vuoriteollisuus n:o 1/2001 - vuorimiesyhdistys · 2019. 8. 30. · 09-888 4542 fax 09-881 58200...

1/20011/20011/20011/20011/2001

Suomen kiviteollisuuden jaTulikivi-yhtiöiden esittely

sivuilla 6–11.

Be

rgsh

an

teri

ng

en

Be

rgsh

an

teri

ng

en

Be

rgsh

an

teri

ng

en

Be

rgsh

an

teri

ng

en

Be

rgsh

an

teri

ng

en

Be

rgsh

an

teri

ng

en

Be

rgsh

an

teri

ng

en

Be

rgsh

an

teri

ng

en

Be

rgsh

an

teri

ng

en

Be

rgsh

an

teri

ng

en

VVVVVUORITEOLLISUUSUORITEOLLISUUSUORITEOLLISUUSUORITEOLLISUUSUORITEOLLISUUSVVVVVUORITEOLLISUUSUORITEOLLISUUSUORITEOLLISUUSUORITEOLLISUUSUORITEOLLISUUSKAIVOS- JA METALLURGIA-ALAN AMMATTILEHTI - FACKTIDSKRIFT FÖR GRUVINDUSTRI OCH METALLURGIKAIVOS- JA METALLURGIA-ALAN AMMATTILEHTI - FACKTIDSKRIFT FÖR GRUVINDUSTRI OCH METALLURGIKAIVOS- JA METALLURGIA-ALAN AMMATTILEHTI - FACKTIDSKRIFT FÖR GRUVINDUSTRI OCH METALLURGIKAIVOS- JA METALLURGIA-ALAN AMMATTILEHTI - FACKTIDSKRIFT FÖR GRUVINDUSTRI OCH METALLURGIKAIVOS- JA METALLURGIA-ALAN AMMATTILEHTI - FACKTIDSKRIFT FÖR GRUVINDUSTRI OCH METALLURGI

Miten koet vuoriteollisuuden? Alanimagokysymyksiä käsitellään sivuilla 14-21.Miten koet vuoriteollisuuden? Alanimagokysymyksiä käsitellään sivuilla 14-21.

1

OSOITTEENMUUTOKSETVuorimiesyhdistys - Bergsmannaföreningenr.y. c/o Ulla-Riitta LahtinenKaskilaaksontie 3 D 108, 02360 ESPOO

Ulla-Riitta Lahtinen hoitaa Vuorimiesyhdis-tyksen jäsenrekisteriä. Mikäli osoite, tehtävätai vakanssi on muuttunut pyydämme lähet-tämään muutosilmoituksen alla olevaanosoitteeseen. Uutta jäsenistä -palstalle tule-va teksti kirjallisena siinä muodossa, jossa sehalutaan tulevan lehteen. Osoite: Vuorimies-yhdistys - Bergsmannaföreningen r.y.Ulla-Riitta Lahtinen, Kaskilaaksontie 3 D 108,02360 ESPOO, puh. ja fax 09-8134758.u-r.lahtinen@ pp.inet.fi.Häneltä saa myös tilata Vuoriteollisuusleh-den vanhempia numeroita sekä julkaisuja jalehtiä.

VUORITEOLLISUUSBerg

shante

ringen PÄÄTOIMITTAJA

Prof. Jouko HärkkiOulun YliopistoProsessimetallurgian laboratorioPL 430090014 OULUN YLIOPISTO08-553 2424fax 08-553 2339040-521 [email protected], T&KDI Asko VesantoIns.tsto A. Vesanto OySkatantie 202380 ESPOO09-888 4542fax 09-881 582000400-703 [email protected] & B Forstén Öb AyPL 4510601 TAMMISAARI019-2415604fax [email protected] Pekka Purra, pjOutokumpu Poricopper OyPL 6028101 PORI02-626 6111fax 02-626 [email protected] Pirjo Kuula-VäisänenTampereen teknillinen korkeakouluPL 60033101 TAMPERE03-365 3783fax 03-365 [email protected] Matti PalperiUlvilantie 11 b D 10800350 HELSINKI09-565 1221FT Yrjö PekkalaGeologian tutkimuskeskusBetonimiehenkuja 402150 ESPOO020 550 11fax 020 550 12DI Erja KilpinenPartek Nordkalk Oyj AbpTytyri08100 LOHJA019 345 1758fax 019 345 17500400 814 [email protected]

ILMOITUSPÄÄLLIKKÖVeikko AppelbergVuorimiesyhdistys r.y.Vehkaniityntie 1502180 ESPOO09-5021482040-521 [email protected] 250,-Ulkomaille 300,-Irtonumero 75,-Ulkomaille 85,-PAINOSMÄÄRÄ 2900 kpl

KANSI Tulikivi Oyj:n Kärevaaran louhos Juuassa(Kuva: Tulikivi Oyj); Reijo Vauhkonen Tulikivi-Studi-ossa Helsingissä (Kuva: LF)

Vuoriteollisuus - Bergshanteringen n:o2/2001 ilmestyy 16.5. Siihen tarkoitetunaineiston tulee olla toimituksella(L & B Forstén) viimeistään 10.4.T&K-aineisto Asko Vesannolle.

LEHDEN ULKOASU Leena Forstén

SISÄLTÖ

Kirjapaino: Tammisaaren Kirjapaino Oy, Tammisaari

5Pekka Purra: Sanan säilällä vuorimies-ten ja vuoriteollisuuden asialla.6Bo-Eric Forstén: Luonnonkivi löytämäs-sä tiensä suomalaiseen kotiin9Bo-Eric Forstén: Tulikivi on kiveenveistetty menestystarina14Bo-Eric Forstén: Mistä löytyvät tulevai-suuden toivot?16Sirpa Smolsky, Kari Heiskanen: Mitentietoa abeille?18Sirpa Smolsky: Materiaalit – millaisiakäsityksiä suurella yleisöllä on joistakinmateriaaleista20Ville Kivelä: Metalliteollisuudellalaskuvuosi pörsseissä22Magnus Kallin: Jernkontoret presente-rar sig

T & K29Reetta Frilander, Mikko Sivonen:Suomen kaivospatojen turvallisuus jaympäristökysymykset37Kari Heiskanen: TKK:n materiaali- jakalliotekniikan osasto46Suoritettuja tutkintoja

48Vuorimiesyhdistyksen säännöt

Julkaisija VUORIMIESYHDISTYS - BERGSMANNAFÖRENINGEN r.y.

49Vuorimiesyhdistyksen sääntö-uudistus50Juho Hukka: Oliviini52Lars Hukkinen: Mitä on vuoritiedeja mikä ihme on vuorimies?53In Memoriam54Lukijat kirjoittavat58Näin vuorimiehet ennen59Outokumpu jakoi stipendejä60Joukko tosikkoja61Markku Mäkelä: Pääsihteerinpalsta62Anja Korhonen: Vuorinaiset63Ulla-Riitta Lahtinen: Jäsenuutisia64Jaana Lohva: Geologijaosto64Jari Honkanen: Kaivosjaosto65Jyrki Makkonen: Metallurgijaosto66Pirjo Kuula-Väisänen: Rikastus- japrosessijaosto68Palveluhakemisto

1/2

00

11

/20

01

1/2

00

11

/20

01

1/2

00

1

58. vuosikerta ISSN 0042-9317

Vuoriteollisuus-Bergshanteringen -lehdentavoitteena on kattaa teknologian alueetgeofysiikasta ja geologiasta lähtien ml. kaivos- japrosessitekniikka ja metallurgia sekä materiaalinvalmistus ja materiaalitekniikan erilaiset sovel-lutukset. Lehden alkuosa painottuu alan jayritysten ajankohtaisiin asioihin. T&K-osakeskittyy tutkimuksen ja kehitystyön tuloksiin.Lehti tarjoaa myös foorumin jäsenistönkeskustelulle ajankohtaisista aiheista.

2

HALLITUS 24.3.2000

TkT Juho Mäkinen, puheenjohtajaOutokumpu OyPL 14002201 ESPOO09-421 2144fax 09-421 [email protected]. Kari Heiskanen,varapuheenjohtajaTeknillinen korkeakouluMateriaali- ja kalliotekniikan osastoPL 620002015 TKK09-451 2789fax 09-451 [email protected] Alf BjörklundKnuutinlaakso 702400 KIRKKONUMMI09-298 8297fax 09-295 [email protected]. Tero HakkarainenVTT ValmistustekniikkaPL 170402044 VTT09-456 5410fax 09-456 [email protected], KTM Jukka JärvinenOutokumpu Harjavalta Metals Oy29200 HARJAVALTA02-535 8201fax 02-535 8239040-517 [email protected] Erkki PisiläRautaruukki SteelTerästuotantoyksikkö/260PL 9392101 RAAHE08-849 2404fax 08-849 3407040-557 [email protected] Hannu SavisaloSavcor Group Ltd OyInsinöörinkatu 750100 MIKKELI015-760 4261fax 015-760 [email protected]

YHDISTYKSEN PÄÄSIHTEERIProf. Markku MäkeläGTKPL 9602151 ESPOO020 550 2223fax 020 550 [email protected] ESPOO

YHDISTYKSENRAHASTONHOITAJATkL Ulla-Riitta LahtinenKaskilaaksontie 3 D 10802360 ESPOO09-813 4758fax 09-813 47580400-456 [email protected]

KTM Sirpa SmolskyMetallinjalostajat r.y.Eteläranta 1000130 HELSINKI09-192 3379fax 09-624 [email protected] Niilo SuutalaOutokumpu Polarit Oy95400 TORNIO016-452 615fax 016-452 [email protected] Reijo VauhkonenTulikivi Oyj83900 JUUKA013-68 1111fax 013-681 [email protected] Martti VeistaroImatra Steel Oy AbTerästehtaantie 155100 IMATRA05-6802 534fax 05-6802 [email protected]

JAOSTOJEN PUHEENJOHTAJATJA SIHTEERIT

GeologiajaostoFM Risto Pietilä, puheenjohtajaOutokumpu Mining OyTehtaankatu 283500 OUTOKUMPU013-556 307fax 013-556 236050-66 678risto.pietilä@outokumpu.comDI Jaana Lohva, sihteeriGeologian tutkimuskeskusPL 9602151 ESPOO020 550 2309fax 020 550 [email protected]

KaivosjaostoDI Olavi Suomalainen, puheenjohtajaOutokumpu Chrome OyKemin KaivosPL 17294101 KEMI016-453 544fax 016-453 [email protected] Jari Honkanen, sihteeriSandvik Tamrock OyPL 10033311 TAMPERE020 544 4087

Vuorimiesyhdistyksen toimihenkilöt 2000

fax 020 544 46010400-418 [email protected]

Rikastus- ja prosessijaostoDI Pirjo Kuula-Väisänen, puheenjohtajaTampereen teknillinen korkeakouluPL 60033101 TAMPERE03-365 3783fax 03-365 [email protected] Heikki Pekkarinen, sihteeriOutokumpu Chrome OyKemin kaivosPL 17294101 KEMI016-453 590fax 016-453 [email protected]

MetallurgijaostoDI Pekka Tuokkola, puheenjohtajaOutokumpu Harjavalta Metals Oy29200 HARJAVALTA02-535 8502fax 02-5358 539040-543 [email protected] Jyrki Makkonen, sihteeriOutokumpu Harjavalta Metals OyKuparielektrolyysiPL 6028101 PORI02-626 5230fax 02-626 53380400-598 [email protected]

Yhdistyksen internet-sivun osoite:www.vuorimiesyhdistys.fi

5Vuoriteollisuus - Bergshanteringen 1/2001

DI Pekka Purra, Outokumpu Poricopper OyPääkirjoitusPääkirjoitusPääkirjoitusPääkirjoitusPääkirjoitusHelmikuu 2001

Syntynyt 1946DI V-os. 1970eMBA TuKKK 1999Metallitoimintojenjohtaja, OutokumpuPoricopper OyOy Nokia Ab Kaapelitehdas 1971-1974Rautaruukki Oy 1974-1984Outokumpu Oy 1984 -VMY:n jäsen vuodesta 1971

TEOLLISUUDENALAMME tuntee ai-heellisesti huolta imagostaan. Perustuo-tannonala, jolla on savupiipputeollisuu-den kaininmerkki, ei ole suosiossa. Jul-kiseen kuvaamme kuuluu valitettavanusein perusteettomia kielteisiä mielle-yhtymiä, kuten päästöt, saaste, alhainenjalostusarvo sekä vähäinen korkean tek-nologian soveltaminen. Turhaan ei me-tallinjalostusala ole käynnistämäänsäimagon kehittämisprojektiaan perusta-nut.

VUORITEOLLISUUS BERGSHAN-TERINGEN on Vuorimiesyhdistyksen jasen jäsenten lehti, ja se tekee parhaan-sa päämiestensä, ja sitä kautta teollisuu-denalan hyväksi. Lehden tavoitteet ovatvälittää ajankohtaista tietoa vuoriteolli-suudesta, alan tieteellisestä ja teknises-tä kehityksestä ja edistää vuorimiestenkeskinäistä kanssakäymistä. Pyrimmekaikin mediamme suomin keinoin myösproaktiivisesti rakentamaan ja kehittä-mään julkista mielikuvaa teollisuudes-tamme.

IMAGOKYSYMYS on monisäikeinenja monivaikutteinen kokonaisuus. Yh-teiskunnallisesti kysymys on lainsäätä-jän teollisuudellemme määrittelemistätoimintaedellytyksistä päästörajoineen,tuotemäärityksineen ja kierrätysvelvoit-teineen. Teollisuuden omaehtoisen ke-hittämisen kannalta kysymys on mm. in-tellektuaalin kapitaalin riittävyydestä. Eliviime kädessä alalle hakeutuvan opiske-lija-aineksen kyvykkyydestä. Savupiip-puteollisuuden leima ei ylipäätään oleomiaan houkuttelemaan päteviä uusiavoimia. Käytävässä informaatiosodassa,sillä siitä on kyse, kaikki keinot näyttävätolevan luvallisia. Ei ainoastaan koti-maassa, vaan maailmanlaajuisesti. Pai-neet kohdistuvat etenkin ympäristöpoli-tiikkaan, mutta myös kauppapolitiik-

kaan. EU:n metalleja ja metallien valmis-tusprosesseja koskevaa lainsäädäntöävalmistellaan suurissa ristipaineissa, jauseissa tapauksissa lakiesitysten sisältöon enemmän politiikkaa kuin tutkimuk-seen perustuvaa tiedettä.

VUORITEOLLISUUS BERGSHAN-TERINGEN on kestävän tieteen asiallaedustamallaan teollisuudenalalla. Välit-tämämme sanoman tulee perustua tosi-asioihin ja tutkimukseen. Emme esitäasiaamme ylisanoin, mutta emme myös-kään saa jättää sanomatta ja julkituo-matta kantaamme meihin vaikuttaviinasioihin ja teollisuutemme ja yksityistenjäsentemme toimintaedellytyksiin. Va-kaumukselliset vastustajamme pitävätkyllä huolen omien näkökantojensa jul-kituonnista kaikilla mahdollisilla foru-meilla. Ns. yleinen mielipide valitettavanvähäisessä määrin kykenee arvioimaantieteen nimissä julkisuudessa esitettyjenkannanottojen oikeellisuutta tai oikeu-tusta. Ja valitettavan usein vain äänek-käimmät saavat sanomansa perille.Seuraamme parhaillaan kärjistynyttä in-formaatiosotaa viidennen ydinvoimalanrakentamispäätösprosessin tienoilta,missä ydinvoiman vastustajat eivät näy-tä keinoja ja epätotuuksia kaihtavan.

KEHITTYVÄ LEHTEMME tulee ko-rostamaan vuoriteollisuuden merkitystävälttämättömänä osana suomalaistateollisuutta ja yhteiskuntaa. Pohjaammesanomamme kestävään tieteeseen,emme ennakkoluuloihin, uskomuksiinja oletuksiin. Tarvitsemme metalleja jokapäivä. Metallit ovat keskeisesti mukanahuipputekniikan kehityksessä. Metallienvalmistuksen vaikutukset ympäröiväänluontoon ovat hallittavissa. Mediassakäyttämämme keinot ovat avoimia ja re-hellisiä. Eikä pieni huumorinpilke silmä-kulmassa ole asiallemme pahitteeksi.�

Pekka Purra - CV

Vuoriteollisuus on

tullut siihen ikään,

että sen on aika

katsoa itseään

peilistä.

Sanan säilällävuorimiesten javuoriteollisuudenasialla

Vuoriteollisuus - Bergshanteringen 1/20016

Luonnonkivi löytämässätiensä suomalaiseen kotiinPekka Jauhiainen palvelee melko kirja-vaa seurakuntaa. Liitolla on 96 yritysjä-sentä ja 34 yhteistoimintajäsentä. Valta-osa jäsenistä on pienyrityksiä. Suurin jä-senyritys on Tulikivi Oyj. Jäsenyritystenyhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna1999 800 miljoonaa markkaa, kun kokoalan liikevaihto oli 1,1 miljardia. Kiviteol-lisuus työllistää Suomessa suoraan noin1800 ihmistä.

”Liiton toiminnassa yritykset tulevat hy-vin toimeen keskenään, vaikka ne kentäl-lä ovat kovia kilpailijoita. Yhteishenkeälöytyy. Minä olen liiton ainoa palkattutyöntekijä. Muut henkilöt liiton organisaa-tiossa ovat yritysten edustajia ja he hoita-vat tehtävänsä luottamustoimina ihailta-valla tarmokkuudella. Yhteinen tahto ke-hittää tätä teollisuudenalaa on silmiinpis-tävä”, arvioi Pekka Jauhiainen.

Töitä riittää. Suomessa kivi on raken-nusmateriaalina tähän päivään saakkaelänyt melko huomaamatonta elämää,suomalainen kivi on päässyt oikeuksiin-sa lähinnä hautausmailla ja julkisessarakentamisessa. Viime vuosina Tulikivivuolukiviuuneineen on kuitenkin luonuttoivon paremmasta tulevaisuudesta.

Vuolukiveä ja graniittia

Tänään luonnonkiven käyttö ja jalostusSuomessa voidaan busineksen mukaajakaa kolmeen pääryhmään. Vuolukivi-uunit ovat sekä myyntivolyymiltaan ettäjalostusarvoltaan omaa luokkaansa.

Pekka ja Amadeus. Neuvottelupöytä Pekka Jauhiaisen työhuoneessa onvarustettu Sulkavan migmatiitista valmistetulla pöytälevyllä. Levy kulkeetuotenimellä Amadeus. Kuva: BEF

Kiviteollisuusliitto ry perustettiinvuonna 1938 lähinnä työnantaja-järjestönä. Työmarkkinakysymyksetovat edelleen liitolle tärkeitä, muttaniitä hoitaa tänään Rakennustuote-teollisuus RTT ry, jonka jäsen Kivi-teollisuusliitto on. Liitto keskittääomat voimansa luonnonkiven käy-tön edistämiseen, alan teknisenkehityksen vauhdittamiseen jakiviteollisuuden imagon kohentami-seen. Tätä työtä koordinoi liitontoimitusjohtaja DI Pekka Jauhiainenliiton toimistossa Kaisaniemen-kadulla HelsingissäTeksti: Bo-Eric Forstén

Hautakivet muodostavat tuoteryh-män, joka työllistää pieniä kiviveistämöi-tä ympäri maata. Suomessa hautakiviäostetaan noin 100 miljoonalla markallavuodessa. Mitään kasvua ei kuitenkaanole näkyvissä polttohautausten yleisty-essä.

Laajimman ryhmän muodostaa suo-malaisen graniitin louhinta ja jalostami-nen rakennuskiveksi. Suomessa graniit-tia on perinteisesti käytetty julkisten ra-kennusten ja monumenttien materiaali-na. Sen lisäksi graniitti on raakakivenäollut kiviteollisuudelle tärkeä vientituotekautta aikojen.

Suomalaista graniittia löytyy raken-nusten julkisivuista ympäri maailmaa,mutta enimmäkseen muiden jalostama-na. Italia on maailman johtava kivimaa jaitalialaiset keksivät jo vuosisadan alussasuomalaisen graniitin rakennuskiviteolli-suutensa raakakiveksi.

”Tämä vienti jatkuu, sillä pienellämaalla ei ole resursseja lähteä kilpaile-maan maailman johtavien jalostajienkanssa. Markkinoilla löytynee kuitenkinsijaa myös täällä jalostetulle kivelle. Vä-riltään meidän graniittilajimme miellyttä-vät niin eurooppalaisia kuin kaukoidänkuluttajia. Sellaiset suomalaiset graniititkuin Balmoral Red, Kuru Grey ja vaikka-pa Balmoral Red ovat maailmankuuluja.Suomalainen erikoisuus on myös spekt-roliitista jalostettu verhous- tai laattakivi,mutta spektroliittia on vaikeaa saada eh-jinä kappaleina irrotetuksi kalliosta jo-

ten, louhinta tulee kalliiksi”. Spektroliittiakäytetäänkin pääasiassa korujen ja pi-enesineiden valmistukseen.

Suomessa kivi vasta tulossarakennusmateriaalina

Pekka Jauhiaisen mukaan kotimarkki-nat tarjoavat suomalaisille graniitinjalos-tajille riittävän suuren haasteen. Puu-uk-kojen Suomessa luonnonkiven läpilyön-ti rakennusmateriaalina on vielä edessä-päin.

“Talon rakentamisessa kivellä on Ete-lä-Euroopassa sama asema kuin puullameillä. Suomessa tavallinen omakotita-lon rakentaja ei kuitenkaan tule edesajatelleeksi kiven käyttöä. Hän olettaaautomaattisesti sen olevan liian kallistakukkarolleen. Minä sanoisin siihen, ettäkivi voi olla omakotitalon rakentajalleluksustuote, mutta se on saatavissakohtuuhintaan”.

Pekka Jauhiainen ottaa kiviteollisuu-den omille niskoille sen, että kiveä käy-tetään verrattain vähän suomalaisessatalonrakentamisessa.

”Alan markkinointi on alkutekijöissään.Esimerkiksi kiven saanti suomalaisestarakennustarvikeliikkeestä tai rautakau-pasta saattaa usein tosiaan olla kiven ta-kana. Kaupasta löytyy ehkä keittiöosas-tolta jokunen pöytätaso ja takapihalta hy-vässä lykyssä kasa liuskekiviä.”

Hän lähettää kiitokset suomalaistenkeittiövalmistajien suuntaan.

Vuoriteollisuus - Bergshanteringen 1/2001 7

”Olemme saaneet heiltä arvokasta ve-toapua. Heillä on tehokkaat jakelureititja keittiötoimitusten mukana moni kivi-nen pöytätaso on löytänyt tiensä suo-malaiseen kotiin”.

Pekka Jauhiaisen mielestä pohjois-maiden johtavan luonnonkiven jalosta-jan SKT Granit Oy:n siirtymistä Tulikivi-yhtiöiden omistukseen on pidettävä po-sitiivisena ilmiönä suomalaisen kulutta-jan kivitietoisuuden kannalta.

”Uuninvalmistajana Tulikivellä on hy-vin toimiva markkinointiverkosto, jostavarmasti on apua kun graniitin käyttöäsisustusmateriaalina pyritään lisää-mään”, hän olettaa.

Kiinalaiset mukulat Helsingissä

Ympäristörakentamisessa, jossa käyte-tään paljon kiveä, halpatuonti Kiinasta jaIntiasta on aiheuttanut häiriöitä Euroo-pan markkinoilla ja Suomenkin kiviteolli-suus on törmännyt tähän ilmiöön. Hel-singin kaupunki käytti Kiinasta halvallaostettua kiveä Eliel-aukion kunnostami-seen, teko, jota Kiviteollisuusliitto ei voi-nut hyväksyä ja joka saa Pekka Jauhiai-sen vieläkin puhisemaan.

”Kulttuuriskandaali, että suomalaistakansallistunnetta hengittävien monu-mentaalisten ja suomalaisesta kivestätehtyjen rakennusten keskelle rakenne-taan aukio kiinalaisesta kivestä”. Kivi-teollisuusliitto teki asiassa julkilausu-man ja sai näyttävää tukea mm. Helsin-gin Sanomilta. Kiinalaiseen kiveen onusein julkisuudessa liitetty väite lapsi-työvoiman käytöstä.

Helsingin kaupunkikin vaatii nykyäänkiinalaisen kiven toimittajilta vakuutuk-sen siitä, ettei lapsityövoimaa ole käytet-ty kivien louhinnassa tai jalostuksessa.

Kansainvälinen yhteistyöjärjestöEuro-Roc, jonka jäsenenä Kiviteollisuus-litto on, on kiinnittänyt EU-komissionhuomion kiinalaisten ja intialaisten pol-kumyyntiin. Asiaa tutkitaan komissiontoimesta.

Yhteistyötä yritysten kesken

Suomalaiset kivenjalostajat tietävät mistäon kysymys. Kiviteollisuusliitto järjestäävuosittain jäsenilleen tutustumis- ja opin-tomatkoja eri kivenjalostusmaihin ja koh-teisiin. Viimeksi käytiin juuri Kiinassa.

Alan yrittäjät esiintyvät yhdessä myösnäyttelyissä ja messuilla kotimaassa jaulkomailla. Toukokuussa on ohjelmassaalan suurkatselmus StoneTec Nürnber-gissa. Kiviteollisuusliiton yhteisosastollaon mukana toistakymmentä yritystä.

Yhteistyö ei rajoitu vientimarkkinoin-tiin, vaan suomalaisen kiven edestä teh-dään hartiavoimin työtä kautta linjan.Yhteisenä tavoitteen on kasvattaa suo-malaisen kiven käyttöä rakennuksissa,sisustuksissa, muistomerkeissä sekäkaupunki-, piha- ja puistoympäristössä.

KIVI-ohjelma

Vuoden 1999 alussa liitto käynnisti yh-dessä Tekesin kanssa teknologia- ja ke-hittämisohjelman, jonka tavoitteena onkaksinkertaistaa luonnonkiviteollisuu-den liikevaihto vuoden 2005 loppuunmennessä. KIVI-ohjelman kohteena onkoko luonnonkiviteollisuus ja se on hy-vin ankkuroitu myös julkisella sektorilla.60 miljoonan markan ohjelman rahoituk-seen osallistuvat teollisuuden ja Teke-sin lisäksi mm. kauppa- ja teollisuusmi-nisteriö, työministeriö ja ympäristömi-nisteriö.

Ohjelman avulla alalle halutaan luodatoimiva tutkimus-, koulutus- ja kehitys-kulttuuri.

”Meidän on saatava ala kehittymäänjoka osa-alueella ja KIVI-ohjelma tukeetätä pyrkimystä”, toteaa Pekka Jauhiai-nen, joka ohjelmapäällikkönä koordinoiohjelman toteuttamista.

Tärkeänä yhteiskumppanina hän mai-nitsee GTK:n, jonka Kuopion toimistokantaa päävastuun GTK:n rakennuskivi-tutkimustoiminnasta.

Oma lehti ja julkaisutoiminta

Liitto panostaa myös voimakkaasti tie-dottamiseen ja koulutustoimintaan.

”Kiviteollisuus on Suomessa suppeaala, jonka tunnettavuus on heikkoa. Tais-telemme samanlaisten imago-ongelmienkanssa kuin moni isompi teollisuudenala”, toteaa Pekka Jauhiainen.

Erityisen tärkeitä kohderyhmiä tiedo-tustoiminnassa ovat rakennusteollisuu-den suunnittelijat, arkkitehdit ja sisus-tussuunnittelijat. Liiton julkaisema Suo-malainen Kivi-lehti esittelee monipuoli-sella tavalla kiven käyttöä rakennus- jasisustusmateriaalina.

Toinen esimerkki liiton julkaisutoimin-nasta on ”Luonnonkivikäsikirja”, jäsen-yrityksiä ja niiden asiakkaita sekä medi-oita, opiskelijoita ja suunnittelijoita pal-veleva tietokansio.

Kivikoulutusta joka tasolla

Kiviteollisuus ei ole suuri työnantaja, mut-ta ammattitaitoa tarvitaan joka tasolla.

Korkeakouluissa rakennusinsinöörik-si ja arkkitehdiksi opiskelevat ovat kivi-teollisuuden erikoishuomion kohteena.Geologitutkinto voi taas olla tae sopi-vasta materiaalitietoudesta.

Korkeakouluissa kiviopetusta on ym-pätty eripituisina kursseina insinöörien,arkkitehtien ja geologien opintoihin.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulus-sa Joensuussa koulutetaan kivi-insinööre-jä ja Juuassa on peräti kivialan lukio.

Suomi hallitsee louhinnan

Miten kunnon mainari pärjäisi luonnon-kiven parissa?

”Löytyyhän niitä yhtymäkohtia meidänalamme ja kaivosteollisuuden välillä, mut-ta tiet erkanevat jo louhintavaiheessa. Mepyrimme irrottamaan luonnonkiviblokitkalliosta määrämittaisina mahdollisim-man ehjinä, kun kaivostoiminnassa kivenmurskaaminen on oleellinen osa proses-sia. Kaivoksessa käytetään reippaasti rä-jähteitä kun taas niiden käyttö luonnonki-ven louhinnassa vaatii varovaisuutta, mut-ta ennen kaikkia osaamista. Tamrock onyhdessä teollisuuden kanssa kehittänytlouhintatekniikan, joka tekee Suomestaedelläkävijämaan graniitin louhinnassa”,selvittää Pekka Jauhiainen. �

KiviliitonjulkaisemaSuomalainenKivi-lehtiesittelee kivenkäyttöärakennus- jasisustus-materiaalina.


Teksti: Bo-Eric ForsténKuvat: Leena Forstén

Tulikivi on kiveen veistettymenestystarina

Suomen vuolukiviteollisuudesta ei ol-lut jäljellä kuin muutama rivi yritysre-kisterissä kun lähditte sitä elvyttä-mään. Mikä saa miehen ryhtymäänsellaiseen?

RV: ”Vuonna 1979, ollessani täyttä-mässä 40 vuotta, tulin miettineeksi mitäisona pitäisi tehdä. Olin leikkinyt ajatuk-sella päästä valmistamaan tuotetta, jotakukaan muu ei tee. Liikeidea syntyi oike-astaan lapsuudenmuistojen joukosta.Olen syntynyt Heinävedellä ja naapurita-lon iso vuolukiviuuni, jonka tehoa kylä-läiset joukolla ihmettelivät ja jonka lämpi-mään pintaan pikkumiestenkin puukotpurivat, oli pysynyt elävänä mielessäni.1970-luvun lopussa, edellisten vuosi-kymmenien voimakkaan maaltamuutonja yleisen tehokkuuden tavoittelun seu-rauksena, ihmiset alkoivat etsiä juuriaan.Siinä kehityksessä luonto ja luonnon-läheiset asiat olivat nousemassa uuteenarvostukseen. Kun lisäksi ihmisten kus-tannustietoisuus öljykriisien kautta olimerkittävällä tavalla kasvanut, päättelim-me Eliisa-vaimoni kanssa, että lämpöävaraava vuolukiviuuni voisi olla etsimäm-me tuote.”

Mitä sai teidät uskomaan mahdolli-suuksiinne?

RV: ”Olin rakennusinsinöörinä 13vuotta ollut Lohjan rakennusaineteolli-

Tulikivi on kahdessakymme-nessä vuodessa noussuttyhjästä maailman suurim-maksi vuolukivenjalostajaksija yhtiön varaavat uunit luovatlämpöä koteihin meillä jamuualla. Joka päivä JuuanNunnanlahdesta lähteekahdeksan uuneilla täyteenlastattua rekkaa. Puolet niistäjatkaa suoraan Eurooppaan.Tapasimme Tulikiven perusta-jan, nykyään Tulikivi-yhtiöidenhallituksen puheenjohtajanReijo Vauhkosen HelsingissäBulevardin ja Fredrikinkadunkulmassa sijaitsevassaTulikivi-studiossa.

lyö leiville, vaan valmistus pitää olla teol-lista ja toiminta tarkkaan suunniteltuaalusta loppuun.”

Mistä lähditte liikkeelle?RV: ”Periaatteessa lepikon ympä-

röimästä hylätystä louhoksesta. Jovuonna 1893 joukko helsinkiläisherrojaoli perustanut yhtiön Finska TäljstensAb Nunnanlahdesta löydetyn ihmekivenympärille. Jälleenrakentamisbuumissasotien jälkeen vuolukivi joutui kuitenkinteknisen kehityksen jalkoihin ja 1950-lu-vulla kaivostoiminta Juuassa hiljeni. Kai-voksen laitteet ja rakennukset rappeu-tuivat käyttökelvottomiksi. SuomenVuolukivi Oy löytyi kuitenkin paperiyhti-önä vuorineuvos S.A. Tervon hyllyltä.Olimme onnistuneet järjestämään rahoi-tuksen hankkeelle ja kaupat lyötiin luk-koon. Juuan kunta otti meidät avosylinvastaan, seudulla oli paha työttömyys jauudet työpaikat olivat kirjaimellisesti ol-leet kiven alla. Palvelukseen astui innok-kaita, työhönsä sitoutuvia ihmisiä.”

Oliko vastoinkäymisiä?RV: ”Vastoinkäymisistä ei voida pu-

hua, mutta alku oli kyllä kuin olisi kivire-keä vetänyt. Mitään ei ollut valmiina. Eiollut työkaluja ei ollut koneita. Työstöko-neet oli suunniteltava itse yhdessä ko-neenrakentajien kanssa. Vaikeudet oli-

suuden palveluksessa mm. markkinoin-ti- ja asiakaspalvelutehtävissä. Sinä ai-kana olin oppinut mitä kaikkea pitäähuomioida kannattavan businessideantoteuttamisessa. Tiesin, ettei näpertely r

Reijo ja Eliisa Vauhkonen herättivät Suomen vuolukiviteollisuuden uudelleen henkiin vuonna 1979.

10 Vuoriteollisuus - Bergshanteringen 1/2001

vat olleet koko ajan tiedossa. Alkuvuosi-na satsasimme 10 % liikevaihdosta kehi-tystoimintaan. Se oli pitkä penni eikä kä-teen jäänyt paljon palkkaa.”

Jatko on ollut sitä vauhdikkaampaa.Mihin Tulikivi-uunien menestys perus-tuu?

RV: ”Olemme tehokkaan markkinoin-nin avulla tuoneet oikean tuotteen, oi-kealla hetkellä, oikeille markkinoille.Olemme pystyneet luomaan uunistam-me kuvan ylellisyystuotteena, josta sa-manaikaisesti on hyötykäyttöä. Puillalämmittäminen voi tämän päivän stres-saantuneelle kaupunkilaiselle toimia te-rapiana, samoin tuleen tuijottaminen la-siluukkujen läpi. Tämän lisäksi uuni hoi-taa perustehtävänsä moitteettomasti, pi-tää talon lämpimänä. Tärkeimmällä vien-tialueella hyödymme myös paikallisestarakentamiskulttuurista. Keski-Euroopas-sa kylmäkausi on lyhyt, mutta märkää jakosteutta riittää. Monesta talosta puut-tuu keskuslämmitys ja niissä meidänuunimme saattavat vastata peruslämmi-tyksestä. Polttopuista siellä ei ole pulaa.Esimerkiksi viimevuotiset myrskyt Rans-kassa kaatoivat sen verran metsää, ettäpolttamista riittää kymmeneksi vuodek-si. Klapeja saa siellä samaan hintaankuin meillä Suomessa.”

Miten uunien markkinointi on järjes-tetty?

RV: ”Toimitamme uunimme ’tulitikutkäteen’ -periaatteen mukaan. VarsinkinKeski-Euroopassa, jossa kilpailemmekaakeliuunin rakentajien kanssa tämäon melkoinen myyntivaltti. Siinä missäkaakeliuunin pystyttäminen vie viikon jaon melkoisen sottaista hommaa meidänuunimestarimme asentavat päivässä uu-nimme ja siivoavat aina jälkensä. Asen-nuksen päätteeksi uunimestari opastaatalon väkeä uunin käytössä. Kotimaassa

meillä on 120:n uunimestarin verkosto –itsenäisiä yrittäjiä, jotka toimivat asiak-kaan suuntaan meidän edustajinamme.Vastaavasti ns. Tulikivi-studiot Turussa,Tampereella, Lappeenrannassa ja Ou-lussa ovat itsenäisiä yhtiöitä, jotka ovatmeidän kanssamme yhteistyössä ja elä-vät provisiolla. Helsingin studio on mei-dän omamme ja sen yhteydessä meilläon myös konttori. Vientimarkkinoillameillä on vastaavanlainen agenttiver-kosto. Esimerkiksi Saksassa olemmemukana yli sadan uunistudion toimin-nassa. Sikäläiset studiot edustavat sa-manaikaisesti useampaa valmistajaa.Meidän oman markkinointihenkilöstöm-me tehtävänä on luoda yhteistyökump-paneillemme mahdollisimman hyvät toi-mintaedellytykset.”

Millä tavalla se tapahtuu?RV: ”Olemme alusta lähtien satsan-

neet korkealaatuiseen esite- ja AV-mate-riaaliin kunkin markkina-alueen omallakielellä. Kuudella kielellä julkaistu pok-karikokoinen uunikirjamme on saavutta-nut melkoisen suosion asiakkaiden kes-kuudessa. Se kertoo vuolukiven, tulen jaTulikivi-uunien mystiikasta. Messuilla janäyttelyillä on niinikään tärkeä roolimyynninedistämistyössämme.”

Tytäryhtiönne Kiantastone Oy Suo-mussalmella valmistaa kamiinoidenverhouskiveä. Minkälainen businessse on?

RV: ”Hyvä ja kannattava. Keski-Euroo-pan kamiinoiden valmistajat ovat keksi-neet vedota vuolukiven erinomaisiinlämmönjohto-ominaisuuksiin käyttämäl-lä vuolukiveä lämpöä luovuttavana ver-housmateriaalina kamiinoissaan. Jokai-sella valmistajalla on omat mallinsa javerhouskiven valmistaminen on tarkkaatyötä. Suomussalmella toiminta on läh-tenyt hyvin käyntiin kolmessa vuorossa.”

Miten pitkälle vuolukivivarat riittävät?RV: ”Tutkimuksemme mukaan nykyi-

set varat riittävät ainakin 50 vuodeksieteenpäin. Kiantastonen esiintymästäsaadaan erittäin korkealaatuista kiveä.Volyymin kasvaessa meillä on uusien ki-viesiintymisien löytämiseen tähtäävä ke-hittämisprojekti GTK:n kanssa.”

Miten SKT Granit istuu Tulikiven kuvi-oihin. Onko sillä puolella odotettavis-sa samanlaista kasvua kuin mikä ontoteutunut uunipuolelle?

RV: ”Toivottavasti on. Ainakin koti-maasta pitäisi kasvupotentiaalia löytyä.Suomessa luonnonkiven suuri läpimurtorakennusmateriaalina on vielä edessä-päin. Sitä silmällä pitäen ostimme 7.2.2001 A.W. Liljeberg Oy:n liiketoiminnan.Tavoitteena on, että me pystymme tule-vaisuudessa tarjoamaan rakentajille ra-kennuskivipaketin saman mallin mukaankuin tällä hetkellä uunipuolella. Toisin

Tulikivi Oyj:nstudio Helsingissä.

Takkamallien lisäksiesillä on koriste- jarakennuskiviä sekä

vuolukivestä valmis-tettuja käyttöesineitä.


Vuolukivivarat ovat aikoinaan syntyneetmannerlaattojen törmäyssaumoissa.Suomessa vuolukiveä löytyy Pohjois-Karjalasta ja Itä-Suomesta.

Nunnanlahden kylä Juuassa Pielisenrannalla syntyi 1800-luvun lopussa vuo-lukiven louhinnan ympärille. Kiveä vietiinVenäjälle missä sitä käytettiin Pietarin jaMoskovan palatsien julkisivu- ja uunima-teriaalina.

Suomessa vuolukivellä oli tärkeä roolisuomalaisen kansallisromantiikan toteut-tamisessa rakentamisessa. Siitä veistet-tiin kansallisrakennusten koristeita, kor-kokuvia, pylväitä ja portaaleja.

Toisen maailmansodan jälkeen, säh-köliesien ja keskuslämmityksen löytäes-sä tiensä suomalaisten koteihin, kivenkäyttö uunimateriaalina väheni ratkaise-vasti. Kaivostoiminta Juuassa hiljeni kah-deksikymmeneksi vuodeksi herätäkseenuudelleen eloon 1980-luvulla Tulikiventoimesta.

Tänään Tulikivi-konserni louhii ja jalos-taa vuolukiveä myös Suomussalmella.

Kuhmossa Tulikiven kilpailijalla, KiviaOy, on vuolukivilouhimo.

KOOSTUMUS

Vuolukiven (soapstone) kemiallinenkoostumus vaihtelee löytöpaikasta riip-puen. Juuan vuolukivi sisältää 40-50 %talkkia, 40-50 % magnesiittia ja penniniit-tiä 5-8%.

Vuolukivi

Talkin ansiosta vuolukivi on helpostityöstettävä ja magnesiitti tekee siitä sit-keän ja lujan.

OMINAISUUDET

*tilavuuspaino 2980 kg/m3

*sulamispiste 1630-1640°C*ominaislämpö 0,98 kj/Kg°C*lämmönjohtokyky 6,4 W/mK*puristuslujuus 25 MN/m2

*taivutusvetolujuus 16,8 MN/m2

*kovuus 2-3 Mohs*lämpölaajeneminen 0,017%/°C*hapon- ja emäksen kestävä*kestää arktisia ja trooppisia olosuhteita*täyttää Suomen elintarvikeasetuksen

16 §:n vaatimukset ruoanlaitto- ja ruokailuastioina

Tulikivi-konsernin liikeidea on luonnonki-ven jalostaminen asiakkaiden tarpeidenmukaisesti. Konsernin toiminta on jaettulämmityslaite- ja rakennuskiviliiketoimin-taan.

