Download - Sosiaalihuollon tietojärjestelmäpalveluiden saatavuus ja käyttöaste

Sosiaalihuollon tietojärjestelmäpalveluiden saatavuus

ja käyttöaste

Jarmo Kärki Tietorakenteet-yksikkö

12.1.2016 STePS tulosseminaari/ SH eKartta/ Kärki & Ryhänen

Tieto- ja viestintäteknologiakysely sosiaalihuollon organisaatioille v. 2014

• Valtakunnallinen tilannekatsaus vuoden 2014 alussa

– suomalaisen sosiaalihuollon tietoarkkitehtuureihin,

– sosiaalipalveluissa käytössä oleviin tietojärjestelmäratkaisuihin,

– sähköisiin asiointipalveluihin sekä

– sosiaalipalveluorganisaatioiden edellytyksiin ottaa käyttöön suunnitteilla olevia valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja.

• Web-kysely suunnattiin sekä julkisille että yksityisille palvelun tuottajille

– Vastaajia yhteensä 305, joista

– 134 oli sosiaalitoimen edustajia kunnista, kuntayhtymistä, kuntien liikelaitoksesta tai vastaavalta yhteistoiminta-alueelta ja

– 171 oli sosiaalipalveluja tarjoavia yrityksiä, yhdistyksiä tai säätiöitä tai muita yksityisiä organisaatioita.

• Tulosten raportoijana THL ja aineistonkerääjänä TNS Gallup Oy.

• Edellinen vastaava kartoitus tehtiin v. 2011.


Kyselyn teemat


Taustatiedot vastaajaorganisaatioista

Organisaatioiden työntekijöiden käytössä olevat sähköiset asiakastietojärjestelmät

Palveluntuottajien välinen tiedonvaihto

Tietohallintoon, tietosuojaan ja tunnistautumiseen liittyvät järjestelmät ja kehittämishankkeet

Organisaatioiden toiminta- ja tietoarkkitehtuurit suhteessa valtakunnallisiin määrityksiin

Organisaatioiden tarjoamat sosiaalialan sähköiset palvelut kansalaisille ja asiakkaille

Organisaatioiden sosiaalipalvelujen tietotekniikka- ja viestintäkustannukset

SOTE-TIETO HYÖTYKÄYTTÖÖN STRATEGIAN TAVOITTEIDEN NÄKÖKULMASTA

Sosiaalihuoltoa koskevan kyselyn tulokset


Strategiset tavoitteet v. 2020

1. Kansalainen – pystyn itse


Kansala

inen –

pysty

n its

e Kansalainen asioi sähköisesti ja tuottaa

tietoja omaan ja ammattilaisen käyttöön

Luotettava hyvinvointitieto ja sen hyödyntämistä tukevat palvelut ovat

saatavilla

Palvelujen laatu- ja saatavuustieto on valtakunnanlaajuisesti saatavilla

Kansalaisille suunnatut yleiset sähköiset palvelut sosiaalihuollossa

Julkiset (n=134)

• Palveluista tiedottavat internet-sivut 97 %:lla (vuonna 2011 89 %)

• Sähköinen asiakaspalaute 65 %:lla (vuonna 2011 47 %)

• Yleistä tietoa sosiaalisesta hyvinvoinnista, sen edistämisestä sekä sitä tukevista palveluista 54 %:lla (vuonna 2011 41 %)

• Anonyymiä verkkoneuvontaa 6 %:lla (vuonna 2011 12 %)

• 3 % vastaajista ei järjestä tai tarjoa mitään edellä mainituista sähköisistä palveluista.

Yksityiset (n=171)

• Palveluista tiedottavat internet-sivut 83 %:lla (vuonna 2011 74 %)

• Sähköinen asiakaspalaute 37 %:lla (vuonna 2011 25 %)

• Yleistä tietoa sosiaalisesta hyvinvoinnista, sen edistämisestä sekä sitä tukevista palveluista 13 %:lla (vuonna 2011 12 %)

• Anonyymiä verkkoneuvontaa 5 %:lla (vuonna 2011 4 %)

• 16 % vastaajista ei järjestä tai tarjoa mitään edellä mainituista sähköisistä palveluista.


