saab, kunhan naapurin parkkiruudussa seisoo korkeintaan Skoda. Ihmiset valitsevat yleensä mieluusti mak-simin sijaan absoluuttisesti pie-nemmän palkkion, kunhan ulko-ryhmäläisten ansiot pysyvät omia pienempinä.

Summa summarum

Vältelkää tuottoisia työtarjouksia ja muita tiellenne osuvia konnan-koukkuja, jotta aikaa jää vitsai-luun, tupakointiin ja runoiluun.

Muuttakaa isona Eiran sijasta vehreään Tuusulaan, ja kasvatta-

kaa niin korkea pensasaita ettette näe naapurin autotallia.

Ja unohtamatta tärkeintä: jär-jestäkää seuraavat yhteissitsit Hankenin sijaan humanistien kanssa.

T P A

H

“ Miehet, jotka käyttivät enem-män rahaa onnistuivat pokaa-maan säästelijöitä enemmän seksipartnereita.

R

Mikko Annala on kolmannen vuo-den sosiaalipsykologian opiskelija ja Status ry:n varapuheenjohtaja, jota päätoimittaja vaati kirjoitta-maan aiheesta, joka sisältää epä-varmuutta, jossa ei derivoida tai josta kansantaloustieteilijät eivät muuten vain tykkää.


Hallitusneuvotteluissa se sitten tapahtui, six-pack päät-ti, että opintotuet sidotaan vuonna 2014 indeksiin niin kuin opiskelijajärjestöt olivat toivoneet. Opiskelijoita edustuvat henkilöt ovat jo aikaisemminkin osoittaneet, ettei opiskelu ole tuonut heille resursseja luovaan on-gelmanratkontaan, vaan vanhojen toimijoiden keinoja ja tavoitteita toistetaan vuodesta toiseen. Aina kun joku opiskelijaedustaja puhuu medioissa hän vastustaa kaik-kea muutosta (yliopistolaki), tarjoaa ainoaksi ratkaisuksi ongelmiin lisärahoitusta budjetista ja pitää viisikym-mentä vuotta vanhoja tempauksia edelleen radikaalei-na, tuoreina ja toistamisen arvoisina (vanhan valtaus).

Tahtoisin tällä kirjoituksella irtisanoa itseni julkisissa mielikuvissa tästä joukosta: minusta opintotukea ei oli-si pitänyt sitoa indeksiin. Perustelut ovat yksinkertaiset. Jokainen mikron peruskurssin käynyt tietää että indek-siin sidottu budjetti useimmiten nostaa hyvinvointia tai vähintään pitää sen samana, koska in#aatio ei ole “tasa-paksua” kaikissa tuoteryhmissä ja kuluttajat sopeuttavat kulutustaan. Jotkut ovat kuulleet Yrjö Vartian toteavan Tilastokeskuksen käyttämien indeksilaskentakaavojen olevan lievästi ylöspäin harhaisia, mikä tarkoittaa sitä, että indeksikorotus kasvaa korkoa korolle ajan myötä.

Kuitenkin suurin syy vastustaa opintotuen korottamista on sen synnyttämä illuusio siitä, ettei opintotuessa ollut mitään muuta vikaa kuin se, että se oli liian pieni.

Ohjatakseen ihmisten käytöstä valtiovalta tukee toivot-tavaa toimintaa kuten opiskelua tai työttömyyttä, ja ve-rottaa epätoivottua toimintaa kuten saastuttamista ja työntekoa. Saadaksesi opintotukea sinun täytyy suorit-taa noin neljäkymmentä opintopistettä vuodessa. Jos ei saa ihan niin montaa noppaa kasaan, KELA ymmär-tää kyllä, kunhan niille sanoo, että “kyl mää yritin ihan tosissani”. Jos suoritat opintopisteitä monikertaisesti, ketään ei kiinnosta.

Koska opintotuki ei tuo kovin leveää leipää, ja koska neljäkymmentä noppaa vuodessa ei työllistä täyspäi-väisesti edes kehitysvammaista, moni opiskelija tekee töitä opiskeluiden ohessa. Kun valtio valmiiksi verot-taa työntekoa progressiivisesti ja maksaa opintotukea omasta mielestään sopivasta opiskelutahdista, niin tässä ei varmaan ole mitään ongelmaa. Paitsi että jos maksat likaa veroja työnteosta sinulle lätkäistään lisäve-ro menetettyjen opintotukien muodossa. Synti näyttää olevan ei niinkään se, että teet työtä, vaan se että teet

PROVOK

AATTOR

I


koulutusta vaativaa työtä ennen kuin valmistut, ja vie-läpä menestyt siinä.

YLE haastatteli KELAn johtajaa viime talvella kun kes-kustelu opintotuista oli pinnalla ja kysyi, eikö tulora-jat voisi poistaa. Hän sanoi ei. Pyydän sinua nyt lukija miettimään hetken, mikä logiikka tässä voisi olla. Mikä on aikuisten oikeasti se syy, miksi meillä on tulorajat? KELAn johtaja vastasi, ettei tulorajoja voida poistaa kos-ka opintotuki on tarveperusteinen. Kyllä, suoraan Ayn Randin kirjoista, oikeudenmukaisen jaon kriteeri ei ole tarkoituksenmukaisuus tai suorituksen palkitseminen vaan tarve. Opintotuen saamisperuste ei siis ole se, että opiskelu on hyödyllistä valtiolle pitkällä aikavälillä ja siihen kannattaa kannustaa. Syy siihn, miksi sinä saat opintotukea on se, että elämäsi on puunlehti maail-mankaikkeuden välinpitämättömien tuulien vietävänä ja nämä tuulet ovat ilman lupaasi ja myötävaikutustasi heittäneet sinut Helsingin yliopiston kirjoihin. Kuten vammaiset, lapset, vanhukset, pakolaiset ja maanvilje-lijät olet vain sattuman uhri, tarvitset apua ja tarpeesi takia valtio sitä sinulle suo.

