1

Pirkkalan kunnan hyvinvointikertomus

Raportti vuodelta 2015

2

Pirkkalan kunnan hyvinvointikertomus - raportti vuodelta 2015

OSA I EDELLISEN VUODEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset Hyvinvoinnin edistäminen on kunnan perustehtävä (Kuntalaki 410/2015, 1§). Terveydenhuoltolain (1326/2010, § 12) mukaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Tämän lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus on hyvinvointijohtamisen työväline. Se toimii strategiatyön sekä vuotuisen kuntasuunnittelun ja seurannan välineenä. Hyvinvointikertomus valmistellaan yhdessä kunnan eri hallintokuntien kanssa.

Pirkkalan kunnan hyvinvointikertomuksen vuodelta 2015 on valmistellut kunnan hyvinvointityöryhmä. Hyvinvointityöryhmä on pormestarin nimeämä työryhmä, jossa on edustus kunnan kaikilta toimialoilta ja hallintokunnista. Vuoden 2015 kaksi keskeisintä Pirkkalan kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistä tukevaa tavoitetta olivat lapsiperheiden palvelujen vahvistaminen ja toimettomien nuorten tavoittaminen ja aktivointi sekä ohjaus tavoitteellisen toiminnan piiriin. Tavoitteet on johdettu vuoden 2013 hyvinvointikertomuksesta. Organisaatiomuutoksella Pirkkalan yhteistoiminta-alueella lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset koottiin samaan yksikköön. Tämä on parantanut ennaltaehkäiseviä palveluja.

Etsivää nuorisotyötä on tehty tunnetummaksi nuorten ja perheiden keskuudessa yhteistyöverkostojen ja tiedottamisen kautta. Valtaosa yhteydenotoista on tullut suoraan nuorilta ja heidän perheiltään. Etsivästä nuorisotyöstä nuoria on ohjautunut työpajalle ja kuntouttavaan työtoimintaan kunnan yksiköihin. Pirkkalan kunnan hyvinvointikertomuksessa vuodelta 2015 tarkastellaan kuntalaisten hyvinvoinnin vahvuuksia ja kehittämishaasteita erityisesti vuodelle 2015 asetettujen tavoitteiden näkökulmasta. Hyvinvointikertomus perustuu Pirkkalan valtuuston (VALT 10.6.2013) hyväksymien indikaattorien (n =73) antamaan tietoon. Indikaattorit on valittu niin, että ne antavat yleiskuvan Pirkkalan kunnan ja eri ikäryhmien hyvinvoinnin tilasta.

Hyvinvointikertomukseen sisältyy myös Pirkkalan kunnan turvallisuussuunnitelman toteutumisen arviointi arvioitavien indikaattoritietojen kautta.

Valtakunnalliset indikaattoritiedot ja tulokset ovat pääosin vuodelta 2014 (Sotkanet, Tilastokeskus). Hyvinvointikertomuksessa tarkastellaan kunnan palveluita ja kuntalaisten hyvinvointia elämänkaarimallin mukaan. Hyvinvointikertomuksen tulokset toimivat vuoden 2017 toiminnan ja palveluiden suunnittelun tukena.

3

Yhteenveto hyvinvointitiedoista Vertailukunnat Pirkkalan vertailukuntina ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Vesilahti, Ylöjärvi, Tampere, Orivesi, Hämeenkyrö, Naantali, Sipoo, Janakkala, Lieto ja Kempele. Lisäksi Pirkkalan tietoja verrataan koko maan vastaaviin tietoihin. Hyvinvointikertomuksessa käytettävät vertailukunnat ovat samat kuin Pirkkalan kunnan taloussuunnittelussa käytettävät vertailukunnat.

Pirkkalan väestö, elinolot, rakenteet ja elinvoima Pirkkalan kunnan maantieteellinen sijainti mahdollistaa kunnan elinvoimaisuuden kehittymisen. Vuonna 2015 kunta myi aktiivisesti asunto- ja elinkeinotontteja. Kunta on investoinut maan hankintaan, kunnallistekniikkaan ja talonrakennushankkeisiin. Aktiivinen elinkeinopolitiikka luo edellytykset työpaikkojen määrän lisääntymiselle myös lähivuosina.