Asiakkaille suunnattuja sähköisiä palveluja tarjoavien julkisten sosiaalipalvelutuottajien osuudet (%, painotettu N = 134)


13

2

20

30

5

8

7

27

2

43

4

8

9

49

12

35

5

35

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

Verkkoneuvonta

Sähköiset vertaistukiryhmät

Verkossa käytettävä avuntarpeen itsearviointitesti tai etuuslaskuri

Sähköinen hakeminen palveluun

Asiankäsittelyn sähköinen seuraaminen

Päätöksen sähköinen toimittaminen

Sähköinen ajanvaraus

Asiakaskohtainen sähköinen palvelusuunnitelma, johon asiakkaalla onpääsy

Videoneuvottelu tai etäpalvelu asiakkaan ja työntekijän välillä

Muu

Ei järjestä tai tarjoa sähköisiä palveluja

Kunnan sosiaalitoimi Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai kunnan liikelaitos ja vastuukuntamallin mukainen yhteistoiminta-alue

Asiakkaille suunnattuja sähköisiä palveluja tarjoavien yksityisten sosiaalipalvelutuottajien osuudet (%, N = 171)


Sähköisten sosiaalipalveluiden saatavuus on vielä rajallista

• Sosiaalihuollon sähköiset palvelut ovat lisääntyneet viimeisen kolmen vuoden aikana.

• Sosiaalihuollossa kansalaisella ei ole maanlaajuisesti mahdollisuutta asioida sähköisesti, tämä vaihtoehto on tarjolla vain paikoitellen.

• Mahdollisuus antaa sähköistä palautetta on vasta hiljalleen yleistymässä sosiaalihuollossa, sähköisen hakemisen palveluissa ollaan myös vasta puolimatkassa ja etäpalvelut, kuten videoneuvottelu, ovat käytössä noin kolmanneksella. Oman asian sähköinen seuraaminen on hyvin harvinaista.

• Huomattava osa ei järjestä mitään sähköisiä palveluja, joten voidaan sanoa, että niiden kehittämistä ei ole toistaiseksi nähty tärkeäksi tai ajankohtaiseksi.



2. Ammattilainen – kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät


Am

mattila

inen –

kyvykkäill

e k

äyttäjil

le

fiksu

t jä

rjeste

lmät

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on käytössään

työtä ja sen toimintaprosesseja tukevia tietojärjestelmiä

Sähköiset sovellukset ovat ammattilaisten käytössä

Sähköisen kirjaamisen osuus julkisilla organisaatioilla (%, painotettu N = 134)


22

52

15

7

3

2

20

80

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

100 %

80–99 %

60–79 %

40–59 %

20–39 %

1–19 %

0 %

Sähköis

en k

irja

am

isen o

suus

Kunnan sosiaalitoimi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai kunnan liikelaitos ja vastuukuntamallin mukainen yhteistoiminta-alue

Sähköisen kirjaamisen osuus yksityisillä organisaatioilla (%, N=171)


24

35

5

5

2

8

21

28

32

10

2

3

9

15

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40%

100 %

80–99 %

60–79 %

40–59 %

20–39 %

1–19 %

0 %

Sä

hkö

ise

n k

irja

am

ise

n o

su

us

Yksityinen yritys Yhdistys tai säätiö, muu yksityinen organisaatio

Julkisten sosiaalipalvelutuottajien käytössä olevien asiakastietojärjestelmien osuudet (%, painotettu N = 131)


57

43

40

24

14

10

9

9

7

7

3

3

3

3

2

2

29

33

79

56

19

10

14

3

41

4

4

10

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Pro Consona Sosiaalitoimi

Effica Terveydenhuolto

Effica Sosiaalihuolto

Pegasos

Pro Economica

Raisoft-ohjelmisto

Status Sosiaalitoimi

Nappula

Mediatri

Abilita Sosiaalitoimi

Primas Sosiaalitoimi

Graafinen Finstar

A-klinikan asiakastietojärjestelmä

Abilita Terveydenhuolto

Pro Consona Terveydenhuolto

Femart

Muu järjestelmä

Kunnan sosiaalitoimi Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai kunnan liikelaitos ja vastuukuntamallin mukainen yhteistoiminta-alue

Yksityisten organisaatioiden käytössä olevien asiakastietojärjestelmien osuudet (%, N = 135)


32

29

21

15

10

7

7

6

5

5 5

%

FastROI HILKKA

Nappula

Servea Oy:n asiakastietojärjestelmä

Raisoft-ohjelmisto

DomaCare

PKY-Laatu toimintajärjestelmä

Vivago Oy:n ohjelmisto

SofiaCRM

HansaWorldin ohjelmisto

Mediatri

Status Sosiaalitoimi

Sosiaalihuollon ammattilaisilla on käytössään tavanomaisia järjestelmiä ja sovelluksia

• Pääsy internetiin on hyvin yleistä kaikilla organisaatioilla.