Asioiden ei tietenkään tarvitsisi olla näin. En ole itse-apuoppaiden suuri ystävä, mutta tämä aihe on sellai-nen, jossa pelkkä ajattelutavan muutos on ensimmäi-nen ja pakollinen askel parannukseen. Opintotuen pitäisi olla kannustin opiskeluun, koska opiskelu hyö-dyttää molempia osapuolia. Opintotukea ei pitäisi mak-saa noppa-kokoelman kartuttamisesta vaan etenemi-sestä kohti tutkintoa, vain ja ainoastaan siitä. Kielten ja kymmenen sivuaineen opiskelu voi olla yleissivistävää, mutta yleissivistystä ei voi mitata. On hienoa jos haluat sivistää itseäsi, mutta tietojen omaksuminen ei vaadi yliopistoa. Kokeile joskus: lue tiedekuntatentin kirja ja ole menemättä tenttiin, opit yhtä paljon.

Yritä myös muistaa, ettei opiskelu ole hyväntekeväi-syyttä. Sinun ja yliopiston tulee voida asettaa itsellesi ja muille tavoitteita ja aikarajoituksia. Ja ei, se, että asut yksiksesi yksiössä, ei tuo lisäarvoa kenellekään muulle kuin sinulle. Rajoitetussa tarjonnassa asumislisät me-nevät suoraan vuokriin ja niillä, joilla on mahdollisuus asua opiskelupaikkakunnalla, pitäisi olla kannustin asua vanhempien luona.

Näiden yksinkertaisten ajatusten omaksuminen ja tuominen poliittisen päätöksenteon pohjaksi rat-kaisisi monet opiskelun ja työurien pidentämisen ongelmat. Hankaluus on siinä, että opiskelijastatus on harvoilla kahta vaalikautta pidempi. Ja ne ikuiset opiskelijat, jotka opiskelijoiden lobbausjärjestöjen johtoon päättyvät ovat yleensä niin epäpäteviä ja luovassa ajattelussa impotentteja, että heidän mieles-tään opintotuen sitominen indeksiin on hyvä ja kan-natettava ratkaisu.

“ Aina kun joku opis-kelijaedustaja pu-huu medioissa hän vastustaa kaikkea muutosta (yliopisto-laki), tarjoaa ainoak-si ratkaisuksi ongel-miin lisärahoitusta budjetista.


Yhdy s v a l l at2 0 1 2

Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin on hieman yli vuosi aikaa, mutta pre-sidenttipeli käy jo kuumana. Barack Obaman jatkokausi on kaikkea muuta kuin varmaa, lähinnä huonon talousti-lanteen vuoksi.

Vielä vuosi sitten Obaman uudel-leenvalinta näytti todennäköiseltä, ja tämä vaikutti republikaanien intoon lähteä haastajiksi. Obaman alhaiset kannatusluvut ovat kuitenkin saaneet vahvoja republikaaniehdokkaita liik-keelle demokraattien vielä yrittäessä koota itseään.

Yhdysvaltain presidenttisirkus on jonkinlaista demokratiaa steroideissa. Presidentiksi päästäkseen puolueen ehdokkaan on ensin voitettava repub-likaanien esivaalit, joita tietysti jär-jestetään osavaltio kerrallaan kunnes käytännössä kaikki paitsi yksi ovat luo-puneet pelistä. Noin kaksi vuotta en-nen vaalipäivää käynnistyvät kampan-jat maksavat satoja miljoonia dollareita ja vaativat tuhansia vapaaehtoisia.

Media on leimannut republikaani-en vahvimmiksi ehdokassuosikeiksi Massachussetsin entisen kuvernöörin Mitt Romneyn ja Texasin nykyisen ku-vernöörin Rick Perryn. Molemmissa on puolensa. Romneyn voidaan sanoa vetoavan enemmän republikaanisen puolueen intellektuaaliseen siipeen, kun taas Perry on suositumpi popu-

listisemman teekutsuliikkeen keskuu-dessa.

Amerikkalainen talk show-juontaja Jon Stewart esitti asian parhaiten; Rick Perry ei vetoa äänestäjien aivoihin vaan muihin osiin. Kuvitus viereisellä sivulla.

Suoraan voidaan sanoa, että Rick Perryllä on enemmän karismaa, mut-ta hän muistuttaa liikaa toista entis-tä Texasin kuvernööriä George W. Bushia. Perry on myös kummastutta-nut evoluutiota ja ilmastonmuutosta epäilevillä puheillaan. Mitt Romneyn suurin ongelma tuntuu taas olevan uskonnollinen. Romney on mormoni, joka on suuri ongelma uskonnollises-ti motivoituneessa republikaanisessa puolueessa. Romneyta ei myöskään auta hänen läpiajamansa Massachuss-etsin terveydenhuoltouudistus, joka oli pitkälti esikuvana Obamacarelle ja monista republikaaneista puhdasta so-sialismia.

Teekutsuliike sekoittaa pak-kaa

Pieni mutta äänekäs teekutsuliike saatta vaikuttaa merkitsevästi vaalien tulokseen. Rick Perryn lisäksi myös Michelle Bachmann on noussut kisaan teekutsuliikkeen siivellä. Molemmat ehdokkaat vetoavat republikaanisen

puolueen perhearvoja ajavaan ääri-konservatiiviseen siipeen. Molemmat vastustavat muun muassa aborttia.