Lämmityslaiteliiketoiminta käsittää va-raavien vuolukiviuunien suunnittelun, val-mistuksen ja markkinoinnin sekä erilais-ten kiviverhousten valmistuksen tulisijoi-hin. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat kon-sernin tuotantolaitokset Juuassa ja Suo-mussalmella.

Tulikivi-tulosyksikkö keskittyy sarjatuo-tantouunien valmistukseen kun taas Mitta-kivi-tulosyksikkö keskittyy konsernin mit-tatilaus- ja piensarjauunien sekä raken-nuskiviprojektien suunnitteluun, valmis-tukseen ja myyntiin. Kiantastone-tulosyk-sikkö keskittyy kamiinoiden verhouskiviensuunnitteluun, valmistukseen ja myyntiin.

Yritys on maailman johtava vuolukivenjalostaja ja yksi maailman suurimpia va-raavien uunien valmistajia.

Rakennuskiviliiketoiminta keskittyy

Tulikivi Oyjluonnonkivestä valmistettujen julkisivu-jen ja sisustuskivien toimituksiin. Raken-nuskiveä jalostetaan vuolukiven lisäksimyös graniitista. Yhtiö osti viime vuonnapohjoismaiden johtavan luonnonkiven ja-lostajan SKT-Granitin, jonka tuotantolai-tokset ovat Taivassalossa ja Vinkkilässä.Lisäksi yhtiö hankki omistukseensa ra-kennuskivitoimitusten asennukseen eri-koistuneen Marmorimestarit Oy:n.

Konsernin historia alkaa vuonna 1979,jolloin Tulikivi-yhtiöiden nykyinen hallituk-sen puheenjohtaja Reijo Vauhkonenhankki omistukseensa Suomen VuolukiviOy:n osakekannan. Vuonna 1987 yhtiölistautui Helsingin ArvopaperipörssinOTC-listalle ja vuonna 1993 yhtiön nimimuutettiin Tulikiveksi. Pörssiyhtiöksi Tuli-kivi Oy tuli vuonna 1994. Yhtiön A-osakenoteerataan Helsingin Pörssissä ja yhti-öllä on 1800 osakkeenomistajaa. Perus-tajaperheellä on kuitenkin 70 prosentti-nen äänivalta, joten Tulikivi toimii edel-leen perheyhtiönä.

Tulikivi-konsernin liikevaihto lähente-lee 300 miljoonaa markkaa ja sen palve-luksessa on noin noin 500 henkilöä.

Tulikiven pääkonttori sijaitsee Juuassa.

sanoen suunnittelu, toimi-tus, huolellinen asennus,asiakaspalvelu ja jälkimark-kinointi.”

Miltä näyttävät tulevai-suuden näkymät. VieläköTulikivi kasvaa?

RV: ”Kyllä strategiammetähtää siihen. Liikevaihdonnoustua nykyiselle tasolle,noin 300 mmk, on selvää,etteivät alkuvuosien IT-mäiset kasvuprosentit tois-tu. Mutta kyllä nykyinen20 prosentin kasvuvauhtimeitä tyydyttää. SKT:nmukaantulo luo meille uu-den lähtökohdan. Uuneis-sa meidän markkinaosuu-temme kotimaassa on tällä

hetkellä noin 30 % ja sen kasvattami-nen saattaa olla vaikeaa. Sen sijaanosuutemme Saksan markkinoista on ai-noastaan yhden tai kahden prosentinluokkaa, huolimatta siitä, että me tutki-muksen mukaan kuulumme siellä tunne-tuimpien tulisijavalmistajien joukkoon.Tämän perusteella meillä pitäisi olla siel-lä mahdollisuuksia, kuten myös Rans-kassa, Pohjois-Italiassa ja USA:ssa.”

Pietarissa ja Moskovassa on jo entuu-destaan Juuan kivestä rakennettujauuneja. Milloin niitä tulee lisää?

RV: ” Meillä on jonkin verran rajakaup-paa venäläisten kanssa. Venäjä jos mi-kään on uunilämmityksen maa ja odo-tamme hetkeä, jolloin venäläisiltä löytyyrahaa myös sellaisiin tuotteisiin kuinmeidän uunimme”. �

Kotimainen pyörösaha leikkaatehokkaasti lohkareita aihioiksi.Kuva: Tulikivi Oyj

Kiventyöstö kiinnostaa myös naisia. Kianta-stonen tehtaalla Eini Seppänen työstää tark-kuutta vaativia osia. Kuva: Tulikivi Oyj


Kysymykseen suhtauduttiin kuitenkin en-tistä vakavammin kun Jussi Asteljoki ottisen esille Metallinjalostuspäivillä Porissaviime vuoden toukokuussa. IT-teollisuuskun on julkisen sanan pönkittämänänoussut varsinkin nuorison silmissä BoyWonder’in asemaan, eikä perinteisestäteollisuudesta enää ole juuri miksikään.

Päivillä asetettiin työryhmä, jonka teh-täväksi tuli laatia suunnitelma alan ima-gon kohottamiseksi hyödyntäen erityi-sesti nykyaikaisten tiedotusvälineidentarjoamia mahdollisuuksia. Työryhmälleannettiin aikaa vuoden 2000 loppuunmennessä laatia ehdotus Metallinjalosta-jien ry:n hallitukselle. Outokumpu Oyj:nJuho Mäkisen johdolla työryhmä suoriu-tui tehtävästään kunnialla. Kokoukses-saan 7.12. Metallinjalostajien hallituksel-la oli pöydällään selvitys eri organisaati-oiden toteuttamista imagotoimenpiteistäja ehdotus metallinjalostajien omista ak-tiviteeteista.

Hallitus hyväksyi työryhmän esittämätakuutit toimenpiteet eli koululaisiin jaopiskelijoihin suuntautuvan esittelyma-teriaalin uudistamisen. Se hyväksyimyös työryhmän ajatukset viestien sisäl-löstä ja oli ryhmän kanssa samaa mieltäsiitä että niiden esittämisen täytyy tapah-tua nuorten ehdoilla.

Ehdotuksillaan työryhmä hankki itsel-leen pidennetyn mandaatin. SamallaMetallinjalostajien toimitusjohtaja SirpaSmolsky otti vastaan puheenjohtajantehtävät Juho Mäkiseltä, joka oli pyytänytvapautusta tehtävästä. Professori KariHeiskanen astui TKK:n edustajana Hol-lannissa työskentelevän professori Han-nu Hännisen tilalle. Hallitus viestitti alanyleisestä nuorennusleikkauksen tar-peesta täydentämällä työryhmän ko-koonpanoa kolmella nuorella diplomi-in-sinöörillä: Lotta Inkovaara, Imatra Steel,Imatra, Hanna Pajari, Rautaruukki, Hä-meenlinna ja Jukka Tuominen, Outo-kumpu, Harjavalta.

Työryhmän muut jäsenet ovat: teknii-kan ylioppilas Mikko Angerman, Oulunyliopisto, johdon assistentti Maaret

Metallien jalostuksen tunnettavuus ja kiinnostavuus suurenyleisön ja varsinkin nuorison keskuudessa ovat viime vuosi-kymmenien aikana olleet vakio keskustelunaiheita alan koko-uksissa. Yhteinen surkuttelu on mukavasti yhdistänyt yrityksiäja muita osapuolia, samalla kun se on työllistänyt alanyhteistoimintaelintä, Metallinjalostajia (os. Perusmetalli).

Ekholm, Imatra Steel Oy Ab, viestintä-päällikkö Liisa Jalanko, Outokumpu Oyjja viestintäjohtaja Esko Lukkari, Rauta-ruukki Oyj.

Työryhmän tehtävänä on varmistaa,että alan teollisuuden tarpeisiin löytyy 5-10 vuoden päästä riittävä määrä osaavianuoria.

Lähtökohta ei ole kovin rohkaiseva.Tällä hetkellä Teknillisen korkeakoulunMateriaali- ja kalliotekniikan opiskelijois-ta lähes puolet opiskelunsa aloittaneistavaihtaa opintosuuntaa tai keskeyttääopintonsa. Muissa korkeakouluissa jayliopistoissa tilanne ei kuitenkaan oleyhtä synkkä. Työryhmän suorittaman yri-tyskyselyn mukaan rekrytointitarve vuo-sina 2001-2005 on yhteensä 250 diplo-mi-insinööriä eli 50/vuosi.

Työryhmä on keskustelemalla kiteyttä-nyt sanomansa nuorille viiteen päävies-tiin, joihin nyt etsitään oikeita ilmaisu-muotoja ja kanavia. Niiden työotsakkeetovat seuraavat:

1. Käytät ja tarvitset metalleja jokapäivä.

2. Myös huominen rakentuu metalleil-le. Metalleissakin on hi-tech’iä.

3. Metallinjalostus tarjoaa mielenkiin-toisia kansainvälisiä tehtäviä nuorille.

4. Suomessa metallinjalostuksella onvaikutuksensa ympäristöön hallinnassa.

5. Metalleissa on hyviä ominaisuuksia:kierrätettävyys, puhtaus, lujuus, luotetta-vuus, kestävyys, tyylikkyys.

Pyysimme väistyvän puheenjohtajanJuho Mäkisen, uuden puheenjohtajanSirpa Smolskyn ja ryhmän epävirallisenasihteerinä toimineen Liisa Jalangon kom-mentteja työryhmän työstä ja tehtävästä.

Juho Mäkinen: Metallinjalos-tus ei ole pelureita varten

”Korkeakouluista valmistuvien insinööri-en määrä vastaa suurin piirtein alan tar-vetta, mutta materiaaliteknologia on niinlähellä informaatioteknologiaa, että IT-yritykset poimivat osan uusista kyvyis-tä”, toteaa Juho Mäkinen ja huomauttaa,

että metalliteollisuus ainakin tänä päivä-nä on siinä kilpailussa jossain määrin al-tavastaajana.

Juho Mäkistä huolestuttaa, että metal-linjalostuksen arvostus on heikohko mui-denkin kuin nuorten keskuudessa.

”Suomessa metallinjalostajien myyntikasvoi 30 % viime vuonna ja metallinja-lostajien klusteri kasvoi peräti 60 %1990-luvulla. Euroopassa ainoastaanRuotsi pääsee lähelle näitä lukuja. Alanyritykset ovat nykyaikaisia ja terveitä.Kuitenkin yritysten pörssikurssit ovatsubstanssiin nähden hyvin alhaiset. Esi-merkiksi Outokummun pörssiarvo on tä-nään noin 6 miljardia markkaa, vaikkaoma pääomamme on 10 miljardia mark-kaa ja viime vuoden tulos oli kaikkienaikojen paras. Löytyy IT-yhtiöitä, joidenpörssiarvo saattaa olla 50- tai 100-kertai-nen omaan pääomaan nähden. Odotuk-set myyvät paremmin kuin vakavarainentoiminta. Tällä hetkellä ei noteerata sitä,että edustamme vakaata kehitystä ja hal-litsemme suhdanteiden vaihtelun. Metal-linjalostajien osakkeilla ei tehdä pikavoit-toja. Ala ei ole pelureita varten”.

Syyt syntyneeseen tilanteeseen mene-vät Juho Mäkisen mukaan osittain metal-linjalostajien omaan piikkiin.

”Suomi on metallinjalostusmaana ran-kattu maailman kärkeen ympäristöasioi-den hoidossa ja meillä ovat muutkin asiaterinomaisessa kunnoissa. Kun kehum-me itseämme ja tuotteitamme teemmesen kuitenkin lähinnä toisillemme. Emmetavoita suurta yleisöä, jossa mielikuvatsyntyvät. Tästä syystä tuntuu siltä kuinmaailmalla tapahtuvat rikkipäästöt ja kai-vospato-onnettomuudet hyvin helpostisiirtyisivät rasittamaan meidänkin mai-nettamme”.

Näiden väärinkäsitysten oikominen onhänen mielestään ensiarvoisen tärkeää.

”Se onnistuu määrätietoisen valistus-työn avulla. Tavallinen kansalainen onsaatava kiinnostumaan metalleista jaymmärtämään niiden tarpeellisuus esit-tämällä konkreettisia esimerkkejä”.

Eiffel-torni toimii tässä yhteydessäJuho Mäkisen esimerkkinä:

”Ensinnäkin teräs on kestävä materiaa-li. Mistään muusta materiaalista konstru-oituna torni tuskin olisi pysynyt pystyssäyli sataa vuotta. Toisaalta teräs on kehitty-vä materiaali; jos torni rakennettaisiin tä-nään nykyaikaisesta teräksestä sen painoolisi ainoastaan kolmasosa siitä mitä senyt on, eikä sitä tarvitsisi huoltaa vuosit-

Mistä löytyvättulevaisuuden toivot?Teksti: Bo-Eric Forstén


tain. Kolmanneksi, jos torni purettaisiinteräs voitaisiin uudelleen sulattamisen jäl-keen käyttää muihin tarkoituksiin.”

Sirpa Smolsky: Metallienjalostus on positiivinen asia

”Kun on kysymys nuorten huomiosta kil-pailemme ensikädessä erilaisia mieliku-via luovan IT-teollisuuden kanssa. Kysy-mys ei ole niin paljon asioiden sisällöstä,vaan usein tavasta millä ne esitetään.Meidän käyttämämme termit ja käsitteetsaattavat nuorten korvissa synnyttää ai-van vääriä mielikuvia. Nuorten arvomaa-ilmassa raskas teollisuus saattaa olla li-kaista ja vanhanaikaista, metallien val-mistus sottaista ja terveydelle vaarallistapuuhaa. Epätieteellinen termi ’raskas-metalli’, jota viljellään ahkerasti varsinkinympäristöasioista puhuttaessa, on saa-nut paljon sekaannusta aikaan. Ei nähdäettä metallillakin on toinen puoli. Meidäntehtävänämme on keksiä millä keinoinsaisimme nuoret avautumaan oikealletiedolle ja myös kiinnostumaan siitä, to-teaa Sirpa Smolsky imagotyöryhmänuutena puheenjohtajana.

”Nähtäväksi jää lisäävätkö viime aiko-jen vähemmän positiiviset uutiset IT-rin-tamalta nuorten alttiutta kuunnella myösmuita teollisuudenaloja. Ainakin JormaOllilan julkisuudessa useaan kertaantoistama muistutus, että kaikkia teolli-suudenaloja tarvitaan ja ettei saa jättäy-tyä yhden ainoan varaan on saanut uuttapainoa”, jatkaa hän.

Hän huomauttaa, että nuorten onhyvä tietää, että jokaisesta kännykästä jatietokoneesta löytyy metalleja. Ilmanmetalleja ei olisi IT-teollisuuttakaan.

Sirpa Smolskyn mukaan Metallinja-lostajat ja yritykset ovat pyrkimyksissäännostaa alan profiilia nuorten keskuudes-sa tähänkin saakka tehneet oikeita asioi-ta – panostus vaan ei ole ollut riittävä.Yritysten kummiluokkatoiminnasta jakouluille jaettavasta infomateriaalista onsaatu hienoa palautetta.

Yläasteen oppilaille ja lukiolaisille tar-koitettu metallin perustietoja sisältäväNotebook valmistui pari vuotta sitten.Toinenkin 20 000 kappaleen painos onloppumaisillaan. Päätös uuden päivite-tyn version julkaisemisesta on tehty. Ra-haa on myös varattu uuteen metallien ja-

Bodycote Lämpökäsittelyn ja Imatra Steelinjärjestämillä nitrauspäivillä kuulimme lou-naalla opettavaisen tarinan elävästä elä-mästä. Sen mukaan hyvä tahto ei aina riitänuoremman polven lähestymisessä.

Jutun aiheena oli vantaalaisperheen jou-lunvietto ja jutun kertoja, Jorma Kortesalo,Imatra Steel, Turenki, vannoo sen paikkan-sapitävyyteen.

”Vaari päätti rohkaista 6-vuotiasta pojan-poikaansa liikuntaa harrastamaan ja ujuttiNintendo- ja Play Station-pakettien sekaansuksiparin. Poika otti innostuneesti lahjanvastaan ja lähti niitä kokeilemaan. Seisty-ään aikansa sukset jalassa pihalla liikku-matta tämä IT-ajan tulevaisuuden toivo to-kaisi vieressä seisovalle vaarille: ”Eivätnämä toimi”.

”Vaari nämä eitoimi!”

lostusta esittelevään videoon.Metallinjalostajien viime vuonna toteu-

tettu nimenmuutos on nähtävä alalle tär-keänä askeleena kohti uutta imagoa.

”Palaute nimenmuutoksesta on olluterittäin myönteistä. Jalostus-sana koe-taan sinänsä positiivisena. Se luo kuvankehittyvästä toiminnasta. Toinen asia on,että nimi vaatii usein täsmennyksen. Mi-nulla on tapana kertoa, että kysymys onteräksen ja muiden metallien valmistuk-sesta ja jalostamisesta tuotteiksi. Kunmainitsee Rautaruukin, Outokummun taiImatra Steelin ihmiset tietävät yleensämistä on kysymys”, sanoo Sirpa Smolsky

Liisa Jalanko: Todellisuudenon vastattava odotuksia

Liisa Jalanko on viestinnän ammattilai-sena ollut mukana rakentamassa Outo-kummulle uutta yrityskuvaa ja tietää, ettäyrityksen imago ei muutu käskystä. Sevaatii pitkäjänteistä, määrätietoista jalaaja-alaista työtä.

”Metallinjalostajat ovat ymmärtäneetongelman ytimen, kun työryhmä ei lähte-nyt suoraan tyrkyttämään kohderyhmäl-le ajatuksiaan oman alansa erinomai-suudesta, vaan turvautui nuorten asian-tuntija-apuun. Ryhmän uusien nuortenjäsenten tehtävänä on viedä meitä van-hempia nykynuorten ajatusmaailmaanja pukea sanoma muotoon, jonka nuoretymmärtävät ja ottavat vastaan”.

Liisa Jalanko painottaa myös yritystenvastuuta.

”Projekti ei ole loppuun viety sillä, ettäsaadaan nuori alalle opiskelemaan. Kunhän valmistuu ja siirtyy työelämään to-dellisuuden on myös vastattava niitäodotuksia, joita hänelle on luotu. Yritys-ten on syytä huolehtia siitä, että oma yri-tyskulttuuri pysyy kehityksen tahdissa.Vaikka ala olisi kuinka kiinnostava tahan-sa vastavalmistuneelle diplomi-insinöö-rille on niin paljon mahdollisuuksia tarjol-la, ettei hän jää taloon jollei viihdy,” tote-aa Liisa Jalanko.�

Teräksinen Eiffel-torni on toiminut Pariisin vetonaulana yli 100 vuotta. Kuva: L&B


Miten tietoa abeille?

Materiaali- ja kalliotekniikanosaston uusille opiskelijoilleon traditionaalisesti pidettysyyskuun alussa teollisuus-ilta, jossa isäntänä on ollutOutokumpu Oyj ja/tai muutkonsernin yhtiöt. Tänä vuon-na sen yhteydessä päätettiintiedustella opiskelijoiltamistä he saivat tietonsaopiskelupaikoista.

vereihin. Kouluvierailujen merkitys ei tä-män vastausjakautuman mukaan olekovin merkittävä.

Abit kokivat, että selvästi paras aikavierailla kouluissa on kolmannen luku-vuoden syksyllä. Jonkin verran kanna-tusta oli myös toisen vuoden syksyllä,mutta ylipäätään vierailuja ei haluttu ke-vätlukukaudelle (kuva 2).

Kolmas kysymys on vaikeasti tulkitta-va, jossa erot miesten ja naisten välilläolivat suuret (kuva 3). Miesten vastauk-set jakautuivat vain hieman sille kannal-le, että abi-infosta oli hyötyä opiskelu-päätöstä tehtäessä. Naisilla prosenttilu-

Opiskelijoilta kysyttiin

Tiedustelu liittyi MetallienjalostuspäivilläPorissa keväällä päätettyyn imagon nos-tamisprojektiin.

Kysymykset olivat yksinkertaisia ja no-peita vastata

1. Mistä sait tietoa?2. Mikä olisi paras lukiossa

pidettävien abi-infojen ajankohta?3. Mikä oli abi-infojen vaikutus?4. Aikooko valmistua osastolta?5. Millaista työtä toivot tekeväsi val-

mistuttuasi?Lisäksi sai vastata sanallisesti muuta-

maan kysymykseen1. Mitä odotat tulevilta opinnoiltasi

Materiaali- ja kalliotekniikan osastolla?2. Miten Materiaali- ja kalliotekniikan

osaston ja sieltä valmistuville työpaikan

Sirpa Smolsky, KTM, toimitusjohtaja, Metallinjalostajat ryKari Heiskanen, TkT, professori, osastonjohtaja, TKK, Materiaali- ja kalliotekniikka

tarjoavien yritysten pitäisi kertoa itses-tään?

Tulokset

Tilaisuudessa vastasi kyselyyn 68 fuk-sia, joista 21 oli naisia.

Ensimmäiseen kysymykseen vastauk-set olivat kuvan 1 mukaisia. Kuten vas-tauksesta voi päätellä on opinto-oppai-den merkitys edelleen suuri, mutta inter-netin merkitys on kasvanut merkittäväk-si. Onkin kiinnitettävä huomiota Internet-sivujen laatuun ja niiden mainostami-seen sekä linkkeihin. Pojat luottavat ka-

ku oli paljon korkeampi, mutta naisillapuolestaan niiden vastausten luku, jotkatoteavat ettei infoa ollut, oli erittäin kor-kea. Se oli peräti 41%, kun se miestenosalta oli vain 6%.

Seuraavaan kysymykseen, aikookovalmistua osastolta, vastasi vain hiemanyli puolet kaavakkeen palauttaneista.Naiset olivat selvästi tehneet varmem-man tuntuisen päätöksen kuin miehet,koska heistä 59% aikoi valmistua ja lo-put 41% aikoi ehkä valmistua. Miehetolivat sekä epävarmempia että ehkä op-portunistisempia. Heistä aikoi valmistuaosastolta 26%, ehkä valmistua 59%.Osastolle sisään tulleista miehistä il-moitti 15% , että ei aio valmistua. Kysy-

Kuva 1. Mistä sait tietoa -kysymyksen vastausten jakautuma.

Kuva 2. Lukion abi-infojen ajankohta.


mys luotasi siis sitä mikä nuoren opiske-lijan ajatus oli hakiessaan osastolle,koska kysymyksen esitysajankohtana eivastaajilla ollut vielä montaakaan päivääkorkeakouluopintoja takanaan. Kysy-myksen vastausjakautuma kuvaa hyvinsitä epävarmuutta ja tiedonpuutetta,mikä nuorilla abiturienteilla on uran va-lintaa tehdessään.

Viimeinen kysymys koski tulevaisuu-den tehtävätoiveita (kuva 4). Erot mies-ten ja naisten välillä eivät olleet kovinsuuria. Miehillä on hieman suurempikiinnostus käyttötehtäviin ja naisillamarkkinointiin. Kohdassa “ muu” miehetesittivät: johtaja, johtamista, kaupallisenalan ja johdon työtä. Naiset puolestaan

esittivät: kenttätyötä, yleistä asiantunte-musta, esimiestyötä, viestintää.

Vastaukset kysymykseen ”Mitä odotattulevilta opinnoiltasi Materiaali- ja kallio-tekniikan osastolla?” vaihtelivat yksityis-kohdissaan paljon, mutta niiden pääsa-noma oli lähes kaikissa sama. Nuoretodottavat korkeakoululta ”Paljon uuttaja mielenkiintoista tietoa alasta” kuteneräs vastaaja kiteyttää ja edelleen ”Mie-lenkiintoista opiskelua.” sekä ”Hyvänpohjan työelämään” kahden muun vas-taajan toteamana. Vastauksista voimyös aistia halun päästä pian ammatti-opintoihin ”Odotan mielenkiinnolla ma-teriaalitekniikan opintoja”. Korkea-koulun todellisuus raskaine alkuvaiheenmatematiikan, fysiikan ja kemian luen-toineen ei ehkä ole kovin motivoiva täl-laiselle nuorelle! Asialle tulee osastontehdä nykyistä enemmän!

Viimeinen kysymys ”Miten Materiaali-ja kalliotekniikan osaston ja sieltä val-mistuville työpaikan tarjoavien yritystenpitäisi kertoa itsestään?” antoi suurenvastausten kirjon. Niissä paljon mainin-toja saivat se, että yrityksen tulisi kertoatyötehtävistä ja uramahdollisuuksista.Samoin pitäisi kertoa henkilöstöpolitii-kasta. Vastaajat kaipasivat esityksiinenemmän konkretiaa. Kuten voi odot-

taakin, suuren määrän mainintoja saivatekskursiot ja infotilaisuudet.

Yhteenveto

Kysely toi selvästi esiin sen, että traditio-naalisten tiedonsaantikanavien rinnalleon tullut internet. Sivustojen tulee ollagraafisesti hyviä, nopeasti latautuvia, in-

formatiivisia ja sisältää aineistoa, jokatuo ”surffaajat” niille uudelleenkin. Toi-saalta selvästi abi-infojen merkitys onhuomattava. Niiden toteuttaminen ontehtävä yhteistyössä yliopistojen/kor-keakoulujen, opiskelijakiltojen ja teolli-suuden sekä koulujen kanssa. Niihinvalmistautumiseen ja niiden kohdenta-miseen tulee panostaa entistä enem-män. Lähtijät on koulutettava hyvin jaheillä tulee olla hyvä aineisto mukanaan.On tarkkaan mietittävä ja koulutettavase sanoma, mikä kouluissa välitetään.Infojen yhteydessä lienee syytä kysyälukiolaisilta opiskelusuunnitelmista- jatoiveista, kiinnostavista aloista ja toiveis-ta tulevan työpaikan suhteen sekä pyy-tää arvio itse info-tilaisuudesta. Näin ke-rättyjä tietoja voidaan käyttää alan rekry-tointi- ja imagon parannustoimenpitei-den suunnittelussa.

Toteutettu kysely on toistettava vuosit-tain ja tehtävä myös muualla. Siitä voi-daan saada mielenkiintoinen mittari, jol-la seurataan eri toimenpiteiden tehoa.

Koemielessä toteutettu kysely antoierinomaisia suuntaviivoja siitä mitennuoret abiturientit saavat alasta tietoa.�

Kansallisen teknologiaohjelman “Metallurgian

mahdollisuudet” vuosiseminaari II pidetään

tiistaina 16.10.2001 Dipolissa.

Jorma Rekola, Ohjelmapäällikkö

“Metallurgian mahdollisuudet”

Muutos

Kuva 3. Abi infojen vaikutusKuva 4. Mitä työtä toivot tekeväsi valmistuttuasi?


Terästeollisuuden eurooppalaisen toimi-alajärjestön Euroferin piirissä nähtiinvuonna 2000 välttämättömäksi käynnis-tää laaja teräksen imago-kampanjansuunnittelu. Taustalla oli tarve edistääteräksen käyttöä Euroopassa ja huoliosaavien nuorten ihmisten vähäisestäkiinnostuksesta alaan. Lisäksi kilpailevi-en materiaalien valmistajat ovat tuoneetagressiivisesti esille omia materiaale-jaan, mikä on omiaan jättämään teräk-sen vähemmän näkyväksi. USA:ssa to-teutettiin sikäläisten teräksentuottaja-,tukkukauppa- ja työntekijäjärjestöjentoimesta mittava 100 milj.$ maksanutkampanja vuosina 1996-99, johon sisäl-tyi näkyvää TV- ja lehtimainontaa sekä

erilaisia PR-tapahtumia. USA:n teolli-suudella on positiivisia kokemuksiakampanjasta; teräs valtasi takaisin kil-paileville materiaaleille jo menettämiäänkäyttökohteita mm. autoteollisuudessa.

Suunnitellun eurooppalaisen kam-panjan taustaksi ja lähtötilanteen kartoit-tamiseksi teetettiin selvitys suuren ylei-sön käsityksistä muutamista materiaa-leista, jotka olivat teräs, alumiini, muovi,puu, betoni ja lasi. Tutkimuksen teki brit-tiläinen Pegram Walters Internationalseuraavissa maissa: Suomi, Ruotsi, Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Belgia, Lu-xemburg, Alankomaat, Itävalta, Italia,Espanja ja Slovakia.

Suomalaiset tutkituista ympä-ristötietoisimpia ja tulevaisuu-teen optimistisesti suhtautuviaTutkimuksessa haastateltiin kaikkiaannoin 500 henkilöä/maa. Taustatiedoksikyseltiin ihmisten arvostuksia ja yleistäsuhtautumista eri asioihin. Henkilökoh-taisella tasolla ihmisille tärkeimpiä ovatterveys ja taloudellinen vakaus. Tulevai-suuden odotusten suhteen pessimistejäoli enemmän kuin optimisteja. Huoltatunnettiin lisääntyvän automaation jaglobalisaation tuomista vaikutuksista.Ympäristöasiat koetaan yhä tärkeäm-miksi ja ihmiset sanovat niiden vaikutta-van heidän ostokäyttäytymiseensä. Tut-kituista suomalaiset osoittautuivat kaik-kein optimistisimmiksi ja ympäristötie-toisimmiksi, toisessa ääripäässä ovatitaliaiset (kuva 1). Tutkimuksessa muka-na olleista materiaaleista valoisimmattulevaisuuden näkymät nähtiin muovilleja alumiinille, terästä pidettiin enemmänmenneisyyden materiaalina. Tosin ih-misten on äärimmäisen vaikea erottaaeri metalleja toisistaan; kaikki metallityhdistetään yhdeksi ryhmäksi. Kun pyy-dettiin miettimään eroja, oli terästä jaalumiinia vaikea hahmottaa ”ovatko neeri lajeja; nehän ovat metalleja”.

Teräs on ihmisten mielissälujaa ja turvallista

Materiaalien vahvuuksia, heikkouksia jakäyttökohteita kysyttäessä saadut vas-taukset ilmenevät seuraavan sivun ku-vista. Positiivisena teräksen osalta näh-tiin ennenkaikkea turvallisuus, lujuus jakestävyys. Teräksen hygieenisyys yh-distettiin keittiö- ja sairaalatarvikkeisiin.Teräksen kierrätettävyys oli enemmänarvausta kuin tietoa, edes kaikkein ym-päristötietoisimmissa maissa tietämyskierrätyksestä oli heikkoa.

Teräs materiaalina yhdistetään auto-maattisesti itse teollisuuteen, joka mer-kittävänä alana on ollut paljon esillä. Te-rästeollisuudesta käsitykset vaihtelevatmaittain; perinteisessä terästeollisuu-den maassa Luxemburgissa ”teräs onmaan rikkaus”, mutta useammin teräs-teollisuus yhdistetään tehtaiden sulke-misiin ja työvoiman vähennyksiin. Muitamainintoja teräksen ominaisuuksista

Materiaalit – millaisia käsityksiäsuurella yleisöllä on joistakinmateriaaleista

Teräs, alumiini, muovi, puu, betoni ja lasi – kaikil-le tuttuja materiaaleja, mutta mitä kadun mies janainen niistä tietää tai luulee tietävänsä. Teräste-ollisuuden eurooppalainen toimialajärjestöEurofer tutkitutti suuren yleisön käsityksiä edellä-mainituista materiaaleista. Tulokset hämmästyt-

tävät ja antavat ajattelemisen aihetta ainakin metalliennäkökulmasta katsottuna; olemme kertoneet liian vähänmetallien käyttömahdollisuuksista ja -kohteista. Emme oletuoneet esille, että metallit kierrätetään lähes 100 prosentti-sesti. Metallien hyvät ja monipuoliset ominaisuudet ovathuonosti tunnettuja.

Toimitusjohtaja Sirpa Smolsky, Metallinjalostajat ry

Kuva 1

r


ovat kylmä ja raskas, joka yhdistyy men-neisyyteen, sillä ”tulevaisuus on kevyt”.Maininnat teräksen ruostumisesta osoit-tavat, että ruostumaton teräs unohtuu,vaikka se toisaalta on keittiö- ja ruokailu-välineistä tutuin. Ruostumaton teräs il-meisesti yhdistetään enemmän alumii-niin kuin teräkseen.

Teräksen käyttökohteista tunnistetaansuuret, kokonaan teräksestä olevat ra-kennukset, sillat ja kulkuneuvot, muttahenkilöauton maalatusta rungosta ol-laan jo epävarmoja, nuoret luulevat sitäalumiiniksi, vanhemmat tietävät teräk-seksi. Teräksen ominaisuuksista turvalli-suus nousee autojen kohdalla keskei-seksi; ”en suostuisi ikinä nousemaanalumiiniautoon”. Kotitalouden laitteidenuskotaan olevan kokonaan muovia jää-kaapista televisioon paitsi pultit ja mut-terit tai pyykinpesukoneen rumpu, jotkatiedetään teräksisiksi. Sisustuskäytössäteräs kilpailee muiden materiaalienkanssa, missä sen kylmyys yhdistetääntrendikkyyteen ja haluttavuuteen. Ulos-päin näkyvänä rakennuksen osana yh-distettynä lasiin teräs nähdään uudenajan modernina, innovatiivisena materi-aalina.

Tutkimuksen tuloksena levisi käsitysteräksestä suorastaan tavaramerkkinämodernissa arkkitehtuurissa eli Kias-maa pidetään Suomessa teräksestä ra-kennettuna ja tämä todetaan näkyvästitutkimustuloksissa.

Alumiinia materiaalina pidetään kevy-enä, modernina, kiiltävänä, joustavana,mutta toisaalta helposti kolhiintuvana jamyrkyllisenä (varsinkin vanhemmat nai-set yhdistävät toksisuuden ja happamatruoka-aineet). Folio, polkupyörät, alu-miinivanteet ja lentokoneet mainitaankäyttökohteina. Myös prototyyppi alu-miiniautosta on hyvin tunnettu joissakinmaissa.

Muoviin yhdistetään keveys, jokapai-kan materiaali, halpa (osin halpa-arvoi-nen), värikkyys ja kierrätettävyys. Toi-saalta muovin kierrätettävyyteen liittyvätongelmat tunnetaan ympäristötietoisim-missa maissa. Negatiivisina ominai-suuksina pidetään myös myrkyllisyyttäerityisesti polttamisen yhteydessä ja kei-notekoisuutta. Muovin käyttökohteistamainitaan keittiövälineet, kassit ja lelutsekä pakkaukset.

Puun materiaalina ihmiset kokevat it-selleen kaikkein läheisimmäksi. Ominai-suuksina mainitaan luonnollisuus, puh-taus, kauneus, lämpimyys ja hyvä tuok-su. Puun kierrätys ja uusiutuvuus tunne-taan, mutta toisaalta riittävyys ja liika-hakkuut huolestuttavat. Käyttökohteinamainitaan huonekalut, paperi, veneet,laituri ja kesämökki – viimemainitut Suo-messa ja Ruotsissa.

Lasiin materiaalina yhdistetään kau-neus, läpinäkyvyys, eleganssi ja kierrä-tettävyys ja toisaalta särkyvyys, jostaseuraa haitallisuus sekä itse esineelleettä ihmiselle (haavat). Kylmyys – toisinkuin teräksellä – yhdistetään taiteellisuu-teen ja puhtauteen. Tutkituista materiaa-leista kierrätys tunnettiin lasin kohdallakaikkein parhaiten.

Betoni sai vähiten sympatiaa osak-seen; sen lujuus, hyödyllisyys ja hal-puus mainittiin, mutta negatiiviset omi-naisuudet tulivat vahvemmin esille. Be-tonia pidetään rumana, harmaana, ras-kaana ja likaisena, sen käyttökohteistatiet ja rakentaminen tunnettiin kaikkialla,Pohjoismaissa myös betonilähiöt mai-nittiin.

Teräs sai Suomessa parhaatarviot

Tutkituista maista teräs sai parhaat arvi-ot Suomessa. Vahvuus, tulevaisuus,modernius, arvo, viehättävyys, ympäris-tö ja läheisyys tulivat suomalaisten mai-nintoina vahvimmin esille, vain kierrätyk-sen osalta hollantilaiset tiesivät tai arva-sivat paremmin. Syitä teräksen tunnetta-vuuteen Suomessa on varmaan monia;teräs on näkyvä rakennusmateriaali ni-menomaan lasiin yhdistettynä uusissa,

moderneissa rakennuksissa, teräsyh-tiömme ovat hyvin tunnettuja, meillä onnäkyvää terästuotteiden tuotemainon-taa jne.

Johtopäätöksiä

Tutkimus ihmisten käsityksistä eri mate-riaaleista osoitti selvästi ainakin seuraa-vat seikat:

- metalleja on vaikea erottaa toisistaan- metallien kierrätettävyys on lähinnä

arvailujen varassa- metallien käytön ja käyttökohteiden

monipuolisuus ja moninaisuus jää tun-nistamatta

- vähäinen tietämys teräksestä materi-aalina johdattaa ajatukset usein negatii-visiin käsityksiin tai luuloihin itse teolli-suudesta ja tehtaista

- muista materiaaleista saatavilla olevatieto heikentää entisestään käsityksiä te-räksestä

- teräkseen liitettävät ominaisuudet lu-juus, modernius ja turvallisuus sekäkierrätettävyys ovat nykyistä enemmänhyödynnettävissä viestinnässä.�

Steel

Safe/protectiveStrong/hard/robustDurableTraditional(Clinical)(Elemental)(Recyclable)

IndustrialCold

HeavyCorrosive

Steel mills (incl. redundancies)Industrial sites

TransportBuilding sites

(Cars)

LightModern/trendyShinyFlexibleNon Corrosive(Clean)

Not durableVulnerableNot warm

Toxic

FoilAlloy Wheels

BicyclesAirplanes (men)

Audi (Swe-Ger-Aut-Lux)

Clear/transparentBeautiful/elegantNoble/naturalCleanRecyclableFamiliar

FragileHarmful

Cold

WindowsMirrors

Liquid recipientsArt

(Glass blowers)

LightUseful/functional/flexibleModern/futuristicCheap (value formoney)ColourfulRecyclable(Durable)

Bad for environmentArtificial/industrial

PoisonousCheap (down-

market)(Ugly)

Kitchen utensilsBagsToys

PackagingIN FACT

“Plastic is everywhere”

Solid/resistantUseful/essentialCheap(Reliable)

UglyArtificial

Environmentallyunfriendly

Grey (colour-less)

HeavyDirty

RoadsBuildings

Concrete ghettos (Nordics)

Natural/pure/nobleBeautifulWarmUseful/versatileGood smellRecyclable

BurnsRisk of

running out

Rainforest/treesFurniture

PaperBoats (esp. Nordics)

Aluminium

Concrete

Timber

Plastic

Glass

Lähde: Pegram Walters International


Perusmetalliteollisuus onsyklinen toimiala

Suomessa on kaksi noteerattua perus-metalliteollisuuden yhtiötä – Outokum-pu ja Rautaruukki. Kummatkin yhtiötovat kansainvälisten vertailuyhtiöidensätapaan syklisiä yhtiöitä, sekä tulos- ettäkurssikehityksensä suhteen. Yhtiöidentuloskehitys seuraa yleistä taloudellistakehitystä. Tämä johtuu erityisesti loppu-tuotteiden hinnoista, jotka vaihtelevatkysyntä- ja tarjontatasapainon muuttu-essa talouskasvun hidastuessa tai kiih-tyessä. Osakekurssit taas seuraavat taioikeammin ennakoivat odotettuja muu-toksia tuloskehityksessä. Tämä voidaanhuomata kuvista 1 ja 2 (historiallisetkurssit ja tulostiedot muutettu euroiksi).

Suomessa myös esimerkiksi metsäte-ollisuutta voidaan pitää syklisenä toimi-alana. Sen sijaan vaikkapa konepaja-teollisuutta pidetään jälkisyklisenä toi-mialana. Tällöin tuloskehitys seuraa vii-veellä talouskasvussa ja teollisuustuo-tannossa tapahtuvia muutoksia.

Arvostus alhaisempi kuinaikaisemmissa sykleissä

Outokummun ja Rautaruukin kurssitsaavuttivat kuluvan syklin korkeimmantasonsa vuoden 1999 lopulla ja vuoden2000 alussa. Korkeimmat kurssitasot jäi-vät kuitenkin selvästi alhaisemmiksi kuinedellisissä sykleissä vuosina 1994 ja

1997. Outokummun kurssi oli edellistensyklien huipulla noin 18 euron tasolla jaRautaruukin puolestaan noin 10 eurontasolla.

Taulukossa 1 osakkeiden arvostustaon kuvattu yksinkertaisella, mutta ylei-sesti käytetyllä arvostusmittarilla, P/E-lu-vulla (P=price, E=earnings per share).Tässä osakkeen hinta jaetaan osake-kohtaisella tuloksella. Outokummun ar-

Metalliteollisuudellalaskuvuosi pörsseissä

Ville Kivelä, Sijoitusanalyytikko, ArosMaizels Equities Oy

vostustaso P/E-luvulla mitaten jäi huo-mattavasti alle edellisten huippusyklientason. Tämä siitä huolimatta, että korko-taso on ollut vuonna 2000 selvästi alhai-sempi kuin viime vuosikymmenellä.Myös esimerkiksi osinkotuotto (odotettuosinko osaketta kohti jaettuna osake-kurssilla) - kummallakin yhtiöllä selvästiyli 5 % - kertoo alhaisesta hinnoittelusta.

Syitä aiempaa alhaisempaan hinnoit-

Kuva 1

Kuva 2

Taulukko 1

Outokummun ja Rautaruukinosakekurssit ovat olleetlaskussa vuoden 2000 alustaalkaen, vaikka yhtiöidentuloskehitys onkin ollut suo-tuisaa. Syynä kurssilaskuunovat olleet odotukset talou-den suhdanteen ja metallienhintojen kääntymisestä las-kuun. Nyt osakemarkkinoillaodotetaan kuitenkin jo seu-raavaa nousua. Osakekurssi ja arvostus syklien huipulla

1994 1997 2000

Kurssi P/E Kurssi P/E Kurssi P/E

Outokumpu 18.16 15.1 18.16 19.1 15.80 6.9

Rautaruukki 9.74 13.0 9.92 10.1 7.20 14.0

Lähde: ArosMaizels


teluun on varmasti monia. Yksi ilmeisim-mistä on sijoittajien mielenkiinnon siirty-minen nopeammin kasvaville toimialoil-le, huolimatta niiden varsin korkeasta ar-vostustasosta ja suurista riskeistä. Pe-rusmetalliteollisuus on menettänyt kiin-nostavuuttaan sijoituskohteena. Lisäksiosakekursseja ovat painaneet yhtiökoh-taiset tekijät, kuten esimerkiksi Outo-kummun osalta AvestaPolaritin muo-dostaminen syksyllä 2000.

