fuksi -12

Kapitaali

GallupMiltä tuntuu olla naisena miesten

joukossa?

paljon onnea vaan Tässä lehdessä onnitellaan ainakin

viidesti.

VarjossaVarjo-opinto-opas kertoo, millaisia

kurssit “oikeasti” ovat.

MOI!Moni taho tervehtii uusia fukseja ja

tuutoritkin esittäytyvät.

Sisällys

3 Tuutorivastaavalta 4 Oppiainevastaavan tervehdys

5 Muistilista 6 Fuksisyksyn tapahtumakalenteri

8 Tässä ovat tuutorit 12 KTTO:n hallitus

13 Puheenjohtajan tervehdys 14 Varjo-opinto-opas

18 Opintosihteeriltä 19 Kelaatko opintotukiasioita?

20 Maisterin vinkit fukseille 22 Sanakirja

26 Maalta kaupunkiin 27 Gallup

28 Kuvia opiskelijaelämästä 30 Kapitaalista

!Muistathan leikata talteen tämän lehden loppu-puolelta löytyvän fuksipassin! Siihen kerätään pisteitä muun muassa erilaisista tapahtumista. Ahkera pisteidenkeruu palkitaan loppuvuodes-ta!

Tuutorivastaavalta

Fuksikapitaali 2012päätoimittaja Samuli Sadeoja / jutut tämän vuoden tuutorit, Markku Lanne, Matti Mitrunen, Lauri Jauhiainen, Anton Nikolenko ja Ville Voutilainen / kuvat Jussi Välipirtti, Lauri Jauhiainen ja Jaakko Me-riläinen / taitto Jaakko Meriläinen / painos niin iso, että jokaiselle fuksille riittää lehti / tykkää Kapitaa-lista Facebookissa www.facebook.com/kapitaali / lue Kapitaali sähköisenä www.issuu.com/kapitaali / Kapitaali on KTTO ry:n julkaisema ainejärjestölehti, ja tämä on Kapitaalin erikoisnumero fukseille

Samuli Sadeoja luotsaa tänä vuonna taloustieteen tuutoreita.

Alkusyksyn aikana kuulet onnitteluja varmasti joka tuutista jo kyllästy-miseen asti. En aio tehdä poikkeusta, joten onneksi olkoon! Olet päässyt opiskelemaan taloustiedettä Helsingin yliopistoon. Pääsykoeurakka ja il-keän piinaava odotus ovat takana, ja nyt olet taloustieteen sekä valtsikan fuksi.

Opiskelu yliopistossa on varsin erilaista kuin lukiossa, ja jokaisen mieli varmasti tulvii kysymyksiä ja innostuksensekaista odotusta. Johdat-telijoinasi taloustieteen ja yliopiston ihmemaailmaan toimii kahdeksan tuutoria ja opaskarttanasi parhaillaan lukemasi ainejärjestölehtemme Ka-pitaalin fuksinumero. Tarvitsit apua sitten kurssivalinnoissa, derivoinnissa tai vaikkapa toogan sitomisessa, olemassaolomme tarkoitus on auttaa sinua.

Fuksivuosi on varsin huoletonta aikaa: vaikka opinnot vaativatkin työskentelyä, gradun aihetta ei tarvitse pähkäillä, kun kandityökin hää-möttää jossain kaukana edessäpäin. Uusille fukseille on luvassa huimasti bileitä ja muuta hassuttelua jo elokuun puolivälistä lähtien. Osa tulevan vuoden aikana hankkimistasi kokemuksista säilyy taatusti ikuisesti unoh-tumattomina, joskin osan olet saattanut sujuvasti unohtaa jo seuraavana aamuna.

Jotkut sanovat, että opiskeluaika on elämän parasta aikaa, ja että fuksivuosi on opiskeluajan paras vuosi. Niin tai näin, se kannattaa elää täy-sillä niin opintojen kuin oheistoiminnankin merkeissä. Syksyllä nähdään!

Samuli Sadeoja

“Tarvitsit apua sitten kurssivalinnoissa, derivoin-nissa tai vaikkapa toogan sitomisessa, olemassa-olomme tarkoitus on auttaa sinua.

3

Oppiainevastaavantervehdys

Toivotan oppiaineen koko henkilökunnan puolesta kaikki uudet opiskelijat tervetulleiksi opiskelemaan taloustie-dettä. Samalla haluan onnitella teitä pääsykoemenestyk-sestänne. Olette tulleet Suomen johtavaan alan yksik-köön, joka pystyy tarjoamaan tasokkaan ja monipuolisen opetusohjelman. Täydennettynä kanssamme samoissa tiloissa toimivien Aalto-yliopiston ja Hankenin taloustie-teen laitosten tarjonnalla se on taatusti maan kattavin.

Taloustiede on suhteellisen vaativa opinala, jon-ka opiskelu edellyttää hyviä menetelmällisiä valmiuksia. Tutkinto rakentuu kumuloituvasti siten, että keskeisten teoriakurssien sisältö perustuu tutkinnon eri vaiheissa aiemmin opitulle. Rakenteeltaan taloustieteen tutkin-tovaatimukset ovat selkeät ja lähes samanlaiset kaikissa taloustieteen koulutusohjelmissa myös kansainvälises-ti. Opintojen rungon muodostavat eri tasoilla mikro- ja makrotalousteorian kurssit, joilla opittua sitten täyden-netään kunkin oman kiinnostuksensa mukaan valitsemil-la erikoiskursseilla. Varsinaisten taloustieteen opintojen lisäksi tutkintoon sisältyy Helsingin yliopistossa selvästi enemmän menetelmäopintoja kuin muissa suomalaisissa taloustieteen opinto-ohjelmissa. Näillä matemaattisten menetelmien ja ekonometrian kursseilla sekä matematii-kan ja tilastotieteen sivuaineopinnoilla on suuri merkitys paitsi opintojen myös työllistymisen kannalta.

Oppiaineen matemaattisuuden vuoksi opinnot muodostuvat pääasiassa luentokursseista harjoituksi-neen päinvastoin kuin useimmissa muissa Valtiotieteelli-sen tiedekunnan aineissa, joissa kirjatentit voivat olla so-piva opintojen suoritustapa. Syynä kurssimaisuuteen on myös se, että keskeinen tavoite on taloustieteen käsite-järjestelmän ja taloudellisen ajattelutavan omaksuminen. Ilman harjoituksiin sisältyvää opitun tiedon soveltamista tätä tavoitetta on vaikea saavuttaa. Laajahkoiksi kursseik-si jaksotetun opinto-ohjelman tarkoitus on siis helpottaa opintojen etenemistä, ja monipuolisen kurssiohjelman ylläpitämiseen oppiaine käyttää perustellusti paljon re-sursseja. Olisikin toivottavaa, että opinnot suoritettai-siin suositellussa järjestyksessä ja ensimmäisen vuoden menetelmäopinnot otettaisiin vakavasti, vaikka niiden todellinen merkitys saattaakin kirkastua vasta opintojen myöhemmässä vaiheessa.

Markku Lanne

Kirjoittaja toimii talous-tieteen professorina sekä oppiaineen vastuuhen-kilönä.

4

5

M u i s t i l i s t a1. Opiskelupaikan vastaanottaminen.

Vastaanota opiskelupaikka annettujen ohjeiden mukaisesti. Huolehdi samalla ylioppilaskunnan jäsenmak-sun maksamisesta, jos et vielä ole jäsen.

2. Lyyra-hakemus.Opiskelijakorttia kannataa hakea mahdollisimman pian osoitteessa www.lyyra.com. Ennen kortin saapu-

mista joudut todistamaan opiskelijastatuksesi hyväksymistodistuksella.

3. Hanki ATK-tunnukset.Hanki tunnukset yliopiston tietojärjestelmiin saamiesi ohjeiden mukaisesti.

4. Hanki HKL:n opiskelija-alennus.Opiskelija ajelee julkisilla puoleen hintaan. Hae siis tarvittava todistus päärakennuksen opiskelijaneuvon-

nasta ja toimita se HKL:n palvelupisteeseen.

5. Opiskelijakalenteri.HYY:n jäsenenä olet oikeutettu saamaan opiskelijakalenterin. Niitä jaetaan alkusyksystä päärakennuksella.

6. Kursseille ilmoittautuminen.Fuksina asiasta ei kannata hätäillä. Kursseille ilmoittaudutaan osoitteessa www.weboodi.helsinki.fi. Kurssi-

ilmoittautumista harjoitellaan orientoivalla viikolla.

7. Sähköpostilistoille liittyminen.Kaikkien kannattaa liittyä ainakin KTTO:n ja Kannunvalajien sähköpostilistoille. Ohjeet löytyvät esimerkiksi

KTTO:n nettisivuilta: www.ktto.fi.

8. Fuksien ensimiittiin tuleminen.Katso tämän lehden kalenterista, milloin fuksit tapaavat ensi kerran ja mitä muuta syksyllä tapahtuu!

6

Fuksisyksyn tapahtuma-kalenteri18.8. EnsimiittiTutorien ja fuksien ensitapaaminen Kaivo-puistossa. Tutustutaan ja pidetään hauskaa. Jatkot Kuppalassa. Tutoreilta lisäinfoa sähkö-postilla tai tekstarilla lähempänä.

25.8. KannuGamesTapahtuma kaikille valtsikan uusille opiskeli-joille. Pidetään hauskaa Suomenlinnassa.

vk 35 Orientoiva viikko

27.8. Kampuskierros

27.8. Peli-iltaRentoa hengailua porukalla punavuorelaises-sa baarissa.

28.8. Fuksien selvä tiistaiNimi kertoo kaiken. Illanviettoa Idan saunal-la.

3.9. Yliopiston avajaiskarnevaalit ja Kan-nunkaatajaisetRehtori tarjoaa viinit ja lähes kaikki yliopisto-maailmaan liittyvät järjestöt esittäytyvät ym-päri kampusta. Kannunvalajat järjestää ohjel-maa Kuppalan pihalla.

4.6. KTTO:n fuksiaisetLegenda, joka alkaa iltapäivällä ja päättyy jos-kus. Tätä et saa jättää väliin! Pakollinen varus-tus: kravatti, jonka kohtalo on avoin…

6.9. Kannun fuksisuunnistusKaikki valtsikan fuksit sekaisin keskenään ja päästään. Hulvaton tapahtuma, josta varmas-ti puhutaan ja vaietaan.

