kaakkois-pirkkalan osayleiskaavan...

PIRKKALAN KUNTA

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaa-

van liikenneselvitys

Raportti

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.12.2018 P36071

Raportti 1 (40)

17.12.2018

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1 A, 33900 Tampere Puh. 010 4090, fax 010 409 6730, www.fcg.fi

Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Sisällysluettelo

1 Johdanto ................................................................................................................. 1

1.1 Lähtökohdat .................................................................................................... 1

1.2 Osayleiskaavan maankäyttö .............................................................................. 2

1.3 Työn tavoitteet ja sisältö .................................................................................. 4

2 Toivion alueen nykytilanne ........................................................................................ 6

2.1 Liikenteen nykytilanne ...................................................................................... 7

2.2 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus ....................................................................... 7

2.3 Liikenneturvallisuus ......................................................................................... 7

2.4 Ajankohtaiset suunnitelmat ............................................................................... 7

2.5 Kaavaratkaisu nykyisen Toivion alueelle ............................................................. 7

3 Osayleiskaavan ajoneuvoliikenteen liikenneverkko ....................................................... 8

3.1 Liikennetuotos ................................................................................................. 8

3.2 Osayleiskaavan liikenneverkko ja liittyminen ympäröivään liikenneverkkoon ........... 9

3.3 Liikenne-ennuste ............................................................................................ 17

3.4 Toimivuustarkastelut ....................................................................................... 18

3.5 Katujen ohjeelliset poikkileikkaukset ................................................................. 19

4 Osayleiskaavan katuyhteystarpeet ............................................................................ 22

4.1 Yhteys Kurikantie – uuden alueen keskusta ........................................................ 22

4.2 Yhteys uuden alueen keskusta – Patamäenkatu .................................................. 23

4.3 Yhteys uuden alueen keskustasta Eskolantielle ja edelleen Linnakalliontielle .......... 24

4.4 Jasperintie ..................................................................................................... 24

4.5 Yhteys Pirkkalan puoleisen Pärrinmaan työpaikka-alueelle ................................... 24

4.6 Yhteys uuden alueen keskusta – 2-kehä ............................................................ 24

5 Kävely ja pyöräliikenne ............................................................................................ 25

5.1 Kävelyn ja pyöräilyn potentiaalit ....................................................................... 26

5.2 Kävelyn edistäminen ....................................................................................... 27

5.3 Pyöräilyn edistäminen ..................................................................................... 28

5.4 Pyörätieverkko ............................................................................................... 29

5.5 Liikkumisen ohjauksen mahdollisuudet .............................................................. 32

6 Joukkoliikenne ........................................................................................................ 33

6.1 Alueellinen joukkoliikenne ................................................................................ 33

6.2 Joukkoliikenteen edellytykset ........................................................................... 34

6.3 Pysäkit ja liityntäliikenne ................................................................................. 35

6.4 Raitiotien laajennusmahdollisuudet ................................................................... 35

7 Toteutuspolku ........................................................................................................ 36

8 Vaikutusten arviointi ............................................................................................... 37

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (39) 17.12.2018


Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneselvitys

1 Johdanto

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu liikenne- ja melusel-

vitys (Sito 2017).

Tämän työn tarkoituksena on laatia lisäliikenneselvitys Kaakkois-Pirkkalan osayleis-

kaava-alueelle. Lisäliikenneselvityksen laatiminen perustuu Pirkkalan kunnan kun-

nanhallituksen 15.1.2018 esittämiin lisäponsiin. Lisäliikenneselvityksessä tarkastel-

laan jo laadittu liikenneselvitys ja esitetään tarvittaessa mahdollisia täydennyksiä

tai muutoksia. Lisäliikenneselvitys perustuu liikenneselvityksessä käytettyihin läh-

tötietoihin ja maankäyttömitoituksiin.

1.1 Lähtökohdat

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alue sijaitsee Tampereen seudulla, Pirkkalan

kunnassa. Osayleiskaavan alue rajautuu itäosastaan Tampereen kaupunkiin ja ete-

läosastaan Lempäälän kuntaan. Pohjoisessa aluetta rajaa Läntinen kehätie (valtatie

3) ja lännessä alue on rajattu valtatien 3 uuden oikaisun (Puskiaisten oikaisu) vä-

littömään vaikutusalueeseen. Alue sijoittuu kiinni merkittäviin työpaikka- ja kau-

pallisten palvelujen alueisiin sekä Tampereen että Pirkkalan puolella.

Alue on liikenteellisesti keskeisellä paikalla, josta on olemassa tai kehitettävissä

hyvät liikenneyhteydet palvelemaan suunniteltavaa maankäyttöä. Tampereen Kes-

kustoriin nähden alue sijoittuu 4-8 kilometrin säteelle sieltä (kuva 1.). Eteläisen

Tampereen ja Pirkkalan alueella on suunnitteilla, käynnissä tai valmistunut useita

kehityshankkeita, jotka vaikuttavat alueen liikenteelliseen saavutettavuuteen ja lii-

kenteen kuormitukseen.

Kuva 1. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alueen sijainti kaupunkiseudun rakenteessa (Pauliina Pelkonen, Pirkkalan kunta).



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Alueella sijaitsee Läntisen kehätien varrelle rakentuva Linnakallion yritysalue, Toi-

vion pientaloalue sekä Sääksjärvellä vakituisen ja loma-asutuksen alue. Muuten

alue on pääosin metsäistä ja asemakaavoittamatonta aluetta.

1.2 Osayleiskaavan maankäyttö

Luonnosvaihe

Osayleiskaavan luonnoksessa nykyisen Toivion pientaloalueen viereen on osoitettu

uusi monimuotoinen ja vaiheittain rakentuva asuinalue noin 10 000 asukkaalle. Uu-

den asuinalueen pääkokoojakadun bulevardin varteen muodostuu asuinalueen

elävä ja palvelutarjonnaltaan monipuolinen tiiviimmän rakennuskannan keskusta-

alue. Alueelle on osoitettu uusi yleisten palvelujen sekä urheilu- ja virkistyspalve-

lujen alue, jonne suunnitellaan uutta koulukeskusta ja päiväkotia. Osayleiskaava-

alueeseen kuuluu myös Linnakallion työpaikka- ja kaupallisten palvelujen alue.

Tampereen rajan tuntumaan on osoitettu teollisuus- ja varastoalue, joka liittyy

Tampereen puoleiseen Pärrinmaan teollisuusalueeseen.

Osayleiskaavan luonnoksessa kaava-alueen eteläosaan, Sääksjärven läheisyyteen

on varattu tulevaisuuden asuntoalueita noin 3 000 asukkaalle ja osoitettu kokooja-

kadun ympäristöön tulevaisuuden tiiviin kaupunkiympäristön palvelu-, työpaikka-

ja asumiskeskittymä. Osayleiskaavan luonnos on esitetty kuvassa 2.

Kuva 2. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan luonnos.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Liikenneselvityksen lähtökohtana on käytetty seuraavaa maankäyttömitoitusta:

Asukkaita

o pohjoisosa noin 10 000

o etelän reservialue 2 000 – 3 000

Muuta maankäyttöä

o tilaa vievää kauppaa Linnakallioon 50 000 kem / muuta 100 000 kem

o teollisuutta Pärrinmaalle 160 000 kem

o työpaikka-alue ja tilaa vievää kauppaa Palmrothintien varteen

10 000 kem

Ehdotusvaihe

Lisäliikenneselvitys on laadittu osayleiskaavan ehdotusvaiheessa, jossa maankäy-

tön aluevarauksia on vähennetty. Lisäliikenneselvityksessä on tarkasteltu aiemmin

laadittu osayleiskaavan luonnoksen maankäyttöön perustunut liikenneselvitys,

jonka voidaan todeta olevan mitoituksiltaan varmalla puolella kaavaehdotukseen

nähden. Osayleiskaavan ehdotus on esitetty kuvassa 3.

Kuva 3. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan ehdotus 10.10.2018.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Osayleiskaavan ehdotuksessa asumisen aluevarauksia on poistettu uuden kes-

kusta-alueen eteläpuolelta ja kaava-alueen eteläosan asuinaluevaraukset on muu-

tettu asumisen reservialueiksi. Uuden keskusta-alueen ja sen pohjoispuolisten uu-

sien asuntoalueiden mitoitus on ehdotusvaiheessa yhteensä vajaa 9 500 uutta asu-

kasta.

Keskusta-alueelle osoitettu uusi yleisten palvelujen sekä urheilu- ja virkistyspalve-

lujen alue, jonne suunnitellaan uutta koulukeskusta ja päiväkotia, on ehdotuksessa

osoitettu uuden itä-länsi-suuntaisen kokoojakadun eteläpuolelle.

Osayleiskaava-alueen pohjoisosiin luonnoksessa osoitetut työpaikkojen/palvelui-

den ja kerrostaloasumisen sekoittuneet alueet on ehdotuksessa osoitettu työpaik-

kojen/palveluiden alueina.

Tampereen rajan tuntumaan osayleiskaavan luonnoksessa osoitettu teollisuus- ja

varastoalue, joka liittyy Tampereen puoleiseen Pärrinmaan teollisuusalueeseen, on

ehdotuksessa osoitettu työpaikka-alueena. Alueelle johtava kokoojakatu on ehdo-

tuksessa osoitettu kulkemaan asumisen reservialueiden pohjoispuolelta eikä asun-

toalueen läpi.

1.3 Työn tavoitteet ja sisältö

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavatyön yhteydessä laaditussa liikenne- ja melusel-

vityksessä (Sito 2017) liikennesuunnittelun tavoitteena on ollut muodostaa uudelle

alueelle toimiva liikenneverkko, joka kytkeytyy sujuvasti olemassa olevaan verk-

koon kaikkien kulkutapojen osalta sekä vähentää liikenteen aiheuttamia haitallisia

vaikutuksia. Uuden maankäytön saavutettavuuden osalta on painotettu pyörä- ja

joukkoliikennettä sekä kävelyä. Kaiken liikenteen osalta on tavoiteltu laadukasta ja

riittävää infrastruktuuria. Lähtökohtana on ollut, että liikenne Toivion nykyisen

asuinalueen läpi ei lisääntyisi ja uusien alueiden liikenteelle on haettu useita pur-

kusuuntia.

Liikennesuunnittelun lisäksi selvityksessä on laadittu liikenteellisten vaikutusten ar-

viointi, joka kytkeytyy tiiviisti jokaiseen suunnitteluvaiheeseen. Lisäksi on laadittu

meluselvitys, jossa tärkeänä kysymyksenä on ollut Läntisen kehätien aiheuttaman

melun asettamat vaatimukset alueen toteutusjärjestykselle ja kehätien varren

maankäytölle.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneverkon tavoitteet ja tärkeimmät huo-

miot:

1. Osayleiskaavan pohjoisen asuin- ja teollisuusalueen uuden ja nykyisen osan au-

toliikenne pyritään pitämään pääosin erillään.

Nykyisen Toivion liikenneverkko ei kestä merkittävää liikenteen kasvua

turvallisuus- ja viihtyisyysnäkökulmista.

Uuden maankäytön tuottama liikenne ohjataan niin, ettei se rasita ny-

kyistä asutusta.

Uusi maankäyttö tukeutuu pääosin Kurikantien jatkeeseen, josta on hy-

vät yhteydet niin Partolaan kuin Läntiselle kehätielle.

Uusi syntyvä liikenne jakautuu useisiin suuntiin ja väyliin, jolloin liiken-

teelliset vaikutukset hajautuvat ja eivätkä ole liian suuria yksittäisiin

väyliin nähden.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Linnakallion eritasoliittymän kapasiteetti kestää hyvin lisääntyvää liiken-

nettä, mutta osa liikenteestä tulee suuntautua myös kehätien rinnak-

kaisteille.

2. Osayleiskaavan koko alue on hyvin saavutettavissa kaikilla kulkumuodoilla

(joukkoliikenne, auto- ja pyöräliikenne, sisäisessä liikenteessä jalankulku).

Alueen maankäytön suunnittelussa tuetaan jalankulun ja pyöräliikenteen

edellytyksiä rauhoittamalla asuinalueita autoliikenteeltä.

Parannetaan kouluille johtavien kävely- ja pyöräilyreittien turvallisuutta,

sujuvuutta ja viihtyisyyttä. Saattoliikenne järjestetään turvalliseksi.

Tavoitellaan mahdollisimman suoraa joukkoliikenteen reittiä Tampe-

reelle ja/tai Partolaan.

3. Alueen eteläosan asuin- ja teollisuusalueet kytkeytyvät 2-kehälle, mutta huo-

mioidaan teollisuusalueen liittyminen myös Multisillan katuverkolle.

Kaavan toteutus ulottuu usean kymmenen vuoden aikajänteelle ja asemakaavoitus

on tarkoitus aloittaa noin vuonna 2025. Rakentamisen alettua suunnittelualue vas-

taa Pirkkalan kasvupaineisiin yli 30 vuoden ajan nykyisellä kasvuvauhdilla. Toteu-

tuksen aikajänne on syytä huomioida alueen suunnittelun ja vaikutusten osalta:

kaavan alueella ja ympäristössä olevien rakennusten elinkaaret voivat olla päätty-

neitä; ajoneuvoteknologia ja liikkumisen palvelut kehittyneet; jokapäiväisen elä-

män näkökulmat muuttuneet esimerkiksi ajankäytön ja etätyön osalta. Kaavan lii-

kenneratkaisujen tavoitteena on mahdollistaa hyvää arkea nykytilanteesta kaavan

toteutumiseen saakka.

Osayleiskaava-alueen maankäytön suunnittelussa on pyritty ympäristönäkökul-

mien huomiointiin. Huomattavan suuren uuden maankäytön lisääminen isoilta osin

luonnontilaiseen ympäristöön aiheuttaa luonnonympäristön tuhoutumista, mutta

maankäytön toteuttaminen juuri kaava-alueelle on kestävän kehityksen näkökul-

mista edullista, koska se voidaan tehokkaasti kytkeä olemassa olevaan kaupunki-

rakenteeseen, ja minimoida toisaalta uuden infrastruktuurin tarve, ja toisaalta alu-

een elinkaaren aikaiset vaikutukset. Osayleiskaavahanke on arvioitu alustavasti

BREEAM Communities -menetelmällä, jossa arvioidaan hankkeen taloudellista, so-

siaalista ja ympäristöllistä kestävyyttä. Liikenteen näkökulmasta arvioitavia näkö-

kulmia osayleiskaavavaiheessa olivat seuraavat, joita arvioitiin sen perusteella, to-

teutuuko tavoite vai ei:

Liikenteellinen arviointi

Turvalliset ja miellyttävät kadut

Pyöräilyverkko

Joukkoliikenteen saavutettavuus

Pyöräilyn palvelutaso

Joukkoliikenteen palvelutaso.

Osayleiskaavavaiheessa luodaan edellytykset kestävälle kaupunkirakenteelle kai-

kista arvioitavista näkökulmista, mutta kriteerien on ohjattava suunnittelua tar-

kemmalla tasolla. Lisäksi tulee pyrkiä tavoitteiden toteutumiseen eri toteutusvai-

heissa. Suuren alueen toteutuminen kestää pitkään, ja edellytykset kestävään liik-

kumiseen tulee tarjota jo toteutuksen alkuvaiheessa.