Kurssit ovat laskeneet myösmuualla

Outokummun ja Rautaruukin osake-kurssit ovat siis historiallisesti alhaisellatasolla. Vertailussa oman toimialansaEurooppalaisiin yhtiöihin suomalaistenyhtiöiden arvostus ei sen sijaan näytämitenkään poikkeavalta. Osakekurssitovat laskeneet koko toimialalla ja P/E-lu-vut ovat alhaisia, kuten taulukko 2 ker-too. Niin sanottu talouden pehmeä las-ku onkin jo hinnoiteltu osakekursseihin.

Metallien hinnat kääntymässälaskuun

Perusmetalliyhtiöiden osakkeiden kurs-silasku kertoo, että sijoittajat ovat odot-taneet tuloskehityksen kääntymistä huo-nompaan suuntaan jo jonkin aikaa. Syy-nä tähän on odotus talouskasvun hidas-tumisesta ja siten myös metallien hinto-jen laskemisesta. Historiallisesti teolli-suustuotannon kasvulla ja metallien hin-noilla onkin ollut selvä korrelaatio kes-kenään.

Kuvassa 3 on esimerkkinä OECD-maiden teollisuustuotannon muutosvuositasolla ja kuumavalssatun kelanhinta Saksassa. Markkinoilla odotetaanyleisesti teollisuustuotannon kasvun hi-dastuvan vuonna 2001 selvästi. Tämänuskotaan johtavan terästen hintojen las-kuun kysynnän hiipuessa. Ensimmäisiämerkkejä hintojen laskusta Euroopassaon nähty syksyn 2000 aikana.

Taulukko 2

Kuva 3

Kuva 4

Osakekurssit nousuun ke-vään aikana?

Toistaiseksi talouden kasvun muutoksiaennakoivat indikaattorit ovat olleet vielälaskussa. Tällä hetkellä sijoittajat eivätole halukkaita sijoittamaan voimak-kaasti talouden sykleistä riippuviin yhti-öihin ennen kuin käänne parempaanon näköpiirissä (kuva 4).

Markkinoiden tunnelmat ovat kuiten-kin jo odottavat. Sysäyksen syklisten

osakkeiden kurssinousulle voi antaa esi-merkiksi keskuspankkien keventävä ra-hapolitiikka kevään aikana. Tämä valaisisijoittajiin uskoa kasvun hidastumisenpäättymisestä vuoden 2001 loppupuo-lella. Tällöin myös riski pidemmästä las-kusta pienenisi. Odotus talouskasvunpiristymisestä mahdollistaisi perusme-talliosakkeiden kurssien nousun. Tämäsiis siitä huolimatta, että yhtiöiden tulos-kehitys alkaa heiketä vasta talven ja ke-vään 2001 aikana.�

Arvostus suhteessa Eurooppalaisiin vertailuyhtiöihinKurssi Muutos P/E

12/15/00 vuoden alusta 2000E 2001E 2002E

Acerinox 31.40 -21% 5.9 5.5 6.7

Avesta Sheffield 27.00 -39% 3.3 4.1 5.0

Outokumpu 7.80 -44% 3.4 3.7 4.6

Aceralia 9.42 -29% 3.9 4.6 7.0

Corus 67.00 -58% -13.1 44.7 9.6

SSAB 76.50 -39% 7.8 7.3 8.0

Usinor 13.10 -30% 4.4 5.1 5.7

Voest-Alpine Stahl 28.25 -27% 6.6 7.8 6.6

Rautaruukki 3.75 -46% 7.3 6.9 6.9

Lähde: ArosMaizels, IBES


Sverige varvid 1700-ta-lets förstahälft denstörsta järnex-portören påvärldsmarkna-den. I slutet av1 7 3 0 - t a l e tsvarade utför-seln av järnför tre fjärde-delar av densvenska ex-

portens totalvärde. År 1729 inträffadeemellertid ett prisfall, som förvärradesde följande åren. Bruksägarna fick alltmindre betalt för sitt järn. Myndigheter-na försökte med olika medel rädda denför landet viktiga järnhanteringen, mendessa försök gav små resultat.

År 1743 föreslog så Anders Norden-crantz, en uppslagsrik affärsman och fli-tig författare i ekonomisk-politiskaspörsmål, att krisen skulle avhjälpas ge-nom att ett järnkontor inrättades. Meddetta avsåg han en organisation, somskulle köpa upp allt svenskt järn ochsläppa ut det på marknaden först sedanpriset stigit till skälig nivå. Efter diskus-sioner reviderades detta förslag till attinnefatta endast stödköp av järn.

En överenskommelse om en sam-manslutning slöts den 17 mars 1744 iStockholm av utsedda företrädare förjärnbruksägarna. Denna sammanslut-ning är ursprunget till Jernkontoret.Bland bruksägarna blev dock anslut-ningen till denna sammanslutning inteså allmän som initiativtagaren hadehoppats och som syftet förutsatte.

Förhandlingarna om Jernkontoretsorganisation fortsatte då under de föl-jande åren och på initiativ av järnexpor-tören och hattpolitikern Thomas Plom-gren gjordes ett omarbetat förslag. På-drivande i detta var bl a de personersom senare skulle bilda Jernkontoretsfullmäktige, borgmästaren Erik Stocken-ström, häradshövdingen och bruksäga-ren i Värmland Carl Gustav Löwenhjehnsamt brukspatronen Jean Lefebure.Detta förslag bifölls i sekreta utskottetoch den 29 december 1747 gav kungFredrik I sin stadfästelse av Jernkontoreti ett kungl. brev, som kan sägas varaJernkontorets stiftelseurkund.

Enligt reglementet skulle Jernkontoretdels arbeta för skäliga priser på järn avolika slag dels underlätta järnhandelnsfinansiering genom att betala räntornapå de lån, som riksbanken lämnade påvågfört järn.

Detta innefattade inte bara ekonomiskhjälp till bruksägare och järnhandlareutan även i många andra avseenden. Såt ex började Jernkontoret att ge bidragför utländska resor för ”kunskapenssamlande” rörande den utländska järn-hanteringen, både i anseende till desskvantitet, kvalitet, pris, konsumtion osv.En av de många som fick reseanslag varReinhold R Angerstein, ägare av fleramanufakturverk och Jernkontorets di-rektör för det grövre stångjärnssmidet.Under 1750-talet reste han över hela Eu-ropa och beskrev både i ord och bildvad han upplevde i de olika länderna.Hans omfattande reseanteckningar omEuropas järnindustri fyller åtta tjocka vo-lymer.

Även själva tillverkningen av järnet an-sågs kunna utvecklas. Kvaliteten hosdet svenska järnet var betydelsefull föratt konkurrera gentemot det utländskajärnet och för att öka exporten. Ett led iatt hålla kvaliteten hos det svenska jär-net uppe var inrättandet av övermas-mästarämbetet 1751. Detta ämbeteinnebar en kontroll av tackjärnsfram-

ställningen. Detta var huvuduppgiftenför ämbetets innehavare ända tills detupphörde 1856. Den första innehavarenav detta ämbete var den kände bergsve-tenskapsmannen och kemisten SvenRinman. Efter hand utökades antaletövermasmästare till som flest fem styck-en med var sitt distrikt. Övermasmästar-ämbetet för det finska distriktet upphör-de dock redan 1809 genom Sverigesavträdelse av Finland.

Från början hade kontoret varit avsettendast för stångjärnshandeln. Men un-der frihetstiden fanns det i den ekono-miska tankegången en allmän strävanatt gynna den fortsatta förädlingen avvarorna så att förädlingsvinsten stanna-de inom landet. Mot denna bakgrundvar det naturligt för Jernkontoret attäven stödja den inhemska tillverkningenav järnmanufaktur och dess export. Ett

Jernkontoretpresenterar sig

Jernkontoret är den svenskastålindustrins branschorgani-sation och företräder bran-schens intressen i alla frågorutom på arbetsmarknadsom-rådet. Jernkontorets förstareglemente stadfästes 1747av kung Fredrik I, vilket görkontoret till Sveriges och enav Europas äldsta närings-organisationer. Jernkontoretär till sin konstruktion ettoffentligrättsligt bolag menmed privat delägarskap,vilket ej är bundet till perso-ner eller företag utan direkttill varje järnbruk.

Anders Nordencrantz

Magnus Kallin, Jernkontoret


centrala ställning inom svensk järnhan-tering.

Jernkontorets fullmäktige insåg tidigtbetydelsen av att förbättra speciellt me-toderna för malmbrytning, kolning ochmasugnsdrift. Kostnaden för dessa till-verkningssteg var vid denna tidpunkt(1700-talet) mycket dominerande. Föratt framställa 1 ton stångjärn åtgick ca1500 mantimmar. Mer än 80 % av dessamantimmar förbrukades för malm- ochträkolsförsörjningen.

I början av 1800-talet var bristen på enändamålsenlig vällugn för inhemsktbränsle hämmande på järnhanteringensutveckling. Utan vällugn kunde ingaspårvalsverk drivas och utan spårval-sverk var avsättningen av stångjärn påutlandsmarknaden utesluten. Detta pro-blem löstes med hjälp av den av G Ek-man konstruerade koltornsvällugnen.

Valsad järnplåt började framställas iSverige först 1810. Verket byggdes vidKloster och i mitten av 1800-talet produ-cerades 1 000 ton/år märkligt nog ändaned till 0,3 mm tjocklek. Det första spår-valsverket för tillverkning av kättingjärnanlades vid Furudal 1829. Tillverkningav rör från götstål torde ha börjat under1880-talet.

kungl. brev år 1752 gav det första till-ståndet för vissa järnmanufakturer attanslutas till Jernkontoret och detta ut-vidgades med tiden till att gälla alla järn-och stålmanufakturverk i landet.

Efter hand blev samtliga svenska järn-verk delägare i Jernkontoret. Ett bruksdelägarskap kan ej återlösas utan upp-hör endast om driften nedläggs ellerdelägarskapet överlåtes på annat bruksom bedriver järnhantering.

På 1760-talet fick Jernkontoret rätt attbedriva egen lånerörelse, en rätt sominte längre utövas. Formellt sett skulledock Jernkontoret kunna göra anspråkpå att vara landets äldsta bank näst efterRiksbanken.

Redan under sina första verksamhets-år inledde Jernkontoret den rådgivningoch forskning på det tekniska områdetsom väsentligt bidragit till kontorets

Under 1800-talets sista del och under1900-talet till dags dato domineras vals-verksteknikens utveckling av elektricitet-ens utnyttjande som drivkraft samt förstyr- och reglerteknik. Det år 1891 nybil-dade Allmänna Svenska Elektriska Ak-tiebolaget i Västerås, ASEA, har tillsam-mans med Morgårdshammars Mekanis-kaverkstads Aktiebolag svarat för hu-vuddelen av utveckling och leverans avelektrisk och mekanisk utrustning förbearbetningsavdelningarna inom järn-hanteringen.

Initiativtagare till kallvalsning i Sverigevar Sandvikens järnverk som i början av1880-talet konstruerade och tillverkadeegna kallvalsverk för bandbredder uppmot 150 mm.

Utvecklingen av den svenska järn-och ståltillverkningen efter år 1817 åter-speglas genom rapporter och uppsat-ser i Jernkontorets Annaler, som börja-de utgivas fr o m detta år.

Bessemermetoden, som i mitten av1800-talet medförde en revolution inomståltillverkningen, beskrevs första gång-en i Jernkontorets Annaler 1857 ochprocessens metallurgi mera ingående1863 av L E Boman.

Den första elektrostålugnen i Sverige

T v: Del av ‘Torgscen iÖrebro från Hindersmässan’.Oljemålning av Axel Borg,1822.

T h: Interiör avlancashiresmedjan vidAxmar 1864.

Ovan: Del av Bruno Hoppesoljemålning (1912) “Vallon-smedja vid Leufsta Bruk”.

r


byggdes vid Gysinge av F A Kjellin år1900. Det var en induktionsugn medringformig ränna av Kjellins egen konst-ruktion. Eftersom masugnsbränslet vardyrt, knöt man i början av 1900-talet vis-sa förhoppningar till elektrotackjärns-framställning, varmed försök pågick iDomnarvet, Jernkontoret beslöt år 1909att låta uppföra en större elektrisk för-söksmasugn i Trollhättan. Denna ma-sugnstyp infördes vid bl a Domnarvet,Söderfors, Hagfors, Degerfors och Porjus.

Eftersom träkol med åren blev allt dy-rare som masugnsbränsle i jämförelsemed koks, blev det ett önskemål att ge-nom svavelrening utanför masugnengöra kokstackjärn likvärdigt med träkol-stackjärn. Professor Bo Kalling utveckla-de vid Domnarvet en metod som base-rades på en hastigt roterande trommel,där tackjärnet svavelrenades med hjälpav bränd kalk. Vid slutet av 1940-taletblev det genom denna metod möjligt förde svenska kvalitetsstålverken att an-vända kokstackjärn även för den suramartinprocessen. Professor Kallingutvecklade åren 1948-1956 även ensyrgasfärskningsmetod (KALDO), därren syrgas blåstes snett mot tackjärns-badet i en roterande ugn. Metoden sommöjliggjorde raffinering även av fosfor-rikt råjärn infördes vid Domnarvet,Oxelösund och Norrbottens järnverk.Metoden har numera ersatts med LD-konvertrar på grund av metodens högakostnader för bl a infodringsmaterialet.

Under 1960- och 1970-talen infördesskänkmetallurgiska processer mellanstålugn och gjutprocess i syfte att sänkakostnaden och förbättra kvaliteten.

Den del av processkedjan som förnärvarande utvecklas snabbast är gjut-tekniken.

Nästa steg i denna utveckling är di-rektgjutning av tunna band med entjocklek av 1-10 mm. Ett stort utveck-lingsprojekt för direktgjutning av bl akolstålsband pågår för närvarande hosMEFOS i Luleå.

Under de senaste decennierna har

datorer tagits i bruk ”world wide” inomstålindustrin för att styra hela eller delarav processkedjan. Stålindustrin är förnärvarande en av de datortätaste bran-scherna i världen. Denna datoriseradeprocesstyrning har inneburit avsevärdakostnads- och kvalitetsfördelar.

En av Jernkontorets huvudfunktionerär idag att vara ett organ för samarbetemed statsförvaltningen i frågor av bety-delse för stålindustrin. Detta samarbetesträcker sig över ett stort fält: handels-politik, industriella struktur- och utveck-lingsproblem, för stålindustrin specifikaskatte- och avgiftsfrågor, utbildning etc.Inom Jernkontoret utarbetas vidarebranschstatistik. Denna betjänar i förstahand delägarna men kommer också tillanvändning i offentliga utredningar och idet internationella samarbetet. Till Jern-kontoret har nämligen delegerats ar-betsuppgifter, som avser Sveriges delta-gande i internationella samarbetsorganpå stålområdet, såsom ECEs ochOECDs stålkommittéer.

Från och med år 1926 organiseradesJernkontorets gemensamma bruks-forskning enligt modell från Verein Deut-scher Eisenhüttenleute. Denna gemen-samma forskning syftar i första hand tillatt lösa problem av aktuellt intressesamt att skapa personliga kontakter ochatt främja de praktiskt verksamma in-genjörernas utveckling. Under perioden1926-1968 deltog enbart svenska stålfö-retag i den gemensamma forskningen.Från och med 1969 deltar samtliga stål-företag i Sverige, Finland, Norge ochDanmark i denna forskning. Till den ge-mensamma forskningens förfogandestår dels ett tjugotal företagslaboratorieroch dels institutioner vid de nordiskatekniska högskolorna bl a Kungl. Teknis-ka Högskolan i Stockholm, Luleå Tek-niska Universitet och Tekniska Högsko-lan i Helsingfors. Dessutom deltar två in-stitut, nämligen Institutet för Metallforsk-ning (IM) i Stockholm bildat 1921 ochMetallurgiska Forskningsstationen i Lu-leå (MEFOS) bildad 1963. Verksamhe-

tens tyngdpunkt hos Institutet för Metall-forskning ligger inom området material-forskning som stöd för produkt- ochprocessutveckling vid material- ochverkstadsindustrin. Verksamheten hosMEFOS är inriktad på processmetallur-gisk och bearbetningsteknisk forskningi bl a pilot-plant-skala.

Från och med 1995 deltar Sverige i dengemensamma forskning som pågår inomKol- och Stålgemenskapen (EKSG). Den-na forskning har en årsbudget på ca 500miljoner kr. För närvarande deltar vi frånsvensk sida i ett 50-tal projekt.

Stålindustrin först medkretsloppstänkande

Kretslopp, återvinning, resurshushåll-ning är ord som används mycket oftaidag. För de flesta verkar dessa ord varanya. Inom stålindustrin är det gamla be-grepp.

Redan år 1766 kom en kunglig förord-ning som sade att de hyttor som hadedärför tjänlig slagg måste gjuta slagg-sten för byggnadsändamål. Denna verk-samhet fortsatte ända in i detta sekel närteknikutvecklingen medfört att slaggensegenskaper förändrats så att slaggtegelej kunde tillverkas längre. Så sent sompå 1950-talet tillverkades slaggtegel viden träkolsmasugn.

Järn har liksom andra metaller alltidvarit dyrt att framställa från malm. Manhar därför tidigt återvunnit metallerna urredan använt material.

Bessemerprocessen, som är en göt-stålsprocess, utvecklades för drygthundra år sedan och möjliggjorde till-verkning av stål i stor skala. Mindre äntio år senare kom martinprocessen somkunde smälta stora mängder skrot.Skrotsmältning var mycket attraktivt ochredan i slutet av 1800-talet var en befa-rad skrotbrist ett viktigt tema vid öppnasammankomster inom branschen.

Den svenska stålindustrins anlägg-ningar är med några undantag basera-de på skrot. Det finns idag 13 råstålstill-verkande anläggningar i Sverige varav11 är skrotbaserade. De två malmbase-rade verken får sin råvara från LKAB,som har de sista stora järnmalmsgruvor-na i Västeuropa.

Stålindustrin har alltid förknippatsmed rök och dam. Stoftavskiljare inför-des dock vid masugnar redan vid mittenpå 1800-talet när masugnsgasen börja-de tas till vara som energigas.

För närvarande sker huvudsakligenreinvesteringar som innebär ytterligareminskade utsläpp.

Samtliga sinterverk har lagts ned ochen övergång till pellets från LKAB medlåg svavelhalt har skett. Den totala ener-gianvändningen har minskat samtidigtsom användningen av olja till stor delhar ersatts med gasol i valsverkensvärmningsugnar.

Jernkontoret delar årligen ut stipendier för materialteknisk utbildning åt studerande vid KTH.På bilden 1999 års stipendiater flankerade av Jernkontorets Håkan Murby och Hans Sandberg.


Det sista sinterverket vid svenska stål-verk lades ned under 1995 och detta hargivit ett stort bidrag till minskningen avkväveoxidutsläppen.

Minskningen av stoftutsläppen harockså medfört att utsläppen av metallerhar minskat.

Användningen av kvicksilver minskar iSverige och detta har tillsammans medbättre skrotsortering samt bättre gasre-ning vid stålverken lett till låga utsläppav kvicksilver från skrotsmältning.

Under många hundra år har restpro-dukterna från hyttor och smedjor beståttav slagg och infodringsmaterial från ug-narna.

Masugnsslaggen är den restproduktsom återanvänds mest. Genom olikabehandlingsmetoder kan slaggen fåegenskaper som gör den lämpad att an-vändas som vägbyggnadsmaterial,gödnings- och kalkningsmedel, ce-ment, mineralull, i golvspackel ochbrandskyddsmassa m fl. En annan vik-tig restprodukt är järnoxid, som erhållsvid betning av varmvalsad plåt. Järnoxi-den används i elektronikprodukter menockså i tändstickor.

En kommitté för Livscykelanalyser(LCA) har startats under året för att spri-da kunskaper och erfarenheter inomområdet. Jernkontoret har tillsammansmed Avesta Sheffield deltagit i ett pro-jekt inom CPM, kompetenscentra förmiljöbedömning av produkt- och materi-

alsystem på Chalmers. Projektet utrederhur materialåtervinning av uttjänta pro-dukter ska hanteras inom LCA för metal-liska material.

Den bergshistoriska forskningen togsupp i Jernkontorets ordinarie verksam-het på 1910-talet.

År 1966 väcktes tanken på att ettbergshistoriskt utskott skulle inrättas vidsidan av de övriga utskotten inom Jern-kontorets verksamhet. Året därefter fast-ställdes målsättning, organisation ochfinansiering vid ett sammanträde i när-varo av Jernkontorets dåvarande VDoch initiativtagarna.

Utskottet skulle ha till uppgift att:1) främja historisk forskning rörande

bergshanteringen och dess produkter2) underlätta samarbetet mellan olika

forskare i hithörande problem3) lämna förslag till och prioritera an-

gelägna uppgifter4) anordna föredrag, diskussioner

och fältstudier5) underlätta snabb publicering av

och information om vunna resultat.Delägarna utövar sitt inflytande över

Jernkontoret genom Brukssocieteten,som motsvarar bolagsstämman i ett ak-tiebolag. Brukssocieteten, som har ettordinarie sammanträde per år, utsermellan tolv och arton personer till full-mäktige, vilka utgör Jernkontorets sty-relse. Bland dessa utser Societetenäven fullmäktiges ordförande.�

År 1999 var 183 brukdelaktiga i Jernkontoret. Avdessa erlade 87 Jernkon-torsdalern och innehardärmed rösträtt vid Bruks-societetens sammankomst. Jernkontors-dalern, som sedan Jernkontorets bildandeoförändrat utgår med två och ett halvt öreför varje introducerat centner (1 centner =42,5 kg) gav 1999 totalt 31.827 kronor.

Summan av det fullt introduceradesmidet var vid 1999 års utgång oförändrat1.742.993 centner och av introduceratgammalt ämnessmide oförändrat 12.456centner. Introduktionsavgiften enligtJernkontorets reglemente var 1999155:04 kronor per centner introduceratsmide och 116:28 kronor per centnergammalt ämnessmide.

På 20 orter bedrivs verksamhet somdirekt kan hänföras till stålindustri.

Jernkontorets tillgångar som samlatssedan Jernkontorets stiftande och derasavkastning redovisas i fondutskottetsredogörelse.

För serviceverksamheten till delägarnahar Jernkontoret liksom tidigare år uttagitsärskilda avgifter; dels för kontoretsallmänna verksamhet, dels till marknads-avdelningen för kommersiell servicehänförlig till ett antal produktgrupper. Dentekniska avdelningen bedriver forskninginom 13 forskningsområden. Dennafinansieras dels genom deltagandenordiska företags avgifter, dels av statligabidrag samt bidrag från EU och Europeis-ka Kol- och Stålgemenskapen.

TEKNOLOGIA ON INSINÖÖRIENMIELIAIHE, TULOS SAATTAA JOSKUS

UNOHTUA JA AIKATAULUT VENYVÄT...

YRITYSTOIMINNASSATALOUDELLISEN AJATTELUN

OSAAMINEN JATULOKSENTEKOTAITO

OVAT VÄLTTÄMÄTÖMIÄ TYÖKALUJA

ONKO YRITYKSENNETUOTEKEHITYKSEN, MARKKINOINNIN,

VALMISTUKSEN JA LOGISTIIKANTEKNIIKKATAITUREIDEN

TALOUDELLINEN OSAAMINENAJAN TASALLA ?

Avainlaskelmat Oy:n taloudellisen ajattelun koulutus on käytännönläheistä,asiakkaan liiketoiminnan lukuihin ja prosesseihin rakentuvaa. Olemme palvelleet

erityisesti metalliteollisuutta, metsäteollisuutta, elektroniikkateollisuutta sekä suuriamaahantuonti- ja tukkuorganisaatioita jo yli 20 vuotta !

AVAINLASKELMAT OYKuriiritie 14 01510 VANTAA puh. 09-2705 311 http://www.avainlaskelmat.fi

JOS KORKEALLA MENNÄÄN HEIKOIN TAIDOINJA VAUHTI ON VAIN KOVA ILMAN TULOKSIA...

...TAI SUURET ODOTUKSET JA SAADUTLUPAUKSET EIVÄT REALISOIDU MYÖNTEISESTI,

USEASTAKIN SYYSTÄ JOHTUEN...

... SILLOIN SELITYKSET ON PARASTA LOPETTAA!

OTTAKAA KÄYTTÖÖNNE AIDOT JELIK-PALVELUTRATKAISTAAN ONGELMANNE YHDESSÄ !

Jelik Oy on yritystoiminnan uudelleensuuntaamiseen ja yrityskauppoihin liittyvien työsuhteidenpäättämistilanteiden, uranvaihtopalvelun ja uudelleensijoittamisen johtava konsultointiyritysSuomessa. Myös epäonnistuneet rekrytoinnit ja henkilökohtaiset syyt voidaan usein järjestelläsopimuksillamme. Aito Jelik-palvelu ehdottaa Teille edullisimmat ratkaisut työsuhteidenpäättämiseksi, vie prosessin läpi nopeasti ja vapauttaa Teidät keskittymään tuloksentekoon.

JELIK OY http://www.jelik.fi e-mail:[email protected]

Osuuskunnantie 29 00660 HELSINKI puh: 09-2705 331

29

F o U

T & KR & D


TIIVISTELMÄ. Suomen kaivospadot (12 kpl) on tutkittu Suomenympäristökeskuksen jäte- ja kaivospatojen turvallisuusselvityksenyhteydessä. Rakenteeltaan kaivospadot ovat jätepatoja suurem-pia ja se näkyy myös padotettavien aineiden määrissä. Rakennus-materiaalit ovat yleensä peräisin kyseisestä kaivoksesta, jotenmateriaalit vaihtelevat sen mukaan, mitä louhitaan. Kaivospato-jen toiminnan aikaisten ja mahdollisen sortuman aiheuttamienympäristövaikutuksien esiintymistä on arvioitu padottujen rikas-tushiekkojen määrien ja laatuominaisuuksien perusteella. Toimin-nan aikaisia ympäristövaikutuksia ovat patojen suotautumisestaaiheutuvat kuormitukset pohjaveteen ja maaperään, selkeytynei-den jätevesien juoksutuksista aiheutuvat mahdolliset kuormituk-set pintavesistöihin sekä mahdollisesta pölyämisestä aiheutuvakiintoaineen leviäminen rikastushiekka-altaiden lähiympäristöön.Sortuman yhteydessä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia leviämis-alueella sijaitseville eri osapuolille voi syntyä joko välittömästi taisortumassa levinneiden rikastushiekan ja jäteveden sisältämienhaitta-aineiden pitkäaikaisesta altistuksesta. Kaivospadoilla onesiintynyt ongelmia jätepatoihin verrattuna enemmän, mihin syy-nä voi olla muun muassa rakennusmateriaalina käytetty eroosio-herkkä rikastushiekka. Kaivospatojen tarkkailua tehdään patotur-vallisuusohjeiden mukaisesti.

1 JohdantoJäte- ja kaivospatojen turvallisuusselvitys on Suomen ympäristö-keskuksen koordinoima projekti, jonka tavoitteena on ollut sel-vittää patoturvallisuuden toteutumista Suomen jäte- ja kaivospa-doilla. Patoturvallisuuslakia (413/84) sovelletaan patoon, jonkapadotuskorkeus on vähintään kolme metriä. Kaivospadot tar-koittavat kaivospiirin alueella olevia patoja, jotka näin ollen kuu-

Reetta Frilander - CV

Mikko Sivonen - CV

luvat kaivoslain piiriin, mutta joilla noudatetaan patoturvalli-suusohjeita soveltuvin osin. Kaivoslaissa ei padoille ole muitamääräyksiä kuin pykälä § 57, joka vaatii kaivostyön harjoittajanpitämään padot jatkuvasti asianmukaisessa kunnossa ja huoleh-timaan, ettei niistä ole vaaraa kenenkään turvallisuudelle. Kaivos-patojen valvonta kuuluu Turvatekniikan keskukselle (TUKES).

Kaivospatojen perustiedot on kerätty TUKESin hyväksymistäpatoturvallisuuskansioista, minkä jälkeen suurimmalle osalle pa-doista on tehty maastokäynti. Patotietoja on vielä jälkeenpäin

täydennetty patojen omistajille lähetettyjenkyselyiden avulla.

2 Patojen perustiedotTällä hetkellä kahdellatoista kaivoksella onpatoja, jotka ympäröivät rikastushiekka- jaselkeytysvesialtaita. Kaivospadoista suurinosa on patoturvallisuusohjeiden (Maa- jametsätalousministeriö 1997) mukaisenluokituksen mukaisesti N-luokan patoja,kolmella kaivoksella on O-patoja ja yhdelläkaivoksella P-pato. Kaivostoiminta on lop-punut Vammalan, Sodankylän, Kaavin jaOutokummun kaivoksilla, mutta rikastus-toiminta jatkuu edelleen ja sitä kautta tarvi-taan myös näillä kaivoksilla rikastushiekallevarastointialtaita. Sodankylässä on myös ri-

1974 Syntynyt Varkaudessa1993 Ylioppilas, Kuoppakankaan lukio,

Varkaus1993 Ympäristönsuojelutekniikan

ylioppilas, Oulun ja Kuopionyliopistot

1996-1997 Technische Universität Braun-schweig, Erasmus-opiskelijavaihto

1999 Jäte- ja kaivospatojen turvallisuusprojekti, Suomenympäristökeskus

1974 Syntynyt Kajaanissa1993 Ylioppilas, Linnan lukio, Kajaani1994- Rakentamistekniikan ylioppilas,

Oulun yliopisto1999- Jäte- ja kaivospatojen turvallisuus-

projekti, Suomen ympäristö-keskus

Suomen kaivospatojen turvallisuusja ympäristövaikutukset

rPapinlammen selkeytysallas Lahnaslammenkaivoksella Sotkamossa.Papinlampi settling pond at the Lahnaslampimine in Sotkamo.

Reetta Frilander ja Mikko Sivonen, Suomen ympäristökeskus


T & KT & K

30

kastustoiminta loppunut, mutta alue ovat vielä kaivoslain piiris-sä. Patojen perustiedot on esitetty taulukossa 1.

3 Patojen päämitat ja rakennusmateriaalitKaikilla tutkimuksen piiriin kuuluvilla kaivospadoilla on tarkoituk-sena rikastushiekan varastointi ja sen kuljetusvesien selkeytys. Ri-kastushiekka johdetaan allasalueelle vesilietteenä, jolloin karke-ampi ja patojen rakennusmateriaaliksi soveltuva osa jää purkuau-kon lähistölle ja hienompi aines kulkeutuu veden mukana kau-emmaksi. Lietteen purku voi tapahtua joko tasaisesti ympäri al-lasta, jolloin vapaa vesipinta muodostuu altaan keskiosaan, taiyksittäisestä kohdasta vapaan vesipinnan muodostuessa tällöinaltaan vastakkaiselle reunalle.

Kaivospadot ovat pääsääntöisesti huomattavasti suurempiakuin jätepadot. Kaivospadoista suurin kokonaispituus on Keminkaivospadolla. Siilinjärven kaivoksella on Suomen korkein ja pado-tusalueen pinta-alaltaan suurin kaivospato. Lyhyin pato ja pinta-

alaltaan pienin padotusalue on Kemiön kaivoksella. (Taulukko 2).Yleensä aloituspato on rakennettu moreenista ja mahdollisestimyös myöhemmät korotukset. Kuudella kaivoksella korotuksiinon käytetty rikastushiekkaa. Rakennusmateriaalit saadaan ylei-sesti kaivoksen lähistöltä tai ne voivat olla kaivoksen sivukiviä.Näin ollen rakennusmateriaalien ominaisuudet vaihtelevat kai-voksittain suurestikin.

4 Patojen vakavuudet ja laskentamenetelmätTutkimuksessa käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella kai-vospatojen pitkän ajan vakavuuksia on laskettu yhdeksällä kai-vospadolla. Padon vakavuutta ilmaisevien varmuuslukujen tulisiolla patoturvallisuusohjeiden (MMM 1997) mukaan normaalissakäyttötilanteessa yli 1,5, mutta kolmella kaivoksella jäädään tä-män alle (Taulukko 3). Kahden kaivoksen osalta on epäselvää,mistä laskennoissa käytetyt parametrit ovat peräisin. Kahdellakaivoksella parametrit on arvioitu kirjallisuudesta, jolloin ne eivät

Taulukko 1. Patojen luokittelu, omistaja ja rikastettavat tuotteet

Patokohde Luokka Omistaja Rikastettavat tuotteet

Kaivospadot, Vammala N, O Outokumpu Mining Oy Au, Ni (1974-95)

Pyhäsalmen kaivospadot, Pyhäjärvi N Outokumpu Mining Oy Cu, Zn, S

Hituran kaivospadot, Nivala N, O Outokumpu Mining Oy Ni, Cu

Kaivospadot, Kemi N, O Outokumpu Chrome Oy Cr

Kaivospadot, Siilinjärvi P, N Kemira Chemicals Oy Apatiitti

Pahtavaaran kaivospadot, Sodankylä N Terra Mining Oy* Au

Kinahmin kaivospadot, Nilsiä N SP Minerals Oy Ab Kvartsi

Ihalaisen kaivospadot, Lappeenranta N Partek Nordkalk Oy Ab Kalsiitti, wollastoniitti

Lahnaslammen kaivospadot, Sotkamo N Mondo Minerals Oy Talkki, Ni

Luikonlahden kaivospadot, Kaavi N Mondo Minerals Oy Talkki, Ni, Cu (1968-83)

Vuonoksen kaivospadot, Outokumpu N Mondo Minerals Oy Talkki, Ni, Cu (1971-83)

Smörklintenin kaivospadot, Kemiö N SP Minerals Oy Ab Maasälpä, kvartsi

* konkurssipesä

Taulukko 2. Patojen rakennusmateriaalit, kokonaispituudet, maksimikorkeudet ja padotetun

alueen pinta-alat

Patokohde Rakennusmateriaalit Pituus (m) Korkeus (m) Pinta-ala (ha)

Vammala moreeni, louhe, murske, rikastushiekka 1 350 15,0 37,00

Pyhäjärvi moreeni, louhe, rikastushiekka, kangas 7 040 22,0 150,00

Nivala moreeni, louhe, rikastushiekka 5 160 22,0 110,00

Kemi moreeni, louhe 11 500 10,5 120,40

Siilinjärvi moreeni, louhe, murske 7 060 30,0 887,00

Sodankylä moreeni, louhe, kangas, sora 2 820 6,4 76,00

Nilsiä moreeni, louhe, sora, hiekka 2 010 11,0 23,00

Lappeenranta louhe, savi, kangas, soija 2 300 10,0 45,00

Sotkamo moreeni, louhe, rikastushiekka, kangas, sora 5 250 12,5 59,70

Kaavi moreeni, louhe, rikastushiekka, sora 1 713 17,5 70,00

Outokumpu moreeni, louhe, rikastushiekka 2 553 11,2 56,00

Kemiö moreeni, louhe, kangas 45 17,0 1,26

Taulukko 3. Patojen pitkän ajan varmuusluvut (F-arvo), laskentamenetelmät ja

laskennoissa käytettyjen parametrien alkuperä.

Patokohde F -arvo Menetelmä Parametrien alkuperä

Vammala - - -

Pyhäjärvi 1,55 Bishop, c φ-menetelmä maastotutkimukset, laboratorio, kirjallisuus

Nivala 1,59 Bishop, c φ-menetelmä maastotutkimukset, laboratorio, kirjallisuus

Kemi 1,35 Bishop, c φ-menetelmä -

Siilinjärvi 1,51 Bishop, c φ-menetelmä kirjallisuus, yleiset tutkimukset

Sodankylä 1,61 liukupintatarkastelu -

Nilsiä 1,77 Bishop, c φ-menetelmä kirjallisuus

Lappeenranta 1,33 Bishop, c φ-menetelmä kirjallisuus, tehdyt suunnitelmat

Sotkamo 1,30 Bishop, c φ-menetelmä kolmiaksiaalikoe

Kaavi - - -

Outokumpu 1,52 Bishop, c φ-menetelmä kirjallisuus, tehdyt suunnitelmat

Kemiö - - -

T & KT & K

31


välttämättä täsmää kyseisen rakennusmateriaalin parametrientodellisten arvojen kanssa.

5 Padotetut aineet ja niiden määrätKaivospatokohteiden sisältämät aineet ovat lähinnä rikastushiek-kaa, joka on malmin rikastuksesta syntyvää sivutuotetta. Lisäksipatoaltaille voi kulkeutua mm. rikastuksessa apuna käytettäviävaahdotekemikaaleja.

Kaivospatojen käyttöhistorian tunteminen mahdollisia ympä-ristövaikutuksia arvioitaessa on tärkeää, sillä alkuperäisen kaivok-sen malmivarantojen loputtua on muutamia rikastamoja käytettyerityyppisten malmien rikastamiseen. Vammalassa rikastettiinnikkeliä vuosina 1974-1995, jonka jälkeen on siirrytty rikasta-maan Oriveden kaivoksen kultamalmia. Kaavilla ja Outokummus-sa puolestaan rikastettiin kuparia vuoteen 1983 saakka, jonkajälkeen molemmissa rikastamoissa siirryttiin käsittelemään Hors-manahon kaivoksen talkkia.

Kaivosten rikastushiekka-altaisiin padottujen kiintoaineideneli lähinnä rikastushiekan määrät ovat yleensä ottaen tarkasti tie-dossa (Taulukko 4). Rikastushiekka pumpataan vesilietteenä, jon-ka kiintoainepitoisuudet vaihtelevat kohteittain 5-50 %, varas-tointialtaille, joista selkeytynyt vesi johdetaan usein muutamienns. vesialtaiden kautta vesistöön. Rikastushiekka-alueiden varsi-naisen kiintoainesaltaan vesimääriä on vaikea arvioida tarkasti,mutta mm. vapaan vesipinta-alan mukaan tehdyt arviot on ke-rätty taulukkoon 4. Rikastushiekan kuljetusvesien lisäksi altaitakuormittavat ulkopuoliset valumavedet ja sadevedet.

6 Padottujen jätteiden laatuRikastushiekan laatu riippuu luonnollisesti rikastettavasta mal-mista. Suomessa hyödynnetyt malmit voidaan jakaa sulfideja si-sältäviin sekä ei-sulfidisiin malmeihin (Salminen ym. 2000). Ym-päristövaikutuksiltaan haitallisimpia ovat Pyhäsalmen ja Nivalankaivosten sulfidipitoisista malmeista syntyneet rikastushiekat,jotka sisältävät rautakiisuja ja jäämiä myös muista metalleista.Kun sulfidinen rikastushiekka joutuu kosketuksiin ilman tai vedensisältämän hapen kanssa esimerkiksi rikastushiekka-altaan pinta-osissa tai patokohteen toiminnan loppumisen jälkeen, jolloin ri-

kastushiekkakasan vesipinta laskee, se hapettuu. Tämän seu-rauksena muodostuu rikkihappoa, joka laskee kasan pH:ta janäin ollen rikastushiekan sisältämät raskasmetallit pääsevät liu-kenemaan (Williams 1975). Malmeja, jotka eivät sisällä merkittä-viä määriä sulfideja, rikastetaan tai on rikastettu Kemissä (Cr)sekä Sodankylässä ja Vammalassa (Au). Siilinjärven apatiitin ku-ten myöskään ns. teollisuusmineraalien, kalsiitin, talkin, kvartsinja wollastoniitin rikastus ei synnytä sulfidipitoisia rikastushiekkoja.

Kaivosten jätealueilla liikkuvia vesiä analysoidaan viimeistäänennen niiden laskua vesistöön ja prosessivedeksi kierrätyksen yhte-ydessä. Taulukkoon 5 on kerätty kaivospatokohteiden allasvesistätai patojen läpi suotautuneista vesistä analysoitujen eri metallien,arseenin ja sulfaattien pitoisuuksia. Patoturvallisuusohjeiden(MMM, 1997) mukaan jätepatojen terveys- ja ympäristöriskejä ar-vioidaan jäteaineen kemiallisten määritysten perusteella, jos semuutoin ole mahdollista. Taulukossa 6 esitetään pato-ohjeidensuositusten mukaiset kemialliset määritykset kaivospatojen sisältä-mille tai sieltä vesistöön tai prosessiin johdetuille vesille. rRikastushiekalla korotettu allasalueen välipato Pyhäsalmenkaivoksella.Tailings dam between the two basins in the Pyhäsalmi mine.

Taulukko 4. Patokohteiden sisältämien rikastushiekkojen mineraalit, patojen käyttöajat sekä

rikastushiekan virtaamat, maksimimäärät ja altaissa padotun veden osuus altaan tilavuudesta.

