maaseutuelinkeinot ja kaavoitus-seminaari 7.4.2016 mikkeli

Elinkeinonäkökulma maakuntakaavassa ja

taustaselvityksissä 11.3. ja 7.4.

Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntakaavatilanne Etelä-Savossa

• Etelä-Savon maakuntakaava – vahvistettu 4.10.2010

• Suomenniemen osalta Etelä-Karjalan maakuntakaava

– vahvistettu 21.12.2011

• Etelä-Savon 1. vaihemaa-kuntakaava, tuulivoima

– Vahvistettu 3.2.2016

• Etelä-Savon 2. vaihemaa-kuntakaava

– Vireillä, luonnosvaiheen kuuleminen päättyy 11.3.2016 2 Etelä-Savon maakuntaliitto/JNu

Maaseutualueet Etelä-Savon maakuntakaavassa

• Pääosa maakuntakaava-alueesta on ns. ”valkoista aluetta”

• Valkoisella alueella ei ole maankäyttöä tai elinkeinoja ohjaavaa vaikutusta

• Valkoisten alueiden maankäyttöä ohjataan (tarvittaessa) suoraan kuntien yleiskaavoin

3 Etelä-Savon maakuntaliitto/JNu

Maaseutualueet Etelä-Savon maakuntakaavassa

• Maakuntakaavassa osoitetaan paikoin suoraan tai välillisesti maaseutuelinkeinoihin vaikuttavia merkintöjä

• Merkintöinä käytetään – aluevarausmerkintöjä, jotka osoittavat

alueen päämaankäyttömuodon – erityisominaisuusmerkintöjä, jotka

osoittavat alueella olevan maankäytössä huomioitavan ominaisuuden


Luonnonsuojelu

• Etelä-Savon maakuntakaavassa osoitetaan suojeluohjelmien mukaiset valtion toimesta toteutettavat alueet

• Lisäksi kaavassa on maakunnallisia suojelualueita

• Soidensuojelun täydennysinventoinnin osalta kaavaan vain valtion jo omistamat alueet, muut sopimuksien jälkeen


Luonnonvarojen käyttö

• Etelä-Savon maakuntakaavassa käytetään maa-ainesten ottoa rajaavia merkintöjä (ge, pv) sekä ottoon soveltuen alueiden merkintöjä (EO, EO1, EOt, tu)

• ge-merkinnöin osoitetaan alueita, joilla tähdätään geologisen muodostuman säilymiseen. Ei vaikutusta metsätalouteen

• pv-merkinnöillä pyritään turvaamaan pohjavesien laatu 6 Etelä-Savon maakuntaliitto/JNu

Etelä-Savon maakuntaliitto/JNu

Luonnonvarojen käyttö

• Ottoon soveltuvien alueiden osalta toteuttaminen on maanomistajan päätettävissä

• Ottotoiminta edellyttää lupamenettelyn

• Ottotoiminta mahdollista myös muualla kuin maakuntakaavan EO-alueilla

• tu-merkinnöin pyritään löytämään tasapainoa turvetarpeen ja vesien virkistyskäytön välille

7

Luonnonvarojen käyttö, turvetuotanto

• Turvetuotantoon soveltuvien alueiden tarkastelu vireillä olevassa kaavassa vesistöjen virkistyskäytön ja maakunnan turvetarpeen näkökulmista

• Perusteluasiakirjoina – Turvetuotantoon soveltuvat suot

Etelä-Savon 2. vaihemaakunta-kaavassa-selvitys

– Turvetuotannon vaikutus vedenlaatuun vesistötasolla-raportti



• Kriteeritarkastelut lupakäytän-nön, kansalaispalautteen ja sidosryhmäyhteistyön pohjalta

• Vesistövaikutusten arvioinnissa mallinnettu mahdollisen uuden turvetuotannon ja nykyisen kuormituksen yhteisvaikutus


Luonnonvarojen käyttö, turvetuotanto Tuotantoon soveltuvien suoalueiden valintakriteerit Kriteeri Ehto

1 Pintavesien tila Turvetuotanto ei saa heikentää valuma-alueen vesistöjen nykytilaa (vesienhoitosuunnitelmien mukaisesti).

2 Luonnontilaisuusluokka Suoalueille, joiden luonnontilaisuusluokka on 3-5, ei osoiteta tuotantoa.

3 Uhanalaiset lajit Suoalueilta, joilla on olemassa ajantasainen havainto uhanalaisesta lajista, ei osoiteta tuotantoa.

4 Tuotantokelpoisuus Tuotantokelpoista ala vähintään 30 ha ja GTK:n arvion mukaan suo on teknisesti tuotantoon soveltuva

5 Ojitusaste Suoalueille, joista puolet tai enemmän on ojittamatta, ei osoiteta tuotantoa.

6 Kielteinen ympäristölupapäätös Turvetuotantoa ei osoiteta suolle, jolta on olemassa kielteinen ympäristölupapäätös, jos perusteluina tuotannon vesistövaikutukset ja/tai suon luonnontilaisuus / luontoarvot

7 Etäisyys vesistöön Etäisyyden vesistöön tulee olla vähintään 500 m. 8 Natura- ja soidensuojeluohjelma-alueet Turvetuotantoa ei osoiteta alle 500 m päähän ko. suojelualueista.

9 Muut kuin em. suojelualueet Turvetuotantoa ei osoiteta alle 500 m päähän ko. suojelualueista, jos tuotannon melu- tai pölyhaitat aiheuttavat uhkaa suojeluarvoille.

