1

KoulutusraporttiKokemusasiantuntijakoulutus 2013

2

Sisällys

Vekkariprojekti.................................................................................................................................................3

Koulutuksen tarkoitus......................................................................................................................................3

Koulutuksen suunnittelu...................................................................................................................................3

Koulutuksen tavoitteet.....................................................................................................................................4

Koulutuksen aikataulu......................................................................................................................................4

Koulutuksen toteutuksen menetelmät.............................................................................................................5

Talking Mats®...............................................................................................................................................5

Koulutuskerrat..............................................................................................................................................6

Osallistujat........................................................................................................................................................6

Arvioinnin menetelmät.....................................................................................................................................7

Kokemusasiantuntijakoulutus 11.4. – 18.5.2013..............................................................................................7

Tutustuminen ja perustiedot....................................................................................................................7

Kokemusasiantuntija ja ryhmät................................................................................................................9

Ryhmätilanteiden harjoittelu ja vuorovaikutus.......................................................................................12

Sanaton viestintä ja kokemusasiantuntijan rooli....................................................................................13

Vahvuudet ja jännitteet sekä tulevaisuustyöskentely.............................................................................15

Arviointi ja päätösjuhlat..........................................................................................................................16

Koulutuksen tulokset..................................................................................................................................17

Ammattilaisten näkökulma koulutuksen toteutuksesta.............................................................................18

Koulutuksen toteutuksen kriittinen arviointi ja kehittämisehdotukset...........................................................19

Kouluttajat..................................................................................................................................................20

Lähdeluettelo.................................................................................................................................................21

Liitteet............................................................................................................................................................22

Liite 1. Koulutussopimus.............................................................................................................................22

Liite 2. Kotitehtävät....................................................................................................................................24

Liite 3. Toimintasuunnitelma......................................................................................................................27

Liite 4. Ryhmän toiminnan aikataulutus.....................................................................................................29

Liite 5. Ryhmän onnistuminen -lomake......................................................................................................30

Liite 6. Osallistujalista.................................................................................................................................33

Liite 7. Ryhmäkerran suunnittelulomake....................................................................................................34

Liite 8. Ryhmäpäiväkirja..............................................................................................................................35

Liite 9. Loppuarviointi Talking Mats® -menetelmää käyttäen.....................................................................36

3

VekkariprojektiVekkari, Vertaisesta kaveri, on Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:n projekti. Vekkarin päätavoitteena on ehkäistä projektin kohderyhmiin kuuluvien kehitysvammaisten ihmisten syrjäytymistä, tukea heidän itsemääräämisoikeuttaan ja vahvistaa heidän osallisuuttaan.

Vekkarin tavoitteena on tukea kehitysvammaisia ihmisiä kolmiportaisesti; kokemusasiantuntijaksi, vapaaehtoistoimijaksi ja vertaistoimijaksi. Tavoitteena on nostaa yksilön vahvuudet esille ja tukea omien voimavarojen käyttöönottoa. Projektin toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Projekti on määritelty kolmivuotiseksi innovatiiviseksi kehittämishankkeeksi, joka on alkanut elokuussa 2012.

Koulutuksen tarkoitusKoulutuksen tarkoituksena oli tarjota Vekkariprojektin kokemusasiantuntijoille, eli vertaisryhmien vetäjille, valmiuksia oman ryhmän vetäjänä toimimiseen. Laajempana tarkoituksena oli toteuttaa vertaistoiminnan ryhmien vetäjien koulutusmallin pilotointi sekä arvioida ja kuvata sen toteutus.

Koulutuksen suunnitteluKoulutuksen suunnittelun alkaessa osa projektin vertaisryhmistä oli jo toiminnassa, joten kokemusasiantuntijoiden kouluttautumisen tarvetta pystyttiin todentamaan suoraan projektipäiväkirjasta. Lisäkouluttautumisen tarvetta arvioitiin havaintojen perusteella, mitä kokemusasiantuntijoiden ohjauksessa jo alkaneiden vertaisryhmien vetämisessä oli todettu.

Koulutuksen suunnittelu aloitettiin tutustumalla aikaisemmin toteutuneisiin samantyylisiin koulutuksiin. Vekkari päätyi ottamaan esimerkkiä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Käsikynkkäprojektin kokemuspuhujakoulutuksesta sekä Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Topside-hankkeen vertaistoimijakoulutuksesta. Projekti sai käyttöönsä koulutusten raportit ja materiaalit. Lisäksi ideoita saatiin Kehitysvammaliiton YKS, Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu -kurssin materiaaleista.

Koulutuksen raamit luotiin projektin ohjausryhmässä, jossa on edustajat muun muassa Helsingin kaupungin sosiaalivirastosta, Asumispalvelusäätiö ASPA:sta, Autismi- ja Aspergerliitto ry:ltä, Me Itse ry:stä sekä Helsingin Diakoniaopistolta. Koulutuksen toteutusta seurasi Vekkarin projektiryhmä. Koulutusta suunniteltiin yhteistyössä kokemusasiantuntijakoulutuksen kouluttajien kanssa.

4

Vekkariprojektin kokemusasiantuntijakoulutuksesta muihin koulutuksiin verrattuna innovatiivisen tekee se, että koulutus suunniteltiin ensisijaisesti ryhmän vetäjille, ei kehitysvammaisille ihmisille. Kouluttajaksi palkattiin esimerkiksi sosiaalipsykologian, työnohjauksen ja teatterin vahva ammattilainen, jolla ei kuitenkaan ollut niinkään kokemusta kehitysvammaisten ihmisten kouluttajana toimimisesta. Näin hänellä oli ennakkoluuloton ja tuore näkökulma koulutuspaketin suunnitteluun: Koulutuksessa on esimerkiksi osioita, joissa koulututukseen osallistujat työskentelevät työnohjauksellisten menetelmien harjoitteilla.

Koulutuksen tavoitteetKoulutuksen tavoitteena oli tarjota valmiuksia siihen osallistuneille ryhmien vetäjille vuorovaikutustaitoihin, itseilmaisuun ja vertaisryhmän ohjaukseen sekä työkaluja ryhmän toimintojen suunnitteluun.

Koulutus toimi monella tasolla. Osa harjoituksista oli selkeitä virikeharjoituksia, joita kokemusasiantuntijat voivat käyttää omissa ryhmissään. Osassa harjoituksista mentiin syvemmälle yksilöiden sisäiseen maailmaan muun muassa draaman menetelmiä käyttäen. Nämä harjoitukset tarjosivat mahdollisuuden kehittymiseen kokemusasiantuntijana – aktiivisena ja vastuuta ottavana toimijana.

Koulutettavia kokemusasiantuntijoita tuettiin ryhmäytymään myös omana vertaisryhmänään, joka toimisi työnohjauksellisena tukena vertaisryhmätoiminnassa. Ryhmäyttämis- ja tutustumisharjoituksissa koulutukseen osallistujat tutustuivat toisiinsa, mutta samalla saivat malleja omaan ryhmätoimintaan.

Koulutuksen harjoitteissa sanoitettiin toteutettavaa toimintaa, jolla tuotiin esiin koulutuksen eri tasot. Kouluttaja esimerkiksi sanoi, että ”näin voitte ryhmän vetäjänä tehdä” tai kouluttaja itse mallitti ryhmänvetämisen tilanteita ”minä ryhmän vetäjänä voisin tehdä näin”.

Koulutuksen aikatauluAlustavasti koulutus suunniteltiin toteutettavaksi viikonloppuisin. Koulutuksen osallistujat, Vekkarin kokemusasiantuntijat, kuitenkin olivat töissä viikonloppuisin, joten koulutuspäiviä jaettiin myös arki-illoille. Koulutus toteutettiin neljänä torstai-iltana sekä kahtena lauantaipäivänä.

Koulutus koostui 20 tunnista, jonka lisäksi oli kotitehtäviä.

Keväällä 2013 toteutetun kokemusasiantuntijakoulutuksen aiheet olivat

5

11.4. Tutustuminen ja perustiedot

18.4. Kokemusasiantuntija ja ryhmät

27.4. Ryhmätilanteiden harjoittelu ja vuorovaikutus

2.5. Sanaton viestintä ja kokemusasiantuntijan rooli

16.5. Vahvuudet ja jännitteet sekä tulevaisuustyöskentely

18.5. Arviointi ja päätösjuhlat

Koulutuksen toteutuksen menetelmätKoulutuksen raameina toimivat koulutuskerrat, joiden lisäksi osallistujien prosessia ryhmän vetäjäksi kouluttautumiseen tuettiin koulutuskertojen välillä kotitehtävin.

