Yleiskaapeloinnin toteuttaminen kerrostaloissa.

Tapaustutkimus Laajasalon Kiinteistöt Oy:n Reiherintie 7-9

kerrostalot

Kalevi Väänänen

Opinnäytetyö

Tietotekniikan koulutusohjelma

2009

Tiivistelmä 9.11.2009 Tietojenkäsittely

Tekijät Kalevi Väänänen

Ryhmä IM05TK

Opinnäytetyön nimi Yleiskaapeloinnin toteuttaminen. Tapaustutkimus Laajasalon Kiinteistöt Oy:n Reiherintie 7-9 kerrostalojen peruskorjauksesta.

Sivu- ja liitesivumäärä 106 + 22

Ohjaajat Ahti Kare, Jarkko Uski

Tässä opinnäytetyössä tutkitaan yleiskaapeloinnin toteuttamista kerrostalojen peruskorjauksissa. Yleiskaapeloinnilla tarkoitetaan yleiskaapelointistandardien mukaista nopeaa rakennuksen sisäistä tiedonsiirtoverkkoa, jota käytetään kiinteistössä yleensä tietokoneiden yhdistämiseen toisiinsa ns. lähiverkoksi. Sen rakenne on määritelty standardeissa. Asuinkiinteistöissä eri asunnoissa olevia tietokoneita ei kuitenkaan yleensä liitetä toisiinsa, vaan asuntojen tietoliikennerasioista asuntojen kytkentäkoteloihin asennettujen modeemien avulla nousukaapeleiden kautta talojakamoon ja sieltä internetiin esimerkiksi valokuitukaapelin välityksellä. Yleiskaapelointia voidaan käyttää myös puhelinsisäjohtoverkkona sekä kiinteistöautomatiikan tarpeisiin. Työssä selostetaan kerrostalojen yleiskaapeloinnin perusasioita. Aiheeseen liittyvien standardien ja ohjeistuksien avulla pyritään kuvaamaan miten yleiskaapelointi tulisi suunnitella ja toteuttaa kiinteistöissä. Opinnäytetyössä tarkastellaan Laajasalon Kiinteistöt Oy:n Reiherintie 7-9 v. 2007-2009 toteutettavan peruskorjauksen yhteydessä toteutettavan yleiskaapeloinnin toteutusprosessia. Prosessia verrataan edellä mainittuihin standardeihin ja ohjeistuksiin. Esimerkkikohde on Helsingin kaupungin omistama aravavuokrataloyhtiö. Tarkoituksena on selvittää, miten yleiskaapelointiin liittyvät asiat on otettu huomioon projektin eri vaiheissa hankesuunnittelusta toteutusvaiheeseen. Tarkoituksena on myös löytää kaapelointien toteuttamisessa esiintyvien yleisimpien laatuongelmien ja projektin läpiviennissä esiintyvien ongelmien syitä ja keinoja niiden välttämiseksi prosessin eri vaiheissa. Edellä mainitun lisäksi tarkoitus on arvioida esimerkkikohteeseen toteutettavan yleiskaapeloinnin käyttökelpoisuutta tulevaisuuden vaatimuksia silmälläpitäen. Viestintävirasto on vastikään antanut uuden määräyksen (25 E/2008 M) kiinteistöjen sisäjohtoverkoista. Tämä määräys on astunut voimaan 14.1.2008. Tässä määräyksessä on menty aimo harppaus tulevaisuuteen. Aiemmin suunnittelun pohjana olleet standardit ja suunnitteluohjeet ovat määräyksen myötä auttamattomasti vanhentuneita. Uusi määräys edellyttää, että jokaiseen uuteen asuinkiinteistöön vedetään valokuitukaapelit ja että määräystä tulee soveltaa sisäjohtoverkkoja uusittaessa. Tämä edellyttää isoja muutoksia kiinteistöjen tiedonsiirtoverkkoihin.

Asiasanat Yleiskaapelointi, lähiverkko, internet, laajakaistayhteydet

Abstract 9 November 2009 Malmi Campus Business Information Technology

Author Kalevi Väänänen

Group IM05TK

The title of thesis A Data Cabling Project. Case Laajasalon Kiinteistöt Oy Reiherintie 7-9, A Renovation Project.

Number of pages and appendices 106+22

Supervisors Ahti Kare, Jarkko Uski

This project deals with a data cabling process during a renovation project. In this study data cabling means a fast internal communications network in buildings. Cabling is used for connecting the computers in different apartments of the building to the Internet. Cabling may also be used in the different control systems and technical devices installed in the buildings. The basics of cabling and cabling systems are explained in this project. The purpose was to describe how cabling should be planned and built to a building according to the standards. In this thesis a sample case is examined. The sample case is a large renovation which is under construction at the moment. The cabling solutions in this renovation project are being compared with the standards. Data cabling is often included in larger renovation projects. This has advantages and disadvantages. One advantage is that the space demands can be planned carefully and the whole system can be built by using components which meet the demands of the cabling category which is planned. On the other hand, the value of the cabling compared with the costs of the whole renovation project is minimal. This unfortunately means that the planners can not spend time enough specially for the planning of the cabling. The cabling systems have developed rapidly during the last years and not even the planners in the electrical planning companies may not be experts in this area. The future needs should also be taken into consideration when cablings are planned and built. In the near future such words as Gigabit Ethernet and High-definition television will be minimum demands for a home. These demands can not be satisfied without better data cables. The old telephone cables or coaxial cables can not transfer data enough. The solution is an optical fiber. Optical fibers are becoming more widely used in data transformation. A new demand of the latests standards is that the optical fibres should be installed into the new buildings and also into the old buildings when it is time for a renovation. The town of Helsinki owns more than 43 000 flats in 23 independent householding companies. In addition to these the town has also several units of flats which are partly owned by the inhabitants. The town repairs several buildings in these companies yearly. All these buildings have long-term plans for renovations. These plans are called the PTS-plans. The renovations in these buildings are mainly organized and led by a department called Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto (ATT). The politicians and the authorities have decided to include the demands of the information society in these renovation programs. These demands are only general and there are no exact rules for planning. One purpose of this project was to find some suggestions for improvements to the quality controlling systems of these renovation projects concerning the data cablings.

Key words Data cabling, optical fibres, internet

2. Sisällys Tiivistelmä Sisällys

Abstract 1 Johdanto 1 2 Opinnäytetyön rajaus ja tarkoitus 5 3 Opinnäytetyön käsitteet ja yleiskaapeloinnin perusasioita 8 3.1. Mikä on yleiskaapelointi? 8

3.1.1. Tietoliikenneasennusten standardointijärjestelmä 9 3.1.2. Yleiskaapeloinnin eurooppalaisia standardeja 10 3.1.3. Kerros- ja rivitalojen runkokaapelointi 11 3.1.4. Viestintäviraston määräys sisäjohtoverkoista 13

3.2. Opinnäytetyössä esiintyviä termejä 14 3.3. Yleiskaapeloinnissa käytetyt siirtotiet 17 3.4. Parikaapeli 17 3.4.1. Yleistä parikaapeleista 17

3.4.2. Kaapelointiluokat 19 3.5. Koaksiaalikaapeli 21 3.6. Optinen kuitu 23

3.6.1. Valokaapelit 25 3.7. Kiinteistöjen runkoverkot 28

3.7.1 Kiinteistön valokaapeliverkon osat 28 3.7.2. Kiinteistön valokaapeliverkon toteutustapa 31

3.8. Eri kaapelityyppien käyttöalueet 32 4 Yleiskaapelointiin liittyviä yleisiä ohjeistuksia 34 4.1. Yleiskaapeloinnin käytöstä kiinteistöissä 34 4.2. Yleiskaapelointistandardin mukainen suunnitteluprosessi 35 4.2.1. Kaapeloinnin suunnittelu 35 4.2.2. Luonnosvaihe (standardin mukainen menettely) 36

4.2.3. Alustava toteutusvaihe (standardin mukainen) 36 4.2.4. Toteutusvaiheen suunnittelu 40 4.3. Yleiskaapeloinnin rakenne 41 4.3.1. Aluekaapelointi 42 4.3.2. Nousukaapelointi 42 4.3.3. Kerroskaapelointi 42 4.3.4. Kaapeloinnin rajapinnat 43 5 Prosessin kohteen kuvaus 44 6 Alkutilanne kaapelointien osalta ennen peruskorjausta 47 6.1. Puhelinasennukset 47 6.2. Internet-yhteydet puhelinverkon kautta 47 6.3. Antenniverkko 48 6.3.1. Alkuperäinen antenniverkko 48 6.3.2. Welhon –kaapelointi 48

6.3.3. Antenni-/ kaapeliverkon ATK –käyttö 48 6.3.4. Peruskorjauksen suunnitteluvaiheen lähtötiedot 48

6.4. Kiinteistöautomatiikan kaapelointi 49

7 Rakennuttamissopimus, suunnittelusopimukset ja urakkasopimukset 50 7.1. Rakennuttamissopimus 50 7.2. Hankkeen suunnittelijat 50 8 Suunnitteluprosessi 51

8.1. Yleiskaapeloinnin suunnittelun lähtötiedot 51 8.2. Suunnitteluvaihe ja suunnittelua ohjaavat tahot sekä ohjeistukset 51 8.3. Suunnittelijoiden keskinäiset velvoitteet 52 8.4. Kohteeseen valittu kaapelointiluokka ja kategoria 53

9 Urakkasopimukset ja urakoiden valvonta 54 9.1. Kohteen urakkamuoto 54

9.2. Kohteen urakat 54 9.3. Rakennuttajan valvonta 54 9.4. Viranomaisvalvonta 55

10 Suunniteltu yleiskaapelointiratkaisu 56 10.1. Hankkeen yleiskaapelointiin liittyvät urakka-asiakirjat 56

10.1.1. Tietoverkkoihin liittyviä urakkarajauksia 57 10.1.2. Suunniteltu kiinteistö- ja aluekaapelointi 59

10.2. Vertailu yleiskaapelointistandardiin 65 10.2.1. Suunnittelu 65 10.2.2. Toteutus 65 10.2.3. Käytön opastus 65 10.3. Vertailu Viestintäviraston uusiin sisäjohtoverkkomääräyksiin 66

11 Käyttöönotto ja rakentamisen aikana esiin tulleita asioita 68 11.1. Käyttöönottoon liittyvät tarkastukset 68 11.2. Käyttöönotossa ilmenneet käytännön ongelmat 68 11.3. Rakentamisen aikana esiin tulleita asioita 72

12 Internet –liittymävaihtoehdot esimerkkikohteessa 74 12.1. Laajakaistaliittymäteknologioita 74

12.1.1. DSL (Digital Subscriber Line) 74 12.1.2. Kaapelimodeemi 74 12.1.3. Ethernet 75 12.1.4. Datasähkö 75 12.1.5. Valokuitu 76 12.1.6. WLAN (wireless local area network) 76 12.1.7. Satelliittiteknologia 76 12.1.8. Matkaviestinverkot 77 12.1.9. Digitaaliset televisioverkot 77

12.2. Esimerkkikohteessa mahdollisia tekniikoita 79 13 Parannusehdotukset rakennuttajan laatujärjestelmään 81 13.1. Lähtötietojen selvitys 81 13.2. Järjestelmävalinta 82 13.3. Kaapelointien ennakointi 84 13.4. Suunnittelusopimukset 84 13.5. Yleiskaapeloinnin käyttömahdollisuuksien hyödyntäminen 84

13.6. Tulevaisuuden tarpeet 86 13.7. ATK-tilojen tilantarve, sähköntarve, ilmanvaihto ja jäähdytys 87 13.8. Dokumenttien arkistointi 87 13.9. Puhelinjakamot ja vanhat puhelinkaapeloinnit 88 13.10. Liittymäsopimukset ja kiinteistöyhtiön velvoitteet 88

14 Tulevaisuuden tarpeet kiinteistössä 89 14.1. Tulevaisuuden koti 89 14.2. HDTV, IPTV, HTPC ovat tulevaisuuden minimivaatimuksia 89 14.2.1 Kuitu kotiin (FTTH) –tekniikka 89 14.2.2 Kuitu rakennukseen (FTTB) –tekniikka 91 14.3. Teräväpiirtolähetykset vauhdittavat valokuidun tuloa 91 14.4. Viestintäviraston määräykset 91

14.4.1 Talokeskuksia ja kaapelointeja on uusittava 91 14.4.2. Valokuituverkkojen rakentaminen 91

14.5. Viestintäviraston uusi määräys kiinteistön sisäjohtoverkosta 93 14.6. Valokuituverkon rakentamiseen liittyviä asioita 94

15 Yhteenveto ja johtopäätökset 95 16 Lähteet 101 17 Liitteet 109

17.1. Viestintäviraston määräys sisäjohtoverkosta 103 17.2. Kiinteistön viestintäverkko ja teleurakointi 109 17.3. Sähköselostuksen informaatiojärjestelmä 124

1

1. Johdanto Helsingin kaupunki omistaa n. 43 000 vuokra-asuntoa 23 eri kiinteistöyhtiössä. Näiden lisäksi Helsingin kaupunki omistaa on mm. useita asumisoikeusyhtiöitä. Helsingin kaupunki peruskorjaa vuosittain useita näiden kiinteistöyhtiöiden hallinnoimia taloja. Kaikista kiinteistöistä on laadittu pitkän aikavälin korjaussuunnitelmat (PTS-suunnitelmat). Näiden talojen peruskorjausten rakennuttamistehtävistä vastaa pääsääntöisesti Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto (ATT). Helsingin kaupunginhallitus on asettanut omistamiensa kiinteistöjen peruskorjausten yhdeksi tavoitteeksi tietoyhteiskunnan vaatimien edellytysten tarjoamisen omistamiensa kiinteistöjen asukkaille. Asian laajuutta ja merkittävyyttä kuvaa se, että Helsingin kaupungin hallinnoimissa asunnoissa asuu n. 100 000 ihmistä eli n. joka kuudes helsinkiläinen. Hankkeiden toteutusratkaisut koskettavat suoraan tämän ihmisjoukon tietoteknisiä toimintamahdollisuuksia. Käytännössä tämä asetettu tavoite tarkoittaa, että peruskorjausten yhteydessä kaupungin omistamiin kiinteistöihin pyritään mahdollisuuksien mukaan rakentamaan jokaiseen asuntoon valmiudet laajakaistaisiin internet –yhteyksiin. Kiinteistöjen tietoliikenneverkkoja on toteutettu yleiskaapeloinnilla. Yleiskaapeloinnilla tarkoitetaan yleiskaapelointistandardien mukaista nopeaa rakennuksen sisäistä tiedonsiirtoverkkoa, jota käytetään kiinteistössä yleensä tietokoneiden yhdistämiseen toisiinsa ns. lähiverkoksi mutta myös puhelinsisäjohtoverkkona. Sen rakenne on määritelty standardeissa. Asuinkiinteistöissä eri asunnoissa olevia tietokoneita ei kuitenkaan yleensä liitetä toisiinsa vaan internetiin. Yleiskaapelointi on järjestelmäriippumaton kaapelointiratkaisu, jota voidaan muunnella joustavasti tarpeiden muuttuessa. Yleiskaapelointia käytetään pääasiassa puhelin- ja pääteverkko- sekä lähiverkojen kaapelointiratkaisuna, mutta tarvittaessa siihen voidaan liittää myös kiinteistön turva- ja valvontajärjestelmiä. Erilaisia ja eritasoisia yleiskaapelointeja on toteutettu vaihtelevassa laajuudessa 1990 –luvun jälkeen toteutetuissa hankkeissa kulloisenkin tietämyksen, käytäntöjen, markkinoilla olemassa olevien järjestelmien ja suunnitteluohjeistuksien mukaisesti. Yleiskaapeloinnin määritelmän täyttäviä kaapelointeja on tehty käytännössä kiinteistöjen antenniverkkoja sekä erillistä tietoliikennekaapelointia (yleensä parikaapelointia) hyväksi käyttäen. Opinnäytetyöni lähtökohtina ovat omat kokemukseni peruskorjauksista v. 1994-2008 sekä kollegoiltani ja hankkeissa mukana työskenteleviltä ihmisiltä keskustelujen yhteydessä keräämäni kokemukset. Tietoaineisto on koottu opinnäytetyön kohteena olevan projektin asiakirjoista ja projektin suunnittelun pohjana olevasta, asiakirjoissa mainitusta, kirjallisuudesta sekä aiheeseen liittyvästä tietokirjallisuudesta ja internetissä julkaistusta materiaalista. Itse olen työskennellyt v. 1988 alkaen uudisrakennusprojekteissa työmaainsinöörinä rakennusliikkeiden palveluksessa, v. 1994-2007 isännöintitehtävissä, painopistealueena peruskorjausten rakennuttamistehtävät ja v. 2007 alkaen työmaavalvojana peruskorjaus- ja

2

uudisrakennuskohteissa. Vastaan myös opinnäytetyön aiheena olevan kohteen työmaavalvontatehtävistä. Syynä opinnäytetyöni aiheen valintaan on havaintoni siitä, että rakennuttajan laadituttamissa urakka-asiakirjoissa ei aina mielestäni riittävästi huomioida yleiskaapeloinnin vaatimia asioita. ATK-kaapelointien toteuttaminen peruskorjattaviin rakennuksiin on tänä päivänä kuitenkin enemmän sääntö kuin poikkeus.

Rakennuttamisorganisaatioiden suunnittelu- ja rakentamisprosessien ohjausmallit, urakka-asiakirjamallit ja laatujärjestelmät ovat olleet käytössä jo vuosikausia. Näitä malleja ja järjestelmiä kehitetään pääsääntöisesti rakennusprojektien taloudellisesti merkittävimpien ja kokonaisuuden kannalta yleiskaapelointia olennaisempien asioiden pohjalta. Rakennusten käyttäjien kannalta talokaapelointien toimivuus ja käyttökelpoisuus on kuitenkin tärkeä asia.

Tilaajien projekteista antama palaute liittyy usein juuri käyttäjän, joka useimmiten on asukas, kannalta olennaisiin asioihin. Asukkaat vaativat nykyään, että asunnoissa on nykyajan tarpeita vastaavat tietoliikennejärjestelmät. Monille asukkaille esimerkiksi etätyömahdollisuus kotoa käsin on välttämättömyys. Tämän lisäksi erilaiset internet –palvelut, kuten vaikkapa elokuvien tilaaminen internetin kautta, edellyttävät entistä korkeatasoisempien ja nopeampien tietoverkkojen olemassaoloa. Asukas odottaa remontoituun asuntoon muuttaessaan, että internet –yhteydet toimivat välittömästi. Projekteissa on kuitenkin monta tekijää jotka voivat aiheuttaa ongelmia käyttöönotossa. Asukas yleensä mieltää ongelmat peruskorjauksesta johtuviksi. Riippumatta siitä, johtuvako käyttöönotossa olevat ongelmat rakennusprojektista, kiinteistöyhtiön valinnoista tai toimista vai asukkaan vastuulla olevista asioista, informaation tai käytönopastuksen puuttumisesta tai jostain muusta syystä, ongelmien selvittämiset vievät aikaa sekä projektihenkilöstöltä että kiinteistöyhtiön isännöintiorganisaatiolta. Ongelmista aiheutuu aina syyttelyä puolin ja toisin ja projektien kannalta negatiivista palautetta. Projektien ohjeistuksia, suunnittelunohjaus- ja urakkaohjelmamalleja ei ole uudistettu ATK-järjestelmien kehityksen tahdissa. Myöskään käyttäjän tai asukkaan tarpeita ei aina riittävästi oteta huomioon erilaisia valintoja tehtäessä. Osin tämä johtuu siitä, että edes suunnittelijat (arkkitehdit, LVI- ja sähkö-suunnittelijat) ja suunnittelutoimistotkaan eivät ole välttämättä tietoverkkojen erikoisasiantuntijoita. Pääsääntöisesti ATK-kaapelointien suunnittelu sisällytetään sähkösuunnittelijan suunnittelusopimukseen. Sähkösuunnittelijat taas käyttävät vaihtelevasti erikoissuunnittelijoita ATK-kaapelointien suunnittelussa riippuen resursseista, kilpailutilanteesta tai yleiskaapeloinnin osuudesta koko suunnittelu-urakasta. Monesti koko yleiskaapelointi on mainittu vain muutamalla sanalla sähköselityksessä ja suunnitelmia on tehty vain kaapeloinnin periaatekaavio tasolla. Lisäksi monesti on viitattu yleisiin standardeihin, ohjeisiin ja määräyksiin, jotka saattavat olla viitteellisiä tai vain löyhästi asiaan liittyviä. Ongelmana on myös vanhojen työselitystekstien kopiointi uusiin kohteisiin, jolloin mm. standardit, määräykset tms. joihin viitataan, saattavat olla valmiiksi vanhentuneita tai muutoin kohteeseen soveltumattomia. Nämä epäselvät viittaukset taas aiheuttavat tulkintaongelmia toteutuksen laadusta urakan aikana ja mahdollisesti lisä-/muutostyökustannuksia tai jo valmiiksi vanhentuneen tekniikan toteuttamista, jonka

3

vaikutukset paljastuvat vasta uusia tehokkaampia tietoliikenneyhteyksiä vaativia sovelluksia käyttöönotettaessa. Tulevaisuuden tietoliikenneratkaisut ja niiden huomioonottaminen uudis- ja peruskorjausrakentamisessa on haasteellinen tehtävä. Tietoliikenne- ja verkkoratkaisuja tulee markkinoille tekniikoiden kehittyessä kiihtyvää vauhtia. Teräväpiirtotelevisio ja vuorovaikutteiset televisiotekniikat sekä television ja internetin yhdistäminen lienevät kohta arkipäivää. Nämä tekniikat edellyttävät kiinteistöjen kaapeloinneilta yhä suurempia suorituskykyvaatimuksia. Rakennuksiin ei voida kuitenkaan jatkuvasti rakentaa uusimpien innovaatioiden mukaisia tietoliikennevalmiuksia kustannussyistä, teknisistä syistä tai kulloinkin voimassaolevien rakentamista ja johto- sekä tietoverkkoja koskevien määräyksien vuoksi. Tietoverkkoja uusittaessa tai rakennettaessa on muistettava, että tietoverkon suorituskyky määräytyy verkon heikoimman osan (kaapelin, kytkentäosan tai laitteen) mukaan. Jos halutaan että tulevaisuuden palvelut saadaan koteihin asti, tulee koko datasiirtotie olla suorituskyvyltään riittävä palvelun tarjoajalta kodin tietoliikennerasiaan asti. Rakennuksia suunniteltaessa, rakennettaessa ja peruskorjatessa tulisi kyetä ennakoida tulevaisuudessa tapahtuva kehitys. Tämä ei aina onnistu edes tietoliikennealan asiantuntijoilta eikä myöskään kiinteistöjen isännöinnistä, rakennuttamisesta tai korjaamisesta taikka omistamisesta vastaavilta tahoilta. Valveutunut rakennuttaja pyrkii huomioimaan tulevaisuuden kaapelointi- ja tilavaraustarpeet, mahdollisesti tarvittavien kaapelireittien (aluekaapelit ja rakennusten sisäiset kaapelit) vaatimat putkitukset ja laitteiden vaatimat tilat jo suunnitteluvaiheessa. Pelkkien olemassa olevien standardien ja vakiintuneen tavan mukaan toimiminen ei ole riittävää, vaan tulisi ymmärtää myös, mihin suuntaan kiinteistöjen tietoliikenneratkaisut ovat kehittymässä. Tämä edellyttää kuitenkin jonkinlaista näkemystä niistä ratkaisuista, joita mahdollisesti tulevaisuudessa tullaan toteuttamaan. Rakentamisen korkeat neliöhinnat kuitenkin valitettavan tehokkaasti estävät jokaisen ylimääräisen tilan varaamisen muuhun kuin hyötykäyttöön. Kaapelointiratkaisujen rinnalle tuodaan jatkuvasti uusia langattomia palveluita, jotka perustuvat esim. radio-, infrapuna- tai mikroaaltotekniikoihin. Nämä langattomat tekniikat ovat voimakkaassa kehitysvaiheessa, mutta joka kodin multimediatekniikat edellyttävät edelleen suorituskykyisempiä ja luotettavampia järjestelmiä. Langattomat tekniikat eivät vielä pitkään aikaan kykene välittämään esim. teräväpiirtoista tv-kuvaa ainakaan samanaikaisesti internet -käytön kanssa. Erilaisia ns. langattomia ratkaisuja on monissa kiinteistöissä jo tälläkin hetkellä olemassa monen tyyppisiä. Nämäkään ratkaisut eivät kuitenkaan todellisuudessa ole täysin langattomia, vaan ne vaativat kiinteistöön huomattavan paljon erilaisia kaapeleita ja näin ollen myös johtoreittejä. Usein myös tällaisten järjestelmien laitteistot vaativat kiinteistöstä koneellisella ilmanvaihdolla varustetun tilan ja mahdollisesti jopa jäähdytystä. Sähköntarve on usein huomattavan suuri, joka pitää ottaa huomioon sähkösuunnittelussa. Yleiskaapelointijärjestelmä on investointi, josta pitää ottaa hyöty irti. Yleiskaapeloinnin kaikkia käyttömahdollisuuksia ei käytetä rakennuksissa täysimääräisesti hyväksi. Tämä saattaa johtua osin siitä, että markkinoilla ei ole, ainakaan vielä, riittävästi yleiskaapelointiin

4

liitettävissä olevia valvonta-, kiinteistöautomatiikka- tai hälytysjärjestelmiä, jotta Helsingin kaupungin asettamat kilpailutussäännökset täyttyvät. Taloteknisten järjestelmien rajaaminen yleiskaapelointiin liitettävyyden perusteella saattaa olla jopa vapaan kilpailun rajoittamista. Toisaalta liitettävyyskriteeri ei ole ainoa peruste kiinteistön talotekniikan valinnassa, vaan muut tekniset ominaisuudet ja kustannukset ovat luonnollisesti määräävin tekijä. Taloteknisten järjestelmien valmistajat pyrkivät myös valmistamaan mahdollisimman suojattuja laitteistoja omien intressiensä vuoksi. Yleiskaapelointiin liitettävät kiinteistötekniset laitteet ovat markkinoilla kuitenkin jatkuvasti yleistymässä. Trendi näyttää olevan se, että mahdollisimman monia kiinteistöjen kojeita ja laitteita halutaan hallita muualtakin kuin itse kohteesta käsin. Toisaalta tekninen kehitys saattaa ajaa ennen pitkää siihen, että langaton tiedonsiirto yleistyy myös näissä laitteissa. Ehkä jonain päivänä kiinteistöjen laitteistoilla tai kiinteistöjen laitekokonaisuuksilla on oma IP -osoite, johon voidaan olla Internetin kautta yhteydessä.

5

2. Opinnäytetyön rajaus ja tarkoitus Opinnäytetyöni rajautuu Laajasalon Kiinteistöt Oy:ssä v. 2007-2009 toteutettavan 2. vaiheessa toteutettavan peruskorjauksen 1. vaiheessa toteutettavaan yleiskaapelointiin.

Opinnäytetyössä keskitytään

- esimerkkikohteen lähtötilanteeseen ja tavoitteisiin tietoteknisten järjestelmien osalta - esimerkkikohteen yleiskaapelointiin liittyvien hankesuunnittelupäätösten ja

suunnitteluperusteiden ja - ratkaisujen selostamiseen, kaapelointiurakan rajaamiseen ja em. päätösten kriittiseen arviointiin

- suunnitteluvaiheessa asetettujen tavoitteiden huomiointiin peruskorjauksen suunnitteluasiakirjojen laadinnassa

- suunnittelun perustana oleviin määräyksiin, normeihin ja suosituksiin - urakkamuodon valintaan ATK-kaapeloinnin ja siihen liittyvien töiden osalta - kaapelointiin liittyvien asioiden huomiointiin hankkeen eri urakkasopimuksissa ja eri

osapuolten välisiin velvoitteisiin ja vastuisiin - urakkasopimuksiin, urakkamuotoon ja valitun urakkamuodon erityispiirteisiin - urakan käytännön toteuttamiseen - kaapelointihankkeen toteuttamisen valvontaan ja vastaanottoon liittyviin asioihin,

kuten tarkastusmenettelyihin ja tarkastusten dokumentointiin sekä toteutuksessa ja käyttöönotossa esiin tulleiden ongelmien ja käytännön ratkaisujen selostamiseen

- parannusehdotusten ja mahdollisten muiden vaihtoehtoisten ratkaisujen etsimiseen - rakennusten yleiskaapeloinnin liittymiseen alueellisiin tietoverkkoihin

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on esitellä lähinnä asuinkerrostalojen ATK-kaapelointien käytännön toteuttamiseen liittyviä perusasioita ja kartoittaa kerrostalojen peruskorjauksen yhteydessä toteutettavan yleiskaapeloinnin vaatimia toimia kiinteistön omistajalta ja rakennuttajalta. Lisäksi keskitytään kohteen olosuhteiden huomioon ottoon, käytännön asennusongelmiin, käyttöönottoon liittyviin toimenpiteisiin sekä rakennusprojektissa esiin tuleviin ongelmiin, niiden syihin ja pohditaan keinoja, joilla ongelmat voidaan ennakoida ja välttää. Lisäksi tarkoituksena on muodostaa käsitys laajemmasta kokonaisuudesta, eli siitä miten yksittäisen rakennuksen yleiskaapelointi liittyy laajempiin alueellisiin tietoverkkoihin. Opinnäytetyössä tarkastellaan, kuinka tulevaisuuden tietoliikennekäytäntöjä ja -tarpeita tulisi huomioida rakennuksia rakennettaessa tai peruskorjattaessa. Opinnäytetyössä perehdytään yleiskaapeloinnin huomioimiseen peruskorjauksen

- hankesuunnitteluvaiheessa - suunnittelusopimuksissa - varsinaisessa suunnittelussa - urakkamuodon valinnassa - urakka-asiakirjoissa - urakoiden kilpailuttamisessa - urakkasopimusvaiheessa - rakennusprojektin toteutuksessa - projektin valvonnassa ja vastaanottamisessa.

Opinnäytetyössä paneudutaan yleiskaapeloinnin osalta vaadittaviin toimenpiteisiin ja asiakirjoihin (urakkalaskenta-asiakirjat, vastaanottotarkastuksessa vaadittavat dokumentit, tarkastusasiakirjat). Toteutettuja suunnitelmia ja toteutettuja ratkaisuja arvioidaan ja

6

verrataan voimassa oleviin yleiskaapelointia koskeviin ohjeisiin ja standardeihin. Yleiskaapeloinnin suunnittelun osalta tarkastellaan projektin tavoitetta, suunniteltujen ratkaisujen toimivuutta ja mahdollisia parannusehdotuksia seuraavia projekteja silmälläpitäen.

Päämääränä on tarkentaa ohjeistusta yleiskaapelointiin liittyvien asioiden huomioinnista projekteissa ja eri osapuolten velvoitteista Helsingin kaupungin peruskorjaushankkeissa. Ohjeistuksen laadinnassa pyritään ottamaan huomioon käytännön päätöksenteko-, suunnittelu- ja toteutusprosessit Helsingin kaupungin peruskorjaushankkeissa. Näiden lisäksi tarkastellaan myös muita tietoliikenneratkaisuja, jotka voisivat olla käyttökelpoisia tässä tai vastaavassa projektissa. Esimerkkikohteessa koko projektin rakentamiskustannukset rakennus- ja LVIS –urakoineen ovat yli 20 miljoonaa euroa. Projektin pääpaino on lisäkerrosten ja -asuntojen rakentamisessa sekä julkisivujen korjauksessa. Yleiskaapelointi on sisällytetty sähköurakkaan, jonka arvonlisäverollinen kokonaisurakkahinta on 975 000 EUR. Yleiskaapeloinnin osuus sähköurakan kustannuksista on korkeintaan 15 %. eli n. 0,5 % koko hankkeen rakennuskustannuksista. Yleiskaapeloinnin osuus sähkö- ja muista suunnittelukustannuksista on korkeintaan alle 10 000 EUR luokkaa. (Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto, 1997). Taloudellisessa mielessä yleiskaapelointi ei siis voi olla peruskorjauksen suunnittelu- tai rakentamisprosessia ohjaava tekijä. Yleiskaapeloinnin toteuttaminen vaatii kuitenkin huomattavan paljon rakennusteknisiä ja varsinkin sähköjärjestelmiin liittyviä töitä sekä tilantarpeiden huomiointia. Tästä syystä järjestelmät on syytä huolellisesti suunnitella etukäteen. Rakennusprojektin aikana tietoverkkoihin mahdollisesti tehtävät muutokset (lisäykset, poistot, järjestelmäratkaisujen muutokset) ovat aina rakennuttajan kannalta epäedullisia, koska:

- muutoksien suunnitteluun ja loppuun asti mietittyjen vaihtoehtoratkaisujen etsimiseen ei yleensä ole enää aikaa

- kaapelointien tai muiden asennusten muuttaminen aiheuttaa prosessiin muitakin muutoksia (läpiviennit, muiden asennusten aikataulut)

- tilavaraukset ovat yleensä rajalliset - projektien sopimusten teon jälkeen alihankintoja tehdään välittömästi ja

suunnitelmien muuttaminen aiheuttaa monenlaisia sopimusteknisiä ja hankintoihin liittyviä ongelmia

- urakoitsijoiden muutostöiden hinnoittelu ei ole pakkotilanteessa edullista Yleiskaapelointiratkaisun valinta on rakennuksien käyttäjien kannalta tärkeä asia, joten järjestelmävalintojen tulisi tapahtua rakennusten isännöinnistä vastaavalta taholta koska ulkopuolinen rakennuttaja ei tunne käyttäjien tarpeita eikä tilaajan tavoitteita tietoteknisten järjestelmien suhteen. Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöillä on suhteellisen itsenäinen päätösvalta, vaikkakin kiinteistöyhtiöiden peruskorjauksista on olemassa erilaisia kaupunkikonsernin suosituksia ja ohjeita, joita kiinteistöyhtiöiden tulisi pääsääntöisesti noudattaa. Näitä Helsingin kaupungin suosituksia ovat mm.

- USU, uudisrakennuksien suunnitteluohje (Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto, 2002)

7

- VUSU, vuosikorjausten suunnitteluohje (Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto, 2002)

- KORSU, korjaushankkeiden suunnitteluohje (Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto, 2003)

Näiden lisäksi laatujärjestelmissä on monia muitakin hankkeiden suunnitteluun liittyviä ohjeita. Näissä ohjeissa ei kuitenkaan ole erityisiä ohjeita tietoliikenneratkaisujen toteuttamisesta, mikä voisi olla omistajaohjauksen kannalta järkevää. Erityisen tärkeää olisi, että varsinkin uudisrakentamisen yhteydessä huomioitaisiin tietojärjestelmien tulevaisuuden tarpeet. Tärkeää on myös, että kiinteistökorjausten yhteydessä ymmärrettäisiin saattaa myös tietojärjestelmät ajan tasalle tai ainakin ymmärrettäisiin ottaa huomioon erilaiset kaapelointireitit ja tilavaraukset, jotta kaapeloinnit ja asennukset voitaisiin ainakin myöhemmin rakentaa ilman mittavia rakennusteknisiä töitä. Omistajan tavoitteet tietoyhteiskunnan vaatimien edellytysten tarjoamisesta omistamiensa kiinteistöjen asukkaille toteutuvat vain jos kiinteistöihin rakennetaan toimivat tietotekniset järjestelmät. Ei riitä, että rakennetaan valmiuksia mahdollisesti tuleville valokaapeleille tai rakennetaan sinänsä toimivia tietoverkkoja jos kiinteistöjen isännöinnistä vastaavat tahot eivät tee tilauksia tehokkaista kiinteistöliittymistä.

8

3. Opinnäytetyön käsitteet ja yleiskaapeloinnin perusasioita Tässä opinnäytetyössä kuvataan yleiskaapeloinnin toteuttamista Reiherintie 7-9 peruskorjausprojektissa. Kohteen urakka-asiakirjat on laadittu rakennusalalla yleisesti käytössä olevan termistön ja nimikkeistön mukaan. Yleiskaapelointia koskevissa standardeissa ja ohjeissa käytetään kuitenkin termejä, jotka eivät välttämättä tarkoita täysin samaa asiaa kuin mitä rakennusalalla on yleisenä käytäntönä. Tämä seikka on yleinen ongelma, vaikka tekniikan alan termejä on pyritty yhdenmukaistamaan. Termien tulkintavaikeudet korostuvat varsinkin urakkariitojen yhteydessä, jolloin usein joudutaan turvautumaan eri asiakirjoissa mainittuihin urakka-asiakirjojen pätevyysjärjestyksestä tehtyihin kirjauksiin, tai niiden puuttuessa asiantuntijoiden tai oikeuspalvelujen käyttöön. Rakennusten kaapelointeihin liittyvien työ- tai korjausselostuksia laadittaessa tulee voida varmistaa, että eri asiakirjoissa mainitut termit ovat yhteneväisiä ja että niillä tarkoitetaan samoja asioita. Tulkintatilanteissa urakoitsijoilla on pääsääntöisesti oikeus tulkita asioita itselleen edullisimman vaihtoehdon mukaan. Tämä ei tietenkään ole tilaajan eli maksajan edun mukaista. Urakkamuodosta riippuen tulee myös varmistaa, että kaapelointiin liittyvät määrittelyt ja velvoitteet on esitetty oikeissa asiakirjoissa. Yleiskaapelointien työselostuksissa tulisi käyttää kulloinkin voimassa olevien standardien mukaisia termejä ja määrittelyjä. 3.1. Mikä on yleiskaapelointi? Yleiskaapeloinnilla tarkoitetaan yleiskaapelointistandardien mukaista nopeaa rakennuksen sisäistä tiedonsiirtoverkkoa, jota käytetään kiinteistössä yleensä tietokoneiden yhdistämiseen toisiinsa ns. lähiverkoksi, mutta myös puhelinsisäjohtoverkkona. Sen rakenne on määritelty standardeissa. Asuinkiinteistöissä eri asunnoissa olevia tietokoneita ei kuitenkaan yleensä liitetä toisiinsa vaan asuntojen tietoliikennerasioista asuntojen kytkentäkoteloihin asennettujen modeemien avulla nousukaapeleiden kautta talojakamoon ja sieltä internetiin esimerkiksi valokuitukaapelin välityksellä. (Teletekno Oy, 2002) Yleiskaapelointi on järjestelmäriippumaton kaapelointiratkaisu, jota voidaan muunnella joustavasti tarpeiden muuttuessa. Yleiskaapelointia käytetään pääasiassa puhelin- ja pääteverkko- sekä lähiverkojen kaapelointiratkaisuna, mutta tarvittaessa siihen voidaan liittää myös kiinteistön turva- ja valvontajärjestelmiä. Yleiskaapelointijärjestelmä ei ota kantaa käytettäviin sovelluksiin, vaan se on suunniteltu toimimaan kaikkien yleisesti käytössä olevien sovellusten kanssa ja täyttämään niiden vaatimukset. Yleiskaapelointistandardeja on useita kertoja ajantasaistettu johtuen uusista sovelluksista ja käyttötarkoituksista.

9

Yleiskaapeloinnin sovellusalueita (kuva 1) 3.1.1. Tietoliikenneasennusten standardointijärjestelmä Tietoliikennetekniikan asennuksia ohjaavia standardeja on Suomessa voimassa useita. Suomessa on sitouduttu noudattamaan myös kansainvälisiä standardeja. Tietoliikenneasennuksissa joudutaan huomioimaan myös sähkö- ja muuhun tekniikkaan liittyviä määräyksiä. Tietoverkkojen tietoturvallisuuteen liittyviä määräyksiä Suomessa antaa Viestintävirasto. Standardointijärjestelmä on alla olevan kaavion mukainen. (Viestintävirasto).

Sähkö ja elektroniikka

Tietoliikenne Muu tekniikka

Maailma IEC IEC-standardit

ITU ITU-suositukset

ISO ISO-standardit

Eurooppa CENELEC EN-standardit

EN-standardit CEN EN-standardit

Suomi SESKO SFS-standardit

Viestintävirasto (FICORA) SFS-standardit

SFS SFS-standardit

Standardointijärjestelmä (kaavio 1) IEC, International Electrotechnical Commission ITU, International Telecommunication Union ISO, International Organization for Standardization CENELEC, European Committee for Electrotechnical Standardization CEN, European Committee for Standardization SESKO, Sähkö- ja elektroniikka-alan kansallinen standardointijärjestö FICORA, Finnish Communications Regulatory Authority (Viestintävirasto) SFS, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry

10

3.1.2. Yleiskaapeloinnin eurooppalaisia standardeja Yleiskaapeloinnin standardit (Suomen Standardoimisliitto SFS) (Teletekno Oy, 2002): Yleiskaapelointeja koskevat tärkeimmät eurooppalaiset standardit ovat: - EN 50173-1 ja vastaava suomenkielinen SFS-EN 50173-1 Tietotekniikka. Yleiskaapelointijärjestelmät. Osa 1: Yleiset vaatimukset ja toimistoympäristöt - PrEN 50173-2 Information technology – Generic cabling systems, Part 2: Industrial Premises - PrEN 50173-3 Information technology – Generic cabling systems, Part 3: Residential and Small Office Home Office (SOHO) environments - EN 50174-1 Information technology – Cabling installation, Part 1: Specification and quality assurance, ja sen kanssa yhdenmukainen suomenkielinen SFS-EN 50174-1 Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 1: Spesifiointi ja laadunvarmistus - EN 50174-2 Information technology – Cabling installation, Part 2: Installation planning and practises inside buildings, ja sen kanssa yhdenmukainen suomenkielinen - SFS-EN 50174-2 Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 2: Asennuksen suunnittelu ja asennuskäytännöt sisätiloissa - PrEN 50174-3 Information technology – Cabling installation, Part 3: Installation planning and practises outside buildings - EN 50310 Application of equipotential bonding and earthing in buildings with information technology equipment - EN 50346 Information technology – Cabling installation – Testing of installed cabling, ja sen kanssa yhdenmukainen suomenkielinen - SFS-EN 50346 Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Asennetun kaapeloinnin testaus. Näistä standardeista ovat valmisteilla PrEN 50173-2, PrEN 50173-3 ja PrEN 50174-3. EN 50173-1 on järjestelmästandardi, jossa määritellään, millainen kaapeloinnin tulee perusrakenteeltaan ja suorituskyvyltään olla. Standardissa määritellään kaapeloinnin rakenne, toiminnalliset osat, perusmitoitus, siirtoteiden ja kanavien suorituskyky sekä kaapeloinnin rakenneosien ominaisuudet ja suorituskyky. Uusittu standardi valmistui vuonna 2002. PrEN 50173-2 on järjestelmästandardi, jossa määritellään kaapeloinnin vaatimukset teollisuusympäristössä. PrEN 50173-3 on järjestelmästandardi, jossa määritellään kaapeloinnin perusrakenne ja suorituskykyvaatimukset asuinkiinteistöissä ja pientoimistoissa. EN 50174-1 sisältää vaatimuksia kaapeloinnin spesifioinnista ja laadunvarmistuksesta. Standardi valmistui vuonna 2000. EN 50174-2 sisältää vaatimuksia ja ohjeita asennuksen suunnittelusta ja asennuskäytännöistä rakennusten sisätiloissa. Standardi valmistui vuonna 2000. PrEN 50174-3 sisältää vaatimuksia ja ohjeita asennuksen suunnittelusta ja asennuskäytännöistä rakennusten ulkopuolisissa tiloissa.