10 Asutus ja loma-asutus Etäisyyden asutukseen tulee olla vähintään 500 m. 11 Pohjavesialueet Pohjavesialueille tai niihin rajautuville suoalueille ei osoiteta tuotantoa. 12 Valtakunnallisesti / maakunnallisesti merkittävät

rakennetut kulttuuri-ympäristöt, valtakunnallisesti / maa-kunnallisesti arvokkaat maisema-alueet

Alueille ei osoiteta turvetuotantoa.

13 muinaisjäännökset Turvetuotanto ei saa tuhota muinaisjäännöksiä. 10


• 14 suota alueen erityisominaisuutta kuvaavalla tu-merkinnällä + suunnittelumääräys

• Koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys, jolla ohjataan kaikkea turvetuotannon suunnittelua

• Lisäksi EOt-merkinnällä luvitetut turvesuot 11 Etelä-Savon maakuntaliitto/JNu

Kulttuuriympäristöt

• Maisema-alueet, kulttuuriympäristöt ja rakennuskohteet osoittavat alueen erityisominaisuuksia

• Merkinnöillä pyritään nostamaan esille erityisarvoja ja tukemaan maataloutta

• Avustuksia maisemanhoitoon (korotettu) ja rakennusten kunnostuksiin


Liikenne

• maakuntakaavassa osoitetaan pääväylät ja niiden kehittämistarpeet

• painotus on siirtymässä väyläsuunnittelusta – väylien ylläpitoon – liikennepalveluihin (esim.

puulogistiikka/-terminaaliselvitys)


Terminaaliverkon kehittäminen hankkeen avulla

1. Nykytilan kartoitus › Hyödynnetään tehtyjä selvityksiä sekä toimijoiden tietoja

2. Tavoitetila › Puun käyttäjien sekä eri sidosryhmien näkemykset

terminaalien ominaisuuksista, sijainnista jne. Vesikuljetukset ja rautatiet huomioidaan

3. Esitys terminaaliverkosta › Nykyisten terminaalien säilyttäminen, mahdolliset

rakentamistarpeet › Terminaalien hallinnointi

9.5.2016 LÄHDE: Suomen metsäkeskus 14

Tekninen huolto

• Maakuntakaavassa osoitetaan 400 ja 110 kV:n johtokäytävät sekä vedenhankinnan kannalta keskeisiä vesihuoltoverkkoja

• Energiahuoltoon liittyen kaavassa osoitetaan tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita sekä turvetuotantoon soveltuvia alueita, joiden toteuttaminen on maanomistajan päätöksestä kiinni


Metsätalouden erityismerkinnät

• Valtion retkeilyalueet MU-merkinnällä

• Perinnebiotooppeja MYp-merkinnällä

• Metsä- ja vesilain mukaisia arvokkaita pienvesiä sekä osa toteutetuista Natura-alueista MY-merkinnällä


Matkailu ja virkistys

• Maakuntakaavassa suurempia matkailukeskittymiä rm-merkinnällä

• Maatilamatkailu ja mökkeily eivät ole maakuntakaavassa vaan suunnitellaan kuntien kaavoin

• Virkistyksen osalta reitistöt ohjeellisin merkinnöin virkistysalueet ensisijaisesti julkisyhteisöjen mailla


Kaavojen vaikutukset maaseutuelinkeinoihin ja

maanomistajan oikeusturva 7.4.2016, Mikkeli Leena Penttinen

Lakimies [email protected]

mailto:[email protected]

Kaavoituksesta Päätösvalta ja vastuu kunnan maankäytöstä ja kaavoituksesta on kunnalla

• Kaavojen sisältö lain sallimissa puitteissa • Kaavoihin sisällytettävät alueet • Poikkeusluvat

Kaavoituksella suunnitellaan usein yksityisen ihmisen omaisuuden käytöstä

• Maanomistajalla on oltava erityinen mahdollisuus vaikuttaa kaavan sisältöön

Valtion rooli on

• edistää ja ohjata kunnan alueidenkäytön suunnittelua ja • valvoa, että otetaan riittävästi huomioon valtakunnalliset

alueidenkäyttötavoitteet ja noudatetaan lakia

Maankäyttö- ja rakennuslakia jo muutettu Kaavan tulee perustua selvityksiin, MRL:n 9§ muutettiin niin, ettei turhia selvityksiä pidä enää tehdä. Kuitenkin on selvitettävä vaikutukset elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen (MRA 1§). Voidaan vaatia maa- ja metsätalouden kilpailuedellytysten selvittämistä! Maakuntakaavojen vahvistamisesta ympäristöministeriössä on luovuttu, maakunnan liitot hyväksyvät maakuntakaavat itsenäisesti. Maakuntakaavoihin on paikoitellen alkanut ilmaantumaan erikoisia aluevarauksia liittyen mm. suojeluun ja rakentamisalueiden leviämisvyöhykkeisiin. Edunvalvonnan tarve maakuntakaavoissa on suuri. Vaikka maakuntakaavalla ei ole suoria oikeusvaikutuksia, täytyy kaavamerkinnät ottaa huomioon kuntatason kaavoituksessa. Poikkeamisluvat siirtyivät kokonaisuudessaan ELY-keskuksilta kunnille 1.4.2016. ELYn valitusoikeus säilyy toistaiseksi.

ympäristöasiamiespäivät

Meneillään olevat MRL:n muutokset Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmien sujuvoittaminen -työryhmä

• Valmistellaan luonnos hallituksen esitykseksi • Toimikausi toukokuun loppuun • Lausunnot kesällä 2016 • Eduskuntaan syksyn 2016 aikana voimaan 1.1.2017

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) uusitaan kokonaisuudessaan tällä hallituskaudella. MTK:n tavoitteet:

• Selkeät, tarkkarajaiset tavoitteet. Yleis- ja erityistavoitteet poistetaan. • 10-20 kohdan lista VALTAKUNNALLISESTI merkittävistä tavoitteista. Mm. eheytyminen ja

tiivistyminen ovat kunnan päätäntävaltaan kuuluvia asioita. • Biotalous syytä tuoda uutena elementtinä mukaan.

ympäristöasiamiespäivät

Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittaminen Muutoksia on luvassa ensi vuoden alusta, koskien • Yleiskaavan käyttämistä rakennuslupien perusteena • Hajarakentamisen helpottamista • Päätösprosessien lyhentämistä • Kaupan sääntelyn keventämistä • Kevennettyä kaavamenettelyä • ELYjen roolin muuttamista konsultoivaksi • Lomarakennusten käyttötarkoituksen muuttamista vakituiseksi • Maisematyölupavaatimusten höllentämistä ympäristöasiamiespäivät

PERUSTUSLAIN SUOJA 106 § Perustuslain etusija:

Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle

15 § Omaisuuden

suoja

Jokaisen omaisuus on

turvattu

20 § Vastuu

ympäristöstä Vastuu luonnosta

ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä

kuuluu kaikille

6 § Yhdenvertaisuus

Ihmiset ovat

yhdenvertaisia lain edessä.

9 § Liikkumisvapaus

Suomen kansalaisella ja

maassa laillisesti oleskelevalla

ulkomaalaisella on vapaus liikkua

maassa ja valita asuinpaikkansa

22 § Perusoikeuksien

turvaaminen Julkisen vallan on

turvattava perusoikeuksien ja

ihmisoikeuksien toteutuminen.

Maaseudulle rakentamisen rajoittaminen

Metsien ja peltojen kaavoitus • Kaavamerkintöjä tehdään sellaisiin luonnonolosuhteisiin, jotka muuttuvat jatkuvasti. Kiinteät

kaavamerkinnät eivät kuitenkaan sovi dynaamiseen luontoon. • Kaavat käsittävät usein hyvin laajoja alueita, joihin lähes poikkeuksetta sisältyy paljon

maaseutua. Maaseutunäkökulma on usein hyvin yksipuolinen kaavoituksessa. • Maankäytön suunnittelun perusteeton ohjaaminen muuhun kuin rakennettuun ympäristöön,

voi olla haitallista maanomistajille, elinkeinoille ja maaseudun yleiselle kehittämiselle. • Mikäli kunnalla on paineita maa- ja metsätalousalueiden ottamiselle muuhun käyttöön, siitä

tulee jo ennen kaavaprosessin aloitusta keskustella maanomistajien kanssa ja selvittää heidän tavoitteensa maankäytölle.

• Laaja-alaiset kaavamerkinnät voivat alentaa maan arvoa sekä rajoittavat maankäyttöä tulevaisuuden hankkeilta. Tänä päivänä maanomistajan metsästä saama tulo muodostuu lähes yksinomaan ainespuusta. Tulevaisuudessa meillä tulee olemaan merkittäviä tulonlähteitä biotalouden, kiertotalouden, monimuotoisuuden suojelun, virkistysarvokaupan, maisema-arvokaupan tai aivan uusien hyödyntämiskeinojen muodossa. Kaavamerkinnät ja määräykset jarruttavat markkinoiden syntymistä. • Hallitsematonta rakentamista ei pääse tapahtumaan, vaikka kaavamerkinnöistä luovuttaisiin. Rakentaminen on aina luvanvaraista myös valkoisilla alueilla ja tarvittaessa valkoisetkin alueet ovat aina kaavoitettavissa. • Virkistys ja ulkoilualueiden kaavoittaminen on ristiriidassa perinteisten jokamiehenoikeuksien kanssa. Varsinaiset ulkoilureittialueet hankitaan kunnalle, jolle myös alueiden hoitovelvoitteet näin ollen siirtyvät tai metsänomistaja tuottaa kunnalle ulkoilualueelle tarpeelliset palvelut, retkeilyreitin ja sitä ympäröivän maisemanhoidon korvausta vastaan.

Onko korvausvelvollisuus syntynyt? Lunastuslaki 98 §(1.9.2011)

Milloin kiinteää omaisuutta koskeva lunastus- tai korvausvelvollisuus ratkaistaan tämän lain mukaisessa toimituksessa, sovelletaan lunastus- tai korvausvelvolliseen hakijan velvollisuuksia koskevia 81 ja 82 §:n säännöksiä siinäkin tapauksessa, ettei toimituksessa lunastusvelvollisuutta tai korvausta määrätä. Kustannukset on kuitenkin määrättävä osaksi tai kokonaan lunastus- tai korvausvaatimuksen esittäjän maksettavaksi, jos vaatimus on tehty ilmeisen aiheettomasti. Jos omistaja luopuu lunastuksesta, hänen on korvattava lunastusvelvolliselle tälle aiheutuneet kustannukset.

Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat • merkityksellisen haitan korvauskynnys

Metsälain mukaiset käytönrajoitukset

• vähäisen haitan korvauskynnys

Kaavan aiheuttamat kiinteistönrajoitukset • voiko käyttää kiinteistöä kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla?

Maa-aineslain mukaiset luvan epäämiset

• voiko käyttää kiinteistöä kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla maa- ja metsätalouteen?

Mihin voidaan ainakin soveltaa?