Kouluttajina toimi projektitiimin (yhteisöpedagogi Tiina Herttuainen ja toimintaterapeutti Annika Ylitalo) lisäksi Anne Vesterinen (sosiaalipsykologi, psykodraamaohjaaja, CP, työnohjaaja ja teatteri-ilmaisun opettaja), Tuomas Karisto (draamapedagogi, Aino ja Oiva-hankkeen vastuuopettaja), Mia Puttonen (Vekkariprojektin ohjausryhmän varapuheenjohtaja, Me Itse ry:n kokemuspuhuja ja kehitysvammainen ihminen) sekä Heidi Lokki (vapaaehtoistoiminnan koordinaattori ja Keharikaverivastaava Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry:ltä).

Koulutuksessa kouluttajien esitystä tukivat kuvitetut Power Point -diat. Osallistujille jaettiin diat koulutusmateriaaleina heidän kokemusasiantuntijakansioihin. Materiaalit ovat tukikuvilla kuvitettuja ja niissä kuvataan harjoitukset ja teoria, jotka koulutuksessa käytiin läpi. Materiaalit toimivat kokemusasiantuntijoille muistiinpanona harjoituksista sekä tarjoavat näin ideoita oman ryhmän toimintaan.

Kokemusasiantuntijakansioon kokemusasiantuntijat kirjasivat koulutuspäiväkirjaa jokaisen koulutuskerran päätteeksi. Lisäksi kansiossa oli ryhmämateriaaleille oma osio, jossa kokemusasiantuntijat voivat säilyttää omaan vertaisryhmään liittyviä papereita. Kansiota käytiin läpi sekä ohjausryhmässä että projektiryhmässä, jossa oltiin tyytyväisiä varsinkin osallistujille tehtyyn tukikuvilla kuvitettuun materiaaliin.

6

Koulutuksen harjoitteissa käytettiin työkaluina kuvia, symboleja sekä musiikki-instrumentteja. Tarkoituksena oli antaa osallistujille esimerkkejä siitä, miten eri välineitä voidaan käyttää ryhmän vetämisen tukena.

Talking Mats®Koulutuksessa käytettiin yhtenä menetelmänä Talking Mats® -keskustelumattoa. Mattoa käytettiin Minun ryhmäni ja Yksityisyysliikennevalot -harjoituksissa sekä arvioinnin tukena.

Talking Mats® -keskustelumatto on merkkejä sisältävä, vuorovaikutteinen visuaalinen menetelmä, joka tukee kommunikointia. Se auttaa ajattelemaan eri aihealueita uudella tavalla sekä tarjoaa keinon ilmaista näkemyksiä helpommin. Menetelmän on kuvailtu olevan työkalu, joka auttaa ihmisiä matkalla päätöksentekoon. Menetelmä myös helpottaa ja jäsentää keskustelua. Sitä voidaan hyödyntää myös puhuvien henkilöiden kanssa silloin, kun tarvitaan tukea ajatteluun tai muistamiseen. 

Talking Mats® -keskustelumattoa voidaan käyttää erilaisten haastattelujen ja kyselyjen suorittamisessa. Talking Mats® -keskustelumattomenetelmässä valitaan ensin aihe, josta halutaan keskustella. Haastateltavalle annetaan kuva aiheeseen liittyvästä asiasta. Kun haastateltava on miettinyt mitä mieltä hän on kuvan osoittamasta asiasta, hän asettaa kuvan matolle asteikon siihen kohtaan, joka kuvaa mielipidettä. (Talking Mats® -keskustelumatto.)

KoulutuskerratJokainen koulutuskerta pyrittiin aloittamaan ja lopettamaan samalla tavalla. Koulutus aloitettiin kirjaamalla osallistujalista. Alkutoimintana toimivat virittäytymis- ja lämmittelyharjoitteet. Näiden jälkeen kävimme läpi koulutuskerran ohjelman niin, että joku koulutuksen osallistujista luki illan ohjelman ja ryhmä hyväksyi sen. Koulutuskerrat päättyivät yhteiseen iltapalaan tai kahviin, päiväkirjan kirjoittamiseen ja yhteiseen jutusteluun.

Tässä raportissa kuvataan koulutuksen toteutus. Välillä viitataan muistiinpanoihin, jotka ovat otteita projektitiimin päiväkirjasta, jota projektitiimi kirjasi koulutuskertojen jälkeen. Lisäksi kirjasimme välittömiä havaintoja koulutustilanteissa. Koulutukseen osallistuneiden ääni kuuluu kirjatuissa keskusteluissa – pohdinnoissa sekä palautteissa ja arvioinnissa.

OsallistujatVekkariprojektin ohjausryhmässä määriteltiin koulutuksen sopivaksi osallistujamääräksi kahdeksan henkilöä. Vertaisryhmätoimintaa oli jo aloitettu ennen koulutusta. Toiminnan aloittaneita oli yhteensä viisi henkilöä; lenkkiryhmän, Dooris-ryhmän (kaksi vetäjää), punkryhmän ja politiikkaryhmän

7

vetäjät. Heidän lisäksi politiikkaryhmään koulutettiin kokemusasiantuntijan pariksi vertaistoimija.

Näin koulutukseen jäi avoimeksi kaksi paikkaa. Toista paikkaa tarjottiin teatterista kiinnostuneelle koulutettavalle, jonka kanssa oli pidetty yhteyttä teatteriryhmän tiimoilta jo aiemmin. Hänellä oli aiheesta kokemusta sekä motivaatiota ja aikaa ryhmän vetämiseen. Viimeiseen paikkaan haettiin koulutukseen osallistuja kirjeitse.

Projektitiimi lähetti kirjeet kaikille, jotka olivat kirjoittaneet osallistumislomakkeeseen olevansa kiinnostuneita kokemusasiantuntijana toimimisesta. Vastauksia kirjeisiin tuli yhteensä 3 kappaletta. Projektitiimi valitsi kiinnostuneista koulutukseen hakeneen. Perusteena valintaan käytettiin sitä, ettei hakija ollut muissa projektin ryhmissä mukana ja että ryhmä oli erilainen mitä kehitysvammaisten ihmisten kerhotoiminnassa on aiemmin ollut tarjolla. Näin saimme koulutukseen osallistujan, joka haluaa perustaa lukemisryhmän.

Koulutukseen osallistui siis kahdeksan henkilöä. Koulutuksen maalisuoralla punkryhmään koulutettava kokemusasiantuntija joutui jäämään työkiireiden vuoksi pois. Työkiireet lisääntyvät syksyllä, joten säännölliseen ryhmätoimintaan olisi ollut haastavaa löytää aikaa.

Arvioinnin menetelmätKoulutuksessa oli aina kouluttajan lisäksi toinen projektitiimin työntekijöistä tekemässä havaintoja harjoitteista, joita toteutettiin. Lisäksi havainnoitsija osallistui harjoitteisiin, jotta saimme myös ammattilaisen kuvaamaa kokemusta harjoitteista. Havainnoista kirjattiin päiväkirjaa. Koulutuskertojen päätteeksi koulutuksen osallistujat arvioivat kerran toteutuksen. Harjoitteet arvioitiin eriteltynä. Arvioinnissa käytettiin erilaisia menetelmiä, koska samalla halusimme mallittaa kokemusasiantuntijoille mahdollisuuksia arvioida omaa vertaisryhmätoimintaa. Arviointi toteutettiin hymiökuvilla kolmeasteisesti, jossa vaihtoehtoina olivat hyvä, jotain siltä väliltä ja huono.

Ensimmäisellä kerralla arviointi kerättiin arviointilomakkeilla. Seuraavilla kerroilla arviointi toteutettiin Talking Mats® -keskustelumattoa apuna käyttäen. Osan ryhmäkerran arvioinneista koulutukseen osallistujat suorittivat omalla matolla, osan yhteisellä isolla matolla.

Koulutuksen viimeisellä kerralla toteutettiin laajempi loppuarviointi, jossa arvioitiin koulutusta, kouluttajia sekä koulutettavan kasvua

8

kokemusasiantuntijuuteen ja vastuutehtävään. Tämä aineisto tulee toimimaan pohjana myöhempää projektin tulosten arviointia varten. Loppuarviointi toteutettiin haastatteluna, jonka pohjana käytettiin Talking Mats® -mattoa. Koulutettava sai itse valita kumpi projektitiimin ammattilaisista haastattelun suorittaa.

Koulutuksen arvioi myös kouluttajat koulutuksen toteutuksen jälkeen arviointilomakkeilla. Arviointiin osallistui myös kaksi sosiaalialan opiskelijaa, jotka olivat seuraamassa koulutusta.

Kokemusasiantuntijakoulutus 11.4. – 18.5.2013Tutustuminen ja perustiedot

11.4. torstaiklo 18 - 202 tuntia

Helsingin diakoniaopiston auditorio,

Kouluttajat: 2Projektitiimistä Annika Ylitalo ja vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Heidi Lokki

18.00-18:20

18:20-19.00

19.00-19:40

Alkutoiminta. Vinkkarialoitus: virittäytymisharjoituksena silmänisku-leikki, jossa ollaan piirissä ja valitaan henkilö kenelle vinkataan silmää. Kun näkee silmäniskun, mennään kättelemään ihmistä keskelle, sanotaan oma nimi ja vaihdetaan paikkaa piirissä.

