1

Lausunnot ja mielipiteet vastineineen luonnoksesta 26.2.2019

Kaakkois-Pirkkalan osayleis-kaava

2

SISÄLLYSLUETTELOSISÄLLYSLUETTELO 2TIIVISTELMÄ 8

PÄÄTÖKSET 9

KAAVAN LAATIJAN VASTINE PALAUTTEESEEN 10

MUUTOKSET OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEEN 17

LAUSUNNOT 191. Pirkanmaan ELY-keskus 19

2. Tampereen Kaupunkiseutu 25

3. Pirkanmaanliitto 26

4. Pirkanmaan Maakuntamuseo 31

5. Tampereen kaupunki 33

6. Pirkanmaan kuluttajat 35

7. Pirkkalan omakotiyhdistykset 37

8. Liikennevirasto 38

9. Finnavia 43

10. Lempäälän kunta 40

11. Pirkkalan Vihreät 41

12. Pirkkalan Ympäristöyhdistys ry 43

13. Puolustusvoimat 48

14. Toivion omakotiyhdistys 50

15. Elisa Oyj 105

16. Jysmän vesiosuuskunta 105

17. Keskustan pirkkalan paikallisyhdistys 106

18. Pirkkalan lintutieteellinen yhdistys 108

19. Pirkkalan Hiihtäjät 110

20. Pirkkalan Sosiaalidemokraatit 111

21. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry 113

22. Tampereen polkupyöräilijät 115

23. Toivion koulun vanhempainyhdistys 118

24. Pirkkala-Seura ry 120

25. Vanhusneuvosto 121

3

MIELIPITEET 122

26. Aaltonen Ilkka ja Niinistö Katariina 122

27. Andersson Jarmo 124

28. Andersson Maarit 125

29. Bragge Kaisa 126

30. Bragge Sakari 128

31. Brander Hillevi ja Halonen Heikki 129

32. Brander Hillevi 130

33. Elo Maria 132

34. Färm Meeri ja Jorma 134

35. Hakkola Aino ja Aapo 135

36. Hakkola Sari 135

37. Halonen Heikki 137 38. Hietikko Henna 138

39. Hietikko Marita 139

40. Hietikko Pekka 140

41. Hilden Harri 140

42. Hilden Sanna 143

43. Holma Tapani 146

44. Huhdanpää Taija 146

45. Huhtanen Matti ja Inkeri 148

46. Hynnä Pauli 150

47. Hyvärinen Marketta ja Vesa 152

48. Hyvönen Johanna 157

49. Jalaskoski Susanna ja Henri 158

50. Jeromaa Kimmo 160

51. Jeromaa Kirsi 161

52. Jokinen Marja ja Eero 163

53. Jämiä Leena 163

54. Kaartinen Katja 164

55. Kaartinen Petri 165

4

56. Kaila Jouni 166

57. Kaila Kristiina ja Jouni 167

58. Kallio Merja ja Kalervo 172

59. Kangas Pertti,Katri,Oskari ja Alma, Honkala Paulli ja Maija 174

60. Kannisto Heikki 175

61. Kaukonen Juha 176

62. Kemppainen Kimmo 176

63. Kiinteistö Oy Pontus 177

64. Kiminki Lasse 178

65. Kontiainen Antti 178

66. Korpela Katja 179

67. Latva-Kivistö Riitta 180

68. Lehtinen Satu 181

69. Lehtinen Timo 182

70. Lehtonen Mari ja Jarno, Lehtonen Mikke, Lehtonen Jooa,

Oksman Aatu, Oksman Aada 183

71. Leppänen Riikka ja Olli 188

72. Majuri Heidi 189

73. Malin Tuula 190

74. Mustalahti Raija 192

75. Mäkinen Sari ja Kokko Pentti 192

76. Niemimuukko Ukri 193

77. Nieminen Maija 194

78. Nummela Mimosa 195

79. Nygren Ari ja Eila 195

80. Näsi Kati 197

81. Olkinuora Matti 198

82. Paksu Harri 199

83. Pallonen Ilkka ja Laura, Norppa Olli ja Anna 200

84. Palmroth Harri 203

85. Pasanen Reetta, Toivonen Elina, Toivonen Hannu, Hämäläinen Miia,

Jalonen Pasi, Majuri Heidi, Majuri Matti, Pyykönen Kimmo 203

5

86. Patrikainen Toni 215

87. Peltonen Liisa 216

88. Piipponen Heli ja Hannu 217

89. Pirhonen Matti 218

90. Pitkänen Heikki 220

91. Pitkänen Jaakko 222

92. Pitkänen Leena 226

93. Pitkänen Merja ja Risto 230

94. Pouhakka Martta 230

95. Raisamo Roope ja Susanna 231

96. Rajala Tuuli 232

97. Reini Marjut 233

98. Repo Ville 234

99. Repo Sirpa 236

100. Roiha Tarja 238

101. Rontu Mikko 239

102. Röytiö Aarre 240

103. Röytiö Helmi 240

104. Röytiö Jaana 241

105. Salmela Timo 241

106. Salminen Ritva ja Olli-Matti, Wahlberg Tanja ja Tuomas 242

107. Salminen Seppo ja Helena, Hoppu Petri ja Päivi 243

108. Salomaa Markku ja Eva 244

109. Savolainen Heikki ja Eija 245

110. Seljamo Pinja 246

111. Seljamo Santtu 249

112. Seppänen Mika ja Maija 250

113. Sinisalo Raija 251

114. Soini Tapio 252

15. Suominen Pekka ja Sari 252

116. Syvälahti Erno 254

117. Tefke Pirkko ja Risto 255

6

118. Tuurala Illka 256

119. Törmä Minna 265

120. Vehmas Juha 266

121. Vehmaskoski Tapio 267

122. Wendorf Taina 268

123. Vesamäki Ilmo ja Tiina 269

124. Varis Raija 270

125. Virtanen Hanna 277

126. Virtanen Tarja ja Pertti 272

127. Virtanen Tuomas 274

128. Viskari Hanna 274

129. Vuorinen Tiia 275

130. Välimäki Raimo ja Pirjo 277

131. Hirvonen Eila ja Veikko 277

132. Hirvonen Panu 277

133. Kivi Mikko ja Valkokivi Heli 277

134. Koskela Pekka ja Elina 277

135. Ora Aska ja Ulla-Maija 277

136. Pyykönen Ari 277

137. Pyykönen Inka-Tuuli 277

138. Pyykönen Pyry-Valtteri 277

139. Rantala Riitta-Liisa 277

140. Roiha Tarja 277

141. Stanovsky Victor 277

142. Väänänen Paavo ja Marja-Terttu 277

MIELIPITEET / EHARAVA 279

143. Altonen 279

144. Nygren Ari 280

145. Huhtanen Matti 282

146. Jansson Janina 282

147. Lindholm Tommi 283

7

148. Kontio Terhi 284

149. Hakkola Sari 285

150. Kuisma Virpi 286

151. Huhtanen Matti 287

152. Myllymäki Pasi 287

153. Eikrem Jenni ja Sten-Vidar 288

154. Uusitalo Anu 292

155. Peltoniemi Sari 293

156. Lehtiniemi Sanna 293

157. Kolehmainen Osku 294

158. Niskakangas Veli-Matti ja Minna 294

159. Hilden Harri 296

160. Kallioluoma Elina 296

8

TIIVISTELMÄ

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan luonnosmateriaali oli nähtävillä 24.1.2018-7.3.2018. Kaavasta pystyi jättämään mielipiteen myös Internetin kautta. Nähtävilläoloikana saatiin kaavaluonnokses-ta 25 lausuntoa ja 134 mielipidettä. Osassa mielipiteitä voi olla useamman henkilön allekirjoitus. Osayleiskaavaluonnos oli esillä julkisuudessa lehdistössä ja mielipidekirjoituksissa laajasti.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavasta pidettiin kaksi yleisötilaisuutta 31.1.2018 Toivion koululla ja 22.2.2018 Nuolialan koululla. Nuolialan koululla oli järjestetty myös lastenhoitomahdollisuus. Kaa- vanlaatijalla oli kaksi päivystysaikaa; päivällä ja illalla, 6.2.2018 ja 20.2.2018 jolloin pystyi ilman ajanvarausta tulla keskustelemaan kaavaluonnoksesta Pirkkalan kunnan Partolan toimipisteessä. Monet kävivät myös muuna ajankohtana keskustelemassa suunnittelukysymyksistä.

Lausunnoissa esille nousivat maakuntakaavaan osoitettujen virkistysalueiden ja maakuntakaava- merkintöjen turvaaminen, kaavan mitoitukselliset kysymykset, luontokohteiden täsmentäminen, muinamuistokohteiden täsmentäminen sekä lisääminen. Mielipiteissä esille nousi samoja kohtia kuin lausunnoissa; osallistamismahdollisuudet kaavaprosessissa, mitoitus, liikenneverkosto ja vir-kistysmahdollisuudet olivat useassa mielipiteessä esitettyjä kohtia.

Kaavan laatija kiittää vilkkaasta keskustelusta ja runsaasta palautteesta. Jokainen mielipide on arvokas ja vaikuttaa kaavaa ehdotukseksi vietäessä. Johtuen useiden mielipiteiden samankaltai- suudesta, kaavoittaja on laatinut yleisen vastineen johon viitataan yksilöidyissä kaavan laatijan vastineissa. Vastineita on ollut laatimassa arkkitehti Pauliina Pelkonen 22.11.2018 saakka, jonka jälkeen kaavaprosessin vetovastuuseen siirtyi arkkitehti Santeri Kortelahti. Liikennekysymyksissä asianantuntijana ovat olleet DI Maiju Lintusaari ja Sitowisen liikennesuunnittelu- ryhmä sekä DI Tuomas Miettinen ja FCG Suunnittelu ja tekniikka liikennesuunnitteluryhmä. Luontokysymyksissä on vastineissa auttanut biologi Marja Nuottajärvi, FCG Suunnittelu ja tekniikka sekä Ulla Helimo, ympäristötarkastaja, biologi, Pirkkalan kunta. Kaavataloudellisissa kysymyksissä on hyödynnetty kaavaa varten teetettyä Kunta taloudellisten vaikutusten arviointia, asiantuntijana Jan Tvrdy, FCG Suunnittelu ja tekniikka.

Kaavaluonnoksen nähtävilläolon jälkeen on perustettu vuorovaikutuksen ja tiedottamisen lisäämi- seksi Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan osallisryhmä. Kaikki osallisryhmästä kiinnostuneet ta-hot (yhdistykset ym) otettiin osallisryhmään mukaan. Osallisryhmä kokoontui ensimmäisen kerran 19.4.2018 ja toistamiseen 7.2.2019 Pirkkalan kunnan Partolan toimipisteessä.

9

PÄÄTÖKSET

Kaavatyö vireille Kunnanhallitus 29.9.2014

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristölautakunta 20.10.2015Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 28.10-26.11.2015

Luonnos

Yhdyskuntalautakunta 13.12.2017 Kunnanhallitus 15.1.2018

Luonnos nähtävillä 24.1-7.3.2018

10

1. Maankäyttö ja rakennuslaki sekä vuoro-vaikutus

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaa on suunni-teltu maankäyttö- ja rakennuslain vuorovaikutus-pykälien sekä muiden MRL:n mukaisten pykälien mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 28.10- 26.11.2015. Samaan aikaan oli Internetissä eHarava kysely alueen käyttäjille alueen tärkeistä paikoista ja häiriöteki-jöistä. Kyselyssä sai jättää myös avoimia vasta-uksia kaavoitusprosessista. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty kaavaluonnosta laatiessa; tärkeitä paikkoja on säästetty ja häiriötekijöihin on etsitty ratkaisuja.

Asukaskyselyn tulokset julkaistiin Pirkkalan kun-nan Internetsivuilla ja kaavan laatija kävi esittele-mässä tuloksia ja keskustelemassa Toivion oma-kotiyhdistyksen kokouksessa 18.5.2016.

Kaavaluonnos eli mrl:n § valmisteluvaihe on asukkaiden kuulemista ja vuorovaikutusta varten osoitettu kaavaprosessin tärkeä vaihe, joka oli nyt ko. kaavaprosessissa kyseessä. Avoimeen ja vuorovaikutteiseen kaavaprosessiin kuuluu, että suunnitelmat ovat kaikille yhtäaikaisesti jul-kisesti nähtävillä ja kaikilla on mahdollisuus jät-tää kaavasta mielipiteensä ja ne kirjataan julki-sesti kuntaan tulleiksi. Suunnitelma koskee koko Pirkkalan kuntaa ja Pirkkalan kehitystä, ei aino-astaan Toivion alueen asukkaita.

Suurin osa palautteen antajista asuu vanhan Toi-vion alueella. Tämä on ymmärrettävää sillä esi-tetyt muutokset koskevat ensisijaisesti Toivion lähialuetta sekä Sääksjärven aluetta. Suunnitel-man aikajänne on kuitenkin niin laa- ja, että muu-tos ei tapahdu lähitulevaisuudessa eikä edes kahdenkymmenen vuoden kuluttua ole kaikki valmiina alueen suunnitelmien osalta. Rakenta-minen ajoittuu 2020-luvun loppuun/2030-luvun alkuun aikaisintaan. Tätä ajoitusta vasten on tär-keää, että asukkaat ymmärtävät aikajänteen ja kokonaissuunnitelman tärkeyden alueella. Kos-ka suunnitelman toteutus alkaa vasta kymmenen

vuoden kuluttua ja jatkuu vuosikymmeniä, ollen täysin kiinni kunnan päätöksistä kasvuvauhdin ja kehittymisen suhteen, muutos tulee olemaan hallittua. Vanhaan Toivioon ei ole esitetty merkit-täviä muutoksia, eikä edes lisääntyvää liikennet-tä.

Muutos on ennenkaikkia mahdollisuus kasva-vassa kunnassa ja kaupunkiseudulla. Lähialu-eiden asukkaiden muutosvastarinta on ymmär-rettävä ja toistuu kaikissa kaavasuunnitelmissa kaikilla tasoilla kaupunkiseudulla. Tavoitteena näyttääkin monessa mielipiteessä olevan, että alueelle ei osoitettaisi yhtään uutta rakenta-mista tai että yleiskaavan tulisi mahdollistaa maksimissaan 2500 asukasta. Tavoite on toki mahdollinen, mutta ei millään tavalla järkevää yhdyskuntarakennetta kaupungistuvalla, kas-vavalla kaupunkiseudulla. Myös monessa mie-lipiteessä kirjoitetaan uuden asutuksen tulevan liian lähelle olemassa olevaa rakentamista. Ns. puskurivyöhykkeitä ei vaadita missään laissa tai määräyksissä. Tällainen kuitenkin on asukkai-den toiveesta Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaa-vaan uuden ja vanhan rakenteen välille osoitettu kaavasuunnitelmassa OAS- kuulemisvaiheen palautteen perusteella. Kun asukas ostaa talon asemakaavoitetulta alueelta, jossa vieressä on kaavoittamatonta aluetta, ei voida olettaa, että maisema vieressä ei tulisi muuttumaan tai sen jälkeen kun asukas on muuttanut alueelle tai ra-kentanut talonsa, kukaan muu ei sitä enää saisi tehdä.

KAAVAN LAATIJAN YLEINEN VASTINE PALAUTTEESEEN

11

2. Mitoitus, Maakuntakaava ja rakennemalli

Alueen potentiaali Pirkkalan kunnan yhdyskun-tarakenteessa sekä Tampereen kaupunkiseu-dun kaupunkirakenteessa tulee hyödyntää. Alue tulee suunnitella kokonaisuutena. Alueen ra-kentumisen aikajänne ja kehittyminen vie useita vuosikymmeniä. Alue on Pirkkalalle pitkäjänteis-tä ja kestävää varautumista tulevaan kasvuun. Kasvuvauhdin ollessa täysin Pirkkalan kunnan päätettävissä.

Mitoituksesta monet ovat kertoneet, että asuk-kaille on luvattu 2500 asukasta. Tällaista asu-kasmäärää ei missään ole asetettu kaavan vi-ralliseksi tavoitteeksi eikä tällaista asukamäärää ole missään luvattu tai kirjoitettu osayleiskaa-vaa suunniteltaessa (kts lehtileike Pirkkalainen 13.5.2016). Ko. asukasmäärätavoite ei ole pe-rustektua tavoiteltaessa julkisen liikenteen sekä palvelujen kehittämistä alueella, tiivistä rakenta-mista, järkevää ja kokonaisuuteen perustuvaa yhdyskuntarakennetta suunnittelualueella. Mitoi-tusta tarkennetaan aluevarauksien täsmentyes-sä kaavaehdotukseen.

Tavoitteellinen ja laskennallinen asukasmäärä on alentunut muutosten myötä osayleiskaavaeh-dotukseen.Osayleiskaavaehdotuksen mitoituk-sellinen asukasluku on n. 8000-9000 asukasta, käsittäen A-1 ja A-2 aluevaraukset, eli pohjois-osan alueesta. Eteläosan /res -alueiden osalta mitoitusta ei ole määritelty. Lopulta asemakaa-voituksella ratkaistaan yksityiskohtaisesti raken-nusoikeudet ja asukasmäärät ja siinä vaiheessa mitoitusluku voi suurentua tai pienentyä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on ker-rottu, että alue tulee olemaan merkittävä asutuk-sen kasvualue Pirkkalassa ja että asukasmäärä tarkentuu suunnittelun edetessä. Ilman tarkem-pia alueen potentiaalin ja rakentamisalueiden selvityksiä ei asukasmäärää ole mahdollista edes osoittaa Tampereen kaupunkiseudun ra-kennemallissa määritelty asukasmäärä 2500 on ilman tarkempia selvityksiä ja suunnitelmia osoi-

tettu ohjaava, oikeusvaikutukseton, määrite. Ra-kennemallissa on myös merkintä ”Merkittävästi kehitettävä työpaikka/asuinalue” ko. suunnitte-lualueen kohdalla. Rakennemalli on monessa kohdassa, varsinkin Pirkkalan kunnan alueella, ristiriitainen Maakuntakaava 2040:n kanssa ja sitä ollaan päivittämässä.

Rakennemallissa on mm. osoitettu Sankilan pel-toalue merkittäväksi asutuksen laajenemisalu-eeksi, joka taas maakuntakaava 2040:n mukaan ei ole mahdollista. Vaatimus, että sekä raken-nemallia että maakuntakaavaa noudatetaan, on mahdotonta. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoi-tusta MRL 32 §:n mukaisesti ” Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaa-vaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteut-tamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vai-keuteta kaavan toteuttamista.”

Pirkanmaan maakuntakaavaa on laadittu yh-täaikaisesti Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava- suunnittelun kanssa; se on laadittu mittakaa-vassa 1: 100 000 käsittäen koko Pirkanmaan, kun taas Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaa on laadittu mittakaavassa 1: 10 000. Selvitykset ja maasto ovat pienimittakaavaisessa suunnitte-lussa tarkemmalla tasolla. Maakuntakaava on strateginen, ei aluevarauskaava ja sitä tulkitaan ja tarkennetaan tarkempiin suunnitelmiin. Kaa-voituksen lainvalvontavastuu on Pirkanmaan ELY-keskuksella. ELY-keskus on lausunnossaan luonnoksesta todennut että ”pitää Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan lähtökohtia valtakun-nallisia, maakunnallisia ja seudullisia tavoit-teita tukevina.” Maakuntakaavan tekemisen yhteydessä on kokoonnuttu viranomaisten kes-ken ko. osayleis- kaavatyön takia mm. 4.11.2015 ja 24.5.2017.

Maakuntakaavan määräävä kehittämisaluemer-

12

kintä ”kaupunkiseudun keskusakselin kehittä-misvyöhyke” ja sen määräys, jossa aluekoko-naisuutta tulee kehittää määräyksen mukaan hyvin saavutettavana ja monipuolisena yritystoi-minnan, asumisen sekä kaupallisten ja julkisten palvelujen alueena. Aluetta tulee kehittää tiiviis-sä yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. Maankäytön suunnittelussa tulee tavoi-tella tiivistä ja sekoittunutta yhdyskuntarakennet-ta sekä edistää toimintojen saavutettavuutta kä-vellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä,” on otettu tarkempaan suunnitteluun Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan suunnittelua määrääväksi oh-jenuoraksi. Mitoitus on pyritty määrittelemään näiden ohjenuorien kautta niin, että alueelle on mahdollista osoittaa maakuntakaavan kehittä-misvyöhykkeen mukaisesti hyvät joukkoliiken-teen kehittämismahdollisuudet sekä lähipalvelu-ja, jotka mahdollistavat sekoittuneen rakenteen ja lyhyet asiointimatkat palveluihin.

Joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksien yleisenä mitoitusohjeena pidetään 20 as/ha. Tampereen joukkoliikenteen kanssa käydyissä neuvotteluissa on joukkoliikenne kertonut että 1000 asukkaan lisäyksellä, alueelle saadaan yksi harva bussislinja 50 % kunnan subventiolla eli se on taloudellisesti kannattamaton asukas-määrä joukkoliikenteen kannalta. Monipuoliset lähipalvelut kehittyvät ainoastaan tarpeeksi ison käyttäjäkunnan kautta. Kannattavan lähikaupan mitoitusohjeena on 3000 asukasta/lähikauppa. Erikoisliikkeet tarvitsevat huomattavasti isompia asukasmääriä.

Lentomelualueet Pirkanmaan maakuntakaava 2040.stä on tarkistettu yhteistyössä myös Finavi-an kanssa.

3. Viheralue ja luontoarvot, kestävä kehitys

Useassa mielipiteessä esille tuotu viheralueiden riittävyys on erittäin tärkeä suunnittelukysymys. Yleiskaavoituksessa ja uutta suunniteltaessa tuleekin katsoa kokonaisuuksia ja huomioida riittävät virkistys- ja viheralueet. Yhtenäiset virkistysalueet, hyvä lähivirkistysalueiden saavutettavuus ja luontoarvojen huomioiminen ovat tärkeitä. Kaavaa laadittaessa on tehty useita luontoselvityksiä, joita on jatkettu kaavaluonnoksen jälkeen. Luontoarvot on pyritty säilyttämään ja huomioimaan suunnittelussa parhaalla mahdollisella tavalla.

Asuinaluevarauksia osayleiskaavaehdotukseen supistetaan, jotta suunnitelma varmistaa yhtenäiset virkistys- ja luontoalueet varsinkin Taaporinvuoren ja Iso Naistenjärven välillä. Seudullista virkistysaluetta tullaan kehittämään seudullisen saavutettavuuden (joukkoliikenne, pyöräily, kävely), esteettömyyden, opasteiden, levähdyspaikkojen, luontopolkujen, reitistön ja valaistuksen osalta edelleen. Osayleiskaavaehdotuksessa on muutosten jälkeen 380 ha virkistysalueita. Pirkkalan taajamayleiskaava-alueesta virkistysalueita on 32,5 % maapinta-alasta, kun Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaehdotuksessa vastaava osuus on 53 %.

Kuten useissa mielipiteissä ja lausunnoissa on todettu, alueen virkistyskäyttö on kasvanut ja vierailijamäärien oletetaan lisääntyvän entisestään tulevaisuudessa. Alueella on potentiaalia luontopohjaiselle turismille sen lisäksi, että se tuo kuntalaisille virkistäytymismahdollisuuksia. Erityisesti kaupunkien läheisillä alueilla, joissa metsien kävijämäärät voivat olla suuriakin, on kiinnitettävä huomiota polkuverkoston suunnitelmallisuuteen, minkä kaavaa mahdollistaa. Virkistyskäyttö tulee ohjata ja toteuttaa siten, että sillä on pienin mahdollinen negatiivinen vaikutus luontoarvoille. Epävirallisilla poluilla on todettu olevan negatiivisia vaikutuksia metsien luontoarvoihin

13

ja ekosysteemien terveyteen pitkällä aikavälillä.

Luontoarvoalueet ja virkistysalueiden kaavamääräykset mahdollistavat alueen säilymisen metsäisenä ja virkistyskäytössä myös tuleville sukupolville. Jatkosuunnittelussa kiinnitetään kaavamääräyksissä vielä huomiota ekosysteemipalveluihin, erityisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen sekä metsien ja soiden hiilinieluina toimimiseen. Tärkeimmät luontokohteet on pyritty turvaamaan lisäämällä kaavaan uusi suojelualuevaraus. Osayleiskaavaa on suunniteltu ilmastotietoisen ja kestävän kehityksen kaavoituksen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Jatkosuunnittelussa kiinnitetään vielä lisähuomiota kaavamerkintöjen ohjaavuuteen ja tärkeimpien luontoarvojen säilyttämiseen.

Yleiskaavaehdotuksen kaavoitusperiaatteita on esitelty kaavaselostuksen osassa Osayleiskaavaehdotus yleiskuvaus. Erityisen tärkeänä tekijänä nousevat alueen liikenneverkko ja joukkoliikenteen kehittämisedellytysten mahdollistaminen yhdyskuntasuunnittelun avulla. Alueen sijainti mahdollistaa myös pyöräilyn ottamisen liikennesuunnittelun keskiöön. Alueelta on suunnitellulla liikenneverkolla tulevaisuudessa mahdollista pyöräillä puolessa tunnissa maakuntakaavassa osoitetuille kolmelle henkilöjuna-asemalle, näistä yhden ollessa Tampereen keskustan rautatieasema. Lähipalveluiden mahdollistaminen kävelyetäisyydelle on kestävän kehityksen mukaista yhdyskuntasuunnittelua. Monissa mielipiteissä on tuotu ilmi, että palveluja ei toivota alueelle. ”Minäkin vein aikanaan lapseni Killoon päiväkotiin”, sanoi yksi mielipiteen kertoja. Kuitenkin hyvään yhdyskuntasuunnitteluun kuuluu suunnitella alueita myös tulevien asukkaiden ja käyttäjien näkökulmasta, kokonaisuutta katsoen. Lähtökohtana on, että alueen houkuttelevuus kasvaa, mikäli palvelut sijaitsevat lähellä. Merkittävää on myös joukkoliikenteen saavutettavuus. Nämä kaikki nostavat myös asuntojen arvoa, kun asuinalueen houkuttelevuus kasvaa.

Suunnittelussa on ollut tärkeää huomioida ilmastonmuutos, sekä hillitsemisen että sopeutumisen näkökulmasta. Ilmastonmuutokseen sopeutumista on muun muassa varautuminen koviin rankkasateisiin ja muihin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tulevaisuuden sään ääri-ilmiöihin. Laadittu hulevesiselvitys on osoittanut tarpeelliset alueet ko. erityistilanteita varten. Myös tiivis yhdyskuntarakenne suojaa rakennuksia sekä säästää ympäröiviä virkistysalueita.

Mielipiteiden jättäjistä osa haluaisi jättää yhdyskuntarakenteen luontevan kasvupaikan alueen muuttumattomaksi ja käyttämättömäksi alueeksi. Huomioiden kuitenkin alueen erinomai-nen sijainti yhdyskuntarakenteellisesti eheyt-tävällä paikalla on luonut hyvät edellytykset kestävänkehityksen mukaiselle uudis- ja tayden-nysrakentamisen kohteelle kunnan yhdyskun-tarakenteessa. Luontoarvot, kestäväkehitys ja ilmastotavoitteet sekä kevyt- ja joukkoliikenne-tavoitteet ovat olleet suunnittelussa lähtökohtia sekä tavoitteita yleiskaavaa suunniteltaessa. Ta-voitteena onkin ollut ympäristö, pikkukaupunki katuineen, aukioineen joka tässä tapauksessa on uusi, upea ja kaunis seutukaupungin osa pirkkalaiseen tapaan; Kiireetön ja kaunis kaupunginosa luonnon lähellä. Rakennettujen korttelien välisten kapeiden kujien päässä odottaa rakentamaton ja loputon metsä. Tämä kaupunki on tarjolla kaikille. Se on kestävä ja tavoiteltava tulevaisuusskenaario.

14

4. Taloudelliset vaikutukset

Monissa mielipiteissä on tuotu esille kuntatalou-delliset vaikutukset.

Kaakkois-Pirkkalan Osayleiskaavaehdotuksen laatimisen pohjaksi laadittiin taloudellisten vaiku-tusten arviointi. Selvitystä on pystyttävä hyödyn-tämään suunnitteluvaiheessa, kun arvioidaan tulevia investointeja sekä niistä saatavia tuot-toja ja vaikutuksia ympäristöön. Selvityksessä tarkastellaan vaikutuksia 20 vuoden tarkastelu-jaksolla. Selvityksessä tarkastellaan arvioidun maankäytön kokonaistaloudellisia vaikutuksia, joka tarkoittaa investointien ja niiden seuraukse-na syntyvien tulovirtojen arviointia.

Arviointi sisältää maankäytön ja infran suunnitte-lukustannukset, katujen ja muiden yleisten aluei-den sekä infrantoteuttamiskustannukset, tonttien myynnistä ja vuokrauksesta saatavat tulot sekä verotulot (kiinteistöt, tuloverot).Selvityksen lähtökohtana käytettävän 20 vuoden tarkastelujakson mukaisesti kaavaehdotusluon-noksen toteuttaminen on kunnan talouden osal-ta hyvin kannattava. Alueen kannattavuus perus-tuu alueen pääosin hyvään rakennettavuuteen, aluetehokkuuteen sekä kytkentäverkostojen lä-heisyyteen. Uudisrakentamisalueiden sijoittumi-sella on vaikutusta Pirkkalan kunnan talouteen.

Olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen tukeutuvaa ja suhteellisen keskittynyttä ja te-hokasta rakentamista voidaan pääsääntöisesti pitää edullisempana ratkaisuna kuin hajanaisen rakenteen muodostamista.

Osayleiskaava mahdollistaa ensimmäisessä vai-heessa noin 37 000 k-m2 työpaikka-alueen sekä noin 60 000 k-m2 kauppa-alueen toteuttami-sen. Näille alueille syntyy mahdollisesti noin 670 työpaikkaa. Toisessa vaiheessa osayleiskaava mahdollistaa noin 100 000 k-m2 työpaikka-alu-een toteuttamisen, jolle sijoittuu toimialasta riip-puen noin 500−1000 työpaikkaa. Yleiskaavan

toteuttamisen rakentamisvaiheessa syntyy työl-lisyys- ja elinkeinovaikutuksia, jotka yhdistetään nykyisin taloudellisiin vaikutuksiin. Kunta pystyy vaikuttamaan infrainvestointeihin ja paranta-maan näin toimintaedellytyksiä myös yrityksille. Julkisen sektorin investoinnit ovat usein talous-vetureita.Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavalla työllistävä vaikutus. Rakentamisen aikainen työllisyysvai-kutus on arvioitu Tilastokeskuksen panos-tuotos -kertoimen avulla. Rakentamisen alalla työlli-syyskertoimet ovat: välitön vaikutus 6 ja koko-naisvaikutus 12 (htv/1 milj. euron investointi).

Rakentamisaikana työllisyysvaikutukset ovat merkittäviä. Osayleiskaavan rakentamisen aikai-nen kokonaistyöllisyysvaikutus on suuruusluo-kaltaan 21 000 henkilötyövuotta, josta osa koh-distuu rakentamisen toimialalle ja osa välillisesti muille toimialoille. Tasaisesti jaettuna esimerkiksi 10 vuodelle tämä tarkoittaa, että osayleiskaavan mahdollistavan yhdyskuntarakenteen toteutta-minen työllistäisi vuosittain noin 2 100 henkilöä.

15

5.Liikenne

Monessa palautteessa otetaan kantaa suunni-teltuun liikenneverkkoon alueella. Liikennesuun-nittelua on tehty yhteistyössä viranomaisten ja useiden liikennesuunnitteluasiantuntijoiden kanssa. Liikennesuunnittelua on tarkennettu luonnosvaiheen jälkeen.

Kokoojakatu Patamäenkadulle

Monessa mielipiteessä on kyseenalaistettu ka-dun tarpeellisuus Sarankulman suuntaan. Kaa-valuonnoksen liikenneselvitystä tarkennettaessa liikenneyhteys on osoittautunut yhä tärkeäm-mäksi erityisesti joukkoliikenteen ja pyöräilyn ke-hittämisen kannalta. Tarkennuksen yhteydessä todettiin, että yhteys tulisi toteuttaa heti alueen rakentamisen alkuvaiheessa. Lisäksi tarkennuk-sen yhteydessä tarkasteltiin kadun toteutusmah-dollisuuksia yleiskaavatasoa tarkemmin, jotta yhteyden toteutettavuus voitiin varmistaa suh-teessa maastonmuotoihin ja luontoarvoihin.

Katu on tarpeellinen yhteys myös kouluille – sekä Toivion koululle että uudelle suunnitellul-le koululle. Saattoliikettä Toivion koululle siirtyy Toivion tonttikatumaiselta katuverkolta uudelle kokoojakadulle, mikä parantaa koulumatkojen liikenneturvallisuutta nykyisessä Toiviossa. Katu mahdollistaa myös Taaporinvuoren virkistysalu-een saavutettavuuden joukkoliikenteellä sekä seudullisen virkistysalueen kehittämisen. Tällä hetkellä Taaporinvuorelle kulku tapahtuu joko Kaitalankulmantietä pitkin tai Toivion koulun py-säköintipaikalta. Koulun pysäköintipaikan käyttö tähän tarkoitukseen on haastavaa: liikenneyh-teydet koululle kulkevat Toivion omakotialueen läpi, jonka sekaliikennekadut ilman jalkakäytäviä eivät sovellu läpiajoliikenteeseen. Lisäksi kou-lun aukioloaikoina voi tulla haasteita pysäköin-tipaikkojen riittävyyden suhteen. Taaporinvuoren seudullisen virkitysalueen kehittäminen lisää vir-kistysalueen käyttäjiä, jolloin myös autoliikenne virkistysalueelle lisääntyy.Uutta katuyhteyttä puoltavat seuraavat tekijät:

• Katu tarjoaa suorimman reitin uudelta maan-käytöltä koillisen suuntaan, mm. Tampereen keskustaan ja mahdolliselle Lakalaivan ase-malle ja aluekeskukseen. Yhteys mahdollis-taa houkuttelevat joukkoliikenne-, pyörälii-kenne- sekä kävely-yhteydet.

• Katu jakaa uuden maankäytön liikenne-tuotoksen useaan suuntaan ympäröivälle väyläverkolle. Näin edesautetaan liikenteen sujuvuutta. Läntisellä kehätiellä (valtatie 3) sekä Partolan alueen liittymissä on kapasi-teettihaasteita, jotka jatkunevat myös suun-niteltujen kehitystoimenpiteiden toteuduttua. Liikennetuotosta on siis järkevää johtaa myös muille reiteille.

• Valtatielle 3 ei ole tarkoituksenmukaista oh-jata lyhytmatkaista liikennettä. Katuyhte-ys osaltaan vähentää kaava-alueen ja mm. Tampereen keskustan välisen liikenteen ai-heuttamaa kuormitusta valtatielle, jonka en-sisijainen tehtävä on välittää valtakunnallista ja maakuntien välistä pitkämatkaista liiken-nettä.

• Autoliikenteen matkoilla koillisen suuntaan ajomatkat ovat lyhyempiä kuin muita reittejä pitkin, mikä vähentää liikenteen negatiivisia ympäristövaikutuksia.

• Yhteyden avulla vähennetään olemassa ole-van maankäytön aiheuttamaa liikennetuotos-ta Toivion nykyisellä katuverkolla ja varmis-tetaan, että uuden maankäytön aiheuttama liikennetuotos ei ohjaudu Toivion nykyiselle katuverkolle.

• Nykyinen läpiajoliikenne Korpitieltä Keski-sentielle poistuu, kun Keskisentie kytketään uuteen kokoojakatuun.

• Uuden katuyhteyden geometrian suunnitte-lussa voidaan varautua raitiotieyhteyden ra-kentamiseen pitkällä aikavälillä.

Uudelle katuyhteydelle on tarve heti alueen ke-hittymisen alkuvaiheessa. Kulkutapatottumukset ovat murroksessa elämäntapamuutoksen, kuten asuinpaikan tai työpaikan muuton yhteydessä. Kestävät kulkumuodot otetaan paremmin käyt-töön, kun kilpailukykyiset kestävän liikenteen

16

mahdollisuudet ovat käytettävissä heti muutok-sen yhteydessä.

On huomattava, että katuyhteyden merkintä kaa-vassa ei johda suoraan kadun toteuttamiseen. Tarkempi suunnittelu, kustannusarvio ja raken-tamispäätös tehdään myöhemmässä vaihessa.

Uusi katuyhteys voidaan rajoittaa raskaalta lii-kenteeltä. Liikennemerkkien lisäksi läpiajo voi-daan myös estää rakenteellisilla toimilla, mikäli se nähdään tarpeelliseksi.

Kokoojakatu kohti 2-kehää

Myös kokoojakatua 2-kehälle Lempäälän suun-taan on kommentoitu lausunnoissa sekä mieli-piteissä. Kokoojakatu on tärkeä yhteys uuden asuinalueen, Partolan ja koko Pirkkalan taaja-man sekä Sääksjärven, lentoaseman, Hervan-nan, Lempäälän ja Kangasalan välillä. Näitä yhteystarpeita palvelee osaltaan myös suunni-teltu valtatien 3 oikaisu Lempäälän ja Pirkkalan välillä (ns. Puskiaisten oikaisu), ja kokoojakatu toimii yhteyden rinnakkaisväylänä. Rinnakkais-väylät ovat tärkeä elementti liikennejärjestelmän haavoittuvuuden estämiseksi. Alueen vesistöt Iso Naistenjärvi ja Kaitajärvi tekevät rinnakkais-väylän sijoittamisen lähemmäksi oikaisua haas-tavaksi.

2-kehän vaikutusalueen maankäyttöä ollaan ke-hittämässä myös muiden kuntien alueilla. Esi-merkiksi Lempäälään suunnitellaan merkittävää työpaikka-aluetta. Katuyhteys parantaa osaltaan työpaikka- ja asuinalueiden välistä saavutetta-vuutta.

Kadun toteuttamisen perusteet ovat:• Uuden maankäytön mahdollistaminen kaa-

van reservialueiden osalta• Pirkkala–Sääksjärvi–Hervanta joukkoliiken-

nereitin mahdollistaminen• Lentokenttäyhteys 2-kehän kautta• Yhdistää maankäyttö 2-kehään ja edelleen

Sääksjärvelle, Hervantaan ja Kangasalle.

Alueilla on merkittäviä työpaikkakeskittymiä. 2-kehä on merkittävä seudullinen uusi yhte-ys.

• Valtatie 3 oikaisun rinnakkaisväylä• Erityisesti virkistysreittien saavutettavuuden

17

-A-3 asuinalue poistettu kaavakartalta. Mahdollistaen seudullisen virkistysalueyhteyden ja jatku- vuuden.-Asukasmäärä arvio tarkentunut kaavaehdotukseen-Pärrinmaan teollisuusaluetta muotoiltu ja kaavamääräystä täsmennetty (T muutettu TP/res ja osoitettu alueen toteutus ehdolliseksi liittyen Tampereen kaupungin puoleisen alueen suunnitte-luun ja rakentumiseen)-Sääksjärven asuinaluevaraukset osoitettu selvitysalueeksi/reservialueeksi, joka on sidoksissa Sääksjärven henkilöjunaaseman rakentumiseen-on tehty pääpiirtettäinen ilmastovaikutusten arviointi.-Osoitettu hiilinielu/biodiversiteettikaavamääräyksiä-aluevarauksia on muokattu leventäen maakuntaakaavaan osoitetun etelä-pohjoissuuntaista vir- kistysvyöhykettä (ja myös poistaen aluevarauksia)-Liito-oravaselvitys on päivitetty 2018 koko kaava-alueelta sekä myös päivitetty luontoarvoja luon- toselvityksiä tarkentaen-Luontoselvityksen kohdat 2,5,6, 10 ja 14 osoitettu kaavakartalle. Kohteen 14 läheisyydessä on pienennetty T-aluevarausta.-II-luokan lepakkoalue osoitettu kaavakartalle luo-alueena-hulevesien vaatimat tilavaraukset on osoitettu kaavakartalle-TP/AK aluevaraus valtatien varressa on muutettu melualueen takia ainoastaan työpaikka-alueeksi-Alueen laskennallista mitoitusta tarkennettu 15000 -> n. 8500 + A/res -alueet-Etelä-Pohjoissuuntaisen maakuntakaavan virkitysalueen leveyttä levennetty-Kaavamääräystä tarkennettu invetoinnissa arvokkaiksi osoitettujen rakennusten säilyttämisen edellytettään olevan maankäytön ensisijainen lähtökohta-Sääksjärven rannan läheisyydessä arvokkaksi inventoinnissa osoitetut huvilat on merkitty kohde- merkinnöillä-Kaavakartalle osoitettu kiinteät muinaisjäännökset Rajasaari, historiallinen rajamerkki (mj-tunnus 1000024397)Kaitalankulma 1, historiallinen rajamerkki (mj-tunnus 1000032218)Kaitalankulma 2, historiallinen rajamerkki (mj-tunnus 1000032219)Levo 1, historiallinen rajamerkki (mj-tunnus 1000032227) Hannunsuo, historiallinen rajamerkki (mj-tunnus 1000032217)-Poistettu kaavakartalta kohteetSokeritoppakivi, muu kohde (mj-tunnus 1000029492) ja Uusikorpi, muu kohde (mj-tunnus 1000029491 ).-Lisätty muu kulttuuriympäristökohde päivitys historiallisen Nuoliala Sääksjärvi-tien osaa Muu kulttuuriperintö kohde -merkinnällä, johon on liitetty määräys: ”Historiallinen tielinja. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neu- votella museoviranomaisten kanssa”.-V-1 alue laajennettu käsittämään kohteen Levo läheisyydessä-TP/AK-1 (muutettu TP-alueeksi yleiskaavaehdotukseen) aluevarauksen rajaa tarkennettu-Kaavaselostusta päivitetty arkeologisten kohteiden osalta-Kaavan vaikutusten arviointia täydennetty kulttuuriympäristön osalta.-lentomelualue osoitettu maakuntakaava 2040:n mukaisesti, sekä 55 dB:n että 60 dB:n alue. Aal- toviivaa on mittakaavassa suurennettu.-Lentomelualueen sisäpuolelle ei ole osoitettu uutta asuinrakentamista ja rakentamisalueiden ja lentomelualueen väliin on jätetty puskurivyöhyke. -Kohteen 19 läpi menevä tie siirretään kaavaehdotukseen pois luontoarvoalueelta ja osoitetaan

MUUTOKSET OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEEN

18

ohjeellisena aina oletettuun Puskiaisten oikaisun rinnakkaistiehen.-Kokoojatietä Sääksjärvelle merkitty yhteystarvemerkinnällä. Linjaus tarkentuu asemakaavaoitus-vaiheessa.- Y/VU-alue siirretty kokoojakadun eteläpuolelle luoden suoran yhteyden virkistys- alueisiin. Aluetta voidaan käyttää mm. tapahtumakeskuksena. Kohde 9 on osoitettu luo-alueeksi Y/ VU koulualueen alueella ja arvokasta puronvarsimetsää tullaan käyttämään tulevan luontokoulun opetustarkoituk-sessa.Kohde 2 on myös Y/VU alueella eli koulun piha-alueella ja osoitettu luo-alueena.-Osayleiskaavaan osoitettu yleismääräysYli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista koko kunnan alueella tulee aina pyytää erillinen lausunto puolustusvoimien Pääesikunnalta.Myös alle 50 metriä (koko- naiskorkeus maanpinnasta) korkeista pientuulivoimaloista tulee pyytää Pääesikunnan lausunto, jos kiinteistö mille voimala rakennetaan, rajoittuu Puolustusvoimien käytössä olevaan alueeseen.-Toivion koulun läheistä aluetta ja kaavamerkintöjä muokattu osayleiskaavaehdotukseen; virkistys-alue ja virkistysreitti turvataan laajemmille virkitysalueille PY-alueen viereen.-PY/V kaavamerkinnästä poistetaan raidoitus ja osoitetaan yleiseksi virkistysalueeksi Toivion väli- tuntipiha/metsäkukkula-Sääksjärven asuinaluevaraus on osoitettu tulevaisuuden resrevialueeksi ja aluetta muokattu- Kokoojatie linjattu Sääksjärvellä niin, ettei mene pihapiirien läpi-A ja A/res -merkinnät on yhdistetty Sääksjärven alueella.-Eskolantietä ei osoiteta kokoojakaduksi-Tieyhteysvaraus myöhemmin VT 3:n oikaisun mahdolliselle rinnakkaistielle-luo-alueita tarkistettu koulun takana uuden, päivitetyn luontoselvityksen mukaisesti-Y-alueeen rajausta Yleeninmäellä tarkennettu.-Poistetaan Yleeninmäen uudet kevyen liikenteen reitit-ulkoilureitti poistettu toivomuksen perusteella Toivon vanhalla asuianlueella-Merkitään kaavakartalle ko. olemassa oleva reitti Ruotutie-Toiviontien länsireunalle ja siitä haara Tampereen rajan yli Toivionkadulle.-Merkitään kaavakartalle jalankulku- ja pyöräilyreitti Keskusojanpolulle.-Muutos kaavakartalle TP/AK-alueet muutetaan TP-alueiksi.-Muutos kaavakartalle:Teollisuusalueen kokoojakatu uudelleen linjataan niin että se ei mene ojitta- mattoman suon yli (kohde luo-19)- TP Aluevarausta tarkennetaan osayleiskaavaehdotukseen.-A/V merkintä poistetaan Sääksjärven rannalta-Kaavamerkinnät tarkistetaan osayleiskaavaehdotukseen kohdassa (Sinistä puolipistemerkintää ei ole selitetty (nyky-Toivion länsirajalla)-Kaavan laatijan vastine: Kaavamerkinnät tarkistetaan osayleiskaavaehdotukseen Saukonvuoren takana-Kaavamerkinnät tarkistetaan osayleiskaavaehdotukseen Korpitien kohdassa (jalankulku ja pyöräi- ly oikealle puolelle tietä)-Muutokset kaavakartalle: Pyöräilyn pääverkkoa jatketaan eteläpuoleiseen osaan sekä uimaranta- varaukselle.-Kaavaselostus tarkistetaan päivämäärien, päätösten, uusien selvitysten, kaavan arviointien ja muutosten osalta- kartalle lisätty CO2-merkintä ja suojelualuevaraus-merkintä - sk-1 osa-aluemerkintä poistettu kaavakartalta ja tilalle merkintä tk-1 - palvelu, työpaikka- ja asumiskeskittymä poistettu kaavakartalta

19

LAUSUNNOT

1. Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkkala laatii osayleiskaavaa laajalle, toistaisek-si pitkälti rakentamattomalle alueelle Kaakkois-Pirkkalaan, joka tulee olemaan tulevaisuudessa kunnan merkittävä asutuksen laajenemissuunta. Tavoitteena on luoda toiminnoiltaan ja asumis-muodoiltaan monipuolinen alue, joka yhdessä hyvän saavutettavuuden ja virkistysmahdolli-suuksien kanssa tekee alueesta houkuttelevan ja viihtyisän ympäristön. Alueella rakentuu ole-massa olevan Toivion omakotialueen yhteyteen.

Alue sijoittuu keskeiselle paikalle Tampereen kaupunkiseudulle ja sitä suunnitellaan noin 15 000 asukkaan tarpeisiin. Lausuntonaan asiassa ELY-keskus toteaa seuraavan.

Lähtökohdat

Uudet, 1.4.2018 voimaan tulevat uudet valtakun-nalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat erityi-sesti siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan. Alu-eidenkäytön rooli tavoitteiden saavuttamisessa nähdään merkittävänä. Tukeutuminen olemas-sa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja etenkin suurilla kaupunkiseudulla yhdyskuntarakenteen eheyden vahvistaminen, palvelujen, työpaikko-jen ja vapaa-ajan palveluiden hyvä saavutetta-vuus sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen, nähdään valtakunnallisesti mer-kittävinä, velvoittavina suunnittelutavoitteina. ELY-keskus katsoo, että Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan tavoitteet ovat valtakunnallista vähähiilisyystavoitetta tukevia.

Tampereen kaupunkiseudun kunnat ja valtio ovat tehneet vuodet 2016 - 2019 käsittävän MAL-sopimuksen, jonka tarkoituksena on niin ikään toteuttaa kestävän yhdyskuntarakenteen hankkeita. Sopimusmenettelyllä vahvistetaan osaltaan Tampereen kaupunkiseudun Rakenne-suunnitelman 2040 sitovuutta ja konkretisointia. Painopiste on koko kaupunkiseudun taajama-alue huomioiden yhdyskuntarakennetta eheyt-tävissä, joukkoliikennettä tukevissa ja keskuksia

kehittävissä toimenpiteissä sekä seudullisesti merkittävien hankkeiden toteuttamisessa.

Kaupunkiseudun rakennesuunnitelma (oike-usvaikutukseton), osoittaa Rantaperkiö- Toivi-on alueelle Uuden/merkittävästi kehitettävän asuin- ja työpaikka-alueen – merkinnän ja Lin-nakallioon Uuden/merkittävästi kehitettävän työ-paikka-alueen – merkinnän. Tampereen ja Pirk-kalan rajalle on osoitettu Sääksjärvi, pohjoinen, Uuden/merkittävästi kehitettävän työpaikka-alu-een merkintä. ELY-keskus toteaa, että johtuen kaava-alueen sijainnista MAL-sopimuksen yksi keskeinen tavoite, päästövähennysten toteutu-minen tarkoituksenmukaisella kuntayhteistyöllä ja seudullisilla ja paikallisilla liikkumisen ratkai-suilla on tässä työssä erityisen korostunut. ELY-keskus pitää tärkeänä, että alueen kunnat ovat sopimuksen mukaisesti sitoutuneita alueen yh-teiseen kehittämiseen, mikä on edellytys alueen verkostollisten ratkaisujen toimivuudelle.

Maakuntakaava luo pohjan alueen muuttuvalle maankäytölle osoittaen sinne laajat sekä asu-tuksen että työpaikkojen ja palvelujen alueet mutta myös vahvat viheralueet. Lentomelualue ohjaa osaltaan alueen rakentumista. Länteen laajentuva asumisen alue sijoittuu pääosin maa-kuntakaavan Kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhykkeelle. Aluekokonaisuutta kehi-tetään määräyksen mukaan hyvin saavutettava-na ja monipuolisena yritystoiminnan, asumisen sekä kaupallisten ja julkisten palvelujen alueena. Aluetta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä kunti-en ja muiden viranomaisten kanssa. Maankäy-tön suunnittelussa tulee tavoitella tiivistä ja se-koittunutta yhdyskuntarakennetta sekä edistää toimintojen saavutettavuutta kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä. Kaava-alueen läntiset osat sijoittuvat Kaupunkiseudun läntiselle yritysalu-eiden kehittämisvyöhykkeelle. Myös sen saa-vutettavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomio-ta ja laajassa kunta- ja viranomaisyhteistyössä luoda vetovoimaista sekä yhdyskuntarakennetta eheyttävää, myös kevyen liikenteen ja joukkolii-kenteen käytössä olevaa yritysvyöhykettä.

20

Suunnittelualueesta suurin osa on asemakaa-vatonta. Linnakallion alue on asemakaavoitettu vuonna 2009 ja Toivion asuntoalue vuosina 1988 - 2013.

Vähähiilinen yhdyskuntarakenne

Pirkkalan alueelle, ja myös laajemmin kaupun-kiseudun lounaisosiin on maakuntakaavas-sa suunniteltu erittäin merkittävä maankäytön muutoskokonaisuus. Läntisiksi hankkeiksikin nimetyssä kokonaisuudessa tarkastellaan mm. lentokentän kehittämistä, uutta ratalinjausta, tie-verkon muutoksia (kehä II, Puskiaisten oikaisu) sekä näihin liittyviä laajoja työpaikka- ja asumi-sen alueita. Maankäytön muutos tulee olemaan seututasolla erittäin merkittävä, ja sillä on suuria vaikutuksia paitsi esim. alueen elinkeinoelämän kehittämiseen, myös kuntien ja seudun ilmas-totavoitteiden saavuttamiseen. Uuden infran rakentaminen toistaiseksi pääosin metsäiselle alueelle pienentää alueen hiilinielua, ja on läh-tökohtaisesti ristiriidassa olevan infran kehittämi-seen tukeutuvan päästövähennysajattelun kans-sa. Tämän tosiasian kompensoimiseksi kaikissa alueen hankkeissa tulee erityisesti kiinnittää huo-miota niiden toteuttamisen kestävyyteen. Myös Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan keskeisen tavoitteen tulee olla vastata kunnan ja seudun kasvupaineisiin tuottamalla mahdollisimman vä-hähiilistä/hiilineutraalia yhdyskuntarakennetta, mikä tuleekin hyvin esille kaavan tavoitteenaset-telussa ja myös pääosin ratkaisuissa.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan sijainti on kaupunkiseudulla keskeinen, ja etäisyys Tam-pereelle mahdollistaa keskustapalvelujen käytön myös sinne kevyen liikenteen keinoin. Tavoittee-na on saada myös kaava-alueelle monipuolisia palveluita jotka mahdollistavat päivittäisen asi-oinnin ja vähentävät alueelta liikkumisen tarvetta. Joukkoliikenteen toimivuus on asetettu suunnit-telun yhdeksi lähtökohdaksi, ja kaavakokonai-suuden toteuttamiseen liittyen on tehty ener-giatarkastelu. Näistä lähtökohdista ELY-keskus

pitää tehokkaan asuntoalueen sijoittamista Toi-vion olevan rakenteen yhteyteen lähtökohtaises-ti paitsi maakuntakaavaa täsmentävänä, myös valtakunnallisista lähtökohdista perusteltuna, yhdyskuntarakennetta eheyttävänä ratkaisuna. Vähähiilisen tai jopa hiilineutraalin yhdyskunta-rakenteen edellytyksenä ovat jo suunnitteluvai-heessa realistisiksi osoitetut, alueen toteuttami-seen sidottavat kestävät asumisen ja liikkumisen ratkaisut.

Matalan tehokkuuden alueiden osoittamista alueelle ELY ei lähtökohtaisesti pidä tarkoituk-senmukaisena suhteessa alueelle asetettuihin kestävyystavoitteisiin. Rakentamisen tehokkuus edesauttaa paitsi vähähiilisen liikkumisen järjes-tämistä, luo myös merkittävästi energiatehok-kaampaa rakennuskantaa, mikä on tuotu esiin myös kaavaan liittyvässä energiatarkastelussa.Tehokkaat rakentamisalueet mahdollistavat mahdollisimman laajat, välittömästi asutuksen läheisyyteen sijoittuvat yhtenäiset viheralueet. Viherrakenteen eheyden kannalta eteläisiä ja pohjoisia asuntoalueita yhdistävän katulinjauk-sen toteuttamisen pakottavuutta tulee vielä sel-vittää ja tarkastella vaihtoehtoa, jossa osa-alueet toimisivat omina erillisinä kokonaisuuksinaan. ELY-keskus esittää myös epätarkoituksenmu-kaisen irralliseksi jäävän, matalatehokkuuksisen asuntoalueen A- 3 poistamista ja alueen mah-dollista kytkemistä osaksi keskeisempää A-2 –aluetta.

Tampereen Pärrinmaan alueen jatkoksi sijoite-tun teollisuusaluevarauksen tarkoituksenmukai-suus tulee jatkosuunnittelussa tutkia suhteessa Tampereen puolen rakentumiseen ja kaavava-rauksiin. Harkittavaksi on perusteltua ottaa teol-lisuusalueen muuttaminen kokonaan viheralu-eeksi siinä tapauksessa, että myös rajan toinen puoli jää merkittävien luontoarvojen vuoksi tavoi-tellussa määrin toteuttamatta.

Sääksjärven alakeskusta on maakuntakaavan kehittämismääräyksen mukaan tarkoitus kehittää tiiviinä alakeskuksena ja joukkoliikenteen termi-

21

naalina, joka kytkee vaiheittain toteutuvan 2-ke-hän välityksellä läntistä ja itäistä kaupunkiseutua keskusakselin kehittämisvyöhykkeeseen. ELY-keskus pitää tarkoituksenmukaisena, että uudet asumisen aluevaraukset Sääksjärven pohjoisilla alueilla toteutetaan vasta sitten, kun asemakes-kuksen kehittyminen on ajankohtainen. Tässä vaiheessa kokonaisuus olisi perusteltua osoittaa selvitysalue-merkinnällä sen varmistamiseksi, ettei alueen myöhemmin tehokkaana toteuttami-sen edellytyksiä heikennetä. Alueen rakentumi-sessa on otettava huomioon myös riittävien va-paiden ranta-alueiden varaaminen olennaisesti lisääntyvän väestön tarpeisiin, ja myös muilta osin uusien varauksien suhde olemassa olevaan rantaosayleiskaavaan.

Elinympäristön laatukysymysten huomioon ot-taminen on yksi myös vähähiilisyyden edellytys: alueella viihtymisellä ja sieltä saatavilla palveluil-la on merkitystä mm. matkustustarpeen vähen-tymiseen. Kaavan tavoitteena onkin ollut paitsi uuden asutuksen, myös Toivion olevan asutus-alueen edellytysten parantuminen palveluiden lisääntyessä ja mm. joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen yhteyksien parantuessa. ELY-keskus pitää tärkeänä, että alueesta pystytään muo-dostamaan laadukas ja viihtyisä kokonaisuus ottamalla huomioon paitsi nykyisen, myös uuden asutuksen tarpeet.

ELY-keskus katsoo, että kaavasta tulee laatia pääpiirteittäinen ilmastovaikutusten arviointi, jol-la todennetaan ne merkittävimmät hiilitaseeseen vaikuttavat seikat, jotka jatkossa sidotaan alu-een toteuttamisen eri vaiheisiin.

Liikenne

LiikennejärjestelmäOsayleiskaava-aluetta pohjoisessa rajaavan val-tatien 3 liikennemäärä kaava-alueen kohdalla on yli 42 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL). La-kalaivan ja Sarankulman välillä liikennemäärä on jo yli 52 000 ajon./vrk ja tie ruuhkautuu etenkin aamu- ja iltahuipputuntien aikana. Liikennevi-

raston ennusteen (Valtakunnallinen tieliikenne- ennuste 2030, selvitys 13/2014) mukaan ilman merkittävää kestävien liikennemuotojen osuu-den kasvua ja/tai uutta valtatieyhteyttä kaava-alueen kohdalla nykyisen valtatien 3 liikenne-määrän on ennustettu kasvavan vuoteen 2030 mennessä 1,3 -kertaiseksi ja vuoteen 2050 1,5 -kertaiseksi verrattuna vuoden 2012 tilantee-seen. Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue on tehnyt nykyiselle valtatielle 3 selvityksen lisäkaistojen toteuttami-sesta Lakalaivan ja Sarankulman välillä, mutta hankkeen kustannukset ovat korkeat eikä lisä-kaistojen rakentaminen ole ELY-keskuksen to-teuttamisohjelmissa.

Pirkanmaan ELY-keskus on käynnistämässä yleissuunnitelmaa valtatien 3 parantamisesta Marjamäen ja Pirkkalan välillä. Suunnitelmaan liittyy myös nk. Tampereen 2-kehätien suunnittelu Sääksjärven ja lentoaseman välillä. Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssakin esitetyn mukaises-ti valtatie 3 rakennettaisiin uuteen paikkaan nk. Puskiaisten yhteytenä Sääksjärven ja Pirkkalan Linnakorven välillä. Yleissuunnitelmaan liittyy ympäristövaikutusten arviointimenettelystä an-netun lain mukainen ympäristövaikutusten arvi-ointimenettely (YVA). Uusi valtatieyhteys ei si-joitu Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-alueelle, mutta kaavan maankäytön vaikutukset ulottuvat myös uudelle valtatielle ja 2-kehätielle. Suun-nitteluprosessien kannalta olisi hyvä, että myös Puskiaisten linjauksen alueella tehtäisiin yleis-kaavoitusta, mutta ELY- keskus ei ole sitä tähän yleiskaavaan liittyen edellyttänyt. Valtatieyhte-yden varrelle suunniteltavassa maankäytössä on varauduttava valtatieyhteyden rinnakkaisiin katuihin sekä yhteyksiin valtatien ja 2-kehätien suuntiin. Uuden valtatien 3 ja 2- kehätien toteut-tamisaikataulut eivät ole tiedossa.

Osayleiskaava mahdollistaa merkittävän uuden asuin- ja työpaikka-alueen toteuttamisen Pirk-kalan nykyisen keskustan ulkopuolelle valtatien 3 välittömässä läheisyydessä, joten maankäy-tön synnyttämän liikenteen vaikutukset ulottu-

22

vat myös valtatielle. ELY-keskus pitää tärkeänä, että kaava-alueen liikenne suunnitellaan mah-dollisimman hyvin tukeutumaan kestäviin kul-kumuotoihin liikennemäärien vähentämiseksi. Osayleiskaava-alueen sisäiselle ajoneuvoliiken-teelle tulee kuitenkin olla sujuva katuverkko, jotta lyhytmatkaisen liikenteen ohjautumista valtatiel-le voidaan välttää. Osayleiskaavaluonnoksessa esitetty katuverkko yhteystarpeineen näyttäisi olevan riittävän kattava, jotta em. tavoite lyhyt-matkaisen sekä valtakunnallisen ja seudullisen liikenteen erottelusta toteutuu. Eskolantien ka-pasiteetin parantaminen edellyttää myös valta-tiellä 3 olevan Toivion risteyssillan parantamista, mikä tulee huomioida maankäytön toteuttamis-kustannuksissa. Merkittävä riski liikenteen suju-misen ja liikenneturvallisuuden kannalta on katuverkon eri osien toteuttamisajan-kohdan epävarmuus. Myös osayleiskaava-alueen lähipalvelujen kehittämisaikataululla on vaikutusta alueelta ulospäin suuntautuvan liiken-teen määriin. Osayleiskaavan liikenneselvitystä onkin täydennettävä eri liikenneverkon osien, maankäytön sekä alueen palvelujen toteutta-misajankohtien perusteella. ELY- keskus koros-taa etenkin eri ajankohtina nykyiselle valtatielle 3 kohdistuvien liikennevaikutusten selvittämistä. Kuten ELY-keskus on edellä tuonut esille, valta-tien 3 kehittämishankkeiden toteuttamisaikatau-lut eivät ole tiedossa.

Osayleiskaava-alueen liikenneverkon suunnit-telun ja toteuttamisen lähtökohtana tulee olla toimivien joukkoliikenneyhteyksien kehittämi-nen etenkin Tampereen ja Pirkkalan keskustan suuntiin. Aiemmissa maankäyttösuunnitelmissa Toivion suuntaa ei ole esitetty joukkoliikenteen kehittämisvyöhykkeenä. Joukkoliikenteen ke-hittämistä tukee alueen keskustan läpi menevä kokoojakatuyhteys Linnakorven eritasoliittymäs-tä Sarankulmaan siten, että ei kuitenkaan aiheu-ta nykyiselle maankäytölle merkittäviä haittoja. Joukkoliikenteen palvelutason kannalta hyvin toimivalla seudullisella suunnittelulla on huo-mattava merkitys. Myös alueen pysäköintijär-jestelmän kehittämisellä ja liityntäpysäköinnillä

voidaan merkittävästi vaikuttaa henkilöautolii-kenteen määriin ja em. kestävien liikennemuoto-jen houkuttelevuuteen.

Kävelyn ja pyöräilyn osalta tärkeää on sujuvien, houkuttelevien ja turvallisten yhteyksien muo-dostaminen. Kaavassa etenkin pyöräilyn edel-lytyksiin on kiinnitetty erityistä huomiota, ja tar-koituksena on toteuttaa myös uudentyyppistä, irrallaan muusta liikenteestä toimivaa pyöräilyn linjastoa, mitä ELY-keskus pitää erityisen hyvä-nä. Jotta voidaan vaikuttaa uuden maankäytön kulkumuotojakaumaan kestävien liikennemuoto-jen suuntaan, on em. verkot toteutettava alueel-le maankäytön toteuttamisen kanssa samassa aikataulussa. Kävelyn ja pyöräilyn verkon kyt-keytyminen Sarankulman suuntaan edellyttää yhteistyötä Tampereen kaupungin kanssa.

ELY-keskus pitää tärkeänä, että osayleiskaava-alueen liikennejärjestelmän kehittämisen läh-tökohtana on kestävien liikennemuotojen mah-dollistaminen; sujuvat joukkoliikenteen reitit, riittävän tehokas maankäyttö joukkoliikenteen reittien varrella ja pysäkkien lähellä, sujuvat, houkuttelevat ja turvalliset väylät kävelylle ja pyöräilylle, toimivien matkaketjujen ja liityntäpy-säköinnin mahdollistaminen sekä innovatiivisten liikenneratkaisujen ja liikkumisen ohjauksen ke-hittäminen. Osayleiskaavan jatkosuunnittelussa tulee tehdä eri alueiden maankäytön ml. liiken-neverkon toteuttamisaikataulu, jonka perusteella liikenneselvityksessä on arvioitava kunkin ajan-kohdan liikennevaikutukset. ELY-keskuksen L-vastuualue korostaa valtatien 3 kehittämishank-keiden toteuttamisajankohtien epävarmuutta ja sen vaikutusta osayleiskaavan liikennevaikutus-ten arviointiin.

Viherrakenne ja luonnonarvot

ViherrakenneMaakuntakaava osoittaa Kaakkois-Pirkkalan alueelle vahvan seudullisen viherrakenteen sekä kaava-alueen halki itä-länsi–suunnassa että täl-tä vyöhykkeeltä pohjoiseen aina Pyhäjärvelle

23

asti. Lausunnolla olevassa kaavaluonnoksessa pohjois- etelä-suuntainen vyöhyke jää kapeaksi, ja eteläisin A-3–alue sijoittuu keskeiselle kohdal-le laajaa viheryhteyttä. ELY-keskus esittää näitä kokonaisuuksia tarkasteltavaksi uudelleen jatko-suunnittelussa siten, että jäljelle jää maakunta-kaavan mukaisesti mahdollisimman yhtenäinen viherrakenne. Kyseiset viheralueet palvelevat kaava-aluetta laajemminkin kunnan väestöä, ja niiden laadullisuudesta sekä niille pääsystä tulee huolehtia.

Kaavaan osoitettujen viheralueiden ja -vyöhyk-keiden laajuuksissa huomioon tulee ottaa kaikki niille sijoittuvat toiminnot kuten hulevesien käsit-telyyn varattavat alueet ja järjestelmät, vesihuol-tolinjat sekä kevyen liikenteen yhteydet ja ulkoi-lureitit. Yhteyksien leveyksien tuleekin kaikkialla kaava-alueella olla riittävä sekä toiminnallisiin, virkistyksellisiin että ekologisiin tarpeisiin.Tehokkailla asuntoalueilla tulee huolehtia laa-dukkaista yhteyksistä ympäröiville viheralueille.

LuonnonarvotLiito-oravaselvitystä tulee täydentää oikea-ai-kaisilla kartoituksilla sillä osalla kaava- aluetta, jossa kartoitus perustuu vain kesäaikaiseen ha-vainnointiin. Mikäli alueelta löytyy liito-oravan käytössä olevia elinympäristöjä, tulee ne huo-mioida kaavassa. Kaavassa tulee niin ikään huomioida liito-oravan osalta myös Tampereen kaupungin laatiman Pärrinmaan asemakaavan (8456) valmistelussa esille tuodut liito-oravan kulkuyhteydet Kaakkois-Pirkkalan kaava-alueen suuntaan. Liito-oravan puustoisten kulkuyhteyk-sien jatkuminen yhtenäisesti ja riittävän leveinä vyöhykkeinä Kaakkois- Pirkkalan osayleiskaava-alueella on tärkeää.

Mahdolliset luonnonsuojelulain 29 § mukaiset kohteet (2, 5 ja 6) tulee huomioida luo- kaava-määräyksessä. Kohde 2 tulee osoittaa rakennet-tavan alueen ulkopuolelle V- alueeksi ja osaksi ekologisia yhteyksiä.

Luontoselvityksen kohde 10 (Saukkolammi) tu-

lisi osoittaa kokonaisuudessaan rakentamisen ulkopuolelle ja luo-alueeksi. Nyt lammen länsi-ranta on A-2-aluetta. Lampi on luontoselvityk-sen mukaan nevareunainen ja rakentamaton ja mahdollinen viitasammakon elinympäristö. Mi-käli länsirannalle halutaan osoittaa rakentamis-ta, tulee Saukkolammilla tehdä luontodirektiivin liitteen IVa lajien kartoitus.

II-luokan lepakkoalue tulisi osoittaa myös luo-alueeksi. Luo-alueiksi tulisi osoittaa myös luonto-kohteet 13 ja 14, 15, jotka ovat valtakunnallisesti erittäin uhanalaisia luontotyyppejä (metsäkorte-korpi, ruohokorpi). Kohde 14 tulisi osoittaa ko-konaisuudessaan V-alueeksi, nyt osa alueesta on T-aluetta. Kohteella 14 esiintyy myös uhan-alaisia kasvilajeja. Kohde 8 (puro ja puronvarsi-metsä) olisi hyvä osoittaa kokonaisuudessaan V-alueeksi.

Vesihuolto

Pirkkalan kunnan hyväksymät vesihuoltolaitosten toiminta-alueet kattavat osittain osayleiskaavas-sa esitetyt alueet. Vesihuoltolain 5 § mukaises-ti kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti yhteistyössä alueensa vesihuoltolaitosten, laitoksille vettä toi-mittavien ja niiden jätevesiä käsittelevien sekä muiden kuntien kanssa sekä osallistua vesihuol-lon alueelliseen yleissuunnitteluun. Koko alueen toteutuksen kannalta keskeistä jatkossa on laa-tia aluetta koskeva verkostosuunnitelma. Hulevedet

Suunnittelualueelle on laadittu yleiskaavatasoi-nen hulevesiselvitys. Hulevesiselvityksessä on esitetty alustavia tilavarauksia yleisillä alueilla toteutettaville hulevesien maanpäällisille me-netelmille. Nämä keskitetyt hulevesien hallin-tamenetelmät on sijoitettu sekä rakentamiselle osoitetuille korttelialueille että viheralueille. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan hulevesien hallintajärjestelmien tilavaraukset tulee esittää myös kaavassa, jotta hulevesille tarvittavat alu-

24

eet tulee huomioitua jatkosuunnittelussa.

Melu

Osayleiskaavaluonnoksessa valtatien 3 varrelle on osoitettu sekä työpaikka- ja kaupallisten pal-velujen alueita (KMt) että työpaikkojen/palvelui-den ja kerrostaloasumisen sekoittuneita alueita (TP/AK). Tehdyn meluselvityksen mukaan TP/AK -alueilla rakennusten julkisivuihin kohdistuu jopa 70 dB melutasoja, jolloin on katsottava, ettei kohde sinällään sovellu asuinrakentami-seen. Rakenteellisena ratkaisuna voidaan käyt-tää työpaikkatoimintojen sijoittamista valtatien ja asumisen väliin tai tien varteen toteutettavaa meluestettä. Osayleiskaavatyön jatkosuunnitte-lussa on tutkittava, onko ko. alueilla melua es-täväksi rakenteeksi tarkoitettu työpaikkarakenta-minen valtatien varressa toteuttamiskelpoista vai tuleeko valtatien ja korttelien väliin jättää riittävä suojaviheralue. Melua estävien rakenteiden tu-lee kaikissa tapauksissa olla toteutettu ennen asuntoalueiden käyttöönottoa.Lentoliikenteen melualueelle ei tule osoittaa uut-ta asumista.

Johtopäätökset

ELY-keskus pitää Kaakkois-Pirkkalan osayleis-kaavan lähtökohtia valtakunnallisia, maakunnal-lisia ja seudullisia tavoitteita tukevina.

Kaavassa on lähdetty monelta osin etsimään uudenlaisia avauksia kaupunkirakenteen kes-tävälle toteuttamiselle, mitä ELY-keskus pitää myönteisenä. Uuden asuntoalueen toteuttami-nen olevan rakenteen yhteyteen luo vähähiilis-tä yhdyskuntakehitystä edellyttäen, että alueelle asetetut hyvät tavoitteet pystytään myös konkre-tisoimaan sen toteutuksessa. Tämän tukemisek-si tulee olennaisimpien tekijöiden osalta (mm. liikkuminen, palvelut, energia) tehdä vaiheittai-seen toteuttamiseen liittyviä tarkasteluja, joiden avulla pystytään sitomaan kestävät ratkaisut pit-källe tulevaisuuteen ulottuvaan toteuttamiseen.Aluerakennetta tulee tarkistaa siten, että uu-

det asumisen alueet toteutetaan tehokkaina heikentämättä maakuntakaavassa osoitettua virkistysaluetta ja sijoitetaan kokonaisuutena tarkoituksenmukaisesti suhteessa joukkoliiken-teen reitteihin. Itä- länsi–suuntaista seudullista viheryhteyttä ei tule tarpeettomasti katkaista ka-tulinjauksella, ja teollisuusaluevarauksen tarkoi-tuksenmukaisuutta tulee tarkastella suhteessa Tampereen Pärrinmaan alueen toteutukseen. Sääksjärven alueen suunnittelussa tulee varmis-tua siitä, ettei tehokkaan rakentamisen edellytyk-siä vaaranneta. Valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet ja sitoumukset edellyttävät laajaa kunta- ja viran-omaisyhteistyötä kaupunkiseudun eteläisen ke-hityskäytävän toteuttamisessa. Alueen merkit-tävän kasvupotentiaalin käyttöönotto tarkoittaa verkostollisia ratkaisuja erityisesti liikenne- ja palveluverkon, mutta myös viherverkon toteutta-miseksi.

ELY-keskus on mielellään mukana edistämässä alueen tarkoituksenmukaista toteuttamista paitsi liikenteellisten, myös muiden verkostollisten rat-kaisujen löytymisen osalta.

25

Kaavoittajan vastine:

Kaavoittaja kiittää lausunnosta.

Lausunnon perusteella tehtyjä muutoksia:- on tehty luontovaikutusten ja ilmastovaikutus-ten arvioinnit-A-3 asuinalue poistettu kaavakartalta-Pärrinmaan teollisuusaluetta muotoiltu ja kaa-vamääräystä täsmennetty (osoitettu alueen to-teutus ehdolliseksi liittyen Tampereen kaupungin puoleisen alueen suunnitteluun ja rakentumi-seen)-Sääksjärven asuinaluevaraukset osoitettu sel- vitysalueeksi/reservialueeksi, joka on sidoksissa Sääksjärven henkilöjuna-aseman rakentumi-seen-tehty pääpiirteittäinen ilmastovaikutusten arvi-ointi.-Osoitettuhiilinielu/biodiversiteettikaavamäärä- yksiä-aluevarauksia on muokattu leventäen maakun- taakaavaan osoitetun etelä-pohjoissuuntaista virkistysvyöhykettä (ja myös poistaen aluevara- uksia)-Liito-oravaselvitys on päivitetty 2018 koko kaa-va-alueelta sekä myös päivitetty luontoarvo- ja luontoselvityksiä tarkentaen-Luontoselvityksen kohdat 2,5,6, 10 ja 14 osoi- tettu kaavakartalle. Kohteen 14 läheisyydessä on pienennetty t-aluevarausta.-Luontokohteet 8 ja 9 ovat paikallisesti arvok- kaita kohteita, jotka huomioidaan asemakaavaa laadittaessa.-II-luokan lepakkoalue osoitettu kaavakartalle luo-alueena-hulevesien tilavaraukset on osoitettu kaavakar- talle-Lentomelualueen rajaus on tarkistettu maakun- takaava 2040:n mukaiseksi-TP/AK aluevaraus valtatien varressa on muu- tettu melualueen takia ainoastaan työpaikka- alueeksi

2. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhty-mä

Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä (myö-hemmin Kaupunkiseutu) edistää ja koordinoi Tampereen seudun kuntien keskinäistä yhteis-työtä muun muassa maankäytön suunnittelussa. Kaupunkiseudun koordinoima Rakennesuunni-telma on Tampereen seudun kuntien yhteinen suunnitelma seudun tasapainoiseksi kehittämi-seksi. Seutuhallitus hyväksyi kaupunkiseudun Rakennesuunnitelman 2040 kokouksessaan 17.12.2014, ja kunnat vuoden 2015 alussa.

Kaupunkiseutu on tutustunut Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnokseen kaavan laatimisesta vastanneen arkkitehti Pauliina Pelkosen kans-sa pidetyssä palaverissa 7.3.2018. Valmisteilla oleva osayleiskaava sijoittuu Pirkkalan Toivion ja Lempäälän Sääksjärven taajama-alueiden väli-selle vyöhykkeelle. Osayleiskaavaluonnoksessa esitetyn yhdyskuntarakenteen painopiste sijoit-tuu alueelle, jota Rakennesuunnitelman mukaan kehitetään uutena/ merkittävästi kehitettävänä asuin- ja työpaikka-alueena. Uusien asukkaiden osalta alueen mitoitus on Rakennesuunnitelman toteutusohjelmassa 2500 asukasta.

Pelkosen kanssa pidetyssä palaverissa ilmeni, että alueelle kohdistuu mitoituspainetta muualta Pirkkalan taajama-alueelta, jossa muutamia Ra-kennesuunnitelman mukaisia kehittämiskohtei-ta ei voida toteuttaa. Tätä taustaa vasten sekä huomioiden alueen sijainti seudun yhdyskunta-rakenteessa

Kaupunkiseutu toteaa kaavaluonnoksesta seu-raavaa: Kaavaluonnosta olisi hyvä kehittää maankäyttöratkaisultaan tiiviiksi, alueen pohjois-osaan nojaavaksi kokonaisuudeksi siten, että alueen rakentuminen tehokkaan joukkoliiken-teen ja toimivien pyöräilyyhteyksien varaan on mahdollista ja että Toivion ja Sääksjärven välissä oleva viheralue säilyy eheänä.

26

Kaavoittajan vastine:

Kaavoittaja kiittää lausunnosta.

Lausunnon perusteella tehtyjä muutoksia:Aluetta on muokattu pohjoisosaan nojaavaksi kokonaisuudeksi että alueen rakentuminen te- hokkaan joukkoliikenteen ja toimivien pyöräily- yhteyksien varaan on mahdollista.

3 .Pirkanmaan Liitto

Pirkkalan kunta on pyytänyt 23.1.2018 saapu-neella kirjeellään Pirkanmaan liiton lausuntoa Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnoksesta, joka on asetettu nähtäville 24.1.-7.3.2018. Pa-lautteet kaavaluonnoksesta on pyydetty toimit-tamaan Pirkkalan kuntaan nähtävilläoton päät-tymiseen mennessä. Pirkanmaan liiton lausunto on sovittu lähetettäväksi kuntaan maakuntahalli-tuksenkokouskäsittelyn 12.3.2018 jälkeen.

Pirkkalan valtuusto teki 29.9.2014 aloituspää-töksen yleiskaavan laatimisesta, alkuvaiheessa Toivion osayleiskaava-alueeksi nimetyllä ja myö-hemmin luonnosvaiheessa Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaksi muutetulla suunnittelualueella.

Suunnittelualue sijaitsee Pirkkalan kunnan ja Tampereen kaupungin sekä Lempäälän kunnan rajalla. Alue sijaitsee valtatien 3 (Pyhäjärven-tie) eteläpuolella. Osayleiskaava-alueen poh-joispuolella sijaitsee Partolan liikekeskusalue ja itäpuolella Tampereen Sarankulman teollisuus-alue. Lännessä ja etelässä alue rajautuu pääosin laajoihin metsä-alueisiin. Toivion pientaloalueen väestömäärä on nykyisin noin 1.300 asukasta, Sääksjärven suunnalla asuu n.100 asukasta.Toivion alueella sijaitsee alakoulu, päiväkoti ja hoivakoti, muut lähimmät kunnalliset ja kaupal-liset palvelut sijaitsevat Partolassa. Suunnittelu-alue on pinta alaltaan n. 720 he.

Alueelle on laadittu v.1995 oikeusvaikutukseton yleiskaava. Lisäksi suunnittelualueen pohjois-osassa on voimassa oikeusvaikutteinen Parto-lan osayleiskaava (lainvoim.2002) sekä lisäksi Sääksjärven ja Iso Naistenjärven ranta alueilla on voimassa oikeusvaikutteinen Rantojen käy-tön yleiskaava (vahv.1993). Toivion omakotialue ja Linnakallion yritysalue ovat asemakaavoitet-tua aluetta.

Osayleiskaavan laadinnan aloitusvaiheen osal-listumis- ja arviointisuunnitelmassa (20.10.2015) kaavasuunnittelun alustaviksi tavoitteeksi on

27

kirjattu kaavallisten periaatteiden ja vision löy-täminen alueen kehittämiseksi lisäämällä mm. asutusta. Maakuntakaavan, kaupunkiseudun ra-kennesuunnitelman, lentomelualueiden, luonto-arvojen ja liikenteen todettiin ohjaavan suunnit-telua. Tavoitteena oli niinikään suunnitella alue osaksi Pirkkalan taajamarakennetta ja palvelu-verkkoa sekä eheyttää yhdyskuntarakennetta. Suunnittelutehtävänä on mm. sovittaa yhteen Toivion vanha asuinalue uuden asuinalueen ra-kenteen kanssa.

Kaavaluonnoksen selostuksessa kerrotaan kaavan tavoitteena olleen kunnan strategisten kehittämistavoitteiden mukaiset aluevaraukset seuraaviksi vuosikymmeniksi, ulottuen kaavan tavoitevuoteen 2050. Keskeiseksi perusteeksi kaavan laatimiseksi on koettu Pirkkalan kun-nan kasvupaineet. Osayleiskaava-alue nähdään Pirkkalan asutuksen pitkäaikaisena laajenemis-suuntana, ja osayleiskaavan tehtävät linjaukset tulevat muuttamaan alueen kaupunkikuvaa, mai-semaa ja liikkumista merkittävästi tulevaisuu-dessa.

Tavoitteena on ollut luoda joukkoliikenteelle suo-tuisa toimintaympäristö. Maankäyttö kytkee ole-massa olevat alueet nauhamaiseksi kehityskäy-täväksi Sarankulman ja Toivion sekä Unnakallion ja Kurikan osalta. Tavoitteena on liikenneverkon osalta ollut toisaalta pitää toiminnallisesti eri-laisten alueiden autoliikenne erillään toisistaan, mutta toisaaltaottaa huomioon kytkeytymisen tarpeet. Lisäksi on pidetty tärkeänä, että koko alue olisi hyvin saavute ttavissa eri kulkumuo-doilla.

Tavoitteena on aloittaa osayleiskaava-alueen asemakaavoitus vaiheittain. Pohjoiset kaupan alueet toteutunevat hyvin nopeassakin aikatau-lussa. Asuinalueesta toteutetaan ensin keskeinen kerrostalovaltainen alue, jonka jälkeen tämän pohjoispuolella sijaitseva alue. Tämän jälkeen toteutetaan keskustan eteläpuoleiset matalam-

man tehokkuuden asuinalueet. Pärrinmaan teollisuusalueen toteutus kytkeytyy Tampereen puolen teollisuusalueen toteutukseen. Sääksjär-ven eteläinen asuinalue säilyy reservinä, kunnes pohjoisempi asuinalue on rakentunut.

Maakunta-arkkitehti Djupsjöbacka:Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan maakuntakaava 2040, jonka Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 27.3.2017. Hyväksymis päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Pirkanmaan maakunta hallitus on 29.5.2017 MRL 201 §:n no-jalla päättänyt maakuntakaavan voimaantulosta ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakun-takaava tuli päätöksen mukaisesti voimaan, kun päätöksestä kuulutettiin 8.6.2017.Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kumosi voi-maan tullessaan Pirkanmaan 1. maakuntakaa-van, turvetuotantoa koskevan Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavan, liikennettä ja logistiikkaa koskevan Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaavan sekä lisäksi entisen Kiikoisten kunnan alueen osalta Satakunnan maakuntakaavan.

Pirkanmaan maakuntakaavassa suunnittelualu-een koillisosaan (Toivion laajennus) sekä etelä-reunaan (Sääksjärven ympäristö) on osoitettu taajamatoimintojen aluetta, länsiosaan työpaik-ka- ja kaupallisten palveluiden KMt -aluetta (Lin-nakallio) sekä itäosaan työpaikka-aluetta (Pärrin-maa). Pääosa suunnittelualueesta on osoitettu virkistysalueeksi (V), joka perustuu alueen luon-toarvoihin ja ekologisiin yhteyksiin. Virkistysalu-eiden tarve korostuu läntisiin väyläyhteyksiin (vt 3, 2-kehä, ratayhteys) liittyvien uusien ja laajo-jen yritystoiminnan aluevarausten vastapainona. Nämä KMte-aluevaraukset sijoittuvat osayleis-kaava-alueen länsireunaan. Suunnittelualueen maankäytön suunnitteluun vaikuttaa vahvas-ti maakuntakaavaan merkityt lentomelualueet (Lden yli 55 dBA / yli 60 dBA), valtakunnallisesti arvokas kallioalue (ge2) sekä lso-Naistenjärvi-Pehkusuon luonnonsuojelukohde. Lisäksi alue lukeutuu maakuntakaavan Kaupunkiseudun keskusakselin (kk1) sekä Kaupunkiseudun länti-

28

sen yritysalueiden (kk2) kehittämisvyöhykkeisiin.

Toivion osayleiskaavan aloitusvaiheen MRL 66§:n mukainen viranomaisneuvottelu käytiin 4.11.2015. Tällöin Pirkanmaan liitto mm. esit-ti, että alueen suunnittelu sovitettaisiin yhteen maakuntakaavan laadinnan kanssa lentomelu-alueita koskevien aluerajausmuutosten vuoksi.

Osayleiskaavan laadintaan liittyvä työneuvottelu pidettiin ELV-keskuksessa 24.5.2017. Tuolloin kunta esitteli mm. suunnittelualuetta koskevi-en selvitysten laadintatilannetta sekä alustavia ajatuksia alueen maankäytöstä. Pirkanmaan liitto nosti keskustelussa esiin sen, että yleis-kaava-alueen eteläosan asuinalueet tukeutuvat luontaisesti läheisen Sääksjärven alakeskuk-sen kehittyviin palveluihin. Suunnittelussa tulee huomioida myös Iso Naistenjärven SL-kohde. Li-säksi osayleiskaavan suunnitteluaikataulu tulee mukauttaa linjaan uuden Pirkanmaan maakunta-kaavan lainvoimaisuuden kanssa; ts. hallinto-oi-keuden ratkaisut tulisi olla tiedossa, ennen kuin yleiskaavatyötä voidaan jatkaa eteenpäin.

Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laadintaa varten laaditun Pirkanmaan kuntia koskevan Pirkanmaan väestösuunnitteen mukaisesti Pirk-kalan kunnan alueella tulee varautua vuoteen 2040 mennessä noin 8.000 -10.000 asukkaan väestönkasvuun. Pirkanmaan maakuntakaavan valmisteluvaiheen maankäyttövaihtoehtotarkas-telussa esitettiin kaupunkiseudun eri alueille vaihtoehtokohtaisia mitoituslukuja, joiden erot perustuivat valittavaan aluerakenteen ratkai-suun. Maankäyttövaihtoehdoista edettiin Pirkan-maan perusratkaisuihin, jolloin em. mitoitusluvut olivat jo tarkentuneet. Maankäyttövaihtoehtotarkastelun yhteydessä alueellisia mitoituslukuja pyrittiin myös yhden-mukaistamaan samaan aikaan valmistellun kaupunkiseudun rakennesuunnitelman kanssa. Maakuntakaavan luonnosvaiheen suunnittelus-sa Pirkkalan kokonaismitoitusluku 10.000 ja-kautui Pirkkalan keskustan Naistenmatkantien

(8.000), Sankilan (1.000) ja Toivion (1.000) kes-ken.Lähialueiden mitoituksessa painotus oli jär-jestelyratapihan muutoksessa (20.000) sekä Sääksjärven (8.000) ja Lakalaivan alakeskuksi-en (6.0000) kehittymisessä. Toki myös Härmä-länrannan kehittyminen nähtiin merkittävänä (3.500).Maakuntakaavan ehdotusvaiheessa alueraken-teelliset painotukset pysyivät samoina, vaikka mitoitustarkennuksia tehtiinkin. Maakuntakaa-van joukkoliikennevyöhykkeet on osoitettu Pirk-kalassa Naistenmatkantielle ja Lempäälässä Tampereentielle. Naistenmatkantie on oletettu raitiotien laajenemissuunnaksi.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnokses-sa suunnittelualueen mitoitusperusteeksi esi-tetty 15.000 uuden asukkaan väestökasvu, josta 11.000 asukasta sijoittuisi lentomelualu-een pohjoispuolelle, on ristiriidassa maakunta-kaavan aluerakenteelliseen ratkaisuun nähden. Maakuntakaavassa lähtökohtana on, että Pirk-kalan asukasmäärän kasvun tulee kohdentua Naistenmatkantien tiivistyvään rakenteeseen. Lisäksi maakuntakaavaan on osoitettu valtatien 3 länsipuolelle laajat varaukset Sankilan ja Si-kojoen suunnassa. Näiden alueiden harkitulla ja resurssitietoisella kehittämisellä Pirkkalan kunta voi vahvistaa Naistenmatkantien joukkoliikenne-vyöhykettä.

Osayleiskaava-alueen eteläosaan sijoittuvat, Sääksjärven läheiset uudet asuinalueet tukeutu-vat luontaisesti Sääksjärven kehittyvään alakes-kukseen, jonka asemanseudun kehittäminen on vahva maakunnallinen tavoite.

Yleiskaavasuunnittelussa on tärkeää ottaa huo-mioon maakuntakaavassa osoitetut virkistysalu-eet, joilla on myös vahva seudullinen merkitys.Virkistysaluekokonaisuus ulottuu Lempäälän rajalta aina Pyhäjärveen asti, ja sillä on suuri merkitys alueen ekologisen verkoston osana. Lisäksi on huomionarvoista, että maakuntakaa-vassa Pirkkalan taajama-alueen yhteyteen osoi-

29

tetut virkistysaluevaraukset ovat varsin rajalliset. Resurssitehokkuuden kannalta tulee uudelleen pohtia osayleiskaavaluonnoksessa virkistys-aluetta halkovan tieyhteyden sijaintia. Lento-melualueella kulkeva katuyhteys sijoittuisi jopa kilometrin pituudelta alueelle, jossa asuinkortteli-alueiden rakentaminen ei ole mahdollista.

Valtatien 3 oikaisun sekä 2-kehän uusiin tielin-jauksiin liittyvät, maakuntakaavassa osoitetut uudet työpaikka- ja kaupallisten palvelujen aluei-den aluevaraukset (KMte) on otettava huomioon osayleiskaavan laadinnassa, osoittamalla ko. aluevaraukset myös osayleiskaavaratkaisuun . Lisäksi on varattava riittävä mitoitus näiden työ-paikka-alueiden itäpuolelle sijoittuville virkistys-aluevarauksille.

Tärkeää on, että osayleiskaavan jatkosuunnitte-lussa huolehditaan siitä, että maakuntakaavan määräysten sisältö välittyy myös kaava-alueen yksityiskohtaisempaan maankäytönsuunnitte-luun.

Kaavoittajan vastine:

Pirkkalan kunta kiittää Pirkanmaan liittoa lau- sunnosta Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava- luonnoksesta. Vastineeseen osaan löytyy vas- taukset kaavoittajan yleisestä vastineesta eli kaavan laatija viittaa niihin.

Pirkanmaan liitto ottaa kantaa tavoitteelliseen mitoitukseen osayleiskaavaluonnoksessa. Maa-kuntakaavassa ei ole sitovasti määritelty mitoi-tuksia. Lausunnossaan antamissa mitoituksis-sa lähialueiden tausta-aineistoihin perustuvissa mitoituksista ”painotus oli järjestelyrata- pihan muutoksessa (20.000) sekä Sääksjärven (8.000) ja Lakalaivan alakeskuksien (6.000) kehittymi-sessä. Toki myös Härmälänrannan kehittyminen nähtiin merkittävänä (3.500).” Hämeenlinnan hallinto-oikeus on antanut maakuntakaavasta päätöksen, jossa järjestelyratapihan vaihtoehtoi-set (taajama ja keskustatoiminnot) tulee poistaa. Jos päätös jää voimaan, tarkoittaa se käytän-nössä 20 000 asukkaan vajausta mitoituksessa maakuntakaavassa. Tämä vaarantaa seudul-lisen kasvun ja kilpailukyvyn Suomen muiden kasvukeskusten kanssa.

Kaakkois-Pirkkalan suunnittelualue sijaitsee suunnitellun Lakalaivan henkilöjuna-aseman vaikutusalueella (n. 2,5 km:ä asemasta) ja lii-kenneyhteyksien avulla tukee maakuntakaavan henkilöjuna-asemien ja junaliikenteen kehittä- mistä. Alue on myös ainutlaatuinen pyöräilyn kehittämisalue sijaiten 7,5 km:ä Tampereen kes-kustorilta ja päärautatieasemalta.

Pirkkalan kunta haluaa muistuttaa maakunta- kaavan mittakaavasta, jossa maakuntakaavaa tulkitaan (1:100 000). Maakuntakaava on myös strateginen ja mahdollistava, tai ainakin näin oli alun perin kaavaa laadittaessa tarkoituksena.

Kunnalla tulee myös olla jonkinlaista sanavaltaa (kunnallinen itsehallinto ja kaavoitusmonopoli) oman kunnan alueella tapahtuvaan suunnitte- luun tai ainakin sitä tulisi suunnitella yhteistyös-

30

sä maakuntaviranomaisten kanssa. Pirkkalan kunta on lausunnoissan maakuntakaava 2040:ä tehtäessä jokaisessa vaiheessa jättänyt myös toiveensa liittyen ko. alueen suunnitteluun. Siitä on myös pidetty lukuisia erillisiä palavereja.

24.5.2017 esiteltiin Pirkanmaan liiton edusta- jille ja muille viranomaisille Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan luonnos, joka oli hyvin sama myös mitoituksen osalta kuin mikä oli myöhem- min julkisesti nähtävillä. Suunnitelmaa vietiin kokouksen jälkeen Pirkanmaan liiton edustaji-en toivomaan suuntaan ja poistettiin yksi asuin- aluevaraus.

Kaikkia maakuntakaava 2040:n kaavamääräyk-siä ei lausunnossa ole Pirkanmaan liitto nostanut esille ja keskeisenä määräyksenä alueella ”Kau-punkiseudun keskusakselin kehittämisvyöhyke” ja sen määräävät suunnitteluohjeet puuttuvat lausunnosta. Olisi tärkeää että Pirkanmaan liitto toisi lausunnoissa esille kaikki kaavamääräyk-set, jotka aluetta koskevat.

” Aluekokonaisuutta kehitetään määräyksen mukaan hyvin saavutettavana ja monipuolise-na yritystoiminnan, asumisen sekä kaupallisten ja julkisten palvelujen alueena. Aluetta tulee ke- hittää tiiviissä yhteistyössä kuntien ja mui-den viranomaisten kanssa. Maankäytön suun-nittelussa tulee tavoitella tiivistä ja sekoittunutta yhdyskuntarakennetta sekä edistää toimintojen saavutettavuutta kävellen, pyöräillen ja joukkolii-kenteellä. ”Tavoitteet joukkoliikenteen kehittämi-sestä ja tiiviistä rakenteesta vain 1000 asukkaan lisäyksellä ovat täysin ristiriidassa keskenään. Tampereen joukkoliikenne on todennut, että 1000 asukkaan lisäyksellä alueelle saadaan yksi vuori tunnissa kulkeva bussireitti kunnan 50 % subvetioilla. Tämä ei ole yhdyskuntataloudelli-sesti järkevää ja ilmastovaikutusten osalta kes-tävää suunnittelua.

Seutukunnalla on tekeillä seudullisten ekologis-ten yhteyksien tarkastelu, jossa paikkatietopoh-

jaisesti, alueen ominaisuuksista johdetuiksi alu-eiksi, on katsottu yhtenäisiä metsäalueita ja arvokkaita, vanhan metsän alueita.

Muutokset kaavakartalle:- Alueen tavoitteellista mitoitusta tarkennettu-Etelä-Pohjoissuuntaisen maakuntakaavan vir- kitysalueen leveyttä levennetty- Seudullista virkistysaluetta tarkennettu yhte- neväiseksi ja poistettu asuinaluevaraus A-3.-Lentomelualueet tarkistettu yhteistyössä Fi- navian kanssa

31

4. Pirkanmaan Maakuntamuseo

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lau-suntoa asiakohdassa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut aineistoon ja toteaa seuraavaa. Han kealue sijoittuu Pirkka-lan kaakkoisosaan, laajan metsäselänteen ja Toivion jälleen rakennuskauden asuinalueen ympäristöön. Kaava-alueelle sijoittuu myös osa Sääksjärven rantojen loma-asutuksesta. Suunnittelualueesta on laadittu rakenne tun kulttuuriympäristön selvitys, jossa on nostettu esiin alueen keskeisimmät kult tuurihistorialli-set arvot. Korven ja Kaitalan torppien ympäris-tö, jälleenrakennuskau den omakotiasutus sekä 1930-luvulla rakennetut yksittäiset loma-asunnot Sääks järven rannalla ovat alueen keskeisimi-piä historiallisia piirteitä. Yksittäisistä raken nus-kohteista voidaaan mainita Toivion koulu, joka kuitenkin on raskaiden remont tien johdosta menettänyt suuren osan rakennushistoriallisia arvojaan.

Kaavaluonnoksessa esitetyt ratkaisut rakenne-tun kulttuuriympäristön arvojen huo mioimiseksi aluekokonaisuuksina ovat lähtökohtaisesti oi-keansuuntaiset. Maakun tamuseo esittää vielä arvoalueiden kaavamääräystä täydennettäväksi siten, että myös inventoinnissa arvokkaiksi osoi-tettujen rakennusten säilyttäminen edellyte tään olevan maankäytön ensi sijainen lähtökohta. Sääksjärven rannan tuntumassa sijaitsevat hu-vilat tulee huomioida kaavassa asianmukaisin, kohteiden säilymistä tukevien merkinnöin.

Kaavamerkinnät ovat puutteellisia arkeologi-sen kulttuuriperinnön osalta: alueen kiinteät muinaisjäännökset ja muut kulttuuriperintökoh-teet on jätetty merkitse mättä. Maakuntamuseo on 6.9.2017 lähettänyt kaavan laatijalle oh-jeet arkeologi sen inventoinnin kohteiden ja en-nestään tunnetun kiinteän muinaisjäännöksen merkitsemisestä kaavaan sekä 15.9.2017 täy-dentänyt tietoja alueen uusista kiin teistä mui-naisjäännöksistä. Maakuntamuseon lähettämiä tietoja ja ohjeita ei ole pääosin otettu huomioon.

Seuraavat kiinteät muinaisjäännökset tulee lisä-tä kaa vaan:- Rajasaari, historiallinen rajamerkki (mj-tunnus 1000024397)- Kaitalankulma 1, historiallinen rajamerkki (mj-tunnus 1000032218)- Kaitalankulma 2, historiallinen rajamerkki (mj-tunnus 1000032219)- Levo 1, historiallinen rajamerkki (mj-tunnus 1000032227)- Hannunsuo, historiallinen rajamerkki (mj-tun-nus 1000032217)

Kohteet on merkitty oheisiin karttaliitteisiin punai-silla ympyröillä. Maakuntamuseo esittää lisäksi, että myös kaksi maastossa paikannettua histo-riallisen Nuoliala Sääksjärvi-tien osaa (ks. liite-kartta 1) merkitään kaavaan Muu kulttuuriperintö kohde -merkinnällä, johon liitetään määräys: ”Historiallinen tielinja. Alueella olevat historialli-set rakenteet on säilytettävä. Suuremmista koh-detta koskevista suunni telmista tulee neuvotella museoviranomaisten kanssa”.

Seuraavia kohteita ei tulkita muinaisjäännöksik-si eikä niiden merkitsemiselle yleis kaavaan ole riittäviä perusteita: Sokeritoppakivi, muu kohde (mj-tunnus 1000029492) ja Uusikorpi, muu koh-de (mj-tunnus 1000029491 ).

Kiinteiden muinaisjäännösten ja niiden ympä-ristön säilymisen turvaamiseksi maa kuntamu-seo esittää V-2-alueen laajentamista kaavan kaakkoisosassa siten, että se kattaisi Levon kallion historiallisen pitäjänrajamerkin lähiympä-ristöineen (kohde Levo 1). Myös kaava-alueen pohjoisosassa, Hannunsuon historiallisen ajan mui naisjäännöksen alueella on syytä siirtää TP/AK-1-aluevarauksen lounaisrajaa koil liseen, jot-ta muinaisjäännöksen ja sen ympäristön säily-minen turvataan paremmin. Edellä mainittujen historiallisen tielinjan osien säilymisen turvaa-miseksi maakun tamuseo esittää, että ne myös merkitään osaksi alueen viherverkkoa.

Kaavaselostuksen arkeologisia kohteita koske-

32

vaa osiota (s. 68-69) tulee päivittää, ottaen huo-mioon uudet kohteet ja edellä olevat kommen-tit. Lisätietoja kohteista saa maakuntamuseon Siiri-tietokannasta (siiri.tampere.fi) tai suoraan maakunta museolta.

Kaavan vaikutusten arviointi on vielä kulttuu-riympäristön osalta keskeneräinen ja sitä tulee täydentää.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavoittaja kiittää lausunnosta.

Muutokset kaavakartalle ja määräyksiin lausun- non perusteella:-Kaavamääräystä tarkennettu invetoinnissa ar- vokkaiksi osoitettujen rakennusten säilyttämisen edellytettään olevan maankäytön ensisijainen lähtökohta-Sääksjärven rannan läheisyydessä arvokkaksi inventoinnissa osoitetut huvilat on merkitty koh- demerkinnöillä-Kaavakartalle osoitettu kiinteät muinaisjään- nöksetRajasaari, historiallinen rajamerkki (mj-tunnus 1000024397)Kaitalankulma 1, historiallinen rajamerkki (mj- tunnus 1000032218)Kaitalankulma 2, historiallinen rajamerkki (mj- tunnus 1000032219)Levo 1, historiallinen rajamerkki (mj-tunnus 1000032227)Hannunsuo, historiallinen rajamerkki (mj-tunnus 1000032217)-Poistettu kaavakartalta kohteet Sokeritoppakivi, muu kohde (mj-tunnus 1000029492) ja Uusikor-pi, muu kohde (mj-tunnus 1000029491 ).-Lisätty muu kulttuuriympäristökohde päivitys historiallisen Nuoliala Sääksjärvi-tien osaa Muu kulttuuriperintö kohde -merkinnällä, johon on liitetty määräys: ”Historiallinen tielinja. Alueella olevat historialliset rakenteet on säilytettävä.Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmis-ta tulee neuvotella museoviranomaisten kans-sa”.

- aluetta laajennettu kohteen LEVO-1 lä- heisyy-dessä ja TP/AK-1 (muutettu TP-alueeksi yleis-kaavaehdotukseen) aluevarauksen rajaa tarken-nettu- Kaavaselostusta päivitetty arkeologisten koh- teiden osalta-Kaavan vaikutusten arviointia täydennetty kult- tuuriympäristön osalta.

33

5. Tampereen kaupunki

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-alue sijoittuu Pirkkalan, Tampereen sekä Lempäälän kuntien rajoille. Alue kytkeytyy liikenteellisesti Toivion omakotialueen kohdalta Tampereen Sarankul-man alueeseen Toivionkadun ja Patamäenkadun kautta sekä Sääksjärven pohjoispäässä Multisil-lan alueeseen Ratasuontien kautta. Kaava-alu-een pinta-ala on noin 720 hehtaaria.

Osayleiskaavan tavoitteena on varautuminen Pirkkalan strategisten kehittämistavoitteiden mu-kaisiin maankäytön aluevarauksiin seuraaviksi vuosikymmeniksi painottaen kestävän kehityk-sen periaatteita, eheää ja taloudellista yhdys-kuntarakennetta, viihtyisää elinympäristöä sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Toivion vanha asuinalue on pyritty sovitettaman yhteen uuden asuinalueen rakenteen kanssa. Lisäksi osayleiskaavavaiheessa tavoitteena on luoda joukkoliikenteelle suotuisa toimintaympäristö.

Suunnitelma-alueesta tavoitellaan kokonaisuu-dessaan arvioilta n.15 000 uuden asukkaan aluetta, jolla varaudutaan n. 800 000 k-m2 ra-kentamiseen vaiheittain usean vuosikymmenen aikana. Osayleiskaavassa uusien asuinalueiden rakentamiseen on osoitettu yli 170 harakentamatonta aluetta sekä työpaikka-alueeksi n. 35 ha rakentamatonta aluetta.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnoksen arvioinnissa huomion kiinnittyy ensisijaisesti koko kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen ke-hittämisen näkökulmaan. Pirkanmaa maakunta-kaava 2040 sekä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 esittävät saman-suuntaisesti raja-alueen kehittämisen lähtökoh-daksi nykyisen Toivion omakotialueen vähäistä laajennusta sekä Sääksjärven pohjoispuolelle Pirkkalan ja Tampereen rajalle kuntien yhteistä yritysaluetta. Nyt osayleiskaavan luonnokses-sa esitetään asuntoalueiksi maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman tavoitteita huomattavasti laajempaa ja mitoitukseltaan suurempaa koko-

naisuutta. Kuntien rajalle sijoittuva yritysalue on maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman mu-kainen.

Kaupunkiseudulla on sitouduttu taajamaraken-netta eheyttävään maankäytön kehittämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisten alueiden täydennysrakentamista. Eheytyvän yhdyskun-tarakenteen tueksi seudulla on sitouduttu vah-vasti joukkoliiketeen kehittämiseen ja 1. vaiheen raitiotien rakentamisen aikana on jo käynnissä Raitiotien tulevaisuuden suunnat Tampereen kaupunkiseudulla -selvitys, jossa määritellään raitiotien rakentamisen vaihtoehtoja Tampereel-ta Pirkkalaan.

Kaakkois-Pirkkalaan tavoiteltu uusi aluekokonai-suus ei tukeudu raitiotiehen eikä luonnoksessa esitettyä ratkaisua voi pitää lähitulevaisuudessa myöskään seudun taajamarakennetta eheyt-tävänä. Tällä hetkellä Pirkkalan väestötiheys on nykyisen taajaman alueella n. 1180 as/km2, Tampereella kantakaupungin alueella on vastaa-va luku n. 1660 as/km2. Tiivistämällä Pirkkalan taajama-alueen rakennetta lähelle Tampereen kantakaupungin väestötiheyttä saavutetaan lä-hes puolet osayleiskaava-alueelle tavoitellusta asukasmäärän kasvusta. Nykyisen Alueen ke-hittämistä maakuntakaavan ja rakennesuunni-telman tavoitteita laajempana tulisi pohtia kau-punkiseudun näkökulmasta kokonaisuutena. Kaavaluonnoksessa esitetyn ratkaisun vaikutuk-set mm. Tampere-Pirkkala lentoaseman toimin-taan ja kehittämiseen on myös arvioitava yhtei-sesti.

Mikäli Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavatyötä jatketaan luonnoksessa esitetyn ratkaisun poh-jalta, Tampereen kaupunki esittää, että kunnat käynnistävät rajaseutua koskeva laajapohjaisen suunnitteluyhteistyön. Kaavaluonnoksessa esi-tetyt ratkaisut mm. uusien alueiden liikenteelli-sestä tai kunnallisteknisestä kytkeytymisestä

34

Tampereen suuntaan eivät ole nyt laadittujen suunnitelmien ja selvitysten pohjalta mahdollisia.

Kaavan laatijan vastine:

Pirkkalan kunta kiittää Tampereen kaupunkia lausunnosta.

Pirkkalan kunta ja Tampereen kaupunki on neu- votellut 9.5 2018 ja 11.10.2018 liittyen Kaak- kois-Pirkkalan osayleiskaavan ja raja-alueen yh-teistyöhön. Jälkimmäisessä palaverissa todettiin yhteisesti ehdotus tehtyjen muutosten jälkeen sen suuntaiseksi, mitä Tampereen kaupunki lau-sunnossaan (luonnoksesta) on tuonut esille. Li-säksi todettiin, että ennen virallista ehdotuksen käsittelyä lisätapaamiselle ei ole tarvetta. Edel-leen sovittiin, että tehdään tarvittavaa tiiviimpää yhteistyötä liittyen suunnitteluun ja seutukunnan kehittämiseen. Myös on sovittu Tampereen kau-punkiseudun rakennemallin päivittämisestä.

Eheytyvä yhdyskuntarakenne.Alueella, jonne nyt keskeisin asuinalue on suunniteltu, on tällä hetkellä reilu kymmenen asuinrakennusta, asukkaita parisenkymmentä. Tiivistämällä asuinaluetta, joka sijaitsee kiinni muussa yhdyskuntarakenteessa, palveluissa ja valtakunnallisen liikenneverkon välittömässä lä-heisyydessä, saadaan alue eheytymään osak-si Pirkkalan taajama-aluetta sekä parannettua joukkoliikenteen, pyöräliikenteen ja jalankulun kehittämismahdollisuuksia alueella merkittä-västi. Alue sijaitsee myös Lakalaivan tulevan henkilöjuna-aseman vaikutusalueella (2 km) ja tukee henkilöjunaliikenteen kehittämistä. Tämä suunnittelu on täysin eheytyvän yhdyskuntara-kenteen kriteerien mukaista. Alue myös tukeutuu Partolan keskuksen palveluihin.

Pirkkalan kunnalla on 2016 lainvoiman saanut taajamayleiskaava, jonka perusteella se eheyt- tää ja tiivistää taajama-aluetta sekä Naistenmat-kantien joukkoliikennekäytävää. Tämä kehitys tukee Naistenmatkantien joukkoliikenteen käytä-

vää (bussilla tai raitiotiellä). Taajamayleiskaavan mukaista tiivistämistä on pantu toimeen. Tam-pereen kaupungin lausunnossa viitataan, että kyseessä olevan kaava-alueen kehittäminen voi olla ristiriidassa seudullisen raitiotiejärjestelmän kehittämisen kanssa. Toistaiseksi seudullisen raitiotiejärjestelmä seuraavista vaiheista ei ole tehty päätöksiä, eikä kaavan toteuttaminen ole Partolan ja/tai Suupan raitiotiekäytävien kehit-tämisen kanssa ristiriidassa vaan ennemminkin tukevat niitä.

35

6. Pirkanmaan kuluttajat ry

Lausuntonaan Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaa-vasta Pirkanmaan kuluttajat ry toteaa seuraavaa:

- Tielinjaus: Taaporinvuoren virkistysalue tärke-ää säilyttää kokonaisena. Ei siis kokoomatietä koulun taakse katkaisemaan polku- ja latureitte-jä. Luonnoksen selvityksissä sanotaan, että ko-koomatietä kulkisi n. 1600 ajoneuvoa/vrk. Tämä on ristiriidassa alueelle suunnitellun 15000 asuk-kaan osalta. Kun kokoomakatu jätetään raken-tamatta, selvitään maks. 3500 asukkaalla, jonka alue ja kunnan kantokyky kestää..

- Lehtitietojen mukaan asutusta on suunniteltu lentomelualueelle. Se on maakuntakaavan vas-taista. Yleiskaava ei voi olla ristiriidassa maan-takkaavan kanssa.

- Ainoa virkistysalue, joka on myös liikuntara-joitteisten ja ikäihmisten tavoitettavissa, on Iso-Naistenjärven laavu. Kaavaluonnos tuo asutusta aivan liian lähelle sitä.

- Pärrinmaan teollisuusaluetta on myös suunni-teltu liian lähelle asutusta. Tulee vakavasti poh-tia, tarvitaanko sitä lainkaan.

- Suunnitellut viherkäytävät ovat liian kapeat.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää lausunnosta.Kaavoittaja viittaa vastineessa Pirkanmaan ku- luttajille yleiseen vastineeseen.

7. Pirkkalan omakotiyhdistykset OKYT ry

Kiitos mahdollisuudesta jättää mielipide Kaak-kois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnokseen.Pirkkalan omakotiyhdistykset OKYT ry:n hallitus on kokouksissaan käsitellyt asiaa ja päättänyt jättää mielipiteen edellä mainitusta kaavaluon-noksesta seuraavasti:

Kaakkois-Pirkanmaan yleiskaavaluonnos on ris-tiriidassa Pirkanmaan maakuntakaavan kanssa, joka osoittaa koko maakunnan maankäytön ta-voitetilan vuoteen 2040 asti. Toivion metsäalue on maakuntakaavassa seudullista virkistysalu-etta. Suunnittelumääräys on: ”Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen yk-sityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvat-tava virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen ja kehittäminen, alueen hyvä saavutettavuus sekä osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus virkistysalueella. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympä-ristön laatuun, alueen ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta.” Määräyksestä huolimatta kaavaluonnokseen on laitettu kes-kelle virkistysaluemetsää noin 5000 asukkaan lähiöt. Sääksjärven lähelle virkistysalueen ekolo-gisen käytävän kohdalle, osin maakuntakaavan taajamatoimintojen alueen ulkopuolelle, luonnos osoittaa noin 4000 asukkaan keskittymää. Vir-kistysalueen viherkäytävä pohjoisen suuntaan on myös käytännöllisesti katsoen katkaistu asu-tuksella.

Lisäongelman muodostavat 26 metriä leveät ko-koojakadut etenkin Kaitalan kylän luokse kaa-vaillulta 4000 asukkaan asuinalueelta etelästä pohjoiseen halki virkistysalueen sekä yhtenä vaihtoehtona koulun takaa kulkevaksi suunni-teltu tie. Kestävän kehityksen mukaista olisi eri-tyisesti hyödyntää, ajanmukaistaa ja kunnostaa olemassa olevat väylät.

Suunnittelun alkuvaiheessa kaavoitettavalle alu-eelle oli tarkoitus tulla noin 2500 asukasta, mikä

36

on ollut myös kaupunkiseudun rakennesuunni-telman lähtökohta. Nyt kaavaehdotuksessa on kyse 15 000 asukkaasta. Tämä ei ole kestävän kehityksen mukaista. Asutus, kunnallistekniikka, erityisesti tie ja katuverkosto tuhoaisivat koko kunnan asukkaille tärkeät virkistysreitit, ladut, ja luontopolut. Näitä reittejä käyttävät muutkin maa-kunnan asukkaat. Maakuntakaavan suojaamista virkistysalueista katoaisi n. 100 ha, mikä merkit-sisi jokamiehenoikeuksienkin jyrkkää vähene-mistä. Mikäli keskelle virkistysaluetta tuotaisiin asumaan 5000 asukasta, jäljellejäävä virkistys-alue kuluisi ja menettäisi arvonsa ajan mittaan.

Maakuntakaavan virkistysalue ja luontoarvot säilyvät, mikäli asutusta kaavoitetaan kuten maakuntakaava osoittaa: nykyisen Toivion län-sipuolelle ja Sääksjärvelle Lempäälän puolen taajaman jatkeeksi. Järjellinen asukasluku olisi kaikkiaan 2500 asukasta, kuten aluksi suunnitel-tiin. Silloin ei tarvittaisi edes metsäalueen halki kulkevaa kokoojatietä sivukatuineen eikä koulun viereen suunniteltua uutta tieyhteyttä. Olemas-sa olevien teiden kunnostaminen riittäisi. Uusi läntinen Toivio liittyisi katuverkkoon Linnakallion suuntaan.

Positiivista on, että kaavaselosteen mukaan Pirkkalan kunta aloittaisi koko kuntaa koskevan yleiskaavoituksen tänä vuonna. Tätähän Pirkan-maan liittokin on toivonut muiden kaavojen yh-teydessä. Kyseessä olevassa osayleiskaavan aikajänne on v. 2050 asti, kun maakuntakaava on vuoteen 2040 asti. Mielestämme vuotta 2050 pitäisi tarkastella vasta kun maakuntakaavan täydentäminen sinne asti tapahtuu. Maakunta-kaavan tulisi ohjata kunnallista kaavoitusta.Odotamme mielenkiinnolla vuorovaikutteista kaavan etenemistä.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavoittaja kiittää mielipiteestä.

Kaavoittaja viittaa vastineessa Pirkanmaan omakotiyhdistysten OKYT ry:lle yleiseen vasti- neeseen.

-Yleiskaavassa on osoitettu kokoojakadut ja liikenneverkko sekä suuntaa antavat katujen poikkileikkaukset. Tarkemmassa suunnittelussa määritellään katualueiden aluevaraukset.

Alueen liikenneselvityksessä todettiin, että ny-kyisille väylille ei ole turvallista osoittaa kokooja-kadun toimintoja. Olemassa olevan katuverkon ominaisuudet ovat jo nykytilanteessa johtanut heikentyneeseen liikenneturvallisuustilantee-seen. Asukkaat ovatkin toivoneet, että autolii-kenteen määrät eivät kasvaisi nykyisellä Toivion alueella. Nykyisten katujen kehittäminen edellyt-täisi katualueen leventämisen lunastamalla ton-teista alueita, mikä on alueen kiinteistönomistaji-en toiveiden vastaista.

Kaavan suunnittelussa on panostettu nykyisten virkistysreittien säilyttämiseen, ja kaavassa on-kin osoitettu huomattava määrä ohjeellisia ali-kulkukäytäviä, jotka parantavat virkistysreittien sujuvuutta ja viihtyisyyttä.

- Suunnittelun alkuvaiheessa ei ole määritelty ta-voiteltua asukasmäärää.

37

8. Liikennevirasto

Liikennevirasto on tutustunut osayleiskaava-luonnokseen ja antaa lausuntonsa rautateidennäkökulmasta.

Suunnittelualue sijaitsee noin 4-8 kilometriä Tampereen keskustasta lounaaseen sijoittuenPirkkalan kunnan ja Tampereen kaupungin sekä Lempäälän kunnan rajalle. Alue ulottuuvt3:sta etelään Sääksjärven suuntaan ja Lem-päälän kunnan rajalle sekä rajautuen idässäTampereen kaupungin rajaan. Suunnittelualu-eelle sijoittuu suunniteltuun Tampereen länti-seen ratayhteyteen liittyvä yhdysrata. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavasta on tarkoitus laatia maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeus-vaikutteinen yleiskaava, jonka tavoitevuosi on 2050.

Tampereen läntinen ratayhteys

Suunnittelualueelle sijoittuu suunniteltuun Tam-pereen läntiseen ratayhteyteen liittyvävaraus yhdysradalle. Yhdysradan on suunniteltu kulkevan Pirkkalan lentoasemalta Peltolammil-le, missä yhdysrata liittyy pohjoisen suunnas-sa päärataan. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 yhdysrata on osoitettu merkinnällä uusi liikennetunneli (merkinnällä osoitetaan uusi tien tai radan tunneliosuus). Alustavien suunnitelmi-en mukaan yhdysrata sijoittuu suunnittelualueel-la tunneliin kulkien arviolta noin 30-60 metriämaanpinnan alapuolella, syvyyden kasvaessa idästä länteen. Ratayhteyden alustavalinjaus on esitetty Liikenneviraston julkaisussa Tampereen läntinen ratayhteys – Selvitysmaakuntakaavaehdotusta varten (liikenneviras-ton suunnitelmia 1/2016), saatavilla:https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf8/ls_2016-01_tampereen_lantinen_web.pdf.

Ratayhteydestä ei ole tarkempia suunnitelmia eikä sen tarkka linjaus, tilantarve tai toteutus-ajankohta ole tiedossa. Asema- ja yleiskaavois-sa ei saa vaikeuttaa Tampereen läntisen ratayh-

teyden jatkosuunnittelua ja toteuttamista.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnokses-sa yhdysrata on osoitettu maakuntakaavan mukaisesti merkinnällä liikennetunneli (merkin-nällä osoitetaan tien tai radan tunneliosuus). Kaavaluonnoksessa tunnelivarauksen alueelle on osoitettu länsiosassa virkistysalueita (V-1 ja V-2) ja itäosassa Tampereen rajan tuntumassa teollisuus- ja varastoalue (T). Liikennevirasto huomauttaa, että yhdysradan alustavalle linjauk-selle sijoittuvan teollisuus- ja varastoalueen ase-makaavoituksessa on tarpeen yhteen sovittaa maanpinnalle suunniteltava maankäyttö suunni-tellun rautatietunnelin kanssa siten, etteiradan jatkosuunnittelua ja toteutusta vaikeuteta.

Liikennevirastolla ei ole muuta huomautettavaa kaavahankkeesta. Maanteiden osaltalausunnon antaa toimivaltainen ELY-keskus.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavoittaja kiittää mielipiteestä.

Merkitty tiedoksi. Ei muutoksia kaavakartalle

38

9. Finavia Oyj

Pirkkalan kunta on pyytänyt Finavia Oyj:ltä lau-suntoa Kaakkois Pirkkalan osayleiskaavaluon-noksesta 7.3.2018 mennessä.

Tampere-Pirkkalan lentoasema oli vuonna 2017 liikenneilmailun laskeutumismäärien perusteella Suomen viidenneksi vilkkain len toasema ja ko-konaisoperaatioiden määrällä mitattuna Helsinki Vantaan lentoaseman jälkeen Suomen vilkkain lentoasema. Len toasemalta on säännöllistä reittiliikennettä Helsinki-Vantaan len toasemalle, Tukholmaan ja Riikaan. Lentoasemalla on lisäksi ak tiivista lentokoulutustoimintaa ja ilmavoimien tukilento-, tutki mus- ja kehittämistoiminnot Sata-kunnan lennostossa. Tampere Pirkkalan lento-aseman merkitys suomalaiseen yhteiskuntaan ja elinkeinoelämään perustuu sen valtakunnalli-seen merkitykseen ja kansainvälisiin yhteyksiin.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan keskeisiä lähtökohtia on mää ritelty valtakunnallisten alu-eidenkäyttötavoitteiden (2009 voi maan tulleet) perusteella. Sekä voimassaolevissa että uudiste tuissa (VNp valtakunnallisista alueidenkäyttö-tavoitteista 14.12.2017, voimaantulo 1.4.2018) valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa on todettu, että valtakunnallisesti ja kansain välises-ti merkittävien lentoasemien kehittymismahdolli-suudet on turvattava. Lisäksi on todettu melulle herkkien toimintojen tai uusien asuinalueiden sijoittamisen edellyttävän riittävää melun torjun-taa. Tämän varmistamiseksi Finavia toteaa, että riittävän etäisyyden säilyttäminen melua tuottavi-en ja melun haitoille herkkien toimintojen välillä on tarpeellista ja järkevää.

