kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen

Kunnan (Turun kaupungin) ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen

Kristiina Hellstén, hankejohtajaTurun kaupunki, hyvinvointitoimiala

Ovet auki vapaaehtoistoiminnalle Tampere 2.12.2014

Esityksen sisältö

1. Kunta (Turun kaupunki) kumppanina

2. Kolmannen sektorin ja järjestötoiminnan erityispiirteitä

3. Yhteistyön/kumppanuuden rakentumien

02.12.2014 kristiina.hellsté[email protected]


TERVEISET TURUSTA!

Turku – Suomen vanhin kaupunki

• Perustettu vuonna 1229

• Turun kaupungin väkiluku 182 072 (12/2013), joista yli 65-vuotiaita 35 800

• Yli 75-vuotiaita 15 997 (8.9 %), joista yli 85-vuotiaita 4964 (2,7 %) – eniten suurista kaupungeista

• Kaksikielinen kaupunki, ruotsinkielisiä asukkaita 5,4 %

muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvien osuus n.8%


65 + väestö Turussa 2012-2020


TURKU 2029 Pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki

Turun kaupungin visio

Suomen Turku on kiinnostava ja rohkeasti uudistuva eurooppalainen

yliopisto- ja kulttuurikaupunki, jossa on hyvä elää ja onnistua yhdessä.

Strateginen ohjelma:Hyvinvointi ja aktiivisuus

Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen

Kaupungin toiminnan päämääränä on kaupunkilaisten kestävä hyvinvointi

o Luodaan puitteet hyvinvoinnille laaja-alaisella yhteistyöllä

o Lisätään tuottavuutta tekemällä ehkäisevästä työstä kaiken toiminnan kivijalka

o Luodaan parempia palveluita kehittämällä vaikuttavia asiakaskeskeisiä palveluprosesseja

Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen

Puitteet kaupunkilaisten hyvinvoinnille luodaan laaja-alaisella yhteistyöllä, jossa •palveluohjauksen kehittämisessä hyödynnetään ulkopuolisia yhteistyökumppaneita •kolmannen sektorin palveluntuottajien toimintaedellytyksiä vahvistetaan kumppanuuksilla ja avustuspolitiikan uudistamisella strategian tavoitteita tukeviksi•kaupungin omaa toimintaa ja tehtäviä arvioidaan jatkuvasti ja soveltuvia toimintoja voidaan siirtää kolmannen sektorin toimijoiden toteutettavaksi kumppanuuteen perustuen •kaupungin hallinnoimia sisä- ja ulkotiloja avataan kuntalaisten sekä yhteisöjen käyttöön ja niiden käyttöä helpotetaan•kaikki kaupungin tilat arvioidaan laajemman hyödyntämisen näkökulmasta.

Aktiivinen kaupunkilainen

Aktiivisella harrastamisella on yhteys parempaan koettuun terveyteen ja hyvän elämän kokemuksiin

o Tuetaan aktiivista elämäntapaa luomalla edellytyksiä omatoimiselle aktiivisuudelle

o Toteutetaan palveluja yhteistyöllä kansalais- ja järjestötoiminnan kanssao Aktiivista elämäntapaa edistävät palvelut kohdennetaan hyödyntämällä

paremmin asiakas- ja asukastietoao Vahvistetaan aluenäkökulmaa asuinalueiden ominaispiirteitä hyödyntämälläo Osallisuutta lisätään ottamalla se osaksi suunnittelua, toteuttamista ja

päätöksentekoao Turun asemaa eurooppalaisena kulttuurikaupunkina ja kaupunkikulttuurin

edelläkävijänä vahvistetaan kehittämällä uudenlaisia kulttuuriin osallistumisen muotoja

o Hyvän elämän Turkua luodaan ottamalla aktiivisuus elämäntavaksi

Turun Palvelutori-projektiTavoitteena on kehittää erityisesti Turun kaupungin 1. palveluverkkoa, 2. asiakas- ja ratkaisulähtöistä toimintamallia,3. julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä 4. palvelutiedon hallintaa.