Cocktail: kierrellään huoneessa mielikuvituksellista lasia kädessä pitäen, kätellään toisia ja tutustutaan ihmisiin.

Eläintoiminta: kouluttaja jakoi jokaiselle koulutettavalle lapun, jossa jonkin eläimen kuva. Kuvaa ei saanut näyttää kenellekään. Kun kaikilla oli kuva, liikuttiin tilassa ja ääneltiin kuvan eläimen äänellä ja etsittiin itselle eläinpari. Kun parit olivat löytäneet toisensa (esim. possu ja possu), siirryttiin istumaan. Parit haastattelivat toisiaan kysymyksillä ”Mistä asioista sinä tykkäät” ja ”Mikä on sinulle tärkeää”. Keskustelun jälkeen oma pari esiteltiin muulle ryhmälle ja kerrottiin ne asiat, joita hän haastattelussa kertoi.Osallistujan palaute: ”Tämä on ihan hullujen hommaa”.Tarkoitus: Tutustuminen, hauska tapa jakaa parit, kuuntelemisen harjoittelu, kaikkien esittely

Illan ohjelman läpikäyminen.

Koulutuksen ohjelman läpikäyminen.

Koulutussopimus: kokemusasiantuntijat loivat yhdessä koulutussopimuksen (liite 1), johon kirjattiin sopimuksia säännöistä ja tavoista koulutuksessa.

Perustiedot projektista sekä käytännöistä: kerroimme projektista ja koulutuksen käytännöt.

Kansioiden jakaminen: kaikille jaettiin kokemusasiantuntijakansiot. Kansiot otettiin vastaan hyvin ja niitä pidettiin heti omana, henkilökohtaisena muistiinpanovälineenä, jota ei haluttu näyttää muille. Kansion päiväkirjaa oli

9

19:40-20.00

alun perin tarkoituksena käyttää koulutuksen arvioinnissa. Osallistujat kokivat päiväkirjan kuitenkin henkilökohtaisena, joten ensimmäisestä koulutuskerrasta ei jäänyt dokumentointia koulutukseen osallistuneiden arvioinnista projektille.

Odotukseni koulutuksesta -lomake (liite 2): jaoimme lomakkeen osallistujille itselleen täytettäväksi. Koulutuksen lopussa voi palata lomakkeeseen ja seurata täyttyivätkö odotukset.

Kotitehtävä: ryhmäni polku; kirjoita/piirrä haaveita ja ideoita omaan ryhmääsi syksylle (liite 2).

Päiväkirjan täyttö ja iltakahvit

Muistiinpano: ”positiivinen fiilis ekasta koulutuspäivästä. Ryhmä toimi suht hyvin yhteen ja kaikki keskittyivät aiheisiin ja osallistuivat, vaikka hieman vastustusta olikin. Osallistuneissa selkeä vastapari luonteissa (joka oli odotettavissa), sekä työpari, joka aiheutti klikkejä ja keskustelua.”

Tietoa”Tutustuminen luo pohjan yhteiselle työskentelylle ja on tie luottamukselliseen ja turvalliseen ilmapiiriin.” Tutustuminen myös vähentää jännitystä. ”Tutustuttaessa esitellään itsemme toisille kertomalla itsestämme jotakin”. (s. 24 Kaisu Riikonen ja Riitta Räsänen, Opas nuorten ryhmätoimintaan)

Tutustumisen myötä kasvaa myös tietoisuus ryhmäläisiä yhdistävistä tekijöistä. Tunne ryhmään kuulumisesta lisää intoa toimintaan. (s. 24 Kaisu Riikonen ja Riitta Räsänen, Opas nuorten ryhmätoimintaan)Ryhmäläisten yhteenkuuluvuuden tunnetta ja luottamuksen löytymistä ryhmään sanotaan ryhmäytymiseksi. Ryhmäytyminen on prosessi johon kuuluu eri vaiheita.

Kokemusasiantuntija ja ryhmät

18.4. torstaiklo 18-202 tuntia

Helsingin diakoniaopiston auditorio Kouluttajat: 3Projektitiimi jakokemuspuhuja Mia Puttonen

Havainnoitsijoina ja arvioitsijoina 2 opiskelijaa

18.00-18.20

18:20-

Alkutoiminta: vinkkarialoitus.Arviointi: hyvä 6/8, jotain näiden väliltä 2/8. ”Mielenkiintoinen, mukava”, ”Oli hyvä että vielä oli tutustumista”,

Kotitehtävien esittely: ryhmien haavepolut. Kaksi koulutettavaa halusi esitellä polkunsa.

Perustieto ryhmistä: Mia kertoi mitä sana ryhmä tarkoittaa, missä ryhmissä ihminen luonnollisesti on ja missä ryhmissä ihminen voi olla.Arviointi: ”oli mukavaa”, ”hyviä esimerkkejä”.

Mattotyöskentely: Minun ryhmäni -kartta; Jokainen sai tehdä Talking

10

19:00 Mats® -keskustelumatolla omien ryhmien kartan.Osallistujan palaute: karttatyöskentely sana sekoittaa, koska sana ”kartta” ei liity mattotyöskentelyyn.Muistiinpano: mattotyöskentely kannattaa toteuttaa eri pöydässä, jotta mattoja ei tarvitse heti tyhjentää seuraavaa tehtävää varten.Havainnointi: Kuvassa 1 ja 2 koulutettavat ovat eritelleet oman elämänsä ryhmiä. Kuvan 3 kohdalla on perustelua miettiä oliko tehtävänanto tarpeeksi selkeä, koska kaikki kuvat ovat valittuna matolle ja järjestelty keskelle tasaisesti.

Kuva 1. Minun ryhmäni (N)

Kuva 2. Minun ryhmäni (M)

Kuva 3. Minun ryhmäni (M), erilainen

Arviointi: hyvä 7/8, jotain näiden väliltä 1/8.

11

19.00-19:40

19:40-20.00

Muistiinpano: ryhmän määritelmän ja eri ryhmien hahmottamiseen käytettiin paljon aikaa. Onko tarpeellista hahmottaa ryhmän käsitettä niin laajasti perheestä lähtien vai riittäisikö maininta että ihminen kuuluu eri ryhmiin?

Yksityisyys-liikennevalot: Talking Mats®:lla toteutettu ryhmän yhteinen harjoitus yksityisyydestä. Tavoitteena harjoituksessa oli harjoitella Talking Mats® -mattotyöskentelyä ja samalla hahmottaa mitkä asiat ovat yksityisiä ja mitkä eivät. Korteissa lukee ryhmäläisen kertomia asioita kokemusasiantuntijalle. Kokemusasiantuntijan tulee asettaa nämä liikennevaloihin niin että vihreä kuvaa asiaa josta voi puhua, keltainen joka on rajamailla ja punainen asiaa, josta ei voi keskustella. Käsittelimme aihetta kolmen esimerkkitilanteen kautta: ”lempivärini on punainen”, ”ryhmäkodin ohjaaja on ärsyttävä” ja ”olen ihastunut”.Havainto: työskentely aiheutti hyvän keskustelun salassa pidettävistä asioista sekä siitä kuinka vaikeaa yksityisten asioiden määrittely onkaan.

Kokemusasiantuntijan vastuu: pohjustus vastuuasioiden pohtimiseen teorialla, joka jatkuu yhteisellä keskustelulla aiheesta.Arviointi: hyvä 7/8, jotain siltä välitä 1/8.Osallistujien pohdintoja: ”tutustuminen ryhmäläisiin on tärkeää”, ”vastuu on suuri asia, eikä voi määrittää kokemusasiantuntijan vastuuta tarkasti”, ”vastuuta täytyy kantaa esim. siitä miten kaikki (ryhmäläiset) käyttäytyvät”.

Kotitehtävä: vastuukartta kokemusasiantuntijana (liite 2).

Päiväkirjan täyttö ja iltapala

Opiskelijan arviointia: ”ryhmän ohjaaminen on vaativa tehtävä ja asioiden läpikäyminen vie aikaa. Aikataulut venyvät helposti. Ryhmäläiset keskittyvät hyvin. Osa aktiivisempia, osa passiivisempia mutta kaikki pääsivät osallistumaan. Ohjaus on selkeää, ryhmä vaatii paljon ohjausta. Väärinkäsityksiä syntyy helposti, oikaistiin hienovaraisesti.”

Muistiinpano: Ryhmä selkeästi puheliaampi kuin ensimmäisellä kerralla. Vastakkainasettelua ja mielipiteiden eroavaisuuksia tuotiin selkeästi ryhmässä esille, jossa kouluttaja rajasi keskustelua tarpeen tullen.