11

EN 50310 määrittelee potentiaalintasausta ja maadoitusta koskevia asioita kaapeloinnissa ja laitteissa. Standardissa esitetään menetelmiä, joilla rakennukseen luodaan häiriösuojauksen kannalta riittävät potentiaalintasaus- ja maadoitusolosuhteet. EN 50346 määrittelee asennetun kaapeloinnin testausvaatimukset ja -menetelmät. Standardi perustuu osin kansainväliseen standardiin IEC 61935-1. Standardi valmistui vuonna 2002. Teletekno Oy on julkaissut seuraavat oppaat standardien soveltamiseen: – Eurooppalainen yleiskaapelointi. Yleiskaapeloinnin suunnittelu ja asennus. Opas standardien EN 50174-1 ja EN 50174-2 soveltamiseen – Eurooppalainen yleiskaapelointi. Opas standardin EN 50173-1 soveltamiseen 3.1.3. Kerros- ja rivitalojen runkokaapelointi Yleiskaapelointistandardissa EN 50173-4 määritellään kodin (kerros- tai rivitaloasunto, omakotitalo yms.) sisäinen kaapelointi sekä ohjeet nousu- ja aluekaapeloinnista. Periaate on, että kerros- ja rivitaloissa alue- ja nousukaapeloinnissa noudatetaan tietoliikenne-sovelluksissa standardia EN 50173-1 ja antenniverkon sovelluksissa standardia EN 60728-1. Kun yhdistetään yllä mainitun kolmen standardin mukaiset kotien yleiskaapelointi ja esimerkiksi kerrostalon nousukaapelointi toisiinsa, saadaan alla olevan kuvan (kuva 2) mukainen asuinkerrostalon kaapelointimalli. (Onninen Teletekno Oy, 2007) Kerrostalon tyypillinen yleiskaapelointi voi kaaviomuodossa näyttää esim. tällaiselta:

Asuinkerrostalon yleiskaapelointi (kuva 2)

Selityksiä: TO = tietoliikennerasia (telecommunications outlet), BO = antennirasia (broadcast outlet) ja CO = talotekniikkarasia (control outlet). Tässä mallissa myös tv-liittymät välitetään yleiskaapeloinnin kautta asuntoihin. Yleiskaapelointina voidaan käyttää myös koaksiaali- eli antennikaapelia.

12

Kotikaapeloinnissa antenni- ja tietoliikennekaapeloinnin muoto on aina tähtimäinen. Standardin EN 50173-4 mukaiset tärkeimmät valittavissa olevat kaapelityypit kotikaapeloinnissa ovat parikaapeli ja koaksiaalikaapeli. Antenniverkon sovelluksiin on vaihtoehtona siis myös parikaapeli. Nousukaapeloinnin kaapelit standardien EN 50173-1 ja EN 60728-1 mukaan ovat: - kategorian 6 parikaapeli ja - kategorian OS2 optinen kaapeli sekä - standardisarjan EN 50117-sarjan mukainen koaksiaalikaapeli. Standardin EN 50173-4 mukaan suunniteltu kodin yleiskaapelointi antaa valmiudet myös optisen liityntäverkon hyödyntämiseen. Palvelujen toteutus kerros- ja rivitaloissa riippuu kuitenkin myös kiinteistön runkokaapeloinnista. Kaapeloinnissa aluekaapeloinnilla tuodaan yhteys talojakamoon, josta se yhdistetään nousukaapeloinnin avulla kerroskohtaisiin kerrosjakamoihin. Kerroskaapelointi toteutetaan kerrosjakamoista tähtimäisesti kullekin työpisterasialle. Kerroskaapeloinnin kiinteä osuus (permanent link) saa olla enintään 90 m pitkä ja sen lisäksi voi olla yht. 10 m laite- ja kytkentäkaapeleita. Nousukaapeloinnin kiinteä osuus voi olla enimmillään 500 m ja sen lisäksi voi olla 20 m laite- ja kytkentäkaapeleita.

Esimerkki yleiskaapeloinnista (kuva 3)

Asuinrakennuksissa kerrosjakamoita ei yleensä tarvita, koska asuntoja on yleensä vain muutamia /nousujohto. Asuinrakennuksissa nousukaapelit liitetään yleensä tähtimäisesti talojakamon ristikytkentätelineeltä nousujohdoilla suoraan huoneistojakamojen kytkentäkoteloihin. Isoissa rakennuksissa (kuten toimistot) kerrosjakamot ovat yleisempiä. Asuntokohtaisiin työpisteisiin asennetaan useimmiten 1- tai 2-osaiset seinärasiat, jotka on varustettu RJ45 –naarasliittimillä.

13

3.1.4. Viestintäviraston määräys sisäjohtoverkoista Viestintävirasto on antanut uuden määräyksen 25 E/2008 M asuinkiinteistöjen sisäjohtoverkoista. Määräys tuli voimaan 1.4.2008. Tämä määräyskooste koskettaa lähes kaikkialla teleyhteys- ja verkkorakentamista. Valokuitua ja sitä tukevia talokeskuksia koskevalla määräyksellä kumotaan vasta kesäkuussa 2003 annettu määräys puhelinsisäjohtoverkoista. (Viestintävirasto, 2008) Uusi määräys edellyttää valokuituliittymien rakentamista uusiin asuinkiinteistöihin sekä kiinteistöihin, joissa suoritetaan sisäjohtoverkon uusimistöitä. Määräys pakottaa kiinteistöjen omistajat, suunnittelijat ja urakoitsijat vastaamaan tietoyhteiskunnan vaatimiin tarpeisiin. Kyseessä on iso harppaus valokuituverkkojen rakentamiseksi. Viestintäviraston määräys pakottaa päivittämään monia aiheeseen liittyviä standardeja ajan tasalle pikaisesti. Tietoliikennealan nopea kehitys vaatii myös tietoverkkojen suunnittelijoita, rakentajia ja rakennuttajia saattamaan tietonsa ajan tasalle. Tietoverkkojen suunnittelu ja rakentaminen on pitkälti keskittynyt alalle erikoistuneiden yritysten käsiin. Rakennuttajien on syytä ymmärtää, että tietoverkkojen suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Suunnittelusopimuksia laadittaessa rakennuttajan tulee osata vaatia suunnittelijoilta riittävää pätevyyttä ja asiantuntemusta. Urakoiden valvonnan laatuun ja valvonnan minimivaatimuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Urakoinnin osalta tulee osata vaatia urakoitsijalta riittävää pätevyyttä. Varsinkin jos tietoverkkojen rakennustyö sisällytetään muihin urakoihin, tulee sopimuksiin osata vaatia riittävät laadunvarmistusmenetelmät. Kiinteistöjen yleiskaapelointeja ei voida uusia kovin usein, ja kaapelointeja rakennettaessa tulisi huomioida tulevaisuuden tarpeet. Kaapelointi on investointi, josta täytyy saada hyötyä myös tulevaisuudessa.

Kiinteistöjen tietoliikennekaapeloinnin eri osien arvioidut käyttöiät (kuva 4).

14

3.2 Opinnäytetyössä esiintyviä termejä Alla on luetteloitu ja selitetty tässä opinnäytetyössä esiintyviä termejä, käsitteitä ja lyhenteitä: BCT

- Broadcast and Communications Technologies eli joukkoviestintätekniikat BCT-B

- parikaapeloinnin tukema BCT –sovellus, kaapelointiluokka tai kategoria BCT-C

- koaksiaalikaapeloinnin tukema BCT –sovellus, kaapelointiluokka tai kategoria

BO - Broadcast Outlet, antennirasia

CCCB - Commands, Controls and Communications in Buildings, talotekniikan tiedonsiirto

CO - Control Outlet, talotekniikkarasia

CP -kaapeli (CP Cable): - kaapeli, joka yhdistää keskityskohdan tietoliikennerasiaan

CP –siirtotie (CP Link): - kerrosjakamon ja keskityskohdan välinen siirtotie

Dokumentointi - dokumentointi käsittää kaiken sen materiaalin, joka määrittelee tietoverkon ominaisuuksineen, asennustavat sekä verkon käytön ja ylläpidon kannalta tärkeät ohje- ja kytkentätietopiirustukset sekä piirustuksien ja asiakirjojen tiedostolevykkeet

FTTB - (Fiber to the Building) eli kuitu rakennukseen -tekniikalla tarkoitetaan verkkoratkaisua, jossa kuitu tuodaan taloyhtiön tiloihin asti.

FTTH - Fiber to The Home, eli kuitu kotiin -tekniikalla tarkoitetaan verkkoratkaisua jossa optinen yksimuotokuitu tuodaan käyttäjän kotiin asti.

Haaroitin - Passiivinen antenniverkon rakenneosa jossa tuleva signaali haaroitetaan siten, että läpimenevä signaali vaimenee vähemmän kuin haaroihin menevät. Läpimenevä lähtö voi olla myös päätetty haaroittimen sisällä. Vrt. jaotin.

HDTV - teräväpiirto tv –lähetyksiin liittyvä tekniikka (lyhenne sanoista High- definition television).

HTPC - kotiteatteri-pc (Home Theatre PC) on tietokone, jonka tarkoituksena toimia olohuoneen viihdekeskuksena

IPTV - internet-protokollan käyttöön perustuva teknologia vuorovaikutteisten tv ohjelmien jakeluun

Jaotin - Passiivinen rakenneosa, joka jakaa signaalin antenniverkossa useaan, useimmiten yhtä suureen lähtöön. Vrt. haaroitin.

15

Kaapeloinnin liitäntäsovitin

- Testauskaapelit ja muut komponentit, joilla testauslaite liitetään testattavaan kaapelointiin. Kaapeloinnin liitäntäsovitinta kutsutaan mittapääksi.

Kanava (channel) - Siirtoyhteys, joka koostuu kaapeloinnin passiivisista rakenneosista ja joka yhdistää kaksi sovelluskohtaista laitetta tai sovelluskohtaisen laitteen ja ulkoisen verkon liitäntärajapinnan. Laitekaapelit ja työpistekaapelit sisältyvät kanavaan (vrt. käsitteeseen siirtotie).

Kategoria (category) - yleiskaapeloinnissa käytettävä kaapeleiden ja liittämistarvikkeiden siirtoteknisen suorituskyvyn mitta

Keskityskohta (consolidation point, CP) - kerroskaapelointiin kuuluva liitoskohta kerrosjakamon ja tietoliikennerasian välillä

Kytkentäpiste - kytkentäkaappi tai –teline

Luokka (class) - yleiskaapeloinnissa käytettävä kaapeloinnin siirtoteknisen suorituskyvyn mitta. Luokka eroaa kategoriasta siinä, että se koskee asennettua kaapelointia, johon vaikuttaa myös asennustyön laatu, kun taas kategoria koskee vain komponentteja (kaapelit ja liittämistarvikkeet).

Nopeuskerroin - kerroin, joka ilmoittaa parikaapelissa etenevän signaalin nopeuden

suhteessa tyhjiössä etenevän valon nopeuteen (300m/s). Nopeuskerroin ilmoitetaan joko desimaalilukuna (esim. 0,67) tai prosentteina (esim. 67%). Nopeuskertoimesta käytetään usein lyhennettä NVP (Nominal Velocity of Propagation).

ONU - Optical Network Unit, optinen verkkopääte Passiivinen rakenneosa

- Passiivisissa rakenneosissa signaalia ei käsitellä eikä muokata sähköisesti. Jakoverkossa passiivisia rakenneosia ovat mm. jaottimet, haaroittimet ja antennirasiat.

Pysyvä siirtotie (permanent link) - kaksi tai keskityskohtaa käytettäessä kolme rajapintaa, yhdistävä siirtotie - siihen eivät kuulu laitekaapelit, työpistekaapelit, eivätkä ristikytkennät, mutta siihen kuuluvat liitokset molemmissa päissä

Rajatulos (marginal result) - mitattu arvo, jonka poikkeama määritellystä vaatimuksesta on enintään ilmoitetun mittaustarkkuuden suuruinen

Siirtotie (link) - yleiskaapeloinnin kahden liitäntärajapinnan välinen siirtotie - siirtotiehen kuuluvat liitokset molemmissa päissä, mutta siihen eivät kuulu laitekaapelit ja työpistekaapelit (vrt. käsitteeseen kanava) - siirtotie voi olla CP –siirtotie tai pysyvä siirtotie.

16

Siirtotien ja kanavan määritelmä (kuva 5)

TELLU - koaksiaali- (Tellu-) kaapelia valmistetaan eri käyttökohteiden mukaan kolmea eri tyyppiä, jotka jakautuvat vaimennuksen mukaan eri luokkiin - Tellu 3 on tarkoitettu erittäin pienen vaimennuksen ansiosta pitkille runkoyhteyksille - Tellu 5 ja Tellu 7 soveltuu parhaiten haaraverkkoon ja lyhyemmille linjoille - Tellu 7 voidaan tietyissä tapauksissa käyttää myös jakokaapelina - kaikkia malleja voidaan käyttää videosiirrossa, lisäksi jokaista näistä kaapeleista on saatavana kolmea eri tyyppiä.

Tietoverkko - kaapelointijärjestelmä, jota voidaan avoimesti hyödyntää eri tyyppiseen tietoliikenteeseen

TO - Telecommunications Outlet, tietoliikennerasia VMOHBU

- VMOHBU 50 x 2 x 0,5 = vaahtomuovieristeinen, vaseliinitäytteinen, metallilaminaatti-muovivaippainen ulkokaapeli, maahan asennettava, 50 paria, johdinhalkaisija 0,5 mm

1U (unit) - 44,45 mm, laitekaappien määrityksessä käytetty mittayksikkö

17

3.3 Yleiskaapeloinnissa käytetyt siirtotiet Yleiskaapeloinnissa käytettäviä johtimellisia siirtoteitä ovat pääasiassa:

- parikaapeli (twisted pair) - esim. puhelinkaapeli - kierretty parikaapeli – esim. dataverkot - koaksiaalikaapeli (coaxial cable ) - TV kaapeli - optinen kuitu (optical fiber)

Johtimellisessa siirtotiessä tiedonsiirtonopeus tai kaistanleveys riippuu pitkälti laitteiden välisestä etäisyydestä. 3.4 Parikaapeli 3.4.1. Yleistä parikaapeleista

- eniten käytetty johtimellinen siirtotie - koostuu toistensa ympärille kiedotuista kahdesta kuparijohdosta - kierrolla häiriöitä pienentävä vaikutus - johtopari muodostaa aina yhden kommunikointilinkin - useita johtopareja voidaan yhdistää suuremmaksi kaapeliksi

Kierretty parikaapeli - käytetään niin puhelin- kuin dataverkoissa yleisesti - puhelinverkoissa parikaapelia käytetään tilaajajohtimena (analoginen signalointi) - lähiverkoissa parikaapelilla päästään jopa 100 Mbps nopeuteen, joskin hyvin rajoitetulla etäisyydellä - mitä suurempi tiedonsiirtonopeus sitä lyhyempi etäisyys

Kierretyn parikaapelin rakenne (kuva 6)

Parikaapelilla voidaan välittää sekä digitaalisia että analogisia signaaleita. Analogisia signaaleita käytettäessä vahvistimien on oltava 5-6 km välein. Digitaalisilla signaaleilla toistinten väli on 2-3 km. Vaimennus parikaapelissa on selkeä taajuuden funktio. Myös muut häiriötekijät vaikeuttavat parikaapelin käyttöä (esim. sähkömagneettiset häiriöt). Häiriönsietoa voidaan parantaa päällystämällä kaapeli metallipunoksella. Eri mittaisten kierteiden käyttö pienentää taas ylikuulumista. Parikaapelista on kaksi mallia:

- suojaamaton - suojattu

Suojaamaton ja suojattu kaapelointi: Standardin mukaan kaapelointi voi olla joko suojaamaton tai suojattu.

18

Suojaamattomassa kaapeloinnissa häiriösuojaus perustuu järjestelmän symmetriaan, joka toteutuu kaapelin hyvällä parikierrolla, oikein suunnitelluilla liittimillä sekä oikeilla asennustavoilla. Suojatussa kaapeloinnissa kaapeli on lisäksi suojattu sen ympärillä olevalla alumiinifoliolla (F/UTP), tinatulla kuparilankapalmikolla tai näiden yhdistelmällä (SF/UTP). Myös jokainen pari voi olla erikseen suojattu (S/FTP). Kaapelointiluokassa E lähtökohtana on suojaamaton kaapelointi. Häiriösuojaus turvataan hyvällä parikierrolla ja oikein suunnitelluilla liittimillä. Parikaapeleista käytetyt lyhenteet: U/UTP (Unshielded Twisted Pair Cable)

- suojaamaton parikaapeli - kaapelissa ei ole yhteistä suojaa eikä parisuojia - vanhaa lyhennettä UTP ei suositella käytettäväksi

F/UTP (Unshielded Twisted Pair Cable) - suojattu kierretty parikaapeli, jossa on yhteinen foliosuoja, mutta ei parisuojia - vanhaa lyhennettä FTP ei suositella käytettäväksi

SF/UTP - suojattu parikaapeli, jossa on yhteinen palmikon ja folion muodostama suoja, mutta ei parisuojia - vanhaa lyhennettä S-FTP ei suositella käytettäväksi.

S/FTP (Foiled Twisted Pair Cable) - parisuojattu parikaapeli, jossa on yhteinen palmikkosuoja ja foliolla toteutetut parisuojat - vanhaa lyhennettä S-STP ei suositella käytettäväksi

U/FTP - suojaamaton parikaapeli, jossa on yhteinen palmikkosuoja ja foliolla

toteutetut parisuojat - vanhaa lyhennettä STP ei suositella käytettäväksi

Vanhat lyhenteet säilynevät käytössä vielä pitkään. Lyhenteessä vinoviivan vasen puoli tarkoittaa yhteistä suojausta ja oikea puoli parin suojausta.

TP = yhteen kierretty pari U = suojaamaton F = foliosuojattu S = palmikkosuojattu

Puhelinkaapelina käytetään suojaamatonta kaapelia. Suojattu kaapeli kestää paremmin ulkoiset häiriöt ja sitä suositaan dataverkoissa. Suojaus vaikuttaa myös kaapeleiden väliseen ylikuulumiseen, joka on kriittinen tekijä varsinkin 10 Gbit/s siirtonopeudella (10Gbase-T). Mitä nopeampiin yhteyksiin mennään, sitä tärkeämpää on kaapeleiden suojaus.

19

3.4.2. Kaapelointiluokat

Sekä parikaapeloinnin että optisen kaapeloinnin kanavat ja siirtotiet on luokiteltu tietyin perustein eri luokkiin. Luokituksen avulla voidaan päätellä, mitä tietoliikennesovelluksia kaapelointi tukee. Luokat ja kategoriat perustuvat niille määriteltyihin ylärajataajuuksiin.

Euroopassa kaapeliluokat ja kaapelointitavat on määritelty eurooppalaisessa yleiskaapelointistandardissa EN50173. Pohjois-Amerikassa vastaava standardi on EIA/TIA-568. Standardit määrittelevät kaistanleveydet sekä suuren määrän testausarvoja, jotka kaapelin on läpäistävä. Kaapelin valmistaja takaa luokituksella, että kaapeli täyttää vähintään standardin asettamat vaatimukset. EN50173 standardin parikaapeliluokat ovat:

- Luokka A (100kHz kaistanleveys) - Luokka B (1MHz kaistanleveys) - Luokka C (16MHz kaistanleveys) - Luokka D (Vastaa TIA/EIA-568 Cat5e) - Luokka E (Vastaa TIA/EIA-568 Cat6) - Luokka F (Vastaa TIA/EIA-568 Cat7)

Parikaapelin

luokka

Yläraja

taajuus

Kategoria Esim.

käyttökohde

A 100 kHz Cat1

B 1 Mhz Cat 2 puhelinjärjestelmä kaapelointi (vanha)

C 16 Mhz Cat 3 Ethernet

10Base-T

20 Mhz Cat 4 TokenRing,

10Base-T

D 100 Mhz Cat 5 100BaseTX

1000Base-T

100 Mhz Cat 5e 100BaseTX

1000Base-T

E 250 Mhz Cat 6 1000Base-T,Nykyään yleisin kaapelointi

100Base-T, Standardi Suomessa

100Base-TX

10Base-T

250 Mhz Cat 6e 1000Base-T, Kehitteillä oleva standardi

100Base-T

100Base-TX

10Base-T

Ea 500 Mhz Cat 6a 10GBase-T, Kehitteillä oleva standardi

F 600 Mhz Cat 7 Gigabit Ethernet, Kehitteillä oleva standardi

Fa 1000 Mhz Cat 7a

(G) 1,2 Ghz Cat 8 Uusi ehdotettu standardi

Kaapelointiluokat ja kategoriat (taulukko 1)

20

Tietyn luokan siirtotie tai kanava täyttää myös kaikkien alempien luokkien vaatimukset. Luokkien vaatimukset on määritelty siten, että ne täyttyvät jos käytetään sitä vastaavan kategorian kaapeleita ja liittämistarvikkeita. Kaikkien verkon asennusten täytyy olla tehty standardisarjan EN 50174 mukaisesti. (Teletekno 2007). Luokat A ja B eivät enää täytä tämän päivän tietoliikennevaatimuksia. Kerroskaapeloinnin vähimmäisvaatimukseksi suositellaan E –luokan suorituskykyä. Tähän päästään kategorian 6 kaapeleita ja liittämistarvikkeita käyttäen. Verkon kaikkien komponenttien tulee olla yhteensopivia ja niiden tulee täyttää Cat 6 vaatimukset. Uusia verkkoja rakennettaessa pyritään yhä yleisemmin Gigabit Ethernetin mukaisiin siirtonopeuksiin. Näin ollen myös kaapeloinnille asetetut vaatimukset kasvavat.

Cat 6 verkko (kuva 7)

21

Cat 6 liittimen rakenne (kuva 8) 3.5 Koaksiaalikaapeli Koaksiaalikaapeli on periaatteessa kuin parikaapeli, mutta johdot ovat kaapelissa sisäkkäin. Koaksiaalikaapelissa on parikaapelia parempi häiriön sietokyky. Koaksiaalikaapelia käytetään esim.:

- TV-jakeluverkoissa

- Puhelinverkkojen runkoverkoissa (nykyisin optisia kuituja käytetään kuitenkin yhä enemmän)

- Lähiverkoissa (nykyisin ollaan siirtymässä parikaapeliin) Koaksiaalikaapelilla voidaan välittää sekä analogisia että digitaalisia signaaleita. Koaksiaalikaapelin taajuusvaste on selvästi parikaapelia parempi. Suurimmat häiriötekijät ovat vaimennus, lämpö-kohina ja keskeismodulaatiokohina. Vahvistimia on oltava parin kilometrin välein, toistimia 1 kilometrin välein (korkeilla siirtonopeuksilla etäisyyden on oltava lyhyempi).

22

Antennikaapelin rakenne (kuva 9)

Käytössä olevia antennirasiastandardeja (kuva 10) Kiinteistöjen antenniverkkojen osalta voidaan todeta, että ainakaan ennen vuotta 1986 Suomessa asennetut antennikaapeloinnit ja lähinnä antennirasiat eivät täytä nykyisten standardien mukaisia vaatimuksia verkon suuren kokonaisvaimennuksen ja häiriöiden siedon suhteen. Uudet radio- ja tv –palvelut sekä muut tietoliikennesovellukset edellyttävät entistä tehokkaampaa suojautumista ulkopuolelta tuleville häiriöille. Taloverkon kunnostamisen lisäksi tulee myös liitäntäjohtojen suojausvaimennuksen olla riittävä, jotta häiriöt eivät pääse vastaanottimiin. Liitäntäjohdot on kunnostuksen yhteydessä uusittava standardin SFS-EN 50083-4 mukaisiksi. Suojausvaimennuksen tulee olla vähintään 75 dB.

23

3.6 Optinen kuitu Valokuitu on läpinäkyvä dielektrinen johdin, jota käytetään optisella taajuusalueella olevien elektromagneettisten aaltojen siirtoon. Optinen kuitu on 2-125 µm paksuista valoa läpäisevää materiaalia (lasi, muovi, ...). Kuitu koostuu ytimestä (Core), heijastuspinnasta (Cladding) ja kuoresta (Jacket). Ytimessä siirretään valoaallot. Heijastuskerroksen tarkoituksena on pitää valo ytimessä. Kuori suojaa kuitua kosteudelta ja vaurioilta. Optiset kuidut toimivat 100 - 1000 THz alueella (infrapuna ja näkyvä valo) . Kuitujen toiminta perustuu valon kokonaisheijastukseen.

Optisen kuidun rakenne (kuva 11) Optisen kuidun etuja:

- suuri kapasiteetti

- kaistanleveys, tiedonsiirtonopeus

- pieni koko ja keveys

- ohut kaapeli

- elektromagneettinen häiriönsieto

- ei impulssikohinaa tai ylikuulumista, turvallisuus

- pieni vaimeneminen

- toistinten etäisyys jopa satoja kilometrejä

- kuidut ovat parhaimmillaan suurta kapasiteettia vaativissa olosuhteissa

- johtaa todelliseen kotimultimediaan

- useat uudet teknologiat perustuvat kuitujen käytölle

Kuitujen käyttökohteita:

- runkoverkot

- kaupunkiverkot

- myös lyhyemmillä matkoilla voidaan kuituja käyttää yhdistämään keskuksia

- lähiverkot

- tilaajajohdot Kuidut voidaan jakaa

- monimuotokuituihin (multimode) ja

- yksimuotokuituihin (single mode)

24

Monimuotokuituja on

- askeltaitekertoimisia (step-index) ja

- asteittaistaitekertoimisia (graded-index)

Erilaisia kuitutyyppejä (kuva 12)

Optisten kuitujen merkinnät ja lyhenteet, SFS 5648 mukaiset kuitumerkinnät:

- GI = monimuotokuitu 50/125 um

- GK = monimuotokuitu 62,5/125 um

- GN = monimuotokuitu 100/140 um

- SM = yksimuotokuitu (ITU-T G.652)

- DS = dispersiosiirretty yksimuotokuitu (ITU-T G.653) Eri kuitutyyppien heikkouksia:

- Monimuotokuidut kärsivät signaalipulssin levenemisestä eli dispersiosta johtuen useista säteiden etenemisreiteistä.

- Askeltaitekertoimisella kuiduilla muotodispersio on pahin. Yksimuotokuidulla tätä dispersion tyyppiä ei esiinny (materiaalidispersio).

Kuiduissa valo voidaan tuottaa

- valodiodilla (Light-emitting diode, LED)

- laserilla (Injection Laser Diode, ILD). LED on halvempi ja toimii laajemmalla lämpöalueella. Laser on tehokkaampi ja mahdollistaa suuremmat datanopeudet. Optisia kuituja käytetään kolmessa eri taajuus-ikkunassa johtuen niiden ominaisuuksista. Käytetyt taajuudet ovat:

- 850 nm

- 1300 nm

- 1550 nm (infrapuna-aluetta).

25

Useat toteutukset käyttävät LED:iä ja 850 nm aluetta (ei suuria datanopeuksia). Suuret datanopeudet vaativat alempien taajuusalueiden käyttöä (ja mahdollisesti laseria). Optiselle kaapeloinnille on määritetty alla olevat luokitukset. Luokat perustuvat saavutettavaan kanavapituuteen.

Valokaapeliluokka Saavutettavat kanavapituus:

- OF-300 300 m

- OF-500 500 m

- OF-2000 2000 m Optisen kaapeloinnin luokat perustuvat vain saavutettavaan kanavapituuteen. Pituuteen vaikuttavat käytettävän kuidun kategoria ja tuettavaksi vaadittu tietoliikennesovellus. Kuitukategorioita on viisi, jotka ovat

Monimuotokuiduille:

- OM1

- OM2

- OM3 Yksimuotokuiduille:

- OS1

- OS2

Kuidut jakaantuvat siis yksi- ja monimuotokuituihin. Monimuotokuidut (OM1,OM2 ja OM3 eurooppalaisen yleiskaapelointistandardin EN 50173-1 tai IEC 60793-2-10 A1a, A1b mukaisesti) soveltuvat lyhyille matkoille kiinteistöverkkosovelluksiin. Televerkot, niin liityntäverkot kuin runkoverkotkin, toteutetaan yksimuotokuiduilla. 3.6.1. Valokaapelit Valokaapeli (optinen kaapeli) on yhden tai useamman valokuidun muodostama suojarakenteilla varustettu kokonaisuus. Valokaapelit jakautuvat sisä- ja ulkokaapeleihin.

- Sisäkaapelit on tarkoitettu rakennusten sisäisiin sovelluksiin eivätkä ne yleensä sovi ulkokäyttöön. Sisäkaapelit ovat yleensä halogeenittomia. Sisäkaapelien tulee täyttää ulkokaapeleita tiukemmat paloturvallisuus-määräykset. Markkinoilla on myös ns. sisä-ulkokaapeleita, jotka täyttävät paloturvallisuusmääräykset ja ovat samalla sisäasennuksiin ja ulkona kanava-asennuksiin soveltuvia.

- Ulkokaapelien vaatimukset riippuvat asennusympäristöistä ja asennustavoista. Asennusympäristöjen mukaan kaapelit jaotellaan maa-, ilma-, kanava- ja vesistökaapeleihin. Suomessa yleisimmät asennustavat ovat maakaapelin auraaminen suoraan maaperään ja maa- tai kanava-kaapelin vetäminen tai puhaltaminen maanvaraisesti asennettuihin putkituksiin ja/tai kanaviin. Lisäksi käytetään ilmakaapelin kiinnittämistä pylväisiin.

26

Valokaapelit luokitellaan seuraavasti:

- luokka A, peruskaapelit runko- ja liityntäverkkokaapelointeihin

- luokka B talokaapelit yhden tai kahden liittymän kohteisiin (omakotitalot, paritalot, max kuitumäärä 12 kpl/kaapeli)

Valokaapeliverkoissa tarvitaan erityisiä asennustarvikkeita. Optisen kaapeloinnin liittämistarvikkeita kaapelien jatkamisen ja päättämisen yhteydessä ovat mm.

- optiset liittimet

- kuitujen hitsausjatkosten tarvikkeet

- häntäkuidut ja kytkentäkaapelit

- päätekotelot ja –paneelit sekä optiset jakotelineet (ODF, Optical Distribution Frame).

Liitos tai jatkos on aina kriittinen siirtoyhteyden kannalta. Siirtotien suorituskyky heikkenee aina liitoksessa tai jatkoksessa. Optisia liittimiä käytetään siellä, missä liitos joudutaan tarvittaessa avaamaan ja sulkemaan ilman erityistyökaluja. Tällaisia asennuspaikkoja ovat mm. optiset päätepaneelit ja optiset jakotelineet, siirtolaitteet sekä mittalaitteet. Optinen liitin on optisella kuituyhteydellä aina epäjatkuvuuskohta ja täten myös mahdollinen vikakohta. Optisella liittimellä ei päästä yhtä hyviin suoritusarvoihin kuin hitsausjatkoksella. Hyvällä optisella liittimellä on seuraavat ominaisuudet:

- pieni liitosvaimennus

- suuri heijastusvaimennus

- hyvä stabiilius

- hyvä toistettavuus

- hyvä käsiteltävyys. Pieni liitosvaimennus tarkoittaa, että liitoskohdassa etenevästä optisesta tehosta häviää mahdollisimman vähän tehoa verrattuna tilanteeseen ennen liitosta. Suuri heijastus-vaimennus puolestaan tarkoittaa, että liitosrajapinnasta takaisin heijastuva valoteho on mahdollisimman pieni. Hyvän optisen liittimen liitosvaimennus on tyypillisesti alle 0,3 dB ja heijastusvaimennus yli 40 dB. Luokan A valokaapeleita suositellaan käytettäväksi runko- ja liityntäverkoissa. Yhden tai kahden liittymän kohteisiin voidaan vaihtoehtoisesti käyttää luokan B kaapeleita, ns. talokaapeleita, joissa kuitujen lukumäärä on enintään 12 ja kaapelissa ei siirretä muiden kuin yhden tai kahden liittymän tarvitsemaa liikennettä. Optinen liitos muodostuu kahdesta liittimestä, jotka on kohdistettu ja lukittu paikoilleen liitinadapterin avulla. Yleisimmät optiset liittimet ovat ns. holkkiliittimiä, joissa kuidun pää liimataan pienen reiällisen holkin eli ferrulen sisään. Kaksi tällaista holkkia kohdistetaan toisiinsa ja lukitaan paikoilleen. Kohdistuksessa käytetään adapteria. Ferrulen pään hionnalla vaikutetaan liitoksen optisiin ominaisuuksiin. Pää hiotaan hiukan kuperaksi, jolloin kuitujen väliin ei jää ilmarakoa, vaan niiden välille syntyy fyysinen kosketus.

27

Seuraavat hiontatavat ovat tunnettuja: • PC-hionta (PC = Physical Contact), RL (Return Loss) > 30 dB • SPC-hionta (Super PC), RL > 40 dB • UPC-hionta (Ultra PC), RL > 50 dB • APC-hionta (Angle PC) eli vinohionta kulmaan (8°), > 60 dB. Hiontajäljen täytyy olla puhdas ja sileä. Erittäin tärkeää on myös ferrulen ja liitinadapterin lisäksi liitinrungon luotettavuus, mm. vedonpoistovaatimus. Hionnan lisäksi puhtaus on tärkeä asia aina liittimiä käsiteltäessä. Pienikin pölyhiukkanen tai ohut rasvakerros huonontaa selvästi liitoksen ominaisuuksia. Yleisin liitintyyppi Suomessa on nykyisin SC-liitin. SC-liittimestä on olemassa myös duplex-versio SC-D, mutta sen käyttö ei ole kovin yleistä Suomessa. Suomessa käytetään pääsääntöisesti yksittäisiä SC-liittimiä. Yleensä SC-liittimen ferrule on nykyisin UPC-hiottu, jolloin päästään heijastusvaimennuksessa 50 dB:n arvoon. Ominaisuudet ja vaatimukset televerkon siirtojärjestelmille ovat nykyisin:

- Liitosvaimennusvaatimus: < 0,5 dB (tyypillinen 0,1…0,3 dB)

- Heijastusvaimennusvaatimus: > 40 dB (tyypillinen > 50 dB, UPC-hionta). Kaapelitelevisioverkossa siirtojärjestelmä voi olla AM-tekniikalla toteutettu, jolloin liittimen heijastusvaimennusvaatimus on > 60 dB. Tällöin liittimet täytyy valmistaa APC-hionnalla eli liittimen pää on vinoon hiottu. Näitä liittimiä ei voida kytkeä paneeleissa tavallisten SC-liittimien kanssa, koska niissä on suora hionta. Lisäksi hiontakulman suuruus (yleensä 8°) ja suunta täytyy määritellä liittimelle. Laitepuolella pakkaustiheyden takia on menty ns. miniatyyriliittimiin eli liittimen poikkileikkauksen koko on korkeus- ja leveyssuunnassa puolet SC -liittimen mitoista. Hyvin yleinen liitintyyppi laitteissa on esim. LC -liitin, mutta myös MU -liitintä käytetään. Pakkaustiheysvaatimus voi tulevaisuudessa vaatia siirtymistä SC -liittimestä näihin liitintyyppeihin suurissa ristikytkentäjakotelineissä ODF -puolella, mutta toistaiseksi on selvitty SC -liittimillä. Televerkoissa on edelleen myös 1980-luvulla asennettuja FC-liittimiä, mutta niiden asentaminen on lopetettu jo kauan sitten optisiin paneeleihin. Optisten mittalaitteiden liitintyyppi on vieläkin usein FC -liitin. Liittimien toimintalämpötila -alue on standardien vaatimuksissa yleensä +60…-40 °C. Tämä poikkeaa jonkin verran alarajan osalta Suomessa käytettävien valokaapeleiden vastaavasta lämpötila -alueesta +60…-45 °C. Nämä IEC:n standardivaatimukset tulee ottaa huomioon, jos liittimiä aiotaan käyttää kylmissä ulkojakamokaapeissa. Nykyään suositellaan, että kuitujen liittämisessä käytetään SC -liittimiä ja tiheämmällä pakkauksella LC- tai MU -liittimiä. Valokaapeliverkossa optisia liittimiä käytetään häntäkuiduissa ja kytkentäkaapeleissa, joihin liittimet on asennettu tehtaalla hallituissa olosuhteissa. Liittimien asennus on teknisesti mahdollista myös kentällä suoraan valokaapeleiden kuituihin, mutta tällöin liityntöjen laatu ja luotettavuus ovat hyvin vaihtelevat. Tästä syystä liittimien asennus kenttäolosuhteissa ei ole yleistynyt.

28

Optiset liittimet ovat tärkeitä komponentteja, sillä niiden laatu ja puhtaus vaikuttavat hyvin paljon järjestelmän toimivuuteen. Likaiset tai naarmuiset liittimet saattavat aiheuttaa yhteyksille niin paljon vaimennusta, että yhteydet eivät toimi lainkaan. (Teletekno Oy, 2006) 3.7. Kiinteistöjen runkoverkot Televerkoissa käytetyt kuidut ovat lasikuituja, joiden siirto-ominaisuus perustuu valon kokonaisheijastukseen kuidun ytimen ja kuorikerroksen välisessä rajapinnassa. Kuten edellä on todettu, kuidut jakaantuvat yksi- ja monimuotokuituihin. Monimuotokuidut (OM1,OM2 ja OM3) soveltuvat lyhyille matkoille kiinteistöverkkosovelluksiin. Televerkot, niin liityntäverkot kuin runkoverkotkin, toteutetaan nykyään yksimuoto-kuiduilla. 3.7.1 Kiinteistön valokaapeliverkon osat Valokaapeliverkko rakentuu kiinteistön sisäisestä viestintäverkosta, valokaapeli-/verkkopäätteestä, optisesta liityntäverkosta sekä runkoverkosta. Kiinteistön sisäinen viestintäverkko: Kiinteistön sisäisellä viestintäverkolla tarkoitetaan kiinteistön tai rakennuksen sisäistä puhelin- tai yhteisantenniverkkoa tai yleiskaapeloinnilla toteutettua verkkoa. Valokaapelipääte: Valokaapelipääte on rakennukseen tulevan valokaapelin päättämiseen tarvittava kotelo tai vastaava rakenne, jossa on seuraavat toiminnalliset osat:

- valokaapelin vedonpoisto

- metalliosien maadoitusmahdollisuus

- pidikkeet kuitujatkossuojille

- liittimellisten häntäkuitujen mekaaninen suoja

- ylimääräpituuden varastointitila

- rei'itetty levyrakenne liitinadaptereille. Verkkopääte: Verkkopääte (optinen verkkopääte) on asiakaspään aktiivinen laite, joka päättää kuituyhteyden ja muuntaa optisen signaalin sähköiseksi signaaliksi ja päinvastoin. Verkkopäätteestä käytetään myös termejä mediamuunnin tai tilaajapääte sekä lyhenteitä CPE (Customer Premises Equipment), ONU (Optical Network Unit) ja ONT (Optical Network Termination). Optinen liityntäverkko: Optisella liityntäverkolla tarkoitetaan valokaapeleilla toteutettua liityntäverkkoa liityntäsolmulta ensimmäiseen valokaapelipäätteeseen. Optinen liityntäverkko koostuu valokaapelien sisältämistä tilaajakuiduista ja liityntäsolmuista. Lisäksi optisessa liityntäverkossa saatetaan käyttää verkon toteutuksesta riippuen myös vahvistimia ja jaottimia. Runkoverkko Runkoverkko on eri liityntäverkkoja yhdistävä tiedonsiirtoverkko. Runkoverkot on toteutettu oletusarvoisesti optisesti.

29

Valokuitukaapelointien yhteydessä esiintyvien termien selityksiä: Adapteri Adapteri on passiivinen liitoskomponentti, jota käytetään kohdistamaan ja liittämään kaksi optista liitintä. Adapteria käytetään yleisesti päätepaneeleissa. Yksimuotoliittimille tarkoitetuissa adaptereissa on keraaminen kohdistusholkki ja niiden väri on sininen. Monimuotoliittimille tarkoitetuissa adaptereissa kohdistusholkki on kuparinen ja sovittimen väri on beige. Bitstream Käsitteellä bitstream tarkoitetaan verkko -operaattorin palveluoperaattorille tarjoamaa kaksisuuntaista tukkutason tiedonsiirtopalvelua tilaajan ja palveluoperaattorin liityntäpisteen välillä. Bitstream -pohjaisessa palvelussa palveluoperaattori voi tarjota tilaajilleen Internet-palvelua ilman omia tilaajayhteyden välityskykyä parantavia laitteita. Häntäkaapeli Häntäkaapeli on tyypillisesti 6-48-kuituinen sisäkaapeli, jonka kuidut on toisesta päästään varustettu optisin liittimin. Liittimin varustettu pää kytketään päätekoteloon, päätepaneeliin tai jakamon liitinkenttään ja vapaa pää jatketaan päätettävään kaapeliin. Jatkoksessa käytetään jatkoskoteloa ja kuidut jatketaan hitsaamalla. Häntäkuitu Häntäkuitu on tyypillisesti 2 m pituinen tiukkapäällysteinen (900 μm) kuitu, jonka toisessa päässä on optinen liitin. Häntäkuituja käytetään optisen kaapelin kuitujen päättämiseen. Häntäkuidun toinen pää jatketaan hitsaamalla päätettävän kaapelin kuituun ja toisessa päässä oleva liitin kytketään valokaapelipäätteen tai jakamon naarasliittimeen eli adapteriin liitinkentän sisäpuolella. Kytkentäkaapeli Kytkentäkaapeli on yksi- tai useampikuituinen taipuisa kaapeli, jonka molemmissa päissä on optinen liitin. Kytkentäkaapeleita käytetään aktiivilaitteiden liittämiseksi valokaapeli-päätteisiin sekä jakamoissa kuituliitäntöjen ylikytkentöihin. Kytkentäkaapeleiden kuidut on yleensä suojattu aramidivahvikkeilla ja muovivaipalla. Yksikuituisen kaapelin halkaisija on tyypillisesti 2 mm. Liitinadapterit muodostavat passiivisen valokaapeliverkon rajapinnan, johon verkkopääte kytketään kytkentäkaapeleilla. Valokaapelipäätteitä ovat valokaapelin päätekotelot ja päätepaneelit. Rajoitetut valokaapelipäätteen toiminnot voivat olla integroituja yhteen verkkopäätteen kanssa. Liityntäsolmu: Liityntäsolmulla tarkoitetaan asiakkaan päästä katsottuna liityntäverkon ensimmäistä aktiivilaitetta (esim. Ethernet-kytkin). Optinen liitin Optinen liitin on helposti kytkettävä mekaaninen yksikkö, jota käytetään kohdistamaan ja liittämään kaksi valokuitua toisiinsa.

30

Optinen liityntäverkko Optisella liityntäverkolla tarkoitetaan valokaapeleilla toteutettua liityntäverkkoa liityntäsolmulta ensimmäiseen valokaapelipäätteeseen, joka sijaitsee tavallisesti talojakamossa. Palveluoperaattori Palveluoperaattorilla (PO) tarkoitetaan yritystä, joka siirtää viestejä hallussaan olevassa tai verkkoyritykseltä käyttöönsä saamassa viestintäverkossa, eli tarjoaa palveluja käyttäjille ja hallitsee näin asiakassuhdetta loppukäyttäjään. Tasapuolinen pääsy Tasapuolinen pääsy (open access) -periaatteella tarkoitetaan tässä raportissa sitä, että verkossa toimivien palveluntarjoajien palvelut ovat tasavertaisesti kaikkien käyttäjien käytettävissä riippumatta esimerkiksi liittymän Internet -palveluntarjoajasta. Tilaajakuitu: Tilaajakuitu on asiakkaalta verkko-operaattorin verkkoon lähtevä kokonaan asiakkaan käytössä oleva valokuitu. Esimerkiksi aktiivisessa tähdessä se on valokaapelipäätteen ja ensimmäisen Ethernet -kytkimen välinen osuus ja PON -ratkaisussa valokaapelipäätteen ja jaottimen välinen osuus. Valokaapelipääte Valokaapelipääte on rakennukseen tulevan valokaapelin päättämiseen tarvittava kotelo- tai vastaava rakenne, josta löytyy seuraavat toiminnalliset osat:

- valokaapelin vedonpoisto,

- metalliosien maadoitusmahdollisuus,

- pidikkeet kuitujatkossuojille,

- liittimellisten häntäkuitujen mekaaninen suoja,

- ylimääräpituuden varastointitila sekä

- rei'itetty levyrakenne liitinadaptereille. Liitinadapterit muodostavat passiivisen valokaapeliverkon rajapinnan, johon verkkopääte kytketään kytkentäkaapeleilla. Valokaapelipäätteitä ovat valokaapelin päätekotelot ja päätepaneelit. Rajoitetut valokaapelipäätteen toiminnot voivat olla integroituja yhteen verkkopäätteen kanssa. Valokaapeliverkko Yhden tai useamman valokaapelin muodostama verkko. Valokuitu Valokuitu on valokaapelin signaalia kuljettava elementti ja siten tiedonsiirron kannalta valokaapelin keskeinen elementti. Valokuidusta käytetään myös termiä optinen kuitu. Verkko-operaattori Verkko-operaattorilla (VO) tarkoitetaan yritystä, joka tarjoaa omistamaansa tai muulla perusteella hallussaan olevaa viestintäverkkoa käytettäväksi viestien siirtoon, jakeluun tai tarjolla pitoon. VO:n asiakkaana on joko PO tai toinen VO. Yritys voi toimia myös kaksoisroolissa, jolloin se toimii itse sekä verkko- että palveluoperaattorina.

