Osaavasti esillä

Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Joensuun seutu

UUTISET 3/2

011

Maailman taloutta ei tunnuta saatavan kuriin. Hallitsematon tilanne jatkuu ja jopa pahenee. Hyvinvoinnin ylläpito, saavutetuista eduista kiin-nipitäminen ja usko huomiseen velkarahan tuella eivät toimi yhdessä. Jotakin peruuttamatonta on tapahtumassa? Väestön kasvu ja ihmisten vau-rastumisen halu suhteessa väheneviin fossiilisiin energiavaroihin ja maasta kaivettavan materiaalin ehtymiseen sekä jalostuksen kallistumiseen näyt-tää ylivoimaiselta haasteelta. Kun vielä kaiken taloudellisen epävarmuuden, energiatalouden, teknologisen kehityksen ja ihmisten tarpeiden ja tottumusten yllä viuhtoo armoton tiedon mylläk-kä eri tietoverkkojen kautta, on maailmanlaajui-nen talouskeitos kiehumassa yli reunojen.

Vaikka periaatteessa jokaisella maailman kan-salaisella on oikeus kohtuulliseen elintasoon, jokainen askel parempaan syö energiaa ja mate-riaalia. Todella suuret joukot Kiinassa ja Intiassa alkavat vasta lähiaikoina tietää, missä läntinen maailma ja oma ylempi keskiluokka menee. Ja-panissa vaurastuminen silmittömällä työnteolla ja jatkuvalla kilpailukyvyn kehittämisellä onnistui 90-luvulle saakka, mutta sitten tilanne ajautui sa-maan mihin USA on nyt joutumassa. Japanin 100 miljoonainen kansa sai kyllä tuotteet maailmalle kymmeniä vuosia, mutta suurikaan ahkeruus ei kata sitä, että maan omavaraisuus mm. materiaa-leissa on hyvin vähäinen.

Kiinalla ja Intialla on valtavat sisämarkkinat, mutta kasvu kuitenkin pääosin riippuvainen USA-suhteesta. Jos aasialaiset tarvitsevat amerik-kalaisten ostovoimaa niin myös jenkit tarvitsevat aasialaisia asiakkaita. Meneillään oleva USA:n ja Euroopan ostovoiman ehtyminen ja muuttumi-nen valikoivaksi on lyhyellä aikavälillä myrkkyä maailman talouden kehitykselle. Ilmeisesti vain elintarviketuotanto on ala, jonka on ”pakko” kas-vaa. Vatsantäytettä tarvitsee jokainen.

Miten sitten maailman kansalainen tässä hul-lun myllyssä sukkuloi ja mihin pitäisi varautua? Ensinnäkin taantumat näyttävät olevan hyvin erilaisia toisiinsa verrattuna ja kukaan ei osaa ennakoida seuraavan taantuman syvyyttä ja vai-kutuksia. USA:ssa ehkäpä suurin kansalaisia kos-kettava huoli on, että kiinteistöjen ja asuntojen arvot, jotka romahtivat useissa osavaltioissa jopa 50 %, eivät ole palautuneet, ja uusi taantuma voi synkistää valtavan kiinteistömassan arvoa edel-leen. Asunnoista valtaosa on ostettu velkarahalla ja kun vakuudet pankeille laskevat edelleen niin miljoonia perheitä on konkurssitilassa. Samassa

rytäkässä pankkienkin omavaraisuudet laskevat ennestään ja luottoluokituslaitosten pyövelit ovat valmiina. Korot nousevat ja koko maa alkaa voi-da entistä huonommin. Kun kauppa Kiinaan ja Intiaan sekä Eurooppaan tyrehtyy, niin siinäpä ovat eväät jollekin, jonka suuruutta on vaikea ennustaa?

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, joka saa ”polttoaineensa” kansantalouden kehitykseen kansainvälisestä kaupasta ja erityisesti Euroopas-ta, ei säästy mahdollisen taantuman kurimuksesta. Onneksi meillä on tuotantorakenne tasapainot-tunut Nokian vaikutuksen heikkenemisen myö-tä. Myös metsäteollisuuden suuret saneeraukset ovat takanapäin, joskin merkittäviä järjestelyjä on edelleen vireillä. Oma pankkijärjestelmämme on varsin hyvässä kunnossa, mutta jos esim. kiin-teistöjen arvot laskevat 20–40 %, niin meilläkin ollaan jenkkien tapaisessa ahdingossa.

