kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna - mikko aho
TRANSCRIPT
Kaavoitus kaupunkikehityksen työkaluna
Mikko Aho
Toimialajohtaja
Kaupunkiympäristön toimiala
Helsingin
kuntakonserni 2016
• Toimialauudistus 2017: • 27 virastoa 4 toimialaa
• Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
• Kaupunkiympäristön toimiala
• Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
• Sosiaali- ja terveys toimiala
13.10.2017 Mikko Aho 2
13.10.2017 Mikko Aho 3
13.10.2017 Mikko Aho 4
Kaupunkiympäristön toimiala
Toimialajohtaja
Maankäyttö ja kaupunkirakenneMaankäyttöjohtaja
Raimo K. Saarinen
Maankäytön yleissuunnitteluYleiskaavapäällikköRikhard Manninen
AsemakaavoitusAsemakaavapäällikkö
Marja Piimies
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
Tonttipäällikkö Sami Haapanen
Liikenne- ja katusuunnitteluLiikenne- ja
katusuunnittelupäällikköReetta Putkonen
Kaupunkitila-ja maisemasuunnittelu
Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupäällikkö
Jussi Luomanen
Palvelut ja luvat
AsiakkuusjohtajaPekka Henttonen
Kaupunkiympäristön asukas- ja
yrityspalvelutAsukas- ja yrityspalvelupäällikkö
Markku Leijo
KaupunkimittauspalvelutKaupungingeodeettiHeikki Laaksonen
Pysäköinninvalvonta ja pysäköintipalvelut
Kunnallinen pysäköinninvalvojaKaija Kossila
RakennusvalvontapalvelutRakennusvalvontapäällikkö
Kai Miller
YmpäristöpalvelutYmpäristöjohtaja
Esa Nikunen
Rakennukset ja yleiset alueet
Tekninen johtajaJaakko Stauffer
Rakennetun omaisuuden hallinta
Rakennetun omaisuudenhallintapäällikkö
Sari Hildén
TilapalvelutTilapalvelupäällikköIrmeli Grundström
YlläpitoYlläpitopäällikköHannu Seppälä
RakennuttaminenRakennuttamispäällikkö
Jukka Forsman
AsuntotuotantoAsuntotuotantopäällikkö
Sisko Marjamaa
Hallinto- ja tukipalvelut
HallintojohtajaSilja Hyvärinen
Hallinto- ja lakipalvelutHallintopäällikköMikko Ravantti
HenkilöstöpalvelutHenkilöstöpäällikköAnne Lappalainen
KehittämispalvelutKehittämispalvelupäällikkö
Outi Karsimus
Talous- ja suunnittelupalvelutTalous- ja suunnittelupäällikkö
Leena Sutela
TietohallintopalvelutTietohallintopäällikkö
Kari Vuorinen
Viestintäpalvelut Viestintäpäällikkö
Heikki Mäntymäki
Helsingin kaupunkistrategia
Helsingin visiona on olla maailman
toimivin kaupunki. Tällä se luo parhaat
urbaanin elämän edellytykset
asukkailleen ja vierailijoilleen. Kaupungin
strategisena tavoitteena on tehdä
jatkuvasti kaikki hieman paremmin, jotta
helsinkiläisten elämä olisi mukavampaa
ja vaivattomampaa. Helsinki haluaa olla
päivä päivältä parempi.
13.10.2017 Mikko Aho 6
Helsingin kaupunkistrategia
Helsinki ymmärtää roolinsa yhä
enemmän edellytysten luojana ja
mahdollistajana. Helsinki luo
aktiivisesti kumppanuuksia
kansalaisjärjestöjen ja kaikkien
kaupungin kehittämisestä ja
elävöittämisestä kiinnostuneiden
kanssa. Helsinki on paitsi
palveluorganisaatio myös alusta ja
maailman edistyksellisin julkisen sektorin
ekosysteemi
13.10.2017 Mikko Aho 7
Helsingin kaupunkistrategia
Helsingissä suunnitellaan
liikenneinvestoinnit ja maankäyttö aina
yhdessä. Liikenneinvestoinneilla
huolehditaan koko liikennejärjestelmän
toimivuudesta. Kestävien
liikennemuotojen kulkumuoto-osuutta
kasvatetaan. Samalla huolehditaan
kaikkien liikennemuotojen kehittämisestä
ja elinkeinoelämän edellyttämän
liikenteen kilpailukyky turvataan.