Kaavoituksen merkitys metsien käytössä

Maaseutuelinkeinot ja kaavoitus Mikkeli 7.4.2016

Antti Heikkilä, aluejohtaja

Suomen metsäkeskus

Taustaa • Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma,

29.5.2015 oPuun käyttöä monipuolistetaan ja lisätään 15 milj. m3/v ja sen

jalostusarvoa kasvatetaan.

oTurhan sääntelyn purkaminen ja hallinnollisen taakan keventäminen

o Myös kuntien roolia pyritään muuttamaan palvelujen järjestäjästä yhä vahvemmin alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi/ toimintaedellytysten luojaksi

2

Kansallinen metsästrategia 2025 • Kotimaisen puupohjaisen energian

tuotanto lisääntyy • Metsiin perustuva monipuolinen palvelu- liiketoiminta sekä luonnontuoteala kasvavat • Metsävarat ovat runsaat, terveet, hyväkasvuiset ja vastaavat biotalouden lisääntyviin tarpeisiin • Kuljetus- ja tietoliikenneväylien palvelukyky, tehokkuus

ja toimivuus paranevat • Kaavoitusjärjestelmä tukee metsätalouden ja

monipuolisen liiketoiminnan mahdollisuuksia • Metsätalouden ansaintamahdollisuuden lisääntyvät

ekosysteemipalveluja kaupallistamalla

9.5.2016 3

Strategiset hankkeet

4

Hankkeessa kehitetään toimintatapoja metsäalan asiantuntemuksen lisäämiseksi kuntien ja maakuntien liittojen kaavoituksessa, vähennetään hallinnon päällekkäistä ohjausta ja lisätään eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä. Metsäala osallistuu aktiivisesti kaavoitusprosesseihin ja metsäalueita koskevia uusia kaavoja laadittaessa vaikutukset metsätaloudelle arvioidaan. Kaavoituksen kehittämisen myötä edistetään metsästrategian toista ja kolmatta päämäärää. Yleiskaavoituksen tulee ohjata yleispiirteistä maankäyttöä. Yleiskaava-alueeseen tulee ottaa mukaan vain ne alueet, joilla on tarvetta maankäytön suunnittelulle ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamiselle. Maisematyöluvitusta ja muuta kaavoitustyön ohjeistusta kehitetään ministeriöiden yhteistyönä. Hankkeessa selkeytetään metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain rajapinnat niin, että päällekkäinen ohjaus poistuu. Taajamien lähimetsät ovat keskeisiä metsien saavutettavuuden, niiden hyvinvointi- ja terveysvaikutusten sekä metsäsuhteen kehittymisen kannalta. Hankkeessa selvitetään, miten taajamien lähimetsiä ja virkistysreittejä voidaan turvata kaavoituksessa. Osana hanketta tarkastellaan myös, aiheuttaako uusiutuvan energian lisäkäyttö tarpeita kehittää kaavoitusta.

Kaavojen vaikutus metsätalouteen Etelä-Suomen metsänomistajien liiton alueella tehty selvitys (Metsäntutkimuslaitos 2013):

Yleiskaavojen peitto 19 % selvitetystä alueesta Kaavoituksen vaikutuksesta rajoitetussa käytössä olevan

alueen osuus 5,5 % Yksittäisen kunnan (Hyvinkää) alueella jopa 17 %:iin Yleiskaavan käytönrajoitukset pienensivät suurimman

kestävän hakkuukertymän arviota n. 2 % Yksittäisen kunnan alueella (Hyvinkää) jopa 7 %

Meiltä ei vastaavaa selvitystietoa, mutta tilanne metsätalouden kannalta ilmeisesti selvästi helpompi – pidetään se sellaisena!

9.5.2016 Suomen metsäkeskus 5

Metsäkeskus ja kaavoitus • Metsälaki 25.§

› kaavoitettavien ja kaavoitettujen alueiden osalta Suomen metsäkeskuksen tulee olla riittävässä yhteistyössä kuntien kanssa tämän lain ja maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden yhteen sovittamiseksi

• Metsäkeskus jatkossa aktiivinen kaavoitusasioissa › välilliseen valtionhallintoon kuuluva toimija › tekee vastaavia julkisia hallintotehtäviä kuin varsinaiseen

valtion tai kuntien hallintoon kuuluvat viranomaiset › osallistuminen viranomaisneuvotteluihin ja kaavojen

valmisteluun – osassa kuntia pyydetään mukaan, osassa ei

• Metsäkeskuksen metsävaratiedot – 10.§, muut arvokkaat luontokohteet › metsätietolain muutos vireillä – kaavoittaja pääsee

rajapintapalvelun kautta metsäkeskuksen järjestelmästä hakemaan luonto-/metsävaratiedot


Kaavoituksen käytännön kysymyksiä metsätalouden kannalta

1. Yleiskaava-alueen rajaus 2. Maisematyölupa 3. Luo-alueet/luo-merkinnät 4. Vaikutusten arviointi metsätalouden näkökulmasta 5. Kaavamerkintöjen ja -määräysten vaihtelu 6. Kaava-aineistojen käytettävyys paikkatietona 7. Kaavoissa käytettyjen selvitysten laadun vaihtelevuus


1. Yleiskaava-alueen rajaaminen

• alueen rajauksen periaatteet vaihtelevat suuresti eri kuntien/kaupunkien välillä

• yleiskaava-alueeseen tulee rajata vain ne alueet, joilla on todellista tarvetta maankäytön suunnittelulle ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamiselle

• turhaa maa- ja metsätalousalueiden mukaanottoa kaava-alueeseen tulee välttää


9

Yleiskaava-alueen rajaaminen

Yleiskaava-alueen rajaaminen

10

2. Maisematyöluvan tarve harkittava tarkkaan

• Lähtökohta: metsälaki riittää metsien hoitoon ja käyttöön yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisilla alueilla