31

3.7.2. Kiinteistön valokaapeliverkon toteutustapa Kiinteistöissä runkoverkot toteutetaan nykyään yhä yleisemmin optisilla kuiduilla. Kerrostaloissa talojakamosta asuntoihin tulevat kaapelit sen sijaan ovat vielä yleensä kierrettyä parikaapelia. Optisten kuitukaapeleiden ja kierrettyjen parikaapelien liitoskohdassa tarvitaan laitteita, joilla optinen data muunnetaan parikaapelissa kulkevaksi dataksi. Laitetta kutsutaan optiseksi muuntimeksi. Lähetyspäässä datapulssijono muutetaan laser- tai valodiodilla valosarjoiksi valokuituun ja vastaanottopäässä optosähköisellä muuttajalla takaisin pulssijonoksi. Data ei vaimene juuri lainkaan optisessa kuidussa. Valokaapelin kuidut päätetään verkko-operaattorin tai sen valtuuttaman teleurakoitsijan toimesta talojakamossa olevaan seinälle asennettavaan valokaapelipäätteeseen. Valokaapelin kuituihin hitsataan häntäkuidut, joiden toisessa päässä on optiset liittimet. Valokaapelipäätteen optiseen liittimeen liitetään optisella kytkentäkaapelilla tarpeenmukainen verkkopääte. Optinen liityntäverkko päätetään sekä asuinkerrostalossa että toimitilakiinteistössä talojakamossa sijaitsevaan valokaapelipäätteeseen, johon liitetään myös verkkopääte/-päätteet. Verkkopäätteessä on liitäntä kiinteistön Ethernet -lähiverkkoon ja/tai antenniverkkoon. Talojakamoon päätetään myös kiinteistön sisäinen viestintäverkko. Liityntäverkon liittymä ristikytketään kiinteistön sisäiseen viestintäverkkoon talojakamossa. Asuinkerrostalojen ja toimitilakiinteistöjen talojakamo mitoitetaan siten, että sinne mahtuvat tarvittaessa usean (2-3) operaattorin valokaapelipäätteet, tarvittavat päätepaneelit sekä kiinteistön sisäisen viestintäverkon kytkentäpaneelit parikaapeleille ja mahdollisille optisille kaapeleille. Asuinkerrostalon talojakamon mitoituksessa on lisäksi otettava huomioon laajakaista ja antennijärjestelmien tilatarpeet. Toimitilakiinteistöissä on yleensä talojakamon lisäksi erillinen teletila tietoliikennelaitteille. Pientalon talojakamona voidaan käyttää laitekaappia, jonka mitoituksessa on syytä ottaa huomioon pientalon valokaapelipäätteen ja verkkopäätteen sekä pientalon sisäisen viestintäverkon kytkentärimojen yms. tilantarpeet sekä mahdollisten aktiivilaitteiden tilantarpeet. Yleensä on pyritty siihen, ettei optisia muuntimia tarvita asuinkiinteistöissä kuin yksi. Tämä tarkoittaa, että valokuituliittymäkaapeli tulee kiinteistöön yhteen paikkaan, jossa se kytketään optiseen muuntimeen. Tästä eteenpäin data siirretään eri taloihin esimerkiksi koaksiaalikaapeleilla (antenniverkko) tai parikaapeleilla (yleiskaapelointi) tähtiverkko periaatteella. Asuintaloissa kategorian CAT 6 –tasoiset kaapelit ja liittämistarvikkeet riittävät yleensä yleiskaapelointiin varsin hyvin. Jos datasiirto hoidettaisiin tähtiverkkoperiaatteella valokaapeleilla taloryhmän kaikkiin eri taloihin, tarvittaisiin jokaiseen taloon erillinen optinen muunnin. Kustannussyistä ei ole ollut järkevää hankkia yhtä useampia muuntimia, jotka ovat myös huoltokohde ja myös ilkivallalle alttiita. Tosin valokuituliittymien yleistyessä myös muuntimien hinnat tulevat laskemaan. (Teletekno Oy, 2006)

32

Asuinkerrostalon ja rivitalon nousukaapelointi-tekniikat ja niiden mahdollistamat palvelut kodeissa (Taulukko 2).

3.8. Eri kaapelityyppien käyttöalueet Eri siirtoteillä käytettävät signaalitaajuudet (Sähköala):

Erilaisten siirtoteiden käyttöalueet (kaavio 2)

33

Kaaviosta voidaan nähdä, että

- kierrettyä parikaapelia ja koaksiaalikaapeleita voidaan käyttää lähes samoilla taajuusalueilla

- optisten kuitujen käyttöalue poikkeaa pari- ja koaksiaalikaapeleiden taajuuksista

- optisia kuituja voidaan käyttää huomattavasti suuremmilla taajuuksilla

34

4. Yleiskaapelointiin liittyviä yleisiä ohjeistuksia 4.1. Yleiskaapeloinnin käytöstä kiinteistöissä Yleiskaapelointi on yli 15 –vuotisen historiansa aikana osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi ja tietoteknisten järjestelmien yleiseen kehitykseen hyvin mukautuvaksi kaapelointiperiaatteeksi. Yleiskaapelointia on yhä yleisemmin ryhdytty liike- ja teollisuusrakennusten lisäksi käyttämään myös asuinkiinteistöissä. Yleiskaapelointia on ryhdytty käyttämään tietotekniikan datasiirron lisäksi myös muihin tarkoituksiin, kuten rakennus- ja teollisuusautomaatioon. Nykyaikainen yleiskaapelointi mahdollistaa valtavan määrän erilaisia sovelluksia laitteiden tasavirtasyötöstä lähtien aina jopa10 Gbit/s –lähiverkkonopeuksiin saakka. Viimeisin kehitysaskel on 10GBase-T eli 10 Gbit/s Ethernet parikaapeloinnissa. Tavallisissa asuinkerrostaloissa ei toistaiseksi ole ollut tarvetta aivan näin nopeisiin yhteyksiin. Kiinteistöjen kaapeloinneissa tyypillisiä johtimellisia siirtoteitä ovat nykyään

- parikaapelit

- koaksiaalikaapelit

- valokuitukaapelit.

35

4.2 Yleiskaapelointistandardin mukainen suunnitteluprosessi 4.2.1 Kaapeloinnin suunnittelu Standardissa EN 50174-1 korostetaan kaapeloinnin oikean yksilöinnin merkitystä suunnitteluvaiheessa ja määritellään kaapeloinnin suunnittelun keskeiset vaatimukset ja näkökohdat. Standardissa esitetyt periaatteet koskevat sekä uudisrakentamista, että kaapeloinnin uusimista olemassa olevaan rakennukseen. Tärkeimmät standardissa EN 50174-1 määritetyt yksilöintivaatimukset koskevat seuraavia asioita:

- kaapeloinnin rakenne ja infrastruktuuri

- rakennuksen asennusympäristö

- kaapeloinnin rakenneosien valinta

- kaapeloinnin toiminnallisten ja rakenteellisten osien suunnittelunäkökohdat

o tietoliikennerasiat ja keskityskohdat o kerrosjakamot o talo- aluejakamot o johtotiet o rajapinnat o mitoitus o suorituskyky

Standardin EN 50174-1 ehdottomasti tärkeimmät ja keskeisimmät vaatimukset liittyvät laadunvarmistukseen, jonka periaatteet voidaan kiteyttää seuraavasti:

- laadunvarmistuksen tarkoitus on varmistaa, että asennettu kaapelointi on esitettyjen vaatimusten mukainen

- laadunvarmistus toteutetaan käyttämällä asennusspesifikaatiota ja laatusuunnitelmaa

- asennusspesifikaation tulee sisältää tekninen spesifikaatio ja työn laajuuden määrittely ja olla kaapeloinnin omistajan tai tämän edustajan (esim. suunnittelijan) laatima

- laatusuunnitelman tulee määritellä menettelyt, joita käytetään osoittamaan yhdenmukaisuus asennusspesifikaation kanssa ja laatusuunnitelman tulee olla urakoitsijan laatima ja kaapeloinnin omistajan tai hänen edustajansa hyväksymä

Standardin esittelemä termistö (kuten esim. asennusspesifikaatio) ei ole yhteneväinen rakennusurakkasopimuksissa yleensä käytetyn YSE 1998, ja RT-kortiston mukaisen termistön kanssa. Tällä asialla saattaa olla riitatilanteissa hieman asioita sekoittava vaikutus. Olennaista kuitenkin on, että yleiskaapeloinnilta vaaditut asiat on esitetty jossain asiakirjakokonaisuudessa selkeästi, yhteneväisesti ja yksiselitteisesti. Standardin asennusspesifikaatio –termi tarkoittaa em. asiakirjakokonaisuuden muodostamaa yleiskaapeloinnin määrittelyä.

36

Täydellinen yleiskaapeloinnin urakka-asiakirjojen standardin mukaisuus (esim. standardin EN 50174-1 suhteen) edellyttää, että

- sähköselostuksen (yleiskaapeloinnin osalta) tulee täyttää standardissa määritellyt asennusspesifikaation minimivaatimukset

- urakoitsijan tulee laatia laatusuunnitelma, joka täyttää standardissa mainitut minimivaatimukset

- laatusuunnitelman tulee olla kaapeloinnin omistajan tai tämän edustajan (esim. asiantuntija tai suunnittelija) hyväksymä

Käytettäessä yleiskaapelointia myös puhelinsisäjohtoverkkona, on yleiskaapeloinnin täytettävä myös puhelinsisäjohtoverkkoa koskevan Viestintäviraston määräyksen Viestintävirasto 25 D/2003 M vaatimukset. (Viestintävirasto, 1997) 4.2.2 Luonnosvaihe (standardin mukainen menettely) Standardin mukaan luonnosvaiheessa pitää kartoittaa tarpeet ja lähtötiedot. Luonnosvaiheessa tilaajan kanssa pitäisi käydä läpi ne käyttötarkoitukset ja sovellukset joita kohteessa on nyt, peruskorjauksen jälkeen ja tulevaisuudessa. Kaapeloinnin peruskokoonpano, tietoliikennerasioiden ja/tai keskityskohtien määrä ja sijoitus sekä kaapeloinnin kustannusarvio. Jakamoiden valaistus-, ilmanvaihto- ja jäähdytystarve tulee kartoittaa jo luonnosvaiheessa. (Suomen Standardoimisliitto SFS) Luonnosvaiheessa tulee selvittää:

- tuettavat sovellukset ja niiden vaatima suorituskyky

- tietoliikennerasioiden ja/tai keskityskohtien määrä ja sijoitus

- jakamoiden sijoitus ja tilantarpeet

- johtotietarpeet

- sähkönsyöttötarpeet

- kaapeloinnin peruskokoonpano

- kustannusarvio Suuremmissa kohteissa, joksi opinnäytetyön kohteena oleva rakennusryhmäkin tulee luokitella, tulee laatia seuraavat dokumentit:

- tekstimuotoinen työtapaselostus

- kaapeloinnin järjestelmäpiirustus (kaavio)

- kerroskaapeloinnin tasopiirustus

- periaatepiirustus toistuvasta tyypillisestä jakamosta 4.2.3 Alustava toteutusvaihe (standardin mukainen) Luonnosvaiheen jälkeen alustavassa toteutusvaiheessa laaditaan piirustukset ja muut asiakirjat tarjouskilpailua ja urakkalaskentaa varten. Kaikki asiat, jotka oleellisesti vaikuttavat kaapeloinnin urakkahintaan, tulee määritellä yksiselitteisesti.

37

Näitä ovat:

- kaapeloinnin suorituskykyvaatimukset eri osajärjestelmille eli kerros-, nousu- ja aluekaapeloinnille

- tietoliikennerasioiden määrä ja sijoitus

- jakamoiden ja laitehuoneiden sijainti ja tilantarve

- käytettävissä olevat kaapelireitit ja johtotiet

- ulkokaapeleiden sisään tuonti –järjestelyt

- kiinteistön sähkönjakelu- ja maadoitusjärjestelmä

- mahdolliset sähkömagneettiset häiriölaitteet tai häiriökohteet

- paloturvallisuusvaatimukset

- tietoturvaan ja tilaturvallisuuteen liittyvät näkökohdat Em. tietojen perusteella laaditaan dokumentit tarjouskilpailua ja urakkalaskentaa varten. Dokumentit ovat:

- sähköselostus (työselitys)

- kerroskaapeloinnin tasopiirustukset

- jakamotilojen sijoittelupiirustukset

- jakamoiden kokoonpanopiirustukset

- nousu- ja aluekaapeloinnin kaaviopiirustukset

- maadoituskaavio

- asemapiirrokset Sähköselostuksen tulee kattaa standardin EN 50174-1 asennusspesifikaatiota koskevat vaatimukset. Sähköselostuksessa tulee mainita:

- yleiskaapelointiin liittyvät standardit

- vaadittavat kaapeloinnin luokat ja kaapeloinnin rakenneosien kategoriat sekä parikaapeloinnin että optisen kaapeloinnin osalta

- parikaapeleiden suojausrakenne (U/UTP, F/UTP, SF/UTP, S/FTP tai muu)

- kaapeleiden ympäristöluokitus MICE –järjestelmän mukaisesti; jos kiinteistössä esiintyy eri luokkia, ne tulee kaikki määritellä

- talokaapelit

- jakamoiden ja jakamotilojen ilmastointi- ja jäähdytystarpeet

- rajapinnat talokaapeleille, kaapeloinnille, jakamoille, sähkönsyötölle, maadoituksille ja kytkennöille

- kiinteistön puhelinverkko ja sen määrittelyt

- mahdolliset langattomat yhteydet ja niiden toteutus

- dokumentointi vaatimuksineen, myös loppu- ja käyttödokumentit sekä tiedot kiinteistön käyttö- ja huoltosuunnitelmaan vietävistä asioista

- merkinnät ja niiden toteutus

- vaadittavat testaukset, testausrajapinnat, testauskriteerit, testauslaitteiden vaatimukset, rajatulosten tulkinta, testausten tallennus ja tulostus sekä muut testausta koskevat vaatimukset

- urakoitsijalta on edellytettävä laatusuunnitelma

38

Sähköselostuksessa määritellään myös, kuinka ja missä laajuudessa tilaajalla tai hänen edustajallaan hyväksytetään lopullista toteutusta vastaava yleiskaapelointitoimitus (eli miten ja missä laajuudessa vastaanottotarkastus suoritetaan). Kerroskaapeloinnin tasopiirustukset tulee olla laadittu 1:50 tai 1:100 mittakaavaan arkkitehti- tai vastaaviin pohjapiirustuksiin. Tasopiirustuksissa tulee esittää:

- tietoliikennerasioiden tai keskityskohtien sijainti, tyyppi, asennustapa ja lukumäärä

- kerroskaapeloinnin ominaisuudet

- kerrosjakamoiden sijainti ja vaikutusalueet

- kerroskaapeloinnin kaapelireitit ja johtoteiden tyypit Jakamotilojen sijoittelupiirustuksissa tulee esittää

- jakamotila mittakaavassa tai mitoitettuna

- jakamotilan oven sijainti

- jakamossa olevien kaappien ja telineiden sijainti ja mitat mittakaavassa huoltotila huomioiden

- kaapelihyllyjen ja muiden johtoteiden sijainti

- maadoituskiskon tyyppi ja sijainti

- sähkönsyötön sijainti

- vaatimukset ilmanvaihdolle ja jäähdytykselle Jakamokaappien tai -telineiden kokoonpanopiirustuksissa tulee esittää:

- kaappien ja telineiden mitat /leveys x korkeus x syvyys millimetreinä)

- ovien laatu (lasi, metalli), kätisyys ja lukitus

- kytkentäpaneelien (data ja puhelin) ja optisten kytkentäpaneelien sijainnit ja lukumäärät

- ohjuripaneelien sijainnit ja lukumäärät

- liitinyksiköiden lukumäärät ja tyypit

- aktiivilaitteille varatut tilat ja hyllyt

- tuulettimet, termostaatit, suodattimet

- pistorasiapaneelin (sähkö) sijainti

- maadoituskiskon tyyppi ja sijainti

- kytkentäkaapelien lukumäärät, pituudet ja tyypit (mikäli sisällytetään hankintaan)

Nousu- ja aluekaapeloinnin kaaviopiirustuksissa tulee esittää seuraavat asiat:

- kaapelointiin kuuluvat rakennukset

- jakamot ja niiden tunnukset

- kuhunkin jakamoon liittyvät aluekaapelit sekä niiden tyypit (kuitutyypit ja määrät) ja pituudet

- kuhunkin jakamoon liittyvät nousukaapelit sekä niiden tyypit (kuitutyypit ja määrät, parimäärät) ja pituudet

- talokaapelit ja niiden tyypit kuitu- ja parimäärineen

- kerrosjakamoihin liittyvien tietoliikennerasioiden lukumäärät

39

Maadoituskaavioissa tulee esittää miten kaapelointijärjestelmän jakamotelineet on liitetty rakennuksen maadoitusjärjestelmään. Asemapiirustuksessa esitetään kaapeloinnin kattama alue, rakennuksien keskinäinen sijainti, aluekaapeleiden sijainti sekä talokaapeleiden tuloreitti. Piirustuksista tulee selvitä myös rakennusten sijainti ajoratoihin nähden. Sijainti ajoratoihin nähden on tärkeä operaattorin liittymäkohdan määrittämisen vuoksi.

40

4.2.4 Toteutusvaiheen suunnittelu Suunnittelun kolmas vaihe on toteutusvaiheen suunnittelu, jossa laaditaan tarkennetut piirustukset, asennusohjeet ja muut tarvittavat asiakirjat toteutusta varten. Toteutusvaiheen dokumentit laaditaan tarkentamalla ja täydentämällä alustavan toteutusvaiheen dokumentteja. Tarkoitus on tuottaa asentajan käyttöön dokumentit asennuksia varten. Dokumentteihin tulee lisätä mm. seuraavat asiat

- tietoliikennerasioiden ja/tai keskityskohtien, jakamoiden, nousu- ja aluekaapeleiden merkintätunnukset

- rakenneosien tuotekohtaiset tiedot

- täydennetyt asennusohjeet

41

4.3. Yleiskaapeloinnin rakenne Kiinteistöjen yleiskaapeloinnin rakenne ja toiminnalliset osat ovat alla kuvatun periaatteen mukaisia. (Onninen Teletekno Oy, 2007)

Yleiskaapeloinnin osien nimitykset (kaavio 3)

Kaapelointi jaotellaan:

- aluekaapelointiin

- nousukaapelointiin

- kerroskaapelointiin Kaapelointi päättyy työpisterasioihin Kaapeloinnin toiminnalliset osat ovat:

- aluejakamo

- aluekaapeli

- talojakamo

- nousukaapeli

- kerrosjakamo

- keskityskohta

- CP-kaapeli (mahdollinen keskityskaapeli)

- tietoliikennerasia Jakamotilat jaotellaan:

- aluejakamo (esimerkiksi taloryhmän keskellä olevan talon jakamo, josta on kaapeliyhteys talojakamoihin muihin taloihin)

- talojakamo

- kerrosjakamo

42

4.3.1. Aluekaapelointi Aluekaapelointi ulottuu yhteen tai useampaan talojakamoon. Nämä sijaitsevat yleensä eri rakennuksissa. Aluekaapelointiin kuuluvat aluekaapelit ja niiden päätteet alue- ja talojakamoissa sekä talojakamoissa sekä aluejakamossa olevat mahdolliset ristikytkennät. Aluejakamon laitekaapelit ovat sovelluskohtaisia eivätkä kuulu aluekaapelointiin, vaikka ne ovatkin osa kanavaa. Varmistusta varten voidaan talojakamot lisäksi yhdistää keskenään suoraan aluekaapelilla. Jos talojakamoa ei ole, aluekaapelointi ulottuu aluejakamosta kerrosjakamoon. 4.3.2. Nousukaapelointi Nousukaapelointi ulottuu talojakamosta yhteen tai useampaan kerrosjakamoon. Nousukaapelointiin kuuluvat nousukaapelit ja niiden päätteet talo- ja kerrosjakamoissa sekä talojakamossa olevat mahdolliset ristikytkennät. Talojakamon laitekaapelit ovat sovelluskohtaisia eivätkä kuulu nousukaapelointiin, vaikka ne ovatkin osa kanavaa. Varmistusta varten voidaan kerrosjakamot lisäksi yhdistää keskenään suoraan nousukaapelilla. Nousukaapelointi on yhtenäinen ja ilman jatkoksia parikaapelissa. 4.3.3. Kerroskaapelointi Kerroskaapelointi ulottuu kerrosjakamosta yhteen tai useampaan tietoliikennerasiaan. Kerroskaapelointiin kuuluvat kerroskaapelit, kerrosjakamoissa olevat kerroskaapelin päätteet ja mahdolliset ristikytkennät sekä tietoliikennerasiat. Kerroskaapeloinnissa voi olla yksi keskityskohta (CP). Muussa tapauksessa kerroskaapeloinnin tulee olla yhtenäinen kerrosjakamosta tietoliikennerasiaan. Työpistekaapelit ovat sovelluksesta riippuvia, eivätkä kulu kerroskaapelointiin, vaikka ne ovatkin osa kanavaa. Tietoverkon suorituskyky määräytyy verkon heikoimman osan (kaapelin, kytkentäosan tai laitteen) mukaan. Kaapelointien testaamisesta mittaamalla on standardeissa määritelty mittausmenetelmät ja mittaustavat. Kaapelimittauksia suoritetaan kaapeloinnin rajapinnoissa (Teletekno 2007).

43

4.3.4. Kaapeloinnin rajapinnat Kaapeloinnilla on periaatteessa kolmen tyyppisiä rajapintoja:

- laiteliitäntöjen rajapinnat

- testausrajapinnat, jotka sijaitsevat kunkin osajärjestelmän päissä (kerroskaapeloinnissa testausrajapintana on myös keskityskohta (CP), mikäli sellainen on

- yleisen verkon rajapinta, joka sijaitsee yleensä alue- tai talojakamossa Kaapeloinnin suorituskyky määritellään testausrajapintojen välisille osuuksille ja näistä rajapinnoista suorituskyky myös testataan. Testirajapintojen rajaamat osuudet ovat seuraavat:

Yleiskaapeloinnin osien nimitykset (kuva 13)

Pysyvä siirtotie: Pysyvä siirtotie kerroskaapeloinnissa on kiinteä kaapelointiyhteys kerrosjakamon kytkentäpaneelista tietoliikennerasiaan. Pysyvään siirtotiehen voi sisältyä yksi keskityskohta (CP), kuten kuvassa () on esitetty. Pysyvään siirtotiehen luetaan mukaan myös laitekaapelin paneelin päässä oleva liitin ja työpistekaapelin tietoliikennerasian päässä oleva liitin. Siirtoteknisen suorituskyvyn mukaan pysyvät siirtotiet on luokiteltu eri luokkiin. CP –siirtotie: CP –siirtotie kerroskaapeloinnissa on kiinteä kaapelointiyhteys kerrosjakamon kytkentäpaneelista keskityskohtaan. CP-siirtotiehen luetaan mukaan myös laitekaapelin paneelin päässä oleva liitin ja CP-kaapelin keskityskohdan päässä oleva liitin. Siirtoteknisen suorituskyvyn mukaan CP-siirtotiet on luokiteltu eri luokkiin. (Teletekno 2007).

44

5. Prosessin kohteen kuvaus

Peruskorjattava kohde kuuluu Laajasalon Kiinteistöt Oy:öön, joka on yksi Helsingin kaupungin omistamasta 23:sta aravavuokrataloyhtiöstä. Yhtiö peruskorjaa –70 luvun alkupuolella rakennetun kerrostaloryhmän julkisivuja ja rakentaa osaan taloista uusia lisäkerroksia. Kyseessä on kahdessa eri vaiheessa kahtena erillisinä projektina toteutettava hanke.

Vaiheessa 1 korjataan 6 kerrostaloa. Vaiheen 1 rakennustyöt on aloitettu keväällä 2007 ja projekti jatkuu syksyyn 2009. Vaiheessa 2 korjataan loput taloista. Kyseessä on samankokoinen ja pääosin samansisältöinen projekti, josta järjestetään uudet urakkakilpailut. Vaiheen 2 suunnitteluvaihe on käynnissä ja urakat on tarkoitus kilpailuttaa loppuvuodesta 2008. Hanke käynnistetään heti vaiheen 1 perään.

Laajasalon Kiinteistöt Oy on tehnyt rakennuttamissopimuksen kohteen hankesuunnittelun ja suunnittelun toteuttamisesta sekä rakennusprojektin kilpailuttamisesta ja hankkeen rakennuttamisesta aina takuuvaiheen töiden loppuunsaattamiseen Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimiston (ATT) kanssa.

Vaiheen 1 peruskorjaus käsittää: Talo, nro vanhoja asuntoja/kpl uusia/kpl yhteensä/kpl talo 11, 30 kpl 10 kpl 40 kpl talo 12 65 kpl talo 13 18 kpl 6 kpl 24 kpl talo 14 37 kpl 12 kpl 49 kpl talo 15 70 kpl talo 16 18 kpl 6 kpl 24 kpl Yhteensä 34 kpl 272 kpl

Kohteen laajuustietoja (taulukko 3) Projektin yhteydessä kaikkien talojen sähköasennukset uusitaan. Kaikkiin asuntoihin ja osin myös yleisiin tiloihin rakennetaan yleiskaapelointi. Urakka-asiakirjojen mukaan antenni- ja puhelinverkkoa uusitaan siltä osin kuin tilamuutokset, kuten uudet hissit ja niiden edellyttämät huonejärjestelyt edellyttävät. Vanhoja sähkö-, puhelin- ja antenniverkkoja korjataan ja mm. nousukaapelireittejä muutetaan, rasioinnit ja johtokourut asunnoissa uusitaan. (Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto, 2007). Olemassa olevan, sinänsä toimivan, sähköverkon uusiminen on remontin toissijainen tavoite, joka pääasiassa johtuu lisäkerrosten ja tilamuutosten aiheuttamista sähköverkon laajentamis- ja muutostarpeista. Antenni- ja puhelinverkon osalta mikään määräys ei ole vaatinut vanhojen asennusten uusimista. Näin ollen suunnittelun lähtökohtana on ollut vanhojen antenni- ja puhelinverkkojen jättäminen ennalleen siinä määrin kuin on mahdollista.

45

Lisäkerrokset rakennetaan uudisrakennuksia koskevien määräysten mukaan. Tämä tarkoittaa sähkö- ja teleasennusten osalta sitä, että kaikki asennukset, käyttöönotto- ja varmennustarkastukset tulee tehdä uudisrakentamista koskevien määräysten mukaisesti. Suurimmassa osassa asuntoja ei suoriteta ikkunavaihtojen ja sähköasennusten uusimisen ohella muita rakennustöitä. Kuitenkin taloissa, joihin rakennetaan lisäkerroksia, joudutaan myös alemmissa kerroksissa uusimaan antenni- ja puhelinjohdotuksia uusien hissien vaatimien purkutöiden vuoksi. Vaiheen 1 hankkeeseen kuuluvat alla olevan kartan mukaiset kiinteistöt (nrot 11-16).

Alueen kartta (kuva 14)

46

6. Alkutilanne kaapelointien osalta ennen peruskorjausta

6.1. Puhelinasennukset Kohteen rakennukset on rakennettu 1970 –luvun lähtökohtien mukaan. Asunnoissa on perinteiset puhelinpistokkeet 1-3 kpl/asunto eteisessä, olo- tai makuuhuoneessa. Talojen kellaritiloissa on vanhat 1-2 m2 puhelintalojakamot. joissa on ristikytkentätelineistä kytketty asuntoihin johtavat nousukaapelit asuntojen ja yleisten tilojen puhelinrasioihin. Taloryhmän taloihin tulee puhelin-/telelaitoksen syöttökaapeleita kahteen taloon, taloihin 12 ja 15. Taloon 12 tulee puhelinyhtiön kaapeli (VMOHBU 150 paria) ja taloon 15 tulee myös samanlainen kaapeli (VMOHBU 150 paria) Talosta 12 haarautuu syöttökaapelit talojen 11 ja 13 talojakamoihin. Talosta 15 haarautuu syöttökaapelit talojen 14 ja 16 talojakamoihin. Asuntoihin tulevat nousukaapelit (parikaapelit) lienevät kategorialtaan korkeintaan luokkia A tai B vastaavia.

Vanha puhelinjakamo ja siihen asennettuja operaattorien laitteita pienessä n. 40 cm syvässä komerossa (kuva 15).

Lyijytuppi,

jonka sisällä on

puhelinliittymä

johto

VMOHBU

Operaattorien

ADSL -laitteita

Alkuperäiset

ristikytkentä-

telineen

liittimet

johtopareineen.

47

6.2. Internet-yhteydet puhelinverkon kautta Talojen puhelintalojakamotiloihin on eri operaattorien toimesta asennettu ADSL-reitittimiä sitä mukaa kun asukkaat ovat tehneet liittymäsopimuksia operaattoreiden kanssa. Asukkaiden operaattoreilta tilaamat Internet-liittymät on kytketty asunnoissa olevien puhelinpisteiden kautta puhelinverkkoon. Operaattorit ovat sopineet puhelintalojakamoiden käytöstä Laajasalon Kiinteistöt Oy:n kanssa vuokrasopimuksin, jossa operaattorit sitoutuvat maksamaan tilavuokraa sekä korvausta sähköverkon käytöstä. Operaattoreille on asennettu talon ulkoseiniin operaattorin määrittämiin avainsarjoihin ns. putkilukkoja, joissa on reittiavaimet operaattorien vuokraamiin tiloihin. Myös Telehallintokeskuksella (THK nyk. Ficora) on pääsy teletiloihin omaan avainsarjaansa sarjoitettujen lukkojen kautta. Operaattorien laitteet jakamoissa edellyttävät sähköpisteitä sekä asennustilaa, jotka kiinteistössä ovat ennen peruskorjausta olleet hyvin rajalliset. Operaattorien laitteiden tiloihin tuottamaa lämpöä ei ole mm. otettu huomioon tilojen ilmanvaihdossa. Tästä syystä tiloissa on ollut liikaa lämpökuormaa. Puhelinjakamotilojen pienten kokojen vuoksi kiinteistöyhtiö on joutunut rajoittamaan puhelinjakamojen käyttöä. Käytännössä jakamoita ei ole voitu antaa yhtä tai kahta useamman operaattorin käyttöön.

48

6.3. Antenniverkko 6.3.1. Alkuperäinen antenniverkko: Alun perin talojen rakennusvaiheessa –70 luvulla taloihin rakennettiin yhteisantennijärjestelmään perustuva antennikaapelointi. Rakennusryhmän keskellä olevasta talosta nro 14 oli asennettu antennikaapelit (koaksiaalikaapelit) ympäröiviin taloihin. Kaapelit oli asennettu maahan ja/tai rakennuksien alla oleviin kanaaleihin/putkituksiin. 6.3.2. Welhon –kaapelointi: Yhteisantennijärjestelmästä on luovuttu ja koko taloryhmään on ilmeisesti –90 –luvulla rakennettu tähtimallinen antenniverkko ja kiinteistöt on liitetty kaapelitelevisio –verkkoon. Tässä yhteydessä antennijohdot ja –rasiat on uusittu ja yhteisantennit on poistettu talojen katoilta. Kiinteistöyhtiö on tehnyt Welho Oy:n kanssa sopimuksen kaapelitelevisio –palveluiden toimittamisesta. Welhon kaapeliliittymä on tuotu valokuitukaapelilla kadulta talon 14 jakamotilaan. Tästä talosta nro 14 on asennettu TELLU5 antennikaapelit ympäröiviin taloihin. Kaapelit on asennettu maahan putkituksiin ja/tai rakennuksien alla oleviin kanaaleihin/putkituksiin. Rakennusryhmän eri taloissa kaapelit on liitetty kytkentärasioiden, jaottimien ja haaroittimien kautta kunkin talon asuntojen ja yleisten tilojen antennipisteisiin koaksiaalikaapeleilla. Talokohtaiset kytkentärasiat, jaottimet ja haaroittimet on koteloitu lukittaviin peltikoteloihin, jotka on sarjoitettu Welhon avaimille. Antennijakamotilan oveen ja käytävien oviin on asennettu lukot, jotka on sarjoitettu THK:n ja Welhon avaimille. 6.3.3. Antenni-/ kaapeliverkon ATK –käyttö: Asukkailla on ollut mahdollisuus, Welhon kaapelitelevision kanavatarjonnan lisäksi, nopeisiin laajakaistaisiin Internet –palveluihin kaapeliverkon välityksellä. Itse asiassa kiinteistön antenniverkkokin on yleiskaapelointi –määritelmän täyttävä kaapelointiratkaisu, joka on toteutettu koaksiaalikaapelien avulla. ATK –käyttöä antenniverkon kautta rajoittaa kuitenkin asunnoissa olevien antennirasioiden vähäisyys. Asunnoissa on ollut vain 1-2 antennipistettä asunnon koosta riippuen. Rasiat sijaitsevat olohuoneissa ja osassa asuntoja myös makuuhuoneessa. Olohuonerasian sijoitus on valittu lähinnä oletetun television paikan perusteella. 6.3.4. Peruskorjauksen suunnitteluvaiheen lähtötiedot: Kaapeliverkkoratkaisun toteutuspiirustukset eivät olleet peruskorjauksen sähkösuunnittelijan tiedossa suunnitteluvaiheessa. Antenniverkosta ei kiinteistössä ollut olemassa piirustuksia eikä juuri muitakaan dokumentteja antennijakamosta peruskorjausprojektin toteutuksen yhteydessä löydettyjen kytkentäkaavioiden lisäksi.

49

6.4. Kiinteistöautomatiikan kaapelointi Rakennuksien kiinteistöautomatiikkaa varten on jokaisen taloryhmän talon lämmönjakohuoneeseen asennettu valvonta-alakeskukset (VAK). Kaikki valvottavat ja ohjattavat laitteet on kytketty kaapeleilla valvonta-alakeskuksiin. Valvottavia laitteita ovat mm. porrashuoneiden ovilukot, porrasvalot, lämmönsiirtimen lämpötila-anturit, moottoriventtiilit, saunojen ohjaukset jne. Valvonta-alakeskukset on kytketty toisiinsa ja edelleen erillisen huoltorakennukseen kiinteistövalvomoon. Valvonta-alakeskukset on kytketty toisiinsa valokuitukaapeleilla (monimuotokuitu -valokaapeli).

50

7. Rakennuttamissopimus ja suunnittelusopimukset 7.1. Rakennuttamissopimus Laajasalon Kiinteistöt Oy on tehnyt kohteen peruskorjauksen toteuttamisesta rakennuttamissopimuksen Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimiston (ATT) kanssa.

ATT on rakennuttamissopimuksella sitoutunut:

- kilpailuttamaan ja valitsemaan kohteen suunnittelijat

- laadituttamaan hankkeen urakka-asiakirjat hankesuunnitteluvaiheessa sovitulla tavalla

- määrittämään urakkamuodot ja urakkarajat

- kilpailuttamaan kohteen urakat

- tekemään urakkasopimukset

- valvomaan urakoiden toteuttamisen sopimusten mukaisesti vastaanottoon asti ja takuuaikana takuutöiden suorittamiseen asti.

7.2. Hankkeen suunnittelijat Kohteen suunnittelijoiksi valittiin Helsingin kaupungin hankintasääntöjen ja julkisia hankintoja koskevan lain mukaisten suunnittelutarjouspyyntöjen perusteella:

- Arkkitehtisuunnittelu arkkitehtitoimisto Ulpu Tiuri Oy

- Rakennesuunnittelu Aaro Kohonen Oy

- LVI-suunnittelu Insinööritoimisto Reijo Patronen Oy

- Sähkösuunnittelu Sähköinsinööritoimisto Martti Mattila Oy

- Automatiikka Hepacon Oy

- Hissisuunnittelu Hissi Inssit Oy Yleis- ja aluekaapeloinnin on suunnittelut Sähköinsinööritoimisto Martti Mattila Oy. Vastaavana suunnittelijana kohteessa on sähköinsinööri Matti Siira. Matti Siira toimii myös sähkötöiden valvojana ja näin ollen myös yleiskaapeloinnin suunnitelmien mukaisen toteuttamisen valvonnasta vastaavana henkilönä (H:gin kaupungin Asuntotuotantotoimisto 4.4.2007). Kohteen arkkitehtisuunnittelusta vastaa ark. tsto Ulpu Tiuri Oy. Käytännön arkkitehtitehtävistä vastaa arkkitehti Jani Prunnila, joka toimii kohteessa myös pääsuunnittelijana.

LVI-suunnittelusta vastaa Insinööritoimisto Reijo Patronen Oy. Vastaavana suunnittelijana toimii LVI-insinööri Seppo Ylikoski. Automatiikkasuunnittelusta vastaa Hepacon Oy.

Rakennesuunnittelusta vastaa Insinööritoimisto Aaro Kohonen Oy ja vastuullinen suunnittelija on rakennusinsinööri Teemu Männistö.

51

8. Suunnitteluprosessi 8.1. Yleiskaapeloinnin suunnittelun lähtötiedot: Kohteen sähkösuunnittelun, johon yleiskaapeloinnin suunnittelukin kuuluu, pohjana ovat olleet kohteen alkuperäiset, kiinteistöyhtiön arkistoista saadut piirustukset. Suunnitteluvaiheessa oli käytössä myös Daxtum Oy:n katselmusraportit puhelinsisäjohtoverkon tarkastustoimenpiteistä (Daxtum tietoliikenne-palvelut 22.7.2006). Lisäksi käytettävissä olivat kohteen puhelinjakamoista löydetyt alkuperäiset puhelinjohdotus- ja kytkentäpiirustukset. Suunnitteluvaiheessa suunnittelijoilla ei ollut tarkkaa tietoa kiinteistöyhtiössä joskus –90 luvulla toteutetusta Welhon antennikaapeloinnin toteutustavasta. Kaapelitelevision olemassaolo on kuitenkin ollut tiedossa. Antennijärjestelmän kartoitusta hankaloitti se, että antennijärjestelmän kytkentäkoteloiden lukot oli sarjoitettu antennihuoltofirman avaimille, eikä kiinteistöyhtiössä ollut ko. avaimia. Kiinteistöyhtiön taholta hankkeessa mukana olleet henkilöt eivät tunteneet kaapelointiratkaisun teknistä toteuttamistapaa, eikä kiinteistöyhtiön arkistossa edes ollut ko. kaapelointisuunnitelmia. Antenniurakoitsijan osalta piirustusten säilyttämisvelvollisuus oli päättynyt jo vuosia sitten. Hankkeen toteutuksen aikana joitain kaapelointipiirustuksia löydettiin antennijakamosta, johon kiinteistöyhtiöllä ei edes ollut avainta. Antennihuollosta vastanneelta liikkeeltä ei ollut tietoja löytynyt. Antenniverkon suunnittelu perustui siten osittain erheellisiin olettamuksiin antennijärjestelmästä. 8.2. Suunnitteluvaihe ja suunnittelua ohjaavat tahot sekä ohjeistukset Periaatteellinen päätös yleiskaapeloinnista on tehty hankesuunnitteluvaiheessa tilaajan (kiinteistöyhtiö) ja rakennuttajan toimesta. Rakennuttajan ja tilaajan tehtävänä on ollut määritellä kohteeseen tarvittavan kaapelointijärjestelmän taso (asunnoissa tarvittavien ATK-rasioiden määrä, tietoverkon suorituskyky, liittymätyyppien valinta, kiinteistön muu kaapelointitarve). Korjauskohteiden suunnittelu jakautuu hankesuunnitteluun ja varsinaiseen suunnittelun. Hankesuunnitteluvaiheen tarkoituksena on tehdä periaatteelliset päätökset hankkeen sisällöstä ja laajuudesta sekä kustannusohjaus. Hankevaiheen organisaatiossa ovat olleet mukana tilaajan eli kiinteistöyhtiön ja tilaajan valitseman rakennuttajan edustajat (tässä tapauksessa ATT:n kohteeseen nimeämä projektipäällikkö, joka oli tämän kohteen alkaessa RI Kari Nauska). Kohteen hankevaiheessa valittiin hankesuunnitteluvaiheen arkkitehtisuunnittelija, joka oli alusta alkaen arkkitehtitoimisto Ulpu Tiuri Oy:stä. Hankevaiheen lopputuloksena on ollut hankesuunnitelma, josta on tehty myös rakennusosapohjainen kustannusarvio. Hankesuunnitelma muodostaa raamit hankkeen sisällölle. Hankesuunnitelma on hyväksytetty ensin kiinteistöyhtiön hallituksessa, sitten esitelty ATT:n johdolle ja lopulta hyväksytetty Helsingin kaupungin Asuntotuotanto-toimikunnassa, koska kohteen rahoituksessa vaadittava korkotuki on edellyttänyt Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimikunnan myönteistä päätöstä. Uudis- ja peruskorjauskohteiden suunnittelusta on laadittu ohjeistukset, joita tulee noudattaa Helsingin kaupungin omistamien talojen rakennushankkeissa. Pääsääntöisesti

52

hankesuunnitelmien tulee olla näiden suunnitteluohjeistuksien mukaisia. Poikkeamat ohjeistuksiin tulee eritellä ja perustella. Ko. ohjeistukset ovat olleet tämänkin korjaushankkeen suunnittelun perustana. Hankesuunnitteluvaiheen jälkeen hankesuunnitelman pohjalta kilpailutettiin kohteen suunnittelijat Helsingin kaupungin hankintasääntöjen ja julkisia hankintoja koskevan lain mukaisten suunnittelutarjouspyyntöjen perusteella Kohteen suunnittelijoiksi valittiin Helsingin kaupungin hankintasääntöjen ja julkisia hankintoja koskevan lain mukaisten suunnittelutarjouspyyntöjen perusteella kohdassa 9.2 mainitut suunnittelijat. Yleiskaapelointiin liittyvien teknisten ratkaisujen valinta, kaapelireittien suunnittelu, jakamotilojen kokojen määrittely ja läpimenojen ja johtoreittien sijaintien ja kokojen määrittely on ollut sähkösuunnittelijan vastuulla. Kohteen arkkitehtisuunnittelijan, joka on nimetty myös kohteen pääsuunnittelijaksi, vastuulla on ollut eri suunnitelmien (arkkitehti-, rakenne-, LVIS– ja automatikka-suunnitelmien) yhteensovittaminen. Käytännössä sähkösuunnittelijan tehtävä on luonnossuunnitteluvaiheessa osoittaa arkkitehdille kaapelointien johtoreitit, määritellä rakenteisiin tarvittavien varausten sijainnit ja koot sekä tele- ym. tilojen minimimitat. Arkkitehdin tulee suunnitelmissaan huomioida em. asiat sekä johtoreittien tilavaraukset ja koteloinnit. Teletilojen mitoituksesta ja teleasennuksista annettuja suosituksia, ohjeistuksia ja määräyksiä on pitänyt noudattaa hankkeessa. Kantavien tai palo-osastoivien rakenteiden läpimenojen rakenteellinen tarkastelu ja tarvittavien suunnitelmien teko ja ohjeiden anto on ollut rakennesuunnittelijan vastuulla. Palo-osastointien lisäksi kaapelien läpimenojen osalta on pitänyt huomioida ääni-, kosteus- ja kaasutiiveys. 8.3. Suunnittelijoiden keskinäiset velvoitteet Eri suunnittelijoiden suunnitelmien yhteensovitus kuuluu pääsuunnittelijalle, joka tässä kohteessa on kohteen arkkitehti Jani Prunnila / Ark.tsto Ulpu Tiuri Oy.

