Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä 2013-2015

Raportointi lokakuu 2014

2

Sisällysluettelo

1. Kotona kokonainen elämä.......................................................................................... 3 1.1. Hankkeen sisältö ja toteutumisalue ..................................................................... 3 1.2 Raportoinnin toteuttaminen ................................................................................. 3

2. Suomen paras kotihoito.............................................................................................. 4 3. Tavoitteellinen kehittämistyö..................................................................................... 5

3.1. Kehittämisrakenteella kohti asetettuja tavoitteita .............................................. 5 3.2. Arviointi ja tavoitteiden toteutuminen ............................................................... 5 3.3. Väliarviointi ....................................................................................................... 7

4. Tulevaisuuden kotihoito ja eteenpäin viedyt teemat ................................................. 7 4.1. Raportointijaksolla toteutunut yhteiskehittäminen ............................................ 7 4.2. Alueellinen kehittämistyö .................................................................................. 9

4.2.1. Palvelutarpeen arviointi ........................................................................ 9 4.2.2. Toiminnanohjaus ................................................................................. 10 4.2.3. Palveluketjujen kehittämiseen liittyvät prosessit ................................ 11 4.2.4. Osaamiseen liittyvät prosessit ............................................................. 11 4.2.5. Johtamiseen liittyvät prosessit ............................................................ 11 4.2.6. Muut .................................................................................................... 12

5. Positiiviset yllätykset ja poikkeamat ........................................................................ 12

3

1. Kotona kokonainen elämä

1.1. Hankkeen sisältö ja toteutumisalue Kehittämisohjelman päätavoite on kotona asuvan ikääntyneen hyvän arjen mahdol-listaminen hänen omista lähtökohdistaan käsin. Kehittämisohjelmassa tarkastellaan ikääntyneen henkilön kotiin tuotettavien palveluiden kokonaisuutta ennakoivasti, hy-vinvoinnin ja osallisuuden näkökulmaa korostaen. Tämä päätavoite toteutuu, kun kotiin saatavia palveluja ja kotia mietitään tulevaisuuden aikaikkunan kautta. Minkä-laisia ovat tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut? Tulevaisuuden kotihoidon ja kotona asumista tukevien palvelujen sisältöä kehitetään neljän teeman kautta:

1. Palvelutarpeen arviointi ja hyvinvoinnin edistäminen 2. Kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen: toiminnanoh-

jaus, prosessit, palveluketjut, sisältöosaamisen ja johtamisen kehittäminen

3. Muistisairaiden palvelujen kehittäminen 4. Palliatiivisen hoidon, erityisesti kotisaattohoidon kehittäminen

Teema 4. lisättiin sosiaali- ja terveysministeriöstä 20.1.2014 saadun päätöksen1 myötä, jossa Saattohoito osana hyvää elämää (Saattaen) –osio liitettiin Kotona ko-konainen elämä –hankkeeseen. Koko kehittämistyötä läpäisyperiaatteella kannattelevat tulevaisuusorientaatio, asiak-kaan osallisuus, palveluohjausosaaminen ja hyvinvointiteknologia. Orientaatio on kehittää tarvelähtöisesti tulevaisuuden kotiin tuotettavia palveluja. Kehittämisohjelma toteutuu Etelä-Suomen alueella ja koostuu neljästä alueellisesta osakokonaisuudesta, joita ovat Länsi- ja Keski-Uusimaa, Kouvola, Etelä-Kymenlaakso ja Eksote. Saattaen –osio on integroitunut Kouvolan ja Eksoten osako-konaisuuksiin. Kuntia näiltä alueilta on mukana yhteensä 22 kpl. Hyvinkää toimii hal-linnoijana vastaten Kotona kokonainen elämä –hankekokonaisuuden kehittämisestä, koordinaatiosta, johtamisesta ja hallinnoinnista. Kehittämisohjelman henkilöstöön kuuluvat Hyvinkäältä hankejohtaja Katariina Väli-kangas ja hankekoordinaattori Marjut Tikkanen. Eksoten osakokonaisuutta koordinoi projektikoordinaattori Tarja Viitikko ja Raija Hiltunen-Hahtola (Saattaen), Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuutta koordinoi kehittämiskoordinaattori Sara Haimi-Liikkanen Kotkasta, Länsi- ja Keski-Uudenmaan osakokonaisuutta koordinoi kehittä-miskoordinaattori Tuula Ekholm Sosiaalitaito Oy:ltä ja Kouvolan osakokonaisuutta koordinoi projektipäällikkö Sirkku Kallio ja Irma Suonoja (Saattaen –osio).

1.2 Raportoinnin toteuttaminen Tässä pääraportoinnissa on kuvattu teematasolla kokonaishankkeessa tehtävää työ-tä suhteessa hankesuunnitelmassa esitettyihin tavoitteisiin sekä hankkeessa toteu-tettua arviointia. Tämän raportin liitteinä ovat alueellisten osakokonaisuuksien tuot-tamat tarkemmat raportit, joissa on kuvattu alueellisten osakokonaisuuksien tilanne-katsaukset, tehdyn työn toteutuminen suhteessa hankesuunnitelman tavoitteisin ja

1 STM/5246/2012 Kehittämishankkeen hankesuunnitelman muutos.

4

arvioinnin toteuttaminen sekä selvitys järjestetyistä tilaisuuksista ja koulutuksista. Lisäksi tämän raportin liitteenä on tiedot hankkeen suunnitellusta budjetista ja toteu-tuneista kustannuksista.

2. Suomen paras kotihoito Etelä-Suomen ikääntyneiden palvelujen kehittämisohjelmassa Kotona kokonainen elämä kotiin tuotettavia palveluja ja kotia mietitään tulevaisuuden aikaikkunan kautta. Lähtökohtaisesti mietinnässä sekä hanketoimijoiden kesken, arvokeskusteluna han-kealueella että laajemminkin yhteiskunnassa on, mitä kotiin tuotettavat palvelut ovat, miten ne voidaan organisoida ja miten suunnittelu toteutetaan niin, että ikääntyneen ihmisen persoona, dialogisuus, toimijuus ja tarvelähtöinen, oikea-aikainen palvelu-suunnittelu toteutuvat. Mietinnässä on myös se, minkälainen on 20 vuoden päästä koti2, johon näitä palveluja tuotetaan. Suomen paras kotihoito tulee määritellä kestävän hyvinvoinnin tuottamisen viiteke-hyksessä. Tavoitteena on luoda kuvaa tulevaisuuden kotiin tuotettavista palveluista kehittämällä nykyistä ja tuottamalla uutta ymmärrystä. Suomen paras kotihoito näyt-täytyy tässä vaiheessa viitekehyksenä, joka tarjoaa puitteet kotiin tuotettavien palve-luiden hallitulle kehittämiselle, järjestämiselle ja vaikuttavuuden parantumiselle. Se tuo laajemman, näyttöön perustuvan näkökulman kotihoidon kehittämiseen. Kotona kokonainen elämä –hanketiimi3 on luonut kuvaa siitä, mistä aineksista tule-vaisuuden tarvelähtöinen, asiakkaalle arvoa tuottava ja tehokas Suomen paras koti-hoito rakentuu. Samalla kotihoitoa mietitään osana laajempaa hyvinvoinnin, hoivan ja hoidon tuottamisen viitekehystä.

Kuva 1. Suomen parhaan kotihoidon rakennuspuita

2 Koti voidaan määritellä ihmisen kotiin liittyvien odotusten kautta. Koti on riittävän turvallinen paik-

ka, siellä on läsnä ihmisen historia ja oma yhteisö ja siellä asiat ovat omassa hallinnassa. Kotona ta-pahtuvat arjen normaalit asiat. Tulevaisuudessa koti voi tarkoittaa rivitaloa keskustassa tai ryhmäko-tiasumista tehostetussa palveluasumisessa. 3 Hankejohtaja, hankekoordinaattori ja alueelliset koordinaattorit

Arvon tuottaminen asiakkaalle Asiakkaan osallisuus Palveluohjausosaaminen Hyvinvointiteknologia

Arvot, asiakaslähtöisyys

Tulevaisuuden kotihoito

1. Palvelutarpeen 2. Toiminnanohjaus 3. Palveluketjujen 4. Osaamiseen liittyvät 5. Johtamiseen 6. Muu arviointi kehittämiseen prosessit liittyvät prosessit

liittyvät prosessit

5

3. Tavoitteellinen kehittämistyö

3.1. Kehittämisrakenteella kohti asetettuja tavoitteita Kehittämisohjelman suunnittelussa tavoitteena on ollut edistyksellinen kehittämistyö. Laajan kokonaisuuden organisoiminen toimimaan yhtenä, toinen toisiltaan oppivana kokonaisuutena on edellyttänyt yhteisen kehittämisrakenteen suunnittelua. Kehittä-misrakenteen elementtejä ovat: 1. Kaikille suunnatut yhteiset teemaseminaarit 2. Täsmäkehittämiseen suunnatut työpajat a) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen ohjelman sisällä b) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen muusta kehittämistyöstä c) Alueelliset koulutukset ja työpajat 3. Mentorointitoiminta 4. Ohjelman sisäinen työskentely. Tavoitteena on tuottaa käytännössä todennettuja hyviä käytäntöjä, parhainta tietoa ja kumuloituvaa osaamista sekä mielekästä yhteiskehittämistä toinen toisiltaan oppien koko ohjelma-alueelle4. Samoin kehittämistyö juurrutetaan osaksi perustyötä toteut-tamalla hanketyö organisaatioiden työntekijöiden kautta, ei hankehenkilökunnalla. Kehittämisrakennetta on suunniteltu hanketoimijoiden kanssa yhdessä ja toteutta-malla ohjelma-alueella Wepropol-kysely, jossa on pyydetty hanketoimijoiden vasta-uksia liittyen sisällöllisiin kysymyksiin, kehittämiseen, arviointiin sekä yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Osana kehittämisrakennetta viestintää on toteutettu hankkeen alussa suunnitellun mukaisesti. Hankkeen yhteinen esite valmistui joulukuussa 2013. Keväällä 2014 esit-teeseen suunniteltiin lisäosa, jossa esitellään Saattaen –osio. Internet-sivujen kävi-jämäärä oli loka-syyskuun aikana 2 935 kävijää. Koko hankeaikana kävijöitä net-tisivuilla on ollut 3 1285.

3.2. Arviointi ja tavoitteiden toteutuminen Tässä arvioinnilla tarkoitetaan tehtävien toimenpiteiden arviointia suhteessa hanke-hakemuksessa olleeseen tavoitteeseen. Kehittämisohjelmalle on jo rahoitusvaihees-sa asetettu tietyt mittarit: osa mittareista on osoitettu koko hankkeelle, osa alueellisil-le osakokonaisuuksille. Tavoitteena on hankearvioinnin käyttö ohjelman sisäisenä työkaluna. Näin toteutettuna arviointi osoittaa suuntaa, tarvittaessa korjaa sitä ja tuo tulokset näkyviksi. Alla olevassa kuvassa on esitetty hankkeen arviointimalli.

4 Kehittämisrakenne tuottaa kehittämisohjelmassa syntyvän osaamisen jakamista, Kaste-ohjelmien

välisen yhteisen osaamisen jakamista ja muun kansallisen tason osaamisen hyödyntämistä sekä osaamisen vaihtoa ja yhdessä kehittämistä kansainvälisten hyvien käytäntöjen osaajien kanssa. 5 Yhteistyökumppanit ja kehittämisohjelman toimijat ovat kiitettävästi linkittäneet Kotona kokonainen

elämä –kehittämisohjelman internetsivuja omille sivustoilleen.

6

Kuva 2. Kotona kokonainen elämä –hankkeen arviointimalli. Kokonaisarviointia koko hankkeen ajan toteutetaan usealla eri tavalla. Tavoitteena on tuottaa monipuolista ja eri tahoilta kerättyä arviointimateriaalia. Samoin hankkeen edetessä arvioinnin teemat ja kohteet vaihtuvat. Alla on estetty suunnitellut arviointi-tavat, joilla arviointimalli tullaan toteuttamaan.

1. Wepropol –kyselyt: koordinaattoreille, johtaville virkamiehille ja sovitusti muille tahoille lähetetään joka hankevuosi kysely, jonka tarkoituksena on tuottaa ar-viointitietoa. Raportointijaksolla ensimmäinen Wepropol -kysely on toteutettu elokuussa 2013 ja sen tuottamaa tietoa on hyödynnetty suunnittelutyössä. Seuraava kysely lähetetään marraskuussa 2014.

2. Itsearviointia toteutetaan eri teemojen kautta suunnitelmallisesti koko hank-keen ajan. Itsearviointityöpajoja järjestetään jokaisessa alueellisessa osiossa hankkeen toimijoille hankkeen alussa, puolessa välissä ja lopussa. Tällä het-kellä on menossa puolenvälin itsearviointi.

3. Työkokouksissa6 arviointi on sovitusti aiheena. Työkokouksien sisältöä ja toi-mintamallia on kehitetty vastaamaan hankkeen tarpeisiin mm. arviointi- ja toi-vekyselyn välityksellä. Näin on pyritty varmistamaan, että työkokousten sisäl-löt vastaavat kokonaishankkeen kehittämistarpeisiin.

4. Ohjausryhmän arviointipaja järjestettiin kesäkuussa 2014. Työpajatyöskente-lyn tuloksena hankkeessa tehtiin väliarviointi ja täsmennettiin loppuarvioinnin mittareita, tavoitteena pystyä osoittamaan kirkkaammin hankkeen asiakkaalle hyötyä tuottavia tuloksia ja vaikuttavuutta. Ohjausryhmän ohjauksessa han-kearviointia työstettiin prosessimallilla, johon kuului etukäteistehtävä, varsi-nainen työpaja, ryhmissä tapahtuva jatkotyöstö, Lync-välitteinen kokous sekä ohjausryhmään tuotettu esitys loppuarvioinnin täsmennetyistä mittareista.

5. Ohjaava arviointi: hankkeessa tullaan hyödyntämään ohjausryhmän, aluejoh-toryhmän, THL:n organisoiman tukiryhmän ja mahdollisesti myös muiden ta-hojen arviointipalautetta koko hankkeen ajan.

6 Hankejohtaja, hankekoordinaattori, alueellisten osakokonaisuuksien koordinaattorit, tavoitteena

järjestää 2 X kk, joista toinen kasvokkainen tapaaminen ja toinen Lync-välitteinen.

Kotona kokonainen elämä 2013-2015

Organisointi Yhteistyö Tavoitteen

asettelu

Tavoitteiden

toteutuminen

Tuotokset,

tulokset,

vaikutukset

Juurruttaminen,

levittäminen

KKE koordinaatio

KKE koordinaatio KKE osakokonaisuudet

Pysyvät organisaatiot

PROSESSI-ITSEARVIOINTI KOKO AJAN

Loppuraportti

Avaintoimija- ja

sidosryhmäyhteistyö

Hankehenkilöstökyselyt

Arviointityöpaja suuntaamassa arviointia

Vaikuttavuus

7

6. Asiakasarviointi: hankkeen aikana kerätään asiakasarviointia 7. Ulkoinen arviointi niin erikseen päätettäessä.

3.3. Väliarviointi Väliarviointi toteutettiin 30.8.2014 osana ja yhtenä lopputuloksena ohjausryhmän arviointityöpajaprosessista. Painopiste hankkeessa on tällä hetkellä siirtymässä sel-västi keskeisten prosessien kehittämisestä asiakaslähtöisen hyötynäkökulman vah-vistumiseen. Hanketyön tässä vaiheessa voidaan osoittaa seuraavia tuloksia (poh-jautuvat arviointityöpajan tuotoksiin). Palvelutarpeen arvioinnin ja arvioinnin yhtenäistämisen osalta niillä alueellisilla osa-kokonaisuuksilla, jotka ovat työstäneet kyseistä aihetta, kokonaisvaltainen prosessi-kuvaus ja ohjeistus on hankkeen aikana 1. toteutettu, 2. alkuarvioinnin osalta lähes kuvattu, sekä 3. toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi-toimintamalli on juurrutettu osaksi perustehtävää. Jatkuva palvelutarpeen arviointi on osa kotihoidon sisällön kehittämistä; siinä korostuu osittain toteutunut siirtyminen vastuuhoitajamalliin ja ko-tihoidon toimintakykyä edistävään työotteeseen. Asiakkaiden arviointia (RAI, RAVA), sekä määrällisesti että sisällöllisesti, on viety selkeästi eteenpäin ja koulutuksien kautta henkilöstön osaaminen on vahvistunut ja tuloksia on alettu käyttää johtamisen välineinä. Kotihoidon sisällön ja keskeisten työprosessien kehittäminen on laajasti työn alla. Tämän työn tuloksina voidaan jo nyt osoittaa, että välitöntä työaikaa on saatu nostet-tua (hankealueella nyt tiedossa oleva nousu noin 3-10 %). Vastuuhoitajuuteen siirty-minen ja sen juurruttaminen on toteutunut hankkeen aikana lähes kaikissa kunnissa. Hankkeen aikana asiakastyytyväisyyskyselyt sekä asiakas- ja omaisraadit, asiakas-palaute-mallin käyttöönotto ja asiakaskokemuskeskustelut ovat tuottaneet tietoa asi-akkaan kanssa yhdessä toteutettuun arviointiin ja suunnitteluun. Toteutettujen kyse-lyjen perusteella asiakaskokemukset ovat pääsääntöisin positiivisia. Kotona asuvien yli 75 -vuotiaiden osuudet ovat kasvussa (noin 2-4%). Sotkanetin tilastoista ei vielä saada hankkeen ajalta tietoa. Alueellisten osakokonaisuuksien osalta tuloksia, joita on tässä vaiheessa ollut mahdollista kerätä, on esitelty liitteessä 1.

4. Tulevaisuuden kotihoito ja eteenpäin viedyt teemat

4.1. Raportointijaksolla toteutunut yhteiskehittäminen Kehittämisrakenteen toiminnallisuus näyttäytyy raportointijaksona seuraavasti:

1. Kaikille suunnatut yhteiset teemaseminaarit: - Asiakas osallisena kehittämistyössä 5.12.2014 (Risto-hanke-

yhteistyössä), 39 osallistujaa - Verkostokoulutus 3.2.2014, 76 osallistujaa - Innostamo -työpaja 17.2.2014, 38 osallistujaa - Kotihoidon kehittämisen johtamisosio 26.2.,10 osallistujaa, ja 28.5.2014,

11 osallistujaa - RAI työvälineenä: hyöty ja kokemuksia sen käytöstä ja käyttöönotosta

19.2.2014, 32 osallistujaa - Palvelutarpeen arviointi 2.4.2014, (Risto-hanke-yhteistyössä, 89 osallistu-

jaa

8

- Innopaja, Palveluohjaus ja osallisuus 7.5.2014, 29 osallistujaa - Saattaen –osion aloitustilaisuus 9.6.2014 48 osallistujaa - Saattohoito nyt –seminaari 25.9.2014, 83 osallistujaa - Muita koko ohjelma-aluetta käsitteleviä tapahtumia ja koulutuksia työn al-

la, mm. Kotona kokonainen elämä-markkinat työntekijöille

2. Täsmäkehittäminen: a) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen ohjelman sisällä: - Työkokouksissa teemoja, joiden kautta alueellista osaamista ja kehittä-

mistyötä on jaettu - Eksoten alueella ja Etelä-Kymenlaaksossa työstetään yhdessä tulevai-

suuden kotihoidon sisältöjä: vastuuhoitajamalli, äkillinen yleistilan laskun malli, kuntoutumisen näkökulma kotihoidon prosesseissa, palveluohjauk-sen verkkokurssi, teknologian tuki

- Etelä-Kymenlaakso ja Kouvola: Vastuuhoitajamalli, resurssitiimiprosessit - Eksote ja Kouvola: palvelutarpeen arvioinnin ja toimintakyvyn arvioinnin

kehittäminen, kotikuntoutus ja teknologia kotona asumisen tukena - Länsi- ja Keski-Uusimaa ja Kouvola: nykytilakartoitus sekä asiakasvas-

taava-toimintamalli - Saattohoito-osaamista on jaettu alueilla - Alueellisten osakokonaisuuksien koulutukset ovat kaikille avoimia ja osal-

listumista on tapahtunut aluerajojen yli (mm. Johan Groopin luennot: Mi-ten vastata kotihoidon kasvavaan palvelutarpeeseen)

b) Vuorovaikutteinen vertaisoppiminen muusta kehittämistyöstä: - Hankejohtaja on tuottanut erilaisia sisältöjä hanketiimin (hankejohtaja,

hankekoordinaattori ja alueelliset koordinaattorit) työkokouksiin - Osallistuminen TerveSOS-päiville ja Innokylä-yhteistyössä toteutettu In-

nopaja, osallistumisia mm. Vanhustyön messuille ja Seniorimessuille, Vanhustyön vastuukantaja –kongressiin, tutor-koulutukseen (Innokylä)

- Lukuisia puheenvuoroja sekä kansallisissa että alueellisissa tilaisuuksissa (hankejohtaja ja koordinaattorit) sekä lehtiartikkeleita ja blogeja

- Yhteistyö hyvinvointiteknologiaosaamisen hyödyntämiseksi jo olemassa olevilta hankkeilta ja tutustuminen olemassa oleviin järjestelmiin (mm. Fa-stROI, Tiera, Active Village)

- Kehittämisyhteistyötä on tehty erityisesti Espoon, Tampereen, Helsingin ja Ylöjärven kanssa, HUSin, Pohjois-Kymen sairaalan ja Carean kanssa se-kä lukuisten ammattikorkeakoulujen.

c) Alueelliset koulutukset ja työpajat7: Alueelliset osakokonaisuudet ovat jär-jestäneet alueillaan 187 koulutustilaisuutta, joissa on ollut 3 935 kunta-osallistujaa.8

3. Mentorointitoiminta:

- Hallintosopimusosaamisen jako: yhteistyö Risto-hankkeen kanssa - Arviointiosaamisen lisääminen: THL Sirpa Anderssonin ja Harriet Finne-

Soveri - Tapaamisia muiden hanketoimijoiden kanssa (THL:n hanketuki) - Sisällöllisen osaamisen vahvistaminen: tapaamisia asiantuntijoiden kans-

sa (21 kpl), joista osoitetun kiinnostuksen mukaan on raportoitu koko han-ketiimiä (hankejohto ja alueelliset koordinaattorit) mm. RAY, Kela, Tiera,

7 Tarkemmat kuvaukset löytyvät alueellisten osakokonaisuuksien raportoinnista.

8 Kokonaishankkeessa on koko hankeajalla nyt järjestetty 224 koulutustilaisuutta, joissa on ollut 4 817

kuntaosallistujaa.

9

Inka, Ikä-Aske, Mike9, Fountain Park. Osa yhteistyötapaamisista on johta-nut sisällölliseen yhteiskehittämiseen.

4. Ohjelman sisäinen työskentely - Aluejohtoryhmäesittelyt 2 kpl - Ohjausryhmätyöskentely - Arviointityöpaja väliarvioinnin ja loppuarvioinnin täsmentämiseksi ja toteut-

tamiseksi - THL:n organisoima hanketuki - Innokylä -yhteistyö - Työkokouksia eri teemoilla - Alueellisten osakokonaisuuksien omat työryhmät organisoituneet, osalla

alueista myös lisäksi teemallisia työryhmiä - Kytkeytyminen muuhun hanke- ja kehittämistoimintaan, yhteistyörakentei-

den luominen ja sidosryhmäyhteistyö Seuraavaksi esitellään teematasolla alueellisten osakokonaisuuksien raportointijak-son toimenpiteitä kuvassa 1 esitetyn mallin mukaisesti. Alueellisten osakokonaisuuk-sien omasta raportoinnista löytyvät tarkat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.2. Alueellinen kehittämistyö

4.2.1. Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointia työstetään hankealueella monesta eri näkökulmasta ja mo-nessa eri vaiheessa. Sekä kuntatasolla10 että monen kunnan yhteistyönä11 on työs-tetty yhteistä palvelutarpeen arviointimallia. Prosesseja on mallinnettu ja viety käy-täntöön12. RAIn käyttöönottoa13 on sitä erityisesti kehittävissä kunnissa toteutettu koordinoidusti niin, että se vastaa sille asetettuihin tavoitteisiin ja se hyödyntäminen esimiestyössä ja johtotasolla toteutuu. Arviointiosaaminen on koko henkilöstöllä li-sääntynyt ja arviointia on lähdetty toteuttamaan moniammatillisesti. Painopiste on siirtymässä hoidollisempiin asiakkaisiin. Palvelutarpeen arvioinnissa on myös hyö-dynnetty sähköisiä prosessinohjaustyökaluja. Myös palveluohjauksen prosesseja on mallinnettu ja lisätty palveluohjausosaamista14 pyrittäessä kohti saumatonta asiakasohjausta. Jalkautuva palveluohjaus, hyvinvointia edistävät kotikäynnit ja yhteistyö varhaisen tuen palvelujen kanssa15 painottavat var-haisen puuttumisen ja kuntoutumisen huomioimista. Yhteyskeskus-toiminnan16 kehit-tämisellä on varmistettu asiakkaan ohjautumista oikeaan palveluun, päällekkäisyyk-sien vähenemistä, palveluketjujen lyhenemistä sekä sähköisten kanavien käytön lisääntymistä.

9 Muistisairaan ihmisen koetun elämänlaadun sekä psyykkisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen toimintaky-

vyn arviointimittari 10

Kouvola, Etelä-Kymenlaakso 11

Eksote: kuntien satelliittimalli, keskitetty yhtenäinen palvelutarpeenarviointi 12

Myös ympärivuorokautisen hoivan tarpeen arviointia on keskitetty. 13

Kouvola 14

Verkkokurssi Etelä-Kymenlaakso ja Eksote, Etelä-Kymenlaakso: laaja palveluohjausosaaminen 15

Etelä-Kymenlaakso, Kouvola 16

Eksote

10

Palvelu- ja hoitosuunnitelmia on kehitetty asiakas- ja voimavaralähtöiseen suuntaan. Asiakkaat osallistuvat suunnitelmien tekoon ja ne ovat ajan tasalla ja yksilöllisiä. Li-säksi osalla alueista asiakkaille tehdään kuntoutumissuunnitelmia.

4.2.2. Toiminnanohjaus Päivittäisen työn organisoimisen prosessissa (toiminnan ohjauksen prosessi) ja työ-prosessien kehittämisessä ollaan matkalla suoritekeskeisyydestä kohti asiakaskes-keisyyttä ja osallisuuden vahvistamista. Asiakkaiden hyvinvoinnin lisääminen kotihoi-don sisältöjä kehittämällä on tarkoittanut pureutumista toimintakulttuuriin ja toiminto-jen ja resurssien uudelleenorganisointia. Palvelujen tila –selvitykset ovat selkeyttä-neet kehittämistarpeita17 ja kotihoidon uudet kriteerit ja toimintasisältö ovat nyt val-miit, hyväksytty ja käytössä18. Työajan kohdentumisen arviointi ja päivittäisen työn organisoinnin nykytila on kartoi-tettu ja sen pohjalta lähdetty kehittämään kotihoidon sisältöjä ja työstämään proses-seja19. Keskeisiä työstettäviä asioita kaikilla alueilla ovat vastuuhoitajuus, aikakriittis-ten ja ei-aikakriittisten tehtävien purku, välittämän työajan lisääminen (65-70%), työ-vuorosuunnittelun kehittäminen, työnjakomallien kehittäminen, yhteistyö kotihoidon toimijoiden kesken, työhyvinvointi ja sen tukeminen, resurssitiimit20 sekä raportti kir-jallisessa muodossa.

Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa on valmisteltu jo kaikilla alueilla tavoit-teena saada prosessit kuntoon ennen sähköisten työkalujen käyttöönottoa. Osalla alueista ollaan jo pitkällä käyttöönotossa.

Kotihoidon sisältöjä on kehitetty myös kohti kuntoutumista ja toimintakykyä edistävää kotona asumisen tukemista. Tällöin on korostunut erityisesti varhaisen puuttumisen, äkillisen tilanteen ja toipilasajan toimintamallit, jotka ovat jo käytössä (Koti-ikävä-malli). Hoito- ja kuntoutumissuunnitelma on sisällöllisessä pohdinnassa ja kohta käy-tössä. Kuntoutumisvastaavien verkosto vastaa kuntoutumiseen liittyvien sisältöjen ylläpidosta ja kehittämisestä21.

Muistisairaiden palveluita on integroitu kotihoidon kehittämiseen. Muistisairaan hoito- ja palvelupolku on valmis, muistisairaan asiakkaan prosessin toimivuutta on hiottu ja muistikoordinaattorit ovat työssä. Muistisairaan asiakkaan itse kokemaa elämisen-laadun mittaria (MIKE) pilotoidaan22. Muistisairaan asiakkaan asumisen tukeminen sekä henkilökunnan työnteon kulttuurin miettiminen ovat myös työn alla. Henkilökun-taa on koulutettu muistikuntoutusosaamisessa ja luotu muistikuntoutusverkosto (poikkisektorinen).

Asiakkaan äänen kuulemista palveluluiden tuottamisessa on kehitetty monella eri tavalla kaikilla hankealueilla. Kotihoidon asiakaspalautejärjestelmää on kehitetty. Asiakkaita on haastateltu (asiakaskokemuskeskustelu, osallistava asiakaspalaute) ja näiden haastattelujen pohjalta laadittu kehittämiskohteita, joiden toteutumista on jo myös arvioitu.

17

Länsi- ja Keski-Uusimaa 18

Eksote 19

Länsi- ja Keski-Uusimaa, Kouvola. Esim Länsi- ja Keski-Uusimaalla kunnilla on käytössä työkuorma-laskuri välittömän asiakastyöajan seurantaan ja ruuhkahuippujen purkamiseen. 20

Etelä-Kymenlaaksossa resurssitiimit jo toiminnassa Kotkassa ja Pyhtäällä, muissa työn alla. 21

Eksote 22

Kouvola

11

Olemassa olevat asiakasraadit ja neuvostot on sitoutettu kehittämistyöhön sekä pe-rustettu uusia. Asiakkaille on järjestetty myös asiakas- ja omaisiltoja, sekä omaisraa-teja. Cope-malli on otettu käyttöön. Asiakasosallisuutta on painotettu hoito- ja palve-lusuunnitelmien laadinnassa, toteuttamisessa ja arvioinnissa.

Hyvinvointiteknologian käyttöönottoa on tuettu kaikilla alueilla ja teknologiaa on hyö-dynnetty prosessikehittämisessä. Hyvinvointiteknologian käytöstä on myös tehty alu-eellinen nykytilakuvaus23.

4.2.3. Palveluketjujen kehittämiseen liittyvät prosessit Palveluketjujen kehittämistä tapahtuu hankkeessa kaikissa teemoissa enenevässä määrin24. Hoitopolkujen selkeyttämistä tehdään yhdessä terveydenhuollon kanssa, varsinkin kuntoutuksen ja muistisairaiden osalta. Hoidon ohjauksen ja arvioinnin ke-hittäminen on työn alla. Osalla alueista äkillisen yleistilan laskun malli on käytössä ja raportointiosaamista tuetaan. Samoin haitta- ja vaaratapahtumaohjelman osalta osaamista lisätään edelleen ja tuetaan raportointia.

Saattohoidon kehittäminen vahvistui Saattaen –kokonaisuuden myötä. Työ on alka-nut nykytilan kartoituksilla ja toimintamallin kehittämisen sekä palliatiivisen poliklini-kan toiminnan käynnistämisellä. Saattohoidon yhdyshenkilöverkosto kasvanut ja ver-kostotyössä vastuuttamista oman yksikön toiminnan kehittämisessä napakoitettu25.

4.2.4. Osaamiseen liittyvät prosessit Osaamiseen ja sen kehittämiseen liittyvät prosessit ovat osittain jo sisällä edellä esi-tetyssä kehittämistyössä ja sen mahdollistamissa koulutuksissa. Alueilla on toteutettu osaamiskartoituksia, joiden perusteella on mietitty kehittämiskohteet, tarvittavat toi-menpiteet sekä laadittu koulutussuunnitelmia. Koulutustarpeiden suunnittelussa on painotettu myös esimiestyön kehittämiskohteita ja heidän koulutustarpeitaan, joiden pohjalta on laadittu koulutussuunnitelmia.

4.2.5. Johtamiseen liittyvät prosessit Johtamisen kehittämisessä on lähtökohdaksi nostettu tieto. Tietoa on tuotettu strate-gisten linjausten pohjaksi palvelurakenteen painotusten muuttamiseksi. Johtamista on myös vahvistettu. Uusien prosessien ja toimintamallien kehittämisessä on huomi-oitu seuranta, joka on mahdollistanut muutoksen seurannalle uusia mittareita ja foo-rumeita. Johtamiskoulutuksessa on panostettu organisaatiokulttuurin ja johtamisen muutokseen (lähiesimiesjohtaminen, innovaatiojohtaminen, osaamisen johtaminen, työntekijägenren muutoksen haasteet). Lähiesimiestyötä on kehitetty itsearvioinnin ja koulutustarvekysely myötä sekä toimenkuvia on tarkasteltu uudelleen.

23

Länsi- ja Keski-Uusimaa 24

Tämän kappaleen sisään on kirjattu nyt ne prosessit, jotka määriteltiin alun työkokouksissa sisällöl-lisesti tähän kuuluviksi

25 Saattaen –kokonaisuus koskee Kouvolaa ja Eksotea, Etelä-Kymenlaakso on kehittänyt saattohoitoa

koko ajan osana kotihoitoa.

12

4.2.6. Muut Hankealueilla tehdään poikkisektoraalista yhteistyötä kehittämällä matalan kynnyk-sen palvelukeskittymiä. Tavoitteena on palvelutarjottimien toimijoiden laajentaminen. Asiakasnäkökulmasta asiakas saa tarvitsemansa palvelun oikeaan aikaan, proses-sinäkökulmasta palvelun tuottaja voi vaihdella (kolmas, yksityinen tai julkinen sekto-ri). Kiinteänä osana toimintaa toteutettu keskitetty malli pitää sisällään järjestökoor-dinaattorin järjestöyhteistyön kehittämiseksi sekä eri toimijat saman katon alla. Ha-jautettu malli sisältää verkostoyhteistyöhön painottuvan koordinaatiomallin kehittämi-sen.

5. Positiiviset yllätykset ja poikkeamat Kotona kokonainen elämä –hanke on edennyt tavoitteidensa mukaisesti. Kunnissa on lähdetty innolla mukaan kehittämistyöhön ja tekemisen meininki näkyy henkilös-tön työssä. Tahtoa ja sitoutumista muutokseen ja hankkeen tavoitteisiin on kuntaor-ganisaatioiden eri tasoilla. Myös lehdistö on ollut positiivisesti kiinnostunut kehittä-mistyöstä ja työn tulokset ovat saaneet julkisuutta. Haastetta raportointikaudelle on tuottanut hallintomallin muutos Etelä-Kymenlaakson osalta. Tämä muutos työllisti merkittävästi sekä hankehallintoa että Etelä-Kymenlaakson toimijoita. Samoin Pyhtään sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistami-nen on edellyttänyt selvittelyä STMn ja AVIn suuntaan. Selvittelyä on edellyttänyt koulutusten osalta rajanveto vanhuspalvelulain toimeen-panon ja muun kehittämisen kohdalla valtionavustuksen käytössä. Kotihoidon sisältö-jen kehittämiseen ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon kunnissa liittyy tek-nisiä haasteita erityisesti käytössä olevien tietokoneohjelmien osalta. Myös johtami-seen liittyviä haasteita on havaittu. Haastetta on myös tuonut kuntien säästötoimen-piteet ja yt -neuvottelut.

13

Liite 1: Väliarviointi: alueelliset osakokonaisuudet

I Palvelutarpeen arviointi ja arvioinnin yhtenäistäminen

Prosessikuvaus ja ohjeistus on tehty eritasoisista palvelutarpeen arvioinneista

Lähtötilanne Tilanne nyt

Etelä-Kymenlaakso Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi - toimintamallin käyt-töönotto aloitettu 2012

Käytössä, prosessikuvaukset ja ohjeis-tukset ovat. Toimintaa on juurrutettu osaksi perus-tehtävä, mittareiden käytössä paran-nettavaa

Kouvola Kotihoidon palvelutarpeen arvi-oinnin prosessi on kuvattu

Kokonaisvaltaisen (palveluketjujen yhteisen) palvelutarpeen alkuarvioin-nin kuvaus on työn alla. Sosiaalipor-rasRAI:n kartoittavien kysymysten soveltuvuus alkuarviointiin pohdinnas-sa.

Eksote Palveluneuvonnan ja ohjauksen osalta ”kevyt kuvaus”, palvelu-tarpeen arvioinnista ei yhtä yh-teistä mallia ja kuvausta. Suuria aluekohtaisia eroja sisällön ja toteutuksen suhteen.

Prosessikuvaus (pääprosessi) kuvattu, määrittelyt tehty ja vastuut jaettu ja seurannasta sovittu. Vakioituja työoh-jeita työstetty ja työstetään. Aliproses-seja kuvataan parhaillaan, tavoitteena loka-marraskuussa valmista IMS –järjestelmään.

Kuinka suuri osuus asiakkaista on arvioitu eri menetelmillä?

Lähtötilanne Tilanne nyt

Etelä-Kymenlaakso Vaihteluväli tiimien RAVA k.a 1.67–2.14

Vaihteluväli tiimien RAVA k.a 1.7 - 2.15, RAVAn käyttöaste vaihtelee kun-takohtaisesti 75% - 100% (vaihtelua onko se päivitetty ohjeiden mukaisesti)

Kouvola RAI-arviointi tehty 25%:lle asiak-kaista

RAI-arviointi tehty 75%:lle asiakkaista (ei tehdä tilapäisille asiakkaille)

Eksote RAI: Kaikki säännöllisen kotihoi-don asiakkaat. Arviointien päivi-tykset/uusinta-arvioinnit ”heikol-la” tasolla.

RAI: Kaikki säännöllisen kotihoidon asiakkaat. Päivitys pääsääntöisesti puolivuosittain (tavoitteena oikea-aikaisuus reaali-ajassa).

Arviointimenetelmiin perehdytyk-sen ja koulutuksen laajuus (esim. % henkilöstöstä)

Lähtötilanne Tilanne nyt

Etelä-Kymenlaakso - KKE aikana arviointimenetelmä koulu-tuksiin osallistunut 428 ( aiheena toi-mintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi tai joku sen osa-alue)

Kouvola RAI-arvioinnin peruskoulutus annettu kaikille kotihoidon työn-tekijöille, tiimien tukikäyttäjät kouluttavat uudet työntekijät. Pää- ja vastuukäyttäjille annettu laajempi koulutus.

Kaikilla vakituisilla työntekijöillä ja pitkäaikaisilla sijaisilla on RAI-peruskoulutus, RAI-osaaminen vahvis-tunut huomattavasti. Pää- ja vastuu-käyttäjille sekä esimiehille on järjestet-ty täydennyskoulutusta.

14

Eksote Pilottialaueen henkilöstö ainoas-taan koulutettu eli n. 13% henki-löstöstä.

Koulutettuja n. 80-85%

Onko jatkuvan palvelutarpeen arvioinnista suunnitelma ja ohjeis-tus?

Lähtötilanne Tilanne nyt

Etelä-Kymenlaakso Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi - toimintamallin käyt-töönotto 2012

Käytössä. Kirjattu toimintakyvyn- ja palvelutarpeen arviointi malliin sekä kotihoidon toimintakykyä edistävää työotteeseen että vastuuhoitajamal-liin. Jatkuva palvelutarpeen arviointi osa kotihoidon sisällön kehittämistä (esim. resurssitiimi mallia, jossa asiakas ja hänen tarpeet ovat keskiössä)

Kouvola Omahoitajan tehtäväkuvauksessa on jatkuvan arvioinnin ohjeistus olemassa

Siirtymävaihe vastuuhoitajuuteen on käynnissä. Vastuuhoitajan tehtävänku-vauksessa jatkuvan arvioinnin merkitys ja ohjeistus täsmentyy

Eksote - On suunnitelma ja ohjeistus (liittyy vastuuhoitajuuteen ja kytkeytyy myös sähköiseen prosessinohjaukseen)

Asiakkaiden kokemustietoa kerä-tään säännöllisesti ja hyödynne-tään asiakastyössä; säännöllisyys ja menetelmä

Lähtötilanne Tilanne nyt

Etelä-Kymenlaakso Kuntakohtaisesti eri käytäntöjä Asiakaspalaute - malli (kotihoidon vastuuhoitajan haastattelut) Säännöllisesti yhteisellä mallilla. Asia-kas osallistetaan omien palveluiden arviointiin ja kehittämiseen. Vuorovai-kutuksen lisääntyminen asiakkaan ja hoitajan välille. Asiakaspalaute Innoky-lässä: https://www.innokyla.fi/web/malli918445

Kouvola Asiakastyytyväisyyskysely vuosit-tain, palaute työntekijöille tiimi-palavereissa

Asiakastyytyväisyyskysely vuosittain, palautekeskustelut. Asiakkaiden ja omaisten raadit: esille tulleet asiat tuodaan kotihoidon johdon tietoon

Länsi- ja Keski-Uusimaa Kuntakohtaisia asiakastyytyväi-syyskyselyjä on toteutettu

Suunniteltu ja toteutettu puolistruktu-roitu asiakaskokemuskeskustelu 854:lle asiakkaalle, vastuuhoitaja to-teuttaa vastuuasiakkaansa kanssa. Tulokset hankkeen sivuilla http://kotonakokonainenelama.wordpress.com/osakokonaisuudet/lansi-ja-keski-uusimaa/raportit/ Keskustelua levitetty; toteutettu osakokonaisuuden kuntien lisäksi myös Sipoossa ja suun-nitteilla toteuttaa Raaseporissa.

15

Eksote ei systemaattista Kokemustietoa kerätään asiakasraadil-ta (perustettu vuoden 2014 alusta), omaistenillat, avoimet ovet, teemata-pahtumat.

II Kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen

Välitön asiakasaika Lähtötilanne Tilanne nyt

Etelä-Kymenlaakso Kuntakohtaisesti tiimien k.a vaih-teluväli: 31-39% (11/2013)

Kuntakohtaisesti tiimien k.a vaihteluvä-li: 36-46% (5/2014)

Kouvola 47% (Sisältää myös matka-ajan) Välitön asiakasaika 37,3%, matka-aika 14,2% (Mittaus tehty eri menetelmällä)

Länsi- ja Keski-Uusimaa Työajan kohdentumisen lähtöti-lanteen mittaukset toteutettiin 12/2013 – 1/2014. Kuntien välit-tömän asiakastyön osuus koko-naistyöajasta oli tuolloin 38,8 %, välillisen asiakastyön osuus 19,3 %, muun työn osuus 27,4 % ja matka-aikojen osuus 14,4 % .

Osa kunnista on ottanut käyttöön toi-minnanohjausjärjestelmän, jolla seu-raavat itse välittömän asiakastyön osuuden kehittymistä, osalla kunnista käytössä työkuormalaskuri samaan tarkoitukseen. Seurantamittaukset tarkoitus tehdä hankkeen loppupuolel-la. Kunnista tuleva viesti on, että välit-tömän asiakastyön osuutta on pystytty jonkin verran kasvattamaan.

Eksote Perustyöntekijät (lähihoitajat ym.) 41% ja sairaanhoitajat 25% .

Alueilla, joissa toiminnanohjaus otettu käyttöön perustyöntekijöillä 60-65% ja sairaanhoitajilla 30-35%.

Asiakaskokemus: kuinka hyvin kotihoito vastaa asiakkaan tarpei-siin ja millaisia muutoksia palvelun sisältöön tehdään asiakaskoke-musselvityksen perusteella?

Lähtötilanne Tilanne nyt

Etelä-Kymenlaakso - Asiakaspalautteen mukaan kotihoidon asiakkaista 80% koki, että heidän mie-lipiteensä on huomioitu hoito- ja pal-velusuunnitelmaa laadittaessa ja heillä on riittävästi tietoa. Asiakkaista 90 % koki, että heidän terveydentilaa seura-taan säännöllisesti, muutoksiin reagoi-daan. Henkilöstöä koskevat arviot positiivisia (kouluarvosana 9 tai 10). Koontia hyödynnetään tiimien kehit-tämissuunnitelmissa.

Kouvola - Asiakastyytyväisyyskyselyn palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Eni-ten negatiivista palautetta tulee hoita-jien vaihtuvuudesta sekä kiireestä. Vastuuhoitajuuteen siirryttäessä hoita-jien vaihtuvuus vähenee ja toimin-nanohjauksen tavoitteena on asiak-kaan luona käytettävän ajan lisäämi-nen.

Länsi- ja Keski-Uusimaa Kuntakohtaisia asiakastyytyväi-syyskyselyjä on toteutettu

Suunniteltu ja toteutettu puolistruktu-roitu asiakaskokemuskeskustelu, jonka vastuuhoitaja toteuttaa vastuu-asiakkaansa kanssa. Tuloksista; 95 %

16

keskustelun käyneistä asiakkaista ko-kee kotihoidon palvelujen vastaavan tarpeitaan ja että he saavat riittävästi tukea kotona asumiseensa. Tietoja käytetään asiakkaiden asiakaslähtöis-ten palvelujen sisältöjen kehittämises-sä.

Eksote - Vastuuhoitajien asiakashaastattelut otetaan käyttöön

Vastuuhoitajuus: % asiakkaalle on nimetty vastuuhoitaja

Lähtötilanne Tilanne nyt

Etelä-Kymenlaakso Vastuuhoitajamalli käytössä osas-sa kuntia

Vastuuhoitajuus perustehtävänä, vas-tuuhoitaja on nimetty kaikille säännöl-lisen kotihoidon asiakkaille (100%)

Kouvola Kaikilla kotihoidon säännöllisillä asiakkailla on nimetty omahoitaja

Kaikilla säännöllisen kotihoidon asiak-kailla omahoitaja. Siirtyminen vastuu-hoitajuuteen käynnissä.

Länsi- ja Keski-Uusimaa Vastuuhoitajuus –toimintamalli käytössä osassa kuntia

Toimintamalli käytössä kaikissa osako-konaisuuden kunnissa, % -osuuksia ei nyt saatavilla

Eksote - Vastuuhoitaja –malli otettu käyttöön 01/2014. Alueellisia eroja, ka 60-70% asiakkaista.

Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus/palvelurakenteessa tapah-tuvat muutokset %-määräisinä

Lähtötilanne Tilanne nyt

Kouvola Kotona asuvien, yli 75-vuotiaiden osuus 86,6%

Kotona asuvien, yli 75-vuotiaiden osuus 90,9%

Eksote - Kunnissa ollaan suositusten rajoissa.