Teekutsuliikkeen päätavoite on kuitenkin valtion pienempi osuus ta-loudessa. Puhtaimmin liikkeen idea tiivistyy kongressiedustaja Ron Pau-liin, joka on jo vuosia kampanjoinut pienemmän valtion puolesta. Ron Paul on libertariaari ja uskoo ihmisten vapauteen kaikista valtion rajoitteista kuten veroista ja sääntelystä. Ron Paul on myös arvatenkin hyvin suosittu anarkistien keskuudessa.

Paul kuitenkin eroaa muista tee-kutsuliikkeen suosikeista. Hänen ei voi sanoa olevan populisti, eikä hän ole kovin vahva esiintyjä. Perryn ja Bachmannin rinnalla Paul näyttää jopa nuhjuiselta. Esiintymisensä takia ei myöskään ole kovin realistista, että Paul voittaisi puolueen ehdokkuuden, mutta hän voi silti horjuttaa muiden asemia aatteillaan.

Viilinä korttina on myös entinen Alaskan kuvernööri ja poliittinen seksisymboli Sarah Palin, joka on kampanjoinut ympäri yhdysvaltoja jo kuukausia muttei vielä asettunut ehdolle. Palinin suosio ei luultavasti myöskään riitä puolueen ehdokkuu-den saamiseen, mutta toisaalta yh-dysvaltainen politiikka on ihmeitä täynnä.

TEKS

TI M

atti

Mitr

unen

KUVA

T W

ikim

edia

Com

mon

s


Game on

Loanheitto ja vauvojen suu-teleminen alkavat todenteolla vasta ensi vuoden puolella kun republikaanien presidenttieh-dokas on selvillä ja puolueet voivat linjata kaikki resurssinsa miestensä (tai naisen) taakse.

Historiallisesti valtaapitävät presidentit ovat olleet vahvoilla ja yleensä voittavat, mutta huo-no taloustilanne on ennenkin kaatanut vallassa olevia, mel-ko suosittujakin, presidenttejä. Jimmy Carterin presidentin ura jäi yhteen kauteen kun hän vuonna 1980 hävisi vapaata ta-loutta ajavalle Ronald Reaganil-le. Reagan karsi valtion osuutta taloudesta kovalla kädellä ja yhdysvaltojen talous lähtikin nousuun kunnes lamaantui taas 80-luvun lopussa George H.W. Bushin vahtivuorolla. Huo-non taloustilanteen takia myös Bush vanhemman täytyi tyytyä yhteen kauteen presidentin vi-rassa kun nuori Arkansasin ku-vernööri Bill Clinton löi hänet vuoden 1992 vaaleissa. Tässä vaiheessa Clinton tunnettiin naisseikkailujen sijaan vielä ta-loupolitiikastaan. Clinton nosti veroja ja vähensi valtion velkaa.

Mitt Romney

Massachussetsin entinen kuvernööri

Monimiljönääri

Mormoni

Michelle Bachmann

Juristi ja kongresssiedustaja

Teekutsuiliikkeen kannattaja

Viiden lapsen äiti

Ron Paul

Lääkäri ja kongressidustaja

Libertaristi

Anarkistien suosikki

Velasta Yhdysvallat ovat aina pitänyt ja kaikilla parin viime vuo-sikymmennen presidenteillä on lusikkansa tämän päivän taloudel-lisessa sopassa. Velkakriisistä ei voi syyttää pelkästään Clintonin asun-topolitiikka, Bushin sotia tai Oba-man elvytystä, kaikki olivat osal-lisina, mutta viimeisin on se joka tästä sotkusta joutuu vastaamaan äänestäjille vuoden päästä marras-kuussa

Joku umpikeynesiläinen talous-tieteilijä voisi tietenkin väittää, että talouden taantuma olisi paljon vaikeampi ilman Obaman elvytys-pakettia ja että kongressin repub-likaanit ovat ainoa syy miksi se ei ollut tarpeeksi suuri välttämään koko kriisiä. Elvytyksen hyötyjen osoittaminen äänestäjille on kui-tenkin lähes mahdoton tehtävä.

Yes we can’t

Barack Obama ei ole ollut huono presidenti millään mittarilla, mutta hänen tullessaan valtaan ilmassa oli niin suurta lupausta ja toivoa, että yksi mies ei sitä vain voinut täyttää. Vaaleissa tulee olemaan kysymys siitä mitä hän ei saanut aikaan, eikä siitä mitä hän sai.

Yhdysvaltain historian suurin terveydenhuoltouudistus ja Osama

Bin Ladenin kiinniotto eivät vielä riitä. Guantanamo Bay on yhä auki, Yhdysvallat käy kahta sotaa, Työttö-myys ei laske ja mikä pahinta Yhdys-valtojen rooli maailman johtavana valtiona on alkunut horjua.

Obama on tehnyt on enemmän kuin useimmat presidentit, mutta ei tarpeeksi tullakseen uudelleenvali-tuksi.

Kaikesta huolimatta Obama on republikaaneille vaikea vastus. Hän on yksi Yhdysvaltain historian par-haita poliitikkoja ja loistava väittelijä. Obama on pitänyt vaalikoneistonsa hengissä koko vaalikautensa ajan ja karismaattinen presidentti kerää yhä ennätysmääriä sekä lahjoituksia että vapaaehtoisia. Obaman vuoden 2012 presidenttikampanjan on epäilty maksavan jopa ennätykselliset mil-jardi dollaria, summan jota republi-kaanien ehdokas, kuka se sitten lie-neekään, ei pääse edes lähelle.