Arkkitehdin velvollisuus on pääsuunnittelijana varmistaa, että suunnitelmissa on otettu huomioon riittävät tilavaraukset eri asennuksille ja että Suomen Rakentamismääräys-kokoelman (RakMK) edellyttämät määräykset huomioidaan kaikissa suunnitelmissa. Sähkösuunnittelijan velvollisuus on saattaa yleiskaapeloinnin tila- ja reikävaraukset arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan tietoon jo luonnossuunnitteluvaiheessa. Sähkösuunnittelijalle on suunnittelusopimuksen perusteella sovittu valvontavastuu yleiskaapeloinnin sopimuksen mukaisen toteutuksen valvonnasta ja asennusten määräystenmukaisuuden valvonnasta. Urakoitsijan vastuulla on asennusten tarkastaminen standardien ja sähköasennusmääräysten edellyttämällä tavalla sekä vastata viranomaistarkastusten tilaamisesta sekä näiden laatimien tarkastusraporttien toimittamisesta rakennuttajan tarkastettaviksi. Eri suunnitelmien yhteensovituspalaveri suunnitteluvaiheessa ja suunnitelmakatselmus töiden käynnistyessä kohteen urakoitsijoiden ja muiden suunnittelijoiden kanssa kuuluu pääsuunnittelijan vastuulle. LVISA- urakoitsijoille on urakkasopimuksissa asetettu velvoite

53

osallistua näihin suunnitelmakatselmuksiin. Lisäksi urakoitsijoilla on sopimusvelvoite ns. risteilypalavereihin osallistumisesta, joissa sovitaan asennusjärjestyksistä ja -tavoista eri asennusten risteyskohdissa eri urakoitsijoiden välillä pääurakoitsijan johdolla. Tämä on erityisen tärkeä asia nimenomaan tilavarausten riittävyyden vuoksi sekä läpivientien riittävän palo-, ääni- ja höyrytiiveyden saavuttamisen vuoksi. LVI- ja automatiikkasuunnittelijoiden velvoitteena on tuoda suunnitteluvaiheessa sähkösuunnittelijan tietoon ne rakennuskohteen kojeet ja laitteet, joita mahdollisesti tullaan ohjaamaan yleiskaapelointia hyväksikäyttäen. 8.4. Kohteeseen valittu kaapelointiluokka ja kategoria Tähän kohteeseen on valittu luokan E tason vaatimukset täyttävä yleiskaapelointijärjestelmä. Tämä edellyttää Cat 6 kategorian kaapeleiden ja liittämistarvikkeiden käyttöä. Suunnittelussa ja toteutuksessa on pitänyt huomioida nämä määritykset.

54

9. Urakkasopimukset ja urakoiden valvonta 9.1. Kohteen urakkamuoto Urakkamuodoksi tässä projektissa valittiin rakennusteknisten töiden suorittaminen pääurakkana ja LVISA- ja hissitöiden suorittaminen pääurakkaan alistettuina sivu-urakoina. Yleiskaapeloinnin toteuttaminen kuuluu sähköurakkaan. Sivu-urakat on alistettu pääurakkaan sivu-urakoiden alistamissopimuksella. Automatiikkaurakka on alistettu IV-urakkaan. Alistaminen tarkoittaa, että pääurakoitsijalla on eri urakoiden yhteensovittamis- ja koordinointivastuu aikataulujen, työjärjestysten, työmaajärjestelyjen, työmaahuollon ja aputöiden osalta. Eri urakoitsijoiden väliset velvoitteet on sopimusteknisesti määritelty urakkarajaliitteessä, missä on määritetty mm. reikien, johtoreittien, palokatkojen, ääni-, vesieristysten, aputöiden suoritusvelvollisuudet. 9.2. Kohteen urakat Kohteen urakat kilpailutettiin julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisesti (Laki julkisista hankinnoista) ja ATT:n laatujärjestelmän mukaisesti. Tarjousten avaustilaisuus oli julkinen. Urakoitsijat valittiin halvimman kokonaishintatarjouksen perusteella urakkaneuvottelujen jälkeen. Urakka-ajaksi määriteltiin 7.7.2007-30.11.2009. Pääurakasta (rakennusteknisten töiden urakka) tehtiin kokonaishintaurakka Uudenmaan Mestarirakentajat Oy:n kanssa. Pääurakkaan alistetuista sivu-urakoista tehtiin kokonaishintaisia urakkasopimuksia seuraavasti:

- LVI –työt: Vesijohtoliike Halmesvaara Oy

- Sähkötyöt: Uudenmaan Sähkötekniikka Oy

- Hissiurakka: Helsingin Hissiteknikot Oy Automatiikkaurakka kuuluu IV-urakkaan, Vesijohtoliike Halmesvaara Oy on tehnyt Automaatiotöistä urakan Fidelix Oy:n kanssa.

Yleiskaapeloinnin toteutus kuuluu sähköurakkaan. Uudenmaan Sähkötekniikka Oy:n edustajana kohteessa toimii Juha Pelkonen. Uudenmaan Sähkötekniikka Oy teettää tietoliikenne-asennukset Daxtum Oy:llä.

Eri urakoitsijoiden väliset velvoitteet on sopimusteknisesti määritelty urakkarajaliitteessä, missä on määritetty mm. reikien, johtoreittien, palokatkojen, ääni-, vesieristysten, aputöiden suoritusvelvollisuudet. (Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto, 1997) 9.3. Rakennuttajan valvonta Kohteen suunnittelun ohjaamisesta ja valvonnasta sekä kaikkien urakoiden valvonnasta/valvonnan järjestämisestä vastaa Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto (ATT). Kohteen projektihenkilöstöön kuuluvat ATT:n projektipäällikkö RI Kari Komonen, kohteen valvoja RI Kalevi Väänänen sekä LVISA-töiden tekninen asiantuntija Kai Forsen.

55

Sähkötöiden valvonnan järjestäminen kuuluu kiinteistöyhtiön ja ATT:n tekemän rakennuttamissopimuksen perusteella ATT:lle. Sähkötöiden valvonta on suunnittelusopimuksen perusteella sovittu Sähköinsinööritoimisto Martti Mattila Oy:n vastuulle. Sähköinsinööritoimisto Martti Mattila Oy on nimennyt sähkötöiden valvojaksi sähköinsinööri Matti Siiran. Yleiskaapelointiin liittyvien töiden valvonta kuuluu Sähköinsinööritoimisto Martti Mattila Oy:n vastuulle. Kohteen automatiikkatöiden suunnittelusta ja valvonnasta ATT on tehnyt sopimuksen Hepacon Oy:n kanssa. 9.4. Viranomaisvalvonta Sähkölaitteistojen valvonta kuuluu Suomen lakien ja asetusten perusteella myös Turvatekniikan keskukselle (TUKES).

Telelaitteistojen valvonta kuuluu Viestintävirastolle (FICORA). Telelaitteistojen tarkastuttaminen FICORA:lla kuuluu sähköurakoitsijan velvoitteisiin sähköurakoitsijan urakkasuoritukseen kuuluvilta osilta.

56

10. Suunniteltu yleiskaapelointiratkaisu

10.1. Hankkeen yleiskaapelointiin liittyvät urakka-asiakirjat:

Kohteen urakoihin laaditut urakka-asiakirjat voidaan jakaa Rakennusurakoiden yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) mukaisesti kaupallisiin ja teknisiin asiakirjoihin.

Kaupalliset asiakirjat

- urakkatarjous

- urakkaohjelma

- urakkarajaliite

- urakkaneuvottelumuistio

- urakkasopimus

- YSE 1998 (Rakennusurakan yleiset sopimusehdot)

- Sivu-urakoiden alistamissopimus (RT 10205)

Tekniset asiakirjat

- rakennusselitys

- viherselitys

- LVI-selitys

- sähköselitys

- suunnitelmat o asemapiirustus o pohjapiirustukset o keskusten pääkaaviot o nousujohto- ja maadoituskaaviot o telejärjestelmien kaaviot o LVI-suunnittelijan koje- ja laiteluettelot sekä niihin liittyvät

toimintakaaviot ja hälytys-, ohjaus- ja valvontapisteluettelot

kojeluettelo Teknisissä asiakirjoissa on suoraan yleiskaapelointiin liittyviä mainintoja

- sähköselityksessä

- sähkösuunnitelmissa

- telejärjestelmien kaavioissa

- asemapiirustuksessa

- pohjapiirustuksissa (sähkö)

- keskusten pääkaavioissa

- nousujohto- ja maadoituskaavioissa Näiden lisäksi sähköselityksessä on viittauksia yleiskaapelointiin liittyviin määräyksiin, ohjeisiin ja suosituksiin.

Sähköselostuksessa kuvattu informaatiojärjestelmä on liitteenä (Liite 17.3.).

57

Kaupallisissa asiakirjoissa on määrätty urakka-rajoista, aikatauluista, töiden suoritusjärjestyksistä, luovutusvaiheen menettelyistä ja yleisluonteisista ohjeista ja määräyksistä.

Asiakirjojen keskinäinen pätevyysjärjestys on YSE 1998 mukainen. Kaupalliset asiakirjat ovat ristiriitatilanteissa teknisiä asiakirjoja pätevämpiä. Sähköurakkaan ja yleiskaapelointiin liittyvät ohjeet ja määräykset sopimusasiakirjojen mukaan:

- Yleiskaapelointiin liittyvien tarvikkeiden määrittely on tehty sähkötyöselityksessä, johdotuspiirustuksissa ja erikoispiirustuksissa.

- Urakka-asiakirjoissa on myös viitattu standardeihin.

Urakassa tulee urakka-asiakirjojen mukaan noudattaa

- SFS 6000 –standardia

- Talotekniikka RYL 2002:ta

- suunnittelun aikana voimassa olevia ST-kortteja

- paikallisten viranomaisten ja laitosten määräyksiä ja ohjeita (mm. FICORA).

Käytettävien tarvikkeiden tulee olla viranomaisten tai vastaavien hyväksymiä. Urakoitsijan on esitettävä hyväksytysti suoritetuista turva-, varmennus- ja käyttöönottotarkastuksista tehdyt pöytäkirjat. 10.1.1 Tietoverkkoihin liittyviä urakkarajauksia Kiinteistöyhtiön velvoitteita Kiinteistön omistaja vastaa kiinteistön tilojen käytöstä, kiinteistön tietoverkkojen ylläpidosta ja kiinteistöjen tietoverkkojen käyttöoikeuksien myöntämisestä ja niihin liittyvistä sopimuksista. Kiinteistön omistaja vastaa aina kiinteistöön teetetyistä asennuksista. Kiinteistöliittymien tilaukset kuuluvat aina rakennusten omistajalle/isännöinnistä vastaavalle (tässä tapauksessa Laajasalon Kiinteistöt Oy:lle). Puhelinliittymät: Sähköselityksen mukaan teleoperaattori asentaa talokaapelin rakennuskohteen talojakamoon. Teleoperaattori ei ole sopimusosapuolena hankkeesta tehdyissä urakoissa, joten talokaapelin tilaus ja liittymäsopimus on kiinteistöyhtiön velvoite. Suunnitelmat eivät välttämättä edellytä uuden talokaapelin tilaamista vaan suunnitelmat on laadittu siten, että järjestelmä toimii vanhan liittymän kautta ja mahdollinen uusi talokaapeli voidaan asentaa joko projektin yhteydessä tai erikseen myöhemmin. ATK-liittymät: Sähköselityksen mukaan teleoperaattori asentaa talokaapelin rakennuskohteen talojakamoon. Teleoperaattori ei ole sopimusosapuolena urakassa, joten talokaapelin tilaus ja liittymäsopimus on kiinteistöyhtiön velvoite. Suunnitelmat eivät välttämättä edellytä uuden talokaapelin tilaamista vaan suunnitelmat on laadittu siten, että järjestelmä toimii

58

vanhan liittymän kautta ja mahdollinen talokaapeli voidaan asentaa joko projektin yhteydessä tai erikseen myöhemmin. Yleiskaapelointiliitynnät: Teleoperaattori asentaa talokaapelin rakennuskohteen talojakamoon kiinteistöyhtiön tilauksesta. Suunnitelmat eivät välttämättä edellytä uusien kiinteistöliittymien tilaamista vaan suunnitelmat on laadittu siten, että järjestelmä toimii olemassa olevien liittymien kautta ja mahdolliset uudet liittymät voidaan asentaa joko projektin yhteydessä tai erikseen myöhemmin. Radio- ja TV –liitynnät: Kaapeli TV –yhtiö asentaa antennitalokaapelin rakennuskohteen antennivahvistin kaappiin kiinteistöyhtiön tilauksesta. Asukkaiden velvoitteita: Asukkaiden omien liittymäsopimusten teko ja omien laitteiden kytkeminen asunnon ATK-verkkoon on asukkaiden itsenä vastuulla. Kiinteistöyhtiö luovuttaa asukkaalle asunnon kytkentäkoteloon asukkaan modeemin ja asunnon nousukaapelin RJ45 –rasian välille tarvittavan kytkentäkaapelin. Modeemin hankinta ja kytkentä kuuluu kuitenkin asukkaalle Sähköurakoitsijalle kuuluvat asiat: Peruskorjausprojektissa sähköurakoitsijalle kuuluu sopimuksen perusteella kiinteistöissä yleiskaapeloinnin rakentaminen asuntojen työpisterasioista talojakamoihin, talojakamoiden sähkö- ja teleasennukset, aluekaapeloinnit suunnitelmien edellyttämässä laajuudessa muiden kuin liittymäkaapelien osalta. Liittymäkaapelien vaatimat asennustelineet varusteineen kuuluvat sähköurakkaan. Urakkasopimuksen liitteessä olevassa tarkastusasiakirjassa on määrätty sähköurakoitsijan vastuulle

- antenni- ja dataverkon sekä puhelinverkon varmennustarkastus

- toimintakoe sähkö- ja telejärjestelmien osalta

- toimintakoe automaatio- ja tietojärjestelmien osalta

- yleiskaapeloinnin mittaukset (mittaus/koe)

- RTV –järjestelmän toteutussuunnitelmatarkastus Kaikki kaapeloinnit tulee mitata ja mittauksista tulee laatia standardin mukaiset dokumentit. Kaapeloinnin testausrajapinnat on määritelty standardissa EN 50173-2. Mittausvelvoite ja dokumentointi kuuluu sähköurakkaan. Em. työsuoritusten osalta tarkastusvastuu on määrätty sähkösuunnittelijalle. Varmennustarkastuksen suoritustavasta ei ole tarkempaa mainintaa. Varmennustarkastusten suorittamistapa, -laajuus ja suorittajan kelpoisuus on kuitenkin määrätty sähköasennusmääräyksissä. Muille urakoitsijoille kuuluvat asiat Erilaisten kiinteistön hälytysjärjestelmien mahdolliset liittämiset yleiskaapeloinnin kautta kiinteistön valvontajärjestelmiin kuuluvat:

- automatiikkatöihin eli IV-urakkaan

- hissihälytysten osalta hissiurakkaan

- paloilmoitusjärjestelmien osalta automatiikkaurakkaan eli IV-urakkaan

59

Yleiskaapeloinnin vaatimien rakenteiden reijitysten ja asennusaukkojen teko, johtokoteloiden rakentaminen, läpivientien palo-, vesi- ja äänieristysten teko sekä asennusten työaikainen suojaaminen sekä loppusiivous kuuluu pääurakkaan. Eri urakkasuoritusten yhteensovittaminen ja aikataulutus kuuluu sivu-urakoiden alistamissopimuksen perusteella pääurakoitsijalle. Kohteen pää- ja sivu-urakoitsijoiden velvoitteena on hankkia ja asentaa kuhunkin sopimukseen kuuluvat kojeet ja laitteet, jotka on tarkoitus kytkeä järjestelmään. Sähkösuunnittelijan vastuulle kuuluvat asiat Sähkösuunnittelija vastaa sähköurakkaan kuuluvien asennusten, myös yleiskaapelointiin liittyvien asennusten tarkastamisesta. 10.1.2. Suunniteltu kiinteistö- ja aluekaapelointi Sähköselostuksessa kuvattu informaatiojärjestelmä on liitteenä (Liite 18.3.). Asuntoihin on suunniteltu 1-3 kpl/asunto RJ45 –liittimillä varustettua rasiaa, joissa on 1-2 kpl liitinpaikkoja. Yleiskaapelointi toteutetaan Cat 6e kaapeleilla. Rasioinneissa käytetään Cat 6e kategorian modulaaripistorasioita RJ 45 –liittimin varustettuina (Ensto Oy:n Jussi sarjan rasioita). Asuntojen rasiat ovat peruskorjattavissa vanhoissa asunnoissa pinta-asennusrasioita ja uusissa asunnoissa sekä pinta- että uppomallisia rasioita. Rasiat on sijoitettu ensisijaisesti olohuoneeseen ja makuuhuoneisiin. Vanhoissa asunnoissa ATK-pisteiden rasioille johtavat kaapeloinnit asennetaan lattian rajassa sähköasennuksiin soveltuviin puisiin jalkalistoihin ja/tai muovisiin asennuskoruihin. Pystylinjat sekä katon rajassa kulkevat kaapelit asennetaan muovisiin asennuskouruihin. Puiset asennusjalkalistat on valittu lähinnä siitä syystä, että osa vanhojen asuntojen matoista vaihdetaan, jolloin jalkalistat purkautuvat näissä asunnoissa joka tapauksessa. Sähköjalkalistaa käyttämällä ei tarvita erillisiä kaapelikouruja puisen jalkalistan päälle. Toisaalta hakamallisen jalkalistan sisälle mahtuu vain rajoitettu määrä kaapeleita, joten myös muovisia asennuskouruja on tarvittu puisten lisäksi. Talojen päälle rakennetuissa lisäkerroksissa kaapelit on asennettu suojaputkissa asennuslattian alla ja nostettu elementtiväliseinissä seinien sisälle upotettujen muoviputkien kautta seinien upporasioihin. Asuntojen tietoliikennerasioilta on asennettu kierretyt parikaapelit (Cat 6) asuntokohtaisiin peltisiin pinta-asennettaviin huoneistojakamoihin, joissa on käsin kierrettävillä ruuveilla lukittavat sivusaranoidut kannet. Huoneistojakamot on sijoitettu asunnoissa joko eteisen siivouskomeroiden yläkaappien taustaseiniin tai vaatehuoneen hattuhyllyjen yläpuolella katon rajaan. Huoneistojakamoissa on yksi maadoitettu ja häiriösuojattu pistorasia modeemia varten. Kotelossa on RJ 45 liitin kytkentäkoteloon asuntoon tulevan nousujohdon päässä modeemia varten sekä asuntojen tietoliikennerasioita vastaava määrä RJ 45 liittimiä. Varustukseen kuuluu myös yksi kytkentäjohto asuntoa kohden, jolla asukkaan modeemi voidaan liittää haluttuun tietoliikennerasiaan. Asukkaan modeemi voidaan liittää joko huoneistojakamossa olevaan tilaan tai eri huoneissa oleviin tietoliikennerasioihin.

60

Asuntojen yleiskaapelointi mahdollistaa periaatteessa pienimuotoisen lähiverkon rakentamisen huoneistojen sisällä. Asunnon sisäinen kaapelointi muodostaa pienimuotoisen tähtiverkon. Asukas voi periaatteessa kytkeä palvelinkoneen huoneistojakamon nousujohtoon kiinni ja liittää palvelinkoneen reitittimen avulla huoneistojakamossa oleviin eri huoneisiin johtaviin tietoliikennerasioihin. Tätä mahdollisuutta ei kuitenkaan ole ensisijaisesti ajateltu suunnitteluvaiheessa. Huoneistojakamojen sijainti vaatehuoneissa tai siivouskomeron yläkaapissa on hyvin epäkäytännöllinen eikä laitteille edes löytyisi asennuspaikkoja. Verkon rakentaminen vaatisi myös lisäpistorasioita, joita nyt ei ole. Suunnitellun ratkaisun heikkous on se, että yhtä useamman tietokoneen liittäminen internetiin yleiskaapeloinnin kautta ei onnistu ilman lisävarusteita ja –toimenpiteitä. Käytännössä yleiskaapeloinnin hyödyntäminen asunnon sisäisen lähiverkon rakentamiseen on melko hankalaa. Yleiset tilat: Rappukäytävissä ei nykyisten palomääräysten mukaan saa olla mitään palavia tai savua muodostavia johtoja. tästä syystä nousujohtoja varten on rappukäytävien nurkkiin asennettu pystylinjoja varten alumiiniset kaapelikourut. Asuntoihin haarautuvat kaapelit on suojattu myös alumiinikourulla. Porrashuoneen ja rappukäytävän läpiviennit on täytetty palokatkomassalla. Porrashuoneesta kellaritiloihin johtavien kaapelireittien läpimenot on myös täytetty palomassalla. Palomääräysten mukainen palosuojaus vaikeuttaa kaapeleiden lisäämistä tai vaurioituneen kaapelin vaihtamista, koska palokatkon tulee aina olla kunnossa. Palokatkoista on palomääräysten mukaan tehtävä asianmukainen tarkastusmerkintä palokatkon kohdalle.

Kaapeloinnin vaatimat rakennustekniset työt ja tilavaraukset Kaapelimäärät ovat suurimmillaan ATK –talojakamoiden läheisyydessä. Suuret kaapeliniput vaativat suuria aukkoja, jotka on pystyttävä eristämään

- paloteknisesti paloalueiden rajakohdissa

- ääniteknisesti eri käyttötarkoituksia palvelevien tilojen rajakohdissa

- kosteudelta märkätilojen läpivieneissä Palotekninen osastointi tiili-, betoni- ja harkkorakenteiden läpi on käytännössä tehty erityisillä palomassoilla. Keveiden Luja –levy tai kipsilevyrakenteisten osastoivien rakenteiden kohdilla on käytetty palovillaa ja –massaa. Kaapelointien vaihdettavuus luonnollisesti kärsii palomassoja käytettäessä, koska kaapelien vaihto tai lisäys edellyttää aina palokatkon avaamista ja uudelleen ummistamista. Palomääräykset edellyttävät, että palokatkot tehdään määräysten mukaisesti ja niiden viereen kiinnitetään asianmukaiset palokatkojen tarkastusmerkinnät. Kaapeliniput pitää jakaa pieniin nippuihin läpivientien kohdilla ja nippujen ja jopa yksittäisten johtojen välienkin pitäisi olla palomassalla täytettyjä. Tämä on käytännössä mahdotonta. Rakennusvalvontaviranomaiset ovat toistaiseksi suhtautuneet melko ymmärtäväisesti tilanteeseen, mutta palomääräysten tarkka noudattaminen on usein lähes mahdotonta. Ääniteknisesti suurten kaapelinippujen eristäminen edellyttää läpivientien kotelointia, villoittamista tai valamista. Kaapelireittien suunnittelussa onkin pitänyt huomioida näitä asioita.

61

Ilkivallalta suojaaminen on ongelma kaikissa paikoissa, missä kaapeleita on näkyvillä. Näitä paikkoja on lähinnä kellarikäytävien kaapeliarinoilla, joiden päällä kaapelit ovat täysin vapaasti asennettuna. Vanhoista puhelinjakamoista uusiin ATK-jakamoihin vedetyt puhelinjohdot (parikaapelit) ovat kellarikäytävillä vapaasti arinoiden päällä. Tämä ei tietenkään ole tarkkaan ottaen telelainsäädännön tarkoittama asennustapa. Tilanne johtuu siitä, että vanhoista puhelinjakamoista ei ole luovuttu ja vanhoista jakamoista joudutaan vetämään ADSL –liittymien johtoja uusien ATK –jakamoiden ristikytkentätelineisiin. Tältä oltaisiin vältytty, mikäli kiinteistön puhelinliittymäkaapelit jatkettaisiin urakan yhteydessä uusille ATK-jakamoille, jolloin vanhat puhelinjakamot ja –kaapelit sekä -pistorasiat voitaisiin purkaa ja puhelimet voitaisiin liittää yleiskaapelointiverkkoon. Teletilojen suojaamisessa on noudatettu Viestintäviraston suosituksia teletilojen lukituksista. Kohteeseen asennettava Cat 6 kaapelimäärä on yli 50 km. Eli kaapelimäärä vastaa etäisyyttä Helsingin ja Porvoon välillä. Liittimiä on muutamia tuhansia. Kaapelien mittaus ja mittausten dokumentointi onkin melko suuritöinen projekti. Jokaisesta kaapelista on osoitettava hyväksyttävä mittaustulos. Kaapeloinnin mittaaminen tapahtuu standardin mukaisella tavalla ja mittauslaitteistolla ja dokumentointi on tehtävä standardin määrittelemällä tavalla.

62

Kaapeloinnin mittausraportti talosta 12. (kuva 16). Kierretyn parikaapelin mittaus osoittaa, että 329 mitatusta kaapelista 12 ei ole läpäissyt EN 50173-1 standardin mukaista testiä.

63

Yleiskaapeloinnin periaatteellinen rakenne yhdessä rakennuksessa (kuva 17).

64

Antenniverkon periaatteellinen rakenne yhdessä rakennuksessa (kuva 18).

65

10.2 Vertailu yleiskaapelointistandardiin Tarkasteltaessa edellä kohdassa 4.2. mainittua standardia ja kohdassa 10 mainittua suunniteltua ratkaisua, voidaan niissä todeta poikkeamia. 10.2.1. Suunnittelu Standardista poiketen

- Sähköselityksessä mainitaan kohdassa 6.3., että yleiskaapelointi toteutetaan standardin SFS-EN 50173 luokan D-mukaisesti ja kategorian 6e vaatimukset toteuttavilla tarvikkeilla. Sähköselityksessä mainitaan kohdassa 6.2., että yleiskaapeloinnissa tulee noudattaa Viestintäviraston määräystä THK 21B/1997M.

- Sähköselityksessä ei mainita tärkeää yleiskaapelointia koskevaa eurooppalaista EN 50174-1 standardia lainkaan.

- Sähköselityksessä viitataan SFS 6000 standardiin, joka koskee pienjännitesähkö-asennuksia.

- Laadunvarmistuksesta nimenomaan yleiskaapeloinnin osalta ei ole mainintoja sähköselityksessä (sähköurakoitsijan laatusuunnitelma puuttuu).

- Yleiskaapeloinnista ei ole tehty erillistä työtapaselostusta.

- Jakamopiirustusten periaatekuvat puuttuvat yleiskaapeloinnin osalta.

- Jakamotelineiden kokoonpanopiirustuksia ei ole.

- Aluekaapelointia ei ole esitetty sähköasemapiirustuksessa.

- Johtotietarpeita ei ole riittävästi etukäteen suunniteltu, osa kellarikerrosten kaapeleista on huonosti suojattu vaurioitumista ja ilkivaltaa vastaan myöskään rakenteellisia läpivientejä ei ole riittävästi huomioitu (palo- ja äänieristys sekä ilmatiiveys).

- Kaapeloinnin rakenneosien valinta ei käy kaikilta osin ilmi suunnitelmista (esim. asuntokohtaiset huoneistojakamot.

- Vanhoista puhelinjakamoista on kytketty uusia puhelinjohtoja eri tilassa sijaitsevaan ATK-ristikytkentätelineeseen, niiden asuntojen osalla, joissa vanhat puhelinkaapelit todettiin viallisiksi.

10.2.2. Toteutus

Tietoliikennerasioiden määrää ja sijoitusta ei ole mietitty riittävästi asunnoissa, koska

- yleiskaapeloinnin käyttöä puhelin –käyttöön ei oltu mietitty (vanha puhelinverkko oli suunniteltu jätettäväksi osin ennalleen)

- Tietoturvaan liittyy ongelmia lähinnä kellarin kattoarinan kaapelointien osalta, kaapelit ovat paljaana arinoiden päällä.

10.2.3. Käytön opastus

- puhelimen kytkennästä yleiskaapelointiin ei ole annettu riittäviä ohjeita asuntokohtaiset yleiskaapeloinnin käyttöohjeet puuttuvat

66

Poikkeamien merkitys käytännössä

- piirustusten puuttumien voi jatkossa hankaloittaa tarvittavia muutoksia tai vikojen selvittämistä

- piirustusten puuttuminen voi jatkossa haitata mahdollisten valokaapeliliittymien rakentamista tai ainakin aiheuttaa turhaa selvitystyötä ja lisäkustannuksia

- rakenneosien dokumentaation puuttuminen hankaloittaa verkon vikakorjausten suorittamista samanlaisilla tarvikkeilla

- aluekaapeloinnin dokumentoinnin puuttuminen voi aiheuttaa turhia johtorikkoja pihatöiden yhteydessä

- tietoliikennerasioiden liian pieni määrä asunnoissa voi aiheuttaa ongelmia, jos asunnossa on useampia tietokoneita ja puhelinkin on kytketty yleiskaapelointiin

- puhelimien kytkentä yleiskaapelointiin aiheuttaa ongelmia liitinstandardien vuoksi (RJ11/RJ45)

- asuntokohtaiset huoneistojakamot - kooltaan liian pieniä - väärin sijoitettu asunnossa - hankalasti avattavia ja siten hankalia käyttää jos modeemia

joudutaan testaamaan yhteysongelmien yhteydessä 10.3. Vertailu Viestintäviraston uusiin sisäjohtoverkkomääräyksiin Uusi 14.1.2008 annettu määräys edellyttää, että jokaiseen asuinhuoneistoon asennetaan kotijakamo, johon kaikki huoneiston tietoliikennerasiat kaapeloidaan tähtimäisesti kategoria 6 mukaista yleiskaapelointia käyttäen. (Viestintävirasto, 2008). Huoneiston jokaiseen asuinhuoneeseen asennetaan yksi kaksiosainen tietoliikennerasia. Lisäksi

- Jokaiseen kotijakamoon, joko kytkentäpaneeliin tai tietoliikennerasiaan, asennetaan yleiskaapelointistandardien luokan E mukainen liityntäpiste ja

- talojakamosta jokaisen huoneiston kotijakamoon asennetaan yleiskaapelointistandardien mukainen optinen kaapelointi, jossa on neljä kategorian OS1 tai OS2 yksimuotokuitua.

- Vaihtoehtoisesti talojakamosta kotijakamoon rakennetaan johtotie, joka mahdollistaa edellä mainittujen kuitujen asentamisen jälkikäteen kiinteistön rakenteita rikkomatta. Yksi ilman aktiivilaitteita oleva yhteys kytketään talojakamosta alijakamoiden ja kotijakamon kautta valmiiksi jollekin huoneistossa olevalle tietoliikennerasialle. Tämä rasia merkitään numerolla "1". Mikäli yleiskaapelointiverkossa käytetään valokuitua tai aktiivilaitteita, on analogisen puhelimen toimiminen jokaisessa huoneistossa ja väestönsuojassa varmistettava asentamalla tarpeellisiin paikkoihin parikaapelointi. Kun kiinteistön sisäverkkoa uudistetaan, huoneiston sisäistä kotikaapelointia ei edellytetä rakennettavaksi jokaiseen asuinhuoneeseen. Kiinteistön väestönsuojaan asennetaan yleiskaapelointistandardien luokka E:n mukainen liityntäpiste.

67

Esimerkkikohteen rakentaminen on aloitettu juuri ennen uuden määräyksen voimaanastumista, joten määräys ei koske tätä peruskorjausta. Peruskorjaukset alueella jatkuvat kuitenkin vaiheessa 2, josta tullaan tekemään uudet urakkasopimukset. Tämän tulevan projektin rakennukset liittyvät samaan kiinteistökokonaisuuteen nyt käynnissä olevan projektin kanssa. Vaiheessa 2 joudutaan jo noudattamaan tätä uutta sisäjohtoverkkoja koskeva määräystä. Vaiheessa 2 joudutaan siis jo rakentamaan valokaapeliyhteydet, tai ainakin valmiudet jokaiseen asuntoon, joita 1. vaiheessa ei toteuteta. Määräyksen huomioimatta jättäminen 1. vaiheen osalta onkin ollut ehkä virhe. Valokuitukaapelin tuominen asuntoon asti mahdollistaisi mm. aiemmin taulukossa 2 mainitut DVB-C standardin mukaisten TV-ohjelmapalvelujen ja tulevaisuuden IPTV -palvelujen (internet –protokollan käyttöön perustuvat vuorovaikutteiset tv –ohjelmapalvelut) tuomisen koteihin asti suoraan yleiskaapeloinnin välityksellä. Tämä tietenkin edellyttää myös optisen liityntäverkon kaapelipäätteen asentamista talojakamoon ja optisia jaottimia kiinteistön koon ja verkon rakenteen mukaan. Todennäköisesti kiinteistöyhtiö jatkaa kaapeli-televisio palvelujen ostamista nykyiseltä palveluntarjoajalta, jonka laitteet on jo asennettu kohteeseen. Peruskorjausurakkaan nähden pienehköillä lisäpanostuksilla voitaisiin kiinteistöt helposti varustaa tulevaisuuden ohjelma- ja IPTV –palveluja varten.

68

11. Käyttöönotto ja rakentamisen aikana esiin tulleita asioita 11.1. Käyttöönottoon liittyvät tarkastukset Kaikki kaapeloinnit tulee mitata ja mittauksista tulee laatia standardin mukaiset dokumentit. Yleiskaapeloinnin testausrajapinnat on määritelty standardissa EN 50173-2. Mittausvelvoite ja dokumentointi kuuluu sähköurakkaan. Mittausvelvoite koskee uusia yleiskaapeloinnin asennuksia, mutta ei vanhoja puhelinkaapeliasennuksia. Kaapelit ja johtotiet on mitattu standardien mukaisesti asianmukaisilla mittalaitteilla ja mittauksista on laadittu kaapelikohtaiset mittausraportit. Rasioinnit on tarkastettu päällisin puolin ja rasioita on avattu pistokokein liitäntöjen tarkastamiseksi. ATK-jakamojen asennukset on tarkastettu näköhavainnoin. Käytännössä mahdolliset kaapelien mittausten jälkeen syntyneet vauriot ja viat jäävät kuitenkin asukkaiden ilmoitusten varaan asuntojen osalta. 11.2. Käyttöönotossa ilmenneet käytännön ongelmat: Vanha puhelinverkko: Kohteen hankesuunnitteluvaiheessa päätettiin rakentaa yleiskaapelointi, mutta asuntojen vanha puhelinkaapelointi haluttiin pitää osin entisellään. Tämä johtui mm. seuraavista syistä:

- Sinänsä toimiva puhelinverkko oli jo olemassa. Pakollista uusimistarvetta aiheutui ainoastaan tilamuutosten, kuten uusien hissikuilujen johdosta. Hissikuilujen rakentamisen vuoksi vanhoja nousujohtoja jouduttiin uusimaan.

- Asukkaiden puhelinkojeiden pistotulpat eivät olisi sopineet yleiskaapelointirasioiden RJ45 –liittimiin. Asukkaiden puhelinkojeiden liittämiset olisivat jääneet asukkaiden itsensä hoidettaviksi ja tätä seikkaa pidettiin yhtenä perusteena vanhojen puhelinrasioiden säilyttämiseen.

Vanhan puhelinverkon osittainen käyttöön jättäminen aiheutti käytännön ongelmia. Vanhassa puhelinverkossa todettiin useita vikoja, joiden aiheutumissyy jäi epäselväksi. Asukkaiden vanhoja puhelinliittymiä toimintaan kytkettäessä todettiin, etteivät kaikki puhelinlinjat toimineet. Kaikissa tapauksissa ei ollut selvää edes, että olivatko linjat toimineet ennen remonttia. Useat asukkaat ovat jo luopuneet lankaliittymistä aikoja sitten, joten linjat ovat saattaneet olla poikki jo pidemmän aikaa. Vanhojen nousukaapelointien osalta ei oltu määrätty toimenpiteitä, joten niiden toimivuutta ei mitattu systemaattisesti. Teleasennuksista tehtiin kylläkin hankesuunnitteluvaiheessa kuntokartoitus, mutta siinä ei käyty läpi ja mitattu kaikkia puhelinpisteitä. Vikojen selvitys tapahtui pääosin puhelinyhtiön toimesta asukkaiden ja kiinteistöyhtiön ilmoitusten perusteella. Nousujohtoja todettiin olevan poikki, mutta kaapelirikkojen aiheutumissyy ja aiheuttaja jäivät selvittämättä. On hyvin todennäköistä, että ainakin osa vioista oli aiheutunut rakennusteknisistä töistä ja osa luultavasti muiden asennustöiden yhteydessä kaapelointien risteämäkohdissa. Mikäli kyseessä olisi ollut kokonaisurakka, eli kaikki työt olisivat olleet saman urakoitsijan urakassa, näiden ongelmien käsittely olisi ollut selvempää. Vain osaan vioista löydettiin vastuullinen taho.

69

Niissä asunnoissa, joissa vanhoja puhelinkaapeleita oli katkennut, ratkaisu löytyi yleiskaapeloinnista. Talon puhelinjakamosta vanhasta ristikytkentätelineestä ko. asuntojen liittimistä vietiin yhdysjohdot talojakamoon yleiskaapeloinnin ristikytkentätelineeseen ko. asuntojen liittimiin. Näin saatiin puhelinpisteet toimimaan yleiskaapeloinnin kautta. Asunnon päässä olevassa kytkentärasiassa liitinjohdolla kytkettiin puhelinlinjaan kytketty parikaapeli haluttuun yleiskaapelointirasiaan asunnossa. Käytännön ongelma syntyi kuitenkin vielä siitä, että asukkaan lankapuhelimissa oli asunnon vanhaan puhelinrasiaan sopiva pistoke (3 –napainen pistoke). Eli puhelimeen tarvittiin adapteri, eli sovitusliitin, jolla vanhan mallinen puhelinpistoke saatiin sopimaan RJ 45 –liittimeen.

Puhelimen kytkentä RJ 45 –rasiaan tarvitsee adapterin (kuva 19).

70

Lankapuhelin liitettynä RJ 45 –rasiaan (kuva 20).

Osa asukkaista oli irrottanut puhelimen johdon pistokkeesta ja työntäneet johdon päässä olevan liittimen ATK-pistorasiaan. Yhteys ei tietenkään toimi, vaikka puhelinpistokkeen johdon päässä oleva liitin sopii ATK –rasiaan. Johdon päässä on RJ-11 standardin mukainen liitin ja seinässä on RJ-45 standardin mukainen liitin, jotka molemmat ovat mitoiltaan ja muodoltaan samanlaisia, mutta johdotuksiltaan erilaisia. Ongelmia aiheutui myös siitä, että kaikki asukkaat eivät ymmärtäneet, että heidän tulee valita puhelinpisteen sijainti asunnon huoneistojakamosta yhdysjohtoa käyttäen. Asukkaille jaettiin vain yksi yhdysjohto/asunto, joten ylimääräistä harmia aiheutui myös lisäkaapeleiden hankinnasta.

71

Kuvassa asunnon huoneistojakamon liittimet (kuva 21). Yhdysjohdolla on kytketty talojakamosta (liitinpaikka A) tuleva johto asunnon rasiaan numero 01. Huoneistojakamossa on myös liitinpaikka B. Tätä voidaan käyttää esim. puhelinlinjaa varten. Talojakamosta voidaan puhelinlinja kytkeä liitinpaikkaan B johtavaan nousujohtoon. Huoneistojakamosta puhelinlinja voidaan kytkeä liitinjohdolla haluttuun ATK-rasiaan asunnossa. Asuntoihin asennettujen ATK-huoneistojakamoiden mitoitus on melko vaatimaton, joten asukkaiden modeemilaitteet eivät aina sovi koteloiden sisään johtoineen. Koteloiden sijoitus vaatehuoneen vaatehyllyjen päällä tai siivouskomeron yläkaapin taustalevyyn kiinnitettynä on huono, koska niihin on vaikea päästä käsiksi eikä huonetilojen valaistuskaan ole hyvä. Koteloiden kansien ruuvit (2 kpl) ovat n. 5 cm pitkiä, joten jo pelkkä koteloiden kansien avaaminen on hankalaa. Kiinteistöyhtiön opastus: Sähköurakoitsijan sopimukseen ei ollut sovittu erityistä velvoitetta yleiskaapelointi-järjestelmän käytönopastuksen osalta. Näin ollen myös kiinteistöyhtiön henkilökunta jäi vaille perusasioiden selvitystä. Asukkaiden käytön opastus: Yleiskaapeloinnin toimintaperiaate asunnoissa oli selvästi useille asukkaille epäselvä. Asukkaille jaettiin isännöitsijätoimistosta takaisinmuuton yhteydessä kytkentäjohto, joka on tarkoitettu asunnon huoneistojakamoiden liittimien ja modeemin välille. Suurimmalle osalle asukkaista oli epäselvää, mitä johdolla tehdään. Modeemin asennus huoneistojakamon kytkentäkoteloon oli myös outo asia. Pääosassa vanhoja asuntoja vanhat puhelinliittymät toimivat remontin jälkeenkin vanhojen puhelinrasioiden kautta. Mikäli asukkailla oli jo ennen remonttia internet –liittymä

72

puhelinverkon kautta, se toimi tietenkin edelleen samalla tavalla kuin ennenkin. Eli modeemi voitiin kytkeä samaan puhelinrasiaan kuin ennenkin. Koko uusi yleiskaapelointi jäi tässä tapauksessa tarpeettomaksi. Mikäli asukas haluaa hyödyntää uutta yleiskaapelointia, tulee asukkaan tilata puhelinlinjan kytkentä erikseen vanhasta puhelinkeskuksesta yleiskaapeloinnin ristikytkentätelineeseen. Tästä aiheutuu tietenkin lisäkustannus asukkaalle. Jotta internet –yhteys toimisi yleiskaapeloinnin kautta, tulee asukkaan osata joko

- asentaa modeemi huoneistojakamon kytkentäkoteloon sekä valita huoneistojakamosta halutun huoneen liitin ja kytkeä modeemi liitäntäjohdolla tähän liittimeen tai

- kytkeä liitäntäjohdolla huoneistojakamon nousujohdon päässä oleva liitin halutun huoneen liittimeen ja asentaa modeemi halutun huoneen liittimeen

Yleiskaapeloinnin hyöty asukkaalle on siis lähinnä se, että modeemi saadaan tarvittaessa asennettua sitä varten tarkoitettuun koteloon. Kotelosta Internet –yhteys voidaan kytkeä halutun huoneen kytkentärasiaan. Vanhassa järjestelmässä oli 1-3 puhelinpistettä asuntoa kohti. Pisteitä oli olohuoneessa ja mahdollisesti eteisessä sekä makuuhuoneessa. Valokuituliittymän tilaaminen: Welhon olemassa oleva valokuituliittymä voidaan kytkeä yleiskaapelointiin. Tämä on kiinteistöyhtiön päätettävissä oleva ja Welho Oy:n kanssa sovittava asia.Valokuituliittymä voidaan periaatteessa tilata keneltä tahansa palvelun tarjoajalta. Edellytyksenä on tietenkin alueellinen saatavuus. Valokuitukaapeleita varten, maanrakennustöiden yhteydessä, maahan asennetaan rakennus- ja sähköurakkaan kuuluvana talojen väliset johtoreitit. Valokuituliittymät edellyttävät myös optisten muuntimien asentamista rakennuksiin. Optisilla muuntimilla muutetaan valosignaali yleiskaapeloinnin kautta välitettäväksi signaaliksi. 11.3 Rakentamisen aikana esiin tulleita asioita Rakennusvaiheen aikana todettiin, että antennikaapeloinnin johtoreitit kulkivat osassa taloja yllättävissä paikoissa. Talossa 14, josta antennikaapelit haarautuvat muihin rakennusryhmän taloihin, kaapelointeja oli vedetty mm. tulevien hissikuilujen kohdille. Kaapelointien sijainti olisi kyllä ollut ennakkoon selvitettävissä, mutta toisaalta tieto näiden kaapelien sijainnista ei olisi vaikuttanut hissikuilujen sijoittamiseen. Joka tapauksessa antenniverkkoakin on jouduttu ja joudutaan uusimaan lisätyönä. Ennakkoselvityksellä oltaisiin vältetty ainakin osa yllättävistä kaapelikatkoksista ja asukkaiden reklamaatioista. Uusittaessa kaapeleita lisätöinä kustannukset ovat aina suuremmat, kuin urakkasopimukseen sisällytettynä työnä. Aluekaapelointien osalta talojen välisistä kaapelireiteistä ei ollut muuta tietoa, kuin mitä alkuperäisissä rakentamisvaiheen piirustuksissa oli esitetty. Näissä sähköasemapiirustuksissa on esitetty vain talojakamoiden sijainnit ja sähkökaapelien kaaviomaiset reitit, jotka nekään eivät vastanneet todellisuutta. Puhelinkaapelien tarkoista sijainneista ei ollut tarkkoja tietoja, ainoastaan talo 12 ja talo 15 talojakamoihin tulevat talokaapelit oli esitetty kaaviossa.

