opiskelijoiden arvioinnin toteuttaminen kehittämishankkeessa

Opiskelijoiden arvioinnin toteuttaminen

kehittämishankkeessaKyamk

6.4. 2011Pirkko Anttila

21.04.23 AKATIIMI OY / Pirkko Anttila 2

Mitä AMK- tasolla arvioidaan?

Oman alan teoreettinen ja käytännöllinen hallinta

- merkitsee osaamista, johon sisältyy asiantuntijalle ominainen kyky esittää kestäviä ja perusteluja ratkaisuja asioille, kyky ratkaista ongelmia sekä kykyä huomioon myös työn sosiaaliset ja eettiset tekijät.

- on kykyä ottaa vastuuta monimutkaisista teknisistä tai ammatillisista tehtävistä tai projekteista ennakoimattomissa työ- tai opintoympäristöissä. (Eurooppalainen koulutuksen laatustandardi EQF (European Qualifications Framework)


Kehittämishankkeista saatu hyöty opiskelijan osaamiselle

Vaadittava kompetenssi voidaan saavuttaa rakentamalla sellaisia yrittäjämäisiä ja innovatiivisia oppimisympäristöjä, joissa autenttisten työelämälähtöisten projektien puitteissa opiskelijoilla on mahdollisuus kasvaa vaadittavalle osaamistasolle

(Kyamk:n koulutuksen strateginen linjaus)


Kehittämishankkeen prosessimainen luonne ja opiskelijan rooli?

• Kehittämishanke on yleensä jokin tietty prosessi, jossa asetetaan tavoitteet, suunnitellaan keinot niiden tavoittamiseksi, toteutetaan toimenpiteet ja arvioidaan niiden tuloksellisuus.

• Kehittämishankkeeseen osallistuu tavallisesti useita toimijoita ja heillä on erilaisia rooleja ja erilaisia tehtäviä ja vastuualueita. Hankkeella on tavallisesti vastuullinen johtaja tai johtoryhmä. Hankkeessa toimitaan saatujen ohjeiden mukaan mutta toimija voi toteuttaa myös omia oivalluksiaan.

• Opiskelijan osallistuessa kehittämishankkeeseen, on ratkaistava kysymys hänen roolistaan siinä: missä vaiheessa, millä tavalla, missä määrin ja kuinka itsenäisesti hän toimii ja mitä häneltä odotetaan


LCCE- konseptin keskeiset arviointiin liittyvät

kehittämiskohteet

• Moduulipedagogiikka (moduulitiimin työskentely, oppimisprosessiin keskittyvä moduulien suunnittelu)

• Arviointi ja palautejärjestelmä (osaamisen vertailu eurooppalaiseen EQF – tasokuvaukseen,

• Opiskelijan itsearvioinnin ja reflektoinnin vahvistaminen)

• Avoimet innovaatioprosessit (ml. opiskelijan innovaatioiden tunnustaminen ja kannustaminen)

• Yritysyhteistyön pedagogisointi (yritysten sitouttaminen opiskelijan kehittymisen arviointiin)

• Työaikasuunnitelmat ja työjärjestykset (eri osapuolten ajankäytön suunnittelu toisiaan tukeviksi vaiheiksi) )


Kehittämishanke voidaan

nähdä prosessina monin eri tavoin


Perinteinen ongelmanratkaisukeskeinen näkemys hankkeen etenemisestä

• Tunnista ja hyväksy ratkaistava ongelma– Totea ensiksi, että on olemassa jokin ratkaistava ongelma. Tätä pidät

ongelmanratkaisun lähtökohtana.• Analysoi ongelma

– Perehdy ongelmaan läpikotaisin. Tutki, millainen on ongelman koko avaruus.

• Määrittele ongelma– Määrittele ongelman keskeinen sisältö. Selvitä ongelmanratkaisun

päätavoitteet.• Ideoi

– Tutki kaikki pääasialliset tavat saavuttaa asetetut tavoitteet.• Valitse

– Valitse parhaat mahdolliset tavat ratkaista asetettu ongelma. Valitse vaihtoehtojen välillä. Kokeile ensin loogisimpia vaihtoehtoja.

• Sovella– Toteuta "paras " ratkaisusi.

• Arvioi– Määrittele ongelmanratkaisun vaikutukset. Määrittele toiminnan

tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus.