Arviointi: arvioinnin suorittanut 6 osallistujaa sekä 2 tilannetta seurannutta opiskelijaa. Arviointi kerätty arviointilomakkeella.Yleisesti koulutuspäivästä: hyvä 7/8, jotain siltä väliltä 1/8.Koulutusillan ohjelma: hyvä 7/8, jotain siltä väliltä 1/8 (1 vastaus jotain siltä väliltä perusteltu: ”sisältälukua?”, toteuttamismenetelmän vuoksi ohjelma sai huonommat pisteet kuin muut alueet.) ”Miinuksena: aika loppui kesken”, ”Mielenkiintoinen, mukava”. ”Oppi ryhmässä ja vastuut”. ”Ohjelma oli hyvä”. ”Mielenkiintoisia asioita omalle ryhmälle”.

Muistiinpano: Tästä osiosta jäi pois ryhmien suunnittelu. Alkuperäisen suunnitelman mukaan olisimme käyneet sen tässä kohtaa läpi, mutta aika loppui kesken. Päädyimme siihen että viimeisellä kerralla keskitymme ryhmien suunnitteluun samalla suunnitellen syksyn ohjelmaa. Tämä ratkaisu toimikin alkuperäistä suunnitelmaa paremmin.

12

Tietoa:Ryhmien avaamisesta karttatyöskentelyn kanssa: ”Käytä yksilökeskeisiä välineitä kun haluat tietää mitkä asiat ovat tärkeitä tukemasi henkilön mielestä ja haluat tuoda tukemasi henkilön äänen esille (kartat, polut, arviointi, keskustelutekniikat). (Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu. Johdatus yksilökeskeiseen elämänsuunnitteluun, dia 41.)

Tämä vaihe on ryhmän ”lämmittelyä”. Prosessista vastaava henkilö pyytää ihmisiä tuottamaan karttaan liittyviä sanoja tai mielikuvia. Keksityt vastaukset, kuten ”auttaa ihmisiä löytämään perille oudossa ympäristössä” tai ” auttaa ihmisiä hahmottamaan, missä he ovat nyt ja minne heidän on tarpeen mennä” kiteyttävät työskentelyn ja suunnittelun tarkoituksen. (Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu. Johdatus yksilökeskeiseen elämänsuunnitteluun, dia 16.)

Ryhmistä otettu perustietoa materiaaleihin, kuten ryhmän määrittelyyn. Ryhmäksi voidaan kutsua kolmea tai useampaa henkilöä, jotka ovat suorassa, useimmiten kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa keskenään tavoitteenaan saavuttaa yhteisiä päämääriä. Ryhmien koko vaihtelee tilanteen ja tarkoituksen mukaan. (https :// kielikompassi.jyu.fi/puheviestinta/tietomajakka/maja_viestintaryhmassa_maarittel y.shtml)

Ryhmää ei ole ilman vuorovaikutusta ryhmän jäsenten välillä. Vuorovaikutus käynnistää ryhmän toiminnan ja myös ylläpitää sitä. (http:// www.kielijelppi.fi/puheviestinta/ryhma- ja-ryhmaviestinta)

Ryhmätilanteiden harjoittelu ja vuorovaikutus

27.4. lauantai6 tuntia9-15

Ystävätupa, Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry

Kouluttajat: 2Projektitiimistä Tiina ja Tuomas Karisto

9.00-12.00

Mielikuvamatka: Kaikki ottivat hyvän asennon ja sulkivat silmänsä. Kouluttaja kuvasi matkan heräämisestä koulutukseen äänen tempoa vaihdellen, välillä kiihdyttäen ja välillä rauhoittaen kuulijalta kysellen. ”Mitä ensimmäiseksi näit kun avasit silmäsi? Nousitko oikealla jalalla vai nousitko vasemmalla? Mitä ensimmäiseksi ajattelit? Olitko nälkäinen? Mihin ensimmäiseksi menit, menitkö vessaan, keittiöön, eteiseen? Mitä jääkaapissa oli kun avasit sen, oliko tomaattia, kurkkua… Mitä söit, söitkö leipää… Oliko matkalla paljon ihmisiä, millainen sää oli”. Arviointi: hyvä 3/5, jotain siltä väliltä 1/5, 1/5 huonoHavainnointi: kertojan puheen temmon vaihtelut herättelivät mieltä ja tukivat keskittymään mielikuviin matkasta paikalle.

Peukunnappaus: ryhmää virittävänä harjoituksena. Istuimme ringissä niin että jokaisella oli oikean käden peukku pystyssä. Vasemmalla kädellä yritettiin napata kiinni kaverin peukusta samalla kun oikean käden peukku pyrittiin vetäisemään alas.Havainto: Ryhmää harjoitus nauratti ja rentoutti. Kaikki pystyivät osallistumaan. Kaikki voittivat joka kerta, koska joko sai peukun vapaana alas tai tartuttua kaverin peukkuun. Hyvällä mielellä jatkettiin.

13

12.00-14.00

14.00-15.00

Arviointi: hyvä 4/6, jotain siltä väliltä 1/6, huono 1/6

Pöydänkanto: Osallistujat kantoivat pöydän ryhmänä valitsemaansa paikkaan. Kannon jälkeen saivat keskustella miten kantaminen meni ja sitten he kantoivat kuvitellun pöydän uudestaan hidastettuna tehden kaiken samalla tavalla.Osallistujien palautetta: ”Vaikea harjoitus koska on välillä vaikea luottaa toisiin. Ehkä hyvä välillä antaa toisille enemmän vastuuta. Tässä pitää aatella ryhmää, se on paljon vaikeampaa, helpompi aatella itten kautta”, ”Hauska”,” Jännitti, mihin pöytä kannetaan”Tarkoitus: harjoituksen tarkoituksena oli näyttää ryhmäläisille konkreettisella tasolla ryhmädynamiikkaa ja tarjoa tutkimuksen paikka omalle roolille ryhmässä. Samalla pohjustimme tulevia kertoja jossa perehdytään paremmin rooleihin ryhmässä. Harjoite toi myös valmiuksia vuorovaikutustaitoihin, keskustelemalla yhdessä yhteisten päämäärien eteen.

Pohjasimme tulevat harjoitteet keskustelemalla siitä mitä kaikkea haastavaa voi ryhmissä tapahtua. Koulutukseen osallistujat jaettiin pareihin, jotka keskustelivat kokemuksistaan haastavista tilanteista ryhmissä. Parikeskustelun jälkeen keskustelimme yhteisesti siitä mitä parin kanssa juteltiin.

Tilanneharjoitus: ryhmäläinen usein myöhässä; kuinka kokemusasiantuntija voi puuttua tilanteeseen? Koulutuksen osallistujat pääsivät kokeilemaan eri tapoja antaa palautetta kuvitellussa tilanteessa. Sanoitimme eri voimakkuuksia puuttua asiaan ja kuinka kokemusasiantuntija nostaa tapahtumia, tai ryhmäläisiä, esille asiaan puuttuessaan.

Tilanneharjoitus: ryhmäläisellä huono päivä; koulutukseen osallistujat kokeilivat eri tapoja huomioida yksi ryhmäläinen ryhmässä, jolla oli huono päivä. Kouluttajina pyrimme tukemaan koulutukseen osallistujia havainnoimaan sen, että vaikka tilanteeseen puuttuisi nätisti, voi ryhmäläisen esiin nostaminen silti porukan edessä tuntua pahalta. Pyrimme tuomaan toisenlaisia vaihtoehtoja huomioida ryhmäläinen ryhmässä. Tilannetta purimme aloittaen esimerkistä, jonka koulutuksen osallistuja tarjosi ratkaisuksi. Hän keskeytti ryhmän ohjaustilanteen ja meni silittämään ryhmäläisen selkää ja sanoi ”voi voi kyllä se siitä jne”. Toimme esille vaihtoehdon että tilanteen voi purkaa kahden kesken tai ryhmäläisen pahan mielen voi huomioida myös ryhmätilannetta keskeyttämättä.

Tilanneharjoitus: nostimme esille aikaisemmasta keskustelusta yhden tilanteen. Koulutukseen osallistuja kertoi, että lenkkiryhmässä yksi lenkkeilijöistä oli halunnut mennä eri paikkaan kuin hän ryhmän vetäjänä ohjeisti. Harjoittelimme kuvitellun tilanteen kautta tätä tilannetta uudestaan. Osa koulutettavista esitti ryhmäläisiä, yksi oli ryhmäläinen, joka ei halunnut mennä samaan paikkaan ja kokemusasiantuntija oli oma itsensä joka tilanteen oli kokenut. Aloitimme tilanteesta, jossa lenkkeilijä suostui heti kokemusasiantuntijan ohjeistukseen siitä, että kaikkien tulee mennä samasta paikkaa. Sitten kokeilimme harjoitusta, jossa ryhmäläinen oli sinnikkäämpi ja sanoi, ettei suostu tulemaan samasta paikkaa. Kokemusasiantuntija teki päätöksen ja sanoi ”mene sitten vain”, jolloin hän nosti ryhmän tarpeen yksilön edelle.