13.10.2017 Mikko Aho 8
Helsingin kaupunkistrategia
Tiivis ja toiminnallisesti sekoittunut
kaupunkirakenne luo pohjan urbaanille
elämälle. Helsingin kaikissa
kaupunginosissa on edellytykset hyvälle
arjelle, toimivalle liikenteelle,
monipuolisille lähipalveluille ja
elinkeinoille. Varmistetaan suurten
aluerakentamishankkeiden, sekä Raide-
Jokerin että muiden raideyhteyksien
kannattavuus riittävällä maankäytön
tehokkuudella.
13.10.2017 Mikko Aho 9
10
Kaavoitus on kaupunkikehityksen keskeisin työkalu
11
• Strateginen taso: koko kaupungin yleiskaava, joka
ratkaisee suuret linjat ja kehityssuunnat: rakentamisen
painopistealueet, liikennejärjestelmä, virkistysalueverkosto,
merellinen Helsinki jne.
• Asemakaavataso: uudet kaupunginosat,
täydennysrakentaminen, kaupunkirakenteen
monipuolisuus, liikenneratkaisut
• Kaupunkiuudistushankkeet vanhoissa kaupunginosissa,
esimerkiksi Myllypuro, jossa asemakaavoittamalla ja
rakentamalla saatu aikaan aikaisemmasta aivan poikkeava
kehitys - kaupunginosan profiili on nousemassa usealla
mittarilla: koulutustaso, asuntojen hinnat, segregaation
väheneminen, palvelujen lisääntyminen ja paraneminen.
Ohjaustyökalut
Yleiskaava
13
Helsingin uusi yleiskaava on tavoitelähtöinen ratkaisu ohjaamaan
kaupunkirakennettaHelsinki on 2050 raideliikenteen verkostokaupunki, jolla on vahva
laajeneva pääkeskus - kantakaupunki. Helsinki on myös
viherverkostokaupunki
Yleiskaavan tehtävä on kasvun mahdollistaminen
- riittävät asuntotuotantoedellytykset varmistetaan
- elinkeinoelämän toimintaedellytykset turvataan
Yleiskaava on strateginen kaava, joka näyttää Helsingin ja seudun
kaupunkirakenteen kannalta tärkeimmät kehittämissuunnat ja keskeiset
painopisteet
Vahva linjavalinta, jossa yhtenäisiä laajoja viheraluekokonaisuuksia
säilytetään mahdollisimman paljon. Uusia rakentamisaluevarauksia esitetään
liikenteen lievealueilta ja jo olevaa rakennetta täydentäen sekä jonkin verran
laajentaen.
Maankäyttö ja liikenne ovat sidoksissa toisiinsa
Helsingin uusi yleiskaava on mahdollistava kaava, joka katsoo pitkälle
tulevaisuuteen
14
Yleiskaavalla varaudutaan mahdollistamaan
Helsingin väestönkasvu ns. nopean kasvun
mukaisesti
Vain kasvavat kaupungit menestyvät globaalissa kilpailussa
– Viime vuosina väestönkasvu Helsingissä on
säännöllisesti ylittänyt ennusteet
Yleiskaava mahdollistaa Helsingissä noin 865 000 asukasta
vuonna 2050 osana Helsingin seutua, jossa asuisi noin kaksi
miljoonaa asukasta.