Vuoden 2015 aikana Pirkkalassa työttömyyden sekä rakennetyöttömyyden kasvu hidastui. 31.12.2015 työttömyysaste oli 12,2 % (1132 työtöntä henkilöä), kun se vuotta aikaisemmin oli 12,0 % (1106 työtöntä). Pitkäaikaistyöttömyys laski yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä vuoden 2015 aikana (31.12.2014 oli 413 henkilöä; 31.12.2015 oli 381 henkilöä).

Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi. 31.12.2015 työttömiä alle 25-vuotiaita työnhakijoita oli 148, kun vuotta aikaisemmin heitä oli 110. Nuorten kohdalla erityisen huolestuttavana voidaan pitää työttömyysjaksojen pitkittymistä. Haasteena on nuorten saaminen esim. kunnan järjestämiin lakisääteisiin tai omaehtoisiin työllisyydenhoidon palveluihin.

Kuva: Työttömät, % työvoimasta (Sotkanet)

4

Kuva: Nuorisotyöttömät, % 18 - 24-vuotiaasta työvoimasta (Sotkanet)

Pirkkalan väestönkasvu oli vuonna 2015 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 217 asukasta eli noin 1,2 %. Asukasluku oli vuoden 2015 lopussa 18.906. Väestö on kasvanut koko 2000-luvun, kolmena viime vuonna väestönkasvu on ollut vuosittain 1-2 %. Kasvun arvioidaan tulevinakin vuosina jatkuvan samalla tasolla. Ikäryhmittäinen väestörakenne on tasapainoinen. (Tilastokeskus.)

Kunnan teettämän asukastutkimuksen tulosten perusteella kuntalaiset antoivat hyvän arvosanan lähes kaikista palveluista. Erityisen tyytyväisiä kuntalaiset ovat lapsiperheiden palveluihin ja kirjastopalveluihin. Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne- ja aluehallintouudistus tulee muuttamaan kuntien toimintaympäristöä merkittävästi.

Hyvinvoinnin palvelujärjestelmä, yleistä

Kehitysvammaisten 17 -paikkainen asumispalveluyksikkö Silvonrinteen toiminta vakiintui vuoden 2015 aikana. Yksikön myötä yhä useammalle aikuisella kehitysvammaiselle on tarjoutunut mahdollisuus asumiseen omassa kunnassa. Pirkkalassa on vahva kulttuuri ja paikallisidentiteetti. Pirkkalan kunnassa on laadittu vuonna 2014 kulttuurisuunnitelma vuosille 2015 - 2018. Ohjelman tavoitteita ovat monialaisen kulttuuriyhteistyön lisääminen, kulttuuritoiminnan tasapuolisuuden ja osallisuuden edistäminen ja uusien yleisöjen tavoittaminen. Tapahtumien osallistujamäärät ovat lisääntyneet.

5

Katurekisterin mukaan kunnan ylläpitämiä kevyenliikenteenväyliä ja jalkakäytäviä on yhteensä 67 km. Vuonna 2015 valmistui noin 3,5 km uutta kevyenliikenteenväylää. Lisäksi Naistenmatkantien kevyenliikenteenväylän laatutasoa parannettiin.

Tulevina vuosina on suunnitteilla täydentää kevyenliikenteen verkostoa puuttuville osuuksille. Ulkoilureitistön ja ulkoliikuntapaikkojen parantamista varten laadittiin vuonna 2015 yleissuunnitelmat. Vuonna 2015 valmistuivat mm. frisbeegolfrata, skeittiparkki ja koirapuisto. Kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomioita kevyen liikenteen ja virkistysreittien kehittämiseen ja turvallisuuteen. Liikenneturvallisuutta lisääviä suojateitä, liikennevaloja ja kiertoliittymiä on rakennettu ja suunnitteilla.