Patokohde Rikastushiekan mineraalit Käyttö- Virtaama Max.määrä Nestem.

aika (m3/d) (m3)** jäte (%)

Vammala kvartsi, andalusiitti, serisiitti 1974- 550* 109 000 5

Pyhäjärvi kuparikiisu, sinkkivälke, pyriitti, baryytti, 1960- 20 000 8 000 000 < 30

magn.kiisu, serisiittikvartsi, karbonaatit

Nivala serpenteniitti, tremoliitti, kloriitti, talkki, 1970- 2 000-4 000 7 000 000 20-35

plogopiitti, magnetiitti, mang.kiisu

Kemi talkki, kloriitti, kromiitti, karbonaatti 1968- 10 400 5 761 000 6-30

Siilinjärvi biotiitti, kalsiitti 1979- 36 000 100 390 000 13-100

Sodankylä (tieto puuttuu) 1996- - 1 500 000 < 100

Nilsiä kvartsi, kaoliini, serisiitti 1976- 7 200 690 000 53

Lappeenranta kalsiitti, wollastoniitti, kvartsi, diopsidi 1987- 850 8 100 000 30

Sotkamo magnesiitti, talkki, kloriitti, dolomiitti 1974- 23 100 4 840 000 10-95

Kaavi talkki, magnesiitti (vanhat kiisut) 1968- 6 000 1 450 000 10-20

Outokumpu talkki, magnesiitti (vanhat kiisut) 1971- 6 700 2 500 000 20-100

Kemiö kiilteet, kvartsi, granaatti 1997- 5 500 150 000 60

* Virtaaman arvo (t/d)

** Ellei maksimimäärä ole erikseen ilmoitettu, luku on altaan tilavuus


T & KT & K

32

7 Kaivospadon toiminnan ympäristövaikutukset7.1 Pohjavedet ja maaperä

Kaivospadon toiminnan aikaiset ympäristövaikutukset pohjave-siin ja maaperään aiheutuvat padon ja altaan pohjan kautta ta-pahtuvasta suotautumisesta. Padon läpi suotautuneiden vesienmääriä mitataan neljässä kohteessa erilaisten mittapatojen avullaja neljässä kohteessa suotovesimääriä on arvioitu mm. huokos-paineiden avulla. Lopuissa viidessä kohteessa suotovesien tark-kailua suoritetaan vain silmämääräisesti.

Suotovesien vaikutukset riippuvat niiden keräilystä ja käsitte-lystä. Suotovedet kerätään joko ympärysojiin tai altaisiin kaikissakohteissa paitsi Sodankylässä. Kerätyistä suotovesistä puolestaansuurin osa pumpataan takaisin joko rikastushiekka-altaaseen tairikastamon prosessivedeksi. Kerätyt suotovedet johdetaan kui-tenkin suoraan vesistöihin tai lähimaastoon Kemissä, Siilinjärvelläja Sodankylässä. Suotovesiä on analysoitu vain puolella kaivospa-tokohteista ja osassa näistäkin analysointitiheys on hyvin epä-säännöllistä.

Padon läpi tapahtuvaa suotautumista tarkkaillaan myös pa-torakenteeseen asennettujen pohjavesiputkien avulla. Suotovesi-putkia on asennettu patoihin Pyhäjärvellä, Nivalassa, Kemissä,Nilsiässä, Sotkamossa ja Outokummussa. Jossain tapauksissasuotovettä on näistä putkista myös analysoitu ja esimerkiksi Py-häsalmella on huomattu suotoveden laadun vaihtelevan sekäputkien sijainnin altaan ja patorakenteen suhteen.

Rikastushiekka-alueiden ympäristöön asennetuista pohjavesi-putkista ja alueella sijaitsevista kaivoista otettujen näytteidenavulla voidaan tarkkailla suotovesien vaikutusta alueen pohjave-

siin. Rikastushiekka-alueen aiheuttaman lisäkuormituksen arvi-ointi voi olla hankalaa johtuen alueiden luonnollisesti suuristapitoisuuksista mm. metallipitoisuuksien suhteen. Pohjavesiputkiaon asennettu lähes kaikilla kaivospatokohteilla, vain Kemin ja So-dankylän kohteilta ne puuttuvat kokonaan. Vammalassa tarkkai-lua on suoritettu alueella sijaitsevista kaivoista. Pohjavesianalyy-sejä tehdään osalla kohteista ympäristöviranomaisten hyväksy-mien tarkkailuohjelmien mukaisesti, mutta osalla vain satunnai-sesti. Altaiden lähialueilla on havaittu todennäköisesti rikastus-hiekka-alueen vaikutuksesta kohonneita arvoja pohjavesien Ni-,Zn- ja SO4- pitoisuuksien suhteen mm. Kaavilla ja Outokummus-sa sekä pohjaveden pilaantumista Nivalassa.

7.2 Pintavedet

Pintavesistöihin kohdistuvia ympäristövaikutuksia voi kaivospa-tokohteilla aiheutua sekä edellä käsitellystä patojen suotautumi-sesta ja suoraan vesistöihin tehtävistä juoksutuksista. Selkeytetty-jä kuljetusvesiä juoksutetaan ylivirtaamana säännöllisesti läheskaikilta kohteilta. Poikkeuksena on Nilsiä, jossa juoksutuksia suo-ritetaan vain häiriötilanteissa. Pyhäsalmen patojen vieressä sijait-sevan Pyhäjärven kuormitusta vähennetään siten, että juoksutuk-set lopetetaan kevättulvien ajaksi, jolloin veden normaali virtaus-suunta jätevesien purkukohdasta muuttuu Pyhäjärveä kohti.

7.3 Lähiympäristö

Rikastushiekan pölyämisestä aiheutuvaa lähiympäristön kuormi-tusta on mahdollista tapahtua kaikissa kaivospatokohteissa, josrikastushiekka pääsee kuivumaan. Sulfidipitoisten rikastushiek-

Taulukko 5. Kaivospatojen allas-, kierto- tai suotovesien metallipitoisuudet (mg/l).

Patokohde Fe Cu Zn Ni Pb Cd As Cr SO4

Vammala 1,70 0,02 0,01 0,12 - - - - X

Pyhäjärvi 0,73 0,03 0,15 - 0,0010 0,0023 - - 1828

Nivala 0,60 0,02 0,02 1,00 - - - - 2500-5000

Kemi 0,05-0,2 - <0,02 - - - - <0,005 -

Siilinjärvi 0,20 0,004 0,001 0,001 - - 0,0002 - 125

Sodankylä* 0,50 11,00 X 6,80 0,03 0,003 - 0,50 90

Nilsiä 0,11-0,44 - - - - X - - X

Lappeenranta X - - X - - - X -

Sotkamo - <0,005 - 0,40 - - 0,20 - -

Kaavi 0,07 - - 0,07 - - 0,06 - 200

Outokumpu 0,43 - - 0,44 - - 0,14 - 300-600

Kemiö 2,80 - - - - - - - -

X = analysoitu, mutta määrä ei tiedossa

* = Sodankylän osalta kaikki analyysit tehty koerikastuksen yhteydessä

Taulukko 6. Kaivospatojen alla-, kierto- tai suotovesien kemialliset määritykset.

Patokohde pH Sähkönjoht. kok-N kok-P COD-Mn BOD 7 Analyysit

(mS/m) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (mg/l) (vuosi)

Vammala 6,4-8,6 140-260 6-8 - 10-60* 10-70 1986

Pyhäjärvi 7,4 267 - - 60* - 1999

Nivala 5,5-6,5 350 - - - - 1999

Kemi 7,3-9,1 87-130 1,4-5,4 0,014-0,073 2,4-13 - 1999

Siilinjärvi 9,3-9,5 0,4-0,5 3,4 2,33 8,8 - 1999

Sodankylä 7,2 24,3 0,8 0,14 8,5 - 1999

Nilsiä 6-9 110-145 0,79-2,0 0,01-0,03 8,7-9,1 6,5-17,5 1994-98

Lappeenranta 7,8 15 1,1 0,003 - 24 1996

Sotkamo 7,9 157 0,1 0,02 1,8 0,03 1998

Kaavi 8,5 n. 60 - - 5,3 - 1999

Outokumpu 6-10,5 - 0,43 0,05 - - 1986

Kemiö - - 1,1 0,04 178* 19 1992-97

* COD-Cr

T & KT & K

33


kojen osalta vaikutuksia yritetään minimoida suihkuttamallakalkkimaitoa rikastushiekasta tehtyjen patojen päälle. Lähiympä-ristöön kohdistuvien ja ilman kautta tulevien päästöjen todennä-köisempi lähde on usein kuitenkin varsinainen rikastustoiminta.

8 Kaivospadon sortuman ympäristövaikutukset8.1 Sortuman haitallisuuden arviointi

Kaivospadon sortuman aiheuttamien ympäristövaikutusten hai-tallisuuden arviointiin tarvitaan padottujen aineiden määrien jaominaisuuksien lisäksi tietoja kaivospadon sijainnista ns. riski-kohteiden suhteen. Haitallisimmiksi vaikutuksiksi sortuman suh-teen on kaivospadoilla tunnistettu kiintoaineen sekä sulfidipitois-ten rikastushiekkojen osalta raskasmetallien leviäminen ympäris-töön. Siilinjärvellä sortuma aiheuttaisi ympäristölle ravinnekuor-mituksen ja Sotkamossa haittavaikutuksia vesistölle voisi aiheu-tua arseeni-, nikkeli- ja syanidipitoisuuksien nousun johdosta.

Kaivospatojen sortumissa rikastushiekka ja sen kuljetusvedetleviäisivät ensin lähinnä altaiden ympäristöön, josta ne kulkeutui-sivat ojistoja pitkin pintavesistöihin. Varsinaisia patosortuman ai-heuttamien tulvahuippujen mukaan piirrettyjä padottujen ainei-den leviämismalleja on tehty kahdeksalla kaivospatokohteella.Muilla kohteilla leviämisalueen alle jäävät riskikohteet on arvioituniiden läheisen sijainnin perusteella.

8.2 Välittömät vaikutukset

Kaivospadon sortumasta aiheutuvaa vaaraa ihmisten hengelle taiterveydelle ei oleteta esiintyvän muilla kuin Siilinjärven padolla.Suoraan ympäristöön kohdistuvista vaikutuksista Siilinjärvellä onnimetty mm. vesistöjen happikadot, jonka seurauksena myös ka-

lakuolemat ovat mahdollisia. Vesistöjen saastuminen on arvioitumahdolliseksi Sotkamossa, Kaavilla ja Outokummussa. Kaivos-padon sortuman vaikutuspiirin eläimistöön kuuluvat kalojen(Sotkamo, Pyhäjärvi) lisäksi Kemissä ojan varrella pesivät linnut.Kahdeksan patokohteen läheisyydessä sijaitsee joko yleisiä taitehdasalueen teitä sekä rautateitä, joista muutamilla liikenteenkatkot ovat rikastushiekan leviämisen vuoksi mahdollisia. Tulvansekä kiintoaineen leviämisalueen alle jääviä asumuksia löytyy Sii-linjärveltä ja tehdaskiinteistöjä mm. Kemistä, Lappeenrannasta jaOutokummusta. Rikastamojen toiminnan keskeytyminen padonsortuman vuoksi on uhkana kuudella kaivospadolla ja Kemissäsortumasta saattaa aiheutua keskeytyksiä alajuoksulla sijaitseval-le paperitehtaalle. Hajuhaittojen esiintyminen on mahdollistaNilsiässä.

8.3 Pitkäaikaiset vaikutukset

Kaivospadon sortumassa levinneiden rikastushiekan sekä allasve-sien sisältämien haitallisten aineiden pitkäaikaisesta altistumistaaiheutuvia ympäristövaikutuksia on aravioitu seuraaville riskikoh-teille suluissa esitetyillä patokohteilla: pohjavesialueet ja ve-denottamot (Vammala, Nivala, Lappeenranta ja Outokumpu,jossa ei vedenottamoa), kaivot ja asutusalueet (Vammala, Siilin-järvi, Kaavi, Sotkamo, Outokumpu) sekä maatalousalueet (Vam-mala, Pyhäjärvi, Nivala, Siilinjärvi, Lappeenranta, Sotkamo).

9 Padoilla sattuneet ongelmat jahäiriötilanteetKaivospadoilla on ilmennyt runsaasti häiriötilanteita. Poikkeukse-na ovat Nilsiän ja Kemiön kaivokset, joissa ei ole esiintynyt ongel-mia (Taulukko 7). Suomessa kaiken kaikkiaan 61 jätepatokoh- r

Suomen korkein kaivospato Siilinjärvellä.The highest tailings dam in Finland, located at the Siilinjärvi mine.


T & KT & K

34

detta ja ongelmia on kirjattu 34, kun taas kahdellatoista kaivok-sella ongelmia on kirjattu 29. Kaivospatojen ongelmiin voivatvaikuttaa monet eri seikat, kuten rakennusmateriaalina oleva ri-kastushiekka, joka on eroosioherkempää ja vaikeammin raken-nettavissa kuin muut yleisesti patojen rakentamiseen käytetytmaamateriaalit. Myös padotusalueiden suuremmat koot verrat-tuna jätepatoihin ja sitä kautta suuremmat vesi- ja jätemäärätvoivat olla syynä häiriötilanteisiin. Toisaalta usein tapahtuvat ko-rotukset voivat jättää patoihin epäjatkuvuuskohtia, jotka ovatheikompia verrattuna muuhun patoon.

Kaivoksilla suoritetaan valvontaa ja tarkkailua tiiviimmin kuinmonilla jätepadoilla, jolloin myös pienetkin häiriötilanteet havai-taan ja raportoidaan helpommin. Lisäksi monet jätepadot sijait-sevat vesistöjen äärellä ja pienten suoto-ongelmien havaitsemi-nen voi siten olla vaikeaa, joten kaivospadoilla tällaisetkin tilan-teet havaitaan helpommin.

10 Patojen tarkkailuPatojen tarkkailua tehdään patoturvallisuuskansioon liitetyntarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailu jakaantuu jatkuvaan elikausitarkkailuun sekä vuosi- ja määräaikaistarkastuksiin. Kausi-tarkkailua on kaivospatokohteilla vaadittu kohteesta riippuen

joko kerran päivässä tehtävästä tarkastuksesta noin kerran kuu-kaudessa tehtäviin tarkastuksiin. Kausitarkkailua tehdään vähin-tään vaatimusten mukaisesti. Tarkastuskierroksia tehdään kerrantyövuoron aikana tai mm. vesipintojen korkeuksista saattaa ollaautomaattiset hälytykset. Kausitarkkailusta on yleensä raportoituvain häiriöt.

Vuositarkastukset suoritetaan kausitarkkailun tavoin lähinnäpadon omistajien edustajien voimin. Vuositarkastukset on pato-kohteilla suositeltu suoritettavan ja myös suoritettu useimmitenkeväisin, jolloin sulamiskaudesta aiheutuneet vauriot ovat parhai-ten näkyvissä. Vuositarkastuksista on patoturvallisuusohjeiden(MMM, 1997) mukaan laadittava pöytäkirja, joka liitetään pato-turvallisuuskansioon. Muutamilla kohteilla on ollut puutteita vuo-sitarkastusten raportoinnissa, mutta epäkohtia on jo korjailtu.

Padoilla on pidettävä määräaikaistarkastukset vähintään vii-den vuoden välein. Tähän tarkastukseen on kutsuttava myös val-vovan viranomaisen eli Turvatekniikan keskuksen edustaja. Mää-räaikaistarkastukset on kaivospadoilla pidetty aikarajojen puit-teissa vaatimusten mukaisesti, mutta määräaikaistarkastuksessaläpikäytävien asioiden osalta lienee aina parantamisen varaa, ku-ten esimerkiksi patoturvallisuusohjeiden (MMM 1997) liitteen 17eli padon toiminnan ja sortuman aiheuttamien terveys- ja ympä-ristövaikutusten arvioinnissa.

Taulukko 7. Kaivospadoilla esiintyneet ongelmat ja häiriötilanteet.

Patokohde Ongelmat

Vammala 1988 vuoto, 3000 l/min, tukittu sepelillä

1989 vuoto, 300 - 500 l/min, syynä patorunkoon jäänyt lohkareinen kerros

Pyhäjärvi Lokakuu 1988 syöpymiä, korotuksen alaosissa valumia, moreenipato märkä ja altis

sortua, pituussuuntaisia halkeamia, liikennekielto

Syyskuu 1989 sortuma korotusosassa, moreenipato märkä, liikennekielto

Syyskuu 1990 moreenipato märkä ja heikkokuntoinen, liikennekielto

Elokuu 1994 vuoto, vuotokohta tuettu ja vesipintaa alennettu

Nivala Lokakuu 1988 syöpymiä ja liukumia, syynä liian jyrkät luiskat

Kesä 1989 vuoto

Heinäkuu 1990 sortuma, syynä jyrkät luiskat ja korkealla ollut huokosvesipinta,

korjattu tukipenkereellä ja luiskien loiventamisella

Syyskuu 1995 suotautumista ja pituussuuntaisia halkeamia

Lokakuu 1995 sortuma, syynä putkistorikko ja ylimääräisen veden imeytyminen

ennestään märkään moreenipenkkaan

Syyskuu 1996 liukuminen ulkoluiskassa, tuettu louheella ja paikattu moreenilla

Kemi 1995 suotoKesäkuu 2000 vuoto, vettä ja hienojakoista kiintoainesta valui 15 000 m3, tukittu

patomoreenilla, syynä todennäköisesti suodattimen puuttuminen ja routinut moreeni

Siilinjärvi 1982 sortuma ja virtaus padon yli, lietettä valunut alapuoliseen maastoon, syynä

jäätynyt moreeni korotuksessa ja lietteen syöttöputki liian kauan yhdessä paikassa

Kesäkuu 1987 suoto, moreeni häiriintynyt jalalla poljettaessa, tehty louheverhous

1989 painumia ja syöpymiä

Toukokuu 1992 vuoto, padon yli muutama kymmenen kuutiota sulamisvesiä, jossa

kiintoaineen aiheuttamaa sameutta altaan ulkopuolelle

Kesäkuu 1992 painumia ja syöpymiä, 150 m pitkä halkeama, luiskassa sortuma

Sodankylä Kevät 1996 vuoto, syynä lajittuneesta moreenista muodostuneet vettä johtavat

kerrokset, korjattu moreenilevennyksellä

Kesäkuu 1997 vuoto, tukittu pumppaamalla rikastushiekkaa ongelmakohtiin

Kesäkuu 1998 vuoto, laskettu vesipintaa ja kuljetettu rikastushiekkaa ongelmakohtiin

Nilsiä -

Lappeenranta Huhtikuu 1993 vuoto, vettä (5 000 - 10 000 m3) ja hienojakoista maa-ainesta padon

läpi, korjattu soija- ja kalkkikivellä, syynä suodatinkankaassa oleva aukko

Joulukuu 1997 vuoto, syynä savitiivisteen kuivuminen, korjattu savella ja soijalla

Kevät 1998 syöpymiä, painumia

Heinäkuu 1998 vuoto, korjattu soijalla

Sotkamo Käyttöönoton jälkeen pato oli sortua suoto-ongelman takia, syynä löyhät kerrokset,

ylipaksut tiivistyskerrokset ja veteentäyttö

Kaavi Kesä 1993 ylivirtaus, vesi pysähtynyt padon takana olevaan syvennykseen

Outokumpu Tammikuu 1984 murtuma, 20 m pituinen, maastoon 30 000 m3 vettä, syynä veden-

virtausreitin jäätyminen, vedenpinnan nousu ja väärät massat padon suoto-osassa

Kemiö -

T & KT & K

35


VIITTEETMaa- ja metsätalousministeriö. 1997. Patoturvallisuusohjeet. Hel-sinki. Patoturvallisuusohjetyöryhmä. Maa- ja metsätalousminis-teriön julkaisuja 7/1997. 90 s.Salminen, R., Heikkinen. P., Nikkarinen, M., Parkkinen, J, Sipilä,P., Suomela, P., Wennerström, M. 2000. Ympäristövaikutusten ar-viointimenettelyn opas kaivoshankkeisiin. Kauppa- ja teollisuus-ministeriön tutkimuksia ja raportteja, 20/1999, 80 s.Sivonen, M. ja Frilander, R. 2000. Patoturvallisuuden toteutumi-nen Suomen jäte- ja kaivospadoilla. Luonnos jäte- ja kaivospato-projektin raportista. Suomen ympäristökeskus.Williams, Roy E. 1975. Waste Production and Disposal in Mining,Milling and Metallurgical Industries. Miller Freeman Publica-tions, Inc. USA. 489 s. ISBN 0-87930-035-3

SUMMARY

Safety and environmental impacts of tailings dams inFinlandThere are 12 tailings dam sites in Finland and they have beeninvestigated along the other waste dams in the project calledDam Safety Realization of Waste and Tailings dams in Fin-land, which is coordinated by the Finnish Environment Insti-tute. Typical characteristics of tailings dams are their largesize and considerable amount of impounded tailings. Theconstruction materials for the dams are normally generatedin the mine and that is why they vary a lot. The assessment ofenvironmental impacts of the tailings dam functioning andthe failure have mostly been done on the basis of theamount and the quality of impounded tailings. The environ-mental impacts during the tailings dam functioning are ei-ther caused by seepage through the dam, the discharge ofthe clarified water, which is used to the transportation of thetailings, or the dusting of the dry solid subtances. The men-tioned phenomena may cause the pollution of grounwater,soil, surface waters and immediate surroundings of the tail-ings dams. The failure of the tailings dam may cause manyimmediate impacts to humans and the environment. In addi-tion there are many health and environmental risks due tolong-term exposure to the harmful subtances of the spreadtailings. There are more problems and malfunctions reportedfrom the tailings dam compared to the other industrialwaste dams. One of the many reasons for that might be theerosion sensitive tailings used as construction material. Safe-ty monitoring and inspections are mainly done by the de-mands of the authorities, which are included in the DamSafety Code of Practice by the Ministry of Agriculture andForestry.

Patojen tarkkailun ja patotietojen ylläpidon suhteen on mää-räaikaistarkastuksissa suositeltavaa läpikäydä läjitettyjen rikastus-hiekkojen määriä ja allasalueella liikkuvien vesien laatutietoja sel-laisella asiantuntemuksella, jotta sekä padon toiminnan aikaisetettä sortuman aiheuttamat ympäristövaikutukset voidaan tarkis-taa.

Kaivospatojen useisiin ongelmiin on vaikea sanoa yksiselit-teistä syytä. Voi olla, että ongelmat kirjataan helpommin kuin jä-tepadoilla tai rakennusmateriaaleissa ja -tavoissa voisi olla paran-tamisen varaa. Mahdollisissa ongelma- ja häiriötilanteissa on tär-keää laskea tai arvioida ympäristöön levinneet kiintoaines- ja ve-simäärät ja kiinnittää enemmän huomioita myös levinneiden ai-neiden vaikutuksiin häiriöraportoinnissa.�

11 JohtopäätöksetKaivospadot ovat yleisesti ottaen huolella rakennettuja, muttarakennusaikaisten valvontatulosten arkistoinnissa on ollut puut-teita. Kaivoksilla patojen rakennusmateriaaleina käytetään yleen-sä kaivoksen sivukiviä, rikastushiekkaa ja alueelta saatavaa mo-reenia, joten padot on rakennettu sen mukaan minkälaista mate-riaalia on saatavilla.

Suurimmalle osalle padoista on tehty vakavuuslaskelmat,mutta parametrit voivat olla peräisin esimerkiksi kirjallisuudesta.Näissä tapauksissa lujuusparametrit voivat olla itse kohteessatäysin erilaiset, sillä ilman geoteknisiä tutkimuksia ei saada tark-koja parametrejä luotettavia laskelmia varten. Monissa laskelmis-sa ei ole otettu huomioon huokosvedenpaineita ja huokospai-neen 0-viivan on yleensä arvioitu kulkevan lineaarisesti altaan si-säpuolelta ulkopuolelle.

Kaivospatojen ympäröimien altaiden sisältämien aineidenhaitallisuuden arvioinnissa on puutteita mm. aineiden myrkylli-syyden, kulkeutuvuuden ja hajoavuuden osalta. Tämä on suuriongelma myös jätepadoilla, joissa jäteaineiden ympäristövaiku-tuksia arvioidaan lähes yksinomaan Patoturvallisuusohjeiden(MMM, 1997) suosittelemien kemiallisten määritysten avulla.Kaivospadoilla nämä määritykset on tehty altailta suotautuneistatai juoksutetuista jätevesistä ja pitoisuudet ovat muutamaa poik-keusta lukuun ottamatta sekä ravinteiden että orgaanisen ainek-sen osalta alhaisia. Metallipitoisuudet ylittävät talousvedelle ase-tetut raja-arvot muutamalla kohteella kuparin, nikkelin ja arsee-nin osalta ja sulfaattipitoisuus lähes kaikilla kohteilla, joissa se onanalysoitu. Kaivospadoille on kuitenkin ominaista, että allas- jasuotovesien laatu saattaa pitkän ajan kuluessa muuttua radikaa-listi huonompaan suuntaan, varsinkin jos rikastushiekka sisältääsulfideja ja pääsee hapettumaan.

Kaivospadon toiminnan aikaisiin ympäristövaikutuksiin liitty-en on tärkeää selvittää padon läpi suotautuvien vesien laatu sekäniiden määrät. Jäte- ja kaivospatojen turvallisuusselvityksen avul-la on kaivospadoista valittu jatkotutkimuskohteiksi Siilinjärven jaPyhäjärven padot, joissa on keskitytty ympäristövaikutustenosalta suotovesien liikkeiden ja vaikutusten tutkimiseen.

Sortuman terveys- ja ympäristövaikutusten arvioiminen edel-lyttää sortuman vaikutusalueiden sekä näillä alueilla sijaitsevienriskikohteiden tunnistamista. Näin ollen rikastushiekan ja jäteve-den leviämispiirrosten tekeminen on olennaista niille kohteille,joista piirros vielä puuttuu.

Kaivospadon korotustyö Hituran kaivoksella Nivalassa.Heightening of the tailings dam at the Hitura mine in Nivala.

T & KT & K

37


YhteenvetoMateriaali- ja kalliotekniikan osasto on laaja ja monipuolinenopetus- ja tutkimusyksikkö. Sen opetuksen ja tutkimuksen aluejakautuu selviin kokonaisuuksiin, jotka puolestaan kattavat kokomateriaalien elinkaaren. Alue ulottuu geologiasta ja geofysiikas-ta kalliotekniikan kautta metallurgiaan ja materiaalitekniikkaan jalopuksi kierrätykseen. Osaston opetuksessa on vahva luonnontie-teellinen pohja, kuten on aina ollut. Historiaansa pohjaten osas-ton tutkimus ja opetus on metalleihin keskittyvää.

Osasto kehittää voimakkaasti itseään, jotta se voisi tarjotapäteviä osaajia muuttuneen teollisen rakenteen vaatimusten jamuuttuneen diplomi-insinöörin toimenkuvan mukaisesti.

JohdantoMateriaali- ja kalliotekniikan osasto on maan vanhin metallurgi-aan ja materiaalitekniikkaan sekä kalliotekniikkaan keskittyväosasto. Se perustettiin vuonna 1947 Vuoriteollisuusosastona.Tänä aikana on osastolta valmistunut yli 2000 diplomi-insinöö-riä, joten sillä on ollut suuri merkitys Suomen metallurgisen jakaivosteollisuuden kehittymiselle. Osaston tavoitteena on ollaedelleen tärkeä opetus- ja tutkimusyksikkö alalla, jossa se edus-taa ainoana Suomessa useita osa-alueitaan.

Osasto on suurien haasteiden edessä, kuten kaikki sellaisetosastot, joilla on juurensa metallurgiassa. Materiaali- ja kalliotek-niikan osastolla on myös vahva kalliotekniikan osa-alue, muttasen rakennemuutos on jo työn alla eivätkä haasteet siellä oleenää yhtä suuret kuin materiaalitekniikassa. Metallinjalostuspäi-villä viime keväänä esitettiin materiaalitekniikan opetuksen tren-dejä /1/. Esitelmässä todettiin, että materiaalitekniikan insinööre-jä tarvitaan monilla uusilla teollisuuden aloilla kuten esim. mikro-elektroniikka, informaatiotekniikka, biotekniikka, jne.. Materiaa-litekniikka nähdään usein kyseisen tieteenalan yhtenä osa-aluee-na, eikä enää omana tieteenalanaan. Näin on jo tapahtunut mmTKK:lla. Materiaalitekniikka voi hyvin säilyä omana tieteenalanaperustuen (kaikkien) materiaalien rakenne/ominaisuudet/valmis-tus/suorituskyky yhteyteen, jota materiaalitekniikan osastojen pi-tää korostaa. Tähän haasteeseen vastaamista osasto pitää tär-keimpänä toimintojensa kehittämisessä lähivuosina.

OrganisaatioOsasto on jälleen ollut itsenäinen TKK:n kahdentoista osastonjoukossa vuodesta 1995, jolloin suurosastorakenteesta luovut-tiin. Osastolla on n. 60 opettajaa, teknistä ja hallintohenkilökun-taa ja n. 90 tutkijaa ja tutkimusapulaista. Osaston johtajana onprofessori Kari Heiskanen ja varajohtajana professori Antti Kor-honen vuoden 2001 loppuun saakka. Osaston korkein päättäväelin on 13 henkinen osastoneuvosto, jossa on kuusi professorei-den edustajaa, kaksi muun opetushenkilökunnan edustajaa, kak-si muun henkilökunnan edustajaa, kaksi opiskelijaa ja yksi teolli-suuden edustaja (TkT J. Asteljoki Outokummulta).

Osastolla on 12 professuuria, joista pysyvästi täytettyjä tällähetkellä kahdeksan, kolmea hoidetaan määräaikaisena ja yksi on

TKK:n materiaali- jakalliotekniikan osasto

ilman hoitajaa. Professuurit kattavat koko prosessiketjun geolo-giasta materiaalitekniikkaan. Professuurit on sijoitettu tätä kirjoi-tettaessa kahdeksaan vastuualueeseen. Vastuualueet ovat in-sinöörigeologia, kalliorakentaminen, mekaaninen prosessitek-niikka, metallurgia, materiaalien valmistustekniikka, korroosio jasähkökemia, metallien muokkaus ja lämpökäsittely sekä metalli-ja materiaalioppi.

Osaston organisaatio, kuten koko TKK:n, on kaksiosainen.Vastuualueet vastaavat omasta tutkimuksestaan ja taloudestaansekä opetuksessa omista pääaineistaan.

Osaston strategiset tavoitteetKehittääkseen toimintaansa osasto on ryhtynyt moniin toimenpi-teisiin, joita kaikkia on mahdoton tässä esitellä. Toiminnan suun-nittelussa olemme pyrkineet siihen, että kirjoitettu strategiammeolisi perusta arkipäivän toiminnalle. Tämän toteuttamiseksiolemme ottaneet käyttöön työkaluksi tasapainotetun tuloskortti-tekniikan /2/. Siinä pyritään saamaan strategia toimivaksi joka-päiväiseksi toiminnaksi tarkastelemalla toimintaa eritasoisten nä-kökulmien kautta. Niiden tavoitteena on saada aikaan toimenpi-teiden luettelo, jota toteuttamalla strategia toteutuu. Tarkastelu-näkökulmamme ovat opiskelunäkökulma, opetuksen näkökul-ma, sisäisten prosessien näkökulma, henkilöstön kehittämisennäkökulma ja taloudellinen näkökulma. Kullekin näkökulmalleon kehitetty mittareita. joilla pyritään seuraamaan sitä eteneeköosasto kohti asettamiaan tavoitteita.

Osaston missioOsasto luo Teknilliselle Korkeakoululle, Suomen elinkeinoelämäl-le ja osastolla opiskeleville lisäarvoa akateemisella huippututki-muksella ja antamalla siihen läheisesti liittyvää ylimmän korkea-kouluasteen korkealaatuista opetusta materiaali- ja kallioteknii-kassa ja niihin läheisesti liittyvillä aloilla.

Kari Heiskanen - CV

Professori Kari Heiskanen, TKK, osastonjohtaja

1946 syntynyt Helsingissä1965 ylioppilas Kallion yhteiskoulu,

Helsinki1971 DI TKK1974 TkL TKK1979 TkT TKK1970-73 Outokumpu Oy, Vuonoksen

kaivos1973-76 tutkija TKK1976-80 Outokumpu Oy, Kaivostekninen ryhmä1980-85 Larox Oy1985- prof TKK1989-92 VMY rikastus- ja prosessijaoston pj1994-96 VMY rikastusteknisen toimikunnan pj1994-96 VMY hallituksen jäsen1997-99 VMY tutkimusvaltuuskunnan puheenjohtaja1999- Vuorimiesyhdistyksen varapuheenjohtaja1999- Kaivannaisteollisuus ry hallituksen jäsen

r


T & KT & K

38

Osaston visioOsaston koulutus on korkeatasoista, innovoivaa ja uusiutuvaa.Osastolta valmistuneet ovat haluttuja työmarkkinoille.Osasto on kiinnostava ja haastava opiskelupaikka.Osaston henkilökunta on ammattitaitoista, motivoitunutta jatyöstään kiinnostunutta sekä pyrkii edelleen kehittämään työ-tään ja ammattitaitoaan.Osaston tutkimus on korkeatasoista, ammattimaista ja tekijöi-tään palkitsevaa.Tilaustutkimus on taloudellisesti tervettä. Osaston yhteistyö teol-lisuuden kanssa on läheistä ja molempia osapuolia hyödyttävää.Osasto siirtää tehokkaasti alansa teknologiaa teollisuuden ja yh-teiskunnan käyttöön.

Strategiset tavoitteetStrategiset tavoitteemme jakautuvat muutamaan selvään osaan.Jotta osaston visio voisi toteutua olemme todenneet, että mei-dän tulee asettaa nykyiset tavoitteemme seuraavasti:

1. valmistuneiden määrän lisäämineni. hakijoiden määrän kasvattaminenii. opiskeluaikaisen kadon pienentäminen

2. tutkimuksen laadun edelleen kehittäminen3. laboratorioiden välisen yhteistyön edistäminen.Ensimmäisen kokonaisuuden toimenpiteet liittyvät opetuk-

sen sisällön ja laadun parantamiseen ja opiskelijoiden sisäänha-kemisen ja pysyvyyden edistämiseen. Toisen kohdan toimenpiteetliittyvät tutkimuksen ammattimaistamiseen. Kolmannen kohdantavoitteet ja toimenpiteet tähtäävät laajempien tutkimuskoko-naisuuksien aikaansaamiseen ja laajemman asiantuntemuksenkäyttöön tutkimushankkeissa.

Tietääksemme missä olemme menossa teimme syksyllä 2000varsin laajan itsearvioinnin, joka on pohja ulkopuolisten arvioin-nille, jonka pyrimme saamaan liikkeelle keväällä 2001.

OpetusOsaston opetus kattaa ainoana Suomessa metallien koko valmis-tusketjun. Osaston opetuksen painopiste on metallurgiassa jamateriaalitekniikassa. Osastolla on kolme kansallisesti ainutlaa-tuista pääainetta. Ne ovat kalliorakentaminen, kierrätystekniikkaja korroosionestotekniikka. Opetus on TKK:ssa rakenteellisestikuvan 1 mukainen. Tutkinnon ensimmäiseen osaan kuuluu n. 70ov opintoja. Se käsittää matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja ylei-siä insinööriaineita. Se on osastolle räätälöity.

Osasto vastaa materiaali- ja kalliotekniikan koulutusohjel-masta, joka jakautuu kahteen opintosuuntaan. Ne ovat kalliotek-niikan opintosuunta ja materiaalitekniikan opintosuunta. Suun-nan opinnot ovat n. 30 ov. Niihin kuuluu ammattiaineiden perus-kursseja ja yleisiä insinööriaineita. Varsinaiset syventävät ammat-tiopinnot suoritetaan pääaineessa ja sivuaineessa. Kallioteknii-kan opintosuunnalla on kuusi pääainetta. Ne ovat

*Insinöörigeologian pääaine*Sovelletun geofysiikan pääaine*Kalliorakentamisen pääaine*Mekaanisen prosessi- ja partikkelitekniikan pääaine*Kierrätystekniikan pääaine*European Mining Course pääaine.Materiaalitekniikan opintosuunnalla on samoin kuusi pääai-

netta. Ne ovat*Metallurgian ja materiaalikemian pääaine*Materiaalien valmistustekniikan pääaine*Korroosion ja hydrometallurgian pääaine*Metalli- ja materiaaliopin pääaine

*Materiaalien muokkauksen ja lämpökäsittelyn pääaine*Puolijohteet ja elektroniikan materiaalit pääaine.Lisäksi materiaalitekniikan suunnan opiskelijat voivat valita

kolmesta osaston ulkopuolisesta pääaineesta:*Prosessien ohjauksen pääaine*Polymeeriteknologian pääaine*Elektroniikan valmistustekniikka.Pääaineita vastaavat lähes samat sivuaineet, joissa kuitenkin

kurssivaatimukset ovat hieman vähäisemmät kuin pääaineissa.Jatko-opintojen tutkintorakenne on esitetty kuvassa 2. Sille

on ominaista kuten aikaisemminkin, että jatkotutkintoon liittyväpääaine, sivuaine ja yleisopinnot tulee suorittaa vain kerran. Poi-keten aikaisemmasta on mahdollista suorittaa varsinaisen sivuai-neen ohella ns. ammatillinen hieman kevyempi n. 10 ov sivuaine,jolla on tavoitteena antaa hyvä yleistiedollinen ko. aiheesta.

Osastolla suunnitellaan opintojen rakenteen uudelleen tar-

Kuva 1. Opintojen rakenne TKK:lla.Figure 1. The structure of the studies for a M.Sc degree.

Kuva 2. Jatko-opintojen rakenne.Figure 2. The structure of the studies for postgraduate degrees(licenciate and doctor).

T & KT & K

39


kastelua, jotta opinnot vastaisivat tulevaisuuden haasteisiin. Pro-jekti on nimetty MAK 2020 projektiksi. Projektin tavoitteena onsuunnitella opintoja siten, että ne ottaisivat huomioon muutok-set, joita diplomi-insinöörin toimenkuvassa ja toimintaympäris-tössä on tapahtunut. Niistä eräs suurimmista on se, että tuotan-to ei ole enää tärkein arvo, vaan asiakkaan tarpeiden täyttäminentuottamalla asiakkaan haluamia tuotteita ja palveluja. Mitä se ai-van tarkkaan edellyttää tulevaisuuden diplomi-insinööriltä täytyylöytää keskustelujen ja suunnittelun kautta. Siihen keskusteluunja suunnitteluun tullaan ottamaan mukaan teollisuuden edusta-jia, samoin kuin nykyisiä opiskelijoita. Perusperiaatteena voi pitääsitä, että opiskelijoille tulee antaa varsin laaja käsitys alasta ja seankkuroidaan vahvasti teoriaan ja johonkin erikoisosaamiseen.Opiskelijoilta edellytetään tulevaisuudessa kaikkien materiaali-ryhmien tuntemusta ja heiltä vaaditaan taloudellisia, ekologisiaja sosiaalisia taitoja. Tärkeintä on kuitenkin opettaa ajattelutapa.Sen on oltava taloudelliset reunaehdot huomioonottava luon-nontieteellis- teknis-matemaattiseen osaamiseen perustuva on-gelmien ratkaisuun kykenevä tapa. Sen uskomme antavan evääthallita ja viedä eteenpäin nopeaa teknistä kehitystä. Opetuksessatulee olla mukana kestävän kehityksen ja ympäristösuojelun ele-menttejä. On vaikea nähdä, että siihen mahtuisi kovin paljoa li-sää kieliä, neuvottelutaitoa jne. Jos opetus muuttuu sellaiseksi,että siitä annetaan englanniksi huomattava osa ja opinnot vaati-vat ryhmätöitä ja perustuvat ongelmien ratkaisuun, niin ammat-tiaineiden yhteydessä voidaan opettaa myös muita tarpeellisiataitoja ja tietoja. Siitä osastolla on hyviä esimerkkejä kahdesta jotoimivasta kansainvälisestä ohjelmasta. Projekti MAK 2020:n on-nistuminen edellyttää selvien painopisteiden luomista myös ope-tukseen. Sen lisäksi on tarve kansalliseen yhteistyöhön opetuk-sessa ja luotujen painopisteiden koordinointiin. On ehdottomantarpeellista, että kansallisesti opetukselliset tavoitteet ovat suun-nilleen samat kaikkialla.

Osaston kalliorakentamisen, geologian ja geofysiikan ope-tuksen osalta on jo ryhdytty toimiin sen uudistamiseksi. Kalliotek-niikan ja insinöörigeologian vastuualueet tullaan yhdistämäänuudeksi vastuualueeksi ja geologian pääaine lakkauttamaan.Geologian edelleen professoritasoiseksi jäävä opetus muokataanpalvelemaan kalliorakentamisen, geofysiikan, maan- ja pohjara-kennuksen sekä ympäristötekniikan tarpeita. Syntyvä vahvempikokonaisuus pystyy vastaamaan nykyistä paremmin sekä opetuk-sen että tutkimuksen tarpeisiin.

Kansainväliset ohjelmatOsasto on partnerina kahdessa kansainvälisessä ohjelmassa(kuva 3), joissa TKK:n partnereina ovat Delftin teknillinen korkea-koulu Hollannista, Imperial College Lontoosta Englannista,Rheinisch-Westphälische Technische Hochschule (RWTH) Aache-nista Saksasta.

Korkeakoulut ovat perustaneet ohjelmia hallinnoimaan sääti-ön, Federation of European Mineral Programs FEMP, jossa onmukana perustaneiden yliopistojen lisäksi alan teollisuutta jaalan teollisuuden eurooppalainen järjestö Euromines. FEMP:ntoiminnanjohtajana ja kurssien johtajana on kaivostekniikan pro-fessori Hans de Ruiter Delftin Teknillisestä Korkeakoulusta. Suo-messa professorit Pekka Särkkä ja Kari Heiskanen vastaavat EMC-ja EMEC-ohjelmien suomalaisesta osuudesta. Suomessa TKK:llakoordinaattorina toimii DI Alf Westerlund.