Alle 17- ja yli 64-vuotiaat yhtä
työikäistä kohti eri
kasvuprojektioissa.
Riittävän asuntotarjonnan varmistaminen on
kaupunkisuunnittelun tärkeimpiä tehtäviä.
Asuntopolitiikan kehittämistarpeista tehtiin
tänä vuonna eduskunnan
tarkastusvaliokunnan tilauksesta selvitys.
Selvityksen keskeisin lopputulos oli, että
ainoastaan riittävällä uudistuotannon määrällä
voidaan vaikuttaa asuntojen hinta- ja
vuokratasoon.
Selvityksessä todetaan myös, että
kaupungistuminen on globaali ilmiö eikä sen
hillitseminen sinänsä ole
tarkoituksenmukaista vaan keskeisempää on
löytää ne keinot, joilla urbanisaatio voidaan
toteuttaa hallitusti. Helsingin asuntojen reaali-
hinnat erkaantuvat edelleen yhä enemmän
muun Suomen kehityksestä
Asuntokysymyksen ratkaiseminen
16
Urbaanin kaupunkielämän vuoro• Yleiskaava vastaa urbaanin asumisen kysyntään - lapsiperheet
ovat palanneet kantakaupunkiin, mutta urbaania ympäristö ei riitä
kaikille halukkaille:
• Elävä kaupunkiympäristö vuorokauden ajasta riippumatta
• Julkista tilaa yhteisön toiminnalle
• Kadun rooli kaupunkielämän näyttämönä
• Kävelyn priorisointi synnyttää urbaania kaupunkirakennetta- kävely
puolestaan mahdollistuu riittävän tiiviissä kaupunkirakenteessa
(lyhyet välimatkat):
• Palvelut keskittyvät keskustoihin -kivijalkakauppojen paluu
• Urbaania rakennetta edellyttävät myös uuden talouden alat,
palvelualat, kasvuyritykset
17
Kauppa ja palvelut ohjataan sekä laajenevaan kantakaupunkiin että uusille keskusta-alueille
• Enemmän asiakkaita ja työntekijöitä
lähietäisyydellä
• Kestävien kulkumuotojen suosiminen
• Keskustojen yleiskaavavaranto on joustavaa ja
toteutuu kulloinkin asemakaavaa laadittaessa.
• Keskustaverkko mahdollistaa myös julkiset palvelut
– hyvä joukkoliikennesaavutettavuus kaikkialta
• Täydennysrakentamisella tässä suuri rooli
18
PKS Työpaikkatiheys 2009
Kaupungin tulee varmistaa elinkeinoelämän
toimintaedellytykset
• Yritysten sijoittumispäätöksiin vaikuttavat:
Työvoiman saatavuus ja hinta (riittävä asuntotuotanto)
Riittävä toimitilavaranto
Toimitilojen sopivuus ja hintataso
Alueen imago ja koettu laadukkuus
Hyvä saavutettavuus
Yritysten yhteistyömahdollisuudet
Yritysten tarvitsemien palveluiden saatavuus
Alueen merkittävyys kasvukeskuksena
Turvallisuus
• Yritykset hyötyvät toistensa läheisyydestä - agglomeraatioetu
• Kaupan ja palveluiden sijoittumisessa keskeistä on asiakkaiden
sijainti ja asiointikäyttäytyminen
• Toimistotyöpaikojen sijoittumisessa keskeistä on
kommunikaatiosaavutettavuus, teollisuuden ja logistiikan osalta
logistiset yhteydet, suuri tilatarve ja joustavuus (mahdollisuus
laajentua)
19
Hyvällä kaupungilla on kestävä talous
Agglomeraatioetujen hyödyntäminen:
• Suurempi yritystoiminnan tilatarjonta korkean tuottavuuden
alueilta
• Riittävän suuri asuntotarjonta (työvoiman riittävyys ja hinta
kohtuullisena)
• Hyvä työmatka- ja asiakassaavutettavuus vahvistaa alueiden
vetovoimaa ja aikaansaa taloudellista hyötyä sekä yrityksille
että kotitalouksille
• Kaupunkirakenteen tiivistäminen edistää elinvoimaisuutta
erityisesti siellä, missä muodostuu riittävän suuria ja
yhtenäisesti urbaaneja alueita.