Tuloksilla uskotaan olevan positiivinen vaikutus•asiakkaan hyvinvointiin, •palveluntuottajien mahdollisuuksiin kehittää toimintaansa ja•kunnan talouteen.


Taustaa Palvelutorin kehittämiselle • Tavoitteet ovat johdettavissa Turun kaupungin strategioista ja

kehittämisen painopisteistä.• Kaupungin uudistamisohjelma• Hyvinvointitoimialan toimialan organisaatiomuutos

• Turun kaupungin hyvinvointitoimialalla palveluohjaus on yhtenä kehittämisen painopistealueena. Asiakaspalvelupisteessä tapahtuvan toiminnan on tarkoitus olla vanhuspalvelulain ja kaupungin strategian mukaista tehokasta, vaikuttavaa ja asiakaskeskeistä palvelua.

• Osa Sitran Aktiivinen kansalainen – avainaluetta.• Toteutetaan elokuun 2014 ja maaliskuun 2015 välisenä

aikana.



Palvelutori-projektissa kehittäminen kohdentuu ennaltaehkäiseviin vanhuspalveluihin

Yksityiset palvelut

SAS

Ympärivuorokautinen hoito

Kotihoito

Jatkuva hoitoprosessiin kuuluva tarpeen arviointi

Ratkaisukeskeinen palvelunohjaus

1.Asiakkaan toiveiden ja tarpeen kuuleminen 2.Yhteinen tilanteen arvio

3.Toiveiden ja tarpeiden priorisointi 4.Ehdotus ratkaisuksi

5.Palveluista sopiminen / ohjaaminen palveluihin

UUSI ASIAKAS

Ohjaus ja neuvonta

Järjestöt ja vapaaehtoistyö

Omaiset ja omaishoito

Ennaltaehkäisy

Palveluseteli siivous

Jatkuva ja säännöllinen kaupungin kotihoito

Omaishoidontuki

Tukipalvelut Jatkuva ja säännöllinen

kotihoito palvelusetelillä

3 Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen (Kristiina Hellstén)

1. Kerätään tarvittava tieto järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin palvelutarjoajien toiminnasta.

2. Muokataan tieto sellaiseen muotoon, että se on palveluohjaustilanteissa helposti ja tavoitteellisesti hyödynnettävissä.

3. Tehdään toimintasuunnitelma ja – malli kolmannen sektorin ja muiden palvelutarjoajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

TURKU 2029 STRATEGIA lähtökotanaTuloksena KUMPPANUUSMALLI- ja KUMPPANUUSSOPIMUKSET, joita työstetään ja arvioidaan KUMPPANUUSFOORUMEISSA v. 2014


Kolmas sektori

• Kolmannella sektorilla tarkoitetaan pääasiallisesti yhdistyksiä, järjestöjä, säätiöitä ja yhteiskunnallisia liikkeitä, uusosuuskuntia ja oma-apuryhmiä, joiden nähdään yleensä toimivan välittävässä roolissa yksityisen (markkinat) ja julkinen (valtio/kunnat) välillä (Ojala 2009).

• Kolmannen sektorin toimijoilla tarkoitetaan perinteisesti kansalaisjärjestöjä, yhdistyksiä ja yhteisöjä sekä säätiöitä ja osuuskuntia, joille on ominaista vapaaehtoistoimintaan perustuva, voittoa tavoittelematon sekä sosiaalisia ja yhteiskunnallisia tavoitteita omaava toiminta (Konttinen 2008; Pyykkönen 2008).