• Hyväksyttyjen yleiskaavojen maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:än liittyen kunta linjaa päätöksessään ne metsätalouden työt, jotka ovat vaikutuksiltaan vähäisiä toimenpiteitä

› vähäisyyden määrittelyssä laaja kirjo • Maisematyölupa oltava hinnaltaan ja kustannusvaikutuksiltaan

kohtuullinen (vaihteluväli nyt muutama kymppi – yli tuhat euroa) • Maisematyölupa käsiteltävä kohtuullisessa ajassa ja voimassa

olo oltava riittävän pitkä • Maisematyölupa voidaan myöntää suunnitelmallista

metsänkäsittelyä varten 10 vuodeksi (maankäyttö- ja rakennuslaki 143 §)


Maisematyölupa case Sikosalo • Sikosalon saari kuuluu Lappeenrannan Läntisen saariston osayleiskaava-

alueeseen vuodelta 1987 • saari merkitty MU alueeksi, maisematyölupavelvoite • puukaupat tehtiin elokuu 2013, 26 ha/ n. 6 000 m3, kaupan arvo n. 300 000

€, 9 metsänomistajaa, kuusikoissa kirjanpainajatuhoja • naapurien kuuleminen talvi 2013/14 • kaupunki teki päätöksen maisematyöluvista toukokuu 2014 • Maisematyöluvasta tehtiin valitus Kuopion hallinto-oikeuteen kesäkuussa

2014 • Hallinto-oikeus kumosi Lappeenrannan kaupungin myöntämät

maisematyöluvat päätöksessä olevan muotovirheen perusteella syyskuu 2014

• kaupunki teki uudet päätöksen maisematyöluvista marraskuu 2014 • Kuopion hallinto-oikeuteen uusi valitus joulukuussa 2014 • prosessi kesken – odotetaan edelleen Kuopion hallinto-oikeuden päätöstä • metsänomistajat ja puun ostaja alkavat olla tuskastuneita tilanteeseen


3. Luo-alueet yleiskaavassa • Merkinnällä osoitetaan monenlaisia, säädöstaustaltaan

erilaisia kohteita

• rajataan perusteena olevan kohteen kannalta turhan laaja-alaisina ja alueelle asetetaan maisematyölupavelvoite (ml-, lsl-, liito-orava- ja muut arvokkaat luontokohteet)

=>Kaavamääräysten vaatimukset maisematyöluvasta aiheuttavat turhaa byrokratiaa

• Metsä- ja luonnonsuojelulain noudattaminen ja

sertifiointikriteereiden vaatimukset riittäisivät usein turvaamaan kyseiset luontoarvot.


Ote YM:n yleiskaavaoppaasta • Luo-kohteet

• Esimerkkejä ohjauskeinoista, joilla voidaan tukea monimuotoisuuden säilymistä:

› Alueelle voidaan antaa rakentamisrajoitus (MRL 43.2 §). › Alueelle voidaan määrätä toimenpiderajoitus. Maisemaa muuttavaa

toimenpidettä ei tällöin saa suorittaa ilman maisematyölupaa (MRL 43.2 §.)

• Metsien käyttöä ja hoitoa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeissä elinympäristöissä ohjaa metsälaki, joka suojelee mm. lähteiden, purojen, norojen ja pienten lampien lähiympäristöt.

• Metsälain 10 §:n mukaan monimuotoisuuden ja erityisen tärkeiden elinympäristöjen säilyttämiseksi metsiä on hoidettava siten, että edellytykset metsien biologiselle monimuotoisuudelle ominaisten elinympäristöjen säilymiselle turvataan.

• Metsälain 6 §:n mukaan silloin kun hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla.


Esitys luo-kohteidn merkinnästä

• Luo-kohteet merkitään pistemäisiä,

informatiivisina, numeroidaan ja luontoselvitykseen tarkempi kuvaus kohteesta


4. Vaikutusten arviointi metsäelinkeinon näkökulmasta MRL 39 §: ”Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle

tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.” MRA 1§: ”…Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta

voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset… luonnonvaroihin…”

Kaavoituksen metsätaloudellisten vaikutusten arviointi yleensä hyvin puutteellista

5. Kaavamerkintöjen ja määräysten vaihtelu Kunnittain, kaavoittain, etenkin vanhemmat


6. Kaava-aineistot eivät ole toistaiseksi olleet käytettävissä paikkatietomuotoisena › Liiteri-palvelun mahdollisuudet?

7. Kaavoissa käytettyjen selvitysten laadun vaihtelevuus

› Esimerkiksi metsälain 10 § -kohteiden tulkinnat › Rajoitteita epävarman tiedon pohjalta?


MAASEUTUELINKEINOT JA KAAVOITUS- SEMINAARI

07.04.2016 Mikkeli

Pekka Häkkinen

KAAVAHIERARKIA

Pekka Häkkinen

MAAKUNTAKAAVA

• Etelä-Savon maakuntakaava (vahvistettu 4.10.2010) • Tuulivoimaa käsittelevä Etelä-Savon 1.

vaihemaakuntakaava (vahvistettu 3.2.2016) • Entisen Suomenniemen kunnan osalta Etelä-Karjalan

maakuntakaava (vahvistettu 21.12.2011) • 2. vaihemaakuntakaava • käsiteltävinä teemoina mm. luonnonvarat, vähittäiskaupan

suuryksiköt, arvokkaat maisemat ja kulttuuriympäristöt sekä joukko muita voimassa olevan kaavan päivityksiä eri maankäyttöteemoissa