• Kasvu houkuttelee uusia ja uudenlaisia yrityksiä sekä
mahdollistaa monipuoliset palvelut, myös väestön huoltosuhde
paranee
Tuottavuus syntyy siellä, missä
ihmisiä on paljon koolla
20
Urbaanin kapasiteetin luominen:
Maankäyttöratkaisu ja siihen liittyvät
investoinnit
• Mahdollisuuksia uusiin rakentamisinvestointeihin
(yksityiset) n. 45 mrd €
• Tarve uusiin infra- ja raideinvestointeihin (kaikki
julkiset) n. 10-12 mrd €
• Palvelutuotannon kustannukset n. 0,5 -1 mrd. €
• Julkiset investoinnit mahdollistavat sen suuren
yksityisten investointien määrän, jolla saadaan
aikaan kaupunkituottavuus
Yleiskaava luo talouskasvun edellytyksiä
Yleiskaavan kokonaistyöllisyysvaikutus on noin 500 000 henkilötyövuotta
21
• Yleiskaavan toteutuessa väestöllinen
huoltosuhde kehittyy myönteisemmin ja
paine tuloveroprosentin nostamiseen on
pienempi kuin tilanteessa, jossa
yleiskaavan mahdollistama
väestönkasvu ei toteudu
• Palvelutuotannon investointitarve
kytkeytyy väestönkasvuun
• Palvelurakentamisen ja ylläpidon
kustannukset ovat n. 15-22 %
palvelutuotannon kustannuksista (0,5 -1
mrd. €)
Yleiskaavan taloudellisten
vaikutusten arviointi (FCG 2015)
22
• Kaupunkitaloudellisena lähtökohtana kaupunkialueen eri
toimialojen työpaikkojen ja arvonlisäyksen mahdollistaminen,
osaamisintensiiviset alat suuressa merkityksessä
• Kaupunkiseudun alueet poikkeavat niiden tarjoamien
toimintaedellytyksien suhteen, merkittävimmät sijaintiin
liittyvät kriteerit (Kauppakamari, 2016):
• Työvoiman saatavuus
• Liikenneyhteydet
• Markkinoiden läheisyys
• PK-seudun toimistoaloilla: saavutettavuus
joukkoliikenteellä (Skanska/KTI, 2016)
• Kantakaupunki on ylivertainen informaatiopalveluiden,
osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden sekä
erikoistuneen kaupan ja palveluiden keskittymä, joka tarjoaa
erityisesti osaamisintensiivisille asiantuntija-aloille
kasautumisetuja, jotka perustuvat saman alan toimijoiden
läheisyyteen, eri toimialojen keskittymiseen sekä keskittymän
suuruuden tuottamaan volyymiin ja monipuolisuuteen
(Laakso, 2016)
Lähde: HSY, 2016
Yli 50 000 työpaikan toimialat
Helsingin seudulla
23
Kaavoituksen keinoin mahdollistetaan kantakaupungin laajentaminen –
vastaus urbaanien asumistoiveiden kysyntään, samalla maan
vetovoimaisimman tuottavuuden huippualueen kasvun mahdollistaminen
Kaupunkibulevardeissa kyse on kokonaan uusista kaupunginosista– syntyy
uusi ydinkeskustan reuna
Asemakaavoitus
26
Helsinki asemakaavoittaa monipuolista kaupunkirakennetta uusille satamalta vapautuneille alueille ja Pasilaan.
Keski-Pasila
Osayleiskaavasta (2006) johdetut päätavoitteet:
”.. tavoitteena on Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun
kilpailukyvyn parantaminen mahdollistamalla uuden
identiteetin omaavan keskusta-alueen syntyminen.