Mainostamalla, eli siis rahalla, vaikutetaan lähinnä äänestäjiin jotka eivät vielä tehneet päätöstään. Yh-dysvallat ei ole niin kahtiajakautunut kuin meistä ehkä joskus näyttää vaan suurin osa äänestäjistä kuuluu tähän undecided-ryhmään. Monet päät-tävät ehdokkaansa vasta viime het-killä ja päätös saatta usein perustua enemmän ehdokkaiden ulkonäköön tai miellyttävyyteen kuin poliittiseen

ideologiaan. Viittaan jälleen edel-lä esitettyyn kuvitukseen. Jos joku hakee aiheesta tieteellisempää nä-kökulmaa, oppiaineemme entinen professori Panu Poutvaara on tehnyt aiheesta tutkimusta.

Yhdysvallat on vaikeassa paikassa sekä taloudellisesti että sosiaalisesti ja seuraavan presidentin tulee olla vahva johtaja jos hän aikoo johdattaa maan takaisin suuruuteen. Obama on oppinut paljon ensimmäisellä kaudellaan ja hänen voi sanoa olevan jo kokenut valtionpäämies. Toisaalta republikaanit hallitsevat kongressia ja epäilemättä republikaanipresi-dentti saisi paljon enemmän aikaan kuin demokraatti. Kansa on kylläs-tyneempi poliittisen koneiston koh-meuteen kuin Obamaan ja vaalien tuoksena hyväkin presidentti voi joutua lähtemään huonon tieltä yh-teisen hyvän nimissä.

Kirjoittaja on vapaa päätoimittaja

Sarah Palin

Entinen Alaskan kuvernööri

Entinen missi

Kansallisen kivääriyhdistyksen (NRA) elinikäinen jäsen

Rick Perry

Texasin kuvernööri

Perryn mielestä kreationismia tulee opettaa kouluissa evoluution rinnalla

Texasissa on teloitettu hänen aikanaan 234 vankia


Kruunun perässä. Pia Pakarinen luopui Miss Suo-men kruunustaan. Paavo Väyrynen ilmoitti, että se olisi kyllä kelvannut hänelle. Myös Vesa Kanniai-sen huhutaan osoittaneen kiinnostusta.

Uusia yhteistyöväyliä. Europäättäjät ovat päät-täneet ottaa yhteyttä australialaisiin farmareihin, koska he tietävät, miten EMUn saa hallintaan.

Euroremontti. Monien perussuomalaisten mieles-tä niskuroiva Somalia tulisi erottaa euroalueesta.

Kielletty sana. Perussuomalaiskansanedustaja James Hirvisaari on julistanut, ettei tee yhteistyötä persuttelevien medioiden kanssa. Kapitaali liittyy mielellään yhteistyökelvottomien listalle: persu, persu, persu.

UUTISKATSAUS

Tämän lehden tullessa painosta se, mikä HYY:n edustajis-toryhmien kulisseissa on työllistänyt jo keväästä lähtien, näkyy rivijäsenellekin. Facebook-ryhmäkutsuja satelee enemmän tai vähemmän tuttujen edariehdokkaiden toimesta ja käytävät täyttyvät itseään tyrkyttävistä nuo-rista poliitikonaluista. Mennyt kausi on melkein ohi ja lokakuussa ylioppilaskunnan jäsenet valitsevat itselleen uuden ylimmän päättävän elimen. Tämä on oiva tilai-suus miettiä, mitä ylioppilaskunta ja opiskelijayhteisö ovat saavuttaneet menneen kauden aikana.

Opiskelijapolitiikan toimeenpanevalla tasolla sattuu ja tapahtuu asioita koko ajan. Tästä huolimatta eräitä ko-konaisuuksia ja ilmiöitä nousee tämän kauden aikana ylitse muiden. Edunvalvonnan saralla suurimpia kysy-myksiä ovat olleet maksuton koulutus ja opintotuen sitominen indeksiin. Noin puolitoista vuotta sitten koko ylioppilasliike kokoontui yhden lipun alle puolustamaan maksuttoman korkeakoulutuksen jatkumista mm. mie-lenosoitusten ja lobbaustyön avulla. Reaktio syntyi eräi-den viranomaistahojen ja mielipidejohtajien väläytettyä lukukausimaksujen käyttöönottoa Suomessa.

Lobbaus opintotuen indeksiin sitomisen puolesta on puolestaan painottunut vaalikauden loppupuolelle ja erityisesti eduskuntavaalien alle. Tässä tavoitteessaan ylioppilaskunnat ylsivät vähintään puolikkaaseen voit-toon, kun opintotuen indeksiin sitominen kirjoitettiin hallitusohjelmaan, tosin toteutettavaksi vasta vaalikau-den loppupuolella.

Olipa näistä kahdesta tavoitteista mitä mieltä tahansa, HYY:n piirissä niistä vallitsee vahvasti toimintaa ohjaa-va konsensus. Koulutuksen tulee säilyä maksuttomana ja suora, indeksiin sidottu opintotuki on oikea tapa ra-hoittaa opiskelua. Nämä teesit tuntuvat ajoittain olevan

turhankin dominoivia. Enemmän keskustelua ja erilaisia näkökulmia olisi toivottavaa, ottaen huomioon yliopis-ton, valtion ja yhteiskunnan jatkuvia muutospaineita.

Ylioppilaskunnan sisäisessä toiminnassa ylivoimaisesti tärkein muutos vaalikauden aikana on ollut kokonaista-loudellisen ajattelutavan yleistyminen. Pikkuhiljaa po-liittiset päättäjätkin alkavat ymmärtämään, että kaikella toiminnalla on vaihtoehtoiskustannus. Vaikea talousti-lanne on ajanut myös ylioppilaskunnan liiketoimintaa parantamaan toimintaansa. Toimintoja tehostetaan ja tappiollisten toimintojen järkevyyttä arvioidaan uu-delleen. Erästä pitkän linjan toimijaa siteeraten: ”Siinä kun aiemmin tehtiin hyvää, ollaan siirrytty tekemään hynää.”