On erittäin tärkeää, että häämöttävän taantu-man alkuvaiheen kulmakerroin saadaan mahdol-lisimman pieneksi. Sitä työtä EU-tasolla poliitti-sesti tehdään. Kreikan sekä muiden ahdinkoon joutuneiden valtioiden saaminen tasapainoon on ensiarvoisen tärkeää. Suomelle, joka edelleen saa voimansa viennistä Eurooppaan, jättäytymi-nen neuvottelupöydistä ja päätöksenteosta olisi tuhoisaa. Suomen kauppa Venäjän suuntaan on ollut positiivisessa kierteessä ja se antaa meille edelleen mahdollisuuksia. Valtiovallan tuki vienti-toimille Venäjälle on erittäin tärkeää ja siinä tulisi poliittisten päättäjien ottaa rohkeasti etunojaa. Me osaamme kyllä tuottaa tavaraa ja palveluja, mutta ainakin PK-yritykset tarvitsevat vastavakuuksia mm. toimitusaikaisiin maksuihin. Käytännössä tarvitaan enemmän ”natsoja” Finnveralle. Kaikki toimet, joilla yritykset ja työpaikat saadaan pidet-tyä kunnossa, ovat välttämättömiä. Silloin meillä on mahdollisuus edes jollain tavoin pitää kuntien ja valtion palvelurakenteet toiminnassa ilman li-sävelkaa.

Uusimmassa valtiovarainministeriön ennus-teessa kuluvan vuoden talouskasvuksi ennuste-taan 3,5 prosenttia ja ensi vuodelle vain 1,8 pro-senttia. Kasvun hidastumisen ei ennusteta jäävän vain ensi vuoteen. Muunkinlaisia skenaarioita on olemassa ja nyt jos koskaan voi sanoa, että tule-vaisuuden ennustaminen on vaikeaa. Yritysten tulisi käydä henkilöstöönsä liittyvää kehitys- ja koulutusennakointia. Työtä ei nykymuodossa välttämättä riitä kaikille? Sopeuttamisen tarve vaanii ovella ja kaikenlainen varautuminen toi-

VARAUDUTAAN TULEVAAN

J O H T O A J A T U K S I A

HELSINKI

Ö

Oletko se sinä?Joensuun seudulle etsitään tekijöitä. Kädentaitajia, ohjaajia, suunnittelijoita, hoitajia, opettajia, kauppamiehiä, avustajia, johtajia...

Tule työskentelemään iloisten ihmisten joukkoon!

www.josek.fi

METALLI • MUOVI • METSÄ • PUU • ELINTARVIKE •

HYVINVOINTI • HOIVA • ICT • RAKENNUS • KOULUTUS

Joensuun seutu

TULE TÖIHIN Joensuun seudulle!

Joensuun Seudun Keh i t tämisyht iö Oy

TULE TÖIHINTULE TÖIHIN

JOENSUU

ALIHANKINTAMESSUILLE REKRYTOINTITEEMALLATämän vuotinen alihankintamessu Tampereella on jo kymmenes peräkkäinen mihin Josek osal-listuu. Näin juhlavuoden teemana on rekrytointi. Messuilla muistutetaan messuvieraita siitä, että Joensuun seudulla löytyy työpaikkoja monelta alalta. Esimerkiksi hoiva-, opetus-, koneenraken-nus- ja metsäalalla on paikkoja avoinna.

Joensuun seudulla on monipuolinen palvelura-kenne ja rauhallinen asumisympäristö. Moni alu-eelta kotoisin oleva olisi halukas palaamaan, mi-käli mielekäs työpaikka itselle ja puolisolle löytyy.

Alihankintamessuilla käy 16 000 – 17 000 mes-suvierasta. Heidän joukossaan on paljon nuoria ja opiskelijoita.

