{

Dokumentoitu lapsuus

Miten paperityöt muovaavat varhaiskasvatusta?

Maarit AlasuutariYliopistotutkija, PsT, dos.Tutkijakollegium

Dokumentaation lisääntyminen

25.11.2012 klo 8:20 | päivitetty 25.11.2012 klo 8:20

Paperityö ja kokoustaminen vie päiväkodin aikaa lapseltaMoniammatilliset työryhmät, kokoustaminen, keskustelut ja raportoinnit vievät päivähoidon henkilöstön huomiota pois päätehtävästä, lasten hoidosta. Osa paperitöistä pitäisi siirtää pois henkilöstön harteilta, sanoo palvelujohtaja Marja- Liisa Akselin.

Opetussuunnitelma dokumentaation kehyksenäLaadun kehittäminen

Pedagoginen työYhteistyö ja kumppanuus vanhempien kanssaLapsen osallisuus, yksilöllinen huomioiminen ja lapsen ”ääni”

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (Stakes 2003/05)

Kasvatussuunnitelmatyö, lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (kasvatustoiminnan yksilöllistäminen)Kasvatuskumppanuus

Miksi asiakasdokumentaatiota?

Mitä asiakasdokumentaatiosta seuraa varhaiskasvatuksen yhteiskunnallisen tehtävän ja sen tavoitteiden ja toiminnan näkökulmasta?Mitä dokumentaatio merkitsee varhaiskasvatuksen asiakkaiden – lasten ja huoltajien – sekä sen työntekijöiden kannalta?

Osallisuus?Asiantuntijuus?

Millaisia toimijoita dokumentit ovat instituutiossa?

Mitä dokumentaatio tuottaa varhaiskasvatuksessa?

Maurizio Ferraris 2013, Documentality: Why is it necessary to leave traces. Fordham UniversityPress, USA.Inscription~ tallennus sanoin tai symboleinSymboliset ja sanalliset tallennukset ja kirjaukset tuottavat sosiaalisen todellisuuden

Sosiaalinen on tulosta tallennetuista teoista (inscribed acts), joihin kytkeytyy ainakin kaksi subjektia”There is nothing social outside the text”

Documentality ‐Dokumentalismi

Yhteiskunta ei perustu kommunikaatioon, vaan rekisteröimiseen

Tekstit, tallennukset, paperit ja dokumentit ovat yhteiskunnan peruskiviäRekisteröinnillä luodaan sosiaalisia asioita ja ilmiöitä (objekteja) – esimerkiksi instituutiotIhminen kasvaa ihmiseksi ja sosiaalistuu rekisteröinnin kautta

Ideoiden, ajattelun, ”hengen” (”spirit”) maailman lähtökohtana ja ehtona ovat tekstit, tallennukset/kirjaukset  ja dokumentit (ei päinvastoin)

Tekstillä, dokumenteilla jne. on myös poliittiset ja moraaliset ulottuvuudet

Instituutiot ovat sosiaalisen todellisuuden erikoistuneita muotoja

Niiden ilmiöt ja asiat ovat säädellympiä kuin muut sosiaaliset ilmiöt ja asiatDokumentti‐käsite

Vahvat dokumentit: tekoja suuntaavat/määräävät kirjaukset (inscriptionsof acts) instituution todellisuudessa

”Todistuksia”, joita luonnehtii pitkäkestoisuus ja sosiaalinen arvostusDokumentti tekee asioita

Heikot dokumentit: asioiden/faktojen rekisteröinnit (registrations of facts)

Dokumentalismi ja instituutiot

Dokumenttien (ja byrokratian) valta perustuu kykyyn tuottaa ja vakiinnuttaa toiminta/tekosekä tehdä se siirrettäväksi ja mahdolliseksi myös muissa yhteyksissä kuin missä se on tuotettuHallinnallisuus edellyttää dokumentalismia

”Byrokratia ei ole sattumaa, vaan paperityöt ovat välttämättömiä elämälle ja vallalle” (Ferraris2013, 271)

”Kirjoittamisen räjähdysmäinen lisäys ei ole johtanut vapautumiseen, vaan lisääntyvään kontrolliin” (emt.)

Dokumentalismi ja hallinnallisuus (governmentality)

Valtakunnallisen ohjauksen mukaan varhaiskasvatuksen lähtökohtana on lapsen yksilöllisyys ja kasvatuskumppanuus Lapsi yksilönä: ” Lapsi kohdataan yksilöllisten tarpeiden, persoonallisuuden ja perhekulttuurinsa mukaisesti… (Stakes 2005, 15).Kasvatuskumppanuudella …tarkoitetaanvanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen prosessien tukemisessa. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista (Stakes 2005, 31).