• kaavan valmisteluaineisto (luonnos) nähtävillä 1.2.-11.3.2016

Pekka Häkkinen

http://www.esavo.fi/etela-savon_maakuntakaavaEtelä-Savon maakuntakaava (2010)

http://www.esavo.fi/etela-savon_maakuntakaava#Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaava (2016)

http://www.esavo.fi/etela-savon_maakuntakaava#Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaava (2016)

http://www.esavo.fi/etela-savon_maakuntakaavaEtelä-Karjalan maakuntakaava (2011)

http://www.esavo.fi/etela-savon_maakuntakaavaEtelä-Karjalan maakuntakaava (2011)

http://www.esavo.fi/vaihemaakuntakaava2

ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVAN KOHDELUETTELO

MAA- JA METSÄTALOUTEEN VAIKUTTAVAT KAAVAMERKINNÄT

• Kulttuuri ympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta arvokkaat alueet (ma)

• Arvokkaat harjualueet tai muut geologiset muodostumat (ge) • Tärkeät tai muut vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet

(pv) • Natura 2000- verkostoon kuuluvat tai osoitetut alueet (nat) • Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet

(luo) • Suojavyöhykkeet (sv) • Perinnemaisema-alueet ja hiljaiset alueet

Pekka Häkkinen

MAA- JA METSÄTALOUTEEN VAIKUTTAVAT ALUEVARAUSMERKINNÄT

• Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M) • Maa-ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityistä ulkoilun

ohjaustarvetta (MU) • Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet, joilla on erityisiä

ympäristöarvoja (MY) • Virkistysalueet (V) • Suojelualueet (S) • Luonnonsuojelualueet (LS) • Muinaismuistoalueet (SM)

Pekka Häkkinen

MAA- JA METSÄTALOUTEEN VAIKUTTAVAT VIIVAMAISETMERKINNÄT

• Ulkoilu- ja moottorikelkkareitit • Viheryhteystarve • Johtokäytävät (V,JV,S) • Maakuntakaavan velvoittavuus viranomaistoiminnassa

MRL 32.2 §. Maakuntakaavan viranomaisvaikutus koskee tietyiltä osin muun muassa metsäkeskuksia ja Metsähallitusta. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon.

Pekka Häkkinen

YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET JA SELVITYKSET (MRL 39 §)

• Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään.

• Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon MRL 39.2 §:n sisältövaatimukset

• Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

• Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa

Pekka Häkkinen

LUONTOSELVITYS

• Tehdään ennen kaavan laadinnan aloittamista yleensä konsultin toimesta. • Maastokatselmuksen oikea ajoittaminen tärkeää selvityksen laadun

vuoksi. ⁻ Liito-oravat maalis-huhtikuu, viitasammakot huhti – toukokuu, linnusto

toukokuu, kasvit kesä – heinäkuu, lepakot elokuu. ⁻ Lisäksi selvitetään, luontotyypit, kasvillisuus, mahdolliset

luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilakikohteet, uhanalaiset tai silmälläpidettävät lajit sekä alueellisesti uhanalaiset lajit.

• Tehdyt selvitykset löytyvät kunnan nettisivuilta kaavojen selvitysaineistosta.

• Muita selvityksiä kaavojen yhteydessä ovat mm: rakennuskanta, maisema, kulttuuriympäristö, yhdyskuntarakenne, muinaismuistot, vedenalainen arkeologia, liikenne, melu, varjostus , tutka, radiotaajuushäiriöt

Pekka Häkkinen

LUONTOSELVITYS KARTTA

Pekka Häkkinen

RANTAOSAYLEISKAAVA (1/2)

Pekka Häkkinen

RANTAOSAYLEISKAAVA (2/2)

Pekka Häkkinen

RANTAOSAYLEISKAAVAN MERKINNÄT JA

MÄÄRÄYKSET

Pekka Häkkinen

ROYK:N MAA- JA METSÄTALOUTEEN VAIKUTTAVAT MERKINNÄT

Pekka Häkkinen

MAISEMATYÖLUPA (MRL 128 §) Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa (toimenpiderajoitus): 1) asemakaava-alueella; 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä 3) alueella, jolla on voimassa 53 §:ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty. Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Lupa ei ole myöskään tarpeen, jos toimenpide perustuu maantielain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan. (2.2.2007/112) Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa-ainesten ottamiseen, johon tarvitaan maa-aineslaissa (555/1981) tarkoitettu lupa.

Pekka Häkkinen

TOIMENPIDERAJOITUKSEN ULKOPUOLELLE JÄÄVÄT TYÖT

• Puun kaatamiseen ei tarvitse maisematyölupaa rakennusvalvonnasta, jos toimenpiteen voi katsoa olevan vähäinen MRL 128 §.

• Puun kaatamisen vähäisyyttä voi arvioida seuraavasti: – Muuttaako puiden kaataminen maisemaa; onko kyse harvennuksesta ja jääkö

alueelle vielä puita? Harvennus on yleensä toimenpiteenä vähäinen. – Yksittäisen puun kaataminen pientalotontilta on yleensä vähäistä eikä edellytä

lupaa, isoilla tonteilla voi kaataa useampiakin puita. – Kuuluuko kaadettava puu puukujanteeseen tai puuriviin, jolla on maisemallista

merkitystä tai merkitystä melun/pölyn suojana? – Onko puu suuri kaupunkimaisemasta erottuva tai suojeltu. – Puiden kaatamiseen ryhtyvä arvioi toimenpiteen vähäisyyden ensisijaisesti itse. – Mikäli puu on ympäristölleen vaarallinen, on kiinteistön haltijan tai omistajan

ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Pekka Häkkinen

MAISEMATYÖLUVAN KÄSITTELY PIEKSÄMÄELLÄ

- Maisematyöluvan myöntää rakennustarkastaja - Käsittelyaika noin 3-4 viikkoa - Kohteeseen tutustuminen - Lausunnot ELY, maakuntaliitto, Savonlinnan maakuntamuseo - Tarvittaessa neuvottelut luvanhakijan kanssa - Luvan hinta 150 € +naapurien kuuleminen - Asemakaava-alueella lisäksi puutarhurin lausunto 57 € - Lupa voimassa 3 vuotta. Suunnitelmallisessa metsänkäsittelyssä enintään 10 vuotta.