Finavia katsoo, että kaavan laatimisella saattaa olla vaikutuksia Tampere-Pirkkalan lentoaseman toimintaan ja toimintakykyyn ja että Finavia on siten asianosainen kaavan valmistelussa. Kaava selostuksessa osalliseksi on merkitty Finavia, Etelä-Suomen len nonvarmistuskeskus. Len-nonvarmistuskeskus, nykyisin Aluelen-nonjohto, on osa Air Navigation Services Finland

Oy:tä (ANS Fin land), jonka tehtävänä on navi-gaatiopalvelujen tuottaminen. ANS Finland ei vastaa maankäytön suunnittelun tai lentoliiken-teen edunvalvonnasta tältä osin. Maankäytön suunnitteluun ja kaavoi tukseen liittyvistä asiois-ta lausuu Finavian konsernihallinnossa Tekniik-ka & ympäristö -vastuualue. Tämän perusteella Finavia to teaa, että sitä ei ole kuultu kaavan valmistelussa eikä avointa vuorovaikutusta ole järjestetty. Vasta kaavaluonnoksen julkisuu den myötä Finavia on saanut tiedon hankkeesta. Fi-navia katsoo, että kaavaa on sen osalta valmis-teltu luonnosvaiheeseen asti il man avointa vuo-rovaikutusmahdollisuutta.

Finavia katsoo, että yleiskaavan tulee perustua hyväksytyssä maakuntakaavassa esitettyihin rat-kaisuihin. Pirkanmaan maa kuntakaava 2040 on hyväksytty 29.5.2017 muilta kuin valituk senalai-silta osin. Tampere-Pirkkalan lentoasemaan kohdistuvista maakuntakaavan merkinnöistä ei ole valitettu, joten yleiskaa vassa ei voida esittää siltä osin maakuntakaavan vastaisia ratkai suja. Maakuntakaavassa 2040 on esitetty Finavian varautuminen Tampere-Pirkkalan lentoaseman rinnakkaiskiitotien toteuttami seen myöhemmin päätettävänä ajankohtana. Toteuttaminen ei ole toistaiseksi ajankohtaista, mutta se on säilytet-tävä varauk sena ja huomioitava alueen maan-käyttöä suunniteltaessa. Tämä saattaa rajoittaa alueen käyttötarkoitusta ja korkeiden laitteiden tai rakennusten sijoittamista. Lentokonemelu-alueen laajuus on hyväksytyssä maakuntakaa-vassa esitetty tämän mukaisena sekä Lden 55 dB ylittävänä alueena (Lentomelualue 1) että 60 dB ylittä vänäalueena (Lentomelualue 2). Len-tokonemelualueen suunnit telumääräyksissä on todettu, että lentokonemelualueelle 1 ei tule osoittaa uutta asutusta tai muuta melun haitoille herkkää toimin taa, mutta nykyisten asuinraken-nusten ja melulle herkkien toi mintojen raken-nusten peruskorjaus ja laajentaminen on mahdol lista. Lentokonemelualueen 2 osalta suunnittelu-määräys kieltää melulle herkkien toimintojen si-joittamisen. Finavia vaatii, että maakuntakaavan ratkaisua lentokonemelualueiden ja suunnitte lu-

39

määräysten osalta on noudatettava.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan kaavaluon-noskartassa on esi tetty 55-60 dB lentokone-melualue, jonka alkuperää tai lähdettä ei ole kaavaselostuksessa kerrottu. Tämän lentokone-melualueen rajaus vaikuttaa olevan 1. Pirkan-maan maakuntakaavassa (vah vistettu vuonna 2007 ja jonka Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on kumonnut) olleen vuoden 2010 en-nusteen pistealuemerkin tänä merkityn 60 dB lentokonemelualueen perusteella mukailtu käy-rä. Oleellista asiassa on, että lentokonemelualue perustuu vanhaan tietoon ja on merkitty kaa-valuonnokseen liian suppeaksi ja virheellises-ti. Finavia vaatii, että maankäytön suunnittelun läh tökohtana tulee olla uusin käytettävissä oleva tieto ja hyväksy tyssä maakuntakaavassa esi-tetyt Lden 55 ja 60 dB lentokoneme lualueet. Edelleen Finavia vaatii, että Kaakkois-Pirkka-lan osayleiskaavaan on merkittävä ajantasaiset, hyväksytyn maa kuntakaavan mukaiset lento-konemelualueet ja esitettävä maa kuntakaavan mukaiset lentokonemelualueen suunnittelumää räykset. Lisäksi Finavia edellyttää lentokone-melualueiden mer kintätavaksi aaltoviivamuotoa. Soveltuva merkintä on saatavissa Finavialta.

Kaavaluonnoksessa on esitetty useita uusia, tu-hansille asukkaille mitoitettuja asuinalueita sijoi-tettavaksi luonnoksessa esitetyn ko koojakadun varteen. Alueet sijaitsevat osittain hyväksytyssä maakuntakaavassa esitettyjen virkistysalueiden kohdalla. Finavia toteaa, että osa asuinalueista sijaitsee Tampere-Pirkkalan lento aseman ny-kyisen kiitotien jatkeen läheisyydessä sen mo-lemmin puolin. Kaavaluonnokseen lentokone-melualueen etelä- ja pohjois puolelle merkityistä asuinalueista osa sijaitsee lcien 55 dB ylittä-vällä lentokonemelualueella. Finavia toteaa, että osayleiskaava luonnoksen ratkaisu on tältä osin hyväksytyn maakuntakaavan vastainen. Fina-via katsoo, että uusien asuinalueiden sijoittami-nen lentoaseman kiitoteiden keskilinjan jatkeilla kiinni lentokoneme lualueeseen ei ole tarkoituk-senmukaista eikä vastuullista kaavoit tamista.

Lentokonemelu saattaa heikentää alueen asumisviihtyi syyttä, joka voi siten lupahankkei-den vastustamisen kautta ku muloitua esteeksi lentoaseman kehittämiselle.

Kaavaluonnoksessa kiitotien jatkeen läheisyy-teen sijoitetuilla uu silla asuinalueilla lentoko-nemelusta voidaan kokea merkittävää viihty-vyyshaittaa. Alueella havaitaan säännöllisesti sekä matkus tajakoneita että hiljaisempia, mutta pitkiä aikoja harjoittelevia lentokoulutuskoneita ja kaikkia puolustusvoimien ilma-aluksia.Hornet-torjuntahävittäjien laskeutumisissa het-kelliset LAsmax-me lutasot ovat lähimpien asuin-alueiden kohdalla noin 90 dB. Finavia edellyttää kaavoittajalta jatkotoimia, jotta alueen tulevat asuk kaat saavat alueelle muuttamista harkites-saan käyttöönsä riittä västi tietoa lentoreiteistä ja lentokonemelusta alueella.

Uusista asuinalueista pohjoisimmat on sijoitettu rinnakkaiskiito tievarauksen jatkeelle, mutta alu-eella lentokonemelutaso alittaa tason Lden 55 dB. Finavia katsoo, että näillä alueilla tulee esit-tää kaavassa vaatimus rakennusten riittävästä ääneneristävyydestä.

Lisätietoja Finaviassa antaa ympäristöasiantun-tija Satu Routama, puhelin 020 708 2278, satu.routama@finavia.fi .

40

Kaavoittajan vastine:

Kaavan laatija kiittää lausunnosta.Kaavoittaja viittaa vastineessa Finavialle ylei-seen vastineeseen.

Muutoksia kaavakartalle: lentomelualue osoitet-tu maakuntakaava 2040:n mukaisesti, sekä 55 dB:n että 60 dB:n alue. Aaltoviivaa on mittakaa-vassa suurennettu.

Lentomelualueen sisäpuolelle ei ole osoitettu uutta asuinrakentamista ja rakentamisalueiden ja lentomelualueen väliin on jätetty puskurivyö-hyke.

10. Lempäälä

Lausunto Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavasta Pirkkalan kunta on pyytänyt lausuntoa Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan luonnoksesta (päivätty 30.11.2017). Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan si joittuu välittömästi vireillä olevan Sääksjärven osayleiskaavan pohjoispuo lelle.

Yhdyskuntarakenteellisesti alueen todetaan si-jaitsevan keskeisellä paikal la, lisärakentami-sen liittävän aluetta osaksi Pirkkalan taajama-rakennetta ja ydinkaupunkiseudun rakennetta sekä parantavan liikenteellisiä yhteyksiä yhä edelleen paremmiksi. Osayleiskaavan koko-naisrakenne rakentuu mm. vanhasta Toivion pientaloalueesta ja sen viereen rakentuvasta uudesta monimuotoisesta ja vaiheittain raken-tuvasta asuinalueesta, jonka pääko koojakadun bulevardin varteen muodostuu asuinalueen elä-vä ja palvelu tarjonnaltaan monipuolinen tiiviim-män rakennuskannan keskusta-alue. Lempää-län rajan tuntumassa Sääksjärven läheisyydessä on varattu tule vaisuuden asuntoaluereserviä sekä osoittaen kokoojakadun ympäristön tu-levaisuuden tiiviin kaupunkiympäristön palve-lu-, työpaikka- ja asumiskes kittymäksi. Tampe-reen rajan tuntumaan on osoitettu teollisuus- ja varasto alue, joka tukeutuu Tampereen puolen Pärrinmaan teollisuusalueeseen. Suunnittelus-sa on huomioitu kävely- ja pyöräilyolosuhteiden parantaminen ja mahdollistaminen sekä jouk-koliikenteen sujuvuus ja pyöräliityntäpysä köinti alueella. Alueelle kokonaisuudessaan usean vuosikymmenen aikana vaiheittain rakentuva alue tuo arvioilta n. 15 000 uutta asukasta ja n. 800 000 k-m2 uutta rakentamista.

Kaavaselostuksessa naapurikuntien kanssa teh-dystä yhteistyöstä tode taan, että ”Vuoropuhelua ja tiivistä yhteistyötä jatketaan hyvän ja toimivan yhdyskuntarakenteen saavuttamiseksi ja myös synergiaetujen saavuttami seksi”.

41

Lausunto: Toimivaa yhteistyötä Lempäälän kunnan ja Pirkkalan kunnan välillä on jo tehty osayleiskaa-van tiimoilta ja sitä on tarpeen myös jatkaa, jotta saadaan mm. sujuva tieyhteys mahdolliselle 2-kehätielle, jonne suuntautunee osa Pirkka-lan ja Lempäälän uusien asuin-, työpaikka- ja teollisuusalueiden lii kenteestä. Lempäälä näkee tieyhteyden Sääksjärveltä pohjoiseen toimin-nallisesti myönteisenä asiana; se voi toimia jatkossa esimerkiksi yhtenä linja-autoliikenteen yhteytenä Lempäälästä Tampereen ja Pirkkalan Parto lan suuntaan tai vaihtoehtoisesti reittinä Pirkkalan uusilta alueilta Sääksjär ven maakun-takaavaan merkitylle tulevalle rautatieseisak-keelle.

Myös yhtenäiset viheryhteydet ja muut ekologi-set yhteydet saadaan kunta yhteistyöllä toimivak-si kokonaisuudeksi Sääksjärven osayleiskaavan suun nittelutyön edetessä Lempäälän puolella.

Pienenä huomiona, että kuntarajatla olevan Rajasaaren kohdalla kuntien rajat (Lempäälä-Pirkkala) näyttävät kulkevan hieman eri tavoin kuin kiin teistörajat ja kuntarajat. Tämän vuoksi kaavakartalta puuttunee kiinteä muinaisjäännös (Rajasaari).

Lisätiedot: yleiskaavasuunnittelija Katariina Pah-kasalo, 040 133 7949, Ka tariina. Pahkasalo@lempaala.fi

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää lausunnosta.

Merkitty tiedoksi. Muinaismuisto lisätty Rajasaa-reen. Ei muita muutoksia kaavakartalle.

11. Vihreä Pirkkala ry

Pirkkala on kasvava kunta keskellä Pirkanmaa-ta. Toivion asuinalueen viereen suunnitellaan laajaa, mutta näkemyksemme mukaan ylimitoi-tettua asuinaluetta.

Haluamme nostaa tästä kaavasuunnittelmasta esiin seuraavat haasteet ja ongelmat:

1. Viheralueitten laajuus suhteessa maakunta-kaavan tavoitteisiin ja linjauksiin ei täyty. Nykyi-nen yhtenäinen metsäalue on tärkeä ekologisten käytävien kannalta. Alueella sijaitsevat seuraa-vat merkittävät luontokohteet:• Iso-Naistenjärvi ympäristöineen• Haikanvuori• Taaporinvuori• Pyramiitinnotko 2. Esitetty kaavaluonnos ei tue seudullisia jouk-koliikenteen kehittämistavoitteita.• Raitiolinjayhteyden laajentaminen Pirkkalaan vaatii asutuksen keskittämistä Naistenmatkan-tien läheisyyteen.3. Toivion koulun eteläpuoleinen tielinjaus tuhoaa Toivion omakotialueen ja koulun yhteyden Taa-porinvuoren luonto- ja lähivirkistysalueeseen. • Selvitysten mukaan tielinjauksen poistaminen vaatii suunnitellun asukasmäärän huomattavaa pienennystä.4. Viherkäytävä nykyisen asuinalueen ja uuden suunnitellun alueen välillä on liian kapea.5. Kaava-alueen läntinen rajaus on keinotekoi-nen ja tarkoitushakuinen• Tällä hetkellä rajaus ei noudata ekologisia luon-tokokonaisuuksia• Esimerkkinä keinotekoisuudesta on kaava-alu-een raja, joka kulkee keskellä Pehkusuota6. Alueen kehittäminen vie resursseja ja elinvoi-maisuutta Pirkkalan keskustan ja muiden aluei-den kehittämiseltä.7. Soveltuva asukasmäärä on alle 5000 koko alueella, koskien myös Sääksjärven aluetta.Näillä perusteilla esitämme kaavan palauttamis-

42

ta valmisteluun. Tämän kaavan yhteydessä pi-tää tarkastella yleiskaavaa laajemminkin.

Kaavan laatijan vastine

Kaavan laatija kiittää lausunnosta. Kaavoittaja viittaa vastineessa yleiseen vastineeseen.

1. Alueella sijaitsevat merkittävät luontokohteet säilyvät ja niiden säilymistä turvaavat kaava- merkinnät auttavat luontokohteiden turvaamista tulevillekin sukupolville.

2. Pirkkalassa oikeusvaikutteinen taajamayleis-kaava määrittelee Naistenmatkantien joukko-liikenteen kehittämiskäytävän ja tiivistämisen, jonka toimeenpano on jo käynnissä. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan tavoitevuosi on noin 2040, ja sen toimeenpaneva merkittävä raken-taminen ajoittuu n.2025–2035 vuosien tienoil-le. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan toteutus painottuu siis Naistenmatkantien tiivistämisen jälkeiseen aikaan. Kaava ei ole ristiriidassa Nais-tenmatkantien joukkoliikennekäytävän kehittä-misen kanssa.

Taajamayleiskaavassa on 32 % viheralueita. Jo taajamayleiskaava tehtäessä oli runsaasti kes-kustelua, onko kaava liian urbaani ja onko viher-alueita riittävästi. Lisätiivistäminen edellyttäisi rakentamista tärkeille virkistys- ja viheralueille, joita käyttää suurin osa Pirkkalan väestöstä (taa-jama-alueella asuu n. 15 000 asukasta) Kaak-kois-Pirkkalan osayleiskaavassa virkitysalueita on 53 % pinta-alasta

3. Toivion koulun eteläpuolinen katulinjaus on tärkeä edellytys alueen ilmastotavoitteiden mu-kaisen kulkutapajakauman saavuttamiseksi joukkoliikenteen sekä pyöräliikenteen näkökul-mista. Katu mahdollistaa myös seudullisen vir-kistysalueen kehittämisen: sen saavutettavuus paranee huomattavasti erityisesti joukko- ja pyö-räliikenteellä sekä Pirkkalan taajama-alueelta

että Tampereelta. Samalla saavutettavauutta voidaan parantaa toteuttamalla pysäköintialuei-ta. Katu tarjoaa myös tärkeän yhteyden tulevalle Lakalaivan henkilöjuna-asemalle.

4. Viherkäytävää on levennetty ehdotukseen.

5. Kaava-alueen rajaus perustuu kaavan aloitus-vaiheen viranomaispalaveriin, jossa sovittiin että Puskaisten oikaisua ei oteta mukaan suunnitte-lualueeseen koska haluttiin antaa suunnitteluva-raa tielinjaukselle. Ei aiheuta muutoksia kaava-kartalle.

6. Ks. tämän vastineen kohta 2.

7. Ks. yleisvastine.

43

12. Pirkkalan ympäristöyhdistys ry.

Ristiriita maakuntakaavaanYleiskaavan tulisi noudattaa ylempää kaavaa, eli maakuntakaavaa. Kaavassa kuitenkin osoi-tetaan asuinrakentamista n.100 ha alueelle, joka on maakuntakaava 2040:n mukaista lähi-virkistysaluetta, joka siis tulisi varata yleiseen virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Se myös osoittaa pohjois-etelä suuntaisen tieyhteyden läpi lähivir-kistysalueen, joka halkaisisi koko alueen kahtia kulkien myös jopa maakuntakaavassa olevia ekologisia käytäviä pitkin. Koska maakuntakaa-vassa oleva ns. Puskiaisten oikaisu toteutues-saan halkaisisi saman alueen muutaman sadan metrin päässä itään, olisi näiden yhteisvaikutus alueen luontoon dramaattinen. Teiden väliin jää-vä luonto jäisi näin lähes täydellisesti eristyksiin.Kaitalankulman alueella asutus ja tieyhteys kat-kaisisivat käytännössä kokonaan ekologisen käytävän.

Kaavoittajalle tie on vain ohut viiva paperissa, mutta nykyisen tutkitun tiedon valossa tien vai-kutusalue luonnolle ulottuu n. kilometrin matkal-le sen molemmin puolin (Tiede lehti 2/2018). Eli käytännössä koko kaava-alueelle.

Näemme tärkeänä, että maakuntakaava 2040:n lähivirkistysaluetta kunnioitetaan, koska se on suunniteltu hyvin sekä luonnon että ihmisten nä-kökulmasta. Alue on luonnoltaan monipuolinen ja maastoltaan vaihtelevaa. Se on myös saavutet-tavuudeltaan erinomainen. Luonnon monimuo-toisuuden säilymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeätä, että alue on suuri ja yhtenäinen ja että sieltä on riittävän leveät yhteydet sitä ympäröi-vään luontoon. Ihmisten luontoretkeilyn kannalta on tärkeätä, että alue on yhtenäinen javailla ympäristön häiriötekijöitä kuten teitä ja nii-den mahdollisia ylityksiä, häiritseviä valojaja ääniä tai mitään muuta joka vie ajatukset pois luonnosta. Tämä lähivirkistysalue on suunniteltu palvelemaan Pirkkalan lisäksi myös ympäristö-kuntia ja koko kaupunkiseutua.

Toivion alueen osalta sitä ei ole kuitenkaan suun-niteltu palvelemaan tässä kaavassa mainittua väkimäärää, joten mahdollinen lisäys aiemmin suunniteltuun pitäisi huomioida myös lähivirkis-tysalueiden kasvattamisena.

Kaavatilaisuuksissa on kerrottu kaavan noudat-tavan vanhaa maakuntakaavaa, koska työ on aloitettu ennen maakuntakaava 2040:n voimaan-tuloa. Kaavan laatija on kuitenkin vahvistanut ympäristöyhdistykselle sähköpostilla 18.1.2018, että kaavan lähtökohtana on ollut maakuntakaa-va 2040. Ote Pauliina Pelkosen sähköpostista: ”Kaavaluonnosselostuksessa on kohta, jossa maakuntakaavatilanne on esitetty ja lähtökohta-na on maakuntakaava2040”.

Kaavan viranomaisneuvottelujen pöytäkirjan mukaan Pirkanmaan Liiton edustaja HannaDjupsjöbacka ohjeisti, että Toivion osayleiskaa-van aikataulu tulee sovittaa yhteen maakunta-kaava 2040 etenemisen kanssa. Tätä taustaa vasten kaavoittajan on täytynyt tietää kumpaa maakuntakaavaa kaavoituksessa olisi pitänyt noudattaa. Pirkkalan kunta teki maakuntakaa-vasta muistutuksen, jossa se pyysi Toivion uu-den taajama- alueen varausta laajennettavaksi etelän suuntaan. Maakuntakaavoittajan vasti-neessa todetaan, että Toivion taajama-alueen merkittävä laajentaminen etelään ei ole mahdol-lista, sillä Taaporinvuoren merkitys Tampereen kaupunkiseudun eteläosien viherverkostossaon tärkeä, eikä alueiden supistamiselle ole edel-lytyksiä virkistysalueiden riittävän mitoituksen turvaamiseksi.

Tiedon puutteesta ei siis ole kyse.

Yllämainituista syistä esitämme, että maakun-takaava 2040 noudatettaisiin niin asuinkuin lä-hivirkistysalueidenkin kaavoituksessa mahdol-lisimman tarkkaan. Näin mahdollistunee koti n. 2500 uudelle kuntalaiselle, joka oli alkuperäinen tavoite. Tämä ratkaisu poistaa myös tieyhteys-tarpeen kohti Sääksjärveä sekä luontokoulun

44

taakse suunnitellun kokoojatien. Uskomme että hyvällä kaavoituksella ja tuolla asukastavoitteel-la saadaan aikaan erittäin viihtyisä ja suosittu asuinalue, jossa asuu tyytyväisiä Pirkkalalaisia.

Ristiriita sijainnissaKaava-alue sijaitsee kaupunkiseudun kasvukäy-tävän ulkopuolella. Tulevaisuudessa raitiotielin-jan on kaavailtu jatkuvan myös Pirkkalaan, joten asutusta tulisi keskittää sen suunnitellun reitin varrelle Nuolialantien varteen ja Sankilan alueel-le.

LuontoarvotKaava huomioi merkittävistä luontokohteista vain osan. Osa on luonnoksen perusteella’jäämässä rakentamisen alle’ tai ’menossa put-keen’. Tai niiden ympärille on jätetty mitättömätsuojavyöhykkeet.

Liito-orava Liito-orava kartoitus on tässäkin kaava-aineistossa puutteellinen. Siinä kuitenkintodetaan seuraavasti: ”aiemmissa selvityksis-sä (mm. Korte 2004) havaituilla lajin esiin-tymispaikoilla on suoritettu metsähakkuita, joiden seurauksena laji on hävinnyt alueelta” Tämä sama ilmiö on tullut esiin myös kuntamme muiden alueiden kaavoituksessa.Luontokartoitusten tehtävänä on mm. antaa kaa-voittajalle tietoa alueesta, jotta kaavoittaessa ei vaaranneta suojeltuja lajeja ja niiden elinpiiriä. Nyt ollaan tilanteessa, jossa käyttötarkoitus on kääntynyt päinvastaiseksi ja luontoa muokataan kartoitusten pohjalta kaavoitukselle sopivaksi. Tähän pitää saada muutos.

Pirkkalan kunnan sivustolla ympäristönsuojelun-viranomaisten tehtävästä mainitaan seuraavas-ti: ”Kunta voi edistää luonnonsuojelua ylläpitä-mällä ja hoitamalla suojelualueita, inventoimalla luontotyyppejä sekä kartoittamalla suojeltavien eliölajien esiintymistä.” Esitämme, että tämä tehtävä päivitettäisiin seuraavasti: Kunta edis-tää luonnonsuojelua ylläpitämällä ja hoitamal-la suojelualueita, inventoimalla luontotyyppejä, kartoittamalla suojeltavien eliölajien esiintymisiä

ja huolehtimalla niiden suojelusta. Näin rooli muuttuisi aktiiviseksi tekemiseksi ja luontokartoi-tusten käyttötarkoitus muuttuisi lainmukaiseksi.

Lepakot Lepakkokartoituksen mukaan alueella on ainoastaan niiden ruokailu- ja liikkumisaluei-ta, ei yhtään aluetta, jossa ne lisääntyisivät ja le-vähtäisivät. Tulos ei kuulosta uskottavalta.

Lepakkojen ruokailualueita on asuinalueiksi merkittyjen alueiden kohdalla. Samoin Pyramii-tinnotkossa. Koska kaikki Suomessa tavattavat lepakkolajit kuuluvat EU:n luontodirektiivinliitteessä IV (a) lueteltuihin tiukkaa suojelua vaa-tiviin lajeihin, luonnonsuojelulain 49 §:n kiellot koskevat niitä.

Luontokartoitus ohjeistaa jättämään kaikki siinä mainitut lepakoiden käyttämät alueet rakentami-sen ulkopuolelle. Kaavassa kuitenkin osoitetaan rakentamista myös niille.

Kohde 4 Saukonoja ”seudullisesti arvokas” Saukonojan varsi on potentiaalinen liitoorava-kohde ja luonnoltaan hieno ja arvokas. FCG:n mukaan siitä saisi yhdessä Pyramiitinotkonpuronvarren kanssa hienon lehtokokonaisuuden Metso-ohjelmaan. Tästä vinkistä kannattaisi ot-taa vaarin.

Kohde 8 Puro ja puronvarsimetsä ”Uhanalai-set, suojeltavat ja silmälläpidettävät luontotyypit:Metsälain 10 § mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö, havumetsävyöhykkeen kangasmaiden latvapurot (VU) Arvoluokka: Pai-kallisesti arvokas. Lainaus ’FCG luontoselvitys’. Asuinalue piirretty aivan kiinni ilman arvoistansa suojavyöhykettä.

Kohde 9 Puro ja puronvarsimetsä ”Metsälain 10 § mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö, havumetsävyöhykkeen kangas-maiden latvapurot (VU) Arvoluokka: Paikallisesti arvokas” Lainaus ’FCG luontoselvitys’. Asuin-alue piirretty päälle.

45

Kohde 2 Pienialainen lehmusmetsikkö ”Uhan-alaiset, suojeltavat ja silmälläpidettävätluontotyypit: Luonnonsuojelulain 29 § mukainen suojeltava luontotyyppi Arvoluokka: Seudullises-ti arvokas.” Lainaus ’FCG luontoselvitys’. Asuin-alue piirretty päälle.

Kohde 10 Saukkolampi ” Selvitysalueelle sijoit-tuva alle hehtaarin kokoinen Saukkolammitäyttää vesilain 15 a §:n mukaan turvatun luon-totyypin ehdot ja lukeutuu näin valtakunnallises-ti arvokkaisiin kohteisiin…” Lainaus ’Pirkkalan Saukkolammin-Taaporinvuoren alueen luonto-selvitys’. Asuinalue on piirretty aivan lammen rantaan kiinni.

Kohde 12 Puro ja puronvarsimetsä ” Uhan-alaiset, suojeltavat ja silmälläpidettävät luonto-tyypit: Metsälain 10 § mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö, havumetsävyö-hykkeen kangasmaiden latvapurot (VU), vanha kuusivaltainen lehtomainen kangas (NT). Ar-voluokka: Paikallisesti arvokas.” Lainaus ’FCG luontoselvitys’. Asuinalue piirretty aivan kiinni ilman suojavyöhykettä.

Kohde 19 Ojittamaton isovarpuräme ”Uhan-alaiset, suojeltavat ja silmälläpidettävät luonto-tyypit: Isovarpuräme (NT) Arvoluokka: Muu arvo-kas luontokohde.” Lainaus ’FCG luontoselvitys’. Tie piirretty kulkemaan keskeltä suota.

Valtakunnallinen arvoKaava-alueella sijaitsee upea Suomen Luonnon-suojeluliiton valitsema Luontohelmialue.Alueesta tekee erityisen sen monipuolinen ja hy-vin säilynyt luonto upeine kallioineen. Siellä on useita puroja, jotka laskevat pieniin lampiin, on suota, vanhaa metsää ja monipuolista kasvilli-suutta, jotka tarjoavat ravintoa ja pesäpaikkoja suurelle joukolle erilaisia eliöitä. Alueella risteilee myös hyvä polku- ja latuverkosto. Kävijämäärät ovat kasvaneet jyrkästi viime vuosina. Siellä kul-kiessa ei silmiin osu rakennuksia tai katuvaloja, ei kuulu liikenteen melu, ei tarvitse kävellä välillä asfaltilla; tunnelma on aidon erämainen ja tämä

tekee liikkumisesta elvyttävää ja aidosti stressiä poistavaa. Siis juuri sellainenalue ja luonto, jonka vuoksi turistit tulevat nyky-ään sankoin joukoin Suomeen. Olisi järjetöntätuhota näin arvokasta aluetta, jota rahalla ei voi ikinä saada. Pirkkalan tulisikin miettiä uusi tulo-kulma tähän kaava-alueeseen, jossa huomioitai-siin alueen erityispiirteet ja ymmärrettäisiin, että Pirkkalasta voisi sittenkin tulla myös matkailu-kunta. Yhdessä Muinais-Pirkkalan kanssa Luon-tohelmialue voisi toimia myös matkailukohteena. Sarankulmaan rakentuva hotelli tukee myös tätä visiota.

Kunnan väkimäärän kasvaessa on erityisen tär-keätä, että meillä on hyvät lähiluontopalvelut.Se on suurin vetovoimatekijä, kun houkutellaan kuntaan uusia veronmaksajia. Hyvät lähiluonto-palvelut on myös paras keino ylläpitää kuntalais-ten terveyttä. Maakuntakaavoittajalla lienee ollut mielessään edellä mainittuja syitä kaavoittaes-saan alueelle virkistysalueita.

46

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää asiantuntevasta lausun- nosta ja viittaa vastineessaa yleiseen vastinee- seen.

Yleistä Kaavan laatija kiittää asiantuntevasta lausun-nosta ja viittaa vastineessaan yleiseen vasti-neeseen. Yhtenä kaavan tavoitteena on turvata arvokkaiden luontokohteiden säilyminen tulevil-le sukupolville. On tärkeää huomioida, että alue on tähän asti ollut talousmetsäkäytössä. Kaa-vaan on lisätty suojelualuevaraus ja uusi CO2-kaavamääräys, joka on tarkoitettu nimenomaan ekosysteemipalvelujen, hiilen sidonnan ja luon-non monimuotoisuuden turvaamiseen tulevia sukupolvia varten. Tällä hetkellä alueella ei ole voimassa olevaa lainvoimaista yleiskaavaa eikä luontokohteiden kaavamääräyksiä, jotka turvai-sivat niiden säilymisen. Kaavan luo-, CO2- ja s-merkinnöillä alueen käyttöä ohjataan tulevaisuu-dessa niin, että sen luontoarvot säilyvät ja myös kasvavat nykyisen talousmetsän monipuolistu-essa. Kaavan laajoilla virkistysalueilla metsien käyttöön tullaan tarvitsemaan maisematyölupa, jonka avulla voidaan metsien käsittelyä ohjata ot-tamaan huomioon ekosysteemipalvelut laajasti. Kaavaa on viety suunnittelullisesti luontoarvojen ja selvitysten osalta eteenpäin. Luontoselvityk-siä on ehdotusvaiheeseen edelleen tarkennettu ja täydennetty. Selvityksiä ei ole tehty kaavan toteuttamisen mahdollistamiseksi, vaan ohjaa-maan kaavaa siten, että niiden avulla voidaan turvata tärkeimmät luontoarvot pysyvästi ja löy-tää mahdollisimman kestävät ratkaisut.

Kaavaehdotuksessa on 53 % virkistysalueita kaavan pinta-alasta. Virkistysalueiden läheisyy-teen ja hyvään saavutettavuuteen on kiinnitetty suurta huomiota suunnittelussa viheralueiden yhteneväisyyden osalta. Kaava mahdollistaa alueen kehittämisen sekä virkistyskäytön että luontoarvojen näkökulmasta yhteen sovittamalla nämä kaksi. Arvokkaiden luontoalueiden raja-us ja alueiden virkistyskäyttö suunnitelmallises-

ti mahdollistaa ihmisvaikutusten minimoimisen luonnolle tärkeillä alueilla.

Liito-oravaLiito-oravaselvitys on uusittu kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen (FCG) koko kaava- alu-eella. Erityisen tarkka selvitys tehtiin tielinjauk-sen osalta. Alueelta ei löydetty merkkejä liito-oravasta. On kuitenkin huomioitava, että alueella on liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä ja lii-to-oravaselvityksiä tullaan tekemään myös ase-makaavavaiheessa.

LepakotKaavoittajalla ei ole syytä epäillä tehdyn lepak-kokartoituksen tulosten uskottavuutta. Lepakko-kartoitusta on myös täydennetty lisäselvitykses-sä, jonka maastokartoituksissa ei edelleenkään tehty havaintoja, jotka olisivat viitanneet lisään-tymis- ja levähdyspaikkoihin. Suomen lepakko-tieteellisen yhdistyksen mukaan lepakot voivat lentää ravinnonhakumatkallaan usean kilometrin päähän päiväpiilostaan. Kaikki Euroopan Uni-onin alueella esiintyvät lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV (a). Luonnonsuo-jelulain 49 §:n mukaan kaikkien luontodirektiivin liitteeseen IV (a) kuuluvien eläinlajien lisäänty-mis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja hei-kentäminen on kielletty. Lisäksi Suomi on liittynyt EUROBATS-sopimukseen. Lepakkojen esiin-tymispaikat on arvotettu kolmeen luokkaan: I, II ja III. Luokittelussa käytetyt kriteerit koskevat lajirunsautta, yksilömääriä, alueiden laatua sekä alueiden käyttöä. Luokka I on arvokkain, lepa-koiden lisääntymis- tai levähdyspaikka, jossa ta-vataan runsaasti lepakoita yleensä koko kesän ajan. I luokan alueet on ehdottomasti säilytettä-vä, mutta niitä ei siis ole kaava-alueella todettu. II luokan alueilla tarkoitetaan lepakoiden tärke-ää ruokailualuetta tai siirtymäreittiä. Alueilla on yleensä paljon lepakoita. Niiden säilyttämiselle on vahva suositus, mutta niillä ei kuitenkaan ole suoraan luonnonsuojelulain suojaa. Näitä alueita esiintyy kaava- alueella ja ne on kokonaisuudes-saan jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Raken-

47

tamista on osoitettu ainoastaan III luokan lepak-koalueille, ja niitäkin on pyritty mahdollisuuksien mukaan säästämään. Näillä alueilla lepakoiden on todettu saalistavan aktiivisesti vain osan ajas-ta, eikä lajirunsaus tai yksilömäärä ole suurta. III luokan alueita ei ole mainittu luonnonsuojelulais-sa eikä niille ole suosituksia EUROBATS-sopi-muksessa.

Kohde 4 SaukonojaSaukonojan välitön lähiympäristö täyttää mah-dollisen metsälain 10 § mukaisen metsäluon-non erityisen tärkeän elinympäristön kriteerit. Saukonoja toimii luontaisena ekologisena viher-käytävänä, mikä nostaa kohteen arvoa. Kohde on kaavaehdotuksessa merkitty luo-alueeksi. Saukonojan uoma on luontoselvityksen täyden-nyksen mukaan eteläosan rinneosuudella luon-nontilainen - luonnontilaisen kaltainen muuttuen Pyramiitinnotkon pohjalla virratessaan uomal-taan osittain suoristetuksi ja osittain luonnon-tilaisen kaltaiseksi. Notkon pohjalla uoman yli sijoittuu virkistysreitti kahdessa kohtaa ja tieura yhdessä kohtaa; näillä kohdilla puro virtaa rum-mussa ja siihen on myös kaavaehdotuksessa osoitettu tie.

Kohteet 8 ja 9 Puro ja puronvarsimetsäLuontokohteet 8 ja 9 ovat paikallisesti arvokkaita kohteita, jotka huomioidaan asemakaavaa laa-dittaessa.

Kohde 2 Pienialainen lehmusmetsikköKohde on osoitettu kaavakartalle, alue ja sen yh-teys ympäröiviin viheralueisiin turvataan.

Kohde 10 SaukkolampiAlue on osoitettu kaavakartalle luo-alueeksi. Luontoarvojen ja suoja-alueen turvaamiseksi alue on myös osa CO2-aluetta ja sillä on suoje-lualuevaraus. Läheisyydessä ollut asuinalue on poistettu.

Kohde 12 Puro ja puronvarsimetsäAlue on osoitettu kaavakartalle luo-alueeksi. Luontoarvojen ja suoja-alueen turvaamiseksi alue on myös osa CO2-aluetta. Läheisyydessä ollut asuinalue on poistettu.

Kohde 19 Ojittamaton isovarpurämeAlue on osoitettu kaavakartalle luo-alueeksi. Luontoarvojen ja suoja-alueen turvaamiseksi alue on myös osa CO2-aluetta. Tie on siirretty.

LuontohelmiKuten lausunnossa on todettu, alueen virkis-tyskäyttö on kasvanut ja vierailijamäärien olete-taan lisääntyvän entisestään tulevaisuudessa. Alueella on potentiaalia luontopohjaiselle turis-mille sen lisäksi, että se tuo kuntalaisille virkis-täytymismahdollisuuksia. Erityisesti kaupunkien läheisillä alueilla, joissa metsien kävijämäärät voivat olla suuriakin, on kiinnitettävä huomiota polkuverkoston suunnitelmallisuuteen, minkä kaavaa mahdollistaa. Virkistyskäyttö tulee oh-jata ja toteuttaa siten, että sillä on pienin mah-dollinen negatiivinen vaikutus luontoarvoille. On myös tärkeää tarkastella alueen kehittymistä ko-konaisuutena. Väkimäärän kasvu mahdollistaa toimivan joukkoliikenneyhteyden ja hyvän pyö-räilyreittiverkoston alueelle, mikä vähentää yksi-tyisautoilun tarvetta. Luontohelmi kohteena tulisi olla kaikkien saavutettavissa.

48

Lentomelualue 2.Merkinnällä osoitetaan Tampere-Pirkkalan lento-aseman melualue, jonka melutaso L den on yli 60 dBA.Suunnittelumääräys:Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnitte-lussa tule osoittaa toimintaa, joka on herkkä me-lun haitoille.

Koska kuntakaavoilla sekä rakennus- ja toimen-pideluvilla voidaan ratkaista yksittäisiä tuulivoi-malakohteita, pyydetään Pirkkalan alueellelaadittaviin kunnallisiin rakennusjärjestyksiin ja tarvittavilta osin myös muihin kuntakaavoihin li-säämään seuraava yleismääräys:

Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista koko kunnan alueella tulee aina pyytää erillinen lausunto puolustusvoi-mien Pääesikunnalta.

Myös alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpin-nasta) korkeista pientuulivoimaloista tulee pyy-tää Pääesikunnan lausunto, jos kiinteistö mille voimala rakennetaan, rajoittuu Puolustusvoimi-en käytössä olevaan alueeseen.

Kaavoitus- ja rakennustöitä tehdessä tulee huo-mioida alueella ja sen läheisyydessä mahdolli-sesti kulkevat Puolustusvoimien kaapelilinjat.Linjojen sijainti tulee selvittää vähintään kymme-nen (10) työpäivää ennen aiottua rakentamista. Puolustusvoimien kaapeleiden näyttö tilataan Johtotieto Oy:ltä, Seutulantie 3-5 B, 04410 Jär-venpää, p. 0800 12600,info@johtotieto.fi.

Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien ole-massa olevien kaapelireittien siirtojen, kaape-leiden rakentamisen aikaisen suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on koh-dennettava muutoksen aiheuttajalle.Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen lausun-not on pyydettävä puolustusvoimien

13. Puolustusvoimat

Puolustusvoimien lausunto

Puolustusvoimat esittää merkittäväksi kaava-karttaan lentomelualueen voimassaolevan Pir-kanmaan maakuntakaavan 2040 mukaisesti. Tampere-Pirkkalan lentoaseman LDEN 55 dB melualue ulottuu osayleiskaavaluonnoksenalueelle. Osayleiskaavan luonnoksessa on esi-tetty lentoliikenteen melualue, mutta se ei vas-taa kooltaan tai muodoltaan Pirkanmaan maa-kuntakaavassa 2040 esitettyä lentomelualuetta. Maakuntakaavassa esitetty melualue perustuu Finavia Oyj:n tekemään meluselvitykseen, jos-sa on otettu huomioon myös Tampere-Pirkka-lan lentoasemalla harjoitettava sotilasilmailu. Osayleiskaavaluonnokseen on merkitty asumi-seen käytettäviä alueita maakuntakaavan kaa-vamerkinnän ja -määräyksen vastaisesti lentolii-kenteen melualueelle. Mikäli melualueellerakennetaan uusia asumiseen käytettäviä aluei-ta tai muita melulle herkkiä toimintoja, rajoittaa se merkittävästi Puolustusvoimien toimintamah-dollisuuksia ja toiminnan kehittämistä Tampere-Pirkkalan lentoasemalla sijaitsevassa lentotuki-kohdassa.

Osayleiskaavassa tulee noudattaa Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 annettuja suunnittelu-määräyksiä:Lentomelualue 1.Merkinnällä osoitetaan Tampere-Pirkkalan lento-aseman melualue, jonka melutaso L den on yli 55 dBA.

Suunnittelumääräys:Alueelle ei yksityiskohtaisemmassa suunnitte-lussa tule osoittaa uutta asutusta tai muuta toi-mintaa, joka on herkkä melun haitoille. Alueella on mahdollista nykyisten asuinrakennusten ja muuhun meluherkkään toimintaan liittyvien ra-kennusten peruskorjaus ja laajentaminen.

49

lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä (STUVE Oy) osoitteesta: asiakaspalvelu.stuve@erillisverkot.fi.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää lausunnosta. Lentomelu- alueet ( 55 dB ja 60 dB) on osoitettu kaavakar- talle.

Osayleiskaavaan osoitettu yleismääräys:Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista koko kunnan alueella tulee aina pyytää erillinen lausunto puolustus- voimien Pääesikunnalta. Myös alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista pien-tuulivoimaloista tulee pyytää Pääesikunnan lau-sunto, jos kiinteistö mille voimala rakennetaan, rajoittuu Puolustusvoimien käytössä olevaan alueeseen.

50

14. Toivion omakotiyhdistys

ALKUSANAT

Lausunnon alkuun on koottu yhteensä 52 kaava-luonnoksessa olevaa korjattavaa ongelmaa, pe-rusteluineen ja kehittämisvaatimuksineen, aloit-taen laajoista kysymyksistä (luku A) ja jatkaen enemmän kohdekohtaisilla, mutta myös lukuisil-la erittäin tärkeillä teemoilla (luku B). Kohdassa C kerrotaan kaavatyön lainsäädännöllistä pohjaa ja luvussa D kaavatyön puuttuvaa vuoropuhelua.

Kohtaan E ”Johtopäätökset ja vaatimukset” on koottu tiivistelmä edellisistä ja esitys, miten kaa-vaprosessi vielä voitaisiin saada myönteiselle polulle yhteistyöllä kuntalaisten kanssa.

A. ONGELMIA LÄHTÖKOHDISSA JA TAVOIT-TEISSA

1. Asukasmäärä +15 000 käsittämätön ja si-toumusten vastainen

ONGELMA: Kaava-alueelle on esitetty jättimäis-tä +15 000 asukkaan asuinrakentamista mikä on aivan käsittämätöntä. Valtava määrä on vastoin kaikkia tiedossamme olevia lähtökohtia ja yh-teisiä sitoumuksia. Tampereen seudun kuntien yhteisessä tahdon ilmaisussa, kaupunkisedun Rakennesuunnitelmassa 2040 mitoitus on Toivi-oon +2500 asukasta ja Kaitalankulmaa ei mai-nita (pienin mainittu luku Tampe- reen Annalan +400). Rakennesuunnitelma 2040 on Tampereen kaupunkiseudun kuntien ratkaisu alueen kasvun ja elinvoiman ylläpitämiseksi. Se perustuu kau-punkiseudun kokonaisetuun ja voimavarojen tasapainoiseen käyttöön. Pirkkalan pormestari Helena Rissanen totesi 14.1.2015: ”Rakenne-suunnitelma on mielestäni onnistunut kokonai-suutena hyvin. Kaupunkiseudun elinvoimaisuus edellyttää kunnilta yhteistä näkemystä ja sitoutu-mista seudullisiin hankkeisiin.” – Onko Pirkkalan kunta yksipuolisesti päättänyt olla huomioimatta kuntien yhteistä tahtotilaa, jota pormestarikin piti

näin tärkeänä?

Kaavaluonnos on ristiriidassa myös v. 2017 hy-väksytyn ja käyttöön otetun Maakuntakaavan 2040 kanssa. Sen lähtökohtana ollut väestö-suunnite näyttää Pirkkalan väkimääräksi v. 2040 noin 26 500 asukasta, mikä sekin tarkoittaisi maakunnan nopeinta kasvua pääradan varren Lempäälän jälkeen. Myöhemmin maakuntakaa-vaprosessin aikana Pirkkalan väestösuunnite tarkistettiin +10 000 asukkaan kasvulukemaan, sijoitettuna lähes kokonaan Suupan-Naisten-matkantien joukkoliikennevyöhykkeelle. Toivion kasvutavoite oli silloin vain +1000 asukasta.

OAS:ssa vuonna 2015 ja 30.11.2017 päivätyssä kaavaselostuksessakin lähtökohdiksi mainitaan Rakennesuunnitelma 2040 ja Maakuntakaava 2040 karttakuvien kera. Näihin lähtökohtiin, mm. +2500 asukasta, kuntalaisilla ja myös kaavan lopullisesti hyväksyvillä kunnanvaltuutetuilla on ollut oikeus luottaa. Vasta yhdyskuntalautakun-nan 13.12.2017 esityslistamateriaalin nettiin lai-ton myötä 7.12.2017 kuntalaiset löysivät tiedon järkyttävästä +15 000 asukkaan mitoituksesta ja mitä siitä kartalla oli aiheutunut. Tosin saatavilla olleen ja yleisötilaisuuksissa esi-tellyn materiaalin tulkinta on ollut hyvin työlästä ja hidasta, ammattilaisillekin vaikeasti aukeavaa.

Esitetty +15 000 asukasta liki kaksinkertaistaisi noin 19 200 asukkaan Pirkkalan väkiluvun, mikä taitaisi olla kyseenalainen Suomen ennätys la-jissaan. Lisäksi saamaan aikaan Naistenmat-kantien ratikka- ym. kehittämisvyöhykkeeseen on ajateltu noin +10 000 asukasta ja erikseen on visioitu Partolaan + 10 000 asukasta, Pirk-kalaisessa 21.2.2018 puhuttiin jopa 15 000 asukkaasta. Käsittääksemme kunnassa siis vi- sioidaan yhteensä jopa noin + 40 000 uudesta asukkaasta eli nykyisen väkiluvun yli 3-kertaista-misesta! Yleisötilaisuuksissakin kaavoittaja työn lähtökohdista kertoessaan mainitsi Tampereen kaupunkiseudun kasvutavoitteen vuoteen 2050 mennessä olevan yhteensä +110 000 asukas-

51

ta. Luku on todella suuri ja siitäkö Pirkkala siis tavoittelee +40 000 asukasta eli yli kolmasosaa itselleen? Miksi kunta olisi ahnehtimassa enem-män kuin sille kuuluu, kaikkien haitaksi?

VAATIMUS: Osayleiskaavan tavoitteen asettelu, mm. asukaslukutavoite, on asetettava avoimes-sa ja läpinäkyvässä vuorovaikutuksessa kunta-laisten ym. osallisten kanssa. Keskustelun läh-tökohtana tulee olla Rakennesuunnitelman 2040 ja Maakuntakaavan 2040 ohjaama taso +2500 asukasta.

Toivion asukkaat eivät tiettävästi ole vastustaneet tasoa +2500 asukasta, joka sekin tarkoittaisi ny-kyisen asukasmäärän hurjaa liki 3-kertaistamis-ta. Tietenkin edellytyksenä näin mittavan uuden maankäytön sijoittamiselle hyväksyttävästi on ympäristön ym. reunaehtojen kunnioittaminen ja yhteistyössä kuntalaisten kanssa suunnitellen ja optimi etsien. Ja parhaassa tapauksessa sitä en-nen vastaavalla aidolla osallisvuorovaikutuksella laadittu koko kunnan strateginen yleiskaava.

Kuva: Pirkkalan ja Tampereen rajaseudun asukasmäärän kehittämisvisioita. Tampereen keskustassa radan päälle on nousemassa ”Tamhattan”. Toivioon Haikanvuoren juurelle kaa-voittaja esittää kaavaluonnoksessa +15 000 asukkaan suurteho ”Haihattania”, jolle ei löydy mitään kestäviä perusteita. Ajatus on hylättävä.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää lausunnosta ja viittaa vas- tineessaa yleiseen vastineeseen.

Toivion vanhan alueen ja uuden, suunnitellun alueen väliin on jätetty asukkaiden toivoma vi- herkaista. Toivion vanhan alueen tehokkuus on hyvin väljää ja kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti tulisi myös vanhaakin aluetta tiivis-tää. Ei ole minkään kestävän kehityksen kritee-rien mukaista eikä maakuntakaava 2040:n kk-1 kehittämisvyöhykkeen mukaista vaatia samaa väljyyttä uudelle alueelle jota suunnitellaan ny-kylainsäädännön, ihmisten asumistoiveiden, kaavatalouden ja joukkoliikenteen kehittämispe-riaatteiden mukaisesti.

Palveluiden ja yhteyksien paranemisen myötä Toivion vanhan alueen kiinteistöjen arvo ei to- dennäköisesti ainakaan tule laskemaan. Alueen potentiaali Pirkkalan kunnan yhdyskuntaraken- teessa sekä Tampereen kaupunkiseudun kau- punkirakenteessa tulee hyödyntää sillä vas- taava aluetta ei löydy ja alue tulee suunnitella kokonaisuutena. Mitoituksesta monet ovat ker- toneet että asukkaille on luvattu 2500 asukasta; tällaista asukasmäärää ei missään ole asetettu kaavan tavoitteeksi eikä tällaista asukamäärää ole missään luvattu tai kirjoitettu osayleiskaavaa suunniteltaessa. Ko. asukasmäärä ei mahdol- lista julkisen liikenteen sekä palvelujen kehittä- mistä alueella, tiivistä rakentamista, järkevää ja kokonaisuuteen perustuvaa yhdyskuntaraken- netta suunnittelualueella. Mitoitusta tarkenne- taan aluevarauksien täsmentyessä kaavaeh- dotukseen ja tavoitteellinen ja laskennallinen asukasmäärä on alentunut muutosten myötä osayleiskaavaehdotukseen. Osayleiskaavaeh- dotuksen mitoituksellinen asukasluku on n 8000-9000 asukasta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on ker- rottu että alue tulee olemaan merkittävä asutuk- sen kasvualue Pirkkalassa ja että asukasmäärä

52

tarkentuu suunnittelun edetessä. Ilman tarkem- pia alueen potentiaalin ja rakentamisalueiden selvityksiä ei asukasmäärää ole mahdollista edes osoittaa;Tampereen kaupunkiseudun ra-kennemallissa määritelty asukasmäärä 2500 on ilman tarkempia selvityksiä ja suunnitelmia osoi-tettu ohjaava, ei lainvoimainen, määrite.

Rakennamallissa on myös merkintä ”Merkit-tävästi kehitettävä työpaikka/asuinalue” ko. suunnittelualueen kohdalla. Rakennemalli on monessa kohdassa, varsinkin Pirkkalan kunnan alueella, ristiriitainen Maakuntakaava 2040:n kanssa ja sitä ollaan päivittämässä. Vaade että sekä rakennemallia että maakuntakaavaa nou- datetaan, on mahdotonta. Rakennemallia ollaan juuri päivittämässä.

Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta MRL 32 §:n mukaisesti ” Maakuntakaava on ohjee-na laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toi-menpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaa- va huomioon ja pyrittävä edistämään kaavan to-teuttamista sekä katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista.” Pirkanmaan maakuntakaavaa on laadittu yhtäaikaisesti Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavasuunnittelun kanssa; se on laadittu mittakaavassa 1: 100 000 käsittäen koko Pirkanmaan kun taas Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaa on laadittu mittakaa-vassa 1: 10 000. Selvitykset ja maasto ovat pie-nimittakaavaisessa suunnittelussa tarkemmalla tasolla. Maakuntakaava on strateginen, ei alue-varauskaava ja sitä tulkitaan ja tarkennetaan tarkempiin suunnitelmiin. Kaavoituksen lainval-vontavastuu on Pirkanmaan ELY-keskuksella. Maakuntakaavan tekemisen yhteydessä on ko-koonnuttu ko. osayleiskaava- työn takia Pirkan-maan liiton kanssa 4.11.2015, 24.5.2017

Maakuntakaavan määräävä kehittämisalue- merkintä ”kaupunkiseudun keskusakselin kehit-tämisvyöhyke” ja sen määräys, jossa alueko-konaisuutta tulee kehittää määräyksen mukaan hyvin saavutettavana ja monipuolisena yritystoi-minnan, asumisen sekä kaupallisten ja julkisten palvelujen alueena. Aluetta tulee kehittää tiiviis-sä yhteistyössä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. Maankäytön suunnittelussa tulee tavoi-tella tiivistä ja sekoittunutta yhdyskuntarakennet-ta sekä edistää toimintojen saavutettavuutta kä-vellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä,” on otettu tarkempaan suunnitteluun Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan suunnittelua määrääväksi oh-jenuoraksi. Mitoitus on pyritty määrittelemään näiden ohjenuorien kautta niin, että alueelle on mahdollista osoittaa maakunta- kaavan kehittä-misvyöhykkeen mukaisesti hyvät joukkoliiken-teen kehittämismahdollisuudet sekä lähipalvelu-ja, jotka mahdollistavat sekoittuneen rakenteen ja lyhyet asiointimatkat palveluihin.

Joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksien yleisenä mitoitusohjeena pidetään minimi 20 as/ha. Joukkoliikenteen laatukäytävä vyöhykkeillä jolla tavoitrellaan korkeatasoista palvelutasoa on se merkittävästi ennemmän. Monipuoliset lä-hipalvelut kehittyvät ainoastaan tarpeeksi ison käyttäjäkunnan kautta. Kannattavan lähikaupan mitoitusohjeena on 3000 asukasta/lähikauppa. Erikoisliikkeet tarvitsevat huomattavasti isompia asukasmääriä.

53

2. Esitetty rakentamistehokkuus käsittämätön

ONGELMA: Wikipedian mukaan Suomen tiheim-min asutun kaupungin Helsingin tiheimmin asut-tu kaupunginosa on Punavuori, jossa on yli 200 asukasta/ha. Nyt Pirkkalan kunta on ryhtynyt kil-pasille piirtelemällä kunnan tärkeimpään virkis-tysmetsään Toivioon tehorakentamisen A-1 -alu-eita (e = 0,8), joihin sijoittuisi kaavaselostuksen mukaan 23,72 ha:n alueelle 4856 asukasta eli Punavuoren tapaan yli 200 asukasta/ha, keski-määrin. Monilla osa-alueilla asukastiheys olisi to-dennäköisesti paljon korkeampi, olisiko jo Kallion Torkkelinmäen SE 310 asukasta/ha s uhattuna? Tampere nyt joka tapauksessa jäisi kakkoseksi, sillä Pohjois-Hervannan ja kaupunkikeskustan tiiveimmälläkin kohdalla tiheys on vain noin 200 as./ha. Etelä-Hervannan ja Tammelan laajat 6-7 -kerroksiset alueet jäävät toki vaatimattomiksi (vrt. edellä karttaote Tampereen väentiheydes-tä). Myös muilla alueilla tehokkuudet ovat korkei-ta ja niiden kuvaus kaavaselostuksessa tuntuu harhaanjohtavalta: A-2 keskitehokas (e = 0,35) sekä A-3 ja A-4 matala tehokkuus (e = 0,25).

VAATIMUS: Kuten kaava-alueen asukasluku-tavoite, myös rakentamistehokkuus on järkipe-räistettävä ja pohdittava kokonaan uudestaan. Keskustelun lähtökohtana tulee olla pientaloalue ja +2500 asukasta kuten Rakennesuunnitelman 2040 ja Maakuntakaava 2040 ohjaavat.

Kaavan laatijan vastine: Alueiden mitoitukselliset korttelitehokkuudet ovat tavoitteellisesti samaa luokkaa, kuin Pirkka-lan Soljan alueella. Korjattuja mitoitusperusteita ja tavoiteasukasmäärää on kuvattu yleiskaa-vaselostuksessa. Tarkemmat asukasmäärät ja rakennustehokkuudet määrittyvät asemakaavoi-tusvaiheessa.

Ei aiheuta muutoksia osayleiskaavaan.

3.Etäällä Naistenmatkantien joukkoliikenteen kehittämisvyöhykkeestä

ONGELMA: Tampereen kaupunkiseudun ra-kennesuunnitelmassa 2040 Naistenmatkantielle on osoitettu kuntarajan aluekeskus ja kaupun-kiseudun raitiotien seuraava kehittämisvaihe. Maakuntakaa- vassa 2040 Nuolialantie-Naisten-matkantie on esitetty noin 1 km leveänä ”tiiviinä joukkoliikenne- vyöhykkeenä”, jolla osoitetaan yhdyskuntarakenteeltaan tiiviit, tiivistettävät tai tiiviinä toteutettavat alueet, jotka tukeutuvat te-hokkaaseen joukkoliikennejärjestelmään.

Kaavaluonnoksen alue ei sijaitse tällä vyöhyk-keellä ja se onkin osoitettu kunnan tärkeimmäk-si virkistysalueeksi, jolla on erittäin tärkeä rooli myös joukkoliikennevyöhykkeelle tiivistettävän asutuksen palvelemisessa. Kaavaluonnoksen esi- tys suuren asukasmäärän sijoittamisesta etäälle maakuntakaavan määräämästä ja luon-tevasta asutuksenkin kehittämiskäytävästä on siten aivan nurinkurinen ja virheellinen.

VAATIMUS: Pirkkalan asukasmäärän kasvu tu-lee rakennesuunnitelman ja maakuntakaavan ohjaamalla tavalla kohdistaa Naistenmatkan-tien kasvukäytävään, jossa ratikan tuloonkin on suunnitelmissa jo vuosia varauduttu ja Suuppa on jo miltei varma jatkosuunta rakenteilla olevan Hervanta-Lielahti-linjan jälkeen. Toivion seudulli-sesti tärkeä virkistysalue tulee turvata osayleis-kaavallavähintään siinä laajuudessa kuin maa-kuntakaava ohjaa.

54

Ote v. 2017 hyväksytystä Pirkanmaan maakuntakaa-vasta 2040.

Kaavan laatijan vastine:

Pirkkalan kunnassa on voimassaoleva, lainvoi- mainen taajamayleiskaava, joka määrittelee Naistenmatkantien joukkoliikennevyöhykkeen ja sen tiivistämistarpeen. Pirkkalan kunta on laaja alue eikä pitkän tähtäimen tulevaisuuden linja- uksena voi olla vain ja ainoastaan yhden joukko- liikennekäytävän tiivistäminen. Tämä Naisten- matkantien tiivistämistyö on jo rakentumassaja nykyhetken suunnittelussa voimakkaasti mu-kana. Aikajänne näiden kehittämishankkeiden kohdalla on hyvin erilainen.

Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle.

4. Yli 100 ha asutuksesta osoitettu maakunta-kaavan virkistysalueelle

ONGELMA: Taaporinvuoren-Kurikkakallion alue on Suomi100-juhlavuoden yksi sadasta Suomen Luon- tohelmestä, jonka tunnustuksen alue sai eritäin merkittävistä luonto- ja virkistysarvois-taan. Alue tunnetaan ”Pirkkalan Kauppina” ja nämä kaksi tärkeää aluetta ovatkin seudun kaksi merkittävintä virkistysaluetta. Kaupunkiseudun ollessa merkittävä valtakunnallinen kasvukes-kus, molempien alueiden merkitys suuresti kas-vaa vielä nykyisestäkin, sillä suurten kaupunki-seutujen asukkaiden tyytyväisyyttä voi latistaa luontokokemusten puute arjessa. Hyvinvointi-tutkimuksen mukaan asukkaiden hyvinvoinnissa korostuu luonnon merkitys. Asukkaat nostavat usein esiin rakentamattoman ympäristön merki-tystä vastapainona kaupungin hälylle. Maakun-takaavassa nämä lähtökohdat on nähty tärkeiksi ja noin 330 ha osayleiskaavan alueesta on mer-kitty maakuntakaavassa virkistysalueeksi.

Hämmennys ja epäusko ovat olleet suuria, kun selvisi että kaavoittaja on osayleiskaavan luon-nokseen sijoittanut peräti yli 100 ha asuinraken-tamista (noin 9000 asukasta?) tärkeälle virkistys-alueelle, jonne käsittääksemme ei saa ollenkaan osoittaa uutta rakentamista! Ko. kielletylle-alu-eelle rakentaminen on merkitty oheisille kartoille punaisella. Tällä volyymilla ja kaava-alueella ei toimi kompensaatioperiaate-kaan, koska vas-taavan arvoista maa-alalla kaava-alueen sisältä ei löydy. Lentomelu on tietenkin otet- tava myös huomioon.

VAATIMUS: Rakentamista ei saa osoittaa maa-kuntakaavan 2040 virkistysalueelle kuten luon-noksessa on tehty. Tämäkin välttämätön suuren-luokan korjausliike osaltaan johtaa siihen, että osayleiskaavan asukasmäärätavoitteen lähtö-kohtana on oltava Rakennesuunnitelman 2040 ohjaama mitoitustaso +2500 asukasta.

55

Yllä ote Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunni-telmasta 2040, jonka päälle on esitetty Toivion alu- een osayleiskaavaluonnoksessa asuinrankentamiseen esitetyt alueet: Ne sijaitsevat suurimalta osin tär- keällä viherverkkoalueella.

Seuraavan sivun karttaesityksessä on esitetty Pirkan-maan maakuntakaavan 2040 vastaavat asuinalu- eet sekä lisäksi virkistysaluerajaus osayleiskaavaluonnos-kartan päällä, ja voidaan helposti havaita vas- taava iso ristiriita: kaavaluonnoksessa ei ole otettu huomioon maakuntakaavan ohjaavaa vaikutusta.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavoittaja vastaa viitaten kohtaan 1. maakun- takaavan ohjausvaikutuksesta ja tulkinnasta.

56

5. Maakuntakaavan vastaisesti asuinrakenta-mista osoitettu lentomelualueelle

ONGELMA: Kaavaluonnoksessa asuinrakenta-mista on osoitettu Maakuntakaavan 2040 lento-melualu- eelle sekä Toivion että Kaitalankulman puolella (ks. karttaesitys edellä), vaikka kaavan suunnittelumääräys vaatii, että ”Alueelle ei yk-sityiskohtaisemmassa suunnittelussa tule osoit-taa uutta asutusta”. Lisäksi on huomioitava, että lentomelualueen rajaus perustuu ennusteeseen, joka voi tulevaisuudessa ylittyäkin. Jottei Pirkka-lan lentoaseman ja lentoliikenteen kehittäminen vaarantuisi, olisi viisasta jättää merkittävästi va-roetäisyyttä ko. 55 dB-ennusteviivaan. Tämä on joka tapauksessa melutasojen ja asuin- viihtyi-syyden kannalta edullista.

VAATIMUS: Asuinaluemerkinnät lentomelualu-eelta ja niiden tuntumasta on poistettava.

Kaavan laatijan vastine:

Muutos kaavakartalle: Lentomelualueet tarkis-tettu osayleiskaavaehdotukseen Finavian kans-sa yhteistyössä.

6. Virkistys- ja viheryhteyksien katkaiseminen etelään ja pohjoiseen ja metsän pirstoutuminen

ONGELMA: Esitetty erittäin laaja (yli 100 ha) maakuntakaavan virkistysalueille rakentaminen käytän- nössä myös katkaisisi virkistys- ja vi-heryhteyden sekä pohjoiseen että etelään (vrt. kartta edellä). Esitetyt kapeat vihreät rännit eivät ole toimivia kummassakaan tärkeässä tehtäväs-sään. Kaava pirstoisi metsän käytännössä pie-nempiin osiin ja haittaisi vakavasti alueen ekolo-giaa ja metsän positiivisia vaikutuk- sia ihmiseen. Metsä tutkitusti laskee verenpainetta ja stressiä ja parantaa edellytyksiä hyville ihmissuhteille. Ongelmaa korostaa Valtatien 3 ns. Puskaisten oikaisun varteen kaava-alueen kohdalle länsi-puo- lelle esitetyt ja sille ulottuvat maakuntakaa-van laajat työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alueet (KMt ja KMte).

RISTIRIITA MAAKUNTAKAAVAN KANSSA: Maakuntakaavan täytäntöönpanokelpoisuus. Pirkanmaan maakuntakaava 2040:stä on jätetty hallinto-oikeudelle 12 valitusta. Hämeenlinnan hallinto-oikeus on antanut valitusten johdosta 19.9.2017 väliratkaisun, jossa hallinto-oikeus ei kiellä päätöksen täytän- töönpanoa eli kaavan voimaantuloa. Maakuntakaava on näin ollen vi-reillä olevista valituksista huoli- matta voimassa ja täytäntöönpantavissa suhteessa sitä alemman asteisiin kaavaehdotuksiin. Yleisötilai- suuksissa Pirkkalan kaavoittaja antoi maakuntakaavan voi-massa olosta harhaanjohtavaa tieto.

Ekologinen verkosto. Pirkanmaan maakunta-kaava 2040:tä laadittaessa on tehty ekologinen verkosto - selvitys, jossa on selvitetty maakun-nan eri osien luonnon ominaispiirteet huomioi-den merkittävimmät luonnon monimuotoisuuden ydinalueet ja niiden väliset yhteydet. Työssä on selvitetty Pirkanmaan ekologinen verkosto, joka koostuu luonnon ydinalueista ja niiden välisistä ekologisista yhteyksistä. Ekologinen verkosto edistää luonnon monimuotoisuutta ja mahdol-listaa eläinten liikkumisen ja levittäytymisen alu-

57

eelta toiselle. Tällä varmistetaan elävän luonnon ekologisen toiminnan jatkuminen ja estetään tär-keiden elinalueiden pirstoutuminen.

Ekologiset yhteydet ovat vaihtelevan levyisiä käytäviä tai ns. askelkivien (stepping stones) muodosta- mia ketjuja, jotka ylläpitävät ydinalu-eiden toimintaa ja mahdollistavat eliöstön liik-kumiseen alueelta toiselle. Toimivan yhteyden muodostumiseen ja sen leveyteen vaikuttavat kasvillisuus, maaston muo- dot ja ihmistoiminto-jen läheisyys. Ekologiseen verkostoon liitty-vät olennaisesti myös taajamien sisällä ole-vat virkistysalueet, jotka palvelevat ihmisiä, mutta toimivat myös ekologisina yhteyksinä. Ekologisten yhteyksien ja yhteystarpeiden tun-nistaminen erityisesti kasvupaineen alla olevilla alueilla on kirjattu erityisen tärkeäksi tekijäk-si Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssä. Maa-kuntakaavan suunnittelutyössä on myös todettu, että maakuntakaavassa osoitetut virkistys-alueet muodostavat taajamissa tärkeän osan ekologista verkostoa.

Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n tausta-aineistossa on nähtävissä, että virkistysalueita koskevissa vuosien 2013 ja 2040 laskennallisis-sa vertailuissa Pirkkalan kunnan tilanne virkistys-alue hehtaareina / asukas oli Pirkanmaan seutu-kunnan heikointen joukossa tuloksen jäädessä 2040 laskennallisessa ver- tailussa alle 0,02 ha virkistysaluetta / asukas. Mainitusta syystä joh-topäätelmänä maakuntakaavan vir- kistysalueita koskevassa selvityksessä oli, että uusien virkis-tysalueiden osoittaminen on ”erityisen tarpeel-lista väkimäärältään suurissa taajamanosissa” (enemmän kuin 5 000 asukasta). Tässä yhtey-dessä maakuntakaavan selvityksessä on todet-tu, että (eräiden muiden kuntien lisäksi) Pirkka-lassa on ”virkistysalueen määrä huomattavan alhainen. Pirkanmaan maakuntakaavan tarvetarkastelus-sa on Pirkkalan kehätien eteläinen puoli nostettu erityisesti esille yhtenä alueena, jolla ekologinen verkosto tulisi erityisesti turvata. Tarvetarkaste-

lussa on myös kuvattu, että ”Pirkkala-Lempäälän luonnon ydinaluetta luonnehtivat vanhat kuu-simetsät, jossa on lehtomaisia elinympäristö-jä. Uhanalaisista lajeista alueella tavataan mm. kuikkaa, kaakkuria, liito- oravaa ja hajuheinää. Alueella on muutamia havaintoja petolintujen pesäpaikoista. Alueella on Natura- ja muita luon-nonsuojelualueita.”

Muun muassa mainituista syistä maakunta-kaavan tarvetarkastelussa on todettu, että Pir-kanmaan maakuntakaavassa kaupunkiseudun maankäyttöön kohdistuu merkittäviä paineita ja ”siksi on tärkeää tunnistaa alueita, joissa luonnon ydinalueiden ja yhteyksien pirstou-tuminen on vaarassa, jotta ne voidaan huo-mioida maankäytön suunnittelussa. Tärkeää on, että ekologian kannalta arvokkaat alueet ovat yleispiirteisellä tasolla tunnistettu, jotta ne voidaan hyvällä suunnittelulla huomioida strategisen sekä tarkemman tason suunnitte-lussa.”

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavassa esitetystä rakentamisesta on suuri osa osoitettu maakun-takaavan virkistysalueelle. Samalla ekologisen verkoston muodostumisen kannalta tärkeät vi-heryhteydet niin pohjoisen kuin etelänkin suun-nassa kaventuvat liian kapeiksi, ts. viheralueet pirstoutuvat vastoin maakuntakaavassa tarkoi-tetun ekologisen verkoston lähtökohtia. Osa osayleiskaavassa osoitetusta rakentamisesta on suunniteltu lentomelualueelle, mikä tilanne ei missään määrin täytä terveellisen ja viihtyi-sän asuinympäristön lakisääteisiä edellytyksiä. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava rikkoo siis räike- ästi Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssä asetettuja ekologisen verkoston ta-voitteita ja arvoja ja on mainitulla perusteella hylättävä paitsi MRL:n tärkeimpiä peruspe-riaatteita rikkovana, myös maakuntakaavan vastaisena.

Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssä esitetyt kaupunkikeskuksen ympäristökunnassa sijait-sevat laajat (ja alueellisesti ainutlaatuiset) vir-

58

kistysalueet ovat juuri oikeuskirjallisuudessa laajakantoiseksi aluei- denkäytöksi osoitettua suunnittelua, jossa maakuntakaavan prioriteet-ti ohi yleiskaavan on selkeä. Maakuntakaavan lähtökohdat tulee turvata siten, että osayleis-kaavassa omaksutuilla alueiden käytön ratkai-suilla yhtä lailla tuetaan ekologisen verkoston muodostumista, ainutlaatuisia luonnonympä-ris- tömme arvoja ja virkistysalueiden säilymistä Tampereen kaupunkikeskuksen ympäristössä. Tätä nykyi- nen osayleiskaavaluonnos ei millään muotoa tue.

Kohdassa C kuvattu korkeimman hallinto-oikeu-den KHO 13.6.1989 nro 2105 ratkaisu (seu-tukaavaa ei ollut noudatettu riittävästi ohjeena laadittaessa yleiskaavaa) Espoon Suvisaariston yleiskaavasta on sel- västi verrannollinen Toivi-on kaavaluonnokseen, jossa on maakuntakaa-van virkistysalueille suunniteltu laajamittaista rakentamista sekä tärkeiden luonnonalueiden ja ekologisen verkoston pirstomista. Lisäksi Toivi-on alueellakin on kyse voimakkaasti kasvavan kaupungin välittömästä läheisyydestä. Näissä oloissa voidaan ilman epäilystä todeta olemassa olevan erityinen tarve säilyttää eheitä ja koske-mattomia luonnon alueita lähialueiden asukkai-den yleiseen virkistäytymiseen ja myös tällä oikeuskäytännöstä kumpuavalla perusteella kaavaluonnos tulee korjata maakuntakaavan mukaiseksi.

VAATIMUS: Tärkeät viher- ja virkistysyhteydet on esitettävä vähintään niin leveinä kuin maa-kuntakaava 2040 ohjaa eli maasto-oloista riip-puen lyhyellä matkalla minimi noin 250 metriä. Rakentaminen ei saa näkyä eikä kuulua kum-mastakaan suunnasta, luonnonmukainen ympä-ristö ja rauhan tuntu ovat erittäin tärkeitä, jotta virkistyksen edellyttämä luontokokeminen toteu-tuisi riittävästi. Kaava-alueen metsä ym. alueet on esitettävä yhtenäisinä ja vähintään niin laajoi-na kuin maakuntakaavan virkistys- aluemääräys osayleiskaavan laatijaa ohjaa. Havainnollisuu-den sekä virkistysalueiden riittävyyden arvioimi-seksi, Puskiaisten yhteyteen liittyvät rakentamis-

alueet on esitettävä samalla kartalla. Keskeisille virkistysalueelle esitetty yli 100 ha rakentamista on kokonaisuudessaan poistettava.Kaavan laatijan vastine:

Muutos kaavakartalle; poistettu A-3 asuin- alue keskeltä suunnittelualuetta. Yleiskaa- voituk-sessa ja uutta suunniteltaessa tulee katsoa ko-konaisuuksia ja huomioida riittävät virkistys- ja viheralueet. Tärkeää on yhtenäi- set virkistys-alueet ja hyvä lähivirkistysaluei- den saavutetta-vuus. Kaavaa laadittaessa on tehty useita luon-toselvityksiä, joita on jatkettu kaavaluonnoksen jälkeen, jotta kaikki luonto- arvot alueelta jotka tulee säilyttää pystyttäisiin huomioimaan par-haalla mahdollisella tavalla suunnittelussa. Alue-varauksia kaavaehdotuk- seen supistetaan jotta suunnitelma varmistaa yhtenäiset virkistysalueet varsinkin Taaporin- vuoren ja Isonaistenjärven välillä. Seudullista virkistysaluetta tulee kehittää seudullisen saavutettavuuden (joukkoliikenne, pyöräily, kävely), estettömyyden, opasteiden, levähdyspaikkojen, luontopolkujen, reitistön ja valaistuksen osalta edelleen. Osayleiskaavaeh-dotuksessa on 385 ha virkistysalueita. Kun ver-rataan taajamayleis- kaava-alueeseen Pirkkalan kunnassa jossa virkistysalueita on 32,5% maa-pinta-alasta, on Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaa-va-alueella 53 % virkitysalueita maapinta-alasta, 385 hehtaaria. Kuten mielipiteissä ja lausunnois-sa on todettu, alueen virkistyskäyttö on kasvanut ja vierailijamäärien oletetaan lisääntyvän enti-sestään tulevaisuudessa. Alueella on potentiaa-lia luontopohjaiselle turismille sen lisäksi, että se tuo kuntalaisille virkistäytymismahdollisuuksia. Erityisesti kaupunkien läheisillä alueilla, joissa metsän kävijämäärät voivat olla suuriakin on kiinnitettävä huomiota polkuverkoston suunnitel- mallisuuteen, minkä kaavaa mahdollistaa. Vir-kistyskäyttö tulee ohjata ja toteuttaa siten, että sillä on pienin mahdollinen negatiivinen vaikutus luontoarvoille. Epävirallisilla poluilla on todettu olevan negatiivisia vaikutuksia metsien luontoar-voihin ja ekosysteemien terveyteen pitkällä aika-välillä.

59

7. Sisäsyöttöinen katuverkko aiheuttaisi turvalli-suus- ja viihtyisyysongelman

ONGELMA: Kaavaluonnoksen sisäsyötteises-sä katuverkossa liikennemuodot ja toiminnot on sijoitettu keskeisen kadun varteen. Näin maksi-moidaan asuinalueiden läpikulkeva autoliikenne ja muu autoilusta aiheutuva haitta ja eikä tehdä joukkoliikenteestä mahdollisimman kilpailuky-kyistä. Sisäsyöttöinen katu- VAATIMUS: Maankäytön volyymi ja sijoittelu ja sitä kautta katuverkko on pohdittava kokonaan uudel- leen tarkastellen ulkosyöttöistä katuverk-ko, johon voidaan järjestää esim. toimintaa ko-koava julkinen tila tai raitti ja minimoida autolii-kenteen ja suojattomien kulkijoiden risteämiset, asuinalueiden läpiajo- liikenne t ym. edellä tode-tut sisäsyötteisen katuverkon haitat.

Kaavan laatijan vastine:

Sisäsyötteinen liikenneverkko ei ole yksiselit-teisesti ulkosyötteistä parempi. Sisäsyötteinen verkko vireyttää kaupunginosan keskusta tuo-malla eri kulkumuotojen käyttäjiä keskustan palveluiden ääreen. Erityisesti joukkoliikenteen kannalta sisäsyöttöinen liikenneverkko on ainoa liikenneverkkomuoto, jonka avulla voidaan to-teuttaa hyvä palvelutaso. Olennaista onkin tar-kemmassa suunnittelussa minimoida sisäsyöt-teisen liikenneverkon negatiivisia vaikutuksia mm. autoliikennettä rauhoittamalla, ja samalla maksimoida sen tuomia positiivisia vaikutuksia mm. alueen elävöittämisen, lähipalveluiden elin-voiman ja sosiaalisen turvallisuuden näkökulmis-ta. Useimmiten alueet toteutetaan yhdistelmänä ulko- ja sisäsyötteisiä liikenneverkkoja, mikä on tilanne myös nyt kaavoitettavalla alueella. Aluetta kiertää ulkosyöttöinen päätieverkko ns. Puskiaisten oikaisu – Pyhäjärventie (valtatie 3) – Helsingintie (valtatie 3)– 2-Kehä sekä ulkosyöt-töinen pääkatuverkko Jasperintie – Linnakallion-tie – Nuutisarankatu. Tämän alueen sisälle on suunniteltu sisäsyöttöinen kokoojakatuverkko, jotka välittävät alueen liikennetuotoksen ym-päröivälle katu- ja tieverkolle. Liikenneverkon muodon avulla mahdollistetaan myös tiiviimpi keskusta palveluineen kahden kokoojakadun liit-tymän ympärille. Kaavan asuntoalueiden sisäis-ten liikenneverkkojen muoto tarkentuu asema-kaavavaiheessa.

Kokoojakadut alueen läpi eivät automaattisesti tarkoita huonoa liikenneturvallisuutta. Jo tässä vaiheessa suunnittelua kokoojakaduille on esi- tetty seitsemän alikulkua. Jatkosuunnittelussa suunnitellaan risteyksien, liittymien ja linjaosuuk-sien ominaisuudet, joiden avulla vaikutetaan myös ajonopeuksiin ja edelleen liikenneturvalli-suuteen sekä oleskelun, kävelyn ja pyöräliiken-teen edellytyksiin. Kokoojakatujen tavoitenope-us on enintään 40 km/h.

Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle.

60

8. Mitoitusvuosi 2050 kestämätön

ONGELMA: Alkuperäisen, syksyn 2015 OAS:n mukaan osayleiskaavan tavoitevuosi on 2040, mutta syksyllä 2017 muutetun OAS:n ja kaavoit-tajan alkuvuoden 2018 yleisötilaisuudessa ker-toman mukaan tavoitevuosi onkin 2050. Pirkan-maan alueen yleiskaavoitusta ohjaavan vuonna 2017 hyväksytyn maakuntakaavan aikajänne ulottuu vuoteen 2040 ja yleiskaavojen aikajän-ne on tavallisesti maakuntakaavoja lyhyempi, yleensä 10-20 vuotta. Kukaan ei pysty riittäväl-lä luotettavuudella ennakoimaan yhteiskunnan kehitystä ja se trendejä vuoteen 2050 asti, joten sinne asti toimivasti palvelevan yleiskaavan laa-timinen tuntuu mahdottomalta.

VAATIMUS: Palautetaan osayleiskaavan tavoi-tevuodeksi 2040.

Kaavan laatijan vastine:

Aluevarausten ja alue- tehokkuuksien avulla on laskettu arviointu asukasmäärä alueella, joka tarkentuu asemakaavoituksessa. Tässä luon-noksen mitoituksessa mukana oli Sääksjärven alueen asukasmäärä joka oli 2040 vuoden jäl-ken tapahtuvaa kehitystä. Uuteen osayleiskaa-vaehdotukseen muutetaan Sääksjärven tulevat alueet reservialueiksi eikä niitä lasketa mukaan mitoitukseen. Tavoite vuodeksi tulee siis vuosi 2040.

9. Ylittää moninkertaisesti kunnan taloudellisen kantokyvyn

ONGELMA: Kaavaluonnoksen esitys +15 000 asukasta ylittää kunnan kantokyvyn moninker-taisesti. Vuosina 2025-2040 rakennettuna se tarkoittaisi +1000 asukasta/vuosi, pelkästään Toivioon! Vuoteen 2050 venytettynäkin kasvu olisi 600 asukasta/v Toivioon, kun koko kunnan kantokykynä on pidetty ta- soa 250 asukasta/v ja viime vuonna (2017) kasvu oli 75 asukasta/v. Kun lisäksi otetaan huomioon em. Partolan visiot ja Naistenmatkantien kehittämisvyöhyke, joihin kunnan kasvu tunnetusti monista syistä ensisi-jaisesti tulisi kohdistaa, olisi kasvu kohdassa 1 summatulla +40 000 asukkaalla vuoteen 2050 astikin jopa 1600 asukasta/vuosi!

VAATIMUS: Kasvukunnankin tulee kasvaa halli-tusti ja järkevästi. Pitää kunnioittaa ympäristö- ja viihtyi- syystekijöitä sekä lisäksi kuntalaisten ja kunnan taloudellisia edellytyksiä, mm. kantoky-kyä noin 250 asukasta/v. Tämä tarkoittaa koko kunnassa korkeintaan tasoa +7500 asukasta vuosina 2020-2050.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija viittaa yleiseen kaavan laatijan vastineeseen ja varsinkin kohtaan ”kaavatalou- delliset vaikutukset”. Kaavoitusta ja jatkosuun- nittelua varten on selvitetty kaavan taloudellisia vaikutuksia ja on todettu, että suunnitelma on Pirkkalan kunnalle taloudellisesti hyvin kannat- tava.

Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle.

61

10. Kaavaprosessi ei ole ollut avoin ja vuorovai-kutteinen kuten kaavoittaja on luvannut

ONGELMA: Kaavatyön OAS:ssa on luvattu, että ”Maankäytön suunnittelussa toimitaan avoimes-ti ja vuorovaikutteisesti”. Näin ei kuitenkaan ole käytännössä toimittu, vaikka kaavatyön valmis-teluvaihe ennen kaavaluonnoksen nähtäville asettamista on osallistumisen kannalta keskei-nen. Silloin tehdään tärkeimmät kaavan sisäl-töä koskevat ratkaisut: tarkennetaan tavoitteita, laaditaan tai täydennetään selvityksiä, suunnitel-laan kaavaratkaisun periaatteet ja vaihtoehdot sekä selvitetään niiden vaikutuk- sia. Käytännös-sä kaavatyön tavoitteet ja sisältö on salattu kun-talaisilta ym. osallisilta aina joulukuuhun 2017 asti. - Asiaa on käsitelty tarkemmin jäljempänä kohdissa➢ C. ”Kaavoitukseen liittyvä lainsäädäntö” ja➢ D. ”Osallistuminen osayleiskaavan valmiste-lussa”

VAATIMUS: Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta 23.1.-7.3.2018 saadut mielipiteet ja lausunnot on käsiteltävä asianmukaisesti ja niihin on viipymät-tä vastattava kattavasti perustelujen kera. Muul-ta osin kaavatyö on aloitettava alusta rakenne-suunnitelman asukasmäärätavoitteella aidossa vuorovaikutuksessa kuntalaisten ym. osallisten kanssa hyödyntäen kaikki annettu palaute.

Kaavan laatijan vastine:

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaa on suunni-teltu maankäyttö- ja rakennuslain vuorovaikutus-pykälien sekä muiden lain mukaisten pykälien mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 28.10- 26.11.2015. Samaan aikaan oli Internetissä eHarava kysely alueen käyttäjille alueen tärkeistä paikoista ja häiriöteki-jöistä. Kyselyssä sai jättää myös avoimia vasta-uksia kaavoitusprosessista. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty kaavaluonnosta laatiessa; tärkeitä paikkoja on säästetty ja häiriötekijöihin on etsitty ratkaisuja.

Asukaskyselyn tulokset julkaistiin Pirkkalan kun-nan Internetsivuilla ja kaavan laatija on käynyt esittelemässä tuloksia ja keskustelemassa myös Toivion omakotiyhdistyksen kokouksessa.

Kaavaluonnos eli mrl:n § valmisteluvaihe on asukkaiden kuulemista ja vuorovaikutusta varten osoitettu kaavaprosessin tärkeä vaihe joka oli nyt ko. kaavaprosessissa kyseessä. Avoimeen ja vuorovaikutteiseen kaavaprosessiin kuuluu, että suunnitelmat ovat kaikille yhtäaikaisesti jul-kisesti nähtävillä ja kaikilla on mahdollisuus jät-tää kaavasta mielipiteensä ja ne kirjataan julki-sesti kuntaan tulleiksi.

Kaavaluonnosvaiheessa pidettiin kaksi yleisö- tilaisuutta, Toivion koululla 31.1.2018 ja Nuo-lialan koululla 22.2. 2018. Kaavan laatijalla oli kaksi päivystyspäivää, toinen päivällä ja toinen illalla 6.2.2018 ja 20.22018, jolloin pystyi ilman ajanvaraamista tulla keskustelmaan kaavasuun- nitelmasta ja jättämään suullisen mielipiteen ha-lutessaan.

Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle.

62

B. ONGELMIA MONISSA KOHTEISSA

Seuraavaan olemme koonneet kaavaluonnok-sessa olevia ongelmia ja puutteita kohteittain sekä vaati- muksia ongelmien korjaamisesta ym. evästyksiä parempaan suunnitteluun. Ensin on käsitelty nyky-Toivion asemakaava-aluetta ja sen aivan lähiympäristöä, toiseksi voimalinjan eteläpuolista Kaitalankulmaa ja kolmantena Toi-vion muuta aluetta. Neljäntenä on vielä merkin-töihin liittyviä huomiota.

TOIVION ASEMAKAAVA-ALUEELLA JA LÄHI-TUNTUMASSA

11. Pääkokoojakatu luontokoulun vierestä Sa-rankulmaan ei ole hyväksyttävä

ONGELMA: Vaihtoehto 1 kulkisi vastoin kaa-voittajankin ilmoittamaa peruslähtökohtaa läpi nyky-Toivion, mikä liikenneselvityksessä esite-tyllä poikkileikkauksella vaatisi katualuetta 26 m leveydeltä. Tämä tarkoittaisi pakkolunastuksia jopa 34 yksityisestä tontista Korpitien ja Taapo-rintien varrella, ml. rakennuksia. Lisäksi lopputu-los olisi sellainen, jota tuskin kukaan asiantunti-ja voi suositella tai hyväksyä: Ka- pea tonttikatu kymmenine tonttiliittymineen väkisin muutettu 15 000 asukkaan pääkokoojakaduksi lähikaupungin keskustaan. Liikenneturvallisuus, asuinalueen viihtyisyys ja kiinteistöjen arvo romahtaisivat. Kaavaluonnoksen vaihtoehdot ovat toteutuskel-vottomat myös Tampereen puolen arvojen vuok-si. Siellä asemakaavoituksen yhteydessä todet-tiin mm. että ratapenkere suojaa omakotialuetta melulta ja teollisuusnäkymiltä ”Vaikka ratapen-kan rinne ei tehdyn hyönteisselvityksen perus-teella yllä lajistoltaan alueellisesti arvokkaimpien paahdeympäristöjen tasolle, kohteesta havaittiin joitain paikallisesti merkittäviä lajeja.” Lisäksi vaihtoehdon 1 linjauksen alle jäisi arvokas luon-tokohde, Korvenojan rehevän puronvarsi, jonka säilyminen on Tampereen puolella turvattu ase-makaavalla.

Vaihtoehto 2a eli metsäreitti koulun eteläpuolitse

hävittäisi luontokoulun lähimetsän lasten leikki-paikkoineen ja metsäkirkkoineen, katkaisisi luon-tokoulun metsäyhteyden ja -kokemuksen (muu-tama ali- kulku ei tilannetta pelasta), vaarantaisi Pyramiitinnotkon kasvillisuuden ja miljöön, kulkisi Taaporintien muutaman yksityisen tontin kautta katkaisten niiden puronrantayhteyden, häiritsisi pahoin muitakin kiinteistöjä laskien niiden arvoa, lävistäisi valtakunnallisesti arvokasta ge2-kallio-aluetta ja arvoluokan 1 maisema-aluetta, kulkisi läpi kahden linnuston arvoalueen, ainakin yh-den liito-orava-alueen, merkittävän hyönteisalu-een, usean tärkeän avainbiotoopin ja arvokkaan kasvialueen sekä katkaisisi ratapenkan tärkeän virkistysreitin, poistaisi ratapenkan maisema- ja melusuojavaikutuksen ja merkittäväksi havai-tun paahdeympäristön (lähteenä mm. laaditut luontoselvitykset ja paikkatieto). Lisäksi katu olisi kelvottoman jyrkkä, yleisötilaisuuden liiken-nesuunnittelijan mukaan 8 %. Suunnitteluohjei-den mukaan näin jyrkkä katu ei sovi raitiotielle eikä bussiliikenteelle. Liukkaalla talvikelillä myös raskas liikenne jää helposti jumiin loivemmassa ja lyhyemmässäkin mäessä. Jyrkkä mäki myös pahentaisi meluhaittaa niin asutukselle kuin tär-keässä Pyramiitinnotkon luontoalueella. Katua on aivan uskomattomasti esitetty myös jalanku-lun ja pyöräilyn pääreitiksi, vaikka se ei jyrkkyy-tensä ja nousun valtavan kokonaiskorkeu- den takia alkuunkaan täyttäisi pääreitin laatutasovaa-timuksia eikä todellakaan olisi esteetön. – Pitkän ja jyrkän mäen voisi toki suunnitella jonkin verran loivemmaksikin, mutta tällöin luontoarvokkailla alu- eilla kumpareita olisi leikattava useita met-rejä, jopa 10 m, ja/tai Saukonojan notkossa olisi vastaavasti pengerrettävä korkealle, ja luiskara-kenteet leviäisivät yhä pitemmälle luonnon arvo-alueella. Ja silti ka- dun pituuskaltevuus silti olisi hyvä tai edes tyydyttävä, tuskin välttäväkään.

Vaihtoehto 2b sisältäisi erittäin runsaasti molem-pien edellisten vaihtoehtojen huonoja puolia.Kaikkia vaihtoehtoja koskien on vielä syytä tode-ta, että Saukonojan varsi on Pirkkalan puolella saanut luo-4 -merkinnän kuntarajalta Saukko-lammelle saakka, sillä se seudullisesti arvokas

63

metsälain 10 § mukainen metsäluonnon tärkeä elinympäristö. Kaavan luontoselvityksen mu-kaan kohde on suositeltavaa säilyttää rakenta-mattomana ja vesitalous tulee säilyä häiriöttö-mänä. Lisäksi todetaan, että Saukonoja edustaa tuoretta, runsasravinteista lehtoa, joka on koko maassa ja Etelä-Suomessa äärimmäisen uhan- alainen luontotyyppi (CR). Lehto on metsälain 10 § mukainen kohde ja potentiaalinen METSO-kohde yhdessä rinnemetsän (luontoselvityksen kohde 3) kanssa. Esitetty pääkokoojakatu viis-tää em. kohdetta 3, lehtomaista kangasta/lehtoa, joka on myös seudullisesti arvokas ja suositel-tavaa säilyttää rakentamattomana. Tampereen puolella Saukonoja on kohdepäätöksellä 43/LSO2013 luokiteltu ryhmään ”Tampereen luon-nonsuojeluohjelman kohteet ja perintömetsät”. Esitetty leveä pääkokoojakatu kulkisi pitkällä noin 400 m matkalla arvokkaan Saukonojan var-ressa ja ylittäisi sen yksityisten tonttien kautta loivasti viistoon pitkällä ehkä noin 100 m matkal-la, jolloin olisi rakennettava erittäin kallis silta tai iso rumpuputki, jonka matkalla puro tietyllä tapaa kuolisi.

Liikenneselvityksen liitteen 3 taulukkoa ”Kadun 1 linjausvaihtoehtojen vaikutusten arviointi” voi pitää varsin puutteellisena ja osin tarkoitusha-kuisena objektiivisen arvioinnin kustannuksella: esim. kouluun tai koululaisiin kohdistuvista erit-täin kielteisistä vaikutuksista ei mainita mitään, eikä liioin maisemavaikutuksista, jotka olisivat järkyttävät. Sen sijaan huomattavan myönteise-nä asiana esitetään absurdisti, että ”katu mah-dollistaa autolla virkistysalueelle saapumisen ja pysäköintialueen toteuttamisen”.

VAATIMUS: Kokoojakatuesitys Keskisentieltä luontokoulun vieritse Sarankulman Patamäen-kadulle on poikkeuksellisen huono. On vaikeaa ymmärtää eivätkö kaavoittaja ja muut suunnit-telijat ole kunnolla perehtyneet kohteeseen vai miten ainakin 1,5 vuotta kestäneen prosessin tuloksena tällaiset esitykset ovat voineet edetä kaavaluonnokseen asti. Mikään vaihtoehto ei ole missään tapauksessa toteutuskel- poinen

eikä hyväksyttävä. Esitetyt vaihtoehdot 1-2 on heti hylättävä ja todettava, että hyväksyttävää vaihtoehtoa ei ole löydettävissä - mutta ei tarvit-sekaan löytää: Kun kaavaprosessi edellä tode-tuista syistä muutenkin on syytä pikimmiten pa-lauttaa tavoitevaiheeseen, ja kun uudis-Toivion asukaslukua lähdetään kuntalaisten kanssa vuo-rovaikutteisesti pohtimaan lähtien alkuperäises-tä tavoitetasosta+2500 asukasta, niin tällaiselle kokoojakadulle ei ole mitään tarvetta. Yleisötilaisuuden liikenne-suunnit- telijan mukaan katua ei tarvittaisi vähän tätä isommallakaan asukasmäärällä.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija viittaa yleiseen kaavan laatijan vastineeseen.

Kaavaluonnoksessa osoitetun maankäytön kyt-keminen idän suunnan liikenneverkkoon on ka-tuteknisesti haastavaa. Liikennesuunnittelun lähtökohtana oli, että uuden ja nykyisen maan-

64

käytön henkilöautoliikenne pyritään pitämään erillään. Haastavan kytkennän vuoksi tutkittiin kuitenkin erilaisia toteutusvaihtoehtoja, joista tutkituissa vaihtoehdoissa 1 ja 2b hyödynnetään nykyistä katuverkkoa. Vaihtoehdoilla on haittavaikutuksia nykyisten katujen vaikutusalueelle, kuten varsi-naisessa ja täydentävässä liikenneselvityksessä on todettu.

Vaihtoehdolla 2a on todettu olevan vähiten lii-kenteellisiä haittavaikutuksia Toivion nykyisen alueen asukkaille. Kadun geometria ja poikkileik-kaus määritellään tarkemmassa suunnittelus-sa, ja niiden avulla voidaan tukea suunniteltua nopeustasoa. Geometrian ja poikkileikkauksen avulla vaikutetaan samalla yhteyden houkuttele-vuuteen reitinvalinnassa. Yhteys on suorin reitti Tampereen keskustan suuntaan, ja se mahdol-listaa hyvän reitin joukkoliikenteelle mahdollista-en nykyistä kattavamman joukkoliikennelinjas-ton Pirkkalaan. Katuyhteys mahdollistaa myös uuden jalankulun ja pyöräilyn reitin Tampereen suuntaan. Alueen arvokas luonto sekä vaihteleva topografia asettaa haasteita jatkosuunnittelulle ja käytettäville ratkaisuille vaatien tarkkaa suunnit-telua käytettävien vaaka- ja pystygeometrioiden osalta. Tämän vuoksi linjauksen suunnittelua on tarkennettu täydentävässä liikenneselvityksessä toteutusmahdollisuuksien varmistamiseksi.

Katujaksolle on virkistysreittien kohdalle osoi-tettu kaksi alikulkua turvaamaan virkistysreittien käyttöä. Koulun kohdalle kadun varrelle on mah-dollista osoittaa oppilaiden jättö- ja noutopaikka, mikä vähentäisi saattoliikennettä nykyisen Toivi-on katuverkolla. Nykytilanteessa saattoliikenne heikentää erityisesti koulumatkojen liikennetur-vallisuutta.

Katuyhteyden tarve on todettu erikseen laadituis-sa, eri suunnittelutoimistojen laatimissa varsinai-sessa sekä täydetävässä liikenneselvityksessä. Täydentävässä liikenneselvityksessä korostet-tiin, että katuyhteyden toteuttaminen jo alueen

kehittämisen alkuvaiheessa on erityisen tärke-ää toimivan joukkoliikenneyhteyden toteuttami-seksi. Kadun suunnittelu vaatii myös yhteistyötä Tampereen kaupungin kanssa, sillä katu liittyy Tampereen kaupungin alueella Patamäenka-tuun. Tarkempi toteutuspolku on kuvattu Liiken-ne- ja meluselvityksessä. Katua ei ole osoitettu Pyramiittinotkoon.

Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle.

65

Kaavan laatijan vastineKs. vastine mielipiteeseen nro 7.

Liikenneverkko on suunniteltu hierarkkisesti niin, että maankäyttö kytkeytyy tonttikatujen kautta kokoojakaduille ja sitä kautta pääkatu- verkkoon. Liikenneverkolla alueen orientoitavuus on help-po ja saavutettavuus hyvä eri suunnista. Pää- ja kokoojakatuverkon kautta liikenne suuntautuu useamman liityntäpisteen kautta ympäröivään väyläverkkoon. Tavoitteena on ollut liikenteen tasaisempi jakautuminen ympäröivälle liikenne-verkolle. Näin liikennetuotos ei kuormita yhtä liittymää tai väylää. Useammalla liityntäpisteellä vähennetään myös tarvetta turhaan läpiajoon.

Jatkossa tarkemman suunnittelun yhteydes-sä maankäytön tarkentuessa otetaan kantaa alueiden ja kortteleiden rakenteeseen liittyvien asuntokatujen sijaintiin ja geometriaan. Samalla tarkennetaan liittymätiheyttä kokoojakatuverkol- la ja pääkatujen tarkempaa geometriaa. Kadut suunnitellaan siten, että kadut eivät houkuttele läpiajoon ja ne ovat turvallisia liikkua kaikilla kul-kumuodoilla. Katujen houkuttelevuuteen alueen ulkopuolisen liikenteen läpiajokäyttöön vaikuttaa myös muut katujen ominaisuudet kuin väylien suoruus, kuten ajoradan leveys, liittymätyypit, suojatietyypit ja bulevardiosuuksien kadunvarsi-pysäköinti.

Jalankulun, pyörä- ja autoliikenteen turvallisuus voidaan varmistaa jatkosuunnittelussa mm. lii- kennemäärä huomioiden sopivilla geometrioilla ja poikkileikkauksilla, riittävillä näkemillä, liitty-mäjärjestelyillä ja muilla rakenteellisilla toimenpi-teillä, kuten alikuluilla.

Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle.

12. Kadut halkaisevat asuinalueet ja ovat liian houkuttelevia läpiajolle

ONGELMA: Kartalle merkityt pääkokooja- ja ko-koojakadut Toivioon ja Kaitalankulmalle esitet-tyjen asuinalueiden halki ovat aivan liian suora-viivaisia esitettyyn katuluokkaan, ennustettuihin liikennemääriin ja ympäristöön nähden (pl. luon-tokoulun kokoojakatuvaihtoehdot 1-2, jotka ovat muutoin yhteiskunnallisesti ja ympäristöllisesti täysin kelvottomia kuten edellä on perusteltu). Tällaiset kokoojakadut- lisäisivät ajonopeuksia, läpiajoa ja estevaikutusta sekä heikentäisivät liikenneturvallisuutta ja asuinalueiden viihtyisyyt-tä. Lisäksi kadut monelta kohdin on linjattu har-kitsemattomasti topografiaan ym. ympäristöteki-jöihin nähden.

VAATIMUS: Koko kaava-alueen liikenneverkko ja sen rakenne on mietittävä täysin uudestaan em. ongelmat korjaten, kunhan alueen asu-kaslukumitoitus on ensin järkiperäistetty sekä maakuntakaavan virkistysalueita, Pirkkalan ke-hittämisvyöhykettä ja lentomelualueita on kunni-oitettu.

66

13. Raitiotievaraus on absurdi

ONGELMA: Yleisötilaisuuksissa väitettiin ja lii-kenneselvityksessäkin (§5.2) todetaan, että luon-tokoulun pääkokojakadulle ”on mahdollista teh-dä jopa raitiotievaraus”. Ratikan reitiksi kerrottiin Patamäenka- dun jatkeelle esitettyä pääkokoo-jakatua, jonka pituuskaltevuudeksi yleisötilaisuu-den liikennesuunnittelija totesi 8 %. Esitetyssä pituusleikkauksessa onkin 2 kpl 8 %:n mäkeä ja isomman mäen yhtäjaksoinen nousu on jopa noin 700 m. Tällainen esitys on käytännössä toi-mimaton ja onkin jyrkästi Tampereen raitiotien suunnitteluohjeiden vastainen, sillä siellä pituus-kaltevuuden maksimiarvo on normaalisti 4 % ja poikkeuksellisesti 6 %.

VAATIMUS: On selvästi todettava, että raitio-tie ei sovellu esitetylle pääkokoojakadulle, jota on pidettävä muutenkin mahdottomana. Raitio-tien tuonti alueelle ei muutenkaan ole realismia, etenkään kun kaava-alueen asukasmitoitus kor-jataan Maakuntakaavan 2040 ja Rakennesuun-nitelman 2040 mu- kaiseksi.

Kaavan laatiujan vastine:

Raitiotieyhteyden suunnittelu Pirkkalaan on eril- linen prosessi. Osayleiskaavassa ei oteta kan- taa raitiotien toteutumiseen ja reitteihin, vaan mahdollistetaan joukkoliikenteen toimintaedel- lytykset sekä liikenneverkon että maankäytön rakenteiden näkökulmista.

Raitioteitä suunnitellaan ja liikennöidään myös jyrkille pituuskaltevuuksille. Tampereen raitiotien 1. ja 2. vaiheessa tavoitteena on enintään 6% pi-tuuskaltevuus, mutta tavoitteesta voidaan jous-taa. Yksiselitteistä on, että 8 % pituuskaltevuu-teen ei voida sijoittaa pysäkkiä. Täydentävässä liikenneselvityksessä todettiin, että katu voidaan suunnitella raitiotielle soveltuvalla geometrialla.

67

14. Bussireitti voidaan johtaa Korpitien kautta, Pyramiitinnotkon kautta ei voida

ONGELMA: Luontokoulun pääkokoojakatuesi-tys ei sovellu myöskään bussireitiksi, samoista syistä kuin edellä todettiin raitiotiestä. Bussireitin epätoivottavana maksimikaltevuutena pidetään yleensä 7 %:a ja silloinkaan mäki ei saisi olla näin pitkä ja tavoite on aina loivempi. Esitetyn kaltaisella ratkaisulla bussi ei liukkaalla talvikelil-lä aina pääsisi mäkeä ylös vaan tukkisi kadun. Kaavaluonnoksen tärkein bussireittiesitys ei ole toimiva eikä muutenkaan mahdollinen.

VAATIMUS: On selvästi todettava, että bussireit-ti ei sovellu esitetylle pääkokoojakadulle, joka on pidet- tävä muutenkin mahdottomana. Bussireitti uudisalueelta Tampereen keskustaan voidaan hyvin johtaa nyky-Toivion läpi Korpitien kautta, etenkin kun kaava-alueen asukasmitoitus kor-jataan Maakuntakaavan 2040 ja Rakennesuun-nitelman 2040 mukaiseksi. Muun autoliikenteen läpiajo voidaan hyvin kieltää ja kieltoa tukea te-hokkaasti fyysisin järjestelyin.

Kaavan laatijan vastine

Ks. kaavan liiteaineiston liikenne- ja meluselvi- tys, kohta 5.2.

Osayleiskaavassa tavoitteena on mahdollistaa joukkoliikenteen toimintaedellytykset sekä lii- kenneverkon että maankäytön rakenteen näkö- kulmista. Kaakkois-Pirkkalaan on suunniteltu tehokkaan joukkoliikenteen operoinnin mahdol-listavat kokoojakatuyhteydet ja niiden varsille tii-vistä ja sekoittunutta maankäyttöä. Osayleiskaa-vassa ei oteta kantaa linjastosuunnitteluun.

Itä-länsi-suuntainen katuyhteys mahdollistaa suoran joukkoliikenteen yhteyden Tampereen suuntaan. Varsinaisen ja täydentävän liiken-neselvityksen yhteydessä esitettiin mahdollisia linjauksen geometrioita, jotka kuitenkin määri-tellään tarkemmassa suunnittelussa. Esitetyt geometriat eivät heikennä bussiliikenteen edel-lytyksiä ja ovat suunnitteluohjeiden ohjearvojen sisällä sekä linjaosuuden että pysäkkien paikko-jen osalta.

68

15. Ylitehokasta rakentamista aivan liian lähellä Toivion omakotitaloja

ONGELMA: Nyky-Toivion omakotiasutuksen länsipuolelle on esitetty siitä täysin poikkeavaa erittäin tehokasta (korttelitehokkuusluku 0,35 – 0,8) rakentamista hyvin kapean viherkaistan taakse. Kaavaselostuksen sivun 56 havainneku-va kertoo kestämättömän valtavista massoista myös aivan nyky-Toivion vieressä. Ratkaisu on juuri sellainen, jota maankäytön suunnittelussa pyritään välttämään, sillä heikentäisi oleellisesti asukkaiden viihtyisyyttä, maisemakuvaa ja kiin-teistöjen arvoa.

VAATIMUS: Viherkaistan leveydessä on huomi-oitava uuden rakentamisen tehokkuus ja korke-us eikä sen lähelle saa kaavoittaa ylitehokasta rakentamista kuten luonnoksessa nyt on tehty. Lähtökohtana tulee olla nyky-Toivion huomioimi-nen, siis matala omakotiasutus, mikä on käsit-tääksemme ollut osayleiskaavatyötä ohjaavien maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman lähtö-kohtina uudelle kaava- alueellekin.

Kaavan laatijan vastine:

Toivion vanhan alueen ja uuden, suunnitellun alueen väliin on jätetty asukkaiden toivoma vi- herkaista. Toivion vanhan alueen tehokkuus on hyvin väljää ja kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti tulisi myös vanhaa aluetta tiivistää. Ei ole minkään kestävän kehityksen kriteerien mu-kaista eikä maakuntakaava 2040:n kk-1 kehittä-misvyöhykkeen mukaista vaatia samaa väljyyttä uudelle alueelle jota suunnitellaan nykylainsää-dännön, ihmisten asumistoiveiden, kaavatalou-den ja joukkoliikenteen kehittämisperiaatteiden mukaisesti.

Palveluiden ja yhteyksien paranemisen myö- tä Toivion vanhan alueen kiinteistöjen arvo ei to-dennäköisesti ainakaan tule laskemaan. Ei ai-heuta muutoksia kaavakartalle.

69

16. Uusi A-alue ja PY-laajennus Korpitien-Taa-porintien eteläpuolelta poistettava

ONGELMA: Yleiskaavassa 1995 koulun itäpuo-linen mäkialue on merkitty lähivirkistysalueeksi, mutta kaavaluonnoksessa se on esitetty PY-alu-een laajennukseksi ja uudeksi A-alueeksi. Tällai-sen toteuttaminen tarkoittaisi noin 14 m korkean jyrkkäpiirteisen mäen hävittämistä ja rakentami-sen leviämistä liian lähelle virkistysreittejä ja Py-ramiitinnotkon luonnon arvoalueita.

VAATIMUS: Luontokoulun lähimetsän lapsil-le tärkeä mäkimaa on säilytettävä yhtenäisenä Taaporintielle asti, sitä ei saa leikata. Alue on säi-lytettävä lähivirkistysalueena, kuten kaavoittaja-kin on aiemmin hyvänä pitänyt.

Kaavan laatijan vastine:

Aluetta ja kaavamerkintöjen muokataan uuteen osayleiskaavaehdotukseen; virkistysalue ja vir-kistysreitti turvataan laajemmille virkitysalueille PY-alueen ja asuinalueen väliin.

muutos kaavakartalle: nykyisen Toivion koulun itäpuolelle on osoitettu kaavaehdotuksessa vir-kistysalue varaus ulkoilureitteineen.

70

17. Koulun luota V ja Y-sekoitettu alue pois

ONGELMA: Toivion luontokoulun eteläpuolelle asemakaavan nykyisen Y-alueen eteläpuolei-seen tärkeään lähimetsään on luonnoksessa raidoitettu V ja Y sekoitettu alue, vaikka alue on korostetun tärkeää säilyttää rakentamattomana luontokoulun lähimetsänä, joka on ahkerassa käytössä niin välitunneilla kuin opetuksessakin.

VAATIMUS: Raidoitusmerkintä on poistettava ja korvattava V-merkinnällä tai erityismerkinnällä, joka parhaiten takaa Toivion käytetyimmän vir-kistysalueen säilymisen koululaisille ja kaikille.

Kaavan laatijan vastine:

Ko. alueen merkintä oli osoitettu nimenomaan turvaamaan koulun lähimetsän välituntialueena. Nykyisellä maanomistuksella kunnan omistuk- sessa on ainoastaan Y-alueeksi osoitettu alue; jokamiehenoikeuksiin ei kuulu välituntialueena toimiminen, jolloin maapohjan kulutus ja vauri-ot esim puille käytön takia kohdistuvat metsän- omistajaan. Alue oli osoitettu julkisten toiminto- jen alueeksi, jossa virkitysalue on pääasiallisena käyttötarkoituksena. Alue voidaan osoittaa myös pelkästään julkiseksi virkistysalueeksi.

Muutos: poistetaan julkisen ja sekoittuneen kaa- vamerkintä ja muutetaan alue virkistysalueeksi.

18. Eskolantie merkitty virheellisesti kokoojaka-duksi

ONGELMA: Nyky-Toivion pohjoisosassa Esko-lantie ei sovellu kokoojakaduksi eikä varsinkaan läpiajoliikenteen reitiksi. Perusteet ovat liikenne-turvallisuus, turvallisuuden tunne ja asuinalueen viihtyisyys.

VAATIMUS: Kokoojakatumerkintä on poistettava ja läpiajoliikenteen määrä on minimoitava liiken-teen ohjauksella ja riittävän voimakkailla hidas-teratkaisuilla, mitä viestiä ja jatkosuunnittelun ohjausta voidaan korostaa omalla kaavamerkin-nällä.

Kaavan laatijan vastine:

Eskolantie on merkitty virheellisesti kokoojaka-duksi. Tonttikatuna toimiva osuus Eskolantiestä ei sovellu kokoojakaduksi. Merkintä tarkistetaan jatkosuunnittelussa.

Muutos kaavakartalle: Eskolantietä ei osoiteta kokoojakaduksi.

71

19. Yleeninmäen V-aluetta ei saa kaventaa uudella Y-alueella

ONGELMA: Asemakaavassa Yleeninmäen ra-kentamattomat alueet ovat lähivirkistysaluetta (VL), ja koilliskulmassa on pieni EV-alue, mutta luonnoksessa laaja alue pohjoisosassa mäkeä on merkitty Y-alueeksi. Tämä kaventaisi erittäin merkittävästi mäen virkistysarvoa, myös koska pääsy virkistysalueelle koillisesta estyisi. Lisäksi Y-rakentaminen sijoittuisi kiinteistön arvoa hei-kentävästi useita metrejä usean omakotitalon pi-hapiirin yläpuolelle. Y-tontilla olisi peräti noin 18 korkeusero Eskolantiehen nähden: Jyrkkä mäki heikentäisi Y-tontin toteuttavuutta ja uhkaisi joh-taa maisemaa pilaaviin leikkauksiin ja pen- ger-ryksiin.

VAATIMUS: Yleeninmäen nykyinen käyttötar-koitus lähivirkistysalueena on turvattava ja esi-tetystä Y- merkinnästä on luovuttava kokonaan tai korkeintaan Y-merkintää voidaan harkita vain kadunvarteen maastollisesti omakotitaloja alem-maksi neuvotellen yhdessä kiinteistön omistaji-en kanssa ja säilyttäen kulkuyhteys Eskolantieltä mäelle.

Kaavan laatijan vastine

Yleeninmäen Y-alueen kokoa on pienennetty ehdotukseen. Osoitettu Y-alueen tarve on tullut kunnan varhaiskasvatuksen tarpeesta osoittaa Toivion vanhalle asuinalueelle uusi päiväkoti johtuen Toivion alueen päiväkotipaikkojen huo- nosta tilanteesta. Yleeninmäen Y-alue sijoittuu liikenteellisesti keskeiselle paikalle, johon päi- väkodin sijoittaminen on perusteltua. Myöskin Yleeninmäen metsä antaa päiväkodille mahdol- lisuuden ns. metsäpäiväkotiperiaatteseen, joita halutaan Pirkkalassa suunnitella. Tarkemmin ra- kennuksen sijoittelu ja tarkemmat suunnittelul- liset asiat tarkentuvat alueen asemakaavoituk- sessa. Alueella on todettu luontoarvoja, mutta ei luonnossuojelulakiin perustuvia.

Muutos kaavakartalle: Y-alueen rajausta tar- kennettu.

72

20. Yleeninmäen jalankulku- ja pyöräilyreitti ei toimi, muutettava ulkoilureitiksi

ONGELMA: Yleeninmäen yli esitetty uusi jalan-kulku- ja pyöräilyreitti näyttää kartalla liikennever-kollisesti hyvältä, jos ei huomaa katsoa alueen korkeuseroja. Käytännössä reitti ole käyttökel-poinen eikä houkutteleva arjen hyötymatkoilla (kouluun, täihin, kauppaan, kyläilemään), sillä korkeuseroa reitillä on yli 15 m, mikä on aivan liikaa verrattuna tonttikadulla kulkemiseen. Li-säksi se risteäisi Eerolantien erittäin vaarallises-ti kohdassa, jos sekä kadulta että jalankulku- ja pyöräilytieltä saavuttaisiin jyrkkää alamäkeä, siis usein kovalla vauhdilla.

VAATIMUS: Yleenimäelle kannattaa osoittaa reittejä vain virkistyksen tarpeisiin.

Kaavan laatijan vastine

Tavoitteena on ollut lisätä jalankulun reitistöä myös nykyisen Toivion omakotialueen alueel-la, koska nykytilassa lähes kaikki reitit kulkevat ajoradoilla lukuunottamatta vanhaa ratapohjaa. Merkinnällä tavoitellaan sorapintaista virkistys-reittiä. Reittiä voidaan käyttää myös pyöräliiken-teeseen, mutta sen ominaisuudet eivät tue nope-aa pyöräliikennettä.

MUUTOS: Yleeninmäen uudet yhteydet merki-tään virkistysreiteiksi.

73

21. Ulkoilureitit tonteilta poistettava

ONGELMA: Riitanpuistosta Saukontien kentälle ja edelleen Ruotutielle merkityn uuden ulkoilu-reitin tarve on kyseenalainen eikä se ole toteut-tamiskelpoinen. Reitille täytyisi pakkolunastaa maa-alaa yksityisistä pihapiireistä sekä Saukon-tien että Ruotutien varresta.

VAATIMUS: Merkintä on kestämätön ja on pois-tettava kaavakartalta.

22. Jalankulku- ja pyöräilyreitti Saukontieltä länteen Korvenojan varressa

ONGELMA: Esitetyn uuden jalankulku- ja pyö-räilyreitin rakentaminen Korvenojan varteen Saukontieltä länteen olisi haastavaa toteuttaa ympäristö ja naapurit asiallisesti huomioiden, vaikka jyrkkärantainen puro pitkältä matkalta putkitettaisiinkin. Haasteena olisi myös Saukon-tien turvallinen ylittäminen.

VAATIMUS: Merkinnän tarvetta ja yhteyden to-teutuskelpoisuutta tulee tutkia tarkemmin yhteis-työssä maanomistajien kanssa.

Kaavan laatijan vastine

Tavoitteena suunnittelussa on ollut kehittää van-han Toivion kevyen liikenteen väyliä ja virkistys-reittejä. Asukaskyselyssä liikenneturvallisuus nousi keskeiseksi asiaksi sillä ajoteillä ei ole eril-lisiä kevyen liikenteen väyliä. Kuitenkin huomioi-den esitetyt haittavaikutukset ja ulkoiluverkoston pääreitistön riittävyys voidaan esitetty ulkoilureit-ti poistaa kaavakartalta.

MUUTOS: ulkoilureitti poistettu toivomuksen pe-rusteella

Kaavan laatijan vastine

Tavoitteena suunnittelussa on ollut kehittää osayleiskaavan osoitettu jalankulku- ja pyöräily- reitti Saukontieltä länteen Korvenojan varressa on osoitettu kunnan omistamalle jo asemakaa- vassa osoitettuun puistoalueelle.

Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle.

74

23. Yksityiset tontit Ruotutien päässä otettava huomioon asianmukaisesti

ONGELMA: Ruotutien länsipäässä on asema-kaava-alueen ulkopuolelle siihen rajautuen kaksi tonttia, joita ei ole otettu mukaan A-alueeseen. Mitä niistä on ajateltu?

VAATIMUS: Asiasta tulee neuvotella tarkemmin yhteistyössä ko. maanomistajien kanssa.

Kaavan laatijan vastine:

Ko. alueella ei sijaitse asemakaavaa eli alueella ei ole asemakaavatontteja eikä rakennusoi- ke-utta vaan ko. alueet ovat rekisteriyksikköjä.

Yleiskaavaa suunniteltaessa aluetta on katsottu kokonaisuutena. Ko. kohtaan on yleiskaavassa osoitettu keskuspuisto, jossa kulkee kevyen lii- kenteen väylä ja pyöräilyn laatukäytävä. Aluet-ta on katsottu yleispiirteisesti. Maanomistusta ei yleiskaavoituksessa lähtökohtaisesti katsota kriteerinä alueita suunniteltaessa yleiskaavoja laadittaessa.

Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle.

24. Jalankulku- ja pyörätie on syytä merkitä Patamäenkadulle Myllyojalle asti

ONGELMA: Kaavakartalta ei ilmene mistä jalan-kulun ja pyöräilyn pääreitti nyky-Toiviosta pää-kulku- suuntaan Tampereen keskustaan kulkee.

VAATIMUS: Jalankulun ja pyöräilyn pääreitti on hyvä selvyyden vuoksi jatkaa Ojatieltä nykytilan-teenkin mukaisesti kuntarajan yli Patamäenka-dulle Myllyojalle asti, kuten on esitetty hylättävät kokoojakadun vaihtoehdot 1-2. Vastaavasti on merkittävä uuden Toivion jalankulun ja pyöräi-lyn pääyhteys, kun uuden tavoitteen asettelun jälkeen on selvinnyt uuden maankäytön sijoittu-minen ja on voitu lähemmin tarkastella vaihtoeh-toja.

Kaavan laatijan vastine:

Ko ehdotettu reitti on Tampereen kaupungin puolella, jonka alueen suunnittelussa Pirkkalan kunnalla ei ole toimivaltaa. Yli kuntarajan me-nevissä virkistys-, liikenne- ja kevyenliikenteen reiteissä tehdään kuntayhteistyötä toteuttamisen ja tarkempien suunnitelmien yhteensovittamisen yhteydessä. Yhteistyötä Tampereen kanssa on tehty ja tehdään jatkosakin jotta varmistutaan reitistöjen jatkuvuudesta.

Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle.

75

25. Ratapenkan jalankulku- ja pyöräilyreitti syy-tä jatkaa pääradan alikululle asti

ONGELMA: Entisellä Valmetin teollisuusraiteella on erittäin tärkeä ulkoilureitti, joka palvelee ke-säai- kaan myös arjen hyötymatkoja. Sen jatku-vuutta Tampereen puolelle ei ole osoitettu.

VAATIMUS: Verkoston Pirkkalan puolisenkin merkityksen ymmärrettävyyden lisäämisek-si reitin jatku- vuus on syytä osoittaa pääradan alikululle asti, tarvittaessa yhteystarvenuolena. Samalla on syytä merkitä nykyinen tärkeä virkis-tysyhteys Pärrinkoskelta Myllyvuoren itäpuolisel-le jo Tampereen puolellekin merkitylle ulkoilurei-tille asti.

26. Ratapohjan jalankulku- ja pyöräilyreitin jat-kuminen Toiviontietä Partolaan merkittävä

ONGELMA: Luonnoskartalla ei ole esitetty toi-violaisille tärkeimmän kauppareitin nykyistä ja tulevaisuudessakin ykkös jalankulku- ja pyöräily-yhteyttä Partolaan palveluihin ratapohjan reitiltä pohjoiseen moottoritien ali.

VAATIMUS: Merkitään kaavakartalle ko. olemas-sa oleva reitti Ruotutie-Toiviontien länsireunalle ja siitä hara Tampereen rajan yli Toivionkadulle.