73

Talot sijaitsevat kalliokukkulan päällä ja rakennuspohja on pääosin louhittu kallioon. Louhe on jätetty täytöksi alueen tasauksiin. Kaapeliojat on alun perin tehty pääosin hyvin lähelle maanpintaa (alle 50 cm syvyyteen) betonisiin suojakouruihin. Taloautomatiikkakaapelit ja kaapelitelevisioverkon kaapelit on asennettu myöhemmin tehtyihin kaapeliojiin ja pihateiden asfalttien alle. Rakennusurakkaan kuuluu pihateiden levennyksiä ja päällysteiden uusimisia ja vaihtoja asfaltista sidekiviksi ja sähköurakkaan kuuluu myös pihavalojen uusimisia, jotka edellyttävät piha-alueen kaivu- ja maanrakennustöitä hyvin laajasti. Puuttuvat kaapelointitiedot ovat aiheuttaneet sähkökaapelien lisäksi vaurioita taloautomatiikan kaapeleille ja puhelinkaapeleille. Kaapeleita on korjattu siellä missä selkeitä vaurioita on ilmennyt. Kaapelien vähäisemmät vauriot, kuten taittumiset, venymiset ja eristevauriot eivät välttämättä tule esiin rakennusaikana eivätkä välttämättä takuuaikanakaan. Kaapelivaurioiden osoittaminen jonkun urakoitsijan aiheuttamaksi on hankalaa varsinkin urakan päätyttyä. Toteutettujen kaapelireittien tarkka dokumentointi on käytännössä hankalaa, koska kaivannot on poikkeuksetta saatava nopeasti umpeen. Dokumentointivelvoitteen osalta urakkasopimuksiin tulisikin määrätä maksuerätaulukkoon dokumenttien luovuttamiseen perustuva urakan maksuerä. Hankkeen aikana kiinteistöyhtiö päätti muuttaa kiinteistötekniikan valvontajärjestelmää siten että kaikki eri talojen valvonta-alakeskukset kytketään ADSL –yhteyksin internetiin. Tämä ratkaisu mahdollistaa kiinteistön mittarien, kojeiden ja laitteiden seurannan ja ohjaamisen internetin kautta.

74

12. Internet –liittymävaihtoehdot esimerkkikohteessa 12.1. Laajakaistaliittymäteknologioita Kiinteistöissä (liike-, toimisto- ja asuinrakennukset) on käytössä useaan eri teknologiaan perustuvia laajakaistatekniikoita (Liikenne- ja viestintäministeriö. LVM / 2003). (Rakennustieto Oy, Rakennustietolehdet, 12.02.2009) (Sähköinfo Oy, 2001) (Sähköinfo, 2000). 12.1.1. DSL (Digital Subscriber Line) DSL on kiinteitä lankapuhelinverkkoja hyödyntävä laajakaistateknologia, jossa tiedonsiirto tapahtuu samoissa kuparikaapeleissa kuin puheen siirto, mutta eri taajuusalueella. Perinteinen puhelinliikenne hyödyntää vain osaa tarjolla olevasta kaistanleveydestä, jolloin dataa voidaan siirtää puhelinverkon käyttämätöntä kaistaa hyödyntäen. DSL-yhteyden suurin etu on se, että se tarjoaa loppukäyttäjälle oman kaistan, jota ei jaeta muiden saman alueen käyttäjien kanssa. Loppukäyttäjä siis saa yhteysnopeuden, joka ei riipu muista käyttäjistä samalla alueella. Kaapelimodeemit ja langaton laajakaistayhteys voivat kärsiä ruuhkasta, jos moni käyttäjä siirtää tietoa samanaikaisesti saman paikallisvaihteen alueella, koska näillä teknologioilla loppukäyttäjät jakavat kyseiselle alueelle allokoidun kaistanleveyden toisten käyttäjien kanssa. DSL-yhteys muodostetaan yhteyden tarjoajan ja loppukäyttäjän välille erityisen puhelinpistokkeeseen kytkettävän DSL -modeemin avulla. DSL -yhteyden nopeuteen vaikuttavat loppukäyttäjän etäisyys paikallisvaihteesta, puhelinkaapelin paksuus ja käytettävän DSL -teknologian tyyppi. Kuluttajamarkkinoilla tyypillinen loppukäyttäjän DSL -yhteys on epäsymmetrinen ADSL (Asymmetric DSL), jossa nopeus verkosta käyttäjälle on suurempi kuin nopeus käyttäjältä verkkoon. Uuden VDSL –tekniikan avulla päästään jo noin 10 Mbit/s yhteysnopeuteen, joka mahdollistaa esimerkiksi hyvälaatuisen televisiokuvan välittämisen. VDSL:n edellyttämiä DSLAM –laitteita on jo valmistuksessa ja kaupallisesti saatavilla. VDSL –yhteyksiä on jo tarjolla esimerkiksi Ruotsissa. DSL on selvästi maailman yleisin käytössä oleva laajakaistateknologia. Sen osuus kaikista laajakaistayhteyksistä on 59%. DSL:n yleistymisen nopeuteen eri maissa vaikuttaa suuresti se, ovatko puhelinkaapeliverkkojen omistajat valmiita vuokraamaan verkkoja kilpaileville DSL -yhteyksien tarjoajille. 12.1.2. Kaapelimodeemi Kaapelimodeemi on maailman toiseksi yleisin laajakaistateknologia. Sen osuus kaikista laajakaistayhteyksistä on 39%. Teknologia on yleinen erityisesti maissa, joissa on laaja kaapelitelevisioverkko, jonka avulla Internet-yhteys voidaan kaapelimodeemiteknologiassa muodostaa. Kaapelitelevisiolähetykset eivät käytä koko taajuuskaistaa, vaan osa voidaan varata Internet -yhteydelle verkosta käyttäjän suuntaan sekä yhteydelle käyttäjältä verkkoon. Kaapelimodeemiteknologiassa jokaiselle käyttäjälle ei varata omaa taajuuskaistaa, kuten DSL -teknologiassa, vaan tietyn alueen käyttäjät jakavat kaistan toisten käyttäjien kanssa. Niinpä loppukäyttäjän todellinen yhteysnopeus riippuu siitä, miten paljon liikennettä toiset alueen käyttäjät aiheuttavat samanaikaisesti. Teoriassa yksittäinen käyttäjä voi siis saada

75

käyttöönsä koko alueen käyttäjille varatun kaistan, jos muut eivät käytä yhteyttä juuri kyseisellä hetkellä, mutta toisaalta useiden käyttäjien varatessa kaistaa samanaikaisesti voi muodostua ruuhkaa. Yhteyden muodostamiseen yhteyden tarjoajan ja loppukäyttäjän välillä käytetään televisioantennipistokkeeseen kytkettävää erityistä kaapelimodeemia. Kuten ADSL -yhteys, myös kaapelimodeemiyhteys on tyypillisesti epäsymmetrinen eli nopeus verkosta käyttäjälle on suurempi kuin käyttäjältä verkkoon. 12.1.3. Ethernet Ethernet ei varsinaisesti ole kilpaileva fyysinen teknologia DSL-, kaapelimodeemi- ja optisen teknologian kanssa, vaan paikallisverkkojen tiedonsiirtostandardi. DSL- ja kaapelimodeemia käytettäessä loppukäyttäjällä on ethernet -yhteys tietokoneestaan DSL- tai kaapelimodeemiin ja modeemin avulla yhteyden tarjoajan kautta Internetiin. Jos ethernet kuitenkin tuodaan suoraan loppukäyttäjälle, hän voi kytkeä tietokoneensa suoraan paikallisverkkoon ilman kaapeli- tai DSL -modeemia. Tämä on Suomessa yleistä esimerkiksi toimistoissa ja opiskelija-asuntoloissa, Ruotsissa suurissa taloyhtiöissä ja –osuuskunnissa. Ethernetin etu on se, ettei loppukäyttäjä tarvitse erillistä modeemia Internet-yhteyden luomiseen. Paikallisverkossa ethernetin etuna on myös se, että kaikki paikallisverkkoon liittyneet laitteet voivat lähettää ja vastaanottaa tietoa niin nopeasti kuin pystyvät. Suurilla käyttäjämäärillä tämä voi kuitenkin muodostua ongelmaksi, koska paikallisverkon tiedonsiirtokyky ei välttämättä kestä usean suurta tiedonsiirtokapasiteettia vaativan käyttäjän yhtäaikaista kuormitusta. Pidemmillä välimatkoilla eli paikallisverkkojen ulkopuolella ethernetin käyttöä on tähän saakka rajoittanut se, että käytettäessä kuparijohdinta kaapelin maksimipituus on voinut olla vain noin 100 metriä ilman signaalinvahvistinta. Nyttemmin markkinoille on tullut ns. LRE –tekniikka (Long 15 Reach Ethernet), joka mahdollistaa siirtoetäisyyden kasvattamisen 1,5 kilometriin. LRE:n symmetrinen tiedonsiirtonopeus pitkillä etäisyyksillä vaihtelee välillä etäisyyden mukaan 5 – 15 Mbit/s. 12.1.4. Datasähkö Datasähköteknologiassa laajakaistayhteys muodostetaan sähköverkon avulla. Kuten DSL -teknologiassa, datasähkössä loppukäyttäjälle varataan oma taajuuskaista selvästi normaalin sähköverkon vaihtovirran taajuudesta (50-60 Hz) poikkeavalla taajuusalueella. Datasähkön ongelmana on ollut datan siirtäminen taajuusmuuntajien lävitse, mutta tämä ongelma on nyttemmin melko hyvin onnistuttu korjaamaan, mikä lisännee datasähkön käyttökelpoisuutta. Haja-asutusalueilla datasähkö soveltuu erityisesti alueille, joilla on sähköverkko, mutta ei puhelinverkkoa tai kaapelitelevisioverkkoa. Tällöin voidaan välttää uuden verkon rakentamiskustannukset hyödyntämällä olemassa olevaa sähköverkkoa. Käytännössä kuitenkin teknisten etäisyysrajoitusten vuoksi datasähkön liiketaloudellisesti realistinen tarjonta on toistaiseksi mahdollista lähinnä vain taajamissa.

76

12.1.5. Valokuitu Valokuitu yksittäisille loppukäyttäjille tuotuna ei vielä ole laajamittaisesti käytössä Internet -yhteyden tarjoamiseksi. Valokuitu on merkittävä teknologia suuren tiedonsiirtokykynsä ansiosta. Jo nyt sitä käytetään runkoverkkojen rakentamisessa ja usein kuparikaapelia pitkin kotiin tuotava laajakaistayhteys muuttuukin optiseksi kaupunkien tai maiden välillä. Valokuidun tärkein etu on sen suuri tiedonsiirtokapasiteetti. Koska valon taajuus on huomattavasti suurempi kuin kuparikaapelissa tai langattomassa teknologiassa käytetty taajuus, voidaan valokaapelia pitkin siirtää huomattavasti suurempi määrä dataa aikayksikköä kohden. Valokuitu ei sinänsä ole kovin kallista, mutta kustannuksia nostaa se, että valokuituyhteyksiä varten joudutaan usein asentamaan uudet kaapelit, koska olemassa olevia kuparisia kaapeleita ei voida hyödyntää. Lisäksi valokuituun perustuviin yhteyksiin tarvittavat päätelaitteet ovat huomattavasti kalliimpia kuin DSL- tai kaapelimodeemiteknologiassa. Nämä kustannustekijät hidastavat valokuidun viemistä loppukäyttäjälle asti. 12.1.6. WLAN (wireless local area network) WLAN on paikallisverkko, jossa Internet-yhteys muodostetaan langattomasti tukiaseman ja loppukäyttäjän tietokoneen välillä erityisen WLAN -verkkokortin avulla. Langattomuus onkin teknologian suurin etu, joten se on yleistymässä koti- ja toimistoympäristössä. WLAN –teknologiaa voidaan käyttää verkkoyhteyden tarjoamiseksi alueellisesti ja paikallisesti. Myös hotellit ja lentokentät ovat alkaneet tarjota langatonta Internet -yhteyttä asiakkailleen. Harvaan asutuilla seuduilla langattoman yhteyden tarjoaminen loppukäyttäjille voi tulla edullisemmaksi, jos valmista kiinteää verkkoa, kuten puhelin- tai kaapelitelevisioverkkoa, ei ole hyödynnettävissä. Kuten kaapelimodeemiteknologiassa, WLAN -teknologiassa ei varata jokaiselle loppukäyttäjälle omaa taajuuskaistaa, vaan tietyn alueen käyttäjät jakavat kaistan toisten saman alueen käyttäjien kanssa. Yhteysnopeus riippuu toisten samanaikaisten käyttäjien määrästä. WLAN -yhteyttä käytetään usein kiinteän laajakaistayhteyden, esimerkiksi DSL -yhteyden, viimeisenä osana yhdistämään useita käyttäjiä langattomasti verkkoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi toimistossa DSL -yhteyden päähän yhdistetään WLAN -tukiasema, johon käyttäjät muodostavat langattoman yhteyden. WLAN -teknologian suosio on kasvussa. 12.1.7. Satelliittiteknologia Satelliittiteknologiaa käytetään laajakaistayhteyden toimittamiseen erittäin harvaanasutuille alueille, joita kiinteiden verkkojen laajakaistateknologioilla ei voida tavoittaa. Aiemmin yhteys verkosta loppukäyttäjälle muodostettiin satelliitin avulla, mutta yhteydelle käyttäjältä verkkoon vaadittiin erillinen paluukanava, mikä rajoitti huomattavasti teknologian hyödyntämistä. Nykyisellä satelliittiteknologialla voidaan kuitenkin jo muodostaa kaksisuuntainen yhteys loppukäyttäjän ja satelliitin välillä. Satelliittiteknologian selvä etu on sen kattavuus. Satelliitin avulla voidaan laajakaistayhteys tuoda loppukäyttäjälle, joka asuu kaukana taajamasta. Teknologian huonoja puolia ovat olleet erityisesti sen kalleus, pitkästä välimatkasta satelliitin ja loppukäyttäjän välillä johtunut viive ja heikko signaalin laatu, sekä rajallinen kaistanleveys ja sen myötä matalampi

77

yhteysnopeus. Näistä syistä satelliittiteknologian hyödyntämismahdollisuudet Internetin tarjoamiseksi suurille käyttäjämäärille ovat olleet rajalliset viime aikoihin saakka. Nyttemmin on uusien teknisten ratkaisujen avulla päästy liiketaloudellisesti kannattavaan vaihtoehtoon myös yksittäisille käyttäjille, joten satelliittiyhteyden käyttökelpoisuus reuna-alueilla on kehittynyt huomattavasti. 12.1.8. Matkaviestinverkot Tällä hetkellä Euroopassa matkaviestinverkkojen kautta toteutettavana Internet-yhteytenä yleistyvä GPRS ei sellaisenaan ole varsinainen laajakaistateknologia, mutta esimerkiksi paluukanavana toimiva. Tulevaisuuden niin sanottujen kolmannen sukupolven mobiiliteknologioiden tavoitteena on kuitenkin tarjota Internet -yhteyksiä jopa nopeudella 2 Mbit/s, mikä ylittää useimpien nykyisin tarjolla olevin kiinteiden yhteyksien siirtonopeuden. Matkaviestinverkkojen yleistymistä Internet-yhteyden tarjoavana teknologiana on hidastanut lähinnä kolme seikkaa: matkaviestinoperaattoreiden kyvyttömyys investoida tarvittavaan infrastruktuuriin, kiinteitä laajakaistateknologioita ja WLAN -teknologiaa hitaampi tiedonsiirtonopeus sekä vielä toistaiseksi korkeammat hinnat siirtonopeuteen nähden. 12.1.9. Digitaaliset televisioverkot Laajakaistayhteys voidaan toteuttaa myös maanpäällisen digitaalisen televisioverkon (DVB-T) ja esimerkiksi GPRS:n tai lankapuhelinmodeemin yhdistelmällä, samaan tapaan kuin satelliittiverkon kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietokoneeseen asennetaan DVB-T -vastaanotinkortin lisäksi puhelinmodeemi, Ethernet -verkkoliitin tai GPRS –yhteys, joiden avulla vuorovaikutteisuus mahdollistuu. DVB-T -vastaanotinkortti liitetään antennijärjestelmään. Tietokoneeseen asennetaan ohjelmisto verkkoyhteyden luomiseksi. Tietokoneen rinnalle on markkinoille tulossa päätelaitteita, joissa Internet-liikenne voidaan yhdistää digitaaliseen televisiovastaanottimeen. Koneeseen latautuvalla materiaalilla on pieni viive paluukanavan käytön vuoksi, joten se ei sovellu esim. reaaliaikaiseen pelaamiseen. Suurten tiedostojen lähettäminen on myös hitaahkoa. Yhteysnopeus on riittävä tietoyhteiskunnan peruspalveluiden käyttämiseen. Yhdessä digitaalisessa televisioverkossa voi olla useita palveluoperaattoreita, jolloin liittymän ostajat voivat valita useammasta palveluntarjoajasta. Koska digitaalisen televisioverkon kapasiteetti on rajoitettu käytettävissä olevien taajuuksien mukaan, ei kapasiteettia kannattane tässä vaiheessa varata Internet-käyttöön muuten kuin niillä alueilla, joilla muiden Internet-liittymien rakentaminen tulisi kohtuuttoman kalliiksi. Näitä harvaan asututtuja alueita ovat muun muassa Lapin kaupunkien ja kylien ulkopuoliset alueet. Maanpäälliset digitaaliset televisioverkot peittävät Suomessa yli 95 % kotitalouksista.

78

Esimerkkejä kiinteistöjen Internet –liityntätekniikoista (kuva 22)

79

12.2. Esimerkkikohteessa mahdollisia tekniikoita Asukkailla on projektin jälkeen useita mahdollisia vaihtoehtoja internetiin kytkeytymiseen. Welhon –kaapelimodeemipalvelut:

- antenniverkon kautta taloryhmään tulevasta valokaapeliliittymästä

Kohteessa on ollut jo ennen remonttia ollut käytössä Welhon kaapelitelevisio -verkko. Welhon tarjoamat laajakaistapalvelut tuodaan kiinteistöryhmän keskellä olevaan taloon valokuidun välityksellä. Muihin taloihin johdotukset on tehty antennikaapeleilla. Kyseessä on suhteellisen suorituskykyinen verkko. On ilmeistä, että Welhon internet –palvelut mahdollistavat tehokkaammat yhteydet Internetiin antenniverkon kautta, kuin mitä uuden yleiskaapelointiverkon kautta vanhan puhelinliittymäkaapelin välityksellä on mahdollista. Langattomilla yhteysmenetelmillä ei toistaiseksi päästä vielä, ainakaan lankaliittymien kustannustasolla, lähellekään em. lankaverkkojen suorituskykyyn. ADSL -liittymä:

- vanhan puhelinkaapelin kautta - yleiskaapeloinnin kautta

ADSL – modeemit ja vanhemman malliset soittomodeemit voidaan liittää vanhan puhelinverkon kautta internetiin. Liittymien valikoimaa rajoittaa vanhojen puhelinjakamojen ahtaus ja operaattorien laitteiden lämpökuormien aiheuttamat ongelmat ahtaissa tiloissa. Nyt toteutettu/toteutettava yleiskaapelointi antaa lisää mahdollisuuksia valita liittymätyyppejä. ATK –jakamoissa on runsaasti tilaa ja asennuspaikkoja usean eri operaattorien laitteille. Cat 6 kategorian kaapelointi varmistaa tiedonsiirtonopeudet aina 500 Mbit/s asti. Asuntojen yleiskaapeloinnit voidaan liittää puhelinverkon 150 paristen talokaapeliliittymien kautta internetiin. Vanhan puhelinrasian ja -kaapeloinnin kautta ei päästä uuden yleiskaapeloinnin kategorian mahdollistamiin yhteyksiin asunnon ja talojakamon välillä, mutta toisaalta talojakamosta ulospäin ei ole eroa kumpien johtojen kautta yhteys muodostetaan, koska kummassakin tapauksessa liitytään samaan taloliittymäkaapeliin. Nopeampiin ja tehokkaampiin yhteyksiin päästään vasta tuomalla taloihin valokuitukaapelit, liittämällä ne yleiskaapelointiin ja liittymällä alueelliseen valokaapeliverkkoon. Eri talojen välille ei ole toistaiseksi asennettu valokaapeleita, mutta johtoreitit vetonaruineen asennetaan mahdollisia tulevia kaapeleita varten. Ei ole tietenkään mielekästä tuoda jokaiseen taloon omaa valokaapeliliittymää, vaan valokuituliittymäkaapeli on järkevintä tuoda esim. talotyhmän keskellä olevaan taloon (talo 14) ja asentaa tähtimäisesti siitä eteenpäin kuhunkin taloon kaapelit kunkin talon ATK -jakamoon. Kiinteistöön tulevat liittymät määräävät koko verkon suorituskyvyn. Tässäkin pätee sääntö, että verkkoyhteyden heikoin kohta määrää verkon suorituskyvyn. Heikoimmat kohdat ovat tällä hetkellä vanhat puhelinjakamot nousujohtoineen ja puhelinjakamoihin tulevat vanhat liittymäkaapelit.

80

Yhteenvetona voidaan todeta, että toteutettu yleiskaapelointi mahdollistaa CAT 6 kategorian suomat tietoliikenneyhteydet, edellyttäen että kiinteistöliittymät saatetaan ajan tasalle. Toistaiseksi kiinteistöön tulee siis vain mahdollisuus nopeampiin yhteyksiin. Nopeampien ja tehokkaampien yhteyksien toteutuminen riippuu kiinteistöyhtiön päätöksistä valokuitukaapeliliittymien suhteen ja alueellisesta palveluntarjonnasta nyt ja tulevaisuudessa. Ilman, että alueellisesti tehdään investointeja kiinteistöjen sisäisiin verkkoihin, ei palveluntarjoajilla ole riittävästi asiakkaita valokuitukaapelointeihin. Toisaalta kiinteistöyhtiöiden investoinnit liittymävalmiuksien rakentamiseen saattavat olla turhia, jollei palveluja (valokuitukaapeleita) koskaan tuodakaan alueelle. Optimaalinen tilanne kiinteistöyhtiöiden kannalta olisi, että palveluntarjoajia olisi useita, jotta vapaan kilpailun säännöt pätisivät myös valokaapeliliittymien hinnoittelussa. Tämän alueen sijainti on kuitenkin sellainen, että valokaapeleita tullaan asentamaan heti kun palvelujen tarjoajat ovat valmiita investointeihin. Langattomat yhteydet:

- alueellisten operaattoreiden langattomilla yhteyksillä Johtimettomia siirtoteitä voidaan tietyin rajoituksin ja edellytyksin käyttää kiinteistöissä. Johtimettomia siirtoteitä ovat mm.

- mikroaaltolinkit

- satelliittilinkit

- radiotie

- infrapunalinkit Vaikka em. ratkaisut ovat voimakkaasti yleistymässä ja kehittymässä, eivät ne aivan lähitulevaisuudessakaan voi toimia yleiskaapeloinnin veroisena tietoverkkona. Langattomien yhteyksien nopeudet ja datan siirtokyky ovat merkittävästi heikompia kuin langallisten yhteyksien. Myös tiedonsiirtopalveluiden kustannustaso on huomattavasti korkeampi. Langattomien yhteyksien muita heikkouksia yleiskaapelointiin verrattuna ovat tietoturva ja häiriöalttius.

81

13. Parannusehdotukset rakennuttajan laatujärjestelmään 13.1. Lähtötietojen selvitys Perusasia tietoverkkojen rakentamisen osalta on olemassa olevien tietoliikenneratkaisujen kartoittaminen luotettavasti. Mikäli kiinteistöyhtiöistä ei löydy todellisia asennuksia vastaavia piirustuksia ja järjestelmien dokumentointeja, on syytä teettää kattava puhelin-, tele-, antenni- ja mahdollisten muiden kaapelointien, kuten kaapeli –tv –verkkojen ja yleiskaapelointien kartoitus. Kartoituksen tuloksena pitäisi olla riittävän tarkka kuvaus olemassa olevista järjestelmistä. Kiinteistöyhtiöiden hallinnoimilla tonteilla olevat aluekaapeloinnit tulisi myös kartoittaa. Lähiympäristössä olevat valokuitu- ym. tietoliikennekaapelit liittymismahdollisuuksineen sekä -kustannuksineen ja liittymien vaatimat erikoislaitteet (kuten valokuitusignaalin muuntimet) tulisi selvittää jo hankesuunnittelun alkuvaiheessa yhteistyössä kiinteistöyhtiön kanssa. Peruskorjausprojektien yhteydessä toteutettavien tietoliikenneratkaisujen osalta kiinteistöyhtiön tulee ehdottomasti

- selvittää kiinteistöjen olemassa olevat teleasennukset ja -järjestelmät

- määritellä tavoitteensa tietoliikenneratkaisuille asunnoissa ja kiinteistön muun tekniikan osalta tulevaisuutta silmällä pitäen

- selvittää alueelliset tekijät (esim. valokuitukaapeliliittymien tai langattomien liittymien asennustilanne naapurikiinteistöissä ja alueella yleensä)

Kaapelireittien suunnittelussa tulee huomioida kaapelimäärät ja tulevaisuuden tarpeet sekä kaapelien vaihdettavuus siten, että

- rakentamismääräykset täyttyvät

- kaapelit ovat riittävästi suojattuja

- kaapelien kääntösäteet eivät ole liian tiukkoja, tilavaraukset ovat riittävät kaapelit ovat tarvittaessa vaihdettavissa palo-, ääni- tai kaasutiiveyden kärsimättä

- kaapeleita voidaan tarvittaessa helposti lisätä tai muunnella Lähtötilanteen selvitystä ei pidä jättää pelkästään sähkösuunnittelijan tehtäväksi, koska yleiskaapeloinnin osuus isonkin peruskorjauksen suunnittelusopimuksen rahallisesta arvosta on niin pieni, ettei sillä rahamäärällä voida saavuttaa riittävän yksityiskohtaista kartoitusta. Tietoliikennejärjestelmien kartoitus edellyttää aina kiinteistön teknisiin tiloihin ja kojerasioihin sekä –koteloihin pääsyä. Kiinteistön tekemien hankinta-, huolto- ja hoitosopimusten johdosta laitetilojen ja –kaappien hallinta ja usein myös omistus on kiinteistön ulkopuolisten tahojen käsissä. Näin ollen jo pelkästään avainhallinta voi olla este kartoitustyölle. Kartoitukset pitäisi antaa tietoliikennetekniikkaan perehtyneiden ammattilaisten tehtäväksi, jotka osaavat kartoittaa järjestelmän olennaiset asiat ja ymmärtävät kokonaisuuden sekä lisäksi kykenevät tuottamaan suunnittelun pohjaksi tarvittavat dokumentit. Tällaisia kartoituspalveluita tekevät monet antenni-, tietoliikenne- ja telealan yritykset sekä alaan

82

erikoistuneet sähköinsinööritoimistot. Rakennuttajan tulee kuitenkin konsultin valinnassa huomioida, että monet kartoituksia tekevät yritykset ovat myös tiettyjen tietoliikenneratkaisujen urakointiin ja järjestelmien maahantuontiin ja markkinointiin sitoutuneita toimijoita. Tällöin konsultin ehdotukset järjestelmävalinnoista ja ratkaisuista eivät välttämättä ole täysin objektiivisia. 13.2. Järjestelmävalinta Rakennuttajakonsultin tulee hankesuunnitteluvaiheessa kyetä ohjaamaan kiinteistöyhtiön valintoja kaupungin omistajastrategian mukaisiksi, siten että kiinteistöihin tehtävistä investoinneista saadaan niistä tavoiteltu hyöty. Käytännössä tämän pitäisi tarkoittaa sitä, ettei samaan kiinteistöön rakennettaisi useita päällekkäisiä järjestelmiä samaan tarkoitukseen. Sen sijaan tulisi pyrkiä rakentamaan järjestelmiä, jotka palvelevat sekä kiinteistön asukkaiden tietoliikennekäyttöä, että kiinteistöyhtiölle tarpeellisia järjestelmiä. Jos yhdellä kaapelointijärjestelmällä voidaan korvata erillisiä, vain yhteen tarkoitukseen soveltuvia kaapelointeja, voidaan saavuttaa konkreettista rahallista hyötyä sekä järjestelmiä rakennettaessa, että ylläpidettäessä. Toisaalta saman kaapelointijärjestelmän käyttö esim. kiinteistöautomatiikka-, puhelin-, aluevalvonta-, rikosilmoitus- tai vastaaviin järjestelmiin asettaa myös vaatimuksia järjestelmän luotettavuudelle, häiriöalttiudelle, tietoturvallisuudelle jne. Kun samaa kaapelointijärjestelmää käyttää usea toimija (teleoperaattorit, vartiointiliikkeet, huoltoliikkeet, asukkaat) tulee tarkkaan määritellä etukäteen tilojen lukituskysymykset, kaapelointien ja kytkentäkotelojen suojauskysymykset sekä verkon ja sen osien rakenne. Käytettäessä kaapelointia erilaisten laitteiden ohjauksiin, on kaapeleiden häiriösuojaus (esim. virtapiikeiltä ja -katkoksilta) ja maadoitus suunniteltava ja toteutettava huolella. Järjestelmät tulee suunnitella ja toteuttaa vähintään Viestintäviraston viimeisimpien määräyksien ja ohjeiden mukaisesti. Järjestelmiä pitää suunnitella kokonaisuutena. Ei ole mielekästä pitää erillään esim. vanhoja puhelinjärjestelmiä ja yleiskaapelointeja tai rakentaa useita kaapelointijärjestelmiä eri tarkoituksiin. Tulevaisuuden tarpeet on syytä ennakoida huolella, koska kaapelointeja uusitaan käytännössä varsin harvoin. Kaapelireittien suunnittelussa tulee huomioida kaapelimäärät ja tulevaisuuden tarpeet sekä kaapelien vaihdettavuus siten, että

- rakentamismääräykset, kuten palo- ja äänitekniset määräykset, täyttyvät

- kaapelit ovat riittävästi suojattuja

- kaapelien kääntösäteet eivät ole liian tiukkoja, tilavaraukset ovat riittävät

- kaapelit ovat tarvittaessa vaihdettavissa palo-, ääni- tai kaasutiiveyden kärsimättä

Peruskorjaus urakoiden aikana tulee pitää eri asennusten (LVIS) yhteensovituspalavereja siten, että myös yleiskaapeloinnin toteuttajan edustajat ovat läsnä, jotta yleiskaapeloinnin edellyttämät asiat tulevat riittävästi huomioitua mm. tilavarausten ja asennusjärjestysten osalta.

83

Käyttöönoton yhteydessä kaapelit tulee olla selkeästi ja dokumentoidusti mitattu standardin edellyttämällä tavalla. Jokainen tietoliikennerasia on testattava standardin mukaisesti ja testaustulokset on dokumentoitava ja dokumentit on luovutettava rakennuttajalle. Mittauksen tulisi tapahtua ajallisesti mahdollisimman lähellä käyttöönottoa, jotta mittauksen jälkeisten vaurioiden riski pienenee ja rakennuttajalla on suurempi varmuus kaapeloinnin kunnosta. Myös tietoliikenneverkkoon liittyvät oheislaitteet tulee olla dokumentoidusti tarkastettuja.

Asukkaille ja muille käyttäjille tulee jakaa riittävät ja ennen kaikkea selkeät ohjeet tietokoneiden liittämisestä ja puhelimen kytkemisestä yleiskaapelointiverkkoon. Valokuituliittymien tarjoajat tulee kartoittaa riittävän ajoissa. Kiinteistöyhtiön tulee tehdä kiinteistöliittymäsopimukset haluamiensa operaattoreiden kanssa riittävän ajoissa niin, että yhteydet on testattu ja yhteydet toimivat rakennusta käyttöönotettaessa. Operaattoreiden kanssa tulee hyvissä ajoin selvittää mm. käyttäjien määrät, verkon rakenne ja halutut tietoliikenneyhteydet, käyttötarkoitus (dataliikenne, IPTV-palvelut, nopeudet jne.) Esimerkkikohteessa telejärjestelmiin tehtiin muutoksia suunnitteluvaiheen jälkeen vielä urakkalaskentavaiheessa. Urakoitsijoille lähetettiin uudet Telejärjestelmäkaaviot, jotka olivat ristiriidassa sähköselostuksen tekstien kanssa. Muutosten syy ei käy ilmi mistään asiakirjoista. Muutokset on tehty liian myöhäisessä vaiheessa. Sähköselitys olisi pitänyt korjata vastaamaan uusia kaaviota. Rakentamisen alkaessa tai viimeistään sen aikana olisi pitänyt päivittää suunnitelmat vastaamaan muutoksia. Muutokset koskivat valokuitukaapelointeja talojen välillä. Mahdollisuudet tulevien IPTV –palvelujen käyttöönottoon tulisi huomioida kiinteistöjä remontoitaessa. Yleiskaapelointiverkon suunnittelu ja rakentaminen asuntoon asti tulevalla valokaapelilla (FTTH -tekniikka) tai ainakin valokaapelin jälkiasentamisen mahdollistaminen asuntoihin asti ulotettujen asennusputkien avulla olisi tulevaisuuden kannalta järkevää. Asuntokohtaiset huoneistojakamot tulisi suunnitella ja toteuttaa siten, että niissä on riittävästi tilaa tulevia kaapeleita ja asennustarvikkeita varten. IPTV –palveluja voidaan toki välittää myös Cat 6 –kategorian nousukaapeloinnin kautta sekä jo olemassa olevan kaapeli –tv verkon välityksellä. Esimerkkikohteessa olemassa oleva Welhon kaapelointi kaapelitelevisio -verkon laitteineen on kuitenkin yksityisen yrityksen hallinnassa, eikä kiinteistön haltija voi vapaasti päättää verkon käytöstä ja palvelujen hankinnasta muiden yritysten kautta ko. verkkoa hyödyntäen. Nyt peruskorjauksessa toteutettava Cat 6 tasoinen nousukaapelointi riittää myös IPTV- palvelujen tuomiseen asuntoihin asti, mutta ainakin talojakamoon pitäisi kuitenkin tuoda valokuitukaapeliyhteys, josta palvelut voitaisiin jakaa nousukaapeloinnin kautta asuntoihin. Vanhasta koaksiaalikaapelointiin ja nykyisen standardin mukaisiin antennirasioihin perustuvasta televisioantenniverkosta luopuminen on kuitenkin toistaiseksi vielä ennenaikaista, johtuen mm. kotitalouksissa olemassa olevasta televisio- ja digisovitin –kannasta. Tästä syystä yleiskaapelointi järjestelmään olisikin hyvä asentaa myös koaksiaalikaapelit kuhunkin asuntoon. Esimerkkikohteessa tosin ei tietenkään ole ollut mielekästä rakentaa jokaiseen asuntoon toista koaksiaalikaapeliverkkoa kaapelitelevisio –verkon rinnalle.

84

13.3 Kaapelointien ennakointi Aluekaapeloinnit edellyttävät maanrakennustöitä, jotka on syytä ajoittaa sellaisten peruskorjausten yhteyteen, joissa suoritetaan asfaltointi-, piha-, viemäröinti- tai sähkökaapelointitöitä. Talojen väliset kaapelointitarpeet on aina järkevää huomioida asentamalla vetonaruilla varustettuja suojaputkia talojen välille aina kun kaivutöitä tehdään. Tämä kannattaa tehdä aina kun alueella suoritetaan maanrakennustöitä, vaikka itse kaapelointeja ei vielä toteutettaisikaan, koska putkitusten kustannukset muiden kaivutöiden yhteydessä toteutettuna ovat marginaaliset verrattuna valmiiden piharakenteiden avaamiseen myöhemmin. Myös talojen sisäiset kaapelointitarpeet tulisi voida huomioida varaamalla jo suunnitteluvaiheessa tiloja tuleville kaapeloinneille ja asentamalla läpivienteihin ja koteloihin valmiiksi asennusputkia riittävästi. 13.4 Suunnittelusopimukset Kartoitukset ja järjestelmävalintaehdotukset kannattaa edellä mainituista syistä teettää alan erikoisyrityksillä, mutta järjestelmävalintojen jälkeen itse kaapeloinnin ja siihen liittyvien muiden osien suunnittelu on viisasta sisällyttää sähkösuunnittelusopimukseen. Tämä johtuu siitä syystä, että yleiskaapeloinnin toteuttamisessa on varsin paljon sähkösuunniteluun liittyviä asioita, jotka muutoin voivat jäädä joko huomioimatta tai suunnitelmat voivat helposti olla ristiriidassa sähkösuunnittelun kanssa. Sopimuksessa tulisi huomioida minimissään yleiskaapelointistandardien mukaiset kuhunkin kohteeseen liittyvät asiat. Yleiskaapeloinnin toteuttaminen vaatii asian huomioimista myös vahvavirta-järjestelmien suunnittelussa. ATK –talojakamoissa tarvitaan lukuisia sähköpisteitä, joiden täytyy olla häiriösuojattuja. Järjestelmien maadoitukset tulee myös huomioida. Asuntojen ATK-kytkentäkoteloissa tarvitaan sähköpisteitä ja atk- rasioiden sijoittelu tulee huomioida muussa sähkösuunnittelussa. Yleensä on järkevää suunnitella kaikki kaapelikourut ja rasiat saman valmistajan tuotteilla, jotta ne ovat asiallisen näköisiä. Johtoreittien suunnittelu on syytä tehdä hallitusti myös muut johtoasennukset huomioiden. Yleiskaapeloinnin suunnittelu voidaan teettää myös sähkösuunnittelu-urakkaan kuuluvana erikoissuunnitteluna. Sähkösuunnittelusopimuksiin voitaisiin asettaa ehto erikoissuunnittelijoiden käytöstä ja lisäksi täsmentää, mitä ja minkä tasoisia suunnitelmia vaaditaan. 13.5 Yleiskaapeloinnin käyttömahdollisuuksien hyödyntäminen Yleiskaapelointeja tulisi hyödyntää mahdollisimman paljon taloteknisten järjestelmien tiedonsiirrossa ja ohjauskaapelointina. Usean erillisen kaapelointi- ja ohjausjärjestelmän rakentaminen on usein tarpeetonta ja aiheuttaa turhia kustannuksia.

85

Useimpia kiinteistön kojeita ja laitteita voidaan ohjata ja valvoa myös yleiskaapeloinnin kautta. Internetiin liitettävät kameravalvontajärjestelmät sekä mm. lämmitysjärjestelmien valvontalaitteet ovat järkevä tapa helpottaa kiinteistöjen isännöintiprosesseja. Pyrkimyksenä tulisi olla mahdollisimman kattava kiinteistöjen hallintajärjestelmä internetiä hyödyntämällä. Isännöinti- ja huoltotehtäviä (kuten kulutus- ja lämpötilaseurantaa sekä mm. lukitusten, valaistuksen ja ilmanvaihdon ohjausta) tulisi voida ohjata kohteessa fyysisesti käymättä. Tällä tavalla voidaan säästää kustannuksia. Kiinteistöteknisten laitteiden valvonta- ja ohjausjärjestelmien suunnittelu ei voi olla pelkästään sähkösuunnittelijan tehtävä, koska sähkösuunnittelija ei voi tietää mitä ja minkälaisia LVI –laitteita kiinteistöön tarvitaan. Yleensä tämä onkin suuri este kattavan yleiskaapelointiin perustuvan ohjaus- ja valvontajärjestelmän aikaansaamiseen. Suunnitteluprosessissa tarvitaan LVI- ja sähkösuunnittelijoiden tiivistä yhteistyötä, jotta voidaan edes löytää sellaiset laitejärjestelmät ja -kokonaisuudet, joissa on oikeantyyppiset valmiudet ohjaus- ja valvontakaapeleille. Yleensä lähes kaikissa LVI- järjestelmiin liittyvissä projekteissa tarvitaan myös rakennusautomatiikkaan perehtynyttä suunnittelijaa, joka suunnittelee valvonta- ja ohjausjärjestelmät ja valitsee kiinteistöautomatiikan tekniset ratkaisut. Käytännössä rakennusautomatiikkajärjestelmien toimittajia on Suomessa vain rajoitettu määrä. Isoimpia automatiikkajärjestelmien toimittajia ovat mm. Siemens Building Technologies Oy, TAC-Finland Oy, Honeywell Oy, Atmostech. Kyseisillä yrityksillä on kaikilla omat automatiikkajärjestelmänsä, jotka on pyritty tuotteistamaan mahdollisimman pitkälle myös kaapelointiratkaisujen osalta. Näidenkin yritysten järjestelmät ovat viime vuosien aikana kehittyneet internetin kautta valvottaviksi ja ohjattaviksi. Yleisin tapa on se, että kaikki rakennuksen kojeet ja laitteet kaapeloidaan ns. valvonta-alakeskukseen (VAK) heikkovirtaohjauskaapeleilla. Valvonta-alakeskukset voivat olla kytkettyjä kiinteistövalvomoon (tietokone) joko suoran kaapelin, lähiverkon tai internetin välityksellä. Myös langattomia yhteyksiä käytetään joihinkin sovelluksiin. Valvonta-alakeskusten ja valvomon välinen etäisyys on rajoittava tekijä tiedonsiirtotavassa. Parikaapeloinneissa on tietty maksimipituus, jonka ylittyessä signaalit heikkenevät. Tämä sama asia koskee tosin myös useimpia muitakin kaapelityyppejä. Taloissa, joihin rakennetaan yleiskaapelointi, on hyvin yksinkertaista hoitaa valvonta-alakeskusten ja valvomon väliset yhteydet yleiskaapeloinnin avulla erillisen kaapeloinnin sijasta edellä mainittu etäisyysrajoitus huomioiden. Nykyään valmistetaan monia laitteita; moottoreita, lämpötila-antureita, kameroita, jne. jotka voidaan myös suoraan liittää yleiskaapelointiin vaikkapa RJ-45 liittimen avulla. Näitä voidaan valvoa ja ohjata suoraan sovellusohjelmia käyttäen lähiverkon kautta.

86

13.6. Tulevaisuuden tarpeet Peruskorjausprojektien yhteydessä on huolellisesti selvitettävä kohteen tulevaisuuden tarpeet tietoliikenneratkaisujen osalta. Vanhan mallisesta puhelinkaapeloinnista on syytä luopua, mikäli asuntoihin rakennetaan yleiskaapelointi. Ei ole järkevää ylläpitää kahta erillistä informaatiojärjestelmää.

Puhelinpisteiden huomiointi yleiskaapeloinnissa edellyttää, että asunnoissa on tietoliikenne rasioita riittävää määrä. Edellä mainittu tosin edellyttää lisää kaapeleita asuntoihin, mikä osaltaan kasvattaa johtoteiden tilatarvetta entisestään. Matkapuhelinten yleistyminen tosin romahduttaa tulevaisuudessa lankaliittymien kysyntää asuinkiinteistöissä voimakkaasti, mutta ainakin toistaiseksi kaikkiin asuinrakennuksiin rakennetaan joko erillinen tai yleiskaapelointia hyödyntävä puhelinverkko. Rakennusautomatiikan, valvontajärjestelmien ja ATK-kaapelointien yhteensovittaminen on mahdollista ja turhien kustannusten välttämiseksi samoja kaapelointeja olisi järkevää käyttää mahdollisimman moneen eri tarkoitukseen.

Toisaalta pitää muistaa myös kiinteistöissä olevia tiloja, kojeita ja laitteita koskevat erityismääräykset, kuten

- hissien turvallisuusmääräykset puhelinlinjan osalta

- väestönsuojan televerkkoa koskevat määräykset

- palohälytys ja –ilmoitusjärjestelmien erityismääräykset

- kameravalvontaa koskevat tietosuojamääräykset

- Ficora:n asennustekniikkaa ja teletiloja koskevat määräykset Lisäksi tietoverkkojen käyttöä rajoittaa mm.

- laki viestintäsalaisuudesta ja yksityisyyden suojasta, joka edellyttää kiinteistöjen omistajilta erilaisia tietoturvaan liittyviä minimivaatimuksia

Käytettäessä tietoliikennekaapelointeja useaan eri tarkoitukseen, myös kaapelien tiedonsiirtokyvyn tulee olla riittävä. Tulevaisuudessa nykyään yleinen Cat 6 kaapelointi saattaa olla riittämätön. Tulevaisuuden sovellukset edellyttävät kaapeleilta yhä parempia ominaisuuksia tiedonsiirtokyvyn ja luotettavuuden osalta. Cat 7 tai Cat 7a Gigabit Ethernet on ehkäpä seuraava askel myös kiinteistöjen kaapeloinneissa. Kaapelien laatua ja suorituskykyä ei pidä arvioida tämän päivän tarpeiden mukaan, vaan on katsottava tulevaisuuteen.

Toisaalta langattomat yhteydet ovat yleistymässä ja ne saattavat osin tehdä yleiskaapeloinnin joiltain osin tarpeettomaksi. Vie tosin paljon aikaa, ennen kuin langattomat yhteydet yltävät kaapelointien tiedonsiirtokykyyn tietoturvallisuudesta ja käyttövarmuudesta puhumattakaan.