Esimerkki 1: Aloituskeskustelun lomake

Aloituskeskustelulomake toimii vahvana dokumenttina (tuottaa/määrittää sosiaalisen teon, asian tai ilmiön)

kun se asettaa vanhemman ja työntekijän keskustelemaan ja kun se määrittelee keskustelun käytäntöjä (ammatillinen tapahtuma)kun se asettaa vanhemman ”tunnustukselliseen” asemaan eli puhumaan yksityisen alueelle tulkittavista asioistakun se määrittelee työntekijälle vanhemmuuden kontrollin

Lomake on ainakin osittain heikko dokumentti (rekisteröi asioita)

suhteessa kasvatustoiminnan yksilöllistämiseenkasvatuskumppanuuteen

Esimerkki 2: Vasulomake vanhemman näkökulmasta 

”Yksittäisen lapsen varhaiskasvatus perustuu henkilöstön ja vanhempien yhdessä hoitosuhteen alussa laatimaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, jonka tavoitteena on lapsen yksilöllisyyden ja vanhempien näkemysten huomioon ottaminen toiminnan järjestämisessä” (Stakes 2005, 32) .

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli ”vasu”

Lomake on itsestään selvä ja annettu osa työntekijän ja vanhemman yhteistyötä

Vanhempi ei oma‐aloitteisesti kritisoi lomaketta tai sen käyttöä tapaamisessa työntekijän kanssaLomakkeen esittämät asiat otetaan annettuina keskustelun sisältöinäHaastattelussa vanhemmat esittävät lomaketta koskevaa kritiikkiäVanhempi pyrkii täyttämään lomakkeen tunnollisesti

Oikeat ja väärät vastaamisen tavat

Isä: Syksyllä kun sitä (lomaketta) täytettiin niin me katottiin ensin sitä silleen että täällä on hirveesti asioita mihin me ei osata vastata kun me on justiin alotettu vasta. Ei ollu mitään kokemusta mutta me yritettiin niihin vastata. Mutta sitten vaan jotain arvailtiin jotain .

Lomakkeen täyttäminen näyttäytyy velvollisuutena ja viranomaistoimintana

Äiti: Semmosia tosi tärkeitä asioita me käytiin siellä kahestaan läpi. Niin sitt saattaa niinkuviikko mennä niin toinen hoitaja kysyy niin että mikäs muuten Juulian kans tämmönen. Niinkumä että ois ihan kiva ett se ois niinku kertonu ne oleelliset asiat niille kahdelle muulle.

Mitä vasukeskustelusta seuraa? (Millainen institutionaalinen objekti ja dokumentti se on?)

Onko lapsen vasu heikko dokumentti?Rekisteröi asioita, mutta ei tuota tekoja?Dokumentalismin lähtökohtien mukaisesti tästä seuraisi se, että itse työntekijän ja vanhemman keskusteluakaan ei voisi pitää varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluna, vaan siinä olisi kyse jostain muusta sosiaalisesta tai institutionaalisesta objektista (esimerkiksi vanhemman haastattelusta, ongelmien seulomisesta jne.).

Esimerkki 3: “Ääni” lapselle

…”lapsen oikeuksia konkretisoivat varhaiskasvatuksen keskeiset periaatteet. Näitä ovat lapsen oikeus … tulla ymmärretyksi ja kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti” (Stakes 2005, 12).

Millaisen aseman varhaiskasvatussuunnitelmalomakkeen lapselle suunnatut kysymykset ja niihin kirjatut vastaukset saavat vanhemman ja työntekijän keskustelussa?Miten kysymykset vaikuttavat vanhemman ja työntekijän vuorovaikutukseen? 

Tarkastelun kysymykset

Kerro itsestäsi omin sanoin. Lapsen valitsema valokuva, oma kertomus tai piirros. Voit tarvittaessa käyttää paperin toista puolta.Mitä odotat ja toivot päivähoidossa ololta? Oma kertomus tai piirros.Onko jotain, mistä et pidä päivähoidossa?/ Onko jotain, mikä jännittää, pelottaa tai harmittaa päivähoidossa? Mitä muuta lapsi haluaa kertoa? Onko asioita päivähoidossa, jotka vielä askarruttavat häntä?Mitä teet päivähoidossa mielelläsi? Kenen kanssa leikit mielelläsi?

Varhaiskasvatussuunnitelmalomakkeen lapselle esitettäväksi tarkoitetut kysymykset

Lapsen ikä (lukumäärä)

Ei vastausta Lapsen puheen lainaus

Aikuisen vastaus / vastaus ei osoita, kuka on vastaaja

1‐2 (8) 18 ‐ 23‐4 (8) 15 12 115‐6 (6) 11 10 4Yhteensä (22) 44/83 22/83 17/83

Lomakkeelle kirjattujen vastausten lukumäärä ikäryhmittäin

Lapsen näkemykset saavat toissijaisen aseman keskustelussaa) Lapselle osoitettu kysymys ohitetaan 

mainitsematta sitä lainkaanb) Työntekijä toteaa, että kysymykset eivät ole 

”tärkeitä” tai  niihin ei tarvitse vastataLapsen näkemykset hyväksytään ja niitä arvostetaana) ”Tykkään laulamisesta”b) Lapsen vastauksessa on kyse piirroksesta tai 

tarinasta

Vuorovaikutusepisodien tyypit

Lapsen näkemys torjutaan /vastaus osoitetaan paikkansa pitämättömäksi

Kun lapsen vastauksessa mainitaan lyöminen ja/tai kiusaaminen (päiväunet)Vanhemman ja työntekijän vuorovaikutus osoittaa, että lapsen vastauksen tulkitaan haastavan käsityksen, jonka mukaan päivähoito on hyvin toimiva ja laadukasta varhaiskasvatusta tarjoava instituutio.Torjumalla lapsen vastauksen aikuiset tuottavat myönteisen kuvan varhaiskasvatuksesta