Vanhempi ohjelmista on EMC, European Mining Course, jokaon nyt viidennellä vuodellaan. Sen suoma-laisena alkuunpanijana oli silloinen kalliora-kentamisen professori Raimo Matikainen.Sitä vuotta nuorempi on EMEC, EuropeanMinerals Engineering Course. Molemmilleohjelmille on yhteistä, että osallistuvien kor-keakoulujen ja niiden kanssa yhteistyösopi-muksen tehneiden korkeakoulujen neljän-nen vuoden oppilaat ovat yhdessä koko lu-

Kuva 3.OhjelmanlogotFigure 3.Programlogo

r

Kuva 4. EMC ryhmä syksyllä 2000 TKK:lla.Keskellä suomalaisen ohjelmaosan vetäjäprofessori Särkkä, ylärivissä vasemmallaohjelmakoordinaattori Alf Westerlund jaoikeassa reunassa kurssien johtaja professoriHans de Ruiter Delftistä.Figure 4. EMC group in autumn 2000 atHUT. In the middle professor Särkkä, chair ofthe Finnish program part, upper row at leftprogram coordinator Alf Westerlund and atextreme right professor Hans de Ruiter fromDelft, the European programs director.


T & KT & K

40

kuvuoden. Tavoitteena on, että kunkin korkeakoulun parhaatopettajat opettavat kurssilla. Kurssit ovat varsin vaativia akatee-misesti ja opiskelun tahti on tiivis. Opetuksessa painottuvat ra-portoitavat ryhmätyöt, harjoitustyöt ja seminaarit. Niitä joutuutekemään kansainvälisissä työryhmissä tiiviissä tahdissa luovienerilaisten kulttuurien ja osaamistaustojen karikoissa.

EMC-kurssi painottuu kaivostekniikkaan ja kaivosteollisuus-talouteen. Opiskelijat aloittavat syksyllä Otaniemestä (kuva 4),siirtyvät sitten Lontooseen ja joululoman jälkeen Aacheniin ja ke-väällä Delftiin, jossa kurssi päättyy huhtikuussa.

EMEC-ohjelma on kierrätyspainotteinen prosessitekniikankurssi, jossa laitossuunnittelulla ja mallinnuksella ja prosessisää-döllä on merkittävä osuus. Ryhmä kiertää myös, mutta asuntoti-lanteesta johtuen eri järjestyksessä. He aloittavat syksyllä Delftis-sä, menevät sitten Aacheniin ja joululoman jälkeen Lontooseen.He saapuvat helmikuun puolivälissä Otaniemeen, jossa kurssipäättyy toukokuun puolivälissä (Kuva 5).

Molemmat ohjelmat ovat antaneet niin opiskelijoille kuinopettajille paljon ja niistä on tullut kiinteä osa opiskelutarjontaa.Ne ovat osoittautuneet erinomaisiksi kursseiksi opettamaan kan-sainvälistymistä, kykyä tulla toimeen erilaisissa kulttuureissa jakykyä tulla toimeen eri taustojen omaavi-en ihmisten kanssa. Ne myös opettavaterinomaisesti kieliä ja ryhmätyöavuja.Kaikki kurssit tähän saakka ovat hitsautu-neet hyvin yhteen.

TutkijakoulutOsasto osallistuu joko koordinaattorinatai jäsenenä kolmeen opetusministeriönja Suomen Akatemian tutkijakouluun.Ne ovat

1. Kalliotekniikan tutkijakoulu2. Metallurgian tutkijakoulu “Advan-

ced Steelmaking - Enhanced Propertiesand Products”

3. Piiteknologian ja mikrosysteemientutkijakoulu (Silicon Technology andMicrosystems)

Niissä on tällä hetkellä yhteensä kym-menen jatko-opiskelijaa uurastamassa

kohti tohtorin tutkintoaan.

TutkimusOsaston tutkimus on laaja-alaista ja tavoitteellista.Tutkimusvolyymit ovat olleet n. 24-25 milj mk viimevuosina. Tämä on n 57%:a kokonaisrahoituksesta.Koemme, että ala kokonaisuudessaan on relevanttimyös tulevaisuudessa. Materiaalitekniikka on eräsniistä painopistealoista globaalilla tasolla, jotka mer-kittävästi vaikuttavat kansantalouksien kilpailuky-kyyn. Tässä erikoisesti suomalaisen teollisuuden tiivisyhteistyö osaston vastuualueiden kanssa nähdääntärkeänä ja suuria mahdollisuuksia antavana.

PainopistealatLuomalla itsellemme selvät painopisteet, jotka mahdollistavatteknologian siirtymisen edelleen tehokkaasti teollisuuteen, voim-me edelleen parantaa tutkimuksen tasoa ja laajuutta. Tästä erää-nä esimerkkinä on uusien materiaalien keskushanke, josta hie-man myöhempänä. Osaston painopisteala on tulevaisuudessamateriaalitekniikka ja sen sisällä

1. uudet materiaalit2. funktionaaliset materiaalit3. metallurgisten prosessien perusteet, mallinnus ja simulointi

i. uudet prosessitii. ympäristöystävällisemmät prosessitiii. kierrätysraaka-aineiden käyttö.

Tämä ei tietenkään tarkoita etteikö muutakin tutkimusta teh-

Taulukko 1. Osaston itsearvioinnissa esiin tulleita

SWOT analyysin kohtia

Table 1. SWOT analysis results from the self

assesment performed.

Kuva 5. EMEC ryhmä 31.3.2000 napapiirillä matkallaKemistä kohti Kiirunaa. Suomalaisen ohjelmaosanvetäjä professori Heiskanen kuvassa oikealla.Figure 5. EMEC group 31.3.2000 at the Polar Circleon the way from Kemi towards Kiiruna. Chair of theFinnish program part ,professor Heiskanen at right.

VAHVUUDETHyvä tutkimuksen taso ja tutkijoidenammattitaitoajankohtaista tutkimustateknologian siirto toimii kohtalaisesti

HEIKKOUDETTutkimuksen hajanaisuus ja heikkojatkuvuusPienet projektiryhmät ja virkaresurssitSuhde perustutkimuksen ja soveltavantutkimuksen välillä epätyydyttäväTaloudesta johtuen paljon pieniäprojektejaTutkijoiden palkkaustaso./3/

MAHDOLLISUUDETAla on merkittävä ja globaalipainopistealaTutkimustarve on suuri (myösperustutkimuksen tarve)kansainväliset yhteydet tuovathaasteita

UHATTutkimusalojen haavoittuvuustutkijoiden siirtyessä muihintehtäviinLaitekanta vanhenee eikä rahaa oleuusimiseenEi jakseta henkisesti uusiutuakorkeakoulun taloudellisen tilanpuristuksessa.

T & KT & K

41


täisi, mutta painopistealojen tutkimusedellytyksiin osasto pyrkiijatkossa panostamaan yhteisistä resursseistaan.

Tutkimuksen SWOT analyysiOsaston itsearvioinnissa käsiteltiin myös tutkimusta. KäyttäenSWOT analyysiä pyrimme listaamaan tilannetta. Taulukossa 1 onesitetty eräitä havaintoja selvityksestä.

Uusien materiaalien keskusOsasto on ollut aktiivisesti mukana TKK:n, teollisuuden, Metalli-teollisuuden keskusliiton, TEKES:n yhteisvoimin valmistelemassahankkeessa saada TKK:lle yhteinen uusien materiaalien keskus.Sen tarkoituksena on luoda Teknilliseen korkeakouluun materiaa-litekniikan alalla kansainvälisen tason osaamiskeskittymä, jokaoleellisella tavalla myötävaikuttaa Suomen teollisuuden kilpailu-kykyyn. Se luo teollisuuden tarvitsemia uusia materiaaliratkaisujaja uutta liiketoimintaa sekä kouluttaa huippuosaajia.

Uusien materiaalien keskuksen keskeisenä tehtävänä on har-joittaa ja koordinoida materiaaliteknillisten ilmiöiden ja niidensovellusten tutkimusta tekniikan eri alueilla, erityisesti elektro-niikkateollisuuden sekä prosessi- ja energiateollisuuden kehitty-neitä materiaaleja.

Toimintaan pyritään saamaan korkeakoulun keskeiset materi-aalialan laboratoriot ja materiaaliyhteistyö-laboratoriot eri osas-toilta. Lisäksi verkottumisen kautta keskuksen toimintaan on ai-komus saada muita alan kotimaisia ja ulkomaisia korkeakoulujaja tutkimuslaitoksia.

Hankkeen yhteydessä TKK ja MET järjestivät tammikuussa2001 materiaalitekniikan forum tilaisuuden, johon osallistui yli75 alan vaikuttajaa ja tutkijaa.

Metallurgian laboratorioLaboratoriossa on kaksi prosessimetallurgian professuuria, joistatoisen alan tarkennus on kiinteän ja sulan materiaalin rakenne,ominaisuudet ja kemiallinen käyttäytyminen korkeissa lämpöti-loissa sekä metallurgisten yksikköprosessien fysiko-kemiallisetperusteet. Toisen professuurin erikoisala puolestaan on pyrome-tallurgisten prosessien termodynamiikka. Ensimmäistä virkaahoitaa Lauri Holappa ja toista Heikki Jalkanen.

Laboratorion tutkimuksessa tärkeänä osana on metallurgis-ten prosessien laskennallinen ja kokeellinen mallintaminen. Pai-nopistealueita ovat uudet raudan- ja teräksenvalmistusteknolo-giat, senkkametallurgia, valu ja jähmettyminen, konvertteripro-sessit, FeCr:n valmistus ja raffinointi, ei-rautametallien valmistusja raffinointi, hydrometallurgia, metalli-keraami-vuorovaikutus jamikroanalyysi.

Raudan ja teräksen metallurgiaan liittyvistä projekteista voimainita

1. Raudan ja teräksen valmistusmenetelmät 20102. Teräskonvertteriprosessien laskennallinen ja kokeellinen

mallintaminen ja ohjausjärjestelmien kehittäminen3. Neurolaskennan sovellukset teräksen valmistuksessa ja

valussa4. Pintailmiöt metalli- ja kuonasulien kaasukuplituksessa5. Oksidimetallurgia6. Itseorganisoituvan kartan (SOM) soveltaminen jatkuva-

valukokillidatan analysointiin ja prosessin monitorointiin(ECSC)

7. Dynaaminen jatkuvavaluteknologia8. Valupulverien kehittäminen ympäristövaikutusten ja

korroosion minimoimiseksi (ECSC)9. Kromiitin pelkistyksen kinetiikka ja mekanismi

Värillisten metallien metallurgian alueelta projekteista voimainita

1. Jatkuvavalun simulointimallien kehittäminen.2. Nikkelin vesiliuosten termodynaaminen mallintaminen

”Hydro-Ni”3. Tutkimuksia korkealämpötilakemiassa

Metalli- ja materiaaliopin laboratorioMetalli- ja materiaaliopin laboratoriossa on yksi professuuri, jon-ka haltijana on Veikko Lindroos. Laboratorio vastaa kahdestapääaineesta, jotka ovat metalli- ja materiaalioppi sekä puolijoh-teet ja elektroniikan materiaalit. Osaston ensimmäisen opettavantutkijan virka sijoitettiin 1.1 2001 laboratorioon vahvistamaansen opetusta. Laboratorio on solminut Suomen Akatemian kan-salliseen huipputeknologiaohjelmaan (2002-2005) liittyvän sopi-muksen materiaalitekniikan ”Core Facility” statuksesta (2002-04), jonka perusteella laboratorio on saanut pohjoismaiden en-simmäisen infrapunakonfokaalimikroskoopin (SIRM) puolijohde-materiaalien defektitutkimukseen ja saa myöhemmin tänä vuon-na kenttäemissioelektronimikroskoopin.

Laboratorio tekee materiaalitieteen alueella sekä nykyiseenmateriaalituotantoon että erityisesti uusiin materiaaleihin koh-distuvaa perus- ja soveltavaa tutkimusta. Laboratorion painopis-tealueet ovat pii- ja mikrosysteemiteknologian, konstruktiivisten,funktionaalisten ja aktiivisten materiaalien tutkimus ja kehitys.

Konstruktiomateriaaleissa laboratorio keskittyy uusien teräk-sien ja erityisesti uusien teräspohjaisten pulverimetallurgistenmetallimatriisikomposiittien tutkimukseen.

Parhaillaan on käynnissä seuraavat projektit:1. Eroosiota ja eroosiokorroosiota kestävät pulverimetallur-

giset materiaalit energiateollisuuden sovelluksiin2. Hyvän kavitaatiokestävyyden omaavien nikkeli-titaani-

pinnoitteiden kehittäminenLaboratorioon on muodostunut mittava kumulatiivinen

osaaminen piiteknologian alueelta, joka on laboratorion toinenpainopistealue. Toiminta rakentuu opetuksen, tutkimushankkei-den ja laitehankintojen kokonaisuudesta. Tutkimukset muodos-tavat projektisalkun, jossa on tällä hetkellä kuusi laajaakin han-ketta. Niistä voi mainita meneillään olevan laajan nanopiitekno-logiaprojektin, johon laboratorio osallistuu. Projektin tavoitteenaon edesauttaa alan teollisuuden tuotteiden ja tuotannon seuraa-van sukupolven kehittämistä. Tällä tutkimusalueella laboratori-on henkilökuntaa vahvistaa kuluvan akateemisen vuoden profes-sori Roman Nowak Hiroshiman yliopistosta Japanista.

Laboratorion kolmas painopistealue on aktiivisten materiaali-en tutkimus. Se keskittyy tällä hetkellä muistimetalleihin. Suoma-laiseen innovaatioon perustuva tutkimus jatkuu Suomen lisäksiyhteistyössä monissa materiaalitekniikan laboratorioissa sekäUSA:ssa, Japanissa että Ukrainassa. Tämän tutkimustyön tulok-sena on odotettavissa täysin uusia materiaalitekniikan sovelluk-sia sekä koneenrakennuksen että sähkötekniikan alueilla. Työnalla ovat projekteina sekä traditionaalisemmat muistimetallit ettäMSM-materiaalit (Magnetic Shape Memory Materials). Labora-torio jatkaa edelleen magneettimateriaalien tutkimusta.

Materiaalien muokkauksen ja lämpökäsittelynlaboratorioMateriaalien muokkauksen ja lämpökäsittelyn laboratoriossa onkaksi professuuria. Niistä toinen on professori Antti Korhosen jatoinen on täyttöprosessissa. Sitä hoitaa määräaikaisena SeppoKivivuori. Laboratorion tutkimuksen painopistealueet ovat muo-vauksen matemaattinen mallintaminen ja lopullisen muodontuottaminen kylmä-, lämmin- tai kuumamuokkausmenetelmin.r

42

Takomisen alueella laboratorio on mukana eurooppalaisissa”ForgeNet” ja “WAFAM” teematietoverkoissa (kuva 6), joissapyritään vastaamaan pienten ja keskisuurien teollisuusyritystentutkimustarpeisiin kuuma- ja lämminmuovauksen alueella. La-boratorion painopistealueen tutkimuksia ovat materiaalienmuokkausprosessien mallintamisprojekti ”3DFORM”, jossa tutki-taan materiaalin virtausta ja työkaluihin kohdistuvia kuormituk-sia metallien muovausprosesseissa numeeristen simulaatioiden

avulla. Lisäksi laboratorio koordinoi EU:n 5. puiteohjelmaan kuu-luvaa hanketta “AluSiForm”, jossa tutkitaan pulverimetallurgises-ti valmistettujen alumiiniseosten muovattavuutta, mallinnetaanmateriaalin virtausta lämminmuovausolosuhteissa ja pyritään es-tämään muokkauksen aikana syntyviä rakennevirheitä. Muina la-boratorion tutkimusaktiviteetteinä voidaan mainita Tekesin ra-hoittama ”kupariseos” -projekti, jossa tutkitaan hyvät lujuus- jasähkönjohtavuusominaisuudet omaavia kupariseoksia sekä teks-

turoidun rakenteen valmistamisen kiin-teään aktuaattorimateriaaliin.

Materiaalien valmistustek-niikan ja jauhemetallurgianlaboratorioMateriaalien valmistustekniikan profes-suuria on toista vuotta hoitanut määrä-aikaisena Michail Gasik. Laboratorionydinosaamisena on ketjun “materiaali-en suunnittelu - valmistus - rakenne -ominaisuudet - testaus - käyttö” termo-dynaamis-materiaalitieteellinen tulkin-ta, hallinta ja mallinnus. Laboratoriontutkimus jakautuu kahteen selväänosaan. Niistä toinen on uudet funktio-naaliset materiaalit, joissa laboratorioon ollut aktiivinen erikoisesti energia-

Kuva 6. ForgeNet temaattinen verkko. Figure 6. ForgeNet thematic net.

Kuva 7. Vaahdotuskennonhydrodynaaminen simulointi.Figure 7. Hydrodynamic simulation of aflotation cell.


T & KT & K

T & KT & K

43


tekniikan materiaaleissa. Toinen laboratorion pääala on numee-rinen mallinnus, jossa laboratorioon on keräytynyt syvällinenosaaminen. Siellä on erikoisesti mallinnettu palamista, sulamistaja kaksifaasivirtauksia. Taulukossa 2 on esitetty laboratoriontutkimuksen painopisteitä.

Korroosion ja materiaalikemian laboratorioLaboratorion professuurin erikoisalana on edellisen lisäksi myöshydrometallurgia. Korroosion ja materiaalikemian laboratorionteknologiastrategia perustuu metallisten materiaalien ominai-suuksien sekä sähkökemiallisten ilmiöiden ymmärtämiseen.Nämä tekijät muodostavat korroosion teorian, jota täydenne-tään sovelluskohteen mukaan prosessi- ja valmistustekniikalla.Laboratorion tutkimuksen painopistealueita ovat meritekniikanja puunjalostusteollisuuden korroosion tutkiminen, teknisetelektrolyysiprosessit, pintakäsittelytekniikka ja sähkökemiallistenmittausmenetelmien kehitys. Meritekniikan korroosiotutkimuk-sissa tutkitaan tällä hetkellä jäissä kulkevien alusten katodistasuojausta. Projektin tavoitteena on saada katodinen suojaus toi-mimaan mahdollisimman hyvin kaikissa olosuhteissa: laiturissa,Itämeren eri osissa sekä Pohjanmerellä. Myös alumiiniseostenkäyttöä uhrautuvina anodeina katodisessa suojauksessa tutki-taan. Prosessi- ja energiateollisuuden korroosiossa kiinnostavanatutkimuskohteena on uusien valkaisuprosessien aiheuttamatvaatimukset sekä korroosiomonitorointi korkeissa lämpötiloissa.Hydrometallurgiassa tutkitaan korkean virrantiheyden käyttöäkuparielektrolyysissä. Tavoitteena on kaksinkertaistaa nykyinenvirrantiheys. Muina projekteina ovat kompleksisten köyhien sulfi-disten kuparimalmien liuotuksen mallintaminen; köyhien sulfi-disten kuparimalmien liukenemiskinetiikka ja kolmiulotteistenelektrodien sähkökemia. Laboratorion kolmannen pääteeman,pintakäsittelytekniikan, tutkimuksista voidaan mainita uudensukupolven aktiiviset polyaniliinipohjaiset korroosionestopin-noitteet ja ruostumattomien terästen peittaus ja passivointi. Mit-tausmenetelmien osalta pyritään kehittämään CER-tekniikkaa(Contact Electric Resistance).

Mekaanisen prosessi- ja kierrätystekniikanlaboratorioLaboratorion mekaanisen prosessi- ja partikkelitekniikan profes-suuria hoitaa Kari Heiskanen ja kierrätystekniikan professuuriamääräaikaisena Harri Lehto. Laboratorion tutkimus jakautuu sel-västi professuureja vastaaviin osiin. Prosessitekniikassa keskeisinkiinnostuksen kohde on ollut vaahdotuskinetiikka ja -hydrodyna-miikka sekä siihen läheisesti liittyen kiintoaineen ja kaasukuplienväliset vuorovaikutukset (kuva 7). Myös traditionaalisemmat pai-nopisteet kuten partikkeli- ja jauhetekniikka, jauhatus ja luokitussekä kiintoaineen ja väliaineen erotus ovat edelleen aktuelleja ai-heita. Niissä on pyritty keskittymään mallintamiseen ja suljettujenpiirien kinetiikkaan ja säädettävyyteen.

Kierrätyksessä ei ole suuria projekteja vaan on edetty tekemälläpienempiä tutkimuksia metallien ja muovien kierrätyksestä. Labo-ratorion kolmas vahva alue on ex-situ maansaneeraustekniikat.

Kalliotekniikan laboratorioKalliorakentamisen professorina toimii Pekka Särkkä. Tämän leh-den ilmestyessä ollaan juuri yhdistämässä kalliotekniikan ja in-sinöörigeologian laboratoriota yhdeksi suuremmaksi kokonai-suudeksi.

Nykyisen kalliotekniikan laboratorion tutkimusaktiviteetti voi-daan jakaa neljään osaan

1. kalliomekaniikka2. kalliotilojen mitoitus3. kaivosautomaatio4. kaivosteollisuustalous.Kallion mekaanisen käyttäytymisen määrittäminen ja kallio-

mekaanisen analyysin suhteuttaminen ydinjätteen loppuvaras-toinnin vaatimuksiin on eräs suurista haasteista kalliomekaniikas-sa. Siinä pyritään kehittämään testaus- ja tulkintamenetelmiä,ymmärtämään primäärisiä murtumismekanismeja sekä etsimäänoikeita materiaalimalleja numeerisia analyysejä varten.

Kalliotilojen mitoitus ja mallinnus, mikä käsittää sekä avolou-

Taulukko 2. Materiaalien valmistustekniikan ja pulverimetallurgian laboratorion tutkimusalueita.

Table 2. Research areas of the laboratory of materials production technology and powder metallurgy.

• uudetmateriaaliratkaisutja jauhemetallurgia

• energiateknologianmateriaalit

• korkealämpötila-kemian termo-dynamiikka jakinetiikka

• tietokonepohjainenprosessimallinnus jakokeellinentutkimus

kovametallit, timanttityökalut, FG- pinnoitteet, biomateriaalit,komposiitit, lasersintraus, tehoelektroniikan ja tietoliikenteenmateriaalit ja ratkaisut, mikroaaltouuniteknologia, auto-, avaruus- jalentokonetekniikka

lämpö/sähköenergiakonversiojärjestelmät, akut ja polttokennot,fuusioreaktorimateriaalit, soodakattiloiden materiaalit, kaasuturpiinit

korkealämpötilakorroosio, oksidimetallurgia, faasidiagrammit (myösosaa opetusta), jähmettymisprosessit, hapetus/pelkistysreaktiot

kuparin valmistusprosessit, sulfatointi ja pölyn käsittely, virtaus- jasekoitusmallinnus, polttoprosessien mallinnus, prosessientermokineettisten mallien kehittäminen

r


44

SUMMARY

The department of Materials Science and Rock Engineering isa multidisciplinary teaching and research unit at Helsinki Uni-versity of Technology.The area it covers is divided into distinct entities which in turndo cover the whole range of material cycles from geology andgeophysics through mining to metallurgy and materialstechnology and science and ending in recycling. The teachinghas a strong foundation in physics and chemistry as has al-ways been the case. Due to its history the departments teach-ing and research is largely focused on metals.The department is developing itself in order to be able to offerhighly skilled experts to a changed industrial environment andto a new way how engineers conduct their work.

Kirjallisuus1. Hänninen H., Materiaalitutkimuksen ja opetuksen strategiatSuomessa ja ulkomailla. Vuoriteollisuuslehti 3/2000 , 45-51.2. Kaplan R. S. ja Norton P. The Strategy focused organization,Harvard Business School. Press, 2000.3. Muhonen T., Työmarkkinatutkimus 2000, Tekniikan Akateemi-set, 9 (2000), 22-27.

hosten että maanalaisten kaivosten mitoitusta, on ollut eräs la-boratorion pääaiheita. Tätä on tukenut tutkimus kaapelipultituk-sessa ja ruiskubetonoinnissa.

Laboratorio koordinoi 1992-2000 älykäs kaivoshankekoko-naisuutta, jossa sekä kehitettiin uuden sukupolven kaivoslaitteitaja kaivosteknologiaa.

Insinöörigeologian laboratorioUuden vastuualueen, johon siis insinöörigeologian laboratoriomyös liittyy, nimeä ei ole vielä päätetty. Myös sen tuleva tutki-musstrategia vielä puuttuu, mutta tavoitteena on yhdistää geo-logista osaamista kalliotekniseen osaamiseen.

Nykyisen laboratorion kahdesta professuurista insinöörigeo-logian professuuri on täyttämättä ja geofysiikan professuuri onMarkku Peltoniemen.

Tutkimus on jakautunut professuureittain. Insinöörigeologi-assa tutkimuksen painopiste on ollut ydinjätteen loppusijoittami-sen tutkiminen. Siinä on tutkittu sekä analogisia luonnonkohtei-ta että bentoniittisavia. Toinen tärkeä alue on ollut rakennuskivi-en tutkimus, jossa on mm. tutkittu rakennuskivien taivutuslu-juutta sekä termisten syklien vaikutusta marmorilaatujen fysikaa-lisiin ominaisuuksiin ja rakenteeseen yhdessä kalliotekniikankanssa.

Geofysiikassa tutkimuksen painopiste on ollut geospatiaali-sissa analyysimenetelmissä ja luonnonvarain etsinnän ja ympäris-tön hoidon geofysikaalisissa tutkimusmenetelmissä. Tutkimus onkeskittynyt geostatistiikkaan.

CMMPOsastolla on ollut toiminnassa epävirallinen Centre for ModellingMetallurgical Processes, CMMP, jonka tutkijat ovat keskenäänperustaneet. Sen tavoitteena on tutustuttaa muut tutkijat yhtei-siin ongelmiin erikoisesti kaksi- ja kolmifaasimallinnuksessa jaesitellä toisille löydettyjä ratkaisuja. Tällä hetkellä CMMP työsken-telee saadakseen aikaan yhteisen testin yksi- ja kaksifaasivirtaus-simuloinneille. Tavoitteena on selvittää eri kaupallisten virtaus-mallinnusohjelmien toimintaa testissä (Fluent, Fluent-UNS, CFX4, CFX 5, Phoenics).�

��

��

��

�� !�� "�� #$ �� %��& ��'��'��(��"�

� ��

�� )�� *�� )�� '��&

+,� �$ !� ��'�� -�� .��

+, �$ � /�'��% �� *��-�� ..� ��

+!$ �$ � 0�� *��'�'� .#� ��

+!1 �$ � 2��'�� -�� 3�� % ��'��' ��3�� .#� ��

+!# �.�� 0��3�' ��'��' ��'�� ''��'� .#� ��

+!� �.�� /��-�� % ��'��% ��' ��'�� 45%6�� 7 �� .#� ��

��'��' ��' �) � 8 ��

��

��79��)�� !..� "�� #� �� %��& ��)��(��"�

��

��

0��'�� $.� �� :2:�� !�� "�� #1

��


Materiaali- ja kalliotekniikan osasto

Diplomi-insinöörit, suoritetut tutkinnot

Jari Rautakorpi, The Near-Field Strength of Nuclear Waste Reposito-ry – 3DEC Stability Analyses at Posiva Investigation Sites, prof. Särk-kä, 25.1.2000Mirko Soronen, Louhinnan laadunparantaminen Gavrilovon kylässäKarjalan Tasavallassa, prof. Särkkä, 14.3.2000Jussi Särkkä, Uusi etälukukorttien valmistusmenetelmä, prof. Kivi-lahti, 14.3.2000Jouni Lounasmaa, Developing New Markets for Silicon Sensors,prof. Veikko Lindroos ja prof. Mika Naumanen, 14.3.2000Piritta Salonen, Nikkelisulfaatin vesiliuosten aktiivisuusmittauksiintarkoitetun sähkökemiallisen kennon valinta ja testaus, prof. Jalka-nen, 11.4.2000Asta Valkiainen, Improving the Board Level Reability Procedure inNew Product Process, prof Kivilahti, 11.4.2000Mikko Immonen, Heat Transfer and Solidification in Continuous Cas-ting of Copper Bilt, prof. Holappa, 25.4.2000 Joona Koponen, Kuituoptinen infrapunakosteusanturi, prof. Leppi-halme, 25.4.2000Janne Turunen, Tutkimus virtauksista OK-vaahdotuskennossa, prof.Heiskanen, 25.4.2000Sami Ahonen, Eri tekijöiden vaikutus jähmettymisonkalon suuruu-teen Imatra Steelin bloomivalussa, prof. Holappa, 9.5.2000Tapio Saarinen, Virtauksen indusoima kiteytyminen metalloseenika-talyyteillä polymeroiduilla polyeteeneillä, ja polypropeeneilla, prof.Seppälä, 9.5.2000Toni Mattila, Design for Manufacturability, Development of a DesignGuideline Set and a Management System, prof. Kivilahti, 23.5.2000Tuukka Savisalo, The Performance of Thermally Sprayede Zinc Ano-des in the Cathodic Protection of Reinforced Concrete Structures,prof. Forsén, 23.5.2000Janne Immonen, Lyijyllä saastuneen maan puhdistus sähkövirrankuljetuskykyyn perustuvalla menetelmällä, prof. Heiskanen,6.6.2000Antti Järvinen, Materiaalin ja prosessiparametrien vaikutus huokoi-sen piin valmistuksessa saavutettavaan rakenteeseen, prof. Lind-roos, 13.6.2000Kaijun Tang, Estimation of Fragmentation of Size Distribution inOpen Pit, prof. Särkkä, 13.6.2000Joanna Nuutinen, Development of Preventive Maintenance and Uti-lisation of Quality Data in the Prototype and Preseries Production inElectronics, prof. Kivilahti, 13.6.2000Jani Ylänen, Vedyn kehitykseen liittyvien prosessiparametrien vaiku-tus kaliumhydroksidiliuoksilla syövytetyn piin pinnanlaatuun, prof.Lindroos, 13.6.2000Kimmo Seppälä, Komponenttilevyn reflow-prosessin optimointi,prof. Kivilahti, 5.9.2000Hanna Pajari, Kuparin esiintyminen konvertterikuonissa, prof. Jalka-nen, 3.10.2000Minja Penttilä, Lead-Free Flip Chip on Board Assembly, prof. Kivilah-ti, 3.10.2000Susanna Vesilahti, Teräksen tiivistyksen kehittäminen modernia mit-taustekniikkaa käyttäen, prof. Holappa, 3.10.2000Pasi Koppinen, Geometrinen tekijä vastuskuumennusuunin suolaliu-osmallissa, dos. Pekka Taskinen, 7.11.2000Nikke Petrola, Muoviteollisuuden verkostoituminen Päijät-Hämees-sä, prof. Seppälä, 7.11.2000

Tutkinnot geotieteiden koulutusohjelmassavuonna 2000

Nimi/Tutkinnon aihe

Filosofian maisteriRuikka Mattiina, Savimineraalit Pohjois-Atlantin pleistoseenikaudenilmastomuutosten ilmentäjinä.Näsi Jari, Myöhäis-Proterotsooisten sedimenttikivien provenanssiVarangerin niemimaalla, Pohjois-Norjassa, ajoitettuna Sm-Nd jaRb-Sr isotooppien perusteella.Finnilä Jarmo, Kainuun ja Kuusamon varhaisproterotsooistenliuskejaksojen länsiosien metasedimenttien provenanssi ja paleora-pautuminen.Hyvönen Arto, Podsolimaannoksen kehittyminen drumliinienmoreeniin Oulu-Kuusamo-alueella.Panttila Hannu, Paleoympäristön muutokset Ylikiimingin Latokan-kaan kivikautisella asuinpaikalla.Suortti Tuomo, Humidity measurements in the free troposphere.Herronen Tomi, Geofysikaalisia tutkimuksia Vihanninharjunpohjavesialueilla.Silvola Ilkka, Häiriöiden minimointi magnetotelluurisista siirtofunk-tioista remote reference- ja robust-menetelmillä.

Filosofian lisensiaattiMoisio Kari, Rheological structure and dynamical response of thelithosphere in the central Fennoscandian Shield.

Valm

is-

tunei

ta Juha Levander, Valuparametrien optimointi kupariaihion vaakavalus-sa, prof. Holappa, 5.12.2000Jukka Tiilikainen, ”Using no-Flow-Technologies in Flip Chip Intercon-nection Process”, prof.Kivilahti, 5.1.2.2000Tanja Heimonen, Applicability of SnPb-Bumped Flip Chip to VolumeProduction, prof. Kivilahti, 27.12.2000Mirva Heinonen, Microstructural Control in the Powder Metallurgi-cal Processing of Cr3C2Reinforced Steel Matrix Composites, prof.Lindroos, 27.12.2000Pirkitta Koponen, Kaasualtistustestin käyttö elektroniikan ympäristö-rasitustestauksessa, prof. Kivilahti, 27.12.2000Riikka Koskelainen, Uudet sähköuuni- ja hybriditeknologiat teräksenvalmistuksessa, prof. Holappa, 27.12.2000Matti Sormunen, Detonationsstörningar vid Sprängning i Skirvas,prof. Särkkä, 27.12.2000Mirva Haikarainen, Nikkeli-titaani-pinnoitteen elastisten ominai-suuksien karakterisointi nanokovuusmittauksella, prof. Lindroos,12.2000

Tekniikan lisensiaatit, vuonna 2000

Tero Kolhinen, Thermodynamic Modelling of Leach Solutions andCopper Sulphide Minerals Leaching, prof. Jalkanen, 23.5.2000Tapio Siltari, Austeniittisten ruostumattomien terästen kylmävalssa-uksen lämpötilamallintaminen, emer.prof. Sulonen, 5.9.2000Petteri Pesonen, Sulfidimineraalien liukenemisen sähkökemiallinendiagnosointimetodiikka, prof. Forsén, 27.12.2000Tapio Rautell, Jälkipalaminen konvertteriprosessissa, prof. Holappa,29.12.2000

Tekniikan tohtorit, suoritetut tutkinnot vuonna 2000

Raimo Ahveninen, The Chemical Aspects of Poor Floatability of FinePentlandite, prof. Heiskanen, 13.6.2000Ulla McNiven, Systematics and Methodology in Boiler Plant Life andPlant Condition Management, prof. Korhonen, 13.6.2000Marko Kekkonen, Kinetic study on solid state and smelting reduc-tioin of chromite ore, prof. Holappa 7.11.2000Jussi Vaarno, Modelling Concept for Intensive Reacting SubmergedGas Injection a Case Study of a PeirceSmith Converter, dos. Ari Joki-laakso, 29.12.2000

TEKNILLINEN KORKEAKOULU

OULUN YLIOPISTO


ÅBO AKADEMI

Vuonna 2000 valmistuneet vuoriteollisuudenalalta

Diplomi-insinöörit

Peter Wiklund, Simulering av kupolugnVille Lilja, Val av förprov och legeringsoptimering i LD-processenKaj Rosing, Modell för estimering av slitageprofilen i masugnensställMarkus Slotte, Optimal kombinering av stålämnen i kvalitets-grupper med användning av MILP-teknikPatrick Johansson, Optimering av koksförbrukning i kupolugn

Tekniikan lisensiaatit

Matias Waller, On the Development of Stochastic Models forPredicting Pig Iron Silicon ContentJan Hinnelä, A System for Interpretation of Stockrod Signals in theBlast FurnaceJan Torrkulla, Heat Transfer Models Applied in the Steel Plant

Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto

Suoritetut DI-tutkinnot vuonna 2000Tekijä/Diplomityön aihe

Kivelä Satu, Konvertteriprosessin hiilipitoisuuden hallinta sumeallasäädöllä, Leiviskä 28.01.2000Kääriäinen Juhani, TMP-jauhimen teoreettisen mallin testaaminen,Kortela 28.01.2000Poutiainen Jussi, Läpipalamisen hallinta sintrauskoneella sumeallanopeudensäädöllä, Leiviskä 28.01.2000Puurunen Mika, Hälytysten luokittelu geneerisessä vikadiagnostiik-ka-arkkitehtuurissa, Leiviskä 28.01.2000Uusipaavalniemi Jussi, Sääntöpohjaisen asiantuntijajärjestelmäsää-timen kehitys, Leiviskä 24.02.2000Viirret Katja, Älykkäät menetelmät jäteveden puhdistuskemikaalienannostelun säädössä, Leiviskä 24.02.2000Voutilainen Jussi, Raudanlaskujen asiantuntijajärjestelmäänliittyvien mittausten arviointi, Leiviskä 30.03.2000Jokinen Jyri, Pyriitti- ja rikkirikasteiden sekoitus ja pasutus, Härkki20.04.2000Kaasila Marko, Raudanlaskujen hallinnan asiantuntijajärjestelmänrakenteen määritys, Leiviskä 20.04.2000Klaavu Ville, Recovery of fines from an integrated stainlesssteelworks by means of OXYFINES techique, Härkki 20.04.2000Kumpula Susanna, Pay-back calculation models for investments,Kess 20.04.2000Asikainen Pentti, Tuotantohyödykkeitä valmistavan PKT-yrityksenkansainvälistyminen, Kess 25.05.2000Kaisto Harri, Terästehtaan levytuoteyksikön tuotannon kuormitta-minen kysyntää ennustamalla, Haapasalo 25.05.2000Rajala Hanna-Kaisa, EU:n työtapaturmaluokituksen soveltuminenSuomen tapaturmavakuutusjärjestelmään, Tarvainen 25.05.2000Tervaskanto Manne, Rejektinjauhatus osaprosessin ajotapojenkehittäminen, Kortela 25.05.2000Turkka Eeva-Maria, Preconditions for streamlined customer orderprocessing, Kess 25.05.2000Haapalainen Jukka, Built-in quality control in JOT modules, Leiviskä15.06.2000Haltamo Janne, Kerrosleijukattilan palamisprosessin identifionti jasäätöjen virittäminen, Kortela 15.06.2000Heikkinen Juha, Sekundääristen raaka-aineiden esikäsittely jahyödyntäminen sintraamolla sekä niiden vaikutus prosessiin japäästöihin, Keiski 15.06.2000Parttimaa Mika, Äkillisten ja ajautuvien laatumuutosten havaitse-minen mallipohjaisella menetelmällä termomekaanisen jauhatuk-sen osaprosessissa taidepainopaperilinjassa, Kortela, Hiltunen15.06.2000Alatalo Sanna, Levylinjan lämpötilan hallinta, Leiviskä 18.09.2000Laitila Leena, Pölyt, lietteet ja hilseet konvertteriprosessin raaka-aineina, Härkki 18.09.2000Lerssi Iikka, Kiertoleijukattilan säätöjärjestelmän häiriöanalyysi,Kortela 18.09.2000Louhelainen Marja-Liisa, Pakokaasukatalysaattorin toimintahäiriöi-den diagnoosi, Pohjola 18.09.2000Niemelä Tanja, Informaatiojärjestelmän tehokas käyttö tuotannon-ohjauksessa, Leiviskä 18.09.2000Toskala Marko, Pasutusuunin simulaattorin suunnittelu ja toteutus,Kortela 18.09.2000Köykkä Mervi, Lämmönsiirtyminen yksittäisessä kromiittipelletissänauhasintrauksessa, Härkki 19.10.2000Niiranen Marko, Menetelmä tietokoneen suorituskyvyn määrittämi-seen ja sen soveltaminen hajautetun verkonvalvonnan optimoin-tiin, Leiviskä 19.10.2000Ojala Satu, Pakokaasukatalyytin deaktivoitumisen karakterisointi,Pohjola 19.10.2000Peuhkuri Jarkko, Toimintoperusteisen kustannuslaskentajärjestel-män käyttöönotto ja kehittäminen, Kess 19.10.2000 Sandberg Mikko, Kunnossapidon materiaalilogistiikan kehittämi-

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN

KORKEAKOULU

Kemiantekniikan osaston vuonna 2000valmistuneita

Tekniikan tohtori

Jääskeläinen Eduard, The Role of Surfactant Properties of Extrac-tants in Hydrometallurgical Liquid-Liquid Extraction Processes

Diplomityöt

Kortelainen Jukka, Kuparinuuttoliuosten adsorptiopuhdistusLampi Marko, Suodatinkankaiden suodatusominaisuuksienmittaaminen

nen, Kess 19.10.2000Jokisaari Juha, Ti-seostettujen erityisongelmat sekvenssivalussa,Härkki 06.11.2000Paananen Timo, Alumiinipitoisuuden ja raudan hapettumisasteenvaikutus rautaoksidien pelkistymiseen, Härkki 06.11.2000Huuhtanen Mika, FTIR-tekniikan hyödyntäminen pakokaasukatalyy-sin deNOx-ilmiöiden tutkimuksessa, Keiski 04.12.2000Määttä Hanski, Masuunin pesän vuorauksen kemiallinen kulumi-nen, Härkki 04.12.2000

Suoritetut lisensiaatin tutkinnot vuonna 2000Tekijä/Lisensiaatintyön aihe/Valvoja(t)/Hyväksytty

Talvisto-Larkimo Tatjana, Polarit 725 sulkeumarakenteen mallinta-minen SEM-analyysin ja SOM-neuroverkon avulla, Härkki25.05.2000Fabritius Timo, CRK- ja AOD-konvertterin pohjapuhalluksenfysikaalinen virtausmallinnus ja virtaustekninen optimointi, Härkki15.06.2000

Suoritetut tohtorin tutkinnot vuonna 2000Tekijä/Väitöskirjan aihe/Valvoja(t)/Hyväksytty

Karppanen Erkki, Advanced control of an industrial circulatingfluidized bed boiler using fuzzy logic, Leiviskä 18.09.2000

Filosofian tohtoriJokinen Jarkko, Uncertainty analysis and inversion of geothermalconductive models using random simulation methods.


1§Yhdistyksen, jonka nimi on Vuorimies-

yhdistys - Bergsmannaföreningen r.y.,kotipaikka on Helsinki

2§Yhdistyksen tarkoitus on kaivos-,

rikastus-, metallurgisessa ja materiaali-teknisessä teollisuudessa ja niihin liitty-villä aloilla toimivien jäsenten ammatilli-sen tieto-taidon edistäminen ja keskinäi-nen lähentäminen.

Näihin päämääriin yhdistys pyrkii esi-telmien, keskustelujen, julkaisujen, tu-tustumismatkojen, ulkomaisten yhteyk-sien ym. kautta.

Yhdistyksessä on ammatillisia epäit-senäisiä jaostoja yhteistyön tehostami-seksi ja ammattikysymysten tehok-kaampaa käsittelyä varten.

Lisäksi yhdistyksessä voi olla epäitse-näisiä aluekerhoja.