Pekka Häkkinen

MAHDOLLISUUKSIEN MAASEUTU

Pekka Häkkinen

Lähdetietoina käytetty: Maankäyttö ja rakennuslaki, Etelä-Savon maakuntakaava Naarajärven alueen ROYK. Valokuvat Lentokuva Vallas Oy, Pekka Häkkinen KIITOS !

Etelä-Savon ELY, Eero Korhonen, alueiden käytön ja luonnonsuojelun palvelut

1

KAAVAJÄRJESTELMÄ

Maaseudun näkökulmasta

9.5.2016

Etelä-Savon ELY, Eero Korhonen, alueiden käytön ja luonnonsuojelun palvelut 2

MRL:n kaavajärjestelmä

1.2.2016: YM ei enää vahvista maakuntakaavaa! 9.5.2016

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Sanalliset tavoitteet, valtioneuvosto 30.11.2000, tarkistus valtioneuvosto 13.11.08. Tavoitteena varmistaa valtakunnallisesti merkittävien

asioiden huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa.

Etelä-Savon ELY, Eero Korhonen, alueiden käytön ja luonnonsuojelun palvelut 3 9.5.2016

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön

laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja

luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset

aluekokonaisuudet


Maakuntakaava

Yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä Alueidenkäyttökysymykset, joiden käsittely

kuntakaavoituksen puitteissa ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista (liikenneväylät, suuryksiköt tms.) ”Yli ajan, yli rajan” Maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet Maakuntaliitto laatii ja hyväksyy, muutoksenhaku hallinto-

oikeus + KHO.


Maakuntakaavan sisältövaatimukset (1/3) Suunnittelun tavoitteet lähtevät maakunnan tarpeista MRL 28 § mukaiset sisältövaatimukset velvoittava

oikeusnormi / asettavat ”vähimmäisvaatimukset”:

6

Otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Huomioon maakunnan oloista johtuvat

erityistarpeet Sovitettava yhteen naapurimaakuntien

kaavoihin (mahd. mukaan) LSL:n mukaiset luonnonsuojeluohjelmat ja –

päätökset sekä maisema-aluepäätökset ohjeena laatimiselle

Maakuntakaavan sisältövaatimukset (2/3)

Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota:

7

1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen;

2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen;

3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin;

4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön;

Maakuntakaavan sisältövaatimukset (3/3)

Myös: alueiden käytön taloudellisuus Maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle ei kohtuutonta

haittaa

8

5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja

kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden

riittävyyteen.

Maakuntakaavan oikeusvaikutukset 32,33 §

Ohjausvaikutus muuhun suunnitteluun: ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleis- tai asemakaavaa; ja muillekin toimenpiteille

Viranomaisvaikutus: toimenpiteiden suunnittelussa ja päätöksen-teossa on otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista → suhde erityislainsäädäntöön

Syrjäyttämisvaikutus: mkk:lla on oikeusvaikutteisen yleiskaavan ja asemakaavan alueella vain ym. ohjausvaikutus

9

Ehdollinen rakentamisrajoitus: rakentaminen ei saa vaikeuttaa virkistys-, suojelu-, liikenne- ja teknisen huollon alueiden toteuttamista / nk. ”rahat tai lupa-periaate”; poikkeaminen mahdollista

Rakennuskielto: kaavan ehdotus-/hyväksymisvaiheessa, max. 2 v

Lunastaminen: erittäin harvinaista

Yleiskaava Tarkoituksena on kunnan tai sen osan

yhdyskuntarakenteen ja maankäytön ohjaaminen ja toimintojen yhteen sovittaminen Yksityiskohtaisen kaavoituksen perusta (paitsi

rantayleiskaava, kyläyleiskaava ja tuulivoimayleiskaava, jotka ohjaavat rakentamista suoraan) Voi olla oikeusvaikutteinen tai oikeusvaikutukseton

9.5.2016 Etelä-Savon ELY, Eero Korhonen, alueiden käytön ja luonnonsuojelun palvelut 10

Y-kaava on monipuolinen suunnitteluväline!

11

(Rakennemallit)

Strateginen yleiskaava Yleispiirteinen aluevarausyleiskaava

Yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava

Yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava, joka ohjaa suoraan rakentamista ja maankäyttöä → mahdollistaa suoraan rakennusluvan

Lähde: Yleiskaavan sisältö ja esitystavat -opas YM, 2001.

Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon,

sekä: – Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen

kestävyys; – Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; – Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; – Mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen

liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla;

– Mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön.


Yleiskaavan sisältövaatimukset – Kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; – Ympäristöhaittojen vähentäminen; – Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen

vaaliminen; sekä – Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Edellä tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.