Tilanteiden jälkeen purimme käydyt harjoitteet keskustelemalla niistä.

14

Arviointi: hyvä 3/5, jotain siltä väliltä 2/5.Osallistujan palaute: ”Meillä voi tapahtua ryhmässä asioita mitä ei olla mietitty, kaikkea ei voi ennakoida.” ”Hauskalta tuntu”.

Kotitehtävän ohjeistus: salapoliisitehtävä. Seuraa toisen ihmisen eleitä ja kehonkieltään hänen tietämättään (liite 2).Muistiinpano: yksi koulutukseen osallistuva kysyi mitä sana ”VUOROTTELU” materiaaleissa tarkoittaa.

Arviointi: koko päivän arvioi 5 osallistujaa. Yksi osallistuja tuli mukaan vasta iltapäivälle joten hän arvioi vain ne osiot jossa oli mukana.päivän ohjelma: hyvä 4/5, huono 1/5ruoka: hyvä 5/5 (lounas Kantipurissa)arviointimenetelmä (Talking Mats®, omat matot): hyvä 4/6, jotain siltä väliltä 1/6, huono 1/6

Sanaton viestintä ja kokemusasiantuntijan rooli

2.5. torstai2 tuntia18-20

Helsingin diakoniaopiston auditorio

Kouluttajia: 1Anne Vesterinen

Projektitiimi (2) mukana havainnoitsijoina ja osallistuen

18.00-18.30

18.30-19.30

Alkutoiminta: Kuulumiskierros instrumenteilla. pöydälle oli aseteltu erilaisia musiikki-instrumentteja, joista jokainen valitsi yhden. Kaikki kertoivat nimensä ja soittivat soittimella sen hetkisen tunnelman. Muut kertoivat, miltä soitto heidän mielestään kuulosti eli mitä soittajalle kuului.Arviointi: hyvä 5/6, jotain siltä väliltä 1/6

Nimi ja liike: seisoimme piirissä. Kaikki kertoivat nimensä ja tekivät jonkin liikkeen, jonka muut toistivat perässä vuorollansa.Arviointi: hyvä 2/6, jotain siltä väliltä 2/6, huono 2/6Havainto: tämä oli osallistujille haastava harjoitus, ei ehkä tunnelman nostattaja, vaati keskittymistä ja muistamista.

Läpsy: lähetimme piirissä läpsyn liikenteeseen taputtamalla käsiä yhteen vieressä olevan suuntaan. Kun olimme menneet pari kierrosta nopeutimme vauhtia. Sitten suuntaa sai myös vaihtaa läpsäyttämällä toiselle puolelle käsiä yhteen.Arviointi: hyvä 4/6, jotain siltä väliltä 1/6, huono 1/6.Havainnointi: leikki oli tunnelmaa nostava, aiheutti naurua ja viritti kehoa ja keskittymistä

Kotitehtävän läpikäyminen: keskusteltu salapoliisitehtävästä, jossa piti seurata jonkun eleitä ja ilmeitä päivän ajan. Jokainen kertoi hyviä havaintoja seuraamistaan henkilöistä. Pohdittu miten ryhmänohjaaja voi esim. omilla asennoillaan vaikuttaa ryhmään. Harjoiteltu esim. tuolin reunalla istumista, ”johtajan” eleitä, käpertyneenä istumista jne.

15

19.30-20.00

Seuraa johtajaa: toinen parista liikkuu tilassa tehden jotain liikettä ja toinen seuraa matkien tätä. Kun seuraaja kyllästyy liikkeeseen, hän lähtee eri suuntaan ja alkaa tehdä omaa liikettä. Kun ensimmäisenä seurattavana ollut huomaa, että pari on hävinnyt, alkaa seurata ja matkia tätä.Arviointi: hyvä 5/6, jotain siltä väliltä 1/6.

Kävely- ja tervehtimisharjoitus: teimme statusharjoituksia siitä miten pieni status eroaa isosta. Kävelimme janalla toisiamme vastaan yksi pari kerrallaan ja tervehdimme toisiamme toinen pienellä statuksella kohdaten ison statuksen. Seurasimme miten hiljaisesti, ujosti ja pienellä statuksella viestintä on erilaista kuin silloin, kun vastakohtana isolla statuksella on avoin, iloinen ja ryhti hyvä.Havainto: status on sanana haastava käsittää, harjoituksen osallistujat sisäistivät kuitenkin hyvin, jokainen osallistui ja harjoitus aiheutti naurua.

Kotitehtävä: pohdi omia vahvuuksia ja jännitteitä (liite 2).Arviointi: hyvä 5/6, jotain siltä väliltä 1/6.

Hyvin meni -piiri: seisoimme piirissä, jossa taputimme edellä olevaa selkään ja sanoimme ”hyvin meni”.Arviointi: hyvä 5/6, jotain siltä väliltä 1/6.

Arviointi: Talking Matsilla omilla matoilla. 6 osallistujaa arvioi koulutuskerran. Yleisesti kerran ohjelma arvioitiin hyvin 5/6 ja jotain siltä väliltä 1/6.

Muistiinpano: Äänenkäyttö osio jäi aikataulullisista syistä pois.

Tietoa:Meidän harjoite ”Nimi ja liike”. Piiripeilausta käytetään varsinaisen harjoitteeseen lämmittelynä. Sen tarkoituksena on lämmitellä ja rentouttaa ryhmässä liikkumista. Piiripeilaus harjoittaa myös vuoron ottamista, huomion kohteena olemista ja omista lähtökohdista toimimista ja ryhmän toimintaan vaikuttamista. (Riikonen ja Räsänen: Opas nuorten ryhmätoimintaan, s. 14.)

Vahvuudet ja jännitteet sekä tulevaisuustyöskentely

16.5. torstai2 tuntia18-20

Helsingin diakoniaopisto, auditorio

Kouluttajia: 1Anne Vesterinen

Projektitiimistä 2 havainnoimassa osallistuen koulutuksen harjoitteisiin.

18.00-18.45

Alkutoiminta: Hedelmäsalaatti. Yksi oli ilman tuolia keskellä, muut istuvat piirissä tuoleilla. Tehtiin jako kolmeen nimeämällä kolme hedelmää (banaani, omena ja appelsiini). Keskellä olija pyrkii pääsemään istumaan sanomalla jonkin kolmesta hedelmästä, jolloin hedelmät vaihtavat paikkaa. Vaihtoehtoisesti keskellä olija sanoo hedelmäsalaatti, jolloin kaikki vaihtavat paikkaa. Arviointi: hyvä 4/5, huono 1/5.

Kuulumiskierros korteilla: sivupöydälle aseteltiin kortteja, jossa on erilaisia

16

18.45-19.40

19.40-20.00

kuvia. Osallistujat saivat valita itsellensä kortin, joka kuvaisi parhaiten vastausta kysymykseen ”mitä minulle kuuluu tänään”. Kortit näytettiin parille ja parin kanssa käytiin läpi kuulumiset kortteja apuna käyttäen. Osallistujen pohdintaa: ”mulla on tänään iloinen fiilis”, ”tänään on lätkämatsi samaan aikaan” Havainto: lätkämatsin päällekkäisyys selkeästi harmitti koulutukseen osallistujaa.Arviointi: hyvä 4/5, jotain siltä väliltä 1/5.

Stop-Hip -harjoitus: koulutettavat liikkuvat tilassa ja kun kouluttaja sanoo ”stop” täytyy pysähtyä ja jännittää kehoa. Kun kouluttaja sanoo ”hip” täytyy hypätä korkealle ja huudahtaa jotain. Sitten kävely jatkuu taas normaalisti. Kävelyt toteutettiin eri nopeuksilla asteikolla 1-10.Arviointi: hyvä 4/5, jotain siltä väliltä 1/5.

Seuraa johtajan kättä: toinen parista pitää kämmentä ylhäällä toisen kasvojen edessä ja toinen seuraa kättä herkeämättä. Johtaja liikkuu tilassa ylös, alas, sivuille.Arviointi: hyvä 2/5, jotain siltä väliltä 2/5, huono 1/5.

Kotitehtävän läpikäynti. Kotitehtävä omista vahvuuksista ja jännitteistä käytiin läpi pareittain. Parit kertoneet toisilleen mitkä asiat kokee vahvuuksikseen ja mitkä asiat jännittävät. Tämän jälkeen jokainen sai kertoa koko ryhmälle omat vahvuudet ja jännitteet.

Tulevaisuustyöskentely -harjoitus: Osallistujat kävelivät maassa olevaa janaa pitkin ensi vuoteen 2014. Siellä odotti valtaistuin sekä pöydällä erilaisia esineitä. Jokainen valitsi itseä esittävän symbolin esineistä. Symbolit asetettiin valtaistuimelle. Osallistujat katsoivat symbolia valtaistuimella ja ihailivat ääneen.