3§Yhdistys on puolueista ja etujärjes-

töistä riippumaton. Yhdistyksen tarkoi-tuksena ei ole voiton tai muun välittö-män taloudellisen ansion hankkiminenjäsenilleen.

4§Yhdistyksellä on varsinaisia ja nuoria

jäseniä sekä kunniajäseniä. Varsinaisetja nuoret jäsenet kuuluvat yhteen taiuseampaan jaostoon, nuori jäsen kui-tenkin vain yhteen. Varsinaiset ja nuoretjäsenet voivat toimia lisäksi jossakinaluekerhossa.

5§Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hy-

väksyä vahvistettujen jäsenperusteidenmukaisesti 2§:n aloilla toimiva henkilö,joka on suorittanut koti- tai ulkomaisenkorkeakoulun loppututkinnon tai jollamuuten voidaan katsoa olevan vastaavaammattitaito tai poikkeustapauksissamuullakin alalla toimiva huomattavanansioitunut henkilö.

Nuoreksi jäseneksi voidaan valita 2§:nalaan liittyvää ylempää korkeakoulutut-kintoa Suomessa opiskeleva ylioppilas,joka on opinnoissaan suorittanut puolettutkintoon vaadittavista opintoviikoista.Nuori jäsen on oikeutettu osallistumaanyhdistyksen toimintaan, mutta ei äänes-tyksiin.

6§Kunniajäseneksi voidaan kutsua varsi-

nainen jäsen, joka menestyksellisesti ontoiminut yhdistyksen tarkoitusperien hy-väksi. Kunniajäseneksi voidaan kutsuamyös yhdistykseen kuulumaton henkilö,joka on erittäin huomattavalla tavallaedistänyt yhdistyksen tarkoitusperiä.

7§Hakemus varsinaiseksi jäseneksi on

jätettävä jäsenhakemuskaavakkeella sil-le jaostolle, johon hakija haluaa kuulua.Jos hakija haluaa liittyä useampaan ja-ostoon, tulee hakemus jättää vain yhdel-le jaostolle. Jäsenhakemukseen on lii-tettävä kahden yli 5 vuotta yhdistyksenjäsenenä olleen puolto. Jäseneksi otta-misesta päättää yhdistyksen hallitus ja-oston esityksestä.

8§Hakemus nuoreksi jäseneksi on jätet-

tävä jäsenhakemuskaavakkeella sille ja-ostolle, johon hakija haluaa kuulua. Jä-senhakemukseen on liitettävä opintore-kisterin ote. Nuoreksi jäseneksi ottami-sesta päättää yhdistyksen hallitus jaos-ton esityksestä. Nuoren jäsenen jäse-nyysaika on enintään viisi vuotta.

Nuori jäsen siirtyy varsinaiseksi jäse-neksi ilmoitettuaan jaostolle tutkinnonsuorittamisesta.

Jos nuori jäsen ei jäsenyysaikanasuorita tutkintoa, hänen katsotaan eron-neen yhdistyksestä.

9§Jokainen varsinainen jäsen suorittaa

yhdistykselle liittymis- ja vuosimaksun.Nuorilta jäseniltä peritään matalampivuosimaksu eikä heiltä peritä liittymis-maksua. Siirtymisestä nuoresta jäsenes-tä varsinaiseksi jäseneksi ei peritä liitty-mismaksua, jos on ollut nuorempana jä-senenä yhtäjaksoisesti vähintään vuo-den.

Kunniajäsenillä ei ole maksuja.10§

Jäsen eroaa yhdistyksestä ilmoitta-malla siitä kirjallisesti jäsenrekisterinhoitajalle taikka ilmoittamalla erosta yh-distyksen kokouksessa merkittäväksipöytäkirjaan. Jäsenen, joka ei ole mak-sanut eikä jäsenrekisterin hoitajan sitäerityisesti vaatiessa maksa erääntynyttävuosimaksua, katsotaan eronneen yh-distyksestä. Jäsenrekisterin hoitaja esit-telee eroilmoitukset yhdistyksen halli-tukselle vahvistettaviksi.

Jäsen, joka ei noudata yhdistyksensääntöjä ja päätöksiä, tai jonka jäämi-nen yhdistykseen jostain muusta syystäkatsotaan sopimattomaksi, voidaan hal-lituksen päätöksellä erottaa yhdistyk-sestä tai julistaa määrätyksi ajaksi me-nettäneeksi jäsenoikeutensa. Tällaiseenpäätöksen vahvistamiseen vaaditaan3/4 annetuista äänistä.

11§Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus,

jonka muodostavat puheenjohtaja, va-

rapuheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä.Hallituksen, sen puheenjohtajan ja va-

rapuheenjohtajan vaali tapahtuu yhdis-tyksen vuosikokouksessa, jolloin pu-heenjohtaja ja varapuheenjohtaja vali-taan vuodeksi kerrallaan ja jäsenet kol-meksi vuodeksi, kuitenkin siten, ettäjoka vuosi kolme jäsentä on erovuoros-sa.

Eroavaa jäsentä, puheenjohtajaa javarapuheenjohtajaa lukuun ottamatta, eivälittömästi voida valita uudelleen.

Hallituksen jäsenten tulee mahdolli-simman tasapuolisesti edustaa yhdis-tyksen eri toiminta-aloja.

Hallituksen, sen puheenjohtajan ja va-rapuheenjohtajan vaalia valmisteleevaalitoimikunta, jossa puheenjohtajanaon aikaisempi yhdistyksen puheenjoh-taja ja jäseninä jaostojen ja aluekerho-jen puheenjohtajat. Vaalitoimikunta te-kee ehdotuksensa yhdistyksen vuosiko-koukselle.

12§Hallitus kokoontuu puheenjohtajan

kutsusta, kun tämä katsoo sen tarpeelli-seksi tai kun vähintään kaksi hallituksenjäsentä sitä pyytää.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vä-hintään kuusi jäsentä, niiden joukossapuheenjohtaja tai varapuheenjohtaja,on saapuvilla.

Äänten mennessä tasan ratkaisee pu-heenjohtajan ääni.

Puheenjohtajan ollessa estyneenäkutsuu varapuheenjohtaja hallituksenkoolle.

Hallituksen kokouksissa pidetäänpöytäkirjaa, joka tarkastetaan seuraa-vassa kokouksessa. Hallituksen sihtee-rinä toimii yhdistyksen pääsihteeri.

Hallituksen kokouksessa ovat oikeu-tettuja olemaan puhevaltaisina läsnä:

Pääsihteeri, rahastonhoitaja, lehdentoimitusneuvoston puheenjohtaja sekäjaostojen ja aluekerhojen puheenjohta-jat.

13§Hallituksen tehtäviin kuuluu :toimia yhdistyksen tarkoitusperien hy-

väksi;tehdä tarpeelliseksi katsomiaan esi-

tyksiä julkisille ja yksityisille tahoille;solmia yhteyksiä koti- ja ulkomaisten

järjestöjen kanssa;valmistella yhdistyksen kokouksissa

käsiteltävät asiat ja kutsua yhdistyskoolle; toimeenpanna yhdistyksen pää-tökset;

esittää vuosikokoukselle jaostojen pe-rustaminen ja lakkauttaminen;

Vuorimiesyhdistyksensäännöt

SääntöuudistusSääntöuudistusSääntöuudistusSääntöuudistusSääntöuudistus


päättää aluekerhojen perustamisestaja lakkauttamisesta;

päättää jaostojen ja aluekerhojen ni-met ja johtosäännöt;

päättää jäseneksi hyväksymisperus-teista;

hyväksyä hakijat yhdistyksen jäsenik-si tai nuoremmiksi jäseniksi;

pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä;hallita yhdistyksen varoja ja omaisuut-

ta;laatia tuloja menoarvioehdotus ja

vuosikertomus;laatia yhdistyksen toimintasuunnitel-

ma ja siinä yhteydessä vahvistaa jaosto-jen ja aluekerhojen toimintasuunnitel-mat;

esittää vuosikokoukselle kunniajäse-neksi kutsumista;

päättää muista yhdistyksen antamistakunnianosoituksista ja palkinnoista janiiden säännöistä;

päättää sellaiset juoksevat asiat, joitaei tarvitse alistaa yhdistyksen vuosiko-kouksen ratkaistaviksi;

palkata yhdistyksen varsinaisten jä-senten piiristä pääsihteeri ja rahaston-hoitaja, jotka ovat hallitukselle vastuun-alaisia;

perustaa muita tarpeelliseksi katsomi-aan toimikuntia ja toimia sekä nimetäniihin yhdistyksen jäsenten keskuudes-ta jäsenet ja hoitajat.

14§Yhdistyksen jokapäiväistä toimintaa

hoitaa pääsihteeri.Pääsihteerin tehtäviin kuuluu:toimeenpanna yhdistyksen hallituk-

sen antamat yhdistyksen toimintaan liit-tyvät tehtävät;

toimia yhdistyksen hallituksen sihtee-rinä;

vastata yhdistyksen jäsenluettelosta;vastata yhdistyksen kirjanpidosta ta-

loudenhoitaja apunaan;valmistella yhdistyksen vuosikokous

hallituksen päätösten mukaisesti;toimia muiden yhdistyksen toimihen-

kilöiden hallinnollisena esimiehenä.15§

Yhdistyksen nimen ovat oikeutetut kir-joittamaan puheenjohtaja, varapuheen-johtaja ja pääsihteeri, aina kaksi yhdes-sä.

16§Yhdistyksen tilit päätetään kalenteri-

vuosittain. Tilinpäätösasiakirjat on halli-tuksen pöytäkirjojen ja vuosikertomuk-sen ohella jätettävä viimeistään seuraa-van vuoden helmikuun 15. päivänä tar-kastettaviksi tilintarkastajille, joiden onniistä annettava tarkastuskertomuksen-sa vuosikokoukselle.

17§Yhdistyksen kokouksia ovat vuosiko-

kous ja ylimääräiset kokoukset. Vuosi-kokous on pidettävä toukokuun 1. päi-vään mennessä.

Kokouksiin on postitettava kutsu vä-

hintään kaksi viikkoa ennen kokousta.Yhdistyksen kokouksen avaa yhdis-

tyksen puheenjohtaja. Kokouksessa pu-hetta johtaa läsnä olevien varsinaistenjäsenien keskuudestaan valitsema pu-heenjohtaja. Kokoukselle valitaan sa-malla tavalla sihteeri. Kokouksessa läs-nä olevista varsinaisista jäsenistä vali-taan kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotkapuheenjohtajan ohella tarkastavat pöy-täkirjan. Kokouksessa läsnä olevista jä-senistä valitaan kaksi ääntenlaskijaa.

Kokouksen alussa todetaan sen pää-tösvaltaisuus ja hyväksytään työjärjes-tys.

Kokouksissa päätökset tehdään yk-sinkertaisella äänten enemmistöllä, mi-käli säännöissä ei ole toisin määrätty.Yhdistyksen puheenjohtajien ja hallituk-sen vaalit toimitetaan suljetuilla lipuilla,jos joku varsinainen jäsen sitä pyytää.

Jäsen saa käyttää äänioikeuttaan jon-kun muun jäsenen kautta valtakirjalla.Jäsen saa edustaa ainoastaan yhtä jä-sentä.

Valitut toimihenkilöt ryhtyvät toimeen-sa heti vuosikokouksen jälkeen.

18§Vuosikokouksessa käsitellään seu-

raavat asiat:hallituksen kertomus edelliseltä toi-

mintavuodelta;tilintarkastajien kertomus, tilinpäätök-

sen vahvistaminen ja vastuuvapaudenmyöntäminen hallitukselle;

kuluvan vuoden tuloja menoarviosekä sen yhteydessä jäsenten ja nuor-ten jäsenten vuosimaksun ja liittymis-maksun suuruus sekä hallituksen ja tilin-tarkastajien palkkio;

yhdistyksen toimintasuunnitelma ku-luvalle vuodelle;

puheenjohtajan ja varapuheenjohta-jan sekä hallituksen jäsenten vaalit ero-vuorossa olevien tilalle;

kahden tilintarkastajan ja näille vara-miehen vaalit kuluvan vuoden tilien tar-kastusta varten;

jaostojen perustaminen ja lakkautta-minen;

kunniajäseneksi kutsuminen;muut kokouskutsussa mainitut asiat.Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saa-

da jonkin asian yhdistyksen vuosikoko-uksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitet-tava kirjallisesti siitä hallitukselle kuu-kautta ennen kokousta, jotta asia voi-daan sisällyttää kokouskutsuun.

19§Hallituksen päätöksellä voidaan jon-

kin erillisasian käsittelemiseksi pitää yli-määräinen kokous. Se on myös kutsut-tava kokoon kolmenkymmenen vuoro-kauden kuluessa siitä, kun vähintäänneljäskymmenesosa (1/40) äänioikeute-tuista jäsenistä sitä yhdistyksen hallituk-selta kirjallisesti esittämänsä asian käsit-telyyn pyytää.

Asia on esitettävä perusteluineen ko-

kouskutsussa eikä kokouksessa voi kä-sitellä muita asioita.

20§Näiden sääntöjen muuttamisesta tai li-

säyksistä niihin on tehtävä päätös kah-dessa peräkkäisessä yhdistyksen koko-uksessa, joista ainakin toinen on vuosi-kokous, ja tällöin vähintään 3/4 päätök-seen osaaottavista yhdistyksen jäsenis-tä on oltava siitä yhtä mieltä molemmillakerroilla. Kokousten välillä tulee olla vä-hintään kuukausi.

21§Yhdistyksen purkamiseen vaaditaan,

että päätös tästä on tehty kahdessa pe-räkkäisessä yhdistyksen vuosikokouk-sessa ja vähintään 3/4 päätökseenosaaottavista yhdistyksen jäsenistä onoltava siitä yhtä mieltä molemmilla ker-roilla.

Yhdistyksen purkautuessa on sen va-rat käytettävä johonkin yhdistyksen vii-meisen kokouksen päättämään, yhdis-tyksen toimintaa lähellä olevaan, yleis-hyödylliseen tarkoitukseen.

Yhdistyksen tullessa lakkautetuksikäytetään sen varat samaan tarkoituk-seen.

22§Muuten noudatetaan kulloinkin voi-

massa olevaa yhdistyslakia.�

Vuorimiesyhdistyksen hallitus päättieräänä osana yhdistyksen kehittämistäuudistaa sääntöjä mahdollistamaansuunnitellut kehittämisajatukset ja sa-malla päätettiin, että uudistetaan sään-töjen kieli.

Hallitus on käsitellyt sääntöjä kolmes-sa kokouksessaan ja haluaa lehden väli-tyksellä esitellä sääntöehdotuksen jäse-nistölle. Voimassa olevien sääntöjenmukaan sääntömuutokset käsitelläänkahdessa seuraavassa yhdistyksen ko-kouksessa.

Suurimmat muutokset säännöissäovat seuraavat:

1§: Ei muutosta.

Vuorimies-yhdistyksensääntö-uudistus

r


miner

aali

t

Oliviini on yleinen mineraali, jota löytyyharvasta paikasta suurempia määriä. Seon koostumukseltaan melko yksinker-tainen silikaatti, seossarja, jonka pääte-jäsenet ovat rautarikas fayaliitti, Fe2SiO4

ja magnesiumrikas forsteriitti, Mg2SiO4.Oliviinin väri vaihtelee kellanvihreästäkirkkaan vihreään. Myös erilaiset ruske-an sävyt ovat yleisiä. Oliviinin kovuusMohsin asteikolla on 6.5-7 eli sitä voi-daan käyttää myös korukivenä. Omi-naispaino vaihtelee välillä 3.3 g/cm3 –4.2 g/cm3 siten, että magnesiumrikasforsteriitti on kevyempää. Oliviinia näkeeharvoin omamuotoisina kiteinä.

Fayaliitti muodostaa seossarjan myösmangaanin kanssa. Mangaanipitoinenoliviini on harvinainen tefroiitti ja muuanrauta-mangaaniseos tunnetaan nimelläknebeliitti. Oliviinin korukivenä käytettymuunnos on peridootti, kauniin vihreä,läpinäkyvä mineraali.

Oliviinin ainekset ovat peräisin syvältämaapallon vaipasta ja mineraali on ns.ultraemäksisten kivien oleellinen osa.Oliviinin sulamispiste ja samalla kiteyty-mislämpötila ovat korkeat, joten kivisu-lista se kiteytyy ensimmäisenä silikaatti-mineraalina. Siksi sitä voi löytyä esimer-kiksi basalttilaavoista isoinakin hajara-keina, vaikka laava muuten olisi täysinlasimaista tai huokoista hohkaa vaillamuita kiteitä. Oliviinilla on kuitenkin tai-pumus muuttua helposti muiksi mine-raaleiksi, kuten serpentiiniksi, joten esi-merkiksi Suomen kallioperässä se on

Juho Hukka

OliviiniOliviini on vanhimpia ihmis-kunnan käyttämiä korukiviä.Egyptiläiset louhivatperidoottia jo 3500 vuottasitten. Sitä käytetään myöstulen ja kulutuksen kestävä-nä teollisuusmineraalina.

2§: Yhdistyksen ala on määritelty uu-delleen. Se on laajempi kuin aikaisem-min. Yhdistyksen toiminnasta on pois-tettu edunvalvonta ja tutkimustoiminta.Alalla on olemassa kattava teollisuudenedunvalvontajärjestelmä (Metalliteolli-suuden keskusliiton alaiset Metallinjalos-tajat ry ja Kaivannaisteollisuus ry). Tutki-mustoiminnan poistaminen johtuu siitä,että tutkimusvaltuuskunta lakkautettiin jo1999.

Jaostot ja niiden toiminta on sään-nöissä nostettu merkittävämpään ase-maan kuin aikaisemmin ja on mahdollis-tettu aluekerhojen perustaminen. Jä-senet kuuluvat aina johonkin jaostoon javoivat halutessaan liittyä myös alueker-hoon. Tämä mahdollistaa yhdistyksenmonipuolisemman ja alueellisen toimin-nan.

3§: Siitä on poistettu maininta kahdes-ta kielestä. Siihen on lisätty maininta,että yhdistys on etujärjestöistä riippu-maton.

4§: Jäsenluokat ovat vain jäsen, nuorijäsen ja kunniajäsen. Pykälästä ja sään-nöistä on poistettu kannattajajäsen jakirjeenvaihtajajäsen.

5§: Ei varsinaisia muutoksia, mutta jä-senperusteiden vahvistaminen siirrettypykälään hallituksen tehtävistä.

6§: Poistettu kohta kannattaja- ja kir-jeenvaihtojäsenistä.

7§:Pykälää muutettu vastaamaan ny-kyistä käytäntöä, joka toimii hyvin. Jäse-neksi hyväksymisessä on poistettu vaa-timus siitä, että hallituksessa pitäisi kuu-den hallituksen jäsenen sitä puoltaa.Pelkkä yksinkertainen enemmistö riittää.

8§: Pykälä on uusi. Se vastaa edellistäpykälää, mutta koskee nuoria jäseniä.Nuoren jäsenen asemaa on pyritty siinäselkiinnyttämään.

9§: Maininta ainaisjäsenyydestä mak-samalla 10 v maksu on poistettu. Mai-ninta kannattajajäsenmaksuista on pois-tettu. Maininta nuoren jäsenen maksuis-ta hänen siirtyessään varsinaiseksi jäse-neksi on lisätty.

10§: Tämä on nykyinen 8§:ä vastaavapykälä. Siinä kiristetään toimintaa niitäjäseniä kohtaan, jotka eivät maksa jä-senmaksujaan. Maksamattomuus mak-sukehotuksen jälkeen johtaisi eroami-seen jo yhden maksamattoman vuodenjälkeen.

11§: Pykälään on lisätty maininta vaa-litoimikunnasta ja sen kokoonpanosta.

12§: Pykälään on lisätty maininta pää-sihteerin toimimisesta hallituksen sih-teerinä. Läsnäolo ja puheoikeus on lisät-ty aluekerhojen puheenjohtajille.

13§: Hallituksen tehtävät on kerättysäännöistä tähän pykälään. Pykäläänon lisätty hallituksen tehtäviin seuraavatasiat:

yhdistyksen toimintasuunnitelmanlaatiminen ja siinä yhteydessä jaostojenja aluekerhojen toimintasuunnitelmienvahvistaminen;

jaostojen perustamisen ja lakkautta-misen esittäminen vuosikokoukselle;

aluekerhojen perustamisesta ja lak-kauttamisesta päättäminen;

jaostojen ja aluekerhojen nimistä jajohtosäännöistä päättäminen;

kunniajäseneksi nimittämisen esittä-minen vuosikokoukselle;

muista yhdistyksen antamista kunni-anosoituksista ja palkinnoista ja niidensäännöistä päättäminen.

14§: Uusi pykälä, jossa käsitelläänpääsihteerin asema ja tehtävät.

15§: Muutos nykyiseen 13§:än on,että sihteeri on korvattu pääsihteerillä.

16§: Ei asiamuutosta nykyiseen14§:än

17§: Määritelty, että yhdistyksellä voiolla vain kahdenlaisia kokouksia; vuosi-kokous ja ylimääräinen kokous. Ko-kouskäytäntöä on selkiinnytetty. Nyt onmääritelty selvästi, että kaikkiin kokouk-siin on valittava erikseen puheenjohtajaja sihteeri.

18§: Nykyisen 16§:n mukaisiin vuosi-kokouksen tehtäviin on lisätty jaostojenperustaminen ja lakkauttaminen sekäkunniajäseneksi nimittäminen.

19§: Uusi pykälä, joka määrittelee yli-määräiset kokoukset

20§: Ei muutoksia

21§: Ei muutoksia

22§: Ei muutoksia

Nykyinen 17§ poistetaan

Nykyinen 19§ poistetaan, koska senasiat on esitetty aikaisemmissa py-kälissä.�


melko harvinainen tuttavuus, vaikka ult-raemäksisiä kiviä on kohtalaisen run-saasti. Oliviinia on myös rauta-nikkeli-meteoriiteissa, joista se saattaa muo-dostaa jopa puolet.

Kuumuutta ja kulutustakestävä

Oliviinin sulamislämpötila on noin 1800astetta ja lisäksi se ei juuri reagoi kemi-allisesti korkeassakaan lämpötilassa.Siksi sitä käytetään teollisuudessa mo-nissa yhteyksissä, missä tulenkestävyyson ehdoton vaatimus. Saven ja vedenkanssa oliviinihiekasta saa valumuotte-ja, jotka eivät reagoi sulan metallin kans-sa. Siitä tehdään myös tulenkestäviä tii-liä esimerkiksi terässulattoihin ja valo-kaariuuneihin.

Oliviinihiekka on käypäinen ainesmyös hiekkapuhallukseen. Karkeampiafraktioita käytetään metallipintojen puh-distamiseen tai graffitien siivoamiseenbetoniseinistä. Hienommilla taas puh-distetaan esimerkiksi vanhoja maaleja

nimitettiin Käärmesaareksi siellä asusta-vien monien myrkkykäärmeiden vuoksi.Lopulta muuan Egyptin hallitsija lopetut-ti käärmeet, mutta piti kaivostyöläisettäysin erityksissä saarella, joka pysyikinvuosisatoja salassa länsimailta.

Arkeologit ovat löytäneet Zebargadinperidootteja Aleksandriasta ja muinai-sen Kreikan raunioista. Raamatussa ku-vataan israelilaisten ylipapin rintalevyä,johon oli kiinnitetty 12 jalokiveä, yksi ku-takin Israelin heimoa kohti. Yksi näistäoli peridootti, todennäköisesti Zebarga-din saarelta peräisin. Myös kuningasHesekielin mainitaan kantaneen suurtaperidoottikiveä. Raamattu tuntee peri-dootin nimellä krysoliitti. Legendojenmukaan se oli myös kuningatar Kleopat-ran lempikivi. Peridoottia tuotetaan saa-rella edelleen, mutta monet muut alueetmaailmassa ovat ajaneet ohi.

Burmassa eli nykyisessä Myanmaris-sa sijaitseva Mogokin alue on kauttamaailman tunnettu monenlaisten jaloki-vien tuottaja, myös peridootin. Yhdys-valtain Arizonassa oleva San CarlosApache Reservation tuottaa sekä teolli-

suusmineraali oliviinia että korukivi-muunnos peridoottia. Vain apassi-inti-aaneilla on oikeus louhia alueella. Muitatuottajia ovat Norja, Australia, Brasilia,Havaijin saaret sekä Kongo. Suurin hiot-tu peridootti, 310 karaatin kappale, onesillä Smithsonian Instituutissa Wa-shington D.C.:ssä Yhdysvalloissa. Ko-meita esimerkkejä on myös Moskovanja Lontoon museoissa.

Mineraalimaailmanmonivitamiini

Muinaiset egyptiläiset käyttivät peridoot-tia parantamiseen. Myös azteekit ja in-kat uskoivat sen maagisiin voimiin jakäyttivät sitä mm. puhdistamaan keuh-koja, imunesteitä, vatsaa, maksaa ja li-sämunuaisia.

Vielä nykyisinkin mineraalien voimiinuskoville peridootti on oikea ihmelääke.Sen uskotaan suojaavan ihmistä nega-tiivisuudelta, mitä ikänään se sitten tar-koittaakin. Se parantaa tulehduksia, vat-sahaavoja ja kilpirauhasvaivoja sekäedistää uudistumista, puhdistumista,jälleensyntymistä ja kasvua.

Mineraalien voimaan uskovat väittävätperidootin kantajien kaiken muun lisäksinauttivan avio-onnesta. Ehkä siksi, ettäsen sanotaan tuovan mukanaan kauno-puheisuutta ja pysyvän vapautuksensekä henkisestä että ruumiillisesta epä-varmuudesta.

Mineraaliparantajat liittävät peridootinmyös stressin poistoon, rentoutumi-seen, elämänvoimaan, parantaviin ky-kyihin, mukavuuteen ja sisäiseen näke-mykseen. Eli rohtona lähes viinanväärti.�

Oliviinihajarae laavakivessä. Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Perideotteja.Kuva: JariVäätäinen, GTK

puupinnoilta.Oliviinin tuottajia ovat Yhdysvallat,

Etelä-Afrikka, Norja, Kiina ja Venäjä. Ko-rukivimuunnosta eli peridoottia tuottavatlisäksi mm. Egypti, Myanmar ja Brasilia.

Köyhän miehen smaragdi

Oliviinin korukivimuunnos peridootti onsaanut nimensä arabiankielen sanastafaridat, joka tarkoittaa jalokiveä. Peri-dootin väri vaihtelee vaalean kellanvih-reästä tuoreen ruohon voimakkaan kirk-kaan vihreään. Monet ovat verranneetperidoottia sävyltään tummempaan jatäyteläisempään smaragdiin ja nimittä-neet sitä ”köyhän miehen smaragdiksi”.

Muinaiset egyptiläiset louhivat peri-doottia Punaisen meren tulivuorisaarel-ta, Zebargadilta, jo noin 3500 vuotta sit-ten. Samainen saari tunnettiin pitkäännimellä Saint John’s Island. Se sijaitseenoin 80 kilometrin päässä rannikoltasuurin piirtein samalla leveysasteellakuin Assuanin pato Niilissä. Historioitsi-ja Plinius Vanhempi on tutkinut ja kuvan-nut saarta. Tuohon aikaan paikkaa tosin


Luki

jat

kysy

vät

Kaivannaisteollisuutta on se teollisuu-den ryhmä, joka irrottaa ja toimittaakäyttöön luonnosta löydettyjä kaivan-naisia. Ryhmän tärkein haara on KAI-VOSTEOLLISUUS, jonka lisäksi merkit-täviä alalla ovat kivilouhokset, hiekan jasoran lajittelulaitokset, savenotto sekäturveteollisuus.

KAIVOSTOIMINNAN keskeinen alue,vuorityö, on joko hiekkaesiintymienhuuhdontaa, avolouhostoimintaa taimaanalaista louhintaa. Kaivoksena pi-detään sellaista kaivannaisesiintymää,jonka hyödyntäminen on taloudellises-ti kannattavaa. Jos kaivannainen sisäl-tää metallien taloudellisen valmistuk-sen raaka-aineeksi riittävän määränmetallimineraaleja, kaivannaista nimi-tetään malmiksi. Malmiraja riippuu pait-si kaivannaisesiintymän koostumukses-ta myös esiintymän suuruudesta ja me-tallien hintatasosta.

Perinteisesti on kaivostoiminnalle

Mitä on VUORITIEDE jamikä ihme on VUORIMIES?

DI Lars J Hukkinen, Karjaa

Olen saanut vastattavikseniotsikon kysymykset. Kysymyk-siin voisi vielä lisätä: Mitä onVUORITEOLLISUUS? Lyhytvastaus voisi olla: virallisennykysanaston mukaan mitääntällaisia käsitteitä ei enää ole.Näitä nimityksiä voitaneenkuitenkin vielä käyttää Teknii-kan museossa. Vuoriteollisuuson nykysanastossaKAIVANNAISTEOLLISUUTTA.Kaivannaisiksi katsotaanmaankamaran mineraalisettuotteet kuten malmit,teollisuusmineraalit, teolli-suus- ja rakennuskivet sekäkäyttökelpoiset maalajit.

edellytyksiä luova malminetsintä luettukiinteästi vuoriteollisuuden oheistoimin-toihin kuuluvaksi. Kaivannaistoiminnanosaksi lasketaan hyötymineraalien ri-kastaminen, jolla tarkoitetaan hyödyn-nettävien mineraalien pitoisuuden li-säämistä kaivannaismurskeessa tai-jauheessa erottamalla sivukiveä jät-teeksi tai vähempiarvoiseksi materiaalik-si. Rikastamista sovelletaan sekä mal-meihin että muihin mineraalikaivannai-siin.

Kaivannaisia jalostavasta teollisuu-desta on vuoriteollisuuteen kuuluviksivanhastaan laskettu metallien valmis-tus sekä kalkin ja sementin valmistus.Väljästi tulkiten voitaisiin myös posliini-,savi- ja lasiteollisuus lukea vuoriteolli-suuteen kuuluviksi, ovathan ne kaivan-naisia välittömästi hyödyntävää teolli-suutta. Melkein yhtä lähellä on myös ra-kennuskiviä ja -mineraaleja käyttävä ra-kennusosateollisuus tai edelleen rikki-pitoisia malmimineraaleja hyödyntävärikkihappoteollisuus, joka kuitenkinluokitellaan kemikaalien valmistukseen.Maamme suurin kaivos onkin lannoite-teollisuuden hallussa.

1800-luvulta 1900-luvun alkuun pu-huttiin vuoritoimesta ja vuoriviljelystä,näin mm. Eevert Laine väitöskirjassaan“Piirteitä Suomen vuoritoimen historias-ta 19-vuosisadan ensipuoliskolla” (Hel-sinki 1907). Teknilliseen korkeakouluunperustettiin 1937 vuoritekniikan oppi-tuoli ja vuonna 1947 erotettiin kemian-osastosta vuoriteollisuusosasto omak-si opinto-osastokseen. Nykyisin tämänosaston opetusalasta huolehtii materi-aali- ja kalliotekniikan osasto. Näin semuuttuu Eskon nimistömaailma.

VUORITOIMI oli ilmeinen käännösruotsinkielen käsitteistä bergsbruk jabergshantering, jotka puolestaan vas-tannevat saksankielen käsitteitä Berg-werk ja Bergbau. Edellisellä on nyky-saksassa ahdas merkitys ‘kaivos’, kunse alkuaan on merkinnyt koko toiminta-aluetta malminlouhinnasta metallien val-mistukseen ja muokkaukseen. Alan

Lähde: Georgius Agricola: De remetallica 1556. Vom BergkwerckBasel 1557.


vanhin yhtenäisesitys on vuonna 1556latinaksi ilmestynyt teos “De re metalli-ca”, joka vuotta myöhemmin ilmestyisaksaksi nimellä “Vom Bergkwerck”.Molempien tekijä oli aikansa polyhistoriGeorgius Agricola (alkuaan Georg Pa-wer tai Bauer), joka eli vuosina 1494-1555 eikä siten koskaan nähnyt teoksi-aan painettuina. Teoksen latinankieli-sestä laitoksesta laati vuonna 1912englanninkielisen käännöksen vuori-insinööri, myöhemmin USA:n president-ti Herbert Hoover yhdessä puolisonsakanssa. Liitteenä oleva kuva on Agrico-lan teoksesta.

VUORIMIES on myös ruotsinkielenkäsitteen “bergsman” kautta tullut nimi-tys. Sen lähde lienee saksankielen“Bergmann”. Etenkin Ruotsissa vuori-miehet toimivat vanhastaan “vuorikunti-en” osuuskuntamuotoisissa kaivos- jajalostuslaitosyhteisöissä, joista käytet-tiin nimitystä “bergslag”. Vuorimiehiksiluettiin kaikki näissä osuuskunnissatyöskentelevät kaivomiehistä langanve-täjiin saakka.

On tullut muotiin puhua teollisuuden-

Onni Kalevi Virkkala25.2.1914 - 1.1.2001

Professori Kalevi Virkkalan elämä päättyiuuden vuosituhannen ensimmäisenä päivä-nä. Se alkoi Venäjällä (Humppilassa, Venä-jän kartanon mailla) kuten hän usein leik-kisästi kertoi.

Hänen luonnettaan leimasi lämmin, suorahämäläinen huumori ja rehti huolenpitokanssaihmisistään. Kun virkamiesten ase-ma sodan jälkeen oli tosi kehno toimi Virk-kala ammattiyhdistysliikkeessä, ollen vah-vasti vaikuttamassa Geologiliiton syntyynja päämääriin. Hän liittyi Vuorimiesyhdis-tykseen 1969. Virkkala osallistui sotiimmeensin asevelvollisena 1939-41, mutta tais-tellen myös läpi jatkosodan, siirtyen sivii-liin 28.11.1944. Hän osallistui, kutenmuutkin valmiit geologit, tarvittaviin lin-noitustöihin. Hänelle myönnettiin Vapau-den Risti 4 miekkojen kera, hän oli reservinkapteeni.

Virkkala aloitti ammattiuransa apulais-maalajigeologina Geologisessa toimikun-nassa 1941, jatkaen vuodesta 1945 Geolo-gisessa tutkimuslaitoksessa turve-, maape-rä- sekä valtiongeologina ja vuodesta 1969osastonjohtajana, siirtyen eläkkeelle 1977.Virkkalan kaudella maaperäkartoitus vauh-dittui yhteistyössä Maanmittaushallituk-sen ja Maatalouden Tutkimuskeskuksenkera, tehtiin maan sora- ja hiekkavarojeninventaario Tie- ja Vesirakennushallituksenkanssa, tehostettiin turvevarojen inven-tointia KTM:n ja turveteollisuuden toi-meksiannosta ja merenpohjan geologistakartoitusta yhdessä Merentutkimuslaitok-sen ja Neste Oy:n kanssa. Virkatyön ohessahän toimi dosenttina Helsingin yliopistos-

In Memoriam

sa, oli sotilasgeologian opettajana Sotakor-keakoulussa sekä maaperägeologian eri-koisopettajana Oulun yliopistossa 1950- ja60-luvuilla. Virkkalaa käytettiin paljon asi-antuntijana maaperää koskevissa erilaisissapulmakysymyksissä. Hänet katsottiin pä-teväksi Helsingin yliopiston geologian japaleontologian sekä Turun yliopiston maa-perägeologian professorin virkoihin.

Kalevi Virkkala perehtyi lavealti geolo-gian eri puoliin jo kesäharjoittelijana jaetenkin suorittaessaan fil.kand. tutkinnonmineralogian ja lisensiaattitutkinnon pale-ontologian puolella, julkaisten mallitutki-mukseksi muodostuneen väitöskirjansaSuomussalmen glasiaaligeologiasta 1951.

Kartoitus- ja osastonjohtotehtäviensäohella Virkkala jatkoi tutkimustoiminta-ansa, julkaisten työraporttien lisäksi noin110 tieteellistä/kansantajuista monografi-aa, karttalehteä tai artikkelia. Hänen aihe-piirinsä liikkui geologian ja sen sukulais-tieteiden ja käytännön sovellutusten lai-dalta toiselle, hän kirjoitti myös SuomenGeologisen seuran sekä Geologian Tutki-muskeskuksen historiikin. Moni malmin-etsijä on saanut avun hänen mainioistamoreenin kulkeutumista koskevista tutki-muksistaan. Useimmat julkaisut ovat suo-menkielisiä, mutta myös englannin-, sak-san- ja ruotsinkieliset tekstit tulivat pape-rille nopeasti ja jokseenkin painovalmiina.

Laajaa perehtyneisyyttä kartoituksiin tar-vittiin hänen toimiessaan Suomen edusta-jana INQUA:n kansainvälisessä karttatoi-mikunnassa. Häntä käytettiin GeologisenSeuran, Geologiliiton, Maantieteellisen,Kasvitieteellisen ja Metsätieteen seuran,Suoseuran sekä Rakennusgeologisen yh-distyksen, Tutkimuslaitosten Virkamies-yhdistyksen ja AKAVA:n luottamustehtä-vissä. Kalevi Virkkala oli Geologisen Seu-ran kunniajäsen. Hänet palkittiin SuomenLeijonan ritarikunnan komentajamerkillä.Pitkään Virkkalan kanssa työskennellytVeikko Valovirta kuvasi Kalevi Virkkalaaoivalliseksi opettajaksi ja isälliseksi osas-tonjohtajaksi.

Vuoriteollisuus-Bergshanteringen -lehtijää kaipaamaan yhtä alamme merkittävim-mistä vaikuttajista yhtyen perheen, työto-vereitten ja ystävien suruun.

Kalevi Kauranne

alarypäleistä eli KLUSTEREISTA. Vuori-teollisuus on käsittääkseni eräs klusteri,jonka alueella toimivat yritykset ovat liike-suhtein tai suhdanneyhtäläisyyksin kyt-keytyneet toisiinsa. Koulutuspohja ja toi-miala antavat tunnukset eri PROFESSI-OILLE. Jos “Vuorimiesyhdistykselle”haluttaisiin antaa moderni nimi, se voisiolla: “Materiaali- ja kalliotekniikan klus-terin professioita edustavien henkilöi-den seura”. Minun mielestäni vanha nimion kyllä iskevämpi! Ellen saa olla vuori-mies, olen mieluummin kemisti.

Mitäs sitten on VUORITIEDE?

Joka väittää vuoritekniikan olevan sovel-lettua luonnontiedettä ja matematiikkaa,hän puhuu puppua. Tiede tuli tälle vuo-situhansia vanhalle tekniikan alueellevasta 1700-luvun lopulla, jolloin tosin joruutia käytettiin kallionlouhinnassa,mutta kemiallinen analytiikka vasta tekisuuria edistysaskeleitaan. Kehitys olisitä ennen ollut käytännön toiminnanyritystä ja erehdystä. Metallien raken-teen selvittämisessä päästiin alkuun va-

jaat sata vuotta myöhemmin. Rautame-tallurgian kaikinpuolinen systematiikkaon pääosin 1900-luvun alkupuolelta pe-räisin. Vuosisadan jälkipuoliskolla onmetallurgiassa voitu saada deduktiivis-painotteisia tuloksia, siis teoriasta käy-täntöön johdettuja. Ehkä uudet nano- jatietotekniikkaan perustuvat metallifysi-kaaliset valmistusmenetelmät ovat to-della sovellettua teoriaa, mutta ovatkone vuoritiedettä, siitä en ole varma. Enmyöskään ole varma, haluavatko muisti-metallien tai puolijohdemateriaalien te-olliset valmistajat kuulua vuoriteollisuu-den piiriin.

Vanhahtava käsitykseni on se, ettävuoritieteisiin kuuluvia ovat (perustie-teiden matematiikan, fysiikan, epäor-gaanisen kemian ja fysikaalisen kemianohella) mm. mineralogia ja geologia,metallurgia ja metallioppi sovellustietei-neen sekä sovelletut tieteet materiaalienhienonnuksen, lajittelun ja siirtämisenalueilta. Ehkä atomi- ja metallifysiikkakuuluisivat nykytäydennyksenä mu-kaan.�


Luki

jan

kynäs

tä

Vuoriteollisuus-Bergshanteringen -lehtion numerossa 4/2000 nostanut esille mie-lenkiintoisen ja tärkeän kysymyksen, jo-hon on saatu vastaus GTK:sta. Kun esi-tetty vastaus ei mielestäni selvennä taikuvastele sen paremmin kaivosteollisuu-den kuin akateemisenkaan käyttäjäkun-nan nykyaikaisia käsityksiä, haluan seu-raavassa valottaa aihepiiriä laajemmin.

Tieteellisessä tutkimuksessa termit jakäsitteet pyritään määrittelemään niin sel-västi, että lukijalle ja kuulijalle välittyy nii-den kautta yksikäsitteinen tieto sisällöstä.Käytännössä käsitteet ja termit muuttuvatja vakiintuvat sitä mukaa, kun tieto lisään-tyy ja määritelmiä tarkennetaan. Malminja malmiesiintymän käsitteitä on Suomes-sa vielä aivan hiljattainkin käytetty tavalla,joka on ollut omiaan aiheuttamaan se-kaannusta sekä ammattilaisten että erityi-sesti asianharrastajien keskuudessa. His-toriallisen käytännön asemasta termeilleolisikin annettava sisältö uusimpien mää-ritelmien ja kansainvälisesti omaksutunkäytön perusteella. Seuraavassa esitetytmääritelmät perustuvat nykyisin käytössäoleviin kansainvälisiin geologisiin sanas-toihin sekä suomen kielellä julkaistuihintermien selityksiin (Mikkola, A. 1986, Suo-men malmigeologia; Niini, H. & Parkki-nen, J. 1995, Tuotantogeologia, TKK-IGE,B20). Olen kirjoitusta laatiessani hyödyn-tänyt myös kokemustani malmigeologianopettajana sekä keskustellut aiheestaeräiden tunnettujen koti- ja ulkomaistenmalmigeologian asiantuntijoiden kanssa;erityiset kiitokset annan Markku Isohan-nille ja Jouni Reinolle mineraalivaranto jamalmivarat –käsitteiden selvittämisestä.