Osayleiskaavan liikenneverkolle asetetut tavoitteet toteutuvat kaavaratkaisussa.

Liikenneverkko on selkeä ja palvelee kaikkia kulkutapoja. Liikenneverkko kytkeytyy

sekä nykyiseen että ympäristöön suunniteltuun uuteen liikenneverkkoon. Alueen



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

liikenne jakautuu useille väylille suuntautumisen mukaan ja siten minimoidaan lii-

kennesuorite ja päästöt. Toimivan joukkoliikenteen järjestämiselle sekä sujuville

pyöräily- ja kävely-yhteyksille kaava luo hyvät edellytykset.

2 Toivion alueen nykytilanne

Tässä luvussa on kuvattu osayleiskaava-alueen pohjoisosaan sijoittuvan suunnitte-

lualueen tiiviimmin rakennetun alueen, Toivion, nykytilanne. Toivion alue sijoittuu

Pirkkalan kunnan ja Tampereen kaupungin rajan läheisyyteen, linnuntietä noin 5 ki-

lometriä Pirkkalan keskustasta kaakkoon. Alue on osa laajempaa Kaakkois-Pirkka-

lan osayleiskaava-aluetta. Toivion alueen sijainti on esitetty kuvassa 4.

Kuva 4. Toivion alueen sijainti (Ote Pirkkalan osoitekartasta).

Toivion alue sijoittuu Läntisen kehätien (valtatie 3) eteläpuolelle. Alue kytkeytyy

pohjoisosastaan Pirkkalan ja itäosastaan Tampereen katuverkkoon. Toiviosta on

yhteys valtatielle 3 Sarankulman eritasoliittymän kautta. Pirkkalan keskustan suun-

taan Toiviosta voi kulkea joko Partolan tai Kurikan alueiden kautta. Tampereelle

yhteys kulkee Sarankulman tai valtatien 3 kautta.

Pirkkalan keskustasta katsoen alue on irti kunnan muusta tiiviistä maankäytöstä

muodostaen oman rakennetun alueen. Alueen saavutettavuus on hyvä Tampereen

suunnasta, sillä nykyisin Tampereen maankäyttö on laajentunut aivan Pirkkalan ja

Tampereen rajalle. Patamäenkatu kulkee suoraan Toivioon.

Alue on rakentunut toisen maailmansodan jälkeen, ja edustaa tyypillistä aikansa

rakentamista. Alueen katuverkolle on aikanaan varattu liikkumiseen tarvittava tila,

mutta nykyisellä katualueella ei ole tilaa kävelyn ja pyöräilyn väylille, ellei tonteilta

lunasteta lisää maata em. väylille.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

2.1 Liikenteen nykytilanne

Toivion alueella maankäyttö on pääasiassa asumista. Alueella on jonkin verran työ-

paikkoja ja alakoulu. Alueen liikennemääristä ei ole laskettua tietoa saatavilla. Alu-

een kadut ovat valaistuja ja alueellinen nopeusrajoitus on 30 km/h.

Toivion alue on omakotitalovaltaista ja henkilöautolla on merkittävä osuus kulku-

muotojakaumassa. Liikenteen kannalta vilkkaimmat ajankohdat ovat aamulla ja il-

lalla työmatkaliikenteen aikoihin. Toivioon suuntautuva liikenne on pääasiassa asu-

miseen liittyvää liikennettä. Saattoliikennettä on jonkin verran Toivion koululle

myös muualta Pirkkalasta. Koulun yhteydessä sijaitseva urheilukenttä on koulun

lisäksi myös urheiluseurojen käytössä iltaisin, mikä lisää alueen liikennettä jonkin

verran. Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Partolan alueella Läntisen kehä-

tien pohjoispuolella.

Alueella kulkevat Tampereen seudun joukkoliikenteen linjat 11B ja 14T, jotka tar-

joavat vilkkaimpaan aikaan puolen tunnin vuorovälin.

Toivion alueen katujen yhteydessä ei pääosin ole kävelyn ja pyöräilyn väyliä. Esko-

lantiellä on kuitenkin kävelyn ja pyöräilyn väylä lyhyellä matkalla Linnakalliontieltä

päin tultaessa ja Palmrothintiellä on kävely- ja pyöräilyväylä Partolasta Toivion-

tielle, jonka varrella se jatkuu Ruotutien alkuun. Partolan alueen palvelut ovatkin

hyvin saavutettavissa myös kävellen ja pyöräillen. Tampereen puolelta Patamäen-

kadun kävely- ja pyöräilyväylä jatkuu Toiviossa Ojatien varrella. Lisäksi Toivion

alueella on tonttikatuja yhdistäviä kävely- ja pyöräilyreittejä asutuksen keskellä.

2.2 Liikenteen toimivuus ja sujuvuus

Liikenteen toimivuudessa tai sujuvuudessa ei ole tiedossa olevia ongelmia. Alueen

liikennemäärät ovat todennäköisesti maltilliset.

2.3 Liikenneturvallisuus

Alueen liikenneturvallisuus koetaan ongelmalliseksi. Toivion koulu on alueen etelä-

osassa ja sinne suuntautuva liikenne kulkee Toivion läpi. Alueen pääkatujen lin-

jaukset ovat varsin suoria ja houkuttelevat ajamaan yli nopeusrajoituksen, joten

nopeuksien rauhoittamiseksi kaduille on toteutettu hidasteita.

Alue on rakentunut vuosikymmenten aikana, ja on jo ympäristöltään kehittynyt

alue. Pihoille istutettu kasvillisuus haittaa näkyvyyttä joissain liittymissä ja osaltaan

heikentää liikenneturvallisuutta. Alueen kaduilla on runsaasti tonttiliittymiä, joten

tonteilta kadulle liittyminen voi tulla yllätyksenä siellä liikkuvalle liikenteelle.

Poliisin tietoon on tullut viimeisen viiden vuoden aikana yksi liikenneonnettomuus

Toivion alueelta. Omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus Ruotutiellä oli onnet-

tomuusluokaltaan muu onnettomuus, ja tarkemmin törmäys esteeseen ajoradalla.

2.4 Ajankohtaiset suunnitelmat

Toivion alueella ei ole ajankohtaisia suunnitelmia liikenneverkon kehittämiseksi.

2.5 Kaavaratkaisu nykyisen Toivion alueelle

Osayleiskaavassa Toivion alue on oma kokonaisuutensa eikä liity tulevaan liikenne-

verkkoon kuin Eskolantien länsipään osalta sekä kävely- ja pyöräilyväylien kautta.

Toivion koululle suuntautuva ulkoinen liikenne kulkee uusien katujen kautta.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Osayleiskaavassa ei ole esitetty suoraan Toivion alueelle liikenneverkon kehittämis-

toimenpiteitä. Toivion länsipuolisen uuden pohjois-etelä-suuntaisen kokoojakadun

ja Eskolantien liittymä suunnitellaan siten, että uuden alueen liikenne ohjautuu

kohti Linnakalliontietä eikä itään Eskolantien asutuksen läpi. Toivion alue kytkeytyy

jatkossa kävelyn ja pyöräilyn tulevaan pohjois-etelä-suuntaiseen pääverkkoon.

Joukkoliikenteen osalta linjat siirtynevät pois Toiviosta uusille reiteille, ainakin ny-

kyisen kokoisen autokaluston osalta. Alustavasti Kurikantien ja Linnakalliontien

kautta kulkevat linjat liikkuvat uutta Toivion eteläpuolista katuyhteyttä Sarankul-

maan. Partolaan on tarjolla syöttöliikennettä, joka kulkee uutta Toivion länsipuo-

lista kokoojakatua pitkin.

Toivion liikenne rauhoittuu kaavaratkaisun myötä jonkin verran. Koululle suuntau-

tuvaa liikennettä jäänee hieman, mutta suurin osa koulun liikenteestä siirtynee uu-

sille kokoojakaduille. Tähän vaikuttaa myös se, miten Pirkkalan kouluverkko järjes-

tellään. Toivion liikennejärjestelmä palvelee uuden maankäytön toteuduttua pää-

asiassa alueen sisäistä liikkumista.

Jos osayleiskaava-alueen uusien alueiden liikenne kulkisi Toivion nykyisen katuver-

kon kautta, tällöin alueen pääkatuverkko olisi rakennettava uudelleen, jotta lisään-

tyvä liikenne voisi käyttää olemassa olevia reittejä. Katujen leveyttä tulisi lisätä ja

kadut varustaa kävelyn ja pyöräilyn väylillä, jotta niille sijoittuva uusi liikenne olisi

mahdollista hoitaa. Vastaavasti liittymien näkemiä ja toimivuutta olisi parannet-

tava. Käytännössä tämä edellyttäisi joidenkin kiinteistöjen tai niiden osien lunasta-

mista katualueeksi. Ongelmaksi jäisi kuitenkin alueen katujen runsas tonttiliitty-

mien määrä, mikä aiheuttaisi haittaa liikenteen toimivuudelle ja sujuvuudelle. Alu-

een liikenneturvallisuustilanne heikkenisi, vaikka nopeusrajoitus pidettäisiin alhai-

sena. Lisäksi alueelle kohdistuisi liikenteen aiheuttamia ympäristöhaittoja kuten

melua ja päästöjä sekä mahdollisesti tärinää.

3 Osayleiskaavan ajoneuvoliikenteen liikenneverkko

3.1 Liikennetuotos

Osayleiskaavan uuden maankäytön liikennetuotoksen arvioimiseksi alueen kulku-

tapajakauma on muodostettu Tampereen seudun liikennetutkimuksen Pirkkalan

kulkutapajakaumatietojen sekä ympäristöministeriön Liikennetarpeen arviointi

maankäytön suunnittelussa -ohjeen mukaan. Näitä soveltaen Tampereen ja Pirk-

kalan raja-alueelle sopivaksi uuden alueen kulkutapajakaumaksi on saatu:

henkilöautoliikenne 59 %

joukkoliikenne 12 %

pyöräily 13 %

jalankulku 16 %

Kulkutapajakauman arvioitu henkilöautoliikenteen osuus vastaa todennäköisesti

hyvin alueelle syntyvää tilannetta. Hyvien joukkoliikenneyhteyksien toteutuessa

alueen arvioitu joukkoliikenteen kulkutapaosuus on mahdollista saavuttaa. Pirkka-

lassa tavoitellaankin toista joukkoliikenteen laatukäytävää Kurikantielle kulkien

kaava-alueen läpi. Pyöräilyn osuus kulkutapajakaumassa voi muodostua arvioitua

suuremmaksi, sillä alue sijaitsee niin lähellä Tamperetta ja osayleiskaavassa on

kiinnitetty erityistä huomiota sujuvien pyöräily-yhteyksien mahdollistamiseen.

Kaava-alueen keskeisestä sijainnista ja pyöräilyn potentiaalista kertoo esimerkiksi

se, että Tampereen rautatieasema on saavutettavissa alueelta pyöräillen puolessa

tunnissa. Kävelyn kulkutapaosuutta tukevat alueelle sijoittuvat palvelut, jotka ovat

hyvin saavutettavissa kävellen. Osayleiskaava-aluetta ympäröivien alueiden, kuten



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Sarankulman kehittyminen tai uuden henkilöliikenteen aseman tulo Rautaharkkoon

voivat myös osaltaan vaikuttaa alueen kulkutapajakaumaan tukien kestävien kul-

kutapojen käyttöä. Osayleiskaava-alueen eteläosassa henkilöautoliikenteen kulku-

tapaosuus muodostuu todennäköisesti hieman suuremmaksi ja joukkoliikenteen

kulkutapaosuus pienemmäksi, koska palvelut ovat kauempana ja joukkoliikenteen

palvelutaso jää heikommaksi. Tämä on huomioitu liikennetuotoslaskelmissa.

Osayleiskaavan liikenneselvityksessä uuden maankäytön liikennetuotosta on käsi-

telty kolmessa osassa ja liikennetuotokset on esitetty taulukossa 1. Liikennetuotos-

ten laskenta perustuu Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -ohjee-

seen. Liikennetuotokset sisältävät sekä saapuvan että poistuvan liikenteen. Liiken-

netuotoksissa ei ole mukana olemassa olevia asemakaavoitettuja alueita, Toivion

nykyistä asuinaluetta eikä Linnakallion tilaa vievän kaupan aluetta, jotka on huo-

mioitu liikenne-ennusteessa ja toimivuustarkasteluissa.

Taulukko 1. Uuden maankäytön liikennetuotos (Sito Oy).

Maankäytön suuruusluokka

Matkatuotos [ajon./vrk]

Raskaan liiken-teen osuus [%]

1) Pohjoinen asuin-, liike- ja työpaikka-alue

10 000 asukasta

75 000 kem

kaavan KPT-alueet

11 000

2 500

2 %

10 %

2) Itäinen teollisuusalue 165 000 kem 2 600 33 %

3) Eteläinen asuinalue 2 500 asukasta 2 900 2 %

Liikennetuotokset ovat arvioita alueiden synnyttämästä liikenteestä. Asukasmäärän

tai kulkutapajakauman pienillä muutoksilla suuntaan tai toiseen ei ole merkittävää

vaikutusta liikennetuotoksiin. Väylät suunnitellaan kapasiteetiltaan riittäviksi alu-

een liikenteelle. Liikenne suuntautuu alueelta eri suuntiin ja jakautuu siten useille

väylille, jolloin liikenteelliset vaikutukset hajautuvat. Liikenteen kasvu tapahtuu

myös vähitellen ja ajoittuu pitkälle aikavälille. Joukkoliikenne-, pyöräily- ja kävely-

yhteyksien tarjoaminen alueen toteutuksen alkuvaiheesta lähtien on tärkeää, jotta

kestävät kulkutavat muodostuvat merkittäväksi osaksi alueen kulkutapajakaumaa.

3.2 Osayleiskaavan liikenneverkko ja liittyminen ympäröivään liikenneverkkoon

Toivion nykyisen asuinalueen katuverkko muodostuu pääosin asuntokaduista, jotka

ovat kapeita ja joissa on suorat tonttiliittymät. Toivion alueelta puuttuu selkeä lii-

kennehierarkia ja pääkokoojakatu, vaikkakin joukkoliikennereittinä toimiva Toivi-

ontie-Ruotutie voidaan roolinsa puolesta katsoa kokoojakaduksi. Toivion alueelle

on toteutettu runsaasti liikenteen rauhoittamistoimenpiteitä, joilla on lisätty liiken-

neturvallisuutta. Toivion nykyiset kadut eivät kestä juurikaan lisääntyvää liiken-

nettä eikä läpiajoliikenne sovellu niille, joten lähtökohtana on, että uuden alueen

liikenne ei rasittaisi nykyistä asutusta. Katujen kapeasta poikkileikkauksesta huoli-

matta autojen kohtaaminen ei tuota ongelmia. Heikkojen näkemien ja runsaiden

tonttiliittymien johdosta liikennemäärien kasvu tulisi kuitenkin heikentämään lii-

kenneturvallisuutta, kävelyn ja pyöräliikenteen asemaa sekä asukasviihtyisyyttä.

Toivion aluetta on kuvattu tarkemmin luvussa 2.