Joukkoliikenteen järjestämistapa muuttui Tampereen kaupunkiseudulla kesällä 2014. Tämän uudistuksen myötä joukkoliikenteen käyttö kasvoi Pirkkalassa vuoden 2014 aikana n. 20 % ja kasvu jatkui maltillisena vuonna 2015. Vuonna 2015 tehtiin Pirkkalassa joukkoliikennematkoja kokonaisuudessaan noin 1,1 milj. kpl.

Pirkkalan vesijohtoverkostoon talousvesi johdetaan Tampereelta ja Lempäälästä. Vesi on täyttänyt asetetut laatuvaatimukset eikä laadussa ei ole ollut poikkeamia. Verkostoa on laajennettu uusille asemakaava-alueille. Kunnan verkostosta vettä toimitetaan myös vesiosuuskunnille, joita Pirkkalan alueella toimii 9 kpl. Vesiosuuskuntien osuus Pirkkalan vedenkulutuksesta on noin 10 %. Omasta kaivosta vetensä saavia talouksia on huomattavan vähän.

Lapset, koululaiset ja lapsiperheet Varhaiskasvatuspalveluiden piirissä oli vuonna 2015 noin 1050 alle esiopetusikäistä lasta. Näistä kunnan omissa palveluissa on 900 lasta (päiväkodit, perhepäivähoito, avoin varhaiskasvatus) ja yksityisissä 150 lasta (palvelusetelipäiväkoti, yksityinen perhepäivähoito). Kunnallisissa palveluissa hoitopaikkojen tarve on pysynyt suunnilleen samana kuin aiemmin ja palvelusetelipäiväkodin laajentuminen kahdella ryhmällä on lisännyt kunnassa olevien hoitopaikkojen määrää. Varhaista tukea saavien lasten osuus on lisääntynyt vuonna 2015. Vuonna 2014 varhaista tukea sai noin 7 % ja vuonna 2015 noin 8 % kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Varhaiskasvatuslain muutos rajoittaa subjektiivista oikeutta varhaiskasvatukseen 20 tuntiin viikossa 1.8.2016 alkaen. Erityisesti tukea tarvitsevien lasten osalta on tärkeää seurata, mitä lakimuutos vaikuttaa varhaiskasvatuspalveluissa.

Pirkkalassa oli esi- ja perusopetuksessa 2506 oppilasta (tilastointipäivä 20.9.2015). Tämä on 40 oppilasta enemmän kuin edellisenä vuonna.

Edellisen hyvinvointikertomuksen mukaan lapsiperheiden tuen tarve on kasvussa. Tarpeeseen vastaaminen edellyttää panostamista perheiden varhaiseen tukeen. Vuoden 2015 alusta perustettiin lasten ja nuorten tukipalvelut -tulosalue. Tulosalueen tavoitteena on lasten, nuorten ja lapsiperheiden ennaltaehkäisevien palvelujen vahvistaminen päällekkäisyyksiä poistamalla ja palveluohjausta parantamalla, sekä luomalla uusia palveluja. Vuonna 2015 aloittaneen uuden yksikön muodostavat perheneuvolapalvelut, erityistyöntekijät terveydenhuollosta ja nuorisotyöstä, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut, lapsiperheiden perhetyö ja etsivä nuorisotyö. Yksikkö järjestää matalan kynnyksen palveluja lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Esimerkkeinä uusista palveluista ovat mm. neuvolan perhetyö,

6

erityisnuorisotyö sekä moniammatillisesti toteutetut ryhmät. Neuvolan perhetyö on mahdollistanut varhaisen tuen kotiin sekä tarvittaessa ohjauksen muihin palveluihin. Lastensuojeluilmoitusten määrä on kasvanut vuoden 2015 aikana. Lastensuojelun asiakkaana olevien lasten määrä on kuitenkin vähentynyt, koska sosiaalihuoltolain uudistuksen myötä osa asiakkaista on siirtynyt ehkäisevien palveluiden piiriin.