13.9. FuksimökkiKansiksen perinteinen mökkireissu Porkkalan takamaille. Kaikki mukaan!

17.9. FuksiristeilyKannunvalajien järjestämä meriseikkailu.

28.9. Fuksisitsit I29.9. Fuksisitsit IISitsit eli akateeminen pöytäjuhla fukseille. 16.10. RoomalaisetToogabileet Alinassa.

!Syksyn aikana tapahtuu myös paljon muuta kaik-kea kivaa. Kannattaa liit-tyä KTTO:n ja Kannunva-lajien sähköpostilistoille, ohjeet löytyvät osoitteesta www.ktto.fi. Lisäksi kan-nattaa käydä tykkäämässä KTTO:sta Facebookissa.

7

Tääl

lä o

n Ku

ppal

a.

Tässä on aita. Saatat joutua kiipeämään sen yli.

Loppusyksystä juhlitaan myös KTTO:n vuosi-juhlaa. Tänä vuonna ainejärjestö täyttää 53 vuotta. Oikealla kuva viimevuotisista vuosijuh-lakemuista.

JAAKKO

Tässä ov

at

tuutor

it!

SAM

ULI

Lue seuraavalta aukeamalta, millaisia tuutorit ovat! Tuutoreille voit lähettää sähköpostia osoitteeseen etunimi.sukunimi@helsinki.fi.

AINO

TUULI

NEA

JAAKKO

Lue seuraavalta aukeamalta, millaisia tuutorit ovat! Tuutoreille voit lähettää sähköpostia osoitteeseen etunimi.sukunimi@helsinki.fi.

AINO

TUULI

HENRIK

NEA

MERI

JAN

NE

Samuli Sadeoja

Sydämeltään länsivantaalainen, mutta kesän aikana tiukasti Munkkiniemeen juurtunut Samuli on toisen vuoden opiskelija, joka halusi elää oman fuksisyk-synsä uudestaan ja ryhtyi tuutoriksi. Opiskelulta yli jäävän ajan - jota toisinaan näyttäisi riittävän häm-mästyttävän paljon - hän viettää kuntosalilla treena-ten, ahkerasti työskenellen ja opintotukien tulorajoja manaten. Hallitusvastuuta hän pakoilee mystisessä virkistysvastaavan tehtävässä. Samuliin on melko vaivatonta tutustua, koska hänellä ei ole tapana jättää KTTO:n tapahtumia väliin.

Nea Hänninen

Nea on 21-vuotias toisen vuoden kansislainen. Hän majailee tällä hetkellä aina niin aurinkoisessa Puoti-lassa, jonne hän on päätynyt monen mutkan kautta kotikaupungistaan Järvenpäästä. Opiskelun lisäksi Nea myy lottoa, kiertää opiskelijatapahtumia ja sa-tunnaisesti urheilee. Hän tykkää myös kissoista, kaikenlaisita hömppäsarjoista ja Portaalissa istus-kelusta. Nea toivoo, että tulevasta syksystä tulee yhtä mukava kuin hänen omasta fuksisyksystään.

Jaakko Meriläinen

Jaakko Meriläinen on neljättä vuottaan yliopistolla viettävä, käytännössä gradua vaille valmis, kansan-taloustieteen opiskelija. Tänä vuonna hän tuutoroi erityisesti vanhempia opiskelijoita. Aikaisemmin Jaakko on toiminut KTTO:n hallituksessa toisena yrityssuhdevastaavana, toisena opintosihteerinä ja toisena vuosijuhlavastaavana, tuutorina sekä Kapi-taali-lehden päätoimittajana.

Jaakko on kotoisin Pohjois-Pohjanmaan helmestä Haapavedeltä ja jakaa mielellään muiden kanssa tarinoita pohjolan mailta. Vapaa-aikaansa hän kuluttaa soittamalla eri soittimia – hänen omintakei-seen soitinrepertuaariinsa kuuluvat muun muassa eri kokoiset kanteleet, huuliharppu, ukulele, nenähuilu ja soittosaha. Myös matematiikkaa ja tilastotiedettä hän pitää rakkaina harrastuksinaan.

Jaakon seinällä on valkotaulu, ja hän syö mielellään pullaa.

Aino Kalmbach

Aino Kalmbach tulee kaukaa susirajan takaa Suo-men Ateenasta. Siperiasta ja kameleista selvittyään hän aloittaa syksyllä kolmannen opiskeluvuotensa ja toisen vuotensa tuutorina. Ainon fuksisyksy oli eep-pinen ja viime syksy vähintäänkin yhtä ikimuistoi-

nen - tästä syksystä tulee varmasti myös todella jees, Aino toivoo.

Tuutorina olemisen lisäksi Aino toimii tämän vuoden Kannunvalajien hallituksen taloudenhoitaja-na.

Aino tykkää kulttuuririennoista, smalltalk-kaamisesta, ravintoloista ja ravinteleista, li-päättei-sistä sanoista, hyvästä läpästä ja huonosta läpästä, vieraista kielistä ja matkustelusta. Hän ei pidä luon-todokumenteista enkä tillistä ja koska kukaan fuk-seistamme tuskin on kumpaakaan, kannattaa siis ihmeessä mennä juttelemaan! Aino auttaa mielel-lään, jos tulee jotain kysyttävää ja lörpötteleen jon-ninjoutavistakin.

Aino sauvakävelee satunnaisesti, mutta älä huolestu - hän on silti ihan ok.

Tuuli Tähtinen

Tuuli ”Tuuli Tähtinen” Tähtinen, KTTO:n aarrear-kun vartija 2011 ja Vuoden Fuksi 2010, saapui ma-tikan laitoksen kautta kurvaten tuomaan KTTO:hon hienostuneisuutta omalla hienostuneen leidin käy-töksellään. Opintoja on hänellä tällä hetkellä takana kaksi vuotta, edessä todennäköisesti vielä muutama.

Tämä Pitäjänmäeltä Kamppiin muuttanut su-losilmä suhtautuu hieman varauksellisesti kaikkeen ”mikä tapahtuu susirajan takana”, mutta tästä huo-limatta Tuulia voi pitää varsin suvaitsevana ja avo-mielisenä veijarina. Tuulin kanssa on mukava läppää heittää ja keskustella mistä tahansa aiheesta – Tuulin laaja yleissivistys mahdollistaa viiltävien analyysi-en tekemisen mistä vain.

Tuuli viihtyy bileissä sekä järjestäjänä että juhlijana ja kisakuntoa riittää aina loppuun saakka, joka usein koittaa jatkoilla Kampin residenssissä. Niin älyttömältä kuin se tuntuukin, niin näiden edel-lä mainittujen hyvien puolien lisäksi Tuulissa riittää ihanuutta muissakin muodoissa vaikka kuinka pal-jon. Satunnaisesta huutelusta ei kannata olla moksis-kaan, vaan kannattaa ehdottomasti tutustua!

Meri Sintonen

Meri Sintonen ei ole tavallinen tuutori, ei. Meri oli viime vuoden itseoikeutettu ”vuoden fuksi” -palkin-non voittaja, koska hän otti opiskelijaelämän koko-naisuudessaan vakavasti. Hän opiskeli ja biletti, bilet-ti ja opiskeli. Kellon ja promillemäärän ollessa kaksi hän pohti kuinka millä bussilla pääsee parhaiten seu-raavan päivän laskareihin. Hän sai hyviä arvosanoja ja oli kaikissa bileissä.

Kun yhtälöön lisätään Merin taipumus kärsiä kahden päivän krapuloista, hänen kaikkivoipaisuu-

10

tensa ylittää tavallisen taloustieteilijän ymmäryksen. Nämä saavutukset tulivat kovalla työllä ja hänen mie-lestään fuksivuoden päättymisessä parasta on ”ettei enää täydy bilettää niin paljon”.

Varoitankin heti tässä yhteydessä kaikkia fukseja olla luottamasta ensivaikutelmaan. Tällä hennolla ja hiuksiaan sormensa ympäri pyörittele-vällä nuorella naisella on munaa. Meri on KTTO:n hallituksen taloudenhoitaja ja kestää kokouksesta toiseen ”naiset kuuluu keittiöön” -tasoista vitsiä.

Ja fuksipojat hei, vaikka Meri on tosi kiva ja mukava teille, niin älkää vaivautuko. Meri ei harrasta valtsikan poikia koska ”ei jaksa kaikkee draamaa ja säätöö”.

Henrik Vartiainen

Henrik ”Hoovee” ”Henksu” Vartiainen on 24-vuotias Espoolainen joka ajelee taksia Stadissa ja välillä myös opiskelee. Hän toimii myös toista vuotta KTTO:n hallituksessa ja vaalii ainejärjes-tömme perinteitä. Hän tykkää myös penkkiur-heilusta ja urheilee itse kun penkistä ylös pääsee. Varsinkin FC KTTO ’59 on erittäin lähellä hänen sydäntään.

Fuksit saavat kysyä Henksulta neuvoa mis-tä vaan opintosuunnitelmista naisasioihin. Me-nestys hänen avullaan ei välttämättä kuitenkaan ole taattua. Henrikin mielestä KTTO on tosi jeejee ja toivottaa kaikki fuksit tervetulleeksi mukaan has-sutteluihin.

Janne Karkkolainen

Janne Karkkolainen on syntyjään espoolainen, sittemmin töölöläistynyt ja nykyisin munkki-niemeläinen elämäntapaekonomisti. Tuuto-roinnin lisäksi hän vastaa kansislaisten oman yhdistyksen yrityssuhteista perinteikkäästi jo toista vuotta.

Vapaa-ajallaan Janne tavoittelee ylintä indifferenssikäyrää BJJ:llä ja lukemalla. Uu-tena harrastuksena Janne on saanut kipinän ranskaan, ja yrittääkin nyt kovasti masteroida kielioppia sekä ääntämistä. Lisäksi hän seuraa politiikkaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä, mutta poliittisesti aktiivinen Janne ei ole. Jos Janne saisi yhden toiveen, hän toivoisi, että ihmiset eivät peruisi excu-ilmoittautumisiaan aivan vii-me hetkillä.