Perinteisen hankemallinnuksen jäykkä toteuttaminen


Perinteisessä hankemallissa on lukuisia arviointiin liittyviä ongelmia

Hankkeelta saattaa puutua riittävä sosiaalinen ja kulttuurinen ja joskus myös eettinen ulottuvuus, ja silloin siinä on vaikea määrittää ja toteuttaa EQF -vaatimusten mukaisia arvioinnin kriteereitä

Perinteisissä hankkeissa ei yleensä olla kiinnostuneita niissä tapahtuvasta oppimisesta eikä toimijoiden oppimiskokemuksista.

Perinteisesti ei toimintaprosessin aikana annettavaan palautteeseen – sen sisältöön, luonteeseen, kokoamisen ajankohtaan tai kokoamistapaan - kiinnitetä huomiota.

Palaute keskittyy tulokseen, mutta ei projektissa toimivien henkilöiden kokemuksiin, oppimiseen, arvojen ja asenteiden muuttumiseen jne.


Teknisen orientaation mukainen näkemys prosessista:ongelmia palautteen ja arvioinnin ajoituksessa ja

kohdentamisessa


Sosiaaliseen vuorovaikutukseen

perustuvan toimintatutkimuksen

näkemys prosessista:

… ongelmia prosessin ennakkosuunnittelussa suhteessa arvioinnin

kriteerien määrittämiseen

21.04.23 12

Realistisen ja pragmaattisen ideologian mukainen näkemys prosessista:

Antaa mahdollisuuden monitahoiseen reflektiiviseen arviointiin sekä palautteen hankkimiseen ja hyödyntämiseen prosessin kaikissa vaiheissa.

Pedagogisesti suunniteltavissa oleva prosessin vaiheistus ja arviointikriteerien määrittäminen


Miten kehittämishankkeen arviointi tulisi suunnitella?

Arviointi on vuorovaikutteista: Arvioinnilla on merkitystä sekä yksittäiselle toimijalle (opiskelijalle + opettajalle) että koko hankkeen taustavaikuttajille.Sillä on siis sekä yksilöllinen, vuorovaikutteinen että yhteistoiminnallinen luonne

Prosessia arvioidaan sekä sisältä päin että ulkoa päin

Siinä arvioidaan sekä toimintaa että sen tuloksia – Kehittämishankkeen toimintaprosessista arvioidaan sen

tarkoituksenmukaisuutta, tavoitteellisuutta, päätöksentekoprosessien hallintaa, ohjautuvuutta, prosessin teknistä suoritusta, yhteistyökykyisyyttä, yms.

– Tulosarvioinnissa kohdistetaan huomiota tulosten saavuttamiseen, niiden odotusvastaavuuteen, sovellettavuuteen, generoitavuuteen (=edelleen kehittämiseen) jne.


Kehittämishankkeeseen osallistuminen opiskelijan näkökulmasta

• Opiskelijat saavat mahdollisuuden ideoida ja ratkaista todellisia työelämässä esiintyviä ongelmia.

• Opiskelija oppii analysoimaan toimeksiantoa, kehittämään uusia ideoita sekä keskustelemaan ja analysoimaan niitä muiden toimijoiden kanssa.

• Opiskelija oppii täsmentämään ongelmanasettelujaan, kokoamaan ratkaisuun tarvittavaa tietoa sekä luomaan ja testaamaan käytännön tasolla erilaisia ratkaisumalleja.

• Opiskelija oppii analysoimaan ja tarvittaessa myös tulkitsemaan tuloksia, tekemään johtopäätöksiä sekä kommunikoimaan ja välittämään tuloksiaan eri tahoille.


Haasteena opiskelijan sitouttaminen kehittämishankkeeseen

• Opiskelijan arvioinnin kohteena on yleensä sekä tavoitteen mukainen osaaminen (ammattitaito) että osaamista edellyttävät ja tuottavat prosessit (harjoittelu- ja oppimisprosessit)

• Haasteeksi tulee kysymys siitä, miten opiskelija osallistetaan ja sitoutetaan hankkeeseen, jotta hänen arviointinsa voidaan kohdentaa ja toteuttaa vuorovaikutteisella ja osaamista kehittävällä tavalla.


Arvioinnin uusi linjaus: painopistettä siirretään opiskelijan itsearvioinnin suuntaan

• Kehitetään opiskelijan opiskelutaitoja ja opiskelijan kykyä arvioida omia taitojaan.

• Tuetaan opiskelijaa tunnistamaan vahvuutensa ja kehittymistarpeensa oppijana ja käyttämään hänelle soveltuvia opiskelumenetelmiä.