Osallistujat keskustelivat siitä, millainen ryhmänvetäjä on, kun onnistuu.Osallistujien pohdintaa: ”Olen pääsemässä lentoon pikku hiljaa. Jännittää paljon, mutta ei enää niin paljon.” ”Liihottelen kuin perhonen.” ”Onnistunut tosi hyvin. Ottaa huomioon muut ihmiset.” ”Annan toiselle aikaa ja tilaa.”

Osallistujat katsoivat menneeseen vuoteen 2013 janaa pitkin ja siellä olevaa tuolia. He sanoivat ohjeita ja rohkaisevia sanoja itselleen kokemusasiantuntijana.Osallistujien pohdintaa: ”Ei saa jännittää, kyllä se hyvin menee.” ”Kyl se aina menee hyvin.” ”Sä oot hyvä.” ”Älä jännitä liikaa ja luota ittees.” ”Antaa palaa vaan.”Arviointi: hyvä 3/5, jotain siltä väliltä 2/5

Havainto: kaiken kaikkiaan harjoitus onnistui erittäin hyvin. Osallistujien eläytyminen harjoitukseen oli mykistävää ja heidän kannustava ohjeistuksensa tulevaisuuden itsellensä mahtavaa.Kouluttajan palaute: kaikista osallistuneista tulee hyviä ryhmänvetäjiä, osallistuminen varsinkin tähän harjoitukseen oli upeaa seurattavaa.

Lopuksi ”Hyvin meni -piiri”. Taputimme edellä olevaa selkään ja sanoimme ”hyvin meni”. Maalasimme edellä olevan leikisti kultaisella maalilla ja ihailimme upeaa teosta.Arviointi: hyvä 3/5, jotain siltä väliltä 1/5, huono 1/5.

Tietoa

17

Tunteet ovat vahvassa vuorovaikutuksessa siihen mitä ajattelemme ja miten toimimme. Tunteet on mahdollista nimetä. On tärkeää oppia tunnistamaan tunteitaan, jotta niitä ymmärtää paremmin. Tunteilla on merkitys. (Riikonen ja Räsänen: Opas nuorten ryhmätoimintaan, s. 61.)

Arviointi ja päätösjuhlat

18.5. lauantai9-156 tuntia

Helsingin Kehitysvammatuen toimisto sekä Ystävätupa,

Kouluttajat: 2Projektitiimi

9.00-10.00

10.00-13.00

13.00-15.00

Tulikaste! Koulutettavat saivat itse valita alkutoiminnan ja vetäjän. Yksi koulutettava valikoitunut yksimielisesti vetämään edellisen koulutuskerran yhden toiminnan (seuraa johtajan kättä). Eräs ehdotti ensin ”Oisko silmänisku?”, toinen jatkoi ”se kun katsoo toisiaan”. Eräs kommentoi tehtävänantoa: ”Kyl laitto nyt pahan”. ”Entäs seuraa johtajaa?”. Yhdessä pohtivat vaihtoehtoja. Kouluttaja joutui kokoamaan ja ohjeisti, että pitää päättää yksi idea, mitä lähdetään toteuttamaan, silloin eräs puhelias ja vahva sanoi että ”seuraa johtajaa”.

Aamupala.

Ryhmän suunnittelu ja siihen liittyviä työkaluja: Vekkariprojekti on kehittänyt viisi työkalua ryhmien suunnittelun ja käytännön toiminnan tukemiseen.1. Ryhmän toimintasuunnitelma (liite 3)2. Ryhmän toiminnan aikataulutus (liite 4)3. Ryhmän onnistuminen (liite 5)4. Osallistujalista (liite 6)5. Ryhmäkerran suunnittelulomake (liite 7)6. Päiväkirja (liite 8)

Kävimme läpi nämä työkalut ja keskustelimme ryhmien suunnittelusta.Osallistujien pohdintoja: ”Valmistelu tärkeää.” ”Täytyy ottaa tutustumispaikkoihin yhteyttä.” ”Täytyy ottaa huomioon ryhmäläisten allergiat ja opetella reitti paikkaan.”

Oman ryhmän suunnittelua: jokainen suunnitellut omalle ryhmälleen syksyn aikataulua. Osalla ryhmistä tarkat päivämäärät olivat jo suunniteltuna, osalla vasta hahmotelmana.

Koulutuksen loppuarvioinnit toteutettiin suunnittelun lomassa niin, että toinen kouluttajista oli haastattelemassa ja toinen suunnittelun tukena. Haastattelimme kokemusasiantuntijoita Talking Mats®:n avulla. Jokainen haastattelu videoitiin tai äänitettiin ja matto valokuvattiin. Kokemusasiantuntijat saivat itse valita kumpi projektin tiimistä heitä haastattelee.

Sovimme yhteisestä illasta, joka toimii samalla palkkiona kokemusasiantuntijana toimimisesta. Menemme keilaamaan ja

18

italialaiseen ravintolaan syömään 14.6.

Siirryimme Ravintolapäivän Kananlento-ravintolaan syömään, jonka jälkeen jaoimme kokemusasiantuntijoille passit, todistukset ja ruusut. Kerroimme yleisesti kaikille miksi olimme siellä ja mitä kokemusasiantuntijat ovat opiskelleet. Kokemusasiantuntijat pitivät kiitospuheet passien jaon jälkeen.

Koulutuksen tuloksetTässä osiossa viitataan tuloksiin, joita koulutuksen avulla saavutettiin. Koulutuksen tuloksia olivat kokemusasiantuntijoiden vertaisryhmän ryhmäytymisen sekä osallistujien voimaantumisen kokemukset.

Vertaisryhmän ryhmäytyminen oli selkeästi nähtävissä muun muassa koulutuksen jälkeen toteutetussa illassa, jossa olimme osallistujien kanssa keilaamassa ja syömässä. Tunnelma oli lämmin ja rento, illan päätteeksi halailtiin ja sanottiin, että tulee ikävä kesän aikana. Loppuhaastatteluissa eräs koulutukseen osallistuja kertoi parhaiksi puoliksi juuri uusien ystävien löytymisen.

Voimaantumisen kokemusten myötä yksilön varmuus itseen kasvaa, mitä kautta itsemääräämisoikeuden tukeminen toteutuu ja osallisuuden kokemus vahvistuu. Laajempi tuloksien arviointi suoritetaan myöhemmin, jolloin tulokset ovat vahvemmin näkyvissä. Koulutuksen päättyessä tuloksien arviointiin dokumentoitiin aineisto suorittamalla ohjeistuksen mukainen Talking Mats® -haastattelu (liite 9).

Koulutus aloitti osassa koulutukseen osallistuneissa vahvan prosessin. Ulkopuolinen kouluttaja, jolla on vuosien kokemus muun muassa ryhmän ohjaajien kouluttamisesta, arvioi seuraavaa: ”Havaintoni mukaan osallistujat olivat huolissaan ainakin oman ryhmänsä sisäisestä ryhmädynamiikkaan liittyvistä asioista sekä ryhmän vetäjään itseensä kohdistuvaan käyttäytymiseen, kuten esim. vastustaminen".

Koulutukseen osallistuja kommentoi seuraavaa: ”Rupes päässä pyörimään asioita. Koulutus jäi puolitiehen, mul on niin paljon ajatuksia. Kesto olis voinut olla pidempi. Toivon et on jatkokoulutus”. Useampi koulutukseen osallistuneista toivoi pidempää koulutusta.

Koulutuksen aikana koulutukseen osallistuja tuli keskustelemaan jännityksistään liittyen ryhmän vetämiseen. Sovimme erillisen tapaamisajan kahdestaan osallistujan kanssa, jossa kävimme läpi ryhmän vetämiseen ja vastuuseen liittyviä asioita. Koulutukseen osallistujien kanssa keskusteltiin

19

myös muilla tapaamiskerroilla ja puhelimitse vastuusta ja ryhmän vetämiseen liittyvistä asioista.

Useassa muistiinpanossa nostetaan esille koulutukseen osallistujien kasvu vastuunottoon ja voimaantumisen kokemuksen havainnointi. Muistiinpano: ”(nimi 1) kertoi omasta päivästään, kun kuullut huonoja uutisia. Hän on alkanut rohkeammin kertoa itsestään ja olotiloistaan ryhmässä. Myös (nimi 2) on tullut myös rohkeammaksi ryhmässä ja ottaa omaa tilaa ryhmätilanteessa enemmän. ”

Koulutukseen osallistuneiden ryhmässä oli kolme hiljaisempaa ihmistä, jotka jäivät ensimmäisissä ryhmätilanteissa vahvempien varjoon. Koulutuksen aikana heidän vahvistuminen ja rohkaistuminen oli kuitenkin kaikkien kouluttajien mielestä selkeästi nähtävissä. Ulkopuolinen kouluttaja arvioi itsemääräämisoikeuden tukemista koulutuksessa hyvin onnistuneeksi: ”koulutuksessa välittyi hyvin tämä arvo, koulutettavien omaa ajattelua, mielipidettä, tarpeita ja toiveita kuunneltiin ja kunnioitettiin”.