Tampereen Läntinen kehätie on kuormittunut Sarankulman kohdalla keskimääräi-

sen vuorokausiliikenteen ollessa noin 52 300 ajoneuvoa vuorokaudessa (2017).

Linnakallion kohdalla Läntisen kehätien keskimääräinen vuorokausiliikenne on noin

42 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Valtatien 3 oikaisu (Puskiaisten oikaisu) lieven-

täisi liikenteen kasvupainetta Läntisellä kehätiellä.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Osayleiskaava-alueen hyvän saavutettavuuden takaamiseksi alueen kytkeytyminen

ympäröivään katu- ja tieverkkoon on suunniteltu usean liittymän kautta. Siten

mahdollistetaan liikenteen jakautuminen useille väylille ja turvataan niiden toimi-

vuus. Tärkeimmiksi liittymäkohdiksi nykyiseen liikenneverkkoon on tunnistettu Lin-

nakallion eritasoliittymä Läntisellä kehätiellä, suunnitteilla oleva 2-kehä sekä pi-

demmällä aikavälillä kytkeytyminen Sarankulmaan (tummansiniset ympyrät ku-

vassa 5.). Linnakallion eritasoliittymään on arvioitu kohdistuvan suurin liikenteelli-

nen paine, mutta siitä liikenne jakautuu Läntiselle kehätielle ja sen rinnakkaisteille

sekä Kurikantielle. Sarankulman suuntaan Patamäenkadun jatkeen kautta kytkey-

tyvää yhteyttä voidaan kuitenkin pitää arvioitua merkittävämpänä, koska reitti tar-

joaa suorimman yhteyden Tampereen keskustaan ja on erityisen tärkeä joukko- ja

pyöräliikenteen järjestämisen kannalta. Siten sen toteuttaminen tulee tärkeäksi jo

alueen kehityksen alkuvaiheessa.

Liikenneselvityksen esiselvitysvaiheessa inventoitiin myös muita mahdollisia liitty-

mäkohtia, jotka olivat Eskolantie, Ratasillantie, Sääksjärventie ja Korpitie (vaalean-

siniset ympyrät kuvassa 5.).

Kuva 5. Osayleiskaava-alueen kytkeytyminen olemassa olevaan tie- ja katuverkkoon (Sito Oy).

Osayleiskaava-alueen katuverkon liittämistä nykyiseen katuverkkoon on tarkas-

teltu eri osa-alueiden ja joukkoliikenteen kannalta. Vaihtoehdoissa tarkasteltiin

mm. mahdollisuuksia Toivion nykyisen ja uuden alueen liikenteen erottamiseksi.

Pohjoisen alueen lähtökohtana oli sen kytkeytyminen Kurikantiehen ja eteläisen

asuinalueen ja teollisuusalueen osalta tutkittiin kytkeytymistä uuteen Ratasillan-

tiehen Tampereen puolella sekä suunnitteilla olevaan 2-kehään ja edelleen Puski-

aisten oikaisuun.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Lähtökohdaksi uuden maankäytön kehittämiselle on asetettu, että nykyisen asuin-

alueen katujen liikennemäärät eivät kasva ja uusi liikenne jakautuu useisiin suun-

tiin. Osayleiskaava-alueen sisäinen katuverkko on pyritty suunnittelemaan näistä

näkökulmista. Alueen liikenneverkon kehittämisen myötä on jopa mahdollista, että

henkilöauton kulkutapaosuus alueella laskee. Sitä tukevat myös alueelle syntyvät

lähi- ja liikkumispalvelut.

Liikenneverkolle on tutkittu esiselvitysvaiheessa useita vaihtoehtoja, joiden poh-

jalta on päädytty kaavakartalla esitettyyn ratkaisuun. Kokoojakatujen liikenne-

verkko muodostuu itä-länsi-suuntaisesta pääyhteydestä Kurikantien ja Patamäen-

kadun välillä sekä pohjois-etelä-suuntaisesta yhteydestä Eskolantieltä Kurikantien

jatkeelle ja siitä edelleen vaiheittain etelään tulevalle 2-kehälle. Lisäksi alueelle on

osoitettu kokoojakatu pohjois-etelä-suuntaiselta yhteydeltä Pärrinmaan teollisuus-

alueelle tulevalle Ratasillankadulle Tampereen puolelle.

Kaavan liikenneverkkoratkaisussa on saavutettu liikenneverkolle asetetut tavoitteet

liikenteen jakautumisessa ja alueen kytkeytymisessä ympäröivään liikenneverk-

koon. Ratkaisussa uuden alueen liikenne ei myöskään kuormita Toivion nykyistä

asuinaluetta Eskolantietä lukuun ottamatta, mikäli Kurikantien ja Patamäenkadun

välinen katuyhteys toteutetaan Toivion koulun eteläpuolelta. Osayleiskaavan ehdo-

tuksen liikenneverkko on esitetty kuvassa 6.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 6. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan ehdotuksen liikenneverkko.

Liikenteen suuntautuminen

Osayleiskaavassa osoitettujen uusien alueiden sisäiset katuyhteydet suunnitellaan

siten, että maankäyttö kytkeytyy tonttikatujen kautta kokoojakaduille ja edelleen

pääkatuverkkoon. Osayleiskaavassa esitetty pääkatuverkko välittää liikennettä alu-

eellisesti ja on rakenteeltaan selkeä, mikä helpottaa suunnistamista. Liikenne-

verkko takaa alueelle myös hyvän saavutettavuuden eri suunnista ja liikenne saa-

daan ohjattua haluttuun suuntaan, millä pyritään liikennesuoritteen minimointiin ja

pienempiin päästöihin.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Alueen liikenteen suuntautumista on arvioitu liikenneselvityksessä seuraavasti:

Noin 50 % liikenteestä suuntautuu Kurikantien jatkeen kautta Linnakallion

eritasoliittymään, josta liikenne jakautuu Läntiselle kehätielle ja sen rinnak-

kaisteille sekä Kurikantietä pitkin Pirkkalan kuntakeskukseen.

Alueen pohjoisimman osan liikenne suuntautuu Eskolantien kautta Linnakal-

liontielle, jota käyttää myös osa muusta Partolaan suuntautuvasta liiken-

teestä. Liikennetuotoksesta tämän osuudeksi on arvioitu noin 25-30 %.

Noin 15 % alueen liikenteestä arvioidaan kulkevan itä-länsi-suuntaista pää-

kokoojakatua pitkin Patamäenkadun suuntaan, joka on suorin reitti Tampe-

reen keskustaan.

Etelään kohti 2-kehää arvioidaan suuntautuvan alle 10 % liikenteestä.

Alueen eteläosan liikennetuotoksesta noin 10 % arvioidaan suuntautuvan

pohjoisen suuntaan ja suurimman osan 2-kehälle sekä Ratasillankadulle

Tampereen suuntaan.

Kurikantie on luonteva reitti Pirkkalan kuntakeskukseen sekä Linnakallion erita-

soliittymään, josta on Läntisen kehätien kautta yhteys koko kaupunkiseudulle ja

valtakunnalliseen tieverkkoon. Linnakallion eritasoliittymässä on myös kapasiteet-

tia lisääntyvälle liikenteelle. Läntisellä kehätiellä on kuitenkin kapasiteettiongelmia

Partolan ja Lakalaivan liittymien välillä, mikä voi vähentää reitin houkuttelevuutta

ainakin huipputunteina. Tällöin Patamäenkadun kautta kulkeva reitti muodostuu

todennäköisesti houkuttelevimmaksi reitiksi Tampereen suuntaan. Kurikantie kes-

tää lisääntyvän liikenteen kapasiteettinsa puolesta, mutta sen geometria Kurikan

asuinalueen kohdalla ei tue lisääntyvää läpiajoliikennettä. Alueen läntisimmistä

osista on luonteva reitti Partolaan Kurikantieltä lähtevän Linnakalliontien kautta.

Linnakalliontie on pääkokoojakatu ja kestää lisääntyvän liikenteen. Mikäli Linnakal-

lion alueelta osoitettu tieliikenteen yhteystarve kohti Eskolantietä toteutuisi, voisi

se vähentää Linnakalliontien houkuttelevuutta reittinä Partolaan.

Pohjois-etelä-suuntaisen kokoojakadun kautta alue kytkeytyy pohjoisessa Eskolan-

tiehen. Lännessä Eskolantie alittaa Läntisen kehätien ja liittyy Linnakalliontiehen.

Idässä Eskolantie liittyy Toiviontiehen, jonka kautta on yhteys Palmrothintielle. Uu-

den alueen liikenteelle tavoiteltava reitti alueen pohjoisosasta Partolaan on Esko-

lantieltä Linnakalliontielle, jota pitkin on yhteys Partolaan. Tämän toteutumiseksi

uuden kokoojakadun ja Eskolantien liittymä tulee suunnitella siten, että liikenne

ohjautuu kohti Linnakalliontietä eikä itään Eskolantien asutuksen läpi. Eskolantie

on asutuksen kohdalla kapea eikä sille tule liikenneturvallisuuden ja liikenteen su-

juvuuden takaamiseksi ohjata lisää liikennettä. Uuden alueen liikenteen suuntau-

tuminen Partolan kautta edelleen Tampereen keskustan suuntaan ei ole tavoitelta-

vaa, koska Naistenmatkantien liittymissä Nuolialantielle ja Ilmailunkadulle on mer-

kittäviä kapasiteettiongelmia. Vaikka liittymiin on suunnitteilla parantamistoimen-

piteitä, ei niihin siltikään ole suotavaa ohjata lisää liikennettä.

Idässä osayleiskaava-alue kytkeytyy uudella itä-länsi-suuntaisella pääkokoojaka-

dulla Tampereen puolella olevaan Patamäenkatuun, jonka kautta on yhteys Tam-

pereen keskustaan. Reitti tarjoaisi suorimman yhteyden myös Rautaharkkoon

suunnitellulle henkilöliikenteen asemalle. Patamäenkatuun kytkeytyisi myös uusi

katuyhteys etelästä Tampereen Pärrinmaan teollisuusalueelta. Patamäenkadun yh-

teyden merkittävyys autoliikenteelle on arvioitu liikenneselvityksessä vähäisem-

mäksi kuin pohjoisen ja lännen kokoojakatujen, mutta se on erityisen tärkeä reitti

joukko- ja pyöräliikenteelle tarjoten suorimman yhteyden Tampereen keskustaan



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

päin. Reitti voi kuitenkin muodostua hieman arvioitua merkittävämmäksi myös au-

toliikenteelle. Sarankulman teollisuusalueen kadut ovat teollisuusalueelle tyypillisiä

ja kestävät lisääntyvän liikenteen. Uusien katujen liittämisessä nykyiseen katuverk-

koon tulee varmistaa liikenteen sujuvuus ja huomioida Pärrinmaan teollisuusalueen

aiheuttama raskas liikenne. Sujuvan pyöräily-yhteyden varmistamiseksi tulee kiin-

nittää huomiota ratkaisujen loogisuuteen ja reitin jatkuvuuteen sekä Toiviosta että

Pärrinmaalta. Patamäenkatuun liittyvän uuden itä-länsi-suuntaisen kokoojakadun

linjauksen suunnittelua ohjaa osayleiskaava-alueen arvokkaat luontokohteet, ny-

kyisen Toivion koulun piha-alueen metsäyhteyden säilyttäminen sekä Pärrinmaan

teollisuusalueelta tulevan katuyhteyden liittäminen Patamäenkatuun.

Pirkkalan puoleisen Pärrinmaan teollisuusalueen liikenteelle tärkein yhteys on ete-

lään suunnitteilla oleva 2-kehä. Teollisuusalueen liikenteestä osa suuntautuu myös

Tampereen puoleisen Pärrinmaan teollisuusalueen kautta Multisillan suuntaan sekä

pohjoiseen Patamäenkadulle.

Eteläiseltä asuinalueelta on yhteys pohjois-etelä-suuntaista kokoojakatua pitkin

osayleiskaavan pohjoisosiin sekä etelään 2-kehälle. Yhteys 2-kehälle suunnitellaan

niin, että se palvelee myös Lempäälän puoleisen Sipilän asuinalueen kehittymistä.

2-kehä tarjoaisi yhteyden mm. Hervantaan ja Kangasalan suuntaan sekä Puskiais-

ten oikaisuun.

Kurikantien jatke Patamäenkadulle

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneselvityksessä itä-länsi-suuntaiselle yh-

teydelle Kurikantien jatkeen ja Patamäenkadun välillä on tutkittu useita vaihtoeh-

toja, joista päävaihtoehdot on koottu kuvaan 7. Liikenneverkon toimivuuden ja vai-

kutustarkastelun perusteella jatkosuunnitteluun on suositeltu vaihtoehtoa 2a. Jat-

kosuunnittelu Patamäenkadun päästä tulee tehdä yhdessä Tampereen kaupungin

kanssa.

Kuva 7. Katujen alustavat linjaukset (Sito Oy).



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Vaihtoehdossa 2a kokoojakadun linjaus kulkee kokonaan erillään nykyisestä Toi-

vion alueesta ja liittyy nykyiseen Patamäenkatuun Tampereen puolella. Vaihtoeh-

doissa 1 ja 2b kokoojakatulinjaus hyödyntäisi osin Toivion nykyisen asuinalueen

katuverkkoa. Vaihtoehto 1 kulkisi pisimmän matkan Toivion nykyisellä asuinalu-

eella, kun sen linjaus uuden alueen keskusta-alueelta liittyisi Korpitielle, jolta se

jatkuisi edelleen Taaporintietä pitkin ja yhdistyisi uudella linjauksella Patamäenka-

tuun Ojatien itäpuolella. Vaihtoehdon 2b linjaus kulkisi nykyisen alueen eteläpuo-

lella, mutta yhdistyisi nykyiseen katuverkkoon Taaporintien itäosassa ja kulkisi Pa-

tamäenkadulle samaa linjausta kuin vaihtoehdossa 1.

Vaihtoehdossa 2a uuden alueen liikennetuotos ei kuormita Toivion nykyisen asuin-

alueen katuverkkoa. Nykyisen koulun eteläpuolelle voidaan osoittaa saattoliikenne-

paikka, jolloin uuden alueen saattoliikennettäkään ei ohjaudu nykyiselle asuinalu-

eelle eikä saattoliikenne risteä koulumatkojen kanssa. Uusi kokoojakatu mahdollis-

taa uuden joukkoliikennelinjan, jonka perustana on uuden alueen väestömäärä.

Linja kulkee kuitenkin erillään nykyisestä asuinalueesta. Pyöräilylle kokoojakatu

tarjoaa suoran ja houkuttelevan reitin. Virkistysyhteydet katulinjauksen eteläpuo-

liseen metsään voidaan taata kolmella alikululla. Näin koulultakin säilyy turvallinen

yhteys metsään. Uusi katuyhteys ja koulun pysäköintialue mahdollistavat virkistys-

alueille saapumisen kauempaakin.

Kokoojakadun linjausvaihtoehdot 1 ja 2b lisäisivät toteutuessaan liikennettä Toivion

nykyisellä asuinalueella ja kasvaneen liikenteen haitat näkyisivät nykyiselle asutuk-

selle mm. melu- ja turvallisuustason sekä liikenteen toimivuuden heikkenemisenä.