Nuoret, nuoret aikuiset ja työikäiset Nuorisotakuu on vuoden 2013 alussa voimaan tullut nuorten yhteiskuntatakuu, jonka tarkoituksena on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuun toteuttamiseen kunnassa tarjotaan mm. työtoimintaa (Kuty), verkostopajaa (Työkokeilu), palkkatuettua työtä, etsivän nuorisotyön toimintaa ja starttivalmennusta. Monen eri toimijan vastuulla oleva nuorisotakuu ei ole toteutunut Pirkkalassa parhaalla mahdollisella tavalla. Haasteena on nuorisotakuu -toimijoiden roolien selkeyttäminen ja vastuutahon nimeäminen. Etsivä nuorisotyö on tullut tunnetummaksi nuorten ja heidän perheidensä keskuudessa Pirkkalassa. Vuonna 2015 valtaosa yhteydenotoista on tullut suoraan nuorilta ja heidän perheiltään. Etsivän nuorisotyön merkittävimpiä yhteistyötahoja ovat edelleen oppilaitokset, sosiaalipalvelut, työllisyyspalvelut ja terveyspalvelut. Etsivässä nuorisotyössä ohjaustarvetta on aiempien vuosien tapaan ollut eniten toimeentuloon ja asumiseen liittyvissä asioissa, opintoihin hakeutumisessa sekä työnhakuun liittyvissä asioissa. Vuoden 2015 aikana aloitetiin yksilöohjaus nuorten asumisen tukemissa sekä vahvistettiin nuorten tukemista opintojen nivelvaiheessa. Kaikki keväällä 2015 peruskoulun päättäneistä Pirkkalassa saivat jatko-opiskelupaikan. Etsivästä nuorisotyöstä nuoria on ohjautunut työpajalle ja kuntouttavaan työtoimintaan kunnan yksiköihin. Erityisnuorisotyö on ehkäisevä nuorisotyön muoto, jonka tavoitteena on tukea nuorta ja perhettä elämän eri vaiheissa ja ongelmatilanteissa. Se on tavoitteellista ja toiminnallista tukitoimintaa, joka pitää sisällään yksilö- ja pienryhmätoiminnan ohjausta, päihdekasvatusta ja elämänhallinta taitojen vahvistamista. Uusi eritysnuorisotyöntekijä aloitti tammikuussa 2015. Tämä on mahdollistanut monipuolisemman palvelun tarjoamisen yhä nuoremmille ja samalla vahvistanut palveluketjuja.

Tampereen kaupunkiseudun kunnissa tehtiin vuonna 2014 nuorisokysely 7.-9.luokkalaisille. Kyselyn tulosten perusteella pirkkalalaisia nuoria kiusataan vähemmän kuin kaupunkiseudulla keskimäärin (kiusaaminen koulussa, koulumatkoilla ja/tai puhelimessa). Kyselyn tulokset osoittavat, että päihteiden käyttö on Pirkkalassa vähäisempää suhteessa seutukuntaan. Pirkkalalaisista nuorista 67 % ja Tampereen kaupunkiseudun nuorista 59 % kertoi kyselyssä, ettei käytä mitään päihteitä.

7

Päihteiden käyttö Pirkkalassa ja kaupunkiseudulla (Nuorisokysely, 2014).

Nuorisokyselyn perusteella nuorten vaikuttamismahdollisuuksiin tuli panostaa aiempaa enemmän. Pirkkalassa perustettiin syksyllä 2015 nuorten neuvosto syksyllä 2015 joka osallistuu kunnalliseen päätöksentekoon.

Pirkkalaisten sairastavuus on alhaisempaa kuin vertailukunnissa ja valtakunnallisesti keskimäärin. Pirkkalassa panostetaan perusterveydenhuollon palveluihin erikoissairaanhoidon palvelutarpeen vähentämiseksi. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat valtakunnallisesti ja vertailukuntia alhaisemmat. Myös sosiaalitoimen kustannukset ovat Pirkkalassa vertailukuntia alhaisemmat. Päihteiden vuoksi sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidettujen määrä on kuitenkin vähentynyt. Päihteiden käytön ja päihdehaittojen vähentämiseksi Pirkkalassa on panostettu päihdepalveluja antavien työntekijöiden ja kolmannen sektorin yhteistyöhön ja uusiin toimintatapoihin. Toimeentulotuen menokehitys kulkee käsi kädessä työttömyyslukujen kanssa. Nuorisotyöttömyyden kasvaessa myös toimeentulotukea saavien nuorten osuus on kasvanut