Kansainvälisen käytännön mukaan ta-loudellisesti hyödyntämiskelpoisetesiintymät erotetaan sellaisista mineraa-liesiintymistä, jotka eivät ole taloudelli-sesti hyödynnettävissä tai joille ei talou-dellisuustutkimusta vielä ole tehty. Eng-lannin kielessä “ore“ ja “ore deposit“ tar-koittavat edellä mainittua ryhmää, kuntaas “mineral deposit“ on yleisnimi mal-mi- tai teollisuusmineraaliesiintymälle,eikä tällä termillä ole taloudellisuudenmerkitystä. Vastaavasti saksan kielessäEzlagerstätte on hyödyntämiseen kel-paava esiintymä ja Erzvorkommen onmineraaliesiintymä ilman taloudellisuus-kriteeriä. Tämä taloudellisuusluokitteluon malminetsinnän kannalta keskeinen,koska malminetsinnän ainoa tavoite ontaloudellisesti hyödynnettävien esiinty-mien löytäminen ja luokittelu siis ilmai-

see löydetyn esiintymän käyttökelpoi-suuden. Esiintymän taloudellisuus pe-rustuu riittävän mineraalivarannon lisäk-si monipuoliseen kustannusten, tuotan-toprosessien ja saatavan tuotteen hin-nan arvioimiseen.

Malminetsinnän ja kaivosteollisuudenomaksuman käytännön mukaan mal-miesiintymä on taloudellisesti hyödyn-nettävä malmi- tai teollisuusmineraali-esiintymä. Vastaavasti malmi on se hyö-tymineraaleja sisältävä kivilaji, johonesiintymän taloudellisuus perustuu.Malmi koostuu hyödynnettävistä malmi-mineraaleista tai teollisuusmineraa-leista ja käyttökelvottomista harmemi-neraaleista. Sellainen mineraaliesiinty-mä, jonka taloudellisuutta ei ole vielä to-dettu, tai joka ei ole tehdyn kannatta-vuusselvityksen mukaan nykyoloissa ta-loudellisesti käyttökelpoinen, on malmi-aihe tai mineralisaatio. Malmiesiintymävastaa siis yksikäsitteisesti englannin“ore / ore deposit“ -käsitettä, yleistermimineraaliesiintymä vastaa engannin “mi-neral deposit“ ja vastaavasti malmiaiheon “prospect“. Englannin kielen “mine-ralization“ -termi on jossain määrin on-gelmallinen, koska se sananmukaisestitarkoittaa mineraaleja muodostavaa,yleensä endogeenista tapahtumaa, geo-logista prosessia, mutta sillä tarkoite-taan joskus (epätarkassa kielenkäytös-sä) myös prosessin tulosta, mineralisoi-tunutta kiveä. Suomen kielisessä malmi-geologisessa kirjoittelussa mineralisa-tio-sanalla tarkoitetaan yleensä malmi-tai teollisuusmineraaliesiintymää, jolla eiole todettua taloudellista käyttöarvoa.

Malminetsinnän tavoittena on mal-miesiintymien löytäminen ja toimintaetenee asteittain. Alkuvaiheessa etsintääkohdennetaan malmivihjeiden (ore gui-de) perusteella, joita ovat esimerkiksimalmimineraaleja sisältävät malmiloh-kareet, geofysikaalisissa mittauksissatodetut anomaliset magneettiset, gravi-metriset tai sähkönjohtavuuden arvot taigeokemiallisessa tutkimuksessa havai-tut erikoiset, malmeille luonteenomaisetalkuainepitoisuudet. Paikallistettu mal-mimineraaliesiintymä on malmiaihe(prospect / mineral deposit / mineral oc-currence) niin kauan kun se todetaantaloudellisesti hyödyntämiskelpoiseksi,jolloin sitä voidaan kutsua malmiesiinty-mäksi. Malmiaihe on mineraaliesiinty-mä, jolla on malminetsinnällistä merki-tystä. Löydös (discovery) tarkoittaayleensä hyvälaatuista malmiaihetta, jon-ka taloudellista hyödynnettävyyttä ei kui-tenkaan ole vielä tutkittu.

Jotta mineraaliesiintymää voitaisiinkutsua malmiesiintymäksi, on edellytyk-senä maankuoressa paikallistettu ja kol-miulotteisesti rajattu alue, jossa on talo-udelliseen kaivostoimintaan riittävä mi-neraalivaranto. Esiintymän mineraali-varanto on yleensä erilainen kuin malmi-varat. Malmivarojen ja varantojen luokit-

telussa noudatetaan varmuusluokitte-lua, josta on kansainvälisessä käytössä(esim. Outokumpu Mining Oy) mm. aust-ralialainen AusIMM JORC Code. Liki-main vastaava luokitus on käytössä Ka-nadassa, mutta YK:n suosittelema käy-täntö poikkeaa jossain määrin näistä.JORC-luokituksessa esiintymän mine-raalivarannot on luokiteltu inferred (mah-dolliset), indicated (todennäköiset) jameasured (todetut) varmuusasteen pa-rantuessa. Ore reserves (malmivarat) -termiä käytetään vain taloudellisesti kan-nattavasta esiintymästä, josta on tehtykannattavuusselvitys tai joka on tuotan-nossa. Malmivarat luokitellaan probable(todennäköinen) ja proven (todettu) ka-tegorioihin ja niihin sisältyy raakkulai-mennukset ja malmitappiot. Kaivoslais-sa on määritelty kaivoskivennäisiksisellaiset metalliset ja mineraaliset raaka-aineet, joita kaivoslaki koskee. Tässämuodossa kaivoskivennäinen vastaa li-kimain englannin kielen “mineral“ -ter-min käyttöä, silloin kun sillä tarkoitetaangeologisia raaka-aineita.

Yhden esiintymän puitteissa voi ollauseita erillisiä osia, malmioita, jotka voivatmyös laadullisesti olla erilaisia. Malmi-esiintymän rajan sivukiveä (“wall rock“)vastaan määrittelee joko analyyttinen raja-pitoisuus (“cut off“) tai geologinen kon-takti, joka voidaan määritellä geologisenrakenteen perusteella. Rajamalmi on sel-lainen mineralisoitunut kivilaji varsinaisenmalmin yhteydessä, joka edullisissa olo-suhteissa voidaan hyödyntää muun mal-min kanssa. Isäntäkivi (“host rock“) on sekivilaji, jonka mineralisoitunut osa muo-dostaa malmin.

Palaan otsikon kysymykseen. Nykyai-kaiseen malmi-käsitteeseen liittyy ajatustaloudellisesti hyödynnettävästä mineraa-lisesta luonnonvarasta. Koska taloudelli-suutta ei kuitenkaan voida arvioida ilman,että tunnetaan malmin esiintymisalue jasen mittasuhteet, pohjautuu malmin mää-ritelmä viime kädessä taloudellisesti käyt-tökelpoisen malmiesiintymän käsittee-seen, joten malmi on se malmi- tai teolli-suusmineraalien kasautuma, johon mal-miesiintymän käyttökelpoisuus perustuu.

Edellä olevasta käy selville, että mal-mille, malmiesiintymälle, malmiaiheelleja myös monille muille tämän aihepiirinkäsitteille on löydettävissä loogiset suo-men kieliset määritelmät, jotka vastaavatkansainvälistä käytäntöä. Käyttäjien ha-lusta ja tarkoitusperistä riippuu, mitennäitä määritelmiä sovelletaan käytän-töön, mutta terminologinen horjuvuus eipitäisi olla kenenkään edun mukaista.Olisi toivottavaa, että esimerkiksi Vuori-miesyhdistyksen puitteissa voitaisiin laa-tia ja hyväksyä yhdenmukainen käytäntökaivosgeologiaan ja malminetsintäänliittyvistä käsitteistä. Mahdollisen tule-van työryhmän toimintaa helpottaakseniolen seuraavassa hahmotellut suppeansanaston sen mukaan mitä edellä tuli

Mikä on malmi?


Viime vuoden loppupuolella Geologiantutkimuskeskus julkaisi Suomen mal-miesiintymäkartan, siihen liittyvän saate-kirjasen ja lisäksi Vuoriteollisuus-lehdes-sä N:o 4/2000 esitettiin B. Saltikoffin ar-tikkeli otsikolla “Mikä on malmi”. Kaikis-sa edellä mainituissa julkaisuissa käsi-tellään maamme malmeja, metalliesiin-tymiä ja aiheeseen liittyvää terminologi-aa tavalla, joka antaa aiheen kommen-tointiin, suoranaiseen ihmettelyyn.

Suomen malmiesiintymäkartan edelli-nen painos on vuonna 1976 julkaistu kart-ta (Kahma A., Saltikoff B. ja Lindberg E.),joten uudelle kartalle voidaan ennakoidapitkää ikää ja laajaa levikkiä. Esiintymienmäärä on kartassa lisääntynyt 130:stä620:een, ei pelkästään uusien esiintymi-

en löytymisen johdosta, vaan siksi, ettätyö on tehty aikaisempaa kattavampanaja monet pienet esiintymät ovat saaneetpaikan kartalla. Kartan yksityiskohtai-sempi tarkastelu osoittaa, että tekijät ovatesittäneet taloudellisen arvo-rankinginSuomen kallioperän metalliesiintymistäeli tarkoitus on ollut tehdä todellinen kan-sallisaarrekartta. Sen mukaan Suomenarvokkaimmat esiintymät ovat järjestyk-sessä: Kemin kromimalmi, Koitelaisenkromiesiintymä, Akanvaaran kromiesiin-tymä, Talvivaaran Ni-Cu-Zn-Co -esiinty-mä, Keretin malmi, Pyhäsalmen malmi,Vihannin malmi jne. Jos Koitelaisen jaAkanvaaran eri horisontit lasketaan yh-teen, niin ne taitavat arvossaan mennäKeminkin edelle. Kartalla olevan pallonkoon ilmoitetaan olevan suoraan verran-nollinen sellaiseen kuparimäärään, jokavastaa arvoltaan malmin laskennallistakokonaismetallisisältöä. Saatekirjanen eikerro mitään arvomäärityksen perustanaolleista malmivaroista, mineraalivaran-noista tai metallipitoisuuksista eikä edesmetallien hinnoista.

Esiintymän arvon määrittäminen tie-tyillä metallien hinnoilla edellyttää, ettäsiitä voidaan tuottaa myyntikelpoinentuote (tuotteita) eli tyypillisesti rikastetta,

jonka hinta määräytyy yleensä eri sulat-tojen tarjousten perusteella ottaen huo-mioon myös rahtikulut. Kun lisäksi huo-mioidaan rikastuksen ja louhinnan saan-titappiot sekä louhinnassa myös sivuki-ven sekoittuminen, voidaan laskea esiin-tymän todellinen arvo. Näin laskettu oi-kea, kansainvälisesti käytetty, taloudelli-nen mittari hyödyntämiskelpoiselle ma-teriaalille on “Net Smelter Return” eli su-laton tarjouksen jälkeen kaivokselle jää-vä netto malmitonnia kohti. Näiltä osinkartta on suorastaan harhaanjohtava.Todelliset malmit ja muut metalliesiinty-mät on yritetty tehdä yhteismitallisiksi,vaikka ne eivät sitä ole. Miten määrite-tään arvo esiintymälle, josta ei kyetätuottamaan myytävää tuotetta? Jos vas-taavanlainen kartta olisi tehty Suomenmetsävaroista, niin se tarkoittaa sitä, ettätekijät eivät olisi kyenneet erottamaankuusta pihlajasta, eivätkä tukkimetsääpajupensaikosta.

Saltikoff osuu oikeaan tekstinsä alus-sa todetessaan, että “Malmi-sanan käy-tössä esiintyy ensinnäkin selvää huoli-mattomuutta”. Mutta miksi tuo huolimat-tomuus, jonka kirjoittaja on havainnut,jatkuu myös kyseisessä artikkelissa jaSuomen malmiesiintymäkartassa. Salti-

Kansallisaarre-kartta ja ”mikäon malmi?”

r

Luki

jan

kynäs

tä

esitettyä.harmemineraali, harme - (gangue)

malmin ne mineraalit, jotka eivät kelpaahyödyntämiseen

isäntäkivi - (host rock) kivilaji, jonkaosana hyötymineraalit ovat

kaivoskivennäinen - (mineral) kaivos-lain määrittelemä maa- tai kallioperässäoleva luonnollinen metallinen tai mine-raalinen raaka-aine

kivennäinen - (mineral) mineraali -vanhahtava (n. vuodelta 1852) käännösmineral-sanasta, jota ei kaivoslakia jaeräitä vakiintuneita yhdyssanoja (esim.kivennäismaa, kivennäisaine) lukuunot-tamatta asiantuntijatekstissä enää juuri-kaan käytetä

malmi - (ore) maankuoressa malmi-esiintymän muodostava luonnollinenmineraalikasuatuma, joka sisältää talou-delliseen tuotantoon riittävän määränhyödynnettävää mineraaliainesta.

malmiaihe - (prospect / mineral occur-rence) mineraaliesiintymä, joka on mal-minetsinnällisesti mielenkiintoinen, mut-ta jota ei ole (vielä) todettu taloudellisestikäyttökelpoiseksi.

malmiesiintymä - (ore deposit) luon-nollinen malmi- tai teollisuusmineraalienkasautuma, jonka laatu, pitoisuus jamäärä on todettu riittäväksi taloudelli-seen hyötykäyttöön. Malmiesiintymä onmaankuoressa oleva kolmiulotteinenkokonaisuus, jonka rajat tunnetaan ta-loudellisen toiminnan kannalta riittävällätarkkuudella

malmimineraali - (ore mineral) metalli-sen malmin käyttöarvo perustuu malmi-

mineraaleihin, jotka sisältävät hyödyn-nettävää metallia sellaisessa muodossa,että sen erottaminen on teollisesti kan-nattavaa. Malmimineraalit kuuluvat pää-asiassa alkuaineiden, sulfidien ja oksidi-en mineraaliryhmiin ja niitä luonnehtiivoimakas valon absorptio ja heijastusky-ky, minkä ansiosta ne eroavat tavallisistakivimineraaleista ja niitä voidaan tunnis-taa ja tutkia. Usein myös läpinäkymättö-miä, opaakkeja mineraaleja kutsutaanyleisnimellä malmimineraali.

malmivarat - (ore reserves) malmi-esiintymän taloudellisesti kannattavanosan todennäköiset ja todetut malmiva-rat. Malmivaroja laskettaessa on huomi-oitu raakkulaimennus ja malmitappiot

malminetsintä - (exploration, prospec-ting) tavoitteellista toimintaa, jonka pää-määränä on löytää malmiesiintymiä.Englannin “exploration“-termi on sisäl-löltään laajempi ja siihen kuuluu myösmalmiaiheen hyödyntämiseen ja käyttö-kelpoisuuteen liittyvät tutkimukset,“prospecting“ on lähinnä malmiaiheidenlöytämiseen liittyvää toimintaa

malmio - (orebody) yhtenäinen malmi-esiintymän osa; malmiesiintymä voimuodostua useista erillisistä malmioista,joiden laatu ja koostumus voi vaihdella.

malmiviite - (ore guide) luonnosta to-dettuja yleensä malmeihin ja malmiesiin-tymiin liittyviä erilaisia geologisia, geofy-sikaalisia ja geokemiallisia havaintoja,joita voidaan hyödyntää kohdennettaes-sa malminetsintää malmien suhteenotolliselle alueelle.

mineraaliesiintymä - (mineral deposit /

mineral occurrence) yleisnimitys luonnol-liselle mineraalikasautumalle, jonka talo-udellisuutta ei ole vielä todettu tai jolla eiole nykyisin taloudellista käyttöarvoa. Mi-neraaliesiintymän sijasta voidaan käyttäämineralisatio-termiä tai myös tarkempiamääritelmiä, esimerkiksi sinkkiesiintymätai talkkiesiintymä, joilla niilläkään ei oletaloudellisen esiintymän merkitystä.

mineraalivaranto - (mineral resources)mineraaliesiintymästä arvioidut mahdol-liset, todennäköiset ja todetut varannot.Nämä ovat geologisen tutkimuksen pe-rusteella laskettuja ns. “in situ“ -tonneja,joiden yhteydessä ilmoitetaan, mitä raja-pitoisuutta (cut off) on käytetty

mineralisaatio - (mineralization) geolo-ginen endogeeninen prosessi, joka ka-saa mineraaleja mineraaliesiintymäksi,myös käytetty tämän prosessin tuloksis-ta (mineraaliesiintymä)

rajamalmi - malmiesiintymään liittyvämineralisoitunut kivilaji, jota voidaansuotuisissa olosuhteissa hyödyntäämalmiesiintymän osana.

rajapitoisuus - (cut off) se alhaisin ar-vomineraalin määrä, jota malmiesiinty-mässä voidaan vielä taoudellisesti hyö-dyntää.

sivukivi - (wall rock) välittömästi mine-raali- tai malmiesiintymän rajojen ulko-puolella oleva kivilaji

teollisuusmineraali - industrial mine-ral) mikä tahansa luonnon mineraali, jotavoidaan taloudellisesti hyödyntää jokosellaisenaan tai muuhun kuin metallientai energian tuotantoon tai jalokivenä.

Heikki Papunen, 20014 Turun yliopisto


koff yrittää perustella vastaustaan tarjo-amalla “geologista lähestymistapaa”malmi-sanalle. Geologinen kirjallisuus,sanakirjat, julkaisut ja artikkelit tarjoavatkyllä sitä haluavalle mahdollisuuden sot-keutua terminologian syövereihin. Kai-vosteollisuudessa ymmärretään ja arvioi-daan sekä geologien että kaivosinsinöö-rien malmit samoin perustein. Maailmallaon viimeisten vuosien aikana kiinnitettyerityistä huomiota malmivarojen ja mine-raalivarantojen luokitteluun ja niihin liitty-vään terminologiaan. Itse asiassa näiltäosin on tapahtunut merkittävää selkiyty-mistä ja asioiden yksinkertaistumista. Vir-kamiestenkin voisi vain toivoa pysyvänajan hermolla. Monissa tärkeimmissä kai-vosmaissa, kuten Kanada, USA, Australiaja Etelä-Afrikka, on otettu käyttöön luokit-telu- ja raportointiohjeet, joita kaivosteolli-suus on kiitettävästi omaksunut. Suurtapieteettiä noudatetaan varsinkin pörssis-sä noteerattavien yhtiöiden julkisuuteenannettavissa tiedotteissa ja raporteissa,erityisesti malmi-, malmivara- ja mineraa-livaranto-sanojen osalta. “Malmin toden-taminen” edellyttää aina teknis-taloudel-lista tarkastelua ja malmivarojen ilmoitta-minen julkisuuteen vähintään pre-feasibi-lity studyn tasoista selvitystä. Se on myösaina geologien, kaivosinsinöörien, rikas-tusinsinöörien ja muiden asiantuntijoidensaumatonta yhteisyötä. Sitä edellyttäisimyös oikein ja ammattitaitoisesti laaditunSuomen malmiesiintymäkartan tekemi-

nen. Esimerkiksi Outokumpu Oyj ilmoit-taa nykyään vuosikertomuksessaan uusi-en projektien malmivarat vasta kun kai-voksen avaamispäätös on tehty eli todellaperusteellisten kannattavuustarkastelu-jen jälkeen. Sitä ennen kerrotaan ainoas-taan esiintymän mineraalivarantotiedot.

Suomen malmiesiintymäkartan saate-kirjasessa todetaan, ettei Koitelaisenvain metrin paksuisten kromihorisont-tien hyödyntämistä ole edes ajateltu. Tie-to ei pidä paikkaansa, sillä kaivosteolli-suuden edustajien velvollisuutena ontehdä selvityksiä maamme kaikkienmerkittävien esiintymien, myös Koitelai-sen kromiesiintymän, hyödyntämisestä.Ensimmäinen kannattavuustarkastelutehtiin v. 1979, vain pari vuotta kro-miesiintymän löytymisen jälkeen, ja senjälkeen on tehty useita tarkistuksia. Koi-telaisen tapauksessa lopputulos on vainniin yksiselitteisen negatiivinen, etteikohteen hyödyntämisen syvällisempäänsuunnitteluun ole ollut vielä aihetta. Ti-lanne on sama myös Akanvaaran kro-miesiintymän osalta. Saltikoff kantaa ar-tikkelinsa lopussa turhaan huolta mah-dollisuudesta, jossa merkittäviä esiinty-miä jäisi terminologisista syistä hyödyn-tämisen ulkopuolelle. Kaivosteollisuu-den toimintamalliin kuuluu hyödyntä-mättömien esiintymien uudelleen arvi-ointi määrävälein. Tällöin huomioidaanmahdollisen uuden teknologian vaiku-tus kyseisen esiintymän kannattavuu-

teen. Ennen vanhaan tätä kutsuttiin”malmin tekemiseksi”.

Saltikoff on perehtynyt huonosti mm.Outokummun ja Kemin kaivosten alku-vaiheisiin. Viittaukset “oman aikansa tek-nis-taloudellisten vaatimusten mukai-sesti“ ja “malmigeologian tutkimatta jät-tämiseen “ sopivat huonosti näihin esiin-tymiin. Outokummun kuparimalmin lou-hinta käynnistyi ajankohtakin huomioi-den hämmästyttävän nopeasti malminlöytymisen jälkeen, ja Kemissä tehtiinvuosia intensiivistä tutkimusta oikeidenrikastus- ja metallurgisten prosessin sel-vittämiseksi. Kokonaan toinen asia ontoiminnan alkuvaiheen teknologiavaike-udet ja taloudellinen tulos, joka Outo-kummussa johti lopulta kaivoshankkeenpäätymiseen valtion käsiin.

On kaksi eri asiaa puhua asioista kah-vipöytäpuheissa ja toisaalta julkisuuteenverovaroin tuotetuissa julkaisuissa, joiltaon lupa odottaa korkeaa tasoa ja ammat-timaista otetta. Valitettavaa on se, ettäsuomenkielellä julkaistut tekstit johtavatmonia ei-ammattilaisia ja opiskelijoitaharhaan ja herättävät vain sekaannusta.Sopii myös kysyä, minkä kuvan ks. jul-kaisut välittävät julkisuuteen Suomenkansainvälisesti arvostetusta teollisuu-den alasta, joka ei kykene hyödyntä-mään kartan esittämiä ”kansallisaar-teitaan”.�

Jouni Reino Kalle Vaajoensuu kaivosgeologi kaivosinsinööri

FROM MINE TO MARKET

WITH SKILL AND CARE

KEMIRA CHEMICALS OyKemphos Tel: +358 10 86 1215P.O.Box 20 Fax: +358 10 862 6795

FIN-71801 SIILINJÄRVI E-mail: [email protected]


Dipl.ekon. Christer Blomgren onpalvellut Imatra Steeliä ja sen edeltäjiäOvako Steeliä, Ovako Oy:tä ja OyVuoksenniska Ab:ta Imatran terästeh-taan tiedottajana ja tiedotuspäällikkönäyli kolme vuosikymmentä.

Nykyään Christer on keskittynytSuomen yksityisen terästeollisuudenvarhaisten arkipäivän tapahtumiendokumentointiin. Hänen käynnistä-määnsä muistojen keräyskampanjaanon reagoitu innolla, ei pelkästäänImatralla, vaan kynään tai puhelimeenon tartuttu myös Imatra Steelin ulko-puolella. Juttutulva ei osoita laantumi-sen merkkejä.

Tähän mennessä Christer onkoonnut saaliinsa kahteen, BerndtGrönblomin yhdessä Gustaf Aminoffinkanssa vuonna 1915 perustamanElektrometallurgiska AB:n ja senseuraajan Oy Vuoksenniska Ab:nvaiheita käsittelevään muistelmakirjaan.Ensimmäinen, ”Puuhiokkeesta rautaanja teräkseen”, ilmestyi vuonna 1996 jatoinen, ”Rautainen leipäpuu”, vuoden1999 lopulla*.

Teokset käsittävät kumpikin yli 50erillistä kirjoitusta. Ne eivät kerropelkästään Imatran oloista tai Vuoksen-niska-yhtiön asioista, vaan kuvaavatsuoraan millaisina maailman meno jatapahtumat kulloinkin on koettukansalaisten silmissä. Kirjoittajien jakertojien joukko on hyvin laaja jakirjava. Vastaavasti aihevalinta onvarsin monipuolinen.

Vuorimiesyhdistykselläkin on vahvaedustus ”Rautainen leipäpuu” -kirjanhenkilöhakemistossa. Jotkut vuorimie-het osallistuvat kirjoituksilla, toisetesiintyvät teksteissä.

Kirjoittajien joukossa on DI KalervoRäisänen, arvostettu kaivosmies, jonkaura kävi Vuoksenniskan ja Atomiener-gia Oy:n kautta Outokumpuun, jossahän toimi mm. Tornion kromikaivoksenjohtajana. Tänään Kalervo Räisänen,myös Rovastina tunnettu, viettääeläkepäiviään Orimattilassa.

Kirjassa hän, kuten olettaa saattaa,kertoo mukaansa tempaavalla tavallamm. Vuoksenniskan kaivostoiminnaneri vaiheista, aihe, johon vielä palaam-me tällä palstalla. Aloitamme sarjankuitenkin Kalervo Räisäsen luonneh-dinnalla esimiehestään vuorineuvosBerndt Grönblomista ja kertomuksellasiitä miten nuoresta kaivosmiehestä tuliVuorimiesyhdistyksen jäsen.� BEF

* Rautainen leipäpuu -kirjastakiinnostuneet voivat ottaa yhteyttäImatran terästehtaan keskukseen,puh. 05-68021.

NÄIN VUORIMIEHET ENNEN

Vanhat ajatpaperilleImatralla

Tämä kirjoitus on ote KalervoRäisäsen kirjoituksesta ”Vuori-neuvos johtajana ja ihmisenä”Imatra Steelin kustantamastakirjasta ”Rautainen leipäpuu”.

opintolomalla ja Outokummussa harjoit-telemassa – meitä oli kymmenkunta – jase homma päättyi Normandian maihin-nousuun ja sen seurauksiin. Mutta Mäki-nen kohteli meitä arvonannolla, jollaistasaamaan harjoittelija ei olisi normaali-oloissa koskaan yltänyt.

Vuoksenniskan ja Outokummun väli-nen kiista pasutusjätteen kauppasopi-muksesta oli ratkennut vuonna 1953.Mäkinen oli katsonut välimiesoikeudentuomion Vuoksenniskaa suosivaksi ja olisiitä katkera. Jotkut arvelivat jopa, ettävuorineuvokset olivat nyt entisiä ystäviä.Saman vuoden syksyllä Mäkinen kuoliäkillisesti.

Kuulin paljon myöhemmin, että kun

Kalervo Räisänen Haverin maastossavuonna 1954. (K. Räisäsen arkistosta,otettu aikalaukaisijalla)

Vuosien kuluessa minulle on vakiintunutkäsitys, että vuorineuvos Berndt Grön-blom oli yksi niistä kolmesta elämäniajan esimiehistä, joita voin varauksettaihailla ja kunnioittaa. Toiset kaksi ovatjatkosodan aikainen päällikköni, majurija Mannerheim-ristin ritari Reino Lukkarisekä Rauma-Repolan vuorineuvos Paa-vo Honkajuuri, joka oli AtomienergiaOy:n hallituksen puheenjohtaja.

Vuonna 1885 syntyneenä BerndtGrönblom kuului siihen ”patruunasuku-polveen”, joka rakensi itsenäisen Suo-men raskaan teollisuuden. Patruunat oli-vat kovia, sisukkaita ja taitavia miehiä.Heidän eettiset koodinsa olivat erilaisetkuin monen nykypäivän johtajan – eivätainakaan huonompia – ja nyt vallitsevas-sa, melkoisesti harhaisten idealismienmaailmassa ne herättäisivät jopa kau-hua. Mutta ilman niitä ei 1920-luvulla al-kanut maamme talouden nousu olisi ol-lut mahdollinen.

Vuorineuvoksen arvon Berndt Grön-blom oli 1918 saanut nuorimpana maas-samme, 33-vuotiaana, osallistuttuaanmenestyksellä uuden tasavallan ulko-maankaupan alkuun saattamiseen. Tuoarvo oli silloin harvinainen, eikä se ollutyleinen vielä 1950-luvullakaan.

Me nuoremmat vuorimiehet tuuma-simme silloin, että eihän meidän maas-samme ole todellisia vuorineuvoksiakuin neljä: Lohjan “Kalkki-Petteri” Fors-ström, Paraisten Kalkin Emil Sarlin ja Ou-tokummun Eero Mäkinen sekä Vuoksen-niskan Grönblom. He johtivat kaivoksiaja vuoriteollisuuden tehtaita. Lisäsinusein tuohon, että sietääpä lisäksi kat-soa, ketkä heistä pelaavat omilla rahoil-laan. Sanoimme myös - ehkä hieman te-kopyhästi - että oi aikoja, oi tapoja, kunmineraalivesien valmistuskin rupeaaolemaan vuoriteollisuutta!

Kenties noilla mahtavilla teollisuus-miehillä oli ”hyvä silmä” meitä melko vä-häisestä iästämme huolimatta jo vete-raaneja kohtaan. Olin sodan aikana

Vuori-neuvosja nuorivuorimies


Outokumpu jakoi stipendejäOutokumpu Oyj:n Säätiö, jonka tarkoitukse-na on edistää vuoritekniikan, metallurgian jageologian opetusta ja tutkimusta yliopistois-sa jakoi 4. joulukuuta 2000 apurahoja yhteen-sä noin 1,4 miljoonaa markkaa.

Vuoden 2000 diplomi- ja pro gradu –työTunnustuspalkinnot, 10 000 mk, erinomaises-ti suoritetuista opinnäytteistä:Dipl.ins. Hanna Pajari, Teknillinen korkea-koulu, palkittiin vuoden 2000 diplomityöstä”Kuparin esiintyminen konvertterikuonissa”.Fil.maist. Mika Silvast, Oulun yliopisto, palkit-tiin vuoden 2000 pro gradu -työstä ”Sähköi-set monielektrodimittaukset maa- ja kalliope-rätutkimuksissa”

Professori-apurahaProf. Hannu Hänninen, Teknillinen korkea-koulu, 60 000 mk.Apurahalla on tarkoitus kannustaa uusien tut-kimusprojektien aloittamista ja antaa tunnus-tusta mm. hänen ansioistaan merkittävänäkansainvälisenä materiaalitekniikan ja ruostu-mattomien terästen käyttösovellutusten tutki-jana ja tutkimusryhmien johtajana.

Apurahat tutkimusryhmilleTekn.lis. Tapio Ahokainen ja dipl.ins. Esa Peu-raniemi, Teknillinen korkeakoulu, 40 000 mk”Lentopölyn sulfatoitumisen kokeellinen jalaskennallinen mallinnus”.Professori Ilmari Haapala ja professori Pekkanurmi, Helsingin yliopisto, 100 000 mk ”Suo-men rautaoksidi-kupari-kultaesiintymien tut-kimus”Professori Kari Heiskanen, Teknillinen kor-keakoulu, 80 000 mk ”Mineraalien ja kuplienvuorovaikutus”.Professori Sven-Erik Hjelt, Oulun yliopisto,30 000 mk ”Sähkömagneettisten dipolimit-tausaineistojen nopea tulkinta”Professori Lauri Holappa, Teknillinen korkea-koulu, 80 000 mk ”Simulointimallien kehittä-minen ja niiden soveltaminen teollisiin jatku-vavaluprosesseihin”Professori Markku Peltoniemi, Teknillinen kor-keakoulu, 20 000 mk ”A block register modelof ore reservs based on a mineralogical and

Grönblom sai Mäkisen kuolemasta hetipuhelinsanoman, hän vetäytyi huonee-seensa, eikä ollut enää sinä päivänä ta-vattavissa. Uskon, että tuo kertomus voi-si hyvin olla totta.

VuorimiesyhdistysMätäsvaarassa

1940-luvulla ja vielä 1950-luvun alkupuo-lellakin Vuorimiesyhdistys oli pieni jär-jestö. Meitä jäseniä oli vuonna 1946 alle200 ja vielä 1955 vain 400. Yhdistyksenkokouksiin ja tehdasretkeilyihin vuori-neuvoksetkin tapasivat osallistua, jossuinkin ehtivät.

Mieleeni on elävästi jäänyt vuorimies-ten kesäretkeily Mätäsvaaraan elokuus-sa 1946. Vuorineuvos Grönblom kävietukäteen kaivoksella sopimassa järjes-telyistä. Juuri taloon tulleena uutenamiehenä tapasin hänet silloin ensimmäi-sen kerran. Hän tiedusteli oitis, olinkoyhdistyksen jäsen. Kun sanoin etten ollut– siihen aikaan ei ollut vielä ns. nuortajäsenyyttä opiskelijoille ja diplomikin olivielä korkeakoulun kansliassa – hän ky-syi, että miten sitten voitte olla isäntienjoukossa? Näin kumminkin pilkkeen hä-nen silmäkulmassaan ja vastasin, ettäeipä huolta; professori Kauko Järvinen,yhdistyksen sihteeri, kyllä kirjoittaa ni-meni rulliin, kunhan saan hänet puheli-men päähän. Ja niin myös tapahtui.

Yhdistys tuli sitten junalla, omissa ma-kuuvaunuissaan Mätäsvaaran pysäkille.Jäseniä lie ollut läsnä toista sataa; hyväsaavutus, kun minunkin jäsennumeronioli vain jossakin 160:n tienoilla. Vuori-neuvos Eero Mäkinen oli mukana ja vau-

nujen oli määrä olla seuraavana aamunaOutokummun asemalla.

Laitoskäynti sujui kuten pitikin – ja lie-nee monelle jäsenelle jäänyt ensimmäi-seksi ja viimeiseksi Mätäsvaaran vierai-luksi. Nurmeksen hotelliin oli sitten jär-jestetty koko joukolle rapuillallinen. Olimitä kaunein ilta ja tunnelma korkealla.Siihen aikaan melkein kaikki yhdistyk-sen jäsenet tunsivat toisensa, ja meidätuudetkin otettiin mutkattomasti vastaan.Ilo yleni rapujen ja kastikkeiden kera, ra-vut olivat herkullisia ja niitä riitti.

Joensuun postijuna odotti

Minun tehtäväni oli yleisorganisointi –järjestelyt, kuljetukset, aikataulut – janäin, että puoliyö uhkaavasti läheni. Sil-loin piti retkikunnan vaunut liittää Joen-suun postijunaan. Niinpä ilmoitin vuori-

neuvokselle, että tällainen harmi olisiedessä. Hän vain hymyili ja sanoi, etteitalosta niin lähdetä kuin torpasta, sekäkehotti kysymään asemapäälliköltä, voi-siko junan lähtöä lykätä vaikkapa tunnil-la. Tein työtä käskettyä, ja asemapäällik-kö ymmärsi yskän.

Mutta piankos tunti kuluu. Arvioin tilan-teen ja kysyin aseman herralta vielä toi-sen tunnin ja sain sen. Mutta sitten ei aut-tanut muu kuin kertoa vuorineuvokselle,että armonaika oli lopussa. Hän vilkaisikelloaan, naurahti, sanoi että hyvin toimit-tu, ja komensi joukot rattaille. Me Vuok-senniskan väki liityimme joukkoon.

Vielä aamulla oli Outokummussa joi-denkin vuorimiesten taskuissa rapuja…Siihen aikaan oli Valtionrautateillä, jamiksei muussakin elämässä, ihmisiä,jotka sota oli opettanut kavahtaman tur-hantarkkuutta ja byrokratiaa.�

Jacob Wallenberg (oik) vieraili Koverharissa19.5.1961. Vastaanottamassa olivat BerndtGrönblom (keskellä) ja Gunnar Finnilä.(Kuva: Harry Holmström).

geological deposit model”.Fil.tri Matti Poutiainen, Helsingin yliopisto,25 000 mk ”Malmigeneettiset fluidisulkeuma-tutkimukset sekä mineralogiset että geoke-mialliset erikoistutkimukset eräistä Etelä- jaItä-Suomen kultaesiintymistä”.Professori Tuomo Tiainen, Tampereen teknilli-nen korkeakoulu, 160 000 mk ”Kuparin jatku-vavalun suulakemateriaalit, muokkauksenmallintaminen ja muokkaustyömateriaalit”.

Jatko-opiskeluun SuomessaDipl.ins. Helena Erkkilä, OY 15 000 mkTkL Timo Fabritius, OY 20 000 mkDipl.ins. Eetu-Pekka Heikkinen, OY 15 000 mkTekn.yo Toni Kaskiala, TKK 70 000 mkDipl.ins. Timo Kirkkomäki, TKK 80 000 mkTekn.lis. Matti Luomala, OY 15 000 mkDipl.ins. Tiina Ranki-Kilpinen, TKK 60 000 mkFil.maist. Tom Stålfors, ÅA 80 000 mkDipl.ins. Jukka Tanninen, LTTK 80 000mkDipl.ins. Marjut Vähänen, TTKK 20 000 mk

Jatko-opiskeluun ulkomaillaTekn.lis. Pasi Tolppanen, KTH 80 000 mk

Matka-apurahatFil.maist. Päivi Heikkinen 9 000 mkProf. Sirkka-Liisa Jämsä-Jounela 40 000 mkProf. Kari Heiskanen 13 000 mkDosentti Yrjö Kähkönen 17 000 mkTekn.toht. Eeva-Liisa Laine 15 000 mkProf. (emeritus) Heikki Papunen 10 000 mkDipl.ins. Esa Peuraniemi 13 000 mkFil.maist. Sami Partamies 6 000 mkDipl.ins. Ilkka Satola 13 000 mkDipl.ins. Nora Schreithofer 15 000 mk

Muut apurahatProf. (emeritus) Pentti Kettunen 12 000 mkProf. Pekka Särkkä 39 000 mk

Opiskelija-apurahat (à 4 000 mk)Tampereen teknillinen korkeakoulu, Jan SmrhaTeknillinen korkeakoulu, Mika MäkinenOulun yliopisto, Marko Holma, Jari Näsi, Aar-ne Perälä, Pasi Talvitie, Kimmo KallioÅbo Akademi, Simon Granbacka

ˇ


SIIS sarjastamme kansalaisliikkeitä: On sattuneesta syys-tä taas viime aikoina julkisuudessa esiintynyt mm: “Eiydinvoimaa - kansalaisliike”. Siis aiomme puolestammeseuraavaksi perustaa “Kylläpäs ydinvoimaa” - liikkeen. Jatälle alajaoston “Miehet Ydinvoiman Puolesta” - yhdistyk-sen”. Koska on nimittäin olemassa “Naiset YdinvoimaaVastaan” - yhdistys. Tarkoitusperät lienevät ilmeiset mo-lemmilla tahoilla. Sen sijaan ei tarvinne enää perustaa“Naurajamiehet” - yhdistystä, koska “Itkijänaiset” -yhdis-tyksestä ei ole onneksi enää vähään aikaan kuultu. Liene-vät kyynelehtineet itsensä kuiviin. Kävivät viimeksi poraa-massa erään tietyn voimayhtiön alaovella joskus viimevuosisadalla. Mikä ovi muuten sattui tuolloin olemaan lä-hes sama kuin Maestron sisäänkäynti. Lienevätkö erehty-neet uksesta. Ja jos, niin mitä mahtoivat sureksia. Sitäpaitsi naurajamiehiä löytyy ilman erityistä yhdistystäkintietyistä piireistä. Mielenosoituksista muuten puheen ol-len: Aina käypä ja ikivihreä demo ja konsti päästä julki-suuteen on polttaa jossakin USA:n lippu ja setä Samuliaesittävä olkinukke ja väittää, että jollakin ihmeellisellä ta-valla kaikki on joka tapauksessa jenkkien syytä, olipa vas-tustettavissa asia mikä tahansa.

SIIS jos matkustat business-classissa, pistetään matka-laukkuusi tsekkauksen yhteydessä punainen paperiläys-täke, jossa lukee “Priority package”. Mikä tahtoo sanoa,että veska menee ensimmäisenä sisään koneeseen. Jatulee sitten määränpäässä hihnalla ulos viimeisenä.

SIIS ovat vihreät ilmoittaneet lähtevänsä maan hallituk-sesta jos viides ydinvoimala päätetään rakentaa. Mainio-ta, siinä lyödään useampi kuin kaksi kärpästä yhdellä is-kulla! Mutta eihän itse asiassa tätä hallitus päätä, vaaneduskunta. Suosittelisimme saman tien edellä mainituillepipertäjille loogisempaa ratkaisua eli eroamista eduskun-nasta samaan hengenvetoon.

SIIS tuulienergiaa, veljet! On joku viisas ollut laskevinaan,että voidaan viides ydinvoimala korvata tuulienergialla. Jatarvitaan ainoastaan yksi tuulimylly koko länsirannikollekymmenen metrin välein, ja vot, sähvöä riittää. Handikap-pi on tietysti, että investointi ja ylläpitokustannukset ovatnoin kolminkertaisia ydinvoimalaan nähden, mutta sowhat. Sitäpaitsi saattaapi maa tyyntyä kokonaan kaikentuulen kuluessa energian tuottamiseen. Ja loppunee siitähyvästä mm. purjehtiminen, leijan lennätys, mäkihyppysekä keihäänheitto. Joten jo pelkästään kahdesta viime-mainitusta syystä jää tuulienergia tähän maahan rakenta-matta. On siis Hollantiin ja Tanskaan rakennettu hyvinkinpaljon tuulivoimaa. Oletteko koskaan kuulleet ko. maistaperäisin olevista mäkihyppääjistä?