• Harjaannutetaan opiskelija omien valintojensa suunnitteluun ja tekemiseen sekä vastuuseen valinnoistaan.


Arvioinnin linjauksen muutos kehittämishankkeen haasteena

• Arvioinnin painopistettä siirretään nykyisestä vallitsevasta arviointitavasta opiskelijan reflektoivan itsearvioinnin ja koko hanketta käsittävän monitaho- , vertais- ja yhteisarvioinnin suuntaan.

• Arviointi on perinteisesti ymmärretty aivan liian yksipuolisesti ja ensisijaisesti opettajan auktoriteettiin perustuvana toimintana


Arviointi voidaan nähdä monella eri tavalla

Se voi olla luonteeltaan • toteavaa• vertailevaa, • ennustavaa,• osallistavaa, • motivoivaa, • kommunikoivaa eli kommunikatiivista, • yhteisöllistä, • kannustavaa, • ohjaavaa


Toteava ja vertaileva arviointi on perinteinen tapa ymmärtää sen tehtävä

• Toteavassa arvioinnissa määritellään ennakkoon tietyt osaamistavoitteet ja asetetaan niiden mukaiset kriteerit. Ne ilmoitetaan yleensä opiskelijalle ennakkoon.

• Arviointitehtävät suoritetaan (jos mahdollista) samanaikaisesti ja kaikille samankaltaisina suorituksina.

• Se tehdään useimmiten numeraalista tai sanallista asteikkoa käyttäen osoittamaan, millä tasolla ao. tavoite on saavutettu.

• Kiitettävän / hyväksytyn saa se, joka kriteerien mukaisen tiedon / osaamisen pystyy osoittamaan.

• Hylätään se, joka ei näitä (ennakko)kriteereitä pysty täyttämään.


Mutta: opiskelijan rooli on siinä passiivinen

• Varsinkin toteava ja vertaileva arviointi sitoutuvat perinteiseen oppimisnäkemykseen, joka näkee oppijan olevan passiivinen tietojen vastaanottaja ja ohjeiden ja sääntöjen noudattaja

• Ne painottavat oppimista onnistuneena tietomäärän toistajana ja toimintaohjeiden tarkkana noudattajana.

• Se ei kovin paljon auta opiskelijaa kehittämään opiskelutaitojaan eikä kehitä hänen kykyjään arvioida omia taitojaan.

• Toteava arviointi painottaa opettajakeskeisyyttä ja selkeää erottelua opettajan ja oppilaan välillä.

• Arviointi on käsitetty ensisijaisesti arvosanan antamisena ja se on ollut opettajan tehtävänä,


… eikä opiskelijalla ole omaa roolia toiminnan tulosten tuottamisessa ja arvioinnissa

• Kokeilemisella, innovaatiokyvyllä, ongelmanratkaisulla, ajattelulla ja ymmärtämisellä ei ole sitä painoarvoa, jota uudet oppimisen ja osaamisen laatustandardit vaativat

• Toteava ja vertaileva arviointi ei vastaa vaatimusta opiskelijan ohjaamisesta omaehtoisiin ratkaisuihin ja valintoihin kykeneväksi ja kriittistä itsearviointikykyä omaavaksi yksilöksi


Konstruktivistinen oppimisnäkemys (* ja arviointi

• Konstruktivistisen oppimisnäkemyksen mukaan oppiminen on oppijan aktiivista ja sosiaalista toimintaa, jossa oppija itse tulkitsee havaintojaan ja uutta tietoa aikaisempien tietojensa, käsitystensä ja kokemustensa pohjalta.

• Konstruktivistinen oppimisnäkemys muuttaa oppimisprosessin painopistettä itseohjautuvuuteen korostamalla oppijan omaa vastuuta oppimisprosessinsa onnistumisesta.

• Yksilö on aktiivinen, kontrolloi toimintojaan ja ratkaisee itseohjautuvasti ongelmat ja käsitykset todellisuudesta.

• *) LCCE- projektissa hyväksytty ja käyttöön otettu oppimisnäkemys


Projektiarviointi konstruktivistisen oppimisnäkemyksen sovelluksena

• Projektiarviointi liittyy käsitteeseen ”projektioppiminen”, joka on konstruktivistista oppimisnäkemystä mukaileva, selkeitä omaehtoisia tavoitteita asettava, yhteistoiminnallisuutta korostava ja sosiaalista verkostoa edellyttävä oppimistapahtuma.

• Projektiarviointi kohdistuu laaja-alaisesti opiskelijan osoittamaan kykyyn toimia ja ajatella kriittisesti ja itsenäisesti samalla kun häneltä odotetaan hyvää ja myös ulkoisesti arvioituna kelvollista työtulosta


Projektiarvioinnin kaksi kohdetta: prosessit ja tulokset

• Prosessien arviointi kohdistuu oppijan toimintojen sujumiseen ja onnistumiseen. Kehittämishankkeessa voidaan arvioida monenlaisten prosessien onnistumista:

• Toiminnalliset prosessit • Innovatiiviset prosessit• Kognitiiviset eli tiedolliset prosessit • Sosiaaliset ja kulttuuriset eli yhteisölliset prosessit • Itsearviointia kehittävät prosessit

• Nämä prosessit ”istutetaan” kehittämishankkeen sisälle omina vaiheinaan.


Toiminnallisten prosessien arviointi

• Toiminnalliset prosessit ovat luonteeltaan operatiivisia työtehtävien, työtoiminnan, työmenetelmien sekä työprosessien hallintaa.

• Silloin arvioidaan työtehtävien ja niihin kuuluvien työmenetelmien, työvälineiden ja työmateriaalin käsittelyn hallintaa

• sekä niiden avulla suoritetun työn suunnittelun ja toteuttamisen prosessien hallintaa.


Kognitiivisten eli tiedollisten prosessien arviointi

• osoittaa työn perustana olevan teoreettisen ja teknisen tiedon, käyttö- ja käytettävyystiedon sekä työturvallisuuden hallintaa,

• kykyä soveltaa tätä hankittua tietoa, • teoreettisen tiedon ja prosessien välisten

yhteyksien ymmärtämistä sekä • työn kokonaisuuden hahmottamista.


Sosiaalisten ja kulttuuristen eli yhteisöllisten prosessien arviointi

• Sosiaaliset ja kulttuuriset prosessit liittyvät kykyyn toimia sekä itsenäisesti että vuorovaikutuksessa muiden kanssa ryhmän jäsenenä tai johtajana,

• Niihin kuuluvat vuorovaikutus- ja viestintätaidot, yhteistyötaidot, eettiset, esteettiset ja emotionaaliset taidot

• Niihin kuuluvat myös erilaisille työtehtäville yhteiset yhteiskunnalliset ja kulttuuriset osaamisalueet, kuten esimerkiksi kansainvälisyys, kestävä kehitys, teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen, yrittäjyys, laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta, palvelu- ja kuluttajaosaaminen, työsuojelusta ja terveydestä huolehtiminen jne.


Itsearviointia kehittävät prosessit

• Itsearvioinnin toteuttaminen liittyy kykyyn oppia ja kykyyn arvioida ja kehittää sekä omaa että ympäristön toimintaa.

• Edellyttää kykyä reflektiiviseen itsearviointiin.


Projektin tulosten arviointi

Tulosarvioinnissa tarkastellaan kaikkien em. prosessien vaikutusta saavutteluihin käytännössä osoitteluihin tuloksiin, eli

• kehittämishankkeen ulkoista onnistumista, • merkitystä toimijoiden (opettaja, opiskelijat, sidosryhmät jne.) sisäisenä

oppimisena ja muuna kehittymisenä.• tuloksen siirtovaikutusta eli tiedon ja osaamisen välittymistä

tehtävästä, tilanteesta ja ympäristöstä toiseen


Millä eri tavoilla arviointi voi kehittämishankkeessa tapahtua?

• Yhteisöllinen arviointi – koko toimijayhteisön yhteisvastuullinen arviointi

• Kriittinen kommunikatiivinen arviointi - kriittinen arvioiva yhteiskeskustelu

• Yhteistyöhön osallistava arviointi - tavoitteena on sitouttaa ja vastuuttaa toimijat mukaan hankkeeseen

• Ulkoinen arviointi – hankeen ulkopuolisten sidostahojen suorittama arviointi

• Sisäinen arviointi – hankkeen toimijoiden oma arviointi• Itsearviointi – toimijan oman työnsä reflektoiva arviointi• Vertaisarviointi – samassa asemassa olevien toimijoiden

(esim. opiskelijoiden) keskinäinen arviointi


Yhteisöllinen ja / tai monitahoarviointi

• Yhteisöllinen arviointi – kuten myös monitahoarviointi – ovat ao. hankkeeseen kuuluvien toimijoiden yhdessä suorittamaa arviointia.

• Yhteistyöllä tarkoitetaan projekteissa yhteistyötä sekä yksilötasolla opettajan että opiskelijan välillä että ryhmätasolla myös opiskelijoiden vs. opettajien eri ryhmien välillä.

• Lisäksi siihen kuuluu yhteistyö asiakkaiden tai muiden toimeksiantajien ja monissa projekteissa myös kohteen loppukäyttäjien kanssa.


Keskusteleva yhteisarviointi

• tapahtuu hankkeeseen osallistuvien kesken yhteisenä keskusteluna.

• Se nostaa näkyviin ja yhteisen kriittisen keskustelun kohteeksi kehittämishankkeen todelliset tavoitteet ja niiden taustalla olevat näkemykset ja arvopäämäärät niin, että kaikki hankkeen toimijat ovat niistä tietoisia ja voivat sitouttaa itsensä niihin.

• Oppilaiden tekemä itsearviointi, opettajan, opiskelijan ja työelämän edustajan /asiakkaan väliset arviointikeskustelut, erityyppiset summatiiviset tarkastelut ja opettajan pedagoginen reflektio valottavat opetuksen kehittämisen kannalta tärkeitä muutostarpeita


Kehittämishankkeen ulkoinen arviointi

• on projektiarvioinnin näkökulmasta niiden tahojen suorittamaa, jotka katsovat hanketta sen ulkopuolelta.

• He voivat olla asiakkaita, työelämän edustajia, käyttäjiä, kuluttajia, median edustajia (esim. jonkin projektin lehdistökritiikkiä) yms.

• Ulkoista arviointia suorittavat toimeksiantajat ja asiakkaat arvioivat projektin tavoitteiden toteutumista ja sen tuloksellisuutta (esim. onko tulos odotusten mukainen) mutta myös opiskelijan sosiaalista kyvykkyyttä, ajan hallintaa, kommunikoinnin taitoja jne.


Konsultatiivinen ulkoinen arviointi

• merkitsee että, että ulkopuolinen asiantuntija voi auttaa arviointia tekeviä näkemään asioita, jotka ovat sekoittuneet arjen rutiineihin ja rituaaleihin ja hiljaiseen tietoon.

• Esimerkiksi työelämän asiantuntijat voivat auttaa opettajia havaitsemaan joitakin sellaisia uusia toimintatapoja, jotka kannattaisi ottaa huomioon myös ohjattaessa opiskelijoiden toimintaa ja vastaavasti opiskelijat saisivat uusia vaihtoehtoisia näkemyksiä työhönsä.


Kehittämishankkeen sisäinen arviointi

• ei välttämättä kohdistu vain opiskelijan arvioimiseen

arvioinnin objektina vaan opiskelija on yhä useammin siinä mukana subjektina, eli osallistumassa ja vaikuttamassa samanvertaisena muiden kanssa projektin onnistumiseen.

• Olennaista on ylhäältä alaspäin katsovan suunnan

muuttuminen opettajan ja oppilaan välisessä suhteessa ja rinnakkaisen, enemmänkin asiantuntija-noviisi- tai mestari-oppipoika -suhteen kehittyminen, jossa noviisi vähitellen kasvaa ja kehittyy asiantuntijaksi opettajansa rinnalle.


…kehittämishankkeen sisäinen arviointi

• on opettajien, ohjaajien ja opiskelijoiden osallistuvaa arviointia aina

silloin, kun he ovat mukana kiinteästi hankkeen toimijoina.

• Opettajan suorittama hankkeen sisäinen arviointi kohdistuu ensisijaisesti oppijaan ja projektissa oppimiseen.

• Jos he ovat opettajina projektin ulkopuolella, silloin heitä voidaan pitää ulkopuolisina asiantuntijoina.

• Opiskelijat (ja mahdollisesti muutkin projektissa toimijat) tekevät sisäisen arvioinnin reflektoivana itsearviointina tai vertais- eli toveriarviointina


Vertaisarvioinnilla

• tarkoitetaan yhteistyötä samassa asemassa ja usein myös samalla osaamistasolla olevien kesken, esimerkiksi opiskelijoiden keskinäisenä arviointina.

• Kehittämishankkeessa se toteutuu mm. silloin, kun hankkeen jonkun vaiheen onnistumista tarkastellaan useiden siihen osallistuneiden opiskelijoiden keskinäisen kriittisen pohdinnan keinoin.


Reflektoiva itsearviointi

• Toimija / opiskelija arvioi omaa tuotostaan ja tavoitteiden toteutumista.

• Siinä pyritään ymmärtämään, miksi asiat tapahtuvat tietyllä tavalla ja arvioimaan kriittisesti tarjolla olleita vaihtoehtoisia ratkaisuja.

• Reflektoinnin kohteena voi olla esim. miten minä onnistuin – tai me onnistuimme - tässä hankkeessa, mitä olisi voinut tehdä toisin, mitä opittiin, miten asenteet ja näkemykset muuttuivat hankkeen kuluessa jne.).

• Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Tavoitteena on oma psyykkinen voimaantuminen, itsetunnon ja myönteisen minäkuvan vahvistuminen.

Yleisett arviointikohteetItsenä kehittäminen kansainvälisyyskestävän kehityksen ehtojen täyttyminen laadukas ja asiakaslähtöinen toiminta teknologian ja tietotekniikan hyödyntäminen kuluttajaosaaminen yrittäjyys työsuojelusta ja terveydestä huolehtiminen

Osaamisvaatimus: Kyky vastata monimutkaisista teknisistä tai ammatillisista tehtävistä tai projekteista ennakoimattomissa työ- tai opintoympäristöissä”

Kaikille aloilleyhteinen ydinosaaminen ?> Eettinen osaaminen> Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen >Kehittämistoiminnan osaaminen> Organisaatio- ja yhteiskuntaosaaminen

Työn perustana olevan tiedon hallinta> teoriatieto> kokemustieto?(miten suhtaudutaan yksilöllisen hiljaisen tiedon käyttöön? )

Työprosessien hallinta

> työtehtävän toteuttaminen,

> työtehtävän suunnittelu,

> työsuorituksen arviointi

> työtehtävän kehittäminen.

Muita tärkeitä arviointikohteita

Projektin kokonaisuuden hallinta> suunnittelukohteen ja kohderyhmän analysoin-nin osaaminen > suunnitteluosaaminen> toteutusosaaminen > arviointiosaaminen Innovointikyky

Kuka arvioi, miten ja missä vaiheessa?

Opiskelijan arvioiminen

Hankkeen tausta- ja lähtökohtatekijöiden yhteisarvioinnin kohteet

Hankeidean kuvaaminen ja ja arviointi moduulin

alkusuunnittelussa?

Opiskelijoiden lähtöosaamisen sekä arvojen ja asenteiden

arvioiminen

Toimeksiantajan odotusten, arvojen, asenteiden yms. arviointi

Kaikkien projektitoimijoiden yhteisen tavoite- ja toimintakäsityksen

saavuttaminen

Tarvittavan taustainformaation kokoaminen

Moduulin rajauksen ja

käynnistämisen elementtien

arviointi


Arviointisuunnitelman laatiminen hankkeen toteutussuunnittelun vaiheessa

Ennakkosuunnitelma siitä, millä toimenpiteillä ja kriteereillä tulos

saavutetaan ja arvioidaan,

Laaditaan suunnitelma opiskelijan itsearvioinneista ja yhteisarvioinneista sekä ulkopuolisen arvioinnin tarpeesta /

toteuttamisesta ?

Mahdollisuus arviointiin

opinnäyte-työn avulla?


Hankkeen seuranta ja palautteen hallinta: opiskelijan itsearvioinnin ja yhteisarviointien toteuttaminen

Hankkeen seurannan ja tiedonkeruun toteuttaminen

Itsearvioinnin toteuttaminen

opinnäytetöissä?

Käytännön toiminta. Ratkaisuehdotusten laatiminen, kokeilu, testaus, parhaat

ratkaisut? Arviointikeskustelut, palautelomakkeet, vertaisarviointi

,


Koko hankkeen ja opiskelijan oppimisen kokonaisarviointi

Hankkeen kokonaisuuden ja /

tai sen yksityiskohtien

arviointi opinnäyteyön

aiheena?

Hankkeen kokonaisarvioin-nin toteuttaminen toimeksiantajan, opettajien ja opiskelijoiden yhteistyönä.

Mahdollisen asiakaspalautteen hankkiminen?

Projektin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi laajamittaisena yhteistyönä?

Opiskelijan tekemän työn teoreettisen ja

käytännöllisen hallinnan kokonaisarviointi

opiskelijoiden arvioinnin toteuttaminen kehittämishankkeessa

Documents