Voimaantumisen tunnetta kuvasivat myös koulutukseen osallistuneet loppuhaastattelussa. ”Oon huomannut et oon siellä (ryhmässä) ollut liian sulkeutunut, mietin liikaa asioita, pitäis olla avoimempi”. Osallistuja koki kuitenkin, että on saanut päättää ryhmän päätöksissä itsenäisesti. ”On ollut minulle hyvä asia saada kantaa vastuuta asioista”. ”Nyt kun vedän ryhmää, olen paljon reippaampi lähtemään ja rohkeampi”.

Projektin tarpeellisuudesta yhdistyksen ulkopuoliset kouluttajat sanovat seuraavaa: ”Projektilla oli selkeät tavoitteet, joiden taustalla olevat arvot ohjasivat toimintaa. Uskon, että projektille oli suuri tarve.” Toinen kouluttaja näki projektin ”erittäin tarpeelliseksi. Huomasin kehittymistä osallistujissa jo muutamalla kerralla. Lisäksi heistä näkyi innostuneisuus ja ilo olla mukana ja opiskella”.

Koulutuksen päätöstilaisuus, jossa jaettiin Ravintolapäivän yhteydessä koulutukseen osallistuneille kokemusasiantuntijapassit ja -todistukset, oli liikuttava. Kokemusasiantuntijat pitivät puheita, joissa olivat kiitollisia heille annetusta mahdollisuudesta vastuunottoon. Lisäksi he olivat ylpeitä koulutuksen suorittamisesta sekä iloisia uudesta toiminnasta, jossa he saavat tehdä itse päätökset.

Ammattilaisten näkökulma koulutuksen toteutuksestaTähän osioon on kuvattuna yhdistyksen ulkopuolisten kouluttajien näkökulmaa koulutuksen onnistumisesta. Kouluttajien näkökulma on tärkeä, sillä heillä on vuosien kokemus ryhmän ohjaajien kouluttamisesta, vuorovaikutustaitojen tukemisesta ja ohjaustyöstä. Heillä ei kuitenkaan ollut aikaisempaa suhdetta Vekkariprojektiin, joten arvioinnissa korostuu objektiivisuus vahvemmin kuin

20

projektitiimillä. Kouluttajat täyttivät projektin arviointilomakkeen koulutuksen toteutuksen jälkeen.

Projektitiimin mukaan koulutuksen suunnittelu ja toteutus pienellä asiantuntijaporukalla oli hyvä päätös. Ulkopuolisen kouluttajan mukaan ”yhteistyö (projektitiimin kanssa) oli oikein avointa ja toimivaa. Keskustelua, neuvottelua ja yhdessä suunnittelua”. Suunnittelussa isossa roolissa toimi myös suunnittelutyö sähköpostitse ja puhelimitse.

Yhden kouluttajan mielestä koulutustapahtuman tarkka aikataulutus, informointi ja paikka olivat hyvin onnistuneita koulutuksessa. Toisen kouluttajan mielestä etukäteispalaverista ja sitä ennen toimitetusta materiaalista oli paljon hyötyä koulutussisältöä suunniteltaessa ja ohjatessa. Hän luetteli onnistuneiksi asioiksi seuraavat: ”tiedotus, suunnittelu, taustalla olevat tavoitteet toiminnalle!”

Aikataulutuksen tärkeyttä painotettiin, koska aikaa oli rajoitetusti. Toinen kouluttaja vastasi, että koulutus oli hyvin suunniteltu, joskin tavoitteisiin nähden aika oli melko lyhyt: ”kaikkia paperille vietyjä tavoitteita oli haastavaa siirtää käytännön tasolle ja toiminnaksi tässä ajassa”. Toinen kouluttaja vastasi seuraavaa: ”Jos koulutuskerrat ovat tämän pituisia kuin tällä kertaa (seuraavalla kerralla), kannattaisi teemoja olla vähemmän ja keskittyä vain joihinkin teemoihin”.

Muistiinpano suunnittelupalaverista: alkuperäisen suunnitelman mukaan koulutukseen kuului osio tunteista. Päädyimme jättämään sen kokonaan pois, koska tarkoituksena oli, että ryhmän vetämisestä nousevia tunteita käsitellään ja niiden pohdinta on jatkuvasti läsnä läpi koulutuksen.

Muistiinpano päiväkirjasta: Myös osio äänenkäytöstä ja muutamia harjoitteita jätettiin pois aikataulun vuoksi. Seuraavan koulutuksen kestoa on syytä pidentää 20 tunnista pidemmäksi. Lisäksi koulutuskertaa voisi kahdesta tunnista pidentää. Kahden tunnin koulutuksessa selkeää toiminta-aikaa on vain tunti, koska alusta ja lopusta menee iso osa muun muassa perehtymiseen, virittäytymiseen, arviointiin päiväkirjan kirjoittamiseen ja kahvitteluun.

Koulutuksen toteutuksen kriittinen arviointi ja kehittämisehdotuksetKoulutuksen osallistujat toivat selkeästi esille omia vahvuuksiaan koulutuskerroilla. Ryhmäprosessin kannalta tämä tarkoitti sitä, että ryhmässä tuli selkeämmin esille sisäisiä ristiriitoja. Lisäksi osa koulutettavista tunsi toisensa entuudestaan ja roolit ja jännitteet siirtyivät luonnollisesti myös

21

koulutuskerroille. Vaikka tämä oli etukäteen tiedossa, vaikutti se odotettua enemmän koulutusten ryhmätilanteisiin. Tämä on tiedostettava kehitysvamma-alalla, jossa samat ihmiset, jotka tulevat yhteiseen koulutukseen, ovat saattaneet tuntea toisensa kouluajoilta saakka.

Osa harjoitteista tehtiin niin, ettei niitä ollut pakko jakaa muiden koulutuksen osallistujien ja kouluttajien kesken. Näimme koulutuksen myös henkilökohtaisena matkana vastuuseen ja ryhmän vetäjän roolin omaksumiseen. Kotitehtävät sai esitellä, jos osallistujat niin halusivat. Tällä vapaudella halusimme osoittaa kunnioitusta osallistujia kohtaan sekä antaa tilaa heidän kasvulleen kokemusasiantuntijuuteen.

Toimintamme perustuu vapaaehtoisuuteen, joten osallistujia ei voi velvoittaa samalla tavalla työskentelyyn kuin oppilaitoksissa. Vapaaehtoisuutta saatettiin korostaa kuitenkin liikaa, koska kahden osallistujan kohdalla käytiin keskustelua siitä, että koulutuskerroille on osallistuttava vähintään 50 prosentin läsnäololla, jotta voi saada kokemusasiantuntijapassin. Tulevalle koulutukselle osallistumisvelvollisuus-prosenttia tullaan nostamaan, koska omaksuttavaa asiaa on paljon verrattuna käytettävään aikaan.

Yksi koulutettavista tuli koulutuskerroille usein myöhässä. Hänelle on haasteellista pitää huolta aikatauluista itsenäisesti. Ryhmäkodissa oltiin tietoisia koulutuspäivistä ja aikatauluista, mutta silti koulutukseen osallistuja lähetettiin väärään aikaan koulutukseen. Kerran ryhmäkodissa oli unohdettu koulutuspäivä, vaikka se kalenterissa lukikin. Tämä oli varsin kurjaa koulutukseen osallistujalle, koska hän ei voinut itse tilanteeseen vaikuttaa. Myöhästymiset harmittivat häntä ja ne vaikuttivat myös ryhmään, joka joutui odottamaan häntä. Ryhmäkodin kanssa keskusteltiin tilanteesta.

Kouluttajan ehdotus seuraavan koulutuksen perusteeksi: Jos aikataulu on sama seuraavalla kerralla, ”ehkä jonkin ydinteeman kuljettaminen läpi koko projektin olisi mielekästä :

Ryhmäilmiöt – ryhmän kehitystä edistävät ja ehkäisevät ilmiöt. Ryhmän ohjaajan ohjaustaidot ja vuorovaikutustaidot, iso alue. Esiintymistaito – mm. ääni- ja puheilmaisu, roolit, statukset ja oma

virittäytyminen. Ohjaustilanteet eli casetyöskentely.”

Ehdotettiin myös, että kokemusasiantuntijat kokoontuisivat harvakseltaan ”työnohjaukselliseen” vertaisryhmään, joka toimisi foorumina ryhmien vetämiseen. Asiaa on suunniteltu myös projektitiimissä.

22

KouluttajatYhdellä kouluttajista ei ollut kokemusta kehitysvammaisten ihmisten ohjaamisesta. Hänen vahvuutensa oli työohjauksessa, sosiaalipsykologiassa sekä psykodraamassa ja teatteri-ilmaisussa. Hän toi koulutuspakettiin syväluotaavia harjoitteita, joita projektitiimissä alkuun jännitettiin kuinka ne tulevat toimimaan kehitysvammaisten ihmisten kanssa.