Ystäväni kysyessä jonkun aikaa sitten siitä, mitä olen edustajistossa saanut aikaiseksi, vastaukseni taisi men-nä hieman rönsyileväksi ja epämääräiseksi. Pohdittuani sitä hieman enemmän toivon ja uskon, että panokseni ylioppilaskunnassa on auttanut juuri mainitussa koko-naistaloudellisen ajattelutavan parantamisessa. Kauden alussa koitin edesauttaa tavoitetta enemmän poliittisel-la puolella ja loppupuolella painottuen ylioppilaskun-nan liiketoimintaan. Kansantaloustieteilijän opinnot antavat erittäin hyviä eväitä hahmottamaan isoja koko-naisuuksia, ja sellaista ajattelutapaa tarvitaan HYY:ssä yhä enemmän tulevaisuudessakin.

Väistyvän edustajiston jäsenen roolissa tämä on viimei-nen edaripalstani Kapitaalissa. Toivon mukaan joku tai useampi uusista edaattoreista ottaa kopin, ja jatkaa palstan kirjoittamista jaloon lehteemme.

PAUL STENBÄCKKirjoittaja on väistyvä HYY:n edustajiston jäsen

* Edaripalsta

Uusi kausi, uudet tuulet


UUTISKATSAUS

Yksi on varmaa tulevissa presidentinvaaleissa. Hyötyään maksimoivan äänestäjän kannattaa äänestää kepun ehdokasta Paavo Väyrystä.

Miksikö? Vastaus on ainakin minusta selvä.

Väyrynen on käännellyt takkiaan niin kovin vinhaa vauhtia, että hän on varmasti jossakin vaiheessa ollut samaa mieltä niin minun kuin sinunkin kanssa. Tuuliviirimeininki olisi varmasti jatkuakseen vielä presidenttivuosinakin.

On paljon turvallisempaa äänestää vaihtoehtoa, jonka mielipidepalapelin palaset sopivat yhteen omasi kanssa, kuin päästää Mäntyniemen herraksi joku junttura, joka ei mieltään muuta, vaikka se olisikin järkevää. Tällaisia juntturoita ovat esimerkiksi Väyrysen kilpakumppanit persu-Soini, demari-Lipponen ja kokkari-Niinistö.

Muutenkin kyseessä on varma valinta, “muihin ehdokkaisiin nähden ylivertainen vaihtoehto”, kuten Väyrynen on itse kansalle uskotellut. Väyrysen tuputukseen on höynähtänyt moni keskustajehu puheenjohtaja Kiviniemestä lähtien.

Vielä kun saisi kansan haksahtamaan puolelleen niin, että äänestyslipukkeeseen piirtyisi Paavon ehdokasnumero. Silloin voitto olisi varmasti yhtä varma kuin Paavo itse uskoo sen olevan.

Väyrynen muuten arveli syyskuussa MTV3:n haastattelussa, että vaaleissa joudutaan käymään kaksi kierrosta, mutta vielä ei voida sanoa, kuka astelee hänen kanssaan kehään toisessa erässä. Sitä ei ehkä tiedä Paavo tai kukaan muukaan, mutta se kyllä tiedetään, ketä Paavo toivoisi vastustajakseen.

Paavo haluaa presidentinvaalien kakkoskierroksestä kahden Paavon välisen kamppailun. Vastakkain ovat Paavon mietteissä ihan varmasti Paavo Väyrynen ja Paavo Väyrynen.

URHO F. LEHMÄPOIKAKirjoittaja on vapaa toimittaja ja politiikan asiantuntija

JK. Mukavaa, kun edes toimittaja saa sanoa vielä, että kepu ja persu. Eduskunnan herroilta ja rouvilta menivät kieltämään molemmat termit, ovat kuulemma halventavia. Eikö näiden puolueiden edustajista olekaan ihan sopivaa puhua noilla vanhoilla, jo hyviksi todetuilla nimillä? Kuka nyt enää haluaa kansanedustajaksi?

* Lehmäpoika

Varma valinta

Kapitaalin edellisessä numerossa lehden pakinoitsijaa Urho F. Lehmäpoikaa tituleerattiin vajaaksi toimittajaksi. Kyseessä oli toimituksen tahaton erhe. Todellisuudessa Lehmäpoika on vapaa toimittaja.

Velkamatematiikkaa. Kreikan on huhuttu mak-savan vain 50% veloistaan takaisin, joka on 100% enemmän kuin 110% taloustieteilijöistä ennusti.

Presidenttiehdokkaat. Sauli Niinistö ja Paavo Lip-ponen ovat olleet presidentinvaaligallupien kärjessä. Kapitaalin saamien tietojen mukaan kansa haluaa miehet tehtävään, jossa he eivät saa pahaa aikaiseksi.

Oikaisu

Sijoitus


Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pur-simo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pur-simo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pur-simo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pur-simo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo

on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pur-simo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pur-simo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pur-simo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pur-simo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pur-simo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu. Pursimo on lusmu.