Anne Mujunen, markkinointipäällikkö

minnan uudelleen suuntaamiseen on syytä teh-dä ajoissa. Yritysten rahoittajapankit ja Finnvera tekevät varmasti parhaansa yritysten menesty-miseksi, samoin yritysneuvojat, yrityskummit ja konsultit. Josek Oy:n yritysneuvonnan puoleen voi kääntyä aina, ja mieluummin aikaisin kuin liian myöhään. Yritysneuvojamme ovat kokenei-ta ja heidät on koulutettu kohtaamaan hyvinkin haasteellisia tilanteita. Josek Oy:ssa seurataan ta-loustilannetta tarkasti ja olemme valmiit kohden-tamaan ja resursoimaan toimintaamme hyvinkin nopeasti yritysten ja toimintaympäristön tarpeita vastaavasti. Taantumalla ei pidä pelotella, mutta siihen on viisasta varautua. Josekin palvelut ovat käytettävissäsi!

Pekka Nuutinen, toimitusjohtaja, JOSEK Oy

Ilomantsi ”Ilomantsissa iloitaan matkailun piristymisestä. Vierasmäärät Parppeinvaaral-la kasvoivat. Karjalainen hyvä ruoka ja avattu erä- ja eläinmuseo Mesikkä kiinnostivat.

Nyt kunnassa keskitytään investointien käyttöönottoon ja toiminnan käynnistämiseen yrityshallissa ja päiväkodissa. Pampalosta odo-tamme uusia tutkimustuloksia ja kaviaariteh-taalta ensimmäisiä annoksia. Kuntatalouden ja palvelujen vyön kiristys on ilmiselvää. Onneksi verotulot hieman nousussa - vielä.”

Markku Lappalainen, kunnanjohtaja

Kontiolahti ”Aloitin kunnanjohtajana elokuussa ja alku oli varsin vauhdikas. Tällä hetkellä keskustellaan varuskunnan kohtalos-ta ja elokuvakylän jatkosuunnitelmista. Missä muodossa toiminta jatkuu, selviää lähiaikoina. Talouden osalta vyönkiristys on edessä. Tar-kastelun alla ovat veronkorotukset ja inves-toinnit. Ainakin uusien rakennusinvestointien osalta laitetaan nyt vähän jarruja.

Elinkeinopuolelta kuuluu myös positiivisia uutisia. Muutamilla yrityksillä on kaavailuja toiminnan laajentamisesta ja jopa uusia yrityk-siä olisi kuntaan tulossa. Parhaillaan yritämme ratkoa tilakysymyksiä yhdessä Josekin kanssa. Kunnan työllisyystilanne on kohtuullinen, eikä dramaattisia muutoksia huonompaan ole välit-tömässä näköpiirissä. Tarkempia yritysnäky-miä saadaan syksyn mittaan yritysvierailuilla.” 

Jari Willman, kunnanjohtaja

Joensuu ”Kesä oli erittäin vilkas. Vakiintuneet tapahtumat onnistuivat odotusten mukaan. Mat-kailijoiden määrä kasvoi huomattavasti. Matkailun kasvu sai myös tax free -ostot uuteen ennätyk-seen. Olemme tax free -tilastoissa jo 4. tilalla Suomessa. Kuluvan vuoden tax-free -kauppa tuleekin päätymään noin 10 miljoonaan euroon, ollen koko valtakunnan tasolla suhteellisesti suurinta. Juuri nyt on ajankohtaista laaja verkostoituminen erityisesti matkailun ja kaupan sektoreilla koko maakunnassa. Tulemme paketoimaan palvelut yhteen porttaaliin (visitkarelia.fi) ja esiintymään yhden brändin alla. Näin saadaan enemmän irti, kun kaikki palvelut löytyvät yhdestä paikasta.Kuntatalous on tulevana vuonna tiukalla. Toimintavaihtoehtoja on kolme. Joko nostamme vero-prosenttia, otamme lisää velkaa tai karsimme palveluja. Koska verojen nosto ja velanotto ei ole perusteltua, käynemme syksyn mittaan tiukkaa keskustelua palvelujen karsimisesta. Kuuluu syksyyn myös positiivisia uutisia. Uskomme vahvasti metsäteollisuuden ja metalliteollisuu-den kasvuun. Mainio piristysruiske on saatu kaupan kasvusta. Työllisyysnäkymät ovat myös hyvät. Joensuussa on onneksemme monipuolinen elinkeinorakenne ja idän vetovoima kasvaa edelleen. Todellisia ilonpilkahduksia tulee erittäin vilkkaasta tonttikysynnästä niin omakoti- kuin yritystont-tirintamallakin. ”

Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja

Juuka ”Kesä on ollut huikean hieno. Meil-lä oli Kivikeskuksessa Kiven aarteet -näyttely, joka onnistui hyvin. Myös muita aktiviteetteja on ollut. Vikilän Taidetalossa pidettiin Miss Suomen isän, Esa Pakarisen kokooma taide-näyttely, joka on vetänyt kulkijoita puoleensa.

Josekin kanssa on lähtenyt hyvin liikkeelle, vaikkakin työ on välillä haasteellista. Onnistu-minen edellyttää meiltä jatkuvaa aktiivisuutta.

Suurin kysymys kunnassa tällä hetkellä on PARAS eli puitelaki. Juuka on sijainnistaan johtuen erivapauskunta ja lain kirjaimen nou-dattaminen teettää kovasti töitä.

Syksyn valopilkkuja kunnassa on maa-alueiden riittävyys ja yksityisyritysten monet kehittämishankkeet, joita kunta on mukana turvaamassa. Parhaimmillaan saamme parissa vuodessa 30-40 uutta työpaikkaa. ”

Pekka Pietiäinen, kunnanjohtaja

Liperi ”Liperin kesässä oli Rompepäivää, kesäteattereita, konsertteja, näyttelyjä, pe-säpallo- ja jalkapallo-otteluita. Myös syksy on vipinäaikaa. Palvelutuotanto aktivoituu ja alkaa talousarvion 2012 valmistelu. Kan-sallinen hallitusohjelma ja viime viikkojen viestit tulopohjan heikentämisestä kunnilta ovat vieneet pohjaa pois omalta tavoitteelli-selta työltämme. Näyttää siltä, että kunnilta itseltään viedään mahdollisuudet vaikuttaa tulevaan kehitykseen. Itsenäisenä kuntana jatkamme silti edelleen.

Yrityskentältä kuuluu mukavia; tilauskanta on hyvä veturiyrityksillämme, se lupaa hyvän työllisyystilanteen jatkuvan. Työttömyyspro-senttihan on meillä maakunnan alhaisin. Myös onnistuneista yrittäjien sukupolven vaihdoksista on iloittu. Liperin kunnan ja yrittäjien välinen yhteistyö onkin aktiivista. Olemme jatkossakin erilaisissa tapahtumissa ja messuilla yhdessä Liperin Yrittäjien kanssa.

Hannele Mikkanen, kunnanjohtaja

Outokumpu ”Suuren suosion saanut Mäkiautokisa, Kumpujaiset sekä uudelleen avattu Kaivosmuseo kiinnostivat kesävieraita. Vanhan kaivoksen Aarrekaupungin kehittä-minen on kaupungin keskeisimpiä panostuk-sia matkailun ja palveluelinkeinojen saralla. Teollisuus pyörii tällä hetkellä hyvin ja usko tulevaisuuteen on vahva. Työntekijöitä on pal-kattu jatkuvasti lisää, mutta siitä huolimatta nyt kuunnellaan herkällä korvalla mitä maa-ilmalla tapahtuu.

Kaupungin tulopohja tippuu ja lisätuloja etsitään maksujen ja taksojen korotuksista kustannustason nousua vastaavasti. Talveen piristystä tuo Kaivos elää -tapahtuma.”

Pekka Hyvönen, va. kaupunginjohtaja

Polvijärvi ”Kesä on mennyt vireästi. Polvijärvi-päivät onnistuivat jälleen hyvin – väkeä osallistui tilaisuuksiin. Jatkuvi-na valopilkkuina tuikkivat kunnan hyvin toimivat kuntalaisten peruspalvelut. Myös Kylylahden kuparikaivoksen rakentamistyö etenee vauhdilla ja iloksemme kaivoshanke tarjoaa työtä useille paikallisille yrityksille.Syksyä varjostaa hallituksen kaavailemat valtionosuusleikkaukset. Joudumme va-lietttavasti harkitsemaan tuloveroprosentin ja kiinteistöverojen nostoa.”