87

13.7. ATK-tilojen ja asennusten tilantarve, sähköntarve, ilmanvaihto ja jäähdytys Tässä kohteessa kävi selvästi ilmi johtoteiden koon ja sijoittelun sekä asuntojen ATK-rasioiden sijoittamiseen ja riittävyyteen sekä kytkentäkotelon sijoittamiseen liittyviä ongelmia. ATK-tiloja ei tule suunnitella muiden tilojen yhteyteen vaan niille tulee suunnitella omat tilat, joissa on huomioitu riittävästi tilaa laitteille, kuten ristikytkentätelineille, johtoreiteille, sähköasennuksille, operaattorien vaatimille laitteille jne. Tilat tulee varustaa koneellisella ilmanvaihdolla ja jäähdytystarve tulee selvittää etukäteen. Palo-osastointi on syytä huomioida erityisesti nousujohtojen osalta jo pääpiirustuksissa. Johtoläpivienneistä tulee tehdä rakennedetaljit. Suurien johtomäärien vaatimat tilat on huomioitava erityisesti jakamojen läheisyydessä. Langattomatkaan Internet -yhteydet eivät ole kiinteistöissä langattomia, vaan järjestelmät vaativat rakennuksiin sijoitettaviin laitteisiin tietoliikennekaapeleita ja sähköjohtoja. Tällä hetkellä mm. GSM-tekniikkaan perustuvat antennit ja laitteet vaativat uskomattoman paljon kaapeleita ja sähkövirtaa. Myös tilat, joissa näitä laitteita on, vaativat koneellista ilmanvaihtoa usein myös jäähdytystä. 13.8. Dokumenttien arkistointi Yleiskaapelointia koskevat dokumentit tulee päivittää hankkeiden toteutusta vastaaviksi viimeistään kohteiden vastaanoton yhteydessä ja luovuttaa kiinteistöyhtiöille arkistoitaviksi. Dokumentointia koskeva velvollisuus tulee sisällyttää urakkasopimukseen. Mikäli yleiskaapelointi teetetään osana jotain muuta urakkaa, tulee dokumentointivelvoite sisällyttää ko. urakoitsijan velvoitteisiin. Dokumentoinnin laajuus ja tarkkuus on valittava kohteen mukaan. Mitä suuremmasta verkosta on kyse, sitä tarkempaa dokumentoinnin tulisi olla. Seuraavan verkkoon tehtävän isomman muutoksen yhteydessä kaapelointien kartoittaminen ilman dokumentteja on aina huomattavan työlästä ja kallista. Kiinteistöyhtiöille luovutettavaan huoltokirjaan tulee liittää yleiskaapelointia koskeva osio. Tähän tulee merkitä ja yksilöidä kaikki kaapelointitarvikkeet ja yleiskaapelointiin liittyvät kojeet ja laitteet sekä niiden toimittajat yhteystietoineen. Myös kaapelointikaaviot on syytä arkistoida. Kaapeleiden ja verkon osien huolellinen ja kattava merkitseminen kestävällä tavalla on yhtä tärkeä asia kuin dokumentointi. Dokumenteista ei ole välttämättä hyötyä, jos verkon osia ei ole merkitty kunnolla. Kiinteistöyhtiöiden tulisi arkistoida toteuttamiensa kaapelointien dokumentit huolellisesti. Toteuttajan arkistointivelvoite rajautuu Ficora:n suositusten mukaan 2 vuoteen, joka on yleinen takuuaika myös rakennusprojekteissa. Kiinteistöyhtiöiden tulisi ymmärtää dokumentoinnin merkitys jo dokumenttien säilytystapaa valitessaan. Asennusten dokumentointi myös sähköiseen muotoon on järkevämpää kuin pelkkien paperidokumenttien laatiminen.

88

13.9. Puhelinjakamot ja vanhat puhelinkaapeloinnit Vanhojen puhelinkaapelointien säilyttäminen ei ole mielekästä, mikäli tietoverkkoja uusitaan. Puhelinkaapelointi voidaan hoitaa yleiskaapelointia hyväksikäyttäen. Tässä tulee kuitenkin erityisesti huomioida viestintäsalaisuuden vaatimat lukitus-, suojaus- ja kotelointi-vaatimukset. Vanhojen puhelinkaapelointiverkkojen ylläpito yleiskaapeloinnin ohella on tarpeeton kustannus. Lisäksi vanhat kaapeloinnit, liittimet ja rasiat saattavat jo peruskorjausvaiheessa olla käyttöikänsä loppuvaiheessa vaikkakin ne vielä toimisivatkin. Puhelin- ja ATK-talojakamot voidaan yhdistää. Yleiskaapelointi kytketään useimmiten samaan puhelinyhtiön liittymäkaapeliin johon puhelinverkkoon, joten jakamoita ei siitäkään syystä kannata pitää erillään. 13.10. Liittymäsopimukset ja kiinteistöyhtiön velvoitteet Kiinteistöyhtiön velvoitteet tulee selvittää jo hankesuunnitteluvaiheessa. Kiinteistöliittymien hankkimisesta (tarveselvitys, palveluntarjoajat) tulee informoida ja muistuttaa kiinteistöyhtiötä riittävän ajoissa jotta käyttöönottovaiheessa ei tarvitse todeta, että liittymäsopimukset ovatkin tekemättä. Asukkaiden opastus uusien järjestelmien ja mahdollisuuksien käyttöönotossa on olennainen osa koko hankkeen perimmäisen tarkoituksen (tietoyhteiskunta) osalta. Asunnoissa olevien rasioiden, kytkentäkoteloiden ja kytkentöjen käytönopastus ja rasioiden merkinnät ovat olennainen osa käytettävyyttä.

89

14. Tulevaisuuden tarpeet kiinteistöissä 14.1. Tulevaisuuden koti Tulevaisuudessa kodin nyt erilliset elektroniikkalaitteet kuten tietokone, televisio, digiboksi, dvd -soitin, stereot ja kotiteatteri yhdistyvät kodin keskukseksi, josta käytetään nimeä HTPC (Home Theater Personal Computer). Tämä vaatimus edellyttää tietenkin, että kaikki em. laitteet on kytketty samaan kaapelointiin tavalla tai toisella. (IT-viikko, 2009) 14.2. HDTV, IPTV, HTPC ovat tulevaisuuden minimivaatimuksia HDTV Teräväpiirtotelevisiolähetyksiin ollaan siirtymässä lähivuosien aikana. Teräväpiirto nimitystä käytetään digitaalitelevision kehitysaskelesta kohti tarkempaa kuvaa ja parempaa ääntä. Tekniikka tunnetaan myös nimellä HDTV (lyhenne sanoista High -definition television). HDTV:n lähetykset lähetetään ainoastaan 16:9-kuvasuhteella. PAL -järjestelmän 576i-kuva korvataan tarkemmilla tarkkuuksilla, jotka ovat minimissään 720p (1280 - 720 pikseliä) ja maksimissaan 1080i ja 1080p (1920 - 1080 pikseliä). IPTV IPTV on internet -protokollan käyttöön perustuva teknologia niin televisio-ohjelman jakelussa kuin paluukanavassakin. Tämä tekniikka antaa siis mahdollisuuden vuorovaikutteisten tv-ohjelmien jakeluun. IPTV on aina kaksisuuntainen, mikä mahdollistaa myös sovittimeen integroidun Internet-selaimen käytön TV-ruudulta. Vuorovaikutteinen televisio on myös todennäköisesti lähitulevaisuudessa toteutuva asia. HTPC HTPC eli kotiteatteri -pc (Home Theatre PC) on tietokone, jonka tarkoituksena on toimia olohuoneen viihdekeskuksena joko videotykkiin tai televisioon kytkettynä. 14.2.1 Kuitu kotiin (FTTH)-tekniikka FTTH (Fiber to The Home) eli kuitu kotiin -tekniikalla tarkoitetaan verkkoratkaisua jossa optinen yksimuotokuitu tuodaan käyttäjän kotiin asti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuitu tulee kodin (huoneiston) huoneistojakamoon, johon myös kuitumuunnin sijoitetaan. Kuitumuuntimesta verkko on jaettavissa esimerkiksi vähintään kategorian Cat5 (Ethernet) -kaapeloinnilla huoneistojakamosta eteenpäin. Omakotialueilla kuitu tuodaan korttelijakamosta jokaiseen alueen omakotitaloon. Jokaisessa talossa on oltava kuitumuunnin, josta verkko jatketaan eteenpäin käyttäen vähintään Cat5-tason kaapelointia. Kuitumuuntimeen voi myös liittää vaikkapa langattoman tukiaseman (WLAN). Kerrostaloissa tämä puolestaan edellyttää sen, että kerrostalon sisäverkko teletilasta huoneistoon on yksimuotokuitua. Aivan kuten omakotitaloissakin, huoneistoissa tarvitaan kuitumuuntimet, joista verkko voidaan jakaa kaapeloinnilla huoneiston sisällä.

90

Valokuituliittymä kiinteistöön, periaatekuva (kuva 23). Valokuitukaapelin kautta voidaan tuoda myös mm. Kaapeli –tv palveluita.

Valokuituliittymä kiinteistöön, periaatekaavio (kuva 24).

91

14.2.2 Kuitu rakennukseen (FTTB) –tekniikka FTTB (Fiber to the Building) eli kuitu rakennukseen -tekniikalla tarkoitetaan verkkoratkaisua, jossa kuitu tuodaan taloyhtiön tiloihin asti. Talon sisäverkossa hyödynnetään taloyhtiön Cat5 (tai parempaa, Ethernet)- tai minimissään Cat3 (perinteinen puhelinverkko) -sisäverkkoa talojakamosta huoneistoon Jos taloyhtiön sisäverkko on Cat3-standardin mukainen, tarvitaan lisäksi ADSL -modeemi, josta verkko voidaan jakaa eteenpäin Cat5-kaapeloinnilla. Cat5-kaapeloiduissa taloissa verkon jakamiseen ei tarvita erillistä päätelaitetta. ADSL -modeemiin tai suoraan Ethernet -pistokkeeseen voi myös liittää vaikkapa langattoman tukiaseman (WLAN). 14.3. Teräväpiirtolähetykset vauhdittavat valokuidun tuloa Paine huipputehokkaan internet -kaapeloinnin vetämiseksi asuinkiinteistöihin on Internetin teräväpiirtoisten tv-lähetysten myötä kasvanut sellaisiin mittoihin, että taloyhtiöiden on pian otettava kantaa asiaan. Jos optinen kuitu kulkee jo kadun alla, talokeskuksen ja sisäverkon uusiminen ei välttämättä ole suuri remontti. Lähitulevaisuudessa siirrymme teräväpiirtoiseen Internetin tv-kuvaan ja monikanavaiseen tilaääneen. Internetin uudet sovellukset, kuten IPTV, edellyttävät mielellään valokuitua kotiin asti. 14.4. Viestintäviraston määräykset Viranomaisetkin tiedostavat uuden teknologian vaatimukset. Viestintäviraston uusi määräys kiinteistön sisäjohtoverkosta tuli voimaan 1.4.2008. Tämä määräyskooste koskettaa lähes kaikkialla teleyhteys- ja verkkorakentamista. Valokuitua ja sitä tukevia talokeskuksia koskevalla määräyksellä kumotaan vasta kesäkuussa 2003 annettu määräys puhelinsisäjohtoverkoista. 14.4.1 Talokeskuksia ja kaapelointeja on uusittava HDTV:n myötä käsillä on suuri muutos, johon ei ole varauduttu riittävästi. Kiinteistöjen omistajat eivät ole tiedostaneet asiaa riittävästi ja vie aikaa ennen kuin kiinteistöihin saadaan suunniteltua ja rakennettua uuden tekniikan edellyttämät valmiudet. 14.4.2. Valokuituverkkojen rakentaminen Suuret teleoperaattorit kilpailevat keskenään IPTV -kaapeliteräväpiirtolähetyksien välittämisessä, ja teletoimijat ovat ruuhka-Suomessa kaivaneet maahan kukin omat runkoverkkokaapelointinsa. Monissa maissa on määräyksin estetty päällekkäisten runkoverkkojen rakentaminen. Suomessa tilanne on se, että paikoin tiuhaan asutuilla alueilla löytyy kolme tai neljä päällekkäistä valokuidun runkoverkkoa, mutta toisaalla laajoja alueita vielä odottaa valokuituaan. Haja-asutusalueilta poistetaan nykyään jopa puhelinlinjoja kannattavuussyistä. Liikenne- ja viestintäviraston tutkimuksen mukaan (IT -viikko 26.1.2009) n. 95 % suomalaisista kotitalouksista asuu tällä hetkellä muutaman kilometrin päässä nopeista valokaapeliverkoista. Tutkimuksen mukaan valokaapelin ulottaminen kaikkiin yrityksiin ja

92

kotitalouksiin maksaisi miljardeja euroa. Lankapuhelin on käytössä enää 75 % kotitalouksista, mutta kiinteä kuparikaapeliyhteys on edelleen olemassa suurimpaan osaan kotitalouksista ja sitä tultaneen käyttämään vielä pitkään datayhteyksiin puhelinyhteyden sijasta. Valokuituliittymiä haja-asutusalueille ei varmaankaan rakenneta puhtaasti markkinatalouden ehdoilla. Yrityksille ei voi asettaa valokuitukaapeliverkkojen rakentamisvelvoitetta, joten koko maan kattava valokuitukaapeliverkko ei todennäköisesti toteudu milloinkaan ilman yhteiskunnan myötävaikutusta. Nopea valokuituverkko toimii kuitenkin jo osana solmu- ja juuripalvelinverkkoa. Kaikkien suurten kaupunkien ruutukaavat ovat jo valokuituvalmiudessa.

Alueellinen valokuituverkko, periaatekaavio (kuva 25).

Valokaapeliverkko voidaan rakentaa useaa eri topologiaa käyttäen, joita ovat mm. rengas-, tähti- sekä puutopologiat. Valokaapelilla toteutetuissa liityntäverkoissa yleisimmät verkkotopologiat ovat kuitenkin kaikki tähtitoteutuksia:

- täysi tähti

- passiivinen optinen verkko (PON)

- aktiivinen tähti. Valokaapeliverkon osat: Valokaapeliverkko koostuu rakennuksen tai kiinteistön sisäverkosta, valokaapeli- ja verkkopäätteestä, optisesta liityntäverkosta sekä runkoverkosta.

93

Kiinteistön sisäverkolla tarkoitetaan tässä kiinteistön tai rakennuksen sisäistä puhelin- tai yhteisantenniverkkoa tai yleiskaapeloinnilla toteutettua verkkoa. Valokaapelipääte on kotelo tai paneeli, johon päätetään rakennukseen tuleva valokaapeli. Valokaapelipäätteet voivat olla myös integroituja yhteen verkkopäätteen kanssa. Verkkopääte on aktiivinen laite, joka tulee asiakaspäähän. Se päättää kuituyhteyden ja muuntaa optisen signaalin sähköiseksi signaaliksi ja päinvastoin. Verkkopääte tunnetaan myös nimellä tilaajapääte, CPE (Customer Premises Equipment), ONU (Optical Network Unit) ja ONT (Optical Network Termination).

Valokaapeleilla tehtyä liityntäverkkoa valokaapelipäätteestä ensimmäiseen liityntäsolmuun kutsutaan optiseksi liityntäverkoksi. Se muodostuu tilaajakuiduista, liityntäsolmuista ja mahdollisesti myös vahvistimista ja jaottimista.

FTTH -ratkaisu (Fiber to the Home) on optisella kuituyhteydellä yleiseen viestintäverkkoon liitetty talo (kuva 26).

14.5. Viestintäviraston uusi määräys kiinteistön sisäjohtoverkosta Viestintäviraston uudet määräykset (Viestintävirasto, 2008), tarkoittavat käytännössä, että

- Uudisrakentamisessa jokaiseen asuinhuoneistoon asennetaan kotijakamo, johon kaikki huoneiston tietoliikennerasiat kaapeloidaan tähtimäisesti määrätyn kategorian mukaista yleiskaapelointia käyttäen.

- Kaapeloitavassa kohteessa jokaiseen asuinhuoneeseen tulee asentaa yksi kaksiosainen tietoliikennerasia.

- Jokaiseen kotijakamoon, joko kytkentäpaneeliin tai tietoliikennerasiaan, asennetaan yleiskaapelointistandardien luokan E mukainen liityntäpiste.

- Talojakamosta jokaisen huoneiston kotijakamoon asennetaan standardien mukainen optinen kaapelointi. Kaapelissa on oltava neljä kategorian OS1 tai OS2 yksimuotokuitua. Määräyksissä sisäjohtoverkolla tarkoitetaan nimenmaan valokuituverkkoa ja parikaapeloinnilla toteutettua kiinteistön sisäistä viestintäverkkoa. Talojakamolla taas tarkoitetaan tässä määräyksessä kytkentäpaikkaa, jossa sisäjohtoverkon johdot liitetään yleisen kiinteän televerkon johtoihin. Sen muodostaa tavallisesti jakoteline, johon on asennettu talokaapelin ja sisäjohtoverkon kaapelien päätteet ja liitinpaneelit.

- Työn suorittavan teleurakoitsijan on laadittava tarkastusasiakirja, josta ilmenee uusien määräysten vaatimusten täyttyminen.

94

14.6. Valokuituverkon rakentamiseen liittyviä asioita Sekä uudis- että korjausrakentamisessa valokuituverkko täytyy rakentaa standardivaatimusten mukaisesti. Siksi tarkastusasiakirjasta on löydyttävä mittaustulokset, jotka todentavat vaatimusten täyttymisen. Valokuituteknologian kehittyminen tulee tässä kohden apuun. Kun asennukset tehdään usein ahtaisiin tiloihin, se asettaa valokuidulle erityisiä teknisiä vaatimuksia. Optisen kuidun entistä parempi taivutettavuus vähentää kulmissa syntyvää vastusta, joka voidaan mittauksissa havaita kaapelin välityskyvyn heikkenemisenä. Internet-kaapeloinnin olisi pystyttävä välittämään informaatiota ainakin gigabitti sekunnissa (1 Gb/s) jotta HDTV, IPTV ja HTPC minimivaatimukset olisivat mahdollisia. Teräväpiirtoisen IPTV -kuvan lisäksi teholinjaa pitkin kodin viihdekeskukseen tulee monikanavaääni, tätä nykyä Dolby Surrounder 5.1. Jos myös rakennuksen sisäverkko ei ole valokuitua, kupariyhteydet jäävät pullonkaulaksi päätelaitteen ja talokeskuksen välille. Käytännössä sisäverkon kuparia ja runkoverkon optista kuitua voi vielä yhdistää spesifiä FTTB eli Fiber To The Building -välikeskusta käyttäen. Määräyksen mukaan voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa talojakamosta kotijakamoon FTTH (fiber to the home) -johtotie. Tässä vaihtoehdossa kiinteistön rakenteisiin viedään optinen kuitu, mikä tarkoittaa myös laiteyhteensopivuutta optisen signaalin kanssa kodissa. Viestintäministeriön määräys siis korostaa rakenneratkaisuja, joissa entistä tehokkaampi kaapelointi voidaan helposti vaihtaa vanhan tilalle: uusi kaapeli pujotetaan paikalleen poisvedetyn vanhan tilalle rakenteen purkamisen asemesta. Korjausrakentamisessa tämä ei aina ole mahdollista. Tällöin olisi rakennettava kokonaan uusi määräysten mukainen sisäverkon runko esimerkiksi LVI-putkesta (ja näin laajakaistaa taloihin vetäneet operaattorit ovat tehneetkin).

95

15. Yhteenveto ja johtopäätökset Esimerkkikohteeseen rakennetaan yleiskaapelointia, joka täyttää luokan E ja kategorian Cat 6 vaatimukset. Jotta kaapeloinnin suorituskyky saataisiin täysin hyödynnettyä, tulisi myös kiinteistöliittymän olla riittävä. Kohteen rakennuksiin on rakennettu valmiudet valokaapeliyhteyksiin. Valokuituliittymä mahdollistaisi asukkaille suorituskykyisemmät internet –yhteydet. Asukkaat eivät pääse hyödyntämään kaapeloinnin mahdollistamaa tiedonsiirtonopeutta ellei kiinteistöön tule tehokkaita liittymiä. Pelkkä valokuitukaapeli-varaus ja korkealaatuiset kaapeloinnit eivät riitä, eli tyhjät asennusputket maassa eivät hyödytä ketään. Ei ole kovinkaan järkevää rakentaa Cat 6 –tasoisia kaapelointeja, jos asukkaiden internet –liittymät kytketään vanhojen 1970 –luvun standardin mukaisten puhelinjakamojen ristikytkentätelineiden kautta uuteen ATK –talojakamoon. Pullonkaulaksi muodostuvat alkuperäisten vanhojen ristikytkentätelineiden kytkentäkaapeloinnit ja liittimet, jotka eivät täytä edes nykyisen yleiskaapelointistandardin alempien kategorioiden vaatimuksia. Kiinteistön nykyiset internet –liittymät hyödyntävät puhelinliittymäkaapelia (VMOHBU). Kuhunkin asuntoon tulee remontin jälkeen 2 kpl Cat 6 –kategorian nousujohtoa, joista toinen on ajateltu tietoliikennekäyttöä varten, toinen puhelinnousua varten. Vaikka vanhoja puhelin – ja teleliittymiä ei nyt uusita peruskorjauksen yhteydessä, olisi kuitenkin ollut järkevää kokonaan purkaa vanhat puhelinjakamot sekä vanhat asuntojen puhelinnousujohdot rasiointeineen kokonaan pois kaikista taloista. Vanhojen johtojen kategoria ei ole riittävä edes nykyisille internet -yhteyksille eikä missään tapauksessa riittävä tulevaisuuden yhteyksille. Tulevaisuudessa tarvittavien valokuitukaapelien vaatimat johtoreitit olisi pitänyt huomioida nousujohdotuksissa. Asuntokohtaisten huoneistojakamojen pitäisi olla paremmin sijoiteltuja ja niissä tulisi olla riittävät valmiudet ja tilavaraus tulevien valokuitujen liittämistä varten. Tietenkin paras vaihtoehto olisi ollut asentaa valokaapelit asuntoihin saakka jo peruskorjauksen yhteydessä. Nyt huoneistojakamot on sijoiteltu mahdollisimman hankaliin paikkoihin mihin ei saada edes kunnon valaistusta. Operaattoreiden talojakamoihin asentamat laitteet ovat luonnollisesti myös rajoittava tekijä. Operaattorit asentavat kiinteistöihin vain sen tasoisia laitteita kuin mitä kiinteistöön tilatut liittymät vaativat. Kiinteistöön asennetut vanhat laitteet eivät todennäköisesti tue nopeampia yhteyksiä. Operaattorit eivät välttämättä edes tiedosta, että kiinteistöön on rakennettu yleiskaapelointi, eivätkä näin ollen edes osaa tarjota kiinteistöyhtiön uudistetun tekniikan mahdollistamia kiinteistöliittymäratkaisuja. Kiinteistöyhtiön olisikin järkevää itse pyytää operaattoreilta ehdotuksia tai tarjouksia paremmista yhteyksistä. Valokuituliittymien osalta kannattaa kysyä kiinteistöliittymätarjouksia. Alueelle peruskorjauksen yhteydessä rakennettavat kaapelikourut mahdollistavat valokuitukaapelin jälkiasennuksen. Kiinteistöjen yleiskaapeloinnin suunnittelussa ei ole otettu huomioon mm. aiemmin kohdassa 16 mainittuja uusia tekniikoita. Näiden uusien tekniikoiden käyttöön otto tulevaisuudessa edellyttää kiinteistöyhtiöltä jälleen melko raskaita toimenpiteitä. Vanhan puhelinliittymäkaapelin kautta ei voida ko. tekniikoita ottaa asunnoissa käyttöön. Minimissään pitäisi kiinteistöryhmään tuoda valokuitukaapeliliittymä, joka liitettäisiin kunkin talon talojakamoon. Cat 6 -tasoinen kaapelointi kerrostalojen sisällä talojakamosta

96

asuntoihin sinänsä riittää useimpiin tarjolla oleviin tietoliikennepalveluihin. Eri asia on riittävätkö nyt asennetut 2 nousujohtoa/asunto kaikkiin tulevaisuudessa tarvittaviin palveluihin.

Vanha puhelinjakamo ja siihen asennettuja operaattorien laitteita pienessä n. 40 cm syvässä komerossa (kuva 27).

Lyijytuppi,

jonka sisällä on

puhelinliittymä

johto

VMOHBU

Operaattorien

laitteita

Alkuperäiset

ristikytkentä-

telineen

liittimet

johtopareineen.

97

Uusi ATK-jakamo 19” rack -telineineen (kuva 28). Kuhunkin asuntoon on asennettu 2 nousukaapelia. Telineessä ja useiden neliömetrien suuruisessa jakamotilassa on huomioitu riittävä ilmanvaihto, häiriösuojatut sähköpisteet sekä riittävästi tilaa operaattoreiden laitteille. Puhelinliittymät olisi ollut järkevintä integroida yleiskaapelointiin, jolloin erilliset puhelinjohdot jäävät pois. Huoneistoissa tulee kuitenkin olla riittävästi rasioita sekä puhelin-, että ATK-käyttöön.

98

Kiinteistöön tuleva liittymiskaapeli on suhteellisen helppo jatkaa uuteen ATK-jakamoon uudelle yleiskaapelointia varten rakennettavalle ristikytkentätelineelle. Jatkaminen edellyttää vanhan lyijytupen avaamista, johtoparien liittämisiä ja jatkoskohdan eristämistä. Ei ole järkevää jättää vanhoja puhelinjakamojen vanhentuneita ristikytkentätelineitä kiinteistöihin ollenkaan vaan ne olisi syytä purkaa kokonaan pois. Vanhoista puhelinpisteistä vanhoine johtoineen, liittimeen ja rasioineen on syytä luopua jo siitäkin syystä, että niitä on erittäin vaikea pitää ehjinä, saatikka pölyttöminä, rakennustöiden yhteydessä. Uudet nousulinjat ja johtoreitit kun usein kulkevat vanhojen rinnalla tai ainakin välittömässä läheisyydessä. Vanhat puhelinkaapelit ja liittimet eivät täytä minkään nykyisen kategorian tai luokan mukaisia vaatimuksia eikä niiden toimivuudesta ole varmuutta. Kaapeloinnit rakennetaan kymmenien vuosien tulevaisuuden tarpeisiin, joten jo valmiiksi vanhentuneita komponentteja ei pidä jättää verkkoon. Vikojen etsiminen verkosta on työlästä ja kallista eikä vanhojen asennusten kulumisen osalta voida edes verkon urakoinutta yritystä velvoittaa korjaamaan mahdollisia vikoja, vaikka urakan takuuaika olisikin voimassa. Tämän kaltaisten peruskorjausprojektien yhteydessä on järkevää uusia sähköjohtojen lisäksi muutkin jo teknisiltä ominaisuuksiltaan vanhentuneet puhelin- ja teleasennukset, kuten puhelinrasiat johtoineen sekä antennijohdot rasioineen. Vanhojen puhelin- tai antennijohtojen jättäminen ennalleen saattaa tuntua hankesuunnitteluvaiheessa kustannusten säästöltä. Kuitenkin kun rakennustöihin todella ryhdytään, näiden kaapelien varominen, suojaaminen, irrottelu, kiinnittely, rasioiden aukominen ja korjaaminen ovat pääsääntöisesti kalliimpia töitä kuin kaapeleiden ja rasioiden uusiminen muiden asennusten yhteydessä. Ongelmien ilmetessä vastuullisten tahojen löytäminen on vaikeaa ja kustannukset kaatuvat kiinteistöjen omistajille. Urakoitsija hinnoittelee em. työt jo urakkatarjousta jättäessään. Antenni- ja puhelinjohtojen uusimisen kustannus on huomattavasti pienempi muiden sähköasennusten uusimisen yhteydessä, kuin hankkeen aikana lisätyönä tai jälkikäteen erillisenä projektina. Lopputuloksen kannalta on mielekästä, että sähkö-, puhelin- ja teleasennukset integroidaan samaan johtokouru- ja kotelointijärjestelmään. Yleiskaapelointien osuus peruskorjausten kokonaiskustannuksista on muutaman promillen luokkaa. Esimerkkikohteessa projektin kustannukset ovat yli 20 miljoonaa euroa, josta yleiskaapeloinnin osuus on korkeintaan muutamia satoja tuhansia euroja. Esimerkkikohteessa koko projektin rakennuskustannukset ovat yli 20 miljoonaa euroa. Projektin pääpaino on lisäkerrosten rakentamisessa ja julkisivujen korjauksessa. Yleiskaapelointi on sisällytetty sähköurakkaan, jonka arvonlisäverollinen kokonaisurakkahinta on 975 000 EUR. Yleiskaapeloinnin osuus sähköurakan kustannuksista on korkeintaan 15 %. eli n. 0,5 % koko hankkeen rakennuskustannuksista. Osuus sähkö- ja muista suunnittelukustannuksista on korkeintaan alle 10 000 EUR luokkaa. Taloudellisessa mielessä yleiskaapelointi ei siis voi olla peruskorjauksen suunnittelu- tai rakentamisprosessia ohjaava tekijä. Yleiskaapelointiratkaisun valinta on rakennuksien käyttäjien kannalta tärkeä asia, joten järjestelmävalintojen tulisi tapahtua rakennusten isännöinnistä vastaavalta taholta, koska ulkopuolinen rakennuttaja ei tunne käyttäjien tarpeita eikä tilaajan tavoitteita.

99

Urakkamuodon valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Peruskorjausten yhteydessä tavanomaisia urakkamuotoja ovat

- kokonaisurakka

- sivu-urakat (joko pääurakkaan alistettuna tai suoraan rakennuttajan johtamina töinä)

Kokonaisurakassa kaikki kohteen työt kuuluvat pääurakoitsijan toteutettaviksi. Tällöin rakennuttajan ei tarvitse huolehtia eri urakoiden yhteensovittamisesta. Rakennuttaja vastaa vain suunnitelmien teettämisestä, niiden toteuttamiskelpoisuudesta ja lähtötietojen paikkaansa pitävyydestä sekä liittymien tilaamisesta ja urakan vastaan- ja käyttöönotosta. Kokonaisurakassa pääurakoitsija valitsee yleiskaapeloinnin toteuttajan. Rakennuttajalla on rajoitettu mahdollisuus vaikuttaa urakoitsijavalintoihin. Sivu-urakkana toteutettaessa rakennuttajan vastuulla on em. lisäksi urakoitsijoiden töiden yhteensovittaminen sekä urakkarajojen valvonta ja urakoitsijoiden välisten riitojen käsittely. Ilman sivu-urakan alistamissopimusta em. velvoitteet korostuvat. Rakennuttaja voi valita yleiskaapeloinnin toteuttajan. Julkisessa rakentamisessa tulee kuitenkin huomioida laki julkisista hankinnoista, jossa on rajoitettu vapautta urakoitsijan valinnan suhteen. Yleiskaapelointi voidaan toki toteuttaa myös peruskorjauksesta erillään kokonaan omana projektina. Tämä onkin vanhoissa kiinteistöissä huomattavasti yleisempi vaihtoehto. Yleensä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt tekevät yleiskaapeloinnin rakentamisesta suoria sopimuksia verkkojen rakentamiseen erikoistuneiden yritysten kanssa. Tässä tavassa on toki hyviä puolia, mutta myös paljon huonoja puolia. Hyvät puolet:

- tilaajat voivat vaikuttaa enemmän järjestelmävalintoihin ja urakoitsijavalintoihin, mikäli oma ammattitaito riittää järjestelmien valintaan ja suunnitteluttamiseen ja urakointisopimusten tekoon

- suora hankinta voi olla edullisempi, mikäli kaapelointi on mahdollista toteuttaa ilman suurempia rakennusteknisiä töitä

Huonoja puolia:

- kiinteistöjen tuleva peruskorjaustarve ja sen vaatimat asiat voivat jäädä huomioimatta kaapelireittien valinnoissa tai tilavarauksissa

- johtoreitit eivät välttämättä ole järkeviä

- tilat vaativat yleensä muitakin parannuksia, jotka voivat jäädä toteuttamatta (kuten ilmanvaihdon parantaminen, valaistus, pintojen maalaukset, tilavaraukset, sähköpisteet häiriösuojaukset)

- kaapeloinnin vaatimat rakennustekniset työt saattavat olla yllättävän kalliita

- kaapelointien läpivientien ja muiden asennusten määräystenmukaisuus ei välttämättä toteudu (palo-, ääni-, tiiveysmääräykset, rakenteelliset ratkaisut)

- osa johtoverkosta voidaan joutua rakentamaan epätarkoituksenmukaisella tavalla olemassa olevien rakenteiden, asennusten tai tilojen kulloisenkin käyttötarkoituksen vuoksi

100

Esimerkkitapauksessa kohteen yleiskaapelointia ei ole hyödynnetty taloteknisten järjestelmien ohjauskaapelointina. Yleiskaapelointi voisi korvata osan erillisiä laitekaapelointeja. Yleiskaapelointi antaa mahdollisuudet kiinteistöjen teknisten järjestelmien hallintaan. Yleiskaapeloinnista saadaan täysi hyöty vain, jos sitä käytetään kaikkiin niihin tarkoituksiin kuin on mahdollista. Tietoyhteiskuntatavoite voi toteutua vain, jos niin julkisessa, kuin yksityisessä omistuksessa olevat kiinteistöt liittyvät alueellisiin valokaapeliverkkoihin. Valokuituverkkoja rakentavat operaattorit laskevat kustannuksia ja hyötyjä alueellisia runkokaapeleita rakentaessaan. Mikäli jollain alueella on riittävästi potentiaalisia asiakkaita, on operaattorinkin näkökulmasta mielekästä ulottaa valokuitukaapelitarjontaa kyseiselle alueelle. Julkisten ja isojen kiinteistönomistajien tulisikin aktiivisesti toimia edelläkävijöinä kiinteistöjensä varustamisella valokuitukaapeloinneilla.

101

16. Lähteet - Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto. Urakkasopimus-

asiakirjat/sähköurakka, Uudenmaan Sähkötekniikka JP Oy / Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto, 4.4.2007.

- Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto. Urakkasopimus-asiakirjat/rakennusurakka, Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto / Uudenmaan Mestarirakentajat Oy, 4.4.2007.

- Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto. Uudisrakennusten suunnitteluohje USU, 16.12.2003.

- Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto. Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden korjausrakentamisen suunnitteluohje KORSU, 29.11.2002.

- Helsingin kaupungin Asuntotuotantotoimisto. Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden vuosikorjausten suunnitteluohje VUSU, 29.11.2002.

- Sähköinsinööritoimisto Martti Mattila Oy. Yhteisantennijärjestelmä kaavio, 15.9.2006.

- Sähköinsinööritoimisto Martti Mattila Oy. Telejärjestelmäkaavio, 15.9.2006.

- Teletekno. Eurooppalainen yleiskaapelointi (1. painos). Onninen Teletekno Oy, 2007.

- Sähköinfo. ST-Käsikirja 14, Kiinteistön puhelinjärjestelmät ja –yhteydet, (2. painos). Espoo, 2000.

- ST –kortisto, Sähkötieto Oy ST 681.41 Tietoverkkojen dokumentointi, 15.10.2000.

- Viestintävirasto (ent. Telehallintokeskus, THK). Määräys THK 25B/97M, 1997.

- Viestintävirasto. Määräys kiinteistön sisäjohtoverkosta. Viestintävirasto 25E/2008 M, 14.1.2008

- Viestintävirasto. Kiinteistön sisäisen viestintäverkon suunnittelu rakentaminen ja ylläpito. Viestintäviraston suositus 307/2003.

- Suomen Standardisoimisliitto SFS. SFS 6000 –standardi, 2007.

- Suomen Standardisoimisliitto SFS. Yleiskaapelointistandardi EN 50173-4.

102

- Suomen Standardisoimisliitto SFS. Tietoliikennesovelluksia koskeva standardi SFS-EN 50173-1, Tietotekniikka. Yleiskaapelointistandardi. Osa 1.

- Suomen Standardisoimisliitto SFS. Antenniverkon sovelluksia koskeva standardi SFS-EN 60728-1.

- Rakennustieto Oy, Talotekniikka RYL 2002: Talotekniikan ja rakentamisen yleiset laatuvaatimukset 2002, 2003.

- Liikenne- ja viestintäministeriö. LVM / 2003. Kansallinen laajakaistastrategia –ehdotus, . Helsinki. LVM julkaisuja 50/2003.

- Teletekno Oy, Optiset liityntäverkot 2006.

- Teletekno Oy, Yleiskaapeloinnin standardit, 2002

- Laki julkisista hankinnoista, http://www.finlex.fi

- Viestintävirasto, http://www.ficora.fi

- Sähköala, http://www.sahkoala.fi

- IT -viikko 26.1.2009

- Rakennustieto Oy, Rakennustietolehdet, 12.02.2009

- Sähköinfo Oy, Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Sateliitti- ja antenniliitto SANT ry: Asuinkiinteistöjen tietoverkko-opas, 2001

103

17. Liitteet Liite 17.1. Viestintäviraston määräys sisäjohtoverkosta Viestintävirasto 25 E/2008 M MÄÄRÄYS KIINTEISTÖN SISÄJOHTOVERKOSTA Annettu Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 2008. Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 §:n nojalla: 1 § Soveltamisala Tässä määräyksessä määrätään yleisen viestintäverkon osaksi liitettävän sisäjohtoverkon ja sen tarvitsemien tilojen suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon teknisistä vähimmäisvaatimuksista ja sitä koskevien asiakirjojen vaatimuksista. Määräys koskee kaikkia vakinaiseen asumiseen tarkoitettuja asuinkiinteistöjä ja toimitilakiinteistöjä. Määräyksen 3 §:ää ei kuitenkaan sovelleta toimitilakiinteistöihin. Määräystä sovelletaan uudisrakentamisessa ja myös silloin kun olemassa oleva kiinteistön sisäverkko uudistetaan. 2 § Määritelmiä Sisäjohtoverkolla tarkoitetaan tässä määräyksessä valokuituverkkoa ja parikaapeloinnilla toteutettua kiinteistön sisäistä viestintäverkkoa, jonka johtoja käytetään päätelaitteiden liittämiseen yleiseen kiinteään viestintäverkkoon ja joka tukee analogista puhelinpalvelua sekä laajakaistaista datasiirtopalvelua. Viestintävirasto 25 E/2008 M Sisäjohtoverkon teletilalla tarkoitetaan tässä määräyksessä sisäjohtoverkkoon kuuluville rakenneosille ja telelaitteille tarkoitettua tilaa. Sisäjohtoverkon teletila voi olla huone, komero, kotelo, rasia tai niitä vastaava muu tila. Kytkentäpaikalla tarkoitetaan tässä määräyksessä rakennekokonaisuutta, jossa päätteeseen tai kytkentäpaneeliin päätettyjen kaapelien pareja tai valokuituja voidaan kytkeä toisiin pareihin tai valokuituihin. Talojakamolla tarkoitetaan tässä määräyksessä kytkentäpaikkaa, jossa sisäjohtoverkon johdot liitetään yleisen kiinteän televerkon johtoihin. Sen muodostaa tavallisesti jakoteline, johon on asennettu talokaapelin ja sisäjohtoverkon kaapelien päätteet ja liitinpaneelit. Talokaapelilla tarkoitetaan tässä määräyksessä kiinteistöön tulevaa yleisen kiinteän viestintäverkon kaapelia, joka sisältää kiinteistöön asennettavien yleisten verkkojen liittymien tarvitsemat johtimet ja/tai valokuidut. Talokaapeliin rinnastetaan myös yleisen verkon siirtojärjestelmään kuuluvat laitteet ja kaapelit, joilla yleisen verkon johdot tuodaan kiinteistöön. Uusimisella tarkoitetaan tässä määräyksessä olemassa olevan sisäjohtoverkon korvaamista uudella verkolla.

104

Yleiskaapeloinnilla tarkoitetaan tässä määräyksessä yleiskaapelointistandardien mukaista määrämuotoista tietoliikennekaapelointijärjestelmää, joka tukee suurta joukkoa sovelluksia. Sovelluskohtaiset laitteet eivät ole osa yleiskaapelointia. Yleiskaapelointi voidaan asentaa tietämättä tulevista sovelluksista. Kotijakamolla tarkoitetaan tässä määräyksessä asuin- tai liikehuoneistoon sijoitettua tilaa, johon talo- tai alijakamosta tulevat johdot päätetään ja johon huoneistokohtaiset kytkentäpaneelit ja laitteet asennetaan. Kotikaapeloinnilla tarkoitetaan tässä määräyksessä kotijakamon ja tietoliikennerasioiden välistä kaapelointia. Alijakamolla tarkoitetaan tässä määräyksessä talojakamon ja kotijakamon välissä sijaitsevaa sisäjohtoverkon teletilaa, johon talojakamosta tai toisesta alijakamosta tulevat johdot päätetään ja johon tarpeelliset kytkentäpaneelit ja laitteet asennetaan. 3 § Sisäjohtoverkon rakenne Sisäjohtoverkko muodostuu talojakamosta, alijakamoista, kotijakamoista, kotikaapeloinnista ja telepäätelaitteiden liitäntäpisteinä käytettävistä tietoliikennerasioista sekä jakamoiden välisestä kaapeloinnista (alue- tai nousukaapelointi). Talojakamo, alijakamot ja kotijakamo sisältävät kytkentäpaneelit ja laitteet. Kaapelointi sisältää kaapelit ja niiden reitteinä käytettävät kaapelitiet ja se voi sisältää kaapeleiden kytkentäpaikkoja sekä jatkoksia. Uudisrakentamisessa jokaiseen asuinhuoneistoon asennetaan kotijakamo, johon kaikki huoneiston tietoliikennerasiat kaapeloidaan tähtimäisesti kategoria 6 mukaista yleiskaapelointia käyttäen. Huoneiston jokaiseen asuinhuoneeseen asennetaan yksi kaksiosainen tietoliikennerasia. 1) Jokaiseen kotijakamoon, joko kytkentäpaneeliin tai tietoliikennerasiaan, asennetaan yleiskaapelointistandardien luokan E mukainen liityntäpiste ja 2) talojakamosta jokaisen huoneiston kotijakamoon asennetaan yleiskaapelointistandardien mukainen optinen kaapelointi, jossa on neljä kategorian OS1 tai OS2 yksimuotokuitua. Vaihtoehtoisesti talojakamosta kotijakamoon rakennetaan johtotie, joka mahdollistaa edellä mainittujen kuitujen asentamisen jälkikäteen kiinteistön rakenteita rikkomatta. Yksi ilman aktiivilaitteita oleva yhteys kytketään talojakamosta alijakamoiden ja kotijakamon kautta valmiiksi jollekin huoneistossa olevalle tietoliikennerasialle. Tämä rasia merkitään numerolla "1". Mikäli yleiskaapelointiverkossa käytetään valokuitua tai aktiivilaitteita, on analogisen puhelimen toimiminen jokaisessa huoneistossa ja väestönsuojassa varmistettava asentamalla tarpeellisiin paikkoihin parikaapelointi. Kun kiinteistön sisäverkkoa uudistetaan, huoneiston sisäistä kotikaapelointia ei edellytetä rakennettavaksi jokaiseen asuinhuoneeseen. Kiinteistön väestönsuojaan asennetaan yleiskaapelointistandardien luokka E:n mukainen liityntäpiste. Kiinteistön jokaiseen tekniseen tilaan ja muihin tarpeellisiksi katsottaviin tiloihin asennetaan yleiskaapelointistandardien luokka E:n mukainen liityntäpiste.