Yleiskaavan oikeusvaikutukset 43 §

Ohjausvaikutus suunnitteluun Viranomaisvaikutus: ei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. Syrjäyttämisvaikutus: korvaa aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei

kaavassa toisin määrätä. Ehdollinen rakentamisrajoitus: Rakennusta ei saa rakentaa siten, että vaikeute-

taan yleiskaavan toteutumista. Rakennuslupa on kuitenkin myönnettävä, jos luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai muu julkisyhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. (”rahat tai lupa”)

Rakentamisrajoitus: voidaan määrätä, ettei yleiskaava-alueella tai sen osalla saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista Tällöin ei sovelleta, mitä 1 momentissa säädetään. Yleiskaavassa voidaan myös määrätä, ettei maisemaa muuttavaa toimenpidettä saa suorittaa ilman 128 §:ssä tarkoitettua lupaa (toimenpiderajoitus).

Määräaikainen rakentamisrajoitus: voidaan erityisellä määräyksellä kieltää käyttämästä rakennustoimintaan tarkoitettua aluetta enintään viiden vuoden aikana muuhun rakentamiseen kuin maatalouden ja muiden siihen verrattavien elinkeinojen tarpeita varten.

14

Rantojen suunnittelutarve

Ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai erityisesti rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Jos kaavaa ei ole, rakentamiseen tarvitaan poikkeamispäätös.

Sama koskee myös laajempaa ranta-aluetta, jolla pääasiassa rantaan tukeutuvan loma-asutuksen järjestäminen muodostaa suunnittelutarpeen.

15

Ranta-alueiden erityiset sisältövaatimukset Suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu

rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön Luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet,

vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon Ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta

aluetta.


Kyläyleiskaava

Kylä-alueella, johon ei kohdistu merkittäviä rakennuspaineita Voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan, jona aikana

sen perusteella voidaan myöntää luvat enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen Ei esimerkiksi kaupunkien lievealueiden

suunnitteluun tarkoitettu


Ranta-asemakaava

Pääasiassa loma-asutuksen järjestämistä varten Ainoa kaava, joka laaditaan maanomistajan toimesta Menettely ja merkinnät asemakaavaa vastaavat Ranta-asemakaavoituksen merkitys vähentynyt

rantayleiskaavoituksen etenemisen myötä, yhä tarpeen esim. tehokkaan matkailurakentamisen yhteydessä. Maisematyöluvan tarve.


MRL ja muu lainsäädäntö

Pääsääntö: Erityislainsäädäntö (Luonnonsuojelulaki, muinaismuistolaki) menevät ohi maankäyttö- ja rakennuslain, eli niistä johtuvat rajoitteet yms. on aina huomioitava.


Käyttötarkoituksen muutokset Etelä-Savossa 2000-2013, yhteensä 367 kpl. Kuntien poikkeamislupia


0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

50

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Kaavojen huomioon ottaminen puunkorjuussa ja metsänkäsittelyssä Jari Dozzo Maankäyttöpäällikkö, Itä-Suomi

Maaseutuelinkeinot ja kaavoitus – seminaari

| © UPM

Kaavoitus ja metsätalous

• Kaavoitus on tarpeellista, hyödyllistä ja välttämätöntä, mutta… Ei saa tarpeettomasti:

• rajoittaa • hankaloittaa • aiheuttaa kustannuksia

• Kaavoitus ei ole oikea väline ohjata metsätalouden harjoittamista

Internal 2

| © UPM

Kaavamerkinnät ja määräykset

• Epämääräiset ja tarpeettomat kaavamerkinnät aiheuttavat hämmennystä ja erilaisia tulkintoja.

• potentiaaliset liito-orava ja metsälakikohteet • ”aluetta saattavat koskea ls-lain määräykset” • onko esim. rantakallio maisemallisesti arvokas jos vastaavat ovat

hyvin yleisiä alueella? • ei merkintöjä tarpeettomasti ja kaiken varalta!

• Kerrotaan selkeästi mikä on kielletty muu toiminta on

alueella lakien mukaisesti sallittua. • Kaikki voimassa olevat kaavakartat ja merkinnät sähköiseen

muotoon

Internal 3

| © UPM

Maisematyölupa ranta-asemakaavan M-alueella

• Onko tarpeellinen ollenkaan? Ei ole, koska toimintaa ohjataan ja säännellään jo riittävästi – metsälaki – sertifiointi, (PEFC/FSC) – hyvän metsänhoidon suositukset

Internal 4

| © UPM

Maisematyölupa ranta-asemakaavan M-alueella

Näkemyksiä nykytilanteesta kentän toimijoilta • turhaa: byrokratiaa, lisätyötä, kustannuksia • epäyhtenäinen käytäntö eri kunnissa • hankalat hakulomakkeet • pitkä käsittelyn kestoaika • kallis hinta • lupa myönnetään aina lähes hakemuksen mukaisena

Tarpeellisuuden määrittäminen ja vaikutuksen vähäisyys

• taimikon hoito ja harvennushakkuut • tulkintojen ja ohjeiden yhtenäistäminen

Internal 5

| © UPM

Yhteenveto

Maisematyölupa ranta-asemakaavan M-alueella • tarpeellisuus? - Vähintään tapauskohtainen harkinta

tarpeellisuudesta jo kaavan laatimisen yhteydessä • nopea sähköinen hakumenettely viranhaltijapäätös • lupa astuu voimaan 2 vk hakemuksen jättämisestä. • sama menettely läpi valtakunnan

Kaavamerkinnät ja määräykset • merkintöjen ja määräysten valtakunnallinen harmonisointi • tarpeettomat ja epämääräiset merkinnät pois • suojelumerkintä toteutuskeino ja rahoitusta oltava

sovittu

Internal 6

maaseutuelinkeinot ja kaavoitus-seminaari 7.4.2016 mikkeli

Education