• Kolmannen sektorin toiminta yksityisen ja julkisen sektorin rinnalla täydentää ja tukee yhteiskunnallista palvelutarjontaa, mutta vapaaehtoistoiminnalla ei voida tuottaa lakisääteisiä palveluita

02.12.2014kristiina.hellsté[email protected]

Järjestö/yhdistys Järjestöllä tarkoitetaan useamman kuin kahden henkilön vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhteenliittymää, jonka perustana on jokin yhteiseksi ymmärretty intressi (Patentti- ja rekisteri-hallitus, PRH, 2014). PRH:n järjestöjen luokittelurunko:

1. Poliittiset järjestöt2. Ammattiin ja elinkeinoon liittyvät yhdistykset3. Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset4. Kulttuurialan yhdistykset (sis. kyläyhdistykset)5. Vapaa-ajan yhdistykset (sis. nuorisoyhdistykset)6. Urheilu- ja liikuntayhdistykset7. Uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvät yhdistykset8. Maanpuolustukseen ja kv-suhteisiin liittyvät yhdistykset9. Muut yhdistykset (sis. VPK, Martat, eläkeläisyhdistykset)


Yhdistyskentän laajuus ja merkitys

• Rekisteröidyt yhdistykset: Suomessa yli 139 000; Varsinais-Suomessa noin 9700; Turussa n. 5000 kpl

• Ikääntyneiden järjestöosallistuminen Suomessa EU:n huipputasoa: yli puolet 60 vuotta täyttäneistä osallistuu jonkin järjestön tai seurakunnan toimintaan

• Eläkeläis- ja veteraanijärjestöjen jäsenmäärä on n. 450 000



Kumppanuus= kahden tai useamman autonomisen toimijan välinen pitkäjänteinen yhteistyö, jonka perustana on keskinäinen luottamus-> osapuolet toisiinsa nähden autonomisia eli riippumattomia-> kumppanit ovat itsenäisiä päätöksentekijöitä ja ne voivat milloin tahansa päättää osallistua tai olla osallistumatta yhteistyöhön-> kumppanuus on pitkäjänteistä

KOORDINAATIO/YHTEISTYÖ/KUMPPANUUS/VERKOSTO?

-> käytännössä yksikään suhde ei ole samanlainen

Kumppanuuden rakenteet

• Kumppanuuden toimijajoukko• Kumppaneiden väliset suhteet, roolitukset

ja työnjako• Kumppanuuteen liittyvät sopimukset• Kumppanuuden kehittämisfoorumit ja

dialogiset toimintatavat• Riittävät resurssit ja kannustimet


Kumppanuussopimukset• kirjoitetut tai kirjoittamattomat sopimukset• sovitaan mitä kumppanuudella tavoitellaan, miten

kumppanuustoimintaa koordinoidaan, mihin ja millä tavoin osapuolten tulee sitoutua kumppanuuteen ja miten tieto liikkuu osapuolten välillä

• liian tarkat kirjalliset sopimukset voivat heikentää toimijoiden autonomisuuden ja osallisuuden tunnetta

• Euroopan unionin sisämarkkinoiden vahvistaminen on muuttanut järjestöjen, kuntien ja yritysten keskinäisiä suhteita: palvelujen kilpailuttaminen

• -> KUMPPANUUDESTA TARKEMMIN SÄÄDELLYIKSI PALVELUIDEN HANKINTASUHTEIKSI


Kumppanuuden kehittämisprosessi

1. Yhteistyön tarpeen tunnistaminen2. Tarvittavien kumppanien kartoittaminen ja

rekrytointi3. Yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen

sopiminen4. Yhteistyön käynnistäminen ja

juurruttaminen5. Toiminnan ja tavoitteiden saavuttamisen

arviointi ja seuranta yhdessä


Kiitos!

Yhteystiedot:Hellsten Kristiina, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen, puh. 044 907 3330Lehtonen Antero, palveluverkon ja palveluohjauksen kehittäminen, puh. 0449072785Penkkala Päivi, projektipäällikkö, puh. 040 766 1099Wallin Noora, projektisihteeri, puh. 040 729 [email protected]/aktiivinenkuntalainen

mailto:[email protected]

http://www.turku.fi/aktiivinenkuntalainen

kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen

Government & Nonprofit