105

4 § Sisäjohtoverkon tarvitsemat teletilat Sisäjohtoverkon talojakamo on mitoitettava ja sijoitettava siten, että 1) talokaapeleille saadaan tarkoituksenmukaiset ja turvalliset johtotiet; 2) väestönsuojaan menevälle kaapelille saadaan turvallinen johtotie; 3) sisäjohtoverkko voidaan rakentaa ja huoltaa tarkoituksenmukaisesti; 4) asiattomien pääsy tilaan voidaan tehokkaasti estää; 5) tilan tuuletus ja muut olosuhteet soveltuvat sinne sijoitettaville laitteille ja rakenneosille; 6) tarvittavat sisäjohtoverkon rakenneosat ja laitteet pystytään tilaan tuomaan ja sinne asentamaan; 7) tilaan sijoitettujen rakenneosien ja laitteiden ylläpitotyöt pystytään rakenteita purkamatta tekemään; 8) tilaan tai sen lähellä olevaan muuhun tilaan on mahdollista tarvittaessa sijoittaa yleiseen viestintäverkkoon tai teleyritykselle kuuluvia, kiinteistöön kytkettävien liittymien tarvitsemia laitteita; ja 9) tilaa jää myös kohtuullisiin tulevaisuuden tarpeisiin. Alijakamoiden mitoittamisessa ja sijoittamisessa on noudatettava tämän pykälän 1 momentin kohtien 2) – 9) vaatimuksia. Talojakamotilana toimivassa huoneessa tai komerossa on oltava asianmukainen säilytystila sisäjohtoverkon asiakirjoille. Huoneistoihin sijoitetaan kotijakamo, jossa huoneiston sisäiset kaapelit kytketään huoneistoon tuleviin kaapeleihin ja johon on voitava sijoittaa tarpeellisia aktiivilaitteita. Kotijakamo on mitoitettava ja sijoitettava siten, että 1) huoneiston sisäiselle kaapeloinnille saadaan tarkoituksenmukaiset ja riittävät johtoreitit; 2) huoneiston sisäinen verkko voidaan rakentaa ja huoltaa tarkoituksenmukaisesti; Viestintävirasto 25 E/2008 M 3) tilan ilmanvaihto ja muut olosuhteet soveltuvat sinne sijoitettaville laitteille ja rakenneosille; 4) tarvittavat huoneiston sisäisen verkon rakenneosat ja laitteet pystytään tilaan tuomaan ja sinne asentamaan; 5) tilaan sijoitettujen rakenneosien ja laitteiden ylläpitotyöt pystytään rakenteita purkamatta tekemään; ja 6) tilaa jää myös kohtuullisiin tulevaisuuden tarpeisiin. Talo- ja alijakamona käytettävissä tiloissa tulee olla vähintään neljä kiinteää sähköpistorasiaa. Kotijakamona käytettävissä tiloissa tulee olla vähintään kaksi kiinteää pistorasiaa. Sähkön syöttö tulee järjestää ensisijaisesti omana ryhmänään. Huoneistoon tai vastaavaan yksityiseen tilaan tai vain tällaisen tilan kautta kuljettavaan muuhun tilaan ei saa sijoittaa kaapelijatkoksia ja kytkentäpaikkoja, jotka sisältävät muihin huoneistoihin tai vastaaviin yksityisiin tiloihin meneviä johtimia.

106

5 § Pääsy sisäjohtoverkon teletiloihin Kiinteistön omistaja vastaa sisäjohtoverkon teletilojen tietoturvallisuudesta. Viestintäsalaisuuden turvaamiseksi tarvittava lukitus, sisäjohtoverkon teletilojen, rakenteellinen murtosuojaus sekä verkon rakenteet on suunniteltava ja toteutettava ottaen huomioon kiinteistön rakennusten ja niihin tulevien liittymien käyttötarkoitus sekä arvioidut uhat. Asiattomien pääsy sisäjohtoverkon teletiloihin on oltava estetty. Sisäjohtoverkon teletiloina käytetyt komerot, huoneet sekä yleisiin tiloihin asennetut pinta-asennetut kotelot ja kytkentäpaikkoja tai telelaitteita sisältävät muut kotelot ja rasiat on lukittava yksilölliseen avaimeen perustuvalla lukituksella tai muulla luotettavalla tavalla. Talojakamon sekä siihen vievien kulkuväylien lukitus on järjestettävä niin, että sellaisten verkon palveluja kiinteistöön toimittavien teleyritysten ja – urakoitsijoiden henkilökunta, joilla on kiinteistön omistajan tai haltijan antama oikeutus, pääsee tarvittaessa viivytyksettä talojakamoon. 6 § Kaapelit ja kytkennät Kaapeleina ja kytkentätarvikkeina on käytettävä ensisijaisesti yleiskaapelointistandardien mukaisia materiaaleja, mutta perustellusta syystä voidaan poikkeuksellisesti käyttää vastaavan lopputuloksen tuottavia muita kaapeleita ja tarvikkeita ottaen huomioon materiaaleille tarkoitetut asennus- ja käyttöolosuhteet. Talokaapelin ja sisäjohtoverkon kaapeleiden päätteiden väliset kytkennät sekä kytkennät sisäjohtoverkon muissa kytkentäpaikoissa on tehtävä yleiskaapelointistandardien määrittelemällä tavalla käyttäen ristikytkennät mahdollistavia liitinpaneeleita tai kytkentärimoja. Talokaapelia, sisäjohtoverkon kaapeleita sekä tarvittavia maadoitusjohtimia varten on oltava tarkoituksenmukaiset kaapelitiet, joihin kaapelit ja maadoitusjohtimet on helppo asentaa ja joissa kaapelit ja maadoitusjohtimet ovat suojassa rakennuksen käytön aiheuttamilta mekaanisilta ja ilmastollisilta rasituksilta ja joissa on kiinteistön käyttötarkoitukseen nähden riittävä laajennusvara. Kaapelireittien ja laitetilojen suunnittelussa sekä kaapelien valinnassa on huomioitava paloturvallisuutta koskevat määräykset. Sisäjohtoverkkoon kuuluvat rakennusten väliset ulkokaapelit on sijoitettava ja suojattava standardien mukaisesti. 7 § Rakenneosat Sisäjohtoverkon talojakamon jakotelineen on sovelluttava jollekin yleisesti saatavissa olevalle kaapelin päättämiseen soveltuvalle päätetyypille. Talokaapelin päätteelle on varattava vähintään suunnitellun liittymämäärän kytkemiseen tarvittavan standardikokoisen kaapelin päätteen tarvitsema tila. Väestönsuojan tietoliikennerasia on suojattava oikeudettomalta käytöltä. Yleisiin tiloihin asennettavat telepäätelaitteiden kojerasiat on sijoitettava siten, että telepäätelaitteet voidaan kytkeä ilman liitäntäjohtoa. Vaihtoehtoisesti telepäätelaitteet voidaan kytkeä käyttäen kiinteästi asennettua, mekaanisella suojuksella varustettua liitäntäjohtoa. 8 § Suorituskyky Sisäjohtoverkkona käytettävän yleiskaapelointijärjestelmän suorituskyvyn on oltava yleiskaapelointistandardien vaatimusten mukainen. Parikaapeloinnin on täytettävä 3 §:ssä mainittujen standardien luokan E vaatimukset ja optisen kaapeloinnin vastaavasti mainittujen standardien sitä koskevat vaatimukset.

107

9 § Maadoitukset ja potentiaalintasaukset Sisäjohtoverkkoon on tehtävä verkkoa koskevien standardien mukaiset toiminnalliset sekä häiriöiltä ja ilmastollisilta ylijännitteiltä suojaamiseen tarkoitetut maadoitukset ja potentiaalintasaukset. Sisäjohtoverkon talojakamossa on oltava maadoituskisko tai -liitin, johon tarvittavat maadoitusjohtimet voidaan liittää. Maadoituskiskosta tai -liittimestä on asennettava maadoitusjohdin rakennuksen pienjännitejärjestelmän päämaadoituskiskoon tai, jos sellaista ei ole, maadoituselektrodiin menevään maadoitusjohtimeen tai itse maadoituselektrodiin. Jos rakennuksessa ei ole liityntää pienjänniteverkkoon, talojakamon maadoituskisko tai -liitin on yhdistettävä maadoitusjohtimella standardin mukaiseen maadoituselektrodiin. Sisäjohtoverkon talojakamon metalliset telineet ja kotelot, kaapeleiden metalliset suojakerrokset sekä talojakamotilaan sijoitettujen telelaitteiden maadoitusliittimet on yhdistettävä luotettavalla tavalla maadoituskiskoon tai sitä vastaavaan maadoitusliittimeen. Useita rakennuksia sisältävän kiinteistön alijakamoissa telineet, laitteet ja kaapelit on maadoitettava kuten talojakamossa. Sisäjohtoverkkona käytettävän yleiskaapelointijärjestelmän maadoitus ja potentiaalintasaus on tehtävä yleiskaapelointia koskevien standardien mukaisesti. 10 § Ylijännitesuojalaitteet Sisäjohtoverkkoon saa asentaa suojalaitteita verkon ja siihen liitettävien laitteiden suojaamiseksi ylijännitteiltä. Ylijännitesuojaukseen käytettävä laite ei saa haitata verkon käyttöä ja verkon suojalaitteineen on täytettävä tässä määräyksessä asetetut vaatimukset. Talokaapeliin suoraan kytketylle sisäjohtoverkon johdinparille asennetun suojalaitteen nimellisen tasasyttymisjännitteen johtimien ja maadoitusjohtimen liitäntäpisteiden välillä on oltava vähintään 370 V, kun kiinteistö sijaitsee taajama-alueen ulkopuolella. Muutoin syttymisjännite valitaan suojattavan laitteen perusteella. 11 § Teleurakointityön määräystenmukaisuuden dokumentointi Teleurakoitsijan on laadittava tarkastusasiakirja, josta ilmenee tämän määräyksen vaatimusten täyttyminen. Kun sisäjohtoverkko tai sen osa on rakennettu täyttämään tietyn standardin vaatimukset, on tarkastusasiakirjassa oltava mittaustulokset, joiden perusteella vaatimusten täyttyminen voidaan todeta. Tarkastusasiakirjasta on käytävä ilmi ajankohta, jolloin määräysten- ja standardienmukaisuus on todettu, vaatimustenmukaisuuden toteaja, mittauksissa käytetyt testauskokoonpanot ja mittauslaitteet sekä mittaustulokset. Mittauksissa on käytettävä kalibroituja mittauslaitteita. Tarkastusasiakirjassa on oltava selvitys sisäjohtoverkon teletilojen ja kaapeliteiden, kaapeleiden ja maadoitusjohtimien asennuksien, johtimien kytkentöjen, verkon mitoituksen sekä verkkoa koskevien piirustusten tarkastuksesta. 12 § Sisäjohtoverkon asiakirjat Sisäjohtoverkosta on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sen käytössä ja ylläpidossa tarvittavat asiakirjat. Kiinteistön omistajan on huolehdittava sisäjohtoverkon piirustusten, tarkastusasiakirjojen tai niiden jäljennösten sekä verkon kytkennöistä pidettävien kytkentäluetteloiden säilytyksestä talojakamotilassa tai muussa turvallisessa paikassa, josta ne ovat tarvittaessa viivytyksettä saatavissa. Asiakirjat on säilytettävä niin kauan kun verkko on käytössä.

108

Asiakirjat on päivitettävä muutoksen tehneen urakoitsijan toimesta asianomaisilta kohdiltaan aina, kun verkkoon on tehty muutoksia. Päivitetyt asiakirjat on luovutettava kiinteistön omistajalle viipymättä työn valmistuttua. Sisäjohtoverkon rakentaneen teleurakoitsijan on säilytettävä laatimansa tarkastusasiakirjat tai niiden jäljennökset turvallisessa paikassa vähintään kaksi (2) vuotta työn luovuttamisesta. Pienestä, enintään neljän asunnon asuinkiinteistön sisäjohtoverkosta on laadittava liityntäpisteet, talokaapelin sisääntulo ja kaapelitiet osoittavat piirustukset, jos nämä tiedot eivät käy helposti muuten ilmi. Jollei kiinteistön rakennusten käyttötarkoituksesta tai verkon rakenteesta muuta johdu, muiden kuin edellä tarkoitettujen kiinteistöjen sisäjohtoverkkojen asiakirjoista on käytävä ilmi vähintään seuraavat tiedot: 1) liityntäpisteet yleiseen televerkkoon; 2) kaapelityypit; 3) kaapelien, johtojen ja kuitujen numerointi; 4) ristikytkentöjen kytkentäluettelot; 5) kaapelitiet; 6) tietoliikennerasiat ja mahdolliset kytkentärasiat; 7) huoneistonumerointi; 8) jakamoiden sijainti ja rakenne sekä kulkureitit niihin; 9) jakotelineiden maadoitus; 10) sisäjohtoverkkoon kuuluvien rakennusten välisten kaapeleiden sijainti; 11) talokaapelin sisääntulo. 13 § Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Tämä määräys tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2008 ja on voimassa toistaiseksi. Määräyksellä kumotaan 6 päivänä kesäkuuta 2003 annettu Viestintäviraston määräys 25 D/2003 M puhelinsisäjohtoverkoista.

109

17.2. Liite Kiinteistön sisäistä viestintäverkko ja teleurakointi; säädökset, määräykset, ohjeet ja suositukset KIINTEISTÖN SISÄISEN VIESTINTÄVERKON SUUNNITTELU, RAKENTAMINEN JA YLLÄPITO Viestintäviraston suosituksia Viestintävirasto 307/2003 SUOSITUS ESIPUHE Tämä suositus sisältää ohjeita yleisen viestintäverkon osaksi liitettävän puhelinsisäjohtoverkon sekä kiinteistön sisäisen yhteisantenniverkon ja -järjestelmän ja niiden tarvitsemien tilojen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti kiinteistöjen omistajille, mutta se sisältää myös tele- ja sähkösuunnittelijoille, tele- ja sähköurakoitsijoille ja teleyrityksille tarkoitettuja ohjeita. Suosituksessa on huomioitu viestintämarkkinalain (393/2003) sekä Viestintäviraston puhelinsisäjohtoverkoista (Viestintävirasto 25 D/2003 M) ja kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta ja –järjestelmästä (Viestintävirasto 21 D/2003 M) antamien määräysten vaatimukset. Teleurakointia koskeva sääntely on nostettu viestintämarkkinalaissa perustuslain edellyttämällä tavalla lain tasolle ja siitä on tullut ilmoituksenvaraista elinkeinotoimintaa. Tämä suositus korvaa Viestintäviraston (ent. Telehallintokeskus) suositukset - Rakennuksen puhelinsisäjohtoverkon ylläpidosta 4/1995, - Rakennuksen puhelinsisäjohtoverkon kunnostamisesta THK 300/1998 S, - Puhelinsisäjohtoverkkojen suunnittelusta ja rakentamisesta THK 301/1998 S ja - Puhelinsisäjohtoverkosta talonrakennusprojektissa THK 302/1998 S. Kiinteistön teletilojen lukituksesta on oma suosituksensa, Viestintävirasto 306/2003 S. Suositus on julkaistu Viestintäviraston suositussarjassa numerolla 307/2003 S. Suositus on saatavilla Viestintäviraston www-sivuilta osoitteesta http://www.ficora.fi sekä Viestintäviraston asiakaspalvelusta: Käyntiosoite Itämerenkatu 3 A, HELSINKI Postiosoite PL 313, 00181 HELSINKI Puhelin (09) 69 661 Asiakaspalvelu (09) 6966 500 Internet info@ficora.fi

110

SISÄLLYS ESIPUHE 1

1 JOHDANTO 3 2. KIINTEISTÖN SISÄISEN VIESTINTÄVERKON

RAKENNE 3 2.1 PUHELINSISÄJOHTOVERKKO 3 2.2 YHTEISANTENNIVERKKO 4 3 KIINTEISTÖN SISÄISEN VIESTINTÄVERKON

SUUNNITTELU 4 3.1 SUUNNITTELU JA SUUNNITELMAN TARKASTAMINEN 4 3.2 LÄHTÖKOHTANA KÄYTTÄJIEN TARPEET 4 3.3 VIESTINTÄPALVELUT JA NIIDEN TARJOAJAT

LISÄÄNTYVÄT 4 3.4 TILANTARPEET KASVAVAT 5 3.5 JOHTOTIET 5 3.6 TIETOTURVALLISUUS 5 3.7 YLEISKAAPELOINTI 5 3.8 YLEISEN PUHELINVERKON TUONTI KIINTEISTÖÖN 5 4 KIINTEISTÖN SISÄISEN VIESTINTÄVERKON

RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO 5 4.1 RAKENTAMINEN 5 4.2 PUHELINSISÄJOHTOVERKON KÄYTTÖÖNOTTO 6 4.3 YHTEISANTENNIVERKON KÄYTTÖÖNOTTO 7 5 KIINTEISTÖN SISÄISEN VIESTINTÄVERKON

UUSIMINEN TAI LAAJENTAMINEN 7 5.1 SUUNNITTELU JA RAKENTAMINEN 8 5.2 KÄYTTÖÖNOTTO 8 5.3 OHJEITA ERÄISIIN YKSITTÄISIIN KORJAUS- TAI

UUSIMISTARPEISIIN 9 6. KIINTEISTÖN SISÄISEN VIESTINTÄVERKON KÄYTTÖ

JA YLLÄPITO 10 6.1 VASTUU YLLÄPIDOSTA 10 6.2 MITÄ YLLÄPITOON KUULUU 10 6.3 TIETOTURVALLISUUS KIINTEISTÖN SISÄISESSÄ VIESTINTÄVERKOSSA 11 6.4 HOITOSOPIMUKSET 11 6.5 KÄYTTÖÖN JA YLLÄPITOON LIITTYVIÄ OHJEITA JA SUOSITUKSIA 11 LIITE 1 13 KIINTEISTÖN SISÄISTÄ VIESTINTÄVERKKOA JA TELEURAKOINTIA KOSKEVAT SÄÄDÖKSET, MÄÄRÄYKSET, OHJEET JA SUOSITUKSET 13

111

1 JOHDANTO Kiinteistön sisäisellä viestintäverkolla tarkoitetaan kiinteistön tai rakennuksen sisäistä puhelin- tai yhteisantenniverkkoa tai yleiskaapeloinnilla toteutettua verkkoa. Puhelinsisäjohtoverkko on puhelinkaapeloinnilla tai yleiskaapeloinnilla toteutettu kiinteistön sisäinen viestintäverkko, jonka johtoja käytetään päätelaitteiden liittämiseen yleiseen kiinteään puhelinverkkoon. Kiinteistön sisäinen yhteisantenniverkko on vähintään kaksi huoneistoa käsittävä kiinteistön sisäinen viestintäverkko, jota käytetään viestinnän välittämiseen kiinteistössä käyttäjien päätelaitteisiin kaapelitelevisioverkosta tai muusta joukkoviestintäverkosta. Kiinteistön sisäisen viestintäverkon omistaa ja sen ylläpidosta ja käytöstä vastaa kiinteistön omistaja tai haltija. Se, miten hyvin verkko vastaa käyttäjiensä tarpeita, määräytyy kuitenkin jo verkon suunnittelussa ja rakentamisessa, jotka omistaja teettää alan ammattilaisilla. Verkon omistaja voi teettää Kiinteistön sisäisen viestintäverkon rakentamis- ja ylläpitotyöt millä tahansa urakointitoimintaa harjoittavalla yrityksellä. Teleurakointia elinkeinonaan harjoittavia yrityksiä tai henkilöitä on yhteensä noin 500. Luettelo ilmoituksen tehneistä teleurakoitsijoista on saatavissa Viestintäviraston www-sivuilta. Tämä suositus sisältää ohjeita nykyisten vaatimusten soveltamisesta ja tuleviin tarpeisiin varautumisesta kiinteistön sisäisen viestintäverkon suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti kiinteistöjen omistajille, mutta se sisältää ohjeita myös tele- ja sähkösuunnittelijoille, tele- ja sähköurakoitsijoille sekä teleyrityksille. 2. KIINTEISTÖN SISÄISEN VIESTINTÄVERKON RAKENNE 2.1 Puhelinsisäjohtoverkko Puhelinsisäjohtoverkko muodostuu talojakamokomerossa tai muussa vastaavassa tilassa olevasta jakotelineestä ja siitä rakennuksen eri tiloihin menevistä kaapeleista. Kaapelit ovat tavanomaisessa puhelinsisäjohtoverkossa parirakenteisia. Puhelinsisäjohtoverkon yleiseen viestintäverkkoon yhdistävät teleyritysten kaapelit tuodaan myös jakotelineeseen. Jakotelinettä siihen asennettuine kaapelipäätteineen ja laitteineen kutsutaan talojakamoksi. Puhekielessä talojakamoksi kutsutaan usein talojakamokomeron ja varsinaisen talojakamon muodostamaa kokonaisuutta.

Kaapeleiden haaroituksia ja johdinparien kytkentöjä varten kaapeleiden reiteillä voi olla komeroita tai rasioita, joita kutsutaan sijainnista ja käyttötarkoituksesta riippuen eri nimillä, kuten kerrosjakamo, nousukomero, nousurasia, jakorasia ja kojerasia. Huoneistossa kaapeleiden johdinparit on tavallisesti päätetty kojerasioihin asennettuihin pistorasioihin. Pienissä rakennuksissa jakotelineen voi korvata teleyrityksen talokaapelin pääte. Rakennuksen jokaiseen asuinhuoneistoon tulee talojakamosta yleensä vähintään kaksi johdinparia. Niistä toinen on rakennusvaiheessa kytketty kaikkiin huoneiston pistorasioihin ja toinen on jätetty varalle.

Liikehuoneistoissa kuhunkin suunniteltuun työpisteeseen on rakennusvaiheessa asennettu yleensä vähintään kaksi talojakamosta tulevaa johdinparia, joista toinen on kytketty pistorasiaan.

112

Vanhoissa rakennuksissa parimäärät voivat olla esitettyjä pienemmät. Liikerakennuksen tai tietyn liikehuoneiston puhelinsisäjohtoverkon korvaa nykyisin tavallisesti tele- ja atk-järjestelmille yhteinen kaapelointijärjestelmä, yleiskaapelointijärjestelmä.

Kun yleiskaapelointijärjestelmää käytetään puhelinsisäjohtoverkkona, sen ylläpidossa tulee noudattaa puhelinsisäjohtoverkkoa koskevia säädöksiä ja määräyksiä. Asuintalossa pistorasioille kytketyt parit on usein jo rakennusvaiheessa kytketty talojakamossa edelleen telelaitoksen kaapeliin. Nämä nk. valmiskytkennät nopeuttavat puhelinliittymien toimittamista ja pienentävät niiden avaamiskustannuksia. Kytkentä talojakamossa jätetään vastaavasti valmiskytkennäksi, jos liittymä siirretään muualle tai siitä luovutaan. 2.2 Yhteisantenniverkko Kiinteistön sisäisellä yhteisantenniverkolla tarkoitetaan kiinteistön sisäistä viestintäverkkoa, jota käytetään viestinnän välittämiseen kiinteistössä käyttäjien päätelaitteisiin kaapelitelevisioverkosta tai muusta joukkoviestintäverkosta.

Kiinteistön sisäinen yhteisantenniverkko voi liittyä osaksi yhteisantennijärjestelmää tai kaapelitelevisioverkkoa. Kiinteistön sisäinen yhteisantenniverkko voi olla myös varustettu paluusuunnalla, jolloin sitä voidaan molemmissa suunnissa käyttää osana kohdeviestintään tarkoitettua viestintäverkkoa.

Kiinteistön sisäinen yhteisantenniverkko muodostuu antennirasioista tai muista liitäntärasioista, jaottimista, haaroittimista, koaksiaalikaapeleista tai valokaapeleista sekä mahdollisista jakovahvistimista.

Vanhat verkot ovat tyypillisesti ns. ketjuverkkoja, joissa signaali kuljetetaan usean rasian/ huoneiston läpi, ja niiden suorituskyky on nykyvaatimusten mukaan mitattuna vaatimaton. Siksi uudet verkot rakennetaan tähtiverkoiksi, joilla suorituskyky on saatavissa riittäväksi. Tähtiverkossa jokaiseen huoneistoon tulee oma kaapeli ns. tähtipisteestä. 2.3 Yleiskaapelointi Yleiskaapeloinnilla tarkoitetaan yleiskaapelointistandardien mukaista nopeaa rakennuksen sisäistä tiedonsiirtoverkkoa, jota käytetään kiinteistössä yleensä tietokoneiden yhdistämiseen toisiinsa ns. lähiverkoksi mutta myös puhelinsisäjohtoverkkona. Sen rakenne on määritelty standardeissa.

3 KIINTEISTÖN SISÄISEN VIESTINTÄVERKON SUUNNITTELU 3.1 Suunnittelu ja suunnitelman tarkastaminen Kiinteistön sisäisen viestintäverkon ominaisuudet määräytyvät pääosin jo suunnitteluvaiheessa.

Suunnittelu edellyttää asiantuntemusta ja se on syytä teettää telesuunnitteluun perehtyneellä suunnittelijalla. Varsinaisten telesuunnitteluyritysten lisäksi kiinteistön sisäisten viestintäverkkojen suunnittelutyötä tekevät myös teleurakoitsijat.

Suunnittelija vastaa laatimastaan suunnitelmasta työnsä tilaajalle. Jos teleurakoitsija toteaa, että suunnitelman mukainen verkko ei tule täyttämään vaatimuksia, asiasta olisi syytä ilmoittaa työn tilaajalle. Jotta mahdollisesti havaittavat puutteet ehditään korjata, tulee suunnitelma toimittaa valitulle teleurakoitsijalle hyvissä ajoin ennen puhelinsisäjohtoverkon rakenteeseen ja tiloihin liittyvien töiden käynnistymistä.

113

Kiinteistön sisäinen viestintäverkko rakennetaan usein sähköurakan osana. Johtotiet rakentaa ja kaapelit vetää sähköurakoitsija, joka teettää teleurakoitsijalla vain ne työt, jotka vaativat telealan erityisammattitaitoa.

Sähköurakoitsijan on tällöin aiheellista tarkastuttaa suunnitelma teleurakoitsijalla hyvissä ajoin ennen teletilojen ja johtoteiden rakentamista, sillä niissä tehtyjen virheiden korjaaminen jälkikäteen on vaikeaa. 3.2 Lähtökohtana käyttäjien tarpeet Kiinteistön sisäisen viestintäverkon ominaisuudet saattavat rajata mahdollisuuksia palvelujen tarjoamiseen käyttäjille eli kiinteistössä asuville tai siellä toimiville yrityksille. Verkon suunnittelun lähtökohtana tulee olla käyttäjien odotettavissa olevat, viestintäverkoissa tarjottavien palvelujen tarpeet.

Uudisrakennuksen puhelinsisäjohtoverkko ja yhteisantenniverkko on suunniteltava siten, että ne valmistuttuaan täyttävät tekniset vaatimukset ja soveltuvat mahdollisimman hyvin ennakoitavissa oleviin uusiin käyttötarkoituksiin. 3.3 Viestintäpalvelut ja niiden tarjoajat lisääntyvät Odotettavissa on lisää uusia viestintäpalveluja, jotka käyttävät nykyisen yleisen kiinteän puhelinverkon tai kaapelitelevisioverkon ja siihen liitettävien kiinteistön sisäisten viestintäverkkojen johtoja ja jotka asettavat kiinteistön sisäiselle viestintäverkolle uusia vaatimuksia.

Tekniset minimivaatimukset verkoille on esitetty Viestintäviraston määräyksissä Viestintävirasto 21 D/2003 ja Viestintävirasto 25 D/2003 M. Vaatimukset eivät yleensä täytä liiketalon tarpeita ja asuintalossakin saattaa olla aihetta parantaa tasoa.

Palveluissa käytetään myös yhä useammin siirtojärjestelmiä, joiden laitteita on voitava sijoittaa kiinteistön teletiloihin. Kiinteistöön voi tulla monen teleyrityksen liittymiä. Teleyritykset voivat tuoda verkkonsa kiinteistöön joko omilla talokaapeleilla, radiojärjestelmillä tai vuokraamalla kiinteistöön tulevia johtoja toiselta teleyritykseltä. 3.4 Tilantarpeet kasvavat Muutokset viestintäpalveluissa ja niiden tarjoamisessa lisäävät tilantarpeita talojakamossa ja muissa rakennuksen teletiloissa. Rakennukseen joudutaan yhä useammin sijoittamaan yleiseen viestintäverkkoon kuuluvia teleyrityksen laitteita, esimerkiksi siirtojärjestelmien päätelaitteita ja liittymäkohtaisia verkkopäätteitä. Kiinteistöön voi tulla monen teleyrityksen laitteita. Teletilojen mitoittamisessa kannattaa näin ollen varautua kasvaviin tilatarpeisiin. 3.5 Johtotiet On todennäköistä, että kiinteistön sisäiseen viestintäverkkoon joudutaan myöhemmin tekemään muutoksia ja lisäämään siihen uusia kaapeleita. Siksi johtotiet on hyvä mitoittaa niin, että niihin voidaan tarvittaessa helposti asentaa uusien verkkoratkaisujen tarvitsemat kaapelit.

114

3.6 Tietoturvallisuus Suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon tietoturvallisuutta vaarantavat uhat ja niiden torjuminen.

Teletilat, kytkentäpaikat ja kaapelitiet on suunniteltava siten, että verkkoon tunkeutuminen on vaikeaa. Liikekiinteistön puhelinsisäjohtoverkon suunnittelussa tulee myös huolehtia, ettei tietoturvallisuus vaarannu, jos eri käyttäjien puhelinvaihteiden keskusyksiköitä sijoitetaan yhteiseen vaihdehuoneeseen tai jos huoneistojakoa myöhemmin muutetaan. Kiinteistön sisäisen viestintäverkon suunnitelman tulisi kattaa myös teletilojen lukitusjärjestelmä.

Teletilojen lukitusta koskevia suosituksia ja ohjeita on annettu Viestintäviraston suosituksessa Kiinteistön teletilojen lukitus, Viestintävirasto 306/2003 S. Suosituksessa esitetään neljä erilaista lukituksen perusratkaisua, joista kiinteistön omistaja voi valita sopivan. 3.7 Yleiskaapelointi Yleensä toimistorakennuksiin ja vastaaviin on tarkoituksenmukaista rakentaa standardoitu yleiskaapelointijärjestelmä, jota voidaan käyttää datasiirron lisäksi myös puhelinsisäjohtoverkkona.

Yleiskaapeloinnin on kuitenkin tällöin täytettävä myös puhelinsisäjohtoverkkoa koskevan Viestintäviraston määräyksen Viestintävirasto 25 D/2003 M vaatimukset. Erityisesti on huolehdittava tietoturvallisuuden varmistamisesta määräyksen mukaisesti, jos kaapelointi palvelee useaa käyttäjää tai liittymänhaltijaa. 3.8 Yleisen puhelinverkon tuonti kiinteistöön Suunnittelijan tulisi hyvissä ajoin selvittää alueella toimivien paikallisteletoimintaa harjoittavien teleyrityksien kanssa miten yleiset puhelinverkot tuodaan kiinteistöön. Aikainen yhteydenotto varmistaa myös sen, että teleyritykset pystyvät tekemään omassa verkossaan mahdollisesti tarvittavat lisäykset.

4 KIINTEISTÖN SISÄISEN VIESTINTÄVERKON RAKENTAMINEN JA KÄYTTÖÖNOTTO 4.1 Rakentaminen Teleurakoitsijan on noudatettava työssään kiinteistön sisäisiä viestintäverkkoja koskevia Viestintäviraston määräyksiä, joissa määritellään verkkojen tekniset vähimmäisvaatimukset.

Kiinteistön sisäisen viestintäverkon rakentamistyöstä vastaavalla henkilöllä tai yrityksellä tulee olla tarvittava ammattitaito ja säädösten tuntemus ja heillä tulee olla käytettävissään työssä tarvittavat työvälineet ja mittauslaitteet. Kiinteistön sisäisten viestintäverkkojen rakentaminen ja ylläpito elinkeinon harjoittamisen tarkoituksessa edellyttää ilmoitusta Viestintävirastolle. Teleyritys ei saa edellyttää, että kiinteistön tai rakennuksen sisäisen viestintäverkon ja yleisen viestintäverkon yhteen liittämisen saa suorittaa ainoastaan teleyrityksen valitsema henkilö.

Pienimmissäkin kohteissa tarvitaan perustyökalujen lisäksi vähintään jatkamiseen käytettäville liittimille soveltuvat työkalut sekä kytkentöjen tarkastamiseen soveltuvat mittauslaitteet.

115

Rakennettuun verkkoon tyytymättömän tulisi neuvotella verkon puutteista ensisijaisesti teleurakoitsijan kanssa. Mikäli yhteisymmärrykseen ei päästä, Viestintävirasto voi tarvittaessa tarkastaa verkon ja määrätä mahdollisista toimenpiteistä.

Kun kiinteistön sisäinen viestintäverkko on aikanaan käytössä, monet eri henkilöt tekevät kytkentöjä talojakamossa ja muissa kytkentäpaikoissa sekä joskus myös jatkoksissa. Tästä johtuen on suositeltavaa käyttää vakiintuneita rakenneratkaisuja, päätteiden sijoittelutapoja, kytkentäkaapeleiden asennustapoja sekä kytkentäpaikkojen numerointia.

Kiinteistön sisäisen viestintäverkon rakentamiseen kuuluu myös määräyksen edellyttämien piirustusten ja kytkentärekisterien laatiminen. Piirustuksista tulee käydä ilmi vähintään kaikki määräyksen edellyttämät tiedot. Ellei muuta sovita, jäljennökset kiinteistön sisäisen viestintäverkon piirustuksista sijoitetaan talojakamoon. 4.2 Puhelinsisäjohtoverkon käyttöönotto 4.2.1 Puhelinsisäjohtoverkon asiakirjat Puhelinsisäjohtoverkosta on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sen käytössä ja ylläpidossa tarvittavat asiakirjat. Teleurakoitsija on velvollinen laatimaan myös tarkastusasiakirjan, joka osoittaa, että puhelinsisäjohtoverkko on sitä koskevien teknisten määräysten mukainen. Tarkastusasiakirjan allekirjoittaa teleurakoitsija tai yrityksessä teleurakoinnista vastaavaksi nimetty henkilö.

Tarkastusasiakirjalta ja puhelinsisäjohtoverkon muilta asiakirjoilta vaadittu sisältö käy tarkemmin ilmi Viestintäviraston puhelinsisäjohtoverkkoa koskevasta määräyksestä Viestintävirasto 25D/2003 M. Kiinteistön omistaja vastaa tarkastusasiakirjan ja puhelinsisäjohtoverkon muiden asiakirjojen säilyttämisestä.

Ellei muuta sovita, asiakirjoja tai niiden jäljennöksiä säilytetään talojakamossa, josta ne ovat tarvittaessa viivytyksettä saatavissa. Puhelinsisäjohtoverkon rakentaneen teleurakoitsijan on säilytettävä laatimansa tarkastusasiakirjat tai niiden jäljennökset turvallisessa paikassa vähintään kaksi (2) vuotta työn luovuttamisesta.

4.2.2 Käyttöön kytkeminen Puhelinsisäjohtoverkko otetaan käyttöön kytkemällä talojakamossa huoneistoihin meneviä pareja talokaapeliin. Näitä kytkentöjä saa tehdä vasta, kun verkko ja sitä koskevat asiakirjat on todettu määräysten mukaiseksi.

Puhelinsisäjohtoverkko voi valmistua useassa vaiheessa. Tällöin omana vaiheenaan valmistunut verkon osa voidaan ottaa käyttöön, jos verkko ja sitä koskevat piirustukset on todettu määräysten mukaisiksi.

Jos puhelinsisäjohtoverkossa on tarkastusasiakirjan mukaan puutteita, verkko voidaan ottaa käyttöön vasta, kun nämä puutteet on todettu korjatuiksi. Korjaus voi olla tilapäiskorjaus, jos rakennuttaja sen hyväksyy, mutta silloin on tarkastusasiakirjaan merkittävä mihin mennessä lopullinen korjaus tehdään ja asiasta on ilmoitettava verkon omistajalle.

Kaikki vaaraa tai häiriöitä aiheuttavat tai tietoturvallisuutta vaarantavat puutteet on korjattava ja käytettävissä on oltava määräysten edellyttämät piirustukset vähintään työpiirustuksina ennen kuin verkko voidaan ottaa käyttöön. Jos puutteet eivät voi aiheuttaa vaaraa tai häiriötä tai vaarantaa

116

tietoturvallisuutta (esimerkiksi liian niukka parimäärien mitoitus, kytkemiseen riittävät mutta muuten puutteelliset piirustukset), voidaan verkko myös kytkeä käyttöön, mutta verkon omistajalle (rakennuttajalle) on ilmoitettava havaituista puutteista.

4.2.3 Valmiskytkennät Huoneistojen pistorasioihin kytketyt parit voidaan kytkeä talokaapelin pareihin nk. valmiskytkennäksi jo ennen liittymän kytkemistä. Valmiskytkennät tekee teleyritys tai, jos asiasta on erikseen sovittu, teleurakoitsija teleyritykseltä saamiensa kytkentätietojen mukaisesti. Kytkevä teleurakoitsija voi olla muukin kuin verkon asentanut teleurakoitsija.

4.2.4 Rinnankytkennät eri huoneistoihin Liittymänhaltijat tarvitsevat joskus rinnakkaisia puhelinpisteitä toiseen huoneistoon ja näin voidaan tehdä rinnankytkemällä näihin huoneistoihin menevät parit talojakamossa.

Rinnankytkennät voivat aiheuttaa myöhemmin mm. tietoturva- tai laskutusongelmia, jos niitä ei pureta, kun tarve rinnakkaispisteelle on lakannut. Jotta ongelmia ei syntyisi, suositellaan seuraavia toimintatapoja:

- rinnankytkennät merkitään aina talojakamossa oleviin piirustuksiin

- tarpeettomiksi jääneet rinnankytkennät poistetaan

- hoitosopimuksiin sisällytetään rinnankytkentöjen tarkastaminen määräajoin

- asuntoloissa ja vastaavissa, joissa liittymänhaltijat vaihtuvat usein, uudet liittymät käydään aina kytkemässä talojakamossa ja samalla tarkistetaan mahdolliset rinnankytkennät.

4.2.5 Väestönsuojan puhelinliittymä Väestönsuojia koskevat määräykset edellyttävät eräissä tapauksissa, että kiinteistön väestönsuojassa tulee olla toimivaan puhelinliittymään kytketty pistorasia. Tällainen, yleensä valvomattomassa tilassa oleva pistorasia ja siihen tuleva kaapeli on syytä sijoittaa ja suojata siten, että liittymän väärinkäyttö on riittävän hyvin estetty. Suositellaan, että pistorasia sijoitetaan lujarakenteiseen lukittuun koteloon.

Lisäksi liittymään voidaan tilata esto sellaisiin palvelunumeroryhmiin, joita väestönsuojakäytössä ei tarvita. Jos väestönsuojaa varten ei ole omaa liittymää vaan siellä oleva pistorasia on vaihtokytkimellä kytketty rinnan jonkun muussa käytössä olevan liittymän kanssa, suositellaan tämän vaihtokytkimen sijoittamista samaan koteloon pistorasian kanssa. 4.3 Yhteisantenniverkon käyttöönotto Kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta ja -järjestelmästä on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sen käytössä ja ylläpidossa tarvittavat asiakirjat. Teleurakoitsija on velvollinen laatimaan yhteisantenniverkosta myös tarkastusasiakirjan, josta ilmenee yhteisantenniverkkoa ja -järjestelmää koskevan määräyksen vaatimusten täyttyminen.

Tarkastusasiakirjalta ja yhteisantenniverkon muilta asiakirjoilta vaadittu sisältö käy tarkemmin ilmi Viestintäviraston yhteisantenniverkkoa ja -järjestelmää koskevasta määräyksestä Viestintävirasto 21 D/2003 M.

Kiinteistön omistajan on huolehdittava piirustusten, tarkastusasiakirjojen tai niiden jäljennöksien sekä muiden asiakirjojen säilytyksestä verkkoa syöttävän vahvistimen sijoituspaikassa tai muussa turvallisessa paikassa, josta ne tarvittaessa on viivytyksettä saavissa. Yhteisantenniverkon tai –järjestelmän

117

rakentaneen teleurakoitsijan on säilytettävä laatimansa tarkastusasiakirjat tai niiden jäljennökset turvallisessa paikassa vähintään kaksi (2) vuotta työn luovuttamisesta. Yhteisantenniverkko voidaan ottaa käyttöön sitä mukaa, kun verkko valmistuu ja sitä koskevat asiakirjat on todettu määräysten mukaisiksi. 5 KIINTEISTÖN SISÄISEN VIESTINTÄVERKON UUSIMINEN TAI LAAJENTAMINEN Kiinteistön sisäisen viestintäverkon uusimista tai kunnostamista kannattaa harkita, jos verkossa esiintyy usein vanhenemisesta johtuvia vikoja, jos sen ominaisuudet estävät asukkaita tai rakennuksessa toimivia yrityksiä saamasta tarvitsemiaan palveluja tai, kun rakennuksen muita johtoverkkoja kuten sähköverkkoa uusitaan.

Päätöksenteon pohjaksi voi omistaja teettää teleurakoitsijalla kiinteistön sisäisen viestintäverkon kunnon tarkastuksen. 5.1 Suunnittelu ja rakentaminen Kiinteistön sisäisen viestintäverkon uusimisessa ja laajentamisessa noudatetaan soveltuvin osin verkon rakentamista koskevia ohjeita. Jos kiinteistön sisäinen viestintäverkko on käytössä uusimis- tai laajennustyön aikana, työ on suunniteltava ja tehtävä siten, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriöitä vanhalle verkolle ja että työn aikana tietoturvallisuus vanhassa verkossa ei vaarannu. Suunnitelmasta tulisi myös käydä ilmi, miten uusi verkko otetaan käyttöön ja mitä tehdään käytöstä poistettaville vanhan verkon rakenneosille.

Liikekiinteistöissä ja vastaavissa, joissa on puhelinvaihteita ja muita puhelinjärjestelmiä, järjestelmien haltijoiden kanssa on erikseen selvitettävä ja sovittava, mitä järjestelmien kaapeloinneille tehdään uusimistyön yhteydessä.

Jos kiinteistön vanha sisäinen viestintäverkko on käytössä uusimistyön aikana, työn tilaajan ja teleurakoitsijan on sovittava, miten seuraavat asiat hoidetaan:

- tiedottaminen liittymänhaltijoille uusimistyöstä mahdollisesta aiheutuvista haitoista ja häiriöistä

- huoneistoihin pääsystä huolehtiminen, jos työt sitä edellyttävät

- ohjeiden antaminen liittymänhaltijoille uusimistyön aikana ilmenneistä vioista ilmoittamisesta

- ilmoittaminen teleyrityksille uusimistyöstä teleliikenteelle mahdollisesti aiheutuvista häiriöistä

- talojakamotilan ja muiden kytkentäpaikkoja tai telelaitteita sisältävien teletilojen lukitukset uusimistyön aikana

- käyttöönoton hoitotapa

- toimiminen, jos käyttöönottovaiheessa todetaan vikoja

- ilmoittaminen käyttöönotosta liittymiä toimittaneille teleyrityksille, jos uuden verkon liittämisen teleyritysten verkkoihin tekee teleurakoitsija

Teleyrityksen rakennukseen tuoma talokaapeli ja siirtojärjestelmien laitteet kuuluvat teleyritykselle.

118

Jos kiinteistön sisäisen viestintäverkon uusimisen yhteydessä joudutaan siirtämään teleyrityksen kaapeleita ja laitteita, on jo suunnitteluvaiheessa selvitettävä ao. teleyritysten kanssa, miten siirrot voidaan tehdä ja miten työt tilataan teleyrityksiltä.

Mikäli osa vanhaa verkkoa jää käyttöön, on vanhan verkon kytkentöjen sekä dokumentoinnin tarkistaminen ja täydentäminen syytä pyrkiä sisällyttämään urakkaan. 5.2 Käyttöönotto Kiinteistön sisäisen viestintäverkon laajennus ja uusittu verkko otetaan käyttöön samoin kuin uudisrakennuksen sisäinen viestintäverkko.

Jos kiinteistön sisäinen viestintäverkko uusitaan siten, että vanha verkko on käytössä, käyttöönotossa on otettava huomioon mahdollisuudet häiriöiden syntymiseen. Liittymänhaltijoille on hyvissä ajoin tiedotettava, milloin uusi verkko otetaan käyttöön, mitä toimenpiteitä käyttöönotto edellyttää heiltä, millaisia häiriöitä käyttöönottohetkellä esiintyy ja mihin heidän tulee ottaa yhteyttä, jos jotain poikkeavaa ilmenee.

Puhelinsisäjohtoverkon käyttöönotossa huoneistoihin menevät vanhan verkon parit irrotetaan ja vastaavat uuden verkon parit kytketään talokaapelin päätteeseen. Tämän voi tehdä teleurakoitsija, jos vanhan verkon dokumentaatio on kunnossa ja tarvittavat kytkennät talojakamossa voidaan niiden perusteella selvittää. Suositeltavaa on, että teleurakoitsija hoitaa käyttöönoton yksin vain, jos asiasta sovitaan teleyrityksen kanssa ja teleyritys antaa parien kytkemisessä tarvittavat tiedot.