Normatiiviset oletuksetVanhempi, joka tuntee lapsensa ja tämän toiminnanVanhempi, joka on yhteistyökykyinen ja –taitoinen

Asiantuntijuuden oletuksetTyöntekijä, jonka asiantuntijuuteen kuuluu tietämys lapsista yleisesti sekä päivähoidon arjen ja varhaiskasvatuksen toiminnan erityinen tuntemus

Instituutiota koskevat oletuksetLaadukas, hyvin toimiva, kasvatuksellinen instituutio

Tietämisen mahdollisuuksiin ja rajoihin perustuva sukupolvijärjestys; aikuinen ja lapsiVuorovaikutustilanteen järjestys ja periaatteet

Ammattilainen‐asiakas ‐vuorovaikutusKasvotyö

Lost in translation?

Varhaiskasvatuksen dokumentaatiokäytännöt tuottavat sekä vahvoja että heikkoja dokumentteja, mutta eivät välttämättä siten kuin toimintaa ohjaavat dokumentit määrittelevät

Heikkojen dokumenttien reserviKasvatuksen yksilöllistäminen suhteen esimerkeissä on kyse heikoista dokumenteista

On epäselvää, millä tavalla kyse on kasvatustoimintaa ohjaavista dokumenteista

Mitä dokumentaatiosta seuraa esimerkkien valossa?

Vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön kannalta esimerkit kuvaavat

vahvoja dokumentteja erilaisten kohtaamisten tuottamisessa (esim. haastattelu) sekä yksityisen ja julkisen rajan uudelleen määrittelyssäheikkoja dokumentteja tasavertaisen osallisuuden toteuttamisessa?

Lapsen aseman ne tuottavat varsin perinteisellä tavallaDokumentaatiokäytännöissä työntekijän toiminta on asiantuntijan ja viranomaisen toimintaa ‐ professionalismiDokumentaatio asettaa varhaiskasvatuksen aiempaa ohjatummin lapsen ja vanhemman arvioijaksi

Uudenlainen hallinnan ulottuvuus

Alasuutari, Maarit (2012). “Jos joku lyö mua, sitten alan itkeä”. Lapsen puhe päiväkodin työntekijän ja vanhemman keskustelun kohteena. Teoksessa Pekkarinen, Elina, Vehkalahti, Kaisa & Myllyniemi, Sami (toim.), Lapset ja nuoret instituutioiden kehyksissä. Nuorten elinolot vuosikirja 2012, 103‐115. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta.Alasuutari, Maarit (2010). Suunniteltu lapsuus. Keskustelut lapsen varhaiskasvatuksesta päivähoidossa. Tampere: Vastapaino.Alasuutari, Maarit (2010). Striving at Partnership: Parent‐Practitioner Relationships in Finnish Early Educators’ Talk. European Early Childhood Education Research Journal, 18(2): 148‐161.Alasuutari, Maarit (2009). What is so funny about children? Laughter in parent practitioner interaction. International Journal of Early Years Education, 17(2): 105‐118.

Lähteitä

Alasuutari, Maarit & Alasuutari, Pertti (2011). Sinun lapsesi ei ole sinun. Yksilöllisten varhaiskasvatussuunnitelmien taustat, tavoitteet ja käytäntö. Teoksessa Satka Mirja, Alanen, Leena, Harrikari, Timo & Pekkarinen, Elina (toim.), Lapset, nuoret ja muuttuva hallinta, 29‐59. Tampere: Vastapaino.Alasuutari, Maarit. & Markström, Ann‐Marie (2011). The Makingof the Ordinary Child in Preschool. Scandinavian Journal of Educational Research, 55(5): 517–535.Alasuutari, Maarit & Karila, Kirsti (2010). Framing the Picture of the Child. Children & Society, 24(2): 100‐111.Alasuutari, Pertti & Alasuutari, Maarit (2012). The Domesticationof Early Childhood Education Plans in Finland. Global Social Policy, 12(2): 129–148.Karila, Kirsti & Alasuutari, Maarit (2012). Drawing Partnershipon Paper: How do the Forms for Individual Educational PlansFrame Parent‐Teacher Relationship? International Journal aboutParents in Education, 6(1): 14–26. http://www.ernape.net/ejournal/index.php/IJPE/article/view/186/124.