SIIS mätäkuun juttu viime kesältä: Pyrki porukka marjan-poimijoita tietystä itäisestä naapurimaasta rajan yli Kai-nuuseen noukkimaan muutoin metsään jäävää marjasa-toa. Ja syystä, ettei muka löydy kotimaisia keräilijöitä.Hmh. Liekö tuo nyt nykyisen ko. aluetta vaivaavan työttö-myyden vallitessa niin tarpeellista? Ja sitäpaitsi, muis-taaksemme v. 44 tänne yritti edellisen kerran kyseisennaapurimaan marjanpoimijoita isohkolla porukalla, mikäjo tuolloin aiheutti tunnettuja kiukunpurkauksia muuta-man vuoden silloinkin työttöminä korsuissaan kökötel-leissä meikäläisissä. Ja on seuranneen kähinän jälkeen-kin vielä suurin osa ko. poiminnan kohteena olleista mar-joista mennyt kotimaisiin vasuihin. Onneksi. Luulisi itära-jan takana riittävän tundraa sikäläisille poimijoille vähin-tään omiksi tarpeiksi.

Uudempaa kotimaista business-Uudempaa kotimaista business-Uudempaa kotimaista business-Uudempaa kotimaista business-Uudempaa kotimaista business-musiikkia nokialaisten mieleen:musiikkia nokialaisten mieleen:musiikkia nokialaisten mieleen:musiikkia nokialaisten mieleen:musiikkia nokialaisten mieleen:“Ontuva Ericsson”.“Ontuva Ericsson”.“Ontuva Ericsson”.“Ontuva Ericsson”.“Ontuva Ericsson”.

JTJTJTJTJT


Kun kaikkea ryhtymistä nykyisin täytyy perustella ryhty-misen missiolla, panen heti tähän alkuun pääsihteerinpalstan mission; kertoa vuorimiehille ja –naisille yhdis-tyksen hallituksen piirissä suunnitellusta ja kaavaillustapääsihterin pääkopassa hunttailtuna. Kerrottava ei siisvälttämättä ole päätettyä ja kohdakkoin omalla kotisivul-lamme julkaistaviin pöytäkirjoihin tukeutuvaa hallintoai-nesta, vaan myös aatoksia rivien väleistä jäsenkunnallemakusteltavaksi.

Puheenjohtaja Juho kertoi lehtemme viime vuodenkolmannessa numerossa VMY:n toiminnan kehittämi-sestä. Kehitys on sittemmin edelleen kehittynyt. Jäsen-kunnasta 980 vuorimiestä sai sähköpostitse kyselynVuorimiespäivien järjestämisestä pääkaupunkiseudunulkopuolella. Kyselyyn vastasi lokakuun 18. päiväänmennessä 185 hereillä ollutta aktiivia, joista 145 kannattiHelsingin ulkopuolella järjestettäviä päiviä, 31 vastusti ja9 huolimatta hereilläolostaan ei osannut sanoa kan-taansa. Samaisessa kyselyssä tiukattiin jäsenkunnankantaa Vuorimiespäivien järjestämisestä kolmipäiväisi-nä siten, että päivien ammatillisen koulutuksen panostaselvästi lisättäisiin. Kolmipäiväisyyttä kannatti 101 vuori-miestä 26:n vastustaessa ja loppujen passatessa. Javielä vaivattiin jäsenkuntaa yhdellä kysymyksellä; tulisi-ko päivien yhteyteen järjestää ammattialaa laajasti esit-televä kaupallinen näyttely. Näyttelyn järjestämisellemyönteisiä vastauksia oli 70 ja vastustavia 26 loppujenpitäessä kantansa omana tietonaan.

Niinpä hallitus päätti valtuuttaa puheenjohtajan ja pää-sihteerin kehittelemään edelleen ideaa Tampere-talossavuonna 2002 järjestettävistä, kolmipäiväisistä, koulutus-painotteisista ja ammatillis-kaupallisen näyttelyn sisäl-lään pitävistä Vuorimiespäivistä. Nyt mennään hallituk-sen päätöksellä siinä, että Vuorimiespäivät 2002 ja yh-distyksen 59. vuosikokous pidetään Tampere-talossa 4.-6.4. Vuosikokousillallinen nautitaan Pyynikin rinteessä,hotelli Rosendahlissa perjantaina 5.4.2002. Ja entäpäsammatillinen, kaupallinen näyttely? Siinä, edettiin niin,että hallitus piti modernilla tavalla e-mailitse vuoden2000 kuudennen kokouksensa ja päätti, että Tampere-

Pääsihteerin palstaPääsihteerin palstaPääsihteerin palstaPääsihteerin palstaPääsihteerin palsta Professori Markku Mäkelä, GTK

talon 1300:n neliön näyttelyhallissa järjestetään amma-tillis-kaupallinen, alan imagoa kohottava näyttely Vuori-miespäivien 2002 yhteyteen. Tieten hyvin, että näytte-lyn, josta on tarkoitus tehdä joka toinen vuosi toistuva,volyymiltaan ja maineeltaan kasvava tapahtuma, järjes-täminen on ammattilaisten työtä, VMY solmi tätä koske-van sopimuksen Sepikon Oy:n kanssa 27.11.2000. Senverran lohtua kaikkein konservatiivisimmille lukijoille tar-joan, ettei Vuorimiesyhdistykselle koidu järjestelystä ta-loudellista riskiä, päinvastoin tuloja. Että se tällä kertaaTampereesta.

Vuosituhannen ensimmäiset Vuorimiespäivät järjeste-tään perinteistä kaavaa noudattaen Helsingissä 30. ja31.3.2001. Päivien teema on ”Sustainable Develop-ment”, jota eri näkökulmista vuosikokousesitelmissä kä-sittelevät Gary Nash, Secretary General of the Interna-tional Council on Metals and Environment (ICME), pää-johtaja Lea Kauppi Suomen Ympäristökeskuksesta jaympäristösuojelujohtaja Matti Koponen OutokumpuOyj:stä. Vaikka teema on maailman foorumeilla, isoilla japienillä ollut esillä Rion vuoden 1992 kokouksesta lähti-en, puhuttaa se yhä ja varmasti syystä.

Businesta ei liene tänä päivänä mahdollista tehdä sito-matta siihen kestävää kehitystä.

Kehityksen kehittymisestä vielä sen verran, että Vuori-miespäiville 2001 ilmoittaudutaan ja pöydät varataanpääsääntöisesti sähköpostitse. Toivon mukaan bittilii-kenne pelaa eikä tieto livahda bittien taivaaseen. Perin-teinen hard copy ilmoittautuminen säilytetään toki mah-dollisuutena, mutta toivomus on mahdollisimman katta-va sähköinen asiointi.

Jotten pajatsoani aivan ensimmäiseen pääsihteerinpalstaan tyhjentäisi, lopetan tähän.�

Vuorimiespäivillä uuteen Messutulevaisuuteen !

METMINFO 2002Vuoriteollisuusmessut - Uusi tapahtuma Tampere-talossa 4.-5.4.02Tiedust.: [email protected], Puh 09 586 4358, 040 900 8717, 0400 624416 Fax 09 586 4359


VuorinVuorinVuorinVuorinVuorinaisetaisetaisetaisetaiset

VuorinaisetPääkonttorissa

Jälleen on vuosi vaihtunut uuteen. Vuo-situhannen ensimmäinen (vai viimei-nenkö), jännityksellä odotettu vuosi2000 on saatu onnelliseen päätökseen.Talven toivottomalta tuntunut odotus ai-nakin täällä pääkaupunkiseudulla alkaavähitellen vaihtua kevään kaipaukseksi.Suunnitelmia on tehty tällekin vuodelle,vuorinaiset omissa pienissä ympyröis-

JohtokunnanpikkujouluVuorinaisten johtokunta piti oman pik-kujoulujuhlansa ravintola Perhossa 4.joulukuuta. Noudatimme vanhaa periaa-tetta: ensin työ, sitten leikki!

Pidimme vuoden viimeisen kokouk-sen, jonka esityslistalla olivat alkuvuo-den ja kevään tapahtumat.

Vuosikokouksen pitopaikaksi varmis-tui Outokumpu Oyj:n pääkonttori Niitty-kummussa ja päivämääräksi 26.2.2001.Myös suosiota saavuttaneen kevätret-ken kohde ja ohjelma alkoivat selkiintyä.

Kun päivällinen oli syöty, seurasi joperinteeksi muodostunut lahjojen jako.Nimettömät paketit vaihtovat omistajaa.Näin oli vuorinaisten 43. toimintavuosisaatu päätökseen.�

Anja Korhonen

meys 45 vuorinaisen saapuessa 29.11.Ravintola Pääkonttoriin. Lintu vai kala,ankka vai nieriä -kysely oli tuottanut ta-saisen tuloksen. Molemmat tuntuivatmaistuvan vuorinaisten virittäytyessäpikkujouluisiin tunnelmiin.

Aikaa oli varattu runsaasti ateriointiinja siirtymiseen vain kadun yli SuomenKansallisteatteriin. Drinkit ehti hyvin ot-taa joko Pääkonttorissa ruuan päälle taiteatterin lämpiössä näytännön alle

Näytelmä oli vanha tuttu, TennesseeWilliamsin klassikko “Kissa kuumallakatolla”, jonka ensiesitys oli Broadwayl-la vuonna 1955. Tällä kertaaa näytelmänohjasi nuori suomalainen Reko Lundan.

Varsinkin vanhemman polven näytteli-jät Ritva Valkama ja Ismo Kallio loistivatrooleissaan. Kukapa ei olisi nauttinutheidän esityksistään. Silmänruokaa tar-joili auliisti Katariina Kaitue silkkisessäminiminialushameessaan ja rohkeissaposeerausasennoissaan? Ihan kyllästy-miseen asti. Yhtä kyllästyttävää oli kat-sella lähes kolme tuntia tiukkoihin boxe-reihin verhoutunutta aviomiestä, jokaviihtyi paremmin pullon kuin hemaise-van vaimonsa kanssa. Ongelmia riitti: al-koholismia, lapsettomuutta, sisarkateut-ta, aviokriisiä ja sukupolvien välistä kui-lua. Olisi kyllä odottanut, että perheenhulttiopoika olisi edes vähän päihtynytja shammaltanut kulauteltuaan kurk-kuunsa lasillisen toisensa jälkeen! Taruon totuutta ihmeellisempi!

On ilahduttavaa, että vuorinaisten tilai-suuksissa on viime aikoina nähty moniauusia jäseniä. Tietysti on aina mukavatavata vanhoja tuttuja, mutta uudet kas-vot ja uudet tuulet virkistävät. ToivommeTeille, arvoisat vuorinaiset, onnellistavuotta 2001!�

sään ja isommat päättäjät omissaan.Kuten usein ennenkin, vuorinaiset

viettivät pikkujoulua ravintolaillallisen jateatterin merkeissä. Vaati tällä kertaaaika paljon mielikuvitusta, että osasimieltää yhteisen iltamme edes jotenkinjouluun liittyväksi. Kaamosjuhla olisi pa-remmin vastannut ulkoisia olosuhteita.Ulkona kun satoi, ja vallitsi sysimusta pi-

Johtokunta omassa pikkujoulussaan ravintola Perhossa. Vasemmalta: Leena Juusela, RiittaHärkki, Tuulikki Hakkarainen, Kirsti Mikkonen, Anja Korhonen, Sanna-Leena Alopaeus, IrjaPääkkönen ja Raija Vuolio. Kuvasta puuttuu Arja Juva.

Puheenjohtaja Sanna-Leena Alopaeus toivottaa vuorinaiset tervetulleiksi pikkujouluunRavintola Pääkonttorissa.


JäsenuutisiaJäsenuutisiaJäsenuutisiaJäsenuutisiaJäsenuutisiaUlla-Riitta Lahtinen

Uusia jäseniä - nyamedlemmar

Vuorimiesyhdistys - Bergsmannaföreningen ry:nhallitus on hyväksynyt seuraavat henkilöt yhdistyk-sen jäseniksi:

Kokouksessa 24.10.2000

Harle, Säde Pirjo Anneli, FL,29.3.1962, tutkimusgeologi,Outokumpu Research Oy,[email protected],Outokumpu Research Oy,PL 60, 28101 PORIjaosto: geo

Matinlassi, Marko Tapio, FM,25.10.1970, projektigeologi,Outokumpu Mining Oy,Pyhäsalmen kaivos,[email protected],Koivikkotie 2 A, 86900 PYHÄKUMPUjaosto: geo

Virtanen, Hannu Juhani,B.A.ASc.(Eng.), 11.2.1947, SeniorGeologist, Inco Ltd, Copper Cliff,Ontario, [email protected], 1343Sunnyside Road, SUDBURY, OntarioP3G1J1 Canadajaosto: geo

Hyysalo, Heikki Antero, DI, 25.1.1952,toimitusjohtaja, Oy Robit Rocktools Ltd,[email protected],

Savikukonkatu 29, 33530 TAMPEREjaosto: kai

Mansikka, Markku Tuomas Olavi, FM,MBA, 27.8.1944, talousjohtaja,Outokumpu Mining Oy, Espoo,[email protected],Menninkäisentie 5 B 15, 02110 ESPOOjaosto: kai

Raimoaho, Jukka, DI, 10.11.1958,IT-Manager, Outokumpu Mining Oy,Outokumpu,[email protected],Niskakatu 28 A 8, 80100 JOENSUUjaosto: kai

Valtanen, Ulla Elina, 105 ov, 6.10.1978,opiskelija, TKK, MAK,[email protected], Mäkelänrinne 5 A43, 00550 HELSINKIjaosto: kai

Hakulinen, Esko Ensio, DI,15.12.1964, markkinointipäällikkö, OyAGA Ab, [email protected],Oy AGA Ab, Karapellontie 2,02610 ESPOOjaosto: met

Kaskiala, Toni Juhani, 158,5 ov,11.12.1975, opiskelija, TKK,[email protected],Topeliuksenkatu 7 B 31,00250 HELSINKIjaosto: met

Leppänen, Harri Jarkko Tapio, FT,29.3.1967, jaospäällikkö, RautaruukkiSteel, Raahen terästehdas,[email protected], Rauta-ruukki Steel, PL 93, 92101 RAAHEjaosto: met

Mikkola, Antti Henrik, DI, 31.10.1974,tuotekehitysinsinööri, Rautaruukki Oyj,Hämeenlinnan tehdas,Armas Launiksenkatu 5 A 2,13130 HÄMEENLINNAjaosto: met

Männistö, Eeva-Maria, 140 ov,5.12.1975, opiskelija, Oulun yliopisto,Prosessitekniikan os.,[email protected], Toivoniementie 10 as42, 90500 OULUjaosto: met

Peltonen, Jussi Aarne Olavi (Julo), DI,24.6.1949, koneenrakennuksen lehtori,P-SAMK, tekniikka,[email protected],Juurikantie 8 as 10, 78300 WARKAUSjaosto: met

Peura, Pasi Antero, PhD, 1.9.1958,vanhempi tuotekehitysinsinööri,Rautaruukki Steel,[email protected],Maijalankatu 9 B 8, 33720 TAMPEREjaosto: met

Vuorimiesyhdistyksensolmiot nyt myynnissäà 100 mk

Solmioiden materiaalina on silkki, niitä on kahta väriä,suunnittelu Marja Kurki Design.

Tilaa omasi joko postitse osoitteellaVuorimiesyhdistysc/o Ulla-Riitta LahtinenKaskilaaksontie 3 D 10802360 ESPOO

tai faxilla09-8134758tai sähkö[email protected]

Ilmoita väri, kappalemäärä sekä toimitus- ja laskutus-osoite.


29.-31.1.Laivaseminaari aiheena“Kaivosteollisuus ja malmin-etsintä muuttuvassa ympäristössä”30.-31.3.Vuorimiespäivät30.3.Jaoston vuosikokous2.-3.10.Sovelletun GeofysiikanNeuvot telupäivätMarraskuun alussaSyysekskursio Marokkoon

Geologijaostontapahtumatvuonna 2001

JaostontiedottaminenJaosto pyrkii siirtymään tiedottamises-sa ja jäsenkirjeissä sähköpostiin.Jos sähköpostiosoitteesi on muuttunut,ilmoita siitä rahastonhoitajalle:[email protected]

KaivosKaivosKaivosKaivosKaivosjaosto

PuheenjohtajaOlavi SuomalainenOutokumpu Chrome Oy,kaivososaston päällikköPL 172, 94101 [email protected] 016-453566016-453544040-5485147VarapuheenjohtajaTauno PaalumäkiPartek Nordkalk Oyj Abp, kaivospäällikkö21600 [email protected] 020455 6313020455 6852040-5141880SihteeriJari HonkanenSandvik Tamrock Oy, myyntijohtajaPL 100, 33311 [email protected] 020544 4601020544 40870400-418017Jäsenet:Erja KilpinenPartek Nordkalk Oyj Abp, myyntipäällikköTytyri, 08100 [email protected] 019-3451750019-3451758

Kaivosjaoston johtokuntaTitteli / Nimi / Yritys/tehtävä / Osoite / sähköposti / telefax / puhelin/GSM

0400-814156Jaakko AhtiainenOutokumpu Chrome Oy,kaivoksen johtajaPL 172, 94101 [email protected] 016-453566016-453520040-7709700Jukka PihlavaNormet Oy, toimialapäällikköAhmolantie 6, 74510 [email protected] 017-8324322017-8324336050-5280383Kari KorhonenRakennus Oy Lemminkäinen,projektipäällikköEsterinportti 2, 00240 [email protected] 09-148268009-15991+46-70-5952772Rahaston ja rekisterin hoitajaUlla-Riitta LahtinenTKKKaskilaaksontie 3D [email protected] 09-813475809-81347580400-456195

jaostoGeologiGeologiGeologiGeologiGeologi


jaosto

Metallurgijaoston syyskokous pidettiintorstaina 9.11.2000 TKK:n materiaali- jakalliotekniikan osaston tiloissa EspoonOtaniemessä.

Paikalla oli ilahduttavan suuri joukkonuoria ja vähän vanhempiakin vuorimie-hiä. Tarkistuslaskentojen jälkeen osallis-tujamääräksi saatiin huikeat 70!, jokataitaa olla kaikkien aikojen ennätys.

Kokouksen teemaksi oli valittu ”Mate-riaalien imago” ja aihetta koskettaenkuulimme seuraavat mielenkiintoisetesitelmät:

Materiaali- ja kalliotekniikan osastonjohtaja, professori Kari Heiskanen esit-teli laitosta ja kertoi sen aktiviteeteista jatulevaisuuden suunnitelmista.

Professori Juha-Pekka Hirvonen, In-stitute for Advanced Materials, Joint Re-search Centre – JRC:stä kertoi instituu-tin toiminnasta ja eri materiaalien ima-gosta EU:n näkökulmasta.

TkL Raimo Levonmaan esityksessäkuulimme mihin kaikkeen ruostumaton-ta terästä käytetään ja voi käyttää oluenvalmistuksen lisäksi. Sekä saimme ku-van siitä millaista työtä mm. OutokumpuPolarit on tehnyt ruostumattoman teräk-sen imagon parantamiseksi.

Partneri, analyytikko Ari Leppänen,PCA Corporate Finance Oy:stä kertoimeille mitä sijoittajat ajattelevat metalli-teollisuudesta. Saimme myös kuvan sii-tä, miksi sijoittajat eivät arvosta metalli-teollisuutta vaan laittavat rahansa en-nemmin IT-yrityksiin.

Toimitusjohtaja Sirpa Smolsky, Metal-linjalostajat, kertoi metallien imagostamateriaaleina. Esitelmän tiedot perustui-vat tavallisten 20-50 vuotiaiden euroop-palaisten keskuudessa tehdyn kyselyntuloksiin.

Esitettyjen tulosten perusteella voitiinhavaita selkeästi, että paljon työtä alanja sen tuotteiden tunnettavuuden paran-tamiseksi tarvitaan, sillä tiedot eri mate-riaalien ominaisuuksista ja käytöstä ovatvarsin puutteellisia.

Esitelmien jälkeen siirryimme osastonaulaan nauttimaan iltapalaa ja keskuste-lemaan esitelmien nostattamista kysy-myksistä.�

Paikalla olleena muistiin merkitsi,Jyrki Makkonen

MetallurgijaostonMetallurgijaostonMetallurgijaostonMetallurgijaostonMetallurgijaostonvuosikokousvuosikokousvuosikokousvuosikokousvuosikokousAikaAikaAikaAikaAika Perjantai 30.3.2001, klo 14.00PaikkaPaikkaPaikkaPaikkaPaikka Marina Congress Center, Helsinki

ESITYSLISTAESITYSLISTAESITYSLISTAESITYSLISTAESITYSLISTA1. Kokouksen avaus2. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen3. Kokouksen järjestäytyminen4. Metallurgijaoston toimintakertomus 20005. Metallurgijaoston johtokunta 20016. Jaoston toimintasuunnitelma vuodelle 20017. Muut esille tulevat asiat8. Vuosikokousesitelmät9. Kokouksen päätös

Tervetuloa !Jyrki Makkonen,Metallurgijaoston sihteeri

Vuorimiesyhdistyksen Metallurgijaostonjohtokunta on päättänyt julistaa haetta-vaksi enintään kaksi kappaletta jaostonnuorille jäsenille tarkoitettuja Vuorimies-päivien osallistumisstipendejä. Stipenditkattavat vuoden 2001 Vuorimiespäivienilmoittautumismaksut: perjantain lou-nas, perjantain illallinen (avec) sekä lau-antain lounas (avec). Etusijalla ovat ne,jotka eivät aiemmin ole saaneet ko. sti-pendiä.

Vuorimiesyhdistyksen vuosikokouspidetään 30.-31.3.2001 Helsingissä.

Vapaamuotoiset hakemukset pyyde-tään toimittamaan jaoston sihteerille9.3.2001 mennessä osoitteella:

!

Jyrki MakkonenOutokumpu Harjavalta Metals OyKuparielektrolyysiPL 6028101 Poritai fax: 02-626 5338 tai email:[email protected]

Vastaan mielelläni mahdollisiin tieduste-luihin.

Vuorimiesterveisin,Jyrki MakkonenMetallurgijaoston sihteeripuh. 02-626 5338 tai 0400-598 514

Metallurgijaoston nuorille jäsenille

Syys-kokous2000

Tervehdys arvoisametallurgi!!Maailma menee eteenpäin ja sähköinen tiedonsiirto tulee yhä kiinteäm-mäksi osaksi jokapäiväistä elämäämme. Metallurgijaostokin pyrkii pysy-mään kehityksen mukana ja hyödyntämään uusien tekniikoiden muka-naan tuomia mahdollisuuksia.

Kantona kaskessa on kuitenkin yhdistyksen jäsenrekisterin puutteet,eli yhdistyksellä ei ole tiedossa kaikkien jäsentensä sähköpostiosoitteitatai osa osoitteista on vanhentuneita.

Pyytäisinkin sinua nyt tarkastamaan yhteystietosi ja lähettämään tiedonsähköpostiosoitteestasi yhdistyksen sihteerille Ulla-Riitta Lahtiselle. Hel-poiten huolehdit tästä sähköpostin välityksellä: [email protected]äin saamme tulevaisuudessa välitettyä tietoa jäsenillemme entistä no-peammin ja luotettavammin sekä kustannustehokkaasti.�

Jyrki Makkonen, metallurgijaoston sihteeri

MetallurgiMetallurgiMetallurgiMetallurgiMetallurgi

!


Rikastus- ja prosessiRikastus- ja prosessiRikastus- ja prosessiRikastus- ja prosessiRikastus- ja prosessijaosto

Seminaariin osallistui yhteensä 107 hen-kilöä, mikä kertoo seminaarin aihepiirinkiinnostavuudesta ja ajankohtaisuudes-ta. Seminaarin avasi Kaivannaisteolli-suusyhdistyksen puolesta Matti Heiniö.Sessioiden puheenjohtajina toimivatsekä järjestäjien edustajat että muuta-mat yleisön joukosta valitut alan asian-tuntijat. Lisäksi tilaisuudessa oli esillä 20posteria, kuvaten lähinnä alan tutkimus-toimintaa. Parhaasta posterista järjestet-tiin äänestys. Voittajaposteriksi valittiinvain yhden ääntenlaskun jälkeen TurunYliopiston geologian laitoksen esitys ai-heesta Hituran ympäristötutkimukset.Posterin aihepiiristä on esitetty kattavaselvitys seminaariaineistossa.

Lainsäädäntökatsauksessa käytiinläpi jo voimaan tulleita lakeja, jotka kos-

kevat kaivannaisteollisuutta sekä val-misteilla olevia lakeja, joista mainitta-koon kaivoslaki. Myös kansainvälisenlainsäädännön hankkeita käsiteltiin mm.EU:n ympäristövahinkovastuuta ja ym-päristörikosten torjuntaa.

Ympäristöjärjestelmistä kuultiin SFS:npuheenvuoro sekä järjestelmän käyttä-jän esitys ja jaettiinpa tilaisuudessa yksisertifikaattikin SFS-EN 14001: Keminkaivoksen ympäristöjärjestelmästä, jokaon tällä hetkellä viides kaivannaisteolli-suuden alaan liittyvä sertifikaatti. Ympä-ristöjärjestelmä on yrityksen dokumen-toitu tapa toimia suhteessa ympäris-töönsä. Esimerkkitapauksena kuultiinKemin kaivoksen ympäristöjärjestelmänlaadinnasta ja rakenteesta. Laatujärjes-telmä on jo arkipäivää ja ympäristöjär-jestelmät tulevat olemaan sitä tulevai-suudessa.

Kaivosympäristöjen tutkimustoimin-taa on tehty useimmiten suljetuissa kai-voksissa. Tutkimustoiminnasta saatavanaineiston avulla voidaan suunnitella eri-laisia vaihtoehtoja kaivosten jälkihoi-toon. Jälkihoitomenetelmiä on useita,nykykäsityksen mukaan sulfidikaivostenjäte- ja sivukivikasojen peittäminen ve-dellä on yksi tehokkaimmista ratkaisuis-ta. Suomessa sulfidikaivosten jälkihoito-menetelmien käytännön toteuttaminenon vielä koerakenneasteella, mutta tilan-ne tulee muuttumaan muutaman lähi-vuoden aikana. Mallia kaivosten jälkihoi-tomenetelmiin ja tutkimuksiin saadaanKanadasta ja Ruotsista, joissa on tehtytöitä asioiden eteen jo useamman vuo-den ajan ja ilmasto-olosuhteet vastaavatmeidän olojamme. Seminaarissa esite-tystä kaivospatojen turvallisuutta käsitel-leestä esityksestä on artikkeli toisaallatässä lehdessä.

Seminaarissa esiteltiin myös kahdenmuun etujärjestön toimintaa ja ympäristö-asioita, mukana olivat Suomen Maaraken-tajien Keskusliitto ja Kiviteollisuusliitto.

Terveys- ja turvallisuussessiossa käsi-teltiin muun muassa EHS-tilastointia.Kaivannaisteollisuudesta ei ole saatavis-sa yhteenvetotietoja. Esimerkiksi tapa-turmatilastoissa on käytössä useita eri-laisia laskentatapoja. Tietoja kysytään

Ympäristö, terveys jaturvallisuus kaivannais-teollisuudessa

Seminaarin järjestivät yhteis-työssä Vuorimies-yhdistys,Kaivannaisteolli-suusyhdistysja Geologian tutkimuskeskus,järjestelytoimikuntaan kuului-vat Matti Koponen,Anna Forssén, Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, Liisa Carlsonja Pirjo Kuula-Väisänen.Seminaarin esitelmistä jul-kaistiin tiivistelmät Vuorimies-yhdistyksen julkaisusarjassa.

Matti Heiniö avaamassatilaisuutta.

Seminaari Haikon Kartanossa 31.10.-1.11.2000

Posteriäänestyksenvoittaja.


Tämä lienee viimeinen kerta kun kirjoittelen tälle sivulle puheenjohtajan ominai-suudessa. Neljän vuoden pituinen toiminta jaostomme johtokunnassa alkaa lä-hestyä loppuaan: yhden vuoden sihteerin ja kolmen vuoden puheenjohtajantehtävien jälkeen voin todeta olevani täysin palvellut näissä tehtävissä. Kulunutneljävuotiskausi on ollut erittäin mielenkiintoinen. Jaostomme toiminta on ollutmelko pienimuotoista ja jäsenistön aktiivisuudessakin on ollut ajoittain toivomi-sen varaa, mutta kuitenkin kokonaisuutena ajanjakso on ollut monessakin mie-lessä unohtumaton ja antoisa. Uusien ihmisten tapaaminen ja uusien haastei-den kohtaaminen antaa voimia tulevaisuuteen, joka toivottavasti on entistä aktii-visempi niin jaostomme kuin koko yhdistyksenkin toiminnassa.

Jaoston jäsenille, uudelle johtokunnalle ja sen puheenjohtajalle menestystä jaaktiivista otetta toivottaen.�

Pirjo Kuula-Väisänen

Hyvät rikastus- ja prosessijaostonjäsenet!

kuitenkin nykyisin yhä enenevässä mää-rin muun muassa asiakas-, rahoitus- jasijoitusneuvotteluissa. Kaivannaisteolli-suusyhdistyksen tekemän pikakyselynmukaan 40 % yrityksistä ei julkaise tieto-jaan ja 60 % ilmoittaa joitakin tietoja vuo-sikertomuksessa tai ympäristöraportissa.

Seminaarin osallistujamäärä ja aktiivi-nen keskustelu kaikkien osallistujienkesken toi esille tällaisten seminaarientarpeellisuuden, varsinkaan ympäristö-asioissa kukaan ei voi toimia yksin vaanmukaan tarvitaan aina useiden eri alojenasiantuntemusta. Niin geologisen kuinkemiallisen tiedon osaajia tarvitaan,myös geotekniikan asiantuntemusta tar-vitaan suunniteltaessa ja rakennettaes-sa pysyviä rakenteita niin toimiviin pato-altaisiin kuin kaivosten jälkihoitoonkin,mikrobiologian tuntemus on myös tär-keää esimerkiksi sulfaatteja pelkistävienbakteerien tutkimuksessa. Pohjavesi-asiantuntemus, lainsäädäntö ovat myöstärkeitä, erityisesti EU:n lainsäädäntötoi-minnassa mukana oleminen on suoma-laisille tärkeää. Ympäristöviranomaistenosallistuminen sekä esitelmöitsijöinäettä osallistujina toi lisää sävyä niin se-minaari- kuin käytäväkeskusteluihinkinja toi esille myös sen merkittävän sei-kan, että ihmisiä ne lakien ja asetusten-kin kirjoittajat ovat. Ympäristönä Haikonkartano loi hyvät puitteet onnistuneelleseminaarille, seminaarin onnistumisestakuuluu kiitos sekä järjestäjille että osal-listujille. Toivottavasti vastaavan tilaisuu-den järjestämiseen löytyy jatkossakinmahdollisuuksia.�

Vuosituhannen ensimmäiset Vuorimiespäivät järjestetään perinteisin menoin Helsingissä 30. – 31.3.2001.Vuosituhannen ensimmäiset Vuorimiespäivät järjestetään perinteisin menoin Helsingissä 30. – 31.3.2001.Vuosituhannen ensimmäiset Vuorimiespäivät järjestetään perinteisin menoin Helsingissä 30. – 31.3.2001.Vuosituhannen ensimmäiset Vuorimiespäivät järjestetään perinteisin menoin Helsingissä 30. – 31.3.2001.Vuosituhannen ensimmäiset Vuorimiespäivät järjestetään perinteisin menoin Helsingissä 30. – 31.3.2001.

Vuorimiesyhdistys-Bergsmannaföreningen r.y:n 58. vuosikokous, jonka teemaksi on valittu Vuorimiesyhdistys-Bergsmannaföreningen r.y:n 58. vuosikokous, jonka teemaksi on valittu Vuorimiesyhdistys-Bergsmannaföreningen r.y:n 58. vuosikokous, jonka teemaksi on valittu Vuorimiesyhdistys-Bergsmannaföreningen r.y:n 58. vuosikokous, jonka teemaksi on valittu Vuorimiesyhdistys-Bergsmannaföreningen r.y:n 58. vuosikokous, jonka teemaksi on valittu SustainableSustainableSustainableSustainableSustainable

DevelopmentDevelopmentDevelopmentDevelopmentDevelopment alkaa Katajanokalla, Marina Congress Centerissä perjantaina 30.maaliskuuta klo 9.00. Kutsutut alkaa Katajanokalla, Marina Congress Centerissä perjantaina 30.maaliskuuta klo 9.00. Kutsutut alkaa Katajanokalla, Marina Congress Centerissä perjantaina 30.maaliskuuta klo 9.00. Kutsutut alkaa Katajanokalla, Marina Congress Centerissä perjantaina 30.maaliskuuta klo 9.00. Kutsutut alkaa Katajanokalla, Marina Congress Centerissä perjantaina 30.maaliskuuta klo 9.00. Kutsutut

esitelmöisijät ovat Gary Nash, General Secretary of the International Council on Metals and Environmentesitelmöisijät ovat Gary Nash, General Secretary of the International Council on Metals and Environmentesitelmöisijät ovat Gary Nash, General Secretary of the International Council on Metals and Environmentesitelmöisijät ovat Gary Nash, General Secretary of the International Council on Metals and Environmentesitelmöisijät ovat Gary Nash, General Secretary of the International Council on Metals and Environment

(ICME), pääjohtaja Lea Kauppi Suomen Ympäristökeskuksesta ja ympäristösuojelujohtaja Matti Koponen(ICME), pääjohtaja Lea Kauppi Suomen Ympäristökeskuksesta ja ympäristösuojelujohtaja Matti Koponen(ICME), pääjohtaja Lea Kauppi Suomen Ympäristökeskuksesta ja ympäristösuojelujohtaja Matti Koponen(ICME), pääjohtaja Lea Kauppi Suomen Ympäristökeskuksesta ja ympäristösuojelujohtaja Matti Koponen(ICME), pääjohtaja Lea Kauppi Suomen Ympäristökeskuksesta ja ympäristösuojelujohtaja Matti KoponenOutokumpu Oyj:stä. Jaostojen kokoukset iltapäivällä noudattelevat samaa Outokumpu Oyj:stä. Jaostojen kokoukset iltapäivällä noudattelevat samaa Outokumpu Oyj:stä. Jaostojen kokoukset iltapäivällä noudattelevat samaa Outokumpu Oyj:stä. Jaostojen kokoukset iltapäivällä noudattelevat samaa Outokumpu Oyj:stä. Jaostojen kokoukset iltapäivällä noudattelevat samaa Kestävän kehityksen Kestävän kehityksen Kestävän kehityksen Kestävän kehityksen Kestävän kehityksen teemaa.teemaa.teemaa.teemaa.teemaa.

Iltajuhla on Iltajuhla on Iltajuhla on Iltajuhla on Iltajuhla on Metso MineralsMetso MineralsMetso MineralsMetso MineralsMetso Minerals:in isännöimänä Messukeskuksessa.:in isännöimänä Messukeskuksessa.:in isännöimänä Messukeskuksessa.:in isännöimänä Messukeskuksessa.:in isännöimänä Messukeskuksessa.

Seuralaiset tutustuvat renovoituun Kansallismuseoon ja siellä avoinnaSeuralaiset tutustuvat renovoituun Kansallismuseoon ja siellä avoinnaSeuralaiset tutustuvat renovoituun Kansallismuseoon ja siellä avoinnaSeuralaiset tutustuvat renovoituun Kansallismuseoon ja siellä avoinnaSeuralaiset tutustuvat renovoituun Kansallismuseoon ja siellä avoinna

olevaan Anne Frankin elämää kuvaavaan näyttelyyn. Vierailun jälkeinenolevaan Anne Frankin elämää kuvaavaan näyttelyyn. Vierailun jälkeinenolevaan Anne Frankin elämää kuvaavaan näyttelyyn. Vierailun jälkeinenolevaan Anne Frankin elämää kuvaavaan näyttelyyn. Vierailun jälkeinenolevaan Anne Frankin elämää kuvaavaan näyttelyyn. Vierailun jälkeinenlounas nautitaan Restaurant Pörssissä.lounas nautitaan Restaurant Pörssissä.lounas nautitaan Restaurant Pörssissä.lounas nautitaan Restaurant Pörssissä.lounas nautitaan Restaurant Pörssissä.

Perinteiden seuraaminen jatkuu lauantaina 31.3. Ravintola MaestronPerinteiden seuraaminen jatkuu lauantaina 31.3. Ravintola MaestronPerinteiden seuraaminen jatkuu lauantaina 31.3. Ravintola MaestronPerinteiden seuraaminen jatkuu lauantaina 31.3. Ravintola MaestronPerinteiden seuraaminen jatkuu lauantaina 31.3. Ravintola Maestron

vauhdikkaalla vuorimieslounaalla.vauhdikkaalla vuorimieslounaalla.vauhdikkaalla vuorimieslounaalla.vauhdikkaalla vuorimieslounaalla.vauhdikkaalla vuorimieslounaalla.

Teknologorkestern – Teekkariorkesteri Humpsvakar luo tunnelmaaTeknologorkestern – Teekkariorkesteri Humpsvakar luo tunnelmaaTeknologorkestern – Teekkariorkesteri Humpsvakar luo tunnelmaaTeknologorkestern – Teekkariorkesteri Humpsvakar luo tunnelmaaTeknologorkestern – Teekkariorkesteri Humpsvakar luo tunnelmaa

uuden johtajansa Heidi “Cynthia” Joen puikottamana ja tanssituksestauuden johtajansa Heidi “Cynthia” Joen puikottamana ja tanssituksestauuden johtajansa Heidi “Cynthia” Joen puikottamana ja tanssituksestauuden johtajansa Heidi “Cynthia” Joen puikottamana ja tanssituksestauuden johtajansa Heidi “Cynthia” Joen puikottamana ja tanssituksesta

vastaa tutulla tempolla Vuorimiesorkesteri.vastaa tutulla tempolla Vuorimiesorkesteri.vastaa tutulla tempolla Vuorimiesorkesteri.vastaa tutulla tempolla Vuorimiesorkesteri.vastaa tutulla tempolla Vuorimiesorkesteri.

Vuorimies toimi, seuraa aikaasi ja ilmoittaudu sähköisestiVuorimies toimi, seuraa aikaasi ja ilmoittaudu sähköisestiVuorimies toimi, seuraa aikaasi ja ilmoittaudu sähköisestiVuorimies toimi, seuraa aikaasi ja ilmoittaudu sähköisestiVuorimies toimi, seuraa aikaasi ja ilmoittaudu sähköisesti

(((((www.vuorimiesyhdistys.fiwww.vuorimiesyhdistys.fiwww.vuorimiesyhdistys.fiwww.vuorimiesyhdistys.fiwww.vuorimiesyhdistys.fi))))) vuosituhannen ensimmäisille Vuorimies- vuosituhannen ensimmäisille Vuorimies- vuosituhannen ensimmäisille Vuorimies- vuosituhannen ensimmäisille Vuorimies- vuosituhannen ensimmäisille Vuorimies-

päiville, sinne ilmoittautuvat kaikki kaverisikin!päiville, sinne ilmoittautuvat kaikki kaverisikin!päiville, sinne ilmoittautuvat kaikki kaverisikin!päiville, sinne ilmoittautuvat kaikki kaverisikin!päiville, sinne ilmoittautuvat kaikki kaverisikin!PääsihteeriPääsihteeriPääsihteeriPääsihteeriPääsihteeri

VUORIMIESPÄIVÄT 2001VUORIMIESPÄIVÄT 2001VUORIMIESPÄIVÄT 2001VUORIMIESPÄIVÄT 2001VUORIMIESPÄIVÄT 2001

ABBOy Atlas Copco Louhintatekniikka AbAvainlaskelmat OyGTKImatra Steel Oy AbITS-vahvistus OyOy JA-RO AbKemira Chemicals OyKuusakoski OyLarox OyLemminkäinen Construction LtdMiranet OyMetso Minerals OyOutokumpu Engineering Oy

Outokumpu Research OyOy Philips AbPohtoRautaruukki OySandvik Tamrock OySantasalo Gears OyOy E. Sarlin Ab UunitSiemens OsakeyhtiöOy Svedala AbTamfelt Oy AbTulikivi OyjWarman int. Scandinavia OyYIT - Insinöörirakentaminen

Ilmoittajat / Annonsörer

68

Tamfelt Oyj AbpSuodatinkankaatPL 427, 33101 TAMPEREPuh. (03) 363 9111Telefax (03) 363 9639E-mail: [email protected]: www.tamfelt.fi

KUUSAKOSKI OYmetallien kierrättäjä

PL 9618101 HEINOLApuh. 03-84300fax 03-8430 411www.kuusakoski.com

★ kalliorakentaminen ★ maa- ja betonirak.★ pohjarakentaminen ★ projektinjohto

Esterinportti 2, 00240 HelsinkiPuh. 15991

Kehittää, valmistaa ja markkinoi teollisuusuuneja jalämpökäsittelylinjoja ‘avaimet käteen’ -periaatteella.

OY E. SARLIN AB • Sarlin UunitJärvihaantie 10, 01800 Klaukkala • Puh. (09) 878 9280 • Fax (09) 8789 2811

Kaivostie, 71470 Oravikoskipuh. 017-5544 216, fax. 017-5544 217

tai Hatanpään valtatie 34 A, 33100 Tamperepuh. 03-2732 212, fax. 03-2732 213

WARMAN INTERNATIONALSCANDINAVIA OYMariankatu 16 B, 15110 LAHTIPuh. 03-752 7073 Fax 03-7527 103

– Slurry-pumput– Syklonit– Slurry-venttiilit

Palvelemme ja suoritamme geoalan tutkimustakentällä ja ajanmukaisissa laboratorioissamme.

Geologian tutkimuskeskusBetonimiehenkuja 4 Puh. 020 550 2002150 ESPOO Fax. 020 550 12

P a l v e l u h a k e m i s t o

YIT-RAKENNUS OYKalliorakentaminenPL 36, 00621 HELSINKI, käyntiosoite Panuntie 11Puhelin 020 433 111, faksi 020 433 3747, www.yit.fi

Osaava kalliorakentaja

vuoriteollisuus n:o 1/2001 - vuorimiesyhdistys · 2019. 8. 30. · 09-888 4542 fax 09-881 58200...

Documents