Erityishuomiona vaihtoehdon 1 linjaus lisää liikennettä myös nykyisen koulun edus-

talla ja kadun liikenne risteää koulumatkojen kanssa Korpitiellä. Vaihtoehdossa 2b

voidaan nykyisen koulun eteläpuolelle osoittaa saattoliikennepaikka. Vaihtoehto 1

edellyttää katualueen leventämistä tonteille sekä Korpitiellä että Taaporintiellä ja

vaihtoehto 2b Taaporintiellä. Joukkoliikenneyhteys olisi hitaampi uudelle alueelle,

mutta runkolinjan pysäkeille olisi lyhyempi matka nykyiseltä asuinalueelta. Vaihto-

ehdon 2b mukainen katuyhteys mahdollistaa virkistysalueille saapumisen kauem-

paakin.

Selvityksessä on lisäksi tutkittu vaihtoehtoa, jossa uutta aluetta ei kytkettäisi Pa-

tamäenkatuun, mutta silloin lähes koko uuden alueen liikenne kulkisi Linnakallion

eritasoliittymän kautta ja erityisesti Tampereelle suuntautuva liikenne kuormittaisi

jo nykyisin kuormittunutta Läntistä kehätietä. Tällöin olisi tarpeen mahdollistaa ajo-

yhteys nykyisen Toivion alueen läpi. Ilman Patamäenkadun yhteyttä uuden alueen

saavutettavuus ja toteutettavuus ovat selvästi heikompia. Joukkoliikenteelle ja

pyöräilylle ei muodostu nopeaa ja houkuttelevaa yhteyttä Tampereen keskustaan

ja joukkoliikenteen linjastolle jää vähemmän vaihtoehtoisia reittejä. Alueen orien-

toitavuus muodostuu selvästi vaikeammaksi ja yhteys Tampereen keskustaan sekä

suunniteltuun Rautaharkko-Lakalaiva aluekeskukseen on epäloogiseen suuntaan.

Vaihtoehdon 2a linjauksen toteutuksesta liikenneselvityksessä on todettu, että sitä

ei ole tavoitteellista toteuttaa alueen rakentumisen alkuvaiheessa vaan kyseessä

on pitkän tähtäimen varaus. Ensimmäisessä vaiheessa joukko- ja pyöräliikenteen

kytkentä itään on esitetty toteutettavaksi Toivion nykyistä katuverkkoa pitkin. Ny-

kyisen katuverkon liikennettä ei ole kuitenkaan tavoiteltavaa lisätä. Lisäksi ainoa

yhteys Toivion koululle olisi Korpitieltä, jolloin myös uudelta alueelta tuleva saatto-

liikenne lisäisi nykyisen asuinalueen liikennettä. Tällöin nykyisen ja uuden alueen

liikenne sekoittuu. Uuden katuyhteyden toteuttaminen jo alkuvaiheessa vähentää

alueen Läntiselle kehätielle synnyttämää uutta liikenteellistä painetta ja uuden ja

vanhan alueen ajoneuvoliikenne pysyy erillään. Uusi katuyhteys vaatii kuitenkin

tarkempaa suunnittelua.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kaakkois-Pirkkalan lisäliikenneselvityksessä katuyhteyttä on tarkennettu vaihtoeh-

don 2a linjauksen pohjalta. Katuyhteydelle laadittiin kaksi erillään nykyisestä Toi-

viosta kulkevaa tarkennettua linjausta, joista toista on tarkasteltu siten, että se

mahdollistaa raitiotien toteuttamisen tulevaisuudessa. Linjaukset on esitetty ku-

vissa 8 ja 9. Linjausten suunnittelussa on huomioitu Toivion koulun eteläpuolelle

laadittu luontoselvityksen täydennys, jossa luontoaluerajaukset ovat tarkentuneet.

Luontoselvityksen mukaan molemmat katulinjaukset risteävät linnuston kannalta

arvokasta aluetta (ruskea) sekä kahta lepakoiden käyttämää aluetta (muut lepa-

koiden käyttämät alueet, luokka III) (sininen). Kasvillisuuden arvokohteiden osalta

vaihtoehto 1 risteää yhtä muuta luonnonsuojelullisesti arvokasta kohdetta sekä

Saukonojan seudullisesti arvokasta kohdetta. Raitiotien mahdollistava linjausvaih-

toehto 2 risteää yhtä muuta luonnonsuojelullisesti arvokasta kohdetta, yhtä paikal-

lisesti arvokasta kohdetta sekä Saukonojan seudullisesti arvokasta kohdetta. Kas-

villisuuden arvokohteet on esitetty kuvissa vihreällä. Vaikutukset Saukonojaan voi-

daan minimoida käyttämällä vesistösiltaa rummun sijasta.

Kuva 8. Tarkennettu katulinjaus vaihtoehto 1.

Kuva 9. Tarkennettu katulinjaus, vaihtoehto 2, mahdollistaa raitiotien.

Patamäenkadun suunta on liikenteelliseltä toimivuudeltaan hyvä ja alueelle ei tule

merkittävää liikennettä muualta. Pelastusreittien näkökulmasta Patamäenkadun



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

suunta tarjoaa lyhimmän yhteyden esimerkiksi Tampereen yliopistolliseen sairaa-

laan ja reitti on tärkeä myös Läntisen kehätien kapasiteettiongelmia ajatellen. Ras-

kaan liikenteen läpiajoa Patamäenkadun ja osayleiskaavan keskusta-alueen välillä

voidaan rajoittaa toteuttamalla uudelle kadulle kansirakenne, jonka alikulkukorkeus

on noin 4 metriä. Ratkaisu estäisi läpiajon tätä korkeammalta raskaalta liikenteeltä

kokonaan, mutta mahdollistaisi joukkoliikenteen liikennöinnin katua pitkin. Kansi-

rakenteen avulla mahdollistetaan myös metsäyhteys kadun yli. Havainnekuva kan-

sirakenteesta on esitetty kuvassa 10.

Kuva 10. Havainnekuva raskaan liikenteen kulkua rajoittavasta kansirakenteesta Patamäen-

kadun ja uuden keskusta-alueen välisellä katuyhteydellä.

3.3 Liikenne-ennuste

Liikenneselvityksessä laadittu liikenne-ennuste vuodelle 2040 perustuu TALLI-mal-

lin ennustetilanteeseen, johon on päivitetty Toivion osayleiskaava-alueen maan-

käyttö ja katuverkko. Kaava-alueen muuhun liikenneverkkoon yhdistävien katujen

liikennemäärät ovat ennusteen mukaan Kurikantiellä 10 000 ajon./vrk, Eskolan-

tiellä pohjois-etelä-suuntaisen kadun liittymän pohjoispuolella 4 500 ajon./vrk, Toi-

vionkadulla 1 700 ajon./vrk, itä-länsi-suuntaisen kadun itäpäässä 1 600 ajon./vrk

ja pohjois-etelä-suuntaisen kadun eteläpäässä 3 900 ajon./vrk.

Tärkeimpien kokoojakatujen liikennemäärät ovat 4 200 ajon./vrk Kurikantien jat-

keella Jasperintien ja pohjois-etelä-suuntaisen kadun liittymien välillä, 3 700…4 900

ajon./vrk pohjois-etelä-suuntaisella kadulla, 4 000 ajon./vrk Jasperintiellä, 3 700

ajon./vrk Ruotutiellä ja 5 000 ajon./vrk Pärrinmaan teollisuusalueen läpi kulkevalla

kadulla. Liikenne-ennuste on esitetty kuvassa 11.

Liikenne-ennusteen mukaan Läntisellä kehätiellä kaava-alueen pohjoisreunalla lii-

kennemäärä on 34 100…37 800 ajon./vrk. Liikenneviraston liikennemäärätietojen

mukaan tien liikennemäärä nykytilanteessa on kuitenkin jo 42 200 ajon./vrk.

Patamäenkadun jatkeen yhteydellä on liikenne-ennusteen mukaan vain 1 600

ajon./vrk. Patamäenkadun suunta voi kuitenkin muodostua arvioitua suositum-

maksi reitiksi Tampereen keskustan suuntaan mm. Läntisen kehätien kapasiteetti-

haasteista johtuen.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 11. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenne-ennuste vuodelle 2040 (KVL, ajon./vrk)

(Sito Oy).

3.4 Toimivuustarkastelut

Liikenneselvityksessä on laadittu liikenteen toimivuustarkastelut vuoden 2040 ilta-

huipputunnin ennustetilanteelle alueen kuuteen keskeiseen liittymään, jotka ovat

Linnakallion itäinen ramppiliittymä, Kurikantien ja Jasperintien liittymä, Kurikantien

paloaseman kohdalle tuleva kolmihaaraliittymä, pohjois-etelä-suuntaisen ja itä-

länsi-suuntaisen kadun liittymä, Eskolantien ja pohjois-etelä-suuntaisen kadun liit-

tymä sekä Patamäenkadun ja itä-länsi-suuntaisen kadun liittymä. Liittymistä Lin-

nakallion itäistä ramppiliittymää, pohjois-etelä-suuntaisen ja itä-länsi-suuntaisen

kadun liittymää, Eskolantien ja pohjois-etelä-suuntaisen kadun liittymää sekä Pa-

tamäenkadun ja itä-länsi-suuntaisen kadun liittymää tarkasteltiin kiertoliittyminä.

Muita liittymiä tarkasteltiin valo-ohjaamattomina kolmihaaraliittyminä.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Toimivuustarkastelujen mukaan liittymien liikenne oli sujuvaa kaikissa tarkastel-

luissa liittymissä. Suurimman kuormituksen todettiin kohdistuvan Linnakallion eri-

tasoliittymän itäiseen ramppiliittymään, jonka toimivuus on tällöin tyydyttävä. Liit-

tymän kaikkien tulosuuntien palvelutaso on kuitenkin erittäin hyvä keskimääräisten

viivytysten jäädessä alhaisiksi. Suurin tulosuuntakohtainen kuormitusaste havait-

tiin Kurikantien ja Jasperintien liittymässä Jasperintien vasemmalle kääntyvällä

kaistalla, jolloin tulosuunnan toimivuus on välttävä. Kyseisen tulosuunnan palvelu-

taso on tyydyttävä. Liittymän toimivuus kokonaisuudessaan on kuitenkin hyvä.

Muiden tarkasteltujen liittymien toimivuuden todettiin olevan hyvä ja kaikkien tu-

losuuntien palvelutason erittäin hyvä.

Tarkastelujen perusteella liittymissä on jäljellä käyttämätöntä kapasiteettia eikä

liittymien liikenteelliseen toimivuuteen aiheutuisi merkittäviä muutoksia, vaikka ar-

vioiduissa liikennemäärissä tai liikenteen suuntautumisessa tapahtuisi pieniä muu-

toksia. Kuormittuneimman liittymän (Linnakallion eritasoliittymän itäinen ramppi-

liittymä) kuormitus voi jäädä alhaisemmaksi, mikäli esimerkiksi Patamäenkadun tai

2-kehän suunnat muodostuvat arvioitua houkuttelevammiksi.

3.5 Katujen ohjeelliset poikkileikkaukset

Katusuunnitelmat laaditaan alueen suunnittelun asemakaavavaiheessa, mutta

osayleiskaavavaiheessa on haluttu esittää katujen ohjeelliset poikkileikkaukset, joi-

den avulla luodaan alueen katujen ilme, määritellään toiminnallisuuksia ja alustavia

tilavarauksia.

Toivion nykyisen asuinalueen ja uuden maankäytön väliin rakennettavaan puisto-

käytävään sijoittuu laadukas, asfalttipintainen, suora pyöräilyn kaksisuuntainen yh-

teys sekä murskepintainen jalkakäytävä, joka kulkee geometrialtaan ja korkeusta-

soltaan pienipiirteisemmin maaston mukaan.

Uuden alueen tonttikadut ovat sekaliikennekatuja, joilla jalankulku, pyörä- ja au-

toliikenne käyttävät samaa tilaa jalankulun ehdoilla. Sekaliikennekadut soveltuvat,

kun auto- ja pyöräliikenteen määrät ja nopeudet ovat alhaisia. Kadunvarsi-

pysäköinti ei sovellu sekaliikennekaduille. Tonttikadut toteutetaan pistoina tai lenk-

keinä pääkokoojakaduilta, joilta liittymien määrä minimoidaan. Tonttikatujen katu-

alueen leveys on n. 10 metriä kunnallistekniikan vuoksi. Mikäli jatkosuunnittelussa

kaduille halutaan pysäköintiä, tulee sille varata tilaa pysäköintitaskuihin.

Yhteys pohjoisen työpaikka-alueelta pohjois-etelä-suuntaiseen pääkokoojakatuun

on toiminnallisuudeltaan ja poikkileikkaukseltaan kokooja- ja tonttikadun väli-

muoto.

Tonttikadun ja puistokäytävän tyyppipoikkileikkaukset on esitetty kuvassa 12.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 12. Tonttikadun ja puistokäytävän tyyppipoikkileikkaukset (Sito Oy).

Osayleiskaava-alueen kokoojakaduilla auto- ja pyöräliikenne ja jalankulku eivät se-

koitu. Kadun keskellä olevan ajoradan leveyden on kaavailtu olevan 6,5 metriä,

mutta bussiliikennettä ajatellen ajoradan leveys saisi olla 7,0 metriä. Ajoradan ei

kuitenkaan tule olla sitä leveämpi, jotta ajonopeudet säilyvät kohtuullisina eikä katu

houkuttele ylimääräistä läpiajoa. Pyöräliikenteen kaistat erotellaan ajoradasta

0,22 metrin välikaistalla. Pyöräkaistan leveys 2 metriä mahdollistaa kaksisuuntai-

sen liikenteen pyörätieratkaisuna, mutta ratkaisu voidaan muuttaa pienin toimen-

pitein yksisuuntaisiksi pyöräkaistoiksi yksisuuntaisten ratkaisujen yleistyttyä.

Nykyisellä katuverkolla pyöräliikenteen paikka vaihtelee ja se tulee huomioida uu-

sien katujen kytkemisessä nykyiseen verkkoon. Esimerkiksi Kurikantien jatkeella

pyöräliikenne ja jalankulku jakavat väylän. Pyöräliikenteen paikan muutoskohdissa



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

tulee varmistaa pyöräilyn sujuvuus, orientoitavuus ja turvallisuus tarkemmassa

suunnittelussa. Osayleiskaavassa jalankulun ja pyöräilyn erottamiseksi on suunni-

teltu käytettävän puurivistöä. Alueen katujen molemminpuolinen puurivistö toimii

katujen yhteisenä teemana ja luo alueelle puistomaista viihtyisyyttä ja korkealaa-

tuista yhdenmukaisuutta. Katualueeseen tulee varata myös luiskiin sivukaltevat

alueet.

Itä-länsi-suuntaisen kokoojakadun poikkileikkaus on suunniteltu keskustamaiseksi

noin pl 400–1000 alikulun ja uuden koulun välillä. Keskustamaisessa poikkileik-

kauksessa osoitetaan kadunvarsipysäköintiä, sillä uuden alueen keskustaan tulee

kivijalkaliikkeitä. Joukkoliikennepysäkkien ja liityntäpyöräpysäköinnin ratkaisut

suunnitellaan asemakaavavaiheessa.