JUHO PURSIMO

PUHEENJOHTAJAPursimo on lusmu

Tätä lukiessanne on juuri pidetty erilaisten kömmähdysten jälkeen vuoden 2011 Tiedettä ja viiniä. Puhujat esittelivät tänä vuonna yleisellä tasolla oppiaineessamme tehtävää tutkimus-ta sekä akateemisen tutkimuksen näkemyksiä tekijänoikeuskysymykseen. Tarkoitus oli (jälleen?) saada yliopistouransa alkuvaiheessa olevia akateemikonalkuja innostumaan derivoinnista sekä miellyttää tekijänoikeuskysymyksiin kouk-kuun jäänyttä allekirjoittanutta. Toivottavasti viini maistui.

Oppiaineeseen on tulossa uusi ns. ”tenure-track” professuuri soveltavan ekonometrian alalle. Reaktiot ovat tähän mennessä olleet kaikkea vä-liltä ”jee, lisää ekonometrikkoja” ja ”vähän siistiä!” Kyseinen akateeminen urapolkujärjestelmä on kuitenkin yleisellä tasolla mielestäni tervetullut mikäli tahdomme kotimaisiin yliopistoihin yhä tulevaisuudessakin lahjakkaita nuoria tutkijoita.

Joidenkin kurssien käytännöt ovat muuttuneet radikaalisti sitten viime lukuvuoden ja kaikki eivät ole tyytyväisiä. Soluttautumalla fuksien sekaan

olenkin selvittänyt pakollisen Lineaarialgebran kurssin laskuharjoitusten aiheuttavan lähinnä pahaa oloa, sillä uudistunut käytäntö saattaa pakottaa opiskelijan Kumpulaan jopa monesti vii-kossa. Luennoitsija onkin kehittänyt mullistavan menetelmän, jossa laskuharjoitusten tulee olla oikein ratkaistu, jotta niistä saisi etua tentissä.

Opiskelijaelämä voi joskus olla kovaa, kuten KTTOn jalkapallojoukkueen ikävän pitkä louk-kaantumislista on osoittanut. Kapteenimme joutui jopa sairaalaan mitä todennäköisimmin liiallisen voitonhalun vuoksi. Opiskelijat voivat kärsiä henkisiäkin vammoja mm. kovan stressin vuoksi. Suosittelenkin kaikkia uusia opiskelijoi-tamme löytämään opintolainan autuuden ja keskittyvän opintoihinsa sekä uusien ystäviensä kanssa yliopiston tarjoamaan virkistystoimintaan tutustumiseen. Kyllä me kaikki sinne toimistoon vielä ehdimme, viimeistään kesällä.

ATRO ANDERSSON

OPINTOSIHTEERITekijänoikeuksia, ekonometriaa ja uusia käytäntöjä


Teemme sen mahdolliseksi

Rahastoa hallinnoi Nordea 1, SICAV, joka on Luxemburgissa toimiva yhteissijoitusyritys. Tutustu rahaston avaintietoesitteeseen ennenrahaston merkintää. Markkinatilanteesta riippuen rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea. Historiallisen kehityksen perusteella eivoida ennakoida rahastosijoituksen tuottotasoa tulevaisuudessa.

nordea.fi

Sijoita nyt Kehittyviin TähtiinNordea 1 - Kehittyvät Tähdet on uuden sukupolven osakerahasto, joka sijoittaa yhtiöihin, jotka ovat parhaita kestävän kehityksen kannalta. Rahasto sijoittaa maailmanlaajuisesti kehittyville markkinoille.

Yhteiskuntavastuuseen ja ympäristöön liittyvät kysymykset ohjaavat rahaston sijoituskohteidenvalintaa varsinaisten taloudellisten tunnuslukujen ohella. Tätä sijoitusprosessia kutsutaan positiiviseksi seulonnaksi, ja se on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Positiivisen seulonnanideana on valikoida salkkuun ne yhtiöt, jotka ovat parhaita kestävän kehityksen kannalta sen sijaan, että rajattaisiin pois ne yhtiöt, joiden liiketoimintatavat eivät ole kestäviä.

Rahasto sopii sinulle, kunhaluat sijoittaa vastuullisesti kehittyville markkinoille.

Soita 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20 tai poikkea konttorissamme. Lisätietoa Nordea 1 - Kehittyvät Tähdet -rahastosta: www.nordea.fi/rahasto