Teleurakoitsijan yksin hoitamasta käyttöönotosta on aina tiedotettava ao. teleyrityksille. Tämä on tärkeää, jotta teleyritykset tietävät mistä on kysymys, jos liittymänhaltijat valittavat käyttöönoton aiheuttamista ongelmista.

Teleyritysten tiedossa tulisi olla ainakin käyttöönoton ajankohta, kuka on työstä vastuullinen ja miten häneen saa yhteyden. 5.3 Ohjeita eräisiin yksittäisiin korjaus- tai uusimistarpeisiin 5.3.1 Kun verkon tietoturvallisuutta halutaan parantaa Tietoturvallisuuteen kohdistuvat uhat ovat jatkuvasti lisääntyneet ja tästä aiheutuvat riskit kasvaneet. Vanhoissa puhelinsisäjohtoverkoissa riskiä lisää se, että aikaisemmat määräykset ovat sallineet tietoturvallisuuden kannalta nykyistä heikommat järjestelyt.

Kun kiinteistön sisäisen viestintäverkon tietoturvallisuutta halutaan parantaa, tärkeintä on tehdä tunkeutuminen verkkoon mahdollisimman vaikeaksi. Jos kaapelit on asennettu normaaliin tapaan putkitukseen tai suljettuun johtokanavaan, verkon johtoihin on vaikea kytkeytyä muualla kuin kytkentäpaikoissa tai jatkoksissa, joihin myös verkon ylläpitotöissä on päästävä.

Kytkentäpaikkoja tai jatkoksia sisältäviin huoneisiin, komeroihin, koteloihin ja muihin teletiloihin tunkeutumista voidaan vaikeuttaa ovi- ja kansirakenteita vahvistamalla sekä lukitusta ja lukituksen avainhallintaa parantamalla. Rakenteet kannattaa valita siten, että mahdollinen tunkeutuminen on jälkeenpäin todettavissa.

119

Seinille ilman suojarakenteita tai avoimille hyllyille asennetut kaapelit voivat myös olla alttiina väärinkäytöksille. Jos asennusta ei voida muuttaa uppoasennukseksi, turvallisuutta voidaan lisätä esimerkiksi kourutuksella tai muulla tukevalla mekaanisella suojauksella.

Aikaisemmin on varsinkin rivitaloissa ollut tapana sijoittaa kaapeleiden jatkoksia asuntojen tuulikaappeihin tai muihin yksityisiin tiloihin sijoitettuihin koteloihin, joissa ne ovat yleisen valvonnan ulottumattomissa. Tietoturvallisuutta voidaan tällöin parantaa poistamalla kyseinen jatkos verkkorakennetta muuttamalla tai sulkemalla jatkos siten, että sen avaaminen on vaikeaa ja että avaaminen voidaan jälkeenpäin todeta. Jatkosten ja kytkentäpaikkojen sijoittaminen huoneistoihin on ollut kielletty vuoden 1990 alusta lähtien.

Vanhoissa kerrostaloissa kaapeleiden jatkokset on usein sijoitettu porraskäytävissä oleviin ruuvilukittuihin nousurasioihin. Tarvittaessa voidaan kotelot varustaa avaimella avattavalla lukolla tai esimerkiksi sinetöimällä kotelo siten, että sen avaaminen on vaikeaa ja jälkeenpäin todennettavissa.

5.3.2 Kun verkon asiakirjoissa on puutteita Omistaja on velvollinen huolehtimaan, että kiinteistön sisäisestä viestintäverkosta on käytettävissä riittävät tiedot sisältävät piirustukset. Verkon kytkennöistä on myös pidettävä rekisteriä, jos verkossa on talojakamon lisäksi rakennus- tai kerroskohtaisia jakamoita tai jos puhelinvaihteiden tai muiden telejärjestelmien alaliittymien johdot kytketään talojakamossa. Vanhoissa rakennuksissa piirustukset ja kytkentärekisterit eivät aina ole ajan tasalla tai ne voivat jopa puuttua. Jo pitkään on ollut käytäntönä, että kiinteistön sisäisen viestintäverkon piirustusten alkuperäiskappaleet on luovutettu rakennuttajalle ja jäljennökset niistä on sijoitettu talojakamoon.

Mikäli rakennus on valmistunut ennen vuotta 1992, on teleyritys, jonka verkkoon kiinteistön sisäinen viestintäverkko on ensimmäiseksi liitetty, yleensä saanut kopiot piirustuksista. Jos piirustukset puuttuvat tai ovat huonokuntoiset eikä alkuperäisiä löydetä omistajalta, voidaan piirustuksia kysyä teleyritykseltä. Mikäli teleyritys on piirustukset arkistoinut, kiinteistön sisäinen viestintäverkon omistaja tai hänen valtuuttamansa voi kohtuullisia toimituskuluja vastaan saada piirustukset tai kopiot niistä.

Jos kiinteistön sisäisen viestintäverkon piirustukset ovat puutteelliset ja ne on uusittava tai niitä on täydennettävä, työn tekijä joutuu selvittämään verkon rakenteen.

Samassa yhteydessä kannattaa teettää myös verkon kunnon tarkastus. Piirustusten uusiminen voidaan myös sisällyttää jonkun verkkoon tehtävän työn yhteyteen. Kun piirustukset uusitaan, ne on syytä uusia tietosisällöltään vastaamaan nykyisiä vaatimuksia.

5.3.3 Kun teleyritys tarvitsee tiloja laitteilleen Talojakamotila on se tila, johon teleyritysten verkot normaalisti päättyvät ja johon teleyrityksen verkkoon kuuluvat laitteet tarvittaessa sijoitetaan. Liittymänhaltijan hallinnassa oleviin tiloihin voidaan sijoittaa vain hänen liittymiinsä kuuluvia yleisen viestintäverkon laitteita.

Jos liikerakennuksessa on erillinen vaihdehuone, voidaan vaihdeliittymiin kuuluvia teleyrityksen laitteita sijoittaa myös sinne.

Talojakamot ja muut teletilat on yleensä mitoitettu rakentamisaikana noudatetun käytännön mukaisesti. Uudet viestintäpalvelut muuttavat verkkojen teknistä rakennetta. Teleyritys joutuu yhä useammin

120

tuomaan verkkoon kuuluvia laitteita talojakamoon tai muualle rakennukseen. Kun useat teleyritykset voivat tuoda laitteitaan rakennukseen, nykyiset tilat käyvät helposti riittämättömiksi.

Mikäli olevia teletiloja ei voida laajentaa, tarvittavat tilat voidaan osoittaa myös muualta. Tilojen soveltuvuus on tällöin selvitettävä niiden teleyritysten kanssa, joiden laitteita tilaan sijoitetaan.

Jos teleyritysten laitteet tarvitsevat sähköenergiaa kiinteistön sähköverkosta, on sähkön käytöstä syytä sopia kirjallisesti kunkin teleyrityksen kanssa. 6. KIINTEISTÖN SISÄISEN VIESTINTÄVERKON KÄYTTÖ JA YLLÄPITO 6.1 Vastuu ylläpidosta Kiinteistön sisäisen viestintäverkon omistajan velvollisuuksista verkon käytössä ja ylläpidossa on säädetty viestintämarkkinalaissa. Omistaja on velvollinen ylläpitämään verkkonsa sekä säilyttämään ja ylläpitämään verkkoa koskevat asiakirjat niitä koskevien teknisten määräysten mukaisessa kunnossa.

Omistaja päättää myös kiinteistön sisäisen viestintäverkon käytöstä yleisten viestintäverkkojen liittymien ja muiden viestintäjärjestelmien tarpeisiin. Asunto-osakeyhtiössä vastuu kiinteistön sisäisen viestintäverkon ylläpidosta kuuluu asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiölle. Myös huoneistojen sisäpuoliset johdot kuuluvat yhtiön ylläpitovastuuseen huoneistoihin saman tasoisina asennettujen johtojen osalta.

Yhtiöjärjestyksessä voidaan ylläpitovastuu määrätä toisin. Keskinäisessä kiinteistöosakeyhtiössä, joissa osakkeenomistajat hallitsevat käyttämiään huoneistoja, kunnossapitovastuu jakautuu yleensä lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan samoin kuin asunto-osakeyhtiössä.

Muissa kiinteistöosakeyhtiöissä huoneistoja käyttävät yleensä yhtiön vuokralaiset vuokrasopimuksen perusteella. Näissä yhtiöissä vastuu kiinteistön sisäisen viestintäverkon kunnossapidosta kuuluu lain mukaan yhtiölle, ellei toisin ole sovittu.

Osakkeenomistajilla on oikeus teettää omalla kustannuksellaan muutoksia johtoihin hallinnassaan olevissa tiloissa. Yhtiön ylläpitovastuulla oleviin kiinteistön sisäisen viestintäverkon osiin tehtävistä muutoksista on kuitenkin ilmoitettava yhtiön edustajalle (hallitukselle tai isännöitsijälle). Yhtiön edustajilla on puolestaan oikeus valvoa, että muutos suoritetaan asianmukaisesti. Osakashallinnassa olevien tilojen ulkopuolella tehtävistä muutoksista ja korjauksista päättää yhtiö. 6.2 Mitä ylläpitoon kuuluu Käytännössä esiintyviä kiinteistön sisäisen viestintäverkon ylläpitotöitä ovat mm:

- verkkoon mahdollisesti tarvittavien laajennusten ja kytkentämuutosten tekeminen

- verkkoa koskevien piirustusten, liiketaloissa myös kytkentärekisterien, päivittäminen muutosten yhteydessä

- verkon vikojen korjaaminen

- huonokuntoisten verkonosien uusiminen

- teletilojen lukituksesta huolehtiminen sekä

- työt otettaessa johtoja käyttöön rakennusten sisäisissä viestintäjärjestelmissä

Yleistä teletoimintaa haittaavat kiinteistön sisäisen viestintäverkon viat tulee korjauttaa viivytyksettä, kun tieto vioista on saatu.

121

Omistajan velvollisuutena on huolehtia siitä, että piirustukset päivitetään mahdollisesti tehtäviä laajennuksia ja kytkentämuutoksia vastaaviksi. Piirustusten päivitys on syytä tehdä heti muutostyön yhteydessä. Teleyritys vastaa oman verkkonsa ja siihen kuuluvien rakennukseen sijoitettujen laitteidensa ylläpidosta talokaapelin pääte tai vastaava talojakamoon sijoitettu kytkentärima mukaan lukien. 6.3 Tietoturvallisuus kiinteistön sisäisessä viestintäverkossa Omistajan velvollisuus on huolehtia myös siitä, että kiinteistön sisäinen viestintäverkko on tietoturvallisuutta koskevien vaatimusten mukainen.

Liittymänhaltija vastaa tietoturvallisuuden varmistamisesta hallinnassaan olevissa tiloissa olevan kiinteistön sisäisen viestintäverkon osalta.

Liittymänhaltijalla voi olla tavanomaista suurempia vaatimuksia kiinteistön sisäisen viestintäverkon tietoturvallisuudelle. Tästä johtuvat toimenpiteet ja toimenpiteistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta on sovittava erikseen liittymänhaltijan kanssa.

Erillisten teletilojen sekä yleisissä tiloissa olevien kiinteistön sisäisen viestintäverkon koteloiden, rasioiden ja vastaavien lukituksia on syytä valvoa säännöllisesti rakennuksen muun valvonnan yhteydessä. Tietoturvallisuutta vaarantavat viat ja puutteet on korjautettava viipymättä. 6.4 Hoitosopimukset Kiinteistön sisäinen viestintäverkko ja sitä koskevat asiakirjat voidaan ylläpitää teettämällä kulloinkin tarvittavat työt tapauskohtaisesti valittavalla teleurakoitsijalla. Omistaja voi myös tehdä sopimuksen kiinteistön sisäisen viestintäverkon hoidosta jonkun teleurakoitsijan kanssa.

Hoitosopimukseen voidaan sisällyttää halutussa laajuudessa omistajan vastuulla olevia tehtäviä.

Sopimus voi rajoittua pelkästään verkon teknisen kunnon sekä verkon asiakirjojen ylläpitoon tai kattaa kaikki ylläpitotyöt kuten verkon valvonnan ja teletilojen lukituksen sekä avauspalvelun.

Verkon ja sitä koskevien asiakirjojen kunto on syytä tarkastaa ennen hoitosopimuksen tekemistä. Hoitosopimus ei ole pakollinen. Suositellaan, että hoitosopimuksessa

- säilytetään mahdollisuus tarvittaessa kilpailuttaa teleurakoitsijoita verkon laajennus- ja muutostöissä

- varataan huoneistojen haltijoille mahdollisuus käyttää itse valitsemaansa teleurakoitsijaa huoneistoonsa tuleviin kiinteistön sisäisen viestintäverkon johtoihin kohdistuvissa töissä

- vältetään sopimasta sellaisista menettelytavoista, jotka merkittävästi tai jotakin osapuolta suosien rajoittavat teleyritysten mahdollisuutta toimittaa ja ylläpitää liittymiä sekä

- sovelletaan alan yleisiä sopimusehtoja 6.5 Käyttöön ja ylläpitoon liittyviä ohjeita ja suosituksia Viestintämarkkinalaki ja sen nojalla annetut Viestintäviraston määräykset mahdollistavat eri tapoja käyttää ja ylläpitää kiinteistön sisäistä viestintäverkkoa.

122

Seuraavassa esitettyjen ohjeiden ja suositusten mukaan toimittaessa omistajan velvollisuudet tulevat asianmukaisesti hoidetuksi.

Kiinteistön sisäinen viestintäverkko ei myöskään rajoita viestintäpalvelujen saamista eivätkä toimintatavat aiheuta turhia kustannuksia. Lisäksi omistaja ja tilanhaltijat voivat hyödyntää teleurakoinnissa ja teletoiminnassa vallitsevaa kilpailutilannetta. Suositellaan, että

- kiinteistön sisäisen viestintäverkon käyttöä rakennukseen toimitettavien liittymien tarpeisiin ei estetä tai rajoiteta ilman perusteltua syytä

- kaikkien paikkakunnalla teletoimintaa harjoittavien teleyritysten sallitaan tarvittaessa omalla kustannuksellaan tuoda verkkonsa rakennukseen ja toimittaa sinne yleisten viestintäverkkojen liittymiä

- teleyritysten sallitaan asiasta sopien kytkeä huoneistoihin meneviä verkon vapaita johtoja nk. valmiskytkennöiksi

- ettei teleyrityksen tekemää valmiskytkentää, joka ei ole käytössä, pureta ellei johtoa tarvita muuhun käyttöön, ja valmiskytkennän purkamisesta ilmoitetaan aina asianomaiselle teleyritykselle

- liittymänhaltijan sallitaan asennuttaa talojakamoon tai muualle kiinteistön sisäiseen viestintäverkkoon suojalaitteita, joita tarvitaan telepäätelaitteiden suojaamiseksi ylijännitteiltä ja että

- antaessaan lupia käyttää kiinteistön sisäisen viestintäverkon vapaata kapasiteettia omistaja valvoo, että jokaiselle huoneistolle jää mahdollisuus vähintään yhden puhelinliittymän käyttöön ja että huoneistoon kytkettyjä, mutta vapaana olevia pareja ei oteta muuhun käyttöön sopimatta asiasta huoneiston haltijan kanssa.

- kiinteistön sisäistä viestintäverkkoa laajennetaan aina tarvittaessa siten, ettei verkko rajoita uusien liittymien käyttöönottoa

- huoneiston haltijan sallitaan teettää omia tilojaan palvelevaan kiinteistön sisäiseen viestintäverkkoon kohdistuvia töitä itse valitsemallaan teleurakoitsijalla, kun tarvittavista menettelytavoista ja vastuista on sovittu etukäteen

- jos kiinteistön sisäisestä viestintäverkosta ei ole tehty hoitosopimusta jonkun teleurakoitsijan kanssa, verkon teknistä kuntoa valvotaan teettämällä määräajoin, verkon laajuuden ja käytön mukaan verkon kunnon ja verkkoa koskevien asiakirjojen tarkastus jollain teleurakoitsijalla.

LIITE 1 Kiinteistön sisäistä viestintäverkkoa ja teleurakointia koskevat säädökset, määräykset, ohjeet ja suositukset Viestintämarkkinalaki (393/2003) Lain 69 §:ssä säädetään oikeudesta liittää päätelaite tai viestintäverkko yleiseen viestintäverkkoon ja 137 §:ssä teleurakoinnista.

Teleurakoitsijan työtä kaikissa verkon suunnittelu-, rakennus ja ylläpitovaiheissa koskevat kaikki lain 128 §:ssä viestintäverkoille ja niihin liitettäville viestintäverkoille säädetyt tekniset vaatimukset. Puhelinsisäjohtoverkkoihin sovelletaan myös lain 130 ja 131 §:ää, joissa säädetään erillisverkkoa koskevista määräyksistä sekä velvollisuudesta korjata häiriö sekä 133 §:ää, jossa säädetään teleyrityksen

123

velvollisuudesta julkaista tekniset tiedot niistä yleisen verkon rajapinnoista, joihin telepäätelaitteet voidaan liittää.

Määräys puhelinsisäjohtoverkoista (Viestintävirasto 25 D /2003 M) Viestintäviraston määräys, joka sisältää puhelinsisäjohtoverkkojen tekniset vaatimukset.

Määräys kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta ja –järjestelmästä (Viestintävirasto 21 D/2003M) Viestintäviraston määräys, joka sisältää kiinteistön sisäisten yhteisantenniverkkojen ja –järjestelmien tekniset vaatimukset.

Kiinteistön teletilojen lukitus, (Viestintävirasto 306/2003 S) Viestintäviraston suositus, jossa esitellään vaihtoehtoisia menettelytapoja kiinteistön teletilojen lukituksen järjestämiseksi

124

Liite 17.3. Sähköselostuksen informaatiojärjestelmä

SÄHKÖSELOSTUKSESSA KUVATTU INFORMAATIOJÄRJESTELMÄ (tähän on kerätty urakkasopimuksen sähköselostuksesta poimitut, yleiskaapelointiin liittyvät, asiat) 1. Tiedot rakennuskohteesta 1.2. Sähkösuunnitelma-asiakirjat Sähkösuunnittelijan laatimat suunnitelma-asiakirjat muodostavat toisiaan täydentävän kohteen sähkösuunnitelman. Suunnitelma-asiakirjojen pätevyysjärjestys on urakkaohjelman mukainen. Suunnittelija tarkastuttaa suunnitelmansa sähkölaitoksella. Urakoitsija hyväksyttää puhelin- ja antennisuunnitelmat Viestintäviraston (ent. Telehallintokeskuksen, THK) valtuuttamilla, työn suorittavilla teleurakoitsijoilla. 1.2.1 Urakkalaskenta-asiakirjat Sähköurakoitsijalle toimitetaan seuraava urakkalaskenta-aineisto: Asiakirjat:

- urakkaohjelma

- urakkarajaliite

- rakennusselitys

- viherselitys

- LVI-selitys

- Sähköselitys

Suunnitelmat:

- asemapiirustus

- pohjapiirustukset

- keskusten pääkaaviot

- nousujohto- ja maadoituskaaviot

- telejärjestelmän kaaviot

- LVI-suunnittelijan koje- ja laiteluettelot sekä niihin liittyvät toimintakaaviot ja hälytys-, ohjaus- ja valvontapisteluettelot

- kojeluettelo 1.2.2 Noudatettavat määräykset ja ohjeet Noudatetaan urakkaohjelmaa, yleisiä sopimusehtoja YSE 1998 ja siihen sivu- ja alaurakoita varten tehtyä lisäystä RT 10205.

Työ tehdään noudattaen SFS 6000 standardia, Talotekniikka RYL 2002:ta, suunnitelmien päiväyksen aikana voimassa olevia ST-kortteja ja paikallisten viranomaisten ja laitosten määräyksiä ja ohjeita.

- SFS-Standardit

- RT-kortisto

- ST-kortisto

- Talotekniikka RYL 2002 Käytettävien tarvikkeiden tulee olla viranomaisten tai vastaavan hyväksymiä.

125

Urakoitsijan on esitettävä hyväksytysti suoritetuista varmennus- ja käyttöönottotarkastuksista tehdyt pöytäkirjat.

2. Liitynnät ulkoisiin verkkoihin 2.2.1 Puhelinliitynnät: Teleoperaattori asentaa talokaapelin rakennuskohteen talojakamoon.

2.2.12 ATK-liitynnät: Teleoperaattori asentaa talokaapelin rakennuskohteen talojakamoon.

2.2.3 Yleiskaapelointiliitynnät: Teleoperaattori asentaa talokaapelin rakennuskohteen talojakamoon.

2.3 Radio- ja TV –liitynnät: Kaapeli TV –yhtiö asentaa antennitalokaapelin rakennuskohteen antennivahvistin kaappiin.

2.4 Hälytysliitynnät: Kiinteistöhälytysliitynnät: Kiinteistöhälytykset siirretään robottipuhelimella televerkon välityksellä huoltoyhtiön valvontapisteeseen.

2.5 Kiinteistöautomatiikkaliitynnät: Kiinteistön automatiikkajärjestelmä liitetään televerkon välityksellä huoltoyhtiön valvontapisteessä alueen yhteiseen kiinteistöautomatiikkajärjestelmään.

6. Informaatiojärjestelmät Kaikki telejärjestelmät asennetaan vahvavirtajärjestelmiä vastaavasti. Asennuskorkeuksina noudatetaan ryhmäjohdoille annettuja korkeuksia.

Urakoisijan on hyväksytettävä käyttämänsä teleurakoitsijat suunnittelijalla ja rakennuttajalla sekä esitettävä näistä Viestintäviraston (ent. Telehallintokeskuksen THK) antama määräyksen THK 25B/97M mukainen valtuutus ennen töiden aloittamista.

6.1 Puhelinjärjestelmä Rakennuskohteeseen hankitaan ja asennetaan puhelinjärjestelmä ST-Käsikirjan 14: ”Kiinteistön puhelinjärjestelmät ja –yhteydet” ja Viestintäviraston (ent. Telehallintokeskuksen THK) määräyksen THK 25B/97M mukaisesti. Järjestelmällä toteutetaan yleinen puhelinverkko.

Urakoitsijan on toimitettava paikalliselle puhelinoperaattorille puhelinkaavio sekä aikataulu liittymisjohdon asentamista varten.

Kytkentärasioita, jotka palvelevat useampia asuntoja, ei saa sijoittaa yksityistiloihin, vaan omiin lukittaviin koteloihin esim. sähkömittarikeskusten komeroihin.

Hälytyksen edelleen siirtoa varten asennetaan hälytyskeskuksen (VAK:n) ja hissin viereen puhelinpisteet.

126

Kaukolämpöjärjestelmän LM-mittarin ja mittarikeskusten viereen asennetaan puhelinpisteet, jotka päätetään sinetöitävään siluminirasiaan. Johdot päätetään riviliittimin. Väestösuojan puhelinpiste asennetaan lukolliseen koteloon TK 71.090/2.

6.1.1.1 Puhelintalokaapeli Telelaitos asentaa kaapelin kiinteistön talojakamoon.

6.1.1.2 Puhelinnousukaapelit Puhelinverkon runkokaapelit hankitaan ja asennetaan puhelinkaavion mukaisesti.

6.1.1.3 Puhelinpäätekaapelit Puhelinverkko asennetaan suojatulla CAT 6e kaapeloinnilla ja suojaamattomilla 1 x RJ 45 rasialiittimillä.

6.1.2.1 Puhelinjakoteline Puhelinjakoteline asennetaan 19” rackiin puhelinjakamoon.

6.1.2.2 Puhelinhaaroitukset Puhelinverkon jakorasiat koteloidaan ja kytkennät tehdään hahloliittimillä.

6.1.2.3 Puhelinjatkot Puhelinjatkot koteloidaan ja kytkennät tehdään hahloliittimillä.

6.1.2.4 Puhelinpistorasiat Puhelinpistorasioina käytetään 1 x RJ 45 –rasialiittimiä.

6.2 ATK-järjestelmä Rakennuskohteeseen hankitaan ja asennetaan ATK –verkko kaavion ja ST-Käsikirjan 14: ”Kiinteistön puhelinjärjestelmät ja –yhteydet” ja Viestintäviraston (ent. Telehallintokeskuksen, THK) määräyksen THK 25B/97M mukaisesti. Järjestelmällä toteutetaan ATK-verkko.

6.2.1.1 ATK-talokaapeli Telelaitos asentaa taloverkon kaapelin kiinteistön talojakamoon.

6.2.1.2 ATK-nousukaapelit Taloverkon runkokaapelit hankitaan ja asennetaan kaavion mukaisesti.

6.2.1.3 ATK-päätekaapelit Asuntojen verkot hankitaan ja asennetaan suojatulla CAT 6e kaapeloinnilla ja käyttäen suojaamattomia 1 x RJ45 rasialiittimiä.

6.2.1.4 ATK-pääristikytkentä Taloverkon pääristikytkentä sijoitetaan puhelinjakamoon 19” rackiin. Liitännät tehdään suojaamattomilla RJ 45 –liittimillä.

6.2.1.5 ATK-alaristikytkentä

127

Taloverkon alaristikytkennät asennetaan ja sijoitetaan 19” rackeihin kuten puhelinverkon jakorasiat. Liitännät tehdään suojaamattomilla RJ 45 –liittimillä. 6.2.1.6 ATK-asuntoristikytkentä ATK-asuntoristikytkennät asennetaan ryhmäkeskusten yhteyteen. Liitännät tehdään suojaamattomilla RJ 45 –liittimillä.

6.2.1.7 ATK-pistorasiat ATK-pistorasioina käytetään 1xRJ 45 –rasialiittimiä.

6.2.1.8 Ristikytkentäkaapelit Ristikytkentöihin asennetaan ristikytkentäkaapelit kaikille pisteille.

6.2.2 Aktiivilaitteet ja ohjelmointi Aktiivilaitteet hankkii ja asentaa sekä järjestelmän ohjelmoinnin suorittaa teleoperaattori erillisen yhtiö- ja asukaskohtaisen tilauksen ja sopimuksen mukaisesti.

6.3 Yleiskaapelointijärjestelmä Rakennuskohteeseen hankitaan ja asennetaan yleiskaapelointijärjestelmä ST -Käsikirjan 14: ”Kiinteistön puhelinjärjestelmät ja –yhteydet” ja Viestintäviraston (ent. Telehallintokeskuksen, THK) määräyksen THK 25B/97M mukaisesti. Järjestelmällä toteutetaan puhelin- ja ATK-verkko tai täydennetään puhelin ja ATK-järjestelmiä. Kaapelointi toteutetaan standardin SFS-EN 50173 luokan D-mukaisesti ja kategorian 6e vaatimukset toteuttavilla tarvikkeilla.

6.3.1.1 Yleiskaapeloinnin talokaapeli Telelaitos asentaa talokaapelin kiinteistön telehuoneeseen.

6.3.1.2 Yleiskaapeloinnin nousukaapelit Taloverkon runkokaapelit hankitaan ja asennetaan kaavion mukaisesti.

6.3.1.3 Yleiskaapeloinnin päätekaapelit Asuntojen verkot hankitaan ja asennetaan suojaamattomalla CAT 6e –kaapeloinnilla ja käyttäen suojaamattomia 1 x RJ 45 rasialiittimiä.

6.3.2.1 Yleiskaapeloinnin pääristikytkentä Taloverkon pääristikytkentä sijoitetaan 19” rackiin telehuoneeseen. Ristikytkentäliittiminä käytetään RJ 45 liittimiä.

6.3.2.2 Yleiskaapeloinnin nousuristikytkennät Taloverkon nousuristikytkennät asennetaan ja sijoitetaan lukittaviin 19” rackeihin ja ristikytkennät toteutetaan RJ45 –liittimillä.

6.3.2.3 Yleiskaapeloinnin asuntoristikytkennät Yleiskaapeloinnin asuntoristikytkennät asennetaan ryhmäkeskusten yhteyteen. Liitännät tehdään suojaamattomilla RJ 45 liittimillä.

6.3.2.4 Yleiskaapeloinnin pistorasiat Yleiskaapeloinnin pistorasioina käytetään 2 x RJ 45 –rasialiittimiä.

128

6.3.2.5 Ristikytkentäkaapelit Ristikytkentöihin asennetaan ristikytkentäkaapelit kaikille pisteille.

6.3.3 Aktiivilaitteet ja ohjelmointi Aktiivilaitteet hankkii ja asentaa sekä järjestelmän ohjelmoinnin suorittaa teleoperaattori erillisen yhtiö- ja asukaskohtaisen tilauksen ja sopimuksen mukaisesti. 6.4 Antennijärjestelmä Yhteisantennijärjestelmä hankitaan ja asennetaan noudattaen teletoimintalakia 183/87 ja Viestintäviraston (ent. Telehallintokeskuksen, THK) määräyksiä THK 21B/97M sekä Elisa Communications Oyj:n, Helsinki Televisio Oy:n sekä MaxiSat –yhtiöiden erityisohjeita). Urakoitsijan on hyväksytettävä suunnittelijan laatima antennikaavio teleurakoitsijalla ennen töiden aloittamista.

Järjestelmän vaatimukset:

- digitaalilähetysten vastaanottokelpoinen

- taajuusalue 47-862 Mhz

- säteilytiiveys 20 dB (pw)

- vaimennus max/min 40/25

Vastaanotettavat lähetykset:

- radio: ULA (YLE)

- TV: TV1, 2, 3, 4, ja OIRT

- satelliitti: 10 kpl maksuttomia kanavia + Filmnet 2 kpl vaaka- ja pystypolarisaatiot Astra- (2 kpl) ja Eutel-sat 2F1 (2 kpl)

Suunnitelmat tulee hyväksyttää satelliittilaitteiden toimittajalla.

6.4.1.1 Antennitalokaapeli HTV asentaa liittymisjohdon kiinteistön antennikomeroon tai telehuoneeseen.

6.4.1.2 Antennirunkokaapelit Antenniverkon runkokaapelointi hankitaan ja asennetaan hyväksytyn antennikaavion mukaisesti.

6.4.1.3 Antennipäätekaapelit Antennipäätekaapelit hankitaan ja asennetaan em. kaavion mukaisesti.

6.4.1.4 Antenniliitosjohdot Standardin SFS 5118 mukaisia TV-liitosjohtoja hankintaan kuuluu 1 kpl/asunto sekä 1 kpl / kerho-, päivystys- ja liiketilat. Pituus 2 m. 6.4.4.2 Päätevahvistimet Lukittava päätevahvistinkeskus sijoitetaan telehuoneeseen.

6.4.4.3 Välivahvistimet Välivahvistimet hankitaan ja asennetaan antennikaavion mukaisesti ja sijoitetaan kuten puhelinnousurasiat.

129

6.4.4.4 Jaottimet Tarvittavat jaottimet ja haaroittimet hankitaan ja asennetaan antennikaavion mukaisesti.

6.4.4.5 Antennipistorasiat Antennipistorasioina käytetään 1 dB:n päättyviä antennipistorasioita.

6.4.5 Aktiivilaitteet ja ohjelmointi Antenniurakoitsija hankkii ja asentaa kaikki aktiivilaitteet sekä suorittaa järjestelmän ohjelmoinnit sekä säädöt yhteistoiminnassa satelliittilaitteiden toimittajan kanssa. Asuntokohtaiset digiboksit eivätkä muut TV- tai radiovastaanottimet kuulu hankintaan.

6.5 Valokaapeliverkko Puhelin-, ATK- ja yleiskaapelointiverkoista osa hankitaan ja asennetaan käyttäen valokuitukaapeleita em. järjestelmän kaavioiden mukaisesti. 8 Sähköpisteiden sijoitus ja asennus 8.1.1 Sijoitus Huoneistojen välisen seinän molemmille puolille tulevia rasioita ei saa äänieristyksen huonontumisen vuoksi asentaa vastakkain. Etäisyys yli 200 mm. Urakoitsijan on yhdessä pääurakoitsijan kanssa sovittava elementteihin tulevien rasioiden ja putkien yms. liityntöjen työjärjestys.

8.1.2. Asennuskorkeudet Ellei piirustuksissa ole toisin määrätty, käytetään seuraavia asennuskorkeuksia:

- pistorasiat, telepisteet asuinhuoneet 200 mm lattiasta. - muiden laitteiden asennuskorkeudet kortin ST 51.22 mukaan

9 Johtojen ja kalusteiden asennustavat 9.1.1 Uppoasennus Putkitukset tiili- ja kevytrakenteisiin seiniin tullee tehdä seinärakennustyön yhteydessä sekä betonirakenteisiin tulevat putkitukset ennen betonivalua. Putkituksia pilareihin tai vaakasuoria putkituksia kantaviin seiniin saa tehdä ainoastaan rakennussuunnittelijan suostumuksella. Puhtaaksimuuratuissa seinissä olevien sähköputkitusten asennustapa on sovittava pääurakoitsijan kanssa. Eri järjestelmien seinäpisteet tulee päättää kojerasioihin lukuun ottamatta seinävalopisteitä.

Maalattaviin seiniin tulevat rasioiden kannet saa kiinnittää lopullisesti paikoilleen vasta seinämaalauksen jälkeen. 9.1.2 Pinta-asennus Pinta-asennuksessa tulee käyttää muovivaippajohtoa ja muovivaippajohtovarusteita. Kiinnikkeinä tulee käyttää tukevia muovikiinnikkeitä, valkeaksi polttomaalattuja tai muovitettuja ruostumattomia metallikiinnikkeitä ja ruostumattomia ruuveja. Kolmen tai useamman johdon kulkiessa rinnakkain tulee johtojen kiinnitykseen käyttää rivikiinnikkeitä, joiden aluskiskoihin jätetään n. 30 % jälkiasennusvaraa, kuitenkin vähintään kolmelle johdolle.

130

9.1.3 Lista-asennus Rakennuksen sähköasennuksissa käytetään sähkölistajärjestelmää piirustuksissa esitetyissä tiloissa. Lista-asennuksessa tulee noudattaa kyseisen listajärjestelmän valmistajan asennusohjeiden mukaisia työmenetelmiä sekä käyttää siihen soveltuvia rasiakojeita. 10 Piirustukset 10.1 Asennuspiirustukset Toteutussuunnitelmat

Urakoitsija tai urakoitsijan alihankkija laatii seuraavat työpiirustukset. Näihin sisältyy:

- työpiirustukset, tasot ryhmiteltyinä ja ryhmänumerot merkittyinä

- keskusten pääkaaviot ryhmänumeroituna

- piirikaaviot

- kytkinlaitosten ja jakokeskusten kokoonpano- ja erikoispiirustukset

- toimituksiin sisältyvien laitteiden kytkentäpiirustukset ja käyttö- sekä asennusohjeet. 11 Käyttö- ja huolto-ohjeet Urakoitsijan ja ao. järjestelmän tai laitteen toimittajan tulee luovuttaa pääurakoitsijalle kiinteistön hoitoa varten kirjalliset ohjeet jokaisen järjestelmän käytöstä ja huollosta. Ohjeet on toimitettava suomenkielisinä. Sähköurakoitsijan, laite- tai järjestelmätoimittajan on toimitettava seuraavat käyttöohjeet:

- informaatiojärjestelmien käyttöohjeet

- puhelinjärjestelmä

- ATK-järjestelmä

- antennijärjestelmä

- yleiskaapelointijärjestelmä

- valokaapeliverkko

13 Tarkastukset, vastaanotto ja takuuajan tehtävät 13.1.1 Maadoitusjärjestelmä Urakoitsija suorittaa standardin SFS6000 mukaiset tarkistukset ja testaukset.

13.1.3 Puhelinjärjestelmä Urakoitsija tarkastaa ja mittaa järjestelmän Viestintäviraston (ent. Telehallintokeskuksen) määräyksen THK 21B/1997M mukaisuuden. 13.1.4 ATK-järjestelmä Urakoitsija tarkastaa ja mittaa järjestelmän Viestintäviraston (ent. Telehallintokeskuksen) määräyksen THK 21B/1997M mukaisuuden.

13.1.5 Yleiskaapelointijärjestelmä Urakoitsija tarkastaa ja mittaa järjestelmän Viestintäviraston (ent. Telehallintokeskuksen) määräyksen THK 21B/1997M mukaisuuden.

13.1.6 Antennijärjestelmä Urakoitsija tarkastaa ja mittaa järjestelmän Viestintäviraston (ent. Telehallinto-keskuksen) määräyksen THK 21B/1997M ja sen soveltamisohjeen GFI 9405 mukaisuuden.

Asiakirja Laatija

131

Pöytäkirja; kirjataan tarkastus-, mittaus- ja testaustulokset SU

13.1.7 Hälytysjärjestelmät Urakoitsija suorittaa standardin SFS600 mukaiset tarkistukset ja testaukset ja toimintakokeet.

Asiakirja Laatija Pöytäkirja; kirjataan tarkistus, mittaus- ja testaustulokset SU

13.1.8 LVIA –järjestelmien toimintakokeet Urakoitsijat suorittavat järjestelmien toimintakokeet, joilla varmistetaan, että laitos toimii suunnitelmissa esitetyllä tavalla. (LVI-RYL 92; 09.32

Asiakirja Laatija Pöytäkirja; kirjataan, että LVIA –järjestelmien toimintakokeet on suoritettu ja järjestelmät toimivat suunnitellulla tavalla SU

13.2 Vastaanotto 13.2.7 Luovutusmateriaali Luovutettavat asiakirjat

- Luovutusasiakirjojen kopioinnista aiheutuvat kustannukset kuuluvat urakkaan.

- Suunnittelija tarkastaa luovutusaineiston ja kuittaa ne ennen niiden edelleen luovuttamista.

Loppu- ja käyttöpiirustukset laatii urakoitsija. Tuotevastuulain mukainen vastuuselvitys Tuotevastuulain nojalla urakoitsija vastaa korvausvaatimuksista, jotka kohdistetaan tilaajaan tai rakennuttajaan. vastuiden selvittämiseksi on urakoitsijan laadittava luettelo käyttämistään laitteista ja materiaaleista. Luettelo on toimitettava rakennuttajalle ensimmäiseen työmaakokoukseen ja sitä täydennetään tarvittaessa rakennustyön ajan. Lopullinen luettelo luovutetaan rakennuttajalle kohteen vastaanottotarkastuksessa. Luovutusasiakirjat ja luovutettava tarvikkeet Urakoitsija luovuttaa tilaajalle vastaanottotarkastuksessa alla esitetyt, ellei rakennuttaja muuta vaadi, suomenkieliset luovutusasiakirjat, joiden tulee olla suunnittelijan hyväksymät ja päiväyksellä allekirjoittamat.

1. Rakennuttajan vaatiman sarjamäärän (vähintään kaksi) loppupiirustuksia kansioihin nidottuna

2. Yhden sarjan loppupiirustuksia muovikuultona säilytyslieriössä 3. Sähköjärjestelmän tarkastuspöytäkirjat 4. Antennijärjestelmän tarkastuspöytäkirjat 5. Puhelinjärjestelmän tarkastuspöytäkirjat 6. Antennijärjestelmän mittauspöytäkirjat 7. Eristysvastusten mittauspöytäkirjat 8. Suomenkieliset käyttö- ja huolto-ohjeet 9. Laitteiden takuutodistukset 10. TV –liitosjohdot 11. Lukittavien koteloiden avaimet 12. IV-hätäpainikkeiden varalasit 13. Huoltosuunnitelman laatimista varten suunnittelijalle tiedot asennetuista laitteista

132

Loppupiirustuksia toimitetaan

- asemapiirustus

- pohjapiirustukset

- nousujohto- ja maadoituskaaviot

- telejärjestelmän kaaviot

- LVI -suunnittelijan koje- ja laiteluettelot sekä niihin liittyvät toimintakaaviot ja hälytys-, ohjaus- ja valvontapisteluettelot

- valaisinluettelot korjattuina valaisin hankintoja varten Keskusten

- pääkaaviot

- johdotuskaaviot tai kytkentäkaaviot

- ilmoitukset moottoreiden ylivirtasuojauksista

- kokoonpanokuvat

- kojeluettelot

- käyttö- ja huoltotiedot

- piirikaaviot

- riviliitintiedot ohjaus- ja hälytysjohdoilla

- lämmityskaapelien eristysvastusmittauksien sekä koko rakennuksen eristysvastusmittauksen pöytäkirjat

Urakoitsijat toimittavat luovutusasiakirjat yhtiölle seuraavien ohjeiden ja luetteloiden mukaisesti:

- Kaksi sarjaa arkistopiirustuksia seläkkeellä kansioituna, joihin on tehty tarvittavat työaikaiset suunnitelmamuutokset.

- Tarkastusasiakirjat sekä laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet kansioituna kahtena sarjana. Kansiot varustetaan numeroiduilla 1…10, välilehdillä, jotka otsikoidaan ja asiakirja lajitellaan seuraavan luettelon mukaisesti:

1. Käyttöönottoasiakirjat

- Sähköjärjestelmän tarkastuspöytäkirjat

- Antennijärjestelmän tarkastuspöytäkirjat

- Antennijärjestelmän mittauspöytäkirjat

- Puhelinjärjestelmän tarkastuspöytäkirjat

- lämmityskaapelien eristysvastusmittauksien sekä koko rakennuksen eristysvastusmittauksen pöytäkirjat

- valaisinluettelot korjattuina valaisin hankintoja vastaavaksi

- Keskusten o pääkaaviot o johdotuskaaviot tai kytkentäkaaviot o ilmoitukset moottoreiden ylivirtasuojauksista o kokoonpanokuvat o kojeluettelot o käyttö- ja huoltotiedot o piirikaaviot o riviliitintiedot ohjaus- ja hälytysjohdoilla

133

2. Viranomaisten tarkastusasiakirjat

- rakennusvalvontaviraston tarkastustodistukset (kopiot)

- Energialaitoksen tarkastustodistukset (kopiot)

3. Käyttö- ja huolto-ohjeet

- Suomenkieliset huolto- ja käyttöohjeet

- laitteiden takuutodistukset

- huoltosuunnitelman laatimista varten suunnittelijalle tiedot asennetuista laitteista

4. Sähkötyöselitys 5. Vastaanottotarkastusmuistiot

- suunnittelijan laatimat vastaanottotarkastusmuistiot

- pöytäkirja vuositakuutarkastuksessa havaittujen virheiden ja puutteiden korjauksesta

6. Varmennustarkastustodistus ja muistio Luovutettavat tarvikkeet

- Urakoitsijat luovuttavat seuraavat tarvikkeet ja varaosat yhtiön edustajalle kuittausta vastaan:

o TV –liitosjohdot o Lukittavien koteloiden avaimet o IV-hätäpainikkeiden varalasit

13.2.8 Käyttökoulutus Sähköjärjestelmien käyttökoulutuksen järjestäminen kuuluu asianomaisille urakoitsijoille. Koulutustilaisuus on sovittava hyvissä ajoin ennakkoon ennen kohteen luovuttamista ja tilaisuudesta on tiedotettava myös rakennuttajaa sekä suunnittelijoita. Koulutustilaisuus on pyrittävä järjestämään keskitetysti siten, että se on mahdollista toteuttaa yhden työpäivän kuluessa. Koulutus jaotellaan seuraaviin kokonaisuuksiin:

- sähköjärjestelmät

- antennijärjestelmät

- yleiskaapelointi

- hälytysjärjestelmät Lisäkirje 23.11.2006: Urakkasopimukseen on liitetty on urakkalaskenta-vaiheessa urakoitsijoille toimitettu lisäkirje 23.11.2006. Tässä lisäkirjeessä on korjattu alkuperäisiä urakkalaskenta-asiakirjoja seuraavalla tavalla:

Lisäyksiä ja tarkennuksia 15.9.2006 päivättyihin sähkösuunnitelmiin

- tarkennukset työselitykseen: o kohteessa ei TV –antenneja o Talo 11; poistettu kaksi ATK –laitekaappia (G- ja H-porras,

pohjakerros), laitetarkennukset kuvaan: Telejärj. kaavio 944.6/1 o Telejärj. kaavio 944.6/2 tarkennettu liittymiskaapelin osalta,

laitetarkennukset

134

o Telejärj. kaavio 944.6/3 tarkennettu liittymiskaapelin osalta, laitetarkennukset

o Talo 14; poistettu ATK –laitekaappi (F-porras, pohjakerros), laitetarkennukset

o Telejärj. kaavio 944.6/5 tarkennettu liittymiskaapelin osalta, laitetarkennukset

o Telejärj. kaavio 944.6/6 tarkennettu liittymiskaapelin osalta, laitetarkennukset

1