Alueen rakentaminen eheyttää yhdyskuntarakennetta ja
parantaa Pasiloiden välistä yhteyttä.”
27
Asemakaavatyössä tarkentuneet tavoitteet:
Keski-Pasila
- Pasilaa kehitetään osana raideliikenteen verkostokaupunkia
- tarjotaan edellytykset hyvälle kaupunkielämälle ja ihmisten
kohtaamiselle
- toteutetaan AM-ohjelmaa
- kaavoitetaan asuntoja ja työpaikkoja
- luodaan alueelle tunnistettava kaupunkikuvallinen ja –tilallinen
identiteetti (tornit, Tripla, Ratapihakorttelit)
Pohjois-Pasila:
- tuetaan Helsingin kehitystä raideliikenteen verkostokaupunkina
- kaupunginosaa kehitetään monipuolisena
- Ilmalan asema-aluetta kehitetään työpaikka-intensiivisenä
- kaavoitetaan asuntotontteja
- toteutetaan AM-ohjelman tavoitetta
- kävely, pyöräily ja joukkoliikenne nostetaan kilpailukykyiseksi
- toteutetaan pysäköintipolitiikan strategisia linjauksia
Kalasataman tavoitteet:
Kantakaupungin laajentaminen, monimuotoinen asuminen, merellinen Helsinki
29
Kalasataman suunnittelussa asuminen on dominoinut
vaikkakin alueelle on suunniteltu alusta asti myös
merkittävää työpaikkarakentamista. Nykyinen ennuste on
10000 työpaikkaa.
Kalasataman keskuksen kohta on alusta asti tunnistettu
merkittäväksi kaupalliseksi ja myös työpaikkakeskustaksi.
Tällä hetkellä sinne ja sen lähiympäristöön on
rakentumassa merkittävää uutta toimitilarakentamista
(mm. K-kampus ja Kaupunkiympäristötalo).
Kulttuurin osalta Suvilahti ja Teurastamo ovat
mielenkiintoiset kehittyvät kohteet, joiden muodostumista
on edesautettu kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen
keinoin.
Uuteen yleiskaavaan liittyvänä tavoitteena on nyt lähdetty
kehittämään Teollisuuskatua työpaikkakeskittymänä, joka
yhdistää Pasilan Triplan ja Kalasataman Redin.
30
Teollisuuskadun akseli
Käynnistymässä asemaakaavoitushanke, jossa mittavasti uutta
liike- ja toimitilaa Pasila-Vallila-Kalasatama-akselille
Akseli on noin 2,5 km pitkä kaupunkitila, jonka molempiin päihin
on rakenteilla kaksi poikkeuksellisen merkittävää uutta
keskustaa: Pasilan Tripla ja Kalastaman Redi ympäristöineen.
Tavoitteena on voimakkaan yrityskeskittymän rakentaminen
Vallilaan.
Katutasosta tehdään elävä, kävely-ympäristöä parannetaan,
palvelutarjonta monipuolistuu, julkisen liikenteen saavutettavuus
paranee.
Kulttuuri- ja vapaa-ajantapahtumilla ja niihin liittyvällä
yritystoiminnalla on erityinen merkitys alueen aktiivisuuden
nostamisessa toimistoaikojen ulkopuolella.