• Mobiilikäyttöiset asiakastietojärjestelmät taas ovat harvemmin käytössä, etenkin yksityisillä organisaatioilla.

• Sosiaalihuollon ammattilaisen yleisin tunnistautumisen tapa on oma käyttäjätunnus ja salasana. Muita tunnistautumisen tapoja käytetään huomattavasti vähemmän.

• Joissakin kunnissa puuttuu kokonaan asiakastietojärjestelmä erityisesti sosiaaliasiamiestoiminnassa, adoptioneuvonnassa ja sosiaalipalveluissa työskenteleviltä ammattilaisilta.

• Jokaisella julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon työntekijällä ei ole henkilökohtaista työasemaa.



3. Palvelujärjestelmä – rajalliset resurssit oikeaan käyttöön


Pa

lve

lujä

rjeste

lmä

–

raja

lliset re

surs

sit

oik

eaa

n k

äytt

öö

n

Asiakas- ja potilastiedot ovat ammattilaisten ja asiakkaiden käytössä riippumatta

organisaatiorakenteiden, palveluiden ja tietojärjestelmien muutoksesta

Sähköisen tiedonhallinnan ratkaisut lisäävät palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ja

tehokkuutta

Palvelujen saatavuus ja esteettömyys paranevat sähköisten ratkaisujen avulla

Tiedonjakaminen ja tunnistettu tiedonjakamisen tarve sosiaalipalvelutuottajien asiakastietojärjestelmistä

Julkiset

• 44 %:lla on sähköistä tiedonsiirtoa omasta ATJ:stä muiden organisaatioiden tietojärjestelmiin.

• 30 % on järjestänyt muulle organisaatiolle katseluoikeuden omaan ATJ:äänsä.

• Puolet ei-vastaajista on tunnistanut tarpeen tiedonjakamiselle.

Yksityiset

• 14 %:lla on sähköistä tiedonsiirtoa omasta ATJ:stä muiden organisaatioiden tietojärjestelmiin.

• 10 % on järjestänyt muulle organisaatiolle katseluoikeuden omaan ATJ:äänsä.

• Kolmannes ei-vastaajista on tunnistanut tarpeen tiedonjakamiselle.


Julkisen sosiaalipalveluja tarjoavan organisaation työntekijöiden mahdollisuus käyttää toisen organisaation järjestelmän tietoja (%, painotettu N = 134)


56

31

7

2

18

30

17

43

81

82

41

22

37

43

22

63

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmä

Kelan SOKY-järjestelmä

Työvoiman palvelukeskusten asiakaspalvelujärjestelmä TYPPI

TE-keskusten asiakaspalvelujärjestelmä URA

Verohallinnon verotuksen tietojärjestelmä (verotiedot)

Perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmä

Erikoissairaanhoidon potilastietojärjestelmä

Oman kunnan talous- tai maksatusjärjestelmä

Tiedot siirtyvät automaattisesti asiakastietojärjestelmään Katseluoikeus tietojärjestelmän tietoihin


4. Infostruktuuri – pohja kuntoon


Info

str

uktu

uri –

po

hja

kun

too

n

Yhteentoimiva ja modulaarinen arkkitehtuuri

Valtakunnallisesti yhteneväiset rakenteiset tiedot ja

tietoarkkitehtuurimäärittelyt

Avoimet rajapinnat ja kansainväliset standardit

Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin

tukeutuminen

Sote-alueilla yhtenäiset ja modulaariset

tietojärjestelmäratkaisut

Tietoturva eli tietojen saatavuus, eheys ja suojaus

Riittävät tietoliikenneyhteydet

Yhteistyö kehittämisessä ja hankinnoissa

Paikalliset tietoarkkitehtuurit eroavat toisistaan

• Kyselyn tulokset osoittavat, että sosiaalihuollon organisaatioiden käyttämien tietojärjestelmien rakenteet eivät ole keskenään yhtenäisiä.