Pauli Vaittinen, kunnanjohtaja

Luurikierros3 / 2011

Valtakunnallisen Yrityskummi-seminaarin pääteemat olivat omistajanvaihdos, Venäjä ja innovaatiot. Case-esimerkein kerrottiin yrityskummien toiminnasta eri puolilla Suomea. Ensimmäinen case valotti jatka-jan haasteita omistajanvaihdostilanteessa. Haastateltavana oli yrittäjä Esa Mäkilä, Mä-kilän Saha ja yrityskummi Matti Viksten.

Välissä kuultiin, että Venäjälläkin voi onnistua – mutta sinisilmäinen ei pidä olla. Asiasta puhui senior partner, Christian Ramm-Schmidt.

Toinen case selvitti kuinka löytää venä-läisasiakkaat ja oikeat kumppanit? Taus-toittajana toimitusjohtaja Pirjo Karhu, Ac-countor Konsu Oy:stä.

Kolmas case paneutui uusiin tuotteisiin ja uusiin markkinoihin. Puheenvuorossa yrittäjä Markku Leppänen, Polar-Shiitake Oy:stä ja yrityskummi Pentti Holopainen.

Suomen Yrityskummit ry on julkisti myös vuoden 2011 yrityskummiksi toi-mitusjohtaja, insinööri Pentti Holopaisen Kiteeltä. Valinnassa painotettiin Holopai-sen panosta Pohjois-Karjalan yrityskum-mitoiminnan käynnistämisessä ja kehittä-misessä. Holopainen on toiminut pitkään Pohjois-Karjalan yrityskummina ja hän on kannustanut muita omalla esimerkillään yrityskummitoimintaan.

Vuoden yrityskummi valittiin nyt 10. kerran.

Kaviaaria herkkusuilleKohta on käsillä se hetki, kun ensimmäiset kaviaariannokset lähtevät maailmalle Ilomantsista.

Caviar Empirik Oy:n kaviaarin tuotanto-laitoksen ensimmäinen vaihe on saatu val-miiksi, ja kalat on jo tuotu Ilomantsiin. Par-haillaan on käynnissä tehtaan käynnistys ja prosessin hienosäätö. Varsinainen kaviaarin valmistus alkaa kuluvan syksyn ja tulevan talven aikana. Ensimmäiset maistiaiset saa-daan maailmalle lähiviikoina.

Kaviaaria tuotetaan ensimmäisen vuo-den aikana tuhannesta kahteen tuhanteen kiloon, mutta jatkossa on suunnitelmissa myös yrityskauppoja. Silloin tuotanto saat-taa nousta jopa 5000 kiloon vuodessa.

Kaviaarin tuotantomäärä riittää hyvin

Kaviaari on himottu herkku. Tuotanto Caviar Empirik Oy:n Ilomantsin kaviaaritehtaalla on pian täydessä vauhdissa.

Hukka – hyvinvointia TuupovaarastaHukka Design Oy on tuonut markkinoille vuolukivisiä hyvinvointituotteita.

Erilaisia kivi- ja muita lämpöterapioita on käytetty hoi-totyössä jo tuhansien vuosien ajan. Jotta hoito olisi teho-kasta, olisi kivien pysyttävä lämpimänä mahdollisimman pitkään. Suomalaisen vuolukiven ylivertaisuus lämmön varastoinnissa on laajalti tunnettu. Hukka Harmony te-rapiakivet ovat saavuttaneet suuren suosion. Myynti on kasvanut erityisesti Orbit-silmäkivissä, kysyntää on myös maan rajojen ulkopuolella. Hukka-tuotteet valmistetaan Joensuun Tuupovaarssa.

Oma huone ja sisustus luo kodintuntua. Hoitaja auttaa arjen askareissa.

Yritysuutiset 3 / 2011

Laatua ja hoivaaHoitokoti Piritta Oy:ssä laatujärjestelmän tekeminen alkoi pilottityönä yhteistyössä toisten hoitokotiyrittäjien kanssa. Laatujär-jestelmää on päivitetty vuosien saatossa ja parhaillaan sitä ajantasaistetaan.