Nor

dea

Pank

ki S

uom

i Oyj

01010111 01000001 01010010 01001110 01001001 01001110 01000111 00001101 00001010 01001001 01100110 00100000 01111001 01101111 01110101 00100000 01100001 01110010 01100101 00100000 01110010 01100101 01100001 01100100 01101001 01101110 01100111 00100000 01110100 01101000 01101001 01110011 00100000 01110100 01101000 01100101 01101110 00100000 01110100 01101000 01101001 01110011 00100000 01110111 01100001 01110010 01101110 01101001 01101110 01100111 00100000 01101001 01110011 00100000 01100110 01101111 01110010 00100000 01111001 01101111 01110101 00101110 00100000 01000101 01110110 01100101 01110010 01111001 00100000 01110111 01101111 01110010 01100100 00100000 01111001 01101111 01110101 00001101 00001010 01110010 01100101 01100001 01100100 00100000 01101111 01100110 00100000 01110100 01101000 01101001 01110011 00100000 01110101 01110011 01100101 01101100 01100101 01110011 01110011 00100000 01100110 01101001 01101110 01100101 00100000 01110000 01110010 01101001 01101110 01110100 00100000 01101001 01110011 00100000 01100001 01101110 01101111 01110100 01101000 01100101 01110010 00100000 01110011 01100101 01100011 01101111 01101110 01100100 00100000 01101111 01100110 01100110 00100000 01111001 01101111 01110101 01110010 00100000 01101100 01101001 01100110 01100101 00101110 00100000 01000100 01101111 01101110 00100111 01110100 00001101 00001010 01111001 01101111 01110101 00100000 01101000 01100001 01110110 01100101 00100000 01101111 01110100 01101000 01100101 01110010 00100000 01110100 01101000 01101001 01101110 01100111 01110011 00100000 01110100 01101111 00100000 01100100 01101111 00111111 00100000 01001001 01110011 00100000 01111001 01101111 01110101 01110010 00100000 01101100 01101001 01100110 01100101 00100000 01110011 01101111 00100000 01100101 01101101 01110000 01110100 01111001 00100000 01110100 01101000 01100001 01110100 00100000 01111001 01101111 01110101 00100000 01101000 01101111 01101110 01100101 01110011 01110100 01101100 01111001 00001101 00001010 01100011 01100001 01101110 00100111 01110100 00100000 01110100 01101000 01101001 01101110 01101011 00100000 01101111 01100110 00100000 01100001 00100000 01100010 01100101 01110100 01110100 01100101 01110010 00100000 01110111 01100001 01111001 00100000 01110100 01101111 00100000 01110011 01110000 01100101 01101110 01100100 00100000 01110100 01101000 01100101 01110011 01100101 00100000 01101101 01101111 01101101 01100101 01101110 01110100 01110011 00111111 00100000 01001111 01110010 00100000 01100001 01110010 01100101 00100000 01111001 01101111 01110101 00100000 01110011 01101111 00001101 00001010 01101001 01101101 01110000 01110010 01100101 01110011 01110011 01100101 01100100 00100000 01110111 01101001 01110100 01101000 00100000 01100001 01110101 01110100 01101000 01101111 01110010 01101001 01110100 01111001 00100000 01110100 01101000 01100001 01110100 00100000 01111001 01101111 01110101 00100000 01100111 01101001 01110110 01100101 00100000 01110010 01100101 01110011 01110000 01100101 01100011 01110100 00100000 01100001 01101110 01100100 00100000 01100011 01110010 01100101 01100100 01100101 01101110 01100011 01100101 00100000 01110100 01101111 00100000 01100001 01101100 01101100 00100000 01110111 01101000 01101111 00001101 00001010 01100011

01101100 01100001 01101001 01101101 00100000 01101001 01110100 00111111 00100000 01000100 01101111 00100000 01111001 01101111 01110101 00100000 01110010 01100101 01100001 01100100 00100000 01100101 01110110 01100101 01110010 01111001 01110100 01101000 01101001 01101110 01100111 00100000T 01111001 01101111 01110101 00100111 01110010 01100101 00100000 01110011 01110101 01110000 01110000 01101111 01110011 01100101 01100100 00100000 01110100 01101111 00100000 01110010 01100101 01100001 01100100 00111111 00100000 01000100 01101111 00100000 01111001 01101111 01110101 00100000 01110100 01101000 01101001 01101110 01101011 00001101 00001010 01100101 01110110 01100101 01110010 01111001 01110100 01101000 01101001 01101110 01100111 00100000 01111001 01101111 01110101 00100111 01110010 01100101 00100000 01110011 01110101 01110000 01110000 01101111 01110011 01100101 01100100 00100000 01110100 01101111 00100000 01110100 01101000 01101001 01101110 01101011 00111111 00100000 01000010 01110101 01111001 00100000 01110111 01101000 01100001 01110100 00100000 01111001 01101111 01110101 00100111 01110010 01100101 00100000 01110100 01101111 01101100 01100100 00100000 01111001 01101111 01110101 00100000 01110011 01101000 01101111 01110101 01101100 01100100 00001101 00001010 01110111 01100001 01101110 01110100 00111111 00100000 01000111 01100101 01110100 00100000 01101111 01110101 01110100 00100000 01101111 01100110 00100000 01111001 01101111 01110101 01110010 00100000 01100001 01110000 01100001 01110010 01110100 01101101 01100101 01101110 01110100 00101110 00100000 01001101 01100101 01100101 01110100 00100000 01100001 00100000 01101101 01100101 01101101 01100010 01100101 01110010 00100000 01101111 01100110 00100000 01110100 01101000 01100101 00100000 01101111 01110000 01110000 01101111 01110011 01101001 01110100 01100101 00100000 01110011 01100101 01111000 00101110 00001101 00001010 01010011 01110100 01101111 01110000 00100000 01110100 01101000 01100101 00100000 01100101 01111000 01100011 01100101 01110011 01110011 01101001 01110110 01100101 00100000 01110011 01101000 01101111 01110000 01110000 01101001 01101110 01100111 00100000 01100001 01101110 01100100 00100000 01101101 01100001 01110011 01110100 01110101 01110010 01100010 01100001 01110100 01101001 01101111 01101110 00101110 00100000 01010001 01110101 01101001 01110100 00100000 01111001 01101111 01110101 01110010 00100000 01101010 01101111 01100010 00101110 00100000 01010011 01110100 01100001 01110010 01110100 00100000 01100001 00001101 00001010 01100110 01101001 01100111 01101000 01110100 00101110 00100000 01010000 01110010 01101111 01110110 01100101 00100000 01111001 01101111 01110101 00100111 01110010 01100101 00100000 01100001 01101100 01101001 01110110 01100101 00101110 00100000 01001001 01100110 00100000 01111001 01101111 01110101 00100000 01100100 01101111 01101110 00100111 01110100 00100000 01100011 01101100 01100001 01101001 01101101 00100000 01111001 01101111 01110101 01110010 00100000 01101000 01110101 01101101 01100001 01101110 01101001 01110100 01111001 00100000 01111001 01101111 01110101 00100000 01110111 01101001 01101100 01101100 00001101 00001010 01100010 01100101 01100011 01101111 01101101 01100101 00100000 01100001 00100000 01110011 01110100 01100001 01110100 01101001 01110011 01110100 01101001 01100011 00101110 00100000 01011001 01101111 01110101 00100000 01101000 01100001 01110110 01100101 00100000 01100010 01100101 01100101 01101110 00100000 01110111 01100001 01110010 01101110 01100101 01100100 00101110 00101110 00101110 00101110 00101110 00101110 00100000 01010100 01111001 01101100 01100101 01110010


Mun laskin Matti Mitrunen

Mikä on laskimesi merkki?Casio CFX-9800G

Miten vanha laskimesi on?Se on ostettu isoveljelleni joskus räikellä 90-luvulla.

Mistä laskimesi on hankittu?Peritty isoveljeltä.

Mikä on laskimesi paras ominaisuus?Se ei aina jumitu.

Mikä on paras muistosi laskimen kanssa?Ylioppilaskirjoitukset. Vanhempani tarjoutuivat osta-maan minulle uuden laskimen ylioppilaskirjoituksiin, mutta sanoin heille, etten tarvitse ikinä enää mihinkään tämän jälkeen laskinta, joten voin käyttää tätä.

Tällä palstalla esitellään kansantaloustieteen opiskelijoille tuttujen hahmojen laskukoneita.

TEKSTI ja KUVA Niko-Matti Ronikonmäki

”Vakuuttakaa toisianne”

Henkivakuutus nyt -20%Kun otat henkivakuutuksen vuoden 2011 loppuun mennessä,

saat 20% alennuksen ensimmäisen vuoden maksuista.

Henkivakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy, jonka asiamiehenä pankki toimii.

TEKSTI ja KUVA Niko-Matti Ronikonmäki

RPT Docu Oy Ruukinkuja 3, 02330 Espoo, (09) 809 911, www.rpt.fi

Haku päällä?

RPThaku.fi on rakentamiseen liittyvien tuotteiden avoin portaali, joka ei vaadi käyttäjältä edes rekisteröitymistä. Sieltä ammattilainen löytää, kuka mitäkin valmistaa, tuo tai myy. Ilman kömpelöitä tuotekortteja! Kuukausittain kymmenet tuhannet käyvät sieltä etsimässä tietoa raken-nusmateriaaleista ja tuotteista.

RPThaku.fi -palvelu on muihin vastaaviin hakupalveluihin verrattuna ylivertaisen monipuolinen ja edullinen. Raken-nusalalle myyvällä ei ole varaa jäädä sieltä pois.

Tutustu ja tilaa: www.rpthaku.fi/promo

Että sinun olisi

helpompi myydä.

UNOHDA rakennusalan

vanhat paperinmakuiset

tietokortit ja hakupalvelut!

1. Missä on Suomen paras taloustieteen maisteriohjelma?

2. Miksi opintotuen tulorajoja ei voida KELAn johtajan mukaan poistaa?

3. Milloin rahan ja onnellisuuden positiivinen yhteys katkeaa sosiaalipsykologien mukaan?

4. Mitä katolisen kirkon Opus Dei -liikkeen nimi tarkoittaa suomeksi?

5. Mitä uskontokuntaa edustaa republikaanien presidentinvaalikandidaatti Mitt Romney?

6. Jos Kreikka maksaa veloistaan 50 % takaisin ja se on 100 % enemmän kuin on ennustettu, paljonko Kreikka maksaa veloistaan takaisin?

7. Kuinka monta (kansan)taloustieteen opiskelijaa oli ehdolla syksyn edarivaaleissa?

8. Miss Suomen kruunu ei mennyt Paavo Väyryselle, vaan kenelle?

9. Where do you get Rick Perry?

10. Mistä löytyy alapuolella kuvattu WC-seinäkirjoitus?

10 KYSYMYSTÄ


TÖHRY KUVA JAAKKO MERILÄINEN

Näitkö jossain mielenkiintoisen, hauskan, todella typerän tai opettavaisen vessakirjoituksen? Lisää se Kapitaalin Facebook-sivuille tai lähetä sähköpos-tina toimitukselle, [email protected]. Julkaisemme kuvasi, ehkä.

Tykkäätkö Kapitaalista?www.facebook.com/

kapitaali

Viestit toimitukselle:toimitus.kapitaali@

gmail.com

VASTAUKSET: 1. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu (kaikki professorit ovat väitelleet huippuyliopistoista: Yale, MIT, Cambridge... ja HSE!), 2. Opintotuki on tarveperusteinen, 3. 3700 euron kohdalla (toim. huom. olem-me toista mieltä), 4. Jumalan työ, 5. Mormoneja, 6. Ei se kuitenkaan mitään maksa, 7. Liian monta (ks. KansY:n lista), 8. Sara Sieppi , 9. You can use your imagination, 10. Kauppakorkeakoulun päärakennuksen ensimmäisen kerroksen miesten WC:stä, toinen koppi vasemmalta.

Accelerate your careerfrom day one

To learn more about our work, people, and career options visit ZZZ�PFNLQVH\�¿��

With any questions, please contactMari Johansson, [email protected] or +358 9 6157 1705.

You can send your application anytime, already before JUDGXDWLRQ��E\�¿OOLQJ�LQ�DQ�online application at ZZZ�PFNLQVH\�¿�

Join McKinsey as a management consultant (Junior Associate) and you become part of the world’s most in!uential leadership network: our collegues, clients, and alumni. You will have unrivalled choice to shape your career and future.

The McKinsey Helsinki of"ce is looking for outstanding Master’s degree candidates for permanent positions. We hire exceptional people with excellent capabilities. We look for great potential in problem solving, leadership, drive, and interpersonal skills.

kapitaali 3/2011

Documents