Projektin tarkoituksena on kuitenkin kehittää ja kokeilla uusia asioita. Muistiinpano: emme voisi olla tyytyväisempiä tietoisen riskin ottamiseen joidenkin harjoitusten suhteen. Vuosien kokemus kehitysvamma-alalla tuo ennakkoluuloja ja rajoja toiminnan suunnitteluun, joita ennakkoluulottomuus ja uusien mahdollisuuksien tarjoaminen rikkoi.

Ulkopuolisena kouluttajana toimi myös kehitysvammainen ihminen. Koulutuksen suunnitteluun ja läpikäymiseen on hyvä varata suunniteltua enemmän aikaa.

Useampi kouluttaja toi väriä koulutustyyleihin ja antoi koulutukseen osallistuville erilaisia esimerkkejä ryhmätilanteen vetämisestä. Projektitiimin osallistuminen joka koulutukseen oli perusteltua havainnoinnin vuoksi. Lisäksi näin koulutukseen osallistuvilla oli luotettava henkilö tukena koko prosessin ajan, vaikka kouluttajana olikin uusi ulkopuolinen henkilö.

Kahdella kouluttajalla oli yhden osallistujan mukaan liian kova tahti, jonka vuoksi hän antoi loppuarvioinnissa tälle huonomman arvion kuin muille kouluttajille. Ulkopuolinen kouluttaja otti tarkoituksella korkeamman statuksen ja jämäkämmän otteen kuin muut kouluttajat. Tämä rauhoitti koulutukseen osallistuneiden ryhmää, joka oli hänen tullessaan kouluttamaan vahvassa rakentumisvaiheessa ja levottomuutta oli paljon.

Kouluttajan jämäkkyys aiheutti yhdessä koulutukseen osallistujalla jännittyneisyyttä: ”Pelkäsin eleitä ja liikkeitä, liian nopea, pelottaa”. Toinen koulutukseen osallistuneista arvioi edellä mainitun kouluttajan vielä erikseen, että oli ”tosi mahtava, osas asiansa ja kannusti meitä”.

Lähdeluettelo

Kirjallisuus:

Riikonen, Kaisu ja Räsänen, Riitta. Elämän taidot. Opas nuorten ryhmätoimintaan.

23

Leskinen, Eija. Ryhmä toimimaan! Vinkkejä tutustumiseen, oppimiseen ja yhteistyöhön.

Koulutusmateriaalit:

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Topside-hankkeen testikoulutus Suomessa.

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Käsikynkkäprojektin kokemuspuhujien koulutuksen materiaali.

Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu. Johdatus yksilökeskeiseen elämänsuunnitteluun. Kehitysvammaliitto.

Murphy, Joan ja Cameron, Lois. 2007. Talking Mats® -keskustelumatto. Väline kommunikoinnin laajentamiseen.

Internetsivustot:

https :// kielikompassi.jyu.fi/puheviestinta/tietomajakka/ maja_viestintaryhmassa_maarittely.shtml, luettu 3.4.2013

http:// www.kielijelppi.fi/puheviestinta/ryhma-ja-ryhmaviestinta , luettu 3.4.2013

24

Liitteet.

Liite 1. Koulutussopimus 1/2

KOULUTUSSOPIMUS

Jos on myöhässä tai ei pääse tulemaan, ilmoittaa

Annetaan työrauha, ei puhuta päälle

Puheenvuorot kättä nostamalla

”Rohkeesti vaan tassu pystyyn”

Kouluttajien puheen SAA keskeyttää

Hyvät käytöstavat:ei koroteta ääntä, asiallinen kielenkäyttö,

ei väkivaltaa

25

2/2

”Kohtele toisia niin kuin haluaisit, että itseäsi kohdellaan”

Ilmoitetaan esimerkiksi vessaan menosta

Kunnioitetaan toisen omaa reviiriä

Suhtaudutaan iloisesti toiseen ihmiseen

Pysytään asiassa

Saa sanoa, jos ei ymmärrä

Vaitiolovelvollisuus

Kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseen

26

Liite 2. Kotitehtävät. 1/3

27

2/3

28

3/3

29

30

Liite 3. Toimintasuunnitelma. 1/2

RYHMÄN TOIMINTASUUNNITELMA

Ryhmän nimi: ________________________________________________________

________________________________________________________

Kokemusasiantuntijan nimi: ________________________________________________________

________________________________________________________

Mitä ryhmässä tehdään?________________________________________________________

________________________________________________________

________________________________________________________

Ryhmän kokoontumisajankohta (päivä ja kellonaika):________________________________________________________

________________________________________________________

Yhden ryhmäkerran kesto: ________________________________________________________

31

________________________________________________________

2/2

Ryhmän kokoontumispaikka: ________________________________________________________

________________________________________________________

________________________________________________________

Ryhmän kesto: _________________________________________________________

_________________________________________________________

Täytä tarvittaessa

Vertaistoimijan nimi: _________________________________________________________

_________________________________________________________

Taustatukihenkilön nimi: _________________________________________________________

_________________________________________________________

32

Liite 4. Ryhmän toiminnan aikataulutus.

33

Liite 5. Ryhmän onnistuminen -lomake. 1/3

RYHMÄN ONNISTUMINEN

Kokemusasiantuntijan nimi

________________________________________________________

________________________________________________________

Muiden paikallaolijoiden nimet

________________________________________________________

________________________________________________________

Ryhmä, jonka kokemusasiantuntija haluaa perustaa

________________________________________________________

________________________________________________________

Miksi ryhmä kannattaa perustaa? Mitä hyvää siitä voi seurata?

________________________________________________________

________________________________________________________

________________________________________________________

34

2/

3 Mitä kokemusasiantuntija ja projektin työntekijät voivat tehdä,

että ryhmän toiminta onnistuu mahdollisimman hyvin?

_________________________________________________________

_________________________________________________________

_________________________________________________________

_________________________________________________________

Mikä ryhmän toiminnassa voi mennä pieleen?

________________________________________________________

________________________________________________________

________________________________________________________

________________________________________________________

Mitä kokemusasiantuntija ja projektin työntekijät voivat tehdä,

ettei mikään mene pieleen?

__________________________________________________________

__________________________________________________________

__________________________________________________________

35

3/3

Ymmärrän, että jokin ryhmän toiminnassa voi mennä pieleen.

Teen oman osuuteni, että ryhmä onnistuisi mahdollisimman hyvin.

Haluan silti perustaa ryhmän.

___________________________________

Päivämäärä

______________________________________________________

Kokemusasiantuntijan allekirjoitus

36

Liite 6. Osallistujalista.

37

Liite 7. Ryhmäkerran suunnittelulomake.

38

Liite 8. Ryhmäpäiväkirja.

39

Liite 9. Loppuarviointi Talking Mats® -menetelmää käyttäen.

1. Pyydä kuvauslupalappu2. Käynnistä Zoom-kuvauslaite taustalle3. Käy läpi TM-maton toimintaperiaatteet

- Skaala on hyvästä huonoon, kortin saa laittaa minne itse haluaa- Laita aihekortti alimmaksi matolle ja samalla kerro aihe- Haastateltava voi halutessaan jättää vastaamatta johonkin

kysymykseen4. Pyydä kokemusasiantuntijaa avaamaan kansio kohdasta, jossa on

Odotukseni koulutukselle- lomake.5. Kuvat ja kysymykset:

- Miten koulutus vastasi odotuksiasi?- Mitä mieltä olit kouluttajista? Tiina, Annika, Tuomas, Anne- Mitä mieltä olit koulutuksen tarpeellisuudesta? (hymy

tarpeellinen, huono: turha)- Mitä mieltä olit koulutuksen kestosta?

- Oletko päättänyt itse ryhmän päätöksissä? (suljettu)- Miltä vastuu ryhmästä on tuntunut?- Millaiseksi koit itsesi ryhmän vetäjänä ryhmän alkaessa?- Millaiseksi koet itsesi ryhmän vetäjänä nyt?- (Miten kokemusasiantuntijuus eroaa aikaisemmista

harrastuksistasi?)

6. Kysy haluaako haastateltava lisätä jotain kuvia mattoon.7. Varmista ymmärtäminen; Käy läpi ääneen kuvien paikat (”Ryhmästä olit sitä mieltä, että se on toiminut hyvin, kokemusasiantuntijuudesta et oikein pitänyt”. ”Haluatko kertoa miksi valitsit tälle kortille tämän paikan?”8. Pyydä tarkistamaan matto, haluaako vaihtaa kuvien paikkaa.9. Kysy ”olemmeko valmiita?”

40

10. Lisää mattoon Post It-lapulla haastateltavan sekä haastattelijan nimi nurkkaan11. Ota matosta kuva, kiitos!