8

tasaisesti viimevuosien aikana. Vuonna 2013 nuoria 18–24 vuotiaita toimeentulotukea saavia oli vastaavan ikäisestä väestöstä 14,9 %, vuonna 2014 15,8 % ja vuonna 2015 16,3 %.

Ikäihmiset Pirkkalalaisten keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on säilynyt samalla tasolla verrattuna vuoteen 2014 ja on hieman alhaisempi kuin osassa vertailukuntia mutta lähellä valtakunnallista tasoa. Eläkeläisten pienituloisuus on vähentynyt, koska täyttä kansaneläkettä saavien 65 -vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus on edelleen laskenut ja on vertailukuntiin nähden keskimääräistä tasoa. Keskimääräisen kokonaiseläkkeen määrä Pirkkalassa on vertailukuntiin ja valtakunnan tasoon nähden hyvä. Kotona asuvien 75 -vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä on hyvällä tasolla niin vertailukuntiin kuin valtakunnalliseen tasoon verrattuna. Valtakunnallinen tavoite on, että 91 - 92 % yli 75-vuotiaista asuu kotona. Vuonna 2015 n. 92 % 75 vuotta täyttäneistä asui omassa kodissaan. Kotona asumisen jatkumiseen vaikuttavat ikääntyneen toimintakyvyn lisäksi asunto-olosuhteet ja ympäristö. Ennaltaehkäisevät hyvinvointia tukevat kotikäynnit on laajennettu koskemaan 75 -vuotiaiden lisäksi 80- vuotiaita pirkkalalaisia. Kotikäyntien painopiste on varhaisessa tuen järjestämisessä, ohjauksessa ja neuvonnassa. Pitkäaikaisen laitoshoitoa on muutettu kodinomaisemmaksi asumispalveluksi ja palvelutarpeen mukaisesti paikkoja on lisätty.

Ikävakioitu dementiaindeksi on Pirkkalassa korkea. Indeksi kuvaa Alzheimer-taudin takia myönnettyjen lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien esiintyvyyttä 65 vuotta täyttäneessä väestössä. Korkea luku selittyy lääkityksen aloittamisesta jo taudin varhaisessa vaiheessa. Väestön ikääntyessä etenevät ja pysyvät muistisairaudet aiheuttavat kunnissa lisääntyvää palveluntarvetta. Varhaisella lääkityksen aloittamisella voidaan ehkäistä ja myöhäistää muistisairauksien aiheuttamaa palvelutarvetta.

9

VAHVUUDET JA KEHITTÄMISHAASTEET

Vahvuudet Kehittämismyönteinen kunta

Kunta on kasvava ja muuttovoittoinen Kunnan huoltosuhde ja ikärakenne ovat hyvät

Kunnassa panostetaan kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittämiseen Lapsille ja nuorille suunnatuissa palveluissa panostetaan varhaiseen tukemiseen huolen

tullessa esiin Palvelut järjestetään eri-ikäisille arjen toimintaympäristöissä

Varhaiskasvatuksessa noudatetaan kaikkien lasten päiväkoti -periaatetta (tuki tuodaan lapsen luo, lasta ei viedä tuen luo)

Oppilashuollon palveluihin pääsy on helpottunut Yhdyskuntarakenteessa pyritään viihtyisään ja tiiviiseen rakenteeseen

Jalankulkua ja pyöräilyä edistetään kaikissa ikäryhmissä rakentamalla uusia kevyenliikenteen väyliä

Eläkeläisten taloudellinen tilanne on paranemassa Muistisairauksien varhainen toteaminen on tehokasta