Myös Jätkäsaari ja Hernesaari laajentavat kantakaupunkia yleiskaava 2002:n
pohjalta entisille satama-alueille
32
• Molemmat kaupunginosat tukeutuvat
ratikkaliikenteeseen
• Ja vastaavat urbaaneihin asumistoiveisiin:
kantakaupunkiin myös lapsiperheitä lisää
• Merellisyys: matkustajasatamat ja
risteilysatama
• Veneily- ja muu merellinen virkistys
Kantakaupungin laajeneminen nykyisten projektialueiden rakennuttua
Kantakaupungin laajeneminen uuden yleiskaavan mahdollistamana
35
Myllypuro esimerkkinä kaavoituksen keinoin toteutuneesta kaupunkiuudistushankkeesta vanhalla esikaupunkialueella
Helsingissä useita 1960-luvun tai 1970-luvun
kerrostalolähiöitä, joiden täydennysrakentaminen
ajankohtaista:
• asuntorakenteen monipuolistaminen
• väestörakenteen monipuolistaminen
• palvelujen parantaminen-säilyttäminen
• tiivistäminen hyvien liikenneyhteyksien ja muun olevan
infran viereen
Vuonna 2000 Myllypuro oli noin 9 300 asukkaan 1960-luvun
esikaupunki, jonka länsilaidalla pientaloalue
Alueen itälaidalla oli metroasema, vieressä ostari ja
tyhjillään oleva Paragonin painotalo
36
Myllypuron keskus ja Keskuksen itäosa
Puinen kaupunkikylä
Arkkitehtuurikilpailun
voittanut ehdotus
/Aaro Artto
Asemakaavojen havainnekuvayhdistelmä
Myllypurossa mittava täydennyskaavoitus käynnistettiin
2000 ilman erityisiä hankkeita kaupungin omalle maalle ja
keskustassa osin ostoskeskusyhtiön kortteleihin –
kaavoituksella varattiin tilaa ja luotiin siten mahdollisuuksia.
Tavoitteena asukas- ja asuntorakenteen
monipuolistuminen sekä palvelujen parantaminen 1960-
luvun kerrostalolähiössä
Pientaloalueen kaavoituksen taustalla lisäksi tavoitteena
pientaloasumisen tarjoaminen koko kaupungin
mittakaavassa perheasuntojen lisäämiseksi hyvien
liikenneyhteyksien viereen.
Kun koko alue rakentunut asukasmäärä lisäys on noin 50
%.
37
Myllypuron keskustan liike- ja toimitilakortteleista tällä hetkellä
valmiina uusi monipuolinen liikekeskus, jonka päällä on
asuntoja, metron vieressä uusi vuonna 2012 valmistunut
terveysasema ja rakentumassa on 6000 oppilaan Metropolian
ammattikorkeakoulu.
Verkkokauppa.com:lle tontinvarausesitys lautakunnasta
ammattikorkeakoulun naapurista
Lisäksi liikekeskuskortteleita ympäröivät asuinkerrostalot on
rakennettu. Yhteensä uusia koteja on noin 1000 asukkaalle.
Keskustan itäosaan on nousemassa pääosin pientaloasumista
noin 2000 asukkalle.
Etelälaidan pientaloalue –puukaupunki – on lähes valmis. Se
tarjoaa kodit noin 2000 asukkaalle
Kaupunginosan profiili on nousemassa usealla mittarilla:
koulutustaso, asuntojen hinnat, segregaation väheneminen,
palvelujen lisääntyminen ja paraneminen.
Myllypuron puukaupunkia kesällä 2017
39
Meri-Rastilan täydennysrakentamisen volyymi on
noin 200 000 k-m2
Täydennyskaavoitus tulee liittää jokaiseen
asuntoalueeseen – kaupunki ei ole koskaan valmis:
Uudelle alueelle muuttavat vanhenevat ja lapset
muuttavat pois, rakennuksien suurimittainen
peruskorjaus alkaa
-jatkuva kaupunkikehitys on tarpeen
Täydennyskaavoitusta tehdään kaikkialla
kaupungin alueella, mutta painopisteitä tällä
hetkellä ovat erityisesti asemanseudut, keskusta-
alueet sekä tulevan Raide-Jokerin varsi.
Uusi yleiskaava perustuu maankäytön ja
raideliikenneverkon riippuvuussuhteeseen.
Kiitos!
www.hel.fi/kaupunkiymparisto