Hoitokoti Pirittassa puhutaan toiminta-käsikirjasta, ja sen tärkein tehtävä on toimia arjen työvälineenä. Käsikirja ohjaa työnte-koa ja samalla toimii ns. perehdyttämisen välineenä sekä takaa työn sujuvuuden.

Kaikki yhdessä vaikuttaa laatuun. Yrityk-selle on myös tärkeää asiakkailta, omaisil-ta ja yhteistyökumppaneilta saatu palaute. Palautteen avulla tarkastellaan toimintaa.Käytössä ovat myös tyytyväisyykyselyt.

Hoitokoti Pirittassa onkin saatu aikaan toimiva laatujärjestelmä, joka jo sinällään vaikuttaa kustannustehokkuuteen ja arjen sujuvuuteen. Toimintakäsikirjaa on työs-tetty oman henkilökunnan voimin. Jatkossa on tarkoitus muuttaa se kaikkien tavoitet-tavissa olevaan muotoon. Siitä muotoutuu yritykselle positiivinen ohjeistus, joka oi-keasti elää arjen tasolla.

Hoitokoti Piritta Oy tuottaa tehostettua palveluasumista ikäihmisille kahdessa eri toimipisteessä sekä kotihoidon ja kotisai-raanhoidon palveluita. Yrityksessä työs-kentelee 19 henkeä, sekä kaksi omistajaa ja vaihtelevasti sijaisia.

Suomen markkinoille. Lisäksi sitä tullaan viemään jonkin verran myös Eurooppaan.

Ilomantsiin Caviar Empirik Oy sijoittui erityisesti hyvän kiinteistön, kauniin luon-non ja ympäristön rauhallisuuden takia.

Caviar Empirik Oy on laskelmoinut ole-vansa kolmen vuoden päästä maailman suurimpien kaviaarin tuottajien joukossa.Strategia on laadittu huolella ja yhtiössä ollaan vakuuttuneita vaikean tuotteen kas-vatuksen ja markkinoinnin onnistumisesta.

Yrityskummi-seminaari

Valtakunnallisessa Yrityskummiseminaarissa palkittiin Vuoden 2011 Yrityskummina Pentti Holopainen (oik.). Palkinnon luovutti hallituksen puheenjohtaja Pauli Leimio, Suomen Yrityskummeista.

Josek Oy on kehittänyt omaa laatujär-jestelmäänsä usean vuoden ajan. Viime vuonna päätimme hakea järjestelmällem-me ulkoisen sertifi oinnin, joka jälkeenpäin arvioituna osoittautui hyväksi päätökseksi.Jouduimme arvioimaan ja perustelemaan laatujärjestelmän tavoitetta ja tarkoitusta ulkopuolisille, joka pakotti meidät miet-timään omaa toimintaamme ja kuinka se nykyisessä järjestelmässä on kuvattu.

Ulkoisen auditoijan käyttäminen oman laatujärjestelmän arvioijana on siis erittäin suositeltava tapa kehittää omaa toimin-taansa. Vain sisäisesti auditoitaessa voi helposti urautua eikä näe enää kehittämis-mahdollisuuksia.

Kuitenkin keskeisin kysymys laatujär-jestelmä koskien on: ”Miksi laatujärjes-telmä on tehty?” Vastaukseksi ei riitä että muillakin on samanlainen. Yrityksellä pi-tää olla selvä tavoite kehittää jotakin omas-sa toiminnassa, koska laatujärjestelmä on vain työkalu tämän toteuttamiseksi. Tar-vitaan hyvin selkeä motiivi järjestelmän rakentamiseksi. Yrityksen strategia pitää olla selvä, koska sen asettamiin päämää-rään pääsemistä seurataan ja ohjataan laatujärjestelmän avulla. Mikäli strategia ja selkeä tavoite puuttuvat ei laatujärjestel-mää kannata lähteä tekemään. Laatujär-

jestelmän käyttöönotto tuo yritykseen sys-temaattisen tavan toimia, dokumentoida ja opastaa. Yrityksen johdon sitoutuminen järjestelmään on välttämätöntä, koska joh-to määrittelee strategian ja mittarit, joiden toteutumista osaltaan laatujärjestelmällä seurataan.