Panostetaan perusterveydenhuoltoon ja sairauksien nopeaan hoitoon

Kehittämishaasteet Kunnan toimintaympäristön muutos sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne- ja

aluehallintouudistuksessa Väestön omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen

Palveluiden suuntaaminen ehkäiseviin ja kotona asumista tukeviin palveluihin Kuntatalouden haasteet aiheuttavat palveluiden priorisointitarvetta

Sisä- ja ulkoliikuntapaikkojen määrä Virkistysreitistöjen kehittäminen sekä puistojen ja virkistysalueiden laadun parantaminen

yhdyskuntarakenteen tiivistyessä Kunnan kasvuedellytysten ylläpitäminen pitkäjänteisesti Kuntalaisten kannustaminen työ- ja koulumatkaliikuntaan sekä omaehtoiseen liikuntaan

Vanhemmuuden vahvistaminen ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen Nuorisotakuun toteutuminen - toimijoiden roolien selkeyttäminen ja vastuutaho

Palveluverkkoselvityksen linjausten toteuttaminen Saavutettavuuden (=esteettömyyden) toteuttaminen monipuolisesti

Ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitäminen (ikääntyneiden määrän kasvu)

10

OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU 2. Kuntastrategian painotukset ja linjaukset Parempien palvelujen koti - Pirkkalan kuntastrategia 2014 - 2018 Valtuuston hyväksymä 9.12.2013

http://www.pirkkala.fi/paatoksenteko/strategia/

3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Pirkkalan kuntastrategia 2014 - 2018 http://www.pirkkala.fi/paatoksenteko/strategia/

Pirkkalan kunnan talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016 - 2018 http://www.pirkkala.fi/paatoksenteko/talous/talousarvio/

Pirkkalan kunnan ikäohjelma vuoteen 2030, toimenpidesuositukset vuosille 2013 - 2016 http://www.pirkkala.fi/palvelut/vanhusten-palvelut/neuvonta-ja-palveluohjaus/

Kehitysvammaisten palveluiden järjestämissuunnitelma 2013 - 2016 http://www.pirkkala.fi/palvelut/sosiaalipalvelut/vammaispalvelut/kehitysvammaisten-palvelut/

Maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2015 http://www.pirkkala.fi/palvelut/sosiaalipalvelut/maahanmuuttajat/

Laaja-alainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013 - 2016 (linkki) Toimintaohjelma – Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon järjestämisestä http://www.pirkkala.fi/palvelut/terveyspalvelut/neuvolat/lastenneuvola/

Pirkkalan kunta -Kulttuurisuunnitelma 2015 - 2018 http://www.pirkkala.fi/palvelut/kulttuuri/kulttuurisuunnitelma-ja-avustukset/

Pirkanmaan alueellinen terveyden edistämisen suunnitelma http://www.pshp.fi/download/noname/%7B5AD9F9BE-19C4-4522-A245-28F4DEE38FD3%7D/16754 Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2012 -valtuustokaudelle 2013 - 2016

http://www.pshp.fi/download/noname/%7BE9FF658D-8EEC-41F4-AD19-B1FF206EA684%7D/31400

Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma http://www.pshp.fi/download/noname/%7B371DA388-D968-4192-9754-7927EDC9E83E%7D/39687

11

Pirkanmaan alueellinen ravitsemussuunnitelma

http://www.pshp.fi/download/noname/%7B386D0992-F78F-4417-975D-F0DB93E5E19D%7D/31399

Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön ohjelma 2013 - 2016 (linkki) http://kangasala-fi-bin.aldone.fi/@Bin/1dd9341ea4c8c2ba682c2736230d52c7/1455122042/application/pdf/2519284/Tampereen%20kaupunkiseudun%20nuorisoty%C3%B6ohjelma%202013-2016.pdf

Ulkoilureittien yleissuunnitelma 2030 (Käsitelty teknisessä lautakunnassa 9.12.2015) Liikkumisen verkko -kehittämissuunnitelma 2015 - 2025 (Käsitelty teknisessä lautakunnassa 9.12.2015)

OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY

5. Hyväksyminen osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa Hyväksytty 21.3.2016 valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua