Naisten ja miesten työmarkkinat: haasteet osin erilaisia

Johanna Alatalo 13.2.2015

Seitsemän vuotta enemmän tai vähemmän heikkoa suhdannetilannetta – miten ne ovat vaikuttaneet naisten ja miesten työmarkkina-asemaan?

• Miesten työllisyys reagoi voimakkaammin ja (ehkä nopeammin) suhdanteisiin • Toisaalta naisten työvoiman tarjonta reagoi (myös suhdanteisiin) miehiä voimakkaammin • Kaiken kaikkiaan merkittävä työllisyyden lasku vuoden 2008 jälkeen (lähes 84 000 henkeä), joka on koskettanut kaikkia ryhmiä

Miesten työllisyys laskenut suhdannetilanteen vuoksi sekä teollisuudessa (kuva vasemmalla) että rakentamisessa (kuva oikealla); teollisuudessa lisäksi rakennemuutoksen vuoksi

Työllisyys palveluissa elpymässä

• Palveluiden työllisyys on elpymässä, pidemmän aikavälin näkymät positiiviset • Työllisyyden notkahdus ollut pienempi kuin teollisuudessa ja rakentamisessa • Palvelut (osin) naisvaltaisia – onko niin, että taantuma ei ole koskettanut naisia? • Ei pidä paikkaansa – on näkynyt eri tavoin myös naisten työmarkkinatilanteessa

Naisten ja miesten työllisyysasteet (15-64 v.) konvergoituneet

• Suomessa naisten työllisyysaste EU:n korkeimpia • Ero miehiin EU-maiden pienimpiä •… osin siksi, että miesten työllisyysaste vain EU:n keskitasoa • Molempien sukupuolten osalta jäämme reilusti jälkeen esim. Ruotsista

Taantuma nostanut etenkin miesten työttömyysastetta

Naisia enemmän työvoiman ulkopuolella (15-74)

Nuorehkoja naisia aiempaa enemmän työvoiman ulkopuolella; ikääntyneitä jopa vähemmän

0

100

200

300

400

500

600

15-24 25-34 35-44 45-54 55-64

tuhatta henkeä

Myös nuoria miehiä työvoiman ulkopuolella, mutta muutos pienempi; laskua myös ikääntyneillä miehillä

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

15-24 25-34 35-44 45-54 55-64

tuhatta henkeä

Taantumassa työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa miesten osalta nopeammin kuin naisten

0

50

100

150

200

250

300

350

'81 '83 '85 '87 '89 '91 '93 '95 '97 '99 '01 '03 '05 '07 '09 '11 '13

Miehet

Naiset

Tuhatta henkeä

Naisten työttömyyden kesto lyhyempää kuin miesten

Päättyneet työttömyysjaksot sukupuolen mukaan

Pitkäaikaistyöttömyys yleisempää miehillä

Naisten aktivointiaste korkeampi kuin miesten

Työmarkkinoiden segregaatio EU-maissa

0

5

10

15

20

25

30

35

EL RO IT UK MT NL AT DE BE PL DK FR SI SE PT ES IE CY HU CZ LU BG FI LV LT SK EE

Työlliset toimialoittain

Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot (2013)

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

4 000

Kokonaisansion keskiarvo, e/kk Kokonaisansion mediaani, e/kk

Miehet Naiset

Kokonaisansiot 1. ja 9. desiilissä (2013, kokoaikaiset palkansaajat)

Palkansaajien kuukausiansioiden (keskiansioiden) kehitys työnantajasektoreittain ja sukupuolittain

(Lähde:Tilastokeskus, ansiotasoindeksi)

Työvoiman käyttötavat • Vakinainen, kokoaikainen työsuhde edelleen kaikkein yleisin • Määräaikainen työsuhde

- yleisin 15-24-vuotiailla palkansaajilla: naisia enemmän kuin miehiä - yleistynyt eniten 25-34-vuotiailla naisilla; kuitenkin aika vakaa - vapaaehtoista useimmin nuorilla opiskelijoilla sekä palvelu-, myynti- ja hoitoaloilla - vastentahtoisuus yleisempää naisilla kuin miehillä - korkeasti koulutetut naiset sijaisen asemassa julkisella sektorilla; liittyy ammatilliseen jakautumiseen ja perhevapaiden käyttöön

• Osa-aikatyössä n.15 % palkansaajista (naisista 19 % ja miehistä 11 %) - eniten kaupanalalla sekä sosiaali- ja terveydenhoitoalalla - vajaa kaksi kolmannesta vapaaehtoista; opiskelu yleisin syy - eniten perusasteen koulutuksen saaneita, työntekijäasemassa olevia

Naiset tekevät suurimman osan osa-aikatyöstä

Naisilla enemmän määräaikaisia työsuhteita

Yhteenveto naisten työmarkkina-asemasta Plussat • Korkea työllisyysaste… • Naisilla miehiä parempi koulutus • Naisten pitkäaikaistyöttömyys ja

syrjäytymisriski pienempi kuin miesten

• Naiset käyttävät valtaosan perhevapaista – oma valinta?

• Palvelualojen, etenkin ehkä naisvaltaisten alojen työllisyys kasvaa pitkällä aikavälillä…

Miinukset • … mutta ei paras mahdollinen,

etenkään nuorehkoilla naisilla • … joka ei kuitenkaan näy palkoissa

tai vakaampana työmarkkina-asemana

• … mutta myös loukku osalle

naisista? • … mutta näiden alojen

naisvaltaisuus ylläpitää segregaatiota

• Osalla naisista suuri todennäköisyys pieneen eläkkeeseen (etenkin, jos useampi riskitekijä)

Yhteenveto miesten työmarkkina-asemasta

Plussat • ”Miesten aloilla” parempi

palkkataso kuin ”naisten aloilla”

• Koulutuksen tuotot – parempana palkkana sekä vakaampana työurana – paremmat miehille

Miinukset • … mutta suhdanteet ja

rakennemuutos koetelleet enemmän miesvaltaisia aloja

• … mutta miehet kouluttautuvat vähemmän kuin naiset

• Miehillä suurempi syrjäytymisriski – jo koulussa, mutta myös ikääntyneenä, ml. pitkäaikaistyöttömyys

Tulevaisuuden työelämän näkymiä

• Kasvavia aloja mm. teollisen toiminnan ja liike-elämän palvelut, tietoliikennepalvelut, vihreän energian tuotanto ja hyvinvointipalvelut ; ylipäätään palvelut; myös rakentaminen kasvaa pidemmällä aikavälillä

• Mikään toimiala tai ryhmä ei kuitenkaan säästy muutoksilta (mm. digitalisaatio)

• Eri työntekijäryhmiin kohdistuu erilaisia odotuksia ja paineita: työmäärä jakautuu epätasaisesti, koetaan eriarvoisuutta

• Joustavat työajat ja työnteon paikat yleistyvät