11

!Taloustieteen oppiaineella on myös kolme kan-sainvälisten opiskelijoiden tuutoria. He ovat vuonna 2012 Daniel Jyllikoski, Laura Luoto ja Aliisa Koivisto.

Tuutoreihin pääsee tutustumaan esimerkiksi KTTO:n fuksien ensimiitis-sä. Sen ajankohdan ja pai-kan löydät tämän lehden tapahtumakalenterista. Viime vuonna ensimiitissä vieraili myös Serla-orava!

12

KTTO:n hallitus 2012

Ohto Soininvaara, puheenjohtaja

Juhani Koskinen, varapuheenjohtaja ja tasa-arvovastaava

Meri Sintonen, taloudenhoitaja ja vuosijuhlavastaava

Janne Karkkolainen, yrityssuhdevastaava

Markus Paasiniemi, sihteeri, tiedottaja ja web-vastaava

Ville Voutilainen, opintosihteeri

Henrik Vartiainen, sisäsuhdevastaava, kv-vastaava

Aleksi Paavola, ulkosuhdevastaava ja alumnivastaava

Atro Andersson, tapahtumavastaava

Samuli Sadeoja, virkistysvastaava

Anton Nikolenko, ympäristövastaava ja strategisten resurssien vastaava

Niko-Matti Ronikonmäki, kulttuurivastaava

Lauri Pullinen, urheiluvastaava

Mattias Lagerspetz, matkavastaava

!Lue hallitusväen esittelyt ja katso kuvat KTTO:n nettisivuilta: www.ktto.fi.

13

Mangustit (Herpestidae) on pe-toeläimiin (Carnivora) kuuluva nisäkäsheimo. Mangusteja on Aasiassa, Afrikassa, Karibialla ja Etelä-Euroopassa yli 30 lajia. Mangustit painavat yleensä yhdestä viiteen kiloon ja niitä on kooltaan 30 senttisistä liki metrin mittaisiin. Mangustit ovat pitkiä, hoikkia eläimiä, jol-la on lyhyet jalat. Pää on pieni ja pyöreä, ja siinä on teräväkär-kinen kuono.

13

PuheenjohtajantervehdysTervehdys, arvon kansistoveri, ja KTTO:n koko hallituksen puolesta onnittelut sisäänpääsystä! Pääset nyt liittymään taloustieteen opiskelijoiden hienoon seuraan; siitä kan-nattaa olla ylpeä.

KTTO on lyhenne sanoista Kansantaloustieteen opiskelijat ry. Se on taloustieteen opiskelijoille leipää ja sirkushuveja tarjoileva ainejärjestömme – edunajaja, viih-dyttäjä ja opiskelun tuki. KTTO:n tarkoituksena on toimia sinun hyödyksesi opintoasioissa, tutustuttaa työelämään, ja tehtailla kaikenlaista viihdetoimintaa. Alkusyksyn fuksi-rientoja tosin järkkäilevät pääosin tuutorit, mutta KTTO:n hallituskin takapiruilee tuutoreiden apuna.

Syksyllä järjestämme esimerkiksi Roomalaisten ni-mellä kulkevat toogabileet ja ulkomaanreissun Istanbuliin. Arvokkaat vuosijuhlat ovat myöhemmin syksyllä. Vaikka järjestö täyttää tänä vuonna 53 vuotta ja on nimensä puo-lesta jämähtänyt menneeseen – oppiaineen nimestähän ”kansa” putosi pois jo viime vuonna – tavoitteenamme ei ole vain ylläpitää perinteitä, vaan myös kehittää kaiken-laista uutta meininkiä. KTTO:n toimintaa ei pyöritä pelkkä hallitus. Myös sinua tarvitaan tekemään hommasta vielä kiinnostavampaa. Ja jos järjestötoiminta nappaa – uusi hallitus valitaan marras-joulukuussa…

KTTO auttaa sinua myös toteuttamaan valtsikalais-ta puoltasi. Pidämme yllä tiiviitä yhteyksiä valtsikan mui-hin ainejärjestöihin, tiedekuntajärjestö Kannunvalajiin sekä erinäisiin muihin opiskelijaporukoihin, kuten Kaup-piksen ja Hankenin kansistyyppeihin.

Taloustieteen opiskelu on juuri nyt tavallistakin mielenkiintoisempaa – talouden suuret ilmiöt näyttäyty-vät edessämme Euroopan myllerryksessä joka päivä. Vaik-ka tulevaisuus on hämärän peitossa, on kuitenkin selvää: KTTO pysyy aktiivisena niin nousu- kuin laskusuhdanteis-sakin ;)

Suosittelen ottamaan kaiken irti fuksisyksystä. Mui-den fuksien lisäksi kannattaa tutustua myös vanhempiin opiskelijoihin – heiltä kuulee arvokkaita neuvoja ja onhan ne ihan ok tyyppejäkin. Opiskelun oheistoiminta on hu-baa, mutta ihan siihen opiskeluunkin kannattaa panostaa. Pohja myöhemmille opinnoille luodaan peruskursseilla.

Hauskaa yliopistoelämää ja mahtavaa syksyä toi-vottaen,

Ohto Soininvaara

Ohto Soininvaara on KTTO:n eli kansantalo-ustieteen opiskelijoiden ainejärjestön puheenjoh-taja vielä ensi syksyn.

13

Varjo-opinto-opasRakas fuksi,

Koska virallisen opinto-oppaan informaatioarvo lähestyy kaikissa kohdissa nollaa, olen tehnyt koosteen KTTO:n varjo-opinto-oppaasta kandi-vaiheen tärkeimpien kurssien osal-ta. Esitetyt mielipiteet ovat subjektiivista yhden ihmisen itkuvirttä. Kurssien luonteeseen kannattaa kuitenkin tutustua aina etukäteen. Kun sinulla on käsitys eri kurssien vaati-vuudesta, osaat suunnitella opintoaikataulusi ja välttää periodit jossa opintotaakka on kestämätön tai olematon. Älä tyydy tämän tekstin tietoihin, vaan kysy aina tuutoriltasi tai muilta opiskelijoilta tietoa kurssista jonka aiot suorittaa. Auta myös muita opiskelijoi-ta kirjoittamalla jo suoritetuista kursseista KTTO:n varjo-opinto-oppaaseen netissä.

Anton Nikolenko

14

Anton Nikolenko

Ka1 Kansantaloustieteen perusteet:

Sisältö on pitkälti sama kuin sisäänpääsykokeessa, mutta opiskelua täydennetään laskuharjoituksilla. Tenttien tehtävät ovat samanlaisia kuin laskarit. Koska olet selvinnyt pääsykokeesta selviät tästäkin vaikka lukematta. Ja niin suurin osa onkin tehnyt, jättänyt lukematta kun samaan aikaan on vaikeam-pia kursseja, ja päässyt läpi rimaa hipoen.

Ka2 Suomen talouselämän ja maailmantalou-den esittely:

Tämä kurssi muistuttaa todennäköisesti eniten sitä mitä kansiksen opiskelu on unelmissasi ollut. Jokaiselle luennolla on eri luennoitsija ja he puhu-vat valitsemastaan aiheesta. Luennoilla kannattaa käydä, koska suurin osa luennoitsijoista on hyviä ja paikalla olevat sivuaineopiskelijat nolaavat itsensä säännöllisesti tyhmillä kysymyksillä. Lukemalla lu-entomonisteet kerran ajatuksella läpi ennen tenttiä voit saada itsellesi ensimmäisen vitosen opintosuo-ritusotteeseen.

Ka3 Globaali talous:

Kurssi on käytännössä johdatus taloushistoriaan. Lu-ennoilla käydään läpi talouden vaiheita kivikaudesta toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan. Voit käy-dä luennolla jos aihe kiinostaa, mutta tehokkaampa ajankäyttöä olisi lukea mikä tahansa aiheesta tehty kirja. Kurssin arvostelu koostuu tenti ja kahdesta es-seestä. Esseet saa kasaan parin päivän työskentelyllä ja ahkerasti googlettamalla. Tentistä pääse läpi yleis-sivistyksellä ja lukemalla päivää ennen luentokalvot läpi. Jos jostain syystä haluat tavoitella kolmosta pa-rempaa arvosanaa, joudut näkemään suhteuttoman paljon vaivaa, koska tentistä saatetaan kysyä mitä la-jikkeita kuului Engalnnin 1800-luvun neljän kasvin vuoroviljelyyn tai mikä oli desimaalin tarkkuudella maailmantalouden keskimääräinen kasvuvauhti vuosina 1000-1950.

Ka9 Työelämään perehtyminen:

Helpoimmat opintopisteet ikinä. Menet vaikka KTTO:n järjestämälle yritysvierailulle tai “tiedet-tä ja viiniä” tapahtumaan, syöt ja juot, ja kirjoitat muutaman hassun sanan (A4 on enemmän kuin tarpeeksi) siitä mitä kuulit. Tässä voit epäonnistua vain juomalla itseltäsi muistin ja kaverit pois (sen kirjoituksen voi tehdä myös kaverin muistiinpa-noista). Tässäkin tapauksessa uusia mahdollisuuk-sia suorittaa ka3 tulee kuukausittain.

Ka4 Mikrotaloustieteen kurssi:

Pekka tykkää omenista ja päärynöistä. Niiden hin-nat ovat sitä ja tätä. Sitten derivoidaan puoli tuntia monta muuttujaa sisältävä funktiota saadaksem-me tietää kuinka monta niitä omenia ja päärynöi-tä Pekan Alepa-reissulla ostoskassiin oikein tulee. Kurssin sisältö ei ole siinänsä vaikea, mutta laskarit ovat. Tämä johtuu lähinnä siitä, että kun teoria on käyty luennolla läpi, eteen lyödään harjoitustehtä-vät joiden matemaattisista ratkaisutavoista sinulla ei ole mitään käsitystä. Käyt katsomassa KTTO:n nettisivuilta edellisten vuosien tehtävien ratkaisut ja toteat tehtävien pysyneen täysin samoina. Kopioit vastaukset oppimatta mitään.

Tästä kurssista selviät lukemalla kirjaa huo-lellisesti ja tekemällä laskuharjoitustehtävät. Laska-reista saa lisääpisteitä tenttiin, mutta vain jos pääsee tentistä läpi. Tenttien tehtävät muistuttavat pitkälti laskareita ja samoja asioita kysytään vuodesta toi-seen. Kysy tuutoriltasi enemmän tai katso KTTO:n tenttiarkistoa netissä. Luennolla voi käydä jos halua nähdä elämänilonsa menettäneen jatko-opiskelijan luennoimassa. Mutta ei niistä luennoista mitään hyötyä ole.

Ka5 Makrotaloustieteen kurssi:

Yksi kansiksen “bread and butter” kursseista, las-kareilla höystettynä. Virallisen opinto-opas väittää, että on suoritettava Ka4, jotta tästä kurssista voi suoriutua, mutta se ei ole totta. Laskareista täytyy olla 50% tehtynä jotta pääsee tenttiin, 90% prosen-tilla saa yksikköä paremman arvosanan, jos pääsi tentistä läpi. Laskarit eivät ole mahdottomia, mutta edellyttävät kirjan huolellista lukemista. Ne ovat myös paljon mielenkiintoisemmat kuin KA4:sen, erityisesti näin pankki- ja valtiontalouskriisien ai-kaan.

Kirja on iso ja sitä on hankalaa löytää kir-jastoista. Sen lukeminen on yllättävän hidasta, kun jokaisella sivulla tuntuu olevan niin paljon asiaa ja pikkutärkeää kaavaa. Huomaat myös jääväsi luke-maan mielellään “bokseja”, joissa teoriaa tarkastel-laan tosimaailmassa, vaikka se ei varsinaisesti auta sinua tenteissä yhtään. Itse tentissä pärjää ilman matikkaa melkein puolissa tehtävistä. Kurssin han-kaluus piilee siinä, että tenttejä on vain yksi. Älä tee niinkuin minä ja jätä kirjan lukemista viimeiselle viikolle. Vaikka lukisit joka päivä kahdeksan tuntia viikossa, et ehdit lukemaan kaikkea, saatikaan ker-tamaan laskareita. Luennot jakavat ihmisten mie-lipiteet: toisten mielestä niistä on hyötyä, toisten mielestä ei. Käy kokeilemassa.

15

Ka6 erityisopinnot:

Ka6 on yleisnimitys niille pienille kursseille, joissa paneudutaan jonkun tietyn aihealueen, kuten työmarkkinoiden tai julkisen talouden teorioihin. Ainoa kursseja yhdistävä tekijä on niistä saatavien opintopisteiden määrä. Jotkut on helppoja, jotkut on vaikeita. Jotkut on mie-lenkiintoisia, toiset ei. Kysy tuutoreilta neuvoja ja kokemuksia tai lue KTTO:n varjo-opinto-opasta netissä.

Virallinen opinto-opas väittää monen Ka6:sen kohdalla, että edellytyksenä on Ka4:sen suorittaminen. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä tunnet mikroa riittävästi jo sisäänpääsykokei-den perusteella, joten voit ottaa näitä kursseja jo ensimmäisellä periodilla.

KA7 Ekonometrian johdantokurssi:

Tällä kurssilla pääset lähemmäksi sitä mitä eko-nomistit oikeastaan tekevät. Alussa kerrataan ti-lastotiedettä ja sitten sitä sovelletaan tutkittavaan asiaan. Oikeastaan ”taloustieteen matemaattiset menetelmät”-nimi sopisi paremmin tälle kurssil-le ka8:aa paremmin. Kuten muissakin kursseissa tarjottuna on luennot ja laskarit. Laskareista ei saa pisteitä, mutta voi olla ihan hyvä ajatus käydä niissä varmistamassa että osaat laskea. Luennoista saatava hyöty on yksillöllistä, mutta kannattaa varmistaa että sinulla on ainakin yksi kaveri kuuntelemassa, koska siellä usein jaetaan sanallisesti hyviä vinkkejä tent-tiin. Tentit ovat olleet jatkuvaa korjausliiketta liian helposta liian vaikeaan, mutta tämä ei ole ongelma – vaikeaa tenttiä seuraa aina helppo uusintatentti. Kurssi ei ole niin vaativa kuin makron ja mikron kurssit, mutta siihen kannattaa panostaa. Opit asi-oita joita tulet tarvitsemaan työelämässä ja maisteri-vaiheen opinnoissa.

KA8 Taloustieteen matemaattiset menetel-mät:

Koko kurssi on käyttännössä matemaattisen analyysin jatkon jatkokurssi. Tarkoitus olisi kai periaatteessa soveltaa opittua matematiik-kaa taloustieteseen, mutta se ei kovin helpos-ti onnistu ja vuodesta toiseen tutkitaan mm. kettu- ja kanipopulaatioiden vaihteluja. Jos on luottavainen omiin matemaattisiin taitoihin, voi käydä kuuntelemassa luentoja. Jos analyysin kurssitkin tuottivat vaikeuksia, kannattaa hank-kia itselleen aiheseen liittyvä kirja ja panostaa laskareiden tekemiseen sen kanssa. Tehdyistä

laskareista saa lisäpisteitä, mutta niiden avulla ei voi päästä läpi. Kurssilla on kaksi välikoetta, jotka ovat samansisältöisiä, mutta helpompia kuin laskarit. Jos tavoitteesi on ainoastaan pääs-tä läpi, voit yrittää opetella laskutavat ulkoa ja toivoa parasta. Kahtena edellisenä vuonna osa opiskelijoista valitti, oikeutetusti, liian lyhyestä tenttiajasta ja seurauksena kaikille jaettiin li-säpisteitä. Tämä toi mukavaa windfall-efektiä niille, jotka eivät olleet tenttiin kunnolla luke-neet, mutta sen varaan ei kannata laskea. Tämä on vaikea kurssi ja vaatii työtä.

Matemaattisen analyysin kurssi:

Opiskellaan matematiikkaa sen itsensä vuok-si. Todistamista, induktiota, derivointia. Jos sait lukion pitkästä L:n niin tulet nauttimaan tästä kurssista, muuten et. Luennoitsija Juha Partanen on poikkeuksellisen innostunut ja motivoitunut yksilö, mutta se ei auta jos ja kun et tiedä/muista matematiikasta paljoa. Et yk-sinkertaisesti pysy kärryillä luennolla. Tässä välissä KTTO lähettää sinulle pelastavan enke-lin: matematiikan tukikurssin. Tukikurssi on harhaanjohtava nimi, koska käytännnössä kai-kille KTTO:laisille tukikurssi on se varsinainen kurssi, jonka tunnilla opit vähintään sen mitä kurssin läpipääsy vaatii.

Pääset kurssin läpi käymällä ”tukikurssilla” ja tekemällä laskuharjoitustehtävät. Laskarit ovat helvetin vaikeita. Niistä ei yksin selviä, joten kan-nattaa kokoontua porukalla jonnekkin ratkomaan niitä. Laskareista kannattaa tehdä 80%, koska sil-lä määrällä saat sen verran lisäpisteitä, että sinun tarvitsee saada vain 25% tenteistä päästäksesi läpi. Tenttitehtävät ovat paljon helpompia kuin laskarit.

Matemaattisen analyysin jatkokurssi:

Jatketaan siitä mihin ensimmäinen kurssi jäi. In-tegrointia, derivointia, matriiseja. Jatkokurssi on teknisempi ja joidenkin mielestä helpompi. Muuten kaikki mitä on ensimmäisestä kurssista sanottu pä-tee myös tähän.

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta 1:

Helpohko ja selkeä kurssi, jonka aihealue on hel-pompi kuin analyysin. Käy luennolla, lue luento-materiaali ja tee laskarit lisäpisteiden takia. Tentin tehtävät ovat helpompia kuin laskarit. Harva on yö-unia menettänyt tämän kurssin takia, ja tuskin tulet sinäkään.

16

Data-analyysi R-ohjelmistolla:

Tämä tilastotieteen opintoihin kuuluva kurssi ei siinänsä ole pakollinen, mutta helpoin ja kätevin tapa suorittaa kandiin vaadittu tilastotieteellisen ohjelmiston kurssi, koska joudut opettelemaan R-ohjelmiston käyttöä joka tapauksessa maisteri-opintojen aikana. Itse ohjelmasta voisi sanoa sen verran, että se on exelille samaa kuin MS-DOS on Windowsille: Siinänsä pätevä ohjelma, jolla ei ole käyttöliittymää. Joudut opettelemaan koodamista jotta voit tehdä yksinkertaisia asioita vaikeasti, niin kuin proffessorit ovat niitä tottuneet tekemään. Kurssilla on luentoja ja eräänlaisia vapaaehtoisia laskuharjoituksia. Ainakin laskareissa kannattaa käydä ja yrittää kirjoittaa itselleen ylös mitä varten kutakin koodia käytettiin. Kurssin arvosteluperus-te ja suoritustapa on harjoitustyö, jossa annetusta tietokannasta sinun täytyy analysoida pyydettyjä asioita pyydetyllä tavalla ja kirjoittaa ylös kaikki koodit mitä käytit. Yhteistyötä muiden kanssa ei saisi tehdä, mutta koska tämä vaatimus on täysin absurdi, kaikki tekevät yhteistyötä. Tämä paljasti että työstä saatu arvosana on käytännössä satun-naismuuttuja, koska lähes identtisillä tavoilla tehty harjoitustyö antoi yhdelle arvosanan 3 ja toiselle 5. Kurssi ja harjoitustyö ei ole teoreettisesti haastava, mutta jos et ole kokenut koodaaja, kannattaa varata siihen aikaan.

Toinen kotimainen aka virkamiesruotsi:

Koska et päätynyt Hankenille, lienee turvallista olet-taa toisen kotimaisen tarkoittavan sinulle ruotsia. Jos koet osaavasi sitä, ainoa epämukavuus on se, että joudut puhumaan ja kuunteleman sitä muuta-mia tunteja. Jos, kuten enemmistö, et oikein hallit-se ruotsia, kurssin suorittaminen saattaa muodos-tua infernaalisen pitkäksi ja rasittavaksi urakaksi. Ongelmana on se, että jotkut opettajat suhtautuvat ruotsin kieleen fanaattisella pieteetillä, eivätkä suos-tu uskomaan, että virkamiesruotsiin läpipääsyyn vaaditaan vain C2-tason osaamista eli se, että pystyt ilmaisemaan ajatuksesi jotenkuten ymmärettävästi vaikka kieliopissa olisi jatkuvia ja toistuvia virhei-tä. Koska vaatimustaso ei missään muussa kurssissa vaihtele niin paljon, kannattaa panostaa aikaa siihen, että selvität eri opettajien tavat kurssin jo suoritta-neilta. Älä myöskään ”lähde kokeilemaan” vaativan opettajan kurssia, koska et mahtunut muille kurs-seille. Hän saattaa hyväksyä sinun suullisen taidon tulokset, mutta hylätä kirjallisen kokeen. Tämän jäl-keen et voi enää vaihtaa opettajaa ja tutkintoosi jää ikuisesti virkamiesruotsilimboon.

Tämä tässä on KTTO:n varjo-opinto-opas. Tai oikeastaan vain kooste sen tärkeimmistä ensimmäisten vuosien kursseista. Koska virallisen opinto-oppaan sisältämä informaatioarvo kurssien sisällöstä lähestyy usein nol-laa, kannattaa KTTO:n nettisivuilta löytyvään ei-niin-viralliseen oppaa-seen tutustua. Sieltä löydät kokene-empien tieteenharjoittajien vinkkejä kurssien suorittamiseen sekä vanhoja kurssikokeita, jotka osoittautuvat eri-tyisen hyödyllisiksi tenttiä edeltävän il-lan paniikkilukemista silmällä pitäen.

Varjo-opinto-opas on vapaasti jokaisen opiskelijan muokattavissa. Mikäli luennoilla istuessasi keksit jotain lisättävää kurssien kuvauksiin tai mielesi tekee vain avautua kurssin käytännöistä, ota älypuhelin kaunii-seen käteesi, surffaa oppaan sivuille ja anna panoksesi kyseisen kurssin kohdalle. HUOM! Erityisen tärkeää on saada mahdollisimman moni tentti koearkistoomme. Niinpä taloustieteen, matematiikan ja tilastotieteen kurssien koekysymyspapereiden toimittamises-ta hallitukselle on luvassa fuksipisteitä, mikä jokaisen vuoden fuksin tittelistä haaveilevan kannattaa muistaa!

Ville Voutilainen

17

Opintosihteeri esittäytyy

Hola!

Olet tämän jo varmasti sataan kertaan kuullut, mutta tulkoon vielä ker-ran: onnea opiskelupaikastasi ja tervetuloa taloustieteen ihmeelliseen maailmaan

Olen Voutilaisen Ville, 3. vuoden valtsikalainen ja toimin vielä syyslukukauden ajan KTTO:n opintovastaavana. Olen kansislaisten äänitorvi oppiaineemme ja laitoksemme väen suuntaan, joten mikä-li joskus löydät itsesi tuskailemasta opintoihin liittyvien kysymysten kanssa, etkä tiedä kenen puoleen kääntyä, kannattaa ottaa riski ja ko-keilla minua. En välttämättä osaa kaikissa asioissa itse sinua neuvoa, mutta tiedän varsin usein kuka osaa. Minut löytää parhaiten ah-aina-niin-tunnelmallisesta Econ 3. kerroksen ATK-luokasta tai Arkusta kahvia keittämästä.

Ja mikäli matikka tökkii syksyllä, voidaan asiaa tarkastella laska-ribileiden merkeissä Pasilan residenssissä. Valkotaulu sieltä löytyy, kun-han tuot mukanasi kahvia/kaljaa!

Syyskuussa nähdään!

Ville Voutilainen

Villen fuksisyksyAloitin yliopisto-opintoni Valtsikassa vuonna 2010. Ensimmäinen vuosi kului valtio-opin pääaineopiskelijana, mutta huomasin nopeasti kansiksen olevan salattu rakkauteni. Pää-aineenvaihto minulle myönnettiin keväällä 2011 ja seuraavana syksynä edessä oli fuksi-vuosi vol. 2 taloustieteilijänä.

Koska Weboodissani lukee PERINTEISESTI kansantaloustiede ja koska valtio-oppi-vuotenani ehdin suorittaa osan kansiksen peruskursseista, pystyin sivuuttamaan muuta-man muilta fukseilta vaaditun kurssin. Syksyn aikana suoritin Matemaattisen analyysin kurssin, Lineaarialgebrat 1&2, Mikrotalousteorian kurssin sekä JOO-opintoina Hankenin rahoituksen kurssin johdannaisten hinnoittelusta. Yhteensä noppia syksyltä kertyi 40, vaikkakin rahiksen kurssin käytännössä tentin vasta joululomalla. Varsinkin matematii-kan kursseihin sain uppoamaan runsaasti aikaa, mutta ehdinpä käydä vielä osa-aikatöis-sä vakuutusasiamiesyhtiössä.

Puoli vuotta hurahti kuin siivillä, ylimääräistä aikaa ei opiskelun, työssäkäynnin ja opiskelijaelämän jäljiltä juurikaan jäänyt. Muutamat juhlat jouduin sivuuttamaan tulevan norsuntappodarran pelossa, mutta muuten olen varsin tyytyväinen toisen perättäisen fuksivuoden suoritukseeni. Viihdyin ainejärjestössämme niin hyvin, että päätin hakea hallitukseen opintosihteeriksi (mikä on osoittautunut ns. onnistuneeksi ratkaisuksi!).

18

19

Kelaatkoopintotukiasioita?

Jokaisen opiskelijan täytyy elää ja tässä margi-naalisesti auttaa valtion laitos nimeltään Kela. Nyt kun olet päässyt sisään yliopistoon ja vie-läpä parhaimpaan oppiaineeseen, sinun tulee mennä Kelan sivuille. Siellä voit sähköisesti hakea opintotukea. Saat tukea aikaisintaan syyskuusta, ja tällöin tukihakemus on tehtävä syyskuun loppuun mennessä, muuten menetät kuukauden tuet.

Kela tukee opiskelua kolmella eri tavalla: opintorahalla, asumistuella ja opintolainan va-kuuttamisella. Näistä kolmesta osasta muodos-tuvia tukikuukausia on jokaisella opiskelijalla käytössään 55 kappaletta eli 6,1 lukuvuotta.

Opintorahaa saa joka kuukausi 298 eu-roa. Opintoraha on valitettavasti veronalaista tuloa ja Kela pidättääkin siitä aina 10%, jos ei sille toisin ilmoita. Lisäksi saat asumistukea maksimissaan 201,60 euroa kuukaudessa. Tä-män saadakseen kuukausittaisten asumiskulu-jen tulee olla yli 252 euroa (per tukea hakeva henkilö), mutta tätä alemmat vuokrat ovat kuitenkin Helsingissä lähes utopiaa. Täyden asumistuen ehtona on myös, ettei asuntosi ole vanhempien omistama. Toisaalta ehkä näin opiskelujen alettua olisi jo aika muuttaa pois kotoa. Siis yhdeksänä kuukautena vuodesta, aina kuukauden neljäntenä päivänä tilille nap-sahtaa hieman alle 470 euroa.

Tämän ”ilmaisen” tuen lisäksi voi ottaa myös opintolainaa, jonka valtio takaa. Lainan suu-ruus on maksimissaan 300 euroa kuukaudessa, mutta sitä yleensä nostetaan kerralla suurem-pia määriä, eikä tietenkään sitä tarvitse ottaa niin paljon. Opintotukea hakiessa kannattaa samalla hakea myös lainan valtiontakausta, se on hyvä olla valmiina vaikka lainaa ei aikoisi-kaan heti nostaa. Opintolaina maksetaan takai-sin tietysti vasta opintojen päätyttyä, mutta jo opiskellessa tulee opiskelija maksaa 1% korkoa

lainastaan ja loput korosta pääomitetaan eli lisätään lainasummaan. Kelan sivuilta löytyy seuraava esimerkki:

Opiskelija on nostanut lainaa 4 000 eu-roa ja opintolainan korko on neljä prosenttia. Puolen vuoden korkokaudelta opiskelija maksaa itse yhden prosentin koron (20 euroa) ja loppu-osa korosta, eli kolme prosenttia, lisätään lainan pääomaan (60 euroa). Lainapääoma on koron pääomituksen jälkeen 4 060 euroa.

Huono juttu opintotuen saamisessa on, että sil-loin pitää myös opiskella. Kela vaatii viisi opin-topistettä tukikuukautta kohden eli 45 opinto-pistettä lukukautta kohden.

Useimmille pelkkä opintotuki ei riitä elä-män ja loputtomien opiskelijarientojen rahoit-tamiseen, ja tällöin täytyy mennä töihin. Työtä tehdessäsi törmäät asiaan nimeltä tuloraja. Se tarkoittaa sitä, kuinka paljon voit vuodessa tie-nata ennen kuin joudut maksamaan tukia ta-kaisin. Tämä tuloraja vaihtelee tukikuukausien mukaan, mutta jos nostat normaalit yhdeksän kuukautta, tulorajasi on 11 850 euroa. Tämä-kin summa on vuoden keskiarvo, eli ei ole väliä missä ajassa sen tienaat. Jos jostain syystä et saa riittävää määrää opintopisteitä tai jos saat lii-kaa palkkaa, muista palauttaa vapaaehtoisesti tukia Kelalle. Jos et sitä tee, Kela perii omansa takaisin 15% korolla.

Matti Mitrunen

“Huono jut-tu opintotuen saamisessa on, että silloin pitää myös opiskella.

Maisterin kalliita neuvoja fukseille

Moni peruskurssien kanssa henkihieverissä taiste-leva fuksi pohtii, kuinka hän koskaan oikein selviää maisteriksi. Tämän artikkelin tarkoitus on esittää tähän kysymykseen vastauksentapainen ehdotelma. Ei kuitenkaan vastausta, vaan ainoastaan hieman omaan kokemukseen perustuvia vihjeitä.

Itselläni kansantaloustieteen tutkinnon suo-rittaminen oli hauskaa aikaa. Ei sen takia, että lu-ennot olisivat olleet hyviä (tai hauskoja), vaan koko paketin takia: kansiksen opiskelussa suurin osa ajas-ta kuluu joko opiskeluun itse ja muiden kanssa tai oheistoimintaan, kuten tarpeettoman pitkiin ruo-kailuihin Hämiksellä tai luokattomaan huumoriin Arkussa. Tämän artikkelin idea voisikin siten olla paitsi motivoida ihmisiä valmistumaan, myös kertoa miten matkalla voi ottaa ilon irti.

Opiskeluaika on hyvää aikaa

Joten siitä kannattaa ottaa ilo irti. Ensimmäisenä vuonna ja varsinkin ensimmäisenä syksynä riittää sekä opiskeltavaa, että oheistoimintaa. Näiden tasa-painottaminen voi olla vaikeata, mutta pitää muistaa että tässäkään asiassa ratkaisu tuskin löytyy rajapis-teestä.

Lisäksi kansis on sikäli kiva aine, että sen opiskelu ja sosiaalinen elämä eivät ole toistensa subs-tituutteja. Kansiksen opiskelu on ehkä yllättäenkin huomattavasti sosiaalisempaa toimintaa kuin oikeas-taan minkään muun valtsikan aineen opiskelu. Näin on paristakin syystä: Ensinnä kaikki käyvät periaat-teessa samat runkokurssit, eli samat naamat näky-vät luennoilla mahdollisesti vielä viidenkin vuoden päästä. Toiseksi laskuharjoituksia tehdään yleensä yhdessä ja tähän kuluu perinteisesti merkittävä osa

opiskeluun käytetystä ajasta. Lisäksi laitoksemme si-jaitsee erillään kaiken maailman sosiologeista, joten käytävillä törmää pääasiassa kanssaopiskelijoihin. Sosiaalisen elämän voi siis rakentaa opiskelun ym-pärille, ja näin ehdottomasti kannattaakin tehdä.

Vihjeitä itse opiskeluun

Kansantaloustiede on monelle vaikea aine, mutta muutaman asian jälkeen tutkinnon suorittaminen

Sosiaalisen elämän voi rakentaa opiske-lun ympärille, ja näin ehdottomasti kannattaakin tehdä, kannustaa Hannu Kivimäki. Kuvassa kansiksen opiskelijat sitsaavat ranskan opiskelijoiden kanssa.

Hannu Kivimäki

20

helpottuu huomattavasti. Ytimekkäästi ilmaistuna opiskeluissa kannattaa priorisoida ja kokeilla. Prio-risoida kannattaa sekä eri kurssien välillä, että tietyn kurssin sisällä. Toisaalta kannattaa kokeilla runsaasti eri kursseja ja suorittaa näistä loppuun mielenkiin-toisimmat. Alla joitakin mielestäni elämää helpotta-via neuvoja.

Runkokursseihin kannattaa panostaa. 12 opistopisteen mikron ja makron kurssit sekä 10 opintopisteet analyysin kurssit voivat olla oikeasti haastavia. En usko, että kukaan on ollut vaikeuksis-sa KA6-kurssien suorittamisen takia, mutta moni on sormi suussa suurempien peruskurssien kanssa. Nämä kurssit vaativat työtä, mutta tämä työmäärä palkitaan suurien opintopistemäärien muodossa. Aika moni tuntuu käyvän nämä kurssit pakon edestä kahteen kertaan, mutta riittävällä panostuksella ne ovat suoritettavissa ensimmäisenä vuonna.

Oppikirjojen lukeminen kannattaa. Luennot ovat usein huonoja ja joskus hyviä, kun taas kansik-sen oppikirjat ovat lähes aina loistavia. Tämä kan-nattaa hyödyntää: meidän oppikirjat ovat oikeasti hyviä verrattuna varsinkin muihin laitoksemme oppiaineiden kirjallisuuteen. Kurssikirja kannattaa hankkia käsiinsä nimenomaan heti kurssin alkuun, koska jos kirjan saa käsiinsä kaksi viikkoa kurssin alun jälkeen, on kurottavaa helposti 100–200 sivua. Kurssikirjat loppuvat yleensä ennen kurssien alkua yliopiston kirjastoista, mutta niitä saa myös useista muista kirjastoista (esimerkiksi Hämäläis-osakun-nan kirjastosta).

Lisäksi oppikirjojen ostaminen ei ole kallista, vaikka moni näin tuntuu ajattelevan. Kannattaa ostaa netistä vanhempi painos käytettynä. Usein tällainen vanha painos kelpaa kurssikirjaksi ihan yhtä hyvin kuin uusikin. Esimerkiksi Varianin Microeconomics kirjan (uusimman painoksen kanssa lähes identti-nen) kuudes painos maksaa tätä kirjoitettaessa Ama-zon.co.uk:ssa käytettynä huikeat kaksi puntaa.

Luentokursseissa luennoitsija on tärkeämpi kuin kurssin aihe. Suurin osa oppilaista tuntuu va-litsevan valinnaiset luentokurssit aiheen perusteella. Kuitenkin huono luennoitsija saa pilattua aiheen kuin aiheen, kun taas hyvä luennoitsija tekee etukä-teen tylsänkuuloisestakin kurssista mielenkiintoisen. KA6-kursseja on sekä meillä että kauppiksella itse asialla melko paljon ja suosittelenkin valitsemaan nämä kurssit luennoitsijan perusteella. Luennoit-sijan tason taas voi vaikka itse käydä tarkistamassa parilla ensimmäisellä luennolla.

Kannattaa pyrkiä asioiden ymmärtämiseen. Monesta kurssista pääsee läpi opettelemalla joukon matemaattisia kikkoja, joilla koetehtävät ratkeavat. Jos asiasta haluaa kuitenkin jotain ymmärtää (eli jos

kursseista haluaa hyötyä) kannattaa panostaa siihen asioiden ymmärtämiseen.

Loppukaneetti

Maisterintutkinnon suorittaminen tuntuu vaikealta erityisesti heti opintojen alussa ja toisen kerran sitten gradua tehdessä. Kuitenkin jos opinnoissa pääsee hyvään alkuun, on esimerkiksi fuksivuoden kevät helpompi kuin syksy. Ensimmäisenä vuonna suosit-telen täten vahvaa aloitusta, sillä asioiden oppiminen vie etenkin alussa runsaasti aikaa. Matematiikka tuntuu mahdottomalta, mutta pitää muistaa että vii-meistään kolmen vuoden päästä sama matematiikka tuntuu naurettavan helpolta.

“Matematiikka tuntuu mahdottomalta, mutta pitää muistaa että viimeistään kolmen vuoden päästä sama matematiikka tuntuu naurettavan helpolta.

21

sanasto [sanasto], mon. sanastot: 1. kaik-ki kielen sanat; 2. niiden sanojen joukko, jotka jokin tietty henkilö tai ryhmä hallit-see ja ymmärtää; 3. lista sanoista ja fraa-seista, jotka on usein järjestetty aakkosten mukaan ja määritelty tai käännetty toiselle kielelle. Anton Nikolenko

22

Mutta mitä on taloustiede? ”It is a fascinating discipline. What makes it most fascinating is that its fundamental principles are so simple that they can be written on one page, that anybody can understand them, and yet very few do”, määritteli Milton Friedman aikoinaan.

Anton Nikolenko

Aleksandria – Ryhmätyötiloja, tietokoneita ja muuta pientä kivaa mitä opiskelija tarvitsee. Kaik-ki samassa rakennuksessa Helsingin keskustassa.

Alkoholi – Kiitos, mielelläni.

Alina-Sali - Uudella ylioppilastalolla sijaitseva juhlatila ja Helsingin paras salakapakka. Sitsejä ja opiskelijabileitä lähes joka päivä. Tulee tutum-maksi kuin oma keittiö.

Arkku – KTTO:n erittäin viihtyisä virkistystila Economicumissa. Siellä kansislaiset keittävät it-selleen kahvia ennen luentoa ja pähkäilevät yh-dessä laskareita.

Economicum – Kansantaloustieteen Mecca si-jaitsee Arkadianmäen katveessa heti Luonnon-tieteellisen museon vieressä. Economicumin on pakkautunut verraton määrä taloustieteilijöitä yliopistolta. kauppakorkeakoulusta, Hankenilta ja eri tutkimuslaitoksista. Rakennuksessa pidetään suurin osa kansiksen luennoista ja laskareista, löy-dät sieltä myös kaikki rakastetut proffessorimme.

Fuksi – ensimmäisen vuoden opiskelija. Aina kun mokaat, muista sanoa: ”Antakaa minulle anteeksi, olen fuksi.”

Haalari – Opiskelijan biletysuniformu. Hylkii mutaa ja oksennusta. Varoittaa tavallisia ihmi-siä aloittamasta mitään kanssakäymistä kanssa-si.

Humanisti – Nisti mikä nisti. Toteuttaa itseänsä muiden rahoilla opiskelemalla taidehistoriaa, estetiikkaa ja folkloristiikkaa. Valmistettuaan pääsee ylikoulutetuksi siivojaksi.

HYY – Helsingin Yliopiston ylioppilaskunta. Hallinoi YTHS:ää, Unicafea ja kaikkea muuta sen monen miljoonan omaisuutta.

HYY-vaalit - Kerran kahdessa vuodessa opis-kelijalla on mahdollisuus tulla valituksi HYY:n edustajistoon. Kampusten kadut täyttyvät sa-doista opiskelijoista, jotka yrittävät lahjoa kar-keilla ja kortsuilla ohikulkevia opiskelijoita ää-nestämään heitä.

Hämis - Unicafea paremmin brändätty opiskelija-syöttölä Kampissa. Käteistä mukaan.

Juomapelit – Kansiksen opiskelijoiden omaehtois-ta peliteorian opiskelua.

Kaisla – Olutravintola Kaisaniemessä. Suosittu paik-ka laskareiden tekemiseen ryyppämisen ohella.

Kannunvalajat – Kavereiden kesken ”Kannu” on valtsikkalaisten katto-opiskelijajärjestö. Järjestää paljon tapahtumia.

Kansantaloustiede – Oppiainemme nimi aina vuo-teen 2011 saakka. Silloin tajuttiin että ”kansan”-etu-liite on yleensä huono enne, kts. kansandemokra-tia, kansanmurha, kansanopisto ja kansanedustaja. Niinpä nykyään opiskellaan pelkistetysti taloustie-dettä. Nimitys kuitenkin elää ainejärjestön nimes-sä, KTTO – Kansantaloustieteen opiskelijat.

Kehari – Kehitysmaatutkimuksen opiskelija (aine-järjestö Keho). Eksyvät usein muiden valtsikalais-ten juhliin, kun eivät omalla pienellä porukalla saa paljoa aikaiseksi (vähän niinkuin työelämässäkin joskus myöhemmin). Kehareiden vuosijuhlissa on kaksi ateriavaihtoehtoa: kasvis ja vegaani. Kaikesta huolimatta keharit ovat kivoja, tutustu. Mutta älä ota vastaan kahvia tai viiniä, se on aina sitä ”reilu kauppa” -skeidaa.

Klix U35 – Valtsikan kirjaston kahvila, joka on saa-nut nimensä legendaarisen kahviautomaatin mu-kaan. Suosittu kohtaamispaikka.

Kuppala – Entinen sukupuolitautiklinikka, siitä nimi. Nykyään valtikalaisten opiskelijoiden bile-tyspaikka tiedekunnan takapihalla. Paikka missä tuore fuksi ottaa elämänsä ensimmäiset perskän-nit, saa turpaansa ja menettää neitsyytensä.

Kylteri – aka kauppislainen. Opiskelee kauppakor-keakoulussa. Näkee usein opiskelijajuhlissa. Ulos-päin vaikuttavat oikein mukavilta ihmisiltä. Älä kuitenkaan imartele itseäsi jos joku kauppislainen yrittää lähestyä sinua, he haluavat vaan ”verkostua”. Varo erityisesti markkinointia pääaineenaan opis-kelevia. Pahempia paskaa puhuvia pseudotieteili-jöitä ei yliopistomaailmasta löydy.

23

Lyyra – Opiskelijakortti. Täytä hakemus heti: http://www.lyyra.fi.

Magneettiavain – aka. fleksi. Taivarpu jolla valtsik-ka ja aleksandria aukenee myös aamuyöllä.

Medialainen – Viestinnän opiskelija (ainejärjestö Media). KTTO:laisen parhaita kavereita yliopisto-maailmassa. Ainejärjestöjen välistä rakkautta osoi-tetaan paitsi pienin arkisin huomionosoituksin, myös vuosittain pidettävin KTTO<3Media sitsein. ”Olet klisheinen medialainen” on kauneinta mitä KTTO:lainen mies osaa naiselle sanoa.

Metsätalo U40 – Valtsikan vieressä sijaitseva yli-opiston monitoimitalo.

Moodilainen – Tilastotieteen opiskelija (ainejärjes-tö Moodi). Se toinen ainejärjestö valtsikassa, jossa harrastetaan matikkaa. Kannattaa tutustua, heistä tulee erinomaisia alaisia sinulle kunhan valmistut. Joudut tutustumaan kuitenkin matikan laskareissa.

Noppa – opintopiste. Think Pokemon. Kaikki kerä-tään, kaikki kerätään! Tai sitten ei.

Oikislainen – aka. pykälisti (ainejärjestö Pykälä). Opiskelevat oikeustiedettä. Kovia ryyppäämään, kaikkina kolmena kertana vuodessa kun pääsevät irti pykälien ulkoa opiskelusta. Hämmentävän sa-manlainen ajatusmaailma KTTO:laisten kanssa. Oikein mukavia ihmisiä, eikä kenelläkään ole kos-kaan ollut liian montaa juristiystävää.

Opiskelijaelämä – ”Kun et opiskele, eikä sinulla ole elämää, voi viettää opiskelijaelämää.”

Laskarit – Laskuharjoitukset. Ominainen piirre ta-loustieteen opiskelussa.

Laskaribileet – Opiskelukaverit kerääntyvät vapaa-valintaiseen paikkaan ja yrittävät ratkoa laskareita. Behavioristista pedagokiikka mukaillen on suo-siteltavaa, että kun tehtävät on tehty, on alettava ryyppämään. Se kannustaa tekemään laskarit.

Päärakennus – Täältä voit tulla hakemaan opiskeli-jakalenterin ja anoa opiskelijatukea. Isoissa saleissa on usein tenttejä. Muuten täysin turha rakennus.

Teekkari – Teknillisen Korkeakoulun opiskelija. Asustavat lähinnä Otaniemessä, mutta rohkeim-mat yksilöt tekevät vaelluksia myös pääkaupungin puolelle. Yleensä harmittomia.

Sitsit – Akateeminen pöytäjuhla. Opiskelijat pu-keutuvat hienosti ja istuvat pöytään. Sitten laule-taan ryyppämisestä niin kauan että ruoka jäähtyy ja alkoholi höyristyy laseista.

Sillis – aka silliaamiainen. Vuosijuhlien jälkeisenä päivänä pidettävä tapahtuma, jossa krapula korja-taan sillä millä se on tullutkin.

Sosiologia - ”Ei sosiologia mitään tiedettä ole. Siinä kerrotaan, miten ihminen syö, juo ja nussii – varmaan mielenkiintoista, mutta ei se mitään tiedettä ole.” Tämän viiltävän tieteenfilosofisen analyysin teki sodanjälkeisten vuosikymmenten vahva vaikuttaja, kansanedustaja, ministeri ja Suo-men Pankin varapääjohtaja Aarre Simonen joskus 1970-luvun alussa.

S-tieteilijä: yleisnimitys sosiologian, sosiaalipsyko-logian ja sosiaalityön opiskelijoille. Eivät ymmärrä matikasta mitään ja pyrkivät tekemään havaintoja ympäröivästä maailmasta ilman käyriä. Saattavat joskus käyttäytyä vihamielisesti KTTO:laisia koh-taan, mutta s-tieteilijän haukku ei haavaa tee.

Suomen Wildlife Ry – Mystinen salaseura. Invite only.

Unicafe – HYY:n ruokalaketju, joka tarjoaa kalo-reita lautaselta elimmistöön reippaasti alle mark-kinahinnan. Kuten teoriaa ennustaa, joudut mak-samaan osan hinnasta jonottamalla. Ruuanlaatu heikkoa, koska HYY:n vihervasemmisto haluaa välttämättä suosia lähiruokaa ja luomua.

Uusi ylioppilastalo – Tarkoitetaan käytännössä yhtä rappua Vanhan vieressä sijaitsevasta raken-nuksesta. Täältä löytyy HYY:n toimisto josta voit noutaa opiskelijakorttisi, sekä paljon opiskelijoi-den tiloja, kuten Alina- ja Mannerheimsalit.

Valtsikan kirjasto U35 – Unioninkatu 35:ssa sijaiste-va tiedekuntakirjasto. Paljon kirjoja, vähän opiskelu-tiloja. Vähemmän tungosta kuin Aleksadriassa.

24

Valtsikka U37 – Valtiotieteellisen tiedekunnan päärakennus, joka on ulkonäöltään iso ja ki-vinen. Metafora sille kuinka väärässä seurassa kansiksen opiskelijat valtikassa ovat. Sinulla tuskiin tulee olemaan yhtään luentoa tai mitään muutakaan asiaa sinne.

Vanha Ylioppilastalo – HYY:n omistama ra-kennus Kolmen sepän patsaan vieressä. Joskus isoja opiskelijatappiota. Älä suunnittele vanhan valtaamista vaikka olisit kuinka vihainen jos-tain. Se on niin kulunut läppä.

Vappu – vähintään kolmen päivän aukko muis-tissasi.

Viro – opiskelijan Alko.

Voolainen – Valtio-oppin opiskelija (aine-järjestö VOO). Niitä on kaikkialla. Toisaalta ymmärtävät peliteoriaa, toisaalta opiskelevat marxilaisia ja feministisiä teorioita. Tykkäävät väitellä, mutta vastakohtana s-tieteilijöille ovat ihan päteviä siinä.

Vuosijuhla – KTTO:n juhlista isoin ja kaunein, täynnä pukuloistoa ja puheita.

Yksi – luku joka ei usein pidä paikkansa, esi-merkiksi ”käydään yhdellä” osoittautuu useim-miten käymiseksi useammalla kuin yhdellä.

Yliopistoliikunta – ahkerinkaan opiskelu ei ku-luta kaloreita. Pidä perseesi kiinteänä tämän avulla. www.helsinki.fi/opiskelu/yliopistolii-kunta

YTHS – ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö. Pääset siellä opiskelijana vähän nopeammin kuin tavallinen kuolevainen kunnan tervey-denhoitolaitoksissa. Hammaslääkäriajoista on kuitenkin turha unelmoida, valmistut ennen kuin vuorosi tulee.

Weboodi – netissä oleva järjestelmä, jossa voit ilmoittautua kursseille ja nähdä omat arvosana-si. Sinulla ei vielä ole tunnuksia, joten älä hätäi-le. Tuutori opastaa kädestä pitäen sitten kun on sen aika.

Kuppalassa pelattiin loppukeväästä beer pongia.

KTTO:n suhdevastaavat järjestävät silloin täl-löin excursioita taloustieteilijöiden työpaikkoi-hin. Tässä ainejärjestön viimevuotisia fukseja jututtamassa Erkki Liikasta Suomen Pankissa.

25

26

Kun maalaispoika kaupunkiin lähti...Kolmantena lukiovuotenani päätin vallankumo-uksellisesti hakea Helsingin yliopistoon. Keski-verto lukio-opintonsa päättävä haapavetisnuori olisi todennäköisesti suunnannut sadan kilomet-rin päässä sijaitsevaan Oulun yliopistoon. Mutta minua ei Oulu houkutellut.

Kesäkuun 2008 alussa pakkasin laukkuni ja lähdin suureen maailmaan pääsykoeonneani koettamaan. Vastoin kaikkia odotuksia löysin perille koepaikalle ilman suurempia ongelmia ja olin vieläpä ajoissa. Pääsykoe meni vieläpä siinä määrin hyvin, että opiskelupaikka heltisi tuolla ensimmäisellä yrittämällä. Maanpuolustuksellis-ten velvollisuuksien vuoksi lykkäsin opintojeni aloittamista vuodella.

Loppukesästä 2009 pakkasin isäni auton täyteen tavaraa ja lähdin taas suureen maailmaan onneani koettamaan. Vastoin kaikkia odotuk-sia löysin perille HOASin minulle tarjoamaan luksusasuntoon viehkeässä Meri-Rastilassa. Meri-Rastila teki minuun ikävä kyllä oitis lähte-mättömän vaikutuksen. Jaan mielelläni lisää ko-kemuksiani soluasumisesta Itä-Helsingissä muis-sa yhteyksissä.

Ensimmäiset päivät Helsingissä kuluivat nope-asti. Suurin haaste oli liikenteen opetteleminen. Haapavedellä julkista liikennettä ei ollut nimek-sikään. Ruuhkiakin syntyi vain harvoin kun kaksi traktoria sattui yhtä aikaa siihen ainoaan kierto-

liittymään ja ainokaiset liikennevalot löytyivät ABC:n autopesulan kyljestä. Helsingissä kaikki oli toisin. Meri-Rastila sijaitsi metrolinjan var-rella, joten metron käyttö tuli opeteltua ensim-mäisenä. Varsin nopeasti ymmärsin, kummalta puolelta kulkevaan metrojunaan kannatti mennä. Ymmärsin myös sen, että ”Mellunmäki”-tekstillä varustetulla metrolla ei päässyt kotiin. Bussit ja raitiovaunut tuottivat eniten vaikeuksia. Niitä vaikutti olevan liikaa.

Väitän nykyään hallitsevani Helsingin liikennejärjestelmän suhteellisen hyvin. Siksi väitän myös, että kuka tahansa muu voi oppia käyttämään pääkaupunkimme joukkoliikennettä moitteettomasti. Kunhan muistaa seisoa metron liukuportaissa oikealla, kaikki menee hyvin.

Liikenteen lisäksi moneen muuhunkin asiaan tottuu aikanaan. Helsinkiläisten (erityisesti nuor-ten) nasaaliääni pistää aluksi korvaan pahasti, mutta pian sitä ei enää huomaakaan. Myös kie-len rakenteet ja sanat saattavat kuulostaa ikävältä. Korva sopeutuu niihin kyllä. Kannattaa hyväksyä sekin tosiasia, että Helsinki on Stadi, ei Hesa.

Helsingillä on valtavan paljon tarjottavaa. Harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuudet ovat valtavat: on musiikkia, taidetta, teatteria, ravin-toloita, urheilupaikkoja... Tähän tarjontaan kan-nattaa tutustua vaikkapa omien fuksitovereiden kanssa.

Jaakko Meriläinen

27

Gallup

Miten pärjäät naisena kansislaisten joukossa?

Meri Sintonen (2. vuoden opiskelija):”Pitää suhtautua niihin “naiset kuuluu keittiöön” -juttuihin oikealla asenteella. Ja kun pojat puhuu intistä, niin kan-nattaa mennä vaan siksi aikaa omiin maailmoihin tai jo-tain. Eikä saa antaa niiden aliarvioida.”

Taloustiede on aina ollut miesvaltainen oppiaine, eikä tämän vuoden fuksikatras tuo siihen poikkeusta. Fuksi-Kapitaalin toimitus kysyi muutamalta kansistytöltä, miten pärjätä miesten parissa.

Katariina Pentti (4. vuoden opiskelija):”Tokihan sitä isohkoon ainejärjestöön mahtuu jos jon-kinlaista janaria, mutta oman kokemuksen mukaan kan-sispojat ovat pääasiassa aivan mahtavia tyyppejä. Ja jos joku joskus sanoo jotain tylysti, jaarittelee tylsiä tai voittaa kädenväännössä niin silloin voi vaihtaa hetkeksi juttuseu-raa, valinnanvaraa onneksi riittää. Pojat on mutkattomia ja miesvaltaisuus on rikkaus! On tytötkin ok.”

Anna Stenroos (4. vuoden opiskelija):”Ei sillä ole ollut mitään merkitystä, että olen nainen. Olen löytänyt hyviä kavereita kansispojista. Ja onhan kansis-laisten joukossa tyttöjäkin.”

30

Menikö aamukahvi jälleen kerran väärään kurk-kuun, kun nokkela journalisti oli sekoittanut pro-sentin ja prosenttiyksikön? Tuttu tunne, mutta onneksi asiaan voi helposti vaikuttaa, nimittäin tulemalla tekemään taloustieteilijöiden omaa laatu-lehteä, Kapitaalia.

Kapitaali ilmestyy nelisen kertaa vuodessa ja lisäksi kesäisin uusille opiskelijoille valmistuu Fuk-sikapitaali. Lehden sisällölle ei ole tarkkoja rajoja; tarkoituksena onkin tasapainoilla tiukan talous-analyysin ja opiskelijaelämästä kertovien juttujen välissä niin, ettei lehdestä tule Suomen Kuivalehteä, muttei toisaalta myöskään pelkkää sisäpiirivitsiko-koelmaa.

Kapitaalin, tuttavallisemmin Kapin, tekemi-nen on opettavaista puuhaa. Alkukeväällä silloisen SVAL:n (yhteiskuntatieteilijöiden työmarkkina-järjestö) järjestämässä excursiossa kerrottiin, että työelämässä kolme tärkeintä taitoa, joita yliopisto ei opeta, ovat selkeän perustekstin kirjoittaminen, tavallisimpien tietokoneohjelmien sujuva käyttö ja projektinhallintakyky. Yllättäen lehden toimittami-nen liittyy kaikkiin kolmeen kohtaan. Tämän lisäk-si toimittaminen on vieläpä hauskaa puuhaa, jossa pääsee tutustumaan suureen joukkoon ihmisiä ja kertomaan yleisölle omia hassuja mielipiteitään.

Lauri Jauhiainen

Kapitaalinpäätoimittajantervehdys

!Syksyllä kannattaa lähteä mukaan Kapitaalin toimituskuntaan. Lehden tekeminen on kivaa ja prosessiin osallistuminen takaa suunnatto-man suosion opiskelijatovereiden keskuudes-sa. Odotellessa voit tutustua vanhoihin lehtiin osoitteissa www.issuu.com/kapitaali2011 ja www.issuu.com/kapitaali.

Kurs

siSu

orit

usm

erki

ntä

Tule

fuks

ien

ensi

miit

tiin

(10

op)

Tule

Kan

nunv

alaj

ien

fuks

isuu

nnis

tuks

een

(10

op)

Tule

KTT

O:n

fuks

isuu

nnis

tuks

een

(10

op)

Osa

llist

u fu

ksis

itsei

lle (1

0 op

)

Tule

KTT

O:n

mök

kire

issu

lle (2

5 op

)

Käy

tois

en a

inej

ärje

stön

bile

issä

(10

op)

Osa

llist

u yr

itysv

iera

ilulle

(10

op)

Osa

llist

u Ro

omal

aisi

in (7

op)

Tule

myy

dyks

i orja

na R

oom

alai

siss

a (2

0 op

)

Selv

iä fu

ksie

n se

lväs

tä ti

ista

ista

(10

op)

Käy

luen

nolla

(5 o

p)

Käy

krap

ulas

sa lu

enno

lla (3

op)

Esitä

kys

ymys

luen

nolla

(5 o

p)

Hal

aa tu

utor

ia (5

op)

Puris

ta tu

utor

ia p

erse

estä

(5 o

p)

Hal

aa p

rofe

ssor

ia (1

0 op

)

Käy

Talli

nnas

sa v

iinan

haku

reis

sulla

(25

op)

Tutu

stu

vanh

empa

an o

pisk

elija

an (7

op)

Tutu

stu

tois

en a

inej

ärje

stön

edu

staj

aan

(7 o

p)

Vitt

uile

teek

karil

le (5

op)

Vitt

uile

kyl

teril

le (5

op)

Men

e va

paae

htoi

sest

i tau

lulle

lask

arei

ssa

(5 o

p)

Tila

a ha

alar

it (5

op)

Lähd

e ja

tkoi

lle (5

op)

Pidä

jatk

ot k

oton

asi (

5 op

)

Sam

mu

jatk

oille

(6 o

p)

Ui K

aupp

ikse

n ed

essä

(10

op)

Paho

ittel

e sa

nom

alla

: “A

ntee

ksi o

len

fuks

i!”

Osa

llist

u la

skar

ibile

isiin

(5 o

p)

Järje

stä

lask

arib

iliee

t (5

op)

Kurs

siSu

orit

usm

erki

ntä

Sano

jota

in s

ovin

istis

ta s

-tie

teili

jän

kuul

len

(10

op)

Juot

a op

iske

luka

veris

i hum

alaa

n (5

op)

Tarjo

a tu

utor

ille

olut

(10

op)

Kirjo

ita v

arjo

-opi

nto-

oppa

asee

n (5

op)

Skan

naa

tent

ti KT

TO:n

net

tisiv

uille

(15

op)

Kirjo

ita K

apita

aliin

(20

op)

Taita

Kap

itaal

i (30

op)

Osa

llist

u KT

TO:n

vuo

siju

hliin

(10

op)

Osa

llist

u vu

osiju

hlie

n ja

tkoi

lle (1

0 op

)

Osa

llist

u vu

osiju

hlie

n si

lliks

elle

(10

op)

Auta

siiv

oam

aan

bile

iden

jälk

een

(20

op)

Tarjo

a ka

lja E

rkki

Liik

asel

le (3

0 op

)

Tule

val

ituks

i KTT

O:n

hal

lituk

seen

(25

op)

Tarjo

a ka

lja p

rofe

ssor

ille

(15

op)

Ui s

uihk

uläh

tees

sä (8

po)

Saa

viito

nen

kurs

sist

a (5

op)

Nyy

si v

anhe

mm

an o

pisk

elija

n ha

alar

it (1

0 op

)

Jätä

haa

larit

pal

autt

amat

ta (1

0 op

)

Nyy

si v

anhe

mm

an o

pisk

elija

n al

usva

atte

et (1

0 op

)

Mui

ta s

uori

tuks

ia ja

kom

men

ttej

a

KTTO

:n

2012

FUKSIPASSi

Tämän passin om

istaa

Leikkaa tämä passi talteen ja kerää siihen opintopisteitä. M

enestys pis-teidenkeruussa palkitaan loppuvuodesta...