– Kuntaorganisaatioiden tietojärjestelmissä yleisimmin käytössä ovat sosiaalihuollon omat luokitukset ja Hilmo-rekisterien luokitukset.

– Yksityisillä organisaatioilla yhtenäisten luokitusten ja tietorakenteiden käyttö tietojärjestelmissä on harvinaista.

• Valtakunnallisen standardin mukaisia rakenteita käyttää selvä vähemmistö kaikista palveluntuottajista. Laajasti tietojärjestelmiin implementoitujakin luokituksia hyödynnetään ensisijaisesti sovellettuina, eikä yhtenäisesti koodistopalvelumuodossa.

• Organisaatiot, jotka eivät nykyisin käytä luokituksia, eivät myöskään näytä suunnittelevan niiden käyttöönottoa.


Paikalliset toiminta-arkkitehtuurit eroavat toisistaan

• Sosiaalihuollon kansallisia toimintaprosessikuvauksia on hyödyntänyt vajaa puolet kuntaorganisaatioista.

• Yksityiset organisaatiot eivät ole juurikaan hyödyntäneet toimintaprosessikuvauksia.

• Sosiaalihuollon kansallisten asiakasasiakirjamääritysten käyttö on kuntaorganisaatioissa myös melko vähäistä ja vaihtelevaa. Asiakirjamäärityksiä käytetään usein sovellettuna.

• Yksityisillä organisaatioilla asiakirjamääritysten käyttö on ylipäätään erittäin vähäistä ja niitä käytetään soveltaen.


Sosiaalipalveluorganisaatiossa laadittujen tiedonhallinnan suunnitelmien ja ohjeiden yleisyys

Julkiset

• Tietoturva- tai tietosuojaohjeistus on 90 prosentilla (v. 2011 78 %)

• Asiakasdokumentaation ohjeistus työntekijöille on 68 prosentilla organisaatioista (v. 2011 57 %)

• Tietohallintostrategia on 43 prosentilla (v. 2011 38 %)

• Sähköinen arkistonmuodostussuunnitelma eAMS on 22 prosentilla (v. 2011 20 %)

• Tietohallintolain (634/2011) 7 §:n mukainen kokonaisuusarkkitehtuurikuvaus on 19 prosentilla.

Yksityiset

• Tietoturva- tai tietosuojaohjeistus on 85 prosentilla (v. 2011 54 %)

• Asiakasdokumentaation ohjeistus työntekijöille on 52 prosentilla organisaatioista (v. 2011 52 %)

• Tietohallintostrategia on 43 prosentilla (v. 2011 26 %)

• Sähköinen arkistonmuodostussuunnitelma eAMS on 22 prosentilla (v. 2011 7 %)

• Tietohallintolain (634/2011) 7 §:n mukainen kokonaisuusarkkitehtuurikuvaus on 27 prosentilla.


Tietohallinnon voimia olisi yhdistettävä

• Kuntaorganisaatioilla on tietohallintohenkilökuntaa yleisimmin käytössä kolmen henkilötyövuoden verran ja yksityisillä organisaatioilla yhden henkilötyövuoden verran.

• Yksityisillä organisaatioilla on julkisia yleisempää se, ettei tietohallintohenkilökuntaa ole lainkaan.

• Kuntaorganisaatioiden ja yksityisten organisaatioiden tietohallintohenkilöstö työskentelee useimmiten organisaation palkkaamina työntekijöinä.


Julkisten sosiaalipalveluntuottajien vastausten jakauma kysymykseen, onko organisaationne valmistautunut sosiaalihuollon valtakunnallisen asiakastietovarannon ja rakenteisen kirjaamisen käyttöönottoon? (%, painotettu N = 134)


44

28

20

7

%

Ei, mutta onsuunnitteilla

Ei

Kyllä

En tiedä

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö sosiaalihuollossa vuonna 2014 -raportti on

saatavilla THL:n Julkarissa:

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-593-6













Download - Sosiaalihuollon tietojärjestelmäpalveluiden saatavuus ja käyttöaste

Top Related