Yrityksen henkilökunta pitää kytkeä mukaan järjestelmän kehittämiseen, jol-loin motivaatio ja ymmärrys järjestelmän merkityksestä omaan työhön aukeaa.

Mistä sitten syntyy toiminnan laatu? Se syntyy yrityksessä, jossa hyvä, sitoutunut henkilökunta, hyvän johdon alaisuudessa toteuttaa yrityksen strategiaa. Laatujärjes-telmä on apuna työvälineenä kaikille.

Hyvin suunnitellusti ja yhdessä henki-lökunnan kanssa rakennettu laatujärjestel-mä antaa yrityksille hyvän välineen oman toiminnan kehittämiseen ja kilpailukykyi-senä pitämiseen.

Risto Ravattinen, johtaja, yritysneuvonta

Laatujärjestelmän käyttöönotto tuo yritykseen

systemaattisen tavan toimia.

IDEA

LMA

INO

S O

Y 9/

2011

IDEA

LMA

INO

S O

Y 9/

2011

Joensuun seutu

Anu Hirvonenjohdon assistentti

puh. 0400 486 699anu.hirvonen@josek.fi

Katja SorjonenprojektikoordinaattoriHymy-hanke

puh. 0400 267 800katja.sorjonen@josek.fi

Tanja MaksimainenprojektikoordinaattoriMASON-projekti

puh. 0400 295 454tanja.maksimainen@josek.fi

Valtiovarainministeriön 22.8.2011 antama vuoden 2012 talousarvioesitys ei lupaa hy-vää KOKOn toteutukseen. Sitomattomaan maakunnan kehittämisrahaan esitetään koko valtakunnassa 9,566 miljoonaa eu-roa, joka on tähän vuoteen verrattuna 12 miljoonaa euroa pienempi. Vuonna 2011 ohjelmiin sitomatonta maakunnan kehit-tämisrahaa oli 22,156 miljoonaa euroa, josta alueille jaettiin 20,256 miljoonaa eu-roa. KOKOjen toteutukseen siitä on tänä vuonna kanavoitunut vajaa 9,5 miljoonaa euroa. Määrärahaleikkaus tähän vuoteen verrattuna olisi siten lähes 60 %.

Haasteellisesta tilanteesta huolimat-ta vuoden 2012 KOKOjen toiminta- ja taloussuunnitelmien laadinta etenee ai-

kataulussaan. KOKO-alueiden tulee toi-mittaa alustavat toimintasuunnitelmat ja budjettikehykset maakunnan liittoihin sekä tiedoksi työ- ja elinkeinoministeriöön 31.8.2011 mennessä. Lopullisten suunni-telmien tulee valmistua vuoden 2011 lop-puun mennessä.

Joensuun seudun ja Keski-Karjalan KO-KOn 2012 toimintasuunnitelmaan haettiin esityksiä maakunnan toimijoilta. Esityksiä tuli yhteensä noin 30, joista osa on valittu alustavaan toiminta- ja taloussuunnitel-maan. Suunnitelma on hyväksytty KOKOn ohjausryhmässä 26.8. JOSEKin hallitus kä-sittelee asiaa kokouksessaan 7.9.

Jarmo Kauppinen, ohjelmajohtaja

Joensuun seututilasto 2011 Joensuu Liperi Outokumpu Ilomantsi Kontiolahti Polvijärvi Juuka Ulkopuoliset Yhteensä

Asiakkaat 393 76 61 42 68 27 26 84 777

Tapahtumat 592 124 114 64 125 56 48 132 1255

Uudet yritykset 141 31 16 11 19 4 10 - 232

Uudet henkilöt:

KOKOn toteutukseen haasteita – määrärahat vähenemässä

Laadukkaaksi järjestelmällä?

Investoi kasvuun

Joensuun seudulla!

Helsinki-isku 25.-26.10Josek toteuttaa jo toistamiseen Helsinki-iskun. Pääkau-punkiseudulle lähtee lokakuun lopussa viitisenkymmentä vaikuttajaa ”karjalasta kauppamiestä” kertomaan Joensuun seudun bisnesmahdollisuuksista. Uutisia Helsinki-iskun tuloksista voi seurata seuraavista tiedotteistamme.