Itä-länsi-suuntaisen pääkokoojakadun osalta raitiotiehen varautuminen ratkaistaan

jatkosuunnittelussa. Raitiotietä ei ole poikkileikkausesimerkeissä huomioitu, koska

hanke on epävarma ja kaukana tulevaisuudessa. Lisäliikenneselvityksessä tarkas-

tellussa raitiotien mahdollistavassa katulinjauksessa se on huomioitu katualueen

tilavarauksissa.

Kokoojakatujen tyyppipoikkileikkaukset on esitetty kuvassa 13. Tyyppipoikkileik-

kaukset ovat ohjeellisia ja mahdollistavat myös muita ratkaisuja. Havainnekuva

kokoojakadusta on esitetty kuvassa 14.

Kuva 13. Kokoojakadun tyyppipoikkileikkaukset linjaosuudella ja kaupan alueella (muokattu Sito Oy:n kuvasta).



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 14. Havainnekuva kokoojakadusta.

4 Osayleiskaavan katuyhteystarpeet

Lisäliikenneselvityksessä tarkennettiin tulevan katuverkon toteuttamisen tarvetta

maankäytön kehittyessä. Seuraavissa luvuissa on esitetty perusteet kaduille, jotka

on esitetty kuvassa 6.

Uusien katuyhteyksien tarvetta määrittää osaltaan se, miten ja millä tehokkuudella

aluetta aletaan toteuttaa. Osayleiskaava-alue on laaja ja alue rakentuu usean vuo-

sikymmenen aikana. Osayleiskaava-alueen toteutuspolkua on tarkasteltu kaava-

työn aikana ja tämänhetkisen tiedon mukaan alueen kehittäminen alkaa pohjoisen

asuin-, tilaa vievän kaupan ja työpaikka-alueen osalta. Nämä alueet sijoittuvat ny-

kyisen Toivion länsi- ja lounaispuolelle. Pärrinmaan työpaikka-alueen toteutusaika-

taulu kytkeytyy Tampereen puolen teollisuusalueen toteutukseen ja etelän asuin-

alue säilyy reservinä, kunnes pohjoisempi asuinalue on täyttynyt.

Pohjoisen alueen toteutuminen on jo alkanut Linnakallion tilaa vievän kaupan alu-

eella. Asuinalueista toteutetaan ensimmäisenä keskeinen kerrostalovaltainen

kohde. Tämä alue sijoittuu nykyisen Toivion lounaispuolelle. Keskeiselle alueelle

tulee myös kaupallisia ja kunnallisia palveluita, joiden toiminta voi alkaa riittävän

väestöpohjan myötä.

Liikenneyhteyksien osalta autoliikenteen ulkoiset yhteydet olisivat ensimmäisessä

vaiheessa Kurikantien jatkeen kautta, mutta joukko- ja pyöräliikenteen yhteys on

osoitettava Patamäenkadun suuntaan. Väliaikaisesti tämä yhteys voitaisiin toteut-

taa Keskisentien ja Korpitien kautta, mutta se ei ole kuitenkaan suositeltavaa. Ku-

rikantien kautta kulkeva yhteys on toimiva reitti Pirkkalan keskustan suuntaan sekä

valtatielle 3 ja sen rinnakkaistielle, Jasperintielle. Jasperintietä ei ole vielä kokonai-

suudessaan toteutettu.

4.1 Yhteys Kurikantie – uuden alueen keskusta

Tämä katuyhteys palvelee osayleiskaava-alueen yhteyttä valtatielle 3 ja sen rin-

nakkaistielle Jasperintielle sekä Kurikan alueen kautta Pirkkalan keskustaan ja Nais-

tenmatkantien vaikutusalueelle sekä Linnakalliontielle. Kadun rooli liikennever-

kossa on pääkokoojakatu. Kadun toteuttamisen perusteet ovat:

Mahdollistaa tulevan maankäytön toteuttamisen.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kytkee uuden maankäytön Pirkkalan valtatien 3 pohjoispuoleiseen muuhun

maankäyttöön ja poistaa valtatien 3 estevaikutusta.

Tärkeä osa joukkoliikenneyhteyttä Pirkkalasta Tampereelle, tarjoaa toisen

laatukäytävän Pirkkalasta Tampereelle.

Joukkoliikennereitti Rautaharkon uudelle henkilöliikenteen asemalle ja edel-

leen Tampereelle.

Kävelyn ja pyöräilyn laatukäytävä Pirkkalasta Tampereelle.

Seuraavassa luvussa on perusteltu tämän pääkokoojakatutasoisen yhteyden jatko

Patamäenkadulle Tampereen puolelle.

4.2 Yhteys uuden alueen keskusta – Patamäenkatu

Patamäenkadun suunnan yhteyden on ajateltu olevan aluksi vain joukkoliikenteelle

ja kävelylle ja pyöräilylle. Uuden yhteyden toteuttaminen niin, että se palvelee vain

osaa kulkumuodoista, on ongelmallista mm. seuraavien tekijöiden osalta:

Uusi katuyhteys selkeyttää liikenneverkkoa ja ohjaa liikennettä pois Toivi-

osta. Jos uusi katuyhteys on vain joukkoliikenteelle ja Tampereen keskustan

suuntaan kuljetaan Kurikantien kautta, vaarana on, että Toivion läpi kulkee

ei-toivottua liikennettä.

Vastaavasti jos uutta katua ei toteuteta, niin Korpitien rooli pääkatuna kas-

vaa. Kadulle tulee lisääntyvän henkilöautoliikenteen lisäksi joukkoliikennettä

ja kävelyä sekä pyöräilyä.

Uuden pääkokoojakatuyhteyden toteuttamisen perusteet ovat:

Joukkoliikenne- sekä kävely- ja pyöräily-yhteyksien tulisi olla tarjolla heti,

kun alueen kehittyminen alkaa. Uudet asukkaat ottavat ne helpommin kul-

kumuodoikseen, jos yhteydet ovat heti tarjolla ja tarjoavat kilpailukykyisen

vaihtoehdon liikkumistarpeisiin.

Uusi katuyhteys tarjoaa nopeamman reitin kohti Tampereen keskustaa ja

mahdollista Rautaharkon uutta henkilöliikenteen asemaa.

Kaikille uusille asukkaille joukkoliikenne ei ole soveltuva vaihtoehto. Liiken-

teen suuntaaminen vain Kurikantien kautta hankaloittaa nykyisen liikenne-

verkon toimintaa Tampereen keskustaan kuljettaessa. Partolan alueella on

havaittu liikenteen toimivuusongelmia alueen liittymissä. Samoin Läntisellä

kehätiellä on liikenteen toimivuus- ja sujuvuusongelmia liikennemäärien

oletettua nopeamman kasvun johdosta. Näille reiteille ei ole tarpeen johtaa

liikennettä, jos sen voi ohjata myös muuta kautta.

Valtatielle 3 ei ole tarkoituksenmukaista ohjata lyhytmatkaista liikennettä.

Patamäenkadun kautta kulkeva reitti osaltaan vähentää moottoritien suun-

nan painetta Tampereen keskustaan suuntautuvalle liikenteelle.

Uusi katuyhteys osaltaan optimoi liikennesuoritetta, kun liikenne voidaan

ohjata suoraan oikeaan suuntaan. Tämä on toivottua liikenteen ympäristö-

vaikutusten kannalta.

Keskisentien liikenne kulkee Korpitien kautta. Uusi katuyhteys poistaa tä-

män liikenteen Korpitieltä.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Uudelle katuyhteydelle voidaan jatkossa tarjota voimakkaampi joukkoliiken-

nekadun rooli, jos raitiotie laajenee osayleiskaava-alueelle.

Katu toteutetaan uuteen maastokäytävään. On yhteiskuntataloudellisesti

kannattavampaa toteuttaa se kerralla valmiiksi kuin rakentaa ensin esim.

poikkileikkaukseltaan kapeampi katu ja parantaa sitä myöhemmin.

Uudelle katuyhteydelle on tarve heti alueen kehittymisen alkuvaiheessa. Uudella

katuyhteydellä osaltaan rauhoitetaan Toivion aluetta ja turvataan mahdollisuus toi-

mivalle joukkoliikenteelle sekä hyville kävely- ja pyöräily-yhteyksille. Uuden alueen

liikenne suuntautuu Pirkkalan keskustan ja valtatien 3 varrelle sijoittuvien työ-

paikka-alueiden lisäksi Tampereen työpaikka-alueille ja edelleen kaupungin kes-

kustaan.

Uusi katuyhteys voidaan rajoittaa raskaalta liikenteeltä muuten kuin, mitä alueen

huoltoliikenne edellyttää. Läpiajoa voidaan myös rajoittaa rakenteellisilla toimilla,

mikäli se nähdään tarkoituksenmukaiseksi.

4.3 Yhteys uuden alueen keskustasta Eskolantielle ja edelleen Linnakalliontielle

Tämä kokoojakatutasoinen yhteys palvelee suunnittelualueen pohjoisosan maan-

käyttöä ja toimii yhteytenä Partolan alueelle ja valtatielle 3 Sarankulman eritasoliit-

tymään. Kadun toteuttamisen perusteet ovat:

Mahdollistaa uuden maankäytön Läntisen kehätien eteläpuolelle.

Yhteys Partolan palveluihin ja Sarankulman eritasoliittymään, myös kestävä

liikkuminen.

Syöttöliikennereitti Partolaan ja mahdolliselle raitiotieyhteydelle.

4.4 Jasperintie

Jasperintie on valtatien 3 rinnakkaistie, joka toimii valtatien varareittinä ja mahdol-

listaa valtatien varren maankäytön.

4.5 Yhteys Pirkkalan puoleisen Pärrinmaan työpaikka-alueelle

Tämä katu on kokoojakatu, joka palvelee sen varrelle sijoittuvia työpaikka-alueita

sekä eteläosan asumisen reservialueita. Kadun toteuttamisen perusteet ovat:

Mahdollistaa suunnitellun maankäytön.

Voidaan toteuttaa vaiheittain tarpeen mukaan.

Kadun kytkeytyminen Tampereen puolelle suunniteltuun Ratasillankatuun riippuu

Tampereen puoleisen Pärrinmaan teollisuusalueen kehityksestä.

4.6 Yhteys uuden alueen keskusta – 2-kehä

Tämä yhteys palvelee pääkokoojakatuna osayleiskaava-alueen yhteyttä 2-kehälle,

joka johtaa lännen suuntaan lentoasemalle ja idän suuntaan Sääksjärvelle ja edel-

leen Hervantaan ja Kangasalan suuntaan. Kakkoskehän vaikutusalueelle on Lem-

päälän puolelle toteutumassa merkittävä työpaikka-alue, jonka vaikutukset heijas-

tuvat myös suunnittelualueelle. Kadun toteuttamisen perusteet ovat:

Mahdollistaa tulevaisuuden maankäytön kehittymisen.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Mahdollistaa nopean Pirkkala–Hervanta joukkoliikennereitin.

Sääksjärveltä joukkoliikennereitti Tampereen keskustaan.

Lentoasemayhteys 2-kehän kautta.

Yhdistää osayleiskaava-alueen Lempäälän puolen maankäyttöön.

Yhteys Hervantaan, sen työpaikka-alueille ja edelleen Kangasalle.

Toimii valtatien 3 Puskiaisten oikaisun varareittinä.

Mahdollistaa kävely- ja pyöräily-yhteydet.

5 Kävely ja pyöräliikenne

Kestävässä kaupunkikehityksessä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ovat avainase-

massa. Kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen muun muassa lisää alueiden

viihtyisyyttä ja luo edellytyksiä yksityisautoilun vähenemiselle. Kävelyn ja pyöräilyn

kulkutapaosuuksien kasvulla tavoitellaan myös positiivisia terveys- ja ilmastovai-

kutuksia. Joukkoliikenteen kanssa kävely ja pyöräily eivät kilpaile, vaan paremmin-

kin tukevat sitä myös joukkoliikennematkaan kuuluvien liityntämatkojen kulkuta-

poina.

Tampereen seudulla on määrällisesti paljon kävely- ja pyöräily-yhteyksiä, mutta

pyöräilyolosuhteiden laadussa on kehitettävää. Pyöräily on tyypillisesti rinnastettu

kävelyyn ja seudulla onkin paljon yhdistettyjä pyöräteitä ja jalkakäytäviä. Väylien

lisäksi pyöräilijät kohtaavat haasteita esimerkiksi risteysalueilla. Kävelyn ja pyöräi-

lyn edistämisessä tulee kiinnittää huomiota oikeiden ja laadukkaiden ratkaisujen

toteuttamiseen oikeisiin paikkoihin. Kaavoituksessa luodaan edellytykset kävelyä ja

pyöräilyä tukevan ympäristön syntymiselle.

Tampereen kaupunkiseudulle on vuonna 2012 laadittu kävelyn ja pyöräilyn kehit-

tämisohjelma 2030, jonka visio on:

Vision mukaisen tavoitetilan saavuttamiseksi kehittämisohjelmassa asetettiin seu-

raavat strategiset tavoitteet:



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Visio velvoittaa kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen koko kaupunkiseudulla, jotta kä-

velyn ja pyöräilyn kulkutapaosuudet kasvavat. Kaavoituksessa luomalla tiivistä ja

sekoittunutta yhdyskuntarakennetta vähennetään liikkumistarvetta sekä mahdol-

listetaan toimintojen saavutettavuus kävellen ja pyöräillen. Kävely ja pyöräily huo-

mioidaan tärkeinä suunnittelukohteina kaikessa yleis- ja asemakaavoituksessa kau-

punkiseudulla. Se on toiminut lähtökohtana myös Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaa-

van liikennesuunnittelussa.

5.1 Kävelyn ja pyöräilyn potentiaalit

Kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden kasvattamisen suurin muutospotentiaali on

nykyisin henkilöautolla tehtävissä lyhyissä matkoissa. Matkan pituuden osalta ra-

jana on pidetty viittä kilometriä, jota lyhyemmissä matkoissa kävelyn ja pyöräilyn

potentiaali on merkittävin. Matkan pituuden ohella on kiinnitettävä huomiota

matka-aikaan, johon vaikuttavat esimerkiksi väylän laatu, reitin suoruus sekä sillä

olevat korkeuserot. Laaditussa liikenneselvityksessä kävelyn ja pyöräilyn potenti-

aali onkin tunnistettu suurimmaksi matkoilla, jotka kestävät enintään 30 minuuttia

kävellen tai pyöräillen. Huomionarvoista on myös se, että pitkän automatkan vaih-

toehtona voi olla lyhyempi kävely- tai pyörämatka, jos alueella on lähipalveluja ja

kävely- ja pyöräily-yhteydet ovat kunnossa.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneselvityksessä on laadittu paikkatieto-

analyysiin pohjautuvat saavutettavuustarkastelut kävellen ja pyöräillen, joilla sel-

vitettiin kulkutapojen potentiaalia alueen matkoilla. Saavutettavuusvyöhykkeet on

jaettu 10, 20 ja 30 minuutin matka-aikojen perusteella. Kuvassa 15. on esitetty

suunnittelualueen saavutettavuus kävellen ja kuvassa 16. pyöräillen.

Kuva 15. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-alueen saavutettavuus kävellen (täydennetty, alkup. Sito Oy).



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 16. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-alueen saavutettavuus pyöräillen (täydennetty,

alkup. Sito Oy).

Paikkatietoanalyysin perusteella osayleiskaava-alueen keskusta, johon julkiset ja

kaupalliset palvelut tulevat keskittymään, on saavutettavissa alle 10 minuutissa

sekä uuden että nykyisen Toivion keskeisiltä alueilta. Itä-länsi-suuntainen kokoo-

jakatu, jolle tavoitellaan joukkoliikennettä, on alle 10 minuutin kävelymatkan

päässä merkittävälle osalle uusista ja nykyisistä asukkaista. Partolan aluekeskus,

jonka palvelut täydentävät kaava-alueen lähipalveluita, on pyöräillen saavutetta-

vissa alle 10 minuutissa kaavan pohjoisista osista. Partolan alueelle on kaavailtu

kehittyvän merkittävästi työpaikkoja sekä raitiotieyhteys. Rautaharkkoon suunni-

teltu henkilöliikenteen asemakin olisi vain reilun 10 minuutin pyörämatkan päässä

kaava-alueen keskeisiltä alueilta. Pyöräily on hyvin potentiaalinen kulkutapa Pirk-

kalan muihin taajamiin Partolan lisäksi sekä Tampereen suuntaan. Pääosa Pirkkalan

taajama-alueista on saavutettavissa 20 minuutin pyöräilyllä. Tampereen keskus-

taan pyörämatka kestää noin 30 minuuttia kaava-alueen keskustasta.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan maankäyttö on rakenteeltaan tiivistä, mikä luo

edellytykset hyvien lähipalveluiden syntymiselle ja niissä asioinnille kävellen ja pyö-

rällä. Tällä on vaikutus alueen kulkutapajakaumaan sekä matkojen suuntautumi-

seen. Lähipalveluiden saavutettavuus kävellen ja pyöräillen vähentää myös uuden

maankäytön synnyttämän liikenteen vaikutuksia ympäröivään liikenneverkkoon. Li-

säksi Toivion nykyisten asukkaiden edellytykset saavuttaa lähipalveluita kävellen ja

pyöräillen paranevat, mikä voi laskea henkilöauton kulkutapaosuutta.

5.2 Kävelyn edistäminen

Liikenneselvityksessä on nostettu esille kävely-yhteyksien hyviä periaatteita, jotka

ovat keskeisiä kävelyn houkuttelevuuden kannalta (Liikenneviraston ohjeita

11/2014):



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

reittien tiheys

jatkuvuus

suoruus

esteettömyys

keskitetyt kadunylitykset

liikenteellinen ja sosiaalinen turvallisuus

maaston korkeuserojen välttäminen

jalkakäytävän puolelta toiselle sijoittelun välttäminen.

Kävelyverkossa keskeisimpiä alueita ovat keskustat, jalankulkuvyöhykkeet sekä

yhteydet joukkoliikenteen solmupaikkoihin. Niiden suunnittelussa on kiinnitettävä

erityistä huomiota edellä esitettyihin kävelyverkon hyviin periaatteisiin ja vaati-

muksiin. Keskeisillä jalankulkuvyöhykkeillä on aina tarpeen erotella kävely pyöräi-

lystä, jotta muun muassa kävelijöiden ja pyöräilijöiden väliset konfliktit vähenevät,

koettu turvallisuus paranee ja pyöräilystä tulee sujuvampaa. Kulkutapojen erotte-

lutarve kasvaa myös alueilla, joilla on paljon lapsia, toimintarajoitteisia ja iäkkäitä

henkilöitä. Linjaosuuksien kävelyreitit toimivat usein suosittuina kuntoilupaikkoina.

Kävelyn ja pyöräilyn yhdistäminen samalle väylälle on toimiva ratkaisu silloin, kun

kävelijöiden ja pyöräilijöiden lukumäärä ei ole kovin suuri esimerkiksi taajamien

välisillä, syrjäisemmillä reiteillä.

5.3 Pyöräilyn edistäminen

Pyöräily eroaa kävelystä kulkutapana selvästi muun muassa niiden nopeuksia ver-

rattaessa ja tästä lähtökohdasta pyöräilyn edistämisessä onkin tärkeää käsitellä

pyöräilyä omana kulkutapanaan. Autoliikenteen nopeuksista ja määrästä riippuen

pyöräily voi olla paremmin rinnastettavissa siihen esimerkiksi jalankulkupainottei-

silla alueilla. Taajamien välisillä, harvaan asutuilla alueilla, joilla autojen ajonopeu-

det ovat suurempia pyöräily on paremmin rinnastettavissa kävelyyn. Jalankulku-

vyöhykkeillä pyöräily tulee siis erottaa kävelystä aina, kun taas taajamien välisillä

reiteillä kulkutavat voidaan yhdistää samalle väylälle, kunhan kävelijöiden ja pyö-

räilijöiden määrät ovat pieniä.

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneselvityksessä on nostettu esille myös

laadukkaan pyöräilyväylän ominaisuuksia (Liikenneviraston ohjeita 11/2014):

jatkuvuus, yhtenäisyys ja suoruus

vaatimukset täyttävä poikkileikkaus ja suuntaus

pyöräilijöiden erottelu jalankulkijoista ja autoilijoista tarvittaessa

ympäristöön soveltuva väylätyyppi

risteämisten vähäinen määrä ja jäljelle jäävien risteämisten selkeys, suju-

vuus ja turvallisuus; pysähtymisiä on mahdollisimman vähän

liikennevaloilla ohjattujen risteysten välttäminen

pinnan tasaisuus, sileys ja ehjyys; väylällä ei ole yliajettavia reunatukia eikä

muita tasoeroja

maaston korkeuserojen välttäminen

valaistus

esteettömyys

hyvä opastus

selkeät tiemerkinnät tarvittaessa

korkealuokkainen kunnossapito ympäri vuoden, myös talvella.

Pyöräilyväylien toteuttaminen siten, että edellä mainitut ominaisuudet toteutuvat

tekee pyöräilystä houkuttelevaa ja auttaa edistämään pyöräilyä. Pyöräväylä voi

kuitenkin olla hyvinkin laadukas, vaikka kaikki edellä luetellut ominaisuudet eivät



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

siinä toteutuisikaan. Ominaisuuksia voidaan soveltaa kuhunkin väylään ja ympäris-

töön sopivaksi. Esimerkiksi keskusta-alueilla liikennevalo-ohjattujen risteysten

välttäminen on mahdotonta ja pyöräily sijoitetaan autoliikenteen rinnalle joko

omalle kävelystä erotetulle väylälle pääreiteillä tai sekaliikenneväylälle hiljaisem-

milla kaduilla.

Pyöräilyn edistämisessä tulee kuitenkin tiedostaa, että jotkin pienetkin puutteet

väylien laatutasossa voivat laskea pyöräilijöiden palvelutasoa ja siten vähentää

pyöräilyn houkuttelevuutta. Esimerkiksi reunakivet, painonapit ja muuten pyöräili-

jöiden kannalta hankalat liittymäjärjestelyt heikentävät väylien käyttäjäystävälli-

syyttä. Yksityiskohdat huomioimalla väylistä saadaan laadukkaita ja miellyttäviä.

Pyöräilyn edistämisen osana tulee huomioida pyöräpysäköinnin tarpeet sekä mat-

kaketjuajattelua tukien liityntäpyöräpysäköinnin mahdollistaminen.

5.4 Pyörätieverkko

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneselvityksessä on määritelty hierarkkinen

pyöräliikenneverkko pyöräilyn aseman varmistamiseksi kaavatyössä siten, että tar-

vittavilla tilavarauksilla luodaan edellytykset laadukkaiden pyöräväylien toteutta-

miselle. Verkon määrittelyssä lähtökohtana on ollut väylien roolin tunnistaminen,

reittien yhteneväisyys sekä kytkentä seudulliseen pyöräilyverkkoon. Pyöräliikenne-

verkko on jaettu kahteen päätasoon: pääverkko ja alueverkko. Lisäksi päätasoa

täydentää paikallisverkko, johon kuuluvat muun muassa sekaliikenteen tonttikadut

sekä virkistysreitit. Pyöräliikenneverkko on esitetty kuvassa 17.

Kuva 17. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan pyöräliikenneverkko.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Pääverkko

Pääverkon reitit tarjoavat korkeatasoisen, nopean ja suoran yhteyden asuinalueilta

keskustaan. Pääverkko pyritään toteuttamaan laatukäytävätasoisena, jolloin reitti

on turvallinen ja tasainen ja pyöräily on eroteltu muista liikennemuodoista. Laatu-

käytävät ovat pääverkon osia, jotka yhdistävät keskeisiä alueita tai taajamia toi-

siinsa. Pyöräliikenteen erottelussa pyritään käyttämään rakenteellisia ratkaisuja,

kuten viherkaistoja tai kiveystä, maaliviivan sijaan. Jatkosuunnittelun yhteydessä

erottelussa voidaan harkita myös mahdollista pyöräväylän sijoittamista omaan ta-

soon. Pyöräväylillä on mahdollista käyttää myös värillistä asfalttia korostamaan

pyöräilyn pääväylää muusta pyöräilyverkosta sekä autoliikenteen väylistä.

Pääverkon tyyppipoikkileikkauksessa on mahdollisuus yksisuuntaisten pyöräteiden

toteuttamiselle, jotka soveltuvat erityisesti keskusta-alueille parantaen sekä pyö-

räliikenteen että jalankulun asemaa. Ratkaisu selkeyttää pyöräilyn asemaa osana

ajoneuvoliikennettä ja parantaa pyöräilijöiden liikenneturvallisuutta erityisesti liit-

tymäalueilla.

Kaakkois-Pirkkalan keskustan ja Patamäenkadun väliselle pyöräväylälle voidaan ta-

voitella laatukäytävän tasoa. Laatukäytävillä pyritään tasaiseen matkanopeuteen,

joka on lähellä auton matkanopeutta. Pysähdykset ja viiveet tulee siis pyrkiä mini-

moimaan esimerkiksi tarjoamalla pyöräilijöille etuajo-oikeus liittymissä. Laatukäy-

tävistä pyritään tekemään niin houkuttelevia ja esteettömiä, että ne ovat kilpailu-

kykyisiä autojen kanssa ja houkuttelisivat autoilijoita siirtymään pyöräilyyn erityi-

sesti yli 15 minuutin pyöräilymatkoilla. Kaakkois-Pirkkalan keskustan ja Patamäen-

kadun väliselle yhteydelle laatuhaasteita aiheuttaa väylän pystygeometria.

Osayleiskaava-alueen pyöräilyn pääreitit kulkevat itä-länsi-suuntaisen uuden pää-

kokoojakadun varrella, uuden taajaman keskustasta etelään pohjois-etelä-suuntai-

sen kokoojakadun varrella sekä omalla väylällään keskustasta pohjoiseen, jossa

väylä liittyy Linnakalliontien pääreitille. Pääreiteillä pyöräilyväylät sijoitetaan kadun

molemmille puolille, mikäli kadulla on myös autoliikennettä. Kaduista erillään ole-

villa pyöräilyn pääreiteillä pyöräilyväylät ovat kaksisuuntaisia ja ne erotetaan jalan-

kulusta.

Alueverkko

Pyöräilyn pääverkkoa täydentää alueverkko, joka myös tarjoaa yhteyksiä asuinalu-

eilta keskustaan sekä kaupunginosien välillä. Alueverkon tiheys on pääverkon mu-

kainen, mutta se tarjoaa enemmän poikittaisia yhteyksiä.

Alueverkolla kriteerit tilavarausten ja pyöräilyn priorisoinnin osalta ovat väljemmät

kuin pääverkolla. Alueverkko muodostuu erotelluista jalankulku- ja pyöräteistä,

mahdollisista pyöräkaistoista sekä sekaliikennekaduista (mahdollisesti pyöräka-

duista). Pidemmillä taajamien välisillä reiteillä myös yhdistetyt pyörätiet ja jalka-

käytävät ovat toimiva ratkaisu, kun liikennemäärät ovat pienempiä. Alueverkolla

turvallisuusvaatimukset ovat laatukäytävätasolla, mutta matkanopeus on pääverk-

koa alhaisempi muun muassa väylägeometriasta ja liittymäjärjestelyistä johtuen.

Alueverkon väylät palvelevat esimerkiksi koulu- ja asiointimatkojen sekä vapaa-

ajanmatkojen reitteinä.

Alueverkko kytkee paikallisverkon osaksi pyöräliikenneverkkoa ja siten maankäyttö

kytkeytyy pyöräliikenneverkkoon. Pyöräilyn paikallisverkoksi luokitellaan kaikki

muut liikenneyhteydet, jotka eivät ole osa pää- tai alueverkkoa. Paikallisverkolla

pyöräily tapahtuu pääosin ajoradalla, mitä tuetaan alhaisiin nopeusrajoituksiin kan-



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

nustavalla liikkumisympäristöllä, jotta ajoradalla pyöräily on luontevaa ja turval-

lista. Kapean poikkileikkauksen lisäksi kyseeseen voivat tulla yhteisen tilan (shared

space) -periaatteen mukaiset ratkaisut, kuten pyöräkatu ja pihakatu. Liikkumisym-

päristöä suunniteltaessa lähtökohtana tulee olla asukkaat, jotta saavutetaan par-

haat ratkaisut kaikkien kulkutapojen kannalta alueen luonne huomioiden. Asukkai-

den näkökulmat huomioivalla suunnittelulla vähennetään myös mahdollista eri kul-

kutapojen vastakkainasettelua.

Osayleiskaava-alueelle suunnitellut aluereitit yhdistävät uuden alueen ja nykyisen

Toivion alueen toisiinsa sekä kytkevät alueverkon pääverkkoon. Uuden ja nykyisen

alueen keskinäisiä yhteyksiä on suunniteltu yhteensä neljä, jotka kulkevat osin ajo-

neuvoliikenteen kanssa samoilla väylillä, joilla se on mahdollista katujen ja liiken-

teen luonteen kannalta. Lisäksi Linnakallion alueelle ja kaava-alueen eteläosaan on

suunniteltu aluereitit, joilla alueet kytkeytyvät pyöräliikenneverkkoon. Kaava-alu-

een eteläosasta aluereitit mahdollistavat yhteyden myös Lempäälän suuntaan.

Lempäälän yhteyden osalta on hyvä varautua korottamaan reitti pääverkkoon, mi-

käli reitin merkittävyys ja käyttäjäpotentiaalit kasvavat.

Alueverkkoa täydentävä paikallisverkko muodostuu pääosin tonttikaduista, joilla ei

lähtökohtaisesti ole kulkutapojen rakenteellista erottelua. Jalankulku voidaan kui-

tenkin erotella ajoneuvoliikenteestä jalkakäytävällä, mikäli se nähdään tarpeel-

liseksi. Pyöräilyn on syytä tapahtua ajoradalla eikä sitä yhdistetä jalankulun kanssa.

Seudullinen pyörätieverkko

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alueen on suunniteltu kytkeytyvän Tampereen

seudulliseen pyörätieverkostoon kuvan 18. mukaisesti. Pyörätieverkko palvelee

seudullista liikkumista Pirkkalan ja Lempäälän välillä Sääksjärven pohjois- ja etelä-

puolitse sekä Pirkkalan ja Tampereen välillä Sarankulman ja nykyisen Toivion, Ku-

rikan ja edelleen Suupan välillä. Kaava-alueen seudullisen saavutettavuuden pa-

rantaminen edellyttää pyörätieverkon täydentämistä myös kaava-alueen ulkopuo-

lella, joista tärkeimpänä pääreittitasoisen yhteyden luominen Sarankulmassa ja

Partolassa. Patamäenkadun pyörätietä olisi hyvä kehittää vastaamaan laadultaan

suunnittelualueen pyöräteitä ja erottaa pyöräily jalankulusta pyöräilymäärien kas-

vaessa.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Kuva 18. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan kytkeytyminen seudullisiin pyöräreitteihin. (Kuva muokattu Tampereen kaupunkiseudun pyöräilykartasta 2017 (www.tampere.fi).

(Sito Oy)

5.5 Liikkumisen ohjauksen mahdollisuudet

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan liikenneselvityksessä on nostettu esiin liikkumi-

sen ohjauksen mahdollisuudet kestävän liikkumisen edistämiseksi. Liikkumisen oh-

jaus (Mobility Management) tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä esimerkiksi

neuvonnalla, markkinoinnilla, liikkumisen suunnittelulla sekä palvelujen koordinoin-

nilla ja kehittämisellä. Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on vähentää yksin omalla

autolla ajamista. Liikenteen määrään ja jakautumiseen eri liikennemuotojen kesken

– ja sitä kautta liikenteen energiankulutukseen ja ympäristövaikutuksiin – vaikute-

taan ensisijaisesti liikennejärjestelmän hallinnalla, maankäytön suunnittelulla ja

viestinnällä. Liikkumisen ohjauksen keinot täydentävät muita liikenteen kysynnän

hallinnan keinoja.

Erilaisina liikkumisen ohjauksen keinoina viisaan liikkumisen edistämiseksi on esi-

tetty muun muassa:

Koulujen ja työpaikkojen liikkumissuunnitelmien laatiminen

Teemaviikkojen/-päivien järjestäminen

o Kannustetaan ihmisiä pyöräilemään ja kävelemään erilaisin kannus-

timin, kysytään esim. koulun aulassa kulkutavasta ja tiedotetaan tu-

loksista teemaviikon lopussa



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

o Polkupyörien huoltokoulutusta henkilökunnalle/opiskelijoille

o Polkupyörällä saapuville ilmainen aamupala

o Omin voimin kouluun -kampanja yms.

Osallistuminen liikkujan viikoille (http://www.liikkujanviikko.fi/) ja pyöräily-

viikoille (http://www.poljin.fi/fi/toimintaa/pyorailyviikko)

Suihkutilojen järjestäminen

o Palvelee ensisijaisesti pidemmältä saapuvia pyöräilijöitä, mutta avaa

mahdollisuuksia myös esimerkiksi aamulenkin ja työmatkan yhdistä-

miselle.

Liikennevirasto järjestää vuosittain liikkumisen ohjauksen hankehaun, jossa kunnat

voivat hakea rahoitusta viisasta liikkumista edistävien projektien toteuttamiseen.

6 Joukkoliikenne

6.1 Alueellinen joukkoliikenne

Eteläisen Tampereen ja Pirkkalan paras joukkoliikenteen palvelutaso on Nuolialan-

tien ja Naistenmatkantien joukkoliikennekäytävässä Tampereen keskustasta Pirk-

kalan Suuppaan (vuoroväli ruuhka-aikana enintään 8 minuuttia) ja Lempäälän-

tien/Tampereentien joukkoliikennekäytävässä Tampereen keskustasta Lempäälään

(vuoroväli ruuhka-aikana pääosin 15 minuuttia). Lisäksi Kaakkois-Pirkkalan

osayleiskaava-alueen lähistöllä liikennöidään harvemmalla vuorovälillä muun mu-

assa Linnakalliossa Tampereen keskustan ja Suupan suuntiin (linja 11C, vuoroväli

ruuhka-aikana 30 minuuttia), nykyisen Toivion alueella Tampereen keskustan ja

Lahdesjärven suuntiin (linja 11B, vuoroväli ruuhka-aikana noin 30 minuuttia) sekä

Tampereen keskustan ja Pereen suuntiin (linja 14T, muutamia vuoroja arkisin),

Nuutisarankadulla (linja 27, arkiaamuisin vuoroja Partolan suuntaan ja arki-iltapäi-

visin vuoroja Tampereen keskustan suuntaan) ja Rukkamäentiellä Tampereen kes-

kustan ja Höytämön suuntiin (linja 26, vuoroväli 30 minuuttia). Osayleiskaavan

vaikutusalueella liikennöi myös linja 65x, mutta sillä ei ole aluetta palvelevia py-

säkkejä. Linjakartta kaava-alueen läheisyydestä on esitetty kuvassa 19. Liikennöin-

titiedot perustuvat talviaikataulukauteen 2018–2019.

Kuva 19. Pirkkalan ja Tampereen raja-alueen linjakartta aikataulukaudella 2018–2019 (Tam-pereen seudun joukkoliikenne).

http://www.liikkujanviikko.fi/

http://www.poljin.fi/fi/toimintaa/pyorailyviikko



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Alueen joukkoliikennettä koskien ei ole tiedossa merkittäviä kehityshankkeita lähi-

vuosien aikana, mutta osayleiskaavan toteutuksen aikajänteellä on tavoitteena

saada raitiotie käytävälle Nuolialantie–Naistenmatkantie tai Sarankulmankatu–Il-

mailunkatu–Naistenmatkantie sekä mahdollisesti henkilöliikenteen asema Rauta-

harkkoon.

Tärkein joukkoliikenteen yhteystarve Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alueelta

on Tampereen keskustaan. Tärkeitä yhteyssuuntia ovat myös Partolan aluekeskus

palveluiden, työpaikkojen ja raitiotien vaihtoyhteyden kannalta, Rautaharkkoon ke-

hittyvä aluekeskus niin ikään palveluiden ja työpaikkojen sekä rautatien vaihtoyh-

teyden kannalta ja Pirkkalan kuntakeskus. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden var-

mistamiseksi kaava-alueen tiiviistä keskuksesta tarvitaan suora, vaihdoton yhteys

Tampereen keskustaan. Yhteys voidaan toteuttaa bussilla tai mahdollisesti rai-

tiotiellä kysynnän vahvistuessa ja tiiviin maankäytön toteuduttua sekä kaava-alu-

eella että Patamäenkatu–Sarankulmankatu–Hatanpää-käytävässä.

Joukkoliikenne voidaan operoida osayleiskaavan alueella tehokkaasti kaikissa to-

teutusvaiheissa, koska alue kytkee toisiinsa nykyisen Toivion, Linnakallion ja Kuri-

kan matalahkon kysynnän alueet ja yhdellä linjalla voidaan tarjota kyseisiltä alu-

eilta suora yhteys Tampereen keskustaan.

Osayleiskaava-alueen läpi olisi mahdollista tarjota joukkoliikenneyhteys myös Her-

vantaan. Yhteyssuunnan merkitys kasvaa, kun Lempäälän Sääksjärven alue kehit-

tyy.

6.2 Joukkoliikenteen edellytykset

Osayleiskaavaratkaisun tavoitteena on luoda edellytykset joukkoliikenteelle suotui-

san toimintaympäristön syntymiselle. Toimintaympäristöön oleellisesti vaikuttavia

tekijöitä ovat katuyhteydet ja maankäytön rakenne. Katuyhteydet suunnitellaan si-

ten, että joukkoliikennettä voidaan operoida suorilla yhteyksillä eri linjastovaihto-

ehdoissa. Maankäyttö puolestaan suunnitellaan tukeutuvaksi joukkoliikenteen käy-

tävien ja pysäkkien varteen. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä parantaa palve-

luiden keskittäminen uuden alueen keskustaan. Näin luodaan hyvät toimintaedel-

lytykset matkaketjuille, joissa runkokuljetuksena on joukkoliikenne, ja joiden sol-

mupisteestä löytyvät päivittäiset palvelut, kuten päivittäistavarakauppa ja päivä-

koti. Alakoulu lähipalveluna voidaan puolestaan sijoittaa keskustan ulkopuolelle,

kunhan sinne on hyvät ja turvalliset kävely- ja pyöräily-yhteydet, koska koulumat-

kat voidaan tehdä itse, eikä niitä tarvitse kytkeä osaksi vanhempien työmatkan

matkaketjua.

Tärkein ja suorin, säteittäinen yhteys Tampereen keskustaan kytkeytyy Kaakkois-

Pirkkalan osayleiskaava-alueeseen Patamäenkadulta uutta itä-länsi-suuntaista ko-

koojakatua pitkin. Kurikantien ja Patamäenkadun yhdistävä jatke tarjoaisi suoran

reitin joukkoliikenteen runkolinjamaiselle yhteydelle, johon on mahdollista tehdä

jopa raitiotievaraus. Katuyhteyden toteuttaminen alueen kehittymisen alkuvai-

heessa mahdollistaisi nopean joukkoliikenneyhteyden alusta alkaen. Ennen katuyh-

teyden valmistumista joukkoliikenneyhteys voitaisiin järjestää nykyistä katuverk-

koa pitkin Patamäenkadulta Korpitien ja Keskisentien kautta uudelle Kurikantien

jatkeelle, mutta se tarkoittaisi liikenteen lisääntymistä esimerkiksi Toivion koulun

edustalla. Nykyisen pientaloalueen läpi toteutettava joukkoliikenneyhteys jäisi suo-

raa Patamäenkadun jatkeen reittiä selvästi hitaammaksi. Joukkoliikenneyhteyden

sijoittaminen nykyisen Toivion rakenteen sisälle edellyttää tarkastelua tarkemman



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

suunnittelun yhteydessä. Joka tapauksessa joukkoliikenneyhteys kytkeytyisi Rau-

taharkon suunnitteilla olevaan aluekeskukseen ja mahdolliselle henkilöliikenteen

asemalle.

Partolaan suorin reitti on pohjois-etelä-suuntaista kokoojakatua pitkin, joka palve-

lee yhteyttä Partolan palveluihin ja raitiotien vaihtopysäkille.

Osayleiskaavan liikenneselvityksessä on nostettu esille myös mahdollisuus liiken-

nöidä alueella palvelu-, liityntä- tai muita latvayhteyksien linjoja pienemmällä ka-

lustolla esimerkiksi kutsuohjattuna, ja automaattisena tekniikan ja lainsäädännön

niin salliessa. Mahdollisuuksien mukaan pienempi kalusto voisi liikennöidä myös

pyöräteillä, jolloin nykyisen Toivion palvelutasoa voitaisiin parantaa. Lähtökohtai-

sesti tavoitellaan, että Partolan yhteys ja liityntäyhteys nykyisestä Toiviosta uuden

alueen keskustaan operoitaisiin automaattisella pienkalustolla.

6.3 Pysäkit ja liityntäliikenne

Maankäyttöratkaisut etenkin asumisen osalta tulee suunnitella asemakaavavai-

heessa siten, että matkat joukkoliikennepysäkeille ovat mahdollisimman lyhyitä.

Asumisen ja työpaikkojen osalta tavoiteltava enimmäisetäisyys pysäkille on 400–

500 metriä. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavassa edellytykset tämän toteutumiselle

ovat ainakin alueen keskustassa ja pohjoisosassa.

Joukkoliikenteen runkolinjayhteyden reitiksi realistinen vaihtoehto on itä-länsi-

suuntainen kokoojakatu alueen keskustan läpi Patamäenkadulta Kurikantielle. Yh-

teyden varteen, esimerkiksi kokoojakatujen risteämiskohdan läheisyyteen, tulee

toteuttaa laadukas pyöräilyn liityntäpysäköintipaikka, koska koko kaava-alueella

joukkoliikenteen saavutettavuustavoitetta ei välttämättä saavuteta (esimerkiksi

eteläosa). Tulevaisuudessa pohjois-etelä-suuntainen kokoojakatu kuitenkin mah-

dollistaa joukkoliikenteen järjestämisen myös alueen eteläosaan ja sitä kautta esi-

merkiksi Hervantaan, kun kaava-alueen eteläosa sekä Lempäälän Sääksjärven alue

kehittyvät. Tarvittaessa liityntäpyöräpysäköintiä osoitetaan myös muiden pysäk-

kien yhteyteen, ja pysäkeille varmistetaan turvalliset ja sujuvat yhteydet myös pyö-

räliikenteellä.

6.4 Raitiotien laajennusmahdollisuudet

Yleiskaavan maankäyttö luo riittävää kysyntäpohjaa jopa raitiotien runkoyhteyden

toteuttamiseen, mikäli maankäyttö tiivistyy Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alu-

eella ja Tampereen keskustan välillä. Tampereen keskustasta lähtien raitiotien lin-

jaus voitaisiin toteuttaa luontevasti Hatanpään läpi ja edelleen suunnitellun Rauta-

harkon aluekeskuksen ja henkilöliikenteen aseman sekä Sarankulman ohitse. Lin-

jastollisesti toisena vaihtoehtona on mainittu suunnittelualueen kytkeminen Rauta-

harkon aluekeskukseen ja edelleen Vuorekseen poikittaislinjalla.

Raitiotien tekninen toteutus on mahdollinen itä-länsi-suuntaisen kokoojakadun lin-

jausvaihtoehdossa, joka kulkee nykyisen Toivion koulun eteläpuolella, täysin ny-

kyisestä Toivion asuinalueesta erillään. Itä-länsi-suuntainen kokoojakatu voidaan

suunnitella tilantarpeen ja pituuskaltevuuden kannalta raitiotien laajenemista tuke-

vaksi. Kaakkois-Pirkkalan lisäliikenneselvityksen yhteydessä itä-länsi-suuntaisesta

kokoojakadusta on laadittu raitiotien mahdollistava katulinjaus, joka on esitetty ku-

vassa 9.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

7 Toteutuspolku

Osayleiskaavan alue on laaja ja sen toteutus ajoittuu usean vuosikymmenen ajalle.

Asemakaavoitus on tavoitteena aloittaa noin vuonna 2025.

Toteutuminen on jo alkanut pohjoiselta alueelta Linnakallion tilaa vievän kaupan

alueella Kurikantien itäpäässä. Alueen katuyhteyksiä, joista osa toimii myös valta-

tien rinnakkaistienä, on rakennettu ja rakennetaan lisää alueen toteutumisen mu-

kaan.

Asuinalueista ensin on suunniteltu toteutettavan keskeinen kerrostalovaltainen

alue. Keskeiselle alueelle on osoitettu myös kaupallisia ja kunnallisia palveluita, ku-

ten koulu, joiden toiminta voi alkaa väestöpohjan kasvettua riittäväksi.

Autoliikenteen yhteyksistä suunnittelualue kytkeytyy alueen toteutusjärjestyksen

perusteella luontevasti ensin Kurikantielle. Joukkoliikenteen ja pyöräilyn yhteydet

on kuitenkin oltava Patamäenkadun suuntaan jo ennen alueen ensimmäisiä asuk-

kaita, jolloin itä-länsi-suuntainen pääkokoojakatu on järkevää toteuttaa kerralla

myös autoliikenteen mahdollistavaksi. Pyöräily- ja kävely-yhteyksien toteuttami-

nen myös Partolan suuntaan on tärkeää. Yhteydet on tavoiteltavaa toteuttaa jo

alkuvaiheessa pohjois-etelä-suuntaiseen rakennettuun puistoon, mutta tarvitta-

essa yhteydet voidaan osoittaa olemassa olevaa väylästöä pitkin nykyisen Toivion

kautta.

Osayleiskaavan pohjoisrajalla olevan Palmrothintien varren työpaikkojen/palvelui-

den alueen toteutus liittyy Partolan kehittymiseen, eikä aiheuta liikenteellisiä vai-

kutuksia tai reunaehtoja muun osayleiskaavan kannalta.

Seuraavaksi on suunniteltu toteutettavan keskeisen alueen pohjoispuolinen maan-

käyttö sekä pohjois-etelä-suuntainen katuyhteys Eskolantien ja itä-länsi-suuntai-

sen kokoojakadun välille. Meluselvityksen mukaan on todettu, että suunniteltaessa

uutta maankäyttöä yli 45 dB:n keskiäänitasoalueille, on suunnitelman toimivuus

melun kannalta huomioitava osana jatkosuunnittelua. Valtatien 3 eteläpuolisen työ-

paikka-alueen ja Linnakallion tilaa vievän kaupan alueen väliseen katuyhteyteen on

varauduttu.

Viimeisenä osayleiskaavan pohjoisen alueista toteutetaan keskustan eteläpuoleiset

keskitehokkaat asuinalueet. Pohjois-etelä-suuntaista katua jatketaan etelään to-

teutusvaiheen mukaan.

Pohjoisen alueet tukeutuvat joukkoliikenteen runkolinjaan, joka liikennöidään esi-

merkiksi itä-länsi-suuntaista kokoojakatua pitkin. Linja tulee olla käytettävissä riit-

tävällä palvelutasolla heti alueen toteutuspolun alkuvaiheista lähtien. Tärkeää on

toteuttaa myös riittävän laadukas polkupyörien liityntäpysäköinti jo alkuvaiheessa.

Alueen väestöpohjan kasvaessa joukkoliikenteen tarjontaa lisätään esimerkiksi

vuorotiheyden tai uusien linjojen avulla, esimerkiksi pohjois-etelä-suuntaista katua

pitkin Partolaan.

Pärrinmaan työpaikka-alueen toteutusaikataulu kytkeytyy Tampereen puolen teol-

lisuusalueen toteutukseen. Ennen teollisten toimintojen alkamista tarvitaan liiken-

neväylät Tampereen puolelle Ratasillankadulle sekä osayleiskaavan eteläisen alu-

een läpi 2-kehälle.

Osayleiskaavan eteläosan asuinalue säilyy reservinä, kunnes pohjoisempi asuinalue

on täyttynyt. Alue voidaan suunnitella senhetkisten tarpeiden ja vaatimusten mu-



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

kaisesti esimerkiksi tiiveyden tai muun rakenteen osalta. Alueelle suunniteltu väy-

läverkko voidaan toteuttaa esimerkiksi 2-kehän rakentuessa tai Pärrinmaan työ-

paikka-alueen toteutuessa, vaikka asuinalueen toteutus ei vielä olisikaan ajankoh-

tainen. Alueen samanaikaisesta kehittämisestä Lempäälän puolen Sipilän alueen

kanssa voidaan saavuttaa synergiaetuja. Mikäli Lempäälän puoleinen suunnittelu

etenee nopeammassa aikataulussa, on mahdollista, että Pirkkalankin puoleisen

asuinalueen suunnittelu alkaa nopeammassa aikataulussa.

8 Vaikutusten arviointi

Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaava-alue sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla,

josta on olemassa tai kehitettävissä hyvät liikenneyhteydet palvelemaan uutta

maankäyttöä. Maankäytön myötä liikenne uudella alueella ja sen ympäristössä tu-

lee lisääntymään. Toisaalta osayleiskaavan maankäytön myötä uudesta alueesta

sekä nykyisistä Sarankulman, Toivion, Linnakallion ja Kurikan alueista muodostuu

nauhamainen kehityskäytävä, joka mahdollistaa muun muassa joukkoliikenteen te-

hokkaan operoinnin reitin kaikkia alueita hyödyttäen. Osayleiskaavan liikennerat-

kaisu mahdollistaa verkon kehittämisen myös raitiotielle.

Osayleiskaavavaiheessa luodaan edellytykset kestävälle kaupunkirakenteelle,

mutta kriteerien on ohjattava suunnittelua tarkemmalla tasolla aina toteutukseen

asti. Myös tavoitteiden toteutumiseen eri toteutusvaiheissa tulee pyrkiä. Kaakkois-

Pirkkalan osayleiskaavan liikenneverkolle asetetut tavoitteet toteutuvat kaavarat-

kaisussa. Liikenneverkko on selkeä, toimiva ja palvelee kaikkia kulkutapoja. Liiken-

neverkko kytkeytyy sekä nykyiseen että ympäristöön suunniteltuun uuteen liiken-

neverkkoon. Alueen liikenne jakautuu useille väylille ja liikenne saadaan ohjattua

suoraan haluttuun suuntaan, millä minimoidaan liikennesuorite ja päästöt. Valta-

tien 3 aiheuttamaa estevaikutusta on pyritty pienentämään tarjoamalla toimivat

yhteydet muualle Pirkkalaan. Toimivan joukkoliikenteen järjestämiselle sekä suju-

ville pyöräily- ja kävely-yhteyksille kaava luo hyvät edellytykset.

Osayleiskaava-alueen liikenneverkko on toteutettavissa vaiheittain maankäytön

kehittymisen mukaan. Myös liikenteen kasvu tapahtuu vähitellen ja ajoittuu pitkälle

aikavälille. Liikenneverkon rakentuessa esitetyn osayleiskaavan toteutuspolun mu-

kaan asutuksen aiheuttamalla liikenteellä on alusta alkaen useita kulkutapa- ja reit-

tivaihtoehtoja. Liikenteelliset vaikutukset hajautuvat liikenteen suuntautuessa alu-

eelta eri suuntiin ja useille väylille, jolloin väylien toimivuus turvataan. Lisäksi ly-

hytmatkaisen liikenteen ohjautuminen valtatielle 3 on pyritty minimoimaan. Jouk-

koliikenne-, pyöräily- ja kävely-yhteyksien tarjoaminen alueen toteutuksen alku-

vaiheesta lähtien on tärkeää, jotta kestävät kulkutavat muodostuvat merkittäväksi

osaksi alueen kulkutapajakaumaa.

Osayleiskaava-alueen hyvän saavutettavuuden takaamiseksi alueen kytkeytyminen

ympäröivään katu- ja tieverkkoon on suunniteltu usean liittymän kautta. Tärkeim-

piä liittymäkohtia nykyiseen liikenneverkkoon ovat Linnakallion eritasoliittymä,

josta liikenne jakautuu Läntiselle kehätielle, sen rinnakkaisteille ja Kurikantielle

sekä Sarankulman suunta Patamäenkadun jatkeen kautta ja etelässä suunnitteilla

oleva 2-kehä. Patamäenkatuun kytkeytyvä yhteys on erittäin merkittävä, koska

reitti mahdollistaa sujuvien joukko- ja pyöräliikenteen yhteyksien järjestämisen ja

tarjoaa suorimman yhteyden Tampereen keskustaan. Siten sen toteuttaminen tulee

tärkeäksi jo alueen kehityksen alkuvaiheessa. Tämän Kurikantieltä lähtevän itä-

länsi-suuntaisen pääkokoojakadun toteuttaminen Patamäenkadulle asti vähentää

myös Linnakallion eritasoliittymään ja Läntiselle kehätielle kohdistuvaa liikenteel-

listä painetta. Tärkeä yhteyssuunta on myös Partolan aluekeskus muun muassa

palveluiden, työpaikkojen ja raitiotien vaihtoyhteyden kannalta.



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

Ilman Kurikantien ja Patamäenkadun välistä yhteyttä uuden alueen saavutettavuus

ja toteutettavuus ovat selvästi heikompia. Joukkoliikenteelle ja pyöräilylle ei muo-

dostu nopeaa ja houkuttelevaa yhteyttä Tampereen keskustaan ja joukkoliikenteen

linjastolle jää vähemmän vaihtoehtoisia reittejä. Alueen orientoitavuus muodostuu

selvästi vaikeammaksi ja yhteys Tampereen keskustaan sekä suunniteltuun Rauta-

harkko-Lakalaiva aluekeskukseen on epäloogiseen suuntaan.

Lähtökohdaksi uuden maankäytön kehittämiselle asetettiin, että nykyisen Toivion

asuinalueen katujen liikennemäärät eivät kasva, sillä kadut eivät kestä juurikaan

lisääntyvää liikennettä eikä läpiajoliikenne sovellu niille. Tämä on huomioitu

osayleiskaava-alueen katuverkon suunnittelussa ja Toivion alue voidaan rauhoittaa

uudelta läpikulkuliikenteeltä. Kestävän liikkumisen edellytysten parantamiseksi Toi-

vion alue on kytketty uusiin kävely- ja pyöräily-yhteyksiin.

Kestävässä kaupunkikehityksessä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ovat avainase-

massa. Kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen muun muassa lisää alueiden

viihtyisyyttä ja luo edellytyksiä yksityisautoilun vähenemiselle. Kävelyn ja pyöräilyn

kulkutapaosuuksien kasvulla tavoitellaan myös positiivisia terveys- ja ilmastovai-

kutuksia. Joukkoliikenteen kanssa kävely ja pyöräily eivät kilpaile, vaan paremmin-

kin tukevat sitä myös joukkoliikennematkaan kuuluvien liityntämatkojen kulkuta-

poina. Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan maankäyttö on rakenteeltaan tiivistä,

mikä luo edellytykset hyvien lähipalveluiden syntymiselle ja niissä asioinnille kävel-

len ja pyörällä. Tällä on vaikutus alueen kulkutapajakaumaan sekä matkojen suun-

tautumiseen. Osayleiskaavassa on kiinnitetty erityistä huomiota sujuvien pyöräily-

yhteyksien mahdollistamiseen ja pyöräilyn osuus kulkutapajakaumassa voikin

muodostua arvioitua suuremmaksi. Lähipalveluiden saavutettavuus kävellen ja

pyöräillen vähentää myös uuden maankäytön synnyttämän liikenteen vaikutuksia

ympäröivään liikenneverkkoon. Lisäksi Toivion nykyisten asukkaiden edellytykset

saavuttaa lähipalveluita kävellen ja pyöräillen paranevat, mikä voi laskea henkilö-

auton kulkutapaosuutta.

Osayleiskaava-alueen keskusta on saavutettavissa alle 10 minuutissa sekä uuden

että nykyisen Toivion keskeisiltä alueilta. Itä-länsi-suuntainen kokoojakatu, jolle

tavoitellaan joukkoliikennettä, on niin ikään alle 10 minuutin kävelymatkan päässä

merkittävälle osalle uusista ja nykyisistä asukkaista. Partolan aluekeskus, jonka

palvelut täydentävät kaava-alueen lähipalveluita, on pyöräillen saavutettavissa alle

10 minuutissa kaavan pohjoisista osista. Partolan alueelle on kaavailtu kehittyvän

merkittävästi työpaikkoja sekä raitiotieyhteys. Rautaharkkoon suunniteltu henkilö-

liikenteen asemakin olisi vain reilun 10 minuutin pyörämatkan päässä kaava-alueen

keskeisiltä alueilta. Pyöräily on hyvin potentiaalinen kulkutapa Pirkkalan muihin

taajamiin Partolan lisäksi sekä Tampereen suuntaan. Pääosa Pirkkalan taajama-

alueista on saavutettavissa 20 minuutin pyöräilyllä. Tampereen keskustaan pyörä-

matka kestää noin 30 minuuttia kaava-alueen keskustasta.

Pyöräilyn aseman varmistamiseksi Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavaan on määri-

telty hierarkkinen pyöräliikenneverkko niin, että tarvittavilla tilavarauksilla luodaan

edellytykset laadukkaiden pyöräväylien toteuttamiselle. Kaava-alueen seudullisen

saavutettavuuden parantaminen edellyttää pyörätieverkon täydentämistä myös

kaava-alueen ulkopuolella, joista tärkeimpänä pääreittitasoisen yhteyden luominen

Sarankulmassa ja Partolassa.

Tärkein joukkoliikenteen yhteystarve Kaakkois-Pirkkalan osayleiskaavan alueelta

on Tampereen keskustaan uutta itä-länsi-suuntaista kokoojakatua pitkin. Joukko-

liikenteen houkuttelevuuden varmistamiseksi kaava-alueen tiiviistä keskuksesta



Y-tunnus 2474031-0

Kotipaikka Helsinki

tarvitaan suora, vaihdoton yhteys Tampereen keskustaan. Kurikantien ja Patamä-

enkadun yhdistävä jatke tarjoaa suoran reitin joukkoliikenteen runkolinjamaiselle

yhteydelle, johon on mahdollista tehdä raitiotievaraus. Nopean joukkoliikenneyh-

teyden tarjoaminen alusta alkaen edellyttää kadun toteuttamista alueen kehittymi-

sen alkuvaiheessa. Yhteys voidaan toteuttaa ensin bussilla ja myöhemmin mahdol-

lisesti raitiotiellä kysynnän vahvistuessa ja maankäytön tiivistyessä Kaakkois-Pirk-

kalan osayleiskaavan alueella ja Tampereen keskustan välillä. Joka tapauksessa

joukkoliikenne voidaan operoida osayleiskaavan alueella tehokkaasti kaikissa to-

teutusvaiheissa, koska alue kytkee toisiinsa nykyisen Toivion, Linnakallion ja Kuri-

kan matalahkon kysynnän alueet ja yhdellä linjalla voidaan tarjota kyseisiltä alu-

eilta suora yhteys Tampereen keskustaan. Tärkeitä yhteyssuuntia ovat myös Par-

tolan aluekeskus, Pirkkalan kuntakeskus ja Rautaharkkoon kehittyvä aluekeskus.

Osayleiskaava-alueen läpi olisi mahdollista tarjota joukkoliikenneyhteys myös Her-

vantaan. Yhteyssuunnan merkitys kasvaa, kun Lempäälän Sääksjärven alue kehit-

tyy.

Toimivat yhteydet edistävät kestävää liikkumista ja matkaketjuista voidaan kehit-

tää hiilijalanjäljiltään pieniä. Osayleiskaavaratkaisun katuyhteydet on suunniteltu

siten, että joukkoliikennettä voidaan operoida suorilla yhteyksillä eri linjastovaihto-

ehdoissa ja maankäyttö tukeutuu joukkoliikenteen käytävien ja pysäkkien varteen.

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen toimintaedellytyksiä parantaa myös palveluiden

keskittäminen uuden alueen keskustaan.

kaakkois-pirkkalan osayleiskaavan...

Documents