Kaavan laatijan vastine:

Osuus on Tampereen kaupungin puolella ja suunnittelualueen ulkopuolella. Alueen suunnit- telussa Pirkkalan kunnalla ei ole toimivaltaa.Sitovien kaavamerkintöjen sijoittaminen ei siis ole mahdollista, yli kuntarajan menevissä vir-kistys-, liikenne- ja kevyenliikenteen reiteissä tehdään kuntayhteistyötä toteuttamisen ja tar-kempien suunnitelmien yhteensovittamisen yh-teydessä.

Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle

Kaavan laatijan vastine:

Esitetty muutos on perusteltu ja otetaan huomi- oon kaavakartalle.

Muutos kaavakartalle: Merkitään kaavakartal-le ko. olemassa oleva reitti Ruotutie-Toiviontien länsireunalle ja siitä haara Tampereen rajan yli Toivionkadulle. Vaatimus huomioidaan seuraa- vassa suunnitteluvaiheessa, jossa yhtenäiste-tään kaavamerkintöjä katualueilla olevien ja ka-tualueiden ulkopuolisten reittien osalta.

76

27. Jalankulku- ja pyöräilyreitti syytä merkitä Keskuojanpolulle

ONGELMA: Keskuojanpolun jalankulku- ja pyö-räily-yhteyttä Ojatieltä Sarankulmaan ei ole mer-kitty kaavakartalle.

VAATIMUS: Merkitään kartalle ko. puuttuva yh-teys, jonka merkitys tulevaisuudessa kasvanee Sarankulman maankäyttöä kehitettäessä.

28. TP/AK-merkinnät alueen pohjoispäässä

ONGELMA: Toiviontien eteläpuolella oleva TP/AK-merkintä on aivan lähimpien omakotitalojen vieressä, ei ole soveltuva aluetta kerrostalora-kentamiselle. Valtatien varressa olevissa kortte-leissa meluntorjunta myös rakennusmassoin lie-nee iso kysymys, joten miksi merkintä ei ole TP/AK-1 kuten lännessä Korven alueen kohdalla?

VAATIMUS: Muutetaan Toiviontien ja Kärppä-kalliontien välissä olevaa merkintää siten että ainakin korttelin eteläisessä puoliskossa ei ole AK-merkintää (max kerroskorkeus 2). Harkitaan TP/AK-1 -merkintää valtatien varressa tälläkin kohdalla.

Kaavan laatijan vastine:

TP/AK kaavamerkintää muutettu ainoastaan TP-alueeksi johtuen ELYn lausunnosta ja me-lualueista Muutos kaavakartalle TP/AK-alueet muutetaan TP-alueiksi. TP/AK -merkintä säi-lyy kuitenkin Toiviontien alkuosan itäpuolisessa osassa.

Kaavan laatijan vastine:

Esitetty muutos on perusteltu ja otetaan huomi- oon kaavakartalle.

Muutos kaavakartalle: Merkitään kaavakartalle jalankulku- ja pyöräilyreitti Keskusojanpolulle. Vaatimus huomioidaan seuraavassa suunnitte- luvaiheessa, jossa yhtenäistetään kaavamerkin- töjä katualueilla olevien ja katualueiden ulko- puolisten reittien osalta.

77

29. Nyky-Toivion länsireunaan osaksi pääverk-koa esitetty jalankulku- ja pyöräväylä ei ole toimiva

ONGELMA: Laajempaa karttaa ja pyörätieverk-koa tarkasteltaessa ko. reitti ole pääverkon luon-teva osa, mm. ajatellen jatkuvuutta Sääksjärven tai Partolan suuntaan. Lisäksi väylän topografia on ongelmallinen, ts. reitistä on vaikea ellei käy-tännössä mahdotonta saada esteetöntä ja hyvä-laatuista, koska reitillä on yli 20 m korkeusero ja muutama hyvin jyrkkä rinne/jyrkänne. Oheisessa pituusleikkauksessa Eskolantie on pl. 0, Karja-lantie noin pl. 550, Ruotutie noin pl. 870 ja profiili päättyy Korpitielle/Keski- sentielle.

VAATIMUS: Mietitään jalankulku- ja pyörätiever-kon rakenne ja hierarkia kokonaan uudelleen samoin kuin muukin liikenneverkko, kun uutta kaavaluonnosta lähdetään vuorovaikutteisesti pohtimaan tavoitteen asettelusta ja lähtökoh-dista alkaen. Otetaan myös esteettömyys ja muutenkin toimivat pituuskaltevuudet todellisiksi päämääriksi.

Kaavan laatijan vastine:

Alueen pyöräily- ja liikenneverkko on toteutetta-vissa alueen maastonmuotoja mukaillen puiston osalle, jonka leveys mainitussa kohdassa vaihte-lee välillä 50 - 80 m. Reitistö perustuu yleiskaa-vatasoisiin liikenneselvityksiin ja suunnitelmiin. Linjausten tarkempi sijainti ja tekninen toteutus tarkentuu asemakaavoituksen yhteydessä.

Ko. puistuvyöhykkeen leveyttä on tarkistettu.Ei aiheuta muita muuoksia kaavakartalle

78

KAITALANKULMALLA

30. Kaitalankulmalla teollisuusalueen kokooja-katu linjattu pihapiireihin ym. asutuksen läpi

ONGELMA: Kaitalankulmalle esitetyn kokooja-kadun linjaus vaikuttaa täysin harkitsemattomal-ta. Katu on linjattu talojen välistä ja asukkaiden pihapiirien läpi (mm. Kaitalantie 77, 93 ja 96). Tällaiselle ei ole mitään tarvetta eikä perusteita. Tampereen rajalle esitetyn teollisuusalueen ja Tampereen puolen Pär- rinmaan teollisuusalu-een raskas läpikulkuliikenne heikentäisi myös kestämättömästi uuden A-4 -asuin- alueen viih-tyisyyttä ja turvallisuutta. Luonnoksen esitys ei ole mitenkään hyväksyttävä.

VAATIMUS: Kaitalankulman kokoojakadulle on etsittävä kokonaan uusi maastokäytävä esim. voimalin- jan luota, mutta mieluummin koko ko-koojakatuesitys poistetaan (vrt. seuraava kohta) Asukasnäkö- kulma ja vaikutus kiinteistöjen ar-voon on myös huomioitava. Osayleiskaavatason ”epätarkkuus” ei ole mikään peruste esittää näin kielteisiä katulinjauksia, vaan kaikki merkinnät tulee olla harkittuja ja realistia ohjeistuksia ase-makaavatasolle, jossa niitä toki hienosäädetään esitetyssä maastokäytävässä.

Kaavan laatijan vastine:

Jatkosuunnittelun yhteydessä ohjeellinen linjaus ja geometriat tarkentuvat siten, että suunniteltua kokoojakatua ei linjata rakennusten ja välittömi-en pihapiirien läpi.

Muutos kaavakartalle:Kokoojatie Kaitalankulmalla on muutettu yhte- ystarvemerkinnäksi ja se on esitetty pohjoisem- maksi niin, ettei se mene asutuksen ja pihapiiri- en läpi.

79

31. Teollisuusalueen kokoojakatu on linjattu ojittamattoman suon yli (kohde luo-19)

ONGELMA: Voimalinjan eteläpuolella on luonto-selvityksessä arvokkaaksi luontokohteeksi luo-kiteltu luonnontilaisen kaltainen isovarpuräme, jollainen on Etelä-Suomessa silmällä pidettävä luontotyyppi (NT). Tampereen rajalle esitetyn teollisuusalueen kokoojakatu on esitetty linjat-tavaksi ko. suon yli, mikä merkittävästi pilaisi kohteen luonto- ja virkistysarvoja. Lisäksi linjaus sinänsä on epäedullinen. Kaavan luontoselitys suosittaa, että kohde tulisi säilyttää rakentamat-tomana mahdollisuuksien mukaan.

VAATIMUS: Katua ei ole tarvetta eikä saa osoit-taa arvokkaaseen suoluontoon. Luontokohde luo-19 iso- varpuräme on suosituksen mukai-sesti säilytettävä nykytilassaan koko noin 3,2 ha alaltaan + suoja-alu- eet. Tutkitaan kadun linjaamista pohjoisemmaksi sähkölinjan jo häi-ritsemään maastokäytävään, jos ko. katuyh-teys yleensäkään on tarpeellinen. Mahdollista rajaseudun teollisuusaluetta ei ole hyvä kytkeä länteen virkistys- ja asuinalueiden läpi, vaan T-esityksen säilyessä tutkitaan kaupungin kanssa kytkentää Sarankulman nykyiseen teollisuusalu-eeseen, muttei asemakaavaehdotuksen mukai-sesti pilaten Pärrinkosken arvomiljöö.

32. Taaporinvuoren itäpuolinen teollisuusalue poistettava tai vähintään puolitettava

ONGELMA: Esitetty T-alue peittää tärkeitä vir-kistykseen käytettäviä luontoalueita ja on rajattu aivan liian ahneesti lähelle arvokohteita kuten Taaporinvuorta ja isovarpurämettä (luonnon mo-nimuotoisuu- den kannalta tärkeä luo-19 koh-de) sekä tuhoaisi arvokkaan ruohokorven, joka kaavan luontoselvityk- sen suosituksen mukaan tulee säilyttää rakentamattomana ja suon vesi-talous häiriöttömänä (luonto- selvityksen kohde 14). T-alue esitys uhkaa myös kohteen 11 sa-ranevaa, joka suosituksen mukaan myös tulee säilyttää rakentamattomana ja suon vesitalous häiriöttömänä.

T-alueen rajaus on luonnoksessa nyt selvästi laajempi kuin Pirkkalan osayleiskaavassa 1995 tai Raken-nesuunnitelmassa 2040. Lisäksi koko T-alueen mielekkyys on kyseenlainen Tampe-reen puolen Pärrinmaan ongelmien vuoksi. Siel-lä on paljon säilytettäviä luontoarvoja ja hanke uhkaa vakavasti pilata Pär- rinkosken LS-alueen miljöön ja virkistysarvot. Pärrinmaan kaavatyö onkin helmikuussa 2018 toistaiseksi keskeytetty.

VAATIMUS: Ko. T-alueen merkintä on poistetta-va tai pinta-ala vähintäänkin puolitettava lisäten suoja-etäisyyttä Taaporinvuoreen, virkistysreittiin ja isovarpurämeeseen seka poistettava kaakos-sa hienoon Levon avokallioon. Luontokohteet 11 ja 14 on merkittävä kaavakartalle ja säilytettävä suositusten mukaisesti.

Kaavan laatijan vastine:Muutos kaavakartalle: Teollisuusalueen kokoo- jakatu on muutettu yhteystarvemerkinnäksi ja se on esitetty pohjoisemmaksi niin, ettei se mene ojittamattoman suon yli (kohde luo-19)

80

Kaavan laatijan vastine:

Teollisuusalue Tampereen rajalla perustuu Pir- kanmaan maakuntakaavaan 2040:een. Maa- kuntakaavassa aluevaraus on paljon laajempi kuin Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnok- sessa oli.

Muutos kaavakartalle: Aluevaraus on muutet-tu TP/res -merkinnäksi ja pienennetty osayleis- kaavaehdotukseen.

33. Levonmäki sisällytettävä virkistysalueeseen

ONGELMA: Kaavaluonnos ei piittaa kuntara-jalla olevasta hienosta Levon avokalliosta, joka nousee noin 20 m ympäristöstään. Pärrinmaan asemakaavaehdotuksessa Tampereen puolen kalliolaki on osoitettu säilytettäväksi VM-3 -mer-kinnällä (Levonperän puisto), joskin eteläreunal-la rajaus on riittämätön.

VAATIMUS: Levon noin 6000 m2 suuruisen avokallion ja riittävän suoja-alueen luonnonmu-kaisuus ja virkistysarvo tulee säilyttää liittämällä kohde tärkeään viheryhteyteen V-2. Tampereen puolen suunnitelmat on otettava huomioon eikä saa suunnitella maankäyttöä huonommin.

Kaavan laatijan vastine:

Muutos kaavakartalle: TP/res aluetta on kaven-nettu siten, että Levon avokallio jää virkistysalu-eelle.

81

34. Sääksjärven pohjoispuolinen viheryhteys on liian kapea

ONGELMA: Maakuntakaavassakin osoitettu vi-heryhteys on luonnoksessa aivan liian kapea, koska T- aluemerkintä tunkeutuu liikaa etelään. Viheryhteydellä on erityistä merkitystä alueelli-sen virkistysver- koston ja/tai ekologisten yhte-yksien kannalta itään Särkijärven suuntaan.

VAATIMUS: V-2 -alueen leveys on vähintään-kin kaksinkertaistettava ottaen huomioon maa-kuntakaavan suunnittelumääräys: ”Yksityiskoh-taisemmassa suunnittelussa tulee määrittää viheryhteyden tarkempi sijainti sekä varmistaa maastokäytävän riittävä leveys, jotta seudullis-ten viheralueiden ja ulkoilureittien muodostama verkosto voidaan toteuttaa riittävän yhtenäise-nä kokonaisuutena. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristön laatuun, alu-een ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta.”

Kaavan laatijan vastine:

Muutos kaavakartalle: V-1 aluevarausta on le-vennetty ja TP/res aluetta kavennettu ehdotuk-seen ao. kohdassa.

35. Sääksjärven rantavyöhykkeen A/V-merkintä poistettava

ONGELMA: ”Asumisen ja virkistyksen sekoit-tunut alue” A/V on kestämättömästi merkitty yksityisten maille ja vieläpä miltei tyystin piha-piireihin, ja kaavamääräyksessä todetaan, että ”Ranta-alueet tulee mahdollisuuksien mukaan jättää julkisiksi”. Aikooko kunta pakkolunastaa Sääksjärven rantaa taloineen kuten merkinnästä voisi päätellä?

VAATIMUS: Merkintä on poistettava ja muutetta-va tavalliseksi A-merkinnäksi. Jos A/V merkintää halu- taan, sitä ei saa merkitä pihapiireihin tai nii-den välittömään lähisyyteen, ja siitä on harvoilla rakenta- mattomilla kohdillakin neuvoteltava ao. maanomistajien ja rajanaapurien kanssa eikä yksipuolisesti asettaa tällaisia sosialisointiin viit-taavia kaavamääräyksiä. Luonnoksessa virheel-lisesti A/V merkitytyksityiset tontit ovat jo nyky-ään käytännössä pihapiiriä ja A-aluetta, eikä niitä voi ”jättää julkiseksi”.

Kaavan laatijan vastine:

Muutos kaavakartalle: Sääksjärven rantavyö-hykkeen A/V-merkintä poistettava.

Muutos: A/V merkintä poistetaan Sääksjärven rannalta ja V-1 aluevarausta jatketaan virkistys-aluekäytävänä Sääksjärveen asti.

82

36. Sääksjärven VU merkintä tunkeutuu yksityi-seen pihapiiriin

ONGELMA: VU-merkintä on kestämättömästi merkitty yksityisen maille ja vieläpä pihapiiriin, miltei Majaniemen asuinrakennukseen kiinni ja halkaisee rantasaunan! Merkintä romuttaa kiin-teistön rahalli- sen arvon ja tulevan käyttöarvon.

VAATIMUS: Lähtökohtaisesti VU-alueesta on heti aluksi keskusteltava maanomistajan kans-sa, ja jos sellaisesta päästään neuvottelutulok-seen, on VU-rajan oltava kymmenien metrien päässä rakennuksista eikä se saa ulottua piha-piiriin. Merkinnän epätarkkuus ja tarkentuminen asemakaavoituksessa ei ole kelvollinen selitys. Rajauksien pitää jo nyt olla harkittuja ja oikeu-denmukaisia, sillä ne ohjaavat ase- makaavoi-tusta ja vaikuttavat jo nyt kiinteistön arvoon ja ihmisten mielialaan.

Kaavan laatijan vastine:

Sääksjärvelle osoitettu VU-merkintä on osoitettu turvaamaan kaikille alueen asukkaille mahdol- lisuuden Sääksjärven virkityskäytöön ja ranta- alueeseen. Nykyisessä oikeusvaikutteisessa rantojen käytön osayleiskaavassa alue on osoi-tettu yleiseksi puistoksi. Tältäkään osin VU- mer-kintä ei muuta kaavallista tilannetta alueella.

Ei muutoksia kaavakartalle.

37. Saunapuron vihervyöhyke on aivan liian kapea

ONGELMA: Sääksjärven ja Kaitajärven välisen noin 1,0 km pitkän Saunapuron vihervyöhyke ja tärkeä ekologinen käytävä on luonnoksessa ai-van liian kapea. Luontoselvityksen kohde 16 on paikallisesti arvokas metsälain 10 § mukainen metsäluonnon erityisen tärkeä elinympäristö, maankäytön lisääntyessä yhä tärkeämpi myös virkistyskäytössä. Voimassa olevassa Rantojen käytön osayleiskaavassa Saunapuron alue on merkitty SL-alueeksi, joka on tarkoitettu suojel-tavaksi luonnonsuojelulainsäädännön no- jalla, mutta luonnoksessa se on nyt vain kapea virkis-tysalue.

VAATIMUS: Voimassa olevan kaavan luon-nonsuojelustatus on turvattava ja virkistysalue osoitettava riittävän leveäksi, ainakin noin 300 m, jotta Saunapuron varressa kulkevalle ei näy merkkejä rakennetusta vaan vain luontoa. Tämä on keskeisen tärkeää virkistys- ja luontoelämyk-sen onnistumiselle ja laadulle. Kohde on lisättä-vä kaavamääräyksiin muiden arvokkaiden luo-kohteiden tapaan (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue).

Kaavan laatijan vastine:

Muutos kaavakartalle: Saunapuron ympäristö on osoitettu virkityslaueeksi ja luo-merkinnällä. Tar-kempi vihervyöhykerajaus tarkentuu alueen ase-makaavoituksen yhteydessä. Vyöhyke on leven-netty ehdotukseen noin 100-120m levyiseksi, ja se on jatkettu rantaan asti.

83

38. Kaitajärven suojelustatus ja erämaaluonne säilytettävä

ONGELMA: Kaitajärveä on luonnehdittu Pirkka-lan ainoaksi erämaajärveksi, sillä sen rannat ja lähiympä- ristö ovat rakentamattomat. Kaava-luonnoksessa asutusta on esitetty hyvin lähellä Kaitajärveä, vain noin 35 m päähän rannasta, mikä pilaisi järven erämaaluonteen ja heikentäisi rajusti virkistysarvoa.Kaitajärven alueen merkitys virkistykseen kas-vaa tulevaisuudessa voimakkaasti, jos lähelle rakennetaan paljon, kuten kaavaluonnokses-sa on nyt esitetty, ja lisäksi Lempäälän puolelle Sääksjärveä on Ra- kennussuunnitelman 2040 mukaan tulossa peräti +8000 asukasta. On myös huomioitava, että voimassa olevassa Rantojen käytön osayleiskaavassa Kaitajärvi on Saunapu-ron tavoin merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL), joka siis on tarkoitettu suojeltavaksi luonnonsuo-jelulainsäädännön nojalla.

VAATIMUS: Edellä kuvatut ja voimassa olevassa kaavassakin todetut suojelu-, luonto- ja virkistys-arvot on otettava huomioon uudessakin kaavas-sa, mm. asutusta ei saa osoittaa niin, että siitä näkyy mitään merkkejä Kaitajärvelle asti, ei aina-kaan 200 metriä lähemmäksi. Tälläkään kohtaa yleiskaavan tarkkuustaso ei anna lupaa esittää rajausta harkitsemattomasti ja ympäristön kan-nalta kielteisesti kuten luonnoksessa on tehty. Luontoselvityksen kohde 16 on lisättävä kaava-määräyksiin muiden arvokkaiden luo- kohteiden tapaan (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue).

Kaavan laatijan vastine:

Muutos kaavakartalle: Saunapuro varsineen on merkitty Luo-alueeksi. Vihervyöhykettä on leven-netty siten, että asumisen mahdollistava A/res-alue sekä Y/res-alue ulottuu n. 120 m:n etäisyydelle Kaitajärven rantaviivasta.

84

39. Pääkokoojakatu Lempäälän rajaa kohti on esitetty Multivuoren läpi

ONGELMA: Pääkokoojakatu Kaitalankulman A-4 -asuinalueiden halki on merkitty valtatiemäisen suora- viivaisena ja läpiajoon houkuttelevana, yhdestä kiertoliittymästä huolimatta (ks. tarkem-min samasta ongelmasta edellä puhuttaessa Toivion kokoojakatuesityksistä). Lisäksi katu on linjattu harkitsematto- masti näköalavuorena (yli + 150 m) tunnetun Multivuoren jyrkänteen ja lakialueen läpi. Toisaalta alu- een nykyisen ko-koojakadun Ratasillantien asemaa ja kytkentää Multisiltaan ei ole merkitty.

VAATIMUS: Kokoojakadun linjaus ja Kaitalan-kulman koko pääliikenneverkko on em. ongel-mat huomioiden mietittävä kokonaan uudestaan, turvallisemmaksi, toimivammaksi ja ympäristön huomioivaksi. Multivuoren laen avokallioalue suoja-alueineen on säilytettävä virkistyskäytös-sä ja tämän tulee näkyä myös osayleiskaavassa.

Kaavan laatijan vastine:

Muutos kaavakartalle: Pääkokoojakadun linjaus kohti Lempäälää merkitään yhteystarvemerkin-nällä, se on tehty kuntayhteistyössä ja liittymä-kohta on lyöty lukkoon. Lopullinen linjaus sekä liikennetekniset yksityiskohdat tarkentuvat alu-een tarkemmassa suunnittelussa (ks. vastine Toivion koojakatuesityksistä).

40. Viheryhteys merkitty Saunapuron suulla tarpeettomasti pihapiirien kautta

ONGELMA: Sääksjärven länsipäädyssä merkin-tä viheryhteystarve on tarpeellinen, mutta osoi-tettu tarpeettomasti pihapiirien kautta, ml. avoi-mia jaksoja, jossa on hoidettua nurmea ja vain vähän puustoa.

VAATIMUS: Tutkitaan merkinnän siirtämistä pois pihapiireistä kiertäen olemassa olevan asutuk-sen länsipuolitse (ks. karttaote). Saunapuron vi-heryhteys on silti hyvä ulottaa järvenrantaan asti, mutta ei esitetysti puron suulle, joka on pihapii-riä, vaan hieman lännempää rakentamattoman alueen kautta.

Kaavan laatijan vastine:

Viheryhteydet on kaavakartalle osoitettu luonto- selvityksen perusteella; tässä ei ole katsottu tai tulisikaan katsoa maanomistusoloja. Tarkempi viheryhteyden sijainti tarkentuu asemakaavoi- tuksen yhteydessä. Merkintä on ohjeellinen.Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle.

85

41. Tiiviin kaupunkiympäristön keskittymä Kaita-lankulmalla kyseenalainen

ONGELMA: Kaitalankulmalle on esitetty läpikul-kukadun varteen ”tiivis kaupunkiympäristön kes-kittymä”, vaikka alue on suurelta osin maakunta-kaavan viheraluetta, sille on merkitty vain kaavan mata- limman tehokkuustason A-4 rakentamista ja alueen läpäisevä pääkokooja johtaa mm. teol-lisuusalueen rekkaliikenteen tulevalle kehä 2:lle ja Valtatien 3 Puskiaisten oikaisulle. Merkintöjen ristiriita on ilmeinen ja johtaisi epäviihtyisään ja turvattomaan asuinympäristöön.

VAATIMUS: Kaupunkiympäristön keskittymää ei tarvita Kaitalankulman omakotialueella, vaan merkintä on epäluontevana ja haitallisena pois-tettava ja sen sijaan tukeuduttava ensisijaisesti Lempäälän puolen keskittymään (Rakennesuun-nitelman 2040 mukaan tulossa +8000 asukkaan keskittymä) ja toiseksi Pirkkalan suuntaan. Sau-napuron kohdalla ei saa olla mitään rakentamis-merkintöjä mahdollista tarkem- min harkittua ka-tulinjausta lukuun ottamatta.

Kaavan laatijan vastine:

Mielipide on huomioitu.Muutos kaavakartalle: Sääksjärven uudet asuin-alueet osoitetaan reservialueiksi osayleiskaava-ehdotukseen. Ao. /res -alueiden toteutus ajoittuu pitkälle tulevaisuuteen.

42. Ra-merkinnöissä tarkennettavaa

ONGELMA: A-alueiden ulkopuolella esitetyt ra-merkinnät ovat puutteellisia ja osin virheellisiä. Kaitalantie 77 sekä asuinrakennus että ulkora-kennus ovat ra-merkittyjä, mutta tien toiselta puolelta asuin- rakennus Kaitalantie 88 puuttuu.

VAATIMUS: Merkinnät on korjattava oikeaa tilan-netta vastaaviksi, ml. oikea lentomelualuerajaus.

Kaavan laatijan vastine:

Muutos kaavakartalle: Saukkolammen ja Sau-konojan läheisyydessä ei osoiteta rakentamista. A-3 aluevaraukset on poistettu kaavakartalta.

86

TOIVIOSSA ETÄÄLLÄ NYKY-TAAJAMASTA

43. Saukkolammelle ja Saukonojalle ei saa rakentaa

ONGELMA: Kaavaluonnos esittää rakentamis-ta (A-3) Saukkolammen ja Saukonojan rantaan asti, vaikka v. 2009 luontoselvityksessä alue on todettu tutkimusalueen hyönteistöltään ja kasvis-toltaan laajimmaksi arvokkaaksi osa-alueeksi. Rakentaminen tuhoaisi laajan avainbiotoopin, joka on luokiteltu ”mahdollisesti metsäluonnon erityisen tärkeäksi elinympäristöksi”. Alle heh-taarin kokoinen Saukkolammi täyttää vesilain 15 a §:n mukaan turvatun luontotyypin ehdot ja lukeutuu näin valtakunnallisesti arvokkaisiin koh-teisiin.

VAATIMUS: Arvokkaiksi luontokohteiksi luoki-tellut (luontoselvitys 2016) Saukkolampi ja Sau-konoja lähiympäristöineen Keskisentielle asti on säästettävä rakentamiselta ja säilytettävä mah-dollisimman luonnonmukaisena.

Kaavan laatijan vastine:Muutos kaavakartalle: Saukkolammen ja Sau-konojan läheisyydessä ei osoiteta rakentamista. A-3 aluevaraukset on poistettu kaavakartalta.

44. Iso-Naistenjärven suojelustatus säilytettävä eikä sen lähelle saa rakentaa

ONGELMA: Voimassa olevassa Rantojen käy-tön osayleiskaavassa Iso-Naistenjärvi on mer-kitty luonnon- suojelualueeksi (SL), joka siis on tarkoitettu suojeltavaksi luonnonsuojelulainsää-dännön nojalla. Kaavaluonnoksessa järvi on saanut vain luo-merkinnän. Tehokasta A-2 asu-tusta on esitetty liian lähellä järveä (noin 200 m), tämä heikentäisi rajusti virkistysarvoa. Iso-Nais-tenjärven alueen merkitys virkistykseen kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti, jos Toivioon ra-kennetaan uutta asutusta tai jos visio 10 000–15 000 asukkaasta Partolaan vähäiseltä osaltaan-kaan toteutuu.

VAATIMUS: Edellä kuvatut ja voimassa olevassa kaavassakin todetut suojelu-, luonto- ja virkistys-arvot on otettava huomioon uudessakin kaavas-sa. Asutusta ei saa osoittaa maakuntakaavan V-alueelle eikä niin, että siitä näkyy mitään merk-kejä Iso-Naistenjärvellä asti.

87

Kaavan laatijan vastine:

Iso Naistenjärvelle on asetettu oma luo-merkintä turvaamaan järven ominaispiirteet ja luontoar-vot. Alueella ei merkinnän mukaan saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka heikentävät alueen merkitystä lintujen elinolosuhteiden kannalta. Myöskään järven vesitaloutta ei tule muuttaa, puustoa ja muuta kasvillisuutta tulee säilyttää.

45. Iso-Makkaran ja Pikku-Makkaran suot säily-tettävä rakentamattomina

ONGELMA: Kaavaluonnoksessa rakentamista (A-2) on esitetty soille Iso-Makkaran pohjois-päähän ja Pikku-Makkaran itäpäähän, vaikka ko. suot ovat olemassa olevien virkistysreittien ja maiseman kannalta alueen oleellisen tärkeitä elementtejä ja sijaitsevat maakuntakaavan vir-kistysalueella.

VAATIMUS: Rakentamismerkinnät ko. soilta ja niiden näköpiirissä olevasta ympäristöstä sekä muualtakin maakuntakaavan virkistysalueilta on poistettava.

Kaavan laatijan vastine:

Iso-makkaran ja Pikku-Makkaran alueiden alu-eet tarkentuvat asemakaavoituksen yhteydessä. Kaavan luontoarvoalueet perustuvat kaavaa var-ten laadittuihin luontoselvityksiin, jotka on tehty yleiskaavatasoisesti. Asemakaavoituksen yhte-ydessä tehdään tarkemmat luontoselvitykset ja alueen tarkoitus ja rajaukset tarkentuvat.

Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle.

88

46. Pehkusuo on suojeltava

ONGELMA: Voimassa olevassa Rantojen käy-tön osayleiskaavassa koko Pehkusuo Iso-Nais-tenjärveltä ns. Syrjän metsäautotielle asti on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL), joka siis on tarkoitettu suojeltavaksi luonnonsuojelulain-säädännön nojalla. Kaavaluonnoksessa suo on saanut vain luo-merkinnän.

VAATIMUS: Arvokkaaksi luontokohteeksi luoki-teltu Pehkusuon säilyminen ja myös virkistysar-vot on turvattava luonnonsuojelustatuksella ku-ten voimassa oleva kaava edellyttää.

Kaavan laatijan vastine:Luontoselvityksen mukaan Pehkusuo on luon- nontilaltaan enintään kohtalainen isovarpurä- me, joka on Etelä-Suomessa silmällä pidettävä luontotyyppi. Se ei kuitenkaan todennäköisesti ole luonnonsuojelulailla suojeltu eikä myöskään luontodirektiivin luontotyyppi. SL-merkintä tar- koittaisi luonnonsuojelulain nojalla perustettua luonnonsuojelualuetta. Alue tulisi silloin suojella ELY-keskuksen toimesta, mikä on epätodennä- köistä ottaen huomioon, että luonnonsuojelulain luontotyyppisuojelu koskee vain sellaisia laissa lueteltuja luontotyyppeihin kuuluvia alueita, jotka ovat luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verratta-via. Luontoselvityksessä ei alueelta myöskään löydetty uhanalaisia lajeja, jotka voisivat olla suojelun perusteena. Luo-merkinnällä osoite-taan esimerkiksi ekologisten yhteyksien kannal-ta merkittävät tai lajirikkaat luontoalueet, uhan-alaisten lajien esiintymisalueet tai metsälain10 §:n mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt. Luo-merkintää voidaankin pitää Pehkusuon säi-lyttämiselle sopivana merkintänä.

Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle.

47. Paikallisesti arvokas puronvarsi on jätetty A-1 paikalliskeskuksen alle

ONGELMA: Kuotinmäen juurella sijaitseva pai-kallisesti arvokas puronvarsimetsä on kaavan luontoselvi- tyksen mukaan suositeltavaa säilyt-tää rakentamattomana ja puron vesitalous tulee säilyä häiriöttömänä, mutta kaava esittää luon-tokohteen päälle erittäin tehokasta rakentamis-ta (A-1), vieläpä paikalliskeskusta. Kaavaesitys tuhoaisi arvokkaan luontokohteen.

VAATIMUS: Todettu arvokas luontokohde on säilytettävä rakentamattomana ja nykytilassaan ja merkittävä kaavakartalle luo-kohteena (luon-non monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue).

Kaavan laatijan vastine:Paikallisesti arvokas puronvarsi huomioidaan asemakaavaa laadittaessa. Koulunkeskuksen Y- alueen muuttaessa paikkaa ko.alueelle, puron- varsi jää koulun piha-alueelle ja huomioidaan tulevan luontokoulun pihasuunnitelmissa ja ope-tuskäytössä.

Y-alueen saavutettavuus on tässä paljon aiem-paa sijaintia heikompi asuinalueilta ja nykyiseltä koululta.

89

48. Seudullisesti arvokas lehmusmetsikkö on jätetty A-1 paikalliskeskuksen alle

ONGELMA: Rakentamisen alle on esitetty luon-nonsuojelulain 29 § mukainen suojeltava luonto-tyyppi arvokas lehmusmetsikkö (luo-2), ks. ed. karttaote.

VAATIMUS: Kaavan luontoselvityksessä on esi-tetty jätettäväksi rakentamattomaksi. Noudate-taan suositusta.

Kaavan laatijan vastine:

Seudullisesti arvokas lehmusmetsikkö on myös koulun Y-alueella ja suunnitellaan osana luonto- koulun piha-aluetta ja opetustarkoitusta.

Y-alueen saavutettavuus on tässä paljon aiem-paa sijaintia heikompi asuinalueilta ja nykyiseltä koululta.

Kaavan laatijan vastine:

Haikanvuoren lähellä ohjeellinen ulkoilureitti on suurelta osin osoitettu jo olemassa olevalle rei-tille. Sen uudelleenlinjaus on mahdollista. Ei ai-heuta muutoksia kaavakartalle.

49. Ulkoilureitti etäämmälle Haikanvuoren KMt-alueesta

ONGELMA: Kuntakeskuksen ja Taaporinvuoren luontohelmen välinen päävirkistysreitti on Linna-kalliossa osoitettu ahtaalle rakentamisien väliin ja se vieläpä seurailee KMt-alueen rajaa tarpeet-toman pitkälle pidentäen laatutasoltaan muuten-kin heikkoa jaksoa ja heikentäen koko reitin hou-kuttelevuutta.

VAATIMUS: Virkistysreitti on osayleiskaavassa merkittävä mahdollisimman etäälle rakentami-sesta, sekä KMt-alueesta että Puskiaisten yh-teydestä, jolta pohjalta se sovitaan maisemaan tarkemman suunnittelun yhteydessä.

90

50. Massoittelua ei ole sovitettu suuriin korkeus-eroihin (esim. A-1 yli 40 m)

ONGELMA: Kaavaluonnoksessa asutuksen sijoittelun laajana ongelmana virkistysalueille rakentamisen ohella on luonnonolojen heikko huomioiminen. Arvokkaiden luontokohteiden unohtamisen lisäksi rakentamista ei ole sovitettu kestävästi maaston suuriin korkeuseroihin, esim. (yli)tehokas A-1 -asuinrakentaminen Kuotinmäen juuren arvokkaan puronvarsikohteen ja Haikan-vuoren suunnan välillä korkeuseroa on peräti yli 40 m noin 300 metrin matkalla: Alue joko louhi-taan täysin pilalle ja/tai siihen ei saada järkevästi esteetöntä ja muutenkaan kestävän kehityksen mukaista kaupunkirakennetta. Esimerkkejä Pirk-kalan onnettomasta ”ympäristö- ja maisemays-tävällisestä” rakentamisesta voi käydä katso-massa kunnan korkeimman laen Haikanvuoren juurella Linnakalliossa tai Soljan alueella.

VAATIMUS: Virkistys- ja luontoarvojen lisäksi myös alueen topografia on otettava oikeasti huo-mioon uutta kaavaluonnosta laadittaessa.

Kaavan laatijan vastine.

Suunnittelukohteena on osayleiskaava, joka osoittaa alueiden pääkäyttötarkoitukset ja varaa alueita mm. rakentamisen tarpeisiin. Tarkem-mat suunnitelmat ja asemakaavoitus tarkentavat aluevarauksia ja huomioivat maasto-olosuhteet mm. massatasapainon osalta. Massoittelua ei siis tehdä yleiskaavoitusvaiheessa. Alueen kor-keuserot ja topografia on nähtävä elementinä, joka luon alueen rakenteeseen sen omaleimai-sen identiteetin, vrt. Pispalanharju.

Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle.

91

KAAVAMERKINNÖISSÄ KORJATTAVAA JA PUUTTEITA

51. Luo-alueet merkittävä kokoojakatuesityksen koko matkalle, myös Tampereen puolelle

ONGELMA: Kokoojakatulinjauksilla ve 1-2 Tam-pereen puolella Patamäenkadun ja Pirkkalan rajan välillä Saukonojan ja Korvenojan luona on arvokkaita luontokohteita, joita ei ole merkitty kaavakartalle eikä otettu huomioon luonnokses-sa.

VAATIMUS: Merkitään kartalle ja otetaan huomi-oon. Osan kohteista olemme maininneet edellä.

Kaavan laatijan vastine.:

Luo-merkinnät osayleiskaavasuunnitelmassa perustuvat luontoselvitykseen. Pirkkalan kun- nan toimivalta ja suunnittelumahdollisuudet eivät ulotu Tampereen kaupungin puolelle.

Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle.

52. Karttamerkinnöissä on puutteita, ristiriitai-suuksia ja epäjohdonmukaisuuksia

ONGELMA: Karttamerkinnöissä on puutteita, ristiriitaisuuksia ja epäjohdonmukaisuuksia, jot-ka hankaloittavat kaavakartan lukemista ja osin antavat virheellistä informaatiota. Seuraavassa merkittävimpiä.

KORJATTAVIA MERKINTÖJÄ:• Oikea termi on jalankulku ja pyöräily (tässä jat-kossa lyhenne JKPP), ei kevyt liikenne.• JKPP-kaavamerkinnät ovat sekavia, mm. vä-rien loogisuus: umpipalloissa harmaa on nykyi-nen, mutta avopalloissa uusi reitti.• Sinistä puolipistemerkintää ei ole selitetty (nyky-Toivion länsirajalla)• JKPP-luokittelu/hierarkia vaatii isompaa uudel-leen harkintaa, kuten koko liikenneverkko• Jasperintien risteäminen merkitty virheellisesti alikuluksi. Ylikulku on nyt suunnitteilla.• Saukkolammen-Saukonojan itärannan virkis-tysreitti ei ole nykyinen.• Iso-Naistenjärven ympäri on jo ulkoilureitti.• Huhtavuoren ja Saukonvuoren välisen solan ulkoilureitti merkittävä kartalle, tärkeä ja käytet-ty.• Umpiperä JKPP-reitti Korvenojan pohjoispuo-lella tarpeeton.• Ojatieltä Saukonvuoren taakse ei nouse JKPP-reitti vaan ulkoilureitti.• Korpitien nykyinen JKPP-väylä väärällä puolen tietä.• Ainakin Korpitien sk-alueen rajauksessa tar-kennettavaa

92

Kaavan laatijan vastine. ”• Oikea termi on jalankulku ja pyöräily (tässä jatkossa lyhenne JKPP), ei kevyt liikenne.”

Kaavan laatijan vastine: Ympäristöministeriön Maankäyttö- ja rakennuslaki : Kaavamerkinnät- oppassa on yleiskaavamerkintöihin sivulla 36 kaavamerkintä 106 määritelty termiksi nimen-omaan Kevyen liikenteen reitti. Käytämme edel-leen Ympäristöministeriön suoittelemia termejä kaavoituksessa jatkossakin. Ote kaavamerkintä-oppaasta:

Muutos kaavakartalle: Reittien merkinnät on tarkistettu ja korjattu ehdotukseen.

93

PERUSTIEDOISSA HARHAANJOHTAVAA TIETOA

ONGELMA: Kaavaselostuksen perustiedoissa sivulla 10 todetaan, että alue sijoittuu 4-8 km:n säteelle Tampereen Keskustorilta katsottuna. Tämä antaa helposti harhaan johtavan ja liian edullisen käsityksen alueen sijainnista.

VAATIMUKSET: On syytä tuoda reilusti esille, että alueen yläkulmaan Palmrothintielle on 4,3 km tar- koittaa kulkukelvotonta reittiä Pyhäjärven yli, mutta kulkijan kannalta realistinen matkapi-tuus katua pitkin on noin 7 km, esitetyn aluekes-kukseen lähes 8 km ja Kaitalankulman ”keskuk-seen” kaavaluonnoksen valtatiemäisen suoraa katulinjaa pitkinkin noin 10 km.

Kaavan laatijan vastine:

Kuten kaavaselostuksessa sivulla 10 on esitetty on tuo 4-8 km:ä otettu suoralla janalla Tampe- reen keskustorilta katsottuna. Samalla kohtaa janalle sijoittuu mm. Hiedanranta ja Muotiala Tampereella; Hervanta sijoittuu janalla samalle sijainnille Sääksjärven kanssa. Lisäksi on huo-mionarvoista, että yhteys Tampereen keskustas-ta katujen Hatanpään valtatie -Sarankulmankatu

- Patamäenkatu kautta on hyvin suoraviivainen olemassa oleva yhteys aivan yleiskaava-alueen rajalle. Alue sijaitsee hyvin lähellä Tampereen keskustaa hyvien liikenneyhteyksien varrella.

94

C. LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ

Maakuntakaavan ja yleiskaavan suhde ja tavoit-teet

Maakuntakaava välittää ja konkretisoi valtakun-nalliset ja maakunnalliset tavoitteet kunnan kaa-voitussuun- nitteluun. Maakuntakaavassa esi-tetään MRL 25 §:n mukaisesti alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet (muun muassa virkistysalueiden ja luonnon monimuo-toisuuden kannalta tärkeiden alueiden osoittami-nen) sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita.Maakuntatason alueiden käytön suunnittelu pe-rustuu tarpeeseen ohjata kuntatason kaavoi-tusta ja muuta alueiden käytön suunnittelua silloin, kun tehdään laajakantoisia alueidenkäyt-töratkaisuja. Maakunnan suunnittelulla on ensi-sijainen vastuu maakunnallisten ja seudullisten alueidenkäyttötavoitteiden määrittelystä. Tällai-sesta laajakantoisesta suunnittelusta on oikeus-kirjallisuudessa omaksutun kannan mukaan kyse muun muassa silloin, kun alueiden käytöllä turvataan maakunnallisesti tai seudullisesti tyypillisiä tai ainutlaatuisia luonnonympäris-tön arvoja tai kun kysymys on virkistysalueista kaupunkikeskuksen ympäristö- kunnissa.

MRL 32 § mukaan (lihavointi kirjoittajan lisäämä):”Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.

Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaa-va huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteil-lä vaikeuteta kaavan toteuttamista. - - - ”

MRL 28 §:ssä on täsmennetty maakuntakaa-van erityisesti kaavan laadinnassa huomioon otettaviksi sisältövaatimuksiksi muun muas-sa:

- alueiden käytön ekologinen kestävyys (py-kälän 3 momentin 2 kohta), alueilla joihin koh-distuu voimakkaita luonnonympäristön hyväksi-käyttöpaineita tai jotka ovat ekologisesti herkkiä;- ympäristön ja talouden kannalta kestäviin lii-kenteen ja teknisen huollon järjestelyihin (pykä-län 3 momentin 3 kohta);- maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuripe-rinnön vaalimiseen (pykälän 3 momentin 6 kohta); sekä- virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyy-teen (pykälän 3 momentin 7 kohta).

Edellä mainituista kohdista viimeinen, virkis-tykseen soveltuvien alueiden riittävyyden ta-kaaminen on oikeuskirjallisuudessa nimetty ni-menomaiseksi maakuntakaavasta lähteväksi vaatimukseksi - maakuntakaavassa tulee osoit-taa varsinaiset seutukunnalliset virkistysalueet. Maakuntakaavan virkistysalueiden osalta on oikeuskirjallisuudessa erityisesti todettu, että maakuntakaavoilla on luotava alueidenkäytöl-liset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen sekä seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupun-kiseuduilla. Lisäksi on otettava huomioon vir-kistyskäytön kannalta merkittävät yhtenäiset luonnonalueet niin, ettei näitä aluekokonai-suuksia pirstota.

Maakuntakaavan sisältövaatimuksia vastaavasti on MRL:iin otettu säännös yleiskaavan sisältö-vaatimuk- sista. MRL 39 § mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomi-oon MRL:ssa tarkoitetulla tavalla ts. siten, ettei yleiskaavalla loukata maakunnallisesti merkittä-viä kaavaratkaisuja esimerkiksi aluevarausten osalta.

MRL 39 §:n mukaan yleiskaavaa laadittaes-sa on otettava huomioon muun muassa yh-dyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys (pykälän 2 momentin 1 kohta), mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä ener-

95

gia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmu- kai-seen järjestämiseen ympäristön, luonnonva-rojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla (pykälän 2 momentin 4 kohta), ympäristöhaitto-jen vähentäminen (pykälän 2 momentin 7 kohta), rakennetun ympäristön, maiseman ja luon-nonarvojen vaaliminen (pykälän 2 momentin 8 kohta) sekä virkistykseen soveltu- vien aluei-den riittävyys (pykälän 2 momentin 9 kohta).

Maakuntakaavan edellä lausuttu tehtävä kaava-järjestelmässä edellyttää, että merkitykseltään maakunnalliset tai seudulliset maankäyttöratkai-sut tai hankkeet osoitetaan maakuntakaavassa. Kun maakuntakaavassa osoitetaan tietyn toimin-nan maakunnallisesti merkittävät aluevaraukset tai maakunnallinen verkosto, kunnan kaavoi-tuksessa ei voida hyväksyä maakuntakaavan periaatteita syrjäyttävää ratkaisua, vaan tuol-loin maakuntakaavassa omaksutut kaavaratkai-sut on asetettava kuntakaavoituksen lähtökoh-daksi.

Hierarkkisen ohjausvaikutuksen lähtökohta-na on ajatus, että tietyn alueen suunnittelun on mukauduttava sitä suuremman kokonaisuuden asettamiin vaatimuksiin. Maakuntakaavan kaa-voitusratkaisut osoittavat muun muassa oikeus-kirjallisuudessa lausutun kannan mukaan maan-käytön rakenteita ja yhdyskuntaraken- teellisia ratkaisuja, jotka varmistavat laaja-alaisempien tavoitteiden sisällyttämisen alemman tason kaa-voi- tukseen (yleis- ja asemakaavoihin).

MRL 33 §:ssä on lisäksi säädetty erityisestä välittömästä rakentamisrajoituksesta koskien maakuntakaa- vassa osoitettuja virkistys- ja suo-jelualueita. Mainitun pykälän mukaan (lihavointi kirjoittajan lisäämä):”Maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualu-eeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon ver- kostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus.

Alueella, jolla rakentamisrajoitus on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myön-

tää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista.”

Mainitulla pykälällä tarkoitetaan käytännössä yleisimmin yksittäisiä rakennushankkeita, mistä johtuen rakentamiskiellon vaikutuksia on kuvattu muun muassa oikeuskirjallisuudessa toteamalla, että ”arvioinnissa rakentamishankkeen vaikutuk-sista merkitystä voi olla suunnitellun rakennuk-sen käyttötarkoituksella, koolla tai sijainnilla”. Joka tapauksessa arviointi maakuntakaavan to-teutumisesta suhteessa rakennushankkeeseen on tehtävä tapauskohtaisesti eikä hanke saa vaikeuttaa alueen käyttämistä maakuntakaavas-sa varattuun tarkoitukseen. Mitään syytä siihen, etteivätkö pykälän perustelut soveltuisi myös isompiin, useampia rakennuksia / rakennusyh-teisöjä koskeviin hankkeisiin, ei ole.

Maakuntakaavasta poikkeavalle alemman kaavatason ratkaisulle on pystyttävä osoit-tamaan hyväksyttävät perustelut. Maakun-takaavan aluevarausten osalta poikkeamille edellytetään kompensointia käyttöarvoltaan ja toteuttamiskelpoisuudeltaan vastaavalla alu-eella. Käytännössä mainittu tarkoittaa sitä, että maakuntakaavassa asetettu tavoite (esimerkiksi virkistysalueesta) turvataan ja esitetään vastaa-vana (kom- pensoivana) varauksena samassa yleiskaavassa/asemakaavassa, jossa maakun-takaavasta poiketaan.

Erityisesti luontokohteiden kohdalla arviointi poikkeamien osalta on oltava kestävän kehityk-sen ja luonnonsuojelullisten näkökohtien vuoksi erityisen ankaraa. Sama pätee myös virkistys-alueisiin, jotka muodostavat yhdessä luonnonti-laisten alueiden kanssa tärkeän osan ekologista verkostoa. Tästä syystä oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä onkin katsottu, että hyväksyttävä maakuntakaavan ja alemman tasoisten kaavo-jen eroavuus ei voi tarkoittaa poikkeamista maa-kuntakaavan keskeisistä periaatteista poikke-amalla maakuntakaavassa erityisesti tutkitusta ja kaavassa selkeästi esitetystä sijaintipaikasta.

96

Oikeuskäytännössä edellä mainittuja lähtökohtia on sovellettu muun muassa seuraavissa tapauk-sissa:- Sisäasiainministeriö (31.7.1981 nro 968) jätti asemakaavan vahvistamatta todeten, että sen arvioi- minen, voidaanko seutukaavassa osoi-tettu tärkeä seudullinen viheryhteys katkaista, edellytti kor- vaavan viheryhteyden osoittamista samassa asemakaavassa;- KHO 23.5.1997 t 1624: puiston tarkoitukse-na oli muodostaa yhteys teollisuuskortteleiden pohjois- puolella kulkevaan virkistysreittiin. Kun otettiin huomioon, että rakennusoikeuden mää-rä ja sen kaavassa sallittu sijoittuminen vaikeutti viheryhteyden toteuttamista ja puistoalue menet-täisi olen- naisen osan merkityksestään, ei ollut esitetty erityisiä syitä puiston supistamiseen ase-makaavalla;- Maakuntakaavan ja yleiskaavan yhteyttä kuvas-taa hyvin ennen MRL:ää annettu korkeimman hal- linto-oikeuden ratkaisu, joka edelleen on MRL:n voimaantulon jälkeenkin kirjoitetussa oikeuskir-jalli- suudessa siteerattua olennaista oikeuskäy-täntöä. KHO 13.6.1989 nro 2105 tapauksessa oli kyse Espoon Suvisaariston yleiskaavasta, jonka ympäristöministeriö jätti osittain vahvista-matta seutukaa- van vastaisena. Yleiskaavassa oli osoitettu seutukaavassa lähiulkoilua ja virkistysalueita varten varatuille virkistys-alueille rakennusoikeutta loma-asuntojen rakentamiseen. Suojelu- ja virkistys- alueiksi seutukaavassa osoitettujen saarten rannasta oli osayleiskaavassa varattu loma-asuntojen ra-kentamiseen lähes puolet, vaikkakin saarten sisäosat oli pääosin varattu virkistysalueik-si. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisussa lausutun mukaan ranta-alueiden varaaminen loma-asuntojen käyttöön osayleiskaavassa osoitetussa määrin heikensi mahdollisuuk-sia yleiseen virkistäytymiseen osoitettujen alueiden käyttämiseen. Seutukaavassa osoi-tetut alueet sijaitsivat Etelä-Espoossa alueella, jolla tarve virkistysalueiden järjestämiseen kasvaa asutuksen leviämisen myötä. Näillä perusteilla ympäristöministeriö oli katsonut, että seutukaavaa ei ollut noudatettu riittävästi ohjee-

na laadittaessa yleiskaavaa. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi ympäristöministeriön ratkaisusta tehdyt valitukset.Kaavoituksella on luonnollisesti merkittävä tehtä-vä kasvavan ympäristöongelman, melun, torjun-nassa. Kaa- voituksella pyritään melutilanteen hallintaan sekä erityisesti asuinalueiden melusta aiheutuvien haittojen torjuntaan. Kaavoituksella tulee suojata melulle erityisen herkkiä kohteita ja ihmisiä. Maakuntakaavaa alemman tasoisten kaavojen laatimisessa on mainitusta syystä huo-mioitava erityisesti tie- ja raideliikenteen sekä lentoliikenteen asuinalueille aiheuttama ulkome-lu.

Oikeuskäytännössä lentomelualueisiin liitty-en korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisun KHO 25.6.2008 t 1587, jossa oli kysymys len-tomeluselvitysten riittävyydestä ja lentomelun johdosta asuntoalueelle anne- tuista kaavamää-räyksistä. Tapauksesta käy ilmi nyt puheena ole-van osayleiskaavan kannalta erityisen tär- keä seikka, nimittäin se, että lentomelualueelle osoi-tettu asuinrakentaminen rikkoo tässä tapaukses-sa paitsi maakuntakaavan tärkeitä lähtökohtia, myös terveelliselle ja viihtyisälle asuinympäris-tölle edellytettyjä vaa- timuksia. Lentomelualu-eelle rakentaminen ei ole hyväksyttävää niiden negatiivisten vaikutusten vuoksi, jota melusaas-teella on ihmisille ja ympäristölle ylipäänsä.

Mainitussa tapauksessa hallinto-oikeus, ar-vioidessaan tapauksessa kyseessä olleiden lentomeluselvitysten riittävyyttä, totesi, että osayleiskaavan lentomelualueet vastasivat maa-kuntakaavassa esitettyjä vastaavia alueita ja ne oli esitetty ns. verhokäyrinä, joissa oli huomioitu lentomelutilanteen kehitys vuodesta 200 al- kaen oletettuun tilanteeseen vuoteen 2020 saakka. Hallinto-oikeus arvioi tapauksessa tehdyn lento-melusel- vityksen riittäväksi ja totesi, että edellä mainittujen verhokäyrien mukaisille yli 55 dB:n meluvyöhykkeille osoitettuihin asuntoaluevara-uksiin sisältyi määräys, jonka mukaan mainitulle alueelle ei saa rakentaa asun- toja, mikä takasi osaltaan osana muuta asuinympäristön terveel-

97

lisyyttä koskevaa arviointia asuinympäristön ter-veellisyyden. Korkein hallinto-oikeus totesi hal-linto-oikeuden ratkaisun asiassa pysyväksi.

MRL:n yleinen tavoite ja alueiden käytön suunnittelu

Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132, jat-kossa MRL) rakentuu kahden perustavaa laatua olevan läh- tökohdan ympärille. Nämä MRL:n perusperiaatteet on kirjattu auki lain 1 §:ssä, jos-sa todetaan (lihavointi kirjoittajan lisäämä):

”Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosi-aalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Tavoitteena on myös turvata jokaisen osal-listumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asi-antuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tie-dottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.”

Kestävän kehityksen periaate on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisen yhteiskunnan rakenta-mislainsää- dännön keskiössä viimeisten vuosi-kymmenien aikana. MRL:n esitöissä, hallituksen esityksessä HE 101/1998 on täsmennetty MRL 1 §:n sisältöä toteamalla ekologisesti kestävän kehityksen tarkoittavan muun muassa biologi-sen monimuotoisuuden säilyttämistä ja ympä-ristökuormituksen sopeuttamista luonnon sieto-kykyyn. MRL:lla on hyvin konkreettinen yhteys ekologiseen kestävyyteen, sillä maankäyttö- ja liikenneratkaisuilla on lainsäädännön tavoit-teiden mukaan tarkoitus vaikuttaa pitkäkes-toisesti ekologisesti kestävän kehityksen to-teutumiseen.

MRL:n esitöihin kuuluvassa valtioneuvoston kestävää kehitystä koskevassa selonteossa on korostettu yh- dyskuntien rakentamisessa huo-mioitavaksi, että viheralueiden riittävyydestä ja viheralueverkon yhtenäisyydestä huolehditaan.

Ympäristöministeriö on sittemmin MRL:n voi-maan tultua ympäristöohjelmissaan mää- ritellyt, että yhdyskuntien kehittämisessä ja rakentami-sessa on huolehdittava luonnon monimuotoisuu-den ja toimintakyvyn säilyttämisestä.

Edellä lausutussa on huomattava, että kyse on nimenomaan toimijalle asetusta aktiivisesta velvoitteesta – luonnon monimuotoisuudesta on huolehdittava ja luonnon toimintakyky on kaavoitus- ja rakennusratkaisuissa säilytettävä.

Kansalaisilla oikeus vaikuttaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon

MRL 1 §:n sisältöön ovat olennaisilta osin vai-kuttaneet kestävän kehityksen periaatteen eri ilmentymien lisäksi myös perusoikeussäännök-set kansanvaltaisuudesta ja oikeusvaltioperiaat-teesta, joilla on omat vas- taavuutensa Suomen perustuslaissa (11.6.1999/731, jatkossa PL). Kansanvaltaan kuuluva keskeinen oikeus on PL 2 § 2 momentissa lausuttu yksilön oikeus osallis-tua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristön-sä kehittämiseen.

Edellä mainittua perusoikeutta täydentää PL 20 §:n ympäristövastuuta koskeva säännös, jonka mukaan vas- tuu luonnosta ja sen monimuotoi-suudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen val- lan on PL 20 §:n velvoittamana pyrittävä turvaamaan jokaisel-le oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mah- dollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Oikeuskirjallisuudessa ja PL:n esitöissä on kai-kille osoitetun ympäristövastuun taustalla kes-keinen ajatus luonnos itseisarvon ja monimuotoi-suuden säilyttämisestä sekä tulevien sukupolvien oikeuksien ulottuvuu- desta. Ympäristövastuu ei näin ollen typisty koskemaan vain ja ainoastaan nyt käsillä olevaa aikaa ja hetkeä, vaan vastuu nyt käsillä olevassa hetkessä tehtävistä luonto-

98

arvoja ja muita tärkeitä yhteiskunnallisia arvoja koskevista päätöksistä tulee olla sellaisia, että ne huomioivat myös tulevat vuosikymmenet ja tulevat suku- polvet. Nämä ajatukset täsmen-tyvät MRL:n esitöissä ja laissa itsessään muun muassa kaavamuodoille ase- tettujen kestävää kehitystä ja hyvää elinympäristöä koskevien si-sältövaatimusten kautta.

Niin ikään kansalaisten osallistumisoikeuksia koskevaan PL 14 § 4 momenttiin on otettu jul-kista valtaa si- tova määräys siitä, että kuntien ja muiden julkisen vallan käyttäjien tehtävänä on edistää yksilön mahdolli- suuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

MRL 6 §:ssä on lausuttu vielä erikseen lain ylei-nen osallistumis- ja vaikuttamisoikeutta koskeva, perustus- laillinen lähtökohta (lihavointi kirjoitta-jan lisäämä):

”Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovai-kutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saat-taa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljem-pänä tässä laissa säädetään.

Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedo-tettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.”

Edellä lausutun pykälän on katsottu erityises-ti ilmentävän ns. informaatioperiaatetta, jonka mukaan kunnalle on asetettu erityisiä aktiivisia tiedonantovelvoitteita maankäyttö- ja kaavoi-tusprosesseja läpivietä- essä. Informaatioperi-aatteen mukaisesti viranomaisen on vastattava kuntalaisten asiaa koskeviin kysymyksiin ja tie-dusteluihin (hallintolain 6.6.2003/434, jatkossa HallL 7 §, 8 §, 41 §, asiakaslähtöisen hallinnon peri- aate). Lain esitöissä todetaan tiedustelujen ja kysymysten, joita edellä tarkoitetaan, olevan erityisesti kaavoituksen osalta esimerkiksi osal-listen kysymyksiä kaavan käsittelytavasta, asian

etenemisestä, ja käsittely- ajasta. Informaatiope-riaatteen laiminlyönti voi johtaa kaavapäätöksen kumoamiseen lainvastaisena, ks. myöhemmin esiteltävä hallinto-oikeuden ratkaisu Vaasan HaO 9.7.2001 (01/0145/5).

Osallistumista koskevilla säännöksillä MRL:ssa korostetaan kuntalaisten osallistumista kaa-voitukseen sen valmistelusta lähtien. Samal-la mainituilla säännöksillä korostetaan ylipäänsä kaavoitus- ja rakennushank- keiden valmistelun merkitystä. Ennen MRL:ää kaavoitusmenettelys-sä vallinnut valtiovetoisuutta painottanut ns. alis-tuskäytäntö on MRL:n myötä syrjäytynyt ja tilal-le on tullut vahvasti kuntalaisten (ja yleisemmin laissa omaksutuin termein kaavoitukseen osal-listen) vaikuttamista painottava menettelytapa.

Myös hallituksen esityksessä HE101/1998:ssa on korostettu MRL:n tärkeänä tavoitteena jo-kaisen mahdolli- suutta tasa-arvoiseen osallis-tumiseen ja vaikuttamiseen elinympäristöään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Suunnittelun laatu ja asiantuntemuksen moni-puolisuus lain yleisinä tavoitteina osaltaan tur-vaavat lain muiden tavoitteiden toteutumista hyvän ympäristön ja laadukkaan rakentamisen ratkaisuina.

MRL:n mukaista osallistumisoikeutta tukevat osaltaan kunnallisessa toiminnassa julkista val-taa velvoittavat hyvän hallinnon periaatteet (muun muassa HallL säännökset hallinnon oikeusperi-aatteista 6 §, viranomaisen palveluperiaatteesta 7 § ja viranomaisen neuvontavelvollisuudesta 8 §) sekä julkisuusperiaatetta ilmentävät säännök-set (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621, jatkossa JulkL, muun muassa julkisuusperiaate 1 § ja lain tarkoitus avaoimuu-den ja hyvän tiedonhallintatavan takeena 3 §).

MRL:n mukainen osallistumisoikeus ja vuo-rovaikutus

MRL 8 luvussa on säännökset kaavoitusmenet-telyssä edellytetystä vuorovaikutuksesta viran-

99

omaisen ja muiden asiaan osallisten tahojen kanssa. Vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaavoi- tuksen sisällöstä, vaikutuksista ja muista keskei-sistä kysymyksistä käytävää keskustelua, jota tulee käydä suunnitteluprosessin alusta alka-en kaikkien niiden osapuolten kesken, joita asia koskee.

Oikeuskirjallisuudessa lähtökohdaksi tältä osin on asetettu, että kunnan tulee aktiivisin toimin mahdollistaa osallisten osallistuminen jo siinä vaiheessa, kun suunnittelun lähtökohtia, tavoit-teita, sekä mahdollisia vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia arvioidaan.

Keskustelun ja sitä kautta vuorovaikutuksen kaavoittajan ja osallisten kesken tulee olla aitoa: kaavoitusta koskevassa viranomaisen ja osal-listen välisessä keskustelussa täytyy hyväksyä kriittisyys ja erityisesti niiden tahojen, joita kaa-vaesitys konkreettisesti koskettaa, näkemys ja käytännön empiirinen kokemus kaavoitettavas-ta alueesta. Keskustelun vuorovaikutuksen sy- vyyttä on usein kuvattu oikeuskirjallisuudessa toteamalla, että mitä vaikeampi kaavakysymys on ratkaistavana, sitä perusteellisempaa valmis-telua vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa tarvitaan.

MRL 62 §:ssä säädetään vuorovaikutuksesta kaavan valmistelussa seuraavaa (lihavointi kir-joittajan lisäämä):

”Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnit-telun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdolli-sista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niil-lä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloi-hin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mah-dollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asias-ta. - - -”

MRL:n esitöissä, hallituksen esityksessä HE 101/1998 lähtökohdaksi on otettu se, että kaikilla niillä, joiden oloihin kaavoitusta koskeva suunni-telma saattaa vaikuttaa, tulee olla tosiasialliset mahdollisuudet arvioida hankkeen merki-tystä ja vaikutuksia sekä esittää mielipiteen-sä asiassa. Hallituksen esityksessä todetaan, että osallisille tulee antaa tilaisuus kirjallisesti tai suullisesti lausua mielipiteensä kaavaa valmis-teltaessa. Tiedottaminen, tilaisuus mielipiteen ilmaisemiseen ja muu vuorovaikutus on järjes-tettävä lain esitöiden mukaan kaavan tarkoituk-sen ja merkityksen edellyttämässä laajuudessa. Erityisesti hallituksen esityksessä lausu- taan, että tilaisuus mielipiteen ilmaisemiseen tulee jär-jestää tosiasiallisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta riittävän aikaisessa vaiheessa.

MRL 1 §:ssä asetetut lain perusperiaatteet nauttivat perustuslaintasoisen lainsäädännön suojaa ja ilmentävät kansainvälisen oikeuden tasolla ylimmiksi periaatteiksi miellettyjen jokai-selle ihmiselle kuuluvien perusoikeuksien sisäl-töä. Kaavoituksessa ja rakentamisessa MRL 1 §:ssä edellytettyjen peruslähtökohtien vastainen menettely rikkoo perustavaa laatua olevia kan-salaisoikeuksia sekä keskeisiä arvoja ihmisen elinympäristön säilyttämisestä ja turvaamisesta ja on näin ollen ankarasti moitittavaa.

D. OSALLISTUMINEN OSAYLEISKAAVAN VALMISTELUSSA

Luvussa C on kerrottu osallisten lakisääteisestä oikeudesta saada tietoa, osallistua ja vaikuttaa kaavan valmisteluun. Myös Toivion osayleis-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (laadittu 20.10.2015) on todettu, että ”Toivion osayleiskaavasta, sen osallistumismenettelys-tä ja osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan avoimesti ja laajasti. Osayleiskaavan osal-listumismenettelyjä ovat lakisääteiset kaavan nähtävilläolot, esittelytilaisuudet, Internet-palau-tejärjestelmä ja sidosryhmäneuvottelut sekä vapaamuotoinen kanssakäyminen kaavan valmistelijoiden kanssa.” (lihavointi kirjoittajan

100

lisäämä),

Lisäksi mainitussa osallistumis- ja arviointisuun-nitelmassa on todettu, että ”Osallisten kannalta keskeinen suunnitteluvaihe on kaavan valmis-telu, jolloin tehdään mm. tarvittavia lisäselvityk-siä kaava-aluetta koskien sekä täsmennetään kaavatyön tavoitteita ja suunnitteluperiaatteita. Valmisteluvaiheessa laaditaan kaava-aluetta koskien kaavaluonos” (lihavointni kirjoittajan li-säämä)

Ympäristöhallinnon ohjeessa 1/2007 Osallistu-minen yleis- ja asemakaavoituksessa todetaan, että MRL ko- rostaa yksipuolisen kuulemisen si-jasta osallistumista ja vuorovaikutusta osallisten kanssa. ”Valmisteluvaihe on osallistumisen kannalta keskeinen. Silloin tehdään tärkeim-mät kaavan sisältöä koskevat ratkaisut: tarken-netaan tavoitteita, laaditaan tai täydennetään selvityksiä, suunnitellaan kaavaratkaisun pe-riaatteet ja vaihtoehdot sekä selvitetään nii-den vaikutuksia.” ”Osallistumiseen tulee tarjota mahdollisuus riittävän varhaisessa vaiheessa niin, että osalliset voivat ottaa kantaa myös kaa-van tavoitteisiin, suunnitteluperiaatteisiin ja vaih-toehtoihin.”

Osallisille ei annettu tietoa eikä osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia

OAS:n nähtävillä olon aikana järjestettiin kyllä eHarava-nettikysely, mutta siinä kartoitettiin vain nykytilannetta: arvokkaita kohteita, häiritseviä te-kijöitä, lempipaikkoja sekä palvelujen saavutet-tavuutta. Kysely an- toi kaavoittajalle lähtötilan-netietoa, mutta siinä ei kysytty kaavan tavoitteita eikä kuntalaisten tulevaisuu- dentoiveita.

Toivion omakotiyhdistys pyysi palautteessaan OAS:sta (20.11.2015): ”OAS:n osallistumissuun-nitelmaa toi- voisimme kehitettävän vuoropuhe-lun suuntaan sinne nyt kirjatun tiedottamisen ja esittelyn tilalle. Siis yksi- suuntaisen vuorovai-kutuksen sijaan kaksisuuntaista, keskustelevaa vuoropuhelua ja asioiden yhdessä kehit- tämistä,

niin kuin varmaan tarkoitus on ollutkin. Suunnitel-massa olisi myös hyvä todeta, että OAS-kyselyn koosteraportti, taustaselvitykset, palauteraportit yms. laitetaan tuoreeltaan kunnan nettisivuil-le kaikkien tutustuttavaksi.”. Lisäksi jo tuolloin omakotiyhdistys pyysi täsmennystä siihen, että ”OAS-aineistossa ei ole merkitty tulevan asuin-alueen alustavaakaan sijaintia. Ei ole myöskään kerrottu arviota, kuinka paljon raken- nuspaik-koja ja asukkaita on lähtökohtana, eikä kerrottu minkä tyyppisiä rakennuksia harkitaan.”

Kaavoittaja osallistui Toivion omakotiyhdistyksen järjestämään yleisötilaisuuteen 9.5.2016, mutta silloin- kaan ei saatu mitään vastausta kysymyk-seen kaavan asukasmäärätavoitteesta eikä sii-tä rakennetaanko uu- delle alueelle kerrostaloja (Pirkkalainen 18.5.2016: Toiviolaiset eivät halua naapurustoon kerrostaloja). Tois- tuviin kyselyi-hin ja aineistopyyntöihin kaavoittaja vastasi tou-kokuussa 2017, että osayleiskaavatyön pohjana on kunnanhallituksen lokakuussa 2016 valitse-ma rakennemalli, mutta sitä ei asukkaille näy-tetä. Vain muu- tama nykytilaselvitys suostuttiin julkaisemaan kaavan nettisivuilla. Kaavoittaja kirjoitti: ”Luonnosvaihe ajoit- tuu syksyyn 2017, jolloin pääsemme keskustelemaan erilaisista rat-kaisuista kartan äärellä.” (7.5.2017 http://toivio.info/uutiset.php) Näihin keskusteluihin ei kos-kaan päästy eikä OASissa luvattuja sidosryhmä- neuvotteluja käyty.

Toistuvista ja lukuisista yhteydenotoista huolimatta kaavoittajalta / kunnalta ei saatu mitään tietoa kaavan asukasmäärämitoituk-sesta, rakennevaihtoehdoista eikä vaikutus-arvioinneista eikä kunta järjestänyt keskus-telutilaisuuksia ennen kuin kaavaluonnos laitettiin nähtäville. Vuoropuhelua kaavoittajan ja kunta- laisten kesken ei siis ole ollut vuosien 2016–2017 välisenä aikana kaavoitusprosessin tärkeimmistä asioita, kuten asukasmäärätavoit-teesta, vaihtoehtoisista ratkaisuista ja niiden vai-kutusten arvioinnista, eikä kaava- luonnoksen yksityiskohdista. Toiviossa 31.1.2018 järjeste-

101

tyssä yleisötilaisuudessa kunnan edustajat eivät nähneet mitään ongelmaa kunnan informaatio-velvollisuuden tai osallisten vaikutusmahdolli-suuksien täyttymisessä.

Jo kymmenen vuotta sitten julkaistussa Ympä-ristöhallinnon ohjeessa Osallistuminen yleis- ja asemakaavoi- tuksessa (1/2007) on opastettu monenlaisten vuorovaikutteisten osallistumis-menetelmien käyttöön. Nyttemmin menetelmiä on kehitelty paljon lisää. Yleensä kunta järjestää osayleiskaavasta tavoite-, suunnitteluperiaate- ja vaihtoehtotyöpajoja tai nettikyselyjä tavoitteis-ta ja vaihtoehdoista. Muualla on käytetty myös kaavapelejä ja kävelykierroksia sekä yhteistyö-ryhmiä nimenomaan valmisteluvaiheessa, kun hahmotellaan kaavan tärkeimpiä sisältöjä, ta-voitteita ja ratkaisuvaihtoehtoja.

Pirkkalan kunta on kaavaprosessia koskevissa yleisluonteisissa tilannekatsauksissa todennut (tilannekatsaus 20.9.2017), että kaavoituspro-sessin avoimuudella tarkoitetaan muun muassa sitä, että ”kerrotaan kaava- prosessin eri vai-heissa avoimesti tavoitteista ja perusteista sekä kuunnellaan kaikkia suunnitteluun vaikutta- via tahoja”. Kuitenkin Toivion Omakotiyhdistyksen tiedusteluihin ja kysymyksiin kaavan sisällöstä ovat vas- taukset olleet täysin ympäripyöreitä: pyritään ”vastaamaan mahdollisimman hyvin kaikkia Toivion yleiskaavatavoitteita” (kuitenkaan yksilöimättä, mitä nämä tavoitteet ovat), ”suun-nittelua on jatkettu huomioiden muun muassa kokonaisuuden laatutavoitteet” (kuitenkaan yksi-löimättä mistä lähtökohdista on jatkettu ja missä ollaan menossa, puhumattakaan siitä, mihin laa-tutavoitteisiin viitataan tässä nimenomaisessa yhteydessä).

Oikeuskirjallisuudessa korostetaan, että valmis-teluvaiheessa käydään kaavoituksen perusteet periaattei- neen läpi ja muodostetaan erilaisia vaihtoehtoja selvittäen vaihtoehtojen vaikutuksia siten, että kyseisessä valmisteluvaiheessa jär-jestetään lakisääteinen vuorovaikutus osallisille ja kunnan jäsenille. Valmisteluvaiheen vuorovai-

kutukseen kuuluu olennaisesti se, että jo mah-dollisimman varhaisessa valmisteluvaiheessa osallisten on mahdollista tutustua valmisteluvai-heen aineistoihin ja periaatteisiin. Vasta tämän vuorovaikutuksellisen keskustelun jälkeen laadi-taan kaavaluonnos.

Olennaista on tässä yhteydessä kiinnittää huo-mio nimenomaan osallistumisen takaamiseen jo siinä vaiheessa, kun suunnittelun lähtökohtia, tavoitteita ja mahdollisia vaihtoehtoja arvioidaan. Mikäli osalliset eivät saa avoimesti tietoa kaa-van tavoitteista, kaavaratkaisun periaatteista, vaihtoehdoista ja vaikutusarvioinneista, typistyy tosiasiallisen vaikuttamisen mahdollisuus kaava-luonnokseen olemattomaksi.

Toivion osayleiskaavassa on kaavoittajan ja kun-talaisten välinen avoin keskusteluyhteys kaavan valmistelu- vaiheessa käytännössä puuttunut (erityisesti siinä suhteessa, ettei kuntalaisten kysymyksiin asukasmäärä- mitoituksesta, ker-rostaloista ja kokoojakaduista ole edes pyritty vastaamaan ja ettei kunta ole järjestänyt mitään keskustelutilaisuutta ennen 31.1.2018 yleisötilai-suutta). Näihin näkökohtiin perustuen osallisten näkemyksen mukaan on täysin selvää, ettei lain tarkoittama valmisteluvaiheen osallistumisen ja vaikuttami- sen mahdollisuus ole toteutunut. Kaavaluonnoksen alustavasta eHarava -nykyti-lakyselystä on ”siirrytty suoraan” nähtäville ase-tettuun kaavaluonnokseen, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että MRL:n tärkeimpiin periaattei-siin kuuluva osallisen vaikutusmahdollisuus kaa-voituksen periaatteisiin, tavoitteisiin, vaihtoehtoi-hin ja niiden vaikutuksiin on sivuutettu täysin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tässä osayleiskaavassa on epäonnistuttu selkeästi osallistumismahdolli- suuksien toteuttamisessa, kun osalliset eivät ole päässeet vaikuttamaan kaavoituksen tavoitteisiin tai arvioimaan vaih-toehtoisia toteutustapoja ja näiden vaikutuksia MRL:ssa tarkoitetulla, yksilön perusoikeuk- siin kuuluvalla tavalla. Kaakkois-Pirkkalan osayleis-kaava rikkoo siis MRL:n tärkeimpiä perusperi-

102

aatteita ja on siten hylättävä.

OAS eri mittaluokan kaavasta kuin kaava-luonnos

Lokakuussa 2015 julkaistu OAS kertoo aivan eri mittaluokan kaavahankkeesta kuin nyt nähtävil-lä oleva kaa- valuonnos. Vuoden 2015 OAS:ssa todetaan, että• Yleiskaavan ”tavoitevuosi on 2040”.• ”Alueen rakenteessa tulee ottaa huomioon maakuntakaava, Tampereen kaupunkiseudun rakenne- suunnitelma”• tavoitteena on ”hallittu kasvu”• Tampereen seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL)-aiesopimuksessa ”määritel-lään, että kaupunkiseudun yhdyskuntaraken-netta pyritään eheyttämään ja ohjaamaan sekä asumista että palvelutoimintoja nykyiseen raken-teeseen ja joukkoliikennevyöhykkeille.”

Toivion koululla 9.5.2016 kuntalaiset jäivät vie-lä siihen käsitykseen, että uudelle alueelle tulisi kaksi kertaa nykyisen Toivion asukasmäärä ja esitettiin toive omakotialueesta.

Kaavaluonnos on kuitenkin paisunut raken-nesuunnitelmassa esitetystä +2.500 asukkaan lähtökohdasta kuusinkertaiseksi ja Toivion nykyiseen asukasmäärään nähden yli kym-menkertaiseksi +15.000 asukkaan alueeksi. Tällainen kasvulukema on kaukana hallitusta, kunnan kantokyvyn mukaisesta kasvusta. Li-säksi tuleva asutus ja uudet palvelut on ohjattu nykyisen rakenteen ja Nuoliantien joukkoliiken-nevyöhykkeen sijasta Toivion metsään, pääosin maakuntakaavan virkistysalueelle. Tavoitevuo-deksi on muutettu vuosi 2050 ja kaavan nimek-si Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava. Tällaiselle kaavalle ei ole tehty lakisääteistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa.

Avoimuuden laiminlyönti kallista kunnalle ja kuntalaisille

Kunta on kuntalaisten tietämättä moninkertais-

tanut kaavan asukasmäärätavoitteet ja sijoit-tanut asutusta ja palveluja maakuntakaavan vastaisesti virkistysalueelle eikä joukkoliikenne-vyöhykkeelle, kutne pitäisi. Yleisötilaisuudessa kerrottiin kunnanhallituksen valinneen yhden kolmesta rakennemallivaihtoehdosta lokakuus-sa 2016 ja samalla linjanneen kaavatyön+15 000 asukkaan kasvun. Erittäin kummallista asiassa on, että kukaan silloisen kunnanhalli- tuksen jäsenistä ei ole ilmoittanut linjanneensa tuon suurusluokan asukasmitoitusta. Sen si- jaan moni on sanonut, ettei sellaista ole tietoisesti linjattu, ja että valittavana oli kolme kaa- voitta-jan esittelemää rakennemallivaihtoehtoa, kaikki isoja, ja vihrein valittiin tietämättä asu- kasmää-rää (ja tuskin monia muitakaan keskeisiä tun-nuslukuja tai vaikutuksia). Yleisötilaisuu- dessa 22.2.2018 kaavoittaja vastasi, että rakennemal-livaihtoehdoista kaksi oli noin 15 000 asukkaan kokoisia ja kolmas vielä suurempi. Se jäi täysin epäselväksi, missä ja koska oli tehty päätös vain kolmen jättikokoisen rakennemallin tarkastelus-ta. Onko kaavoittaja vuonna 2016 toiminut yksin vai missä määrin päättäjät ovat ohjanneet mitoi-tuksen salaista nostamista 2500 asukkaasta 15 000 asukkaaseen. Ja missä vaiheessa kunnan-hallituksen jäsenille on paljastunut mammutti-mainen mitoitus ja miksi ylimitoitukseen ja sen aiheuttamiin moniongelmiin ei ole puututtu. Muut luottamushenkilöt ovat todenneet, etteivät ole saaneet tietoa jättimäisestä asukasmäärätavoit-teesta eivätkä maakuntakaavan virkistysalueelle rakentamisesta .

Kunta on kahden vuoden ajan valmistellut kuu-sinkertaiseksi paisutettua kaavaa, joka ei vas-taa kuntalaisten toiveita eikä maakuntakaavan ja kaupunkiseudun rakennesuunnitelman sitou-muk- sia. Salassa pidetyn valmistelun aikana on tehty lukuisia selvityksiä ja valmisteluun on käytetty paljon työtunteja ja rahaa. Nyt suun-nitelmat ja vaikutusarviot joudutaan tekemään uudestaan sen jälkeen, kun tavoitteista ja suun-nitteluperiaatteista saadaan ensin sovittua vuo-ro- vaikutuksessa osallisten kanssa ja päätettyä demokraattisesti. Kuntalaiset joutuvat lopul-

103

ta maksamaan liian pitkälle salassa tehdyn turhan valmistelutyön. Kuka vastaa kunnan varojen tuhlauksesta? Lisäksi kuntalaiset jou-tuvat tekemään paljon työtä perehtyessään tä-hän toteuttamiskelvottomaan, jättimäiseen kaa-valuonnokseen ja kirjoittaessaan sen ongelmista ja virheistä mielipiteitä ja lausuntoja. Ja sitten he joutuvat uudestaan perehtymään korjattuun kaa-valuonnokseen.

Avoimella ja vuorovaikutteisella suunnittelulla (esim. yllämainitut tavoitetyöpajat tai -kyselyt) olisi heti päästy selvittämään eri sidosryhmien ja näkökulmien kannalta keskeiset tavoitteet ja suunnittelu reunaehdot, joiden pohjalta kaavoit-taja olisi laatinut rakennemallivaihtoehdot.Vaihtoehdoista ja niiden vaikutusarvioinneista olisi järjestetty kysely ja/tai keskusteltu asukas- ja sidosryhmätyöpajoissa ja osallisryhmässä. Näin valitusta vaihtoehdoista kaavoittaja olisi sit- ten muokannut kaavaluonnoksen, josta jätettä-vien mielipiteiden määrä jäisi vähäiseksi, kun eri tahojen näkemykset olisi jo kysytty, keskusteltu ja otettu kaavaluonnoksessa huomioon. Hy- vää yhteistyötä edistävät mm. hyvä asiantuntemus ja toiminnan johdonmukaisuus, yhteistyön osa-puolien roolien tiedostaminen, keskinäinen luot-tamus ja yhteinen sitoutuminen, riittävän aikai-nen informaatio ja keskustelu ennen kuin kantoja on lyöty lukkoon, kannanottojen perusteleminen hyvin, tasavertainen asenne, kummankin työn arvostus ja vastapuolen asemaan asettuminen. Myös tapa, jolla vaikeat asiat esitetään, on tär-keä yhteistyön ilmapiirin kannalta.

Tällaisella avoimella ja vuorovaikutteisella menettelytavalla olisi säästetty huomat- ta-vasti kunnan ja kuntalaisten rahaa ja aikaa sekä vältetty repivää riitelyä, vastak- kain-asetteluja ja mielipahaa puolin ja toisin.

Kaavakartat epäselviä

Matti Pirhonen antoi OAS:sta 24.11.2015 palau-tetta: ”Toivon OAS:n liian pienet kartat etenkin maakuntakaavaluonnos ovat täynnä merkkejä,

epäselviä värejä ja vyöhykerajauksia. Mukana on ristiriitaisuutta. Asukkaat eivät voi lukea näi-den perusteella, mitä heidän lähiympäristössään tapahtuu. Ehdotan, että karttojen pohjaksi laitet-taisiin perus- tai topografikartta ja päälle laitettai-siin kaavakartta. Näitä sovittelemalla saataisiin kaavahahmotelmat jo alkuvaiheissaan asukkail-le selvemmäksi, vielä kun kartta olisi myös huo-mattavasti suurempi.

Selkeästi esitetystä toiveesta huolimatta kaava-luonnoksen kartta on yhä erittäin vaikealu-kuinen mm. sekavan pohjakartan vuoksi. Kartalla ei esimerkiksi erotu kunnolla nykyiset talot, tiet ja ulkoilureitit, vaan ne sekoittuvat sa-manlaisella harmaalla viivalla tehtyihin korkeus-käyriin ja muihin merkintöihin. Asukkaiden on vaikea hahmottaa, mille alueille merkinnät todellisuudessa kohdistuu, kun kiinnekohdat nykytilaan jäävät epäselviksi. Myös karttamer-kinnöissä on ristiriitaisuuksia mm. nykyisiksi/uusiksi merkittyjen kohteiden välillä.

E. KITEYTYKSET JA VAATIMUKSET

ONGELMAKITEYTYKSET

➢ Kaavaluonnos on sekä sisällöllisten ongelmi-en että puuttuneen vuoropuhelun vuoksi valmis-teltava kokonaan uudestaan.➢ Kaavan sisältöä ei ole valmisteltu avoimesti ja vuorovaikutteisesti kuten on luvattu ja YM:n ohjeis- tus edellyttää. Vaikutusmahdollisuuksien puute rikkoo yksilön perusoikeuksia ja MRL:n tärkeimpiä perusperiaatteita.➢ Keskeinen mitoituslähtökohta +15 000 asu-kasta on käsittämätön sekä suuruudeltaan että päätös- prosessiltaan. Se on myös selvästi Ra-kennesuunnitelman ja Maakuntakaavan 2040 vastainen.➢ Maakuntakaavan vastaisesti lentomelualueel-le on sijoitettu asutusta sekä Toiviossa että Kai-talankulmalla.➢ Maakuntakaavan virkistysalueelle on osoitettu yli 100 ha asuinrakentamista, mikä rikkoo räike-ästi maakuntakaavan ekologisia yhteyksiä.

104

➢ Toivion luontokoulun viereen esitetyn pääko-koojakadun kaikki vaihtoehdot ovat monestakin syystä kelvottomia.➢ Luontoselvityksiä ja -arvoja on otettu heikos-ti huomioon kaavaluonnoksessa. Tekijät eivät taida olla kunnolla tutustuneet kunnan v. 2009 teettämään luontoselvitykseen: http://toivio.info/dokumen- tit/2009-02_LUONTOSELVITYS_Saukonojan-Taaporinvuoren%20alueen.pdf

VAATIMUKSET

Lausunnossa esitetyt kaavaluonnoksen ja -pro-sessin ongelmat ja puutteet on korjattava. Ihmis-ten tulee voida luottaa siihen, että Rakennesuun-nitelma 2040 ja Maakuntakaava 2040 otetaan oikeasti huomioon uudessa osayleiskaavaluon-noksessa. Maakuntakaavan tulee lakisääteisesti ohjata yleiskaavan laatimista.

Odotamme, että kaavoittaja ja kunta ottavat lau-suntomme täysimääräisesti huomioon ja aloit-tavat kaava- luonnoksen valmistelun uudelleen avoimella ja vuorovaikutteisella yhteistyöllä kun-talaisten ja muiden osal- listen kanssa. Osayleis-kaavan asukasmäärätavoitteen lähtökohtana tulee olla Rakennesuunnitelman 2040 ja Maa-kuntakaavan 2040 ohjaama mitoitustaso +2500 asukasta. Parhaassa tapauksessa osayleiskaa-vaprosessi jäädytetään odottamaan koko kuntaa koskevan ja vastaavasti aidon vuorovaikuttei-sesti laaditun strategisen yleiskaavan ohjaava vaikutusta.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää lausunnosta ja viittaa kaa-van laatijan yleiseen vastineeseen, jossa käsitel-lään mm. vuorovaikutusprosessia ja maankäyt-tö- ja rakennuslakia. Kaavan laatija on tietoinen maankäyttö- ja rakennuslain sisällöstä ja kaa-voja suunnitellaan maankäyttö- ja rakennuslain lakipykälien mukaisesti huomioiden maankäyt-tö- ja rakennuslain mukaiset kaavan sisältövaa-timukset sekä kaavaprosessin toteutuminen lai mukaisesti

105

15. Elisa Oyj

Elisa Oyj:llä ei ole huomauttamista Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavasta (Toivio).

Osalla aluetta on jo Elisa Oyj:n tietoliikennekaa-peleita ja uusille kaava-alueille pitäävarata johtoreittimahdollisuus uusille kaapeloin-neille sekä katujakamoille katujen ja teiden var-relle nykyisiltä reiteiltä.

Osayleiskaavan alueellisesti keskeiselle paikal-le esim. Taaporinvuorelle olisi hyvä varata mo-biilitukiasemaa varten tontti mastoa ja laitetilaa varten, että saadaan riittävän hyvä alueellinen peitto aikaiseksi.

Mikäli olemassa olevia kaapeleita joudutaan siir-tämään pitää siirron tarvitsijan olla hyvissä ajoin yhteydessä Elisaan ja tilata ao. siirto.Siirrot ovat maksullisia (Maankäyttö- ja Raken-nuslaki 89§).

Lisätietoja asiasta antaa Kimmo Marjakangas, puh. 050 506 0460

16. Jysmän vesiosuuskunta

Jysmän vesiosuuskunta suhtautuu kaavoitet-tavan alueen kehittämiseen periaatteessa po-sitiivisesti mutta kuitenkin niin että prosessissa huomioidaan vahvasti myös olemassa oleva asujaimisto ja kaavan avulla parannetaan mer-kittävästi myös nykyisten asukkaiden olosuhtei-ta.

Kaavan esitetty asukasmitoitus on tehty jo nyt ai-van liian suureksi (+15 000 asukasta), Tuokaavoitettavan alueen kokonaismäärä sisältää laskennallisesti + 4000 asukasta suunniteltunalentomelualueen eteläpuolelle ns reservialueel-le. Mitoutus on tehty käyttämällä alinta aluete-hokkuuslukua (A-4). Kaavassa lopullinen tehok-kuusluku jätetään auki joten tällaisenaankaava mahdollistaa paljon suuremmankin asu-kasmäärän lisäyksen. Alueen tulevan kaavoi-tuksen pitää olla sopusoinnussa jo rakennetun ympäristön kanssa niin Kaitalankulmalla kuin Lempäälän puolellakin.

Kaavassa ehdotetetut kokoojakadut kulkevat Kaitalankulmalla osittain olemassa olevienasuntotonttien läpi. Alue on kuitenkin niin laaja että tontit voidaan hyvin kiertää. Samoin pitäähuolehtia että arvokkaat luontoalueet säilyvät arvokkaina. Tonttikatujen osalta katsomme että ne olisi hyvä ottaa kokonaisuudessaan kunnan hoidettaviksi heti alkuvaiheessa.

Sääksjärven rannalla olevien yksityisten raken-nettujen tonttien kaavamerkinnäksi on merkitty A/V. Emme hyväksy millään tavalla edes mah-dollisuutta tonttien pakkolunastusta viheralueiksi tai että asuintonttien kehittämistä tullaan tuolla kaavamerkinnällä erikseen rajoittamaan. Kaava-merkinnästä pitää poistaa V.

Alueen kehittäminen tulee lisäämään myös Kai-talankulmalla melutasoa. Sitä pitää pystyä myössamaan aikaan vähentämään. Ehdotammekin että kunta käynnistää keskustelun Ratahallinto-keskuksen kanssa meluesteiden rakentamiseksi

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää lauusnnosta.Merkitty tiedoksi. Ei aiheuta muutoksia kaava- kartalle.

106

pääradan varteen Kaitalankulmalle päin.

Kaavoituksen yhteydessä tulee varmasti eteen paljon yksityiskohtia mitkä vaikuttavat sekänykyisiin että tuleviin asukkaisiin. Vaikka kaavoi-tuksessa saatetaan noudattaa lain alintamahdollistavaa vuorovaikutustasoa, se ei ole kunniaksi Pirkkalalle. Toivomme että prosessis-sa otetaan jatkossa todella huomioon eri osa-puolet ja että mielipiteillä on vaikutusta.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää lausunnosta ja viittaa vas- tineessaa yleiseen vastineeseen.

Muutoksia kaavakartalle: Sääksjärven uudet asuinalueet osoitetaan kaavakartalle reservialu- eena koska niiden rakentuminen on niin kauka-na tulevaisuudessa. Kokoojakatuja uudelleen linjataan niin, että eivät kulje pihapiirien läpi. A/V-kaavamerkinnästä poistetaan V.

17. Keskustan Pirkkalan paikallisyhdistys ry

1. Kaavaluonnoksen lähtökohdat ja tavoitteet ovat ristiriidassa maakuntakaavan ja seudun ra-kennesuunnitelman kanssa. Kaavaehdotus on maakuntakaavan vastainen. Virkistysalueiksi maakuntakaavassa määrätyille alueille kunta-kaavoitus ei saa suunnitella asutusta.

2. Kaavaehdotuksessa kaava-alueelle esitetty jättimäinen 15 000 asukasta ei ole kestävän ke-hityksen mukainen.

3. Pirkkalan kunta on esittänyt vuonna 2015 Toi-vion kaava-alueelle 2500 asukasta.

4. Maakuntakaavan tulee olla lähtökohtana Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavalle.

5. Kaikki kokoojakatuvaihtoehdot Keskisentien ja Sarankulman välillä on poistettava. Vaihto-ehto 2 tuhoaisi Toivion luontokoulun lähimetsän, suositun virkistysalueen reitteineen ja arvokkai-ne luontokohteineen.

6. Kaitalankulmalla on kestämättömästi merkitty A/V yksityisten rakennetuille tonteille.

7. Korkeaa rakentamista (A-1) on merkitty liian lähelle Toivion omakotitaloja. Tehokas rakenta-minen on osoitettava Naistenmatkantien ratikka ja bussireitin varteen.

8. Esitetty kaavaehdotus johtaisi erittäin epä-viihtyisään ja turvattomaan asuinympäristöön ja kymmeniin pakkolunastuksiin kapean tonttika-dun varrella.

9. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huo-miota ympäristön laatuun, alueen merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta.

10. Virkistysalue ja luontoarvot säilyvät, kun kun-ta kaavoittaa kuten maakuntakaava osoittaa. Oikea asutus Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaa-va-alueelle on 2500 asukasta.

107

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää lausunnosta.1. Kaavan laatija viittaa yleiseen vastineeseen Kaavan lainvoimaisuutta ja maakuntakaavan oh-jausta tulkitsee Pirkanmaan ELY-keskus.

2. Kaavaselostuksessa kohdassa ”Kestävä yh-dyskunta” s. 45-47 on kerrottu kestävän kehityk-sen kriteerien mukaisesta yh- dyskuntasuunnit-telusta.

3. Kaavan laatija viittaa yleiseen vastineeseen

4. Kyllä

5. Asiaa on selvitetty. Yhteensovittamalla luon- toarvot, virkitysreitit, koulun välituntialue, on löy-detty kompromissi linjaukseen.

6. A/V poistetaan

7. Tehokas rakentaminen Naistenmatkantien varrella on toteutettu siihen mennessä kuin suunnittelualueella aletaan rakentamaan. Lisä- tiivistäminen tämän jälkeen taajama-alueella on myöhäisempien yleiskaavojen asia. Taajama- alueella asuu nyt 15 000 asukasta.

8. Luonnoksessa esitettyjen kokoojakatuvaihto-ehdoista on valittu linjaus joka ei mene olemas-saolevien tonttien välissä eikä näin ollen johda tonttienosien pakkolunastus tarpeeseen.

9. Kyllä. Luonnos monimuotoisuuteen on kiin- ni-tetty huomioita ja vanhaa metsää on säästetty erityisesti virkistysalueiksi. Kaava- määräyksiin lisätään/tarkennetaan luonnon monimuotoisuus merkinnät, jotka varmistavat luonnon monimuo-toisuuden huomioimisen.

10. Kaavan laatija viittaa yleiseen vastineeseen

108

18. Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyk-sen

Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen (PiLY:n) näkemyksen mukaan PirkkalanToivion osayleiskaavaluonnoksen alueelle teh-ty FCG suunnittelu ja tekniikka Oy:n 16.9.2016 julkaistu linnustoselvitys on osittain puutteelli-nen. Selvityksessä mainitaan, että alueella ei ole vuonna 2015 tehty varsinaista linnustoselvitystä, vaan lintuhavaintoja on tehty muun selvityksen ohessa. Edelleen vuonna 2016 edellisenvuoden linnustoselvitystä on täydennetty vain osittaisella selvityksellä. Linnustoselvityspäivät ovat olleet 20.5. ja 10.6. Linnustoselvityksiä ei ole tehty lainkaan varhemmin keväällä, jolloin olisi voitu selvittää aikaisin soidintavien japesivien lintujen olemassaoloa alueella tehok-kaasti. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi tikat ja pöllöt.

Taaporinvuorelta ja sen lähialueilta on Sanna Junttasen tekemä luontoselvitys vuodelta 2008. ( Sanna Junttanen 2008). Tässä selvityksessä on mainittu myös linnusto. Tämäkin selvitys koh-distuu vain osaan nykyisen kaavaluonnoksen aluetta.

PiLY viittaa siihen, että käsiteltävä kaavaluonnos merkitsee Pirkanmaan hyväksytyn maakunta-kaavan 2017 mukaisten viheralueiden käyttä-mistä laajasti rakentamiseen. Maakuntakaava on alempaa kaavoitusta ohjaava kaava. Toivion metsäalue on maakuntakaavassa seudullista vir-kistysaluetta. Virkistysalueen maakuntakaavas-sa olevat suojelumääräykset ovat ristiriidassa kaavaluonnoksen kanssa. Tämä johtuu osaltaan halusta saada alueelle uusia asukkaita lähivuosi-kymmeninä 15 000. PiLY:n näkemyksen mukaan tämä uusien asukkaiden tavoite on tuntuvasti ylimitoitettu ja vaikuttaa monipuolisen linnuston ja muun luonnon elinolosuhteiden liialliseen ka-ventumiseen. PiLY esittääkin kaavaluonnokseen korjauksia, jotta luontoarvotvoidaan ottaa kestävämmin huomioon.

PiLY:n kannan mukaan:

1) Taaporinvuoren ja Myllyvuoren valtakunnalli-sesti arvokkaan kallioalueen lähiympäristöä on myös suojeltava liialliselta rakentamiselta. Alue on lisäksi yksi Suomen luonnonsuojeluliiton sa-dasta Suomen luontohelmestä. Taaporinvuoren ja Myllyvuoren alueen lähellä idässä Tampe-reen puolella on Pärrinkosken luonnonsuojelu-alue. Nämä alueet muodostavat monipuolisen linnusto- ja muun luontoalueen kokonaisuuden. Pärrinkosken ja Myllyojan alueelta on Tiiralintu-tietopalvelun mukaan havaintoja seuraavista ar-vokkaista lintulajeista: varpuspöllö, pohjantikka, idänuunilintu, koskikara, pikkusieppo, valkosel-kätikka, palokärki ja töyhtötiainen. Taaporinvuo-ren tuntumasta on päivähavainto huuhkajasta.

Taaporinvuori ja Myllyvuori lähiympäristöineen on kaavaluonnosalueen merkittävin linnusto-alue. Alueella on havaittu useita uhanalaisia ja muutoin arvokkaita lintulajeja. PiLY viittaa tältä osin FCG suunnittelu ja tekniikka Oy:n tekemään linnustoselvitykseen 16.9.2016 kohta 3.5. linnus-to (sivut 11-14). Tämän alueen luontoarvojen säi-lyttäminen ja vahvistaminen tulee olla yksi kaa-valuonnosehdotuksen lähtökohta. PiLY toivoo, että tämä merkittävä linnustoalue Pärrinkosken luonnonsuojelualue mukaan luettuna voitaisiin turvata yhteistyössä Pirkkalan kunnanja Tampereen kaupungin kesken. Tämä merkitsi-si muun muassa Pärrinmaan rakentamatta jättä-mistä. Pärrinmaan rakentamatta jättämistä mieti-tään Tampereella joidenkin tietojen mukaan.

2) Kaavaluonnosehdotukseen sisältyy teollisuus-alueen perustaminen (T) Taaporinvuoren S-SE puolelle. PiLY:n kannan mukaan tämä kaavailtu teollisuusalue merkitsisi uhkaa Taaporinvuoren-Myllyvuoren ja Pärrinkosken monipuolisille lin-nustoarvoille ja muille luontoarvoille. Tästä syys-tä kaavailtu alue tulee poistaa taiainakin puolittaa siten, että sen N-osasta luovu-taan. Kaavaluonnos on tältäkin osin ristiriitainen voimassaolevan maakuntakaavan kanssa. Li-säksi ei ole mitään varmuutta vielä siitä, miten alueen Tampereen puoleista osaa tullaan jatkos-

109

sa kehittämään.

3 ) Ison Naistenjärven itäpuolella olevat A-3 alu-eet tulee poistaa. Samoin Iso- Makkarajärven itäpuolella olevat A-2 alueet. Näin voidaan turva-ta Ison Naistenjärven ja Iso-Makkarajärven alu-eiden monipuoliset luontoarvot sekä luoda Taa-porinvuoren- Myllyvuoren alueelle asti riittävän laaja monipuolisen linnuston ja muidenluontoarvojen yhteneväinen kokonaisuus. Lisäk-si on huomattava, että asuntoalue A 3 jää lento-melualueen alle, kun Tampere-Pirkkalan liiken-nemäärien voi odottaa kasvavan entisestään.

4) Toivion luontokoulun lähimetsä tulee säilyttää. Kokoojakatua ei saa rakentaa siten, että se tuho-aa tuon metsäalueen. Sanna Junttasen vuonna 2008 tekemästä luontoselvityksestä löytyy tieto-ja tuosta alueesta ( Junttanen sivu 19 kohta 22). Metsäalue on vanhan metsän alue. Vanhat met-sät ovat esimerkiksi monelle lintulajille tärkeitä. Vanhojen metsien hävittäminen on osaltaan joh-tanut lintulajien uhanalaistumiseen. Kaavoituksessa tulee huolellisesti turvata van-hojen metsien säilyminen.

Kaavaluonnos sisältää osittain luontoarvojen kannalta hyviä ratkaisuja, mutta korjattavaa riit-tää vielä runsaasti. Tuo 15 000 asukkaan lisäys-tavoite lähivuosikymmenien aikana aiheuttaa sen, että kaavaluonnos synnyttää luontoarvojensäilymiselle liian suuren riskin. Kun otetaan huo-mioon, että Pirkkalan kunnan nykyinen asukas-luku on 19 000 asukasta, pitää vain ihmetellä, miksi tällaista ylimitoitettua kaavaa pyritään viemään eteenpäin. Kunnan kasvutavoitehan on 250 asukasta per vuosi. Lisäksi seudullisen rakennesuunnitelman 2040 mukaisesti kasvuta-voite on 2 500. Kaavaluonnoksessa on jouduttu kaavoittamaan asutusalueita voimassa olevan maakuntakaavan viheralueille ja ilmeisesti jopa lentomelualueille. Kaavaluonnoksessa on olen-naisia puutteita myös ekologisten käytävien toi-mivuuden kannalta.

PiLY vetoaa Pirkkalan kuntaan, että kaavaluon-

nos palautetaan realistiselle tasolle, joka mah-dollistaa linnusto- ja luontoarvojen paremman huomioon ottamisen. Tärkeää on myös kuun-nella kuntalaisten mielipiteitä todellisen yhteisöl-lisyyden ja lainsäädännön periaatteiden mukai-sesti. Viheralueet ovat merkittäviä kuntalaistenhyvinvoinnille, ja viheralueita tulee olla riittävästi ja riittävän laajoina kokonaisuuksina.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija viittaa yleiseen vastineeseen. Linnustoa on selvitetty tarkemmin osayleiskaa- valuonnoksen jälkeen keskeisiltä alueilta jonne luonnoksessa oli osoitettu muuttuvaa maan- käytöä.1) Taaporinvuoren ja Myllyvuoren valtakun- nal-lisesti arvokkaan kallioalueen lähiympäris- töä suojellaan liialliselta rakentamiselta; tämä tapah-tuu kaavamerkinnöin jotka suojaavat mm. avo-hakkuilta ja luontoarvoalueiden merkistemi- sellä karttaan.2)T-alue on muutettu TP/res alueeksi ja rajaus-ta tarkennetaan osayleiskaavaehdotukseen ja kaavamerkintöjä täsmennetään. Työpaikka-alue perustuu Pirkanmaan maakuntakaava 2040:een ja oli jo osayleiskaa- valuonnoksessa huomatta-vasti maakuntakaa- van varausta pienempi.3) A-3 alue poistetaan osayleiskaavaehdotuk- seen. A-2 alueen tarkempi rajaus tarkentuu asemakaavoituksen yhteydessä. Asemakaavoi- tuksen yhteydessä tehdään myös tarkemmat luontoselvitykset.4) Toivion nykyisen luontokoulun välituntimetsä säilyy. Luonnoksen jälkeen on tehty tarkempia linnusto-, luonto-, ja liikenneselvityksiä ja sovi- tettu arvoja yhteen.

Kaavaluonnokseen mitoituksellinen asukas- määrä laskee. Tärkeää on huomioida suunnitel- man aikajänne sekä eri tavoitteet, jotka yhdessä muodostavat kestävän asuinalueen ja virkistys- alueen kokonaisuuden.

110

19. Pirkkalan Hiihtäjät

Pirkkalan kunta, kunnanhallitus

Mielipide Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-luonnoksesta

Pirkkalan Hiihtäjät ry korostaa alueen merkittä-vyyttä asukkaiden ulkoilu- ja virkistyskäytössä.Kyseinen alue tulee luontonsa puolesta nähdä Pirkkalan ”Kauppina”. Tällöin pitää ajatella aluet-ta myös tamperelaisten ja lempääläläisten virkis-tys- ja ulkoilualueena pitkälle tulevaisuuteen.

Voimassa olevassa maakuntakaavassa on näh-däksemme on paljon suurempi aluevarausvirkistyskäyttöön kuin nyt esitetyssä yleiskaava-luonnoksessa.

Toivion koulun eteläpuoli tulee säilyttää koko-naan virkistyskäytössä. Esitetty tieyhteys ny-kyisen koulun eteläpuolitse käytännössä tuhoaa tuon ajatuksen. Näin ollen tieyhteydestä tulee luopua. Samoin tulee luopua ns. Pärrinmaan teollisuusaluevarauksesta (T) yhdessä Tampe-reen kaupungin kanssa.

Myös Iso-Naistenjärven, Haikanvuoren ja Toi-vion välisestä asutusaluevarauksesta tulee luo-pua. Näin ollen luonnoksen A-2 ja A-3 –merkin-nät tulee poistaa. Kyseinen alue on syytä jättäätulevienkin asukkaiden virkistyskäyttöön.

Myös Sääksjärven länsipuolen asuinalueita A-4 tulisi kaventaa niin, että virkistysalue v-2 säilyyluonnoksessa esitettyä leveämpänä. Kunnon vi-heryhteys Lempäälän suuntaan mahdollisenPuskiaisten moottoritieoikaisun rinnalla pitää säilyttää.

Kaikkiaan edellä kerrottu tarkoittaa, että Pirkka-lan Hiihtäjien mielestä luonnoksessa tavoiteltu asukaskuku (jopa 15000 asukasta), on aivan liian suuri alueelle.Pirkkalan Hiihtäjien mielestä on suunniteltava kunnolliset ulkoilu-, polku- ja liikuntareitit

ylikulkusiltoineen, jopa vihersiltoina. Tunnelien tekoa tulisi välttää.

Edelleen se, mitä Hiihtäjät lausuivat aiemmin marraskuussa 2015 kaavan osallistumis- jaarviointisuunnitelmasta, on voimassa.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää lausunnosta ja viittaa kaa- van laatijan yleiseen vastineeseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kun yleisessä vasti- neessa kirjatut muutokset kaavakartalle.

111

20. Pirkkalan sos.dem. Ty Toivo ry

Pirkkalan sos.dem. Ty Toivo ry on kokoukses-saan käsitellyt Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaa-valuonnosta ja päättänyt esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta.

Kaava on suunniteltu liian suurelle asukas mää-rälle . Mielestämme kaavan on pysyttävä noin 2.500 asukkaalle mitoitettuna siten, että Toivion koulun eteläpuolelle suunniteltu kokoojakatu voi-daan poistaa kaavaluonnoksesta. 15.000 asuk-kaan jättikaava virkistysalueelle ei ole kestävän kehityksen mukainen, eikä vastaa Pirkkalan stra-tegiaa keskittää korkean tehokkuuden kerrosta-lorakentaminen joukkoliikenneväylän eli Nais-tenmatkantien varteen. Tämän lisäksi kunnan kantokyky ei kestä näin suurta asukasmäärän lisäystä, koska Pirkkala kaavoittaa myös muita asuinalueita. Strateginen yleiskaava tulee myös tehdä ennen osayleiskaavaa ja tarkoituksenmu-kaista on keskittää kerrostaloasutusta Suupan kuntakeskukseen sen elinvoiman ja houkuttele-vuuden lisäämiseksi.

Toivion metsäalue on maakuntakaavassa seu-dullista virkistysaluetta ja se tulisi säilyttää yhte-näisenä eikä kaavoittaa asutusta sen keskelle. Koulun taakse, pohjoispuolelle, suunniteltu ko-koojakatu tuhoaa kolmasosan luontoalueesta ja estää suoran yhteyden metsään Toivion luonto-koulun oppilailta ja kunnan asukkailta. Luonnon monimuotoisuus ja metsän virkistysvaikutus tu-houtuvat kaavaehdotuksen asutuskeskittymien alle. Vanhan ja uuden Toivion välille jäävät poh-jois- eteläsuuntaiset viherkaistat on piirretty liian kapeiksi ja metsäyhteys Taaporinvuoren aluee-seen katkeaa. Rakennettu puisto ei korvaa luon-nontilaista metsäpuistoa polkuineen.

Maakuntakaavan mukaisesti asutusta tulisi kaa-voittaa nykyisen Toivion länsipuolelle ja Sääks-järven Lempäälän puoleisen taajaman jatkeeksi. Uusi alue tulisi liittää olemassa olevaan katuverk-koon Linnakalliontien kautta, jonka kautta myös

joukkoliikenne kulkee. Vanhan puolen joukkolii-kenneväylänä toimii Ruotutie.

Lentomelualue tulisi ottaa paremmin huomioon kaavoituksessa ja asutusalue tulee poistaa. Seu-tukunnan pyrkimys lentokentän laajentamiseen ja liikenteen lisäämiseen eivät tulevaisuudessa tule vaikuttamaan aluetta pienentävästi. Kaavaehdotuksessa virkistys- ja ulkoilualueita on mm. Sääksjärven rannassa kaavoitettu yksi-tyisten maille. Pirkkalan maapolitiikan mukaan kunta kaavoittaa omille mailleen. Kaikki yksityis-ten maille tehdyt kaavoitukset tulee poistaa kaa-valuonnoksesta.

Pärrinmaan teollisuusalue tulee poistaa kaava-luonnoksesta ja muuttaa se virkistysalueeksi. Toivioon jäävä iso yhtenäinen virkistysalue sijait-see seutukunnallisesti oivallisessa paikassa ja sen saavutettavuus on hyvä. Alue mahdollistaa laajan latuverkon talvella ja sitä on mahdollisuus hyödyntää talviurheilukeskuksena.

Kesällä iso yhtenäinen metsäalue vaihtelevine pinnanmuotoineen soveltuu hyvin mm. suunnis-tukseen. Mikäli yhtenäiskoulu rakennetaan Toi-vion alueelle sen tulisi sijoittua metsän reunaan, Kaitalantien varteen, jotta sitä on mahdollista käyttää tapahtumakeskuksena.

Pirkkalan matkailun ja kestävän kehityksen kan-nalta kunnan säilyminen mahdollisimman moni-puolisena niin luonto-olosuhteiltaan kuin asuin-alueiltaan on pelkästään etu. Toivion alueelle ei tarvita toista aluekeskusta liiketiloineen. Partolan suuri liikekeskus on riittävän lähellä asukkaiden tarpeisiin .

112

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää lausunnosta.Kaavan laatija viittaa yleiseen vastineeseen.

Kaavan asukasmäärä mahdollistaa Pirkkalan kunnan hyvin pitkäjänteisen ja hallitun kasvun sen jälkeen kun Naistenmatkantien joukkolii- kennekäytävän taajamayleiskaavassa osoitetut asuinaluevaraukset on käytetty. Toinen kehitet-tävä joukkoliikennekäytävä tulee olemaan Kuri-kantie - Linnakallion jatkeen kokokoojakatu Sa-rankulmaan.

Seudullinen virkistysalue turvataan kaavaratkai- sulla ja asuinaluevarauksia on supistetu kaava- ehdotukseen. Koulun metsäinen välituntimäki turvataan ratkaisulla. Mäen toisella puolella ei lapsia välituntisin ole jo sen vaikeakulkuisuuden vuoksi. Kokoojakatu on välttämätön liikennever- kon kannalta ja se mahdollistaa hyvät joukkolii- kenneyhteydet kouluille. Alikulut/ylikulut varmis- tavat turvalliset tienylitykset metsäalueille.

Yleiskaavasuunnittelussa ei tule katsoa kunnan maanomistusta vaan suunnitella toimivia koko- naisuuksia. Pirkkalan kunnassa on maapoliit- tinen ohjelma. Yleiskaavassa aluevarauksien osoittaminen yksitysten maille ei ole maapolitii- kan vastaista.

Pärrinmaan yritysalue on osoitettu maakunta- kaava 2040:ssä paljon laajempana kuin Kaak- kois-Pirkkalan osayleiskaavassa on osoitettu. Tässäkin kohdassa maakuntakaava tarkentuu yleiskaavavaiheessa, kun saamme tarkempia selvityksiä ja suunnitellaan tarkemmassa mit- takaavassa aluetta. T-alue on muutettu TP/res-alueeksi ja sitä on pienennetty.

Yhtenäiskoulun sijainnin siirtäminen Kaitalantien viereen on hyvä idea ja huomioidaan kaavaeh-dotukseen. Sijainti mahdollistaa esim. juuri ta-pahtumakeskuksena toimimisen ja luontoyhtey-den sekä urheilupalvelujen ja virkitysreitistöön liittyvien palvelujen kokonaisvaltaisen

kehittämisen alueella.

Alueen luontoarvoja on selvitetty hyvin tarkkaan ja vanhinta metsää osoitettu virkistysalueeksi.Osayleiskaava turvaa metsien säilymisen.

Muutokset mielipiteen perusteella:Y/VU alueen sijainti on muutettu Kaitalantien varteen.

Asukasmäärä arvio tarkentunut kaavaehdotuk- seen.

113

21. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.

Esitämme, että Kaakkois-Pirkkalan (Toivion) osayleiskaavaluonnos palautetaan valmisteluun. Mielestämme kaava pitää laatia uudelleen siten, että se on Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n mukainen ja että alueen merkitys arvokkaana luonto- ja virkistysalueena otetaan kunnolla huo-mioon. Osayleiskaavaluonnoksessa Kaakkois-Pirkkalaan esitetään aivan liikaa asuin- ja teolli-suusrakentamista.

Maakuntakaavan vastaisuus

Kaavaselostuksessa (s. 32) esitellään suoma-lainen kaavahierarkia, jossa periaatteena on, että ylemmän tason kaava ohjaa alemman ta-son kaavaa. Esimerkiksi maakuntakaava ohjaa siis yleiskaavaa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999), 32 §, asia muotoillaan seuraavasti:”Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi.” Käytännössä yleiskaa-van pitää siis olla maakuntakaavan mukainen, mitä Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava ei ole.

Kaavaselostuksessa (s. 14) luetellaan merkin-nät, joita maakuntakaavassa on Kaakkois-Pirk-kalan kaava-alueella, ja selostuksessa (s. 15) on mukana myös ote maakuntakaavakartasta. Osayleiskaavaalueen rajausta tai edes summit-taista sijaintia ei kuitenkaan esitetä maakunta-kaavakartan päällä, mikä on suuri puute.

Kaavaselostuksessa (s. 16) korostetaan maa-kuntakaavan kaupunkiseudun keskusakselinkehittämisvyöhykettä, johon Toivion itäosa kuu-luu. Samaan aikaan jätetään kokonaan kerto-matta, että erityisesti osayleiskaavaluonnoksen keskiosan uudet asuntoalueet (A-2 ja A-3) ja uusi pääkokoojakatu ovat täysin maakuntakaa-van aluevarausmerkintöjen vastaisia: matalan tehokkuuden asuntoalue (A-3) sijaitsee koko-naan ja keskitehokas asuntoalue (A-2) pääosin

maakuntakaavan virkistysalueella (V). Pohjois-etelä -suuntainen pääkokoojakatu puolestaan halkaisee saman virkistysalueen ja käytännössä katkaisee Taaporinvuoren valtakunnallisesti ar-vokkaan kallioalueen (maakuntakaavassa ge-2) ekologisen yhteyden länteen. Myös esimerkiksi pohjoiseen kohti Killoa vievä ekologinen yhteys (osayleiskaavaluonnoksessa VKV-2, keskus-puistoksi varattu virkistysalue) on selvästi kape-ampi kuin maakuntakaavan virkistysalue.

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitel-massa 2040 Toivion alueelle on merkitty tavoit-teeksi 2500 uutta asukasta, ja sama tavoite oli myös Toivion osayleiskaavan alkuvaiheessa. Tämä määrä asutusta olisi nähdäksemme mah-dollista osoittaa osayleiskaava-alueelle ilman maakuntakaavan virkistysalueille rakentamista.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnoksessa tavoite on nostettu 15 000 uuteen asukkaaseen,joista arviolta yli puolet olisi maakuntakaavan mukaisella virkistysalueella. Yhteensä jopa 100hehtaaria maakuntakaavan virkistysaluetta on merkitty uudeksi asuntoalueeksi osayleiskaava-luonnoksessa. Tämä on mielestämme selvästi paitsi maakuntakaavan myös maankäyttö- ja ra-kennuslain vastaista.

Luonnonarvoista

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-alueella on merkittäviä luonnon- ja virkistysarvoja. NäistäTaaporinvuoren-Saukonvuoren valtakunnallises-ti arvokkaan kallioalueen arvot on kaavaluonnok-sessakin tunnustettu, mutta kohteen ekologiset ja virkistykselliset yhteydet ympäristöön heik-kenisivät huomattavasti, jos osayleiskaavaluon-noksen mukainen rakentaminentoteutuisi.

Haluamme korostaa, että osayleiskaava-alue on suurelta osin arvokasta luonto- ja virkistysaluet-ta, minkä vuoksi se tulisi säästää mahdollisim-man laajasti rakentamattomana. Suomenluonnonsuojeluliitto valitsi Taaporinvuoren alue-

114

kokonaisuuden yhdeksi 100 luontohelmestäitsenäisyyden juhlavuonna 2017. Arvokas luon-tohelmialue kattaa paitsi koko Taaporinvuoren myös alueet siitä länteen Isolle Naistenjärvelle ja edelleen Kurikkakalliolle. Lisäksi Taaporinvuo-ri- Saukonvuori on ekologisesti kytkeytynyt itään Tampereen puolelle, Pärrinmaan alueen kautta Peltolammin luonnonsuojelualueeseen. Hienoa aluekokonaisuutta ei tulisi pirstoa asuinalueiden, teollisuuden tai uusien teiden rakentamisella.

FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy:n laatimassa luontoselvityksessä mainitut arvokkaat kohteet 2 (pienialainen lehmusmetsikkö) ja 9 (puro ja pu-ronvarsimetsä) on osayleiskaavaluonnoksessa jätetty kokonaan tehokkaan asuntoalueen (A-1) alle.

Lehmusmetsikkö täyttää FCG:n mukaan toden-näköisesti luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 §:n suojeltavan luontotyypin (jalopuumetsikkö) kriteerit. Puro ja sen varsi on puolestaan toden-näköinen metsälain 10 §:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Uusien asuntoalueiden suunnittelu tällaisten kohteiden päälle osoittaa mielestämme piittaamattomutta luonnonarvoista ja on myös maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä mainittujen yleiskaavan sisältövaatimusten vas-taista: ”Kaavaa laadittaessa on otettava huomi-oon […] luonnonarvojen vaaliminen.”

Pirkkalan Toivion koulu tunnetaan ympäristökas-vatuksesta ja esimerkiksi lähiluonnon tärkeyden korostajana. Koulun omilla sivuilla todetaan, että ”luonnon monimuotoisuuden ja elinkelpoisuu-den säilyttäminen on meille tärkeä arvo”. Käy-tännössä suoraan koulun piha-alueeseen liittyy luonnonsuojelullisestikin arvokas lähimetsä. Koulun, maanomistaja UPM-Kymmene Oyj:n ja osin myös Suomen luonnonsuojeluliiton välisis-sä neuvotteluissa sovittiin muutama vuosi sitten, että metsää ei hakata. Alueelle tehtiin lasten kii-peilytelineiksi niin sanottuja lahopuusokkeloja kuolleista puista, mikä oli hieno ja uraauurtava, metsäluonnon monimuotoisuutta ylläpitävä ja lisäävä ratkaisu. Osayleiskaavaluonnoksessa

koulun ja tarkoin vaalitun lähimetsän yhteyttä ja metsän tärkeyttä ei tunnusteta, vaan niiden väliin on linjattu uusi ohjeellinen pääkokoojakatu (VE 2a ja 2b). Se tulee jatkovalmistelussa poistaa kaavasta, sillä se tuhoaisi koulun ja metsän yh-teyden ja haittaisi arvokkaan lähimetsän käyttöä opetukseen ja virkistykseen.

Kiitämme Pirkkalan kuntaa siitä, että kaavan luontoselvityksiä on päätetty (Yhdyskunta-toimialan kaavoitusjohtajan viranhaltijapäätös 19.2.2018, § 4/2018) täydentää muun muassa EU:n luontodirektiivin ja Suomen luonnonsuoje-lulain 49 §:n suojaaman liito-oravan ja viitasam-makon osalta. Mielestämme järkevää olisi vetää osayleiskaava nyt pois valmistelusta selvitysten tulosten valmistumiseen asti ja samalla korjata kaava maakuntakaavan mukaiseksi.

LopuksiKaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnos on nykyisellään maankäyttö- ja rakennuslain vastai-nen sekä maakuntakaavan vastaisuuden (32 §) että yleiskaavan sisältövaatimusten toteutumat-tomuuden (39 §) vuoksi. Esitämme, että Pirkka-lan kunta valmistelee osayleiskaavan kokonaan uudelleen.

15 000 uutta asukasta Toivioon on liian raskas tavoite, ja aluetta tulisi kehittää enemmän luonto- ja virkistysnäkökulmasta. Osayleiskaavaluonnos on myös Tampereen kaupunkiseudunkokonaiskehityksen kannalta vahingollinen, kos-ka se hajottaa kaupunkirakennetta eikä tue jouk-koliikenteen kehittämistavoitteita. Nähdäksem-me Pirkkalaan sopii merkittävä määrä uusiaasukkaita esimerkiksi mahdollisen raitiotien rei-tin varteen, ei Toivion arvokkaisiin metsiin.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää lausunnosta. Maakunta-kaavaan liittyviin mielipiteisiin kaavan laatija viit-taa yleiseen vastaukseen.

115

22. Tampereen Polkupyöräilijät ry

Tampereen polkupyöräilijät ry ilmoittautuu osalli-seksi ja lausuu mielipiteenään seuraavaa: Yleis-kaavoitettava alue on pyöräilyn a j a l a n -kulun kannalta haasteellinen. Kaava-alue sijoittuu osittain maakuntakaavan vastaisesti olemassaolevan kaupunkikudoksen ulkopuolelle hajauttaen yhdyskuntarakennetta. Moottoritie-tasoinen valtatie 3 luo pohjoisessa merkittävän estevaikutuksen, vaikeuttaen yhteyksien raken-tamista sekä Pirkkalan keskustaan että Partolan alueelle. Tampereen puolelle yhteyksien raken-taminen taas on hankalaa mm. rautatien takia. Tavoiteltava asukastiheys on suhteellisen pieni, joten tehokasta joukkoliikennettä vaikea toteut-taa kustannustehokkaasti, ja henkilöautoliiken-teen kulkutapaosuus nousee väistämättä kor-keaksi. Tämä taas helposti johtaa liikenneverkon suunnitteluun moottoriajoneuvojen näkökulmas-ta.

Osayleiskaavan liikennesuunnitelma sisältää haastavista lähtökohdista huolimatta paljon hyviä ratkaisuja pyöräilylle, erityisesti alueen pohjoisosaan. Hyvänä peruslähtökohta on lii-kennesuunnitelmassa esitetty väylien hierarkia: selkeä ja laadukas pääverkosto, jota täydentää alempitasoinen alueverkosto sekä käytännössä tonttikaduista koostuva paikallisverkosto. Liiken-nesuunnitelman katujen tyyppipoikkileikkaukset ovat pyöräilyn tilantarpeen ja erottelun kannalta hyvällä tasolla.

Väylien jatkuvuuden kannalta on tärkeää käydä keskustelua myös Tampereen kaupungin kans-sa, jotta väylät saadaan jatkumaan yhtenäisel-lä tasolla myös kunnan rajan ylityksen jälkeen. Myös yhteyksiä Lakalaivan ja Rautaharkon suuntaan on syytä kehittää yhteistyössä, Laka-laiva on Tampereen kantakaupungin yleiskaa-vassa merkitty uudeksi aluekeskukseksi sekä Rautaharkkoon on suunniteltu uutta rautatien henkilöliikenteen asemaa. Optimaalista olisikin suunnitella aluetta yhtenä kokonaisuutena Tam-

Valtakunnallisesti arvokas kallioalue on merkitty kaavaan ge-merkinnällä. Lisäksi uudella suoje-lualuevarauksella pyritään turvaamaan alueen tärkeimmät luontoarvot. Suojelualuevarauksen lisäksi, turvaamaan tärkein ekologinen yhteys sekä muodostamaan suojavyöhyke, on alueelle lisätty uusi CO2-merkintä, jonka alueella on kai-kissa toiminnoissa otettava huomioon luonnon monimuotoisuus. Osayleiskaavan merkinnät tur-vaavat siten Pirkkalan puolella ekologista jatku-moa myös Peltolammin-Pärrinkosken luonnon-suojelualueen suuntaan.

On hyvä huomioida, että nykytilanteessa alue on suurilta osin talousmetsää ja M-aluetta, joka kaavan vahvistuessa muuttuu V-alueeksi. Kaava pyrkii siten monipuolistamaan nykyisiä talous-metsiä ohjaamalla metsien käyttöä virkistysar-vot, hiilen sidonta ja luonnon monimuotoisuus huomioiden kohti eri-ikäisrakenteista jatkuvaa metsän kasvatusta.

Kaavaa on muutettu siten, että luontoselvityksen kohde 2 (pienialainen lehmusmetsikkö) säilyy. Kohteen 9 turvaamista tarkastellaan tarkemmin asemakaavoituksen yhteydessä, mutta on to-dennäköistä, että sen ominaispiirteet muuttuvat, mikä voi aiheuttaa luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Kohteen suojelustatus ja merkitys on kuitenkin koko osayleiskaava-alueen luonto-arvojen kannalta vähäinen.

Koulun lähimetsä toimii käytännössä oppilaiden välituntialueena, mikä turvataan kaavassa. Kaa-van laatija ymmärtää metsän tärkeyden oppilail-le sekä koulun lähimetsien merkityksen yleisesti. On kuitenkin todettava, että metsän käyttö väli-tuntialueena on heikentänyt Toivion koulun lähi-metsän luonnontilaa, koska käyttö on kuluttanut voimakkaasti metsän kenttä- ja pohjakerrosta.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleisessä vasti-neessa todetut muutokset.

116

pereen kanssa, jolloin se olisi mahdollista kytkeä Tampereen yhdyskuntarakenteeseen saumatto-masti.

Pääverkostolle ainakin liikennesuunnitelman pe-rusteella haetaan korkeaa ja yhtenäistä laatuta-soa koko alueelle. Tiettynä heikkoutena on taas alueverkoston tason väljä määritelmä; joskin alueella tulee varmasti olemaan perustellustikin eri tasoisia alueverkoston osia ja väylien tarkat ratkaisut viime kädessä tehdään asemakaavoi-tuksessa sekä katusuunnittelussa. Nyt pää- ja alueverkosto on merkitty kaavakarttaan samalla merkinnällä, mutta johtuen erilaisista vaatimus-tasoista väylien erottelu pää- ja alueverkoston väyliin olisi syytä tehdä myös kaavakartalla. Eri-tyisesti pääverkoston kaavamerkintä ohjaisi ase-makaavoitusta varaamaan riittävän tilan kyseisil-le jalankulun ja pyöräliikenteen väylille ja siten varmistamaan liikennesuunnitelman ajatusten toteutumisen.

Alueverkostoon liittyen kaavakarttaan on mer-kitty Toivion ja Linnakallion välille tieliikenteen yhteystarve. Sama yhteys on merkitty pyöräilyn alueverkon osaksi. Mielestämme selvintä olisi tieliikenteen yhteystarpeen lisäksi merkitä koh-taan jalankulun ja pyöräliikenteen yhteystarve.

Eniten kehitystarpeita pyöräilyn verkoston suh-teen on kaavan eteläosassa.

Eniten kehitystarpeita pyöräilyn verkoston suh-teen on kaavan eteläosassa. Pohjois-eteläsuun-tainen väylä on liikennesuunnitelmassa määritel-ty alueverkoksi A3-alueesta etelään. Eteläinen A-4 alue on pitkälle tulevaisuuden varausta, mutta mikäli aluetta aletaan kaavoittamaan, on samassa yhteydessä nostettava verkon taso pääverkoksi. Mikäli Lempäälä etenee alueen eteläpuolen kaavoituksessa ja rakentamisessa, on myöskin syytä nostaa väylän taso pääverk-kotasoiseksi. Linjaus itäpuolen teollisuusalueelle palvelee huonosti pyöräilijöitä: asutuksen painopiste on kuitenkin selvästi pohjoisosassa ja nykyinen linjaus tekee turhan mutkan etelään. Vaikuttaa, että on haettu linjausta, joka olisi kompromissi kaikkien alueiden kesken, mutta kannattaa muis-taa, että A-4 alue on pitkälle tulevaisuuden va-rusta ja Lempäälän puolella suunnitelmat tässä vaiheessa avoinna. Mielestämme olisi selvitettä-vä vaihtoehtoja, jotka kytkeytyvät paremmin nyt

117

suunniteltuun pyöräilyn pääverkkoon ja palvelee aikaisemmin rakentuvaa pohjoisosaa. Kenties nykyistä sähkölinjaa voisi hyödyntää pyörätie-verkoston linjauksessa.

Sääksjärven rantaan on kaavoituksessa merkitty uusi uimaranta. Uimaranta olisi syytä olla saavu-tettavissa aluereitti-tasoisella väylällä. Erillinen pyörätie ei välttämättä ole tarpeen, kunhan yh-teys voidaan rakentaa niin, että se lisääntyväs-tä liikenteestä huolimatta koetaan turvalliseksi. Lisäksi olisi syytä linjata aluereitti-tasoinen väyä Lempääläntielle Ratasillantien kautta, koska Lempääläntiellä kulkee alueellinen pyöräilyn pääreitti.

Yllä olevien näkökulmien lisäksi mielestämme tämä yleiskaava vaatii vuoropuhelua sekä Tam-pereen että Lempäälän kanssa, jotta pyöräily-verkko saadaan jatkumaan kuntien rajojen yli tasoltaan riittävänä ja yhtenäisenä.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää lausunnosta.

Osayleiskaava esittää uuden alueen joka liittyy osaksi Pirkkalan taajama-aluetta sekä kaupunki-kudosta; ei hajauta yhdyskunta-rakennetta. Val-tatie 3:n yli ja ali pääsee useasta kohtaa, joten Valtatie 3:n estevaikutus säilyy nykyisellään eikä osayleiskaava muuta olemassaolevaa tilannetta kehätienosalta. Tampereen puolelle myös rauta-tien estevaikutukset ovat osin jo olemassa ja tek-nisesti ratkastavissa . Asukastiehys on joidenkin mielipiteiden mielestä liian tehokas, toisten mie-lestä liian tehoton.

Aluesuunnittelua on tehty joukkoliikenteen ja ke-vyen liikenteen lähtökohdista ja viisas liikkumi-nen mahdollistaen.

Muutokset kaavakartalle: Pyöräilyn pääverkko-merkintää on täsmennetty kaavaehdotukseen.

118

23. Toivion koulun vanhempainyhdistys

Toivion koulun vanhempainyhdistys vaatii, että Toivion alueelle suunniteltu Kaakkois-Pirkkalanosayleiskaavaluonnos on otettava uudelleen suunniteltavaksi, jossa otetaan jo luonnosvai-heessa huomioon vuorovaikutus kuntalaisten ja asukkaiden kanssa. Toivion koulun takaa kulke-vaa tietä ei voi toteuttaa nykyisen suunnitelman mukaan. Myös seutukunnan suunnitelmat kuten raitiovaunun suunniteltu kulkeminen nuolialan-tietä, naistenmatkantieltä Suupalle ja lentoken-tälle on otettava huomioon kun pohditaan mitä alueita rakennetaan ensisijaisesti.

Toivion koulu on määritelty kunnan omasta toi-mesta Pirkkalan luontokouluksi. Suunniteltu kaa-valuonnos sotii räikeästi tätä vastaan. Toivion koulun taakse sijoittuvassa metsässä on erittäin arvokkaita luontokohteita, kutenPyramiittinotko, Pirunkivi, Taaporinvuori sekä Pärrinkoski. Metsässä on myös hyvin monipuo-linen eläimistö. Esimerkiksi Pärrinkoskessa on arvokaloja, joiden olemassaolo on turvattava jat-kossakin.

Toivion koulun oppilaat käyvät metsässä päivit-täin sekä välitunneilla että varsinaisilla oppitun-neilla. Näin opitaan vaalimaan luontoa, jotta met-sistämme olisi iloa virkistys- ja retkeilypaikkana tulevaisuudessakin.

Toivion koulun metsässä on myös erittäin hyvät ja vaihtelevat koko perheen tarpeisiin sopivat maastot lenkkeilyyn, hiihtämiseen ja muuhun retkeilyyn. Metsässä käydään marjastamassa, järjestetään suunnistuskisoja ja hiihtokisojasekä muita aktiviteetteja.

Vastaavaa luontokokonaisuutta ei löydy muualta Pirkkalasta. Olisi erittäin vahingollista jos tämä arvokas luontoaluetuhottaisiin pois kaavaillun tien alta - varsinkin kun Linnakallion teollisuusalueelle kulkemiseen on muitakin vaihtoehtoja; helposti ja vaivatto-masti moottoritietä pitkin. Huomioitavaa on myös

Patamäenkadun ja Pärrinkoskenalkupisteen korkeusero. Ainoastaan louhimalla merkittävä osa metsää pois, saadaan riitävän loiva tie raskaan kaluston käyttöön Linnakalliol-le kulkemiseksi. Louhitut jyrkät seinämät luovat vaaratilanteita koulun oppilaille ja muille metsäs-sä liikkujille - raskaan- ja muun ajoneuvokalus-ton tuomista vaaroista puhumattakaan.

Alustavan suunnitelman mukaista 15000 asu-kasta alueelle ei voida toteuttaa missään suun-nitelmissa.

Toivion metsä tulisi nähdä Pirkkalan ’Nuuksiona’, jonne on lyhyt matka kulkea kestävän kehityksen mukaisesti ilman yksityisautoa. Kaava esittelijöi-den linjauksessa korostettiin lyhyen matkan saa-vutettavuutta, joten kestävänkehityksen mukaisesti myös luonnossa liikku-miseen on päästävä mahdollisimman lyhyen matkan päähän ja tähän tarkoitukseen Toivion metsä on ihanteellinen. Ei ole kestävän kehityk-sen mukaista kaataa olemassa olevaa metsää ja rakentaa tilalle keinotekoinen puisto- tai met-säjäljitelmä.

Kaikkein oleellisinta on että koulun taakse saa-daan mahdollisimman iso yhtenäinen metsä- ja luontoalue.

119

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää lausunnosta. Kaavan laati- ja viittaa yleiseen vastineeseen.

Toivion koulun välituntialue turvataan metsäise- nä. Toivion koulun takainen metsä ja kaava-alu- eesta 53 % on osoitettu virkistysalueeksi, joka on sijaintiinsa nähden valtavan paljon virkistys- aluetta.

Alueen kehittäminen; liikenteen ja luontoarvojen yhteensovittaminen on mahdollista ja asiaa on kaavasuunnittelussa tutkittu tarkoin ja suunnitte- lua on jatkettu osayleiskaavaluonnoksen nähtä- villä olon jälkeen.

Osayleiskaavaehdotuksessa Y-alueen eli uuden alueen koulukeskuksen aluetta on siirretty; ta voitteena on luontokoulun yhteys virkistysalueil le ja virkistys- ja tapahtumapaikkana toimiminen myös koulualueen osalta. Alueen tuleva raken-tuminen ajoittuu arviolta aikavälille 2025-2035 jolloin kouluverkon toteuttamista tulee tarkastella kyseisenä ajankohtana tarkemmin. Tulevaisuu-den oppimisympäristöt ja kouluverkko tuleekin arvioida ja suunnitella yksityiskohtaisemmin ase-makaavatasolla.

Taaporinvuori, hiihtoladut sekä virkitysalueet on turvattu kaavaratkaisulla. Ilman oikeusvaikut- teista yleiskaavaa, metsän säilymistä metsänä ja virkistysalueena ei turvaa mikään. Toivion lähimetsä palvelee lähiasukkaita kävelyetäisyy- dellä, mutta seudullisella virkistysalueella virkis- tysalue tulee olla saavutetavissa myös linja-au- tolla, autolla ja polkupyörällä. Uudet tieyhteydet mahdollistavat seudullisen virkitysalueen saavu- tettavuuden ja virkistysalueen kehittämisen.

Kokoojatietä ei ole suunniteltu raskaan kaluston liikennöintiä varten Sarankulmasta Linnakallion suuntaan vaan liikenneverkon toimivuuden kan- nalta asuinalueilta kohti Tampereen keskustaa, Rautaharkko-Lakalaivan tulevaa henkilöjuna- asemaa, joukkoliikenteen kehittämiskäytävää ja

polkupyöräilyn laatukäytävää varten. Kokooja- katu on myös vanhan Toivion yhteys Pirkkalan taajama-alueen suuntaan. Tavoitteena on, että kouluille ja palveluille on joukkoliikenteen laadu- kas yhteys. Tarkempi tekninen toteutus ja tark-ka sijainti suunnitellaan tarkemman suunnittelun avulla.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleisessä vasti- neessa todetut muutokset.

120

24. Pirkkala-Seura ry

Pirkkala-Seura kiittää mahdollisuudesta osallisen mielipiteeseen. Suunnittelualue on laaja, kaikki-aan noin 720 hehtaaria. Sijainnin, pinta-alan ja palvelutason suhteen alue on lähes verrattavissa Tampereen Hervannan kaupunginosaan. Pirk-kala-Seura katsoo, että kaavaluonnoksessa esi-tetyt ratkaisut mm. infrastruktuurin ja liikenteen ohjauksen suhteen ovat realistisia suunniteltuun 15.000 asukkaan väestömäärään nähden. Seu-ra myös pitää lähtökohtaisesti parempana sitä, että alueen tulevaisuutta tarkastellaan kokonais-valtaisemmin ja pidemmällä aikavälillä (osayleis-kaavassa), kuin useiden, toisistaan irrallisten ns. ”postimerkkiasemakaavojen” kautta. Tarkempi suunnittelu tulee kuitenkin tehdä osa-alueittais-ten asemakaavojen muodossa, jolloin mm. eri osa-alueiden maankäyttö, rakennustehokkuus ja sitä kautta väestötavoitteet tarkentuvat. Seura kuitenkin pitää lähtökohtaisesti luontoystävälli-senä ja ekologisena rakentaa pääväylien tuntu-maan niin, että vältetään pitkiä työ- ja asiointi-matkoja.

Se että ajoneuvoliikenne kiertää Eskolantien ja Patamäenkadun kautta on lähtökohtaisesti hyvä ratkaisu ja suojaa vanhan Toivion läpiajoliiken-teeltä. Samalla kuitenkin eteläisemmän Y/VU alueen ja karttaan merkityn palvelukeskuksen saavutettavuus vanhasta Toiviosta heikentyy muutoin kuin kävellen ja pyöräillen. Toivion kou-lun lähellä asuvien tulee kiertää pohjoisen Esko-lankadun kautta ja ajaa takaisin etelään Patamä-enkadun varren palvelu- ja työpaikka-alueelle ja uuteen yläkouluun. Liikennejärjestely ei myös-kään ratkaise vanhan Toivion sisäistä saattolii-kennettä Toivion koululle.

Kaavassa tulisi tutkia uudelleen, miten mahdol-listetaan moottoriajoneuvoilla liikennöitävä tie-yhteys (ml. ikäihmisten palveluliikenne) vanhan Toivion alueelta uusille kaupallisten ja julkisten palveluiden alueille. Toivion vanhalta alueelta pääsee Patamäenkadulle nykyisin Ruotutien-Ojatien ja Korpitien kautta. Voitaisiinko esimer-

kiksi nämä yhteydet säilyttää myös jatkossa. Haitallisen voimakasta läpiajoliikennettä on mahdollista ehkäistä yksityiskohtaisemmassa asemakaavassa esimerkiksi erilaisilla hidaste-ratkaisuilla (kuten esimerkiksi Tampereen Här-mälässä ja Pispalassa).

Nykyistä laajempi latu- ja polkuverkosto tulee varmistaa alueella. On myös tärkeää, että asu-kaskyselyssä arvokkaiksi kohteiksi mainitut Iso Naistenjärvi, Toivion koulun takainen metsä, Taaporinvuori ja Pirunkivi huomioidaan suunni-teltaessa lähiliikunta- ja virkistysalueita. Pirkkala-Seura pitää hyvänä ratkaisuna sijoittaa kevyen-liikenteen yhteydet tunneliin itä- länsisuuntaisen kokoojakadun alitse, jotta turvallinen ja helppo yhteys Toivon koulun eteläpuolen lähimetsiin säilyy.

Pirkkala-Seura kannattaa Toivion osayleiskaa-van rakennetun kulttuuriympäristön selvityk-sen (26.9.2016) toimintasuosituksia. Toivion arvoalueelle tulisi laatia selkeä rakennus- ja korjaustapaohjeisto sisältäen ohjeet tonttien ympäristönhoidolle. Toivion arvoalueen täyden-nysrakentamisen tulisi olla matalaa ja väljää ja noudattaa ainakin pääpiireteissään vallitsevaa harjakattoista rintamamiestalotyyliä. Kaitalan tilan pihapiirin rakennusten ja selvityksessä in-ventoitujen Sääksjärven rannan tuntumassa si-jaitsevien huviloiden 1900-luvun alun ilme tulisi pääpiirteissään säilyttää ja rakennusten kunnos-tuksessa huomioida kulttuuriperinnearvot. Niin ikään Korven tilan rakennuksia olisi mah-dollisuuksien mukaan hyvä säilyttää muistut-tamassa Pirkkalan agraarisesta historiasta. Korven tilalla on myös henkilöhistoriallista merkitystä, sillä edesmennyt Mannerheim-ristin ritari 125/191 Erkki Matias Korpi (1920-1988) oli syntyjään Korven tilalta ja toimi sen isäntänä vuosina 1965-1982. Tilalle johtava Ritarintie on nimetty Erkki Korven mukaan.

121

Pirkkala-Seura tukee kaavamerkintää: kau-punki- tai kyläkuvallisesti arvokas alue, jonka mukaan ”tilakeskuksen ympärillä tulee säilyttää avointa tilaa, että sen voi hahmottaa tilaan kuu-luvaksi pelloksi”.

Pirkkalan Toivion osayleiskaava-alueen arke-ologisessa inventoinnissa 2015 löydetty kult-tuuriperintökohde: vanha kärrytie 1700-luvun lopulta, olisi myös tärkeää huomioida viimeis-tään asemakaavallisessa tarkastelussa. Tiestä voitaisiin raivata ainakin pieni osa kävelytieksi ja antaa sille historiaan viittaava nimi.

25. Vanhusneuvosto

Vanhusneuvosto antaa 16.2.2018 seuraavan lausunnon Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-luonnokseen, MRL 62 § ja MRA 30 §:

-luonnonsuojelu- ja virkistysalueet, samoin me-luhaitat on tarkoin määriteltävä. Luontoa tulee säästää mahdollisuuksien mukaan, etenkin Toi-vion koulun takana olevaa aluetta.

-kaavassa kasvusuunta Toivioon on järkevä. Asukasmäärä tuntuu suurelta.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää lausunnosta ja viittaa ylei- seen vastineeseen.

Toivion koulun takaa alkaa laajat virkistysalueet, jotka näkyvät osayleiskaavasuunnitelmassa.Virkistysalueita laajennetaan osayleiskaava- ehdotukseen supistamalla asuinaluevarauksia sunnitelmassa osayleiskaavaehdotukseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleisessä vasti- neessa todetut muutokset.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää lausunnosta. Kaavaa eteenpäin suunniteltaessa ja tarkemmassa suunnittelussa voidaan palveluliikenne/pelastus-ajoneuvoliikenne mahdollisesti Toivion vanhan ja uuden asuinalueen välissä ratkaista teknisesti. (ajoesteet, ajokielto muilta kulkuneu- voilta jne). Kirjataan ylös huomiot tarkempaa jatkosuunnit-telu varten. Korven tilan osalta kaavamerkintöjä on muutettu tilakeskuksen säilyttämisen ohella mahdollistamaan A-2 alueen tarkoituksenmukai-nen käyttö.

122

MIELIPITEET

26. Aaltonen Ilkka ja Niinistö Katariina

Olen jo aiemmin lähettänyt palautetta tontillem-me luonnoksessa esitetystä yleisestä uimaran-nasta. Niin sähköpostitse kuin eHaravan kautta.

Haluan nyt kiinnittää huomiota tontilemme ja samoin koko naapurustomme aluelle Majanie-meen merkitystä ”A/V asumisen ja virkistymisen sekoittunut alue”

Tämä A/V alue peittää koko tonttimme. Lukuun-ottamatta sitä aiemmin huommauttamastamani yleisestä uimarannasta.

Me emme ainoastaan omista koko maapohjaa vaan myös vanhan käytännön mukaan osuuden vesialueesta.

Talomme on aikanaan 1940 luvulla rakennettu huvilaksi, kuten myös muut Majaniemen alueen talot.

Minkä lain perusteella voidaan edes luonnostella yksityiselle maa-alueelle julkisia rantoja ja virkis-tysalueita? Suoraan meidän pihaamme?

Koko alue ei ole läpikuljettava tai luontevan ul-koilureitin varrella. Julkisille rannoille on yllin kyllin tilaa niin Sääksjärven muissa rakentamat-tomissa osissa kuin läheisen Peltolammin ympä-ristössä. Peltolammilla on jo kaksijulkista rantaa ja virkistysaluetta aivan kaavas-sa luonnostellun tiheämmän asumisen alueen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi ulkoilureitit Pärrinkoskelta ja Taborin vuorelta kulkevat jo ra-kentamattoman Peltolammin alueelle.

Minulle henkilökohtaisesti jää käsittämättömäk-si kaavaluonnoksen motiivi tonttimme kohdalta. Onko todella tarkoitus tehdä kiusaa yksityiselle maanomistukselle?

Jo luonnoksen olemassa olosta on meille hait-taa. Tonttimme myyntiarvo laskee.Vastustamme jyrkästi esitettyä luonnosta,

Lähetin palautetta jo eHaravan kautta. Haluaisin vielä varmistaa palautteeni perille tulon näin säh-köpostitse.

Tontillemme Majaniemeen Pirkkalaan on merkit-ty kaavaluonnoksessa yleinen uimaranta. Ylei-seen käyttöön merkitty alue alkaisi aivan ranta-saunamme vierestä. Se leikkaa talomme edessä olevan parkkipaikkamme kahtia.Yleinen alue on piirretty n. 10 m päähän etu-ovestamme. Alueen sisään jäävät niin kompos-toiva käymälämme kuin lastemme leikkimökki. Lisäksi nimeen jättämämme ”luonnontila” lehto, jossa pesivät piisami ja ampuhaukka sekävierailevat säännöllisesti Sääksjärvellä pesivä laulujoutsen pariskunta, pikkutikka, käpytikka ja palokärki jää myös yleiselle alueelle.

Sääksjärven pohjukassa on tilaa rakentaa ylei-nen uimaranta, niin ettei se tule aivan pihpiiriim-me. Silloinkin uimaranta olisi suurelta osin omis-tamallamme maa-alueella.

Kaavaluonnos näyttää tehdyn pelkän kartta-pohjan perusteella eikä luonnoksen laatija ole tutustunut alueeseen maastossa. Kutsumme luonnoksesta vastaavat tahot tustumaan maa-alueeseen aivan konkreettisesti. Maa-alueenpinnan muodot ja asuintalomme sijainti tekevät selväksi ensisilmäyksellä kuinka mahdottomaan paikkaan uimaranta on luonnoksessa sijoitettu.

Vastustamme ko luonnosta ja siinä esitettyä ui-marannan sijoittamista jyrkästi.

123

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä.

Ko. uimarannan alue on jo lainvoimaisessa ran- tojen käytön osayleiskaavassa (1992) osoitettu virkitysalueeksi, joten ko. kohtaa ei olla muutet- tu nyt suunnitteilla olevaan Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaan. Alla olevassa kuvassa näkyy lainvoimainen rantojen käytön osayleiskaavan kohta ja rantaan osoitettu virkistysalue.Sääks- järvellä ei ole julkista aluetta (puistoa, leikkipaik- kaa) tai uimarantaa toistaiseksi. Kuitenkin alue tulee kasvamaan väestömääränsä osalta mer- kittävästi tulevaisuuessa A/V alue poistetaan kaavaehdotukseen.

124

27. Andersson Jarmo

Kaavaprosessi ei ole ollut avoin eikä asukkaita ole informoitu 15 000 asukkaan sijoittamisesta Toivion viereen. Myöskään emme ole saaneet vastausta, onko tällaisia pöytäkirjoja edes ole-massa, jossa kyseinen luku on esitetty ja hy-väksytty. Kuntalaisilla ei ole ollut mitään mah-dollisuutta vaikuttaa tai edes, että heitä olisi informoitu kyseisestä suunnitelmasta. Missä on avoimuus? Kaupunkilaistumisen voi kyllä estää, siihen on Pirkkalassakin kunnanhallitus ja kun-nanvaltuusto, ei sen pitäisi olla jokin hyökyaalto, joka vain tulee koko kunnan yli.

Toivion luonnonmetsät on säilytettävä virkistys-käyttöön, siellä on hyvät hiihto- ja ulkoilualueet sekä marjaja sienimetsät. Korkeaa rakentamista on suunniteltu aivan liian lähelle Toivion omako-titaloja.

Jos on ihan pakko rakentaa uusia asuinaluei-ta, niin eikö nk. ratikkareitille ne olisi järkevintä sijoittaa? Emme halua pilvenpiirtäjä-kolhoosia naapuriin. Sitä paitsi, jos noin tiheään rakenne-taan, alueesta tulee Hervantaa muistuttava (to-sin korkempi), paitsi että sinne ei edes mahdu niitä pihoja, joita Hervannassa on. Kuka sinne haluaisi edes muuttaa? Ja jos noin paljon ihmi-siä lisätään nykyisen Pirkkalan asukasmäärään,niin kyllä tarvitaan toinen terveyskeskus, muuta-ma koulu ja muutama päiväkoti lisää. Se tulee aika kalliiksi, onko meillä siihen varaa?

Kehittäkää Pirkkalaa kuntalaisille, älkääkä ra-kennusfimoille. Pormestareita voidaan aina vaih-taa, valtuustonjäseniä voidaan äänestää toisia, älkää pilatko mukavaa pientä kuntaa liian suuril-la hankkeilla.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavoittaja viittaa yleiseen vastineeseen.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan asuinalueil- ta supistetaan; virkistysalueita on 53 % pinta- alasta.

Kaakkois-pirkkalan osayleiskaava vastaa pi- demmän tähtäimen asuinalueiden tarpeeseen Pirkkalan kunnassa; ns. ”ratikkareitti” ja sen tii-vistämainen on tällä hetkellä jo toteutuksessa. Alue on tarkoitus myös rakentua osissa, usean vuosikymmenen aikana.

Aluetehokkuus on mitoitettu hyvin maltilliseksi; Mitoitus on laskennallinen ja tarkka raken- tami-sen määrä ja asukamäärä tarkentuvat asema-kaavoituksen yhteydessä.

Alueelle on osoitettu uusi koulukeskus; asukas- määrän kasvaessa myös verotulot lisääntyvät; samoin rakennusoikeuden ja tonttien myynnistä tulee tuloja jotka käytetään uutisen julkisten pal-velujen rakentamiseen.

Kaavasuunnittelua varten on laadittu kunta ta-loudellisten vaikutusten arviointi (FCG), joka osoittaa että suunnitelma on Pirkkalan kunnalle taloudellisesti kannattava; mm. maanvuokrista ja myynneistä saatavat tulo mahdollistavat uusien julkisten palvelujen ja infrarakentamisen katta- misen.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleisessä vasti- neessa todetut muutokset.

125

28. Andersson Maarit

Kaavaluonnoksen pahimpia ongelmia, jotka on korjattava:

Asukasmäärän kasvutavoite 15 000 asukasta ja rakentamistehokkuus ovat aivan liian suuria. Pirkkalainenlehdestä olen lukenut, että Pirkkala kasvaa Suomen kunnista eniten vuoteen 2040 mennessä. Kenen tavoite tämä on ja miksi? Mitä hyötyä tälläisestä kasvusta on nykyisille tai jopa tuleville kunnan asukkaille? Samassa kirjoituk-sessa todettiin, että hallittu kasvu on Pirkkalan hyvinvoinnin edellytys. Nämä kaksi asiaa ovat mielestäni ristiriidassa keskenään. Samaan ai-kaan ei voi yrittää ennätystä kasvussa ja väittää, että kasvu on hallittua. Liiallinen kasvun havittelu on saanut monen yrityksenkin kaatumaan. Kaa-vassa on esimerkiksi varaus yhdelle yhtenäis-koululle. Miten iso siitä tulisi, koska nykyisessä 19 000 asukkaan Pirkkalassa tarvitaan monta koulua ja rakennusta, jotta kunta voi tarjota mah-dollisuuden koulunkäyntiin kaikille oppivelvol-lisuusikäisille. Liian kiivaalla kasvulla Pirkkala menettää oman erityislaatuisuutensa ja meistä tulee vain yksi kunta kuntien joukossa. Mutta nyt jotkut täällä haluavat voittaa nopeammin kasva-van kunnan tittelin. Vaikka kuntalaiset eivät sitä haluaisikaan.

Osayleiskaavasta on keskusteltava avoimesti ja vuorovaikutteisesti kuntalaisten kanssa. Lähtö-kohtana on oltava alkuperäinen mitoitus 2 500 asukasta. Kunnan edustajilta on kysytty, milloin kunnassa on päätetty 15 000 asukkaan kasvu-tavoitteesta osayleiskaavan alueelle. Vastaus on ollut, että kunnanhallitus valitsi 15 000 asukkaan tavoitteen linjatessaan kaavasuunnittelua loka-kuussa 2016. Kuitenkin kaksi kunnanhallituksen jäsentä on kieltänyt julkisesti, että kunnanhalli-tus olisi linjannut tuolloin tälläistä lukua. Tässä on selvä ristiriita. Olen yrittänyt löytää vastausta syksyn 2016 kunnanhallihtuksen pöytäkirjoista, kuitenkaan siinä vielä onnistumatta. Kuitenkin näin suuresta kasvutavoitteesta ovat kunnallis-vaaliehdokkaat olleet aika hiljaa

kampanjoidessaan ennen kevään 2017 kunta-vaaleja. Ovatko ehdokkaat olleet tietoisia asiasta ja onko asiasta vaiettu tarkoituksella. Demokra-tiassa tämä olisi ollut kuntalaisille reitti vaikuttaa valitessaan, ketä äänestävät. Luulenpa, että avoimuus ja hyvät perustelut olisivat kantaneet pidemmälle kuin nykyinen toiminta. Perusteluiksi ei riitä se, että kunnanhallitus on tehnyt päätök-sen. Tai se, että kaupungistumista ei voi välttää. Meitä kuntalaisia kiinnostaa kuka, koska ja miksi on ensimmäiseksi ehdottanut 15 000 asukasta kaavan alueelle. Ja ketkä sitä ovat kannattaneet ja miksi.

Suurin osa esitetystä rakentamisesta on sijoi-tettu maakuntakaavan virkistysalueille. Samalla tärkeät viheryhteydet niin pohjoiseen kuin ete-lään kaventuvat liian kapeiksi. Maakuntakaavan virkistysalueille ei saa osoittaa rakentamista. Haluavatko pirkkalalaiset, että esimerkiksi Tam-pere ei antaisi arvoa maakuntakaavalle omissa suunnitelmissaan? Tuskin. Mutta Pirkkala ajatte-lee, että meillä on oikeus olla noudattamatta sitä, koska sehän ei ole juridisesti sitova. Toiviolaisina olemme kuitenkin luottaneet siihen, että kunnan päättäjät antaisivat arvoa myös maakuntakaa-valle. Niinkuin myös Tampereen kaupunki. Usein olen ajatellut, että on tämä hienoa, kun muuta-massa minuutissa kotiovelta kävellen voin pääs-tä kuntoilemaan ja virkistymään metsään. Isojen alueiden rakentaminen vaikuttaa myös niihin luontoalueisiin, jotka jätetään rakentamatta. Toi-violaisina ilolla jaamme muiden kanssa näiden metsien virkistyskäytön. Ja toivomme, että ne säilyvät virkistyskäytössä.

Kaikki kokoojakatuvaihtoehdot Keskisentien ja Sarankulman väliltä on poistettava. Nämä kokoo-jakadut ovat ehkä suurin huoleaiheeni. Ne joko tuhoavat jo olemassaolevaa asutusta tai luon-toa. Toivion kadut on aikoinaan rakennettu niin kapeiksi, että niiden viereen on vaikea rakentaa jalka- tai pyörätietä. Viimeksi kun Toivioon raken-nettiin lisää, tilannetta yritettiin korjata rakenta-malla kävelyreittejä. Silti Toiviossa on edelleen osittain käveltävä ja pyöräiltävä samoja katuja

126

29. Bragge Kaisa

Hei,olemme ostaneet kiinteistön 604-412-2-236 Pirkkalan Toiviosta ja muuttaneet Pirkkalaan 5.2.2018. Hakiessamme kiinteistöä Pirkkalasta viehätyimme erityisesti Toivion aluesseen, sen rauhallisuuteen, lapsiystävällisyyteen ja luon-nonläheisyyteen. Tätä ennen meillä oli tiedossa maltillisempi Toivion osayleiskaava, jota pidim-me kohtuullisena ja realistisena. Uusi osayleis-kaavaluonnos julkistettiin päivä sen jälkeen kun meidän tarjous kiinteistöstä oli hyväksytty.

Olen erityisen ihmeissäni siitä, että Pirkkalan kuntalaiset ovat saaneet vastata vuonna 2015nykytilakyselyyn, mutta eivät ole päässeet vai-kuttamaan Toivion kaavatyöhön. Kaupunkiseu-dun rakennesuunnitelmassa on sitouduttu +2 500 asukkaan mitoitukseen, jota olemme pitä-neet maltillisena ja järkevänä. Pirkkalan kunta-laisilla pitäisi olla oikeus luottaa tällaiseen suun-nitelmaan tai vähintäänkin olla vuoropuhelussa kunnan kanssa sekä osana suunnittelutyötä, mikäli voimassaolevasta suunnitelmasta aiotaan poiketa. Pettymys uutena kuntalaisena päätök-sentekoon on ollut suuri, kun voimassaoleviin kaavaluonnoksiin tehdään näin suuria muutok-sia.

Kaavaluonnoksen pahimpina ongelmina ja vä-littömästi uudelleen arvioinnin kohteena on seu-raavat asiat:- asukasmäärän kasvutavoite + 15 000 asukasta ja rakentamistehokkuus ovat aivan liian suuria- osayleiskaavan tavoitteista on keskustelta-va avoimesti ja vuorovaikutteisesti kuntalaisten kanssa. Lähtökohtana on oltava alkuperäinen mitoitus + 2 500 asukasta- koko kunnan kasvutavoitteita ja -alueita on tarkasteltava kokonaisuutena osana strategista yleiskaavaa- suurin osa esitetystä rakentamisesta on sijoi-tettu maakuntakaavan virkistysalueelle. Samalla tärkeätviheryhteydet niin pohjoiseen kuin etelään ka-

autojen kanssa. Uuden alueen yhteydessä mai-nitaan usein, mitenkä se sijaitsee linnuntietä 5 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Itse en ymmärrä, mitä tällä yritetään markkinoida, sil-lä vaikka olen asunut 26 vuotta Toiviossa, niin koskaan en ole voinut kulkemisessa hyödyttää tätä linnuntietä.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavoittaja viittaa yleiseen vastineeseen. Ei aiheuta muita muutoskia kaavakartalle kuin yleisessä vasti-neessa todetut.

127

ventuvat liian kapeiksi. Maakuntakaavan virkis-tysalueille ei saa osoittaa rakentamista- osa asumisesta on osoitettu maakuntakaavan lentomelualueelle vaikka ei saisi- korkeaa rakentamista on merkitty aivan liian lä-helle Toivion omakotitaloja. Tällainen tehokasrakentaminen tulee osoittaa Naistenmatkantien ratikka- ja bussireittien varteen- kaikki kokoojakatuvaihtoehdot Keskisentien ja Sarankulman väliltä on poistettava. Esitetty kokoojakatu vaihtoehto 2 tuhoaisi Toivion luon-tokoulun lähimetsän, suositun virkistysalueen retteineen ja arvokkaine luontokohteineen. Muut kokoojakadun vaihtoehdot toisivat lisää liiken-nettä kapeille asuinkaduille, läpiajoanyky-Toivioon, turvattomuutta, epäviihtyisyyttä ja paljon pakkolunastuksia. Talomme sijaitsee Kor-pitien ja Keskisen tien risteyksessä ja liikenne jo nykyisillä määrillä on kova. Turvallisuus ja rau-hallisuus oli ensisijalla kiinteistön etsinnässäm-me ja uusi rakentaminen vaarantaa merkittävästi näiltä osin tätä kiinteistöä.- Katalankulmalla kokoojakatu on linjattu pihapii-reihin ja arvokkaan ojittamattoman suon yli- Katalankulmalla on kestämättömästi merkitty A/V yksityisten rakennetuille tonteille- Toivion luontohelmi on kunnan tärkein virkistys-alue, jota ei saa uhrata kunnan laajentamiselle, vaan sitä pitää kehittää: Saunapuron luona ei toteudu nykyisin voimassa olevan rantaosayleis-kaavan suojelutavoite jaIso-Makkaran, Saukkolammen ym. luonnon ar-vokohteisiin on esitetty rakentamista- Tampereen rajalle sijoitettu teollisuusalue on liian laaja ja liian lähellä Taaporivuoren helmimil-jöötä.

Toivon suuresti, että viimeistään kaavaprosessin tässä vaiheessa otetaan huomioon kuntalaisten mielipiteet.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavoittaja viittaa yleiseen vastineeseen.

Lainaus:”Pettymys uutena kuntalaisena päätök-sentekoon on ollut suuri, kun voimassaoleviin kaavaluonnoksiin tehdään näin suuria muutok-sia.”

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnos oli ensimmäistä kertaa nähtävillä. Missään ei ole mainittu 2500 asukasta ja kaavan laatija on kertonut, että asukasmäärä tarkentuu suunnitel-man edetessä.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleisessä vasti- neessa todetut muutokset.

128

30. Bragge Sakari

Tuoreena (kuntalainen 5.2.2018 alkaen) Pirkka-lalaisena ja erityisesti Toiviolaisena olen äärim-mäisen pettyneenä lukenut tiedotteita uudesta osayleiskaavasta.

Muutimme perheenä Pirkkalaan, tarkemmin Toi-vioon Korpitielle. Kriteereinä oli lapsille turvalli-nen, hyvän luontosuhteen kehittymisen mahdol-listava, rauhallinen omakotivaltainen alue.

Kiinteistön ostopäätöstä tehdessämme tiedossa oli hillitympi ja realistisilla luvuilla esitelty kaava-luonnos.

Nyt olo on pettyneen ja petetyn välimaastossa.

En minä mutta lapset. Minua ei kiinnosta kiinteis-tömme arvon huononeminen alueen vetovoiman vähentymisen johdosta, mitä suunniteltu raken-taminen väistämättä aiheuttaa, vaan minua kiin-nostaa asia lasten näkökulmasta.Liikenne korostuu näistä suurimpana -eritoten liikennemäärien kasvu. Liikennemäärien kas-vaminen kapeilla ajoradoilla, missä kevytliiken-ne kulkee nyt sujuvasti tien reunassa kuulostaa vaaralliselta.

Myös luontoarvojen tietoinen tallominen saa mi-nut surulliseksi. Kun alueeseen etukäteen per-heenä tutustuimme, emme miettineet etäisyyt-tä lähikauppaan saati suureen automarkettiin, pohdimme lähiliikuntapalveluiden saatavuutta ja oikean metsän saavutettavuutta. Metsässä meil-lä ulkoillaan, opitaan, harrastetaan ja rentoudu-taan, ihmiset ja lemmikit.

Nyt toivon mitä suuremmassa määrin viisautta ja ennenkaikkea arvolatautunutta pohdintaa kaa-van kanssa työskenteleville tahoille.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavoittaja viittaa yleiseen vastineeseen.

”Kiinteistön ostopäätöstä tehdessämme tiedos-sa oli hillitympi ja realistisilla luvuilla esitelty kaa-valuonnos.” Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-luonnos oli ensimmäistä kertaa keväällä 2018 nähtävillä. Kaavaluonnoksen asukasmäärä on tarkentunut kaavasuunnittelun edetessä.

Kaavan laatija korostaa myös rakentamisen suunnitteltua ajankohtaa alkaen 2020-luvun lo-pulta 2030-luvun alusta jatkuen useita vuosi-kymmeniä. Tärkeää on suunnitella alue kokonai-suutena, jotta liikenneverkko ja palvelut olisivat optimaalisesti suunniteltuja.

Kiinteistön arvo ei parempien palvelujen ja jouk- koliikenteen paranemisen myötä tule ainakaan laskemaan.

Luontoarvot on suunnittelualueelta kartoitet- tu ja osoitettu luo-merkinnöin kaavakartalle. Luonto-arvoja ei ole tallottu vaan niitä vaalitaan niin, että ne säilysivät tulevillekin sukupolville. Osayleis-kaava ja sen merkinnät turvaavat tämän.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleisessä vasti- neessa todetut muutokset.

129

31. Brander Hillevi ja Halonen Heikki

MIELIPIDE / VETOOMUS liittyen Kaakkois-Pirk-kalan osayleiskaavaluonnokseen

Meillä on Ruotutien päässä kaksi vierekkäistä tonttia, varsinainen asuintontti (Aronen 604-412-0002-0098-K) ja pieni metsäinen tontti (Hillberg 604-410-0003-0240-U). Näistä jälkimmäisen os-timme pelkästään oman asumisviihtyvyytemme vuoksi eikä tonttia ole koskaan edes ajateltu ra-kentamis- tai myymistarkoituksessa.Tontti on meille pieni pala metsää, luontoa ja sen merkitys vuosien myötä on vain kasvanut, kun olemme joutuneet luopumaan suuresta harras-tuksestamme, Lapin vaelluksista. Tontin ylänur-kassa, jyrkänteen reunalla,kotamme takana on meille hyvin merkitykselli-nen ”taukopaikka” siellä sijaitsevan suuren siirto-lohkareen kupeessa.

Kaavaluonnoksessa on esitetty kevyen liiken-teen teiden tekemistä näiden tonttien vaiheilta.

Asumisviihtyvyys, koti ja piha ovat ihmiselämän yksi suurimpia asioita, myös taloudellisesti, joten pyydän että tämä otetaan huomioon kun kaa-vaan merkityt, meidän ”metsätonttimme” halki piirretyt kevyen liikenteen väylät saavat lopulli-sen linjauksen. Pyyntömme on, että tontit sääs-tyvät. Asumisviihtyvyytemme merkitys on vain kasvanut toiselle meistä puhjenneen epilepsian myötä; stressitön elämä on yksi edellytys koh-tauksettomuudelle.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta.

Yleiskaavaa suunnitellaan yleispiirteisellä tasolla katsomatta maanomistusrajoja. Toivion vanhan rakenteen ja uuden rakenteen väliin osoitettu ns. purskurivyöhyke asukkaiden toiveesta ja kevyen liikenteen reitit tarkentuvat tarkemmissa suunni-telmissa ja asemakaavoitusvaiheessa. Ei aiheu-ta muutoksia kaavakartalle.

130

32. Brander Hillevi

Asia: MIELIPIDE Kaakkois-Pirkkalan osayleis-kaavaluonnoksesta

Kaavaprosessi ei ole ollut avoin ja vuorovai-kutteinen, tavoitteet on aseteltu osallisilta sa-lassa

Kuntalaisena minun olisi pitänyt voida luottaa siihen, että meillä asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa ympäristömme suunnitteluun. Kaava-luonnoksen valmistelu on kuitenkin tapahtunut salassa ilman vuorovaikutusta, osallistumista ja keskustelua.

Kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040 kunta sitoutuu +2500 asukkaan mitoitukseen. OAS:ssä luvataan, että ”Maankäytön suunnitte-lussa toimitaan avoimesti ja vuorovaikutteisesti”. Nyt on toimittu toisin ja avoin vuorovaikutus on jäänyt toteutumatta.

Kaavaluonnoksen pahimmat ongelmat, jotka on korjattava

Asukasmäärä ja rakennustehokkuus

Asukasmäärän kasvutavoite +15000 asukasta ja alueelle suunniteltu rakentamistehokkuus ovat aivan liian suuria. Lähtökohta pitää olla alkupe-räinen +2500 asukasta. Nykyisen Toivion viereen rakennettavat talotyypit on valittava kunnioittaen vanhaa, omaleimaista, omakotityyppistä Toivi-ota. Välittömään läheisyyteen on rakennettava omakotitaloja, siitä eteenpäin rivitaloja. Kerros-talot eivät sovi alueelle, ne kuuluvat Naistenmat-kantien ratikka- ja bussireitin varteen.

Maakuntakaava

Suurin osa kaavaluonnoksen rakentamisesta on sijoitettu maakuntakaavan virkistysalueille; mo-nellakin tapaa tärkeät viheryhteydet sekä poh-joiseen että etelään muodostuvat liian kapeiksi. Maakuntakaavan virkistysalueille ei saa osoittaa

rakentamista. Asumisesta osa on myös osoitet-tu maakuntakaavan lentomelualueelle, vaikka ei saisi.

Kevyen liikenteen reitit

Nykyisen Toivion alueelle on merkitty useita uusia kevyen liikenteen reittejä niin, että ne to-teutuessaan tarkoittavat pakkolunastuksia ja kulkuväylien sijaintia aivan nykyisten talojen pi-hapiiriin. Näitä väyliä ei tarvita.

Nykyisen Toivion ja uuden alueen rajalle on mer-kitty myös uusia kevyen liikenteen reittejä. Nämä reitit on kaavailtu alueelle, jossa maastossa on suuret korkeuserot. Reitit on merkitty kulkemaan meidän yksityisen tonttimme (604-410-0003-0240) läpi. Myös viheryhteystarve on merkitty meidän yksityiselle tontillemme. Tästä asiasta olen jo lähettänyt vetoomuksen tammikuussa. Tässä tämä vielä mielipiteenäni:

Meillä on Ruotutien päässä kaksi vierekkäistä tonttia, varsinainen asuintontti (604-412-0002-0098) ja pieni metsäinen tontti (604-410-0003-0240). Näistä jälkimmäisen ostimme pelkästään oman asumisviihtyvyytemme vuoksi eikä tonttia ole koskaan edes ajateltu rakentamis- tai myy-mistarkoituksessa. Tontti on meille pieni pala metsää, luontoa ja sen merkitys vuosien myötä on vain kasvanut, kun olemme joutuneet luopu-maan suuresta harrastuksestamme, Lapin vael-luksista. Tontin ylänurkassa, jyrkänteen reunalla, kotamme takana on meille hyvin merkitykselli-nen ”taukopaikka” siellä sijaitsevan suuren siirto-lohkareen kupeessa.

Kaavaluonnoksessa on esitetty kevyen liiken-teen teiden tekemistä näiden tonttien vaiheilta.

Asumisviihtyvyys, koti ja piha ovat ihmiselämän yksi suurimpia asioita, myös taloudellisesti, joten pyydän että tämä otetaan huomioon kun kaa-vaan merkityt, meidän ”metsätonttimme” halki piirretyt kevyen liikenteen väylät saavat lopulli-sen linjauksen. Pyyntömme on, että tontit sääs-

131

tyvät. Asumisviihtyvyytemme merkitys on vain kasvanut toiselle meistä puhjenneen epilepsian myötä; stressitön elämä on yksi edellytys koh-tauksettomuudelle.

Kokoojakadut

Keskisentien ja Sarankulman välille on merkitty kokoojakatuja, ne on poistettava. Esitetty ko-koojakadun vaihtoehto 2 tuhoaisi Toivion luon-tokoulun lähimetsän, suositun virkistysalueen reitteineen ja arvokkaine luontokohteineen. Muut kokoojakadun vaihtoehdot toisivat lisää liiken-nettä kapeille asuinkaduille, läpiajoa nyky-Toivioon, turvattomuutta, epäviihtyisyyttä ja pal-jon pakkolunastuksia.

Kaitalankulma

Kaitalankulman kokoojakatu on linjattu pihapii-reihin ja arvokkaan ojittamattoman suon yli. Kai-talankulmalla on myös kestämättömästi merkitty A/V yksityisten rakennetuille tonteille.

Toivion metsät ja luontohelmet

Toivion alueen metsissä sijaitsevat kunnan tär-keimmät virkistysalueet, niitä ei saa uhata, vaan niitä pitää kehittää.Saunapuron luona ei toteudu nykyisin voimassa olevan rantaosayleiskaavan suojelutavoite. Iso-Makkaran, Saukkolammen ym. Toivion luonnon arvokohteisiin on esitetty rakentamista. Tampereen rajalle sijoitettu teollisuusalueen on liian laaja ja liian lähellä Taaporinvuoren helmi-miljöötä.

Metsän, luonnon ja luonnon monimuotoisuuden merkitys on suuri. Toteutuessaan kaava tuhoaisi meiltä asukkailta mahdollisuuden nauttia lähi-metsästä, sen virkistysvaikutuksesta ja liikun-nasta luonnon keskellä. Henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin kannalta lähellä, ilman autoa saa-vutettavissa olevalla metsällä on suuri merkitys.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei-seen vastineeseen kohdissa asukasmäärä ja rakennustehokkuus, maakuntakaava, kokooja-kadut, Kaitalankulma ja Toivion metsät ja luonto-helmet. sekä vastineeseen nro 31. Uudet kevy-en liikenteen reitit suunnitellaan ja niiden sijainti suunnitellaan tarkemmassa suunnittelussa. Ai-heuttaa yleisessä vastineessa esitetyt muutok-set kaavakartalle.

132

33. Elo Maria

Kaavaluonnos tulee palauttaa uudelleen arvi-oitavaksi, koska siinä on liian monta heikkoa ja huonosti suunniteltua kohtaa. Kaavan arvi-oitu asukasmäärä (N. 15000) on aivan liian iso ja luonnos on jouduttu tekemään liian kiirreellä. Lisäksi kaavassa ollaan tuhoamassa arvokkaita luontokohteita ja erityisesti koululaisille tärkeää koulun takametsää. Kaavan pohjana on käytetty kuntalaisille syksyllä 2015 tehtyä kyselyä ja tä-män kyselyn tuloksia ollaan tulkittu kyseenalai-sesti.

Pirkkalan kunnan kasvutavoitteeksi on asetettu 250 asukasta/vuosi. 30:llä vuodella kerrottuna se on 7500 asukasta. Kaava ylittää tämän kas-vutavoitteen reilusti.Pirkkalan kunnan maapoliittisessa ohjelmas-sa mainitaan, että tehokas rakentaminen tulee osoittaa Naistenmatkantien varteen. Tämä alue on kaukana Naistenmatkantiestä. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 kasvutavoite Pirkan-maalle vuoteen 2040 mennessä on 120000asukasta. Tästä 15000 asukasta on Pirkanmaan pinta-alaltaan pienimmälle kunnalle liikaa.

Kahdenkeskeisessä tapaamisessa Paullina Pel-konen sanoi, että kaava on jouduttu laatimaan kiireellä ja sen takia lentomelualue on väärin merkattu luonnokseen. Rakentamista on osoitet-tu myös maakuntakaavan virkistysalueille.

Kaava-alueella on monta tärkeää luonto- ja vir-kistyskohdetta. Näistä tärkeimpänä on koulun takainen metsä. Erityisesti Vihreän lipun koululle on tärkeää, että suora, esteetön yhteys metsään säilyy. Yhtä tärkeää on koululaisten pääsy väli-tunneilla metsään. Hiihtoladut ovat tärkeitä Toivi-on asukkaille, koululaisille sekä urheiluseuroille. On olennaista, että laduille päästään suoraan koulun pihasta ilman tien ylitystä tai alitusta. Var-sinkin 2 km:n latu on mieleinenperheille sekä pienille koululaisille mukavan maaston takia. Kaava-alueella on myös arvokasSaukkolammin alue sekä Taaporinvuori, jonka

Suomen luonnonsuojeluliitto on valinnut Suomi 100 luontohelmien joukkoon.

Vuonna 2015 tehdyssä kyselyssä toivoimme, että Korpitien liikenne ei lisääntyisi. Vastaukset on tulkittu niin, että koulun taakse liikennettä voi-si laittaa. Emme todellakaan osanneet kyselyssä toivoa, että liikennettä ei saisi myökskään osoit-taa koulun taakse. Viestimme oli, että Toivion läpi ei tulisi ollenkaan autoliikennettä uudelle alueel-le eikä liikenne lisääntyisi koulun ympäristössä (millään puolella koulua). Kerroimme kyselyssä myös, että yläkoulu on huonosti saavutettavissa. Te tulkitsitte viestin niin, ettähaluaisimme koulun lähemmäs. Me tarkoitimme, että yhteyksiä pitää parantaa Suupalle ja Nuoli-alaan.

Luettelimme tärkeimmiksi paikoiksi Iso-Nais-tenjärven, Taaporinvuoren ja koulun takaisen metsän. Kaavan tuloksena kaikki nämä ollaan ainakin jossain määrin tuhoamassa. Toiveemme oli, että AINAKIN nämä kohteet säilytetään en-tisellään, rakentamattomina, luonnonmukaisina retkikohteina ja lasten leikkipaikkoina.

Lueteltujen epäkohtien seurauksena toivon, että vastuulliset kunnan virkamiehet palauttavatkaavaluonnoksen ja supistavat aluetta niin, että alue saadaan väkimäärältään niin pieneksi, että koulun takametsään kaavailtua kokoojakatua ei tarvita .Lopuksi haluaisin vielä vastaukset seuraaviin ky-symyksiin:1. Kuka Pirkkalassa haluaa näin paljon kasvua seuraavien vuosikymmenten aikana?2. Haluaako Pirkkala profiloitua kuntana, joka tu-hoaa Vihreän lipun koululle tärkeän välituntimet-sän?3. Missä on Pirkkalan keskusta, jos kaava toteu-tuu näin isona? Ja miten silloin käy Suupan pal-velujen?4. Onko syksyn 2015 kyselyn tuloksia tulkittu mielestänne reilusti?

133

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta. Kaavoittaja viittaa maakuntakaavaan ja asukasmäärään liit-tyen yleiseen vastineeseen.

Virkityspolut ja ladut säilyvät; myös 2 km:n latu on virkitysalueella suunnitelmassa. Taaporin- vuori ja sen lähialueet on osoitettu virkitysalu- eeksi kaavakartalla.

Kaava on suunniteltu huomioiden lainsäädäntö, tavoitteet, alueen mahdollistamat potentiaaliset asuinalueet sekä kestävän kehityksen kriteerit. Kokonaisuuden luominen tarkoittaa aina jossain asiassa kompromisseja, jotta hyvää yhdyskun- tarakennetta pystytään luomaan. Kaikkia toivei- ta ei pystytä toteuttamaan. Jos toivotaan että Korpitielle ei osoiteta lisää liikennettä, liikenne pitää ohjata muualta kuin Korpitieltä. Liikenne- suunnittelu mahdollistaa myös paremmat yhte- ydet Suupalle ja Nuolialaan- ja myös osoittaa yläkoulun lähelle Toivion vanhaa asuinaluetta.Tässä saavutettavuus sekä julkiset palvelut pa-ranevat. Jotta julkisia palveluja ja teitä pys- tytään rakentamaan, ja joukkoliikennettä ke- hittämään, tarkoittaa tämä tiivistä ja tehokasta rakennetta joka mahdollistaa kehityksen.

Iso-Naistenjärvi, Taaporinvuori ja koulun välitun- ti metsä säilytetään. Uusi koulukeskus siirretään niin, että se mahdollistaa suoran luontoyhtey- den virkitysalueelle. Tavoitteena on mahdollistaa myös uudesta koulukeskuksesta luontokoulu.

1. Kasvu on Pirkkalan kunnan määriteltävissä. Suunnitelma antaa mahdollisuuden pitkäjän- teiseen ja suunnitelmalliseen alueen kehittämi- seen kestävän kehityksen kriteerit huomioiden.

2. Pirkkala on kestävän kehityksen edelläkävijä joka haluaa kasvaa ja kehittyä kestävän kehi- tyksen kriteerien mukaisesti.

3. Pirkkalan keskusta sijaitsee Suupalla.

4. Kaikki asukkaiden eniten tärkeäksi merkitse-mät kohteet on huomioitu kaavasuunnitelmassa; koulun saattoliikenteeseen ja liikenteen rauhoit- tamiseen on kiinnitetty huomioita.

134

34. Färm Meeri ja Jorma

Palaute koskee Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaa-va luonnosta.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnos ei ole suotuisa Toivion osalta, sillä kaavassa rakennus-suunnitelma on moninkertaistunut alun esitettyi-hin asukasmääriin. Miten voi olla mahdollista, tai oikeastaan, kaikkihan nykypäivänä voi olla mah-dollista, tässäkin tapauksessakaava rikkoo maakuntakaavaan merkityn virkis-tys ja lentomelualueen.

Ovatko luottamushenkilöt nykyisissä asemis-saan, välinpitämättömiä, vai kädettömiä otta-maan asioita niin kuin ne ovat heille oikeasti esitetty. Puhumattakaan, että asioissa huomioi-taisiin kuntalaisten kannalta vaihtoehto joka olisi myös heitä tyydyttävä, samoin olisi asiat huomi-oitu jo aiemmin esitettyyn Kaupunkiseudun ra-kennussuunnitelmaan.

Valtava on väkimäärä, joka uuden osayleiskaa-van mukaan sijoitettaisiin kunnan luonnoksessasuunnittelemaan paikkaan. Miten se voisi edes toteutuakaan kun kaupunkiseudun rakennus-suunnitelmassa v.2040 on esitetty kunnan si-toutumaan 2500 asukkaan mitoitukseen. Nyt suunnitelmassa on kuitenkin 15000 asukkaan ”mitoitus”.

Toivion koulu valmistui v. 1958 ja on kasvanut valtavaksi kouluksi niistä ajoista. Alusta asti on koulussa pidetty kunniassa luontoarvoja, joiden vuoksi Taaporinvuoren luontohelmi on enem-män kuin tarpeellista säilyttää. Toivion koulu on saanut tästä tunnustuksena myös Vihreän lipun. Tällaista luontotoimintaa ei voi harjoittaa muuten kuin sijaisemalla lähellä vapaata luontoa. Tänä päivänä kunnioitus luontoa kohtaan onhäviämässä ja nimenomaan rahan ahneuden tieltä, mikä tässäkin on nähtävissä.

Nykytyylille on myös enemmän kuin olennaista, ei yksin kunnassa, vaan myös korkeimmilla ta-

hoilla tehdyillä päätöksillä, että asioiden salailu koetaan niin, että asioita koskevien henkilöiden ei tarvitse tietää mitään, eikä heiltä myöskään mitään kysytä. Tästä kertoo erään poliitikon lau-sahdus :” Ei kansa tiedä, eikä kansan tarvitse-kaan tietää.”

Valmiit päätökset esitetään siten, niin kuin ne olisivat yhteisesti sovittuja. Kuitenkin päättäjät kunnassamme ovat henkilöitä, jotka me kunta-laiset olemme sinne äänestäneet. Näinollen heil-tä odotetaan myös asioiden katsomista, ei vaan kunnan oman edun, vaan nimenomaan myös äänestäjän näkökulmasta. Näinkö demokratia, jonka perusajatuksena on kansan tahdon nou-dattaminen, toteutuuko tämä meidän kunnas-samme?

Jos toiminta päättäjien taholta ei ole rehellistä ja avointa ja läpinäkyvää, ei voida todellakaan olet-taa että asiat päätyisivät molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei-seen vastineeseen. Kaavasuunnittelussa on menetelty maankäyttö- ja rakennuslain mää- rittelemän vuorovaikutusprosessin mukaisesti. Osayleiskaavaluonnos ja siihen liittyvä kuule- meinen on osa kaikille avointa ja vuorovaikut- teista prosessia. Ei aiheuta muutoksia kaava- kartalle.

135

35. Hakkola Aino ja Aapo

Olemme Toivion koulun entisiä oppilaita ja ym-päristöraatilaisia. Toivion koulussa metsä,luonto ja sen monimuotoisuuden säilyttäminen ovat tärkeitä arvoja. Jo vuonna 2004 Toivionkoulu sai pysyvän käyttöoikeuden koulujen ym-päristöohjelman Vihreään lippuun, vuonna2006 sille myönnettiin Pirkanmaan ensimmäinen Okka-säätiön ympäristösertifikaatti javuonna 2010 Suomen ensimmäinen oppilaitos-ten kestävän kehityksen sertifikaatti. Vuosina2012-2013 Toivion koulu oli mukana Suomen luonnonsuojeluliiton koordinoimassa Koulumet-sä-hankkeessa. Hankkeen tarkoituksena on ollut turvata koulujen ja päiväkotien lähimetsiä, joilla on ympäristökasvatuksen kannalta merkittäviä sosiaalisia arvoja sekä luonto- ja virkistysarvo-ja. Tuolloin koulun takaisen metsän omistava metsäyhtiö UPM sitoutui siihen, ettei välittömästi koulun takaisessa metsikössä suoriteta suuria hakkuita. Lisäksi koulumetsähankkeen puitteis-sa rakennettiin metsän lahopuista lahopuusok-keloita koululaisten käyttöön.

Kun uutta koulurakennusta suunniteltiin ja ra-kennettiin 2012, haluttiin koulun juhlasaliin jakirjastoon isot ikkunat metsään päin. Tämä ker-too koulun arvoista, koulun takainen lähimetsä on koululle ja oppilaille mittaamattoman tärkeä ja arvokas. Siellä oppilaat leikkivät välituntisin, rakentelevat majoja, siellä hiihdetään, suunnis-tetaan ja retkeillään. Metsääkäytetään opetuksessa hyväksi monissa aineis-sa.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnoksessa koulun taakse suunniteltu kokoojakatu tuhoaisi tämän tärkeän yhteyden metsään, lisäisi liiken-nettä koulun ympärillä ja toisi turvattomuutta koulun ympäristöön.

Kaavan laatijan vastine:Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei-seen vastineeseen. Ei aiheuta muutoksia kaava-kartalle.

36. Hakkola Sari

Kaavaprosessin eteneminen ei ole ollut avointa ja vuorovaikutteista. Kaavaprosessi alkoi vuonna 2015, kun asukkaille esitettiin suunnitelma noin 2500 hengen pientalovaltaisesta alueesta Toivion kylkeen. Tästä tuli nettiin eHarava-kysely, johon vastauksia saatiin 122 kappaletta. Seuraavas-sa vaiheessa lokakuussa 2016 kunnanhallitus sai eteensä kolme vaihtoehtoista kaavaluonnos-ta, joissa kussakin sekä itse alueen sijainti että kokoluokka oli aivan erilainen kuin tämä alkupe-räinen, asukkaille esitetty. Kuka tai mikä taho sitten päätti tästä kaava-alueen koosta ja asu-kasmäärästä, tämä on jäänyt useista kyselyistä huolimatta selvittämättä asukkaille. Mikäli sekä alue että arvioitu asukasmäärä muuttuvat kes-ken suunnittelun näin merkittävästi, olisi suunnit-telu aloitettava alusta, niin että asukkaat ja osalli-set pääsisivät aidosti vaikuttamaan ja kertomaan mielipiteensä. Nyt kaavaprosessi ei ole kulkenut millään muotoa avoimesti ja vuorovaikutteisesti, lain hengen tai kirjaimen mukaisesti. Kuntalai-silla ei ole ollut aidosti mahdollisuutta vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun. Alkuperäisen eHa-rava-kyselyn vastauksia on käytetty kaavaluon-noksessa väittäen, että asukkaita on kuunneltu, vaikka alue ja rakentamistehokkuus ovat ko. ky-selyssä olleet täysin erilaiset. Alkuperäinen pie-nemmän tehokkuuden suunnitelma (2500 hen-gen pientalovaltainen alue) ei kyselyssä saanut suurta vastustusta, koska tällaisen alueen ra-kentaminen olisi ollut mahdollista suorittaa luon-toarvoja kunnioittaen. Nykyinen kaavaluonnos on asukasmäärältään ja rakentamistehokkuu-deltaan aivan liian suuri, liian paljon luontoarvoil-taan merkittäviä paikkoja menetetään lopullises-ti.

Kokoojakadun sijainti Toivion koulun takana on erittäin huono. Toivion osayleiskaavan luontosel-vityksessä (16.9.2016) sanotaan mm. seuraa-vaa: ”Merkittävin luonnonarvoalue selvitysalu-eella on Taaporinvuori-Myllyvuori ja sen liepeillä sijaitsevat lehmusmetsiköt, lehtokuviot sekä Sau-konoja ja Saukkolammi. Myös selvitysalueen

136

tärkein lepakkoalue sijoittuu Taaporinvuoren-Myllyvuoren alueelle. Tämä aluekokonaisuus on suositeltavaa säästää rakentamattomana ja käsitellä alueen metsiä puustoa ja kasvillisuutta säästävin menetelmin.” Leveän kokoojakadun sijoittaminen tämän luonnonarvoiltaan erittäin merkittävän alueen välittömään läheisyyteen ja osin päälle on täysin kestämätön. Myös muut ko-koojakatuvaihtoehdot ovat huonoja, toisivat lisää liikennettä nykyisen Toivion alueelle ja vaatisivat hankalia pakkolunastuksia. Alueen asukasmää-rä tulisi suunnitella sellaiseksi, ettei uusia kokoo-jakatuja tarvita.

Metsän arvo virkistyskäytössä: Taaporinvuoren alue on vuonna 2017 valittu yhdeksi Suomen sadasta luontohelmestä. Taaporinvuoren-Iso Naistenjärven alue on Pirkkalassa tärkeä luonto-kohde. Alue on erittäin vilkkaassa ulkoilu- ja vir-kistyskäytössä. Alueen polkuja käyttää päivittäin suuri joukko luonnossa liikkujia, alueelle tullaan lähistöltä ja kauempaakin Pirkkalasta ja Tampe-reelta. Alueen polkujen vilkkaasta käytöstä ker-too niiden kuluneisuus ja se, että lähes kaikki polut pysyvät auki ja kuljettuina myös läpi talven. Alueen polkuverkosto jatkuu esimerkiksi Pirk-kalan suuntaan Kurikkakalliolle ja Lempäälän suuntaan mm. Birgitan polun reiteille. Alueella on luontoselvityksissä todettu olevan mm. arvokas-ta vanhaa metsää, valtakunnallisesti merkittävä kallioalue ja uhanalaisia lajeja. Rakennettaes-sa kaavaehdotuksen mukaisella tehokkuudella, viheralueet jäävät liian pieniksi ja niitä yhdistä-vät käytävät liian kapeiksi. Tämä metsien pirs-taloiminen tuhoaisi alueen arvon laajemmassa virkistyskäytössä. Lisäksi suuri osa kaavaluon-noksessa esitetystä rakentamisesta on osoitettu maakuntakaavassa virkistysalueeksi merkityillä alueille. Kaavaluonnoksessa on asutusta suun-niteltu virheellisesti myös lentomelualueelle. On todella sääli, ettei omassa kunnassa osata ar-vostaa näitä merkittäviä laajoja metsäalueita, joi-den arvoa retkeily- ja virkistyskäytössä voidaan verrata mm. Tampereen puolella Kaupin aluee-seen.

Tiiviin ja tehokkaan rakentamien alue tulisi Pirk-kalassa suunnata Naistenmatkantien varteen ja lähemmäs kuntakeskusta ja jättää tilaa myös metsille.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei-seen vastineeseen.

Kaavasuunnittelussa on menetelty maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemän vuorovaikutus-prosessin mukaisesti. Osayleiskaavaluonnos ja siihen liittyvä kuuleminen on osa kaikille avointa ja vuorovaikutteista prosessia. Aiheuttaa yleises-sä vastineessa esitetyt muutokset kaavakartalle.

137

37. Halonen Heikki

Kaavaprosessin laadinta ei ole ollut avoin ja vuo-rovaikutteinen kuten tulisi tehdä, vaan tavoitteet ovat asetetut salassa asian osaisilta. Kaavaluon-noksen korjausta vaativia ongelmia ovat:1. Asukasmäärän kasvattaminen 2500 - 15000 on epäreallistinen, sitä ei kestä Pirkkalan talous, eikä luonnonvarat. Asia saatettava realistisel-le tasolle. On suhteutettava asukasmäärä koko kunnan kasvutavotteisiin.

2. Suurin osa esitetystä rakentamisesta on sijoi-tettu maakuntakaavan tarkoittamalle viher/virkis-tysalueelle, jollekka ei saa osoittaa rakentamista. Osa asumisesta on osoitettu maakunta kaavan lentomelualueelle, johonka ei saisi niin ikään si-joittaa rakentamista. Lisäksi lentomelualueelle, joka seki on ilmeisesti merkitty todellista pienem-mäksi. Mainittu melualue tulee todennäköisesti kasvamaan tulevaisuudessa, jota ei ole lainkaan huomioitu esityksessä.

3. Kokoojakatuesitykset Keskisentien ja Saran-kulman välillä on täysin tuomittavia. Eteläinen vaihtoehto katkaisisii toivion luontokoulun yhte-yden lähimetsään sekä Taaporinvuorelle. Vaito-ehto vaatisi myöskin Taaporinvuoren pohjoisrin-teen louhimista tien mahduttamiseksi kyseiseen paikkaan. Pohjoinen vaihtoehto kulkisi useiden omakotitalojen tonttien kautta tuhoten näiden ih-misten vuosia kestäneen uurastuksen ja säästä-misen. Kohtuuton vaatimus.

4. Toivion metsät järvineen ja soineen ovat toivi-olaisten tärkeä virkistysalue, siellä käyvät myös-kin muiden alueiden ihmiset lenkkeilemässä, Tamperetta myöden. Nämä tärkeät virkistysalu-eet pitää ehdottomasti säilyttää rakentamatto-mina, olisi päinvastoi suotavaa näiden alueiden varovaista kehittämistä ulkoilumielessä.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen. 3.

Kokoojakatuverkkoa on muotoiltu uudelleen yleiskaavaehdotukseen. Kokoojakadulle Saran-kulmaan suuntaan on esitetty uusi maastokäytä-vä kauemmas koulun tontista.

Aiheutta yleisessä vastineessa esitetyt muutok- set kaavakartalle.

138

lisi keskittyä alueille, joilla on entuudestaan jo maankäyttöä, esim. vanhoille pelloille. Muutoin-kin rakentamista tulisi keskittää nykyisen jouk-koliikenneväylän varteen. Rakentamista metsä-alueille tulisi välttää. Tämä koskee laajemminkin Pirkkalan ja Lempäälän välistä isohkoa metsä-aluetta ja sinne suunniteltuja tie- ja ratahankkei-ta. Nykyiset virkistysmetsät tulee säilyttää tule-ville polville.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen. Aiheuttaa yleisessä vasti- neessa esitetyt muutokset kaavakartalle.

38. Hietikko Henna

Toivion koulun sijainti metsän laidassa on ainut-laatuinen ja koulun lähimetsä täytyy ehdotto-masti säilyttää. Koulun entisenä oppilaana pidän koulun metsää erittäin suuressa arvossa. Väli-tunneilla metsään rakennettiin majoja ja piilou-duttiin leikittäessä pistettä. Metsään sai mennä niin kauas kuin koulun kellot kuuluivat.Harvalla koululla on näin suurta välituntipihaa. Liikuntatunneilla sai hiihtää ja suunnistaa erin-omaisissa lähimaastoissa. Metsää käytettiin myös opetuksessa hyödyksi. Sieltä käytiin etsi-mässä kasveja, sieniä, marjoja tai maasta ötö-köitä.

Jos kaavaluonnoksen mukainen kokoojakatu to-teutuu, niin koulun lähimetsää ei enää ole. Toi-vion koulu ei ole enää metsän laidassa, vaan ympäröity teillä joka suunnasta. Luontokoulun toimintaedellytykset kapenevat huomattavasti.

Toivion takametsät koululta Taaporinvuorelle ja Saukonvuorelle sekä edelleen Iso-Naistenjärvel-le ja Haikanvuorelle ovat tärkeitä lähivirkistysalu-eita. Kaavaluonnoksen mukaan näistä alueista katoaisi valtaosa. Alueella risteilee laaja polku-verkosto. Nykyisten toiviolaisten matka metsän virkistyspoluille pitenee huomattavasti, jos van-hat virkistysmetsät muutetaan asuinalueiksi.

Iso-Naistenjärvellä kävijämäärä kasvaa vuosi vuodelta. Suuri osa kävijöistä tulee Pirkkalan keskustan suunnasta. Tämä kertoo siitä, että liikkumista luonnossa arvostetaan ja Toivion-Kurikkakallion maasto on ainoa yhtenäinen laaja virkistysmetsä mitä Pirkkalassa on enää jäljellä. Kaavaluonnoksessa asuinalueet alkavat niin lä-heltä Iso-Naistenjärveä, että pikku järven erä-maisuus on piloilla. Kaava-alueiden alle on jää-mässä mm. Iso-Makkaran suo ja Haikanvuoren kupeessa olevia kallioalueita sekä nykyinen met-säpolku Toivion suunnasta Iso-Naistenjärvelle.

Jos metsäalueet tuhotaan rakentamisella, nii-tä ei saa koskaan takaisin. Rakentamisen tu-

139

39. Hietikko Marita

Tässä mielipiteitäni koskien Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnosta:- Osayleiskaavaluonnoksessa on asukasmää-räksi arvioitu liian suuri asukasmäärä. Sopiva asukasmäärän lisäys on 2500 asukasta, kuten aiemmin on ilmoitettu.- Liian suuri asukasmäärä pilaa myös Toivion / Pirkkalan luontohelmen.- Viheralueet jäävät liian pieniksi ja kapeiksi. Sik-si myös erilaiset lähiharrastusmahdollisuudet (kuten hiihto, suunnistus, patikointi, marjastus, jne.) oleellisesti huononevat. Olen sitä mieltä että viheralueet joiden kautta luontohelmien alu-eille kuljetaan, pitää jättää riittävän leveiksi. Sa-malla säilyisi mahdollisuus Toivion seudun lähi-marjojen keräämiseen.- Positiivista on se, että Taaporinvuori, Pirunkivi ja Iso-Naistenjärvi on asukastoiveiden mukai-sesti jätetty kaavassa viheralueiksi, joihin ei tule asutusta. Muutoin kaavaa on valmisteltu (asuk-kaiden lempipaikkojen kyselyn jälkeen) sala-myhkäisesti asukkaiden toiveita kuulematta.- Toivion koulun taakse ei ole tarvetta rakentaa tietä, kun alueelle suunniteltua asukasmäärää pienennetään n. 2500 asukkaaseen. Toivion koulun taakse rakennettava tie muuttaisi oleelli-sesti luontokoulun statusta ja vaarantaisi pienten koululaisten liikkumisen (liikenneturvallisuuden) koulun takana sekä koulu- että vapaaaikana.- Uudelle kaava-alueelle ei ole tarvetta rakentaa kerrostaloja, kun asukasmitoitus on 2500 hen-kilöä. Tällöin ei myöskään ole tarvetta rakentaa massiivista teiden risteysaluetta tiheäksi asutus-alueeksi kaavassa merkittyyn kohtaan. Toiveena on saada leveät viherkäytävät Iso-Naistenjärvel-le polkuineen.- Uudelta kaava-alueelta on kaavakarttaan mer-kitty myös kevyen liikenteen väylä Saukontielle. Karttaan osoitettu sijainti Saukontie 18 kohdalla ei ole mahdollinen, sillä kyseisessä kohdassa on yksityishenkilöiden omistamia tontteja. Siinä ei ole tilaa kevyen liikenteen väylälle, koska tontit ovat jo valmiiksi hyvin kapeita,ja talot on rakennettu rakennusmääräykset huo-

mioiden (4 m naapurin rajaan). Sopivia reittejä kevyen liikenteen väylälle uuden kaava-alueen ja vanhan Toivion välillä ovat esim. Karjalantie ja Ruotutien jatke.- Lopuksi, olen sitä mieltä että kerrostaloasutus-ta pitäisi lisätä Naistenmatkantien varteen, josta on hyvät bussiliikenneyhteydet ja tulevaiduu-dessa mahd. myös ratikkayhteydet. Myös esim. Kuljun seudulla Lempäälän puolella on runsaasti tyhjää tilaa rakentamiselle. Toivon, että kolmas raide ainakin Toijala- Tampere-välille joskus tu-lee, jotta tuo radanvarsi Kuljun kohdalla voitaisi rakentaa asumiselle ja työmatkoihin hyödyntää junaliikennettä.

Tässä mielipiteitäni Toivion seutua koskevasta osayleiskaavasuunnitelmasta.Toivon, että kaavaa valmistellaan uudelleen omat mielipiteeni ja muidenkin Toivion asukkai-den toiveet ja mielipiteet huomioon ottaen.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen. Aiheuttaa yleisessä vasti- neessa esitetyt muutokset kaavakartalle.

140

40. Hietikko Pekka

Mielestäni suunniteltu asukasmäärä on aivan lii-an suuri.

Alueen läheisyydessä on jo runsaasti esim kau-pan palveluita ei niitä tarvita lisää.

Toivion luontokoulun yhteys metsään säilytettä-vä, samoin latuverkosto.

Metsäyhteys Iso Naistenjärvelle säilytettävä riit-tävän leveänä.

Kerrostalot eivät sovi luontohelmien läheisyy-teen.

Saukontie 16- 18 kohdalle on merkitty kevyenlii-kenteen yhteystarve. Karjanlantien ja Ruotutien välissä Saukontien länsipuolella on vierivieressä kapeita tontteja, ei niiden välistä voi vetää kevy-en liikenteen väylää lunastamatta jotain tonteis-ta.

Kaavan laatijan vastine:

Saukontien 16-18 välinen kvl-yhteystarvemer-kintä on poistettu ehdotuksesta.

Muilta osin kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa yleiseen vastineeseen. Aiheuttaa yleises-sä vastineessa esitetyt muutokset kaavakartal-le.

41. Hilden Harri

Mielipide Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-luonnoksesta

KokoojakatuKokoojakadun suunnitelma Keskisentieltä Pa-tamäenkadulle tuhoaa arvokasta luontoa. Yleis-suunnitelman ja tiesuunnitelman tulee perustua maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen oikeus-vaikutteiseen kaavaan, jossa maantien sijainti ja suhde muuhun alueiden käyttöön on selvitetty. Toteutuessaan tien alta joudutaan kaatamaan runsaasti puustoa sekä tekemään maastoon isoja leikkauksia. Näin tien linjaus aiheuttaisi melunlisääntymistä jo olemassa olevalle asutuk-selle etenkin Ojatien, Taaporintien ja Korpitien asukkaille sekä koulu- että päiväkotilaisille. Katu-pöly, pakokaasut sekä melu aiheuttavat terveys-haittoja vilkasliikenteisten teiden läheisyydessä. Ilmansaasteet laskevat taustan tasolle etään-nyttäessä 200-300 metriä tiestä. Ilmansaasteille herkkiä kohteita ovat päiväkodit, koulut, leikki-kentät, asukaspuistot ja iäkkäiden palvelutalot sekä sairaalat. Tehokas keino ilmansaasteiden aiheuttamien terveysriskien torjunnassa, on etäännyttää uusia asuinra-kennuksia vilkaslii-kenteisistä teistä. Edellä mainitun voi myös tul-kita niin ettei uusia teitä tehdä vanhojen asuin-rakennusten viereen. Tielinja puhkaisisi vanhan ratapenkereen ja näin ollen avaisi esteettömän väylän ilmansaasteille ja melulle Sarankulmasta, Helsinki-Tampere pääradalta sekä suunnittelus-sa olevalta Pärrinmaan alueelta. Teollisuusaluil-le etenkin Sarankulmaan olisi suora yhteys mm. AlmaManun lastausalueelle, jossa yöllä tapahtu-vaa melua on verrattain paljon. Myös tiesuunni-telma Pärrinmaalle aiheuttaisi etenkin raskaan-kaluston moottorimelua jyrkän nousun takia. Näitä melu ja pölyhaittoja ei ole otettu huomioon kaavaluonnoksessa. Ei myöskään ole suunnitel-tu niiden estämiseksi esimerkiksi meluvalleja, joi-den tekeminen olisikin tien ja asutuksen suhteen vaikea toteuttaa. Esteettisyyskysymyksiäkään ei ole huomioitu millään lailla. Miten nämä asiat aio-aan mahdollisesti hoitaa? Melun osalta myös

141

tien suunniteltu käyttömäärä on laskettu todella pieneksi. Tampereen kaupunki pyrkii ohjaamaan liikennettä pois Härmälästä sekä on linjannut että Messukeskuksen ohikulkevaa liikennettä tu-lisi myös vähentää. Lisäksi Tampereen kaupun-ki on todennut Pärrinmaan teollisuusalueen läpi suunnitellun tien käyttömäärän vähäiseksi, kos-ka viereen on suunnitteilla houkuttelevampi vaih-toehto. Eli ilmeisesti juurikin suunnitteilla oleva kokoojakatu, vai ollaanko vielä muitakin suunni-tel-mia tehty salassa? Todellisuudessa kokoo-jatie tulisi yhdistämään kolme teollisuusaluetta Sarankulman, Pärrinmaan sekä Linnakallion. Tieväylä olisi myös houkuttelevin vaihtoehto ajettaessa Pirkkalan keskustasta Kurikan kaut-ta Tampereelle tai päinvastoin. Saran-kulman ja Partolan huonosti suunnitellut liikenneratkaisut eivät sinne ketään houkuttele. Todellisuudes-sa voidaan kokoojakadun käyttömäärän olettaa olevan moninkertainen nyt esitettyyn määrään nähden. Vuoteen 2040 mennessä on liikenne-määrien arvioitu kasva-van 54 % ja raskaan lii-kenteen osalta peräti 79%. Onko tämä huomi-oitu laskelmissa? Järkevin vaihtoehto luonnon, ympäristökoulun ja asukkaiden kannalta olisikin ohjata liikenne Keskisentien ja Ratasillankadun kautta pääradan vieressä kohti Sarankulmaa liittyen Patamäenkatuun AlmaManun ja vanhan Aamulehden rakennuksen välistä. Näin sääs-tettäisiin luontoa, jolloin kadun haittavaikutukset jäisivät huomattavasti pienemmiksi. Samalla osa liikenteestä voitaisiin ohjata Ratasillankadulta Lempääläntielle, jossa liikenne-määrille on pa-remmat edellytykset. Pärrinmaan läpi kulkies-saan tie toimisi myös luonte-vana joukkoliiken-teen väylänä työläisille ja asukkaille. Ihmetystä yleisötilaisuuksissa herätti konsultin esittelemät luonnoskuvat ratikkaväylistä, joita ei kuulemma alueelle ole edes tulossa. Kyseenalaistaisinkin tilatun materiaalin arvon sekä sen millä perusteil-la kyseisen yrityksen palveluksiin on turvauduttu. Ja kenen toimesta?

AsukasmäärätMiten kunta aikoo pystyä vastaamaan suunnitel-lun kasvutavoitteen tuomiin velvollisuuk-siinsa?

Toisekseen Pirkkalaa on aina pidetty pientalolä-hiöistä tunnettuna kuntana. Nyt kuntaan ollaan suunnittelemassa Hervantamaisia tai Tesoma-maisia aluekokonaisuuksia huomioimatta niiden todistetusti esiin tuomia ongelmia. Mitenkä asuk-kaiden turvallisuu-den kannalta kasvu huomioi-daan? Miksi kunta suuntaa rakentamista maa-kuntakaavasta poiketen pois Naistenmatkantien varrelta?

LuontoarvotVaikka kuntamme sijoittuu maantieteellisesti ta-loudellisesti erittäin houkuttelevalle paikal-le, ei kuntaa saa pilata pelkästään teollistamalla tai asuttamalla sitä. Maankäyttö- ja ra-kennuslais-sa kehotetaan järjestämään alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että hyvälle elinympäristöl-le luodaan edellytykset. Laissa myös pyritään edistämään kestävää kehitystä. Luontoarvojen suhteen kaavoitus tuhoaa arvokasta omaisuutta, joka kuuluu kaikille meille. Onkin käsittämätöntä, että Pirkkalan kaltainen edelläkävijänä tunnettu kunta ajaa nykypäivänä näissä asioissa vastavir-taan. Hulevesipuistot eivät korvaa oikeaa luontoa eivätkä ole sille vaihtoehto. Myös uhanalaiset la-jit tulee huomioida ja jättää jälkipolville mieluum-min niitä kuin betoniviidakkoja. Edelläkävijänä Pirkkala voisikin alkaa ennem-minkin ajaa aluet-ta luonnonsuojelualueeksi tai kansallispuistoksi ja hyödyntää sitä osana kunnan markkinointia. Sijaintinsa puolesta tätä kannattaisi miettiä yh-dessä Tampereen kanssa. Kokonaisuuteenhan kuuluu myös Tampereen puolella olevia osia ku-ten Pärrinkoski.

Kokonaisuudessaan luonnos vaikuttaa monilta osin hätäisesti väsätyltä kokonaisuudelta kuin myös asioiden käsittely ja julkituonti kunnan osalta. Asukkailta eikä päättäjiltä ole kysytty oi-keasti ja rakentavassa mielessä järkeviä vaih-toehtoja ja mielipiteitä. Eteen on tuotu vain toi-nen toistaan huonompia ehdotuksia ja näitäkin vain muutama. Lisäksi ehdo-tukset ovat olleet sellaisia, että ne johdattelevat tekemään kun-nanpäättäjien haluamia ratkaisuja. Jos asioita esitettäessä kolmesta vaihtoehdosta kahdesta

142

todetaan samalla niiden olevan toteutukseltaan oikeastaan mahdottomia, niin voidaanko nii-tä kahta edes pitää vaihtoehtoina. Ei voida eli käytännössä vaihtoehtoja ei anneta. Voidaanko asioiden tuollaista käsittelyä pitää hyvän tavan mukaisena? Vastaukset kaikkiin kysymyksiin ovat olleet ympäripyöreitä ilman että olisi haettu oikeaa vuorovaikutusta alueen asukkaisiin.

Kaavan laatijan vastine: Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen.

Yleiskaavaehdotus lähtee oletuksesta että alu-een sisäinen kokoojakatuvarkon katuliikenteen pienhiukkas- ja meluvaikutukset on hallittavissa tiiviissä rakenteessa rakennusten massoittelulla ja tavanomaisella liikenne- ja maankäytön suun-nittelulla. Vt3:n varresta on poistettu asumisva-rausmerkinnät. Vanhan ratapenkereen puhkaisu on tehtävissä niin, ettei sitä kautta aiheudu me-lun kantautumista asuinalueelle.

Tampereen kaupungin suunnitelmat Pärrinmaan teollisuusalueen ja liikenneyhteyksien osalta eivät tukeudu Kaakkois-Pirkkalan liikenneverk- koon. Kaavaluonnoksen suunnittelun aikana Tampereen kaupunki päätti olla edistämättä Pär-rinmaan teollisuusalueen toteutusta. Ko. Pirkka-lan puolinen työpaikka-alue on merkitty ehdotuk-seen TP/res -merkinnällä.

Katuyhteyksien houkuttelevuuteen läpiajo- yh-teyksinä teollisuusalueiden välillä voidaan vai-kuttaa tarkemmassa suunnittelussa määritel- tävällä geometrialla sekä tarvittaessa raskaan liikenteen läpiajokiellolla. Tavallisesti teollisuus- toimijat tarvitsevat hyvät yhteydet kansalliselle liikenneverkolle, ja liikenteelliset yhteystarpeet lähialueen teollisuustoimijoihin ovat tavallisesti vähemmän tärkeitä. Liikenne-ennusteet perus- tuvat Tampereen seudun liikennemalliin.

Esitetty liikenneyhteys ei palvele pyörä- ja jouk- koliikenteen tarpeita houkuttelevalla palveluta- solla.

Aiheuttaa yleisessä vastineessa esitetyt muutok-set kaavakartalle.

143

joukkoa vastaamaan kyllä tai ei, esittämättä ky-symystä, voisin käyttää vastauksia haluamallani tavalla!

Onko tämä todellakin kaavoittajan/päättäjien käsitys asukkaiden kuulemisesta? Onko kaa-vaa suunniteltu ja luonnosteltu avoimessa ja vuorovaikutteisessa hengessä?

3. Maakuntakaava:Olemme sekä Toiviossa 31.1.2018 että Nuoli-alassa 22.2.2018 saaneet kuulla, että kaava-työskentely etenee aina tietyssä järjestyksessä ja kunnan kaava perustuu maakuntakaavaan. Nuolialassa meille selvitettiin, että tätä kaavatyö-tä aloitellessa ei nykyinen maakuntakaava 2040 ollut vielä voimassa. Näin ollen alkujaan on kaa-vasuunnittelun pohjana täytynyt olla Pirkanmaan 1. maakuntakaava.Luullakseni kaavoittaja on saanut vihiä vireillä olevasta uudesta maakuntakaavasta hyvissä ajoin ennen sen voimaan tuloa ja viimeistään maaliskuussa 2017 on ollut mahdollista tarkas-tella kaavaluonnosta uuden maakuntakaavan valossa. Oli miten vaan, ei nykyinen kaavaluon-nos näytä istuvan kumpaankaan maakuntakaa-vaan.

Voiko kaavoittaja ohittaa maakuntakaavan ja esim. kaavoittaa asutusta viheralueelle? Mil-lä tavoin tässä tapauksessa maakuntakaavaa voidaan pitää ohjaavana asiakirjana?

4. Kokoojakatu:26 metriä leveä katualue on tulossa keskelle kos-kematonta metsää. Olohuoneeni ikkunasta näen Saukonvuoren kohtuullisen jyrkän rinteen. 26 metriä tasaisella pinnalla on jo valtava alue. Kun tätä aluetta raivataan rinnealueella, voin vain ih-metellä, millaista tuhoa arvokkaaseen luontoon saadaan aikaan!

Myös tulevat meluhaitat mietityttävät. Puusto ja rinne tuovat luonnonmukaisen meluvallin ko-tini/naapuritalojen ja Sarankulman teollisuus-alueen sekä Tampere-Helsinki pääradan väliin.

42. Hilden Sanna

1. Lähtökohdat:29.9.2014 Kunnanhallitus on laittanut vireille Toi-vion osayleiskaavan suunnittelun.Virkamiehet laativat kolme suunnitelmaa, jotka tuotiin kunnanhallituksen nähtäväksi lokakuussa 2016. Tästä kokouksesta on kansan tietoisuu-teen kirjattu seuraavaa:”Kh 31.10.2016 Kunnanhallitus työskentelee Toi-vion osayleiskaavan linjausten pohjaksi. Aineis-to työskentelyn pohjaksi on kunnan internet-si-vuilla osoitteessa http://www.pirkkala.fi/palvelut/asuminen/kaavoitus/vireilla-olevatkaavat/yleis-kaavat . Kokousseloste 31.10.2016 Arkkitehti Pauliina Pelkonen sekä kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen olivat kokouksessa esittelemässä osayleiskaavan tilannetta. Kunnanhallitus työs-kenteli aiheesta.”

Kaavan toisessa esittelytilaisuudessa 22.2.2018 kuulimme, että kokouksessaan kunnanhallitus ei ollut kokouksessa tehnyt kaavasta päätöksiä. Työryhmätyöskentelyn jälkeen oli linjattu, mitä ehdotelmaa lähdetään kehittämään edelleen. Kunnanhallitus oli myös listannut asioita, mitä heidän mielestään kaavassa pitäisi muuttaa. Näistä asioista Veera Veltti piti Nuolialassa pu-heenvuoron.Näitä Veeran listaamia asioita ei kuitenkaan kaavaluonnoksessa ole nähdäkseni otettu huo-mioon.

Kunnanhallitus voidaan mielestäni katsoa ”tuotteen tilaajaksi” tässä kaava-asiassa. Kaava ei nähdäkseni vastaa tilaajan tilaamaa tuotetta. Tuote (= kaava) voitanee näin ollen siis palauttaa tekijöilleen?

2. Asukkaiden kuuleminenYleisötilaisuuksissa meille on uskoteltu, että kaa-van luonnosteluvaiheessa on otettu tavallisten kuntalaisten mielipiteet huomion. 2015 kuntalai-set saivat vastata nykytilakyselyyn. Kyselyssä ei vastaajille selvinnyt, että tätä käytetään pohjana kaavatyöskentelyyn. Jos itse pyytäisin ihmis-

144

Jos puusto kaadetaan ja Rinteeseen kaivetaan suora väylä näille alueille, voi tulevia meluhait-toja vain arvailla. Myös suunnitteilla olevan Pär-rinmaan teollisuusalueen osalta ja etenkin sinne suunnitellun tien osalta, jossa korkeuseroa on melko paljon, voidaan olettaa moottorimelun li-sääntyvän kotialueellamme huomattavasti.Kokoojakadulle oli esitetty kolme vaihtoehtoista väylää, joista kaavoittaja itse totesi, että kaksi muuta eivät ole toteuttamiskelpoisia. Missä siis aidot vaihtoehdot?

Kuinka paljon metsäalaa joudutaan tuhoa-maan kokoojakadun alta?Millaisia suunnitelmia kaavoittajalla on tule-vien meluhaittojen vähentämiseksi?

5. Kuntastrategia ja kunnan arvot”Välittäminen tarkoittaa ihmisestä ja elinympä-ristöstä huolehtimista. Välittäminen merkitsee myös sosiaalisen yhteisvastuun periaatteiden noudattamista. Kunta pyrkii varmistamaan toi-minnallaan hyvän elämän edellytykset myös tu-leville sukupolville.Vastuullisuus merkitsee kestävän kehityk-sen periaatteiden noudattamista. Se merkitsee myös kokonaisuuden hallintaa, taloudellisuutta ja tehokkuutta toiminnoissa. Toimimme niin, että kuntalaiset kokevat Pirkkalan turvalliseksi asua, viihtyä ja toimia.Yhteisöllisyys on yhteisöön kuulumista ja välit-tämistä. Se on yhteisöä koossa pitävää voimaa, yhteenkuuluvuutta ja sitoutumista. Se edellyttää vuorovaikutusta ja luottamusta. Kunnan päätök-set tukevat yhteisöllisyyttä ja ihmisläheisyyttä.Luovuus on uutta ajattelua ja rohkeutta luo-pua vanhoista toimintatavoista. Se on rohke-utta yhdistellä asioita ennakkoluulottomalla ja tehokkaalla tavalla. Rohkeus näkyy ennakkoluu-lottomuutena ja asioiden määrätietoisena toteut-tamisena. Rohkaisemme luovuuteen ja kehittä-miseen.”

Näiden arvojen pitäisi ohjata kunnan päätöksen-tekoa. Luovuus on ollut tämän kaavaluonnoksen teossa kukassaan. Muuten on hankala nähdä

kaavaluonnosta näiden arvojen mukaisena.Miten omasta mielestänne muut arvot on huomioitu suunnittelussa?

6. Päätökset tulevaisuutta varten? Luontoarvot:

Yleisötilaisuudessa kovasti painotettiin, että suu-ri osa päätöksistä eivät koske meitä vaan tulevia sukupolvia. Ne on luotu palvelemaan heidän tar-peitaan.

Kuinka on arvioitu tulevien asukkaiden luon-toarvot, tarve liikkua luonnossa, mieltymyk-set asua lähellä metsää?

Kaavoittajat voisivat astua alas norsunluutor-nistaan ja kääntyä kuulemaan tulevaisuuden asukkaiden mielipiteitä. Toivion koulun lapset kasvavat lähellä luontoa ja heidät on kasvatettu kunnioittamaan luontoa ja nauttimaan luonnon läheisyydestä. Nykyiset lapset, tulevat aikuiset ilmaisivat päättäjille mielipiteensä seinäjulistein Toivion yleisötilaisuudessa. ”Metsä on kaikille tärkeä.” ”Mistä rakennetaan majoja, jos ei ole puita?” ”Metsässä pystyy rauhoittumaan.” ”Siellä on kaunista, seillä voi leikkiä, siellä on eläimiä” Lapset kasvavat, heistä tulee aikuisia, jotka syn-nyttävät uusia lapsia. Myös tulevilla lapsilla tulee olla oikeus lähimetsään. Rakennettu puisto ei aja samaa asiaa. Nykyinen hektinen elämäntyyli aiheuttaa paljon stressiä, masennusta, levottomuutta... Useiden tutkimusten mukaan metsillä/luonnolla on näihin parantava vaikutus. ”Parhaat terveyshyödyt saa-daan toistuvilla käynneillä omilla mielipaikoilla, joten luonnon tulee sijaita lähellä arkea, jokapäi-väisessä elinympäristössä .”(Mielenterveysseu-ra) Lähimetsien hyödyntämisellä voidaan tulevai-suudessa säästää reilusti hoitokustannuksissa. Lähiluonnon säästäminen on siis niin terveyden kannalta kuin taloudellisestikin järkevää.

Kaavaluonnosta varten on Toivion metsistä laa-dittu luontoselvitys. Siinä on todettu esim. lepak-

145

koalueita, jotka suunnitelmien mukaan jäävät osittain rakennetun ympäristön alle. ”Lepakot rauhoitettiin Suomessa jo vuonna 1923 voimaan tulleella ensimmäisellä luonnonsuojelulailla. Rauhoitussäännökset kieltävät lepakoiden ta-hallisen pyydystämisen, tappamisen ja häirinnän sekä niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen ja heikentämisen.” (Ympäristömi-nisteriö) Myös Euroopan unionin luontodirektiivi edellyttää lepakoiden suojelua.

Mitä merkitystä on luontoselvityksellä?Kuinka taataan uhanalaiselle lepakolle edel-leen rauhalliset elinolosuhteet?Miten voidaan suojata muu arvokas luonto-ympäristö, kun esim. tien haittavaikutukset ulottuvat myös pitkälle ympäröivään luon-toon?

7. LopuksiKaavan valmistelussa ei ole noudatettu hyvää hallintotapaa. Sekä asukkaiden että naapurikun-tien näkemykset ja toiveet on jätetty huomioimat-ta. Myös maakuntakaava on jätetty vajavaiselle huomiolle. Kaavaluonnos ei myöskään kunnioita Pirkkalan kunnan strategiaa ja häikäilemättö-mästi polkee myös luontoarvoja.

Kaavaluonnos tulisi aloittaa alusta ja perustaa luottamukselliseen, vuorovaikutteiseen päätök-sentekoon, jossa aidosti huomioidaan asukkai-den tarpeet ja toiveet, naapurikuntien yhteistyö (esim. ratikkalinjan suunnittelu) sekä maakunta-kaava.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen.

Aiheuttaa yleisessä vastineessa esitetyt muutok-set kaavakartalle. Kaavoitusprosessin etenemi-seen ja vuorovaikutukseen on vastattu yleisessä vastineessa jossa on todettu kuinka kaavapro-sessissa tulee lainmukaisesti vuorovaikutus jär-jestää. Osayleiskaava luonnoksesta on annettu ja saatu mielipiteitä jotka ovat osa vuorovaiku-tus ja kaavan laatimis prosessia. Luonnoksen jälkeen tehdään näiden mielipiteiden johdosta muutoksia joista sitten jalostuu osyleiskaava eh-dotus. Kun asemakaavaehdotus tulee nähtäville, siitä voi jättää virallisen muistutuksen.

146

43. Holma Tapani

Mielipide Kaakkois – Pirkkalan osayleiskaava-luonnoksesta

Ongelmakohtia tai – aiheita:➢ Kokoojakadun linjaus Kaitalankulmalla on ongelmallinen / kulkee asuntotonttien läpi.➢ A/V – merkintä Sääksjärven rantatonteilla / merkittävä pelkällä A:lla.➢ Asukasmäärätavoite on ylimitoitettu.➢ Lentokenttä - ja sotilastukikohta alueet ovat aina riskialueita ihmisasutuksen kannalta.➢ Maakuntakaavan osoittamalle virkistysalueel-le ei saa rakentaa.➢ Toivion koulun lähimetsiä ei saa tuhota.➢ Teollisuus – ja työpaikka-alueet on sijoitettava esim. ohitustien ja lentokentäntien varteen.➢ Pirkkalasta ollaan kehittämässä Suomen suu-rinta liikenneympyrää ja melukaatopaikkaa.➢ Melu ei saa lisääntyä, vaan sen pitää vähen-tyä nykyisestään. Kaitalankulmalla isoja me-lunlähteitä ovat jo nykyisellään 3-tie, päärata ja lentokenttä. Toivon mukaan olemassa oleville ongelmille voitaisiin tehdä jotain ennen uusien luomista.➢ Se, että meluohjearvot eivät ylity ei tarkoita sitä, etteikö melu silti voisi olla häiritsevää ja terveydelle haitallista.➢ Uusi asutus on ohjattava olemassa olevien liikennereittien ja tulevan raitiotielinjan varteen.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen. Aiheuttaa yleisessä vasti- neessa esitetyt muutokset kaavakartalle.

44. Huhdanpää Taija

Mielipide Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-luonnokseen

Ei tarvitse kuin katsoa esimerkiksi google map-sista satelliittikuva Pirkkalasta, huomatakseen että nyt Toivion kaavan alla oleva laaja ja tiheä metsä on ainoa Pirkkalassa jäljellä oleva isom-pi metsäalue. Metsää käytetään erittäin laajasti heti Toivion päättävän Keskisentien hiekkaosuu-den alkaessa. Ihmiset laajalti pirkanmaalta käyt-tävät metsää rentoutumiseen, perheiden kanssa yhdessä oloon, marjastukseen, sienestykseen, urheiluun (juoksu, pyöräily). Metsä lisäksi on ai-van upeassa luonnontilassa moninenotkoineen, polkuineen, kallioineen ja vesistöi-neen. Se on ainutlaatuinen tällä seudulla. Tässä ei ole missään lähimäinkaan samanlaista luonto-helmeä. Se on vain niin fakta että ihmiset ja eläi-met tarvitsevat tuota metsää, sekä pirkkalalaiset, toiviolaiset kuin monet muutkin lähialuilla asuvat.

Nyt jos se tuosta jyrätään maantasalle, sitä ei takaisin saa. Nyt kaavoittajat puhuvat tilalle ra-kennettavista virkistysaluista, hulevesipuistoista ym rakennettavista asioista. Miksi niitä tarvitsee rakentaa, kun luonto itsessään tarjoaa kaiken ilmaiseksi! Se olisi aivan käsittämättömän suuri menetys, sitä ei muualla asuvat kaavoittajat ta-juakkaan eivätkä halua ymmärtää. Eihän sitä voi ymmärtääkkään joka siellä ei käy ja vietäaikaansa. Se tuo harmonian jatkeen tähän jo muutenkin ainutlaatuiseen kylään ja yhteisöön Pirkkalassa. Itse käyn tuossa metsäalueella päi-vittäin! Rakennuskantaa tarvitaan myös Toivi-oon, ja mielestäni on tervettä kaavoittaa alueen pohjoisosaan asuntoja, esim rivi-omakotiasu-mista ja maltillisesti kerrostaloja. Niiden myötä Toiviokin kehittyisi ja se riittää. Niihin asukkaita se alle 2500, mikä sekin on paljon. Muuallekkin kuitenkin joukkoyhteyksien varrelle kaavoitetaan koko ajan.

147

Pirkkala ei ole mitenkään kaunis paikkakunta, esim tässä Toivion/Partolan ja Nuolialantien var-ressa ja varmasti muuallakin on hoitamatonta joutomaata, risukkoa. Miksi niille isommille koko-naisuuksille ei täytekaavoiteta? Miksi pitää upea mäntymetsä pilata.

Sitten yksi ”myyntiargumentti” mikä suoraan sa-noen ärsyttää ja täyttä valhetta, on että nyt suun-niteltu alue on 5km päässä tampereelta. Nyt on kyllä mittaajalla normaalia lyhyempi mittanauha. Se kannattaa mitata uudelleen.

Syy miksi aikanaan Toivioon muutettiin, oli että voiko tälläistä ollakkaan näin lähellä palveluita ja silti luonnon rauha. Ei näköjään enää voi. Eikä toivio olisi enää houkutteleva kun ei ole luonto lähellä.

Järki käteen kaavoitukseen. Eihän Pirkkalaan edes muuta kuin muutama sata ihmistä vuodes-sa ja kai joku lähteekin. Ei tänne tarvita 15000 ih-mistä. Jos esim Vuorekseen vertaa, mutu on että sieltä varmaan alkaa muutoliike takaisin muille asuinalueille, eihän Tampere ole pystynyt sinne järjestämään mitään houkuttelevaa ja toimivaa palvelua. Tyttäreni sanoin, kuka tonne Toivion peräkorpeen edes haluaisi muuttaa, kauas kai-kesta. Niinpä. Ei Pirkkalalla ole resursseja pitää huolta siitä uudesta alueesta, tuskinjoukkoliikenne olisi kummoista, kuten ei nytkään Pirkkalasta Tampereelle. Jospa laitettaisiin tämä Pirkkalan infrastruktuuri ja palvelut ensin kun-toon nykyisiäkin asukkaita varten!

Kaavaluonnos on vedettävä takaisin ja aloitetta-va uudestaan kuntalaisten kanssa yhteistyössä. Tätä voisi jatkaa vaikka miten pitkään, epäkohtia on niin paljon.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei-seen vastineeseen.

Aiheutta yleisessä vastineessa esitetyt muutok-set kaavakartalle.

148

45. Huhtanen Matti ja Inkeri

Haluamme selvityksen miksi nyky Toivion aino-alle arvokkaalle luonto alueelle Yleeninmäelle ollaan kaavoittamassa yleisten palvelujen aluet-ta. Kaavoittaminen tuhoaa arvokkaan metsän, koska noin puolet 4 hehtaarin alueesta tullaan rakentamaan. Toivion yhteyteen ollaan kaavoit-tamassa 15 000 asukkaan lähiö 700 hehtaarin alueelle, josta noin 600 hehtaaria on nykyisin rakentamatta. Miksi Yleeninmäen arvokas met-säalue täytyy kaavoittaa, vaikka yleisille palve-luille löytyy tilaa uudelta alueelta. Vaadimme että Yleeninmäen kaavoittamisesta yleisten palvelu-jen korttelialueeksi luovutaan.

Myös suunnitellut uudet kevyen liikenteen reitit tulevat pirstomaan alueen. Yleeninmäen kor-keuserot ovat suuret ja kevyen liikenteen väyli-en rakentaminen vaatii kallioiden räjäyttämistä. Jos kevyen liikenteen väylät rakennetaan, niit-ten talvikunnossa pito on myös erittäin vaikeaa. Vaadimme että asemakaavassa olevat kevyen liikenteen reitit muutetaan ohjeellisiksi ulkoilu-reiteiksi.

149

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei-seen vastineeseen. mm. Yleeninmäen Y-varaus-ta on pienennetty.

Aiheutta yleisessä vastineessa esitetyt muutok-set kaavakartalle.

150

46. Hynnä Pauli

”Osayleiskaavan liikennesuunnittelun tavoit-teena on muodostaa uudelle alueelle toimi-va liikenneverkko, joka kytkeytyy sujuvasti olemassa olevaan verkkoon; hyvä saavutet-tavuus kaikilla kulkutavoilla; sekä vähentää liikenteen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia. Nykyinen Toivion asuinalue ja sen asukkaat huomioidaan liikenneratkaisuissa.” ->>Miten tämä onnistuu nykyisten lakien puitteissa?

”Katujen kapeasta poikkileikkauksesta huo-limatta autojen kohtaaminen ei tuota ongel-mia. Heikkojen näkemien ja runsaiden tont-tiliittymien johdosta liikennemäärien kasvu tulisi kuitenkin heikentämään liikenneturval-lisuutta, kävelyn ja pyöräliikenteen asemaa sekä asukasviihtyisyyttä. ” - - ------ ”Nykyisen katualueen leventäminen tonteille Korpitiellä ja Taaporintiellä ja kasvaneen liikenteen hai-tat asukkaille” - >>Mitä tarkoittaa katualueen leventäminen tonteille? Tie 2m ikkunasta? Olet-teko te oikeasti edes käyneet Korpitiellä tai Taa-porintiellä?

Esimerkiksi Korpitie jolla asumme on nyt jo asuk-kailleen meluisa ja turvaton, eikä sitä ole tarkoi-tettu/suunniteltu edes puolelle siitä liikennemää-rästä mikä siinä nyt liikkuu.Talvella ei kaksi autoa mahdu kohtaamaan toi-sen joutumatta väistämään penkkaan, lapset väistelevät autoja, jotka omat lapsensa kouluun vietyään kaahaavat Korpitietä Sarankulmaan huomattavaa ylinopeutta. Tiemelu on hirveä jakuuluu selvästi sisälle, koska tie on monien asuntojen ikkunoista 5-10 m. Henkilöonnetto-muus on Korpitiellä vain ajan kysymys; toivoi-simmekin, että Korpitien järjettömäksi paisunutta liikennerallia saataisiin pienennettyä uusien alu-eiden myötä jakamalla liikennettä uusien teiden kanssa.

Esitetyt melulaskennat ovat täyttä hölynpölyä:”Mallinnetussa tilanteessa päiväajan kes-kiäänitaso kaava-alueella on enimmillään

noin 69dB.Yöllä keskiäänitaso on enimmil-lään noin 62dB. Lähinnä Läntistä kehää ole-vaanTP/AK-1 kortteliin muodostuu raken-nusmassojen suojaamia alueita, joilla yöajan keskiäänitaso alittaa ohjearvorajan 45 dB. Korttelin itä-ja länsipäihin jää tutkitulla mas-soittelulla rakennuksia, joilla ohjearvon 45 dB mukaista piha-aluetta on vähän”. ->>Mal-linnettu tilanne ...todellako? Nuo liikenemäärät ja tie 5-10 metriä ikkunasta? Varmaa on, että melurajat tulevat vielä rajusti laskemaan vuoden 2040 ennustetilanteeseen. Melu- ja tärinätasot ylittyvät jo nyt:

http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920993

Ohjearvot ulkonaAsumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyy-dessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason(LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yö-ohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 dB. Oppilai-toksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja.

Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintä-alueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkis-tysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Lomaasumiseenkäytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuiten-kin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuo-jelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.

3 §Ohjearvot sisälläAsuin-, potilas- ja majoitushuoneissa on ohjee-na, että ulkoa kantautuvasta melusta aiheutuva melutaso sisällä alittaa melun A-painotetun ek-vivalenttitason (LAeq) päiväohjearvon (klo 7-22) 35 dB ja yöohjearvon (klo 22-7) 30 dB.

151

Opetus- ja kokoontumistiloissa sovelletaan aino-astaan melutason päiväohjearvoa 35 dB sekä lii-ke- ja toimistohuoneissa päiväohjearvoa 45 dB.

”Katujen ja kuntien hallinnoimien teiden ai-heuttamasta melusta ja meluntorjunnasta vastaa kyseinen kunta. Kunnissa kehittämi-sen vastuu jakautuu yleensä liikennesuunnit-telulle ja kaavoitukselle. Valvontatehtävistä vastaavat kunnan ympäristö ja -ympäristö-terveysviranomaiset.”

https://www.kuntaliitto.fi/

Liikenteen aiheuttama tärinä on liikennemelun kaltainen ympäristöhaitta, joka tulisi ottaa huo-mioon suunniteltaessa uusia asuntoja nykyisten liikenneväylien läheisyyteen tai rakennettaessa uusia väyliä vanhoille asuinalueille. Liikennetä-rinän vaikutukset asuinviihtyvyyteen ja raken-nusten rakenteisiin tunnetaan edelleen huonosti eikä mahdollisia haittoja ole arvioitu tai arvioida riittävästi kaavoituksessa.

https://julkaisut.liikennevirasto.fi/pdf/4000527-v-liikenteen_aiheuttamasta_tarinasta.pdf

Tieliikenteen melu syntyy moottorista sekä tien ja renkaan kosketuksesta. Moottorin aiheuttama melu on merkittävää ainoastaan hiljaisilla nope-uksilla (alle 40 km/h). Liikenteestä aiheutuvan melun lähtötasoon vaikuttavat nopeuden lisäksi, tien pinta (hiekka, asfaltti, karkeus, mahdolliset sillat, kosteus jne), liikennemäärät, liikenteen ja-kautuminen henkilöautoihin ja raskaaseen liiken-teeseen. Tieliikenteen meluun vaikuttavat luon-nollisesti myös ajotapa ja liikenteeseen liittyvät kiihdytykset ja jarrutukset Voimakkaimmillaan melu on vilkkaasti liikennöityjen väylien varrella.

Maanteiden meluasioista vastaavat liikennevi-rasto sekä alueellisten elinkeino-, liikenne ja ym-päristökeskusten liikenne ja infrastruktuuri -vas-tuualueet.

Lisätietoja:

ELY-keskukset (www.ely-keskus.fi)Liikennevirasto (www.liikennevirasto.fi)

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen.

Aiheutta yleisessä vastineessa esitetyt muutok-set kaavakartalle.

152

47. Hyvärinen Marketta ja Vesa

Mielipide

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava on palau-tettava uudelleen valmisteltavaksi. Uudelleen valmistelussa on otettava huomioon seuraavat, kaavaluonnosta (valmisteluaineisto) koskevat näkökohdat.

1. Kaavaratkaisun taloudelliset vaikutukset arvioimatta - kaavaratkaisu vaarantaa kun-nan tasapainoisen kehityksen ja talouden

Kaavaratkaisu vaarantaa kunnan muiden maan-käytön kehittämisalueiden toteutumisen ja kun-nan talouden. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaa-valuonnoksen mukainen kaavaratkaisu tulee muodostumaan kunnalle toteuttamiskustannuk-siltaan ylivoimaiseksi, ja siten vaarantamaan kunnan muiden kasvu- ja kehitystavoitteiden to-teuttamisen vuosikymmeniksi. Kaakkois-Pirkka-lan alueen toteuttaminen tulee olemaan hidasta, joten alue pysyy kauan keskeneräisenä, eikä sii-tä muodostu vetovoimaista asuinaluetta.

Kaavaratkaisun laajat A-2 ja tehokkaat A-1 asuinalueita koskevat aluevaraukset eivät pe-rustu Pirkkalan kunnan osalta mihinkään strate-gisen tason suunnitelmaan, koska koko kunnan kattavaa yleiskaavallista tarkastelua lisääntyvän asutuksen sijoittamisesta ei ole tehty. Kaakkois-Pirkkalan merkittävät kasvualueet ja palvelukes-kittymä on osoitettu ilman vaikutustarkastelua, jolla kaavaratkaisu suhteessa kunnan alueen muihin laajenevaa ja tehostuvaa maankäyttöä koskeviin kaavaratkaisuihin olisi selvitetty.

Kaavaselostuksessa todetaan, että Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan asuinaluevaraukset vastaavat Pirkkalan kasvupaineisiin 30 vuo-den ajan. Tämä on ristiriidassa paitsi rakenne-suunnitelman yhteydessä tehtyihin asumisen sijoitusratkaisuihin nähden myös Pirkkalan taa-jamayleiskaavassa osoitettuun yhdyskuntara-kenteen tiivistymistavoitteeseen nähden. Kas-

vua ei tule Pirkkalassa jakaa usealle alueelle, jotta ei vaaranneta Pirkkalan keskustaajaman ja Naistenmatkantien varren maankäytön kehit-tymistä hyväksytyn taajamayleiskaavan mukai-sesti. Kaavaselostuksen yhdyskuntarakenteel-lisia vaikutuksia koskeva osa ei kerro kaavan vaikutuksista, vaan kuvailee toivottua kehitystä ilman kytkentää todellisuuteen.

Mikäli luonnoksen mukaista maankäyttöratkai-sua viedään eteenpäin, on selvitettävä, mikä on kaavan perusratkaisusta vastaavien viranhalti-joiden ja luottamushenkilöiden vastuu kunnan talouden pohjan vaarantamisesta. Merkillepan-tavaa on, ettei kaavaselostuksessa ole minkään-laista kaavataloudellista vaikutusarviota tai arvi-ota osayleiskaavan toteuttamisen vaikutuksista kunnan talouteen ja investointimahdollisuuksiin muille, jo hyväksytyille maankäytön kehittämis-alueille. Vaikutusarviota on selostuksen mukaan tarkoitus täydentää ehdotusvaiheeseen, joka on liian myöhäinen vaihe. Kaavan taloudellisten vaikutusten arviointi on laadittava jo luonnosvai-heessa, kun otetaan huomioon osayleiskaavan volyymi koko kuntaan nähden. Jo pelkästään osayleiskaavan valmisteluvaiheessa tehtyjen selvitysten kustannukset ovat huomattavan suu-ret ilman että kaavan perusratkaisun hyväksyttä-vyydestä on tietoa.

2. Kaavahanke on kaupunkiseudun hyväk-syttyjen suunnitteluperusteiden vastainen – rapauttaa luottamuksen Pirkkalan kunnan toimintaan seutuyhteistyössä

Pirkkalan kunta on ollut mukana kaupunkiseu-dun yhteisissä maankäytön kehittämistä koske-vissa yhteistyöprosesseissa, joista tärkeimmät ovat kaupunkiseudun rakennesuunnitelmatyö ja MAL-sopimus (valtion ja Tampereen kaupunki-seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus 2016-2019). Tampereen kaupunkiseudun vuoden 2014 lopulla hyväksyt-ty rakennesuunnitelma perustuu kaupunkiseu-dun arvioidulle asukasmäärän 115 000 hengen kasvulle vuodesta 2013 vuoteen 2040. Kasvu

153

suunnataan rakennesuunnitelman mukaan 70 %:sesti raitiotiehen tai lähi- tai taajamajunaan. Loput asunnot on tarkoitettu sijoitettavaksi kes-kusten välille nauhataajamiin ja hyvien joukko-liikenneväylien ulottuville. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alueelle ei ole rakennesuunnitel-massa osoitettu uutta merkittävästi kehitettävää asuinaluetta, koska edellä mainitut asutuksen sijoittumiselle yhteisesti asetetut ja hyväksytyt vaatimukset eivät täyty. Rakennesuunnitelmas-sa Kaakkois-Pirkkalan kohdalle ulottuu koillises-ta kehitettävä Rantaperkiön-Toivion asuin- ja työpaikka-alue, jonka asukasmäärälisäys Pirk-kalan puolelle on 2500 asukasta. Pirkkalan kun-nan osuus kaupunkiseudun kasvusta on jaettu raitiotiehen lukeutuviin keskustaan (4500 asu-kasta) ja Partolan-Naistenmatkantien alueelle (5000 asukasta). Toiviosta etelään oleva alue Sääksjärvelle saakka on merkitty viherverkosto-alueeksi. Sääksjärven luoteis- ja länsipuolelle ei ole kaavailtu asuinalueiden laajenemista Toivion suuntaan.

Rakennesuunnitelman pitkän aikavälin joukko-liikenneratkaisuna on varauduttu raitiotiehen Hatanpäältä Lakalaivan kautta Vuorekseen. Lentokentän raitiotieyhteyden osalta on varau-duttu Pirkkalan keskustasta lentoasemalle suun-tautuvaan raitiotiehen. Rakennesuunnitelman mukaisella raitiotien kehittämispolulla turvataan nykyisen yhdyskuntarakenteen tehokas hyödyn-täminen ja Pirkkalan kuntakeskuksen asema kunnan tärkeimpänä keskustana Partolan ohel-la. Osayleiskaavaselostuksessa esitetyt visiot Toivion alueen yhdistämisestä raitiotiellä Tam-pereen keskustaan Rautaharkon kautta tai vaih-toehtoisesti Lakalaivan kautta Vuorekseen eivät perustu mihinkään julkisesti saatavilla olevaan selvitykseen tai vaikutusten arviointiin.Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaratkaisu ei siten perustu kaupunkiseudun yhteistyössä hy-väksymään rakennesuunnitelmaan. Kaava-alue sijaitsee nykyisen yhdyskuntarakenteen kannal-ta reuna-alueella, ja alueelle esitetty asutuksen määrä on hyvin suuri kaupunkiseudun mittakaa-vassa (vrt. Vuores noin 12 000 asukasta, Lam-

minrahka noin 8000 asukasta). Kaupunkiseudun väestönkasvuennusteeseen nähden kaava-alu-een asukasmäärä on Pirkkalan osalta ylimitoitet-tu.

MAL-sopimuksen tavoitteena on ohjata asumis-ta, työpaikkoja ja palveluja nykyiseen rakentee-seen, keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille. MAL-sopimukseen sisältyvissä kärkihankkeis-sa ja toimenpiteissä ei ole mukana Kaakkois-Pirkkalan laajaa ja tehokasta aluerakentamis-hanketta. Osayleiskaavaluonnoksen mukainen maankäyttöratkaisu ei ole MAL-sopimuksen ta-voitteiden mukainen, eikä vastaa sopimukseen kirjattuja ja kuntien hyväksymiä tavoitteita. MAL-sopimuksessa kunnat ovat sitoutuneet laatimaan strategiset yleiskaavat uuden maakuntakaavan mukaisesti ja eheyttämään yhdyskuntarakennet-ta joukkoliikennevyöhykkeillä.

Tällaisenaan Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaa-van perusratkaisu on kaupunkiseudun kannalta irtiotto, joka vesittää seudullisten suunnitelmien valmistelun yhteydessä tehdyt linjaukset kau-punkiseudun kasvun tarkoituksenmukaisesta sijoittumisesta. Irtautuminen kaupunkiseudun yhteistyöfoorumeilla hyväksytystä maankäytön perusratkaisusta on omiaan rapauttamaan Pirk-kalan kunnan luotettavuutta seutuyhteistyössä.

3. Kaavahanketta vastaavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ei ole laadittu

Pirkkalan kunnanhallituksen nähtäville hyväksy-mästä Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavasta ei ole laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaista OASia, koska kaavaluonnos ei vastaa vuoden 2015 OASissa esitettyä kaavahanketta sisällöltään. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava on aivan eri kaavahanke kuin vuoden 2015 OA-Sissa esitetty osayleiskaavahanke.

Osayleiskaava-aluetta koskeva vuonna 2015 laadittu ja nähtävillä pidetty osallistumis- ja ar-viointisuunnitelma (OAS) oli nimeltään Toivion osayleiskaavan OAS. OASissa todetaan suun-

154

nittelualueen tavoitteissa Toivion alueen kehittä-minen mm. asutusta lisäämällä. Kuntalaiset ja vi-ranomaiset ovat tuolloin esittäneet mielipiteensä ja lausuntonsa kaavahankkeesta, joka on sisäl-löltään merkittävästi erilainen kuin nyt luonnok-sena esitetty Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaa-vahanke. Kaavaprosessi tulee palauttaa OAS-vaiheeseen, laatia uusi OAS ja kuulla siitä asianosaisia uudelleen. Näin myös muut Pirkka-lan asukkaat kuin vain toiviolaiset voisivat ottaa kantaa kaavan tavoitteisiin ja merkitykseen koko kunnan kehittämisen kannalta.

4. Kaavaratkaisu on Pirkanmaan maakunta-kaavan 2040 vastainen

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on hyväksytty 27.3.2017 maakuntavaltuustossa, maakuntahal-litus on tehnyt kaavan toimeenpanoa koskevan, MRL:n 201 §:n mukaisen päätöksen 29.5.2017, eikä Hämeenlinnan hallinto-oikeus ole välipää-töksessään 19.9.2017 nähnyt tarpeelliseksi kiel-tää kaavan täytäntöönpanoa kaavapäätöksestä tehtyjen valitusten johdosta. Maakuntakaava on siten oikeusvaikutteinen MRL:n 32 §:n tarkoitta-malla tavalla. Maakuntakaava on ohjeena yleis-kaavoitukselle.

Maakuntakaavan valmistelu ajoittui vuosille 2012-2017, joten Kaakkois-Pirkkalan alueen maankäytön perusratkaisu olisi pitänyt käsitellä meneillään olleessa maakuntakaavaprosessis-sa. Aiemmassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavas-sa Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alueesta merkittävä osa on MU-aluetta (maa- ja metsäta-lousvaltainen alue, jolla on ulkoilun ohjaamistar-vetta; alueiden pääkäyttömuoto on metsätalous) ja V-aluetta (seudullisesti merkittävä tai alueel-taan laaja taajamaan liittyvä virkistysalue tai taa-jamarakenteen viherverkon kannalta erityisen tärkeä alue, joka varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun). Toivion asuinalueen vähäinen laa-jennus länteen on osoitettu taajamatoiminto-jen aluevarausmerkinnällä. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaan esitetty aluerakentamiskohde on siten myös Pirkanmaan 1. maakuntakaavan

merkintöjen vastainen.

Maakuntakaavan 2040 kartalla kunkin alueen pääasiallinen käyttötarkoitus osoitetaan alueva-rausmerkinnöillä, jotka ovat toisensa poissulke-via ja jotka yhdessä kohdemerkintöjen kanssa ohjaavat selkeimmin ja voimakkaimmin alem-man tason kaavoitusta. Osayleiskaava-alueella aluevarausmerkintöjä ovat: taajamatoimintojen alue (nykyinen Toivion asuinalue ja sen laajen-nus länteen), työpaikka-alueet, virkistysalueet ja ehdolliset työpaikka- ja teollisuusalueet sekä kohdemerkintöinä mm. luonnonsuojelualueet.Aluevaraus- ja kohdemerkintöjen ohella maa-kuntakaavassa on alueen erityisominaisuutta osoittavia merkintöjä, kuten geologisia arvoja sisältävä alue ja lentomelualue; nämä merkin-nät otetaan huomioon alueen pääkäyttömuodon osoittamassa maankäytössä reunaehtoina.Kolmanneksi maakuntakaavassa on kehittämis-periaatemerkintöjä, jotka osoittavat pidemmän aikavälin strategisia kehittämistavoitteita. Näis-tä kaava-aluetta koskevat pääradan suuntainen kaupunkiseudun keskusakselin kehittämisvyö-hyke ja kaupunkiseudun läntinen yritysalueiden kehittämisvyöhyke.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan maankäyttö-ratkaisua on kaavaselostuksessa harhaanjohta-vasti perusteltu nimenomaan maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnöillä (kehittämispe-riaatemerkintöjen sisältö kuvattu laajasti, alue-varausmerkintöjä määräyksineen ei lainkaan). Kaavaselostus antaa tältä osin harhaanjohtavan kuvan maakuntakaavan ohjausvaikutuksesta.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan virkistys- ja muita aluevarauksia koskeva maankäyttöratkai-su on maakuntakaavan vastainen. Seudullisesti merkittävälle virkistysalueelle on osoitettu maa-kuntakaavan vastaisesti tehokkaan asumisen alueita. Toivion länsipuoleinen maakuntakaa-vassa oleva virkistysaluevaraus (aluevaraus, ei yhteys tai yhteystarve) on osayleiskaavassa kavennettu niin kapeaksi, ettei maakuntakaavan osoittama virkistyskäytön ja ekologisten yhteyk-

155

sien turvaamiseen tähtäävä kaavaratkaisu toteu-du, eikä Pyhäjärven rannasta etelään Sääksjär-velle ulottuva V-alue muodostu toiminnallisesti kestäväksi. Samoin Sääksjärven tasalla oleva, kaava-alueen länsireunan virkistysaluevaraus on liian kapea, koska kaava-alueen länsipuo-leinen alue tulevan valtatien 3 uuden linjauksen itäpuolella on maakuntakaavassa varattu teol-lisuusalueeksi. Kaakkois-Pirkkalassa kaavan perusratkaisuna tulee olla vähintään maakunta-kaavassa osoitettujen virkistysalueiden ja –yh-teyksien toteuttaminen riittävän laajoina, yhte-näisinä ja laadukkaina, jotta ne toteuttavat sekä virkistyskäytön että ekologisten yhteyksien tur-vaamisen tarpeet kasvavalla kaupunkiseudulla. Koska laadukkaita ja virkistyskäyttöön soveltuvia alueita ei ole kaava-alueella mahdollista osoittaa luonnoksessa esitetyille alueille ja esitetyssä laajuudessa, on nykyisten ja tulevien asukkaiden virkistyskäyttötarpeisiin osoitettava vastaavasti muuta aluetta. Asumiseen varattuja alueita on siten supistettava nykyisestä ja asumisen tehok-kuutta huomattavasti pienennettävä.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnoksen maankäyttöratkaisu on maakuntakaavan vas-tainen aluerakenne- ja liikenneratkaisunsa puo-lesta. Maakuntakaavassa yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta Pirkkalassa uudet ja täy-dentyvät asuinalueet sijoittuvat valtatien 3 (län-tinen kehätie) pohjoispuoliselle osalle kuntaa. Pirkkalan kuntakeskus on osoitettu maakunta-kaavassa ydinkaupunkiseudun alakeskuksena. Kaakkois-Pirkkalaan ei ole maakuntakaavassa esitetty edes paikallis-, saati alakeskustasoista keskusta. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan mukainen asukasmäärälisäys palvelukeskitty-mineen edellyttäisi maakuntakaavassa olevaa paikalliskeskusmerkintää. Osayleiskaavaluon-noksessa esitetty maankäyttö on siten perustal-taan yhdyskuntarakennetta hajauttava. Toteu-tuessaan Kaakkois-Pirkkalan kunnanosakeskus romuttaisi maakuntakaavassa ratkaistun ja tur-vatun Pirkkalan nykyisen kuntakeskuksen kehit-tämisen ydinkaupunkiseudun alakeskuksena.Maakuntakaavassa 2040 Toivion nykyisen asuin-

alueen laajenemista osoittava taajamatoiminto-jen aluevaraus on huomattavasti suppeampi kuin Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan luonnoksen mukainen maankäyttöratkaisu. Osayleiskaavan perusratkaisu rakentuu seudullisesti ja maakun-takaavaan nähden liian suurelle asukasmääräl-le ja laajoille asuinalueille, minkä seurauksena osayleiskaavan liikenneyhteyksiä koskeva rat-kaisu on perusteeton ja virheellinen. Kaava-alu-een tulevasta keskustasta itään Sarankulmaan osoitettu tieyhteys vaarantaa alueen nykyiset ja tulevat virkistyskäyttömahdollisuudet, eristää Toivion koulun oppilaat lähiliikunta-alueestaan ja hiihtoladuistaan. Tieyhteys heikentää merkit-tävästi luonnonarvoja katkaisemalla ekologiset yhteydet ja muuttamalla vesitalousolosuhteita Toivion koulun eteläpuoleisella alueella. Tampe-reen keskustaan suorimman, itäisen tieyhteyden liikenne tulee kuormittamaan haitallisesti Saran-kulman yritysalueen katuverkkoa. Patamäentiel-lä on jo nykyisellään työmatkaliikenteen aikaisia sujuvuus- ja turvallisuusongelmia raskaan liiken-teen, työmatkaliikenteen ja bussien kulkiessa kadulla, missä liittymiä on tiheässä.

Kaavaluonnoksessa kokoojakatu kaava-alueen keskustasta pohjoiseen on osoitettu kehätien Eskolantien alikulkuun, jota ei ole suunniteltu välittämään kokoojakadun tasoista liikennettä. Yhteys on ensisijaisesti turvattava koululaisten kulkuyhteytenä tulevalle Silvonvainion koululle.

5. Lentomelualuetta ei ole otettu kaavaratkai-sussa lain edellyttämällä tavalla huomioon

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavassa on osoi-tettu asuinalueita lentomelualueelle valtioneu-voston päätöksen mukaisten melutason oh-jearvojen (vnp 993/1992) vastaisesti. Kaavan virkistysalueratkaisu perustuu sille, että virkis-tysalueita on osoitettu laajasti lentomelualueelle. Virkistysaluemerkintä on tältä osin lainvastainen, koska lentomelualue ei sovellu virkistysalueek-si. Virkistysalueita koskevat, kuten asumiseen tarkoitettuja alueita, valtioneuvoston päätöksen mukaiset meluohjearvot. Taajamissa ja taajami-

156

en välittämässä läheisyydessä olevien virkistys-alueiden melutason ohjearvo on 55 dB päiväajan keskimelutasona. Taajamien ulkopuolisilla virkis-tysalueilla ohjearvo on 45 dB. Lentomelun takia virkistyskäyttöön soveltumattomia alueita ei voi osoittaa virkistysalueeksi yleiskaavassa eikä virkistysalueeksi asemakaavoitettaviksi. Vir-kistykseen soveltumattomia alueita ei voi siten laskea mukaan kaava-alueen virkistysalueiden kokonaisuuteen. Suuren tehokkuuden asuin-aluevaraukset vaativat laadukkaat ja riittävät vir-kistysaluevaraukset. Kaavaratkaisu on virkistys-alueita koskevilta perusteiltaan ja ratkaisuiltaan virheellinen sekä osayleiskaava-alueen nykyis-ten asukkaiden ja virkistyskäyttäjien että tulevien asukkaiden kannalta.

Lentomelualueelle kohdistuu nykyisin virkistys-käyttöä ja ulkoilua. Alueen kaavaratkaisulla tämä virkistyskäyttö- ja ulkoiluintressi on turvattava osoittamalla alue maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarvetta.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta.

Mielipiteessä on perehdytty syvällisesti maa- kuntakaavatasoon ja kirjottaja selvästi tuntee alueidenkäytön haastellista suunnittelukenttää. Kaavatasojen osalta on välttämätöntä myös huo-mioida ja ymmärtää kaavatasojen lomittuminen. Myös kaavatasojen toisiaan täydentävä luonne sekä maakuntakaavan jäykkyys ja toisaalta kun-tatason kaavojen ketteryys.

Maakuntakaava on laadittu mittakaavassa 1:100 000, strategisena suunnitelmana ja Kaak-kois-Pirkkalan osayleiskaava on laadittu mit-takaavassa 1:10 000. Karttojen vertaaminen kirjaimellisesti ei ole kummankaan kaavatason näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Maakun-takavan ohjausvaikutus tarkoittaa sitä, että maakuntakaavan keskeiset tavoiteet välittyvät tarkempaan suunnitteluun. Huomioiden suun-nittelun ja selvitysten tarkuustaso sekä kaavata-sojen erilaisuus eivät yleiskaavassa esitetyt ta-voitteet tai maankäyttövaraukset ole ristiriidassa maankuntakaavan kanssa (ks. ELY:n lausunto).

Alueen erinomainen sijainti yhdyskuntaraken-teellisesti eheyttävällä paikalla luo hyvät edelly-tykset kestävänkehityksen mukaiselle uudis- ja taydennysrakentamisen alueeksi. Tavoite on ollut luoda yhdyskuntarakenteen helmi kaupunkiseu-dun ytimeen. MK2040 mukaisuus on huomioitu yleiskaavaa laadittaessa. Yleiskaavassa esitetyt kaavaratkaisut ovat maakuntakaavatasoa tar-kempien selvitysten sekä suunnitelmien tulosta. Kestäväkehitys ja ilmastotavoitteet sekä kevyt- ja joukkoliikennetavoitteet ovat myös keskeisiä tavoitteita osayleiskaavaehdotusta luotaessa.

Kaavoittaja viittaa yleiseen vastineeseen. Lisäk-si:1. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan kaavata-loudellinen tarkastelu on tehty osayleiskaava-luonnoksen jälkeen.2. Pirkkalan kunta on sitoutunut seutuyhteistyö-

157

hön. Rakennamallia ollaan seutuyhteistyössä yhdessä mm. Tampereen kaupungin kanssa uu-simassa.3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma jossa on esitetty kaavahankkeen alustavat aikataulut ja tavoitteet on ollut julkisesti nähtävillä 28.10- 26.11.2015. OAS:ssa on kerrottu mm. alueen olevan merkittävä Pirkkalan tulevaisuuden asu-tuksen laajenemissuunta, asukasmäärätavoitet- ta ei ole tarkemmin määritelty. OAS.n tavoitteet ovat viety kaavaluonnokseen.4. Maakuntakaavan toteutumista ja sen ohjaa-vuusvaikutuksien tulkinta ja valvontavastuu on Pirkanmaan ELY-keskuksella. Kaavan laatija viit-taa tässä myös kaavan laatijan yleiseen vastinee seen maakuntakaavan ohjaavuudesta yleiskaa-vojen laadinnassa.5. Lentomelualueet korjataan Pirkanmaan maa-kuntakaava 2040:n mukaiseksi osayleis- kaa-vehdotukseen yhteistyössä Finavian kanssa (kokous Finavian kanssa 6.11.2018). Lentome- lualueelle sijoittuvat asuinaluevaraukset (A-3) on poistettu ehdotuksessa.

Aiheutta yleisessä vastineessa esitetyt muutok-set kaavakartalle.

48. Hyvönen Johanna

Toivion suunnitelmat näyttävät todella omituisil-ta. Toivion metsät ovat suunnattoman tärkeitäluontokohteita kaikille Pirkkalaisille.

Työskentelen Nuolialan koululla. Myös me opet-tajat ja oppilaat vierailemme ja tutkimme luonto-helmeä Toiviossa. Lapset eivät kaipaa Toivioon tai Pirkkalaan palveluja. Nuolialan palaverissa puhuttiin mm. pubeista, pizzapaikoista, kukka-kaupoista. Kuka niitä Toivioon haluaa? Pirkka-lassa ja Toivion seudulla on jo olemassa erin-omaiset palvelut.

Opetussuunnitelmassa puhutaan Vihreän lipun painotuksesta kaikissa Pirkkalan kouluissa. Mi-ten Vihreän lipun periaatteita toteutamme, kun kunta ei ole toiminnassaan vihreä. Puhuin tässä taannoin luokassani asiasta, oppilaat olivat ai-van pöyristyneitä. Toivion metsää käytetään ah-kerasti myös hiihtokilpailuissa ja suunnistuskil-pailuissa. He ovat tulevaisuuden päättäjiä. Mitä me heille annamme? Ahneen kunnan mallin?

Toivon todella, että päättäjät ottavat järjen kä-teen.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen.

Aiheutta yleisessä vastineessa esitetyt muutok-set kaavakartalle.

158

49. Jalaskoski Susanna ja Henri

Kaavaprosessi ei ole ollut avoin ja vuorovaikut-teinen, tavoitteet on asetettu osallisilta salassa Kaavaprosessin alussa syksyllä 2015 kuntalai-set saivat vastata nykytilakyselyyn, mutta ei sii-hen millaista Toiviota he kaavatyöltä haluavat.Työn tavoitteet eivät selvinneet myöskään OAS:sta, jossa niitä maalailtiin vain hyvin yleis-piirteisesti. Kuntalaisilla on ollut oikeus luottaa Kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040 kunnan sitoutumaan +2500 asukkaan mitoi-tukseen. OAS:ssa luvataan, että ”Maankäytön suunnittelussa toimitaan avoimesti ja vuorovai-kutteisesti”, mutta päinvastoin on toimittu, osal-listen prosessin aikana esittämistä toiveista huo-limatta. Kaavasisältöä on valmisteluosallisilta salassa. Prosessin tärkeimmistä vai-heista (tavoitteen asettelu, vaihtoehtojen muo-dostaminen, vaikutusarvioinnit ja valintapää-tökset) ei ole ollut vuoropuhelua kuntalaisten kanssa v. 2016-2017. Kuntalaisilla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa ympäristönsä suunnit-teluun.

Kaavaluonnoksen pahimpia ongelmia, jotka on korjattava• Asukasmäärän kasvutavoite +15 000 asukasta ja rakentamistehokkuus ovat aivan liian suuria.• Osayleiskaavan tavoitteista on keskustelta-va avoimesti ja vuorovaikutteisesti kuntalaisten kanssa (esim. työpajoissa). Lähtökohtana on oltava alkuperäinen mitoitus +2500 asukasta.• Sitä ennen on tarkasteltava koko kunnan kas-vutavoitteita ja -alueita kokonaisuutena strategi-sessa yleiskaavassa maakuntakaava ym. seutu-taso huomioon ottaen.• Suurin osa esitetystä rakentamisesta on sijoi-tettu maakuntakaavan virkistysalueelle. Samalla tärkeät viheryhteydetniin pohjoiseen kuin etelään kaventuvat liian ka-peiksi. Maakuntakaavan virkistysalueille ei saa osoittaa rakentamista.• Osa asumisesta on osoitettu maakuntakaavan lentomelualueelle, vaikkei saisi.• Korkeaa rakentamista (A-1) on merkitty aivan

liian lähelle Toivion omakotitaloja. Tällainen te-hokas rakentaminen tulee osoittaa Naistenmat-kantien ratikka- ja bussireitin varteen.• Kaikki kokoojakatuvaihtoehdot Keskisentien ja Sarankulman väliltä on poistettava. Esitetty ko-koojakatu vaihtoehto2 tuhoaisi Toivion luontokoulun lähimetsän, suo-situn virkistysalueen reitteineen ja arvokkaine luontokohteineen. Muut kokoojakadun vaihtoeh-dot toisivat lisää liikennettä kapeille asuinkaduil-le, läpiajoa nyky-Toivioon, turvattomuutta, epä-viihtyisyyttä ja paljon pakkolunastuksia.• Kaitalankulmalla kokoojakatu on linjattu piha-piireihin ja arvokkaan ojittamattoman suon yli.• Kaitalankulmalla on kestämättömästi merkitty A/V yksityisten rakennetuille tonteille.• Toivion luontohelmi on kunnan tärkein virkistys-alue, jota ei saa uhata, vaan sitä pitää kehittää. o Saunapuronluona ei toteudu nykyisin voimassa olevan ranta-osayleiskaavan suojeluvelvoite. o Iso-Makkaran, Saukkolammen ym. luonnon arvokohteisiin on esitetty rakentamista.• Tampereen rajalle sijoitettu teollisuusalue on lii-an laaja ja liian lähellä Taaporinvuoren

Vielä lisäystä mielipiteisiimme, liittyen Eskolan-tien liikenteeseen. Eskolantie on erittäin kapea, jo nykyiselle liikenteelle. Lasten on vaarallista kulkea Eskolantiellä jalan, kun tiellä ei ole kun-non kävelytietä. Talvella kävelytie puuttuu koko-naan.

Liitteessä kuva joka selventää hyvin Eskolantien nykyistä tilannetta. Jos automäärä tulevat kasva-maan kymmenkertaisesti, niin lapsille eikä muille jalankulkijoille pystytä takaamaan turvallista kul-kua. Kulkeminen jalan jo nykyisillä liikennemää-rillä on vaarallista kapean tien ja ylinopeuksien takia!

159

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen. Aiheutta yleisessä vasti- neessa esitetyt muutokset kaavakartalle.

160

50. Jeromaa Kimmo

Hei,

pöyristyttävää, että asukkaat pidetään viime hetkeen pimennossa tälläiselta pommilta, jossa vanha viihtyisä asuinalue yritetään tuhota uuden asuinalueen kokoojakadun lävistyksellä.

Taitaa olla kateutta ilmassa kun osa kunnallispo-liitikoista kokouksissa puhuvat tyyliin, että ”Teillä on niin lyhyt matka keskustaan, niin saatte tekin joskus kärsiä”

Kaiken kaikkiaan suunniteltu asukasmäärä on aivan liian suuri tarpeeseen nähden ja mielestäni myös väärässä paikassa, kun ei ole suunnitellun ratikkareitin varrella. Myös tapa jolla kokoojaka-tuvaihtoehdot on asetettu siten, että suurin osa niistä on tarkoituksella tehty röyhkeiksi pakkolu-nastuksineen on melko lapsellista.

Seuraavassa korjattavat kohdat luonnokseen:➢ Toivon että pysytään alkuperäisessä 2500asukkaassa.➢ Kaikki kokoojakatuvaihtoehdot Keskisentien jaSarankulman väliltä on poistettava.➢ Toivion luontohelmi on kunnan tärkein virkis-tysalue, jota ei saa uhata, vaan sitä pitää kehit-tää.➢ Tampereen rajalle sijoitettu teollisuusalue onliian laaja ja liian lähellä Taaporinvuoren helmi-miljöötä.Alueen kytkentä Sarankulmaan Pärrinkosken vierestä olisi monella tapaa kestämätön.➢ Suurin osa esitetystä rakentamisesta on sijoi-tettu maakuntakaavan virkistysalueelle. Samalla tärkeät viheryhteydet niin pohjoiseen kuin ete-lään kaventuvat liian kapeiksi. Maakuntakaavan virkistysalueille ei saa osoittaa rakentamista.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen. Yleiskaavan laadinta on pro-sessi, jossa valmisteluvaihe (käsillä oleva luon-nos) on tärkeä osa.

Aiheutta yleisessä vastineessa esitetyt muutok-set kaavakartalle.

161

järkevää. Synenergia etuja voidaan toki hakea esimerkiksi yhteisistä kouluista eri asuinaluei-den välillä ja tämäkin voidaan toteuttaa sijoitta-malla koulut asuinalueiden väliin. Tampereella ja Kangasalla on suunniteltu tällaista Ojala-Lam-minrahka alueelle. Kevyen liikenteen väylät sumppualueista voitaisiin johtaa suorinta reittiä kaupunkin keskustoihin sekä muihin tärkeisiin kohteisiin esim sairaaloihin ja kouluihin. Tulevia ratikka reittejä on vielä hankala ennustaa, mutta jos sumput on jo rakennettu valmiiksi suurimpien kulkuväylien läheisyyteen, voidaan ajatella, että ne olisivat tulevaisuudessa luonnollisia ratikka-reittejä.

Miksi kestävän kehityksen periaatteita ei oteta huomioon? Tulevaisuuden kannalta päätöksiä voidaan helpottaa jo nyt rakentamalla uudet tie-ratkaisu siten, että ne tukevat julkisten ajoneuvo-jen käyttöä, sekä ohjaavat yksityisautoilijat suo-raan isoille väylille.

Tampere ja Helsinki välille tuleva lentorata ja sen liittäminen työmatkalaisten lisäreitiksi Pääkau-punkiseudulle olisi erittäin hyvä ja haluttu lisä, koska harva haluaa muuttaa pääkaupunkiseu-dulle työn perässä, on Pirkanmaa sentään hyvä paikka asua!

https://www.aamulehti.fi/uutiset/iso-asuinalue-vain-viiden-kilometrin-paahan-tampereen-kes-kustasta-pirkkalan-jattikaavatekee-tilaa-15-000-uudelle-asukkaalle-200606734/

https://www.aamulehti.fi/uutiset/kangasalan-ja-tampereen-rajalle-tulee-uusi-iso-kaupunginosa-sisaantulovayla-alkaa-johahmottua-200447065/

51. Jeromaa Kirsi

Mikä muutui 21.12 Aamulehdelle annetun haas-tattelun jälkeen Pauliina Pelkonen? Siinä va-kuutitte, että ”ettei Toivion nykyisen asuinalueen liikenne lisäänny”? Asun Toiviossa ja pääkokoo-jakatu menisi vaihtoehdosta riippuen takapiham-me liepeillä ja naapureidemme talojen lävitse. Nykyiset esitetyt vaihtoehdot pakkopääkokooja-kadulle aiheuttavat usean perheen kodin pakko-lunastusta. Mikä antaa kaavoittajalle moraalisen oikeuden aiheuttaa stressiä ja epävarmuuden tunnetta kuntalaisille, lapsille ja aikuisille piirtä-mällä tien heidän kotinsa lävitse?

Miksi Toivion luontokoululla ei ole mitään merki-tystä kaavoituksessa, jos asukkaat ovat tuoneet esille sen tärkeyden tutkimuksissa ja kyselyissä? Miksi lasten leikki ja hiihtomaastot halutaan tu-hota, sen varjolla, että rakennetaan tie, jottalapset voidaan tuoda autolla kouluun? Onko tämä kestävän kehityksen mukaista?

Miksi Toivion Saukonvuori/Taaborinkatu/Korpitie ovat ainoat vaihtoehdot suunnitelmassa pää-kokoojakadulle? Miksi Linnavuoren liittymää ei käsitellä? Miksi halutaan, että Kurikasta tuleva liikenne keskustaan kulkee Toivion kautta? Miksi jo rakennettuja liittymiä ei haluta laajentaa?

Miksi uudesta alueesta halutaan tehdä paljon lä-pikulkuliikennettä käsittävä alue? Tällainen alue ei ole haluttua asuinaluetta.

Miksi kaavassa ei suosita hyväksi havaittua sumppu tai pussinpohja mallia?

Jokaisella asuinalueella olisi oma pisto mootto-ritielle ja julkinen liikenne. Perheille pussinpoh-ja asuialueet ovat erittäin mieluisia ja haluttuja alueita asua. Kaduilla on turvallista liikkua niin pienten koululaisten kuin iltaisin harrastuksiin menevien. Työmatkalaiset taas ohjataan järke-västi isompien tieyhteykseien kautta kaupunkien keskustoihin. Pirkkalassa on aiemminsuosittu sumppu rakentamista ja se on erittäin

162

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen.

Kaavaluonnoksen kokoojakatujen tarkoitus on välittää alueen liikenne ympäröivälle pääväylä-verkolle (päätie- verkko ns. Puskiaisten oikaisu – Pyhäjärventie (valtatie 3) – Helsingintie (valta-tie 3) – Kehä II sekä pääkatuverkko Jasperintie – Linnakallion- tie – Nuutisarankatu). Tarkem-massa suunnittelussa väylien geometriaa tar-kennetaan sopivan pienipiirteiseksi väylän toi-minnalliseen luokkaan nähden. Alueesta ei siis tehdä läpikulkureittiä.

Kokoojakadun estevaikutusta jalankululle ja pyö-räliikenteelle voidaan vähentää mm. alikulkujen avulla, joita jo kaavaluonnoksessa on esitetty alueelle seitsemän, tai muilla liittymä- ja risteys-järjestelyillä, esimerkiksi korotetuilla liittymillä, joilla samalla rauhoitetaan autoliikennettä, teh-den läpiajosta hitaan.

Liikennesuunnittelun lähtökohtana on ollut jakaa liikennetuotos useisiin suuntiin ja väyliin, jolloin liikenteelliset vaikutukset hajautuvat eivätkä ole liian suuria yksittäisiä väyliä kohden. Jos alue kytketään pääväyläverkkoon vain yhdestä suun-nasta, on se häiriöherkkä paitsi jokapäiväisten liikenteellisten huipputuntien aikoina, myös eri-koistilanteissa kuten onnettomuuksien sattues-sa. Lisäksi saavutettavuuden varmistamiseksi on tavoitteiden mukaista kytkeä kaava-alue use-aan eri suuntaan. Lyhyet ja suorat reitit ovat tär-keitä erityisesti kestävän kehityksen mukaisten kulkumuotojen – jalankulun, pyöräliikenteen ja joukkoliikenteen – edellytysten turvaamiseksi.

Päättyvät kadut ovat haastavia joukkoliikenteen näkökulmasta: linjasto on joko tehoton (jos jokai-selle pussinperän alueelle tarjotaan omaa linjaa), matka-ajat pitkiä (jos sama linja käy kääntymäs-sä useassa pussinperässä) tai pysäkit kaukana asutuksesta (jos linja liikennöi vain suuremmilla liikenneväylillä, joista kävellään tai pyöräillään

pysäkiltä asutukseen).

Suunnitelmaratkaisu tukee joukkoliikennettä kestävän kehitysten periaatteiden mukaises-ti: kokoojakatu K1 tarjoaa lyhyimmän yhteyden alueelta kohti Tamperetta. Tampereen puolella viimeistään Hatanpään valtaväylä liikenne-en-nusteiden mukaan tulevaisuudessa ruuhkau- tuu, eli autoliikenteen matkanopeus hidastuu. Kadulle suunnitellaan kuitenkin joukkoliikenteen etuisuuksia, mikä tekee joukkoliikenteestä hou- kuttelevampaa suhteessa henkilöautoon. Myös pyöräliikenteen sujuvuutta parantavia toimen-piteitä on tehty jo viime vuosina. Henkilöautolla voidaan tarvittaessa käyttää kaikkia alueen ko-koojakatuja, mutta yhteydet moniin paikkoihin ovat sujuvimpia ja nopeimpia Linnakallion liitty-män kautta.

Kestävän kehityksen, ilmastostrategian ja Toi-vion energi- astartegian tavoitteet kaavan suun nittelulle on esitelty kaavaselostuksessa sivulla 45-47.

Esittämänne Lamminrahka-Ojalan suunnittelus- sa on suunniteltu asuinalue 13 000 asukkalle, josta 8000 tulee Kangasalan puolelle. Alue on tämän yleiskaavaehdotuksen asuinaluesupis- tusten myötä asukasmäärältään suurempi kuin Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava. Siellä on selkeät kokoojakadut aivan kuin Kaakkois-Pirk-kalan osayleiskaavassakin.

Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle.

163

52. Jokinen Marja ja Eero

Korjattavaa Toivion kaavaluonnokseen:

- asukasmäärän kasvutavoitteen (jos on pakko kasvattaa väkimäärää) lähtökohtana alkuperäi-nen mitoitus +2500 asukasta (korkeintaan).

- maakuntakaavan virkistysalueiden tärkeät vi-heralueet niin pohjoiseen kuin etelään säilytettä-vä - ei niille rakentamista.

- Toivion OMAKOTIALUEEN lähelle ei laisinkaan korkeaa rakentamista.

- ei kokoojakatuvaihtoehtoja Keskisentien ja Sa-rankulman välille eikä läpiajoa nyky-Toivion poik-ki.

- luontohelmiä - Taaporinvuori, Saukkolampi, Iso-Makkara, Saunapuro, Toivion luontokoulun lähimetsä - ei saa uhata, vaan niitä pitää kehittä3

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen. Aiheuttaa yleisessä vasti- neessa esitetyt muutokset kaavakartalle.

53. Jämiä Leena

suullinen mielipide Kaakkois-Pirkkalan osayleis-kaavaluonnoksesta: Kirjannut 20.2.2018 arkki-tehti Pauliina Pelkonen

Taaporintietä ei tule käyttää kokoojakatuna. Pe-rusteluna on, että tie on aivan liian kapea ja talot lähellä tietä. Nyt jo tuskin pääsee ohittamaan toi-sia autoja Taaporintiellä

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta. Taaporintietä ei osoiteta Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaaveh-dotukseen kokoojakaduksi.

164

54. Kaartinen Katja

Hei,

Haluan ilmaista mielipiteeni osayleiskaavaluon-noksesta, koska mielestäni prosessi ei ole ollut avoin, eikä luonnos tyydytä itseäni millään taval-la.

Muutimme Pirkkalan Toivioon kesällä 2017 ja uskoimme uuden kotimme olevan rauhallisella ja luonnonläheisellä pientaloalueella, mutta nyt tehty luonnos muuttaa kuvaa tyystin. MuutimmePirkkalaan Tampereen sijasta juuri kunnan ”luon-nonläheisyyden” takia.

Mielestäni asukasmäärän kasvutavoite ja vauh-ti on täysin liian suuri, jos Pirkkalassa on tällä hetkellä vajaat 20 000 asukasta, niin miten voi olla perusteltua että kaavassa on yhtäkkiä kes-ken prosessin ilmennyt tarve 15 000 asukkkaal-le? Pirkkalassa on muitakin kaavoituksia käyn-nissä ja on vaikea ymmärtää, miten pitäisi muka kantaa niin osa osuus koko Pirkanmaan kasvu-tavoitteesta? Ja viitaten Tampereen kaupungin hallituksenkin kantaan asiasta, miksi haluatte kaavoittaa alueelle mikä on kaukana mahdolli-sista raitiotiealueista?

Lisäksi tämä kaavoitus prosessi on ollut myös hyvin salaperäinen ja epäreilu, kun ainakin itsel-leni tulee tuntemus, että kaavoituksessa on sa-laa kasvatettu kasvutavoite alkuperäisestä 2500 asukkaasta tuohon mainittuun 15 000 asukkaa-seen.

Lisäksi Toiviossa asuvana, minua ahdistaa kaa-valuonnoksessa olevat kokoojakatuvaihtoehdot, jotka ovat ymmärrettävästi tarpeen jos puhutaan 15 000 asukkaasta, mutta jotka kuitenkin tuho-avat näillä suunnitelluilla vaihtoehdoilla Toivion luontokoulun lähialueineen sekä aiheuttavat tur-vattomuutta, epäviihtyisyyttä ja jopa pakkolunas-tuksia Toiviossa.

Toivottavasti kaavoituksessa otetaan järki ja rea-liteetit käteen ja palataan maltillisempaankasvutavoitteeseen, eli esim. tuohon 2500 asuk-kaaseen, jolloin kaavoitus onnistuu varmasti hel-pommin ja kaikkia asukkaita ja luontoa myötäil-len. Suunnitellaan yhdessä asukkaita sekä myös naapurikuntia kuunnellen.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen. Aiheutta yleisessä vasti- neessa esitetyt muutokset kaavakartalle.

165

55. Kaartinen Petri

Hei,

Haluan ilmaista mielipiteeni osayleiskaavaluon-noksesta, koska mielestäni ja ymmärtääkseni prosessi ei ole ollut avoin, eikä luonnos tyydytä itseäni millään tavalla.

Muutimme Pirkkalan Toivioon kesällä 2017 ja uskoimme uuden kotimme olevan rauhallisella ja luonnonläheisellä pientalo alueella, mutta nyt tehty luonnos muuttaa kuvaa tyystin. Mielestäniasukasmäärän kasvutavoite ja vauhti on täysin liian suuri, jos Pirkkalassa on tällä hetkellä vajaat 20 000 asukasta, niin miten voi olla perusteltua että kaavassa on yhtäkkiä kesken prosessin il-mennyt tarve 15 000 asukkkaalle? Pirkkalassa on muitakin kaavoituksia käynnissä, joten on vaikea ymmärtää, miten Pirkkalan pitäisi muka kantaa niin osa osuus koko Pirkanmaan kasvu-tavoitteesta? Lisäksi tämä kaavoitus prosessi on ollut myös hyvin salaperäinen ja epäreilu, kun ai-naki itselleni tulee tuntemus,että kaavoituksessa on salaa kasvatettu kasvu-tavoite alkuperäisestä 2500 asukkaastatuohon mainittuun 15 000 asukkaaseen.

Lisäksi Toiviossa asuva, minua ahdistaa kaa-valuonnoksessa oleva kokoojakatuvaihtoehdot, jotka ovat ymmärrettävästi tarpeen jos puhutaan 15 000 asukkaasta, mutta jotka kuitenkin tuhoa-vat Toivion luontokoulun lähialueineen sekä ai-heuttavat turvattomuutta, epäviihtyisyyttä ja jopa pakkolunastuksia Toiviossa.

Toivottavasti kaavoituksessa otetaan järki ja rea-liteetit käteen ja palataan maltillisempaankasvutavoitteeseen, eli esim. tuohon 2500 asuk-kaaseen, jolloin kaavoitus onnistuu varmasti hel-pommin ja kaikkia asukkaita ja luontoa myötäil-len.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta.

Kaavan laatija haluaa korostaa osayleiskaav- suunnitelman aikajännettä ja sen rakentumista usean vuosikymmenen aikana.

Alueen liikenneverkkoa on suunniteltu toimi- vuuden ja kokonaisuuden kannalta. Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle.

166

56. Kaila Jouni

Suullinen mielipide Kaakkois-Pirkkalan osayleis-kaavasta, kirjannut 6.3.2018 arkkitehti Pauliina Pelkonen.

Yleeninmäen kevyen liikenteen reitit pirstovat yhtenäisen metsäalueen. Yleeninmäen säästä-minen olisi tärkeää. Siellä elää harvinaisempia pöllölaleja ja vanhaa metsäaluetta. Muutamilla reiteillä ei pystytä ratkaisemaan Toivion alueen kevyen liikenteen ongelmia.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta.Yleeninmäen kevyen liikenteen reitit poistetaan toivomusten mukaisesti kaavakartalta.

167

57. Kaila Kristiina ja Jouni

Mielipide Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-luonnokseen

1. Kaava-alueelle on lähtökohtaisesti sijoitet-tu liian paljon asutusta alueen ominaispiirteisiin nähden. Vaadin kaavaluonnoksen asukasmää-rän radikaalia laskemista alle 3000 asukkaa-seen. Ylimitoituksesta seuraa lukuisia ongelmia, joista pahimmat seuraavissa kohdissa.

2. Kaava-alueen asutus on osoitettu Pirkan-maan maakuntakaavaan merkitylle virkis-tysalueelle. Maakuntakaavan vaatimuksille on kestävät alueen kuntien kanssa yhdessä sovitut perustelut ja sitä täytyy noudattaa. Asukasmää-rää pienentämällä maakuntakaavan tavoitetta voidaan saavuttaa.

3. Metsäalueen pirstoutuminen on suurin uhka monien eläinlajien ja kasvien elinvoi-maisuudelle. Elinolojen häviäminen muuttaa lajien elinoloja ja lisää niiden sukupuuttoriskiä. Myös elinympäristöjen pirstoutuminen pieniksi toisistaan erillisiksi laikuiksi on lajeille uhka. Vii-desosa suomen metsien eliölajeista on uhanlai-sia tai silmällä pidettäviä (Ilkka Hanski: Kutistuva Maailma 2007) Eteläisen Suomen metsäluontoa tulee kaikin voimin säästää eikä levittää raken-tamista olemassaoleviin metsiin. Ehdotan, että kaava-alueen tiestön, palveluiden ja asutuksen sijainti ja määrä tarkastellaan uudelleen niin, että soisia ja metsäisiä alueita säästyy enemmän ja suurempina pinta-aloina.

4. Kaakkois-Pirkkalan luonnon monimuotoisuu-den häviäminen: Arvokkaiden luontokohtei-den ympärillä on kaavaluonnoksessa liian kapeat luonnontilaiset alueet. Luonnonmet-sällä, sen kasvistolla ja eläimistöllä on jokaisella itsellään jo itseisarvo. Makkarasuo, Haikanvuo-ri, Saukkolampi, Taaporinvuori, Pyramiittinotko ovat ainutlaatuisia ja rikkaita luontoalueita, joita ei saa saartaa kaduilla, teillä ja rakentamisella.

Myös ihminen, osana luontoa, tarvitsee metsää virkistysalueena. Psyykkinen ja fyysinen terveys ja palautuminen hoituvat metsässä luonnostaan ja sairastumista ennaltaehkäisevästi. Virkistys-metsän tulee olla niin laaja, etteivät kerrostalot tai rakennetut alueet näy sinne.

Esimerkiksi luontohelmemme Iso Naistenjärvi on parhaillaan kuin erämaajärvi eikä sen rannalla olevalla laavulla voi yöpyä tai paistella makka-raa, jos kerrostalon parveke on selän takana ja taustalla pauhaa autojen melu järven molemmin puolin kulkevilta valtateiltä!Ehdotan arvokkaiden luontokohteiden ympäril-le laajempia suojavyöhykkeitä, mikä onnistuu kaavan asukasmäärää pienentämällä. Vaadin, että Suomen Luonnonsuojeluliiton Suomi 100 juhlavuoden Sata luontohelmeä – kohteen ar-voalueet tulee säästää laajoine ympäristöineen ja keskittää asutus pienemmälle ja tiiviimmälle alueelle, mieluiten aivan muualle kuin Kaakkois-Pirkkalaan. 5. Kaavaan suunnitellut viherkaistat ovat lii-an kapeita eläinten ja kasvillisuuden reviireiksi ja elinympäristöiksi. Ehdotan kaistojen leventä-mistä 70 metristä vähintään 400 metriin ja niillä kulkevien kevyenliikenteen väylien sijoittamista alueen reunoihin maastoa mukaillen niin, että metsäiset alueet säilyvät ehjinä.

6. Toivion koulun takana kulkevalle tielin-jaukselle ei ole perusteita. Koulun takaisen metsän luontoarvot ovat kiistattomat ja ne on useissa luontoselvityksissä todettu sekä kaavan valmisteluun liittyen että jo aikaisemmin. Kun asukasmäärää pienennetään, tuleva alueen au-toliikenne voidaan ohjata ulos moottoritien kaut-ta. Koululaisten saattoliikenne ei tule koskaan kulkemaan koulun takaa, joten sillä katua ei voi perustella. Urheilutapahtumien pysäköintipaik-kaperuste ei ole kestävä, koska Toivion koululla ei jatkossa voi juurikaan järjestää, koska latu- ja polkuverkko, joita hiihtäjät, suunnistajat, maasto-pyöräilijät ja polkujuoksijat käyttävät hävitetään lähes kokonaan. Uuden alueen koulun ja mah-

168

dollisen urheiluhallin pysäköintipaikkoja käytet-täköön urheilutapahtumapysäköinnissä.

Ehdotan, että kyseinen tie jätetään rakentamat-ta, jolloin arvokas Pyramiittinotko säilyy ja Toivi-on luontokoulu säilyttää arvokkaan ja kauan suo-jellun metsäalueen takapihallaan.Toivion koulun takana olevat metsät kuuluvat Suomen Luonnonsuojeluliiton Koulumetsähank-keeseen. Toivion koulu on Vihreän lipun luonto-koulu ja lähimetsän omistavan UPM:n kanssa on muun muassa sovittu hakkuista pidättäytymises-tä. Koulumetsän säilyminen uudessa osayleis-kaavassa olisi toivottavaa. Lisätietoja koulumet-sästä www.sll.fi/koulumetsa

7. Nykyisen Toivion metsäisten viheraluei-den pirstalointi kevyenliikenteen väylillä on perusteetonta. Kulkeminen kaikilla liikkumis-muodoilla toimii juuri peruskorjattuja teitä pitkin mainiosti ja mikäli metsään halutaan poiketa, ny-kyiset polut ovat erinomaisia väyliä. Yleeninmäki tulee säilyttää uudisrakentamiselta koskematto-mana, koska se kuuluu arvokkaisiin luontoaluei-siin ja metsäinen mäki on hyvä äänivalli mootto-ritien melulle. Ehdotan, ettei polkuihin kosketa tai metsiin rakenneta turhaan huoltoa tarvitsevia ke-vyenliikenteenväyliä ja että Yleenimäestä poiste-taan Y-kaavamerkintä.

8. Kaavaluonnoksen asutus tai muu raken-nuskanta eivät sijoitu olemassa olevan asu-tuksen lomaan eikä pysty näin ollen hyödyn-tämään nykyistä infrastruktuuria, palveluita tai julkisen liikenteen ratkaisuja. Tulevaisuu-dessa kaupungistuminen tule lisääntymään ja ihmiset haluavat jatkossa elää lähellä palveluita ja yhä enemmän ilman omaa autoa. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikennemäärä- ja tiestölaskelmat on tehty haja- asutusalueen tar-peiden mukaan, mutta Tampereen kaupunkiseu-dulla kehitetään voimakkaasti joukkoliikennettä ja muita tulevaisuuden liikkumismuotoja, joten autottomuus on pian yhä useammalle todellinen vaihtoehto.

Alue on vanhaa Toiviota lukuun ottamatta lähes täysin rakentamatonta aluetta. Uuudisrakentami-nen on tehokkainta olemassaolevan infrastruk-tuurin alueella. Kaupunki kasvaa sisäänpäin ja laajat isot omakotitalomatot eivät edusta uut-ta kaupunkisuunnittelua, vaan asuminen tulee keskittää asuminen nykyisten ja tulevien liiken-teellisten runkolinjojen varteen, jolloin metsä- ja luontoalueet säästyvät parempaan käyttöön. Ehdotan, että tehokas asuntorakentaminen si-joitetaan Naistenmatkantien mahdollisen ratik-kareitin varteen Partolan ja Suupan väliin tiivis-tämällä ja korottamalla nykyistä rakennuskantaa ja jätetään Kaakkois-Pirkkalan metsäalue koske-mattomaksi tai niukasti asutetuksi.

9. Riittävän laajoja virkistysmetsiä tarvitaan Pirkkalan asukkaiden tarpeisiin riittävän lä-hellä asutusta. Kaavaluonnos nykyisellään hajottaisi lähimetsät ja jättäisi metsät vaikeas-ti saavutettaviksi valtateiden toiselle puolelle. Massiivinen asukasmäärä ylittää luonnon kanto-kyvyn, eikä polkuverkosto kestä suurten ihmis-massojen kulkua. Ehdotan, että asukasmäärää ja sitä kautta tiestöä pienentämällä ja paremmal-la sijoituksella myös lähimetsät kestävät virkis-tyskäytön ja säilyvät yhtenäisempinä.

10. Metsäalueiden pilkkominen pieniin loh-koihin heikentää luonnon monimuotoisuutta. Mahdollinen Puskiaisten oikaisu ja ratalinjauk-set tulevat valitettavasti leikkaamaan yhtenäi-siä metsiä. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan tielinjaukset eivät saa tehdä samoin. Ehdotan, että kaavan täytyy ennakoida maakuntakaavan tievaraukset ja linjata oman väylät kulkemaan niiden rinnalla, jotta metsä säilyy yhtenäisenä.

11. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoite on säästää luonnon monimuotoisuutta ja luontoar-voja. Kaavaehdotukseen piirretty tiestö ja tiiviit rakennusmassat ovat pilkkomassa metsäalueet ja virkistysreitistöt sirpaleiksi eivätkä kaavaan varatut muutamat viherkäytävät tiiviiden kerros-taloalueiden välillä ole korvaa lähimetsien tar-

169

vetta. Kaavaluonnos ei nykyisellään tue luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä. Kaavaluonnos ei myöskään tue ym-päristönsuojelua eikä ehkäise ympäristöhaitto-ja, pikemminkin päinvastoin. Kaavaluonnos on siten lain edellä mainittujen tavoitteiden kanssa ristiriidassa. Ehdotan, että kaavan asukasmää-rää pienennetään niin, että maankäyttö- ja ra-kennuslakia on mahdollista noudattaa.

12. Osaavatko viranhaltijat ja luottamusmie-het irrottautua henkilökohtaisista, taloudel-lisista tai lyhytjänteisistä intresseistä ja kat-soa rohkeasti ja kestävästi tulevaisuuteen? Kaavan massiivista asukasmäärää ei puolla mikään järkisyy. Pirkkalan osuus Pirkanmaan kasvukeskuksiin tulevista uusista asukkaista voi-daan asuttaa tehokkaammin, ekologisemmin ja kestävämmin aiemmin kuvatun mukaisesti jouk-koliikennereitin varteen nykyistä infrastruktuuria hyödyntäen. Tonttien myynti rakennusliikkeille ja vuorien murskaus maanrakennusfirmojen mate-riaaliksi tai mahdollisesti kaavan suunnittelussa mukana olleiden henkilökohtaiset ura-ambitiot ovat ainoat suuruudenhullua hanketta tukevat perustelut. Eiväthän ne voi ajaa yhteisen edun ohi? Kerran murskattuja vuoria tai rakennettuja metsiä ei ikinä saada takaisin.

Pyydän vastausta jokaiseen mielipiteeseen ja perustelut, mikäli ehdotusta tai vaatimusta ei mahdollisesti otettaisi huomioon.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen.

3. Pirkanmaan seututoimistolla on tekeillä seutu- kunnan viherverkkosuunnitelma; jossa on paik-katietopohjaisesti tarkasteltu luonnon arvoalu-eita, biodiversitettiä ja vanhoja metsiä. Alueelle osoitetut asuinalueet sijoittuvat joko peltoalu- eelle tai hoidetulle talousmetsän alueelle, jossa biodiversiteetin kannalta ei ole niin suuria arvoja kuin esim. Taaporinvuoren metsäalueella joka on osoitettu virkistyalueeksi ja luo-alueiksi suun- nitelmaan. Kaavasuunnittelussa tulee aina luo- da tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia; myös mahdollisia kompensaatioperiaatteita käyttäen. Alueen keskeinen sijainti on keskeisen syynä siihen, että aluetta tiivistetään ja suunnitellaan osaksi kaupukiseudun rakennetta.

4. Kaava mahdollistaa biodiversiteetin säilymi-sen alueella sillä kaava mahdollistaa mm. vir-kistyalueiden säilymisen metsäisenä ja luon-toarvojen säilymisen alueella osoittamalla ne lainvoimaiseen yleiskaavaan. Ilman yleiskaava, ei mikään estä esim. maanomistajia avohakkaut-tamaan omia metsäalueitaan. Ei aiheuta muu-toksia kaavakartalle.

5. Viheralueet on suunniteltu luontoselvitykseen perustuen yhdessä luontoselvittäjän, viheryk- sikön ja ympäristösuojelun edustajien kanssa; tavoitteena on ollut osoittaa yhteyden muodos- tavat viheryhteydet jotka johtavat laajoihin vir- kitysalueisiin, kuitenkin niin, että alueelle tulee myös hyvällä sijainnille uutta asuinaluetta, joka on suunniteltu kestävän kehityksen kriteerien mukaisesti.

6. Nyt suurimmaksi osaksi uuden asuinalueen alueella sijaitsee alle kymmenen omakotitaloa; alue on täysin kiinni rakenteessa ja uudella ko-koojakadulla ,joka jatkaa Kurikantietä saada joukkoliikennettä erittäin sujuvaksi. Alueen

170

suunnittelu on eheytyvän yhdyskuntarakenteen tavoitteiden mukaista.

Liikenneselvitystä eteenpäin vietäessä kokooja- katu on osoittautunut yhä tärkeämmäksi jouk- koliikenteen ja pyöräilyn kehittämisen kannalta. Tie on myös tarpeellinen yhteys kouluille, sekä Toivion koululle että uudelle suunnitellulle kou- lulle helpottaen Toivion koulun saattoliikennettä ja parantaen tieturvallisuutta. Tie mahdollistaa myös Taaporinvuoren virkistysalueen saavu- tettavuuden joukkoliikenteellä sekä seudullisen virkistysalueen kehittämisen.Tällä hetkellä Taa-porinvuorelle kulku tapahtuu joko Kaitalankul-mantietä pitkin tai jättäen mahdollinen auto Toi-vion koulun parkkipaikalle. Koulun parkki- paikka on rajallinen varsinkin koulun aukiolo- aikoina. Kulku tapahtuu Toivion omakotialueen läpi, jossa ei ole kevyen liikenteen väyliä. Taaporinvuoren seudullisen virkitysalueen kehittäminen tulee li-sämään virkistysalueen käyttäjiä jolloin lisääntyy myös autoliikenne kauempaakin virkitysalueelle.

Uutta katuyhteyttä puoltavat seuraavat tekijät:•Joukkoliikenne- sekä kävely- ja pyöräily- yhte-yksien tulisi olla tarjolla heti, kun alueen kehitty-minen alkaa. Uudet asukkaat ottavat ne helpom-min kulkumuodoikseen, jos yhteydet ovat heti tarjolla ja tarjoavat kilpailukykyisen vaihtoeh-don liikkumistarpeisiin.•Uusi katuyhteys tarjoaa nopeamman reitin koh- ti Tampereen keskustaa ja mahdollista Rauta- harkon uutta asemaa.•Kaikille uusille asukkaille joukkoliikenne ei ole soveltuva vaihtoehto. Liikenteen suuntaaminen vain Kurikantien kautta hankaloittaa nykyisen liikenneverkon toimintaa Tampereen keskus- taan kuljettaessa. Partolan alueella on havaittu liikenteen toimivuusongelmia alueen liittymissä. Samoin valtatiellä 3 on liikenteen toimivuus- ja sujuvuusongelmia liikennemäärien oletettua nopeamman kasvun johdosta. Näille reiteille ei ole tarpeen johtaa liikennettä, jos sen voi ohjata myös muuta kautta.•Valtatielle 3 ei ole tarkoituksenmukaista ohja- ta lyhytmatkaista liikennettä. Patamäenkadun

kautta kulkeva reitti osaltaan vähentää mootto- ritien suunnan painetta Tampereen keskustaan suuntautuvalle liikenteelle.•Uusi katuyhteys osaltaan optimoi liikennesuo- ritetta, kun liikenne voidaan ohjata suoraan oi-keaan suuntaan. Tämä on toivottua liikenteen ympäristövaikutusten kannalta.•Keskisentien liikenne kulkee Korpitien kautta. Uusi katuyhteys poistaa tämän liikenteen Korpi- tieltä.•Uudelle katuyhteydelle voidaan jatkossa tarjota voimakkaampi joukkoliikennekadun rooli, jos rai-tiotie laajenee osayleiskaava-alueelle.•Katu toteutetaan uuteen maastokäytävään. On yhteiskuntataloudellisesti kannattavampaa to- teuttaa se kerralla valmiiksi kuin rakentaa ensin esim. poikkileikkaukseltaan kapeampi katu ja parantaa sitä myöhemmin.

7. Kuten mielipiteissä ja lausunnoissa on to- dettu, alueen virkistyskäyttö on kasvanut ja vierailijamäärien oletetaan lisääntyvän entises- tään tulevaisuudessa. Alueella on potentiaalia luontopohjaiselle turismille sen lisäksi, että se tuo kuntalaisille virkistäytymismahdollisuuksia. Erityisesti kaupunkien läheisillä alueilla, joissa metsän kävijämäärät voivat olla suuriakin on kiinnitettävä huomiota polkuverkoston suunnitel- mallisuuteen, minkä kaavaa mahdollistaa. Vir- kistyskäyttö tulee ohjata ja toteuttaa siten, että sillä on pienin mahdollinen negatiivinen vaikutus luontoarvoille. Epävirallisilla poluilla on todettu olevan negatiivisia vaikutuksia metsien luonto- arvoihin ja ekosysteemien terveyteen pitkällä ai-kavälillä.

Kaikki osoitetut tieyhteydet turvaavat sujuvan ja kestävän liikennöinnin suunnittelualueella. Jo- kaiselle purkureitille on perusteet, jotka ilmeine- vät tarkemmin liikenneselvityksessä.

Yleeninmäelle osoitettu Y-alueen tarve on tullut kunnan varhaiskasvatuksen tarpeesta osoittaa Toivion vanhalle asuinalueelle uusi päiväkoti joh-tuen Toivion alueen päiväkotipaikkojen huo- nos-ta tilanteesta. Yleeninmäen Y-alue sijoittuu

171

liikenteellisesti keskeiselle paikalle johon päi- väkodin sijoittaminen on perusteltua. Myöskin Yleeninmäen metsä antaa päiväkodille mahdol- lisuuden ns. metsäpäiväkotiperiaatteseen, joita halutaan Pirkkalassa suunnitella. Tarkemmin rakennuksen sijoittelu ja tarkemmat suunnitte- lulliset asiat tarkentuvan alueen asemakaavoi- tuksessa.

Muutos kaavakartalle: Y-alueeen rajausta tar- kennettu.

Yleeninmäellä osoitettu reitti on uusi kevyen lii-kenteen reitti; se ei lähtökohtaisesti määrittele tuleeko reitillä kulkea pyöräreitti. Tavoitteena on ollut lisätä kevyen liikenteen reitistöä myös van-han Toivion omakotialueen alueella koska lähes kaikki reitit kulkevat ajotiellä tällä hetkellälukuunottamatta vanhaa ratapohjaa. Koka reitis- töä on vastustettu laajasti, otetaan ko. ohjaava reitti pois Yleeninmäeltä.

MUUTOS: Yleeninmäen uudet kevyen liiken- teen osoitetaan virkistyksen tarpeisiin.

8. Nyt suurimmaksi osaksi uuden asuinalueen alueella sijaitsee alle kymmenen omakotita-loa; alue on täysin kiinni rakenteessa ja uudel-la kokoojakadulla, joka on vain Linnakalliontien jatkeena saada joukkoliikennettä erittäin suju- vaksi. Alueen suunnittelu on täysin eheyttävän yhdyskuntarakenteen tavoitteiden mukaista.

9. Asuinalueita supistetaan ja poistetaan asuin- alue A-3 kaavakartalta, mikä takaa yhtenäiset virkityslaueet. Kaavassa tulee olemaan 53 % virkitysaluieta pinta-alasta, mikä on ko. sijaintiin nähden valtava määrä virkitysaluetta.10. Virkitysalueiden yhtenäisyyteen kiinnite-tään jatkosuunnittelussa huomiota.

11. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on myös suunnitella valtakunnallisten alueidenkäyt- tötavoitteiden mukaisesti toimiva aluerakenne.eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristönlaatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyt-

tö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto sekä luonto- ja kulttuuriympä- ris-töinä erityiset aluekokonaisuudet. Uutena ta-voitteena on tullut vähähiilisen yhdyskunnnan tavoite. Nämä kaikki tavoitteet yhdessä luovat suunnitelmassa maankäyttö- ja rakennuslain ko-konaisuuden, jotka ohjaavat suunnittelua.

12. Viranhaltijoilla ole mitään henkilökohtaista syitä tehdä mitään muuta kuin hyvää yhdyskunta-rakennetta sekä pyrkiä laatimaan parhaan mah-dollisen suunnitelman joka vastaa mahdollisim-man hyvin kunnan tulevaisuuden elinvoiman ja kasvun tarpeisiin. Taajama-alueella on voimassa oleva taajamayleiskaava, jossa on voimakkaas-ti tiivistetty joukkoliikenteen kehittämiskäytävien varsia eheyttäen yhdyskuntarakennetta ja luo-den parhaat edellytykset toimivalle joukkoliiken-teelle. Tulevaisuuden kasvun tarpeisiin ei pysty-tä vastaamaan vain taajamayleiskaava-alueita tehostamalla. Liiallinen tehostaminen voisi myös johtaa pahimmillaan negatiivisiin yhdyskuntara-kenteellisiin vaikutuksiin kehätien sisäpuolisilla alueilla, viheralueiden pienemisen, palveluiden, liikenteen sekä asumismukavuuden osalta.

Myös taajamayleiskaavaa laadittaessa, taaja-man asukkaat kokivat että suunnitelma on liian tiivis. Taajamayleiskaavan laadinnan yhteydess-sä saatiin merkittävästi palautetta että kasvu tulee kokonaisuudessaan sijoittaa moottoritien eteläpuolelle jota ei tehty vaan tiivistettiin taaja-marakennetta. Kasvua on siis osoitettu mahdolli-suuksien rajoissa kehätien pohjoispuolelle.

172

58. Kallio Merja ja Kalervo

Toivio on rakennettu 1950-luvulla talkootyönä korpeen, kuten jo kaavatilaisuudessa esittelijä totesi. Asukkaita kutsuttiin nälkälaaksolaisiksi ja nyt tämä alue näyttää kiinnostavan kovin ja on sijaintinsa puolesta kuulemma erittäin hyvällä paikalla.

Olemme itse muuttaneet Tampereen puolelta vuonna 2001 mieheni isän rakentamaan rinta-mamiestaloon Toivioon, koska koimme että Tam-pere ei tarjoa sitä mitä haluamme.

Meille korostettiin kovin tilaisuudessa Tampereen läheisyyttä ja sitä kuinka helppoa Tampereelle on mennä. Uskallan kuitenkin väittää, että suurin osa asukkaista asuu Pirkkalassa kuitenkin siitä syystä, että Pirkkalan kunta on vielä inhimillisen kokoinen, palvelut hyvät ja luontoakin on sääs-tetty. Me emme halua olla tamperelaisia, vaan olemme ylpeitä pirkkalalaisia. Emme halua Pirk-kalasta mitään suurkuntaa. Onhan pirkkalalaiset olleet kuntakyselyssä tyytyväisimpiä asukkaita ja Pirkkalan maine hyvänä kuntana palveluineen tunnetaan hyvin lähikunnissa.

Myös perusteena näin suurelle kasvulle oli se, että meidän pirkkalalaisten tulee vastata Tampe-reen seudun asukasmäärän kasvuun. Kuten nyt eilen luimme Tampereen kaupungin lausunnos-ta, että Tampereella ei ole tarvetta näin suureen kasvuun, vaan on alun perin keskusteltu Toivion täydennysrakentamisesta.

Toki ymmärrämme, että kasvu ja kehitys on tar-peen. Meille esiteltiin vuonna 2015 kaavoitus-ta Toiviossa ja silloin meille ilmoitettiin asukas-määräksi n. 2500 asukasta. Tämän me olimme valmiit hyväksymään. Uskoimme silloin, että tosiaan saimme vaikuttaa kuntalaisina kaava-prosessiin. Järkyttyneinä totesimme, että näin ei tosiaankaan ollut, meidän mielipiteillä ei näyttä-nyt olevan mitään arvoa.

Toivion metsäalueet ovat erittäin ainutlaatuisia. Metsäalueita käyttävät hyvin monet käyttäjäryh-mät: lapset, koiran ulkoiluttajat, ulkoilijat, pyö-räilijät, sienestäjät, marjastajat. Alueelle tullaan myös kauempaa, koska arvostetaan sitä, että luontoa on säästetty ja jätetty näin upeat ulkoilu-mahdollisuudet hyvien yhteyksien päähän.Metsän merkitys on todettu erittäin tärkeäksi ih-misille nykyajan kiireisinä aikoina. Rakennetut vi-heralueet palvelevat vain pientä käyttäjäryhmää, joten toivoisimme, että nuo ainutlaatuiset metsät jätetään luonnontilaan. Älkää tehkö Pirkkalassa sitä mitä naapurimme Tampere on tehnyt, vaan jättäkää tuleville sukupolville mahdollisuus naut-tia luonnosta. Koulun metsä on myös tärkeä lap-sille, jotta he oppivat kuinka luonnossa toimitaan, käyttäydytään ja kuinka eläimiä kohdellaan.

Toivomme, että voimme yhteistyössä pitää ja tehdä Pirkkalan edelleen halutuksi asuinpaikaksi ja säilyttää asemamme tyytyväisinä kuntalaisina. Kaavaluonnoksen pahimpia ongelmia, jotka on korjattava:

Asukasmäärän kasvutavoite +15 000 asukasta ja rakentamistehokkuus ovat aivan liian suuria.

Osayleiskaavan tavoitteista on keskusteltava avoimesti ja vuorovaikutteisesti kuntalaisten kanssa (esim. työpajoissa). Lähtökohtana on ol-tava alkuperäinen mitoitus +2500 asukasta.

Sitä ennen on tarkasteltava koko kunnan kas-vutavoitteita ja -alueita kokonaisuutena strategi-sessa yleiskaavassa maakuntakaava ym. seutu-taso huomioon ottaen.

Suurin osa esitetystä rakentamisesta on sijoitet-tu maakuntakaavan virkistysalueelle. Samalla tärkeät viheryhteydet niin pohjoiseen kuin ete-lään kaventuvat liian kapeiksi.

Maakuntakaavan virkistysalueille ei saa osoittaa rakentamista.

173

Osa asumisesta on osoitettu maakuntakaavan lentomelualueelle, vaikkei saisi.

Korkeaa rakentamista (A-1) on merkitty aivan liian lähelle Toivion omakotitaloja. Tällainen te-hokas rakentaminen tulee osoittaa Naistenmat-kantien ratikka- ja bussireitin varteen.

Kaikki kokoojakatuvaihtoehdot Keskisentien ja Sarankulman väliltä on poistettava. Esitetty ko-koojakatu vaihtoehto 2 tuhoaisi Toivion luonto-koulun lähimetsän, suositun virkistysalueen reit-teineen ja arvokkaine luontokohteineen.

Muut kokoojakadun vaihtoehdot toisivat lisää liikennettä kapeille asuinkaduille, läpiajoa nyky-Toivioon, turvattomuutta, epäviihtyisyyttä ja pal-jon pakkolunastuksia.

Kaitalankulmalla kokoojakatu on linjattu pihapii-reihin ja arvokkaan ojittamattoman suon yli. Kai-talankulmalla on kestämättömästi merkitty A/V yksityisten rakennetuille tonteille.

Toivion luontohelmi on kunnan tärkein virkistys-alue, jota ei saa uhata, vaan sitä pitää kehittää.Saunapuron luona ei toteudu nykyisin voimassa olevan rantaosayleiskaavan suojeluvelvoite.Iso-Makkaran, Saukkolammen ym. luonnon ar-vokohteisiin on esitetty rakentamista.

Tampereen rajalle sijoitettu teollisuusalue on lii-an laaja ja liian lähellä Taaporinvuoren helmimil-jöötä. Alueen kytkentä Sarankulmaan Pärrinkos-ken vierestä olisi monella tapaa kestämätön.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen.

Suunnitelman ansioista Taaporinvuoren virkis- tys- ja luontoarvoaluetta kehitetään seudullisen virkistysalueen kehittämisen näkökulmasta ja se turvaa alueen säilymisen metsäisenä ja biodi- versiteetin säilymisen alueella kaavamerkintö- jen avulla. Kuten mielipiteissä ja lausunnoissa on todettu, alueen virkistyskäyttö on kasvanut ja vierailijamäärien oletetaan lisääntyvän entises- tään tulevaisuudessa. Alueella on potentiaalia luontopohjaiselle turismille sen lisäksi, että se tuo kuntalaisille virkistäytymismahdollisuuksia.

Erityisesti kaupunkien läheisillä alueilla, joissa metsän kävijämäärät voivat olla suuriakin on kiinnitettävä huomiota polkuverkoston suunnitel- mallisuuteen, minkä kaavaa mahdollistaa. Vir- kistyskäyttö tulee ohjata ja toteuttaa siten, että sillä on pienin mahdollinen negatiivinen vaikutus luontoarvoille. Epävirallisilla poluilla on todettu olevan negatiivisia vaikutuksia metsien luonto- arvoihin ja ekosysteemien terveyteen pitkällä ai-kavälillä.

Tavoittena on jo osallistumis- ja arviointisuun- nitelmassa esitetyissä tavoitteissa osoittaa monipuolisia asumsivaihtoehtoja Pirkkalan tu-levaisuuden kehittämisen tarpeisiin pitkällä täh-täimellä alueelle. Liikennevastauksessa kts. kaavoittajan yleinen vastine. Teollisuusalue/ työ-paikka-alue Tampereen rajalla perustuu Pirkan-maan maakuntakaava 2040:een sekä Tampreen kanssa tehtyyn yhteistyöhön vaikkakin aluevara-us on huomattavasti pienempi kuin maakunta-kaavassa varauksessa. Se on yleiskaavaehdo-tuksessa osoitettu TP/res merkinnällä. Aiheuttaa yleisessä vastineessa esitetyt muutokset kaava-kartalle.

174

59. Kangas Pertti,Katri,Oskari ja Alma Honkala Paulli ja Maija

Kaavaluonnoksen pahimpia ongelmia,jotka on ehdottomasti korjattava!!!

- Asukasmäärän kasvutavoite +15000 asukasta ja rakentamistehokkuus ovat aivan liian suuria.-osayleiskaavan tavotteista on keskusteltava avoimesti ja vuorovaikutteisesti kuntalaisten kanssa ja lähtökohtana on oltava + 2500 asu-kasta.

-sitä ennen on tarkasteltava koko kunnan kasvu-tavotteita ja alueita kokonaisuutena strategises-sa yleiskaavassa maakuntakaava ym. seututaso huomioon ottaen.

-suurin osa esitetystä rakentamiseta on sijoitettu maakuntakaavan virkistysalueelle .Samalla tär-keät viheryhteydet niin pohjoiseen kuin etelään kaventuvat liian kapeiksi. Maakuntakaavan vir-kistysalueille ei saa osoittaa rakentamista.

-osa asumisesta on osoitettu maakuntakaavan lentomelualueelle,vaikkei saisi.

-Korkeaa rakentamista(A1)on merkitty aivan liian lähelle Toivion omakotitaloja. Tällainen tehokas rakenta tulee osoittaa Naistenmatkantien ratikka ja bussireitin varteen.

-Kaikki kokoojakatuvaihtoehdot Keskisentien ja sarankulman väliltä on ehdottomasti poistet-tava.Esitetty kokoojakatu vaihtoehto 2 tuhoaisi Toivion luontokoulun lähimetsän,suositun virkis-tysalueen reitteineen ja arvokkaine luontokohtei-neen . Muut kokoojakadun vaihtoehdot toisivat lisää liikennettä kapeille asuinkaduille ,läpiajoa nyky-Toivioon,turvattomuutta,epäviihtyisyyttä ja paljon pakkolunastuksia joka tuntuu aivan kau-heelta että ihmiset joutuisivat KODEISTAANKIN luopumaan!!!

-Kaitalankulmalla kokoojakatu on linjattu pihapii-reihin ja arvokkaan ojittamattoman suon yli.

-kaitalnkulmalla on kestämättömästi merkitty A/V yksityisten rakennetuille tonteille.

-Toivion luontohelmi on kunnan tärkein virkistys-alue jota ei saa uhata vaan sitä pitää kehittää

-saunapuron luona eitoteudu nykyisin voimassa olevan rantaosayleiskaavan suojeluvelvoite.

-iso-Makkaran, Saukkolammen ym. luonnon ar-vokohteisiin on esitetty rakentamista.

-Tampereen rajalle sijoitettu teollisuusalue on liian laaja ja liian lähellä Taaporinvuoren helmimiljöötä,Alueen kytkentä Sarankulmaan Pärrinkosken vierestä olisi monella tapaa kestä-mätön.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei-seen vastineeseen.

Taaporinvuoren virkistys- ja luontoarvoaluetta kehitetään seudullisen virkistysalueen kehittä-misen näkökulmasta ja se turvaa alueen säily-misen metsäisenä ja biodiversiteetin säilymisen alueella kaavamerkintöjen avulla. Kuten mielipi-teissä ja lausunnoissa on todettu, alueen virkis-tyskäyttö on kasvanut ja vierailijamäärien olete-taan lisääntyvän entisestään tulevaisuudessa. Alueella on potentiaalia luontopohjaiselle turis-mille sen lisäksi, että se tuo kuntalaisille virkis-täytymismahdollisuuksia. Erityisesti kaupunkien läheisillä alueilla, joissa metsän kävi- jämäärät voivat olla suuriakin on kiinnitettävä huomiota polkuverkoston suunnitelmallisuuteen, minkä kaavaa mahdollistaa. Virkistyskäyttö tulee ohjata ja toteuttaa siten, että sillä on pienin mahdollinen negatiivinen vaikutus luontoarvoille. Epävirallisil-la poluilla on todettu olevan negatiivisia vaiku-tuksia metsien luontoarvoihin ja ekosysteemien terveyteen pitkällä aikavälillä.

175

60. Kannisto Heikki

Mielestäni on hyvä asia kehittää Toivion aluet-ta nyt ja tulevaisuudessa. Kaavaluonnokseen on merkitty paljon viheralueita, niitä voisi ottaa myös tehokkaampaan käyttötarkoitukseen.

Ihmiset kaipaavat Toivion alueelle palveluita, tämä tarkoittaa myös alueen asukasmäärän kas-vua ja alueen ”ottamista” tehokkaampaan käyt-töön.

Pidän tätä Toivion alueen kehittämistä positii-visena asiana. Uskon, että jatkossakin kaikki vanhat ja uudet asukkaat saavat nauttia luon-nonläheisestä ja turvallisesta Toiviosta jossa on palveluita kaikenikäisille ihmisille.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta.Mielipide merkitty tiedoksi. Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle.

Tavoittena on jo osallistumis- ja arviointisuun- nitelmassa esitetyissä tavoitteissa osoittaa monipuolisia asumsivaihtoehtoja Pirkkalan tu-levaisuuden kehittämisen tarpeisiin pitkällä täh-täimellä alueelle. Liikennevastauksessa kts. kaavoittajan yleinen vastine. Teollisuusalue/ työ-paikka-alue Tampereen rajalla perustuu Pirkan-maan maakuntakaava 2040:een sekä Tampreen kanssa tehtyyn yhteistyöhön vaik- kakin alueva-raus on huomattavasti pienempi kuin maakunta-kaavassa varauksessa. Se on yleiskaavaehdo-tuksessa osoitettu TP/res merkinnällä.

Aiheuttaa yleisessä vastineessa esitetyt muutok-set kaavakartalle.

176

61. Kaukonen Juha

Suullisena mielipiteenä kirjattavaksi Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavasta (kirjannut arkkitehti Pauliina Pelkonen 6.2.2018 )

-Koulun eteläpuolinen tie on tarpeellinen linja-us eikä pilaa luontoyhteyttä (metsään alikulun kautta). Tie on hyvä raja asutuksen ja metsän välillä.

Metsässä tulisi kehittää merkittyjä luontopolkuja ja nuotiopaikkoja.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta.Mielipide merkitty tiedoksi. Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle.

62. Kemppainen Kimmo

Kaakkois-Pirkkalan näin suuret asukasmäärät voivat olla todellinen uhka ratikan rakentamiselle Pirkkalan keskustaan. Pirkkalan pitäisi ennem-min rakentaa Naistenmatkantien lähelle, tulevan ratikan varrella!

Tutkin uteliaisuuttani, mitä maakuntakaava sa-noo Kaakkois-Pirkkalasta ja muusta Pirkkalan kehittämisestä. Sen myötä kehittäisin Pirkkalaa ja tätä yleiskaavaa ennemmin tähän suuntaan:

1. Partolan aluetta voisi kehittää voimakkaam-min asumisen alueeksi? Maakuntakaava mah-dollistaa tämän kaupallisten palvelujen alueilla, jotka ovat maakuntakaavan tiiviitä joukkoliiken-nevyöhykkeitä. Muutama tuhat asukasta lisää Partolaan helpottaisi ratikan jatkamista Pirkkalan keskustaan!

2. Kaakkois-Pirkkalan yleiskaavasta pois alueen keskellä olevat 5500 ja 1000 asukkaan alueet. Näitä ei ole maakuntakaavassa asumisen aluei-na, ja lentomelusta on OIKEASTI haittaa näille alueille, vaikka juuri ja juuri vältettäisiinkin viralli-set melualueet.

3. Sääksjärven ympärillä oleva alue saattaa ulot-tua vähän liian kauas länteen, ja onko 4000 asu-kasta vähän liikaa? Eikö tätä aluetta kannattaisi kehittää pientalovaltaisena alueena, jonka pal-veluista suurin osa olisi Lempäälän Sääksjärvel-lä? Ja toisaalta alueen länsiosat tulevat lähelle valtatien 3 tulevaa Puskiaisten oikaisua. Valta-tien varsi olisi tulevaisuudessa erittäin kysyttyä aluetta logistiikan ja kaikenlaisen yritystoiminnan kannalta. Ei kannata laittaa asumista näin lähelle valtatietä!

4. Toivion länsipuolella oleva alue rajauksiltaan varmasti ok. Mutta 4500 asukasta 30 hehtaarin alueella vastaa samaa tehokkuutta kuin onHervannassa Teekkarinkadun, Hervannan val-taväylän, Mekaniikanpolun ja Kemiankadun vä-lisellä alueella. Käytännössä tehokasta

177

kerrostalorakentamista. Onko Toivion länsipuo-li sille oikea paikka? Eikö mieluummin Partolan pohjoisosa?

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta.

1. Kyseessä oli Kaakkois-Pirkkalan osayleis- kaavan suunnittelualue. Partolan aluetta kehite- tään erillisessä kaavaprosessissa.

2. Lentomelualueen alle ei osoiteta asumista ja yhdessä Finavian kanssa on saatu ratkais- tua lentomelun kannalta keskeiset kysymykset suunnittelun jatkotyöstöön. (A-3 alue pois sekä lentomelualueiden tarkennus)

3. Sääksjärven alue osoitetaan jatkosuunnit- telussa reservialaueeksi, jota ei oteta mukaan kaavan mitoitukseen sen ollessa pitkällä tulevai- suudessa.

4. Aluetehokkuudet ovat mitoituslukuja ja lasken-nallisia. Todellinen tehokkuus ja asukas- määrä tarkentuvat asemakaavoituksen yhtey- dessä.

63. Kiinteistö Oy Pontus

Kiinteistö Oy Pontus (kiinteistötunnus 604-412-28-2) sijaitsee nähtävillä olevan osayleiskaavan alueella osoitteessa Toiviontie 1. Kiinteistö on tällä hetkellä toimitilakäytössä ja rakennuksessa toimii useita eri yrityksiä. Sijainti on hyvä nykyi-selle toiminnalle ja kiinteistön nykyinen käyttötar-koitus jatkuu myös lähitulevaisuudessa. Toisaalta kiinteistön elinkaaren pidemmän aikavälin poh-dinnassa asuntorakentaminen on varteenotetta-va vaihtoehto, jos lähialuetta halutaan kehittää laajemmin asuntorakentamiseen. Osayleiskaa-vassa ko. kiinteistölle esitetty merkintä TP/AK, työpaikkojen/palveluiden ja kerrostaloasumisen sekoittunut alue, soveltuu erinomaisesti kiinteis-töomistajan pitkän aikavälin pohdintaan kiinteis-tökehityksen osalta.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja huomioi toi-veen Kiinteistö Oy:n toiveen mukaisesti; tontin mahdollinen muuttuminen asuinkäyttöön paran-taisi asuinalueen ilmettä ja asumisviihtyisyyttä. Muut TP/AK alueen poistetaan jat- kosuunnit-telussa Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnon perusteella.

178

64. Kiminki Lasse

Muutimme Toivioon keväällä 2016 puolisoni kanssa, ostimme oman asunnon.

Suurin syy muuttoon Toivioon oli lähellä oleva luonto ja loistavat ulkoilumahdollisuudet ja virkis-tysalueet poissa kaupungin melusta.

Toivon että Pirkkalan kunta ymmärtää millainen luontohelmi Toiviossa on enkä halua, että ihmi-nen sen pilaa loputtomilla rakennus- ja laajentu-mishaluilla.

Vastustan jyrkästi suunnitteilla olevaa kaava-muunnosta, jossa Toivioon aiotaan lisätä tuhan-sia asukkaita ja ohjata liikennettä Toivion läpi.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen.

Liikennettä ei ohjata vanhan Toivion läpi kuten milipiteen esittäjä toivoo. Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle.

65. Kontiainen Antti

Kiitos eilisestä informatiivisesta tiedotustilaisuu-desta. En valitettavasti saanut puheenvuoroa il-lan aikana (?), koska niin monella asiaa tuntui olevan, mutta kommentoin nyt näin kirjallisesti jälkeenpäin. Olen ollut puhelimitse yhteydessä Pauliinaan ja illalla vaihdoimme muutaman sa-nan Markonkin kanssa.

En nyt varsinaisesti ota kantaa kaavoituspro-sessiin minkä kokoluokan hankkeesta on aluksi puhuttu ja mitä nyt esitetään ja onko se mennyt hyvässä hengessä meidän asukkaiden kannalta ja alueen luontoarvot huomioiden. Siitä tuli var-masti 31.1.2018 illalla riittävästi palautetta.

Annan nyt lähinnä palautetta omasta vinkkelistä Sääksjärven/ Kaitanlankulman alueelta. Illan esi-tyksessä kuulin SATO:n edustajan liikennekom-mentit, että he ovat pyrkineet välttämään sitä että mentäisiin asukkaiden tonteillenäillä yhdys-kokoojateiden linjauksissa Toivi-on alueella. Sikäli onkin perin kummallista että Sääksjärven läheisyydessä suunnitellun (itä-län-si) kokoojatien yhteydessä tässä ei ole ollenkaan onnistuttu. Metsää ja tilaa (mmlentomelualue) on tällä runsaasti , mutta tielinja-us vedeytty tonttien läpi niin että jos suunnitelmat leveistä autometsäkaista- pyörätiet mukanaan tuovista kokoojakadusta toteutuu (ks liite, leveys 30…50 m? piirretty sinsellä arvio leveydestä) jäi-si esim. meidänkin talo Kaitalantie 93:ssa osittain sen alle, ja naapuruston tontit pirstaloituisivat.

Tiedän että kyseessä on monen kymmen vuo-den suunnitelmat, mutta kun mm liikennesuun-nitelmia nyt on tehty ja julkisina asiakirjoina ne jää ”roikkumaan” ties miten pitkiksi ajoiksi ja jos esim. tulisi tilanne että joku alueelta haluaisi myydä kiinteistönsä, niin kuinka moni olisi val-mis ostamaan talon jonka päälle tai tontille on suunniteltu leveä kokoojatie ? Tätä voi jokainen miettiä omalle kohdalleen.

Käytännössä jo kyseinen suunnitelma aiheuttaa

179

alueen asukkaissa ja perheissä kiukkua, pahaa oloa, ahdistusta ja turvallisuuden tunteen mene-tystä. Monella meistä on omaisuutemme kiinni kodissa, jonka arvon em. suunnitelma romutta-vat, varmasti pystyitte aistimaan tätä tunnetta myös eilisessä tilaisuudessa. En ollenkaan ym-märrä miten tämmöistä suunnittelua julkaistaan, joka käytännössä voisi tarkoittaa samalla suun-nitelmaa mahdollisesta tonttien pakkolunastuk-sista, eikö näitäkin linjauksia olisi voitu miettiä huolellisemmin ? Suunnittelutyössä ei nyt ole kyllä huomioitu ollenkaan olemassa olevia asuk-kaita. Pirkkalan maineelle tämmöiset hankkeet, prosessin oikomiset ja ”suunnittelukukkaset” ovat kyllä erittäin vahingollisia.

Tähän saakka olen ollut ylpeä kotikunnastani ja iloinen veronmaksaja, ja elinkeinoelämässä eri rooleissa toimiessani olen pitänyt Pirkkalaa Suo-men parhaana kuntana. Tällä hetkellä käsitykse-ni kotikunnasta on kääntynyt ylösalaisin jatoivon että pikaisesti luottamus palautuisi. Par-haiten se onnistuisi niin että suunnitelmaa päi-vitetään tai kokonaan perutaan ottamalla huo-mioon alueen asukkaat ja nykyiset kotimme ja kaunis ympäröivä luonto.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen.

Sääksjärven osalta kokoojatielinjaukset muute- taan niin, etteivät mene pihapiirien läpi.

66. Korpela Katja

Mielestäni maankäytön suunnittelu Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnosta koskien ei ole ollut tarpeeksi avointa ja vuorovaikutuksellista, koska luonnoksen perustuminen 15000 asuk-kaan lisäykseen ko. alueelle tuli nykyisen Toivi-on alueen asukkaille täytenä yllätyksenä (aiemin oli puhetta 2500 asukkaan lisäyksestä). Ei ole myöskään asukkaiden ja kunnan viranhaltijoiden välisen vuorovaikutuksen kannaltarakentavaa, kun asukasilloissa viranhaltija mai-nitsee ”että ainahan päätöksistä voi valittaa hal-lintooikeuteen”. Tällöin vesitetään nykyisen kun-talainkin taustalla oleva pyrkimys kuntalaisten osallistamiseen sellaisten asioiden suunnitteluun ja päätöksentekoon, jotka koskevat kuntalaisia ja heidän asuinympäristöään. Viittaus ensisijaisesti jälkikäteisten oikeusturvakeinojen käyttämiseen erimielisyystilanteissa ei osoita mielestäni kunni-oitusta ja arvostusta kunnan asukkaita ja heidän elinympäristöään kohtaan.

Ongelmia tässä kaavaluonnoksessa ja sen suunnittelussa on mielestäni etenkin:➢ Avoimen ja vuorovaikutteisen keskustelun puute kaavaluonnoksen suunnittelussa

➢ Suurin osa esitetustä rakentamisesta on sijoitettu maakuntakaavan virkistysalueelle;rakentamistehokkuus on liian suuri eli asuin-alue 15000 uudelle asukkaalle on ylimitoitet-tu.

➢ Kokoojakatuvaihtoehdot Keskisentien ja Sarankulman välillä; Kokoojakatuvaihtoeh-to 2 Toivion koulun eteläpuolelta ei ole hyväk-syttävä, koska se tuhoaisi Toivion luontokoulun lähimetsän (ja muidenkin Toivion asukkaiden virkistysaluetta sekä luontomaiseman). Koululai-set käyttävät lähimetsää todella monipuolisesti peruskoulun opetussuunnitelman mukaisessa toiminnassa sekä virkistykseen liittyen. Käytän-nössä tie tuhoaisi tämän koululaisten ja luonnon yhteyden, jota ihailevat ja arvostavat sekä itse Toivion koulun oppilaat, alueen asukkaat että

180

monet muutkin koululla vierailleet ihmiset. Toivi-on koulun takainen metsä on myös muille alueen asukkaille ainoa virkistysalue, johon käytännös-sä pääsee enää helposti omalta asuinalueelta, koska Toivion aluetta rajaavat muista suunnista läntinen ohitustie, Sarankulman teollisuusalue ja nyt kaavaluonnoksessa oleva asutus Toivion länsipuolella. Muut Toivion läpi kulkevat ko-koojakatuvaihtoehdot eivät ole myöskään hy-väksyttäviä, koska ne toisivat lisää liikennettä ja vaaratilanteita nykyisen Toivion alueen kapeille kaduille, joita lapset käyttävät kouluteinään ja joissa ei ole kevyen liikenteen väyliä.

➢ Alueella sijaitsevia luonnon arvokohteita ei saa tuhota rakentamisella (esim. Saukkolam-pi).

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleiseen vasti- neeseen kirjatut muutokset.

67. Latva-Kivistö Riitta

Hyvät Pirkkalan päättäjät ja virkamiehet

Toivion ja Kaitalankulman osayleiskaavaluonnos on aiheuttanut paljon hämmennystä, ensisijai-sesti toki siksi, että se tuli monille täysin yllätyk-senä, mutta myös siksi, että noin valtaisan asun-toalueen rakentaminen tuhoaa liian paljonPirkkalan arvokkaita luontohelmiä ja metsää.

Toivion metsät ovat tärkeitä virkistäytymis- ja marjanpoiminta-alueita, ne voimaannuttavat niin mielenterveyspotilaita kuin tarjoavat erinomai-sen liikkumisympäristön kaikenikäisille ja ovat tärkeä oppimisympäristö Toivion luontokoulunoppilaille. Ne luovat terveyttä ja hyvinvointia kai-kille kuntalaisille, Pärrinkoskella vierailevat niin Toivion kuin muidenkin koulujen oppilaita asuk-kaista puhumattakaan, Taaporinvuorta käydään ihastelemassa valtavine pirunkivineen. Niinikään suunnistaminen on hieno laji, mikä onnis-tuu vain mikäli metsäpalsta on riittävän suuri. Kasvit ja puusto ovat myös osa ilmanpuhtau-den luojina. Olen asunut 16 vuotta Pirkkalassa ja kaikki nämä vuodet olen odottanut uimahallia, siihen ei kuulemma ole ollut koskaan varaa. Mik-si kunta haluaa näin paljon uusia asukkaita, ellei peruspalveluihin ja asukkaiden hyvinvoinnista huolehtimiseenkaan ole resursseja?

Tässä vain muutama esimerkki, miksi noin val-taisan asuntoalueen rakentaminen ei mielestäni ole Pirkkalan asukkaiden edun mukaista. Kaa-va-alueen rakentaminen vaikuttaisi myös laajasti Toivion koulun toimintaan. Pirkkalankunta on profiloinut Toivion koulun luontokou-luksi, jonne on rekrytoitu luontopainotukseen sitoutunutta henkilökuntaa, heitä on koulutettu ”ekokoulun” luomiseen ja tässä on onnistuttu erinomaisesti. Koulussa toimivat puuryhmät,luontokerho, raati ja ylipäätään vihreän lipun toi-minta ovat asioita, joista koulua on paljon pal-kittukin. Kaikkien näiden toimien toteuttamisen mahdollistajana isossa roolissa on koulua ym-päröivä metsä. Nyt sinne on suunnitteilla tie ja

181

valtava asuntoalue. Kaikki tietävät, ettei luonto-retkellä haluta kuunnella autojen meteliä vaan sinne halutaan lähteä rauhoittumaan ja kuunte-lemaan luonnon ääniä. Metsän monimuotoisuus ei säily, jos se asfaltoidaan.

Kun tutkin uusinta Peruskoulun opetussuunnitel-man perusteita 2014, tuodaan sielläkin esiin, että perusopetuksessa on tunnistettava kestävän ke-hityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämät-tömyys ja ohjata oppilaita kestävänkehityksen elämäntavan omaksumiseen. Ope-tussuunnitelmassa tuodaan esiin, että koulutyös-sä tulee hyödyntää eri työtapoja, oppimisympä-ristöjä ja työskentelyä tulee viedä säännöllisesti ulos luokkahuoneesta. Opetussuunnitelmaa lu-kiessa toistuvat myös usein käsitteet toiminnalli-suus ja ilmiöpohjaisuus. Valitettavasti Pirkkalas-sa on kouluja, joissaesimerkiksi metsäretkien tekeminen ja ympäris-töopin ilmiöiden tarkastelu ilmiöpohjaisesti luon-nossa eivät enää onnistu, sillä koulun ympäristön metsät on kaadettu lähes kokonaan rakennusten tieltä. Siksi olisikin välttämätöntä,että upea Toivion luontokoulu Pirkkalassa saisi toimi vielä sille luontaisessa ympäristössä met-sän ympäröimänä.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleiseen vasti- neeseen kirjatut muutokset.

68. Lehtinen Satu

Toivion kaava on aivan liian massiivinen. Upeat luontokohteet pilataan ja kuntalaisten parhaat kesä- ja talviulkoilualueet tuhotaan.

Suunnittelu on aloitettava alusta ja tehtävä 2500 asukkaan mittakaavaan.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleiseen vasti- neeseen kirjatut muutokset.

182

69. Lehtinen Timo

Luontoselvityksen alue 8 tulisi jatkaa pitkin pu-ron vartta yläjuoksulle aina Lahtisen peltoalueel-le asti / puron ylittävälle puusillalle asti. Puro on kaunis virkistykeidas, jonka varteen sopisi hyvin luontopolku; Metsänhoitotöistä johtuen puron ympäristö on osittain vielä ryteikköa ja risukkoa eikä Jyväskylän Elykeskuksen luontokartoittaja ole siten välttämättä huomannut kyseisen pu-roympäristön kauneutta sekäuudistumis-potentiaalia.

Luontoselvityksen alueen 9 ympäristöön ei vält-tämättä kannata kaavoittaa ilman maaperätutki-musta lainkaan asutusta, koska kyseinen alue on hyvin lettoa ja soista aluetta.

Toivion osayleiskaavan pohjoisosaan Eerolan-tien länsipuoleiseen metsään on luontaisesti kasvamassa runsaasti tammia nykyisen asu-tusalueen reunamilla olevalle lehtomaiselle kas-taleelle; kyseinen seikka olisi hyvä huomioida mahdollista viherkäytävää ja kevyenliikenteen väylää rakennettaessa.

Lisäksi olisi syytä huomioida kunnollinen me-lusuojaus VT3:n reunaan suojaamaan Toivion Pohjois- /länsipään asutusta; Vt3:n rakentamisen yhteydessä tehty laskennallinen meluselvitys an-toi vuonna 2000 tuolloisilla laskentakriteereillä ja liikennearvioilla yli 55 desibelin meluarvoja aivan nykyisen Eerolantiensuuntaisen asutusalueen rajamaille. Nykyinen kaava on ehdottamassa tälle melusaaste-alueel-le myös omakoti-/rivitaloasutusta. Tämä on suu-ri epäkohta tulevalle asutukselle, ellei samalla VT3:n rajalle tehdä kunnollista melusuojavallia kivimurskeesta. EU:n direktiivi on lisäksi tiuken-tanut huomattavasti uutta liikennemeludirektiiviä melulaskennan osalta VT3:n rakentamisen jäl-keen.

Hetkellisiin lentomelu-arvioihin ei kuitenkaan ole syytä liiaksi takertua kaavoituksessa sillä paljonpahempiakin meluongelmia alueelta kyllä löytyy

kuin lentomelu. Tärkeintä on luoda riittävästi li-sää viihtyisää asuinaluetta palvelujen ja hyvien liikenneyhteyksien sekä koulujen lähelle.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen. Kohteen (luontoselvitys, kohde 9.) maankäyttö tarkentuu asemakaavoi-tuksessa.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleiseen vasti- neeseen kirjatut muutokset.

183

70. Lehtonen Mari ja Jarno, Lehtonen Mik-ke, Lehtonen Jooa, Oksman Aatu, Oksman Aada

ASIA: MIELIPIDE KAAKKOIS-PIRKKALAN OSAYLEISKAAVALUONNOS

Kuntalaisina, Toiviolaisina, ihmisinä, entisinä Toivion koulun oppilaina ja nuorina vanhempina olemme todella tyrmistyneinä seurannut tämän kaavan kulkua ja voimme pahoin. Tämä ei ole se suunta jonka voisimme hyväksyä. Koko Kaava-luonnoksessa ei ole ainuttakaan kohtaa jonka allekirjoittaisimme millään lailla hienona ja hyvä-nä, tervetulleena asiana.

Onko tämä Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-luonnos todella se suunta, johon Pirkkala kunta-laisineen tahtoo kulkea? Kysymys kuuluu onko joka paikasta päästävä minuutissa joka paik-kaan?Onko ihmiselle hyväksi kävellä vain asvaltoitua tietä pitkin hulevesipuiston reunaa? Onko ihmi-selle hyväksi, että joka nurkan takana on baari ja pizzeria?Tämäkö on se luonnos jonka viisaat ihmiset päänsä yhteen lyömällä ovat saaneet aikaan?Kuka? Missä? Miksi? Tämän luonnoksen on alulle laittanut?

Meitä kovasti kunnan veronmaksajina kiin-nostaa myös tietää kuinka paljon rahaa tähän Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan tekemi-seen on kulunut? Puhumattakaan henkisestä puolesta, sillä yksi suuri häpeä tämä on kun-talaisille.

Näemme tässä kaavaluonnoksessa tyhmyyt-tä, rumuutta, järjettömyyttä ja sydämettö-myyttä. Näemme siinä rahaa, valtaa, katupölyä ja härskiä välinpitämättömyyttä luontoa ja tule-vaisuutta kohtaan. Tällä luonnoksella ja Linna-kallion rakentamisella Pirkkalasta on tulossa Suomen rumin kunta. Kai siitäkin jonkin tunnus-tuksen joskus sitten saa. Linnakallion kauttakin

jos joutuu joskus kulkemaan, niin pahalta tuntuu. Alue on niin masentava ja ruma että mistään hin-nasta en siellä esim. työpäiviä viettäisi. Ja kuin-kahan ekologisia mahtavat ne rakennukset olla? Halvallahan saattaa saada hyvää mutta ekologi-sia rakennuksia sillä ei saa.Arkkitehti voi suunnitella vaikka kuinka kauniita, ekologisia, viherkatto rakennuksia, mutta raha ja rakennuttaja karsii nämä pois.

Mielipidettähän tästä kaavasta löytyy vaikka kuinka paljon. Negatiivista sellaista. Tämä luonnos hienoine palveluineen sotii räikeästi omaa arvomaailmaamme vastaan.Meidän perhe ei kaipaa Toivioon näitä palve-luita, me emme kaipaa tänne sitä automäärää, emme kaipaa bulevardeja pubeineen, emme as-valtoitua katua keskelle metsää. Ja olemme aika varma että myöskään tulevaisuuden Toiviolaiset eivät näitä tänne kaipaa. Partolasta löytyy meille kaikki tarpeellinen.

Entä sitten nämä sinne, tänne suunnitellut autotiet ja talvikunnossa pitoa vaativat asval-toidut kävelytiet mm. metsässä? Pirkkalassa ei nytkään saada talvella aurattua katua ja ke-vyenliikenteenväyliä edes välttävästi. Aivan kamalaa jälkeä kaikkialla. Saatikka sitten kun näitä katuja on moninkertaisesti ja niitä pitkin hu-ristelee autot jonoksi asti. Toivion tiet eivät kestä tuollaista automäärää. Ne eivät tahdo kestää ny-kyistäkään.

Ja mistä nämä kaikki 15000 ihmistä tulee? Suomessa syntyvyys on nälkävuosien tasolla. Eikö se kerro jotain?

Entä suunniteltu suuri koulu? Me emme tah-toisi laittaa lapsiamme 1000 oppilaan kouluun tai usean sadan lapsen päiväkotiin. Me olem-me valinneet lapsillemme ympäristökoulun, jonka ikkunoista näkyy metsä.Maisema, jonka kokoojakatu tulisi tuhoamaan, sen mukanaan tuomasta vaarasta puhumatta-kaan. Jos olisimme tahtoneet lastemme kasva-van palveluiden, asvaltin ja pakokaasun keskellä

184

me asuisimme kaupungissa.Me puolustamme myös tulevaisuuden oppilaita joilla on yhtäläinen oikeus tähän ainutlaatuiseen opetukseen, jota itse olemme saanut ja jota omat lapsemme tällä hetkellä saavat. Toivion koulus-ta kasvaa hienoja ja ympäristöasioista välittäviä ihmisiä. Tulevaisuuden aikuisia, jotka ovat per-heineen osa tätä kuntaa, ympäristöarvoineen. Pirkkalan kunnan tulevia veronmaksajia. Toivot-tavasti. Mutta täytyy sanoa että kaiken hyvän, peruuttamattomasti, pilaisi tämä kaavaluonnos toteutuessaan.

Tämä suunniteltu luonnos osoittaa kuinka vähän virkamieskoneisto arvostaa Pirkkalan kunnan ympäristökoulua.

Kokoojakadusta aiheutuu suunnatonta vaa-raa alueen lapsille, sekä korvaamattomat va-hingot luonnolle ja metsän ekosysteemille. Rakentamisesta aina hamaan harmaaseen tu-levaisuuteen asti. Lisäksi Toivion ympäristökou-lulle ja alueen asukkaille sekä metsän eläimille kuuluu pakokaasuton ja koskematon metsä. Mi-kään ei ole sen ekologisempi kuin ikiaikainen, koskematon metsä. Ja sellaisena Toivion met-sien tulee pysyä. Kokoojakatu rikkoo ja pirstoo metsää, aiheuttaa melusaastetta muista saas-teista puhumattakaan. Sekä tulisi aiheuttamaan rakentamisen ajan vaaraa asukkaille.

Yleeninmäki on suojeltava rakentamiselta. Metsässä käyskentelee peuroja ja paljon muita eläimiä jotka tarvitsevat ja ansaitsevat rauhaa. Yleeninmäellä lapset ja aikuiset pääsevät tur-vallisesti samoilemaan/ marjastamaan/ retkeile-mään ilman pelkoa eksymisestä, ihan oikeassa metsässä. Yleeninmäelle rakentaminen vaati-si runsasta kallion räjäyttelyä ja louhintaa josta seuraisi vaaraa niin asukkaille myös 50-luvun rintamamiestaloille. Lisäksi rakentaminen Es-kolantiellä rikkoo arvokasta rintamamiestalo miljöötä.

Yleeninmäki kuuluu maisemallisesti siihen mil-jööseen vaikka raja onkin vedetty kartalla vain

tietyn tontin reunaan. Silmällähän sen miljöön oikeasti näkee. Pirkkalassa rakennetaan niin rumia rakennuksia ja päiväkoteja että esim. Pe-reen päiväkodin kaltainen rakennus pilaisi rinta-mamiestalomaiseman Eskolantiellä. Jos suunniteltu päiväkoti on pakko rakentaa juuri Yleeninmäelle, eikö olisi järkevää rakentaa li-säsiipi jo olemassa olevalle vanhainkodille ja sinne pieniryhmäinen, ympäristöpäiväkoti?

Pirkkalassa pitäisi keskittyä rakentamaan ja uudistamaan Pereen, Naistenmatkantien ja Pirkkalan keskustan alueita viihtyisimmiksi jotta varsinkin keskustan alue ei kuihdu ko-konaan. Kehittäkää olemassa olevia asuinaluei-ta älkääkä rikkoko kaunista ja sitä vähää oikeaa metsää mitä täällä on jäljellä. Se on ekologista. Metsät ovat ainoita mitkä pitävät maapallon ka-sassa saasteilta ja ihmisen aiheuttamia tuhoja vastaan. Niiden juuret ulottuu syvälle maahan ja näissä metsissä on runsaasti elämää. Niin pie-net kuin suuretkin eläimet tarvitsevat nämä met-sät yhtä kipeästi kuin luontoa rakastavat ihmiset ja Toivion koulun oppilaat.Lisäksi rakentamisesta näihin kallioisiin metsiin aiheutuisi myöskin vaaraa asukkaille ja vanhojen talojen rakenteille. Sellaista räjäyttelyä ei näin-kin asutetulla alueella ole mahdollista järjestää. Täällä on hypitty ilmaan jo Linnakallion räjäytte-lyistä, mitä tapahtuu kun räjäytellään kymmenen metrin päässä?

Kehittäkää Pirkkalan keskustaa ja palveluita siel-lä. Jättäkää Toivio ja Kaitalankulma rauhaan.Pirkkalan keskustan vanhat rakennukset saisi peruskorjata ja suunnitella ekologisemmiksi ja tuottavammiksi.

Kyseenalaistamme myös sen, että lentokentän uudistamisen myötä, lentojen lisääntyessä, kuka tahtoo asua lentomelualueella? Hiihtä-jää se ei häiritse, mutta vakituista asujaa var-masti häiritsee, on otettava huomioon, että len-tomeluhan ei pysähdy karttaan piirretylle viivalle.

185

Siis: Ei rakentamista Toivion virkistysalueil-le, ei Kokoojakatuja tuomaan turvattomuutta ja saasteita.Täällä Toiviossa saadaan nyt elää rauhassa stressittömässä tilassa, ja liikennekin on vähäis-tä ja tautiepidemiat harvoin tänne yltävät. (paitsi, että kunta kyllä tällä kaavaluonnoksella on saa-nut asukkaiden stressi- ja V-käyrät nousuun). Jos ajatellaan näitä liikennemäärä- arvioita kaavan toteutuessa, niin nekin ovat järjettö-miä, näillä jo olemassa olevilla Toivion ka-duilla, Kokoojakaduista puhumattakaan. Olem-me saaneet lapset pidettyä turvassa toistaiseksi. (Toivion alueella on yksi lapsi menehtynyt auton alle useita vuosikymmeniä sitten). Tämänhän ei kukaan soisi toistuvan. Ja silti suuri katu koulun läheisyyteen?

Tietäen kunnan teettämät tieremontit esim. Eskolantiellä vuonna 2015, jotka siis eivät ole kevyenliikenteen turvallisuutta paranta-neet, päinvastoin olisi tuollaiset liikennemäärät ja vaikka vaan pienikin lisä tähän nykyiseen, to-della kohtuuttomat ja kohtalokkaat.

Ja me emme hyväksy näitä yksityisten omis-tamien tonttien lunastuksia. Lisäksi kaavassa on kohtuuttomuutta mm. Ruotutien asukkaiden kohdalla. He ovat jo kertaalleen joutuneet lunastuksen uhreiksi ja nyt oltaisiin taas ot-tamassa ja tekemässä kävelytietä Marjatan puistoon. Viime kerralla kun kunta röyhkeästi vei isoja paloja tonteista, ei sitten sillä lunastetul-la maalla tehtykään mitään! Ei tullut turvallista kävelykaistaletta koululaisille. Tuli hiukan le-veämpi tie, että autolla pääsee nopeammin. Ja hirveän vaaralliset ”hidasteet” tehtiin Ruotutiel-le. Niiden kanssa on ollut monet vaaratilanteet. Ruotutie on kunnan remontin jälkeen entistä vaarallisempi ja samoin on Eskolantien laita.

Kaupungistuminen on fakta, mutta niin on myös ilmastonmuutos jonka Arkkitehti Pauliina Pelko-nenkin mainitsi Nuolialan koulun yleisötilaisuu-dessa 22.2.2018. Meidän mielestä kuitenkaan ei

ole oikeutta puhua ilmastonmuutoksestasamassa yhteydessä kun suunnitellaan sen ainoan todellisen vastustajan (METSÄN) kaa-tamista, autoteiden ja järjettömän ihmismassan tieltä. Aivan sama kuinka ekologisia rakennuksia suunnitellaan, jos niiden edestä kaadetaan met-sää niin siinä kohtaa ei ymmärretä ilmastonmuu-toksesta yhtään mitään.

Kuten Kunnianarvoisa Presidenttimme Sauli Nii-nistö totesi Tammikuun aamulehden lööpissä niin IHMINEN EI KESTÄ MAAPALLON MENETYS-TÄ. Niin tyhjentävästi lausuttu että tyhmempikin ymmärtää ja viisAampaa tämä itsestäänselvyys naurattaa.Pirkkalakin voisi keskittyä tuohon lausee-seen ja kuntalaisten hyvinvointiin, ja pysyä sellaisena ympäristöystävällisenä kuntana jona se on, viime vuosiin asti mainetta niit-tänyt.

Miksi emme oikeasti keskittyisi rakentamaan Pirkkalaan oikeasti kauniita ja ympäristöys-tävällisiä asuntoja ja yleistenpalveluiden rakennuksia. Viherkattoja, aurinkopaneeleita, mahdollisuutta omavaraisuuteen. Miksi emme keskittyisi kauniiseen maisemaan jota ei tarvitsi-si hävetä ja jonka voisi ylpeänä esitellä vieraille, matkailijoille? Luontoon perustuvaa terveyspal-velua? Me kaikki nykytiedon mukaan elämme täällä vain kerran, eikö meillä ole oikeutta hyvään terveyteen ja onnelliseen elämään? Joudummeko me elämään rumuuden, saas-teiden, melun ja jatkuvan rakennusremontin keskellä? Monissa avioliitoissakin talonraken-nusprojekti saa ihmiset eron partaalle. Sitä voi verrata meidän kuntalaisten asiaan jos jatku-vasti joudumme katselemaan maan ja metsien raastamista. Silloin kuntalainen on eron partaalla kunnasta.

Vaikka nyt kaavassa on jotenkuten huomioitu tärkeimmät luontokohteet niin alueelle suunnitel-lut tiet ja ihmismassat sekä rakentaminen vaikut-tavat alueen ihmisiin ja jäljelle jäävään luontoon todella katastrofaalisesti. Ja lopulta tuhoaa ko-

186

konaan senkin vähän. Toivion tulevaisuuden asukkaat ja ympäristökoulun tulevat oppilaat ansaitsevat jatkossakin turvallisen, melut-toman, stressittömän, saasteettoman elin-alueen. Epätasaisen metsäpohjan motoriikkaa kehittämään, koskemattoman metsän jonka pui-den oksista roikkuu naavaa todistamassa ilman puhtaudesta. Mielestämme hyvinvointi ja luonto ovat tätä päivää ja kasvava trendi. Pirkkala voisi järjestää luontokokemuksia tarjoavia palveluita uuden suunnitellun hotellin asiakkaille, ja näin hyödyntää näitä upeita koskemattomia luonto-kohteita näin lähellä ihmistä. Ulkomaalaiset ovat valmiita maksamaan sieni- ja marjastusretkis-tä, patikoinnista, nuotiokahveista, ynnä muusta luontokokemuksesta. Taaporinvuori, Pirunkivi, Iso-Naistenjärvi ja muut upeat luontokohteet on nyt jo helposti kaikkien ihmisten ulottuvilla. Par-tolassa on sitten kaikille alueen asukkaille sekä turisteille monenlaista ja riittävästi palveluita. Me olemme täällä Toivion perällä todella on-nellisia. Luonto on meille todella tärkeä ja kaikille helposti saavutettavissa. Joskus ei tarvitse kuin katsoa ikkunasta ulos ja ihailla met-säkauriita syömässä takapihan salaatteja. Tai ihailla ylvästä haukkaa joka laskeutuu levähtä-mään pihakeinuun. Aamulla nähdä lumihangella olevista jäljistä kuinka kettu on juossut jäniksen perässä. Kunnon kengät jalkaan, niin pääsem-me metsään pitämään huolta terveydestämme, hengittämään puhdasta ilmaa, poimimaan mar-jat piirakkaan. Älkää viekö tätä meiltä pois. (Alla Sanna Kontkasen teksti luonnon terveys-vaikutuksista, jonka toivomme teidän lukevan).

Inhimillisiä Uutisiateksti: Sanna Kontkanen 24.10.2016

”Luonnon terveysvaikutukset ovat kiistat-tomat. Metsän terveysvaikutukset ulottu-vat tutkimusten mukaan myös fysiologiaan. Luonnon läheisyys vähentävää sydän- ja ve-risuonitauteja, tuki- ja liikuntaelinten sairauk-sia sekä tyypin 2 diabetesta.

Tutkimuksissa on huomattu, että ihmisen mieliala paranee jo, kun luontoalueilla käy-dään vain pari kertaa viikossa noin puoli tun-tia. Luonnon terveydellisiä vaikutuksia on tutkit-tu eri maissa ympäri maailmaa ja näyttöä alkaa olla jo paljon. Tieteenala kasvaakin koko ajan. Väestötutkimuksiakin on jo kymmeniä. Erityises-ti Japanissa aihetta on tutkittu paljon.”Vuonna 2011–2012 mittasimme Japanin kanssa yhteis-työssä ihmisten fysiologista ja psykologista pa-lautumista stressistä luonnossa”, kertoo Suomi-Japani- yhteistyötä Suomessa vetänyt professori Liisa Tyrväinen. Tutkimuksesta on syntynyt viisi yhteistä tiedejulkaisua. Tyrväisen tutkimusryh-mä Luonnonvarakeskuksessa on tehnyt pitkään alan tutkimusta. Hiljattain päättyi Suomen Aka-temian rahoittama Terveyttä edistävät luonto-ympäristöt tulevaisuuden asuinympäristöissä (GreenHealth) -projekti.Suomessa Luonnonva-rakeskus on tutkinut vihreän ympäristön terveys-hyötyjä kaupungeissa. Parhaillaan tutkimus on loppusuoralla.

”On löydetty yhteys, että viheralueiden mää-rä ja läheisyys vaikuttavat koettuun ja psyyk-kiseen hyvinvointiin. Osassa tutkimuksista käy myös ilmi, että miellyttävä ympäristö ja luonto aktivoivat ihmistä liikkumaan enemmän. ”Tutki-ja Kati Vähäsarja on samoilla linjoilla. Vähäsarja on vetänyt Metsähallituksen hanketta, jossa terveyshyötyjä on viety käytäntöön yhdessä eri toimijoiden kanssa. ”Ei voi epäillä, ettei luonnolla olisi terveyteen myönteisiä vaiku-tuksia.” Vähäsarjan mukaan tutkimuksissa on yleensä löydetty yhteys viherympäristön ja ter-veyden välillä riippumatta ihmisen varallisuu-desta tai koulutustaustasta. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että viherympäristön hyvin-vointivaikutukset ovat voimakkaammat heikom-massa sosiaalisessa asemassa olevilla henki-löillä. Professori Liisa Tyrväisen mielestä luontoa pitäisi määrätietoisemmin hyödyntää hyvinvoin-nin tukemisessa. ”Olemmekin pohtineet laajassa valtakunnallisessa hankkeessa ’Ekosysteemi-palvelut ja ihmisen terveys’ miten luontoa hyö-dynnettäisiin nykyistä paremmin hoiva-, asumis-,

187

oppimis- ja matkailuympäristöissä. Lomamatka-kin voi tukea terveyttä.”

LUONTO KOHENTAA MIELIALAA: TUTKI-MUSTULOKSIA LÄHELTÄ JA KAUKAA

Melu, ilmansaasteet, stressi, liikunnan puu-te ja epäterveellinen ruokavalio ovat Euroo-passa merkittäviä terveysriskejä, Tyrväinen sanoo. Esimerkiksi ilmansaasteet vaikuttavat verenpaineeseen, ja melu aiheuttaa stressiä. Luonto tulisikin ottaa huomioon yhä enemmän kasvukeskuksien kaupunkisuunnittelussa. Vain harva pääsee enää säännöllisesti maaseudulle, joten lähellä olevien viheralueiden merkitys kas-vaa. Päivittäisen lähivirkistyksen merkitys siis suuri.

Luonnossa oleminen vaikuttaa tutkitusti no-peasti mielialaan. Mitä ihmiselle sitten oikein ta-pahtuu? ”Helsingissä toteutetussa kokeellisessa tutkimuksessa ihmisiä vietiin työpäivän jälkeen eri päivinä keskustaan rakennettuun puistoon ja isolle metsäalueelle Keskuspuistoon. Luonto-alueet palauttivat nopeasti stressistä, joka näkyi sekä mielialan paranemisena ja fysiologisissa mittauksissa, kuten sykkeen alenemisena lyhy-essä ajassa. ”Samansuuntaisia tutkimustuloksia on saatu japanilaisissa tutkimuksissa. Tyrväinen kertoo, että ihmisen mieliala paranee, kun luon-toalueilla käydään 2–3 kertaa viikossa noin puoli tuntia. Kaupungin ulkopuolinen luonto näyttäisi vaikuttavan voimakkaammin kuin kaupunkiluon-to. Vihreä ympäristö, kaunis maisema, hiljai-suus, rauha ja puhdas ilma ravitsevat ja virkistä-vät psyykettä. Luonnossa liikkumisessa kunnon kohenemisen lisäksi mieliala paranee enemmän kuin sisäliikunnassa.

Tutkimuksia on tehty monissa eri maissa. Brittitutkimuksen tuloksista ilmenee, että kuntopyöräily alensi lasten verenpainetta merkittävästi. Yhdysvaltalaistutkimuksessa puolestaan huomattiin, että luontomaisema sai-raalassa edisti leikkauksesta toipumista. Skot-lannissa tutkittiin aivojen sähkökäyriä; luonnos-

sa aivojen alue, joka kytketään depressiivisiin ja negatiivisiin ajatuksiin, ei aktivoidu. Australiassa huomattiin, että luonnolla oli vaikutus tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskin pienenemiseen. Kanadassa puolestaan riski hengitysteiden sairauksiin pieneni ja sosiaali-nen hyvinvointi parani. Kuolleisuus oli pienempi. Tanskassa koettu terveys luontoalueiden lähellä oli parempi.”

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleiseen vasti- neeseen kirjatut muutokset.

188

71. Leppänen Riikka ja Olli

Haluamme tuoda esille oman näkemyksemme osayleiskaavaan. Kunta tarkoittaa paitsi kunnan maa-alaa, mutta myös kunnassa asuvia ihmisiä eli kuntalaisia. Lähtökohtana pitäisi olla kaikessa päätöksenteossa kunnan eli kuntalaisten etu.Kaavasuunnittelussa on keskeisiä ongelmakoh-tia, joihin toivomme kaavoittajalta kunnan edun nimissä uudelleen harkintaa. Nykyisessä muo-dossaan kaavaluonnoksen on vaikea nähdä hyödyttävän kuntalaisia, jotka asuvat Toiviossa ja sen lähialueilla. Ymmärrämme toki, että talou-dellisesti kunnalle uuden massiivisen alueenkaavoittaminen on kannattavaa, mutta onko kun-nan taloudellisen tilanteen kohentamiselle esite-tyllä kaavaluonnoksella kuntalaisten tuki?

Toivion ohittava suunniteltu kokoojakatu on su-rullista katsottavaa kartalla. Se murtaa Toivion koulun takana sijaitsevan metsän, joka toimii vir-kistysalueena, lenkkeily- ja hiihtomaastona, eri ikäisten kohtaamispaikkana ja retkeily-, marjas-tus- ja suunnistuskäytössä.Luontokohteet ovat parasta Pirkkalaa. Viikonlo-pun pakkasaamuna voi kohdata niin eläkeläisiä kuin lapsia ladulla ja metsäalue on asukkaille hyvin tärkeä kohtaamispaikka. Nykyistä käyttöä tulisi lähinnä tukea, sillä se tukee kuntalaisten hyvinvointia. Tämän alue on luonnoltaan ainut-laatuinen eikä sen läpi tulisi vetää tietä. Toivion koulu ja päiväkoti käyttävät metsää viikoittain opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Pieni metsäkaistale ei todellakaan aja samaa asiaa. Katseita ei tulisi kääntää uusiin koulukeskuksiin ja suunnitelmiin vaan miettiä myös sitä, mikä nykyään on arvokasta ja säilyttämisen arvoista. Ulkoilureittejä voisi mieluummin kehittää esimer-kiksi lyhyen latu- /ulkoilureitin valaisulla.

Osayleiskaavassa asuinalue on suunniteltu oi-keaan paikkaan ja on luontainen asutuskeskuk-sen jatkumo. Asukkaiden määrä sen sijaan on ylimitoitettu ja asutus liian tiivistä. Liikennesuun-nitelma on kestämätön. Toivion läpi ei

liikennettä tulisi lisätä ja kokoojakatusuunnitel-mat ovat kestämättömiä. Paitsi että Toivion lii-kenne lisääntyisi vaarantaen jalankulkijoiden turvallisuuden, suunniteltu asukasmäärä kuor-mittaisi ohitustien ja sen liittymät. Sarankulmaan liittyminen moottoritieltä on jo nykyisellään ruuh-kainen, samoin liikenne Partolan alueella ei olisikovin toimiva. Hyvin tiivistä asumista (kerros-taloasumista) tulisi keskittää mahdollisesti tu-levaisuudessa tulevan ratikan varrelle Naisten-matkantien varteen ja mahdollisesti Partolan alueelle, joka olisi nykyistä suunnitelmaakestävämpää ajattelua.

Kaiken kaikkiaan suunnitellusta Kaakkois-Pirk-kalan osayleiskaavasta syntyy kuva, että se on suunniteltu unohtaen tarkoituksellisesti kunta-laisten mielipiteet ja luontoarvot. Erityisen har-millista on, että kaavoituksen suunnittelu eiole ollut avointa, vaan kaavaluonnoksen mas-siivisuus paljastui vasta vaiheessa, kun suun-nitelma on jo pitkällä. Tällainen salassa tehty päätöksen teko ei ole kenenkään etu. Se luo vääjäämättä vastareaktiona vastustusta, jokavoitaisiin välttää ottamalla kuntalaiset suunnit-teluun avoimesti mukaan. Eikö tässä suhteessa Pirkkala voisi toimia esimerkkikuntana muille ja suunnitelmat voitaisiin tehdä kuntalaisten, päät-täjien ja kaavoittajien välillä yhteistyössäesimerkiksi sähköisiä järjestelmiä hyväksikäyttä-en? Kannustamme päättäjiä harkitsemaan uudelleen.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleiseen vasti- neeseen kirjatut muutokset.

189

72. Majuri Heidi

Kaavaluonnoksen pahimpia ongelmia, jotka on korjattavaAsukasmäärän kasvutavoite +15 000 asukasta ja rakentamistehokkuus ovat aivan liian suuria.Osayleiskaavan tavoitteista on keskusteltava avoimesti ja vuorovaikutteisesti kuntalaisten kanssa (esim. työpajoissa). Lähtökohtana on ol-tava alkuperäinen mitoitus +2500 asukasta.Sitä ennen on tarkasteltava koko kunnan kas-vutavoitteita ja -alueita kokonaisuutena strategi- sessa yleiskaavassa maakuntakaava ym. seutu-taso huomioon ottaen.

Suurin osa esitetystä rakentamisesta on sijoitet-tu maakuntakaavan virkistysalueelle. Samalla tärkeät viheryhteydet niin pohjoiseen kuin ete-lään kaventuvat liian kapeiksi. Maakuntakaavan virkistysalueille ei saa osoittaa rakentamista.Osa asumisesta on osoitettu maakuntakaavan lentomelualueelle, vaikkei saisi. Korkeaa raken-tamista (A-1) on merkitty aivan liian lähelle Toivi-on omakotitaloja. Tällainen tehokas rakentami-nen tulee osoittaa Naistenmatkantien ratikka- ja bussireitin varteen.

Kaikki kokoojakatuvaihtoehdot Keskisentien ja Sarankulman väliltä on poistettava:Esitetty kokoojakatu- vaihtoehto 2 tuhoaisi Toi-vion luontokoulun lähimetsän, suositun virkistys-alueen reitteineen ja arvokkaine luontokohtei-neen.

Muut kokoojakadun vaihtoehdot toisivat lisää liikennettä kapeille asuinkaduille, läpiajoa nyky-Toivioon, turvattomuutta, epäviihtyisyyttä ja pal-jon pakkolunastuksia.

Kaitalankulmalla kokoojakatu on linjattu pihapii-reihin ja arvokkaan ojittamattoman suon yli.Kaitalankulmalla on kestämättömästi merkitty A/V yksityisten rakennetuille tonteille.

Toivion luontohelmi on kunnan tärkein virkistys-alue, jota ei saa uhata, vaan kehittää. Iso-Mak-

karan, Saukkolammen ym. luonnon arvokohtei-siin on esitetty rakentamista.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää palautteesta ja viittaa ylei- seen vastineeseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleiseen vasti- neeseen kirjatut muutokset.

190

73. Malin Tuula

KANNANOTTO JA TOIMENPIDEALOITE KOS-KIEN NÄHTÄVILLÄ OLEVAA KAAKKOIS-PIRK-KALAN OSAYLEISKAAVALUONNOSTA

OTSIKKO: KAITALA 604-412-2-240

Pyydän osayleiskaavaluonnoksesta vastaavia virkamiehiä kunnioittamaan jo olemassa olevia koteja ja yksityistä maanomistusta kaavoitetta-valla alueella. Omalla kohdallani yksityisen kiin-teistöomistuksen kunnioittaminen ja huomioon ottaminen tarkoittaa seuraavia toimenpiteitä:

1) Tieliikenneyhteys SääksjärvellePyydän kaavoittajaa muuttamaan tielinjausta seuraavista syistä:Tielinjaus on vedetty kaavaluonnoksessa yksi-tyisen pihan kylkeen siten, että asumishaitta on huomattava. Melu- ja näköhaitat tulevat olemaan merkittävät, ellei linjausta vedetä uudelleen.

Kaavoittajan ratkaisua on vaikea ymmärtää, koska alueella on runsaasti tilaa pois päin kiin-teistöstä. Tielinjaus voidaan siirtää ketään hait-taamatta asumisrauhan takaavalle etäisyydelle yksityisestä pihapiiristä, koska alueella eiole muuta asutusta. Lähin suojeltava luontokoh-de (Pirunkivi) sijaitsee huomattavan kaukana nykyisestä linjauksesta. Suojelukohteeksi mai-nittua latuverkostoa linjauksen siirto ei vaurioita millään tavoin.

2) Yksityisen maaomaisuuden tuhoava kaava-merkintäPyydän Pirkkalan kuntaa muuttamaan kiinteistö-äni rasittavan luonnosvaiheen kaavamerkinnän oikeudenmukaiseksi. Yksityisenä maanomista-jana minun on mahdotonta ymmärtää kaavoitus-ta, jossa kunnan maat kaavoitetaanhuomattavaa lisäarvoa tuottaviksi asuinalueiksi ja yksityinen omaisuus kategorisesti omistajil-leen arvottomaksi viheralueeksi. Käyttöarvo jää, vaihtoarvo katoaa.Toisin kuin kaavoittaja perustelee, maakunta-

kaava ei estä luonnosalueella sijaitsevien yksi-tyisten asuinkiinteistöjen kaavoittamista maa- ja metsätalousalueeksi tai asuinalueeksi viheralu-eiden sijaan.

Omistamani Kaitalan tila käsittää neljän hehtaa-rin suuruisen metsäalueen. Tontin laidassa sijait-see kaksi asuinkiinteistöä.Kokonaisuus on valmistunut vuonna 2004 Pirk-kalan kunnan myöntämällä poikkeusluvalla (tontti sijaitsi jo luvan myöntöhetkellä lentome-lualueella). Tila on paitsi kotimme, myös talous-metsän kasvupaikka. Minulla on neljä lasta,heille kaavamerkinnällä on suuri merkitys.

Mikäli Pirkkalan kunta haluaa tarjota kuntalais-ten käyttöön yhteisiä viher- ja virkistysalueita (”vihreitä olohuoneita”), on ne syytä etsiä kunnan omassa omistuksessa olevilta alueilta.Ellei kunnalla ole riittävästi omaa, virkistysalu-eeksi kelpaavaa maata, on sitä mahdollista hankkia maakauppojen avulla. Hankinnat on kui-tenkin toteutettava reilun pelin hengessä. Hinto-jen dumppaus nykyomistajille epäedullisten

kaavamerkintöjen avulla on epäreilu toimintata-pa. En toivoisi kotikuntani sortuvan näin epäeet-tiseen maanhankintapolitiikkaan.

Lisäys edelliseen kannanottoon:Toivon, että Pirkkalan kunnan kaavoituksesta ja maapolitiikasta vastaavat virkamiehet pohtivat kaavoituksen ja maanhankinnan etiikkaa alla olevien kysymysten valossa:Onko yksityisten ihmisten omistamien asuin- ja maa/metsäkiinteistöjen kaavoittaminen kunta-laisten yhteiskäyttöön eettisesti kestävä ja oikeu-denmukainen kaavoitusstrategia?

Eikö eettistä olisi kaavoittaa ensin kunnan omas-sa omistuksessa olevat maat yhteiskäytettäviksi viher- ja virkistysalueiksi ja miettiä sen jälkeen muita vaihtoehtoja. Elleivät omat maat riitä, on ostettava lisää, eihän toistentiluksille sovi ominluvin tulla mellestämään.Maa- ja kiinteistökauppojakin on hyvä pyrkiä te-

191

kemään eettisin pelisäännöin. Ei niin, että dum-pataan ensin kohdealueen hinta alas maaomai-suuden arvoa alentavin yleiskaavamerkinnöin ja lähdetään sen jälkeen hieromaankauppoja arvonsa menettäneestä maapohjasta ja kiinteistöistä.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen mielipiteeseen.

1) Tielinjaus muuteaan yhteystarvemerkinnäksi, mikä tarkoittaa, että tarkempi tielinjauksen sijain-ti tarkentuu tarkemmassa suunnittelussa.

2) Yleiskaavasuunnittelussa ei katsota maan- omistusta vaan suunnitellaan kokonaisuuksia. Maakuntakaava ohjaa tarkempaa suunnitte-lua. Suunnittelualueelle ei ole missään kohtaa osoitettu maa- ja metsätalousaluetta eli kaava- merkintä kohtelee kaikkia maanomsitajia tasa- puolisesti. Metsätalous aluella on mahdollista kaavamääräykset ja merkinnät huomioiden. Maakuntakaava on ohjannut suunnittelua seu- dullisen virkistysalueen ja virkistysyhteyksien yleiskaavamerkintöihin alueella. Ko-alueet ovat myös 60 dB:n ydinlentomelualueella. Rakaa- vamerkintä turvaa rakennusten käytön, kunnos- tuksen ja kiinteistön arvon. Ko. kaavamerkintä on yleisesti ollut käytöllä yleiskaavoissa myös mm. Tampereen kaupungilla sekä Pirkkalan taa-jamayleiskaavassa. Ra-kaavamerkinnästä taa-jamayleiskaavassa valitetiin Hämeenlinnan hal-linto-oikeuteen, joka katsoi että kaavamerkintä riittävästi turvaa kiinteistön omistajan omaisuu-den arvon sekä ei ole kohtuuton maanomistajal-le.

Ei muutoksia kaavakartalle

192

74. Mustalahti Raija

asukaskasvutavoite on +15000 on hurjasti liian suuri !!! Sillä tuhotaan upea virkistys alue ja se sijoittuu liian lähelle Toivion omakotitaloja .

Kaavan laatijan vastine:

Kaajan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen mielipiteeseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleisessä vasti- neessa todetut.

75. Mäkinen Sari ja Kokko Pentti

Kaavaprosessi ei ole ollut tavoitteiltaan avointa.- Asukasmäärän kasvutavoite + 15 000 asukas-ta poikkeaa huomattavasti julkisuudessa ollees-ta mitoituksesta + 2 500 asukasta.

Ehdotamme:- Kaitaankulmalla poistettaan rakennetuille ton-teille merkitty A/V.➢ Mahdollinen lisärakentaminen huomioidaanKaitalan alueen kaavoituksen yhteydessä.➢ Uimaranta poistetaan kaavasta ja mahdolli-sesti sijoitetaan Kaitalan alueen kaavoituksen yhteydessä Ratasuontien päähän rakentamatto-malle alueelle.- Majaniemessä pesivien lepakkojen ja lintujen tilanne kartoitetaan- Koko matalapohjaisen Sääksjärven luontoar-vot kartoitetaan kestävän kehityksen näkökul-massa yhteistyössä Pirkkalan, Lempäälän ja Tampereen kanssa.

Muilta osin yhdymme Toivion omakotiyhdistyk-sen korjausehdotuksiin.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen mielipiteeseen.

-A/V Kaitalankulmalla poistetaan kaavaehdotuk- sesta-Uimarantamerkintä ja virkitysaluemerkintä sijoit-tuu oikeusvaikutteisen rantojenkäytön osayleis-kaavan mukaiselle paikalle, eli nyt laadittavalla yleiskaavalla ei muuteta olemassaole- vaa tilan-netta. VU/uimarantamerkintä Sääksjärven ran-nalla on tarpeellinen asukasmäärän lisääntyes-sä alueella.-Yleiskaavan luontoselvityksen on tehty yleis- kaavatarkkuudella. Tarkemmat luonto-, liito-ora-va- ja lepakkoselvitykset tehdään tarkemman suunnittelun (asemakaavoituksen) yhteydessä.

193

76. Niemimuukko Ukri

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan luonnos on mielestäni epäonnistunut ja alueen kaava tulee suunnitella kokonaan uudelleen.

Kaava on asukasluvun osalta suuruudeltaan ai-van jotain muuta kuin mitä on aiemmin ollut puhe, käytännössä kuusinkertainen siihen nähden mitä on aiemmin puhuttu. Se on niin megalomaani-nen lisäys, ettei kyseessä voi olla kuin klassinen hieman lapsellinen neuvottelutaktiikka, jossa isketään pöytään niin iso luku että myöhemmin valitusten jälkeen saavutettava kompromissi on sitten kuitenkin riittävä.

Ymmärrettävästi sekä Tampere että Pirkanmaan liitto ovat omissa lausunnoissaan esittäneet när-kästyksensä, kun näin isossa hankkeessa on lähdetty sooloiluun. Sen enempää maakunta-kaavasta kuin Tampereen alueen joukkoliiken-teen kehittämisestäkään ei olla välitetty tuon taivaallista, ja se näkyy muiden osapuolten lau-sunnoista.

Kaavahanke olisi syytä keskeyttää ja tulisi istua yhteistyössä samaan pöytään muiden osapuol-ten kesken, etenkin Tampereen kanssa, jotta Pirkkalan kasvu tapahtuu seudullisesti järkevällä tavalla. Uuden Hervannan rakentaminen Toivion perämetsiin ei tule synnyttämään mitään hyvää ja hienoa. Alue on joukkoliikenteenkannalta liian kaukana ja eristyksissä Tampe-reen keskustasta, ja vieressä on vain onnetto-man vähän joukkoliikennettä hyödyntäviä oma-kotitaloalueita sekä teollisuusalueita.

Linnakallion hyvä tieliittymä kehätielle on sinän-sä infrastruktuurina loistava lähtökohta kehätieneteläpuolen lisärakentamiselle. Tiukkaan raken-nettu kerrostaloalue ei tuonne metsään kuiten-kaan synnytä mitään onnelaa vaan eristyneen lähiöslummin, joita Suomessa on aivan riittäväs-ti. Järkevämpi kehityssuunta Linnakallion etelä-puolelle on teollisuusalueen kehittäminen eteen-päin, sekä omakotitaloalueen

kasvattaminen Toivion länsipuolella, lentomelu-alueen ulkopuolella. Tuo alue ei tule tarvitsemaan joukkoliikennettä sen enempää kuin Toiviokaan, ja Linnakallion liittymä riittää palvelemaan sen tarpeita. Alue on riittävän suuri vastatakseen kai-kista Pirkkalan OKT-tonttitarpeista hamaan tule-vaisuuteen. Sellainen rakentaminen sinne sopii, ja on yhtenevää nykyisen ympäristön kanssa.

Pirkkalan kunnianhimoiset väestönkasvutavoit-teet on syytä suunnata Naistenmatkantien varren alueiden kehittämiseen yhteistyössä Tampereen kanssa, jolloin saadaan aikaiseksi hyvin seudun oukkoliikenneratkaisuja hyödyntävä, tehokkaasti toimiva alue. Näin toimimalla pidetään naapurit tyytyväisenä, ei poljeta maakuntakaavaa eikä jouduta ongelmiin lentomelualueelle rakentami-sesta.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei-seen vastineeseen.

Yleiskaavaa on laadittu yhteistyössä naapurikun-tien ja viranomaistahojen kanssa. Tampereen kaupungin kanssa on yhteistyössä keskusteltu useamman kerran osayleiskaava luonnoksen nähtävillä olon jälkeen. Ei aiheuta muita muutok-sia kuin yleisessä vastineessa todetut.

194

77. Nieminen Maija

Toivion uutta kaavaluonnosta koskien haluaisin toiviolaisena antaa mielipiteeni itseni ja naapu-rustoni puolesta. Vaikka kaavaluonnos asunto-jen ja rakennusten puolesta toteutuisikin, niin olkaa niin ystävällisiä, että säilyttäisitte Toivion koulun takana olevan metsän koskemattomana niin, ettei koulun takapihalle tulisi uutta tietä. Toi-von luontokoulun maine on hyvä, ja kaiken saa-mansa kunnian arvoinen. Uuden tien myötäkyseinen maine ja luontokoulun antamat mah-dollisuudet turmeltuisivat. Nykyään koulu on tur-vallinen, ja lapset leikkivät välituntisin metsässä, mikä on kallisarvoinen asia kouluissa nykyaika-na. Jos metsänkäyttömahdollisuudet viedään, Toivion koulusta tulisi ”ihan tavallinen kaupunki-koulu”, ja samalla lasten turvallisuus olisi uhattu-na uuden tien myötä.

Kyllä varmasti on muitakin mahdollisuuksia tiel-le, kuin tehdä uusi tie koulun takapihalle. Nykyi-set tiet Korpitie ja Kaitalantie ovat varmasti ihan riittävät tiet, kun vain päätetään niin.

Kiitos, jos otatte toiviolaisten mielipiteet huomi-oon tässä asiassa.

Kaavan laatijan vastine: Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen vastineeseen.

Kokoojakatu Tampereen Sarakulman suuntaan on välttämätön liikenneverkon toimivuuden kan-nalta; myös joukkoliikenteen ja pyöräilyväyli- en kehittämisen kannalta. Tien linjausta on siirretty niin, että koulun takametsä (n. 50-80 m vyöhyke) ja kukkula säilyy välituntialueena.

Alueelle on myös suunniteltu uusi koulukeskus, joka sijoittuu virkitysalueen viereen, tämäkin on tarkoitus painottaa luontokouluksi. Alueen ra- kentumisen aikajänne on yli 10 vuoden päässä.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleisessä vasti- neessa osoitetut muutokset kaavakartalle.

195

78. Nummela Mimosa

Hei!

Asoita joita pitäisi mielestäni huomioida kaava-luonnoksessa:- 15 000 ihmistä uudelle alueelle on liikaa. Asu-tus pitäisi keskittää nykyisen Toivion viereen ja jättää koulun takainen metsä taaporinvuorelta isonaistenjärvelle rauhaan.- 2500 asukkaan alue olisi erittäin toivottu lisä Pirkkalan asuntotarjontaan. Toiveissa ehdot-tomasti paljon pientalotontteja, jotka sopisivat Toivion kylkeen mainiosti.- Alue lähellä Tamperetta, jolloin voitaisiin ajatel-la mielummin että ”Ihana ulkoilualue näin lähelläTamperetta! Tampereen seudun Nuuksio!” Sen sijaan että se pitäisi ehdottomasti täyttää raken-tamalla.- Ei kokoojatietä Toivion koulun taakse. Kulku uudelle asuinalueelle linnakalliontien suunnas-ta.- Uusi päiväkoti- ja koulukeskittymä pakka-lankulmalle, johon sitä on jo suunniteltu, joten Toivion kaduille ei tulisi lisää saattoliikennettä.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen vastineeseen sekä edelliseen nro 77 vas-tineeseen.

Pirkkalan kunnan Pakkalankulmalle suunniteltu koulukeskus ei vastaa useamman vuosikym- menen koulupaikkojen tarpeisiin. Ei aiheuta mui-ta muutoksia kuin yleisessä vastineessa osoite-tut muutokset kaavakartalle.

79. Nygren Ari ja Eila

Kaakkois-Pirkkalan osayleisluonnoksessa esi-tetty asukasmäärä on poikkeuksellisen suu-ri jopa koko kaupun- kiseudun mittakaavassa. Esitetty asukasmäärä on merkittävästi ylimitoi-tettu Pirkkalan osalta koko kaupunki- seudun väestönkasvuennusteeseen nähden. Maakun-nan ja kaupunkiseudun suunnitelmissa Pirkka-lan kun- nan osuudeksi on suunniteltu vuoteen 2040 mennessä noin 10 000 asukasta, joka on tarkoitus sijoittaa Nais- tenmatkantien joukkolii-kennereitin läheisyyteen. Valtakunnallisten alu-eidenkäyttötavoitteiden mukaan uudet merkittä-vät asuinalueet on sijoitettava olemassa olevien hyvien joukkoliikenneratkaisujen yhteyteen. Nyt esitetty osayleiskaavaluonnos on tässä suh-teessa alueidenkäyttötavoitteiden vastainen. Näin merkittävän asukasmäärän sijoittuminen olisi pitänyt tutkia ja ratkaista maakuntakaavan tai ainakin kaupunkiseudun rakennesuunnitel-man laadintaprosessien yhteydessä. Nyt esitetty osayleiskaavaluonnos on asukkaiden märältään koko kaupunkiseudun kannalta perusteeton ir-tiotto. Näyttää siltä, että Pirkkalan kunta ei ole sitoutunut kaupunkiseudun yhteiseen suunnitte-luun ja kaupunkiseudun kasvun tarkoituksenmu-kaiseen sijoittumiseen.

Pirkanmaan maakuntakaava on hyväksyt-ty 2017. Maakuntakaavan tulee olla ohjeena myös Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavoituksel-le. Nyt esitetyssä osayleiskaavaluonnoksessa osoitetut asuinalue- ja liikenneratkaisut eivät perustu hyväksyttyyn maakuntakaavaan. Sa-moin maakuntakaavan vastaisesti virkistysalu-eelle on osoi- tettu tehokkaan asumisen aluei-ta. Toivion länsipuolinen virkistysaluevaraus on kaavaluonnoksessa kavennettu niin kapeaksi, ettei maakuntakaavan osoittama virkistyskäyttö ja ekologisten yhteyksien turvaamiseen tähtää-vä kaavaratkaisu toteudu. Maakuntakaavassa esitetty kestävä ja asumista palveleva virkistys-aluekokonaisuus Pyhäjärven rannasta aina ete-lään Sääksjärvelle rikottaisiin.

196

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaratkaisun te-hokkaat aluevaraukset eivät perustu Pirkkalan kunnan strategisen tason suunnitelmiin, jossa olisi tehty koko kunnan alueiden kattava tarkaste-lu lisääntyvän ja tehokkaan asutuksen sijoittumi-sesta. Osayleiskaavaluonnos on tehty ilman mi-tään vaikutustarkastelua, jolla kaavarat- kaisun vaikutusta olisi selvitetty suhteessa kunnan mui-hin suunniteltuihin tehokkaan maankäytön ratkai-suihin. Osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu virkistysalueita merkittävässä määrin lentome-lualueelle. Virkistysalueita koskevat valtioneu-voston päätöksen mukaiset melun ohjearvot: 55 dB taajamissa ja niiden välittö- mässä läheisyy-dessä olevat virkistysalueet ja 45 dB muualla si-jaitsevat virkistysalueet. Osayleiskaavaluonnos on tältä osin lainvastainen, koska virkistykseen osoitetut lentomelualueet ovat virkistyskäyttöön soveltumattomia. Nykyisten ja tulevien asukkai-den virkistysalueiden tulee olla virkistyskäyttöön soveltuvia ja niitä tulee osoittaa riittävästi suun-nittelun kohteena olevalle osayleiskaava-alu-eelle. Kaavaluonnoksen perusratkaisuna tulee olla vähintään maakuntakaavassa osoitettujen virkistysalueiden ja –yhteyksien toteuttaminen riittävän laajoina ja laadukkaina, jotta ne toteut-tavat sekä virkistyskäytön että ekologisten yhte-yksien turvaamisen tarpeet kasvavalla kaupunki-seudulla. Koska laadukkaita ja virkistyskäyttöön soveltuvia alueita ei ole kaava- alueella mahdol-lista osoittaa luonnoksessa esitetyille alueille ja esitetyssä laajuudessa, on nykyisten ja tulevien asukkaiden virkistyskäyttötarpeisiin osoitettava vastaavasti muuta aluetta; asumiseen varattuja alueita on siten supistettava nykyisestä ja asumi-sen tehokkuutta pienennettävä. Kaakkois-Pirk-kalan osayleiskaavan ja ns. Puskiaisten oikaisun sekä suunnittelun alla olevan muun maankäytön yhteisvaikutukset on otettava huomioon kokonai-suutena alueen virkistysalueiden varaamisessa ja suunnittelussa. Kaavan perusratkaisu rakentuu seudullisesti ja maakuntakaavaan nähden liian suurelle asukas-määrälle ja laajoille asuinalueille, jolloin esitetyt kaavan liikenneyhteyksiä koskevat ratkaisut ovat

perusteettomia ja virheellisiä. Kaavaluonnokses-sa esitetty tulevasta keskustasta itään Saran-kulmaan osoitettu tieyhteys vaarantaa alu-een nykyiset ja tulevat virkistyskäyttömahdollisuu-det, eristää Toivion koulun oppilaat lähiliikunta-alueestaan ja hiihtoladuistaan sekä heikentää merkittävästi luonnonarvoja katkaisemalla eko-logiset yhteydet ja muutta- malla vesitalousolo-suhteita Toivion koulun eteläpuoleisella alueella. Itäisen tieyhteyden liikenne tulisi kuor-mittamaan haitallisesti Sarankulman yritysalueen katuverk-koa, missä jo nykyisellään on työmatkaliikenteen sujuvuus- ja turvallisuusongelmia. Kokoojakatu kaava-alueen keskustasta pohjoiseen on osoi-tettu kehätien Eskolantien alikulkuun, jota ei ole suunniteltu välittämään kokoojakadun tasoista liikennettä; yhteys on ensi- sijaisesti turvattava koululaisten kulkuyhteytenä tulevalle uudelle koululle.

Kaakkois-Pirkkalan osallistumis- ja arviointisuun-nitelma (OAS) sekä alueen asukkaiden osallis-taminen kaavoituksen suunnitteluun on hoidettu prosessina huolimattomasti. Kunta on törkeällä tavalla laiminlyönyt asukkaiden osallistamiseen kuuluvan avoimuuden. Asukkaiden kuulemisen huomio kyselyssä on kohdistettu lähinnä asuk-kaille tärkeisiin alueisiin. Kaavan asukasmäärä ja tehokkuus on jätetty tarkoituksellisesti kerto-matta. Kunnan järjestämässä asukastilaisuudes-sa kävi ilmi, että OASin mukaisessa kuulemisti-laisuudessa oli kysytty kaavan asukasmäärää ja tehokkuutta. Tilaisuuden pitäjät eivät vastanneet tähän kysymykseen totuudenmukaisesti, vaikka tieto kaavan tehokkuudesta ja asukasmäärästä oli olemassa. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaa-valuonnokseen tulee tehdä niin merkittäviä muu-toksia, että kaavoitusprosessi tuleekin aloittaa alusta maankäyttö- ja rakennuslain edellytysten mukaisella prosessilla, jossa kunta kertoo asiois-ta avoimesti ja alueen asukkaat otetaan aidosti mukaan suunnitteluun jo prosessin alkuvaihees-sa.

197

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen vastineeseen.

Asukasmäärä on tarkentunut suunnittelun selvi-tysten ja alueen rakenteen hahmottuessa. Ko. asukastilaisuudessa ei ollut asukasmääriä tie-dossa. Asukasmäärät ovat mitoituksellisia ja tar-kentuvat asemakaavoituksessa. Ei aiheuta mui-ta muutoksia kuin yleisessä vastineessa todetut.

80. Näsi Kati

Tämän ajan megatrendi on keskittäminen, kuten tästä Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnok-sestakin huomaa. Ymmärrän sen hyvät puolet äärimmäisen hyvin. On arkea helpottavaa asua lyhyen kävelymatkan päässä kaupasta, työpai-kasta, kouluista ja bussipysäkiltä. Se ei silti ole sitä mitä sisimmässäni haluaisin.

Kaipaan hiljaisuutta, rauhaa, mieltä hivelevää maalaismaisemaa ja työtä oman kodin ja naapu-reidenkin hyväksi. Onko tämä vain romantisoitu unelma, en ole varma, mutta tuskin olen yksin ajatusteni kanssa ja ennen kaavan hyväksymis-tä toivoisin vaihtoehtoisia ehdotuksia.

Ennen kuin suuria, luontoa tuhoavia kaavoituk-sia hyväksytään on hyvä, että mielipiteitä kysy-tään. Pelkoni on, että näille mielipiteille ei anneta tarpeeksi arvoa, koska luonnoksen eteen on teh-ty jo niin paljon työtä.

Nyt olemme koko Suomen tasolla kaavoittamas-sa suuria asutus- ja kauppakeskittymiä, mutta mitä jos tämä trendi onkin ohimenevä. Entä jos tulevaisuuden Pirkkalassa lääkärit, kauppa-autot ja muut alkavatkin kiertämään ihmisten luona eikä ihmiset niiden luona? Mitä jos ihmisen mieli alkaakin enemmän tarvitsemaan ja kaipaamaan läheisyyttä ei-rakennettuun luontoon? Halutaan rakentaa itse omat talot ja viljellä omat ruuat. Ja vaikkei näin radikaalia tapahtuisikaan, niin kun-nan valtti voisi silti ollamaaseutumaisuus lähellä suurta Tamperetta.

” Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mu-kaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä. ” Ote Roo-malaiskirjeestä, joka tuli mieleeni miettiessäni kaavoitusasioita.

On vaikea saada selvyyttä onko oma ajattelu yliromantisoitua, hyvää kehitystä jarruttavaa vai

198

olennaista, hyvinvointia turvaavaa. Toivon kaikel-la kunnioituksella, että kunnan visio olisi selvillä ennen näin suuria kaavoituksia. Vetoan kaikkiin päättäjiin, että tutkitte sydämessänne mitkä arvot teitä ohjaavat ja käytätte kaiken kykynne pirkka-lalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi palauttamalla ensi alkuun kaavan takaisinvalmisteluun.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen mielipiteeseen.

Visioimasi romantisoitu, agraariin kulttuuriin poh-jautuva idylli on varmasti mahdollinen. Tämän hetkisessä valtavirrassa se edustaa konservatii-vista eskapismia, mikä on sinänsä sääli. Esitetty yleiskaavaehdotus perustuu toisenlaiseen tule-vaisuusoptimismiin sekä siihen uskomukseen, että maailmanloppu ei vielä ole käsillä ja omena-puu tulee vieläkin istuttaa, ja että tehokas maan-käyttö on myös kestävää.

Yleiskaava on turvaamaassa ja mahdollista- massa Pirkkalan kunnan kestävän kehityksen mukaisen suunnitelmallisen pitkän tähtäimen kasvun. Kasvuvauhti ja alueen ilme on täysin pirkkalaisten päätösten varassa. Suunnitelma myös turvaa virkistysalueiden ja luontoarvojen säilymisen alueella kaavamerkintöjen avulla.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleisessä vasti- neessa todetut muutokset.

81. Olkinuora Matti

Olen tutkinut tuota Toivion ja Linnakallion väliin suunniteltua kaavaa ja siinä on muutamia ongel-mia.

Alueen suunnitelmaa on esitelty julkisuudessa kävely, pyöräily ja joukkoliikennepainotteisena alueena, mutta liikenne- ja meluselvityksen kuva 15 kertoo jotain aivan muuta.

Tonttikatujen porrastettu liittyminen kokoojaka-tuihin pidentää kävelymatkaa tonteilta joukkolii-kennepysäkeille, joten käytännössä toteutus on tyypillinen cul-de-sac, joka ohjaa oman auton käyttöön.

Pyöräilyn ja jalankulun kannalta ruutukaava on selkeämpi hahmottaa ja nopeampi kulkea. Esi-merkkiä idyllisestä toteutuksesta voi hakea Tam-pereen Petsamosta.

Joukkoliikenteen toimivuuden kannalta tärkeä edellytys on käveltävyys. Jos alueella ei ole helppo kävellä, niin turha kuvitella, että pysäkil-le kävelisivät ketkään muut kuin ne, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa.

Pyöräily, kävelyä ja joukkoliikennettä palvelevas-sa kaupunkirakenteessa on myös lähipalveluja, jotka sijoittuvat joukkoliikennekadun varteen. Palvelut tarvitsevat kuitenkin asiakkaita, mihin on helpointa vastata kaavoituksella.Pääkadun varteen kannattaa sijoittaa tehok-kaampaa asumista (pienempiä asuntoja), jolloin palveluilla ja joukkoliikenteellä on luonnollista käytttäjäkuntaa. Liitteenä selvennys PDF-muo-dossa.

199

82. Paksu Harri

Suullisena mielipiteenä kirjattavaksi Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavasta (kirjannut arkkitehti Pauliina Pelkonen 6.2.2018 )

-Olemassa olevat kiinteistöt (rakennuskanta) Karjalantiellä olisi huomioitava mielummin A-2 alueena-Melu kannattaa tutkia Linnakallion suunnalta, välillä melu on kova riippuen mm. tuulensuun-nista

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen mielipiteeseen.

TP-merkinnästä VT 3 varrella poistetaan asu-mista varaava AK merkintä, johtuen Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnosta; alue on moottori-tien melualuetta; näin ollen myöskään A-2 aluet-ta ei tule laajentaa rajaukseltaan.

Meluselvitys on tehty alueelta; ja moottoritien melualue on osoitettu kaavakartalle kaavamer- kintänä ja määräyksenä.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen mielipiteeseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleisessä vas- tineessa todetut muutokset. Yleiskaavassa on osoitettu ainaostaan pääkokoojakadut. Tämän lisäksi tarkemmat asemakaavat ja tiesuunni- telmat määrittelevät pienipiirteisemmän liiken- neverkon ja tonttikadut. Eli esittämänne ruutu- kaavakin on vielä mahdollinen; mutta määrittyy asemakaavoitusvaiheessa.

200

83. Pallonen Ilkka ja Laura, Norppa Olli ja Anna

Yleisiä huomioita

- Kestävän kehityksen ja maakuntakaavan 2040 mukaisesti uutta asutusta tulee harkita ohjatta-van pääsääntöisesti Naistenmatkantienjoukkoliikenne- ja raitiotiereitin varteen, jolloin 2000-3000 asukkaan lisäasutus länsi-Toivioon olisi ongelmitta alkuperäisen suunnitelmanmukaisesti toteutettavissa.- Kaavaluonnoksen mukainen kasvuennuste (+15 000 asukasta) Toivion alueen osalta vuosi-na 2025–2050 tarkoittaisi +600 asukasta/vuosi. Koko kunnan kantokyky on kuitenkin riippumat-tomien tahojen arvion mukaan vain noin +250 uutta asukasta/vuosi, joten kasvuennuste on huomattavan ylimitoitettu.- Korpitie-Kaakko-alue tulisi säilyttää VL-aluee-na. Alue on määritelty hankalasti rakentamiseen soveltuvaksi kivikkoiseksi metsäksi, joka onollut luonnonvaraisena pitkään. Alueella on erityi-nen jääkauden muodostama korkea kiviröykkiö. Edellä mainituista syistä myös LCAselvityksessä mainitaan alueen olevan rakentamispotentiaalil-taan alhainen ja maisemalliselta merkitykseltään tärkeä. Tievaihtoehto 2bkulkisi tämän alueen keskeltä. Alue tulisi jättää kokonaisuudessaan kaavoitusprosessin ulko-puolelle.- Liikennesuunnitelman mukainen tievaihtoehto 2a tuhoaa merkittäviä luontoarvoja. Kohtuullisen kokoisen länsi-Toivion uudisalueen (2000-3000 asukasta) liikenne voitaisiin ongelmitta oh-jata pohjoiseen mm. moottoritielle. Esitetyn ko-koojakadun vaihtoehdot 2a ja 2b (26 m:ntilavaraus) tuhoaisi Toivion luontokoulun lähi-metsän, suositun virkistysalueen reitteineen ja arvokkaine luontokohteineen.- Vaihtoehto 2a on lisäksi linjattu kulkevaksi mie-lipiteen esittäjien omistaman asuinkiinteistön pi-ha-alueen läpi, jolloin n.1.000m2 eteläistäpihamaata jää perusteettomasti tielinjauksen alle (kts. liite), mistä aiheutuu maanomistajille

kohtuutonta haittaa.

Luonnon arvojen vaaliminen

Yleiskaavalle lainsäädännössä asetettujen si-sältövaatimusten osalta on korostettu riittävän laaja-alaista selvittämistä, arviointia ja harkintaayleiskaavaa laadittaessa. Rakennetun ympäris-tön vaalimista täydentää vaatimus maiseman ja luonnon arvojen vaalimisesta.

Luonnonarvojen vaalimisessa on kyse ennen kaikkea kunnan alueella olevien luonnonsuo-jelulain (LSL) tarkoittamien uhanalaisten taikka kunnassa muuten harvinaisten eliölajien säilymi-sestä ja LSL:n tarkoittaman, suojellunluontotyypin säilymisestä ja ratkaisuista, joilla luonnonarvot turvataan.

Liikenneselvityksessä jatkosuunnittelun pohjaksi esitetty tievaihtoehto 2a risteää luontoselvityksen LIII (lepakoiden liikkumis- ja ruokailualueet, luok-ka III) kanssa, viistää arvokasta luontokohdetta 3 (lehmusta kasvava lehtomainen kangas ja lehto) ja risteää arvokkaan luontokohteen 4 (Saukon-oja, Metsälain 10 §) kanssa (kts. liikenneselvitys s. 20). Todetaan, että alueella todetut lepakkola-jit (isoviiksisiippa ja pohjanlepakko) ovat Euroo-pan yhteisön luontodirektiivin IV (a)-kohdassa tarkoitettuja eläinlajeja. Näihin eläinlajeihin kuu-luvien yksilöiden selvästi luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen häviäminen ja heikentyminen ovat yksiselitteisesti yleiskaavan hyväksymisen esteitä.

Edellä mainituilla perusteilla tielinjausta on muu-tettava siten, että luonnonarvojen säilyminen voidaan varmistaa. Haittaa voidaan vähentää yksinkertaisesti esimerkiksi jakamalla puhee-na oleva tielinjaus kulkevaksi kevyen liikenteen osalta vaihtoehdon 2a mukaisesti (sijoitus koko tielinjauksen osalta kunnan omistamille maille) muodostamalla 5-6m varaus kevyen liikenteen käyttöön (jolloin myös virkistysalueiden saavu-tettavuus ja rauhallisuus merkittävästi parempi, lisäksi luontoarvot alueella säästyvät mahdolli-

201

simman hyvin). Autoliikenne puolestaan voitai-siin ohjata olemassa oleville tielinjauksille, jotka yhdistettäisiin Tampereen puolelle Taaporintientai Korpitien kautta, jolloin tarvetta 26 m tievara-ukselle ei ole, vaan Taaporintielle tai Korpitielle riittäisi n.9m leveys (kävelykatu, ajorata –bussipysäkit voitaisiin helposti sijoittaa esim. Toi-vion koulun alueelle, jolloin yhteisön hyöty olisi mahdollisimman suuri). Pääkokoojakatu voisi jatkua 26m tilavarauksella nyky-Toivion ulkopuo-lella ongelmitta. Raskasliikenne tulisikuitenkin kaikissa suunnitelluissa tielinjauksissa rajata nyky-Toivion ulkopuolelle.

Maanomistajalle aiheutuva kohtuuton haitta

Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon rakennetun ympäristön vaaliminen. Yleiskaava ei saa myöskään aiheuttaa maanomistajallekohtuutonta haittaa. Kohtuullisuusarviointia suo-ritettaessa on otettava huomioon yleiskaavan muodostama kokonaisuus maanomistajan kan-nalta.

Jatkosuunnittelun pohjaksi esitetty tielinjaus 2a kulkee kuitenkin mielipiteen esittäjien omista-man asuinkiinteistön pihamaan läpi. Suunnitte-lussa tulisi ottaa huomioon edellä tarkoitettujen luonnonarvojen lisäksi myös maanomistajille ai-heutuva haitta ja pyrittävä negatiivisten vaikutus-ten eliminointiin.

Mikäli tielinjaus katsotaan välttämättömäksi to-teuttaa vaihtoehdon 2a pohjalta, on maanomis-tajalle aiheutuvaa haittaa pyrittävä vähentämään sijoittamalla tielinjaus kokonaisuudessaan ete-lämmäksi kunnan omistamille maa-alueille. Täl-löin tielinjauksessa voidaan käyttää hyväksi ole-massa olevien metsäautoteiden pohjia, jolloin voidaan vähentää myös ympäristölle koituvia haittoja. Otettaessa huomioon myös maasto-olosuhteet (maan kantavuus ja sulamisvedet), tielinjaus on itse asiassa edullisempi kunnalle suorittaa hieman etelämpänä.

Kokoojatielle tehty varaus (26 m) on ylimitoitettu. Ensisijaisesti on hyödynnettävä olemassa ole-vaa tieverkostoa parhaalla mahdollisella tavalla.

Tielinjaus on ratkaistavissa yksinkertaisemmin ja maanrakennuksen osalta huomattavasti edul-lisemmalla vaihtoehdolla. Tielinjaus tulisi jakaa kahteen osaan, kevyen liikenteen väylään, joka voisi kulkea vaihtoehdon 2a kaltaisesti,joskin sijoitus koko tielinjauksen osalta kunnan omistamille maille. Tällöin kevyelle liikenteelle riittäisi 5-6m varaus (pyörätie+kävelykatu). Sa-malla myös virkistysalueiden saavutettavuus pa-rantuisi ja luontoarvot alueella säästyvätparemmin. Yksityisautoilu/julkinen liikenne puo-lestaan voitaisiin ohjata olemassa oleville tielin-jauksille, jotka yhdistettäisiin Tampereen puolelle esim. Taaporintien tai Korpitien kautta. Taaporin-tien tai Korpitien levennys n. 9 m:nlevyiseksi ei aiheuttaisi myöskään maanomista-jille kohtuutonta haittaa.

Vaihtoehto 2a on nykylinjauksen mukaisesti mer-kittävä meluhaitta omistamallemme kiinteistölle. Suunnittelussa tulee ensisijaisesti huomioida jo olemassa olevien kiinteistöjen rakennusten me-luhaittojen minimointi sekä piha-alueiden rau-hallisuus. Luontoarvojen vaaliminen tulee huo-mioida vasta tämän jälkeen, sillä toteutuessaan tielinjaus 2a joka tapauksessa tuleeheikentämään luontoarvoja.

Yksityiset maanomistajat tulee huomioida ny-kyistä Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluon-nosta tarkemmin ja kunnioittaa Pirkkalan kunnan maapoliittista ohjelmaa ja täten myös yksityisiä maanomistajia nyky-Toivionalueella (myös asemakaavoja laaditaan Pirkka-lassa ensisijaisesti kunnan omistamille maille).

Suositeltu tielinjaus leikkaa merkittävästi kaupun-ki- ja kyläkuvallisesti tärkeäksi sekä rakennetun ympäristön arvoalueeksi määriteltyä mielipiteen esittäjien omistamaa kiinteistöä. Alueen väljyyttä sekä yhtenäisyyttä erityisesti piha-alueiden osal-ta ei tule hävittää laissa lähtökohdaksi otettujen

202

suositusten vastaisesti (rakennetun kulttuuriym-päristön ja maisemankulttuuriarvot).

Mikäli kaavoituksessa esitettyjen muistutusten jälkeen jatkosuunnittelun pohjaksi esitetty tielin-jaus (vaihtoehto 2a) katsotaan ainoaksitoteuttamiskelpoiseksi vaihtoehdoksi Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavoituksen osalta, edel-lytämme, että tielinjauksen paikkaa ja sisältöä tarkistetaan vähäisessä määrin kunnan omista-man metsäalueen suuntaan, jotta tielinjauksen ja maanomistajien tarpeet saadaan tyydytettyäympäristöministeriön alueidenkäytön suunnitte-lusta antamien ohjeiden mukaisesti yhteistoimin-nassa asukkaiden kanssa.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen mielipiteeseen.

Lähtökohtana kaavan laadinnassa on ollut, että mielipiteen kirjoittaja on poikkeuslupaa hakies- saan ollut tietoinen suunnitellusta tielinjaukses-ta. Tämä on kirjattu poikkeusluvan ehtoihin ja perusteluihin. Kokoojatiemerkintä on kaavassa ohjeellinen. Se tarkoittaa, että asemakaavoitus-vaiheessa katulinjauksen paikka osoitetaan tar-kasti. Yleiskaavassa tielinjausta on siirretty ete-lämmäs. Kun tielinjaus ja sen sijainti ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa, pystyy siinä vai-heessa myös osallistumaan ja kertomaan oman mielipiteensä.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleisessä vasti- neessa todetut muutokset.

203

85. Pasanen Reetta, Toivonen Elina, Toivo-nen Hannu, Hämäläinen Miia, Jalonen Pasi, Majuri Heidi, Majuri Matti, Pyykönen Kimmo

Katsomme, että otsikossa mainittu osayleiskaa-vaprosessi ei ole ollut maankäyttö- ja raken-nuslain edellyttämällä tavalla avoin ja vuoro-vaikutteinen ja että kaavoituksen tavoitteet on käytännössä asetettu kaavoitukseen osallisilta salassa.

Kaavaprosessin suurimmat ongelmat koskevat muun muassa-osayleiskaavaluonnoksessa asetettua +15.000 asukkaan kasvutavoitetta sekä siihen liittyvää rakentamistehokkuutta ja tieinfrastruktuuria, jot-ka ovat luonnonarvojen kannalta täysin kestä-mättömiä;-kaavaluonnoksessa pirstoutuvia ja kaventuvia viheryhteyksiä sekä Toivion Juontohelmen tuho-amista vastoin kestävän ekologisen kehityksen periaatetta; sekä-vuorovaikutuksellisen keskustelun puuttumista kaavoittajan ja osallisten välillä koskien osayleis-kaavan tavoitteita sekä kaavoituksen vaihtoeh-toja ja niiden vaikutuksia.

Mainituista syistä osayleiskaavan tähänastinen valmistelu tulee keskeyttää ja kaavaprosessi palauttaa aloituspisteeseen, josta kaavoituspro-sessia ryhdytään viemään uudelleen eteenpäin tosiasiallisen vuorovaikutuksen ja tosiasiallises-ti avoimen kaavoitusprosessin menettelyin.

Edellä Jausutun näkemyksemme perusteina esi-tämme seuraavaa: Kaavoitusta ja maankäyttöä koskevan lainsää-dännön perusperiaatteista ja tavoitteista

Lain yleisestä tavoitteesta ja alueiden käytön yleisestä suunnittelusta. Maankäyttö- ja raken-nuslaki (5.2.1999 /132 , jatkossa MRL) rakentuu kahden perustavaa laatua olevan lähtökohdan ympärille. Nämä MRL:n perusperiaatteet on kir-

84. Palmroth Harri

Suullinen mielipide Kaakkois-Pirkkalan osayleis-kaavasta puhelimen välityksellä, kirjannut 6.3.2018 arkkitehti Pauliina Pelkonen

Mielipiteen antaja omistaa Sääksjärvellä maa-alueen joka on palstoitettu (liite sähköpostissa)Mielipiteen esittäjä toivoo, että hänen maa-alu-eensa osoitetaan asuinalueena Kaakkois-Pirk-kalan osayleiskaavassa.Perusteluna on että alue on pyykitetty, siellä on tievaraukset, rajoittuu Ratasillantiehen ja on ete-lärinne. Ratasillantien suunnittelun aikana käy-dyissä neuvotteluissa uskotut miehet ovat kerto-neet maanomistajalle että tien varteen voisi 2-3 tonttia saada. Maanomistaja on alkuperäinen pirkkalalainen.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä.

Sääksjärven asuinaluevaraus osoitetaan re- servialueena ja mielipiten esittäjän toive alueen parmmin huomioimisesta on perusteltu lento- melukäyrien tarkistuksen myötä ja huomioidaan alue asuinalueen reservialueena kaavakartalle.

204

jattu auki lain 1 §:ssä, jossa todetaan (lihavointi kirjoittajan lisäämä):

”Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosi-aalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Tavoitteena on myös turvata jokaisen osal-listumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asi-antuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tie-dottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. ”

MRL 1 §:n yleiset tavoitteet täydentyvät lain 5 §:ssä lausutuilla alueiden käytön suunnittelun tavoitteilla, joiksi mainitaan muun muassa turval-lisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimi-van ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luominen (5 § 1 momentin I kohta), luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilyminen (5 § 1 momentin 4 kohta) sekä ympäristönsuojelu ja ympäristöhait-tojen ehkäiseminen (5 § 1 momentin 5 kohta).

Kestävän kehityksen periaate on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisen yhteiskunnan rakenta-mislainsäädännön keskiössä viimeisten vuosi-kymmenien aikana. MRL:n esitöissä, hallituksen esityksessä HE 101/1998 on täsmennetty MRL 1 §:n sisältöä toteamalla ekologisesti kestävän kehityksen tarkoittavan muun muassa biologi-sen monimuotoisuuden säilyttämistä ja ympä-ristökuormituksen sopeuttamista luonnon sieto-kykyyn. MRL:lla on hyvin konkreettinen yhteys ekologiseen kestävyyteen, sillä maankäyttö- ja liikenneratkaisuilla on lainsäädännön tavoittei-den mukaan tarkoitus vaikuttaa pitkäkestoisesti ekologisesti kestävän kehityksen toteutumiseen.

MRL:n esitöihin kuuluvassa valtioneuvoston kestävää kehitystä koskevassa selonteossa on korostettu yhdyskuntien rakentamisessa huo-mioitavaksi, että viheralueiden riittävyydestä ja viheralueverkon yhtenäisyydestä huolehditaan.

Ympäristöministeriö on sittemmin MRL:n voi-maan tultua ympäristöohjelmissaan määritellyt, että yhdyskuntien kehittämisessä ja rakentami-sessa on huolehdittava luonnon monimuotoisuu-den ja toimintakyvyn säilyttämisestä.

Edellä lausutussa on huomattava, että kyse on nimenomaan toimijalle asetusta aktiivisesta vel-voitteesta - luonnon monimuotoisuudesta on huolehdittava ja luonnon toimintakyky on kaavoi-tus- ja rakennusratkaisuissa säilytettävä.

Oikeudesta vaikuttaa elinympäristöä koske-vaan päätöksentekoon. MRL 1 §:n sisältöön ovat olennaisilta osin vaikuttaneet kestävän kehityksen periaatteen eri ilmentymien lisäk-si myös perusoikeussäännökset kansanvaltai-suudesta ja oikeusvaltioperiaatteesta, joilla on omat vastaavuutensa Suomen perustuslaissa (11.6.1999/731, jatkossa PL). Kansanvaltaan kuuluva keskeinen oikeus on PL 2 § 2 momentis-sa lausuttu yksilön oikeus osallistua Ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Edellä mainittua perusoikeutta täydentää PL 20 §:n ympäristövastuuta koskeva säännös, jon-ka mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuo-toisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnös-tä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on PL 20 §:n velvoittamana pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdol-lisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.

Oikeuskirjallisuudessa ja PL:n esitöissä on kaikille osoitetun ympäristövastuun taustalla keskeinen ajatus luonnon itseisarvon ja moni-muotoisuuden säilyttämisestä sekä tulevien su-kupolvien oikeuksien ulottuvuudesta. Ympäristö-vastuu ei näin ollen typisty koskemaan vain ja ainoastaan nyt käsillä olevaa aikaa ja hetkeä, vaan vastuu nyt käsillä olevassa hetkessä teh-tävistä luontoarvoja ja muita ekologisia arvoja koskevista päätöksistä tulee olla sellaisia, että ne huomioivat myös tulevat vuosikymmenet ja tulevat sukupolvet. Nämä ajatukset täsmentyvät

205

MRL:n esitöissä ja laissa itsessään muun muas-sa kaavamuodoille asetettujen kestävää kehitys-tä ja hyvää elinympäristöä koskevien sisältövaa-timusten kautta.

Niin ikään kansalaisten osallistumisoikeuksia koskevaan PL 14 § 4 momenttiin on otettu jul-kista valtaa sitova määräys siitä, että kuntien ja muiden julkisen vallan käyttäjien tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yh-teiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.

MRL 6 §:ssä on lausuttu vielä erikseen lain ylei-nen osallistumis- ja vaikuttamisoikeutta koskeva, perustuslaillinen lähtökohta (lihavointi kirjoitta-jan lisäämä):

” Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovai-kutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saat-taa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljem-pänä tässä laissa säädetään.

Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedo-tettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. ”

Edellä lausutun pykälän on katsottu erityises-ti ilmentävän ns. informaatioperiaatetta , jonka mukaan kunnalle on asetettu erityisiä aktiivisia tiedonantovelvoitteita maankäyttö- ja kaavoitus-prosesseja läpivietäessä. Informaatioperiaatteen mukaisesti viranomaisen on vastattava kunta-laisten asiaa koskeviin kysymyksiin ja tieduste-luihin (hallintolain 6.6.2003/434, jatkossa HallL 7 §, 8 §, 41 §, asiakaslähtöisen hallinnon peri-aate). Lain esitöissä todetaan tiedustelujen ja kysymysten, joita edellä tarkoitetaan, olevan erityisesti kaavoituksen osalta esimerkiksi osal-listen kysymyksiä kaavan käsittelytavasta, asian etenemisestä ja käsittelyajasta. lnformaatioperi-aatteen laiminlyönti voi johtaa kaavapäätöksen kumoamiseen lainvastaisena.

Osallistumista koskevilla säännöksillä MRL:ssa korostetaan kuntalaisten osallistumista kaa-voitukseen sen valmistelusta lähtien. Samalla mainituilla säännöksillä korostetaan ylipäänsä kaavoitus- ja rakennushankkeiden valmistelun merkitystä. Ennen MRL:ää kaavoitusmenettelys-sä vallinnut valtiovetoisuutta painottanut ns. alis-tuskäytäntö on MRL:n myötä syrjäytynyt ja tilal-le on tullut vahvasti kuntalaisten (ja yleisemmin laissa omaksutuin termein kaavoitukseen osal-listen) vaikuttamista painottava menettelytapa. Myös hallituksen esityksessä HE 10 1/1998 on korostettu MRL:n tärkeänä tavoitteena jokaisen mahdollisuutta tasa-arvoiseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen elinympäristöään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Suunnittelun laatu ja asiantuntemuksen monipuolisuus lain yleisinä tavoitteina osaltaan turvaavat lain mui-den tavoitteiden toteutumista hyvän ympäristön ja laadukkaan rakentamisen ratkaisuina.

MRL:n mukaista osallistumisoikeutta tukevat osaltaan kunnallisessa toiminnassa julkista val-taa velvoittavat hyvän hallinnon periaatteet (muun muassa Ha11L säännökset hallinnon oikeusperi-aatteista 6 §, viranomaisen palveluperiaatteesta 7 § ja viranomaisen neuvontavelvollisuudesta 8 §) sekä julkisuusperiaatetta ilmentävät säännök-set (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 21.5.1999/621, muun muassa julkisuusperiaate 1 § ja lain tarkoitus avoimuuden ja hyvän tiedon-hallintatavan takeena 3 §).

Osallistumisoikeudesta ja vuorovaikutuksesta tarkemmin

MRL:n mukaisesta osallistumisoikeudesta ja vuorovaikutuksesta. MRL 8 luvussa on sään-nökset kaavoitusmenettelyssä edellytetystä vuo-rovaikutuksesta viranomaisen ja muiden asiaan osallisten tahojen kanssa. Vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaavoituksen sisällöstä, vaikutuksis-ta ja muista keskeisistä kysymyksistä käytävää keskustelua, jota tulee käydä suunnitteluproses-sin alusta alkaen kaikkien niiden osapuolten kes-

206

ken, joita asia koskee.

Oikeuskirjallisuudessa lähtökohdaksi tältä osin on asetettu, että kunnan tulee aktiivisin toimin mahdollistaa osallisten osallistuminen jo siinä vaiheessa, kun suunnittelun lähtökohtia , tavoit-teita, sekä mahdollisia vaihtoehtoja ja niiden vai-kutuksia arvioidaan.

Keskustelun ja sitä kautta vuorovaikutuksen kaavoittajan ja osallisten kesken tulee olla aitoa: kaavoitusta koskevassa viranomaisen ja osal-listen välisessä keskustelussa täytyy hyväksyä kriittisyys ja erityisesti niiden tahojen, joita kaa-vaesitys konkreettisesti koskettaa, näkemys ja käytännön empiirinen kokemus kaavoitettavas-ta alueesta. Keskustelun vuorovaikutuksen sy-vyyttä on usein kuvattu oikeuskirjallisuudessa toteamalla, että mitä vaikeampi kaavakysymys on ratkaistavana, sitä perusteellisempaa valmis-telua vuorovaikutuksessa kuntalaisten kanssa tarvitaan.

MRL 62 §:ssä säädetään vuorovaikutuksesta kaavan valmistelussa seuraavaa (lihavointi kir-joittajan lisäämä):

” Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnit-telun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdolli-sista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niil-lä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloi-hin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mah-dollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asias-ta. - - -”

MRL:n esitöissä, hallituksen esityksessä HE 101/1998 lähtökohdaksi on otettu se, että kaikilla niillä, joiden oloihin kaavoitusta koskeva suunni-telma saattaa vaikuttaa, tulee olla tosiasialliset mahdollisuudet arvioida hankkeen merkitystä ja vaikutuksia sekä esittää mielipiteensä asi-

assa. Hallituksen esityksessä todetaan, että osallisil-le tulee antaa tilaisuus kirjallisesti tai suullises-ti lausua mielipiteensä kaavaa valmisteltaessa. Tiedottaminen, tilaisuus mielipiteen ilmaisemi-seen ja muu vuorovaikutus on järjestettävä lain esitöiden mukaan kaavan tarkoituksen ja mer-kityksen edellyttämässä laajuudessa. Erityisesti hallituksen esityksessä lausutaan, että tilaisuus mielipiteen ilmaisemiseen tulee järjestää tosiasi-allisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta riittä-vän aikaisessa vaiheessa.

Vaasan hallinto-oikeuden lainvoimainen rat-kaisu 9.7.2001(0 1/0145/5) ilmentää edellä lau-suttua vuorovaikutuksen tosiasiallisuutta. Tapa-uksessa valittajat olivat vedonneet siihen, että asemakaavan laajentamista koskevan asian val-mistelu oli ollut MRL:n vastaista, koska niin sa-nottua varhaisen vuorovaikutuksen periaatetta ei ole noudatettu. Osallisten kanssa ei oltu käyty ennen kaavaehdotuksen laatimista varhaiseen vuorovaikutukseen liittyviä laissa tarkoitettuja neuvotteluja tai keskusteluja. Kyseisessä tapa-uksessa asemakaavan laajennuksen tarkoituk-sena oli mahdollistaa entistä laajemman jätteen-käsittelyalueen muodostaminen alueelle, johon kuului myös asutusta ja luontoarvoja omaavia kohteita. Hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan lain ja sen esitöiden tarkoittamaan osallisten kanssa tapahtuvaan vuorovaikutukseen kuulu-vat muun muassa avoin tiedottaminen ja keskus-telu, yhteisen kielen ja tiedollisen pohjan hake-minen ja suunnitelmien riittävä havainnollisuus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisen jälkeen tapauksessa oli sivuutettu muun muassa neuvottelutilaisuudet kunnan ja muutosalueen intressiosapuolten kanssa sekä asianosaisten alustava kuuleminen. Tapauksessa oli ilman edellä mainittuja vuorovaikutusvaiheita laadittu asemakaavaehdotus, joka oli lain tarkoittamalla tavalla asetettu julkisesti nähtäville , jolloin tieto asemakaavan sisällöstä oli tullut alueen asuk-kaille. Julkisesti nähtäville asettamista koskevan kuulutuksen mukaan mahdolliset kirjalliset mie-

207

lipiteet tuli postittaa nähtävilläoloajan kuluessa kunnanhallitukselle. Hallinto-oikeus totesi, että huomioon ottaen muun muassa kaavan tarkoi-tuksen entistä laajemman jätteenkäsittelyalueen mahdollistamisesta asemakaavan laajennuksel-la ja sen merkityksen erityisesti alueen asukkail-le ja ympäristölle sekä kaavamenettelyn aikatau-lun nopeus (muun muassa nähtävilläoloajan ja mielipiteiden esittämiselle varatun ajan lyhyys), kunnan olisi tullut jo kaavan valmistelun alkuvai-heessa ja ennen kaavaehdotuksen laatimista esitellä suunnitelmiaan ja niiden vaikutuksia alu-een asukkaille sekä antaa heille mahdollisuus tuoda omat näkemyksensä kaavan valmistelus-sa huomioon otettavaksi. Tästä johtuen hallinto-oikeus on katsonut, että vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa on ollut puutteellista ja on ku-monnut kunnanvaltuuston päätöksen menette-lyvirheen johdosta.

Johtopäätelmiä osallistumisoikeuden toteutumi-sesta nyt puheena olevassa tapauksessa

MRL 1 §:ssä asetetut lain perusperiaatteet nauttivat perustuslaintasoisen lainsäädännön suojaa ja ilmentävät kansainvälisen oikeuden tasolla ylimmiksi periaatteiksi miellettyjen jokai-selle ihmiselle kuuluvien perusoikeuksien sisäl-töä. Kaavoituksessa ja rakentamisessa MRL 1 §:ssä edellytettyjen peruslähtökohtien vastainen menettely rikkoo perustavaa laatua olevia kan-salaisoikeuksia sekä keskeisiä arvoja ihmisen elinympäristön säilyttämisestä ja turvaamisesta ja on näin ollen ankarasti moitittavaa.

MRL 1 §:ssä asetetut kaavoituksen perusedelly-tykset ilmenevät eri yhteyksissä MRL:ssa, sää-dettäessä tarkemmin erityisesti kaavoituksen ja maankäytön toimintatavoista ja menettelyistä. Kaavoituksen perusperiaatteiden loukkaaminen on johtanut oikeuskäytännössä kaavoitusme-nettelyssä tehtyjen (lainvastaisten) päätösten kumoamiseen / poistamiseen. Vuonna 2014 on seudullisessa rakennesuunni-telmassa ilmoitettu Toivion alueen kasvutavoit-

teeksi +2.500 asukasta. Rakennesuunnitelman sitovuutta on korostettu kunnan pormestari Ris-sasen lausumassa 14.1 .2015 ja vielä 30.11.2017 kaavaluonnoksessakin.

Toivion osayleiskaavatyö on alkanut syksyllä 2015 edellä mainitusta rakennesuunnitelman +2.500 asukkaan lähtökohdasta, johon lähtö-kohtaan perustuen loppuvuodesta 2015 Pirkka-lan kunta on kartoittanut osallisille suunnatulla nettikyselyllä (eHarava) heidän näkemystään alueelle tärkeistä paikoista. Mainitussa kyselys-sä ei ole keskusteltu vuorovaikutuksellisesti kaa-voituksen tavoitteiden tai vaikutusten arvioinnis-ta kaavoittajan ja osallisten kesken.

Loppuvuodesta 2015 toteutetun eHarava -kyse-lyn jälkeen kaavoittajalta / kunnalta ei ole saa-tu avoimesti tietoa kaavoituksen etenemisestä tai sisällöstä toistuvista ja lukuisista yhteyden-otoista huolimatta. Vuoropuhelu kaavoittajan ja kuntalaisten kesken on käytännössä katkennut vuosien 2016 - 2017 väliseksi ajaksi koskien kaavoitusprosessin tärkeimpiä vaiheita, tavoit-teen asettelua, vaihtoehtojen muodostamista ja vaikutusarviointeja.

Toivion omakotiyhdistyksen järjestämässä tilai-suudessa 9.5.2016 kaavoittaja / kunta on kiel-täytynyt kertomasta mitään muun muassa kaa-valuonnoksen asukaslukuja koskevista tiedoista. Toisaalta kunnan edustaja pormestari Jarva on Toivossa 31.1.2018 järjestetyssä yleisötilaisuu-dessa todennut, että +15.000 asukkaan lisäys on ollut kunnalla tiedossa jo hyvissä ajoin vuon-na 2016.

Kaavaluonnosta koskevan, osallisiin nähden kahden vuoden hiljaisuuden jälkeen Pirkkalan kunnan kaavoitusprosessin lautakunta-aineis-tosta on tullut ilmi, että Toivion osayleiskaavan kaavaluonnos on paisunut osallisille 2014-2015 esitetystä +2.500 asukkaan lähtökoh-dasta kuusinkertaiseksi+15.000 asukkaan kaavaluonnokseksi. Toivios-sa 31.1.2018 järjestetyssä yleisötilaisuudessa

208

kunnan edustajat eivät ole nähneet mitään on-gelmaa kunnan informaatiovelvollisuuden tai osallisten vaikutusmahdollisuuksien täyttymi-sessä.

Kunta on kaavaprosessia koskevissa yleisluon-teisissa kaavakatsauksissa todennut (tilannekat-saus 20.9.2017), että kaavoitusprosessin avoi-muudella tarkoitetaan muun muassa sitä, että ” kerrotaan kaavaprosessin eri vaiheissa avoimesti tavoitteista ja perusteista sekä kuunnellaan kaik-kia suunnitteluun vaikuttavia tahoja”. Kuitenkin vastauksena muun muassa Toivion omakotiyhdistyksen tiedusteluihin ja ky-symyksiin kaavaprosessin etenemisestä ja sisäl-löstä ovat vastaukset olleet mainituissa tilanne-katsauksissa täysin ympäripyöreitä: pyritään ” vastaamaan mahdollisimman hyvin kaikkia Toi-vion yleiskaavatavoitteita” (kuitenkaan yksilöi-mättä, mitä nämä tavoitteet ovat), ” suunnittelua on Jatkellu huomioiden muun muassa kokonai-suuden laatutavoitteet” (kuitenkaan yksilöimättä mistä lähtökohdasta on jatkettu ja missä ollaan menossa tai yksilöimättä laatutavoitteita).

Toivion osayleiskaavan osallistumis- ja arviointi-suunnitelmassa (laadittu 20.10.2015) on todettu, että ”osayleiskaavasta, sen osallistumismenet-telystä Ja osallistumismahdollisuuksista tiedote-taan avoimesti Ja laajast.i Osayleis-kaavan osallistumismenettelyjä ovat lakisääteiset kaavan nähtävilläolot, esittelytilai-suudet, Internet-palautejärjestelmä ja sidosryh-mäneuvottelut sekä vapaamuotoinen kanssa-käyminen kaavan valmistelijoiden kanssa. ”Lisäksi mainitussa osallistumis- ja arviointisuun-nitelmassa on todettu, että ” Osayleiskaavoi-tuksen eri vaiheissa pidetään yleisötilaisuuksia, joiden tarkoituksena on tiedottaa alueen asuk-kaille, maanomistajille ja muille asiasta kiin-nostuneille suunnittelun etenemisestä. ” Niin ikään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on todettu, että ”Osallisten kannalta keskeinen suunnitteluvaihe on kaavan valmistelu, jolloin tehdään mm. tarvittavia lisäselvityksiä kaava-

aluetta koskien sekä täsmennetään kaavatyön tavoitteita Ja suunni teluperiaatteita. Valmistelu-vaiheessa laaditaan kaava-aluetta koskien kaa-valuonnos. ”

Kun edellä lausuttua verrataan oikeuskirjallisuu-dessa kaavoituksen valmisteluvaiheesta kirjoi-tettuun, voidaan todeta oikeuskirjallisuudessa korostetun, että valmisteluvaiheessa käydään kaavoituksen perusteet periaatteineen läpi ja muodostetaan erilaisia vaihtoehtoja selvittäen vaihtoehtojen vaikutuksia siten, että kyseises-sä valmisteluvaiheessa järjestetään lakisäätei-nen vuorovaikutus osallisille ja kunnan jäsenille. Valmisteluvaiheen vuorovaikutukseen kuuluu olennaisesti oikeuskirjallisuudessa omaksutun kannan mukaan se, että jo mahdollisimman varhaisessa valmisteluvaiheessa osallisten on mahdollista tutustua valmisteluvaiheen aineis-toihin ja periaatteisiin. Vasta tämän vuorovaiku-tuksellisen keskustelun jälkeen laaditaan kaava-luonnos ja voidaan siirtyä valmisteluvaiheesta ehdotusvaiheeseen.

Olennaista on tässä yhteydessä kiinnittää huo-mio nimenomaan osallistumisen takaamiseen jo siinä vaiheessa, kun suunnittelun lähtökohtia, tavoitteita ja mahdollisia vaihtoehtoja arvioidaan. Mikäli osalliset eivät valmisteluvaiheen eri vai-heissa saa avoimesti tietoa etenkin kaavoituk-sen tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista, typistyy tosiasiallisen vaikuttamisen mahdolli-suus olemattomaksi.Nyt puheena olevassa tapauksessa on kaavoit-tajan ja kuntalaisten välinen avoin keskusteluyh-teys kaavan valmisteluvaiheessa käytännössä puuttunut (erityisesti siinä suhteessa, ettei kun-talaisten kysymyksiin ole avoimesti edes pyritty vastaamaan tai että kunnasta lähtöisin olevia avoimia yleisötilaisuuksia ei ole ennen 31.1.2018 järjestetty). Osalliset ovat olleet aina joulukuu-hun 2017 eli kaavaluonnoksen valmistumiseen saakka siinä käsityksessä, että kaavoituksen tavoitteena on+2.500 asukkaan lisäys Toivion osayleiskaava-

209

alueelle.

Näihin näkökohtiin perustuen on täysin selvää se, että lain tarkoittama valmisteluvaiheen tosi-asiallinen osallistumisen ja vaikuttamisen mah-dollisuus ei ole nyt käsillä olevassa tapaukses-sa toteutunut. Kaavaluonnoksen alustavasta eHarava -kyselystä on osallisten näkökulmasta ” siirrytty suoraan” 31.1.2018 Toivion yleisötilai-suudessa esiteltyyn kaavaluo nnokseen, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että MRL:n tärkeim-piin periaatteisiin kuuluva osallisen tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus koskien kaavoituksen pe-riaatteita, tavoitteita, vaihtoehtoja ja niiden vai-kutuksia on tässä tapauksessa sivuutettu täysin. Kaavoitukseen osallisia ei ole kaavoittajan toi-mesta kuultu siinä vaiheessa kaavoitusproses-sia, jolloin kuuleminen olisi ollut kaikkein olen-naisinta toteuttaa.

Tässä yhteydessä on syytä viitata vielä edellä kuvattuun Vaasan hallinto-oikeuden lainvoimai-seen ratkaisuun 9.7.2001 (01/0145/5), jossa on yhtymäkohtansa nyt puheena olevaan asiaan: Vaasan hallinto-oikeuden tapauksessa olennai-nen muutos uudessa asemakaavassa oli jätteen-käsittelyalueen merkittävä laajentuminen ja sen ympäristövaikutukset niin lähialueen asutuksen kuin luontoarvojenkin kannalta. Myös Kaakkois-Pirkkalan (Toivion) osayleiskaavan tapaukses-sa on kyse kaavaluonnoksella toteutettavan muutoksen suuresta merkityksestä o s a l -lisille on kaavoitusprosessin alkuvaiheessa kerrottu kaavamuutoksesta +2.500 asukkaan li-säyksen osalta, mutta kaavaluonnoksen tullessa yleisön tietoisuuteen prosessin edetessä (ilman osallisten vuorovaikutusmahdollisuutta) onkin li-säys ollut +15.000 asukasta.

Keskeinen samankaltaisuus näiden kahden ta-pauksen osalta on se, että osallisten kannalta olennainen kaavamuutoksella toteutettava asia jätteenkäsittelyalueen merkittävä laajennus / asukaslisäys +15.000 asukkaaseen ovat lähi-ympäristön kannalta vaikutuksiltaan poikkeuk-sellisen laajoja niin luontoarvojen kuin asumisen

(viihtyvyydenkin) kannalta ja niiden valmistelu on toteutettu käytännössä yleisöltä salassa. Pirkka-lan kunnan kohdalla +15.000 asukkaan lisäys pistemäisesti Toivion osayleiskaavan osoitta-malle alueelle suhteessa kunnan tämänhet-kiseen asukaslukuun tarkoittaa varsin dramaat-tista muutosta, vaikka huomioon otettaisiinkin Pirkkalan sijainti Tampereen kasvukeskuksen kyljessä. Yhtä kaikki molemmissa tapauksissa kaavaluonnos on lopulta näyttäytynyt sisällöl-tään ja vaikutuksiltaan merkityksellisesti joltain aivan muulta kuin mitä avoimesti prosessissa on osallisille kerrottu, jos tällaista avointa prosessia on ylipäänsä ollutkaan olemassa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaavoitta-jan laatimassa Kaakkois-Pirkkalan (Toivion) osayleiskaavaa koskevassa osallistumis- ja ar-viointisuunnitelmassa mainittujen osallistumis-mahdollisuuksien tavoitteiden toteuttamisessa on tässä tapauksessa epäonnistuttu selkeästi eivätkä osalliset ole päässeet vaikuttamaan kaa-voituksen tavoitteisiin tai arvioimaan kaavoituk-sen tavoitteita, vaihtoehtoisia toteutustapoja tai näiden vaihtoehtojen vaikutuksia MRL:ssa tar-koitetulla, yksilön perusoikeuksiin kuuluvalla tavalla.

Maakuntakaavan ja yleiskaavan suhteesta ja tavoitteista

Maakuntakaava välittää ja konkretisoi valtakun-nalliset ja maakunnalliset tavoitteet kunnan kaa-voitussuunnitteluun. Maakuntakaavassa esite-tään MRL 25 §:n mukaisesti alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet (muun muassa virkistysalueiden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden osoittaminen) sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita.Maakuntatason alueiden käytön suunnittelu pe-rustuu tarpeeseen ohjata kuntatason kaavoitus-ta ja muuta alueiden käytön suunnittelua silloin, kun tehdään laajakantoisia alueidenkäyttörat-kaisuja. Maakunnan suunnittelulla on ens1s-1Jamen vastuu maakunnallisten ja seudullisten

210

alueidenkäyttötavoitteiden määrittelystä. Maini-tunlaisesta laajakantoisesta suunnittelusta on oi-keuskirjallisuudessa omaksutun kannan mukaan kyse muun muassa silloin, kun alueiden käytöllä turvataan maakunnallisesti tai seudullisesti tyy-pillisiä tai ainutlaatuisia luonnonympäristön ar-voja tai kun kysymys on virkistysalueista kau-punkikeskuksen ympäristökunnissa.

MRL 32 § mukaan (lihavointi kirjoittajan lisää-mä): ” Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa ja ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestä-miseksi.

Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaa-va huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpi-teillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. - - - ” MRL 28 §:ssä on täsmennetty maakuntakaavan erityisesti kaavan laadinnassa huomioon otetta-viksi sisältövaatimuksiksi muun muassa:-alueiden käytön ekologinen kestävyys (pykälän 3 momentin 2 kohta), alueilla joihin kohdistuu voimakkaita luonnonympäristön hyväksikäyttö-paineita tai jotka ovat ekologisesti herkkiä;-ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liiken-teen ja teknisen huollon järjestelyihin (pykälän 3 momentin 3 kohta);maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen (pykälän 3 momentin 6 kohta); sekä-virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen (pykälän 3 momentin 7 kohta).

Edellä mainituista kohdista viimeinen, virkis-tykseen soveltuvien alueiden riittävyyden ta-kaaminen on oikeuskirjallisuudessa nimetty ni-menomaiseksi maakuntakaavasta lähteväksi vaatimukseksi - maakuntakaavassa tulee osoit-taa varsinaiset seutukunnalliset virkistysalueet. Maakuntakaavan virkistysalueiden osalta on

oikeuskirjallisuudessa erityisesti todettu, että maakuntakaavoilla on luotava alueidenkäytöl-liset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen sekä seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunki-seuduilla. Lisäksi on otettava huomioon virkis-tyskäytön kannalta merkittävät yhtenäiset luon-nonalueet niin, ettei näitä aluekokonaisuuksia pirstota.

Maakuntakaavan sisältövaatimuksia vastaavasti on MRL:iin otettu saannös yleiskaavan sisältö-vaatimuksista. MRL 39 § mukaan yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomi-oon MRL:ssa tarkoitetulla tavalla, ts. siten, ettei yleiskaavalla loukata maakunnallisesti merkittä-viä kaavaratkaisuja esimerkiksi aluevarausten osalta.

MRL 39 §:n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa yhdyskuntara-kenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys (pykälän 2 momentin 1 kohta), mah-dollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen , sekä energia-, vesi- ja jä-tehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla (pykälän 2 momentin 4 kohta), ympäristöhaittojen vähentäminen (pykälän 2 momentin 7 kohta), rakennetun ympäristön, mai-seman ja luonnonarvojen vaaliminen (pykälän 2 momentin 8 kohta) sekä virkistykseen soveltu-vien alueiden riittävyys (pykälän 2 momentin 9 kohta).

Maakuntakaavan edellä lausuttu tehtävä kaava-järjestelmässä edellyttää, että merkitykseltään maakunnalliset tai seudulliset maankäyttöratkai-sut tai hankkeet osoitetaan maakuntakaavassa. Kun maakuntakaavassa osoitetaan tietyn toimin-nan maakunnallisesti merkittävät aluevaraukset tai maakunnallinen verkosto, kunnan kaavoi-tuksessa ei voida hyväksyä maakuntakaavan periaatteita syrjäyttävää ratkaisua, vaan tuolloin

211

maakuntakaavassa omaksutut kaavaratkaisut on asetettava kuntakaavoituksen lähtökohdaksi.

Hierarkkisen ohjausvaikutuksen lähtökohta-na on ajatus, että tietyn alueen suunnittelun on mukauduttava sitä suuremman kokonaisuu-den asettamiin vaatimuksiin. Maakuntakaavan kaavoitusratkaisut osoittavat muun muassa oi-keuskirjallisuudessa lausutun kannan mukaan maankäytön rakenteita ja yhdyskuntarakenteel-lisia ratkaisuja, jotka varmistavat laaja-alaisem-pien tavoitteiden sisällyttämisen alemman ta-son kaavoitukseen (yleis- ja asemakaavoihin).

MRL 33 §:ssä on lisäksi säädetty erityisestä välittömästä rakentamisrajoituksesta koskien maakuntakaavassa osoitettuja virkistys- ja suo-jelualueita. Mainitun pykälän mukaan (lihavointi kirjoittajan lisäämä): ” Maakuntakaavassa virkistys- tai suojelualu-eeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon ver-kostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. - - -

Alueella, jolla rakentamisrajoitus on voimassa, ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myön-tää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista.”

Mainitulla pykälällä tarkoitetaan käytännössä yleisimmin yksittäisiä rakennushankkeita, mistä johtuen rakentamiskiellon vaikutuksia on kuvattu muun muassa oikeuskirjallisuudessa toteamal-la, että ”arvioinnissa rakentamishankkeen vaiku-tuksista merkitystä voi olla suunnjtellun raken-nuksen käyttötarkoituksella, koolla tai sijainnilla”. Joka tapauksessa arviointi maakuntakaavan toteutumisesta suhteessa rakennushankkee-seen on tehtävä tapauskohtaisesti eikä hanke saa vaikeuttaa alueen käyttämistä maakunta-kaavassa varattuun tarkoitukseen. Mitään syytä siihen, etteivätkö pykälän perustelut soveltuisi myös isompiin, useampia rakennuksia / raken-nusyhteisöjä koskeviin hankkeisiin, ei ole.

Maakuntakaavasta poikkeavalle alemman kaa-vatason ratkaisulle on pystyttävä osoittamaan hyväksyttävät perustelut. Maakuntakaavan alue-varausten osalta poikkeamille edellytetään kom-pensointia käyttöarvoltaan ja toteuttamiskelpoi-suudeltaan vastaavalla alueella. Käytännössä mainittu tarkoittaa sitä, että maakuntakaavassa asetettu tavoite (esimerkiksi virkistysalueesta) turvataan ja esitetään vastaavana (kompensoi-vana) varauksena samassa yleiskaavassa/asemakaavassa, jossa maakuntakaavasta poi-ketaan.

Erityisesti luontokohteiden kohdalla arviointi poikkeamien osalta on oltava kestävän kehityk-sen ja luonnonsuojelullisten näkökohtien vuoksi erityisen ankaraa. Sama pätee myös virkistys-alueisiin, jotka muodostavat yhdessä luonnonti-laisten alueiden kanssa tärkeän osan ekologista verkostoa. Tästä syystä oikeuskirjallisuudessa ja -käytännössä onkin katsottu, että hyväksyttävä maakuntakaavan ja alemmantasoisten kaavojen eroavuus ei voi tarkoittaa poikkeamista maakun-takaavan keskeisistä periaatteista poikkeamalla maakuntakaavassa erityisesti tutkitusta ja kaa-vassa selkeästi esitetystä sijaintipaikasta.

Oikeuskäytännössä edellä mainittuja lähtökohtia on sovellettu muun muassa seuraavissa tapa-uksissa:-Sisäasiainministeriö (31.7.1981 nro 968) jätti asemakaavan vahvistamatta todeten, että sen arvioiminen, voidaanko seutukaavassa osoitettu tärkeä seudullinen viheryhteys katkaista, edel-lytti korvaavan viheryhteyden osoittamista sa-massa asemakaavassa;

-KHO 23.5.1997 t 1624: puiston tarkoitukse-na oli muodostaa yhteys teollisuuskortteleiden pohjoispuolella kulkevaan virkistysreittiin. Kun otettiin huomioon, että rakennusoikeuden mää-rä ja sen kaavassa sallittu sijoittuminen vaikeutti viheryhteyden toteuttamista ja puistoalue me-nettäisi olennaisen osan merkityksestään, ei ol-lut esitetty erityisiä syitä puiston supistamiseen

212

asemakaavalla;

-Maakuntakaavan ja yleiskaavan yhteyttä ku-vastaa hyvin ennen MRL:ää annettu korkeim-man hallinto-oikeuden ratkaisu, joka edelleen on MRL:n voimaantulon jälkeenkin kirjoitetussa oikeuskirjallisuudessa siteerattua olennaista oi-keuskäytäntöä. KHO 13.6.1989 nro 2105 ta-pauksessa oli kyse Espoon Suvisaariston yleiskaavasta, jonka ympäristöministeriö jätti osittain vahvistamatta seutukaavan vastaise-na. Yleiskaavassa oli osoitettu seutukaavassa lähiulkoilua ja virkistysalueita varten varatuille virkistysalueille rakennusoikeutta loma-asunto-jen rakentamiseen. Suojelu- ja virkistysalueiksi seutukaavassa osoitettujen saarten rannasta oli osayleiskaavassa varattu loma-asuntojen ra-kentamiseen lähes puolet, vaikkakin saarten si-säosat oli pääosin varattu virkistysalueiksi. Kor-keimman hallinto-oikeuden ratkaisussa lausutun mukaan ranta-alueiden varaaminen loma-asun-tojen käyttöön osayleiskaavassa osoitetussa maann heikensi mahdollisuuksia yleiseen virkis-täytymiseen osoitettujen alueiden käyttämiseen. Seutukaavassa osoitetut alueet sijaitsivat Ete-lä-Espoossa alueella, jolla tarve virkistysaluei-den järjestämiseen kasvaa asutuksen leviämi-sen myötä. Näillä perusteilla ympäristöministeriö oli katsonut, että seutukaavaa ei ollut noudatettu riittävästi ohjeena laadittaessa yleiskaavaa. Kor-kein hallinto oikeus hylkäsi ympäristöministeriön ratkaisusta tehdyt valitukset.

Kaavoituksella on luonnollisesti merkittävä teh-tävä myös kasvavan ympäristöongelman, me-lun, torjunnassa. Kaavoituksella pyritään meluti-lanteen hallintaan sekä erityisesti asuinalueiden melusta aiheutuvien haittojen torjuntaan. Kaa-voituksella tulee suojata melulle erityisen herkkiä kohteita ja ihmisiä. Maakuntakaavaa alemman-tasoisten kaavojen laatimisessa on mainitusta syystä huomioitava erityisesti tie- ja raideliiken-teen sekä lentoliikenteen asuinalueille aiheut-tama ulkomelu.

Oikeuskäytännössä lentomelualueisiin liitty-en korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisun KHO 25.6.2008 t 1587, jossa oli kysymys len-tomeluselvitysten riittävyydestä ja lentomelun johdosta asuntoalueelle annetuista kaavamää-räyksistä. Tapauksesta käy ilmi nyt puheena olevan osayleiskaavan kannalta erityisen tärkeä seikka, nimittäin se, että lentomelualueelle osoi-tettu asuinrakentaminen rikkoo tässä tapaukses-sa paitsi maakuntakaavan tärkeitä lähtökohtia, myös terveelliselle ja viihtyisälle asuinympäris-tölle edellytettyjä vaatimuksia. Lentomelualu-eelle rakentaminen ei ole hyväksyttävää niiden negatiivisten vaikutusten vuoksi, jota melusaas-teella on ihmisille ja ympäristölle ylipäänsä.Mainitussa tapauksessa hallinto-oikeus, ar-vioidessaan tapauksessa kyseessä olleiden lentomeluselvitysten riittävyyttä, totesi, että osayleiskaavan lentomelualueet vastasivat maa-kuntakaavassa esitettyjä vastaavia alueita ja ne oli esitetty ns. verhokäyrinä, joissa oli huomioitu lentomelutilanteen kehitys vuodesta 2000 alka-en oletettuun tilanteeseen vuoteen 2020 saakka. Hallinto-oikeus arvioi tapauksessa tehdyn lento-meluselvityksen riittäväksi ja totesi, että edellä mainittujen verhokäyrien mukaisille yli 55 dB:n meluvyöhykkeille osoitettuihin asuntoaluevara-uksiin sisältyi määräys, jonka mukaan mainitulle alueelle ei saa rakentaa asuntoja, mikä takasi osaltaan osana muuta asuinympäristön terveel-lisyyttä koskevaa arv1omt1a asuinympäristön terveellisyyden. Korkein hallinto-oikeus totesi hallinto-oikeuden ratkaisun asiassa pysyväksi.

Maakuntakaavan ja osayleiskaavan ristiriita nyt puheena olevassa tapauksessa

Pirkanmaan maakuntakaava 2040:tä laadittaes-sa on tehty ekologinen verkosto -selvitys, jossa on selvitetty maakunnan eri osien luonnon omi-naispiirteet huomioiden merkittävimmät luonnon monimuotoisuuden ydinalueet ja niiden väliset yhteydet. Työssä on selvitetty Pirkanmaan eko-loginen verkosto, joka koostuu luonnon ydin-alueista ja niiden välisistä ekologisista yhteyk-sistä.

213

Ekologinen verkosto edistää luonnon monimuo-toisuutta ja mahdollistaa eläinten liikkumisen ja levittäytymisen alueelta toiselle. Tällä varmiste-taan elävän luonnon ekologisen toiminnan jatku-minen ja estetään tärkeiden elinalueiden pirstou-tuminen.

Ekologiset yhteydet ovat vaihtelevan levyisiä käy-täviä tai ns. askelkivien (stepping stones) muo-dostamia ketjuja , jotka ylläpitävät ydinalueiden toimintaa ja mahdollistavat eliöstön liikkumiseen alueelta toiselle. Toimivan yhteyden muodostu-miseen ja sen leveyteen vaikuttavat kasvillisuus, maaston muodot ja ihmistoimintojen läheisyys. Ekologiseen verkostoon liittyvät olennaisesti myös taajamien sisällä olevat virkistysalueet, jot-ka palvelevat ihmisiä, mutta toimivat myös eko-logisina yhteyksinä. Ekologisten yhteyksien ja yhteystarpeiden tunnistaminen erityisesti kasvu-paineen alla olevilla alueilla on kirjattu erityisen tärkeäksi tekijäksi Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssä. Maakuntakaavan suunnittelutyössä on myös todettu, että maakuntakaavassa osoi-tetut virkistysalueet muodostavat taajamissa tär-keän osan ekologista verkostoa.Pirkanmaan maakuntakaava 2040:n tausta-aineistossa on nähtävissä, että virkistysalueita koskevissa vuosien 2013 ja 2040 laskennallisis-sa vertailuissa Pirkkalan kunnan osalta tilanne virkistysalue hehtaareina per asukas oli Pirkan-maan seutukunnan heikointen joukossa tulok-sen jäädessä 2040 laskennallisessa vertailussa alle 0,02 ha virkistysaluetta per asukas. Maini-tusta syystä johtopäätelmänä maakuntakaavan virkistysalueita koskevassa selvityksessä oli, että uusien virkistysa lueiden osoittaminen on ”erityisen tarpeellista väkimäärältään suurissa taajamanosissa” (enemmän kuin 5.000 asukas-ta). Tässä yhteydessä maakuntakaavan selvi-tyksessä on todettu, että (eräiden muiden kunti-en lisäksi) Pirkkalassa on ”virkistysalueen määrä huomattavan alhainen”.Pirkanmaan maakuntakaavan tarvetarkastelus-sa on Pirkkalan kehätien eteläinen puoli nostettu erityisesti esille yhtenä alueena, jolla ekologinen verkosto tulisi erityisesti turvata. Tarvetarkaste-

lussa on myös kuvattu, että ”Pirkkala-Lempäälän luonnon ydinaluetta luonnehtivat vanhat kuu-simetsät, joissa on lehtomaisia elinympäristö-jä. Uhanalaisista lajeista alueella tavataan mm. kuikkaa, kaakkuria, liito-oravaa ja hajuheinää. Alueella on muutamia havaintoja petolintujen pesäpaikoista. Alueella on Natura- ja muita luon-nonsuojelualueita.”

Muun muassa mainituista syistä maakunta-kaavan tarvetarkastelussa on todettu, että Pir-kanmaan maakuntakaavassa kaupunkiseudun maankäyttöön kohdistuu merkittäviä paineita ja ”siksi on tärkeää tunnistaa alueita, joissa luon-non ydinalueiden ja yhteyksien pirstoutuminen on vaarassa, jotta ne voidaan huomioida maan-käytön suunnittelussa. Tärkeää on, että ekologi-an kannalta arvokkaat alueet ovat yleispiirteisellä tasolla tunnistettu, jotta ne voidaan hyvällä suun-nittelulla huomioida strategisen sekä tarkemman tason suunnittelussa.”

Lausuttu huomioiden voidaan todeta, että eko-logisen verkoston kannalta (erityisesti huomi-oiden myös maakuntakaavassa osoitetut virkis-tysalueet ja niille osayleiskaavassa osoitettu rakentamispaine) nyt käsillä oleva Kaakkois-Pirk-kalan (Toivion) osayleiskaava rikkoo räikeästi Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssä asetet-tuja ekologisen verkoston tavoitteita ja arvoja ja on mainitulla perusteella hylättävä paitsi MRL:n tärkeimpiä perusperiaatteita rikkovana , myös maakuntakaavan vastaisena. Osayleiskaavassa esitetystä rakentamisesta on suuri osa osoitet-tu maakuntakaavan virkistysalueelle. Samalla ekologisen verkoston muodostumisen kannalta tärkeät viheryhteydet niin pohjoisen kuin etelän-kin suunnassa kaventuvat osayleiskaavassa liian kapeiksi, ts. viheralueet pirstoutuvat vas-toin maakuntakaavassa tarkoitetun ekologisen verkoston lähtökohtia. Osa osayleiskaavassa osoitetusta rakentamisesta on suunniteltu len-tomelualueelle, mikä tilanne ei missään määrin täytä terveellisen ja viihtyisän asuinympäristön lakisääteisiä edellytyksiä.

214

Nyt puheena olevassa tapauksessa voidaan ni-menomaisesti todeta olevan käsillä tilanne, jos-sa maakuntatason suunnittelulla on ensisijai-nen asema ja vastuu suhteessa yleiskaavan määräyksiin. Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssä esitetyt kaupunkikeskuksen ympäristökunnassa sijait-sevat laajat Ga alueellisesti ainutlaatuiset) virkistysalueet ovat juuri oikeuskirjal-lisuudessa laaj akantoiseksi alueidenkäytöksi osoitettua suunnittelua, jossa maakuntakaavan prioriteetti ohi yleiskaavan on selkeä. Maakun-takaavan lähtökohdat tulee turvata siten, että osayleiskaavassa omaksutuilla alueiden käytön ratkaisuilla yhtä lailla tuetaan ekologisen verkos-ton muodostumista, ainutlaatuisia luonnonympä-ristömme arvoja ja virkistysalueiden säilymistä Tampereen kaupunkikeskuksen ympäristössä. Näitä lähtökohtia nykyinen Kaakkois-Pirkkalan (Toivion) osayleiskaavaluonnos ei millään muo-toa tue.

Edellä kuvatun korkeimman hallinto-oikeuden KHO 13.6.1989 nro 2105 ratkaisussa lausut-tua voidaan myös käyttää vertailukohtana nyt käsillä olevassa osayleiskaava-asiassa ja tode-ta, että yhtäläisyydet näiden kahden tapauksen välillä ovat varsin selvät: nyt käsillä olevassa osayleiskaavassa on suunnittelun lähtökohtana maakuntakaavassa osoitettujen virkistysaluei-den laajamittainen käyttäminen rakentamiseen sekä tärkeiden luonnonalueiden ja ekologisen verkoston pirstominen. Lisäksi on huomattava suhteessa mainittuun korkeimman hallinto-oi-keuden ratkaisuun, että Toivion alueenkin koh-dalla on kyse voimakkaasti kasvavan kaupungin välittömästä läheisyydestä. Näissä mainituis-sa olosuhteissa voidaan ilman epäilystä todeta olemassa olevan erityinen tarve säilyttää eheitä ja koskemattomia luonnon alueita lähialueiden asukkaiden yleiseen virkistäytymiseen ja myös tällä oikeuskäytännöstä kumpuavalla perus-teella osayleiskaavaesitys tulee palauttaa suun-nittelun alkuvaiheeseen maakuntakaavan vas-taisena.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen mielipiteeseen.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaa on suunni-teltu maankäyttö- ja rakennuslain vuorovaikutus-pykälien sekä muiden lain mukaisten pykälien mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 28.10- 26.11.2015. Samaan aikaan oli Internetissä eHarava kysely alueen käyttäjille alueen tärkeistä paikoista ja häiriöteki-jöistä. Kyselyssä sai jättää myös avoimia vasta-uksia kaavoitusprosessista. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty kaavaluonnosta laatiessa; tärkeitä paikkoja on säästetty ja häiriötekijöihin on etsitty ratkaisuja.

Asukaskyselyn tulokset julkaistiin Pirkkalan kun- nan Internetsivuilla ja kaavan laatija kävi esit- telemässä tuloksia ja keskustelemassa Toivion omakotiyhdistyksen kokouksessa 9.52016.

Kaavaluonnos eli mrl:n § valmisteluvaihe on asukkaiden kuulemista ja vuorovaikutusta varten osoitettu kaavaprosessin tärkeä vaihe joka oli nyt ko. kaavaprosessissa kyseessä. Avoimeen ja vuorovaikutteiseen kaavaprosessiin kuuluu, että suunnitelmat ovat kaikille yhtäaikaisesti julkisesti nähtävillä ja kaikilla on mahdollisuus jättää kaa-vasta mielipiteensä ja ne kirjataan julkisesti kun-taan tulleiksi. Kaavaehdotus sekä toissijaisesti luonnoksesta annettujen alustavien lausuntojen ja mielipiteiden vastineet ovat osa vuoropuhelua. Osallistaminen jatkuu ehdotuksen nähtävilläolo-aikana annettavilla muistutuksilla ja lausunnoilla sekä niihin annettavilla vastauksilla sekä mah-dollisilla muutoksilla ehdotukseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kaavakartalle kuin yleisessä vastineessa todetut.

215

86. Patrikainen Toni

Kaavaprosessi ei ole ollut avoin ja vuorovaikut-teinen, tavoitteet on asetettu osallisilta salassa.

Kaavaprosessin alussa syksyllä 2015 kunta-laiset saivat vastata nykytilakyselyyn, mutta ei siihen millaista Toiviota he kaavatyöltä halua-vat. Työn tavoitteet eivät selvinneet myöskään OAS:sta, jossa niitä maalailtiin vain hyvin yleis-piirteisesti. Kuntalaisilla on ollut oikeus luottaa Kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040 kunnan sitoutumaan ~2500 asukkaan mitoituk-seen.

OAS:ssa luvataan, että ”Maankäytön suunnitte-lussa toimitaan avoimesti ja vuorovaikutteises-ti”, mutta päinvastoin on toimittu, osallisten pro-sessin aikana esittämistä toiveista huolimatta. Kaavasisältöä on valmisteltu osallisilta salassa. Prosessin tärkeimmistä vaiheista (tavoitteen asettelu, vaihtoehtojen muodostaminen, vaiku-tusarvioinnit ja valintapäätökset) ei ole ollut vuo-ropuhelua kuntalaisten kanssa v. 2016–2017. Kuntalaisilla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun.

Jos esitetyt kasvutavoitteet toteutuvat, niin mikä on kunnan kantokyky?o Kaakkois-Pirkkala 15 000 asukasta 2025-2040➢ 1000 asukasta per vuosi.o Ymmärtääkseni myös Naistenmatkantien var-teen suunnitteilla tilaa 8 000 uudelle asukkaalle samalle ajalle, niin asukasmäärä kasvaisi jo 1 500 asukasta per vuosi.

Kaakkois-Pirkkalan kaava-aluetta (~7 km2- 15 000 asukasta) kun verrataan Hervantaan (~14 km2 – 24 000 asukasta), niin asukastiheys tulisi olemaan suurempi kuin Hervannassa.Millaiseksi kunnaksi Pirkkala haluaa profiloitua?

Kaavaluonnoksen pahimpia ongelmia, jotka korjattava- Asukasmäärän kasvutavoite +15 000 asukasta ja rakennustehokkuus ovat aivan liian suuria.

- Osayleiskaavan tavoitteista on keskusteltava avoimesti ja vuorovaikutteisesti kuntalaisten kanssa. Lähtökohtana on oltava alkuperäinen mitoitus ~2500 asukasta.- Sitä ennen on tarkasteltava koko kunnan kas-vutavoitteita ja – alueita kokonaisuutena strate-gisessa yleiskaavassa.- Suurin osa esitetystä rakentamisesta on sijoi-tettu maakuntakaavan virkistysalueelle. Samalla tärkeät viheryhteydet niin pohjoiseen kuin ete-lään kaventuvat liian kapeiksi. Maakuntakaavan virkistysalueille ei saa osoittaa rakentamista.- Osa asumisesta on osoitettu maakuntakaavan lentomelualueelle.- Tehokasta rakentamista (A-1) on merkitty ai-van liian lähelle Toivion omakotitaloja. Tällainen tehokas rakentaminen tulee osoittaa Naisten-matkantien ratikka- ja bussireitin varrelle. Tätä vaatimusta Tampereen kaupunkikin on nostanut esiin.- Kaikki kokoojakatuvaihtoehdot Keskisentien ja Sarankulman väliltä on poistettava. Esitetty kokoojakatu vaihtoehto 2 tuhoaisi Toivion luon-tokoulun lähimetsän, suositun virkistysalueen reitteineen ja arvokkaine luontokohteineen. Muut kokoojakadun vaihtoehdot toisivat lisääliikennettä kapeille asuinkaduille, läpiajoa nyky-Toivioon, turvattomuutta, epäviihtyisyyttä ja paljon pakkolunastuksia.- Kaitalankulmalla kokoojakatu on linjattu piha-piireihin ja arvokkaan ojittamattoman suon yli.- Kaitalankulmalla on kestämättömästi merkitty A/V yksityisten rakennetuille tonteille.- Toivion luontohelmi on kunnan tärkein virkis-tysalue, jota ei saa uhata, vaan sitä pitää kehit-tää.o Saunapuron luona ei toteudu nykyisin voimas-sa olevan rantayleiskaavan suojelutavoite.o Iso-Makkaran, Saukkolammen ym luonnon arvokohteisiin on esitetty rakentamista.- Tampereen rajalle sijoitettu teollisuusalue on liian laaja ja liian lähellä Taaporinvuoren helmi-miljöötä.- Vaadimme Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-luonnoksen perusteiden ja tavoitteiden uudel-leen asettamista ja vaihtoehtojen muodostamis-

216

ta osallisten kanssa.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylie- seen kaavavastineeseen.

Luontoarvot on osoitettu osayleiskaavaa varten teetetyn yleiskaavatasoisen luontoselvityksen perusteella. Alueelta ei löydy luonnonsuojelulail-la suojeltavaksi tarkoitettuja kohteita. Tarkem-massa alueiden suunnittelussa (asemakaavoi-tusvaihe) teetetään tarkemmat luontoselvitykset.

Ei aiheuta muita muutoksia kaavakartalle kuin yleisessä vastineessa todetut muutokset.

87. Peltonen Liisa

Moi,Aamulehdessäkin tänään ilmoitettu yleiskaava haittaa merkittävästä Pirkkalan metsä-alueita ja kuntalaisten virkistysalueita. Kaava pitäisi vetää merkittävästi kauempaa Iso-Naistenjärven ja PIrunkiven Suomi 100- kohteinakin olleista metsäalueista siten, että riittävä metsävyöhyke sekä hiihtoladuille että lenkkipoluillevarmistetaan näiden alueiden ympärillä.

https://www.aamulehti.fi/uutiset/iso-asuinalue-vain-viiden-kilometrin-paahan-tampereen-kes-kustastapirkkalan-jattikaava-tekee-tilaa-15-000-uudelle-asukkaal-le-200606734/

Kaavan laatijan vastine.

Kaajan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen kaavavastineeseen.

Suunnittelu turvaa alueen luontoarvojen ja vir- kistysarvojen säilymisen alueella kaavamäärä- yksin ja merkinnöin sekä kehittää virkistyskäyt- töä reittien osalta.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleisessä vasti- neessa todetut muutokset.

217

88. Piipponen Heli ja Hannu

Mielipide koskee vireillä olevan Kaakkois-Pirkka-lan osayleiskaavaluonnosta. Erityisesti mielipide koskee kaavaluonnoksen ylimitoitetun asukas-määrän aiheuttamia ongelmia liikenneratkaisuil-le sekä alueen luontoarvoille.

Meidän ja monen muunkin toiveissa on edelleen, että Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-alueelle rakennettaisiin pientalovaltaista matalaa raken-nuskantaa asukasmäärien pysyessä maltillise-na, mutta kuitenkin sellaisena, että se kattai i alueelle tulevan kunnallistekniikan yms. kustan-nukset.

Pirkkalan ja Tampereen seudun palvelut ovat jo nyt monipuoliset ja kattavat Kaakkois-Pirk-kalassa, joten on turhaa keinotekoisesti pyrkiä kasvattamaan asukasmääriä palveluiden li-säämiseksi. Tuntuu hyvin epärealistiselta, että Kaakkois-Pirkkalan seutu tarvitsee kahta varsin lähekkäistä elinkeinoelämän keskittymää (Parto-la / Kaakkois-Pirkkala).

Ylimitoitettu asukasmäärä lisää valtavasti pai-netta erilaisten liikenneväylien lisärakentamisel-le alueella. Liiallinen lisärakentaminen aiheuttaa pakonomaisia väyläratkaisuja jotka eivät sovi Toivion nykyisen asuinalueen luonteeseen ja aiheuttaa valtavaa vastustusta asukkaiden kes-kuudessa sekä lisää epäluottamusta kaavoittajia ja päättäjiä kohtaan.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnoksen alueella on monia arvokkaita luotokohteita sekänormaalia sekametsää sekä peltomaisemaa. Tämän kaltaisten alueiden kaavoittaminen asun-to ja muuhun käyttöön vaatii kaavoittajalta roh-keutta sekä uusia innovaatioita, jotta lopputulos ei ole kompromissi, vaan ihmisten ja luonnon vä-lille syntyvä sopusointuinen viihtyisä sekä veto-voimainen asuinalue. Sopii kysyä, kenen muun kuin rakennusyritysten haaveena on oma koti tiheästi rakennetulla kerrostaloalueella, suhteel-lisen kaukana kulttuuri, viihde- yms. palveluista?

Osayleiskaavaluonnoksessa on jo nyt nähtävis-sä varsin yksityiskohtaisesti kaavoittajan pirsto-van vanhan Toivion asuinalueen vehreät puisto-alueet kevyen liikenteen väylillä. Toivomme, ettäkaavoittaja vielä kerran pyrkisi suunnittelemaan maltillisilla asukasmäärillä suhteutetun kevyenlii-kenteen väyläratkaisut niin, että me ”vanhankin” Toivion asukkaat saisimme tulevaisuudessakin nauttia yhtenäisistä ja luonnonrauhaisista van-hoista puistoalueistamme.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen kaavavastineeseen.

Suunnittelu turvaa alueen luontoarvojen ja virkis-tysarvojen säilymisen alueella kaavamääräyksin ja merkinnöin sekä kehittää virkistyskäyttöä reit-tien osalta. Ehdotuksen mukaisessa ratkaisussa alueelle muodostuu yli 2,6 neliökilometrin (260 ha) laajuinen, yhtenäinen virkistysaluekokonai-suus. Tarkempi suunnittelu määrittelee alueen rakennusten ulkonäön ja ilmeen sekä sijoittu-misen; tavoitteena viihtyisä ja vetovoimainen asuinalue.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleisessä vasti- neessa todetut muutokset.

218

89. Pirhonen Matti

Kiitos mahdollisuudesta jättää mielipide Kaak-kois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnokseen.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnos on ristiriidassa Pirkanmaan maakuntakaavan kans-sa, joka osoittaa koko maakunnan maankäytön tavoitetilan vuoteen 2040 asti. Toivion metsäalue on maakuntakaavassa seudullista virkistysalu-etta. Suunnittelumääräys on: ”Alue varataan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun. Alueen yk-sityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvat-tava virkistyskäyttöedellytyksien säilyminen ja kehittäminen, alueen hyvä saavutettavuus sekä osoitettava maakuntakaavakartalle merkittyjen ulkoilureittien jatkuvuus virkistysalueella. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympä-ristön laatuun, alueen ominaisuuksiin ekologisen verkoston osana sekä merkitykseen luonnon monimuotoisuuden kannalta.” Määräyksestä huolimatta kaavaluonnokseen on laitettu kes-kelle virkistysaluemetsää noin 5000 asukkaan lähiöt. Sääksjärven lähelle virkistysalueen ekolo-gisen käytävän kohdalle, osin maakuntakaavan taajamatoimintojen alueen ulkopuolelle, luonnos osoittaa noin 4000 asukkaan keskittymää. Vir-kistysalueen viherkäytävä pohjoisen suuntaan on myös käytännöllisesti katsoen katkaistu asu-tuksella.

Lisäongelman muodostavat 26 metriä leveät ko-koojakadut etenkin Kaitalan kylän luokse kaa-vaillulta 4000 asukkaan asuinalueelta etelästä pohjoiseen halki virkistysalueen sekä yhtenä vaihtoehtona koulun takaa kulkevaksi suunnitel-tu tie. Kestävän kehityksen mukaista olisi eri-tyisesti hyödyntää, ajanmukaistaa ja kunnostaa olemassa olevat väylät.

Suunnittelun alkuvaiheessa kaavoitettavalle alu-eelle oli tarkoitus tulla noin 2500 asukasta, mikä on ollut myös kaupunkiseudun rakennesuunni-telman lähtökohta. Nyt kaavaehdotuksessa on kyse 15 000 asukkaasta. Tämä ei ole kestävän kehityksen mukaista. Asutus, kunnallistekniik-

ka, erityisesti tie ja katuverkosto tuhoaisivat koko kunnan asukkaille tärkeät virkistysreitit, ladut ja luontopolut. Näitä reittejä käyttävät muutkin maakunnan asukkaat. Maakuntakaavan suojaa-mista virkistysalueista katoaisi n. 100 ha, mikä merkitsisi jokamiehenoikeuksienkin jyrkkää vä-henemistä. Mikäli keskelle virkistysaluetta tuo-taisiin asumaan 5000 asukasta, jäljelle jäävä virkistysalue kuluisi ja menettäisi arvonsa ajan mittaan.

Maakuntakaavan virkistysalue ja luontoarvot säilyvät, mikäli asutusta kaavoitetaan kuten maakuntakaava osoittaa: nykyisen Toivion län-sipuolelle ja Sääksjärvelle Lempäälän puolen taajaman jatkeeksi. Järjellinen asukasluku olisi kaikkiaan 2500 asukasta, kuten aluksi suunnitel-tiin. Silloin ei tarvittaisi edes metsäalueen halki kulkevaa kokoojatietä sivukatuineen eikä koulun viereen suunniteltua uutta tieyhteyttä. Olemas-sa olevien teiden kunnostaminen riittäisi. Uusi läntinen Toivio liittyisi katuverkkoon Linnakallion suuntaan.Positiivista on, että kaavaselosteen mukaan Pirkkalan kunta aloittaisi koko kuntaa koskevan yleiskaavoituksen tänä vuonna. Tätähän Pirkan-maan liittokin on toivonut muiden kaavojen yhte-ydessä. Kyseessä olevassa osayleiskaavan ai-kajänne on v. 2050 asti, kun maakuntakaava on vuoteen 2040 asti. Mielestäni vuotta 2050 pitäisi tarkastella vasta kun maakuntakaavan täyden-täminen sinne asti tapahtuu. Maakuntakaavan tulisi ohjata kunnallista kaavoitusta.

Tärkeimmät huomiot Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnoksesta luettelona muutos-ehdotuksin:1) Osayleiskaavaluonnos on noin 100 ha alalta maakuntakaava 2040 vastainen. Kun on kyse virkistysalueista, niin erityisesti niillä ei ole lupa poiketa maakuntakaavasta. Pahin tilan-ne on virkistysalueen keskelle aiotut noin 5000 asuntoa ja Sääksjärven lähellä olevalle virkis-tysalueelle kaavaillut tuhannet asunnot (katso yläpuolinen selostus). Muutosehdotus: Nou-datetaan voimassa olevaa maakuntakaavaa.

219

Mahdollista neuvotteluteitse poiketa vähäisessä määrin virkistysalueen reunoilla olevilla alueil-la, kun virkistysaluetta kompensoidaan samalla kaava-alueella vastaava määrä jonnekin muual-le.2) Luonnon monimuotoisuuden ja ekologi-sen verkoston kannalta välttämättömät viherkäy-tävät on luonnoksessa katkaistu tai olemattoman kapeiksi piirretty niin pohjoiseen, etelään kuin itään. Muutosehdotus: Noudatetaan maakunta-kaavaa.3) Maakuntakaavan virkistysalueille on kaavaluonnoksesta luettavissa, että sinne tulisi reilusti yli puolet kaavailluista 15 000 uudesta asukkaasta. Alun perin kaupunkiseudun raken-nesuunnitelman mukaisesti Toivion seudulle, mukaan lukien Kaitalan kulma, on kaavailtu yh-teensä noin 2500 asukkaan taajamat, mikä oli myös Toivion osayleiskaavan luonnostelun al-kuperäinen asukasmäärä. Muutosehdotus: Py-sytään alkuperäisessä eli 2500 asukkaan tavoit-teessa4) Virkistysalueen läpi on suunniteltu noin 26 metriä leveä kokoojakatu ja Toivion koulun takaa vastaavan levyinen väylä. Läpi kulkeva katu kat-kaisisi ekologisen verkoston. Koulun takainen reitti tuhoaisi Pyramiitinnotkon, kulkisi metsälain suojaamassa ympäristössä, tuhoaisi osittain val-takunnallisesti tärkeää Myllyvuoren -Taaporin-vuoren kallioaluetta luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeässä ympäristössä ja liito-oravan reviirissä. Muutosehdotus: Poistetaan kokooja-kadut kaavaluonnoksesta ja kunnostetaan ole-massa olevat väylät5) Noudattamalla maakuntakaavan oh-jaavaa vaikutusta ja virkistysalueita koskevaa maakuntakaavan käytäntöä, tilanne ratkeaa it-sestään. Uusia teitä ei tarvita asukasmäärän lisäyksen ollessa 2500 asukasta. Muutoseh-dotus: Noudatetaan maakuntakaavaa kaikessa suunnittelussa. Uusien vanhaan Toivioon liittyvi-en asuntoalueiden läntinen osa liittyisi katuverk-koon Linnakallion suuntaan.6) Suojellut Iso-Naistenjärvi, Pehkusuo, Sääksjärveen laskeva Saunapuro ja Kaitajärvi ovat suojeltuja, mutta osittain niiden ympärille

on jätetty liian pieni suojavyöhyke poiketen maa-kuntakaavasta. Muutosehdotus: Tarkistetaan suojavyöhykkeen leveydet maakuntakaavan mukaisiksi. Suositeltavaa olisi, että vyöhykkeet olisivat joka suuntaan vähintään 100 m.7) Valtakunnallisesti merkittävän, suojellun Taaporinvuoren – Myllyvuoren kallioalueen rajan ylittävä pienvesistöjen alue on suojeltava metsä-lain säädösten mukaan. Muutosehdotus: Suoja-vyöhykkeitä on laajennettava alueen ympärillä8) Toivion metsäalueilla on runsaasti luon-nonsuojelulain ja metsälain suojaamia arvokkai-ta luontokohteita. Yksi huomattava rotkolaakso on Saukonojan ja Saukkolammin alue. Huomi-oitavaa: Luontoselvitysten mukaisista merkin-nöistä ja suojeluarvoista tulee huolehtia. Lisäksi metsälain suojaamien, pienehköjen alueiden et-sintää tulee jatkaa.9) Kaavoitettavalla alueella esiintyy toden-näköisesti arseenia, eikä selosteessa ole siitä mainittu. Muutosehdotus: Asiasta pitää tiedottaa ja ennen hyväksymisvaihetta arseeni on tutkitta-va10) Kehitettävää: Maakuntakaavakartta ja yleiskaavakartta pitäisi kaavoittajan toimesta asettaa päällekkäin tarkastelun helpottamiseksi.

Odotan mielenkiinnolla vuorovaikutteista kaavan etenemistä.

220

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei-seen kaavavastineeseen, varsinkin maakun- takaavan ohjausvaikutuksiin liittyvissä kysy- myskissä sekä luonto- ja virkitysarvoihin sekä liikenteeseen.

4) Kokoojakatu Sarankulman suuntaan on oh- jeellinen ja tarkempi leveys ja sijainti tarkentuu tarkemmassa suunnittelussa. Jatkosuunnitte- lussa luontoarvoja, koulun välituntialuetta sekä liikenteellisiä tarpeita on tarkasteltu ja yhteenso- vitettu.

6-8) Luotoarvot, joita luontoselvityksessä on tuotu esille, on huomioitu kaavakartalle ja lau- suntojen perusteella luontoarvoja tarkennetaan. Osayleiskaava turvaa luontoarvojen ja virkitys- arvojen säilymisen alueella kaavamerkinnöin ja kaavamääräyksin.

9) Pirkkalan maaperän arseenipitoisuuksia on selvitetty laajasti vuosina 2009-10 ns. yhteydes-sä. Koiviston alueelle sijoittuneen asemakaavoi-tuksen ja siitä seuranneen ”Arseenigaten” yhte-ydessä. Selvitysten perusteella voidaan todeta käsillä oleva alue rakentamiskelpoiseksi. Huo-miota tulee kiinnittää alueen massatasapainoon sekä tavanomaisiin suojaustapoihin kallion lo-hinnan ja kiviaineiden murskauksen yhteydessä. Tehdyt selvitykset on lisätty yleiskaavan tausta-aineistoon.

10) Maakuntakaava on laadittu mittakaavas- sa 1: 100 000, strategisena suunnitelmana ja Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava on laadittu mittakaavassa 1: 10 000. Karttojen vertaaminen kirjaimellisesti ei ole kummankaan kaavatason näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Maakunta-kavan ohjausvaikutus tarkoittaa sitä, että maa-kuntakaavan keskeiset tavoiteet välittyvät tar-kempaan suunnitteluun.

90. Pitkänen Heikki

Palautteeni koskee ns. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnosta. Se on nykyisessä muo-dossaan toteuttamiskelvoton. Syitä on monia. Olen allekirjoittanut aiheeseen liittyvän adressin osoitteessa https://www.adressit.com/ei_jatti-kaavaa_toivion_luontohelmeen ja yhdyn täysin tästä adressista vastanneiden yhdistysten näke-mykseen kaavasta. Kaavaluonnosta on muutet-tava adressissa esitetyillä tavoilla.

Suurin huoleni on, että kunnan kaavoitusosasto kertoo edenneen suunnittelussa asukkaita asi-allisesti kuunnellen ja osallistaen. Kaavaluon-noksen ja sen ohessa esitetyn materiaalin sekä yleisötilaisuuksista saamani tiedon perusteella olen vahvasti eri mieltä. Kaavasuunnitelman ny-kyinen koko (15000 asukasta) ei ole ollut asuk-kaiden tiedossa osallistamisvaiheessa, jolloin asukkaille ei ole syntynyt realistista kuvaa siitä,mitä heiltä kysytään. Erityisesti tehtävä, jossa kuntalaiset ovat saaneet merkitä heille tärkeitä luontokohteita karttaan, on ollut harhaanjohtava ja tehtävästä saatuja tuloksia on käytetty väärin perustein. Koko kysymyksen asetanta on ollut nykyisen kaavaluonnoksen kokoon ja siihen il-mestyneeseen tiestöön nähden harhaanjohtava: Kun on pyydetty merkitsemään kuntalaiselle tär-keitä alueita karttaan pistemäisesti, on saatuaikaan karttakuva, jossa merkittyjä pisteitä on pitkin kaava-alueen metsää. Kaavaluonnokses-sa näitä pisteitä on käytetty pujotteluratana Toi-vion koulun etelänpuoleiselle tielle. Jos asukkai-den osallistaminen olisi tapahtunut oikein, heiltä olisi kysytty esimerkiksi, että kannatatko uuden tien rakentamista Toivoin koulun eteläpuolitse? Vasta tällöin asukkaita oltaisi todellisuudessa osallistettu ja vastauksista oltaisi saatu oikeakuva siitä, millaista kaavaa alueelle on mahdol-lista suunnitella. Minua huolestuttaa, että näin ilmeinen asia on jäänyt asianmukaisesti tutki-matta ennen pitkällistä ja kuntalaisille kallista suunnitteluvaihetta.

221

Mielestäni kyseistä tieosuutta Toivion koulun ete-läpuolitse ei voida missään tapauksessa toteut-taa. Tie rikkoisi Suomen mittakaavassa merkit-tävän luontoalueen, jollaista pitäisi kaikin voimin suojella. Lisäksi tie toisi merkittävää liikennettä Toivion ympäristöarvoiltaan korkeatasoisen kou-lun välittömään läheisyyteen. Suunnitelma on pöyristyttänyt koko perhettämme, mukaanlukien 10 ja 8 vuotiaita lapsiamme, jotka käyvät Toivion koulua ja ovat syvästi kiintyneet sen eteläpuo-leisiin metsiin, Taaporinvuoren, Isonaistenjärven ja Pärrikosken maastoon. Kaavaluonnos on jyr-kästi Pirkkalan kunnan julkisesti omaksumien kestävän kehityksen mallin ja luontoarvojen vas-tainen.

Haluan saada kaavoittajalta vastauksen, näke-vätkö he asukkaiden kuulemisen ja osallistami-sen olleen riittävää kaavaluonnoksen kokoon ja erityisesti Toivion koulun eteläiseen tielinjauk-seen nähden, sekä juridiselta että luontoarvo-jen kannalta katsoen? Mikäli vastaus on myön-teinen, haluan kuulla perustelut, miten käytetyt osallistamisen keinot tukivat näitä päätelmiä?

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen kaavavastineeseen.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaa on suunni-teltu maankäyttö- ja rakennuslain vuorovaikutus-pykälien sekä muiden lain mukaisten pykälien mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 28.10- 26.11.2015. Samaan aikaan oli Internetissä eHarava kysely alueen käyttäjille alueen tär- keistä paikoista ja häiriöte-kijöistä. Kyselyssä sai jättää myös avoimia vas-tauksia kaavoitus- prosessista. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty kaavaluonnosta laatiessa; tär-keitä paikkoja on säästetty ja häiriötekijöihin on etsitty ratkaisuja.

Asukaskyselyn tulokset julkaistiin Pirkkalan kun- nan Internetsivuilla ja kaavan laatija kävi esit- telemässä tuloksia ja keskustelemassa Toivion omakotiyhdistyksen kokouksessa 9.5.2016.

Kokoojakatujen sijainti ja tarve on selvitetty ja voidaan todeta että kokoojakadut ovat alueen toimivuuden, liikenteen ohjaamisen ja mm. jouk-koliikenteen takia vältämättömiä alueella.

Kaavaluonnos eli mrl:n § valmisteluvaihe on asukkaiden kuulemista ja vuorovaikutusta varten osoitettu kaavaprosessin tärkeä vaihe joka oli nyt ko. kaavaprosessissa kyseessä. Avoimeen ja vuorovaikutteiseen kaavaprosessiin kuuluu, että suunnitelmat ovat kaikille yhtäaikaisesti julkisesti nähtävillä ja kaikilla on mahdollisuus jättää kaavasta mielipiteensä ja ne kirjataan jul-kisesti kuntaan tulleiksi. Ei aiheu- ta muita muu-toksia kaavakartalle kuin yleisessä vastineessa osoiteut muutokset.

222

91. Pitkänen Jaakko

Asia: Mielipide Kaakkois-Pirkkalan (Toivion) osayleiskaavaluonnoksestaLähtökohta: Mielipide perustuu kaavaluon-noksen asiakirjoihin, Pirkkalan kunnan jakamiin tietoihin, Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkan-maan liiton jakamaan tietoon, keskusteluihin kunnanvaltuutettujen kanssa sekä julkisen sa-nan uutisointiin.

Sisältö 1:Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnos on jyrkässä ristiriidassa sekä Tampereen kaupun-kiseudun rakennesuunnitelman 2040 että Pir-kanmaan maakuntakaavan 2040 kanssa, joita esitellään kaavaselostuksessa 30.11.2017 (s. 3-7). Pirkkalan kunta on sitoutunut rakennesuun-nitelmassa Toivion (Kaakkois-Pirkkalan) alueelle 2500 asukkaan kasvuun. Pirkkalan kunnan kaa-voitusjohtaja on syöttänyt Aamulehdelle keväällä 2017 uutisen 27000-37000 asukkaan kasvusta kehätien ulkopuolella. Kaavoitusjohtajan ulos-tulo uutisoinnissa perustuu Kaupunkiseudun tiedotteeseen 28.4.2017 Pirkkalan osalta: Pirk-kala keskittää rakentamista joukkoliikenteen reittien varrella ja ”raitiotie siintelee mielissä”. Tavoitteena on saada Pirkkalaan 27 000 - 37 000 uutta asukasta, joista suurin osa muuttaisi Toivioon ja Sankilaan sekä noin 7 000 kehän sisäpuolelle. Keskustan uudesta townhouse-alueesta on tullut Pirkkalan ylpeyden aihe. Tällainen kaupunkiseudun tiedote on ristiriidassa Pirkkalan kunnan strategisten linjausten kanssa. Mikään Pirkkalan kuntaan rakennettu infrastruk-tuuri ml. seudullinen ja maakunnallinen suunni-telma ei tue rakentamista Toivion metsiin. Ko. osayleiskaava-alueen rakentamis- ja asukasmi-toitus on kasvanut jyrkästi 15000 asukkaaseen kaavoitustyön aikana. Kaavaluonnoksessa on osoitettu asutusta maakuntakaavan 2040 virkis-tysalueelle, viherkäytäville ja lentomelualueelle yli 100 ha alueelle sekä samalla viherkäytävät on piirretty kapeiksi ränneiksi. (LIITE, Kuva 1: Toivi-on Omakotiyhdistys TOKY)

Johtopäätös 1:Nyt vuonna 2018 Pirkkalan kunta aloittaa stra-tegisen yleiskaavan laatimisen koko kunnan alueelle. Toivion alueen osayleiskaavaa on suunniteltu ilman kunnan kokonaisvaltaista ra-kennesuunnitelmaa, jossa otetaan huomioon kestävän kehityksen mukainen asuinalueiden ml. ratikkareittien, työpaikka-alueiden, virkistys-alueiden ym. sijoittelu kaavoituksessa.Kaavaluonnoksen sisältö on kestämätön virkis-tyksen, ympäristön, liikenneratkaisujen ja jät-timäisen asukasmäärän kannalta. Monet kaa-valuonnoksen maankäytölliset ratkaisut ovat kelvottomia ja Pirkkalan kunnan hallitun kasvun ja talouden kannalta arveluttavia.

Sisältö 2:Kaavoittaja on piirtänyt Toivion luontokoulun taakse Pyramiitinnotkon rinteeseen kokooja-kadun. Tällainen suunnitelma on jyrkässä risti-riidassa asukkaiden mielipiteiden kanssa. On käsittämätöntä, ettei tällainen tahdonilmaisu ole selkeytynyt yksikäsitteisesti kaavoittajalle. Korpitien ja/tai Taaporintien käyttäminen kokoo-jakadun vaihtoehtona on lähinnä absurdi tien jyrkkyysprofiilin ja omakotitalojen, lähinnä rin-tamiestalojen lunastuksen takia. Näihin täysin teoreettisiin tielinjauksiin on TOKY piirtänyt yh-den teoreettisen vaihtoehdon VE1b lisää (LIITE, Kuva 2: TOKY)

Johtopäätös 2:Toivion koulu on kasvattanut 20-30 vuotta Pirk-kalan kunnan myötävaikutuksella kansalai-sia, joille ympäristö on tärkeä. Toivion koululle myönnettiin ensimmäisenä peruskouluna Suo-messa Kestävän kehityksen -sertifikaatti vuon-na 2009. Osoittaa täydellistä Pirkkalan kunnan arvojen unohtamista, kun koulun taakse alueen herkimmälle luontoalueelle Pyramiitinnotkoon ja Saukonojan yli edes suunnitellaan kokoojakatua kallioleikkauksineen ja pengerryksineen.

Sisältö 3:Pirkkalan kunnan on syytä vakavasti harkita teollisuusalueen poistamista kaavaluonnokses-

223

ta, joka on yhteydessä Tampereen kaupungin Pärrinmaahan Helsingin radan vieressä. Maa-kuntakaavan 2040 virkistysalue ulottuu jo alu-een pohjoispäästä Peltolammin-Pärrinkosken luonnonsuojelualueeseen asti. Samalla poistuu tarve kokoojakadulle, joka halkoo kaava-alueen virkistysmetsiä.

Johtopäätös 3:Pirkkala voisi näyttää Tampereelle esimerkkiä kestävän kehityksen kuntana, jolle luontoarvot ovat tärkeitä. Tamperehan on kipuillut vuosikau-det, kun se on pähkäillyt, miten se pääsisi rekka-autoilla parhaiten Pärrinmaalle. Pirkkalan puolei-nen teollisuusalue ja Pärrinmaan teollisuusalue kokoojakatuineen rikkovat ehjän yhdyskuntara-kenteen.

Sisältö 4:Toivion metsät sai Luontohelmi-statuksen vuon-na 2016. Suomen Luonnonsuojeluliitto valitsi Taaporinvuoren Luontohelmen yhdeksi sadasta Luontohelmestä Suomi100-juhlavuoden kun-niaksi. Tällä Pirkkalan Kaupiksi kutsutulla vir-kistysalueella on suuri seudullinen arvo mm. Pirkkalan, Tampereen ja Lempäälän asukkaille terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Maaperän ympäristömyrkkyjen riski, joka konkretisoituu maaperän käsittelyn yhteydessä, on tutkijoiden ja asukkaiden tiedossa. Asukkaat ovat tuoneet laajasti näitä asioita Pirkkalan kunnan tietoon ja Pirkkalan kuntakin on teettänyt kaksi luontoselvi-tystä (v. 2009 ja 2016) kaavoitettavasta alueesta. Silti osoitetaan asutusta lepakoiden käyttämille alueille ja linjataan kokoojatie Pyramiitinotkoon Toivion koulun taakse lepakoiden käyttämälle alueelle sekä Myllyvuoren rinteeseen liito-orava-alueelle. Epäilen, onko v. 2016 luontoselvitys muutenkaan tehty huolellisesti. (ks. Euroopan unionin luontodirektiivi). Kunnan arvot Välittämi-nen Vastuullisuus Luovuus Yhteisöllisyys (kaa-vaselostus s. 2) ovat jyrkässä ristiriidassa kaa-valuonnoksen kanssa.

Johtopäätös 4:Pirkkalan kunnalla on ollut hyvä seudullinen ja jopa maakunnallinen imago luonto- ja virkistys-alueiden säilyttämisessä. Nyt tämä imago on ra-pautumassa. Hyvä maine on helppo menettää, mutta sen takaisinsaanti on vaikeaa. Maineen palauttamiseen eivät mainoskampanjat pure, jos tekeminen kunnassa osoittaa jotain muuta. Alueen seudullinen yhteinen käyttö retkeilyyn tai jopa matkailuun on parasta seudullista yhteistyö-tä.

Sisältö 5:Osayleiskaavan suunnittelu ei ole ollut avointa eikä vuorovaikutteista, vaikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sitä edellytti. Pirkka-lan kunta ja erityisesti sen poliittinen johto lupasi ryhtyä yhteistyöhön osallisten (mm. toiviolaisten) kanssa. Toivion Omakotiyhdistys on useaan ot-teeseen pyrkinyt hakeutumaan vuoropuheluun kunnan kaavoitusosaston kanssa, mutta lop-putulos viittaa enemmänkin salailuun ja tiedon panttaamiseen. Loppuvuodesta 2017 on käynyt selväksi, etteivät asukkaiden mandaatilla toimi-vat kunnanvaltuutetutkaan ole saaneet pyytämi-ään kaavoitusta koskevia tietoja.

Johtopäätös 5:Tietojen salailu viittaa siihen, ettei Pirkkalan kun-taorganisaatiossa ole ymmärretty luottamuksen merkitystä johtajuudessa. Vuoropuhelu on muut-tunut tiedon panttaamiseksi ja luottamus kunnan toimintaan epäluottamukseksi. Tulevaisuuden kunta on asukkaiden kunta kansalaisyhteiskun-nassa.

Kannanotto:Sisällöltään ongelmallinen osayleiskaavaluon-nos on palautettava valmisteluun ja kytkettävä jatkossa kunnan strategiseen suunnitteluun, jota kaavoituksen osalta ollaan kunnassa käynnistä-mässä. Strategiseen suunnitteluun on kytkettävä myös kansalaisyhteiskunta asukasnäkökulmi-neen. Nykyisen kaavaluonnoksen pohjalta kaa-voitusta ei voi jatkaa.

224

Motto: ”Metsästä eläminen on paljon muutakin kuin avohakkuita, kallioiden murskaamista, sepelin myyntiä ja ympäristömyrkky- kuten arseeniriske-jä. Metsän muita mahdollisuuksia on paljon. Met-sän terveysvaikutuksille on tieteellinen perusta.”

LIITE, Kuva 1: Kaavaluonnoksessa on asutusta sijoitettu Maakuntakaavan 2040 virkistys- ja len-tomelualueelle (TOKY, 29.1.2018)

LIITE, Kuva 2: Kaikki kokoojakatuvaihtoehdot Toivion koulun ympärillä ovat teoreettisia, kuten myös Toivion omakotiyhdistyksen skenaario VE1b (TOKY, 26.1.2018)

Kaavan laatijan vastine:

Kaajan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen kaavavastineeseen.

1. Starteginen yleiskaava on erillinen suunnitel- maprosessi, jonka tarkoitus on linjata valtuusto- kausittain tärkeimpiä kehityskohteita ja alueita. Strategista maankäytön suunnitelmaa on tar- koitus valtuustokausittain uusia ja sen pohjalta laatia aluekohtaisia oikeusvaikutteisia aluevara- us osayleiskaavoja. Tämän osayleiskaavapo-sessin kytkeminen strategiseen yleiskaavatyö-hön ei vaadi kaavoituksen keskeyttämistä.

2. Kokoojakadut ovat liikenteen ohjaamisen ja mm. joukkoliikenteen takia vältämättömiä alu- eella. Niiden leveys ja sijoittuminen tarkentu-vat tarkemmassa suunnitelmassa. Saukonojan yli kulkee jo nyt teitä; ja se on tältä kohtaa sil-ta- rummussa. Kaikilta osin se ei ole luonnon-mu- kaisessa tilassa. Luotoarvot, virkistyarvot ja koulun välituntialueet ovat yhteensovitettavissa. Tärkeää on huomioida myös uusi (luonto)koulu- keskus ja sen sijoittuminen alueella.

3. Ko. teollisuusalue on osoitettu Pirkanmaan maakuntakaava 2040:ssä paljon laajempana kuin nyt kyseisessä nähtävillä olleessa osayleis- kaavaluonnoksessa. Se perustuu myös Tam- pereen kaupungin tavoitteisiin. Muutos kaava-kartalle: teollisuus(työpaikka) alueen rajauksia tarkennentaan. Alue merkitään TP/res -merkin-nällä.

4. Useassa mielipiteessä esille tuotu viheraluei-den riittävyys on erittäin tärkeä suunnittelukysy-mys. Yleiskaavoituksessa ja uutta suunnitelta- essa tulee katsoa kokonaisuuksia ja huomioida riittävät virkistys- ja viheralueet. Tärkeää on yh-tenäiset virkitysalueet ja hyvä lähivirkistysalu- eiden saavutettavuus. Kaavaa laadittaessa on tehty useita luontoselvityksiä, joita on jatkettu kaavaluonnoksen jälkeen, jotta kaikki luonto- arvot alueelta jotka tulee säilyttää, pystyttäisiin

225

huomioimaan parhaalla mahdollisella taval-la suunnittelussa. Aluevarauksia osayleiskaa-vaehdotukseen supistetaan jotta suunnitelma varmistaa yhtenäiset virkistysalueet varsinkin Taaporinvuoren ja Isonaistenjärven välillä. Seu-dullista virkistysaluetta tulee kehittää seudullisen saavutettavuuden (joukkoliikenne, kuntalaisille virkistäytymismahdollisuuksia. pyöräily, kävely), estettömyyden, opasteiden, levähdyspaikkojen, luontopolkujen, reitistön ja valaistuksen osalta edelleen.

Osayleiskaavaehdotuksessa on 385 ha vir- kistysalueita. Kun verrataan taajamayleis- kaava-alueeseen Pirkkalan kunnassa jossa virkitysalueita on 32,5 maapinta-alasta, on Kaak-kois-Pirkkalan osayleiskaava-alueella 53% virki-tysalueita maapinta-alasta. Kuten mielipiteissä ja lausunnoissa on todettu, alueen virkistyskäyt-tö on kasvanut ja vierailijamäärien oletetaan li-sääntyvän entisestään tulevaisuudessa. Alueel-la on potentiaalia luontopohjaiselle turismille sen lisäksi, että se tuo kuntalaisille virkistäytymis-mahdollisuuksia. Erityisesti kaupunkien läheisil-lä alueilla, joissa metsän kävijämäärät voivat olla suuriakin on kiinnitettävä huomiota polkuverkos-ton suunnitelmallisuuteen, minkä kaavaa mah-dollistaa. Virkistyskäyttö tulee ohjata ja toteuttaa siten, että sillä on pienin mahdollinen negatiivi-nen vaikutus luontoarvoille. Epävirallisilla poluilla on todettu olevan negatiivisia vaikutuksia metsi-en luonto- arvoihin ja ekosysteemien terveyteen pitkällä aikavälillä.

Luontoarvoalueet ja virkitysalueiden kaava- määräykset mahdollistavat alueen säilymisen metsäisenä ja virkityskäytössä myös tuleville sukupolville kaavamääräyksien ja kaavamerkin- töjen avulla.

Pirkkalan osayleiskaavaa on suunniteltu maan-käyttö- ja rakennuslain vuorovaikutuspykälien normaaliin kaavaprosessin mukaisesti sekä mui-den lain mukaisten pykälien mukaisesti. Osallis-tumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä

28.10-26.11.2015. Samaan aikaan oli Interne-tissä eHarava kysely alueen käyttäjille alueen tärkeistä paikoista ja häiriötekijöistä. Kyselyssä sai jättää myös avoimia vastauksia kaavoitus-prosessista. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty kaavaluonnosta laatiessa; tärkeitä paikkoja on säästetty ja häiriötekijöihin on etsitty ratkaisuja. Asukaskyselyn tulokset julkaistiin Pirkkalan kun-nan Internetsivuilla ja kaavan laatija kävi esittele-mässä tuloksia ja keskustelemassa Toivion oma-kotiyhdistyksen kokouksessa 9.5.2016.

226

92. Pitkänen Leena

Asia: Mielipide Kaakkois-Pirkkalan (Toivion) osayleiskaavaluonnoksestaLähtökohta: Mielipide perustuu omakohtaiseen kokemukseen Toivion Terveysmetsästä, kaava-luonnoksen asiakirjoihin, Tampereen kaupunki-seudun ja Pirkanmaan liiton jakamaan tietoon sekä julkisen sanan uutisointiin.

1. Taaporinvuoren LuontohelmiPuoli vuosisataa sitten, tarkalleen vuonna 1965 Toivioon muuttaneena pidän käsittämättömänä tämän mittaamattoman arvokkaan luontoalueen tuhoamista uhraamalla se osayleiskaavaluon-noksen mukaiselle maankäytölle ja rakentami-selle. Olen kuluneina vuosikymmeninä liikkunut kaikkina vuodenaikoina tällä metsäalueella ja tunnen sen polut, ladut ja maisemat. Sieltä löyty-vät marjat ja sienet ja mieli virkistyy.

Taaporinvuoren Luontohelmi Pirkkalan Toiviossa on luontokokonaisuus, johon kuuluu myös Tam-pereen puolelta Myllyvuoren ja Pärrinmaan met-säalue. Taaporinvuori on yksi sadasta Suomi-100 Luontohelmestä samoin kuin Kauppi-Niihama Tampereella ja molemmat on määritelty tärkeik-si virkistysalueiksi sekä luonnonarvojen että ih-misten viihtyvyyden kannalta. Kauppi-Niihaman merkitys tamperelaisille on tiedostettu kauan sit-ten ja sen koskemattomuus maankäytöltä ja ra-kentamiselta on ehdoton jopa niin, että golfkent-tä sen kupeesta halutaan siirtää Pirkkalaan pois rakentamisen tieltä.

Toivion Terveysmetsäalue on ehtymätön luon-non aarreaitta, jonka tasaaminen ja muovaami-nen uuteen muotoon on anteeksiantamatonta ja erittäin lyhytnäköistä. Pirkkalan kunnassa pitää vihdoin antaa arvo tälle yhtenäiselle ja laajalle metsäalueelle, joka on helposti saavutettavissa monelta suunnalta. Sen ikiaikaiset jääkauden muovaamat kalliot sekä siirtolohkareet, järvet, lammet, purot ja suot pitää säilyttääsellaisenaan tuleville sukupolville, pirstomatta maisemaa sepelikasoiksi.

2. Toivion TerveysmetsäLuonnon hyvää tekevä vaikutus ei ole uusi kek-sintö. Sitä on hyödynnetty tietoisesti jo tuhansia vuosia. Tieteellinen tutkimus on seurannut myö-hemmin ja on moninkertaistunut 2000-luvulla. Kiistatonta näyttöä on siitä, että luontoympäris-töllä on merkitystä ennaltaehkäisevässä terve-ydenhuollossa. Metsä rauhoittaa, rentouttaa, kohentaa mielialaa ja auttaa elpymään. Toivion Luontohelmi on mitä parhain Terveysmetsä.(Liite)

”Uusin terveystutkimus on paljastanut kiehtovia yhteyksiä ihmisen ja luonnon välillä. Luonnosta siirtyvän mikrobiston monimuotoisuus säätelee vastustuskykyämme eli immuunijärjestelmän toi-mintaa. Allergiat ovat nykyajan epidemia, mutta niin ovat myös diabetes, ylipaino, tulehdukselli-set suolistosairaudet, masennus, monet syövät ja jopa Alzheimerin tauti. Niille kaikille on omi-naista muutokset suoliston, ihon ja hengitys-teiden mikrobistossa, immuuniepätasapaino ja tulehdusherkkyys. Nykyajan terveysongelmissa ei ole niinkään kyse uusista riskitekijöistä, vaan luonnon tarjoamien suojatekijöiden vähentymi-sestä.” (professori Tari Haahtela, s.11 ja 12 kir-jassa Marko Leppänen, Adela Pajunen: Terveys-metsä, 2017, Gummerus)

3. LuontokouluToivion metsän reunassa on koulu, jonka arvoi-hin on kirjattu luonnon monimuotoisuuden jaelinkelpoisuuden säilyttäminen. Koulu on saanut ensimmäisenä peruskouluna Suomessa Kestä-vän kehityksen -sertifikaatin. Koululla on käytös-sä mm. ulko-ovi, joka johtaa suoraan välitunti-metsään.

Lähimetsää käytetään opetuksessa monipuoli-sesti, ei pelkästään liikuntatunneilla. Tutkimusten mukaan lapsuuden luontokokemukset vaikut-tavat läpi elämän ja niillä on yhteys ympäristön kannalta vastuullisempiin valintoihin aikuisena. Tämän osayleiskaavan tiejärjestelyillä aiotaan Toivion koulu saartaa.

227

KannanottoAsukkaana en näe minkäänlaista tarvetta poike-ta Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunni-telmasta 2040 ja Pirkanmaan maakuntakaavasta 2040. Asutusta ei voi osoittaa maakuntakaavan 2040 virkistysalueille, viherkäytäville eikä lento-melualueelle.

Osayleiskaavaluonnoksen tieyhteys Pyramii-tinnotkon läpi Sarankulman ruuhkaiseen liiken-nevirtaan rikkoo koulun lähimetsän totaalisesti. Tieyhteys on täysin tarpeeton, kun osayleiskaa-valuonnos palautetaan alkuperäisen +2500 asukkaan mukaiseksi.

MottoAikajänteellä ei ole merkitystä, lopputulos ratkai-see. Nyt on aika pysäyttää tämä jättiläismäinen myllerrys ja pohtia asukkaiden kanssa yhdessä, mitä jätämme jälkeemme tuleville sukupolville. Ihmisen aika täällä on lyhyt verrattuna luonnon ikiaikaisuuteen

Liite: Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluon-nosTerveysmetsän tunnusmerkistö, Taaporin-vuoren Luontohelmi1. Melkein perillä: Saavutettavuus ja saavutet-tavuuskynnys Elvyttävään luontokokemukseen liittyy tunne irtiotosta. Säännöllisen altistuksen kannalta luontopaikan tulee sijaita riittävän lähel-lä (Pirkkala; Tampereen Härmälä, Peltolammi ja Multisilta; Lempäälän Sääksjärvi).

2. Tilaa askelille: Kulkukelpoisuus ja polutTerveysmetsä tarjoaa vaikeustasoltaan erilaisia polkuja ja latuja sekä paremmin että huonommin liikkuville. Polut ovat elävää kulttuuriperintöä ja usein käytännössä metsässä liikkumisen edelly-tys (Taaporinvuoren luontohelmen viitoitettu pol-kuverkosto).

3. Luonnollinen maisema: Rakennetun ympä-ristön vähäisyys Elvyttävä ympäristö on vallit-sevasti viherympäristöä, mikä vastaa lajityypilli-seen kaipuuseemme.

4. Kummut kutsuvat maisemaan ja sen ylle: Pinnanmuodot Selvästi havaittavat korkeuserot saavat alueen tuntumaan mielenkiintoiselta, mo-nipuoliselta ja mahdollisuuksia tarjoavalta (Taa-porinvuori, Huhtavuori, Saukonvuori, Tampereen Myllyvuori; Korvenvuori, Haikanvuori).

5. Alustoista vankin: KalliopaljastumatAvokalliot ovat välittömän havaintopiirin ainoa ikivanha osa. Ne ovat vakauden perikuva, jämä-köitä ja selkeitä ja herättävät luottamusta. Kallio-paljastumat kutsuvat viipymään luonaan (Taapo-rinvuori).

6. Mullistuksen perintö: Jääkauden merkitJääkauden maisemaan jättämät muodot, kuten hioutuneet kalliot, harjumuodostelmat ja siirto-lohkareet, yventävät oivallusta luonnon suurista aikajanoista ja voimavaroista. Perinteisesti pa-rantolat on sijoitettu harjuille (Kalliomuodostel-mat, Pirunkivi).

7. Hypistellen: Mahdollisuus maaperäkontaktiinMahdollisuus olla konkreettisesti tekemisissä maaperän kanssa lisää paikasta saatua psy-kologista hyvinvointia. Lisäksi maaperäkontakti altistaa hyödyllisille mikrobeille (Taaporinvuoren luontohelmi).

8. Loiskis ja pulahdus: VesielementtiPienikin vesielementti tehostaa paikan tuotta-maa hyvinvointia. Järvi, joki, puro tai vesiputous lisää huomattavasti paikan elvyttävyyttä, samoin juomakelpoinen lähde- tai purovesi. Mitä lähem-mäksi vettä pääsee, sitä suurempi on sen vaiku-tus (Iso-Naistenjärvi, Saukkolammi, Saukonoja, Korvenoja, Sääksjärvi, Saunapuro, Kaitajärvi).

9. Latvuston katveessa: Puustoisuus, metsäi-syysMetsäisyys on elvyttävän luonnon peruspiirre. Metsän läheisyys nostaa myös toisenlaisten paikkojen, kuten rantojen ja niittyjen elvyttä-vyysarvoa. Metsä mielletään suojan, turvan, loh-dun ja rauhan tyyssijaksi (Taaporinvuoren luon-tohelmi).

228

10. Niittyjä ja nevaa: Aukeat ympäristötAvoin maisema tarjoaa vastapainoa suljetulle tai puoliavoimelle metsälle. Avoimilla kasvupaikoilla tilan kokemus yhdistyy usein lajiston rikkauteen (Korven niityt).

11. Kaukana siintää: NäköalatAlueen elvyttävyyttä lisää mahdollisuus silmäillä kaukonäkymiä. Mitä pidemmälle maisemaa nä-kee ja mitä suurempi osa siitä on taivasta, sitä suurempi elvyttävyysarvo (Taaporinvuoren-Myl-lyvuoren kallioalue).

12. Maisemien jackpot: Luontotyyppien vaihtele-vuusAlueen hyvinvointivaikutus kasvaa, kun siihen sisältyy useita luontotyyppejä. Luontotyyppien vaihtelu muistuttaa elämänmuotojen moninai-suudesta. Mitä enemmän vaihtelua on, sitä hel-pommin mielenkiinto pysyy yllä (Taaporinvuoren luontohelmi).

13. Villiä satoa: Mahdollisuus keruutuotteisiinAlueen elvyttävyyttä lisää mahdollisuus kerätä luonnonvaraisia hyötykasveja, marjoja, hedel-miä ja sieniä (Taaporinvuoren luontohelmi).

14. Mitä rikkaampi, sitä rakkaampi: Lajiston mo-nimuotoisuusLajirikkaat luontopaikat ovat elvyttäviä ja viehät-täviä. Etenkin putkilokasvien ja puulajien moni-muotoisuus on helppo havaita. Monimuotoisella luonnolla on havaittu olevan yhteys allergioiden ja astman vähäisyyteen (Taaporinvuoren luonto-helmen biodiversiteetti).

15. Kaipuu kauniiseen: Esteettisesti viehättävä maisemaYmpäristön elvyttävyyttä lisää kaikki esteettistä mielihyvää tuottava. Ulkoinen kauneus auttaa kokemaan eheyttä ja vahvistaa ihmisen kykyä havaita kauneutta omassa itsessään (Taaporin-vuoren luontohelmi).

16. Oikeasta metsästä ei näe läpi: Riittävä laa-

juusAlueen täytyy olla riittävän laaja, jotta se elvyttäi-si riittävän tehokkaasti. Silti pinta-alaa tärkeäm-pää on se, että alue tuntuu yhtenäiseltä ja kul-kijan taitoihin nähden sopivalta (Taaporinvuoren luontohelmi).

17. Faunan lumo: Mahdollisuus eläinkontaktiinElvyttävyyttä lisää, kun alueella havaitsee luon-nonvaraisia eläimiä (Taaporinvuoren luontohel-mi).

18. Päätä pidempi: Erityisen vaikuttavat puuyk-silötVanhat, kookkaat tai muutoin vaikuttavat puu-yksiköt ilmentävät elämän jatkuvuutta ja moni-ilmeisyyttä. Ne lisäävät huomattavasti alueen elvyttävyyttä (Taaporinvuoren luontohelmi).

19. Metsä sellaisenaan: LuonnontilaisuusLuonnontilainen metsä on monitilainen, vakaa ja häiriöille vastustuskykyinen. Luonnontila on salli-va; vanhuus ja kuolema ovat osa elämän kiertoa. Mitä enemmän on tietoa luonnontilan eduista, sitä enemmän sitä arvostetaan.

20. Oltiin täällä ennenkin: Ihmistoimien merkitLuontoon jäänyt merkki ihmisen toimista, kuten maa- tai metsätaloushistoriaan liittyvä rakennel-ma tai muu muinaisjäännös, voi lisätä paikan el-vyttävyyttä. Kulttuuriperintö merkitsee jatkumoa ja yhteenkuuluvuutta.

21. Siisti juttu: Maaston roskattomuus ja kulu-mattomuusElvyttävä kohde on roskaton, eikä maasto ole silminnähden kulunut. Vaikutelma koskematto-muudesta tuo luontokokemukseen ajattomuutta. Se myös herättää halua vaalia ja suojella paik-kaa.

22. Raikas ilma tänään: Puhdas ilma ja tuoksutHyvälaatuinen ilma on oleellinen osa elvyttävää luontokokemusta. Erityisen suotuisaksi ilma koe-taan metsässä, vesistöjen äärellä tai sateen jäl-keen.

229

23. Hiiren askelista jyrähdyksiin: Hiljaisuus ja luonnonäänetMitä vähemmän kohteessa on ihmistoimien syn-nyttämää melua, sitä elvyttävämpi se on. Nyky-maailmassa hiljaiset paikat ovat harvassa, mikä lisää jäljellä olevien arvoa.

24. Ennen sarastusta: Luonnollisen pimeä yöMitä vähemmän kohteeseen näkyy öisin keino-valoa, sitä elvyttävämpi se on.

25. Näin olen kuullut: Paikkasidonnaiset tarinatPaikan elvyttävyyttä lisää, jos siihen yhdistyy ta-rinoita, myyttejä tai legendoja. Tarinoilla ja pai-koilla on symbioottinen suhde, joka voimistaa niitä molempia.

26. Tervehdyttävä pienuus: Ylevän kokemusLuonnonpaikan suuruuden tai luonnonvoimi-en mahtavuuden äärellä voi kokea subliimin eli ylevän. Se on sulautumiskokemus, joka auttaa ihmistä hyväksymään haurautensa ja tilapäisyy-tensä.

27. Meikäläiset: Lajikumppanien sopiva määräElvyttävä luontokokemus koetaan yksin tai jae-taan muiden kanssa. Joukon koko on suotuisa, kun sen jäsenet voidaan kohdata yksilöinä. Liika väenpaljous ei virkistä.

28. Ei hätiä mitiä: Matala riskitasoElvyttävä paikka on turvallinen. Siellä ei ole suur-ta riskiä joutua väkivaltaisen hyökkäyksen, on-nettomuuden tai kiusallisen häiriön uhriksi.

29. Tulta! Mahdollisuus nuotioonPaikan elvyttävyyttä lisää merkittävästi mahdolli-suus pitää tulta (Pyramiitinnotko, Taaporinvuori).

30. Laavulle pitkälleen: Elvyttävät rakennelmat ja palvelutLaavut, tulikatokset, pitkokset ynnä muut retkei-lyrakennelmat antavat viestin, että tulija on ter-vetullut ja paikka on saapumisen arvoinen (Iso-Naistenjärvi).

31. Genius loci: Paikan henkiJoskus paikka voi tuntua selittämättömällä taval-la merkitykselliseltä. Paikan ilmapiirin eli hengen voi aistia, kun antautuu ”hakoteille”. Oma mieli-paikka auttaa juurtumaan luontoon.

(Lähde: Marko Leppänen, Adela Pajunen: Ter-veysmetsä – Tunnista ja koe elvyttävä luonto, Gummerus 2017, 297 s., ISBN 978-951-24-0717-0) Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen kaavavastineeseen sekä myös aiempaan kaavan laatijan vastineeseen nro 93.

Luontoarvoalueet ja virkitysalueiden kaava- määräykset mahdollistavat alueen säilymisen metsäisenä ja virkityskäytössä myös tuleville sukupolville kaavamääräyksien ja kaavamer- kintöjen avulla. On hienoa, että metsä ja luonto antavat ja tuovat terveysvaikutuksiasekä mah- dollisuuksia rentoutumiseen. Kaavassa 53 % maapinta-alasta on virkistysalueita, joka on to- della iso prosentuaalinen osuus. Uusi asuinalue on sovitettavissa yhteen luontoarvojen ja virkis- tysalueiden kanssa. Kuitenkin, alueen sijainti ja kehittäminen on potentiaalinen mahdollisuus.

230

93. Pitkänen Merja ja Risto

Suurin epäkohta meidän näkökulmastamme on Kaitalankulman kokoojakatu, joka on suunniteltu kulkemaan nykyisten omakotitonttien läpi häiri-ten näin mahdollisimmana monia seudun asuk-kaita.

Parempi vaihtoehto olisi nykyisen sähkölinjan mukaisesti ja mahdollisimman kaukana nykyisis-tä asuinkiinteistöistä.

Kaitalantie 77 alueellakin on lepakoita, lepkko-alue oli piirretty liian suppeaksi.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen kaavavastineeseen.

Muutos kaavakartalle; kokoojakatu merkitään yhteystarvemerkinnällä ja uudelleen linjataan niin, ettei kulje tonttien läpi.

94. Pouhakka Martta

Ruotutien liikennettä ei saisi lisätä yhtään. Ny-kyisiin ongelmiin (nopeus, pysäköinti, väärällä puolella ajo) tulisi puuttua.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen kaavavastineeseen. Toive on kirjattu ylös tarkempia suunnitelmia varten.

231

95. Raisamo Roope ja Susanna

Olemme tyytyväisiä erityisesti uusiin liikenneyh-teyksiin, joita kaava tuo Toivion ja Kaitalankul-man alueelle. Keskeisimpänä pääyhteys(nykyisen) Keskisentien ja Linnakorven välillä. Pidämmekin tärkeänä, että kun kaavaa lopulta lähdetään toteuttamaan, tieyhteydet rakenne-taan heti alkuvaiheessa ja yhteydet nykyisiltä teiltä uusille teille toteutetaantoimivana. Yhteydet mahdollisiin uusiin väyliin (kehä 2 ja Puskiaisten oikaisu) ovat myös hyö-dyllisiä, kun tiet aikanaan toteutetaan.Oman asuinpaikkamme osalta pyydämme tar-kastamaan, että Kaitalantie 90:n asuinrakennus on merkittynä kaavakarttaan, jos se on kaava-alueen ulkopuolisella osuudella. Näin nähdäk-semme on, ja naapuritalot on karttaan erikseen merkitty. Mahdollinen syy rakennuksen puuttu-miseen on Pirkkalan kunnan rekisterissä ollut virheellinen rakennuspaikkamme sijainti, minkä kunta oikaisi oman virheensä korjauksena vuon-na 2017.

Rakennus oli jostakin kumman syystä merkitty rekisterissä Pirkkalankylän alueelle, vaikka tie-dossa on aina ollut, että se on Kaitalankulmalla.Tämän johdosta mm. äänestyspaikkamme oli aivan väärällä alueella ennen virheen korjaamis-ta. Ja kuten sanottu, rakennus on voinut jäädä haussa löytymättä, koska ei ole näkynyt tämän alueen listassa. Tällä hetkellä näkyy.

Olemme seuranneet asian yhteydessä käytyä keskustelua. Pidämme tärkeänä, että keskei-siä luontokohteita suojellaan kaavaratkaisuilla. Samoin on tärkeää, että jos/kun Toivion koulun takaa linjataan kokoojakatu, joko sen yli tai ali (maaston korkeusasemasta riippuen) on riittä-vän monta väylää, jotka mahdollistavat metsän virkistyskäytön ja talviaikana hiihdon.

Alueen maasto on monelta osin suoaluetta, mikä kannattaa huomioida rakennuspaikkojen sijoittelussa. Ei liene järkevää kaavoittaa suota rakennuspaikaksi, koska se vähintäänkin tuottaa

merkittäviä kustannuksia, ellei jopa estä rakenta-mista. Emme ole tietoisia, onko maastoa kartoi-tettu sillä tarkkuudella, että suomaasto olisi huo-mioitu kaavatyössä. Kaavan jatkovalmistelussa ja sitä seuraavassa asemakaavatyössä tämä kannattaa kuitenkin huomioida.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen kaavavastineeseen.

Tarkistetaan Kaitalantie 90 sijainti ja merkintä ja tehdään tarvittavat toimenpiteet.

232

96. Rajala Tuuli

Ongelmakohtia kaavaluonnoksessa ovat:

1. Asutusta on osoitettu maakuntakaavassa merkityille viheralueille, joille pitäisi olla esteetön reitti ja joita ei pitäisi enää vähentää kasvualueil-la. Suomi 100 juhlavuonna Taaporin alue pää-si Suomen 100 luontohelmen joukkoon. Tämän Pirkkalan kunta nyt aikoo mitätöidä. Lisäksi alu-eella on Toivion luontokoulun lähimetsä.

2. Kokoojakatu VE2 tuhoaisi edellämainitun alueen. Toisaalta myöskään olemassaoleva Toi-vion katuverkko ei kestä lisääntyvää liikennettä, eivätkä sen mahdolliset parannukset ole aivan yksinkertaisia.Eli suunniteltu asukasmäärä on moninkertaisesti ylimitoitettu.

3. Miten voi lentomelualueelle rakentaa asutusta? Jos edelleen pidetään toinen kiito-ratavaraus voimassa, lentomelu lisääntyy eikä suinkaan vähene. Miten käy Tampereen seudun suunnitteleman lentokenttätoiminnan kehittämi-sen? Muut seutukunnan kunnat eivät tule suh-tautumaan myönteisesti Pirkkalan suunnitelmiin.

4. Kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa on tehokas rakentaminen suunniteltu Naisten-matkantien bussi- ja ratikkalinjan varteen. Tämä kaavaluonnos on täysin ristiriidassa yhteisesti sovittujen linjausten kanssa.

5. Alunperin asukkaiden kanssa suunniteltu väkimäärä oli 2500. Tämäkin luku huomioonotta-en nykyisessä kaavaluonnoksessa ei ole riittävää suojavyöhykettä vanhan rintamamiesalueenja uusien asuntojen välille. Täysin erityyppinen ra-kentaminen tulee erottaa toisistaan leveämmällä puistoalueella.

6. Viherkäytävät pitää säilyttää riittävän le-veinäja esteettöminä. Eivät pelkästään toiviolai-set käytä viheralueita ulkoillessaan esim.Taapo-rilla ja Iso Naistenjärvellä.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen kaavavastineeseen.

Lentomelualueelle ei osoiteta asutusta. Suun- nitelmaa on laadittu yheteistyössä Tamperen kaupungin sekä Finavian kanssa.

Ei aiheuta muita muutoksia kaavakartalle kuin yleisessä vastineessa osoitetut muutokset.

233

97. Reini Marjut

Kaavaluonnoksen LÄHTÖKOHDAT JA TAVOIT-TEET OVAT KÄSITTÄMÄTTÖMÄT.Toivio on pieni ja toistaiseksi ollut rauhallinen asuinalue joten ei ole järkevää eikä oikeuden-mukaista kasvattaa asukaslukua 15000 uudel-la asukkaalla. Erikoiseksi päätöksen tekee se, ettei tiedetä mitkä tahot, mitkä seikat ja intres-sit ovat salaisen päätöksen takana. Kuntalaisil-la on oikeus saada oikea tieto oikeaan aikaan työn etenemisestä ja sisällöstä. Kuntalaiset ovat kahden vuoden ajan turhaan yrittäneet saada edellämainittuja tietoja kaavoittajalta ja kunnan-hallituksen jäseniltä? Yleisesti ajateltuna se mitäsalassa tehdään ei kestä päivän valoa. Kenen etuja Toivion asuinalueen pilaaminen palvelee? Kuntalaisilta on estetty vaikutusmahdollisuudet kaavan tärkeimmissä vaiheissa. Kaavaprosessi ei ole ollut avoin eikä vuorovaikutteinen.

Liikenejärjestelyt: Sarankulman kokoojakatu tu-hoaisi koulun,lähimetsän ym luontoa. Nyky-Toi-vioon se toisi läpiajoa,kapeilla asuntokaduilla. Turvattomuus, järjestyshäiriöt ja epäviihtyvyys lisääntyisivät sekä pakkolunastukset.

Osayleiskaavan laatiminen olisi pitänyt tehdä ensiksi koko kunnan alueelte. Se olisi pitänyt tehdä ennen Toivion yleiskaavaa. Uusien asuin-alueiden sijoittelu ja asukasmäärätavoitteet pitää suunnitella niin, että Pirkkala käsitellään koko-naisuutena.

Toivio on liian pieni ja ahdas omakotialue, ettei ole järkevää tehdä tehdä tänne ratikkareittejä eikä kasvattaa asukasmäärää ylitse alkuperäi-sen suunnitelman. Pirkkala on suuri kunta jos-sa tilaa löytyy asuinalueille joihin edellämainitut suuret asukasmäärät mahtuvat. Ratikkareitit voi suunnitella näille asuinalueille niin, että ne voisi-vat palvella esim. kuntakeskusta ja koko Pirkka-laa.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen kaavavastineeseen.

Osayleiskaavasuunnitelmassa vanhan Toivion alueelle ei olla osoittamassa lisääntyvää autolii- kennettä eikä uutta rakentamista merkittävästi.

Muutos: Toivion nykyisille teille ei osoiteta ko- koojakatuja. Näin vältytään pakkolunastuksilta ja lisääntyvältä liikenteeltä. Liikenne hoidetaan nyky-Toivion ulkopuolella.

234

98. Repo Ville

YLEISTÄKaakkois-Pirkkalan kaava-alue on suunniteltu liian suurelle asukasmäärälle. Nyt nähtävillä oleva kaava on laajentunut merkittävästi alku-peräisestä kaavasta ja siksi sitä tulee sopeuttaa nyt esitetystä, jotta alueella pystytään paremmin huomioimaan ulkoilun tarpeet viheralueineen javiherkäytävineen.

Kaikkiaan kaavaluonnoksesta syntyyn mieliku-va, että se on piirretty katsomatta yksityistenkiinteistöjen kiinteistörajoja ja käymättä paikan päällä maastossa. Kaavasta saa etenkinSääksjärvellä Kaitalankulman alueella vaikutel-man, että yksityisiä maita tullaan Niemenrannantavoin sosialisoimaan surutta yhteisiksi alueiksi. Neuvostoaikaan palaaminen kaavoituksessa jamaankäytössä on valitettava suuntaus.

POISTETTAVAT KAAVAMERKINNÄT

Kuva 1 a: Poistettavat kaavamerkinnät Kaitalan-kulman alueella

Kuvan 1 a mukainen merkintä 1. ”VU = URHEI-LUPALVELUJEN ALUE.” Sääksjärven pohjois-päästä tulee poistaa, koska se on täysin yksi-tyisomistuksessa olevalla maalla. Kunta ei voirakentaa yleistä uimarantaa yksityiselle maalle. Tämän kaltainen kaavoittaminen kuvastaakaavoittajien ammattitaidottomuutta tai syvällis-

tä halua sosialisoida yksityistä omaisuutta.

Kuvan 1 a mukainen merkintä 2. ”A/V = ASUMI-SEN JA VIRKISTYKSEN SEKOITTUNUTALUE” Sääksjärven pohjoispään rannoilta tulee poistaa. Kaikki pohjoispään rannat ovat yksis-tyis omistuksessa ja kaavamerkintä tälläisenaan antaa kunnalle mahdollisuuden sosialisoidamielivaltaisesti tämän kaavamerkinnan alueella olevia aluita. Kyseinen merkitä tulee tarkoinkohdentaa minimissään nyt yhteiskäyttöön tar-koitetulle rannan osille, joita ei käytännössä ole.

Kuva 1 b: Poistettavat kaavamerkinnät Kaitalan-kulman alueella

Kuvan 1 b kohdan 1 mukainen teollisuusalue tu-lee poistaa kaavasta. Peruste: Alue tulee säilyt-tää ehdottomasti virkistyskäytössä, etenkin kun kaavan asuinalueet ovat laajentuneet merkittä-västi virkistysalueiden kustannuksella. Kyseinen teollisuusalue on suunniteltu logistisesti erittäinongelmalliseen paikkaan. Alueella on virkistys-käytössä suurempi arvo kuin teollisuushallikylä-nä.

Kuvan 1 b kohdan 2 asuinalue tulee poistaa kaavasta. Peruste: Alue tulee säilyttää ehdot-tomasti virkistyskäytössä, etenkin kun kaavan asuinalueet ovat laajentuneet merkittävästi virkistysalueiden kustannuksella.

235

MUUTOKSET KAAVAMERKINTÖIHIN

Kuva 2: Muutokset kaavamerkintöihin

Kuvan 2 kohdan 1 mukainen viherkäytävä ran-nasta on siirrettävä kuvan mukaisesti nykyisenasutuksen taakse kauemmaksi rannasta. Pe-rustelut: Jo rakennetut rannat eivät mahdollistayhtenäisen viherkäytävän muodostumista. Nykyisen asutuksen takana on nykyisin eheä viheralue, mikä tulee säilyttää.

Kuvan 2 kohdan 2 mukainen tielinja tulee muut-taa pois hevostallin pihasta nykyisen asutuksentaakse. Sitä ei voi linjata eikä rakentaa nykyisen asutuksen välistä. Lisäksi hevostallin kenttäalue on kokonaisuudessaan suota, joka täytetty ajo-maalla ja ei mahdollista tien rakentamista. Sitonasiantuntijat ovat tässä väärässä ja riittäviä maaperätutkimuksia ei ole tehty.

Kuvan 2 kohdan 3 mukaisia molempia asuinalu-eita tulee pienentää siten, että virkistyskäyttöönvoidaan varata enemmän aluetta. Lisäksi nykyi-sen asutuksen ja suunniteltujen uusien asuin-alueiden väliin tulee jättää ulkoilureittejä varten viheralue (ks. kohta 4.)

Kuvan 2 kohdan 4 mukaisesti virkistysaluetta tulee laajentaa merkittävästi nyt suunnitellusta.Peruste: Saunaojan reunojen rinteet ovat erit-täin jyrkkiä ja rakentamiseen kelpaamattomia. Niillä on suurempi arvo virkistysalueena kuin asuinkäytössä.

Kuvan 2 kohdan 5 mukaisesti tulee ulkoireitti siirtää laajennetulle viheralueelle nykyiseltäyksityistieltä ja nykyisen asutuksen taakse. Peruste: Nyt linjattu ulkoilureitti ei mahdollista talvella ladun tekemistä ulkoilureitille, koska se kulkee myös myöhemmin autoilulle tarkoitetullatiellä/kadulla. Kesäaikaan ulkoilu on turvallisem-paa puhtaasti ulkoilukäyttöön tarkoitetulla reitilläkuin yhdistetyllä ulkoilureitillä ja autotiellä.

236

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen kaavavastineeseen.

Kyseessä on yleiskaavoitusvaihe kaavaprose- sissa. Yleiskaavoituksessa tärkeää on muo- dostaa toimiva kokonaisuus liikenneverkon ja asuinalueiden sekä palvelujen osalta. Kiinteistö- rajoja tai maanomistusta ei yleiskaavoituksessa katsota. Myöskin tarkempi maaston huomioimi- nen tapahtuu asemakaavoitusvaiheessa.

1. Kaavan laatija viittaa vastineeseen nro 26 Ko. uimarannan alue on jo lainvoimaisessa rantojen käytön osayleiskaavassa (1992) osoitettu vir-kitysalueeksi, joten ko. kohtaa ei olla muutettu nyt suunnitteilla olevaan Kaakkois- Pirkkalan osayleiskaavaan. Sääksjärvellä ei ole julkista aluetta (puistoa, leikkipaikkaa) tai uima- rantaa toistaiseksi. Kuitenkin alue tulee kasvamaan vä-estömääränsä osalta merkittävästi tulevaisuu-dessa. A/V alue poistetaan kaavaehdotukseen.

1b teollisuusalue perustuu Pirkanmaan maa- kuntakaava 2040:een ja siinä alue on paljon laa-jempi kuin ehdotuksessa.

1b2, asuinalue poistetaan kaavakartalta.

2 kohta 1, ekologinen käytävä kulkee luontosel- vityksen osoittamassa kohdassa. 2 kohta 2, Tielinajusta korjataan

2 kohta 3, alueita rajataan ja osoitetaan Sääks-järven alueet reservialueiksi.

2 kohta 4, tarkempi suunnittelu aikanaan tarken-taa virheraluieden ja suonalueiden rajaukset.

2 kohta 5, Tarkemmat ulkoilureittien linjaukset tarkentuvat tarkemmassa suunnittelussa

99. Repo Sirpa

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavassa ei pääte-tä ainoastaan kunnan yhden laajan maa-alueen käytöstä, vaan siinä linjataan Pirkkalan kunnan tulevaa kasvua ja kunnan painopisteen siirtymis-tä entistä enemmän kohti Tamperetta. Hyväk-symällä kaavaluonnoksen tällaisenaan hyväk-sytään samalla kunnan asukasluvun merkittävä määrällinen kasvattaminen jopa sellaisella kas-vutahdilla, johon ainakaan nykyinen kunnan pal-velutaso ei tule yltämään. Tällaisestä kasvutah-dista ei käsittääkseni ole sovittu, sitä ei voida ikäänkuin tässä kaavaprosessin sivutuotteena tuoda päätöksentekoon. Kuinka on arvioitu mil-laisia vaikutuksia Pirkkalan kunnan keskustalle tai yleensä kunnan palvelurakenteelle tämän kokoinen kaava aiheuttaa? Kaava mahdollis-taa liian suuren asukasmäärän kasvun kunnan kasvukäytävän ulkopuolelle, joten sitä tulisi siinä suhteessa pienentää.

Ennen kaavaluonnoksen siirtämistä ehdotusvai-heeseen tulisi olla käsitys koko kunnan alueel-la olevasta maa-alapotentiaalista yrityselämän ja asutuksen tarpeisiin. Tätä työtä on tarkoitus aloittaa vuoden 2018 aikana, miksei Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava voi odottaa tämän stra-tegisen yleiskaavan valmistumista? Tällöin olisi koossa realistinen kuva Pirkkalan kunnan mah-dollisuuksiin käyttää maa-alueita ennenkuin lyö-dään lukkoon rakennetta näin valtavalle alueelle. Kunnan palvelurakenteeseen on tehtävä muuta-kin muutoksia kuin rakennettava uudelle alueella koulu.

Pirkkalan edellinen valtuusto on hyväksynyt 6.6.2016 Pirkkalan kunnan ympäristötavoitteet sekä kestävän kehityksen yhteiskuntasopimuk-sen. Kuinka kaavassa on huomiotu seuraavien siinä asetettujen tavoitteiden toteutuminen:

- ”Pirkkala kasvaa yhdyskuntarkennetta eheyttäen siten, että rakentamista ohjataan kun-nan keskustaan ja nauhataajamaan tukeutuen kevyen liikenteen reittien ja joukkoliikenneyhte-

237

yksien varrelle.”

- ”Pirkkalan kunta huolehtii, että asukkaille ja luonnolle jää riittävästi yhtenäisiä puisto- ja vi-heralueita. Pirkkalan kunnan viheralueista muo-dostetaan toisiinsa kytkeytyviä ja ehyitä virkis-tys- ja luonnonarvokokonaisuuksia”

Maallikon silmin kaava-alueella on merkittävästi sijoitettu asutusta maakuntakaavasssa virkistys-alueeksi merkitylle alueelle ja alueen yhtenäis-ten metsäalueiden rikkoontuminen sekä luon-toselvityksessäkin esille tuotujen luontoarvojen osittainen häviäminen on suurin huolenaiheeni kaavassa. Ovatko suunnitellut viheryhteydet pelkästään ihmisten liikkumiseen vai todellisia ekokäytäviä, jotka mahdollistavat myös eliöiden liikkumisen?

Miten taataan arvokkaiden luontokohteiden, esim. Iso-Naistenjärvi ja Taaporinvuori luonnon-mukaisuuden säilyminen, kun hyvin lähellä näitä kohteita rakennetaan teollisuutta tai asutusta?

Miten on arvioitu kestävätkö luontoselvityksessä arvokkaaksi tunnistetut alueet käytön muutokset, joita alueelle lisääntyvä asukasmäärä aiheuttaa?

Taaporinvuoren viereen kaavailtu teollisuusalu-een laajuutta on pienennettävä ja kaavamäärä-yksin varmistettava, ettei siihen sijoiteta luonnon virkystyskäyttöä haittaavaa saastuttavaa tai me-lua aiheuttavaa toimintaa. Kunnan on mahdolli-suuksien mukaan yhteistyössä Tampereen kau-pungin kanssa huolehdittava, ettei Tampereen puolelle suunniteltu Pärrinmaan kaava mahdol-lisesti toteutuessaan vahingoita Taaporinvuoren virkityskäyttöä. Vaikka alue on osin lentomelu-aluetta, se on erittäin aktiivisessa virkistyskäy-tössä ja luontoarvoiltaan monipuolinen alue, jonne tullaan Tampereelta ja muualta kunnasta. Alueella johtaa ja siellä on hyvä polkuverkosto, jota kannattaisi pikemminkin hyödyntää kuin ku-tistaa asutuksen ja teollisuuden keskelle.

Pirkkalan kunnan metsäalueille on kaavailtu muitakin hankkeita (esimerkiksi Puskiaisten oi-kaisu, mahdollinen golf-kentän laajentuminen), miten näiden kaikkien vaikutus kunnassa olevien metsäalueiden virkistys- ja luonnonarvokokonai-suuksiin on huomioitu, ettei tehdä nyt kokonai-suuden kannalta hätiköityjä ratkaisuja?

Kaavaluonnoksessa Toivion nykyisen koulun taakse on sijoitettu kokoojakatu, joka rikkoo niin koulun kuin muidenkin toiviolaisten merkit-tävän luontoyhteyden. Yhdessä metsäyhtiön ja Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa toteutettu koulumetsä on ensiarvoisen tärkeä oppimisym-päristö, joka on kiinteä osa koulun toimintaa niin opetuksessa, välitunneilla kuin iltapäivätoimin-nassa. Onko tien vaikutuksia koulun toimintaan selvitetty?

Jos kokoojakatu on edes tarpeellinen, onko sel-vitetty kokoojakadun sijoittamista tunneliiin, esim kohdassa jossa on kaavassa ratatunnelivaraus? Tai muutoin Taaporinvuoren eteläpuolelle, jol-loin tie yhdistyy Tampereen puolelle Multisiltaan mahdollisen teollisuusalueen kohdilla.

Kaavaesittelytilaisuuksissa sekä joissain lehti-haastatteluissa on annettu ymmärtää, että tie-tyt kaavan ratkaisut ovat oikeastaan vastauksia asukkaiden OAS-vaiheessa eHarava-kyselyssä esittämiin haastepaikkoihin. Vaikka eHarava-ky-selyssä tuotiin esille esimerkiksi huonot yhteydet yläkouluun, siitä ei tulisi vetää johtopäätöstä, että Toivioon tarvitaan oma yläkoulu tai jos koulun saattoliikenne aiheuttaa haasteita, että vedetään uusi tie luontokokonaisuuden halki liikenteen su-juvoittamiseksi. Kyselyn vastauksia ei saa tulkita tällä tavoin, näin asiaa ei kysytty eikä näin asuk-kaaat ole vastauksia tarkoittaneet. Muitakin rat-kaisuvaihtoehtoja näihin ongelmakohtiin on. Kaiken kaikkiaan toivoisin, että mahdollinen Toi-vioon alueen laajennus olisi asukasmäärältään ja laajuudeltaan maltillisempi, mikä mahdollistai-si yhtenäisten metsäalueiden säilymisen myös

238

tässä osassa kuntaa.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen kaavavastineeseen.

Osayleiskaavaa on suunniteltu kestävän kehi- tyksen aluesuunnittelukriteerien mukaisesti, ne löytyvät kaavaselotuksesta s. 45-47. Osayleis- kaava kaavamerkintöjen ja kaavamääräysten mukaisesti myös turvaa säilyttämään luontoar- voalueet sekä virkistysalueet tuleville sukupol- ville, metsäisenä ja hiilinieluina.

Seudullista virkistysaluetta tulee kehittää seu- dullisen saavutettavuuden (joukkoliikenne, pyöräily, kävely), estettömyyden, opasteiden, levähdyspaikkojen, luontopolkujen, reitistön ja valaistuksen osalta edelleen. Osayleiskaavaeh- dotuksessa on 385 ha virkistysalueita. Kun ver- rataan taajamayleiskaava-alueeseen Pirkkalan kunnassa jossa virkistysalueita on 32,5 maapin- ta-alasta, on Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava- alueella 53 % virkitysalueita maapinta-alasta.

Kuten mielipiteissä ja lausunnoissa on todet-tu, alueen virkistyskäyttö on kasvanut ja vierai-li- jamäärien oletetaan lisääntyvän entisestään tulevaisuudessa. Alueella on potentiaalia luon- topohjaiselle turismille sen lisäksi, että se tuo kuntalaisille virkistäytymismahdollisuuksia.

Erityisesti kaupunkien läheisillä alueilla, joissa metsän kävijämäärät voivat olla suuriakin on kiinnitettävä huomiota polkuverkoston suunnitel- mallisuuteen, minkä kaavaa mahdollistaa. Vir- kistyskäyttö tulee ohjata ja toteuttaa siten, että sillä on pienin mahdollinen negatiivinen vaikutus luontoarvoille. Epävirallisilla poluilla on todettu olevan negatiivisia vaikutuksia metsien luonto- arvoihin ja ekosysteemien terveyteen pitkällä ai-kavälillä.

100. Roiha Tarja

Liitteenä mielipide Kaakkois-Pirkkalan osayleis-kaavaluonnoksesta.

Kiinnitän myös huomiota siihen, että Pirkkalan kunta on kaavoittamassa valtavaa asuntoaluet-ta Toivion kupeeseen ja samalla Joukkoliiken-nelautakunta jälleen kerran on huonontamassa Toivion bussiliikennettä talvikaudelle 2018/2019.

Toivon, että Pirkkalan kunta ottaa kantaa joukko-liikennelautakunnan ehdotukseen Toivion bussi-vuorojen vähentämisestä.

Toiviosta kulkee kymmeniä koululaisia Suupal-le kouluun. Varmasti suunnitellut vuorotiheyden heikentämiset linjalla 11 näkyvät myös siinä, että yhä useammat yläkoululaiset lähtevät Tampe-reelle kouluun, ennen kuin huonojen yhteyksien vuoksi Pirkkalan keskustaan. Varsinkin ruuhka-aikojen bussiliikenne on saatava säilymään sa-malla tasolla kuin tällä hetkellä.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Se on kirjat-tu ylös ja otetaan huomioon joukkoliikenteeseen liityvissä käsittelysissä.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava on suunnitel- tu joukkoliikenteen reittien ja saavutettavuuden alueella kehittämisen kannalta. Uudet tieyhtey- det sekä uudet asukkaat mahdollistavat parem- man palvelutason alueella.

239

101. Rontu Mikko

Alla lueteltujen seikkojen perusteella Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnos on peruttava.

1. Kaavan koko on vastoin alkuperäistä Maakun-takaavan 2040 mukaista ja Rakennesuunnitel-massa 2040 mainittua 2500:n asukkaan kaavaa.2. Esitetyn luonnoksen mukaan laskennallinen, kuntaan tuleva asukasmäärän lisäys olisi n. 500- 600 asukasta vuodessa. Kunnan kantokyky on n. 250 asukasta vuodessa. Tätä määrää on käy-tetty kunnan erilaissa laskelmissa.3. Koulun takaa suunnitellun pääkokoojakadun ajonevomäärä on ilmoitettu aivan liian pienek-si, 1600 ajoneuvoa vuorokaudessa. Todellinen määrä tulisi olemaan lähempänä muita kokooja-katuarvioita.4. Syyt kokoojakadun rakentamiseen ovat vir-heellisiä. Esimerkiksi se, että moottoritielle ei saa ohjata alueen liikennettä. Jos oletetaan, että Pirkanmaalle tulee 100 000 asukasta lisää, niin miten moottoritie kestää tämän määrän, jos se ei kestä edes 1600 auota/vrk.5. Perusteet, että Toivion nykyisen koulun liiken-neturvallisuutta olisi parannettava, ei kuulutämän kaavan piiriin. Tätä liikenneturvallisuus näkökantaa on kuitenkin käytetty perusteenatien rakentamiselle. Toivion koulu on täynnä, sin-ne ei mahdu lisää oppilaita. Uudensuuralueen oppilaat ilmeisesti kävisivät uudessa 1000:n hengen koulukeskuksessa. Se kairakentuu itsekseen lähelle nykyistä koulua. Toi-vottavasti myös ilmaiseksi, koska Pirkkalanbudettista ei löydy tällaisia rahoja. Pirkkalassa on nykyisin viisi alakoulua. Vähintään samamäärä koulutilaa tulisi olla uuden alueen tarpei-siin.6. Kaavan toteuttaminen on taloudellisesti Pirk-kalan kunnalle mahdotonta. Kuinka rahoitetaankunnallistekniikka, rakennusinfra, kaupunkibule-vardit (= kokoojakadut) , yms.7. Kaava on maakuntakaavan 2040 vastainen. Pääosa rakennuksista on piirretty maakuntakaa-vassa virkistyskäytöön varatulle alueelle.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei-seen kaavavastineeseen.

240

102. Röytiö Aarre

Kaavan laatijan vastine:

Kiitos mielipiteestä. Tosi hienoa, että olet luonnon ystävä! Kun kat-sot alueesta tehtyä suunnitelmaa, huomaat siinä paljon vihreää; sitä on yli puolet koko alueesta. Tuo kaikki vihreä on suunniteltu jääväksi luon-nolle ja virkitysalueelle. Saat yhä jatkossakin hiihtää, nauttia maisemista ja luonnosta; toivot-tavasti vielä aikuisenakin ja mahdollisesti omien lapsiesikin kanssa. Ehkä asut tulevaisuudessa jossain uusissa taloissa, joita on rakennettu alu-eelle. Olisiko hienoa, jos isovanhemmat asuisi-vat lähellä lapsenlapsiaan ja yhdessä voisivat nauttia luonnosta.

103. Röytiö Helmi

Kaavan laatijan vastine:Kiitos mielipiteestäsi. Kun katsot alueesta tehtyä suunnitelmaa, huo-maat siinä paljon vihreää; sitä on yli puolet koko alueesta. Tuo kaikki vihreä on suunniteltu jääväk-si luonnolle ja virkistysalueelle. Saat yhä jatkos-sakin retkeillä, nauttia maisemista ja luonnosta; toivottavasti vielä aikuisenakin ja mahdollisesti omien lapsiesikin kanssa. Suunnitelma turvaa tämä alueen jäämisen metsäksi ja kaikille avoi-meksi virkitysalueeksi. Ehkä asut tulevaisuudes-sa jossain uusissa taloissa, joita on rakennettu alueelle. Olisiko hienoa, jos isovanhemmat asui-sivat lähellä lapsenlapsiaan ja yhdessä voisivat nauttia luonnosta.

Alueelle on myös suunniteilla kokonainen toinen koulukin jossa tulee olemaan lapsia, jotka voivat myös nauttia metsästä.

241

104. Röytiö Jaana

Tässä koko viestini asiasta, edellinen viesti kar-kasi matkaan liian aikaisin.

Kaavaprosessi ei ole ollut avoin ja vuorovaikut-teinen. Kaavaluonnoksen pahimpia ongelmia, jotka on korjattava:➢Asukasmäärän kasvutavoite+15000 asukastaja rakentamistehokkuus ovat aivan liian suuria➢Maakuntakaavan virkistysalueille ei saa osoit-taa rakentamista.➢Lentomelualueelle on osoitettu asumista vaik-kei saisi.➢Kaikki kokoojakatuvaihtoehdot Keskisentienja Sarankulman väliltä on poistettava. Esitet-tykokoojakatu 2 tuhoaisi Toivion luontokoulun lähimetsän, suositun virkistysalueen reitteineen ja arvokkaine luontokohteineen. Muista kokoo-jakatujen vaihtoehdoista aiheutuisi lisää liiken-nettä kapeille asuinkaduille ja pakkolunastuksia.➢Kaitalankulman kokoojakatu on linjattupihapii-reihin ja arvokkaan suon läpi.➢Toivion luontohelmeä ei saa uhata vaan sitäpitää kehittää.➢Toivion rajalle sijoitettu teollisuusalue on liiansuuri ja liian lähellä Taaporinvuoren helmimiljöö-tä.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei-seen kaavavastineeseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kaavakartalle kuin yleisessä vastineessa osoiteut muutokset.

105. Salmela Timo

Hei,Toiviossa asuvana omakotiyhdistyksen jäsene-nä olen huolestuneena seurannut vallitsevaa keskustelua Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaa-vasta ja yhdyn muiden kuntalaisten moninaisiin huoliin asiaan liittyen.Valot päälle siellä!

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei-seen kaavavastineeseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kaavakartalle kuin yleisessä vastineessa osoiteut muutokset.

242

106. Salminen Ritva ja Olli-MattiWahlberg Tanja ja Tuomas

ASIA: MIELIPIDE KAAKKOIS-PIRKKALAN OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA

Asukasmäärän kasvutavoite +15 000 asukasta ja rakentamistehokkuus ovat aivan liian suuria. Lähtökohtana on oltava alkuperäinen mitoitus +2500 asukasta. Kaakkois-Pirkkalan osayleis-kaavaluonnos tulee palauttaa valmisteluvaihee-seen. Yleiskaavan tavoitteista on keskustelta-va avoimesti ja vuorovaikutteisesti kuntalaisten kanssa. Sitä ennen on tarkasteltava koko kun-nan kasvutavoitteita ja -alueita kokonaisuute-na strategisessa yleiskaavassa maakuntakaa-va ym. seututaso huomioon ottaen. Tätä vaatii Tampereen kaupunkikin KH:n kokouksessaan 5.3.2018.

1. Toivion luontohelmi on koko kunnan tärkein ja ainoa yhtenäinen virkistysalue jota ei saa uhata mitenkään, vaan sitä pitää päinvastoin kehittää virkistysarvot huomioiden. Suurin osa esitetys-tä rakentamisesta on sijoitettu maakuntakaavan virkistysalueelle. Samalla tärkeät viheryhteydet niin pohjoiseen kuin etelään kaventuvat liian ka-peiksi. Maakuntakaavan virkistysalueille ei saa osoittaa rakentamista. Osa asumisesta on osoi-tettu maakuntakaavan lentomelualueelle se ei ole hyväksyttävää. Tampereen rajalle sijoitettu/suunniteltu teollisuusalue on liian laaja ja liianlähellä Taaporinvuoren miljöötä. Uuden alueen kytkentä Sarankulmaan Pärrinkosken/Peltolam-min luonnonsuojelualueen vierestä olisi monella tapaa kestämätön.

2. Emme hyväksy korkeaa rakentamista (A-1) on merkitty aivan liian lähelle Toivion omakotitaloja.-A1- kerrostalomainen asutus/ tehokas rakenta-minen tulee osoittaa Naistenmatkantien ratikka- ja bussireitin varteen. Jonnejoukkoliikennekin suunnitelmissa keskittyy. Se on Tampereen ja Pirkkalan yhteinen etu. (Tam-pereen KH 5.3.2018).

3. Poistettava kaikki kokoojakatuvaihtoehdot Toi-vion lähimetsiin Keskisentien ja Sarankulman-Partolan- Linnakalliontien, Karjalantien – Esko-lantien väliltä. Esitetyt kokoojakadut tuhoaisivat Toivion lähimetsät, suositut lähivirkistysalueet reitteineen ja arvokkaine luontokohteineen. Mai-nitut kokoojakatuvaihtoehdot toisivat lisää liiken-nettä kapeille asuinkaduille, läpiajoa nyky-Toivi-oon, melu- ja saastehäiriöitä, turvattomuutta ja pakkolunastuksia.

3.a. Erityisesti edelliseen sisältyen Eskolantien päähän suunnitellussa kokoojakadussa Karja-lantien ja Eskolantien ja Eerolantien rajaamalle metsäalueelle tulee huomioida se että tämä met-säalue on maakuntakaavassa ja Pirkkalanasemakaavassa/maakuntakaavassa merkitty lähivirkistykselle ja G2-alueeksi. Sellaisena se tulee myös säilyttää. Sinne ei tule kaavoittaa työpaikkarakentamista tai muuta virkistyskäyttöä uhkaavaa. Ko. METSÄALUE tarvitaan myösasutuksen suojaksi/puskuriksi Läntisen ohi-tustien melulta (joka nyt jo ylittää desibelirajat) ja saasteelta. Erityisesti tulee huomioida jo nyt maakunta/asemakaavassa oleva tiemelun suo-javyöhyke. - Onko järkevää kunnan talouden hoitoa rakentaa ja hajottaa näin usein samoja kohteita. Kalliit isot tieremontit tehty vastavuonna 2015 alueelle Eskolantie-Linnakalliontie. Asukkaiden toivomuksesta saatiin 2015 pientä korjausta Eskolantien turvattomuuteen läpiajo-katuna. Jalkakäytävä/pyörätie lisättiin osittain vain 1 metrin levyisenä. Enempää ei ollut mah-dollista levittää tietä. Nyt Eskolantiestä suunni-tellaan kaavassa uudestaan läpiajokatua, jossa aluenopeudet 30 km tunnissa eivät mitenkään toimi. Suunnitelman mukaan ajoneuvomäärät ylittäisivät nykyiset kymmenkertaisesti (kaava-suunnitelmassa 1800 ajoneuvoa) verrattuna tä-hän päivään jona tiellä ajaa korkeintaan 200-400 ajoneuvoa/vrk.– Uudet suunnitelmat ovat kohtuuttomia myös taloille, jotka sijaitsevat aivan tien reunassa. 1800 ajoneuvoilla pois(lukien hiljainen yöaika n. 200) = 1600 ajoneu-

243

voa/päiväaika = 100 ajoneuvoa/tunti klo 06.-22.00 ajalla 30km/tunnissa ajavat autot tukkivat tien. Miten kunta olettaa Eskolantien pysyvän ehjänä noilla ajoneuvomäärillä, kun nyt jotiedetään raskaan ajoneuvokaluston liikenne (kielletty merkein) tien pohjalle liian suureksi/kestämättömäksi.

4. Suunnitellun uuden alueen yhteydet tulee hoitaa EHDOTTAMASTI Linnakallion liittymän kautta tai Sääksjärven suuntaan rakennettavilla yhteyksillä.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen kaavavastineeseen.

Kokoojakadut ovat välttämättömiä turvaamaan liikenneverkon toimivuus eri suuntiin, myös Sa- rankulman suuntaan ja Rautaharkko-Lakalaivan tulevalle henkilöjuna-asemalle, niitä ei voida poistaa.

Eskolantietä ei osoiteta kokoojakaduksi. Ei ai-heuta muita muutoksia kaavakartalle kuin ylei-sessä vastineessa osoitetut muutokset.

107. Salminen Seppo ja HelenaHoppu Petri ja Päivi

Esitämme mielipiteenämme Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnoksesta seuraavaa:

Asia on herättänyt suurta kritiikkiä kuntalaisten keskuudessa, eikä päätöksenteossa ole nou-datettu riittävää avoimuutta. Erityisesti raken-tava keskustelu alueen asukkaiden kanssa on lyöty laimin. Kaa vaprosessin alussa syksyllä 2015 kuntalaiset saivat vastata nykytilakyselyyn, mutta ei siihen, millaista Toiviota he kaavatyöltä haluavat. Työn tavoitteet eivät selvinneet myös-kään osallistumis- ja arviointi suunnitelmasta, jossa niitä maalailtiin vain hyvin yleispiirteisesti.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa luva-taan, että ”Maankäytön suunnittelussa toimitaan avoi mesti ja vuorovaikutteisesti”, mutta on toi-mittu päinvastoin, osallisten prosessin aikana esittämistä toiveista huolimatta. Prosessin tär-keimmistä vaiheista (tavoitteen asettelu, vaih-toehtojen muodosta minen, vaikutusarvioinnit ja valintapäätökset) ei ole ollut vuoropuhelua kun-talaisten kanssa vuosina 2016-2017. Kuntalaisil-la ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa ympäris-tönsä suunnitteluun.

Kuntalaisilla on ollut oikeus luottaa Kaupunki-seudun rakennesuunnitelmassa 2040 kunnan sitoutu maan +2500 asukkaan mitoitukseen. Suunniteltu asukasmäärän kasvutavoite +15 000 on täysin kes tämätön ja rakentamistehokkuus liian suuri. Ennen päätöksentekoa on tarkastel-tava koko kunnan kasvutavoitteita ja -alueita ko-konaisuutena strategisessa yleiskaavassa maa-kuntakaava ym. seututaso huomioon ottaen.

Toivion monipuolisesti arvokas luonnonympäris-tö on otettava huomioon kaikissa aluetta koske-vissa ratkaisuissa. Toivion luontohelmi on kun-nan tärkein virkistysalue, jota ei saa uhata, vaan sitä pitää kehittää. luonnoksessa Tampereen ra-jalle sijoitettu teollisuusalue on liian laaja ja liian

244

lähellä Taapo rinvuoren miljöötä, ja alueen kyt-kentä Sarankulmaan Pärrinkosken vierestä olisi monella tapaa kes tämätön. Suurin osa esitetys-tä rakentamisesta on sijoitettu maakuntakaavan virkistysalueelle. Osa asumisesta on myös osoi-tettu maakuntakaavan lentomelualueelle, vaik-kei saisi.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei-seen kaavavastineeseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kaavakartalle kuin yleisessä vastineessa osoiteut muutokset.

108. Salomaa Markku ja Eva

Asia: kannanottomme Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnokseen

Kaavaprosessin tavoitteet on pidetty kuntalaisilta salassa siinä vaiheessa kun syksyllä 2015 kun-talaiset saivat vastata tehtyyn nykytilakyselyyn. Tavoitteet eivät käyneet ilmi myöskään OAS:sta, jossa ne kuvattiin hyvin yleisellä tasolla. Kunta-laisilla on ollut perusteltu syy olettaa, että kaavaa valmistellaan Kaupunkiseudun rakennesuun-nitelma 2040:ssa sitouduttuun noin 2500 asuk-kaan mitoitukseen, mitä määräävoidaan pitää kohtuullisena. Nyt valmistelussa asukasmäärätavoite on nostettu käsittämättö-mällä tavalla kuusinkertaiseksi siitä, mihin kun-nan päätöksillä on aiemmin oltu valmiita sitoutu-maan. Prosessin tärkeimmissä vaiheissa, kuten tavoitteiden asettelussa tai vaihtoehtojen muo-dostamisessa ei kuntalaisilla ole ollut mahdolli-suutta vaikuttaa.

Kaavaluonnoksen pahin ongelma on kohtuut-toman suuri asukasmäärän mitoitus (15.000) ja siitä johtuvat ongelmat sekä rakentamistehok-kuuteen että liikennejärjestelyihin. Rakentamista ollaan kohdentamassa maakuntakaavaan mer-kityille virkistysalueille, ja osittain jopa lentome-lualueelle. Esitetyt liikenneratkaisut ovat täysin riittämättömät näin suuren asukasmäärän tar-peille. Julkisuudessa esillä olleet katuvaihtoeh-dot uhkaavat niin Toivion koulun takaisia luonto-alueita kuin viehättävien omakotialuiden kautta kulkevia nykyisiä heikkorakenteisia teitä/katuja. Nykyisen omakoti-Toivion läpiajo lisäisi vain väy-lien turvattomuutta ja heikentäisi alueen nykyistä idyllisyyttä.

Kaava uhkaa olennaisesti myös Pirkkalan kun-nan tärkeimpiä luonto- ja virkistysalueita, jotka supistuvat lähes olemattomiksi.

Käsityksemme mukaan kaavaluonnosta on kor-jattava niin, että koko kunnan asukasmäärän kasvutavoite asetetaan kriittiseen tarkasteluun

245

ja yhteensovitetaan koko seudun ennakoidun kasvun kanssa. On kestämätöntä, että Pirkka-lan kunnan asukasmäärän oletettu ”tuplautumi-nen” käytännössä sijoitettaisiin lähes kokonaan Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnoksessa osoitetulle alueelle.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei-seen kaavavastineeseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kaavakartalle kuin yleisessä vastineessa osoitetut muutokset.

109. Savolainen Heikki ja Eija

Mielestämme Kaakkois -Pirkkalan suunnittelus-sa olisi pitäydyttävä alkuperäisessä Kaupunki-seudun rakennesuunnittelun mukaisessa +2500 asukkaan mitoituksessa, nyt kaavailtu +15000 rakentamistehokkuus on aivan liian suuri. Nyt käsiteltävän osayleiskaavaluonnoksen kaava-prosessi ei ole ollut avoin ja vuorovaikutteinen,tavoitteet on asetettu osallisilta salassa. Kaava-luonnoksen pahimpia ongelmia, jotka mieles-tämme on korjattava:

- Korkeaa rakentamista (A-1) on merkitty aivan liian lähelle Toivion omakotitaloja. Esim. Eerolan-tien varrella olevien omakotitalojen välittömässä läheisyydessä. Viheraluepuskuri olemassa ole-vien omakotitalojen ja korkean rakentamisen vä-lillä puuttuu täysin, välissä ainoastaan kävely-/pyörätie. Vastustamme A-1rakentamista Toivion alueelle olemassa olevien omakotitalojen välittömään läheisyyteen.

- Suurin osa esitetystä rakentamisesta on sijoi-tettu maakuntakaavan virkistysalueelle, samalla tärkeät viheryhteydet niin pohjoiseen kuin ete-lään kaventuvat liian kapeiksi. Maakuntakaavan virkistysalueille ei saa osoittaa rakentamista.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei-seen kaavavastineeseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kaavakartalle kuin yleisessä vastineessa osoitetut muutokset.

246

110. Seljamo Pinja

Palautetta, kysymyksiä ja kannanottoja Kaak-kois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnoksesta:

Kuinka tässä kaavassa toteutuvat seuraavat Pirkkalan kunnan ympäristötavoitteiden ja kestä-vän kehityksen yhteiskuntasopimuksen (valtuus-to hyväksynyt 6.6.2016) kohdat:- ”Pirkkala kasvaa yhdyskuntarkennetta eheyttäen siten, että rakentamista ohjataan kun-nan keskustaan ja nauhataajamaan tukeutuen kevyen liikenteen reittien ja joukkoliikenneyhte-yksien varrelle.”

- ”Pirkkalan kunta huolehtii, että asukkaille ja luonnolle jää riittävästi yhtenäisiä puisto- ja vi-heralueita. Pirkkalan kunnan viheralueista muo-dostetaan toisiinsa kytkeytyviä ja ehyitä virkis-tys- ja luonnonarvokokonaisuuksia”

Miten taataan arvokkaiden luontokohteiden, esim. Iso-Naistenjärvi ja Taaporinvuori luonnon-mukaisuuden säilyminen, kun hyvin lähellä koh-teita rakennetaan teollisuutta tai asutusta?Ovatko viheryhteydet pelkästään ihmisten liikku-miseen vai todellisia ekokäytäviä jotka mahdol-listavat myös eliöiden liikkumisen?Pirkkalan kunnan metsäalueille on kaavailtu mui-takin hankkeita, miten näiden kaikkien vaikutus metsien virkistys- ja luonnonarvokokonaisuuk-siin on huomioitu, ettei tehdä nyt kokonaisuuden kannalta hätiköityjä ratkaisuja?Miten on arvioitu kestävätkö luontoselvityksessä arvokkaaksi tunnistetut alueet muutokset, joita alueelle lisääntyvä asukasmäärä aiheuttaa?Miten on arvioitu vaikutuksia, jotka uudesta mit-tavasta asuinalueesta aiheutuu Pirkkalan kun-nan nykyiselle keskustalle?Millaisen asukasmäärän kasvun jo nyt kunnassa vahvistetut kaavat mahdollistavat?Mikä osuus koko kaupunkiseudun kasvusta on ”jyvitetty” Pirkkalan kunnalle? Tavoitearviona vuositason asukasluvun kasvusta.Mitä muita toimenpiteitä on tehtävä kunnan pal-velurakenteeseen kuin rakennettava alueelle

koulu, jotta kasvavalle asukasmäärälle voidaan taata riittävät palvelut?Missä ovat kunnan muut kasvumahdollisuudet seuraavina vuosikymmeninä? Onko näitä selvi-tetty riittävästi vai pitäisikö odottaa strategisen yleiskaavatyön tuloksia?Mikä on kaavaan valittavan osallisryhmän rooli ja vaikutusmahdollisuudet?Mikä on työnjako kahden vierekkäisen koulun välillä (nykyinen Toivion koulu, uudelle alueelle rakentuva koulu)?Onko selvitetty koulun takana kulkevan kokoo-jakadun sijoittamista tunneliin, esim kohdassa jossa on kaavassa ratatunnelivaraus (JOS tietä ylipäätän tarvitaan)?

Kaavaesittelyissä (31.1. ja 22.2.2018) annet-tiin ymmärtää, että tietyt kaavan ratkaisut ovat oikeastaan vastauksia asukkaiden eHarava-ky-selyssä esittämiin haastepaikkoihin. Vaikka ky-selyssä tuotiin esille esimerkiksi huonot yhteydet yläkouluun, siitä ei tulisi vetää johtopäätöstä että Toivioon tarvitaan oma yläkoulu tai jos koulun saattoliikenne aiheuttaa haasteita, että vedetään uusi tie luontokokonaisuuden halki liikenteen su-juvoittamiseksi. Kyselyn (joka ei vastannut kaa-vaan) vastauksia ei saa tulkita näin.

Kaavaprosessi ei ole ollut avoin ja vuorovaikut-teinen, tavoitteet on asetettu osallisilta salassa. Kaavaprosessin alussa syksyllä 2015 kuntalaiset saivat vastata nykytilakyselyyn, mutta ei siihen millaista Toiviota he kaavatyöltä haluavat. Työn tavoitteet eivät selvinneet myöskään OAS:sta, jossa niitä maalailtiin vain hyvin yleispiirteisesti. Kuntalaisilla on ollut oikeus luottaa Kaupunkiseu-dun rakennesuunnitelmassa 2040 kunnan sitou-tumaan +2500 asukkaan mitoitukseen. OAS:ssa luvataan, että ”Maankäytön suunnittelussa toi-mitaan avoimesti ja vuorovaikutteisesti”, mutta päinvastoin on toimittu, osallisten prosessin ai-kana esittämistä toiveista huolimatta. Kaavasi-sältöä on valmistelu osallisilta salassa. Proses-sin tärkeimmistä vaiheista (tavoitteen asettelu, vaihtoehtojen muodostaminen, vaikutusarvioin-nit ja valintapäätökset) ei ole ollut vuoropuhelua

247

kuntalaisten kanssa v. 2016-2017. Kuntalaisilla ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa ympäristön-sä suunnitteluun.

Elämme tasa-arvoistuvassa Suomessa. Mie-lestämme tässäkin kaavaluonnoksessa ja sen suunnittelussa tulisi vastaisuudessa huomioi-da kuntalaiset (kunnan veronmaksajat mahdol-listavat kunnan virat) ja ottaa heidät eli meidät tasavertaisina suunnittelijoina sekä asiantunti-joina mukaan tämän kokoluokan tulevaisuuden suunnitteluun. Myös lapset voisivat tavallaan olla mukana suunnittelussa sillä juuri heitähän tämä erityisesti koskee!

Kuinka liikenteellisesti estetään, ettei koulun taakse suunniteltu tie ole läpikulkuliikenteelle vaan pysyisi joukkoliikenteen ja kevyen liiken-teen väylänä? Varsinkin kun 31.1.2018 suunnit-telijoiden taholta ilmoitettiin että kokoojakadun yksi tehtävä on purkaa moottoritien ruuhkaa La-kalaivan suuntaan.

Lisäksi kyseenalaistan suuresti liikenne-en-nusteen lukeman 1600 joka ilmoitetaan uuden koulun takaisen kokoojakadun laskennalliseksi käyttäjäyksiköksi vuorokaudessa ko.tiellä (luon-noksen sivulla 22). Enkä ole ainut joka näin ajat-telee. Koska luku on epämääräisen pieni tielle osoitettuun tarpeeseen nähden, esitänkin pyyn-nön että ottaisitte esiin muitakin laskentamalleja kuin TALLI- mallin ja ilmoittaisitte ne julkisesti, kiitos!

Aamulehden artikkelissa vuodelta 2013 (toim. Jukka Manninen) SLL:n Jere Nieminen keroo seuraavaa: ”UPM:n koulumetsä-hanke Toivios-sa kerännyt kiitosta mm. Suomen luonnonsuoje-luliitolta, koululaisilta, opettajilta ja vanhemmilta. Tavoitteena on seurata eliöstöä ja luonnontilaista kehitystä koulun takaisessa lähimetsässä sekä kerätä käyttökokemuksia ainakin parinkymme-nen vuoden ajan.” Kuinka tämä on kaavaluon-noksen (ja erityisesti kokoojakadun) valmistelus-sa otettu huomioon?

Taapori on SLL:n luontohelmikohde nro 48. Täl-laiselle alueelle ja sen välittömään läheisyyteen EI VOIDA kaavailla kestämätöntä +15000 asuk-kaan tiivistä asuinaluetta!

Olemme kaiken kaikkiaan avoimia muutokselle. Se tarkoittaa perusteltua, harkiten, yhteistyössä osallisten ja kohtuullisella aikajänteellä tehtyä suunnittelua ja siitä syntynyttä muutostarvetta. Ei ole mitenkään mahdollista että ajattelevat ja vastuuntuntoiset pirkkalaiset (tai lähikuntalai-setkaan) hyväksyisivät kaiken esitetyn kyseen-alaistamatta ja ehdottamatta korjauksia. Olkaa siis ystävällisiä ja oikeudenmukaisia ja vastatkaa avoimeen yhteistyötoiveeseemme jatkossa! Muutos ei ole itseisarvo. Sen sijaan kehitys on, varsinkin jos se on kestävällä pohjalla. Huomi-oiden kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta; ekologisuus, sosiaalisuus ja taloudellisuus.1) Toivion luontokoulun arvokas metsä tu-hotaan kaavaluonnoksessa mm. uudella valta-väylällä2) Nykyisen pientaloalueen viihtyvyys ro-mahtaa mm. koska kaavaesityksenmukainen asukastiheys on jopa suurempi kuin Hervannan3) Merkittävä riski Pirkkalan taloudellisen kantokyvyn menettämisestä hallitsemattoman kasvun vuoksi. Jotta kehityksen voidaan sanoa olevan kestävää, tilanne ei saa heikentyä yhdes-säkään näistä kolmesta ulottuvuudessa.

Kaavaluonnoksen pahimpia ongelmia, jotka on korjattava· Asukasmäärän kasvutavoite +15 000 asukasta ja rakentamistehokkuus ovat aivan lii-an suuria.· Osayleiskaavan tavoitteista on keskustel-tava avoimesti ja vuorovaikutteisesti kuntalais-ten kanssa (esim. työpajoissa). Lähtökohtana on oltava alkuperäinen mitoitus +2500 asukasta.· Sitä ennen on tarkasteltava koko kunnan kasvutavoitteita ja -alueita kokonaisuutena stra-tegisessa yleiskaavassa maakuntakaava ym. seututaso huomioon ottaen.· Suurin osa esitetystä rakentamisesta on

248

sijoitettu maakuntakaavan virkistysalueelle. Sa-malla tärkeät viheryhteydet niin pohjoiseen kuin etelään kaventuvat liian kapeiksi. Maakuntakaa-van virkistysalueille ei saa osoittaa rakentamista.· Osa asumisesta on osoitettu maakunta-kaavan lentomelualueelle, vaikkei saisi.· Korkeaa rakentamista (A-1) on merkitty aivan liian lähelle Toivion omakotitaloja. Tällai-nen tehokas rakentaminen tulee osoittaa Nais-tenmatkantien ratikka- ja bussireitin varteen.· Kaikki kokoojakatuvaihtoehdot Keskisen-tien ja Sarankulman väliltä on poistettava. Esi-tetty kokoojakatu vaihtoehto 2 tuhoaisi Toivion luontokoulun lähimetsän, suositun virkistysalu-een reitteineen ja arvokkaine luontokohteineen. Muut kokoojakadun vaihtoehdot toisivat lisää liikennettä kapeille asuinkaduille, läpiajoa nyky-Toivioon, turvattomuutta, epäviihtyisyyttä ja pal-jon pakkolunastuksia.· Kaitalankulmalla kokoojakatu on linjattu pihapiireihin ja arvokkaan ojittamattoman suon yli.· Kaitalankulmalla on kestämättömästi merkitty A/V yksityisten rakennetuille tonteille.· Toivion luontohelmi on kunnan tärkein vir-kistysalue, jota ei saa uhata, vaan sitä pitää ke-hittää.o Saunapuron luona ei toteudu nykyisin voimassa olevan rantaosayleiskaavan suojelu-velvoite.o Iso-Makkaran, Saukkolammen ym. luonnon arvokohteisiin o n esitetty rakentamista.· Tampereen rajalle sijoitettu teollisuusalue on liian laaja ja liian lähellä Taaporinvuoren hel-mimiljöötä. Alueen kytkentä Sarankulmaan Pär-rinkosken vierestä olisi monella tapaa kestämä-tön. Olemme nelihenkinen perhe joka maksaa Pirk-kalaan verot ja käyttää kohtuullisesti maksami-aan palveluita. Arjessa jaksamista, niin fyysistä kuin henkistäkin, hoidamme lähiluonnossa. Am-mattinikin siihen kannustaa. Kaikilla ihmisillä ei ole mahdollisuutta lähteä kotoaan kauas hank-kimaan elämyksiä. Mutta meillä on mahdollisuus

lähimetsään joka on monimuotoisuudessaan täysin korvaamaton. Vaikka jokunen vastaava Suomessa säilyisikin tulevina vuosina ihmisten virkistyskäyttöön se ei lohduta meitä satoja tai jopa tuhansia jotka tasapainotumme juuri Taa-porin metsissä. Kokonaisuus tällaisenaan säi-lyessään olisi urotyö tulevaisuudenkin ihmisten mielestä! Olkaamme siis kaukaa viisaita

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen kaavavastineeseen.

Osayleiskaava turvaa virkistys- ja luontoarvojen säilymisen alueella. Yleiskaavoitus takaa halli-tun kasvun, päinvastoin kuin yleiskaavoittamat-tomuus.

Ei aiheuta muita muutoksia kaavakartalle kuin yleisessä vastineessa osoiteut muutokset.

249

111. Seljamo Santtu

Moi,Olen Toivion koulun tokaluokkalainen ja haluan teidän tietävän kuinka tärkeä koulumme metsä on meille koululaisille.

Siellä on huippua leikkiä välitnneilla, rakentaa majoja ja temmeltää. Käytämme metsää myös monenlaiseen opiskeluun. Siellä myös rauhoit-tuu ja oppii paljon uutta elämästä, eläimistä ja hyvinvoinnista. Tämä mahdollisuus on harvinai-nen ja siksi toivonkin että tästä erikoisuudesta pidetään nyt hyvä huoli eikä teitä tai muuta tu-hoavaa rakenneta. Metsän eläimetkin tarvitsevat

Kaavan laatijan vastine:

Kiitos mielipiteestäsi. Kun katsot alueesta tehtyä suunnitelmaa, huomaat siinä paljon vihreää; sitä on yli puolet koko alueesta. Tuo kaikki vihreä on suunniteltu jääväksi luonnolle ja virkistysalueel-le. Saat yhä jatkossakin retkeillä, nauttia maise-mista ja luonnosta. Toivottavasti vielä aikuise-nakin ja mahdollisesti omien lapsiesikin kanssa. Suunnitelma turvaa tämä alueen jäämisen met-säksi ja kaikille avoimeksi virkitysalueeksi. Ehkä asut tulevaisuudessa jossain uusissa taloissa, joita on rakennettu alueelle. Olisiko hienoa, jos isovanhemmat asuisivat lähellä lapsenlapsiaan ja yhdessä voisivat nauttia luonnosta.

Alueelle on myös suunniteilla kokonainen toinen koulukin jossa tulee olemaan lapsia, jotka voivat myös nauttia metsästä. Muista kuitenkin, että majojen rakentaminen todella tärkeiksi todetuis-sa luontokohteissa voi tuhota niitä ja tärkeää olisi kunnioittaa luontoa ja pitäytyä metsässä suunni-telluilla reiteillä jotta annamme luonnolle rauhaa emmekä kuluta sitä. Tielinjausta on muutettu Toivion koulun takana ehdotukseen.

250

oivaltavasti asumisen ja luontoarvot.” ”Pirkkala huolehtii alueensa asukkaiden hyvinvoinnista it-senäisenä kuntana. Toteutamme kestävän kehi-tyksen periaatetta.”

- Valtuuston 20.2.2012 hyväksymä Pirkkalan kunnan maapoliittisessa ohjelmassa painote-taan myös rakennetun ympäristön ja ympäristön hyvinvointitekijöitä, jotka tukevat edellä mainit-tuja asioita. Maapoliittisessa ohjelmassa maini-taan, että rakennetun ympäristön laadukkuuteen vaikuttaa mm. seuraavien asioiden yhteensovit-taminen: ”liikennejärjestelyt, ulkoilu ja virkistys sekä harrastus ja kulttuuritoiminnot. Kokonai-suudesta ei voi unohtaa myöskään kuntalaisia,

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei- seen kaavavastineeseen.

Kunnahallituksen ohjeistus ja rakennemallin valinta ovat ohjanneet suunnittelua, niitä on kirjattu kaavaselostuksen sivuilla 41-42. Kaa- vaselotuksen sivulla 9 on kerrottu suunnittelun ja vaiheet ja päätökset.

Osayleiskaava turvaa virkistys- ja luontoarvojen säilymisen alueella. Ei aiheuta muita muutoksia kaavakartalle kuin yleisessä vastineessa osoite- tut muutokset.

112. Seppänen Mika ja Maija

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnokses-sa ei ole huomioitu palautteita/mielipiteitä, joita kuntalaiset ja eri tahot ovat antaneet eHarava asukaskyselyssä sekä osallistumis- ja arvioin-tisuunnitelmavaiheessa. Myöskään 2013-2016 vuosina toimineen kunnanhallituksen ohjeistuk-sia osayleiskaavatyöhön ei ole kunnioitettu ja huomioitu riittävässä määrin. Seuraavat asiat tulee huomioida ja ratkaista Kaakkois-Pirkkalanosayleiskaavassa:- Kaavatyön tulee perustua Pirkkalan kun-tastrategiaan 2014-2018, jossa mainitaan, että ”Kuntalaisten erilaisia kuulemis- ja osallistumis-mahdollisuuksia kunnalliseen päätöksentekoon kehitetään”. Kuntalaisten ja eri tahojen muistu-tukset ja palautteet tulee näkyä osayleiskaavas-sa.- Uuden kaava-alueen asukasmäärän tulee olla maltillinen ja tukea Pirkanmaan maakun-takaavaa sekä seudun rakennesuunnitelmaa. Pirkkalan kuntastrategiassa mainitaan, että: ”Huolehdimme siitä, että kunta kasvaa hallitusti kaavoituksen ohjaamana.” Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-alueen asukasmäärän tulee olla yhteensä enintään 7000 asukasta. Uuden alu-een liikennettä ei tule ohjata vanhan Toivon alu-eelle eikä kokoojakatua tule rakentaa. Nämä to-teutuvat maltillisen asukasmäärän kautta.

- Viheralueita ja -käytäviä tulee jättää kaavaan huomattavasti enemmän. Nykyiset luonto- javirkistysalueet tulee säilyttää ja niitä tulee kehit-tää, kuten Toivion koulun metsäalueet, ulkoilurei-tit ja latuverkostot. Liikuntapaikat ja luontoalueet toimivat parhaimpina ennaltaehkäisevinähyvinvointitekijöinä. Vanhan Toivion alueen ja uuden alueen väliin jäävä puskurivyöhyke tulee olla vähintään 200 metriä. Heti puskurivyöhyk-keen vieressä olevan alueen A-2 merkintä tulee muuttaa A- 3 merkinnäksi, jolloin uusi alue on luonteva jatkumo vanhalle alueelle. Kuntastate-gian seuraavat kohdat tulee näkyä osayleiskaa-vassa: ”Pirkkala kantaa vastuuta viheralueiden riittävyydestä ja melunhallinnasta. Yhdistämme

251

113. Sinisalo Raija

Arvoisa arkkitehti Pelkonen.OlinToiviossa 31.1. kuuntelemassa Teitä k.o. asiassa. Keskusteluun jäi taas liian lyhyt aika ja niinpä poistuin sieltä täysin hämmentyneenä.Kuulin jossain puheenvuorossa ,että yleiskaava kaataa rantakaavan. Olisin halunnut kysyä, mitä tapahtuu Sääksjärven rantatonteille. Mitä tapah-tuu edesmenneen mieheni professori,näyttelijä Veikko Sinisalon v.1964 rakentamalle talolle - kirjailija Ilmari Kiannon nimeämälle Jysmälle.

Olemmeko pakkolunastuksen uhkaamia, onko tarkoitus ottaa rannat virkistyskäyttöön yleisem-min. Kuvan merkintä - asutus ja virkistyskäyttö ei avaudu tavalliselle asujalle .

Voisiko joku selittää tolkun kielellä , mikä on ran-ta-alueen tulevaisuus, jotta voisimme valmistau-tua mahdollisiin muutoksiin jo ennakolta.

Minua asia tuskin enää koskee - olen jo iäkäs- mutta jälkeläisille tämä koti on tärkeä. Täällä on vieraillut Suomen kultuurielämän huippuja luke-maton määrä. Kirjailijoita,runoilijoita,lavastajia, näyttelijöitä, ohjaajia, säveltäjiä, politiikkoja ai-van huipulta jne. Täällä on tehty arvokasta työtä kulttuurin hyväksi.

Jään odottamaan vastaustanne. Lupasitte,että jokaiseen yhteydenottoon vastataan.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä.

Sääksjärven ranta-alueen tilanteen selkeyttämi-seksi poistetaan kaavamerkintä A/V ja osoite-taan A-merkintä eli asumiselle tarkoitettu alue. Rantaosayleiskaava kumoutuu kaakkois-Pirk-kalan osayleiskaavan tullessa lainvoimaiseksi. Talollenne ei tapahdu mitään. Saatte rauhassa elää, korjailla taloa ja mahdollisesti myydä ha-lutessanne talon seuraaville omistajille. Jos lisä-ra kentamista alueelle halutaan, tulee alueelle tehdä tarkempi asemakaava, joka määrittelee rakennusoikeudet tonteilla ja tarkemmat liiken- neyhteydet.

252

114. Soini Tapio

Luonnokseen on merkitty kevyenliikenteen väy-lä Ruotutie 30:n ja Ruotutie 32:n väliin. Esitys ei mielestämme ole realistinen ja toteuttamis-kelpoinen. Väylälle ei ole merkityssä sijainnissa olemassa riittävää tilaa.

Toivomme, että jatkossa kaavaluonnoksiin ei merkitä sijainteja asioille ennenkuin on tarkastettu edes teoreettiset toteutus-mahdollisuudet.Tällaiset vielä täysinavoimet asiat tulisi mielestämme kirjata kaava-luonnokseen tekstin muodossa.

Kuvaan on merkitty se kevyenliikenteenväylän osa jota eriävä mielipiteemme koskee.

Kaavan laatijan vastine:

Kaajan laatija kiittää mielipiteestä. Ko. väylä poistetaan kaavakartalta.

115. Suominen Pekka ja Sari

Huomautus Kaakkois- Pirkkalan osayleiskaava-luonnokseen

➢ Nähtävillä olevan kaavaluonnoksen tavoitteita ei ole esitetty OAS—vaiheessa➢ Asukastilaisuuksissa esitetty Tampereen kaupunkiseudun tiiviyttä kuvaava bufferianalyysi ei ole peruste alueen täydennysrakentamisen tavoitteille. Maailmassa on rakenteeltaan erilai-sia kaupunkiympäristöjä, joissa laajoilla yhtenäi-sillä viheralueilla tiedetään olevan monenlaista merkitystä koko laajan kaupunkialueen hyvin-voinnille ja muutoskestävyydelle.➢ Suunnitellun kerrostalotehokkuus keskellä pientaloasutusta (sekä uutta että vanhaa) on suunnitelmana huono, sillä suurin liikennemää-rä kulkee aina kerrostaloalueelle.➢ Voimassa olevat pientalo/omakotitalo asu-miseen sekä virkistysalueisiin osoitetut maan-käyttömuodot tulee säilyttää Toiviossa. Uuden 2500- asukkaan kaava-alueen toteutus tulee tehdä Toivion alueen länsipuolelle hyödyntäen Naistenmatkantien raitiovaunu-ja bussireitte-jä. Alueen eko-sosiaalinen kestävyys ei synny rakentamalla tyyppikatuja, tyyppipuistoja tai tyyppiasuntoalueita. Kuvaukset Keskuspuisto ja Kaupunkibulevardi eivät sovi edes suunni-tellun 15 000 –asukkaan kaavan luonteeseen. Alueella on luonnonarvojen lisäksi merkittäviä maisemallisia arvoja sekä esim. merkittävä geo-loginen muodostuma Taaporintien ja Korpitien kulmassa. Tämä geologinen muodostelma on säilytettävä riittävällä suojavyöhykkeellä, vaikka täydentämisrakentamista tulisikin kohteeseen.➢ Kestävän kehityksen toteuttamiseksi kaa-valuonnoksessa ei ole esitetty mitään pitäviä perusteita, vaikka kestävään kehitykseen ve-dotaan. Kestävässä kehityksessä haetaan tasapainoa kolmen eri intressin välillä. Mitta-reiden tai laskentatapojen tulee todentaa kes-tävän kehityksen tasapainoa. Lopultahan on kysymys rahasta. Hyvästä tahdosta kukaan ei lähde tekemään sellaisia ”vihreitä laatuväyliä”, joita Nuolialan asukastilaisuudessa esitettiin.

253

”Kapea vihreä laatuväylä” on moninkertaisesti kalliimpi kuin tyyppikokoojakatu niin rakentami-sen kuin kunnossapidonkin osalta. LEED (ynm BREEAM) ovat rakennuksiin liittyviä ympäristö-järjestelmiä.➢ Hulevesiratkaisut ovat osa ympäristön kes-tävyyteen liittyviä ratkaisuja, jos ne toteutetaan perustuen alueen luonnolliseen viher-sini-infraan. Rakennettuina sade- tai tulvapuutar-hoina ne eivät lisää luonnonmonimuotoisuutta eivätkä alueen viihtyisyyttä. Sadepuutarhojen ja tulva-alueiden korkeatasoinen rakentaminen ja ylläpito vaativat Euroopan suurkaupunkien tasoista rahoitusta.➢ Trendinä asukastilaisuudessa esitettiin aino-astaan kaupungistumisen trendi. Miten muut megatrendit, jotka tukevat tulevaisuuden enna-kointia?Maapallon kantokyky (http://www.stockholmre-silience.org/research/planetary-boundaries/pla-netary-boundaries/about-the-research/the-nine-planetary-boundaries.html) on jo monilta osilta ylittänyt kestävyyden rajat. Silloin erityisesti pitäisi säilyttää yhtenäisiä ja pirstoutumattomia hiilen, ravinteiden ja veden kiertokulun turvaavia kasvullisia ympäristöjä ja biotooppeja.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä.

Suunnitelussa on tehty alustava BREEAM- kes-tävän kehityksen analyysi. Se oli myös kaavase-lostuksen liitteenä ja esitelty kaavaselotuksen sivulla 92. BREEAM on yleiskaavatasoiselle aluesuunnittelulle tarkoitetu kestävän kehityksen arviointimenetelmä.

Hiilinieluun ja ilmastovaikutuksiin on kiinnitetty ja kiinnitetään jatkossa vielä enemmän huomiota. Alue on suunniteltu kestävän kehityksen kriteeri-en ja ilmastomuutokseen varautumisen kriteeri-en mukaisesti. Kestävän kehityksen kriteerit löy-tyvät selostuksesta s 45-47. Varautuminen mm. rankkasateisiin (hulevesisuunnitelma), kestävä liikkuminen sekä yhdyskuntarakenne ovat olleet lähtökohtia suunnittelussa.

Kestävä yhdyskuntasuunnittelu pyrkii kestävään kaupunkirakenteeseen, joka taas syntyy sekä alueiden tiivistämisestä sisäänpäin, että riittävän tehokkaiden uudisalueiden toteuttamisestä.

254

116. Syvälahti Erno

Kaakkois-Pirkkalan Osayleiskaava on palautet-tava suunnittelupöydälle. Vaikka virallisesti ky-seessä on luonnos se vaikuttaa niin perinpoh-jaisen tutkitulta, että on vaikea nähdä kunnan aidosti olevan valmis sitä muuttamaan. Ja pel-kään että tämä tulee olemaan virhe.

Nykyisessä luonnoksessa on ehdotuksia joita vastustetaan laajasti ja niiden juurisyy on yksin-kertaisesti liian suuri tavoite asukasmäärälle. Tä-män taas johtaa siihen, että Toivion luontokoulun takana oleva äärimmäisen hieno metsä joudut-taisiin pilaamaan tuolla tiellä mikä luonnokseen on laitettu.

Toinen pääongelma on, että valtavan hienot met-sät ollaan laittamassa matalaksi asuinalueiden tieltä. Eläinkunta ei kaipaa mitään viherkäytä-viä vaan nimenomaan yhtenäistä metsää. Mitä järkeä on lähteä luomaan asuinaluetta keskelle metsää kun samaan aikaan esim ratikkaa haa-veillaan ihan toiseen päähän Pirkkalaa. Sen var-teen ihmisiä pitäisi keskittää eikä pystymetsään.

Toivottavasti kunta antaa ihmisille mahdollisuu-den muuttaa kaavaa, jotta ainoaksi vaihtoehdok-si ei jää järjestäytyä kaavaa vastaan. Nimittäin en usko, että Toivion (ja Pirkkalan) kasvua ja uusia alueita yksiselitteisesti vastustetaan. Suo-malaiset ovat hyviä tekemään kompromisseja ja aika paljon menee aikaa hukkaan jos tätä lähde-tään vääntämään oikeusasteisiin, otetaan ympä-ristöjärjestöjä mukaan vääntöön jakeskitytään kaavan kaatamiseen sen muuttami-sen sijasta.

En ole missään nimessä alan asiantuntija, mutta tällainen skenaario olisi varmasti järkevää kat-soa:

Liikenneympyrän alla olevat alueet A-2, A-3 ja T poistetaan. A-4 myös mahdollisesti pienenne-tään. Jäljelle jää kuitenkin A-1 ja A-2 alueet jol-loin saadaan tehokkaasti ihmisiä lähelle olemas-

sa olevia alueita ja luontoa säästetään. Tällöin myös tarve koulun takaiselle tielle poistuu väki-määrän vähentyessä.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä.

Useassa mielipiteessä esille tuotu viheralueiden riittävyys on erittäin tärkeä suunnittelukysymys. Yleis- kaavoituksessa ja uutta suunniteltaessa tulee katsoa kokonaisuuksia ja huomioida riit-tävät virkistys- ja viheralueet. Tärkeää on yhte-näiset virkitysalueet ja hyvä lähivirkistysalueiden saavutettavuus. Kaavaa laadittaessa on tehty useita luontoselvityksiä, joita on jatkettu kaa-valuonnoksen jälkeen, jotta kaikki luontoarvot alueelta jotka tulee säilyttää, pystyttäisiin huomi-oimaan parhaalla mahdollisella tavalla suunnit-telussa. Aluevarauksia osayleiskaavaehdotuk-seen supistetaan, jotta suunnitelma varmistaa yhtenäiset virkistysalueet varsinkin Taaporinvuo-ren ja Isonaistenjärven välillä (mm. A-3 -alueet keskeltä on poistettu).

Seudullista virkistysaluetta tulee kehittää seu-dullisen saavu- tettavuuden (joukkoliikenne, pyöräily, kävely), estettömyyden, opasteiden, levähdyspaikkojen, luontopolkujen, reitistön ja valaistuksen osalta edelleen. Osayleiskaavaeh-dotuksessa on 380 ha virkistysalueita (luonnos 324 ha). Kun verrataan taajamayleiskaava-alu-eeseen Pirkkalan kunnassa jossa virkitysalueita on 32,5 maapinta-alasta, on Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-alueella 53 % virkitysalueita maa-pinta-alasta. Kuten mielipiteissä ja lausunnoissa on todettu, alueen virkistyskäyttö on kasvanut ja vierailijamäärien oletetaan lisääntyvän entises-tään tulevaisuudessa. Alueella on potentiaalia luontopohjaiselle turismille sen lisäksi, että se tuo kuntalaisille virkistäytymismahdollisuuksia. Erityisesti kaupunkien läheisillä alueilla, joissa metsän kävijämäärät voivat olla suuriakin on kiinnitettävä huomiota polkuverkoston suunni-telmallisuuteen, minkä kaavaa mahdollistaa. Vir-

255

kistyskäyttö tulee ohjata ja toteuttaa siten, että sillä on pienin mahdollinen negatiivinen vaikutus luontoarvoille. Epävirallisilla poluilla on todettu olevan negatiivisia vaikutuksia metsien luontoar-voihin ja ekosysteemien terveyteen pitkällä aika-välillä.

Luontoarvoalueet ja virkitysalueiden kaava- määräykset mahdollistavat alueen säilymisen metsäisenä ja virkityskäytössä myös tuleville sukupolville kaavamääräyksien ja kaavamerkin- töjen avulla.

117. Tefke Pirkko ja Risto

31.1.2018 Toivion koulussa pidetyssä yleisö-tilaisuudessa saimme tietoja salamyhkäisestä osayleiskaavasta, joka koskee valtavalla asu-kasmäärän lisäyksellä ja kokoojakadulla juuri meidän kaitalankulmalaisten, Sääksjärven ran-nan asukkaita. Onko kaavoittajat lainkaan tu-tustuneet näihin maastollisesti vaativiin(korkeat mäet, suoalueet, radonpitoiset harjut, erittäin kiviset metsät) alueisiin? Myös luontoarvot, runsas eläin, lintu- ja kasvilajit tuhotaan. Täysin typerää tehdä uusi kokoojakatu koska jo täältäToivioon menevä Kaitalantie/Keskisentie paran-nettuna on huomattavasti järkevämpi ratkaisu.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä.

Kaava on suunnittelu normaalin maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemän kaavoitusprosessin tavoin. Kaavan laatija viittaa yleiseen vastinee-seen sekä edelliseen vaastineeseen nro116.Alueen rakentamisen riittävä tehokkuus onkin edellytys koko alueen taloudelliselle toteuttami-selle.

Ei aiheuta muutoskia kaavakartalle.

256

118. Tuurala Illka

Kaavoitushankkeen alkuperäinen tavoite uu-distaa Toivion osayleiskaava oli ymmärrettävä. Myös alkuperäinen ja edelleen Tampereen seu-dun rakennemallissa oleva 2500 asukkaan tavoi-te vuoteen 2040 mennessä on realistinen. Sekä kaavaprosessissa että kaavaluonnoksessa on kuitenkin useita epäkohtia joista osaan puutun tässä palautteessa.Yhteenvetona:• Kaavoitusprosessi ei ole ollut aidosti vuo-rovaikutteista eikä ole edennyt oikein. Käytän-nössä OAS vaihe on tehty toisesta kaavaproses-sista (Toivion laajennus) ja jatkettu siitä täysin toisenlaisen kaavan valmistelua (kokonaan uusi jättikaava ja Kaakkois-Pirkkalan aluekeskus). Osallistumismahdollisuus työryhmiin tulisi tarjo-ta kaikille osallisille ja erityisesti niille joiden kiin-teistöihin kaavalla on erityinen vaikutus.• Kaavaluonnos ei noudata maakunta-kaavaa eikä Tampereen seudun rakennesuun-nitelmaa, jonka noudattamiseen Pirkkala on poliittisilla päätöksillä ja tekemässään MAL-sopi-muksissa sitoutunut.• Uusi aluekeskus ei eheytä kaupunkira-kennetta. Se ei myöskään ota huomioon tavoit-teita säilyttää viheralueita ja viherkäytäviä toi-mivina kokonaisuuksina. Valtakunnallisissa ja seudullisissa tavoitteissa mainitaan erikseen vi-heralueiden säilyttäminen laajoina kokonaisuuk-sina ja välttää niiden pirstaloimista.• Kaavoituksen tulisi olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Kaavatasojen noudattamisella on myös yksittäisille asukkaille suuri merkitys, sillä niiden tarkoitus on tarjota asukkaille riittävän pitkä horisontti ja näkyvyys lähialueilla odotetta-vissa oleviin muutoksiin.• Nyt tehdään koko kuntaa koskevaa kaa-voitusta osayleiskaavatasolla. Koska koko kun-taa koskevia selvityksiä asukastavoitteiden, lii-kenneverkon ja kunnallistekniikan ei ole tehty ennen osayleiskaavaa niin ne tulisi tehdä osana tätä osayleiskaavaa.• Itä-länsi pääkokoojakadun välityskyvyssä

ja sen luonteessa on merkittäviä ristiriitaisuuksia kaavamateriaalissa sekä mitä on yleisötilaisuuk-sissa esitetty.• Itä-länsi pääkokojakadun tielinjaus VE_2a, toisin kuin kaavaluonnoksessa ja lii-kenneselvityksessä väitetään, ei ole teknisesti helposti toteutettavissa niin että se täyttäisi laa-tukäytäväkriteerit tai mahdollistaisi raitiotien. To-dellisuudessa sen toteuttaminen edellyttää mas-siivisia muutoksia maisemaan ja merkittävää haittaa niille kiinteistöille joiden läpi se kulkee.• Jo pelkällä yleiskaavamerkinnällä on oi-keudellisia vaikutuksia niihin kiinteistönomistajiin joita ne koskevat. Käytännössä jo pelkkä kaava-merkintä mm. haittaa maankäyttöä omiin raken-nushankkeisiin sekä kiinteistön myyntiä. Tämän vuoksi esim. tielinjauksesta on oltava tarkempi suunnitelma sellaisten mm. tilavarauksen ja mai-semavaikutusten osalta jo nyt jotta osallisilla on todellisuutta vastaavat tiedot• Luontoselvityksessä on selviä puutteita yhdellä alueella. On epäiltävä että sama koskee muitakin alueita. 1. Kaavoitusprosessi ei ole ollut aidosti vuo-rovaikutteista.• Kaavoitusprosessi ei ole ollut aidosti vuorovaikutteista. Vuorovaikutteisuus ja osal-listaminen ei ole vain sanahelinää joka voidaan näennäisillä kalvosulkeisilla todeta kuitatuksi, vaan tämä on yksi maankäyttö- ja rakennuslain pääperiaatteista. Koska uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa annettiin kunnalle huomattavasti enemmän valtaa kuin aiemmin, mm. poistamalla kunnallisten kaavatasojen alistaminen etukäteis-hyväksynnälle, ja viranomaistahojen tekemää laillisuusvalvontaa on merkittävästi vähennetty, on MRL :ssä korostettu aitoa vuorovaikutusta osallisten kanssa.• Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on alun perin laadittu 2015 koskien alku-peräistä Toivion osayleiskaavatavoitetta. Tuossa yhteydessä tehtiin yksi kysely asukkaille siinä kontekstissa että kaavan tarkoituksena on laa-jentaa nykyistä Toiviota länteen. 2500 asukkaan tavoite oli tuolloin esillä ja se on esitetty Tam-

257

pereen seudun rakennesuunnitelma 2040:ssa. Nyt esillä oleva tavoite 15 000 on suurempi kuin koko Pirkkalan kasvutavoite 12 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä. Kuten pormestari ylei-sötilaisuudessa Toivion koululla totesi, tuolloinen aiottu alue oli n. 10 % tämän hetkisestä. Tuolloin myös ilmaistiin että kaavalla ei ole vaikutuksia nykyisen Toivion alueella. Näin ei kuitenkaan ole johtuen jo pelkästään nykyisen Toivion läpi kul-kevista tielinjauksista. Voikin perustellusti kysyä, onko tämä enää sama kaavoitusprosessi lain-kaan?• OAS:in ja kaavaan pitää sisällyttää tar-kempia selvityksiä mm. koko Pirkkalan osalta alueellisista kasvutavoitteista sekä taloudellinen selvitys liikenneverkon ja kunnallistekniikan kus-tannuksista ja toteutuksesta. Nyt on vain ilmaan heitetty lause ”Toivio on Pirkkalan merkittävä kasvusuunta”. Nämä lauseet ovat vaihdelleet ja välillä merkittävä kasvusuunta on ollut siellä ja joskus tuolla. Vielä vuonna 2015 sanottiin että ”Pirkkalan keskusta ja Pirkkalankylän-Sankilan alue ovat Pirkkalan keskeiset kasvualueet” [Pirk-kalainen 29.4.2015]. Onko tämä nyt se Pirkkalan malli ja esimerkki pitkäjänteisyydestä?• OAS:iin pitää sisällyttää lisää osallistamis-tilaisuuksia. Mikäli jo alun perin olisi ollut tiedos-sa kaavan laajuus, olisivat osalliset voineet vaa-tia laajempia osallistumismahdollisuuksia, mm. työpajoja osaksi OAS:ia. OAS:ia arvioitaessa osallisilla ei ole ollut mahdollista antaa lausunto-ja ja arvioida OAS:ia kaavan todellisia tavoittei-ta vasten. Viimeistään siinä vaiheessa syksyllä 2016 kun suunnitelmat olivat kunnanhallituksen tiedossa ja kyseinen kaavasuunnitelma oli otettu valmistelun pohjaksi, olisi OAS kuulunut myös päivittää ja asettaa uudestaan osallisille arvioita-vaksi.• MRL edellyttää että kaavoittaja pyrkii ai-toon vuorovaikutukseen osallisten kanssa mah-dollisimman varhaisessa vaiheessa kaavoitus-prosessia. Käytännössä tämän tulisi tarkoittaa vuorovaikutusta jo tavoitteiden asettamisen osalta ja luonnoksen valmisteluvaiheessa ja käydä erityisesti niiden osallisten kanssa joiden oikeuksiin tulevalla kaavalla voi olla merkittävää

vaikutusta.• Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaises-ti osallisia ei pitäisi asettaa eriävään asemaan. Työryhmiin ja vuorovaikutustilaisuuksiin pitäisi olla mahdollisuus ilmoittautua kaikilla osallisilla. Nämä tulisi kirjata myös OAS:iin. Toivion koulun yleisötilaisuudessa kerrottiin että aikomuksena on perustaa työryhmä johon kutsutaan yhdistys-ten edustajia mm. Toivion omakotiyhdistykses-tä ja Pirkkalan hiihtäjistä. On muistettava että myös osallisilla voi olla toisistaan eriäviä intressejä. Työryhmiin osallistu-minen pitäisi olla avointa kaikille halukkaille. Yksi vaihtoehto olisi järjestää työryhmäkeskusteluja alueittain esimerkiksi Toivion koulun alue, Kaita-lankulman alue, Kaava-alueen Pohjoisosa sekä aihealueittain kuten Luontoarvot ja Itä-Länsi ko-koojakatu, jolloin työryhmäkeskusteluihin voi osallistua ne osalliset jotka kokevat kunkin asian itselleen merkittäväksi keskustelun rajautuessa ko. aiheeseen. On todella tärkeää ja hyvä asia että kaavoitusprosessiin osallisiksi otetaan myös yhdistykset suoraan. Toivion omakotiyhdistys on ollut aktiivinen ja arvokas toimija asukkaiden puolestapuhujana. Mutta yhdistykset eivät voi korvata maanomistajia ja henkilöitä asianomis-tajina ja osallisina, varsinkaan niiltä osin kuin kaavoitus koskee yksityisiä maita.• Vuorovaikutus ja keskustelu niiltä osin kuin kaavoituksella on merkittäviä vaikutuksia yksittäisiin kiinteistöihin on keskustelut käytävä suoraan niin että nämä kiinteistönomistajat voi-vat osallistua siihen. Koska kaavoituksella on mahdollisesti merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi niihin kiinteistönomistajiin, joiden omistamia kiin-teistöjä alustava tielinjan tilavaraus tulee koske-maan, näille maanomistajille tulisi tarjota mah-dollisuus osallistua keskusteluun.

2. Kaavoitus tapahtuu väärässä järjestyk-sessä, eikä noudata kaavoitustasoja.

• Kaavoituksen tulisi olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa. Kaavoituksen tavoite on että asukkaalla on riittävän pitkä horisontti (useissa

258

yhteyksissä mainitaan >20 vuotta) lähialueellaan odotettavissa oleviin muutoksiin, jotta hän voi ot-taa nämä huomioon tehdessään päätöksiä omis-sa hankkeissaan ja mm. valitessaan asuinpaik-kaansa. Osayleiskaavoituksen tulisi olla linjassa maakuntakaavan ja seudullisen kehitysohjelman kanssa. Uusi aluekeskus ei eheytä kaupunki-rakennetta. Se ei myöskään ota huomioon ta-voitteita säilyttää viheralueita ja viherkäytäviä toimivina kokonaisuuksina. Valtakunnallisissa ja seudullisissa tavoitteissa mainitaan erikseen vi-heralueiden säilyttäminen laajoina kokonaisuuk-sina ja välttää niiden pirstaloimista.• Kyseessä on niin merkittävä hanke koko kunnan kannalta että ennen osayleiskaavaa tuli-si tarkastella koko kunnan aluetta. Oikea järjes-tys olisi se että ensin tulisi laatia myös koko kun-taa koskeva strateginen yleiskaava ja tarkastella koko kunnan kasvutavoitetta sekä kantokykyä ja vasta sitten edetä osayleiskaavatasolla. Kaa-van alkuperäinen tavoite Toivion laajentamisesta kohti Linnavuorta on ymmärrettävää eheyttä-mistä samoin kuin alkuperäinen asukasmäärä n. 2500 asukasta. Perusteluna asukasmäärän kasvattamiselle on esitetty sitä että muualla Pirk-kalassa merkittäviä kaavahankkeita on kaatunut. Tästä syntyy vaikutelma että yritetään kaavoit-taa sinne tänne sen tarkemmin suunnittelematta koko kunnan alue huomioiden. Moottoritien poh-joispuolella on runsaasti tihennettäviä alueita, jopa aivan Pirkkalan keskustan vieressä. Tämä alue on myös esitetty maakuntakaavassa tiivis-tettävänä keskusta-alueena. Samoin liikenne-verkon osalta raitiotietä on suunniteltu Naisten-matkantie-Keskusta-Lentokenttä välille. • Uuden, käytännössä Pirkkalan tulevai-suuden suurimman keskuksen, suunnittelu olisi kuulunut näkyä aluevarauksena maakuntakaa-vassa ja Tampereen seudun rakennemallissa. Kuten kaavaselostuksessa todetaan, kaavassa nojaudutaan vahvasti Tampereen Härmälä-La-kalaiva alueen suunnitelmiin.• Kaava ei noudata aiempaa maakun-takaavaa, eikä uutta maakuntakaavaa 2040. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kuntien

ja niiden kaavoitusviranhaltijoiden on toimittava edistääkseen maakuntakaavan toteutumista. Nuolialan koulun yleisötilaisuudessa kaavan laa-tija totesi että maakuntakaavasta on valitettu ja se todennäköisesti menee nurin. Maakuntakaa-va 2040 on kuitenkin hyväksytty ja lainvoimai-nen. Pirkkala on valittanut maakuntakaavasta mutta valitukset eivät koske kaava- aluetta Vaik-ka maakuntakaava 2040 jätettäisiinkin huomiot-ta, myöskään aiemmassa maakuntakaavassa ei tilavarausta uudelle aluekeskukselle ole ja myös siinä osa rakennettavista alueista on virkistys-alueiksi merkitty.• Maakuntakaava on toki yleisluontoinen ilman tarkkoja aluerajauksia ja siinä esitetään vain seudullisesti merkittävät aluevaraukset. Koska maakuntakaavassa esitetään keskusta-toimintojen alueet ja kehitettävät aluekeskukset, olisi oletettavaa että myös tämä alue siinä esitet-täisiin. Kaakkois-Pirkkalan aluetta ei maakunta-kaavassa ole. Siinä on esitetty toki nykyisen Toi-vion alue laajennettuna kehitettävänä alueena, mutta osana Härmälä-Lakalaiva aluetta. Kaavoi-tussuunnitelma kulkee ”kaupunkibulevardi” ni-mellä ja alueelle haetaan riittävää asukaspohjaa omien alueellisten palvelujen muodostumiselle. Ei voi väittää etteikö kyse olisi hankkeesta joka olisi kuulunut esittää jo maakuntakaavatasolla ja Tampereen seudun rakennesuunnitelmassa.

• Pirkkalan kunta on allekirjoittamassaan Tampereen seudun kuntien ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa sitoutunut noudattamaan Tampereen seudun rakennemallia. Pirkkala on omassa maapoliittisessa ohjelmassaan sitoutu-nut noudattamaan Tampereen seudun rakenne-mallia.

• Suoraan voimassaolevassa MAL-sopi-muksessa että valmistelussa olevassa uudessa sopimuksessa seudun kunnat sitoutuvat tavoit-teeseen että ”kaupunkiseudun yhdyskuntara-kennetta EHEYTETÄÄN ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palveluja NYKYISEEN rakentee-seen, keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeil-le”. Kunnat myös sitoutuvat ”ajantasaistamaan

259

maapoliittiset periaatteensa [ja voisi olettaa että myös kaavoituksensa] Tampereen seudun ra-kennesuunnitelman toteuttamiseksi. Torsoksi jäävä uusi alue vain pirstaloisi kunnan rakennet-ta entisestään ja kasvattaisi kuluja, myös sellai-sissa hankkeissa jotka ei kosketa vain Pirkkalaa itseään vaan myös muita seutukuntia (mm. rai-tiotie)

• Rakennesuunnitelmassa”Pirkkala on rakennesuunnitelmassa kahden alueellisen keskuksen ja vahvan raitiotienauhan suunta”. Rakennemallissa on listattu kunnittain aluekes-kukset sekä lähipalvelukeskukset. Tällaista uutta keskusta ei siinä ole. Uuden aluekeskuksen muodostaminen ei ole eheyttä-mistä eikä asumisen ohjaamista nykyiseen ra-kenteeseen.• Oikea etenemisjärjestys tällaisessa kaa-voitushankkeessa olisi ollut että se on ensin esillä seudullisissa suunnitelmissa tai vähintään ensin laaditaan koko kuntaa koskeva strategi-nen yleiskaava. Ja vasta tämän jälkeen edetään osayleiskaavatasolla.

• Koska kaavoitushanke koskee luontoar-voiltaan erityistä aluetta, kuuluisi ensin laatia val-tion ja Pirkkalan kunnan välisen MAL-sopimuk-sen mukainen ”kaupunkiseudun viherrakenteen yleissuunnitelma, joka kattaa virkistysalue- ja ekologiset verkostot”.

• Aikooko Pirkkalan kunta lainkaan noudat-taa tekemiään sopimuksia, joiden perusteella valtio rahoittaa seudullisia hankkeita? Voi perus-tellusti sanoa nämä sopimukset tekevät myös rakennesuunnitelmasta juridisen asiakirjan.

3. Kaavan tavoite 15 000 asukasta on täysin ylimitoitettu.• Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta tavoitteen tulisi olla perusteltu. Pirkkalan väestö on kasvanut edellisen 30 vuoden aikana 10 000 asukkaasta n. 18 000 asukkaaseen. Tilastokes-kuksen kuntakohtainen ennuste Pirkkalan väes-

tönkasvulle vuoteen 2040 mennessä on 22 373 asukasta, eli kasvua nykyiseen olisi noin 3000 asukasta. Tampereen seudun rakennemallissa 2040 asuntotuotantoon perustuva varautuminen koko Pirkkalan osalta on 14 000 asukasta. Ei ole olemassa sellaista ennustetta, jossa Pirkkalan väestö kasvaisi 2040 tai edes 2050 mennessä yli 100 prosentilla (ottaen myös muut alueet huo-mioon). Tästä ei voi vetää muuta johtopäätöstä kuin sen että tavoite ei perustu väestönkasvuun. Ilmeisesti tavoite perustuu yksin suunnitellun rai-tiotien ja aiottujen palvelujen luomaan asukas-tarpeeseen.• Ei ole uskottavaa että Kaakkois-Pirkka-laan todella muuttaisi moninkertainen määrä asukkaita, kuin mikä on koko Pirkkalan kasvuen-nuste, uusi asuinalue jää tyngäksi ja vain vaikeut-taa entisestään joukkoliikenneverkon, erityisesti raitiotielinjan Naistenmatkantie- Keskusta-Len-tokenttä rakentamista. Uutta asukaspohjaa tulisi kehittää tuon linjauksen varrelle.• Missä ja kuka on päättänyt että Toivio on Pirkkalan uusi kasvun suunta ja Pirkkalan isoin asuinalue? Osallistumis- ja arviointisuun-nitelmasta ja kaavaselostuksesta ei selviä mihin kaavan tavoitteet perustuvat. Kuka ja missä vai-heessa on asettanut tavoitteeksi uuden aluekes-kuksen muodostamisen metsään kauas suunni-tellusta liikenneverkosta.• Nuolialan koulun yleisötilaisuudessa mai-nittiin perusteluiksi tavoitteelle raitiotien ja palve-luiden vaatima asukaspohja. Kaavoitetaanko nyt siis palveluille asiakkaita, eikä asukkailla palve-luita? Onko kestävän kehityksen, kunnan ja sen asukkaiden edun vai pikemminkin rakennus-liikkeiden edun mukaista kaavoittaa raitiotie ja uusi asuinalue metsään kauas jo suunnitellusta Naistenmatkantien raitiotielinjauksesta. Eikö se tarvitse asukaspohjaa? Vai onko todettu, ettei Naisten-matkantielle saada riittävästi kaavoitettua ja se ei riittävän houkutteleva rakennusliikkeille infra-rakentamiseen, jotta voidaan toteuttaa hanke allianssimallilla tarjoten rakennusliikkeille raken-nusoikeuksia vastineeksi.

260

4. Luontoselvityksessä on puutteita

• Luontoselvitystä olisi tarkennettava aina-kin Saukonojan ja Saukonvuoren väliseltä alu-eelta ja aiotun Itä-länsisuuntaisen tielinjauksen sekä Toivion koulun takaisen metsän osalta.• Tehdyssä luontoselvityksessä todetaan että ”selvitysalueella ei inventointien perusteella esiinny liito-oravaa”. Kuitenkin Tampereen puo-lella vuonna 2016 eli samoihin aikoihin tehdyssä (osana kantakaupungin yleiskaava 2040 hanket-ta) luontoselvityksessä on useita liito-oravaluei-ta, joista yksi myös aiotulla Itä-Länsisuuntaisen kokoojakadun tielinjauksella. Tuossa selvityk-sessä todennäköiseksi kulkureittiä esitetään kul-kevaksi Pirkkalan puolelle. Ei ole uskottavaa että liito-oravat tietävät noinkin tarkasti missä Pirkka-lan ja kaava-alueen raja kulkee.• Osana Toivion koulun METSO-koulumet-sähanketta luonnonsuojeluliiton asiantuntija on käynyt arvioimassa Toivion koulun takaista met-sää. Tuossa yhteydessä vuonna 2014 koulun ta-kaisen metsän on arvioitu olevan jopa METSO I – luokan kohde. Tuolloin koska METSO- hanke perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen, aluetta ei kuitenkaan suojeltu. On kuitenkin eri-koista että nyt tehdyssä luontoselvityksessä aluetta ei ole merkitty mitenkään.• Luontoselvityksessä tai muutoin kaavan taustaselvityksissä olisi tullut ottaa huomioon luontoon liittyvät hankkeet. Vuonna 2014 Pirk-kala mainosti yhteistyötä ja osallistumista MET-SO-koulumetsähankkeeseen. Toivion koulun takainen metsä n. 3 hehtaarin alueelta tehtiin koulumetsäksi ja tässä yhteydessä mainostettiin sopimusta jossa alueen maanomistaja UPM va-paaehtoisesti sitoutui olemaan tekemättä alueel-la kaupallisia hakkuita ja teki vapaaehtoistyötä kaataen puita rasiin, joiden lahoamista ja muu-toksia oli tarkoitus seurata seuraavien 20 vuo-den ajan.• Voisi ajatella että tällöin myös Pirkka-lan kunta sitoutui koulumetsä-hankkeeseen. Jo kahden vuoden päästä tästä eli vuonna 2016 on tehty suunnitelma kaavoittaa tie läpi keskeltä

tätä koulumetsää. Voi syystä kysyä onko tämä sitä Pirkkalan pitkäjänteistä maankäytön suun-nittelua jota on kovasti mainostettu? On toki niin että koska mitään virallista suojelumerkintää ei ole ollut, niin alue voidaan nyt kaavoittaa toiseen käyttöön. Voi kuitenkin olettaa, että kunnan pal-veluksessa oleva kaavoittaja suunnittelussaan kunnioittaisi kunnan omia hankkeita. Voi myös olettaa että pitkäjänteisyyttä edustaisi se että kunnanvaltuustot ja – hallitukset jotenkin kunni-oittaisivat edellisten valtuustojen aikaisia hank-keita. Tällainen suunnittelu myös luo turvatto-muuden tunnetta nykyisiin ja tuleviin asukkaisiin. Nämä hankkeet ja mainoslauseet asukkaiden houkuttelemiseksi ovat myös lupauksia. Uudet asukkaat omissa päätöksissään mm. valites-saan asuinpaikkaansa luottavat kunnan luotta-mushenkilöihin ja viranomaisiin. 5. Liikenneselvityksessä on puutteita

• Liikenneselvityksessä esitetty liikennevir-tojen jakaantuminen Patamäen jatkeeksi aiotun kokoojakadun osalta eivät ole uskottavia. Kaa-vamateriaalissa tulisi avata käytetyt laskentape-rusteet, joilla tuloksiin on päädytty ja toisaalta katusuunnitelmien tulisi vastata tätä tavoitetta.• Yleisötilaisuuksissa olennaiseksi perus-teluksi kyseisen kadun rakentamiselle kerrottiin että ELY-keskus on vaatinut että uuden 15 000 asukkaan alueen liikennettä ei voi purkaa aino-astaan kehätielle ja että tämä katuyhteys on siksi koko kaavan toteutumisen edellytys. Aiottu katu-yhteys on myös merkitty alueen yhdeksi pääko-koojakaduksi ja suoraksi yhteydeksi Tampereen suuntaan. Kaavan yhteydessä on todettu että yksi merkittävä syy rakentaa yhteys on Tampe-reen puolelle Sarankulmaan rakentuva uusi rau-tatieasema. Tässä valossa on ristiriitaista että ar-vioitu vuorokausiliikennemäärä Patamäenkadun suuntaan olisi vain 1600 autoa, kun samaisessa suunnitelmavaihtoehdossa Eskolantien liiken-nemääräennuste olisi 1800 autoa, vaikka kysei-nen katu ei kyseisessä vaihtoehdossa olisi edes pääkokoojakatu. Ei ole uskottavaa että 15 000 asukkaan uudesta aluekeskuksesta muodostuisi

261

enemmän liikennettä Eskolantielle kuin kyseisen aluekeskuksen Itä- Länsisuuntaiselle pääkokoo-jakadulle ja suoralle yhteydelle Tampereen kes-kustaan.• Ei ole myöskään uskottavaa että tällai-sella liikennemäärällä näin pitkän ilman liittymiä metsässä kulkevan uuden joukkoliikenneyhtey-den rakentaminen, jossa muuta liikennettä on lisäksi rajoitettu, olisi edes kannattavaa. Todel-linen suunnitelma on jotain muuta kuin mitä on esitetty.

6. Kaavasuunnitelmista tiedottamisessa ja kaavamateriaalissa olevat ristiriidat tulisi oikais-ta.

• Liikenneselvityksessä pääkokoojakadun leveydeksi on kerrottu n. 26,6 metriä. Kuitenkin yleisötilaisuuksissa on vakuuteltu että vanhan Toivion eteläpuolisella osuudella kadun on aiottu olevan kapea joukkoliikenneyhteys jossa henki-löautoliikenne on mahdollisesti estetty kokonaan tai liikennenopeuksia on mutkilla/hidasteilla to-teutettu ei- houkuttelevaksi.• Katuyhteyden on samaan aikaan kerrottu kulkevan vanhasta Toiviosta erillään, mutta kui-tenkin sen kerrotaan parantavan huomattavasti myös vanhan Toivion saavutettavuutta. Kuinka tämä perustellaan ja on ajateltu toteutuvan, ei ole kuitenkaan kaavassa tarkemmin avattu.• Yleisötilaisuudessa Nuolialan koululla 22.2.2018 kerrottiin että tämän osayleiskaavan perusteella ei tehdä tilavarauksia. Kuitenkin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan että yleiskaavaa tullaan käyttämään alustaviin ti-lavarauksiin. On selvää että asemakaavoitusvai-heessa katusuunnitelman pohjana on yleiskaa-van tielinjaus.• Samassa yhteydessä kuitenkin kerrottiin suunnittelun alkavan asemakaavoitusvaihees-sa nollasta ja tielinjauksenkin tarkentuvan myö-hemmin. Näin ei voi olla koska jo yleiskaavamer-kinnällä on oikeudellinen vaikutus ja rajoitteita kiinteistönomistajien maankäytölle (kuten on jo toteuttanut) sekä taloudellinen merkitys mm. myytäessä kiinteistöä.

• Liikenneselvityksessä todetaan että ”lii-kennetuotos suuntautuu jo nykytilanteessa ruuhkaantuneille väylille (vt 3) ja tulisi tarpeen mahdollistaa ajoyhteys nykyisen Toivion alueen lävitse. Näille suunnitellut toimenpiteet eivät tuo lisäkapasiteettia riittävästi”. Kuitenkin yleisötilai-suuksissa vannottiin että tieyhteyttä ei ole tarkoi-tettu purkamaan tätä ruuhkautunutta liikennettä ja esitettiin kuinka on jopa mahdollista liikenne-merkein estää henkilöautoliikenne. Olisi hyvä selventää, onko se vai eikö se ole tarkoitettu sii-hen?

7. Viheralue Korpitie-kaakko (Korpitien ja Taaporintien eteläpuolella) on merkitty A- mer-kinnällä eli kaavoitettavaksi asuntoalueeksi. Alue tulisi merkitä kaavassa V-alueeksi, eli asema-kaavoituksessa viheralueeksi ja puistoksi kaa-voitettavaksi alueeksi.• Alue on merkitty aiemmassa voimassa-olevassa yleiskaavassa VL-alueeksi. Kaavama-teriaalin Puistojen LCA-selvityksessä alue on merkitty ”Medium” tasolle herkkyyden osalta ja ”Low” tasolle rakennettavuuden osalta.• Selvityksen mukaan se on huonosti ra-kentamiseen sopiva, mutta hyvin puistoksi so-piva. Alue on ympäristöään merkittävästi kor-keammalle kohoava geologialtaan erityinen kivikkoinen jääkauden siirtolohkareista muodos-tama mäki, joka on pitkään luonnonvaraisena ol-lutta lehtomaista metsää. Alueen rakentaminen asuntoalueeksi olisi lisäksi ristiriidassa sen kans-sa että se on keskellä arvokkaaksi kaupunki ja kylämaisemaksi merkittyä aluetta.

8. Itä-Länsisuuntainen pääkokoojakatu (eri-tyisesti K1_VE_2a)

• Koska mainitulla tieyhteydellä jo yleis-kaavassa merkittynä alustavana varauksena on merkittäviä vaikutuksia Toivion koulun takaiselle luontometsälle sekä erityisesti niille kiinteistön-omistajille joiden kiinteistöjen kautta tieyhteyden on aiottu kulkevan, yhteyden osalta on oltava tarkemmat ja ennen kaikkea yhteneväiset tavoi-tesuunnitelmat jo tässä vaiheessa.

262

• Liikenne- ja meluselvityksessä todetaan että vaihtoehdossa 2A koko linjaus kulkee nykyi-sestä alueesta erillään. Tämä ei pidä paikkaan-sa, vaan se leikkaa kolmea Taaporintien etelä-puolen kiinteistön pihaa.• Tielinjauksen pituuskaltevuus 8 % ei mah-dollista raitiotien toteuttamista. Liikenneselvityk-sessä todetaan että ”katu voidaan suunnitella tilantarpeen ja pituuskaltevuutensa kannalta rai-tiotien laajenemista tukevaksi”. Tampereen rai-tiotie on pikaraitiotie. Tavoiteltu pituuskaltevuus ratalinjalla on 3 % ja maksimipituuskaltevuus on 4% [Tampereen raitiotien toteutussuunnitelma]. Aiotulla 8 % kaltevuudella raitiotie ei ole Tampe-reen raitiotiesuunnitelmien puitteissa edes toteu-tettavissa.• Toisin kuin selvityksessä esitetään, se ei toteuta myöskään ”pyöräilyn laatukäytävä” vaati-muksia. Aiottu pituuskaltevuus 8 % ei myöskään täytä joukkoliikennekadulle (max 7% välttävä laatutaso) eikä pyöräilyväylälle suositeltuja maksimipituuskaltevuuksia. (suositus max 3 % yli 150m nousussa, maksimi 5,5%) [Liikennevirasto, Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu, 2014].• Kadun toteuttaminen tavoitteiden mukai-sena edellyttäisi sekä massiivisia leikkauksia, täyttöjä tai maiseman pilaavaa siltarakennetta. Todellinen nykyisen maapinnan maksimipituus-kaltevuus ei ole 8 % vaan noin 13 % eli n. 19 metriä. Aiottu 8 % pituuskaltevuus tällä kohtaa edellyttäisi n. 12–14 metrin korkeuseroa. Raitio-tien mahdollistava 4 % pituuskaltevuus tarkoit-taisi 5-6 metrin korkeuseroa. Tällä on merkitystä sillä kyseinen kohta sattuu Taaporintien tonttien kohdalle ja tällä kohtaa linjauksen mahdollista-vat pengerrykset tai loivemmat pituuskaltevuu-det mahdollistavat siltarakenteet ja pengerrykset käytännössä tuhoaisivat tonttien arvon ja maise-man. Jo pelkästään aiottu 8 % pituuskaltevuus tarkoittaa pihojen kohdalla merkittävää maise-mahaittaa joka edellyttää penkereitä ja sitä että katu on merkittävästi ympäristöä korkeammalla. Tonttimme kohdalla 90 m korkealla oleva tien-

pinta tarkoittaisi 4 metriä korkeaa pengertä. Tätä loivemmilla pituuskaltevuuksilla pengerrystä ei nähdäkseni voida toteuttaa sen mennessä jo Saukonojan yli.• Tielinjauksen toteutettavuutta ei voi jät-tää vain myöhemmän tarkentumisen varaan, koska sillä on merkittävä vaikutus sekä Toivion koulun koulumetsän osalta että erityisesti niille maanomistajille joiden kiinteistöjä aiottu tielinja-us leikkaa. Tielinjaus ei ole vain viiva paperilla joka ”tarkentuu” myöhemmässä suunnittelussa. Olemassa olevat korkeuserot, mäet ja notkot ei-vät ole asioita jotka tulevat sitten ”yllätyksenä” toteutusvaiheessa ja ”seikkoina joita ei osattu ennakoida”.• Pirkkalan kunnalla on Taaporintien tont-tien eteläpuolella kymmeniä kilometrejä maata. Ei ole kaavan tavoitteiden saavuttamiseksi vält-tämätöntä kaavoittaa katulinjauksia yksityisten kiinteistöjen pihojen yli kuten on kaikissa katu-vaihtoehdoissa• Mikäli uusi tielinjaus Toiviosta erillään on todella välttämätön, Pituuskaltevuuksien puoles-ta sekä suojeltaviksi merkittyjen alueiden säästä-miseksi soveltuvampi reitti olisi reitti joka kulkee latu-uraa pidemmälle Saukonojan eteläpuolta jossa on luonnostaan tasaisemmat pituuskalte-vuudet sen sijaan että linjaus turhaan kiipeää mäen päälle koulun takana? Tämä säästäisi sekä Saukonojan suojelualueen, lehmusalueen että koulumetsän. Toivottavaa toki on, ettei met-säänkään isoa kokoojakatua tehtäisi.• Mikäli koetaan edelleen välttämättömäksi tuhota koulun takainen metsä ja tuoda katu lä-helle koulua niin ainakin tie voi tehdä jyrkemmän mutkan ja kiertää tontit. Linjauksessa voidaan hyödyntää jo olemassa olevaa vanhaa ylitys-paikkaa joka ylittää Saukonojan tontin 1:209 kul-massa ja kulkisi suoraviivaisemmin yli tästä.

• Luontoselvityksessä ja kaavakartan luon-noksessakin Saukonoja on merkitty erityisesti suojeltavaksi kohteeksi. Tielinjaus leikkaa tä-män suojelukäytävän pidemmältä matkalta kuin on tarpeen. Kaavamateriaalissa todetaan että ”Vaikutukset Saukonojaan minimoidaan käyttä-

263

mällä vesistösiltaa rummun sijasta. Ei voi puhua minimoimisesta, kun linjaus leikkaa Saukonojan loivimmassa mahdollisessa kulmassa ja kulkee puronvarren ”suoja-alueella” n. 100 metrin mat-kalta. • On muistettava lisäksi että tätä tielinjaus-ta on aiottu käyttää saattoliikenteeseen Toivion koululle. Ellei saattoliikennettä varten aiota kaa-taa loppuakin Toivion koulun koulumetsästä, niin Saattoliikenteen jättöpaikka on oltava jossain tuon mäen kohdalla. Tämä taas edellyttänee kouluntakaisien mäen tasaamista, maiseman ja samalla lasten pulkkamäen tuhoamista.• Yleisötilaisuudessa (Nuolialan koulu 22.2.) liikenneinsinööri Maiju Lintuvaara ja kaa-van laatija Pauliina Pelkonen totesivat että yleis-kaavan perusteella ei tehdä varauksia. Kuitenkin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan toisin.• Tampereen kantakaupunki 2040 yleiskaa-van yhteydessä on vuonna 2016 tehty liito- ora-vaselvitys. Tampereen puoli tuossa kohtaa on merkitty liito-oravan esiintymisalueeksi ja alueel-la on myös pesiä. Tuossa selvityksessä on rajau-duttu Tampereen puolelle mutta siinä esitetään todennäköisenä liito-oravien kulkureittinä tämä kuusikko Pirkkalan puolella jonka tuo nyt aiottu tielinjaus siis tuhoaisi tarpeettoman pitkältä mat-kaa. Tielinjaus Saukonojan eteläpuolella, jossa on nuorta alle 20 vuotta sitten hakattua metsää, säästäisi ojanvarren kuusikon.• Yleisötilaisuudessa Nuolialan koululla esitettiin että tielinjaus olisi kapea metsässä kul-keva katu, jossa on jopa mahdollisesti henkilö-autoliikenne estetty. Eikö tällainen joukkoliiken-neyhteys todellakaan mahdu nykyisen Toivion pääkaduille?• Liikenneselvityksessä todetaan että ”työs-sä tutkittiin vaihtoehtoa, jossa uutta aluetta ei kyt-ketä Patamäenkatuun, mutta silloin lähes koko alueen ajoneuvoliikenne kulkee Linnakallion eritasoliittymän kautta kuormittaen sen liittymiä sekä Tampereelle suuntautuvien matkojen osal-ta jo kuormittunutta läntistä kehätietä”. Kuitenkin maakuntakaavassa todetaan että Pirkkalan täy-

dennysrakentaminen tukeutuu kehätiehen sekä myöhemmin rakennettavaan 2-kehään. Toinen purkureitti liikenteelle voi olla 2-kehä.

• Jos aikomuksena on todellakin toteuttaa joukkoliikennekatu ja pyöräilyväylä, niin sellai-selle ratkaisulle on vaihtoehtoja. Joukkoliiken-nereittejä luulisi paremmin palvelevan vaihtoeh-to joka kulkee Toivion läpi kuin linja joka kiertää koko vanhan Toivion. Tämä ei edellyttäisi sen kummemmin katutilan suurentamista kuin on ny-kyisen Ruotutien kohdalla, jossa kulkee linja11. Sen sijaan että liikenne ohjattaisiin Taaporin-tielle joka on pihakatu, linjaus voisi kulkea Kor-pitietä.

• Kevyen liikenteen pyöräreitin metsän läpi Toivion eteläpuolelta voi toteuttaa ilman katuyh-teyttäkin, samaan tapaan (toki valaistuna) kuin jo nyt on yhteys Peltolammilta Toivioon (Almame-dian painotalon kulmille). Jopa joukkoliikenne-vaihtoehdon voisi toteuttaa samaan tapaan kuin Nuolialan koulun yleisötilaisuudessa esitettiin, kapeana katuna läpi metsän. Tämä tulisi kuiten-kin kirjata jo yleiskaavaan. Ilman kirjausta ja sel-vää merkintää joukkoliikennekatuna, on vaikea uskoa etteikö toteutusvaiheessa tämä unohtuisi. Varsinkin kun tähän asti raitiotiehanketta on ni-menomaan mainostettu sillä että sen reitti mah-dollistaa suuren asuntotuotannon eikä taida olla taloudellista rakentaa pitkää linjaa keskelle met-sää. • Paras vaihtoehto on jättää 15 000 asuk-kaan asukastavoite tulevaisuuteen ja palata Tampereen seudun rakennemalli 2040 mukai-seen 2500 asukkaan tavoitteeseen. Tällöin olisi mahdollista rakentaa katuyhteys Toiviosta linna-kallioon ja tehdä sitä kautta ympyrää kiertävä lin-ja joka lähtee Tampereen keskustasta ja kiertää kehätien ja Linnakallion kautta takaisin Toivioon hyödyntäen jo olemassa olevaa katuverkkoa ja vastaavasti toiseen suuntaan. Hidas osuus olisi uuden ja vanhan Toivion läpi kulkeva osuus josta kerättäisiin matkustajat. Tämä olisi varmasti talo-udellisempi, yhtä nopea ja tehokkaampi kuin nyt suunniteltu.

264

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavan laa- tija viittaa yleiseen vastineeseen.

Liikenneverkko perustuu usean konsultin ja asi- natuntijan selvityksiin, joissa eri vaihtoehtoja on huolella arvioitu ja perusteltu. Raitiotien mah- dollinen laajennus on mahdollistettu ja todettu mahdolliseksi alueen kokoojakatua pitkin.

Raitiotieyhteyden suunnittelu Pirkkalaan on eril- linen prosessi. Osayleiskaavassa ei oteta kan- taa raitiotien toteutumiseen ja reitteihin, vaan mahdollistetaan joukkoliikenteen toimintaedel- lytykset sekä liikenneverkon että maankäytön rakenteiden näkökulmista.

Raitioteitä suunnitellaan ja liikennöidään myös jyrkille pituuskaltevuuksille. Tampereen raitiotien1. ja 2. vaiheessa tavoitteena on enintään 6% pituuskaltevuus, mutta tavoitteesta voidaan joustaa. Yksiselitteistä on, että 8 % pituuskalte- vuuteen ei voida sijoittaa pysäkkiä.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleisessä vasti- neessa todetut muutokset.

265

119. Törmä Minna

• Toivion arvokkaiden metsien säilyttämi-nen parantaa asukkaiden hyvinvointia ja liikunta-mahdollisuuksia, uudessa kaavassa hahmotellut bulevardit eivät niinkään.• Kestävään kehitykseen perustuva 15 000 asukkaan asuinalue ei kuulosta kestävältä, kos-ka paitsi että tuhoaa metsät lähes kokonaan niin se myös kasvattaa kunnan väkilukua noin 100%• 100% väestönlisäys tämän kokoiseen kuntaan ei kuulosta kestävältä edes mainitus-sa 20 vuoden kehityssuunnitelmassa. Tämä on sama kuin Tampereen asukasluvun kasvu 20 vuodessa noin 200 000 asukkalla.• Jos Tampereen kaupunkiseudun hahmo-tellaan kasvavan noin 100 000 asukkaalla vuo-teen 2040 mennessä, niin pitääkö ympäristökun-nista pienimmän olla kattamassa tästä kasvusta noin 25% (jos ajatellaan Toivioon 15 000 ja Pe-reelle 10 000 lisäasukasta). Nuolialan koululla järjestetyssä yleisötilaisuudessa esitettiin har-pilla piirretty ympyrä Tampereen kaupunkiseu-dusta, joka rajoittui noin kymmenen kilometrin säteelle Tampereen keskustasta. Meinataanko siis kaikki 100 000 uutta asukasta mahduttaa täl-le kyseiselle alueelle, vai osallistuvatko muutkin ympäristökunnat näihin talkoisiin?• Onko Pirkkalan kunta tehnyt strategis-ta pitkäntähtäimen kasvusuunnitelmaa, missä olisi nähtävillä miten kunnan kantokyky kestää näin dramaattisen asukasmäärän kasvun? Onko samassa tai muussa suunnitelmassa tehty pit-käntähtäimen liikennesuunnitelmaa? Onko esi-merkiksi nyt pohdinnassa oleva raitiotie mahdol-lisesti tulossa Pirkkalaan saakka vuoteen 2040 mennessä?• Uusi kaavaluonnos ohjaa asukkaita pois olemassa olevilta liikennereiteiltä ja kauas mah-dolliselta raitiotiereitiltä. Onko tämä kestävän kehityksen mukaista kaava-/kaupungistumis-suunnittelua? Varsinkaan jos tämä tehdään ym-päristön kustannuksella niin että yksi arvokkaimmista luontokohteista jää tässä suun-nitelmassa liikenteen ja asutuksen alle. Kestä-vä kehitys käsittääkseni suojelee nyt ja suojaa

myös tulevia sukupolvia, ei tuhoa.• Toivion koulun lähimetsät ovat koululai-sille ja päiväkotilaisille ehdottomasti ne tärkeim-mät asiat koskien koulua ja sen lähiympäristöä. Metsästä ammennetaan voimaa ja motivaatiota jaksamiseen. Metsä myös parantaa kehittyvien nuorten luonnollisia liikuntamahdollisuuksia ja antaa mahdollisuuden monimuotoiseen ope-tukseen. Koulu hyödyntää metsää ja yleisesti luontoarvoja opetuksessa suuresti. Olisi todella sääli ja ehdottomasti kestävän kehityksen sekä luontokoulun arvojen vastaista tuhota koulun lä-himetsät liiallisten rakennus-/liikennesuunnitel-mien takia.• Koulun metsäisissä maastoissa on yllä-pidetty hienosti mahtavia 1-5 km latukokonai-suuksia, jotka takaavat monipuoliset liikuntamahdollisuudet kuntalaisille sekä edistä-vät liikunnallisten ja terveiden elintapojen kehit-tymistä jo varhaisesta nuoruudesta (tutkimusten mukaan lapset liikkuvat nykyään liian vähän, mikä mm. heijastuu erilaisina sairauksina, jotka puolestaan aiheuttavat merkittäviä kustannuksia sekä kunta-, että yhteiskuntatasoilla). Uudessa suunnitelmassa nämä latukokonaisuudet tuhou-tuvat, poislukien 3 km latu. Onko koululta kysyt-ty paljonko he käyttävät oppilaiden kanssa juuri tätä haastavaakin latureittiä? Itse kolmen lapsen äitinä sanoisin, että alle 4 luokkalaiset eivät täl-le ladulle juurikaan mene sen haastavuuden ja myös liikuntatuntien rajallisen ajan takia. Selvi-tystä oli pyydetty tai pyytämässä Pirkkalan hiihtä-jiltä, mutta ehdottaisin, että mielipide kerättäisiin myös päiväkodilta sekä koululta. Nyt nimittäin pääsääntöisesti käytössä ovat 1 ja 2 km ladut, jotka ovat jäämässä rakennusten alle uudessa suunnitelmassa.• Asukasillassa oli esillä luontokohteiden huomioiminen, retkeily ja ulkoilureittien parempi saavutettavuus. Nämä ovat asioita joihin myös omasta mielestäni voitaisiin jatkossa panostaa. Pirkkalassa asuu nykyisin Suomen onnellisim-mat asukkaat, miksei asuisi jatkossakin. Ollaan ylpeitä siitä mitä meillä on ja kehitetään sitä ai-don kestävästi ja luontoa korostaen eteenpäin. Uuteen suunnitelmaan nämä alussa

266

mainitut luontoarvoja korostavat sanat ja saavu-tettavuudet eivät toki sovi, koska juuri luonto on se mikä tällä suunnitelmalla tuhotaan.• Pidetään Pirkkala turvallisena ja houkut-televana myös tulevaisuudessa. Vaikka kaa-valuonnos oli jo lehdessäkin nimetty Kaakkois-Tampereen kaavaksi, Pirkkalan vetovoimaisuus perustuu juuri siihen ettei se ole Tampere. Pirk-kala on pienehkö ja osittain senkin takia turval-linen, täällä ihmiset tuntevat toisensa ja luotta-vat toisiinsa. Itse ainakin olen Pirkkalaan tämän takia kotiutunut. Toivioon puolestaan mahtavan koulun takia. Ei tuhota näitä arvoja, vaan teh-dään kasvusta maltillista ja siten kestävää myös tuleville sukupolville.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavan laa-tija viittaa yleiseen vastineeseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleisessä vasti-neessa todetut muutokset.

120. Vehmas Juha

Mielipiteessäni yhdyn Toivion Omakotiyhdis-tys ry:n lausunnossa ja ”Ei jättikaava Toivion luontohelmeen”-adressissa esitettyyn.Erityisesti painotan, että kotikatuni Taaporintie ei missään tilanteessa olen hyväksyttävissä esite-tyksi pääkokoojakaduksi eikä kokoojakaduksi-kaan.

Kaavan laatijan vastine:

Kaajan laatija kiittää mielipiteestä.

Taaporintietä ei osoiteta kokoojakaduksi. Ei aiheuta muita muutoksia kaavakartalle kuin ylei-sessä vastineessa osoitetut muutokset.

267

121. Vehmaskoski Tapio

HeiLisäisin vielä Pirkkalan lentokentän osalta, että se tulee huomioida osana aluekehityssuunni-telmia. Pirkkalan lentokentän kehityssuunni-telmissa tulee lähteä rohkeasti haastamaan pääkaupunkiseudun Vantaan lentokenttää lentoliikenteen keskeisyyden osalta. Pirkkala on luonnollinen alue pyrkiä saamaan ympäröivien alueiden lähtevää ja tulevaa liikennettä laajem-maltakin. Se helpottaisi painetta yksipuoliselta luonnottomalta liikenteeltä Vantaan lentokentän kautta maailmalle ja auttaisi myös kaikkia muita kehityssuunnitelmia.

Tulee asettaa tavoitteita rohkeasti ilman asen-teita. Hullutkaan ideat eivät ole hulluja, kun tavoiteasetanta on kunnossa. Tavoiteasetan-nan jälkeen tulee pohtia keinot ja toimet, joilla tavoitteet on saavutettavissa ja siihen tarvitaan viranhaltijoiden lisäksi yritystoiminnan vastuu-henkilöitä vähintäänkin koko Pirkanmaanalueilta mukaan kenties laajemminkin?

Hyvää huomentaOlin eilisessä Nuolialan koulun infotilaisuudes-sa puoliaikaan saakka. Valitettavasti en kuullut jälkiosan keskustelua, mutta infossa kiinnittyi huomioni kahteen asiaan.➢ Esitysdokumentissa oli kirjoitettu 100000asukkaasta, mutta esityksen osalta ao. arkki-tehti puhui 10000 asukkaasta? Jälkimmäinen lienee oikea luku?➢ Esityksissä ei mainittu sanallakaan Pirkkalanlentokenttää. Toteutuessaan liikennejärjestelyt tulee miettiä myös tältä osin. Suora tieyhteys (raitiotieyhteys) rakennettavan alueelta vaikut-taisi luonnolliselta varsinkin, jos samanaikaisesti pohditaan esim. Partolan kauppakeskuksenkehittämistä vaikkapa lentokenttähotellin ja mui-den palvelujen muodossa huomioiden messu-hallin ja Härmälän läheisyyden.Menestystä Pirkkalan kehittämiselle.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä.

Lentokentän kehittäminen ja sujuvien liikenneyh-teyksien kehittäminen on tavoiteltava ja tärkeä tulevaisuuden vetovoimatejä koko maakunnal-le. Suunniteltu asuianlue tukee lentokentän alu-een kehittymistä tarjoten läheisiä houkuttelevia asuianlueita, joista tulee olla hyvät liikenneyhte-ydet lentokentälle.

Ei aiheuta muutoksia kaavakarttalle

268

122. Wendorf Taina

Hyvä Pirkkalan kunta

Olen jossakin yhteydessä kuullut Pirkkalasta vih-reänä puutarhakuntana. Missä tällainen toteutuu uudessa osayleiskaavaluonnoksessa?

-Suurin osa rakentamisesta on sijoitettu maa-kuntakaavan virkistysalueelle. Isot valleus- ja retkeilyalueet pilkkoutuvat rakentamisen takia.-Kokoojakatuvaihtoehdot tuhoaisivat virkistys-alueen reitteineen ja arvokkaine luontokohtei-neen.

-Kaitalankulmalla kokoojakatu on linjattu kulke-maan arvokkaan ojittamattoman suon yli.-Toivion luontohelmi on kunnan tärkein virkistys-alue.

-Tampereen rajalle sijoitettu teollisuusalue on lii-an laaja ja uhkaa Taaporinvuorta ja Pärrinkos-kea. Tällä metsäalueella liikkuu paljon lähiseu-dun ihmisiä.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Suunnitte- lualueesta on muutosten jälkeen 53% vihreää virkitysaluetta. Vihreys säilyy ja siitä tulee naut- timaan sekä vanhat että uudet asukkaat. Kaita- lakulmalla tieyhteyksiä linjataan uudelleen.

Työpaikka-alue Tampereen rajalla perustuu Pir-kanmaan maakuntakaava 2040 :een. Sen osalta aluerajausta on pienennetty ehdotukseen ja Va-raus on merkitty reservialueeksi, TP/res.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin mitä yleisessä vastineessa on todettu.

269

123. Vesamäki Ilmo ja Tiina

Olimme perheeni kanssa järkyttyneitä, kun kuu-limme 15000 asukkaan väestötavoitteista Toivi-on laajennukseen liittyen.

2500 asukkaan laajennusosio oli vielä jotenkin järkevän kuuloinen, mutta tuo uusi tavoite meni aivan yli äyräiden aiheuttaen niin paljon heiken-nyksiä Kaakkois-Pirkkalan virkistysalueille, että pakko on tässä laittaa mielipidettä tulemaan.

Mielipide Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-luonnokseen liittyen Jotta elämä jatkossakin olisi elämisen arvoista Pirkkalassa, on kaavaluon-nokseen syytä tehdä korjauksia, ja tässä pahim-mat ongelma-asiat:- Luovuttava 15000 asukkaan kasvutavoitteesta ja pitäydyttävä 2000 - 2500 asukkaan tavoittees-sa.- Osayleiskaavan tavoitteista on jatkossa kes-kusteltava AVOIMESTI kuntalaisten kanssa, ennen kuin suuria muutoksia lähdetään suun-nittelemaan sen enempää. Nyt on turhaan tehty kaikenkattavia selvityksiä uuden kasvutavoitteen mukaisille suunnitelmille kuntalaisten rahoilla.- Muistettava se, ettei Korpitietä lähdetä laajen-tamaan siten, että nykyisiä tontteja pitäisi leikata ja alueita pakkolunastaa.- Pääväylät uudelta alueelta Linnakallion ja ny-kyisen Eskolantien ohitustien alituksen suuntaan pitää riittää.- Vanhan Toivion alueen, ja uuden suunnitellun alueen väliset luontokaistaleet oli nyt suunnitel-tu aivan liian kapeiksi. Noiden puisto-osuuksien tulisi olla vähintään tuplat siitä, mitä nykyisissäsuunnitelmissa oli mainittu.- Kerrostalorakentamista suunniteltu liian lähelle Toivion nykyistä vanhaa aluetta.- Toivion luontoa pitää suojella ja kehittää, ei tu-hota. Näitä virkistysalueita on liian vähän jo ny-kyään muutenkin.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavan laatija viittaa yleiseen vastineeseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleisessä vasti-neessa todetut muutokset.

270

124. Varis Raija

Sali täynnä kaavaluonnoksesta kiinnostunei-ta ,joista suurin osa kuitenkin Pirkkalan kun-nan edustajia.Heille annettiin myös suurin osa puheenvuoroista.Tuli ilmi,että paljon on tehty asiantuntevaa työtä,mutta ilman riittävää asuk-kaiden vuorovaikutusta.Toivion asukkaat saivat aivan lopussa muutaman puheenvuoron.Kokous oli asukkaille siis lähes turha!Kokouksen olisi pi-tänyt käsitelllä nykyisen Toivionasukkaiden ja alueen suhdetta uuteen jättialuee-seen.

Ainoa asia,mikä tuli selvästi esilleoli koulun ete-läpuolelle suunnitellun tien vastustus sekä uu-den alueen suuri asukasluku. Yleskaavaluon-nos esiteltiin,mutta epäselväksi se jäi ainakin eläkeläiselle,joka ei osaa kartan merkintöjä tul-kita!

TÄRKEIN KYSYMYS:Mistä kokoojakadut kulkevat Toivion asutus alu-eella, ellei koulun etelänpuoleista tietä toteute-ta?! Tulevatko Taaporintie tai Korpitie kyseeseen sillä seurauksella,että useita taloja ja tontteja jää uuden tien alle?

P.S Tuntuu pahalta,mikäli alkuperäisen Toivion rintamamies rakentajat ja heidän jälkeläisensä maksavat uuden alueen toteuttamisen kotinsa menetyksellä!

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä.

Osayleiskaavan nähtävilläolon yhtyedessä pidet-tiin kaksi yleisötilaisuutta jossa jaettiin puheen-vuoroja. Toisessa yleisötilaisuudessa jaettiin pu-heenvuoroja ainoastaan asukkaille, ei politikoille lainkaan. Kaavoittaja piti myös päivystyspäivän ja illan osallisia varten, jolloin pystyi tulla kes-kustelemaan kaavasta. Myös erikseen sai pyy-tää aikoja keskustelulle. Kokoojakatuja ei osoi-teta Toivion vanhan alaueen läpi ja näin ollen, ei tarvita maan lunastuksia alueella. Kukaan ei menetä kotejaan. Kaavan laatija viittaa yleiseen vastineeseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleisessä vasti- neessa todetut muutokset.

271

sa myös se, että suunnittelussa on pidetty tär-keänä sitä, ettei vanhan Toivion alueelle ohjata uutta liikennettä ts. vanhan ja uuden alueen lii-kenne pidetään toisistaan erillään. Kuitenkin ko-koojakadun ainoat esitellyt vaihtoehdot ovatjokaikinen kulkenut joko yksityisomisteisten tont-tien ja/tai kotien yli nykyisen Toivion alueella. Suunnitelma-alue kattaa yli 700 hehtaaria ja osa alueesta rajautuu moottoritiehen ja silti nämä kolme ”vaihtoehtoa” ovat kuuleman mukaan ol-leet ainoita, jotka virkamiehet ovatselvitystyössään löytäneet. Mitä tämä kertoo asenteesta, puolueettomuudesta, virkavastuus-ta, yksityisomaisuuden kunnioittamisesta?

Miksi asutusta kaavoitetaan lentomelualueelle? Miksi kaavoitetaan maakuntakaavan ja Tam-pereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 vastaisesti? Miksi Toivion kaavaa tarkas-tellaan nyt kiireellä erillisenä niin strategisesta yleiskaavasta kuin maakuntakaavastakin? Kuin-ka kalliiksi tämä näköalattomuus pitkällä aika-välillä tulee? Missä/kuka/koska on tutkittu, mitä tällainen aiottu hallitsematon kasvu aiheuttaa kunnan taloudelle ja palvelurakenteelle? Miten etukäteen pystytään takaamaan se, etteimahdollinen kokoojakatu palvelisi oikoreittinä vaikkapa kurikkalaisille tai raskaalle liikenteelle?

Miten asiassa edetään jatkossa? Koska, kuka ja miten itse kukin voi jatkossa jatkaa vuoropuhe-lua ja vaikuttamista? Kiitos, että vastaatte perus-tellusti kaikkiin yllä mainitttuihin kohtiin ja otatte ne myös jatkossa huomioon kaavaprosessissa.”Jos näistä leikataan, niin mitä me sitten puolus-tamme?”. Nämä kiistellyt Winston Churchillin sa-nat kuvaavat hyvin nyt vuonna 2018 huolta siitä, onko meillä tarpeeksi viisautta katsoa tulevaisuu-teen ja nähdä ne arvot, jotka ovat puolustamisen arvoisia myös tulevaisuudessa, kymmenienkin vuosien päästä? ”Kukaan ei halua Toivioon huo-noa kaavaa.” Muistetaanmyös nämä sanat ja palautetaan kaava tavoi-teasetantaan - tolkun ihmisiähäntässä ollaan. Nähdään metsä puilta!

125. Virtanen Hanna

Elämässä on hyvä tuntea asioiden taustat ja his-toria, jotta pystyy paremmin ymmärtämään ny-kyisyyttä ja kehittymään tulevaisuudessa.

Koillis-Pirkkalan osayleiskaavan historiasta puuttuu edelleen palasia: koska, miksi, missä ja kenen/keiden esittelemänä aiemmin julkisuu-dessakin esitetty Toivion asukasluvun lisäys 2 500:sta nousi 15 000:een? Mihin Taaporinvuo-ren eteläisen puoleinen tievaihtoehto on hävin-nyt ja kenen toimesta? Kenen taustatuki näillä asioilla on ollut, jotta ollaan nyt tässä pisteessä?

Vuonna 2015 me toiviolaiset emme valitettavas-ti tienneet vastatessamme eHarava-kyselyyn, kuinka väärin vastauksiamme nyt vuonna 2018käytetään. Jos olisimme tienneet, emme olisi kuuliaisina kuntalaisina olleet aktiivisia ja osal-listuvia. Nyt vastauksiamme käytetään aivan eriasiayhteydessä ja perusteluina kunnan/virka-miehen linjan ajamiseen. Hyvin kyseenalaista toimintaa. Kun vastauksissa esim. todettiin ettei julkiset yhteydet ole parhaat mahdolliset, ei tätä voida käyttää verukkeena 15 000 lisäasukkaan kaavoitukselle alueelle, jotta saadaan parempi julkinen liikenne/kauppa/pub tjms. Miten kunta varmistaa jatkossa sen, ettei tällaista väärinkäy-töstä kuntalaisten osallistamisessa enää tapah-du?

Kuten meille on kerrottu, kunnanhallitukselle on esitetty kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa Toivi-on alueen kehittämisestä, joista on valittukaikista vihrein ja maltillisin ratkaisu saatesanoi-neen. Toisessa vaihtoehdossa on kuuleman mu-kaan ollut vain nyanssieroja valittuunnähden ja kolmas vaihtoehto on ollut vielä näitä kahtakin suurempi kokoluokaltaan. Miksi tämän nykyisen vaihtoehdon valinnasta (=vähitenhuonoin) ja hallituksen saatesanoista ei olla ha-luttu ymmärtää sanoman ydintä? Onko näitä seikkoja jotenkin huomioitu kun kaava on vietyluonnosvaiheeseen?Meille toiviolaisille kerrottiin kuulemistilaisuuksis-

272

Kaavan laatijan vastine:

Kaajan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavan laatija viittaa yleiseen vastineeseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleisessä vasti-neessa todetut muutokset.

126. Virtanen Tarja ja Pertti

Kaavaprosessissa kunta ei ole toiminut omien ohjeidensa ja sääntöjensäkään mukaisesti eli ei ole avoimesti eikä vuorovaikutteisesti toiminut kuntalaisten kanssa sekä vähätellyt todellisia uh-kia liittyen kuntalaisten asumiseen, terveyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen ja lisäksi vielä tuonut pakkolunastus uhkia kiinteistöille.

-osayleiskaavaluonnoksesta ei edes selviä eikä kunta ole selvittänyt, että pakkolunastuksetkin kiinteistöillä tulisivat olemaan näin ollen osin massiivisia.Ei pakkolunastuksia kiinteistöille.

-osayleiskaavaluonnoksen mukaan nyky Toivion alueelle esitetyt kokoojakatu vaihtoehdot läpilii-kenteineen aiheuttavat myös asukkaille turvatto-muutta, onnettomuusriskejä, terveydelle haitalli-sia saasteita, päästöjä, melua sekä viihtyvyyden katoamista. Näin ei saa olla.-Toivion kaduille lisääntyisi erityisen paljon liiken-nettä myös muiltakin alueilta sekä myös raskasta liikennettä. Tämä ei ole hyväksyttävää. (kunnan esityksessä tulevat liikennemäärät ja päästöt ym. eivät vastaa todellisuutta)Nykyinen Toivion alue tulee säilyttää sellai-senaan kuin se nyt on.

-eli Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava tulee to-teuttaa niin, että nyky Toivio jää ennalleen kiin-teistöineen, katuineen, teineen ja myös ilman mitään lisääntyvää läpiliikennettä.

-uudet tie- ja katuverkostot tulee olla uusia erilli-siä kokonaisuuksiaan. Tulevaisuuttakin ajatellen rakentamista ja kasvuahan lisääntyy Lempääläs-tä, Sääksjärveltä Pirkkalaan ja Tampereelle päin ja Tampereen puoleltakin juuri Ratasillantielle päin ja kehätielle päin uusine tieverkkosuunnitel-mineen /ratahankkeineen ym. Mielestämme uusi t ie- / katuverkosto näin ollen olisi hyvä mennä Taaporin vuoren etelä puolelta tullen Linnakalli-on suunnasta päin sekä mahdollisimman paljon Taaporinvuorta säilyttäen, tunnelikin Taaporin-

273

vuoren läpi olisi erittäin hyvä vaihtoehto.

-ihmisille kuitenkin nykyaikana on tärkeää myös luonto, sen vaaliminen ja luonnossa oleminen. Pelkät keino puistot bulevardit eivät korvaa aitoa korvaamatonta luontoa.

-kaikessa rakentamisessakin tulee ottaa ihmiset ja myös luonto ja sen arvot huomioon eli laatia,tehdä ja toteuttaa suunnitelmat niin, että ei ai-heuteta jo olevallekaan ympäristölle haittaa taivahinkoa.

Kaavan laatijan vastine:

Kaajan laatija kiittää mielipiteestä.Kaavan laatija viittaa yleiseen vastineeseen.

Ei aiheuta muita muutoksia kuin yleisessä vasti- neessa todetut muutokset.

274

128. Viskari Hanna

Esitän mielipiteeni Kaakkois-Pirkkalan osayleis-kaavaluonnokseen. Katson että luonnos ei tällai-senaan palvele nykyistä eikä tulevaa Pirkkalaa seuraavista syistä:1. Suunniteltu asukasmäärä 15 000, vaikkakin pitkälle aikavälille suunniteltuna, on liian suuri. Pirkkalan vetovoima ja brändi perustuu suurelta osin luonnonläheisyyteen ja väljyyteen. Kanna-tan hallittua kasvua ja ehdotan kaavan lähtökoh-daksi huomattavasti pienempää asukasmäärää esim. 2500 asukasta.

2. Toivion alueen liikenteen ei pitäisi lisääntyä ja kokoojakatua Sarankulmaan ei tule rakentaa. Pienempi kasvutavoite poistaa Toivion koulun takaisen kokoojakadun rakennustarpeet. Toivion luontokoulu on esimerkkikoulu siitä, miten luonto on jokaisella välitunnilla osa lasten elämää. Li-säksi lähimetsää hyödynnetäänosana opetusta ansiokkaasti. Jos tie rakenne-taan koulun taakse, tämä perinne ei voi jatkua.

3. Osayleiskaava-alue on tärkeää virkistysalu-etta, joka tulee suurelta osin säilyttää. Alueella käydään myös Pirkkalan ulkopuolelta. Maakun-takaavassa merkityille virkistysalueille on osoi-tettu asutusta. Kaava-alue on yksi Suomensadasta luontohelmestä ja nyt esitetyssä luon-noksessa luonnon arvokohteet ja monimuotoi-suus ovat uhattuna.

4. Alueelle on merkitty korkeaa rakentamista (A1) liian lähelle omakotialuetta. Kerroskorke-utta tulee vähentää ja poistaa A1 alueet tästä luonnoksesta. Myös A2alueita tulee myös pie-nentää koska viheralueet asuntoalueiden välissä on liiat kapeat ja osa alueista sijaitsee korkeam-malla maastoalueella. Näin yhdystiet voivat olla luonteeltaan pienen välityksen kyläkatuja ja yksi isompi kokoojatie Linnakallioon riittää. A1 raken-taminen on mielestäni järkevää sellaiselle alu-eelle, jossa tulee olemaan tiuha julkinen liikenne esim. Ratikkareitin varrelle.

127. Virtanen Tuomas

Asumme perheeni kanssa 2009 valmistunees-sa omakotitalossa Toivion Taaporintiellä. Minulle esiteltiin kunnan kaavoitusjohtajan ja pormesta-rin toimesta uutta tielinjaa joka muuttaisi nykyi-sen ”kärrypolun” tuhansien autojen päivittäiseksi liikennevirraksi. Tämä tielinjaus on täysin järjen vastainen, kun vieressä on muutaman kilometrin metsäkaistale mihin tien voisi tehdä vielä suo-remmallakin linjauksella siten, että ei menetettäi-siin kuin metsää missä tällä hetkellä käy keskiar-vollisesti muutama henkilö päivässä.

Mielestäni on vastuullisilta virkamiehiltä ja kun-talaisten valitsemilta poliitikoilta täysin edesvas-tuutonta edes esittää tämän kaltaisia vaihtoeh-toja. Jos jostain ihmeen syystä kunnanhallitus ja valtuusto päättää edetä tämän vaihtoehdonkanssa joka kulkee nykyistä Taaporintietä ja jonka takia pitää tehdä tiehen mutkia, että saa purkaa ihmisten asuntoja ja tuoda merkittävää haittaa asumiselle, niin tulen käymään kaikki oi-keusasteet läpi ja varmistamaan Suomenoikeusjärjestelmän näkemyksen päätökseen. Siitä tulee henkilökohtaisesti katkera ja pitkä pol-ku joten pyydän teitä käyttämään viisaasti saa-maanne valtaa asian suhteen.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavan laatija viittaa yleiseen vastineeseen.

Taaporintietä ei osoiteta kokoojakaduksi osayleiskaavaehdotukseen.

275

5. Teollisuusalue on liian suuri ja lähellä rantaa ja Taaporinvuoren miljöötä.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavan laatija viittaa yleiseen vastineeseen.

129. Vuorinen Tiia

Mielestäni kaavaprosessi ei ole ollut avoin ja vuorovaikutteinen, koska tavoitteet on asetettu osallisilta salassa. Epäselväksi on myös jäänyt, mitä ja kenen strategista tavoitetta Pirkkala tällä kaavalla toteuttaa.

Kaavaprosessin alussa syksyllä 2015 kuntalaiset saivat vastata nykytilakyselyyn, mutta ei siihen millaista Toiviota he kaavatyöltä haluavat. Työn tavoitteet eivät selvinneet myöskään OAS:sta, jossa niitä maalailtiin vain hyvin yleispiirteisesti. Kuntalaisilla on ollut oikeus luottaa Kaupunki-seudun rakennesuunnitelmassa 2040kunnan sitoutumaan noin 2500 asukkaan mi-toitukseen. OAS:ssa luvataan, että ”Maankäy-tön suunnittelussa toimitaan avoimesti ja vuo-rovaikutteisesti”, mutta päinvastoin on toimittu, osallisten prosessin aikana esittämistä toiveista huolimatta. Kaavasisältöä on valmisteltu osalli-silta salassa. Prosessin tärkeimmistä vaiheista (tavoitteen asettelu, vaihtoehtojen muodostami-nen, vaikutusarvioinnit ja valintapäätökset) ei ole ollut vuoropuhelua kuntalaisten kanssa v. 2016–2017. Kuntalaisilla ei ole ollut mahdollisuutta vai-kuttaa ympäristönsä suunnitteluun

Kunnallisveron maksajana olen kiinnostunut sii-tä, millainen vaikutus esitetyillä kasvutavoitteilla on kunnan kantokykyyn. Kaakkois-Pirkkalaan mitoitettu 15 000 asukasta vuosina2025-2040 tarkoittaa noin 1000 asukasta per vuosi. Heille on tarjottava vähintäänkin lakisääteiset kunnalliset palvelut. Ymmärtääkseni myös Naistenmatkan-tien varteen on suunnitteilla 8 000 uuden asuk-kaan alue. Tällöin kunnan asukasmäärä kasvaisi jo 1 500 asukasta per vuosi. Onko kasvuvauhti edes hallittavissa?

Millaisena asuinkuntana Pirkkala haluaa profiloi-tua? Kaakkois-Pirkkalan kaava-alue (n. 7 km2- 15 000 asukasta) on hyvinkin verrattavissa Her-vantaan (~14 km2 – 24 000 asukasta). Kuitenkin sillä erotuksella, että asukastiheys tulisi Kaak-kois-Pirkkalassa olemaan Hervantaa suurempi.

276

alue, jota ei saa uhata, vaan sitä pitää kehittää.o Saunapuron luona ei toteudu nykyisin voimas-sa olevan rantayleiskaavan suojelutavoite.o Iso-Makkaran, Saukkolammen ym luonnon ar-vokohteisiin on esitetty rakentamista.– Tampereen rajalle sijoitettu teollisuusalue on liian laaja ja liian lähellä Taaporinvuoren helmi-miljöötä.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei-seen kaavan laatijan vastineeseen.

Vaadin Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluon-noksen perusteiden ja tavoitteiden ja vaihtoeh-tojen uudelleen asettamista osallisten kanssa. Näin siksi, että kaavaluonnoksessa on suuria ongelmia, jotka korjattava. Näitä ovat mm.:– Kaakkois-Pirkkalan asukasmäärän kasvuta-voite +15 000 asukasta ja rakennustehokkuus ovat aivan liian suuria.– Osayleiskaavan tavoitteista on keskustelta-va avoimesti ja vuorovaikutteisesti kuntalaisten kanssa. Lähtökohtana on oltava alkuperäinen mitoitus n. 2500 asukasta.– Sitä ennen on tarkasteltava koko kunnan kas-vutavoitteita ja – alueita kokonaisuutena strate-gisessa yleiskaavassa.– Suurin osa esitetystä rakentamisesta on sijoi-tettu maakuntakaavan virkistysalueelle. Samallatärkeät viheryhteydet niin pohjoiseen kuin ete-lään kaventuvat liian kapeiksi. Maakuntakaavanvirkistysalueille ei saa osoittaa rakentamista.– Osa asumisesta on osoitettu maakuntakaavan lentomelualueelle.– Tehokasta rakentamista (A-1) on merkitty ai-van liian lähelle Toivion omakotitaloja. Tällainentehokas rakentaminen tulee osoittaa Naisten-matkantien ratikka- ja bussireitin varrelle. Seik-ka, jonka myös Tampereen kaupunki on nosta-nut esiin.– Kaikki ns. kokoojakatuvaihtoehdot Keskisen-tien ja Sarankulman väliltä on poistettava. Esi-tetty kokoojakatu vaihtoehto2 tuhoaisi Toivion luontokoulun lähimetsän, suositun virkistysalu-een reitteineen ja arvokkaine luontokohteineen. Muut kokoojakadun vaihtoehdot toisivat lisääliikennettä kapeille asuinkaduille, läpiajoa nyky-Toivioon, turvattomuutta, epäviihtyisyyttä ja pal-jon pakkolunastuksia.– Kaitalankulmalla kokoojakatu on linjattu piha-piireihin ja arvokkaan ojittamattoman suon yli.– Kaitalankulmalla on kestämättömästi merkitty A/V yksityisten rakennetuille tonteille.– Toivion luontohelmi on kunnan tärkein virkistys-

277

130. Välimäki Raimo ja Pirjo

Toivion luontohelmi on kunnan tärkein virkistysalue,luontokoulun metsää ei saatuhota.Asukasmäärän kasvutavoite on järjetön.(15000 as.)

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa ylei-seen kaavan laatijan vastineeseen.

131. Hirvonen Eila ja Veikko132. Hirvonen Panu133. Kivi Mikko ja Valkokivi Heli134. Koskela Pekka ja Elina135. Ora Aska ja Ulla-Maija136. Pyykönen Ari137. Pyykönen Inka-Tuuli138. Pyykönen Pyry-Valtteri139. Rantala Riitta-Liisa140. Roiha Tarja141. Stanovsky Victor142. Väänänen Paavo ja Marja-Terttu

278

279

MIELIPITEET/ eHarava

143. Altonen

Osayleiskaavan luonnoksessa tontillemme Ma-janiemeen Pirkkalaan on sijoitettu yleinen ui-maranta. Kaavaluonnos kartan oikea alakulma Sääksjärven pohjoisreunassa. Kaavaluonnok-sessa yleiseen käyttöön merkitty alue lähtee aivan rantasaunamme kulmalta leikaten talon edessä olevan parkkipaikamme kahtia. Yleiselle alueelle jäisivät myös kompostoiva ulkokäymä-lämme ja lasten leikkimökki. Myös niemeen tar-koituksella jättämämme muutaman lahopuun muodostama pieni lehtoalue jää yleiseen käyt-töön piirrettyyn alueeseen. Tuossa pienessä ”luonnontila” niemessä pesivät ampuhaukka, ja piisami sekä vierailevat säännöllisesti pikkutikka, palokärki ja käpytikka.

Yleiselle uimarannalle on tilaa lahden pohjukas-sa niin, ettei sen tarvitse tulla aivan pihapiiriim-me. Silloinkin se olisi meidän tontillamme suu-relta osin. Vastustamme jyrkästi ko. ehdotusta ja luonnosta. Kutsumme kaavaa valmistelevan arkkitehdin ja muut toimijat tutustumaan paikan päällä maa-alueeseen. Konkreettinen tilanteen ja maa-alueen hahmottaminen varmasti auttaa ketä tahansa ymmärtämään kuinka sattumanva-raiselta ja huolimattomalta ”lätkäisyltä”kyseinen ehdotus meistä vaikuttaa.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa mie-lipiteen esittäjän toiseen mielipiteeseen nro 26.

280

144. Nygren Ari

Kaakkois-Pirkkalan osayleisluonnoksessa esi-tetty asukasmäärä on poikkeuksellisen suuri jopa koko kaupunkiseudun mittakaavassa. Esi-tetty asukasmäärä on merkittävästi ylimitoitettu Pirkkalan osalta koko kaupunkiseudun väestön-kasvuennusteeseen nähden. Maakunnan ja kau-punkiseudun suunnitelmissa Pirkkalan kunnan osuudeksi on suunniteltu vuoteen 2040 men-nessä noin 10 000 asukasta, joka on tarkoitus sijoittaa Naistenmatkantien joukkoliikennereitin läheisyyteen. Valtakunnallisten alueidenkäyttö-tavoitteiden mukaan uudet merkittävät asuin-alueet on sijoitettava olemassa olevien hyvien joukkoliikenneratkaisujen yhteyteen. Nyt esitetty osayleiskaavaluonnos on tässä suhteessa alu-eidenkäyttötavoitteiden vastainen. Näin merkit-tävän asukasmäärän sijoittuminen olisi pitänyt tutkia ja ratkaista maakuntakaavan tai ainakin kaupunkiseudun rakennesuunnitelman laadin-taprosessien yhteydessä. Nyt esitetty osayleis-kaavaluonnos on asukkaiden märältään koko kaupunkiseudun kannalta perusteeton irtiotto. Näyttää siltä, että Pirkkalan kunta ei ole sitoutu-nut kaupunkiseudun yhteiseen suunnitteluun ja kaupunkiseudun kasvun tarkoituksenmukaiseen sijoittumiseen. Pirkanmaan maakuntakaava on hyväksytty 2017. Maakuntakaavan tulee olla ohjeena myös Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavoitukselle. Nyt esitetyssä osayleiskaavaluonnoksessa osoitetut asuinalue- ja liikenneratkaisut eivät perustu hy-väksyttyyn maakuntakaavaan. Samoin maakun-takaavan vastaisesti virkistysalueelle on osoitettu tehokkaan asumisen alueita. Toivion länsipuoli-nen virkistysaluevaraus on kaavaluonnoksessa kavennettu niin kapeaksi, ettei maakuntakaa-van osoittama virkistyskäyttö ja ekologisten yh-teyksien turvaamiseen tähtäävä kaavaratkaisu toteudu. Maakuntakaavassa esitetty kestävä ja asumista palveleva virkistysaluekokonaisuus Pyhäjärven rannasta aina etelään Sääksjärvelle rikottaisiin. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaratkaisun te-

hokkaat aluevaraukset eivät perustu Pirkkalan kunnan strategisen tason suunnitelmiin, jossa olisi tehty koko kunnan alueiden kattava tarkas-telu lisääntyvän ja tehokkaan asutuksen sijoittu-misesta. Osayleiskaavaluonnos on tehty ilman mitään vaikutustarkastelua, jolla kaavaratkaisun vaikutusta olisi selvitetty suhteessa kunnan mui-hin suunniteltuihin tehokkaan maankäytön ratkai-suihin. Osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu virkistysalueita merkittävässä määrin lentomelu-alueelle. Virkistysalueita koskevat valtioneuvos-ton päätöksen mukaiset melun ohjearvot: 55 dB taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä olevat virkistysalueet ja 45 dB muualla sijaitsevat virkistysalueet. Osayleiskaavaluonnos on tältä osin lainvastainen, koska virkistykseen osoitetut lentomelualueet ovat virkistyskäyttöön soveltu-mattomia. Nykyisten ja tulevien asukkaiden vir-kistysalueiden tulee olla virkistyskäyttöön sovel-tuvia ja niitä tulee osoittaa riittävästi suunnittelun kohteena olevalle osayleiskaava-alueelle. Kaa-valuonnoksen perusratkaisuna tulee olla vähin-tään maakuntakaavassa osoitettujen virkistys-alueiden ja –yhteyksien toteuttaminen riittävän laajoina ja laadukkaina, jotta ne toteuttavat sekä virkistyskäytön että ekologisten yhteyksien tur-vaamisen tarpeet kasvavalla kaupunkiseudulla. Koska laadukkaita ja virkistyskäyttöön soveltuvia alueita ei ole kaava-alueella mahdollista osoittaa luonnoksessa esitetyille alueille ja esitetyssä laajuudessa, on nykyisten ja tulevien asukkai-den virkistyskäyttötarpeisiin osoitettava vastaa-vasti muuta aluetta; asumiseen varattuja aluei-ta on siten supistettava nykyisestä ja asumisen tehokkuutta pienennettävä. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan ja ns. Puskiaisten oikaisun sekä suunnittelun alla olevan muun maankäytön yh-teisvaikutukset on otettava huomioon kokonai-suutena alueen virkistysalueiden varaamisessa ja suunnittelussa.

Kaavan perusratkaisu rakentuu seudullisesti ja maakuntakaavaan nähden liian suurelle asukas-määrälle ja laajoille asuinalueille, jolloin esitetyt kaavan liikenneyhteyksiä koskevat ratkaisut ovat perusteettomia ja virheellisiä. Kaavaluonnokses-

281

sa esitetty tulevasta keskustasta itään Saran-kulmaan osoitettu tieyhteys vaarantaa alueen nykyiset ja tulevat virkistyskäyttömahdollisuu-det, eristää Toivion koulun oppilaat lähiliikunta-alueestaan ja hiihtoladuistaan sekä heikentää merkittävästi luonnonarvoja katkaisemalla eko-logiset yhteydet ja muuttamalla vesitalousolo-suhteita Toivion koulun eteläpuoleisella alueella. Itäisen tieyhteyden liikenne tulisi kuormittamaan haitallisesti Sarankulman yritysalueen katuverk-koa, missä jo nykyisellään on työmatkaliikenteen sujuvuus- ja turvallisuusongelmia. Kokoojakatu kaava-alueen keskustasta pohjoiseen on osoi-tettu kehätien Eskolantien alikulkuun, jota ei ole suunniteltu välittämään kokoojakadun tasoista liikennettä; yhteys on ensisijaisesti turvattava koululaisten kulkuyhteytenä tulevalle uudelle koululle.

Kaakkois-Pirkkalan osallistumis- ja arviointisuun-nitelma (OAS) sekä alueen asukkaiden osallis-taminen kaavoituksen suunnitteluun on hoidettu prosessina huolimattomasti. Kunta on törkeällä tavalla laiminlyönyt asukkaiden osallistamiseen kuuluvan avoimuuden. Asukkaiden kuulemisen huomio kyselyssä on kohdistettu lähinnä asuk-kaille tärkeisiin alueisiin. Kaavan asukasmäärä ja tehokkuus on jätetty tarkoituksellisesti kerto-matta. Kunnan järjestämässä asukastilaisuudes-sa kävi ilmi, että OASin mukaisessa kuulemisti-laisuudessa oli kysytty kaavan asukasmäärää ja tehokkuutta. Tilaisuuden pitäjät eivät vastanneet tähän kysymykseen totuudenmukaisesti, vaikka tieto kaavan tehokkuudesta ja asukasmäärästä oli olemassa. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaa-valuonnokseen tulee tehdä niin merkittäviä muu-toksia, että kaavoitusprosessi tuleekin aloittaa alusta maankäyttö- ja rakennuslain edellytysten mukaisella prosessilla, jossa kunta kertoo asiois-ta avoimesti ja alueen asukkaat otetaan aidosti mukaan suunnitteluun jo prosessin alkuvaihees-sa.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavan laa-tija viittaa kaavan laatijan yleiseen vastineeseen

Ei aiheuta muita muutoksia kaavakartalle kuin yleisessä vastineessa todetut.

282

145. Huhtanen Matti

Nyky Toivion ainoa viheralue Yleeninmäki on suojeltava eikä kaavoittaa sitä yleisen rakenta-misen alueeksi ja pirstoa sitä pyörateillä

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavan laa- tija viittaa yleiseen vastineeseen.

Yleeninmäen kevyen liikenteen reitit poistetaan ja Y-aluetta pienennetään. Y-alue on yhdessä Pirkkalan kunnan varhaiskasvatuksen kanssa katsottu kohdaksi, johon uusi päivähoitoyksikkö olisi mahdollista sijoittaa. Jo nykyisin Toivion alu-eella on pulaa päivähoitopaikoista eli tarve on jo olemassa.

146. Jansson Janina

Osayleiskaavan luonnos tuntuu näin asukkaan näkökulmasta täysin kestämättömältä. Tulevai-suudessa kunnan valttikortti on luonto ja metsät, ne, jotka ovat muualta jo tuhottu. Eikö juuri tästä luontohelmestä voisi tehdä kunnan vetonaulan? Hyvässä vauhdissa ollaan jo koulun kanssa, jolla upea maine luontokouluna. Kyseinen metsä ei palvele vain toiviolaisia, vaan kaikkia pirkkalaisia ja naapurikuntalaisia.

Korvaani on särähtänyt, kun on esitelty tätä 15000 ihmisen jättikaavaa, samassa lausees-sa vedottu asukkaille tehtyyn kyselyyn vuonna 2015. Nämä kaksi asiaa, 15000 ihmisen asuin-alue / tehty kysely ovat kaksi täysin eri asiaa. Kyselyyn vastanneet eivät ole tienneet hurjista, aluetta koskevista suunnitelmista vastauksia an-taessaan. Kyselyä ei tule pitää täten asukkaiden osallistamisena kaavaa tehtäessä.

Yleisötilaisuudessa 22.2. painotettiin kovasti, etteivät palvelut alueelle voi parantua ilman jät-timäistä asukaslisää. Kuka kaipaa enää parem-pia palveluita? Palvelut ovat jo nyt paremmat kuin monella muulla alueella. Ainahan voidaan parempia palveluita toivoa, jos niistä kysytään, mutta jos palveluiden saannin hinta on tuhotut metsät ja 15000 ihmisen lisä alueelle, hinta on liian kova.

Kokoojakatuvaihtoehdot Sarankulmaan päin ovat kaikki huonoja. Vastustan niitä jyrkästi. Väi-te mahdollisen tien liikennemääristä ovat täysin hatusta vedettyjä. Asian ymmärtää jo asiaan pe-rehtymätön perustoiviolainen. Mahdolliset tien vaativat lunastukset yksityisten tonteista ovat järisyttäviä. VIHREYS, luonto ja kestävä kehi-tys Toivion ja mahdollisen uuden alueen (2500 asukasta) kantavaksi teemaksi, toimiva joukko-liikenne ja hyvät pyöräily-yhteydet Tampereelle. Autoilu tehtävä mahdollisimman hankalaksi ja epämukavaksi, ei suoria, tasaisia baanoja kor-vaamattoman metsän läpi.

283

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavan laa- tija viittaa yleiseen vastineeseen.

Kaavan laatija haluaa muistuttaa alueen aika- jänteestä ja suunnitelmista toteuttaa aluetta usean vuosikymmenen aikana. Alueen suun- nittelussa on ennenkaikkea huomioitu virkis- tysarvot. Liikennesuunnitelmien liikennemäärät perustuvat yleiseen TALLI-malliin. Suunnittelu-alueesta muutosten jälkeen on 53 % virkistys-aluetta, joka on prosentuaalisesti ja määrällisesti merkittävä määrä metsää ja virkistysaluetta. Vih-reys ja luonto säilyvät, ja kaavamerkinnät myös turvaavat metsän säilymisen ja virkistyarvojen säilymisen alueella.

Ei aiheuta muutoksia kaavakartalle.

147. Lindholm Tommi

Kaakkois-Pirkkalan OYK on täysin epäonnis-tunut. Toivion alue metsineen ei millään kestä 15000 asukasta. Alunperin suunnitelmissa ollut 2500 asukasta pitäisi riittää. OYK luonnokseen merkittyä kokoojakatua Sarankulmaan ei pitäisi rakentaa. Autoliikenne kyseisellä kadulla tulee olemaan vilkas, koska Linnakallion- ja tulevan Pärrinmaan teollisuusalueen välinen raskaslii-kenne tulee kulkemaan tätä reittiä.

Toivion luontohelmen kokonaisuuden tuhoami-nen vie ulkoilumahdollisuuden monilta.

Muuttaessamme Toivioon vuonna 1999, juuri luonnon läheisyy oli suuri syy. Metsään pääsi lä-hes takaovesta. Kaavan mukaan metsän reuna karkaa kohtuuttoman kauas. Pitääkö autolla läh-teä päästäkseen metsään käveleen?

Lisäksi luonnoksen yksi kevyenliikenteen väy-listä kulkee tonttimme reunalla. Vuoden 2011 Ruotutien saneerauksen yhteydessä kunta otti tontiltamme katualuetta haltuunsa n 300 m2.Ja jos kunta aikoo kyseisen kevyenliikenteen väy-län rakentaa, tarkoittaa se taas sitä, että tonttim-me on pienenemässä. Paitsi, että tuohon väliin (Ruotutie 30 ja 32) ei väylää mahdu. Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavan laa-tija viittaa yleiseen vastineeseen.

284

148. Kontio Terhi

1. Asukasmäärän kasvutavoite tulee laskea 15 000 asukkaasta alkuperäiseen suunnitel-maan. Kunnan kasvutavoitteita ja - alueita tulisi tarkastella ensin kokonaisuutena strategisessa yleiskaavassa maakuntakaava ym. seututaso huomioon ottaen.2. Kunnan talous ja rakenne eivät kestä suunniteltua kasvua sen kestäessä noin 250 asukkaan kasvun vuodessa. 3. Rakentamisen tulisi olla alueelle sopivaa matalaa rakentamista.4. Miksi osayleiskaavassa ei ole huomioitu tärkeiksi asioiksi nostettujen Toivion koulun ta-kaisen metsän, Iso-naistenjärven ja Taaporin-vuoren virkistyalueen säilyttämistä?5. Maakuntakaavan viheralueelle kaavoitet-tu rakentaminen laskee alueen arvoa virkistys-alueena. Alueen arvokkaat luontokohteet tulisi säästää. Kerrostalojen välissä olevat pienet vi-heralueet eivät korvaa maakuntakaavassa mää-riteltyjä virkistysalueita. Metsää ja arvokkaita luontokohteita tulisi säilyttää myös tuleville suku-polville eikä tuhota arvokasta luontoa. 6. Kokoojakatu vaihtoehdot tuhoavat Toivion luontokoulun lähimetsän, suositun virkistysalu-een reitteineen ja arvokkaine luontokohteineen tai lisää liikennettä nyky-Toivion läpi ja aiheuttaa paljon pakkolunastuksia. 7. Aluetta tulisi kehittää virkistys- ja ulkoilu-alueena.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavan laa- tija viittaa yleiseen vastineeseen.

Toivion koulu; eteläpuolen virkistysaluemerkintö-jä ja kokoojakatulinjausta on tarkennettu ehdo-tukseen.

Iso-Naistenjärven ja Taaporinvuoren kaavamer- kintöinä on V-alue virkistysalueena ja osoittain luo-alueena eli luontoarvoalueena.

285

149. Hakkola Sari

Kaavaprosessin eteneminen ei ole ollut avointa ja vuorovaikutteista. Kaavaprosessi alkoi vuonna 2015, kun asukkaille esitettiin suunnitelma noin 2500 hengen pientalovaltaisesta alueesta Toivion kylkeen. Tästä tuli nettiin eHarava-kysely, johon vastauksia saatiin 122 kappaletta. Seuraavas-sa vaiheessa lokakuussa 2016 kunnanhallitus sai eteensä kolme vaihtoehtoista kaavaluonnos-ta, joissa kussakin sekä itse alueen sijainti että kokoluokka oli aivan erilainen kuin tämä alkupe-räinen, asukkaille esitetty. Kuka tai mikä taho sitten päätti tästä kaava-alueen koosta ja asu-kasmäärästä, tämä on jäänyt useista kyselyistä huolimatta selvittämättä asukkaille. Mikäli sekä alue että arvioitu asukasmäärä muuttuvat kes-ken suunnittelun näin merkittävästi, olisi suunnit-telu aloitettava alusta, niin että asukkaat ja osalli-set pääsisivät aidosti vaikuttamaan ja kertomaan mielipiteensä. Nyt kaavaprosessi ei ole kulkenut millään muotoa avoimesti ja vuorovaikutteisesti, lain hengen tai kirjaimen mukaisesti. Kuntalai-silla ei ole ollut aidosti mahdollisuutta vaikuttaa ympäristönsä suunnitteluun. Alkuperäisen eHa-rava-kyselyn vastauksia on käytetty kaavaluon-noksessa väittäen, että asukkaita on kuunneltu, vaikka alue ja rakentamistehokkuus ovat ko. ky-selyssä olleet täysin erilaiset. Alkuperäinen pie-nemmän tehokkuuden suunnitelma (2500 hen-gen pientalovaltainen alue) ei kyselyssä saanut suurta vastustusta, koska tällaisen alueen ra-kentaminen olisi ollut mahdollista suorittaa luon-toarvoja kunnioittaen. Nykyinen kaavaluonnos on asukasmäärältään ja rakentamistehokkuu-deltaan aivan liian suuri, liian paljon luontoarvoil-taan merkittäviä paikkoja menetetään lopullises-ti.

Kokoojakadun sijainti Toivion koulun takana on erittäin huono. Toivion osayleiskaavan luontosel-vityksessä (16.9.2016) sanotaan mm. seuraa-vaa: ”Merkittävin luonnonarvoalue selvitysalu-eella on Taaporinvuori-Myllyvuori ja sen liepeillä sijaitsevat lehmusmetsiköt, lehtokuviot sekä Sau-konoja ja Saukkolammi. Myös selvitysalueen

tärkein lepakkoalue sijoittuu Taaporinvuoren-Myllyvuoren alueelle. Tämä aluekokonaisuus on suositeltavaa säästää rakentamattomana ja käsitellä alueen metsiä puustoa ja kasvillisuutta säästävin menetelmin.” Leveän kokoojakadun sijoittaminen tämän luonnonarvoiltaan erittäin merkittävän alueen välittömään läheisyyteen ja osin päälle on täysin kestämätön. Myös muut ko-koojakatuvaihtoehdot ovat huonoja, toisivat lisää liikennettä nykyisen Toivion alueelle ja vaatisivat hankalia pakkolunastuksia. Alueen asukasmää-rä tulisi suunnitella sellaiseksi, ettei uusia kokoo-jakatuja tarvita.

Metsän arvo virkistyskäytössä: Taaporinvuoren alue on vuonna 2017 valittu yhdeksi Suomen sadasta luontohelmestä. Taaporinvuoren-Iso Naistenjärven alue on Pirkkalassa tärkeä luonto-kohde. Alue on erittäin vilkkaassa ulkoilu- ja vir-kistyskäytössä. Alueen polkuja käyttää päivittäin suuri joukko luonnossa liikkujia, alueelle tullaan lähistöltä ja kauempaakin Pirkkalasta ja Tampe-reelta. Alueen polkujen vilkkaasta käytöstä ker-too niiden kuluneisuus ja se, että lähes kaikki polut pysyvät auki ja kuljettuina myös läpi talven. Alueen polkuverkosto jatkuu esimerkiksi Pirk-kalan suuntaan Kurikkakalliolle ja Lempäälän suuntaan mm. Birgitan polun reiteille. Alueella on luontoselvityksissä todettu olevan mm. arvokas-ta vanhaa metsää, valtakunnallisesti merkittävä kallioalue ja uhanalaisia lajeja. Rakennettaes-sa kaavaehdotuksen mukaisella tehokkuudella, viheralueet jäävät liian pieniksi ja niitä yhdistä-vät käytävät liian kapeiksi. Tämä metsien pirs-taloiminen tuhoaisi alueen arvon laajemmassa virkistyskäytössä. Lisäksi suuri osa kaavaluon-noksessa esitetystä rakentamisesta on osoitettu maakuntakaavassa virkistysalueeksi merkityillä alueille. Kaavaluonnoksessa on asutusta suun-niteltu virheellisesti myös lentomelualueelle. On todella sääli, ettei omassa kunnassa osata ar-vostaa näitä merkittäviä laajoja metsäalueita, joi-den arvoa retkeily- ja virkistyskäytössä voidaan verrata mm. Tampereen puolella Kaupin aluee-seen.Tiiviin ja tehokkaan rakentamien alue tulisi Pirk-

286

kalassa suunnata Naistenmatkantien varteen ja lähemmäs kuntakeskusta ja jättää tilaa myös metsille.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavan laa-tija viittaa yleiseen vastineeseen.

150. Kuisma Virpi

Autot pitää ohjata mahdollisimman suoraan ja autoilijan näkökulmasta mahdollisimman vaivat-tomasti ohitustielle E12, kuten nyt kaavassa on-kin kaksi tietä linjattuna. Uusilta asuinalueilta ei tarvitse olla kulkua vanhan asutuksen/virkistys-alueen läpi Sarankulmaan, jolloin kaikki K1 ko-koojakatuvaihtoehdot jäävät tarpeettomiksi. Kol-me muuta jo nyt kaavaan merkittyä reittiä riittävät autoille, eikä näiden käyttö pidennä merkittävästi ajomatkaa Tampereen keskustaan. Tällä varmis-tetaan myös, että ei-toivottua läpiajoliikennettä varsinkaan raskaalla kalustolla, Sarankulmasta Linnakallioon ja päinvastoin, tule asuinalueen läpi. Kevyenliikenteen käyttöön tarvitaan kokoo-jatie ja vaihtoehdoista K1 VE2a, olisi tähän lähin-nä paras vaihtoehto.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavan laa-tija viittaa yleiseen vastineeseen.

287

151. Huhtanen Matti

Onko mitään syytä miksi Ruotutie 2A ja 2B (kiin-teistöt 604-412-1-340 ja 341) tonteilla on raken-nusoikeutta e= 0.15 kun kaikilla muilla alueen tonteilla sitä on e=0.25. Jos mitään syytä ei ole ei ole voidaanko sitä kasvattaa kun uutta kaa-vaa tehdään?

Kaavan laatijan vastine:

Rakennusoikeus määritellään asemakaavata-solla. Tällä yleiskaavalla ei oteta kantaa tontti-kohtaiseen rakennusoikeuden määrään.

152. Myllymäki Pasi

Asukasmäärä 15 000 asukasta on liian suuri. 15 000 asukkaa kokoisesta alueesta ei ensimmäi-sessä asukastilaisuudessa puhuttu mitään, vaik-kakin se kunnanhallituksen tahtotila ilmeises-ti on. Kuitenkin edelleen ne pöytäkirjat 15 000 asukkaan kokoisesta alueesta olisi hyvä nähdä. Tulisi pysyä alkuperäisissä suunnitelmissa, joi-hin myös mielipiteet aikanaan kysyttiin. Isommat ja tiiviit (A-1) asuinalueet tulisi suunnitella pää-väylien (Naistenmatkantie + tulevat ratikkareitit) lähelle. Näin myös metsät säästysivät virkistys-aluekäyttöön.

Toivion nykyiset kadut eivät kestä lisäliikennettä - ei turvallisuus- eikä rakennemielessä - kaikki liikenne tulee ohjata kohti pohjoista moottori-tielle. Mitään uuden alueen autoliikennetiestöä ei tule liittää nykyiseen Toivion katuverkostoon. Jos uuden alueen rakentaminen alkaa, niin ra-kentamisen aikaistakaan liikennettä ei voi ohjata nykyisen Toivion läpi vaarantamatta lapsia, ylei-sesti pihoista tulevaa liikennetta ja aiheuttamatta melua sekä haittaa.

Kaavassa rakentamista on ehdotettu maakunta-kaavan virkistysalueille. Näinhän ei saa tehdä. Toisekseen kuntalaisille virkistysalueet ovat tär-keämpiä kuin asukasmäärän nosto. Ei Tampe-rekaan suunnittele rakentamista Kaupin ulkoilu-alueelle. Myös maakuntaliiton lausunnossa (6.3. ja maakuntahallituksen esityslistalla 12.3) maini-taan: ”Pirkanmaan liitto toteaa, että yleiskaava-suunnittelussa tulee ottaa huomioon maakunta-kaavassa osoitetut virkistysalueet.”

Toivion alueelle ei sovi A-1, korkea ja tiivis raken-taminen. Pidetään väljät alueet viihtyisän väljinä ja pidetaan sellaisina, joiksi ne on suunniteltu ja tehty. Kapeat puskurivyöhykkeet eivät riitä, vaan kaavan tiiveys pitää miettiä uusiksi.

Läpikulku Linnakorvesta Patamäenkadulle on hankala monesta syystä:

288

- Linnakorven liittymästä moottoritieltä tullaan ruuhkaliikenteessä Tampereelle jatkossa sisään sitä kautta. Nykyäänhän ei kaikki liikenne mene Viinikan risteyksen kautta, vaan moni ajaa Sa-rankulman liittymästä sisään. Jatkossa Tampe-reelle kulku tapahtuisi siis Linnakorvesta Toivion läpi ja koulun takaa. Tuo ei saa olla tilanne, vaan esim. kolmas kaista moottoritielle olisi tehtävä ensin.- Linnakorpi-Sarankulma -tie pilkkoo metsäalu-een ja tulee arvokkaalle virkistysalueelle.- toki yhdystie metsässä on parempi kuin hurjat lunastukset tai liikenteen ohjaus läpi nykyisten Toivion katujen. Mutta pitääkö tietä Sarankul-maan tehdä ylipäätään? Ennemminkin pitäisi miettiä liittymistä moottoritielle Sääksjärven koh-dille (yhdessä Puskiaisten tiesuunnitelmien kanssa). Tietenkin jos toteutetaan vain pieni li-säalue Linnakorven lähelle, niin silloin ei mitään lisäteitäkään tarvita, ja metsät säilyvät virkistys-alueina.Lisäksi tärkeä huomioitava on vesien luonnolliset väylät ja purot, joita Toiviossa on runsaasti. Esim. nykyisin sateilla luonnon purot tulvivat normaa-listikin yli. Tilavaraus tulville on mietittävä. Tästä olikin jokin maininta Korpitien liepeillä. Korpitiellä asuvana on puro ja vesien luonnollinen korke-uksien vaihtelu tullut tutuksi. Välillä vettä virtaa todella paljon. Toisekseen luonnonpurotkin ovat sellaisenaan arvokkaita ja säilytettäviä luonto-kohteita.

Vanhoille perinteisille alueille ei tule ohjata lisälii-kennettä, tiivis kaavoitus tulee tehdä maakunta-kaavan mukaisille alueille (Naistenmatkantielle) ja ylipäätäänkin maltillisesti. Lopuksi: asukkaat tarvitsevat virkistysalueita ja metsiä aina.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavan laa-tija viittaa yleiseen vastineeseen.

153. Eikrem Jenni ja Sten-Vidar

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava selostuksen, kaava-työhön liittyvien dokumentien sekä kun-nan järjestämissä asukastilaisuuksissa (Toivion koulu 31.1.2018 ja Nuolialan koulu 22.2.2018) esitettyjen asioiden sekä esille nousseiden kysy-mysten perusteella vaadin, että tämä osayleis-kaavan tavoitteet arvioidaan ja määritellään uudestaan, jotta saadaan kunnan sitoumuksia ja sopimuksia, asukkaiden arvoja sekä tulevien veronmaksajien näkemyksiä kunnioittava ko-konaan uusi osayleiskaava Kaakkois-Pirkkalan alueelle. Lisäksi pyydän, että uudessa tavoi-teasetannassa noudatetaan OAS:ssa luvatua avointa ja vuorovaikutteista maankäytön suunni-telua, ottamalla asukkaat, mukaan tähän työhön. Tätä perustelen mm. sillä, että kaava on ristirii-dassa maakuntakaavan sekä kaupunkiseudun alueellisten suunnitelmien ja sopimusten kans-sa. Lisäksi kaava nykyisessä muodossaan tuho-aa ison osan asukaskyselyssä tärkeäksi noste-tun, Suomi 100 luntohelmeksi määritellystä sekä maakuntakaavassa virkistysalueiksi merkitystä luontoalueesta. Myös kunnan itsensä ympäristö-kouluksi profiloima Toivion koulu menettää tässä kaavassa tärkeän osan toimintaympäristöään, sillä kaavoittamalla koulu taakse kokoojakadun, kaavassa on paitsi katkaistu yhteys koululta met-sään, myös tuhottu koulun ”takapihalle” 2013 koulun virkistys- ja opetusalueeksi rakennet-tu koulumetsä. Kaava ei mielestäni myöskään peilaa riittävästi tulevaisuuteen tarjoten aidosti Toivion asukkaiden ja suomalaisten arvojen ja kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja tulevai-suuden asutukseen.

Vaateeni lisäksi pyydän kunnalta myös tarken-nuksia seuraaviin asioihin:

1. ”Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liiken-teen MAL-sopimus on solmittu vuosille 2016–2019. Sopimus on vahva kannanotto osapuolten halusta toteuttaa kestävän yhdyskuntarakenteen

289

hankkeita. Tampereen seudulla MAL-sopimuk-sen lähtökohtana on Rakennesuunnitelma 2040. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alueella on rakennesuunnitelmassa mm. uusi ja merkittävä kehitettävä asuin- ja työpaikka-alue.” (Kaavase-lostus luonnos 30.11.2017, sivu 3)

”Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnoksen arvioinnissa huomio kiinnittyy ensisijaisesti koko kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kehit-tämisen näkökulmaan. Pirkanmaa maakunta-kaava 2040 sekä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040 esittävät saman-suuntaisesti raja-alueen kehittämisen lähtökoh-daksi nykyisen Toivion omakotialueen vähäistä laajennusta sekä Sääksjärven pohjoispuolelle Pirkkalan ja Tampereen rajalle kuntien yhteistä yritysaluetta. Nyt osayleiskaavan luonnokses-sa esitetään asuntoalueiksi maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman tavoitteita huomatta-vasti laajempaa ja mitoitukseltaan suurempaa kokonaisuutta.” (Lausunto Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnoksesta, Tampereen kau-punki, 20.2.2018, TRE6872/15)

”Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnokses-sa suunnittelualueen mitoitusperusteeksi esitet-ty 15.000 uuden asukkaan väestökasvu, josta 11.000 asukasta sijoittuisi lentomelualueen poh-joispuolelle, on ristiriidassa maakuntakaavan aluerakenteelliseen ratkaisuun nähden. Maa-kuntakaavassa lähtökohtana on, että Pirkkalan asukasmäärän kasvun tulee kohdentua Naisten-matkantien tiivistyvään rakenteeseen.” (Lausun-to Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan luonnok-sesta, PL/29/03.01.00/2018, Pirkanmaanliitto)

Kansliapäällikkö Jaakko Joensuun Kaavaselos-tuksen alkusanat, Tampereen kaupungin anta-ma lausunto ja Pirkanmaanliiton lausunto kos-kien Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaa, ovat ristiriidassa. Kaupunkiseudun rakennesuunnitel-massa 2040 Pirkkalan kunta on sitoutunut +2500 asukkaan mitoitukseen, kun taas tässä kaavas-sa alueelle on mitoitettu +15 000 asukasta. Maa-kuntakaavassa Pirkkalan kunnan kasvulle on

osoitettu 8 000-10 000 asukkaan kasvu, joista noin 1000 asukasta olisi osoitettu Toivion alueel-le. Pyydänkin tähän tarkennusta: Miksi Kaakois-Pirkkalan kaavassa asuntoalueeksi on esitetty maakuntakaavan ja rakennesuunnitelman tavoi-tettaita selkeästi laajempi ja mitoitukseltaan suu-rempi alue? Onko kaavoitetut 15 000 asukasta tulossa, Naistenmatkan tien varteen tulevien n. 10 000 asukkaan lisäksi kuntaan? Ja jos näin, miten kunta on on ajatellut onnistuvansa tarjo-amaan näin valtavalle asukasmäärän kasvulle, joka taphtuu kuitenkin suht pienessä ajassa, tar-vittavat palvelut?

Myös suuri osa esitetystä rakentamisesta on si-joitettu maakuntakaavan virkistysalueelle ja len-tomelualueelle. Tärkeät viheryhteydet tässä kaa-vassa niin pohjoiseen kuin etelään kaventuvat liian kapeiksi. Maakuntakaavan virkistysalueille ei saa osoittaa rakentamista. Miten kunta voi siis ehdottaa kaavaa, joka rikkoo maakuntakaavaa näin radikaalisti?

2. ”Tulevaisuuden asunnot sijoittuvat hyvin suurelta osin alueille, jotka tukeutuvat hyvien joukkoliikenneyhteyksien läheisyyteen, jotta ne voidaan kytkeä toimivaan ja olemassa olevaan järjestelmään. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaa-va vastaa omalta osaltaan tulevaan kasvuun monipuolisena alueena, jolle voidaan suunnitel-la palveluita ja toimivia joukkoliikennereittejä.” (Kaavaselostus luonnos 30.11.2017, sivu 3)

”KaakkoisPirkkala tulee olemaan tulevaisuu-dessa merkittävä Pirkkalan kunnan asutuksen laajenemissuunta.” (Kaavaselostus luonnos 30.11.2017, sivu 6)

”Kaupunkiseudulla on sitouduttu taajamaraken-netta eheyttävään maankäytön kehittämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa nykyisten alueiden täydennysrakentamista. Eheytyvän yhdyskun-tarakenteen tueksi seudulla on sitouduttu vah-vasti joukkoliiketeen kehittämiseen ja 1. vaiheen raitiotien rakentamisen aikana on jo käynnissä Raitiotien tulevaisuuden suunnat Tampereen

290

kaupunkiseudulla -selvitys, jossa määritellään raitiotien rakentamisen vaihtoehtoja Tampereel-ta Pirkkalaan. Kaakkois-Pirkkalaan tavoiteltu uusi aluekokonaisuus ei tukeudu raitiotiehen eikä luonnoksessa esitettyä ratkaisua voi pitää lähitulevaisuudessa myöskään seudun taajama-rakennetta eheyttävänä.” (Lausunto Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaluonnoksesta, Tampe-reen kaupunki, 20.2.2018, TRE6872/15)

”Pirkanmaan liitto katsoo, että Kaakkois-Pirkka-lan osayleiskaavaluonnoksessa esitetty 15.000 uuden asukkaan kunnanosa on poikkeuksel-lisen laaja, eikä sen mukaisia liikenteellisiä tai maakuntakaavallisia tarkasteluja ole työn pohja-na, eikä asioita ole arvioitu suhteessa muuhun kaupunkiseudun kasvuun myöskään kaupun-kiseudun rakennemallissa.” (Lausunto Kaak-kois-Pirkkalan osayleiskaavan luonnoksesta, PL/29/03.01.00/2018, Pirkanmaanliitto)

Mikäli Tampereen kaupungin väittämä siitä, että kaupunkiseudulla on sitouduttu vahvasti joukko-liikenteen kehittämiseen ja taajamarakennetta eheyttävään maankäytön kehittämiseen, on tot-ta, niin miksi Pirkkalan kunta on kaavoittamas-sa aluetta, joka ei tue näitä yhteisiä tavoitteita? Myös Pirkanmaanliiton peräänkuuluttaa koko kaupunkiseudun huomioon ottamista isommas-sa mittakaavassa Kaakkois-Pirkkalan osayleis-kaavan suunnittelussa. On huolestuttavaa, että Pirkkalan kunta ajaa eteenpäin kaavaa, joka ei ole linjassa naapurikuntien kanssa tehtyjen so-pimusten tai maakuntakaavan kanssa. Kaava on ristiriidassa myös kunnan oman ympäristöta-voitteiden ja kestävän kehityksen yhteiskuntaso-pimuksen kanssa - ”Pirkkala kasvaa yhdyskun-tarkennetta eheyttäen siten, että rakentamista ohjataan kunnan keskustaan ja nauhataajamaan tukeutuen kevyen liikenteen reittien ja joukkolii-kenneyhteyksien varrelle.”. Miksi näin? 3. ”Tärkeää on suunnitella tuleva rakenne niin, että kasvu tapahtuu kestävällä ja asuin- ja toimintaympäristöjä kehittävällä tavalla. Tavoit-teena yleiskaavan laatimisessa on ollut varmis-

taa hyvä jokapäiväinen arki asukkaille ja alueen käyttäjille.” (Kaavaselostus luonnos 30.11.2017, sivu 6)

Kaavaprosessin alussa syksyllä 2015 kuntalai-set saivat vastata kyselyyn, jossa kartoitettiin asukkaiden nykytilaa. Asukkailta ei ole missään vaiheessa kysytty millaisia toiveita heillä olisi tulevaisuuden asuinalueelle tai palveluille. Kui-tenkin kyselyn tuloksilla perustellaan kaavoituk-sen valintoja, muun muassa joukkoliikenteen ja palveluiden suhteen. Kyselyn vastauksia ei saisi pitäisi tulkita näin.

Ristiriidassa on myös se, että asukaskyselys-sä Toivion koulun takainen metsäalue nostettiin yhdeksi tärkeimmistä alueista. Ehdotettu kaava tuhoaa kuitenkin ison osan koulun takaista met-sää polku- ja latuverkoistoineen rakentamalla kokoojakadun Toivion koulun taakse. Kaavailtu tie muuttaisi myös koko alueen luonteen, sillä Toivion asukkaille esteetön ja mahdollisimman luonnonmukainen yhteys lähimetsään on osa hyvää jokapäiväistä arkea. Samalla kaava on kasvattamassa alueen asukasmäärä moninker-taiseksi, jolloin kuormitus luontoa kohtaa myös moninkertaistuu.

Miksi kaavoituksessa on valittu rikkoa asukkaille tärkeä luontoalue?

Onko kaavoituksessa huomioitu ja mahdollisesti miten, se mitä näin radikaali kasvu asukasmää-riin aiheuttaa kuormitukselle, joka kohdistuu alu-een kaavoituksen myötä nykyisestä pieneneviin jäljelle jääviin metsä- ja viheralueisiin?

Voidaanko taata hyvä arki, jos asukkaiden kes-keisiki alueiksi nostamat luntoalueet ovat tavoit-tamattomissa tai menettävät nykyisen luonnon-mukaisuutensa? 4. ”Luontoarvojen kartoittaminen, huomioi-minen ja ekologisten käytävien määrittäminen ja huomioiminen on ollut suunnittelussa lähtö-kohtana. Tavoitteena on ollut myös virkistysalu-

291

eiden ja - reittien hyvä saavutettavuus, yhtenäi-syys ja hoidettavuus.” (Kaavaselostus luonnos 30.11.2017, sivu 39)

Miten voidaan tuhota alueen metsät ja samalla väittää, että asukkaita on kuunnteltu ja kaavoitus on laadittu kunnoittaen kestävän kehityksen pe-riaatteita? Kaavassa katkaistaan nykyinen Toivi-on koululta lähtevä polku- ja latuverkosto, sekä pienennetään olemassa olevia viheralueita huo-mattavasti. Kaavassa puhutaan viheryhteyksis-sä, mutta ovatko nämä todellisia lunnonmukai-sia alueita vai kaupunkialueella sijoitettuja puisto alueita? Entä onko kaaavoitustyössä arvioitu se miten arvokkaiden luontokohteiden, esim. Iso-Naistenjärvi ja Taaporinvuori luonnonmukaisuus säilyy, kun lähellä kohteita rakennetaan massivii-sia teollisuus tai asutusalueita?

Mielestäni ehdotetussa Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavassa on paljon parantamisen va-raa. Yllä olen nostanut esiin vain osan selven-nyksiä kaipaavista asioista. Myös prosessi, jolla nyt ehdolla olevaan kaavaan, on päästy on ky-seenalainen. Näin iso asukasmäärän ja väestö-tiheyden kasvu hakee vertaistaan koko maassa eikä siihen löydy myöskään poliittista linjausta Pirkkalassa.

Jotta kaava saisi kannatusta myöä kunnan asuk-kaiden keskuudessa, on mielestäni nyt ajankoh-taista ottaa aikalisä sekä uudelleen rakentaa luottamus kunnan päättäjien sekä kuntalaisten välillä ja yhdessä hyödyntäen jo tehdyn työn kaavoittaa Kaakkois-Pirkkalan alueelle aidosti asukkaiden tarpeita ja arvoja kunnioittava kes-tävän kehityksen mukainen alue. Toivon, että jatkotyöskentelyssä otetaan luontoarvot entistä vahvemmin mukaan suunnnitteluun. Samalla toivon, että Toivion koulun mahdollisuus jatkaa toimintaansa luontokouluna mahdollistetaan kaavoittamalla aluetta maltillisesti. Toivion alu-eella kasvaa luontoa ja ympäristöä kunniottavia lapsia ja nuoria. Tästä kertovat myös Toivion koulun oppilaiden antamat kannanotot - alla ku-

vien muodossa. Myös yhteisöllisyys alueella ha-kee vertaansa. Pidetään yhdessä huoli siitä, että nämä arvot siirtyvät tulevaisuuden Toivoilaisille – kaavoituksella on iso vaikutus siihen miten tässä onnistumme.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Rakennesuunnitelma on kuntien yhdessä laa-tima tahtotila, joka sellaisena peilaa yksittäisen kunnan laadinta-aikana tiedossa olleita tavoittei-ta. Isona kuvana rakennesuunnitelmassa on ol-lut Tampereen kaupunkiseudun asukasmäärän kasvattaminen ja kuntien sitouttaminen asukas-lisäyksiin. Rakennesuunnitelman tulkitseminen niin, että se pyrkisi rajoittamaan asukasmääriä ei ole oikea. Päinvastoin, kunnat ovat joiltain osilta jääneet asetetuista vuosittaisista, rakennesuun-nitelman kasvutavoitteesta. Seutusuunnittelussa on nähty kaupunkiseudun asukasmäärän kasvu mahdollisuutena ja elinvoimatekijänä ei negatii-visena asiana. Alueen erinomainen sijainti yh-dyskuntarakenteellisesti eheyttävällä paikalla luo hyvät edellytykset kestävänkehityksen mukai-selle uudis- ja taydennysrakentamisen alueeksi. Luontoarvot, kestäväkehitys ja ilmastotavoitteet sekä kevyt- ja joukkoliikennetavoitteet ovat ol-leet keskeisiä tavoitteita osayleiskaavaehdotus-ta yleiskaavaa laadittaessa.

Kaavan laatija viittaa yleiseen vastineeseen.

292

- Linnakorpi-Sarankulma -tie pilkkoo metsäalu-een ja tuhoaa arvokkaan metsäkokonaisuuden.- Viimeisenä ja mahdottomana vaihtoehtona ovat hurjat tonttilunastukset ja liikenteen ohja-us läpi nykyisten Toivion katujen. Mutta pitääkö tietä tehdä ollenkaan? Ennemminkin pitäisi miet-tiä liittymistä moottoritielle Sääksjärven kohdille yhdessä Puskiaisten tiesuunnitelmien kanssa. Alkuperäisessä 2500 asukkaan suunnitelmassa pysyen ei mitään lisäteitäkään tarvittaisi ja met-sät säilyisivät.- Lisäksi on huomioitava vesien luonnolliset väy-lät ja purot, joita Toiviossa on runsaasti. Esim. nykyisin sateilla luonnon purot tulvivat normaa-listikin yli. Tilavaraus tulville on mietittävä. Tästä olikin jokin maininta Korpitien lähettyvillä. Kor-pitiellä asuvana on puro ja vesien luonnollinen korkeuksien vaihtelu tullut tutuksi.

154. Uusitalo Anu

Asukasmäärä 15 000 on liian suuri. Tästä ei en-simmäisessä asukastilaisuudessa puhuttu mi-tään, vaikka se kunnanhallituksen tahtotila on. Edelleen paljon puhutut pöytäkirjat asukasmää-rän kasvusta olisi hyvä nähdä julkisesti. Kaa-valuonnoksessa tulisi noudattaa alkuperäistä suunnitelmaa, johon mielipiteetkin aikanaan ky-syttiin. Isommat ja tiiviit (A-1) asuinalueet tulisi suunnitella pääväylien ja jo olemassa ja suunnit-teilla olevien joukkoliikenneratkaisujen varrelle (Naistenmatkantie + tulevat ratikkareitit). Toivion nykyiset kadut eivät kestäisi suunniteltua lisäliikennettä. Kaikki liikenne tulee ohjata kohti pohjoista moottoritielle. Uuden alu-een autoliikennetiestöä ei tule liittää nykyiseen Toivion katuverkostoon. Jos uuden alueen ra-kentaminen alkaa, niin rakentamisen aikaista-kaan liikennettä ei tule ohjata nykyisen Toivion läpi vaarantamatta asukkaita ja kulkijoita ja aihe-uttamatta haittaa.

Kaavassa rakentamista on suunniteltu maa-kuntakaavan virkistysalueille. Näin ei voi tehdä. Kuntalaisille virkistysalueet ovat tärkeämpiä kuin asukasmäärän nosto. Myös maakuntaliiton lau-sunnossa (6.3. ja maakuntahallituksen esityslis-talla 12.3) mainitaan: ”Pirkanmaan liitto toteaa, että yleiskaavasuunnittelussa tulee ottaa huomi-oon maakuntakaavassa osoitetut virkistysalu-eet.”

Toivion alueelle ei sovi A-1, korkea ja tiivis ra-kentaminen. Pidetään alueet viihtyisän väljinä ja sellaisina, jollaisiksi ne on suunniteltu ja tehty. Läpikulku Linnakorvesta Patamäenkadulle on hankala monesta syystä: - Linnakorven liittymästä moottoritieltä tullaan ruuhkaliikenteessä Tampereelle jatkossa sisään. Nykyisinkään kaikki liikenne ei mene Viinikan ris-teyksen kautta, vaan moni ajaa Tampereelle Sa-rankulman liittymästä. Jatkossa Tampereelle kul-ku tapahtuisi Linnakorvesta Toivion läpi. Esim. kolmas kaista moottoritielle olisi tehtävä ensin.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavan laati-ja viittaa yleiseen vastineeseen mm. koskien lii-kennettä ja tieyhteyksiä sekä mitoitusta.

-Liikennettä ei osoiteta Toivion vanhan alueen läpi suunnittelun jatkotyöstössä, jolloin pakkolu- nastuksilta vältytään. Tämä tarkoittaa liikenteen ohjaamista vanhan Toivion alueen ulkopuolelta.-Osayleiskaavaa varten on tehty hulevesisuun- nitelma, joka näyttää tilavaraukset, joissa on huomioitu rankkasateidenkin mahdollisuus.Hulevesisuunnitelma löytyy kaavaselostuksen liitteenä 5.

293

155. Peltoniemi Sari

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava luonnos on niin monin osin ristiriidassa maakuntakaavan kanssa,joten katson, että sen pohjalta kaavan jatkosuunnittelua ei voi jatkaa, vaan luonnos pi-tää palauttaa uudelleen valmisteluun.Myös tämänhetkisten tietojen valossa kunnan-hallitus ei ole hyväksynyt alueelle 15 000 asuk-kaan mitoitusta. Asukasmäärän mitoituksessa lähtökohtana tulee olla aiemmin sovittu 2500 asukkaan kasvutavoite.

Yleiskaava suunnittelussa ei ole otettu huomioon maakuntakaavassa osoitettuja virkistysalueita.

On osoitettu rakentamista myös lentomelualueelle,mikä tietenkin täytyy korjata. Mielestäni mahdollinen tulevaisuuden lentoken-tän laajentumisen mahdollisuus tulee huomioda kaavoituksessa , eikä alueen rakentaminen saa olla esteenä sille.

Kokoojakatu ei voi kulkea läpi Toivion asuntoalueen,eikä myöskään Toivion luontokou-lun takana metsässä.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavan laa-tija viittaa yleiseen vastineeseen.

156. Lehtiniemi Sanna

Ei tekstiä eHaravassa

294

157. Kolehmainen Osku

Vaadin, että Yleeninmäen kaavoittamisesta yleisten palveluiden alueeksi luovutaan. Alueen rakentaminen ei onnistu ilman suuren metsä-alueen kaatamista ja maaperän muokkaamista. Myös suunnitellut kevyenliikenteen väylät tule-vat tuhoamaan lähes koko metsän. Luontoselvi-tyksessä on todettu, että alue on suositeltavaa säilyttää rakentamattomana, joten vaadin tätä suositusta noudatettavan.

Miten varmistetaan, että Eskolantien läpikulkulii-kenne pysyy maltillisena ja ajonopeudet pysyvät alhaisina?

Vastustan kaikkia kokoojakatuvaihtoehtoja Kes-kisentien ja Patamäenkadun välillä.

Vastustan A-1-aluetta sekä kerrostalorakenta-mista vanhan Toivion alueen läheisyyteen. Kaavan laatijan vastine:Kaavan laatija kiittää mielipiteestä .

Yleeninmäen Y-varausta on pienennetty. Kokoo-jakadut ovat välttämättömiä liikenneverkon toi-mivuuden ja alueen savuettavuuden kannalta, suunnittelualueen lopputilanteessa. Kaavoitus-prosessin aikana tarkentunut kestävä aluetehok-kuustavoite edellyttää kerrostalovaltaista raken-netta, eli A-1 alueita ja yleisesti keskitehokasta maankäyttöä alueelle. Vanhan toivion rakenne on tehokkuudeltaan liian matala uudisalueiden mitoitus tehokkuudeksi.

Ei aiheuta muita muutoksia kaavakartalle kuin yleisessä vastineessa todetut.

158. Niskakangas Veli-Matti ja Minna

Suunnitteluvaiheen röyhkeys alueen asuk-kaita kohtaan• Hallinnollinen kielenkäyttö kaavaproses-sissa on hämärää. Päätökset suojataan passiivi-muotoihin tai toimielinten päätöksiin. Todellisuu-dessa niiden takana on nimiä, joita kuntalaisille ei kerrota.• Suunnittelun vaiheista ei ole kerrottu avoi-mesti asukkaille. Tämän vuoksi on syytä epäillä, etteivät kaikki suunnittelun vaiheet kestä päivän-valoa. • Kaavaan liittyen tulee toistuvasti yllättäviä uusia seikkoja esille, esim. Tampereen selvästi kielteinen suhtautuminen.• Vuoden 2016 asukaskyselyä on käytetty asiattomasti kaavan eteenpäin viemiseksi. Vas-tauksia on tulkittu väärin ja irrallaan alkuperäi-sestä asiayhteydestä. Esim. jos vastaaja ei ha-lua autojen käyttävän koulun edestä kulkevaa tietä, ei se tarkoita sitä, että tie voisi paremmin kulkea koulun takametsien kautta. • Todellisia vaihtoehtoja ei ole tarjottu. Epä-selvyyttä asukasluvuissa on tuntunut olevan useilla.

Kaavan epärealistisuus• Kaava aiheuttaa epätasapainoa kunnan kasvualueille. Yhden alueen liian suuri asuttami-nen ei ole kestävää eikä tasapainoista kunnan kehittämistä.• Suunnitellut asukasluvut ja rakennus-hankkeet ovat järjettömän suuret ja sisältävät riskejä. Pystyykö kunta esim. vastaamaan suun-nitellun asukasmäärän sosiaali- ja terveyspalve-luista?

Luonnon huomioiminen• Huolestuttavaa on, että kaavahankkees-sa operoidaan vain luvuilla. Luonnonvaraisel-le metsälle on vaikea laittaa hintalappua. Sen arvo on usein välillistä (ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, luonnon oman ekosys-teemin ylläpitäminen). On mahdotonta ennustaa

295

mikä on yhtenäisen metsäalueen arvo 20 tai 40 vuoden kuluttua. Varmaa on, ettei sen arvo aina-kaan laske. Eikö kunta voisi kehittää Kaakkois-Pirkkalaa juurikin luontokohteena ja näin katsoa tulevaisuuteen?• Kestävän kehityksen vastaista on mie-lestämme myöskin se, että massiivisen rakenta-misen tieltä raivataan jo olemassa olevia viher-alueita ja tilalle rakennetaan uusia viheralueita. Keinotekoiset viheralueet eivät välttämättä kestä vaihtelevia kasvuolosuhteita. Ne myös vaativat pitkäaikaista ja intensiivistä hoitamista. On myös riski, että viheralueet jäävät todellisessa raken-tamisessa suunniteltua vaatimattomammiksi esi-merkiksi taloudellisten säästöjen vuoksi.

Lopuksi• Kuntalaisina olisimme kiinnostuneita tietämään, kuinka paljon kaavatyö on jo tullut pirkkalalaisille maksamaan. Kuka tai ketkä ovat rahoitusta puoltaneet? Onko jo toteutuneita ko-konaiskustannuksia esitelty julkisesti vai esitel-läänkö vain pienempiä yksittäisiä kuluja?• Ymmärrämme ja hyväksymme kunnan kehittämisen ja kasvamisen. Nyt esitelty kaava-suunnitelma on kuitenkin kohtuuttoman suuri, epärealistinen ja jopa pikemminkin kehitystä hi-dastava kuin eteenpäin tähtäävä suunnitelma.

Kaavoittajan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavan laa- tija viittaa yleiseen vastineeseen.

Kaavahankkeessa on suunniteltu kokonaisuutta. Pelkilllä luvuilla ei ole operoitu. Kaavaselostuk-sessa on esitelty kaikki teemat ja lähtökohdat sekä kaavan vaikutusten arviointi. Kestävän ke-hityksen aluesuunnittelun kriteerejä on kerrottu yleisessä vastineessa sekä kaavaselotuksessa.

Yleiskaavaa koskevat selvitykset tilaa pääsään-töisesti kaavoitusjohtaja.

296

159. Hilden Harri

Koska on tehty päätös Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan luonnoksesta? Ketkä päätöksen ovat tehneet ja mitä pohjatietoa he ovat päätök-sen tueksi saaneet? Minne päätös on kirjattu ja mistä se on luettavissa? Millä perusteella asu-kas- ja liikennemääriin on päädytty? Paljonko luonosvaihe on tullut tähän mennessä maksa-maan?

Kaavoittajan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä. Kaavan laa- tija viittaa yleiseen vastineeseen.

Kaavatyö on lähtenyt vireille 29.9.2014 kunnan- hallituksen päätöksellä. Osayleiskaavaluonnos on päätetty laittaa julkisesti nähtäville ensin yh-dyskuntalautakunnan ja sen jälkeen kunnan- hallituksen päätöksellä. Suunnittelun vaiheet ja päätökset löytyvät kaavaselostuksesta. Pohja-tietona päätöksille ovat olleet kaavaselvitykset ja kaavakartta sekä kaavaselostus. Iltakouluja ja väliraportointia on ollut pitkin prosessia niin polii-tikkojen, muiden viranomaisten kuin kunnan eri toimialojen kesken.

Asukas ja liikennemääriin on päädytty alueen kokonaissuunitelman tarkennuttua ja tavoit- teellisten aluetehokkuuksien laskennallisella mitoituksella. Laskentaohjeissa on huomioitu joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksien ke-hittäminen, palveluiden mahdollistaminen, mo-nipuolinen asuntojakauma, kestävän kehityksen ja ilmastotietoisen kaavoituksen kriteerit muun muassa.

Kaavaa on suunniteltu Pirkkalan kunnan maan- käytössä virkamiestyönä lukuisten muiden kaa-vahankkeiden ja töiden ohessa. Kaavaselvi-tykset kuuluvat jokaisen suunnitteluprosessin kustannuksiin ja työtehtäviin.

160. Kallioluoma Elina

Kun kerran mielipiteensä saa jättää, niin ilmoi-tan olevani erittäin pettynyt tyylistä, jolla Toivion aluetta koskeva kaava kunnan puolelta on esi-telty suurelle yleisölle. Tiedotuksessa on taan-nuttu pahasti johonkin viime vuosituhannen puo-lelle. Alkuperäisessä suunnitelmassa kyseiseen kaava-alueeseen piti tulla koteja 2500 ihmiselle. Yhtäkkiä, ilman ennakkovaroitusta määrä oli-kin pompsahtanut 15000 uuteen asukkaaseen. Muutoksesta ei aiemmin tiedotettu kunnan asuk-kaille mitään eikä nytkään ole esitetty painavia perusteita, miksi Toivioon pitäisi ängetä tuollai-nen määrä uusia asukkaita. Arkkitehti Pauliina Pelkonen perusteli tiedostustilaisuudessa, että Tampereen seudulle muuttaa 100000 ihmistä lisää vuoteen 2040 mennessä. Mikäli sen kom-mentin tarkoituksena oli perustella syy Toivioon sijoitettaville 15000 asukkaalle, on perustelu to-della ontuva. Ensinnäkin tuo 15000 uutta asu-kasta kunnan tämän hetken 19000 asukkaan lisäksi vaikuttaa todella suurelta määrältä. Ei ole varmaan kunnankaan tarkoitus ja etu tunkea jo-kaista Pirkkalaan muuttavaa uutta asukasta juuri Toivioon. Kunnassa on muitakin kasvavia asuin-alueita. Toisekseen jos samalla logiikalla kaikki Tampereen naapurikunnat ottaisivat vastaan 15000 asukasta / kunta, niin kaikki ennustetut 100000 uutta asukasta saataisiinkin jo majoitet-tua ilman, että Tampereen tarvitsisi vastaanottaa ketään.

Tuskin kukaan on vaatinut, että noin valtava osa muuttajista pitää majoittaa juuri Pirkkalaan! Suunnitelma vaikuttaa todella suuruudenhullulta ja jälleen kerran virkamiesten mielivaltaisuus on noussut ihan uusiin sfääreihin. Pistää ihan todel-la miettimään, että tekeekö näitä suunnitelmia joku oikeasti selvin päin? Jos tekee, niin miten voi olla mahdollista, että asutusta on sijoitettu virkis-tys- ja lentomelualueelle? Luontoarvot on unoh-dettu lähes kokonaan, mutta niin on unohdettu maakuntakaavakin. Luuleeko kunnan arkkitehti pystyvänsä muuttamaan jo hyväksytyn maakun-

297

takaavan vastaamaan omia suuria visioitaan? Kun kuitenkin on näin valtavasta hankkeesta kyse, niin olisi suotavaa, että suunnitelmia teke-vät henkilöt oikeasti hallitsisivat ammattinsa eikä tällaisia ylilyöntejä sattuisi.

Silti epäpätevää arkkitehtiakin suurempana syn-tinä pidän tuota salailua, jota tätäkin kaavaa teh-dessä on harjoitettu. Haluaisin muistuttaa, että tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun kunnan virkamiehet antavat väärää tietoa kaa-vahankkeissaan. Oma luottamukseni Pirkkalan kunnan virkamiehiin karisi vuonna 2010, kun Sorkkalan kylässä sijaitsevaa ”Wingletin” kaava-aluetta alettiin suunnitella. Kaavaa kunnan luot-tamushenkilöille esitellessään silloinen kaavoi-tusjohtaja ja elinkeinojohtaja ”unohtivat” kertoa, että kaava-alueella ja sen välittömässä läheisyy-dessä asuu ihmisiä. Lisäksi kunta ”unohti” tehdä selvityksen alueen luontoarvoista ja maaperän geokemiasta. Kaava on saamieni tietojen mu-kaan kumottu hallinto-oikeudessa jo kahdesti. Merkittävien asioiden pimittäminen kaavasuun-nittelun alkuvaiheessa kostautunee myöhem-min: pitkät valitusprosessit kuluttavat vuosia aikaa. Taitaa siis olla enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että tiettyjä Pirkkalan kaavoitettavia alueita esitellessä kierretään totuutta... tai aina-kin jätetään kertomatta olennainen osa totuutta. Onko se teidän mielestänne reilua ja kuntalaiset huomioon ottavaa toimintaa? Luuletteko että se lisää meidän kuntalaisten luottamusta ja arvos-tusta kunnan virkamiehiin ja päättäjiin? Koko ikäni Pirkkalassa asuneena haluaisin muistuttaa, että kunta ei ole vain tulevia asukkaita varten, vaan myös täällä jo olevia varten. Ilman kuntalai-sia ei ole kuntaakaan. Ilman täällä nyt jo asuvien kuntalaisten verorahoja kuntaa ei voida kehittää suuntaan eikä toiseen. Ja käsittääkseni kunta-laisten verorahoilla maksetaan myös kunnan virkamiesten palkat. Siksi näin ”paljasjalkaisena” tuntuu todella pahalta tuo toistuva asukkaiden vähättely, jota virkamiehet täällä harjoittavat.

Kaavan laatijan vastine:

Kaavan laatija kiittää mielipiteestä ja viittaa kaa- van laatijan yleiseen vastineeseen.