PerusSuomalainen 7/2008 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 1

Vanhat puolueetrysän päältä kiinni

vaalirahoituksessa

Pertti Virtanen esitti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron vauhdikkaasti s. 4-5

13. vuosikerta - Poliittinen lehti - Irtonumero 3 e - Perussuomalaiset - Sannfi nländarna rp:n äänenkannattaja

PerusSuomalainen

Sisällöstä:

- Puolueneuvoston kokousohjelma 6

- Vaasan kevätmarkkinoilla vilisi väkeä 7

- Muuttaako mikään puolueiden kannatusta? 8

- Pohjanmaalla 18-v aktiivinen nuori ehdolla valtuustoon 9

- Ei pakkotyöhön! 12

- Puolueen kannatus näkyy myös nuorisojärjestön kasvuna ja aktiivisuutena 13

- Demon matkalla Nepalin suurlähetystöön 14

7/2008

Kuva: Kuvapörssi Oy

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2008 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 2

Päätoimittaja Harri Lindellp e r u s s u o m a l a i n e n . t o i m i t u s @ s a u n a l a h t i . f i

Venäjän uhka

Naapurimaamme Venäjä siirtelee lisää sotajoukko-jaan Suomen vastaiselle ra-jalle. Satelliittikuvien mu-kaan siirretyt joukot ovat hyvin nykyaikaisia ja toi-mintatehokkaita. On heli-kopterijoukkoja, hävittä-jäkoneita ja nykyaikaisia tutkia, jotka näkevät mä-enkin taakse näin avaruus-aikana.

Suomen päättäjien pitää nyt varoa lyömästä pää-tään taas Karjalan män-tyyn, vaikka se taitaakin ol-la turha kehotus. Päät ovat jo kuhmuilla kun puhutaan

miten, koska ja kuinka no-peasti Suomi-neito viedään vieraan Nato-herran sylei-lyyn. Meillä on geopoliit-tisesti katsoen yhä samat toista tuhatta kilometriä yh-teistä rajaa Venäjän kanssa. Halusimme tai emme, tosi-asia ei muutu siitä miksi-kään. Toinen tosiasia on se, että venäläiset eivät tule si-vusta seuraamaan Suomen Natoon menoa, onhan Suo-men raja kivenheiton pääs-sä Venäjän pääkaupungista Moskovasta ja suuresta Le-ningradista.

Miksi olisimme poikkeus?

Venäjä on voimakkaasti reagoinut monen maan si-säisiin asioihin, kun ne ovat tahtoneet etääntyä Venäjän vaikutuspiiristä. Ovatpa lä-hettäneet sotavoimiaankin

näihin maihin rauhoittele-maan liiallisia Nato-intoi-lijoita.

Venäjän federaation ase-voimat koostuu kolmesta puolustushaarasta: maavoi-mat, laivasto ja ilmavoimat sekä ilmapuolustus. Yleis-esikunnan alaisuudessa on kolme aselajia: ohjusjoukot, maahanlaskujoukot sekä avaruusjoukot. Ydinasejär-jestelmiä saatetaan uuteen uskoon vuoteen 2010 men-nessä. Aikamoinen arsenaa-li, eikö vain?

Olemme olleet rähmäl-lämme suuren itäisen kar-hun edessä jo useita vuo-sia sen nukkuessa rauhal-lista karhun untaan. Mie-lestäni meillä ei ole varaa herättää tuota suurta pe-toa, joka voi tahtoessaan muutamassa päivässä nie-laista koko piskuisen Suo-men.

Mistä pelastus?

Viisauden alku on siinä että tunnemme historiamme ja ennen kaikkea opimme sii-tä niin hyviä kuin ikäviäkin asioita. Tieto lisää tuskaa mutta totuus vapauttaa, sa-noo vanha sanonta. On tär-keää, että tiedämme oman paikkamme maailmankar-talla emmekä ala rakentaa taas Suur-Suomea ja ylpisty luulemaan olevamme jotakin suurta ja turvassa EU:n sylei-lyssä. EU haluaa vain pitää Suomen maksavana hyvä-nä jäsenvaltiona, joka mak-saa enemmän kuin saa emo-maaltaan EU:lta.

Kilttejähän me tietenkin jo olemmekin, rientäen toteut-tamaan EU:n antamat direk-tiivit pienintä piirtoa myö-ten jo ennen kuin meitä sii-hen kehotetaan. Muut jäsen-maat valvovat omia etujaan

PerusSuomalainen-lehtiPerussuomalaiset rp:n äänenkannattaja v. 1996 lähtienISSN 1239-2324

Ilmestyy: Kolmen viikon välein.Painos: 5.000 - 184.000 kplJulkaisija: Perussuomalaiset-Sannfi nländarna rpPankkitili: Nordea 218518 - 157282Toimitus: Mannerheimintie 40 B 56 00100 Helsinki Puh: 0207 430 800 Fax: 0207 430 801 perussuomalainen.toimitus@saunalahti.fi Päätoimittaja: Harri Lindell Puh. 0207 920 362e-mail: perussuomalainen.toimitus@saunalahti.fi

Erikoistoimittajat: Rolf ”Fred” Sormo (sairaslomalla) Mika Männistö, puh. 040-352 9368Kuvat: Pauli Artturi Luttinen ja Kuvapörssi Oy sekä toimittajien ja puolueväen ottamia kuvia Layout ja taitto: Hyvän Olon Mediat Oy Torikatu 7 A 26, 38700 Kankaanpää Puh: 0207 920 362, fax: 0207 920 370Webmaster: Lauri Heikkilä, Jussi Niinistö ja Iiris PeltomaaVakituiset avustajat: Reijo Ojennus, Ahti Moilanen, Marjo Pihlman, Jorma Uski, Vesa-Matti Saarakkala, Olli Sademies Vaili K. Jämsä, Alpo Ylitalo.Tilaukset/jäsenrekisteri: Marjo Pihlman 0207 430 802E-mail: marjo.pihlman@perussuomalaiset.fi Jäsenmaksu: 25 €/vuosi, sisältää lehden Tilaushinnat: Vuosikerta 30 €, 1/2 vuotta 20 € irtonumero 3 €Ilmoitushinnat: Teksti, määräpaikka ja kuulutukset: 3,00 € / pmmRivi-ilmoitus: 5,00 € / riviAineiston muokkaus: 50 € / tuntiPainopaikka: SPOY, KokemäkiPainopinta-ala: 260 x 380 mmPalstojen määrä: 5-6 kpl

Aineisto: Toimitukseen viimeistään ilmoitettuna aineistopäivänä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja otsikoida tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamattoman aineiston säilyttämisestä tai palauttamisesta.

Puoluesihteerio s s i . s a n d v i k @ p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Valtakunnassa syntyi mel-koinen hässäkkä, kun Ke-pun kansanedustaja ja edus-kuntaryhmänsä puheenjoh-taja Timo Kalli kertoi taan-noin julkisesti rikkoneensa vaalirahoitusta koskevaa lakia. Edustaja Kalli ei ol-lut ilmoittanut kampanjan-sa rahoittajia, vaikka lain mukaan niin olisi kuulunut tehdä silloin kun kysymyk-sessä ovat suuret lahjoituk-set. Syynä menettelyyn oli ollut se, ettei lain rikkomi-sesta ole määrätty rangais-tusta.

Asian saaman julkisuu-den myötä useat kansan-edustajat alkoivat kiireellä täydentää omia vaalirahoi-tusilmoituksiaan. Joitten-kin kohdalla muisti on pa-lautunut vähitellen ja täy-dennystä on tehty useam-paankin otteeseen. Nyt-temmin on käynyt ilmi, että vaalirahoituslakia rik-koneita kansanedustajia on kymmenittäin. Toiminta kertoo karua kieltään hei-dän omista asenteistaan la-keja kohtaan. Ylimielinen ja joustava suhtautuminen vaalirahoituslain velvoit-teisiin näyttää kuuluvan erityisesti suurten porvari-puolueiden, Kepun ja Ko-koomuksen kulttuuriin.

Vaalirahoituksen raadol-lisuus kävi ilmi ja se on hy-vä. Tukiyhdistyksiä on käy-tetty häivyttämään liikeyri-tykset ja muut tukijat pii-loon tukiyhdistysten nimi-

en taakse. Kun tukijat näin peittelevät lahjoituksiaan, on se mielestäni merkki sii-tä, ettei touhu kestä päi-vänvaloa. Vai voisiko olet-taa jonkun kuvittelevan, et-tä esimerkiksi liikeyritykset lahjoittavat suuria summia täysin vastikkeettomasti?

Vaalirahoituksesta on jo laki olemassa, eikä se huo-no ole. Huonoa on se, että kaikki eivät ole lakia nou-dattaneet. Kun laiminlyön-nit paljastuivat, tuli tarve moittia lainrikkojien sijaan itse lakia. Parhaillaan käyn-nissä onkin melkoinen hä-märtäminen ja harhautta-minen, millä yritetään saa-da johdatettua huomio ja keskustelun kärki pois ai-nakin Kepulle ja Kokoo-mukselle hankalasta tilan-teesta. Neuvotteluja käy-dään ja työryhmää asetel-laan. Kepu tekee kaikken-sa, että juttu unohdettaisiin pikimmiten. Hätäpäissään se hakee syyllisiä jo tv-mai-nonnastakin.

Kansanedustajien roo-liin kuuluu lakien säätä-minen. On varsin kohtuul-lista vaatia, että he itsekin noudattavat säätämiään la-keja. Poliitikkojen uskotta-vuus on heidän omissa kä-sissään. Kansanedustajat ovat lopulta vastuussa ää-nestäjilleen, jotka voivat langettaa rangaistuksensa siinä tilanteessa, kun seu-raavan kerran tekevät ää-nestyspäätöksensä. Kaikki

eivät ole vääryyttä tehneet, eikä kaikkia pidä syyllistää. Perussuomalaisten kansan-edustajien nimiä ei ole nos-tettu esiin vaalirahoitukses-ta syntyneen kohun yhtey-dessä. Se johtuu vain ja ai-noastaan siitä, että heidän toimissaan ei ole ollut huo-mauttamista.

ja pitkin hampain tottelevat EU:n lainsäädäntöä, toisin kuin kiltti Suomi tekee.

EU:lla ei ole uskotta-via yhteisiä puolustusvoi-mia, joten jokaisen maan pitää itse pitää huoli oman maansa puolustuksesta. Tuo maamme itäinen raja, joka on toistatuhatta kilometriä pitkä, on meidän puolustus-voimiemme vastuulla. Se on ainoastaan meidän omassa valvonnassamme, ei min-kään ylikansallisen EU:n. Taistelut käydään Suomen maaperällä, me olemme silloin vaarassa eikä meitä pelasta mitkään EU:n anta-mat turvatakuut.

Toivottavasti emme ole harkitsemattomilla Nato-puheillamme vielä saaneet karhua heräämään! herää-mään! heräämään! - sillä se on maailman toiseksi suu-rin sotilasmahti.

Munatonta toimintaa valtion kanalassa

PerusSuomalainenn:o 8/2008

ilmestyy perjantaina

27.6.2008. Aineisto tähän lehteen

viimeistään maanantaina 16.06.2008.

Lehtinippujen tilaaminenKun haluat jaettavia lehtiä itsellesi nipuissa, viimeinen päivämäärä ilmoittaa asiasta on sama kuin viimeinen aineistopäivä. Ilmoitukset sähköpostitse: perussuoma-lainen.toimitus@saunalahti.fi tai tekstiviestillä puhelin-numeroon 040-7499362. Muista mainita, tilaajan nimi, osoite ja postitoimipaikka sekä puhelinnumero johon voidaan postista tai matkahuollosta soittaa, sekä mai-ninta halutaanko lehdet postiin vai matkahuoltoon.

Mainitse toivottu kappalemäärä ja sen lehden nu-mero, jota toivotaan saatavaksi jakeluun.

Voit toki soittaakin lehtitarpeista, mutta varmimmin tavoitat sähköpostilla tai tekstiviestillä.

HUOM: Päätoimittajan puhelinnumerot:0207 920 362 tai 040-749 93620207 920 362 tai 040-749 9362

PerusSuomalainen 7/2008 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 3

Perussuomalaisilla menee paremmin kuin koskaan. Kannatus on jatkuvas-ti 5 prosentin tuntumassa mielipidemit-tauksissa eli merkittävästi korkeampi kuin viime eduskuntavaaleissa. Olemme ohittaneet kannatusmittauksissa KD:n ja RKP:n jo useaan otteeseen.

Gallupit eivät äänestä, eikä vaaleja voi-teta puhelimella ja tietokoneella. Tarvi-taan raakaa henkilökohtaista vaalityö-tä ja uskottavia ehdokkaita. On selvää, että saamme enemmän ehdokkaita kuin viime kunnallisvaaleissa. Kuntaliitokset myös helpottavat ehdokasasettelua, mut-ta silti: OMA TYÖ RATKAISEE.

Ilokseni olen huomannut, että moni pai-koin ollaan kovassa ja hyvässä vauhdissa, mutta parannettavaakin on, sillä vain sa-nakirjassa menestys tulee ennen työtä. Pe-russuomalaiset kansanedustajat haluavat olla tekemässä hyvää vaalimenestystä ja me kaikki asetumme ehdokkaiksi. Toivon, että piirien ja osastojen johtohenkilöt joh-tavat esimerkin voimalla ja se tarkoittaa ehdokkaaksi asettumista.

Kuntavaalit ovat paikallisvaalit, jossa oma työ ratkaisee. Valtakunnallisesta poli-tiikasta voi saada vähäistä vetoapua, mut-ta ei esimerkiksi Vetelissä vaaleja voiteta puolueen puheenjohtajan puheilla vaan paikallisilla teemoilla ja ehdokkailla.

Kansanedustajaksi mielivillä on myös syytä osallistua kunnallisvaaleihin. Koke-musta karttuu ja oma kannatus tulee mitat-tua. Rappasin julkisuudessa noin kuukau-si sitten laajoissa haastatteluissa voimak-kaasti Suomen Keskustaa, jopa niin ko-vaa, että osalla omiakin tukka nousi pys-tyyn. Kehittyvien Maakuntien Suomi r.y ja Timo Kallin (kesk) laukaisema vaalimädän pursuaminen ehkä osoittaa, että aihettakin oli. Silti vaalit voitetaan paikallisesti omalla työllä. Painetaan päälle – kautta maan.

Pientä ihmistä kuritetaan

Ajoneuvohallintokeskuksesta (AKE) kuu-luu kummia. Valtion tuottavuusohjelman varjolla ollaan pitkään ja ansiokkaasti pal-velleita ihmisiä kylmästi heittämässä ulos. Kummallista ja outoa on se, että uutta hen-

Oma työ ratkaisee

Puheenjohtajat i m o . s o i n i @ e d u s k u n t a . f i

”Jokaiselle on annettava

mahdollisuus työhön!”

PerusSuomalainenpuheenjohtaja Timo Soini

kilökuntaa palkataan taloon ja ylitöitä teetetään, mutta pitkäaikaisia työnteki-jöitä potkitaan työllistämisyksikön kaut-ta ulkoruokintaan.

Sain asiaan omakohtaista selvyyt-tä kutsuttuani henkilökuntaa luokseni eduskuntaan. Kuulemani sain minut tyr-mistyksen valtaan. Eikö inhimillisyydel-lä ja pitkällä jopa 39 vuoden mittaisella virkauralla ole mitään arvoa? Vaadin lii-kenne- ja viestintäministeriöltä selvitystä asiasta, olen jättänyt valtion tuottavuus-ohjelman toteuttamisesta kirjallisen ky-symyksen hallitukselle.

Pientä ihmistä kuritetaan. Viime vii-kolla luonani kävi myös joukko espoo-laisia työnhakukurssin kävijöitä. Työha-luja on, mutta ikääkin on. Joka paikassa huudetaan työvoimapulasta, mutta työ-halukkaat ja varmasti kelvolliset ihmi-set eivät kelpaa, missä on vika? Vika on asenteissa. Me tarvitsemme kaikkien pa-nosta. Jokaiselle on annettava mahdolli-suus työhön.

Eduskunnassa sanottua

”Tässä oikeastaan kiteytyi aika pitkälle tämä kaksinaismoralismi ja mikä tahansa epäeettisyys. Kiina kun on monessa suh-teessa koko maapallon ongelma, niin se tulee olemaan tämmöisen pimeän metsän, jos sademetsistä nyt voi sanoa, pääkulut-taja, kaikessa Suomi siirtää tehtaitaan sin-ne. Siellä ovat nämä akaasia- ja eukalyptus-puut ja muut vastaavat, joita pääministeri-kin ihaili Brasiliassa. Brasilialaiset toki va-kuuttivat, että tämä 20 000 neliökilometriä sademetsää vuodessa on ihan puppua, se on länsimaisten antama väärä kuva siitä, he itse kyllä tietävät, kuinka sitä hoidetaan.”Pertti Virtanen 23.5.2008

”Sinänsä on tärkeää pitää huolta, että työ-paikkoja ja yrityksiä Suomessa on myös jat-kossa. Mutta kyllä tämä sosialistien hurs-kasteluhuutelu on aika kalpeata. Varalli-suusvero poistettiin. Te avasitte sen oven, josta porvarin on nyt helppo lähteä sisään. Se porukka, joka sai suurimmat rahat, imee cabanacolaa tuolla Karibialla. Te puhutte tässä nyt sitten kaksihaaraisella kielellä, kyllä se on aika erikoista. Mutta myös sin-ne oikealle laidalle: Jos teillä on ongelmia, että te ette pysty vastaanottamaan perin-töjä, niin minulla ei ole. Lähettäkää tänne, niin maksetaan verot pois.”Timo Soini 22.5.2008

”Kysyisin arvoisalta pääministeriltä, millä tavoin hän näkee sen, jos joku yksittäinen taho tukee jonkun puolueen taloutta ko-vin suurella summalla ja sen seurauksena puolueesta tulee niin sanottu pääministeri-puolue. Olisiko aiheellista saada määrätyil-tä osin myös puolueiden rahoitus niin sa-notusti läpinäkyväksi lainsäädännön kaut-ta, ettei syntyisi turhia epäilyjä mahdollises-ta jonkin lahjoittajatahon etujen erityisen ponnekkaasta ajamisesta ja läpiviemisestä erityisesti, kun suuri puolue nousee halli-tukseen?”Raimo Vistbacka 22.5.2008

”Suomen hyvä maine ja menestys kansain-välisessä kouluvertailussa on perustunut jo vuosikymmeniä ilmaiseen koulutukseen. Vanhasen toisen hallituksen ohjenuorak-si näyttää muotoutuneen yhteiskuntamme kahtiajaon syventäminen ja yksityistäminen, joka on nyt ulottamassa kouransa myös yli-opistokoulutukseen. Pelättävissä on, että yli-opistojen yksityistämisen kiihkossa unohde-taan kysellä rahoittajien motiiveja rahan an-tamiselle. Onkin aiheellista kysyä, voivatko yliopistojen rahoittajat vaatia vastapalveluk-sia yliopistoilta?”Pentti Oinonen 21.5.2008

”Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä to-detaan sosiaalisen eriarvoisuuden ja suh-teellisen köyhyyden lisääntyneen. Myös terveyserot ovat kasvaneet. Valitettavas-ti Suomeen on muodostumassa luokkayh-teiskunta, jonka hyväosaisista päättäjistä ja heidän miljonäärisponsoreistaan monikaan ei tunnu käsittävän, kuinka heikosti alim-malla luokalla todella menee. Köyhyys, sai-raudet ja muut ongelmat kasautuvat juu-ri tälle alimmalle luokalle, kun samaan ai-kaan rikkaat rikastuvat entisestään ja ahne-udesta on tehty hyväksyttävä arvo.”Pirkko Ruohonen-Lerner 20.5.2008

Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korho-nen uhosi valituksi tultuaan kaksi vuot-ta sitten, että hän pistää Keskustan talou-den kuntoon. Tämä kuntoisuus on vielä vihreän veran alla. Sen sijaan keskusta-laisten kansanedustajaehdokkaiden va-rainkeräys kunnostettiin siten, että Ke-hittyvien Maakuntien Suomi r.y. , joka hoiti varsinaisen rahankeruun, sai syn-nytysapua Keskustan kehittämispäällik-kö Lauri Kontiolalta.

Suunnitelma oli nerokas ja tuskin yk-sittäisten liikemiesten keksimä. Ei ole vaikea päätellä, että moisen rahankeh-rääjän keksimiseen tarvitaan keskustalai-sia hämähäkkimiehiä. Päätettiin perustaa pooli eli KMS-yhdistys, jonne alettiin ke-rätä rahaa. Kaikki yhdistykselle lahjoitta-neet tahot eivät vielä ole tiedossa, mutta liikemiehet Toivo Sukari ja Kyösti Kak-konen ovat olleet eniten esillä. Heidän li-säkseen mukana on lukuisia yrityksiä.

Poolin nerokkuus on siinä, että yksit-täinen yritys pääsee siitä periaatteelli-sesta pälkähästä, että se suoraan rahoit-taisi jotakuta ehdokasta. Sen sijaan tue-taan poolia, poolin rahanjakaja hoitaa tu-et mieleisille ehdokkaille. Näitä mielitie-ttyjä löytyy viimeisen tiedon mukaan 38 kappaletta Suomen eduskunnasta. KMS-rahaa sai 21 nykyistä Keskustan, 12 Ko-koomuksen, 3 SDP:n ja yksi Vihreä ja RKP:läinen ehdokas.

Raha sahaa -Kepu rahankehrääjänä

Tämän lisäksi KMS-rahaa sai 13 keskus-talaista kansanedustajaehdokasta, joita ei valittu eduskuntaan.

Mulle, mulle ja sulle

KMS jakoi ”pyyteetöntä ” vaalirahaa yh-teensä runsaat 400 000 euroa, noin 2,5 mil-joonaa tapettua markkaa, joista kaksi kol-masosaa meni keskustalaisille ehdokkaille. Keskustalainen matematiikka toimii seu-raavasti: ensin mulle, sitten mulle ja lopuksi sulle (Kokoomus, Sdp, Vihreät ja RKP).

Järjestelmä on nerokas. Pääosa tuesta ja kilpailuedusta tulee Keskustalle. Kokoo-mus saa myös merkittävät rahat ja pikku-panoksilla tervattiin myös SDP, Vihreät ja RKP.

Erityisen mielenkiintoista on KMS-yhdistyksen tekemä jako Keskustan si-sällä. Ei ole ihme, että kansanedustaja Kimmo Tiilikainen, joka ei ole KMS-ra-han rasvaama, haastaa istuvan puoluesih-teerin Jarmo Korhosen. Siitäkin voi jota-kin päätellä.

Perussuomalaisilla ei KMS-kytkentöjä

Perussuomalaiset eivät ole saaneet killin-kiäkään KMS-yhdistykseltä. KMS ilmoit-ti tarkoituksenaan olla isänmaallisten ja yrittäjähenkisten ehdokkaiden kampan-jan tukeminen. Tästä pitänee päätellä, et-tä Perussuomalaiset eivät tuota ”ehtoa” täytä. Todellinen syy on tietenkin aivan toinen. KMS on alun perin kepulainen keksintö. Keskusta ei ole koskaan voinut sietää ryhdikästä ja rehellistä perussuo-malaista kilpailijaa – ei kai se sitä toki ra-hoittaisikaan.

Vanhat puolueet, Keskusta ja Ko-koomus etunenässä ovat todistelleet, että syntynyt kohu on kaikkien puo-lueiden ongelma. Tämä ei ole totta. Perussuomalaisilla ja Kristillisdemo-kraateilla ei ole KMS-kytkentöjä, ei-kä ole ollut vaalirahailmoituksiin täy-dennettävää.

Perustyöryhmä

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2008 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 4

Järjettömät kilpailutukset estettäväPerussuomalaisten puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Soini puhui to 1.5. Kirkkonummella mm. seuraavaa:

Ammattiyhdistysliike on suurten haasteiden edessä. Työntekijät ei-vät enää automaattisesti maksa jäsenmaksuja, jos panokselle ei tule vastinetta.

Perussuomalaiset kannattavat yleissitovia työsopimuksia, sillä ne tuo-vat vakautta ja ennakoitavuutta. Pelisääntöjen tulee olla selkeitä ja oi-keudenmukaisia.

EU:n kautta Suomeen syötetyt kilpailudirektiivit vievät montaa asi-aa täysin vikasuuntaan. AY-liikkeen ja puolueiden on ryhdistäydyttä-vä ja saatava aikaan kilpailudirektiiveihin todelliset muutokset, joilla taataan kansallisten työehtosopimusten pitävyys. Tämä on myös suo-malaisten yritysten etu.

Tyrmistyttävänä esimerkkinä kelvottomasta kilpailutuksesta on äi-tiyspakkaustemme kohtalo. Voitto meni tanskalaiselle yritykselle, joka teettää pakkausten sisällöt työntekijöiden oikeuksia polkevissa Kiinas-sa ja Thaimaassa. Tanskalainen pakkaus oli yhden euron edullisempi! Suomessa jäi työttömäksi 250 tekstiilityöntekijää.

Tällaiselle hölmöilylle on laitettava piste. Kilpailusäännöstöllä on es-tettävä sellaisten yritysten mahdollisuus osallistua julkisiin hankintoi-hin, jotka hakevat kilpailuetua työntekijöiden oikeuksia polkevilla ali-hankintaketjuilla. Hallituksen on ryhdistäydyttävä ja puolustettava suo-malaista työtä.

Timo Soini

Jatkokoulutus ei saa olla it-seisarvo, sillä käden taidot ovat tärkeitä.

Ammattimiehiä ja -naisia tarvitaan. Hallituksen on pa-nostettava enemmän ammat-tikoulutuksen laatuun ja hou-kuttelevuuteen. Kädentaitoi-hin perustuvista työpaikois-ta on pidettävä kiinni kynsin ja hampain. Niiden siirtämi-nen halpamaihin on maallem-me korvaamaton vahinko. Ei-kä meidän tarvitse houkutella ulkomailta suuria määriä maa-hanmuuttajia tekemään töitä, jotka me suomalaiset voimme hyvin hoitaa itse.

Aloituspaikkoja karsittava

Perussuomalaisten mieles-tä yliopistojen aloituspaikko-ja on karsittava. Korkeakaan koulutus ei takaa oman alan töitä saati kunnon palkkata-soa. Maistereita on pienipalk-kaisissa tehtävissä jo niin pal-jon, että päät kopisevat yh-teen. Tohtoritehtailu puoles-taan on keskinkertaistanut opetuksen ja tutkimuksen laa-tua. Kun opiskelijoiden mää-rä olisi pienempi, yliopistojen opettaja-oppilas -lukumää-räsuhde paranisi, motivoitu-neimmilla ja lahjakkaimmilla olisi paremmat mahdollisuu-det opiskella ja sitä paitsi opis-kelun julkiseen tukemiseen - kuten opintotukeen - jäisi ny-kyistä enemmän rahaa.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro:

Kenen lauluja laulatPerussuomalaisten mielestä koulutus olisi

kokonaisuudessaan uudistettava vastaamaan nykyistä työvoimantarvetta. Ylikoulutus on

Suomessa todellinen ongelma. On kansakunnan voimavarojen tuhlaamista ohjata pääosa

peruskoulun päättäneistä lukioon ja sieltä edelleen korkeakouluputkeen. Suorastaan

typerää on korkeakouluttaa työttömyyteen.

Aluepolitiikasta on kysymys

Yliopistouudistus on tarpeellinen mutta hallitus on tosiaankin valin-nut epätasa-arvoistavan tavan to-teuttaa sitä. Kysymys on nimittäin mitä suurimmassa määrin alue-poliittinen, ja Perussuomalaisten lähtökohta on koko maan pitä-minen asuttuna ja elinkelpoisena. Kun edustaja Pertti Virtanen syn-tyi, oli Suomessa vain Helsingin ja Turun yliopistot sekä Åbo Aka-demi. Keskustapuolueen edeltä-jä Maalaisliito alkoi tuolloin voi-makkaasti ajaa maakuntayliopis-toja, joita sitten syntyikin kuin sie-niä sateella Ouluun, Tampereelle, Jyväskylään, Vaasaan, Kuopioon, Joensuuhun ja myöhemmin vie-lä lisää.

Yliopistolaitoksen hajasijoitus on ollut aluepoliittinen menestys-tarina, kuten esimerkiksi Keskus-

tan europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski on hiljattain toden-nut. Nuorille on voitu tarjota ta-sa-arvoisia opiskelumahdollisuuk-sia omassa maakunnassa, josta he ovat valmistuttuaan usein myös saaneet työtä.

Yliopistot ovat olleet oman alueensa vetureita, mainittakoon vain Oulun seudun ripeä kehitys.

Keskusta tuhoaa sivistysperintöään

Nyt Keskusta on päättänyt tuho-ta oman sivistysperintönsä. Van-hasen hallitus on talouselämän painostuksesta heittänyt alueelli-sen tasa-arvon periaatteen romu-koppaan ja lähtenyt voimallisesti kehittämään kolmea pääkaupun-gin yliopistoa - tätä mantranomai-sesti hoettua innovaatioyliopistoa - ja päättänyt jättää 17 muuta yli-opistoa mopen osalle. Alkiolaista aatetta myydään nyt alennuksella. Ottaako Keskustan kenttäväki tä-mänkin aluepoliittisen kepiniskun mukisematta vastaan?

Toki myös Perussuomalais-ten mielestä suomalaisen tie-teen huippua on terävöitettävä. Tarvitsemme kiistatta enemmän huippuosaajia, mutta hallituk-sen kaavailema epädemokraatti-nen toimenpide - innovaatioyli-opisto, jota yliopistoväki kuulem-

Välikysymyskeskusteluja:

“Hallituksen yliopistolaitoksen uudistussuunnitelmat myös herättävät aiheellista huolta yliopistojen henkilöstön tilan-teesta, jos suunnitelmat nykyisellään toteutuvat. Jos virka-suhteita muutetaan työsopimussuhteisiksi, on pelkona se, et-tä palvelussuhdelajin muuttuminen heikentää työehtoja. Hen-kilöstön vähentäminen nykyisestä ei voi myöskään olla min-kään järkevän yliopistojen uudistumissuunnitelman sisältöä. Päinvastoin, nykyistä henkilöstömäärää tulisi voida lisätä ai-nakin vähentämällä määräaikaisten pätkätyöläisten mää-rää.”

Raimo Vistbacka välikysymyskeskustelussa 21.5.2008

Oikeusministeriö tiedottaa

Taidemyynnin tai seminaaritulojen ilmoittaminen ehdokkaanvaalirahoitusilmoituksessa

Vaalirahoituksesta heränneen keskustelun vuoksi oikeusministeriö to-teaa seuraavaa:

Vaalirahoituslaissa tueksi luetaan rahana, tavarana, palveluna tai muulla vastaavalla tavalla korvauksetta saatu suoritus ottamatta kuitenkaan huo-mioon tavanomaista talkootyötä ja tavanomaisia ilmaispalveluja.

Vaalirahoituslakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan mm. seu-raavaa:

- Ilmoituksessa tulisi mainita ehdokkaan vaalikampanjan kokonaiskulut eli menot. Luku tulisi ilmoittaa bruttomääräisenä.

- Kuluja ei tarvitsisi eritellä eli ilmoituksessa tulisi mainita vain koko-naiskulut yhtenä lukuna. Sen sijaan vaalikampanjan rahoitus tulisi eritel-lä bruttomääräisenä.

- Ulkopuoliseen tukeen voitaisiin sisällyttää myös myynti-, keräys- ja vas-taavasta toiminnasta saadut varat bruttomääräisinä.

Vaalirahoituslain tarkoitus on vaalirahoituksen avoimuuden lisääminen ehdokkaiden mahdollisten sidonnaisuuksien selvittämiseksi. Tähän viit-taa myös lain aloittava virke “Ilmoituksessa on oltava ainakin seuraavat tiedot…”.

Taidemyynnistä tai seminaareista saatua tukea voidaan pitää vaalirahoi-tuslain mukaisena tukena ehdokkaalle tai hänen tukiryhmälleen. Asiaa tar-kastellaan ehdokkaan näkökulmasta, koska hän saa vaalikampanjansa tu-eksi summan, jonka taiteen ostaja suorittaa. Lain perustelut näyttäisivät lähtevän myynti- ja keräystulojen bruttomääräisestä ilmoittamisesta.

Taiteen ostajan tai seminaarilipun lunastaneen näkökulmasta tuen an-taminen voi sen sijaan näyttää vähemmän selkeältä, koska hän on taidet-ta ostaessaan tai seminaariin osallistuessaan saanut itselleen konkreettisen vastikkeen (esimerkiksi taulun). Toisaalta ehdokas tai hänen tukiryhmänsä on usein esimerkiksi taulun hankkiessaan maksanut siitä jonkinlaisen han-kintahinnan. Useimmiten myytävän taiteen todellista arvoa on kuitenkin hankalaa, ellei jopa mahdotontakin arvioida täsmällisesti. Kun taulu sitten myydään osana vaalikampanjaa, ehdokkaalle tullut tuki on käytännössä myyntihinnan ja hankintahinnan erotus. Liitettäessä tämä kysymys ilmoi-tusvelvollisuuteen tuen antajasta tuen arvon ylittäessä 1 700 euroa olisi vas-taisuudessa ehkä kohtuullisempaa ilmoittaa todellisen tuen arvo.

Täysin vastikkeellinen suoritus ei ole tukea eikä siten kuulu vaalirahoi-tuslain soveltamisalaan.

Taidemyynnin ja seminaarituottojen osalta nykyinen vaalirahoituslaki ei valitettavasti anna kaikkiin kysymyksiin selkeitä vastauksia. Myös

perustuslakivaliokunta totesi aikanaan mietinnössään, että “..lakiehdo-tuksen perussäännös ilmoitettavista tiedoista on sisällöltään melko yleis-piirteinen ja jää osittain tulkinnanvaraiseksi”.

Näistäkin syistä on tärkeää, että lakia uudistetaan ja että valmistelutyö tehdään huolellisesti. Myös taidemyynnin, seminaaritulojen ja vastaavan toiminnan osalta on pyrittävä selkeästi nykyistä tarkempaan sääntelyyn.

PerusSuomalainen 7/2008 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 5

Hallintovaliokunta tukee poliisihallituksen perustamista

Eduskunnan hallintovaliokunta antaa tukensa poliisihallituksen perus-tamiselle. Kannanotto sisältyy valiokunnan lausuntoon (HaVL 13/2008) poliisin hallintorakenteen uudistamisesta. Asiasta on valmistunut työ-ryhmäraportti, johon sisäasiainministeriö halusi myös hallintovaliokun-nan kannan.

Työryhmä esittää poliisille uutta hallintomallia, jossa sisäasiainmi-nisteriö vastaa poliisitoimen poliittisesta ja strategisesta ohjauksesta. Operatiivista toimintaa johtaa poliisihallitus. Se muodostuu nykyises-tä sisäministeriön poliisiosaston ylijohdosta ja lääninhallitusten polii-sijohdosta.

Ylimmän poliisijohdon uudelleen organisointi on osa suurempaa po-liisin hallintorakenteen uudistamista. Kihlakuntien poliisilaitosten mää-rää on jo päätetty vähentää 24:een ja paikallispoliisin rakenneuudistus tulee voimaan ensi vuoden alussa.

Hallintovaliokunta korostaa, että poliisihallinnon rakenneuudistus muodostaa kokonaisuuden, jossa nyt käsiteltävänä olevat toisen vai-heen esitykset merkitsevät perusteltua ja luontevaa seuraavaa kehit-tämisvaihetta. Tärkeää on, että johtamistoiminnot selkeytyvät hallin-non eri tasoilla. Valiokunnan tavoitteena on samalla, että uudistuksen myötä saadaan lisää poliisejakenttätyöhön.

Eduskuntatiedote

ma maakuntayliopistoissa jo “in-hovaatioyliopistoksi” kutsuu - ei sitä välttämättä tee.

Hedelmällinen kilpailuasetelma

Todettakoon, että useiden tutki-joidenkin mielestä on aina eduk-si, että samalla alalla on ainakin kaksi tutkimusryhmää. Maakun-tayliopistot ovat luoneet hedel-mällisen kilpailuasetelman useil-la aloilla sekä opetuksessa että tutkimuksessa. Näin esim. koulu-kunta- tai henkilökohtaiset kiis-tat eivät estä tutkimuksen eteen-päinmenoa.

Usean tutkimusryhmän olemas-saolo edistää myös yhteyksiä sek-toritutkimuslaitoksiin kuten vaik-ka Metsäntutkimuslaitokseen tai Geologian tutkimuskeskukseen, joiden tutkimus saattaa luonteensa mukaan olla “alueellista” eli pyr-kiä kattamaan Suomen eri olosuh-teita; turvaten näiden laitosten tut-kimusasema- ym. verkostoon.

Säätiöittäminen epärealistista

Surullisen kuuluisa valtion tuotta-vuusohjelma nakertaa yliopisto-laitoksenkin toimintaedellytyksiä, mutta se mikä todella uhkaa sivis-tysyliopiston perustaa on hallituk-

sen hanke yliopistojen sääti-öittämisestä. Hanke on Suo-men kokoisessa maassa epä-realistinen, sillä käytännössä säätiömalli lienee mahdolli-nen ainoastaan innovaatioyli-opistolle. Aikooko hallitus to-sissaan asettaa yliopistot näin räikeän eriarvoiseen asemaan, kahden kerroksen “huippu-” ja “tavis-yliopistoihin”?

Mielestämme valtion on jat-kossakin oltava yliopistojen pääasiallinen rahoittaja ja yli-opistoilla tulee olla todelliset toimintaedellytykset kehittyä omilla vahvuusalueillaan, ku-ten esim. Joensuun yliopisto metsätieteen huippuosaajana.

Juuri näin - luonnollista, pit-käjänteistä tietä - syntyy laatua ja huippuosaajia sekä nobelei-ta tulee jos on tullakseen.

“Kenen lauluja laulat…”

Perussuomalaiset pelkäävät, että kaupallisen rahoituksen näin voimallinen ajaminen yliopistoihin ja talouselämän mukaantulo yliopiston hallin-toon paitsi heikentää yliopis-tojen autonomiaa, uhkaa pe-rustutkimuksen riippumatto-muutta mutta ennen pitkää johtaa julkisen rahoituksen heikentämiseen ja jopa ope-tuksen maksullisuuteen.

Miten käy niiden alojen tut-kimukselle, jotka eivät rahoit-tajia kiinnosta?

“Kenen lauluja laulat, sen lei-pää syöt.” Jos elinkeinoelämä ei ole valmis tukemaan jotain alaa, epäilemättä esim. jotain huma-nistista tiedettä, ei sellaista ope-tusta kannata tarjota.

Perussuomalaisten mieles-tä ei pidä unohtaa, että perus-tuslakimme mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada myös muuta kuin perusopetus-ta sekä kehittää itseään varat-tomuuden sitä estämättä.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro

Kansanedustaja Pertti Virtanen

“Poliisien moottoripyöräkerho Blue Knights vieraili eduskun-nassa Oinosen vieraana 19.5. Kuvassa edustajamme Oinonen ja Vistbacka tutkivat kerhon liiviä.”

Yliopistojen asemasta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Valtioneuvoston selonteko val-tiontalouden kehyksistä vuosil-le 2009-2012

Palautekeskustelusta

Valtiovarainvaliokunnan mietin-nössä todetaan sosiaalisen eriar-voisuuden ja suhteellisen köyhyy-den lisääntyneen. Myös terveyse-rot ovat kasvaneet. Valitettavas-ti Suomeen on muodostumassa luokkayhteiskunta, jonka hyvä-osaisista päättäjistä ja heidän mil-jonäärisponsoreistaan monikaan ei tunnu käsittävän, kuinka hei-kosti alimmalla luokalla todel-la menee. Köyhyys, sairaudet ja muut ongelmat kasautuvat juu-ri tälle alimmalle luokalle, kun samaan aikaan rikkaat rikastu-vat entisestään ja ahneudesta on tehty hyväksyttävä arvo. Tällaista kehitystä sinivihreä porvarihalli-tus Suomessa tällä hetkellä edis-tää, ja sen seuraamuksista ei sai-si arvoisan pääministerin mieles-tä julkisuudessa edes puhua, mikä sinänsä osoittaa, että köyhyyske-hitys keskustelunaiheena koetaan hallituksen piirissä kiusalliseksi.

Suomen hyvä maine ja menestys kan-sainvälisessä kouluvertailussa on pe-rustunut jo vuosikymmeniä ilmaiseen koulutukseen. Vanhasen toisen halli-tuksen ohjenuoraksi näyttää muo-

Itä-Suomessa kuten kautta Suomen ollaan huolestuneita ja pettyneitä halli-tuksen yliopistosuunnitelmista. Yliopis-tot joutuvat tulevaisuudessa keskitty-mään entistä enemmän itsensä markki-nointiin ja rahoituksen haalimiseen sen sijaan, että ne voisivat paneutua ope-tukseen ja tutkimustyöhön.

Perussuomalaisten eduskuntaryh-män on helppo yhtyä välikysymyk-seen, sillä onhan nyt uhattuna vuosi-kymmenten kovalla työllä maahamme rakennettu koulutuksen tasa-arvo ja koko maan kattava yliopistoverkosto.Pentti Oinonen / ps, Helsingissä 21.5.2008

toutuneen yhteiskuntamme kahtia-jaon syventäminen ja yksityistämi-nen, joka on nyt ulottamassa kou-ransa myös yliopistokoulutukseen. Pelättävissä on, että yliopistojen yk-sityistämisen kiihkossa unohdetaan kysellä rahoittajien motiiveja rahan antamiselle. Onkin aiheellista kysyä, voivatko yliopistojen rahoittajat vaa-tia vastapalveluksia yliopistoilta, niin kuin epäilty asianlaidan olevan suu-ria vaaliavustuksia saaneiden kansan-edustajien ja ministereiden kohdalla. Yhtenä esimerkkinä tästä on vuori-neuvoksen arvonimen haku eräälle suurrahoittajalle.

Inflaation kiihtyminen hei-kentää entisestään jo valmiiksi heikossa asemassa olevien suo-malaisten tilannetta. Tähän tu-lisi puuttua. Yhteiskunnan tuli-si tukea enemmän köyhiä lapsi-perheitä, kansaneläkkeen varas-sa eläviä, työttömiä sekä opiske-lijoita. Näin ei kuitenkaan näytä tapahtuvan, vaan päinvastoin. Hallitus päätti korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja ja siten ahdistaa pienituloiset entis-täkin tiukemmalle.Pirkko Ruohonen-Lerner /psHelsingissä 20.5.2008

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2008 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 6

Rivolista löytyy kolme erilaista ravintolaa: maalaistoscanalainen ruokaravintola Casa Toscana, ilta-ravintola HeVen ja oluen ystäville Bar Cafe My Way.

Hotellissa on kymmenen ryh-mätyötilan lisäksi lukuisia valoi-sia ja avaria kokoustiloja, joista suurimpiin mahtuu jopa 180 hen-keä. Lounas- ja päivällistarjoilus-ta sekä tilaisuuksien sujumisesta huolehtii kokousemäntä.

Kokousvieraita ajateltu suunnittelussa

Rivolin huoneet on suunniteltu ni-menomaan kokousvieraita silmäl-läpitäen. Suurissa huoneissa on tar-peeksi tilaa työskentelyyn. Vierei-sessä parkkihallissa on paljon il-

Kokoushotelli Rivoli Järvenpäässäkuuluu Suomen parhaisiin

Perussuomalaiset –Sannfinländarna rp:n puolue-neuvoston kokous pidetään lauantaina 7.6.2008 klo 13.00 alkaen ja sunnuntaina 8.6.2008 klo 11.00 jatkaen Järvenpäässä, Hotelli Rivoli, os. Asema-aukio, 04400 Järvenpää.

Majoitus

Kahden hengen huoneessa 45 €/hlö/vrkYhden hengen huoneessa 80 €/huone/vrk

Hinnat sisältävät runsaan aamiaisen noutopöy-dästä, aamusaunan ja –uinnin. Mahdollisuus il-maiseen pysäköintiin viereisessä parkkitalossa.

Olemme varanneet käyttöönne majoituskiinti-ön, josta varauksia voi tehdä PERUSSUOMA-LAISET –nimellä tähän sovittuun hintaan. Ma-joitusvaraukset voitte tehdä suoraan vastaanot-toomme p. 09-27141 tai email rivoli@nexthotels.fi. Kiintiö voimassa 05.05.2008 asti. Tämän jäl-keen sama hinta on edelleen voimassa jos vapai-ta huoneita.

Puolueneuvoston kokouskutsuJäävesi kokoustilassa veloituksetta.Ravintolassa tarjolla noutopöydästä klo 12-

14.00; Keittolounas 12,00 €/hlö (vihersalaatti, lohikeitto, leipä ja voi)

Ravintolassa tarjolla noutopöydästä klo 18.30–19.30; Päivällinen 16,00€/hlö (vihersalaatti, kar-jalanpaisti, perunat, jälkiruoka, leipä ja voi)

Lounaalle ja päivälliselle myydään vastaanotos-sa ruokailulipukkeita, joita vastaan tarjoilut.

Helsingissä 11. 4. 2008Perussuomalaiset – Sannfi nlländarna rp

Timo Soini Pentti Oinonen puheenjohtaja 1. varapj.

Auli Kangasmäki Pirkko Mattila2. varapj. 3. varapj.

Ossi Sandvikpuoluesihteeri

Aivan Järvenpään keskustassa rautatieaseman vieressä sijaitseva NEXT Hotel Rivoli Järvenpää on useiden tutkimusten perusteella valittu yhdeksi Suomen parhaista kokous- ja kurssihotelleista. Se on palkittu muun muassa arvonimillä Vuoden

kokoushotelli vuonna 1992 ja Vuoden palveluyritys Uudellamaalla vuonna 1996.

maista pysäköintitilaa ja yöpyvät vieraat saavat autonsa lukkojen taakse suojaan. Läheinen kongres-sikeskus Järvenpää-talo tarjoaa hienot puitteet suuremmillekin ti-laisuuksille.

Huoneita on 116, joista 72 on sa-vutonta ja osa allergiahuoneita. Toi-sessa kerroksessa on lisäksi kolme invahuonetta. Huoneet voidaan muuttaa perhehuoneiksi lisävuo-teiden avulla ja pienimmille lapsil-le saa halutessaan pinnasängyn.

Huoneissa on Pay-TV, hiusten-kuivaaja ja iso työpöytä. Lähes kaikissa huoneissa on myös mi-nibaari. Asiakkaat voivat käyttää aamuisin ja varaustilanteesta riip-puen myös iltaisin hotellin sauna-osastoa uima-altaineen. Sauna-osaston voi vuokrata saunailto-

ja varten. Siellä on myös poream-me ja tilava parveke, josta avautu-vat hienot näköalat kaupungin yli Tuusulanjärvelle saakka.

Viidennen kerroksen sviitit tarjoavat mahdollisuuden itsen-sä hemmotteluun. Kulmahuones-viitissä on parkettilattia sekä ma-kuu- että olohuoneessa, joten se sopii myös allergikoille. Kylpy-huoneessa on amme, kahdessa pikkusviitissä poreamme.

Isossa saunasviitissä voi pitää palaveria olohuoneen pitkän pöy-dän ääressä. Kymmenen hengen sauna on uusittu viime vuonna.

NEXT Hotel Rivolin

yhteystiedotAsema-aukio

04400 JÄRVENPÄÄpuh (0)9 27141

fax (0)9 271 5755rivoli@nexthotels.fi

Puolueneuvoston kokous 7.-8.6.2008

Puolueneuvostonkokouksen ohjelma

Perjantai 6.6.2008

18.00 Puoluehallitus

Lauantai 7.6.2008

10.00-11.00 Toritilaisuus, Järvenpään tori - Perussuomalaisten kansanedustajat tavattavissa

12.00 Ilmoittautuminen ja keittolounas (lounaslippuja ostettavissa hotellin vastaanotosta)

13.00 Puolueneuvoston kokous alkaa - tervehdykset

- 1 § Avaus, järjestäytyminen, laillisuus - puheenjohtaja Timo Soini

- 2 § Kunnallisvaalit - Perussuomalaisten kunnallisvaaliohjelma 2008 - esittely – lähetekeskustelu – esitykset - valmistelevat työryhmät

Kokous keskeytetään viimeistään klo 17.00

Päivällinen hotellin ravintolassa klo 18.30 alkaen. (Lippuja myy-dään hotellin vastaanotossa.)Iltaohjelma alkaa n. klo 20.00 ja siitä vastaa imitaattori Reijo Sal-minen.

Sunnuntai 8.6.2008

10.45 Hartaustilaisuus kokoussalissa Reijo Ojennuksen johdolla

11.00 Puolueneuvoston kokous jatkuu

- 3 § Selostus Perussuomalaiset Naiset ry:n toiminnasta - puheenjohtaja Marja-Leena Leppänen

- 4 § Selostus Perussuomalaiset Nuoret ry:n toiminnasta - puheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkala

- 5 § Selostus Perussuomalaisten eduskuntaryhmän toiminnasta - puheenjohtaja Raimo Vistbacka

- 6 § Selostus Oikeutta Eläkeläisille ry:n toiminnasta - puheenjohtaja Reijo Ojennus

- 7 § Perussuomalaisten kunnallisvaaliohjelma 2008 - lopullinen käsittely ja hyväksyminen

- 8 § Muut kokoukselle esitettävät päätöstä vaativat asiat - 9 § Yleiskeskustelu

- 10 § Kokouksen päättäminen

Kokouksen yhteydessä sunnuntaina iltapäivällä klo 13.00 puolu-een tarjoamat kahvit.

PerusSuomalainen 7/2008 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 7

Oma maa

Se sattui sopivasti mulle,haaveeni toteutui

ja silmäni melkein sokeutui.Löysin oman armaan,

tiedät varmaan.Oli hänet toinen jättänyt,

ei vissiin häntä arvostanut.Minä arvostan ja arvostan myös työtä,

mitä yhdessä teemme,kaikki me myös yhdessä jaamme,

myös tämän isänmaamme.On ihanaa asua suomenmaassa,

olla pohjalainen ja alkaa pohjalta,aivan alusta.

Se on tämän kaiken perusta!

Emäntä Jaana LuomaToholampi

Runohetki

Kun Timo Soini joskus 1970-luvun lopulla tuli Parkanoon perustamaan SMP:n nuori-so-osastoa linja-autossa, hä-nellä ei vielä nuoren ikänsä takia ollut ajokorttiakaan, tuskin varaa autoonkaan.

Tuosta hoikasta nuores-ta miehestä harppaus kirjan maisterisjätkään on kyllä melkoinen. Valehtelisin, jos väittäisin aavistaneeni mitä miehestä vielä tulee politii-kan saralla. Paljon on vettä vuoksessa virrannut noiden aikojen jälkeen ja paljon on miehiä sekä naisia vaihtu-nut puolueen toiminnassa vuosien saatossa. Vain har-vat ovat käyneet niin pitkän linjan koulun puolueen joh-toon kuin Timo Soini. Niin kuin kirja kertoo, se on ol-lut kova koulu.

Oikeastaan koko Mais-terisjätkä-kirjan aikajanan puolueen eri toimissa mu-kana olleena sen muiste-lot tuovat elävinä mieleeni monia politiikan tapahtu-mia noilta vuosilta. Lisäksi kirja valottaa monia sellai-sia asioita joista rivijäsenil-lä ja toimijoilla on vain kal-pea aavistus. Vennamoa Soi-ni muistaa kirjassa lämmöl-lä. Sellaisena ”isähahmona” josta sanotaan, että ketä hän kurittaa, sitä hän rakastaa.

Vennamo o l i a ikan-sa älykkö, sellaisen kuvan

Jäsenet, päivittäkääyhteystietonne puoluetoimistoon

Kunnallisvaalit lähestyvät ja on tullut aika

aktivoida joukkoja. Tämä on sihteereille ja

puheenjohtajille mahdoton tehtävä,

jos sähköpostiosoite tai

puhelinnumero ei ole käytössä.

Muistakaa siis ilmoittaa yhteystietojen muutoksesta

puoluetoimistolle numeroon 0207 430 800.

Menestystä vaalityöhön!

Antti Rantakokkowww.pohjoissavonperussuomalaiset.net

Kirja-arvostelu

Maisterisjätkä - kirja politiikan korkeakoulusta

Soini silloisesta esimiehes-tään antaa. Monet aikalai-set ovat jälkeenpäin asian myöntäneet. Ei Soinikaan pelkästään silittele Venna-moa myötäkarvaan, vaan suorasukaiseen tyyliinsä tuo esille myös sen jokai-selle henkilölle ominaisen ”toisen” puolen. Olisiko tämän päivän aloittelevis-ta poliitikoista esimerkiksi Perussuomalaisten piiris-sä tällaiseen komentoon? Uskallan epäillä, sen ver-ran herkkähipiäisemmältä joukko tuntuu!

Maisterisjätkä on oiva oppikirja siitä, miten poli-tiikan huipulle noustaan.

Kuten Soini kirjassaan sa-noo, ”politiikassa ja muus-sakin elämässä on tärkeä-tä pitää ajatukset rehellisi-nä”. Tällä ajatuksella pääs-tään ajan mittaan pitkälle.

Ei vain politiikkaa

Kirjassa on paljon muuta-kin kuin pelkkää politiik-kaa. Uskonnon merkitys ja Timo Soinin valinnat us-konasioissa antavat kirjaan oman merkittävän lisänsä. Se, että poliitikko tuo omat hengelliset valintansa mui-den luettavaksi osoittaa korkeata moraalista ajatte-lua. Ei kuitenkaan elämöi-den uskollaan, vaan karusti tosiasioihin nojaten.

Harrastuksistaan Soini saisi varmasti aivan oman kirjan aikaiseksi, niin sy-välle hän on jalkapalloon ja myöhemmin raviurheiluun ”hurahtanut”. Englantilai-sen Millvallin kannattaja ja suomalainen poliitikko, onhan se hieman erikoinen yhdistelmä, mutta siihenkin löytyy hyvät selitykset.

Raviurheilu on ollut usein määräävä tekijä puo-lueiden kesäkokousten ai-katauluja määrättäessä.

Kuninkuusravien aikaan ei kokouksia pidetty Heikki Riihijärven johtaessa SMP:tä, eikä Timo Soinin johta-essa Perussuomalaisia.

Puolueiden johtaminen ei ole helppoa. Sen ovat kirjan mukaan viime vuodet Ti-mo Soinille opettaneet. Jos työn ottaa liian tunnollises-ti, siinä voi mennä jopa ra-

hat ja terveys, kuten vanha sanonta kuuluu. Kun omat koirat purivat eli veivät ra-hoja, oli se henkisesti rank-ka paikka.

Terveyden horjuminen kovissa paineissa pakottaa kovankin ”jätkän” hiljentä-mään vauhtia.

Viimeiset lauseet kirjas-sa ovat hyvin merkittävät. ”Politiikka ei pysähdy. Minä pysähdyin, jotta pysyn taas mukana. Pärjään varmasti. Mitä siihen tarvitaan? Tar-vitaan tahtoa, työtä, voimia ja varjelusta”.

Maisterisjätkä kuuluu jo-kaisen perussuomalaisesti ajattelevan äänestäjän kir-jahyllyyn. Tai oikeastaan sen pitäisi kuulua kaikki-en politiikasta kiinnostu-neiden ihmisten lukunurk-kaukseen. Sieltä saisi hyviä elämänohjeita politiikkaan ja jokapäiväiseen elämään.

Kuten vaikkapa tämä: ”Kukaan ei voi olla kenen-kään kanssa kaikesta sa-maa mieltä. Se ei ole lop-pujen lopuksi ratkaisevaa, vaan se, että on yleensä jo-tain mieltä. Nykymaailma on täynnä toisaalta-toisaal-ta ihmisiä, jotka eivät kri-tiikin pelossa uskalla sanoa yhtään mitään”.

Reijo Ojennus

- Yleiskuva Vaasan torilta 24.5. Perussuomalaisten sinivalkoinen teltta näkyy taustalla.

Lauantaina 24.5. Vaasan Perussuomalaiset olivat esillä Vaasan kevätmarkkinoilla. Vaasalaisten perussuomalais-ten aktiivien lisäksi osan päivästä teltallamme oli tavatta-vissa kansanedustaja Raimo Vistbacka sekä puoluesihtee-ri Ossi Sandvik. Tarjolla oli esitteitä, lehtiä, karkkia, tulitik-kuja, keksiä ja tietenkin päteviä vastauksia ihmisten kysy-myksiin Perussuomalaisista.

Päivä oli erittäin kaunis, aurinkoinen ja raikas kevätpäi-vä. Kiinnostunutta väkeä kävi teltallamme runsaasti. Myös kaupungissa vierailulla ollut pääministeri Matti Vanhanen pysähtyi Perussuomalaisten teltalla seurueineen, johon kuului mm. kaupunginjohtaja Markku Lumio. Toripäivä oli hyvin onnistunut sikälikin, että yhä saattaa tavata ihmi-siä, jotka eivät tunne juurikaan perussuomalaista puoluet-ta. Yhtään kielteistä palautetta emme saaneet, vaan tukea löytyy yli kielirajojen.

Teksti: Mika KivimaaKuvat: Ossi Sandvik

Vaasan kevätmarkkinoilla

- Kansanedustaja Raimo Vistbackalla riitti jututtajia. Karkkeja tarjoamassa vaasalainen PerusS aktiivi ja kuntavaaliehdokas Kalevi Karjala.

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2008 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 8

MerkkipäiviäPitkän ja merkittävän uran kanttorina ja nuorisosoitto-kuntien johtajana tehnyt enti-nen SMP:n Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja Toivo Lankinen ja hänen vaimonsa, käsityönopettaja Mirjam Lan-kinen, täyttivät molemmat 80 vuotta huhtikuussa Numme-lassa. Pitkän elämän ja uran varrelle on mahtunut monen-laista.

Toivo Lankinen syntyi Kur-kijoella, mistä perhe ennen so-tia muutti Hiitolaan. Hän tot-tui kovaan työhön pikkupojas-ta saakka – joka aamu kesäisin oli herättävä jo viideltä huiski-maan lehmistä kärpäsiä lypsyn aikana ja vietävä ne sitten lai-tumelle. Illalla oli lehmät taas haettava takaisin lypsytar-haan. Kesäisin käytiin myös pyhäkoulua ja iltaisin pelattiin pallopelejä. Talvisin Toivo har-rasti hiihtoa osallistuen myös hiihtokilpailuihin alle kym-menvuotiaasta lähtien.

Kipinä musiikkiin syntyi jo kotona Kurkijoella, missä en-sin äiti, sitten opettaja Anni Autere antoivat hänelle piano-tunteja. Kun Lankisten perhe joutui aikoinaan toisen kerran evakkoon Vaasaan, meni Toi-vo Vaasan Musiikkiopistoon, jossa opettajana toiminut ur-

kutaiteilija Sråhle kannusti häntä ryhtymään kanttorin uralle.

Oppituntien maksuja Toivo kuittasi omista lehmistä lypsetyl-lä maidolla, jota hän kantoi kah-delle opettajalle aina kaksi kan-nua tunneille mennessään.

Toivo Lankisen kahdeksan vuosikymmentä Kurkijoen pelloilta Turun Tuomiokirkkoon

Ylen viimeisin kannatusgallup osoittaa Kepun, Vihreiden ja Va-semmistoliiton olevan laskussa, Kokoomuksen ja Sdp:n hivenen nousussa sekä Perussuomalais-ten nousseen eniten. - Paljastavat-ko vaalirahoitussidonnaisuudet suurten puolueiden piittaamatto-man moraalittomuuden? Rikos-laista löytyvät pykälät, joilla asi-aan voi puuttua. Mutta ongelma on niin suuri, ettei siihen uskalle-ta kajota. Pääministeri Vanhanen suorastaan halveksi voimassa ole-vaa käytäntöä Timo Kallin vaali-rahoitusta koskeneessa TV-uutis-ten haastattelussa 14.5.08. Täyt-tyykö korruption tunnusmerkistö, kun vaalituen saajat Lehtomäki, Kanerva, Niinistö ym. ovat muka-na hakemassa vuorineuvoksen tit-teliä Tokmannin johtajalle?

Vuosisadan lopulla kasinota-louden moraaliton ahneus sekoit-ti poliitikot. Velkaelintason hur-moksessa Suomea kutsuttiin Eu-roopan Japaniksi. Puolueiden ide-ologiset tavoitteet hämärtyivät ja vappukulkueet hiipuivat, kun sa-manaikaisesti Neuvosto-Venäjä ja kommunismi romahtivat. Seu-rauksena juhlapuhujat joutuvat asettelemaan sanansa uuden ti-

Alpo YlitalopuheenjohtajaKeski-PohjanmaanPerussuomalaisetMuuttaako mikään

puolueiden kannatusta?lanteen mukaisiksi. Poliitikot joh-tivat maan kaaokseen, jossa vap-pumarssijat ei tienneet omaa eikä suljetun naapurin todellisuutta.

Laman jälkeen on jatkunut tu-loerojen ja köyhien määrän kas-vu. Vappukulkue on Amerikan Car Show tai uskonnollinen kul-kue. Pääministeri kieltää puhumi-sen köyhyysongelmasta eikä tie-dä tililleen tulleiden rahojen alku-perää eikä määrää, enempää kuin Kallin kieltäytymisen ja selvitys-ten lainmukaisuutta. - Korruptio piilotetaan hämärien rahastojen ja korkeatasoisten, ainakin -hintais-ten ”seminaarien” taakse. Makse-taanko vaalirahoitusliiketoimin-nan taidemyynnistä yms. arvonlisä-verot ja tuloverot? Onko liike-toiminnan harjoittajalla Y-tunnus? Riittääkö satsaus vuorineuvoksen titteliin? Ei ihme, että ulkomaalai-set tarkastajatkin ovat puuttuneet vaalirahoitukseen.

Holkerin hallituksen velkaelin-tason raha- ja finanssipolitiikan romahduksen myötä hallintoon levisi neuvoton aateanemia. Tie-dossa olleen tosiasian vahvistaa lamatutkija Kiander. Ahon halli-tuksen väärien toimien seuraukse-

na ongelmapommi räjähti omassa sylissä. Sen seurauksena yli puo-let pankkitoiminnasta siirtyi ulko-maalaisomistukseen. Jälkien sii-vouksen aikana juhlapuheet aloi-tetaan fraasilla ”oikeus- ja hyvin-vointivaltio”. Seurasi järjettömien ”hätäprojektien” aika, joiden toi-vottiin lievittävän tahallisten yri-tyskaatojen seurauksena synty-neen massatyöttömyyden ja vel-kaongelmaisten sekä yli kuuden-sadantuhannen köyhän surua. Pa-risataatuhantisen oikeudettoman turhautuneen työttömän joukko syrjäytetään lopullisesti ulkomai-sella työvoimalla.

Koiviston konklaavi istui 6.5.92.

Suvi Anne Siimes myi ongelma-luotot Aktiv-Hansalle 31.3.00. Molemmat toimet määrättiin määräajaksi pidettäviksi salassa. Konklaavissa painostettiin pan-keille etuoikeuksia tuomiois-tuimissa ja Siimes luopui saata-vista viidellä prosentilla pääoman määrästä! –Velallisille ei tarjot-tu samaa mahdollisuutta. Aktiv-Hansan tiedot häipyivät netistä heti, kun levisi epäily, että Björn Wahlroos omistaisi sen. Laman seurauksena 14.500 ihmistä teki itsemurhan.

Miljardioptiot osoittavat, että hy-väosaisten elämänlaatu on tärkeäm-pi kuin elämä köyhyysrajan alapuo-lella. Tilastot ovat kiusallinen muis-tutus päättäjille epäonnistumisesta.

Lainaus Stakesin sivuilta:”Puutteellisia resursseja mittaavia köyhyysmittareita käytetään eni-ten, kuten Eurostatin köyhyysra-jaa, joka on 60 prosenttia väestön mediaanitulosta. Tämä 60 prosen-tin raja tarkoitti vuonna 2004 Suo-messa 825 euron nettotuloa kuu-kaudessa yksinasuvalla. Jokainen seuraava perheen aikuinen nosti rajaa noin 400 euroa ja jokainen lapsi noin 250 euroa kuukaudessa. Esimerkiksi kahden aikuisen ja kahden lapsen talouden suhteel-linen köyhyysraja oli nettotuloina noin 1730 euroa kuussa”

Johtaviin virkoihin pyrkivil-tä kisälleiltä edellytetään usein ”mestarinnäyte”. Mestarien vir-karikossyyllisyyskysymyksiä ei aina ratkaista oikeudessa laillisin keinoin, vaan eläkeratkaisut ovat oivallinen tapa säilyttää oikeus-valtion imago. Poliisi seuloo ri-kosilmoituksia ja laillisuusvalvo-jat kanteluita. Väärien henkilöi-den tekemät tutkintapyynnöt oi-

keaan asemaan päässeistä vesite-tään tai jätetään tutkimatta.

Vuosikymmenten kuluessa Suo-meen on syntynyt eliitti, joka elää lain yläpuolella. Heidän oikeustur-vansa on varma, elleivät he sorru keskinäiseen kinasteluun. - Yrittikö huumepoliisi haaviinsa niin isoa ka-laa, että se ei sinne mahtunut? Niin kauan kun kansanedustajat ja äänes-täjät hyväksyvät ryhmäkurin, salai-sen vaalirahoituksen ja lain yläpuo-lella olevan eliitin, nukkuvien määrä lisääntyy. Valtion omaisuuden myyn-ti käynnisti hintojen nousukierteen ja takasi eliitin miljoonatulot, mutta kansan oikeusturva toteutuu ainoas-taan juhlapuheissa.

Venäjän puun avulla on pidet-ty suomalaisen raakapuun hin-ta ja valtion verotulot matalina. Kepun nokkamiehet – viimek-si Paavo Väyrynen - käyvät met-sänomistajien kimppuun vaaties-saan ulkomaalaisomistukseen siir-tyneelle metsäteollisuudelle hal-paa Venäjän puuta. Devalvaatiot ja joo-miesten aika on ohi! - Ketä äänestät, kuka etujasi ajaa?

Alpo Ylitalo Kokkola 20.5.2008

Kanttori Toivo Lankinen ja hä-nen vaimonsa Mirjam Lankinen täyttivät 80 vuotta huhtikuussa Nummelassa. Syntymäpäiväjuh-lia vietettiin perhepiirissä.Kuva: Lankisen kuva-arkisto

Vauhti ja into oli kovaVuonna 1945 isä-Lankinen osti maatilan Mellilästä, Turun läheltä. Perheen muutettua Mellilään Toi-vo aloitti opintonsa Turun Kirk-komusiikkiopistossa valmistuen sieltä kolmessa vuodessa vuonna 1948 kanttori-urkuriksi.

- Vauhti ja into oli kova. Tuo-hon aikaan soitin myös trumpet-tia Mellilän torvisoittokunnassa, muistelee Toivo.

Armeijan hän kävi ensin Tu-russa ja jatkoi sitten Haminan re-serviupseerikoulun kautta upsee-rikokelaaksi Turkuun, jossa sai ylennyksen vänrikiksi. Sittem-min hän on ylennyt kertaushar-joitusten kautta luutnantiksi. Toi-vo muistelee harjoitusten olleen hurjia, mutta hauskoja.

Armeijan jälkeen hän lähti ra-kentamaan uraansa kanttorina. Se oli nuorelle miehelle vaikeaa, sillä kanttorin viroista oli noihin aikoihin pulaa – jokaista avointa virkaa kohti oli noin kolmekymmentä hakijaa.

Työntäyteisiä vuosiaVaimonsa Mirjamin Toivo tapasi tultuaan valituksi musiikinopetta-jaksi Loimaan evankeliselle opis-

tolle. Mirjam oli tuolloin aloitta-nut samassa paikassa tyttöjen kä-sityönopettajana. Siinä vaiheessa Toivo oli myös jo valittu Vampu-laan kanttoriksi.

- Myöhemmin Mirjam jätti paikkansa Loimaalla, koska oman alan töitä löytyi Vampulastakin. Yhdeksän vuotta asuimme Vam-pulassa, missä perustin myös en-simmäisen seurakunnallisen nuo-risosoittokuntani, jotka noihin aikoihin olivat vielä harvinaisia. Siellä sain myös direktor cantus –arvon 30-vuotiaana arkkipiispa Il-mari Salomiehen ehdotuksesta.

Asuttuaan yhdeksän vuotta Vampulassa Lankiset halusivat isompaan seurakuntaan, ja Toivo haki Urjalaan kanttoriksi. Molem-mat pääsivät myös opettajiksi Ur-jalan yhteiskouluun.

- Sen lisäksi että olin Urjalan seurakunnan kanttorina, yhteis-koulun musiikinopettajana ja pe-rustin satapäisen nuorisosoitto-kunnan, olin näiden toimien ohel-la myös seurakunnan nuorisonoh-jaaja, muistelee Toivo noita työn-täyteisiä aikoja.

Soittokuntansa kanssa hän kä-vi esiintymässä myös Euroopas-sa, muun muassa kaikissa Poh-joismaissa, Saksassa, Englannis-sa, Ranskassa, Belgiassa ja Hol-lannissa. Urjalassa Lankiset asui-vat kahdeksan vuotta.

PerusSuomalainen 7/2008 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 9

Mika MännistöErikoistoimittajaPerusSuomalainen

Kuva: Jenni Hautaluoman arkisto

Nuori kunnallisvaaliehdokas Jenni Hautaluoma:”Tasa-arvo kuuluu kaikille ihmisille”

Jennille tärkein arvo on ta-sa-arvo kaikille ihmisille. Myös vanhustenhuoltoon pitäisi panostaa nykyis-tä enemmän, ja tietenkin myös lapsiin.

- Kun suuret ikäluokat alkavat Jalasjärvellä ikään-tyä ja jäädä eläkkeelle, hei-hin pitäisi panostaa enem-män. Aivan yhtä lailla tän-ne pitäisi houkutella myös nuoria lapsiperheitä.

Kansanedustajan uras-ta haaveilevalle Jennille on politiikkaan mukaan lähte-minen jo pitkään ollut sel-vä asia, vaikka omaa puo-luekantaa joutuikin jonkin aikaa miettimään. Lopulta

hän päätyi Perussuomalai-siin osin isäpuoli Kari Saa-risen houkuttelemana.

- Perussuomalaiset arvot tuntuivat olevan kaikkein lähimpänä omaa arvomaa-ilmaani. Juuri kaikki tasa-arvoon liittyvä auttoi pää-töstäni kaikkein eniten, se että Perussuomalaiset ajaa kaikkien kansalaisten etua. Myös EU-kriittisyys vai-kutti.

Kun puoluekanta oli sel-vinnyt, ei kunnallisvaaleihin mukaan lähtemistä enää tarvinnut miettiä. Isäpuo-len lisäksi myös Ossi Sand-vik otti yhteyttä Jenniin, ja asia oli sillä selvä.

Kesällä kahdeksantoista vuotta täyttävä lukiolainen Jenni Hautaluoma

on pyrkimässä kunnanvaltuustoon Jalasjärvellä. Perussuomalaisiin Nuoriin kuuluva Jenni istuu nuorisovaltuustossa

jo neljättä vuotta, joten aivan kokematon politiikassa hän ei nuoresta iästään

huolimatta ole.

Yliopistoon

Vaaliteemojaan Jenni ei haastatteluntekohetkel-lä ollut vielä ehtinyt pal-jon miettiä. Kouluasiat oli-vat mielessä päällimmäise-nä. Nyt kesän aikana hänel-lä on paremmin aikaa pa-neutua asiaan, samoin kuin vaalityöhönsä.

- Mainoksia pitäisi aina-kin jaella, ja mielelläni kä-visin jossain puhumassakin jos pyydetään. Saa nähdä sitten.

Lukion jälkeen Jennil-lä on tähtäimessä yliopis-to, mahdollisesti hallinto- tai valtiotieteellinen tiede-kunta. Pidemmän tähtäi-men suunnitelmana on kan-sanedustajan ura.

- Aiemmin mietin äidin-kielen opettajan ammat-tia, jolloin olisin hakenut Jyväskylän yliopistoon. Jyväskylä on kaupunki-na minulle muutenkin tut-tu. Mutta nyt kuitenkin to-dennäköisemmin aion ha-kea Tampereelle tai Hel-sinkiin.

Yhteiskunnallisesti aktiivisen Jenni Hautaluoman tärkein arvo on tasa-arvo kaikille ihmisille.

Politiikka ja hevoset

Hautaluoman perhe muut-ti Kauhajoelta Jalasjärvelle Jennin ollessa kymmenen. Jalasjärveä hän kehuu mu-kavaksi ja rauhalliseksi pai-kaksi erityisesti lapsiperhei-den kannalta.

- Itse tosin viihtyisin pa-remmin ehkä hieman isom-massa kaupungissa, missä olisi enemmän harrastus-mahdollisuuksia. Ainakin opiskelujen takia on muu-tettava muualle, enkä vie-lä osaa sanoa tulenko ta-kaisin.

Yhteiskunnallisesti aktii-vinen Jenni harrastaa poli-tiikan lisäksi hevosia. Rat-sastusseuran hallituksessa hän istuu kolmatta vuotta ja Suomen Ratsastajainlii-ton nuorten ryhmään hän on kuulunut sen perusta-misesta lähtien viime syk-synä.

- Olen aina ollut hyvin paljon mukana kaikessa jär-jestötoiminnassa. Aina olen mennyt mukaan kaikkeen, mihin vain olen päässyt.

VaalivoittojaSeuraavaksi pariskunta muutti Kankaanpäähän, jossa Toivo oli lapsuudessa asunut ensimmäisen evak-kokautensa aivan lyhyen ajan ja siis tunsi monia ka-vereita entuudestaan. Hän osallistui kanttorinvaalei-hin toiselta vaalisijalta ja tuli valituksi 1300 äänellä. Myös Kankaanpäähän tu-li perustettua satapäinen nuorisosoittokunta, jonka kanssa tehtiin monia esiin-tymismatkoja myös ulko-maille.

Siellä hän tapasi myös Anssi Joutsenlahden ja hä-nen kauttaan lähti mukaan SMP:n toimintaan. Opetta-jina Lankiset toimivat Kan-kaanpäässäkin, kuten aikai-semmissakin paikoissa.

- Tässä vaiheessa kuvioi-hin tuli mukaan myös jär-jestötoiminta valtakunnal-lisissa puitteissa, kun meitä pyydettiin hoitamaan en-sin Suomen Kirkkomusiik-kiliiton toimistoa ja tarvi-kemyyntiä ja vähän myö-hemmin myös Suomen Kanttori-urkuriliiton nuot-tivarastoa. Vaimoni hoi-ti toimistonhoitajan ja sih-teerin tehtävät sekä liiton

tilit, itse olin mukana lähin-nä juoksupoikana ja avus-tajana ja vedin myös Kirk-komusiikkiliiton kesäkurs-seja muun muassa Eurajo-ella ja Paimiossa. Vaimoni on yleensäkin tehnyt valta-van työn rinnallani oikeana kätenäni ja tukenani.

Kahdeksan vuoden ku-luttua Toivo Lankinen sai kehotuksia hakemaan kant-torinvirkaa Turun Tuomio-kirkkoseurakunnasta. Het-ken epäröityään hän pa-ni paperit vetämään. Vaa-lit olivat mittavat, mutta kävi niin, että Toivo Lanki-nen tuli taas valituksi. Kur-kijoen kotipelloilta lähte-nyt opettaja Anni Aute-reen lahjakas musiikkiop-pilas oli päässyt elämässään pitkälle.

Turussa Toivo Lankinen perusti ja johti myös Turun Kristillisen Raittiusseuran nuorisosoittokuntaa, jos-sa oli parhaimmillaan seit-semänkymmentä puhal-tajaa. Heidän kanssaan hän esiintyi muun muassa MM-kisoissa vuonna 1983 ja Suomi-Ruotsi-maaotte-lussa seuraavana vuonna. Soittokunta palkittiin use-aan otteeseen ja teki kier-

tueita myös ulkomaille. Toi-vo muistelee vierailleen-sa soittokuntiensa kanssa kaikkiaan viidessätoista eri maassa.

Turun jälkeen Toivo Lan-kinen oli viimeiset työ-vuotensa ennen eläkeikää Kalannin vakinaisena kant-torina. Myös siellä hänellä oli jälleen seitsemänkym-menjäseninen nuorisosoit-tokunta. He asuivat Mynä-mäellä Lankisen isän 60-lu-vulla ostamalla maatilalla ja viljelivät sitä apunaan poi-ka ja vävy Helsingistä. Toi-vo kävi töissä Kalannissa.

”Nyt se on loppu!”Mutta sitten tapahtui ikä-vä käänne. Toivo Lankisen täytettyä 63 vuotta ja jääty-ään eläkkeelle, otti EU pi-an ohjat käsiinsä ja veti ma-ton miehen jalkojen alta.

- Direktiivit sanoivat et-tä nyt se on loppu, nyt on sinun aika mennä levolle. Minä ihmettelin että miten-kä niin? Meillä oli suureh-ko maatila, joka oli minul-le rakas. Mutta tukiaisia ei enää makseta, kun on tullut eläkeikään, ja poikani ja vä-vyni asuivat liian kaukana. Se oli minulle kova paikka.

Työn jatkajaa ei löytynyt, sillä Toivon poika työsken-teli kanttorina Helsingissä, eikä olisi ollut muutenkaan kannattavaa jatkaa viljelyä enää näillä eväillä, tähän maailman aikaan. Kun ti-laa ei saatu muutenkaan tyydyttävästi vuokrattua, päätettiin se lopulta panna myyntiin.

- Maskulainen säätiö maksoi käteisellä melkein sen mitä pyysimmekin. Se oli hyvä kauppa, mutta kyl-lä se silti sydämestä otti.

Suomi myytiin EU:hunToivo Lankinen muiste-

lee katkerana niitä aikoja, jolloin Suomi myytiin EU:hun ja Suomen kansa hui-jattiin äänestämään liitty-misen puolesta. Onneksi SMP on herännyt henkiin Perussuomalaisten muo-dossa jatkamaan taistelua Suomen etujen puolesta.

- Uusia artikloja näyttää EU:n taholta taas olevan tulossa ja maatalous näyt-tää yhä edelleen olevan eri-tyisissä vaikeuksissa. Perus-suomalaiset on kuitenkin puolue, joka ajaa kaikkia Suomen kansan yleistä etua olevia ja korjausta vaativia

asioita. Helsingissäkin on pitkät leipäjonot, onko se oikein? Valtava määrä olisi Suomessa korjattavaa.

- Nyt me olemme vai-moni kanssa täällä lähellä lapsiamme ja olemme kui-tenkin kiitollisia Jumalalle monimuotoisesta, rikkaas-ta elämästämme. On mu-kava olla taas Perussuoma-

laisten kuvioissa mukana nyt täällä Vihdin Num-melassa ja osallistua yh-teisiin palavereihin jos ja kun kuntoa vielä riittää.

---

PerusSuomalainen-lehden toimitus onnittelee lämpi-mästi päivänsankareita

SyntymäpäiväilmoitusKanttori dc. TOIVO LANKINEN täyt-

ti 80 vuotta 21.04.2008 Nummelassa. Hän on kotoisin Kurkijoelta ja Hiitolasta ja on

toiminut kanttorina Lounais-Suomessa pienemmissä ja suuremmissa seurakunnis-sa, mm. Turun Tuomiokirkkoseurakunnas-

sa. Työnsä ohella hän on toiminut myös eri nuorisosoittokuntien johtajana yli 50 vuotta. Hän oli aikoinaan lisäksi SMP:n

Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajana.

80 vuotta täytti myös 29.04.2008 hänen vaimonsa käsit.op. Mirjam Lankinen. Syn-

tymäpäiväjuhlia vietettiin perhepiirissä

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2008 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 10

Kirjalliset kysymykset

Kotkan kaupungin alueel-la toimii jätteiden hyödyn-tämis- ja käsittelytoimin-taa harjoittava monikan-sallinen yritys. Yritys har-joittaa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen ym-päristölupapäätöksen mu-kaan metalliromun ja me-tallipitoisen jätteen, ro-muajoneuvojen, sähkö- ja elektroniikkaromun sekä akkujen ja ongelmajättei-den pienerien vastaanottoa, joidenkin mainittujen tuot-teiden esikäsittelyä, väliva-rastointia ja/tai tuotteista-mista sekä tuotteiden las-tausta ja lähettämistä edel-leen hyödyntävälle tahol-le maanteitse. Asuinalueen välittömässä läheisyydessä toimiva romuttamotyyppi-nen laitos on saanut aiem-man, vuonna 1997 myönne-tyn ympäristölupansa mu-kaisesti käsitellä 5 000 ton-nia materiaalia vuodessa. Kaakkois-Suomen ympäris-tökeskus on myöntänyt ai-empaa laajempaan toimin-taan luvan, jonka perusteel-la yritys saa käsitellä jopa 58 000 tonnia em. tuottei-ta vuodessa. Romuttamon toiminta on herättänyt ym-päristövaikutustensa vuok-si lähiasukkaiden joukossa vastalauseiden myrskyn, jo-ka on entisestään kiihtynyt toiminnan laajentamiseen myönnetyn ympäristöluvan vuoksi. Toiminnasta on teh-ty rikosilmoitus, ja Kaak-kois-Suomen ympäristö-keskuksen myöntämä ym-päristölupa toiminnan laa-jentamiseksi on Vaasan hal-

linto-oikeuden toimesta kumottu (hallinto-oike-uden päätöksestä on va-litettu KHO:een).

Valitettavasti nykyi-nen lainsäädäntö ja sen valvonta ei näytä riittä-vän tehokkaasti suoje-levan ympäristölle hai-talliselta yritystoimin-nalta. Ensi tilassa tulisi-kin kehittää sääntelyä ja valvontaa siten, että jos ympäristölle haital-lista ja ympäristöluvan vastaista yritystoimin-taa harjoitetaan, voitai-siin se viranomaistoi-min keskeyttää välittö-mästi.

Onko jätteiden käsit-telytoimintaa säätelevä ympäristölainsäädän-tö ajantasaista sekä lain valvonta ja rikkomuk-siin puuttumismahdol-lisuudet riittäviä, kun lainvastaista toimin-taa voidaan esim. Kot-kan kaupungin alueella toimivan romuttamo-yrityksen osalta jatkaa, vaikka sen toiminnas-ta aiheutuu jatkuvasti haittaa lähiseudun asuk-kaille ja ympäristölle ja vaikka toiminnasta on käynnissä poliisitutkin-ta ja ympäristökeskuk-sen yritykselle myöntä-mä ympäristöluvan laa-jentaminen on hallinto-oikeuden lainvoimaa vailla olevalla päätök-sellä kumottu?Helsingissä 23.5.2008Raimo Vistbacka /ps

Jätteiden hyödyntämis- ja käsittelytoiminnan sääntely

ja valvonta

Suomalaisten lasten ja nuorten kunto ja terve-ys ovat kehittymässä huo-lestuttavaan suuntaan. Lii-an vähäisen liikunnansaan-nin ja vääränlaisten ravitse-mustottumusten vuoksi yhä nuoremmat kärsivät ylipai-nosta, huonosta kunnosta sekä erilaisista elintasosai-rauksista.

Koululiikunnan määrä Suomessa on tällä hetkel-lä kaksi tuntia viikossa, mi-kä on alle eurooppalaisen keskiarvon. Kun lapset ja nuoret viettävät vapaa-ai-kansakin entistä tiiviimmin television ääressä ja inter-netissä, jää liikunnansaanti monen kohdalla aivan liian

Lasten ja nuorten kunnon parantaminen vähäiseksi. Seuraukset ovat huolestuttavia.

Armeijan aloittavien nuorten aikuisten fyysinen suorituskyky on heikenty-nyt viime vuosina huomat-tavasti, minkä lisäksi mie-lenterveysongelmat ja liha-vuus ovat lisääntyneet. Vii-meisten viidentoista vuo-den aikana alokkaiden keskipaino on noussut yli kuudella kilolla. Liikunta-aktiivisuus ennen palve-lukseen tuloa on runsaal-la 67 prosentilla ollut riittä-mätöntä, ja yli 15 prosenttia ei ole harrastanut liikuntaa juuri lainkaan. Varusmies-palveluksen keskeyttänei-den määrä onkin melko

korkea, kun alokkaiden kunto ei kestä raskaita harjoituksia.

Kyseessä on merkittä-vä kansanterveydellinen ongelma, joka tulee vie-lä yhteiskunnalle todel-la kalliiksi, kun huono-kuntoisista nuorista tu-lee huonokuntoisia ai-kuisia, jotka sairastavat paljon ja jaksavat hei-kosti työelämässä.

Mihin toimiin halli-tus aikoo ryhtyä lasten ja nuorten elintapojen kohentamiseksi ja kun-non parantamiseksi?Helsingissä 22.5.2008Pirkko Ruohonen-Lerner /ps

Lisätalousarvioaloitteita

Vuoden 2008 toisessa lisätalousarvioesityk-sessään hallitus esittää momentilla 37.01.94 valtionvelan lyhentämiseen 633 755 000 euroa. Nykyisessä maailmantaloudellisessa epävarmuudessa nämä rahat tulisi lisätyn velanlyhennyksen sijaan säästää ns. pahan päivän varalle käytettäväksi tulevaisuudes-sa tilanteessa, jossa valtion taloudelliset nä-kymät ovat heikentyneet voimakkaasti. Val-tion taloudellinen liikkumavara olisi tällöin suurempi ja laman torjunta helpompaa.

Valtio tuki yksityisteiden ylläpitoa vielä 1990-luvun alkupuolella 34 miljoonan eu-ron eli noin 200 miljoonan markan määrä-rahalla, mutta lamavuosina avustukset ale-nivat niin, että vuonna 2000 valtion osuus oli 8,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2008 toi-sessa lisätalousarvioesityksessä ei ole esi-tetty euroakaan yksityisten teiden valtion-apuun, ja vuoden 2008 talousarviossa mää-räraha on 18 miljoonaa euroa. Tällä rahoi-tustasolla tiestö vähitellen rappeutuu.

Pohjois-Savossa Rautavaaran kunnassa si-jaitsee Kirkonkylän ja Pappilanmäen väli-sellä tiellä numero 87 vaarallinen, noin yh-den kilometrin pituinen osuus, jota joutu-vat käyttämään sekä ajoneuvot että jalan-kulkijat rintarinnan.

Kyseinen vaarallinen osuus kantatiestä 87 on profiililtaan kuoppa, jonka takia var-sinkin raskaat kuorma-autot joutuvat otta-maan molempiin suuntiin alamäessä vauh-tia päästäkseen ylös mäkeä. Tämän johdos-ta ajoneuvojen nopeus nousee vaarallisen voimakkaaksi tällä tieosuudella. Kantatietä käytetään erittäin paljon tavarakuljetuksiin ja työmatka- sekä asiointiliikenteeseen.

Pappilanmäen alue on viime vuosina houkutellut asutusta, ja kantatie 87 on ai-nut väylä, jota pitkin ihmiset voivat kulkea kohti Kirkonkylää ja sieltä takaisin. Jalan-kulkijat, kuten koululaiset, lastenrattaiden

Valtionvelan vähentämiseen ehdotetun määrärahan vähentäminen

Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylän rakentamiseen välillä Kirkonkylä-

Pappilanmäki Rautavaaran kunnassakanssa kulkevat vanhemmat sekä vanhuk-set, käyttävät joka päivä kyseistä osuutta. Viime vuosina kasvaneen liikennemäärän vuoksi erityisesti kuorma-autojen aiheut-tamien imujen takia läheltä piti -tapauk-sia on sattunut useita. Talvisin tie on lisäk-si liukas.

Edellä olevan perusteella ehdotam-me, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2008 toiseen lisätalousarvioon momentille 31.24.21 lisäyksenä 220 000 euroa kevyen liikenteen väylän suunnittelemiseen ja ra-kentamiseen Kirkonkylän ja Pappilanmä-en välille kantatien 87 viereen Rautavaa-ran kunnassa.

Helsingissä 27.5.2008Pentti Oinonen /psPirkko Ruohonen-Lerner /ps Raimo Vistbacka /ps

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta vähentää valtion vuoden 2008 toisen lisätalousarvion momentilta 37.01.94 633 755 000 euroa valtionvelan vähentämiseen osoitetusta määrärahasta.

Helsingissä 27.5.2008Pentti Oinonen /ps Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Raimo Vistbacka /ps

Määrärahan osoittaminen yksityisten teiden valtionapuun

Edellä olevan perusteella ehdotam-me, että eduskunta ottaa valtion vuoden 2008 toiseen lisätalousarvioon momentil-le 31.25.50 lisäyksenä 10 000 000 euroa yk-sityisten teiden kunnossapitoon ja paran-tamiseen.

Helsingissä 27.5.2008Pentti Oinonen /ps Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Raimo Vistbacka /ps

Korkein hallinto-oikeus on 22.4.2008 antamallaan pää-töksellä (KHO:2008:25) lin-jannut virkamiesten oikeuksia ja asemaa. Päätös koskee Hel-singin yliopiston virkamiehen viransiirtoa toiseen yksikköön, ja virkamiehen oikeutta valit-taa häntä koskevasta päätök-sestä. Virkamieslain mukaan virkamies ei saa hakea viran-omaisen, virkamieslain nojalla antamaan, itseään koskevaan päätökseen muutosta valitta-malla.

Korkein hallinto-oikeus kui-tenkin katsoi, että perustus-laissa turvattu oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksi-aan koskeva päätös tuomio-istuimen tai muun riippumat-toman lainkäyttöelimen käsi-teltäväksi on perustuslain ta-kaama oikeus, joka ajaa virka-mieslain yli. Oikeus siis totesi, että virkamieslain 58 §:ään kir-jattu muutoksenhakukielto on perustuslain vastainen. Näin ollen hallituksen tulisi ensi ti-lassa aloittaa toimet lain muut-tamiseksi, jotta perustuslain kanssa ristiriidassa oleva lain-säädäntö saataisiin mahdolli-simman pikaisesti korjattua.

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä virkamieslain muutta-miseksi siten, ettei se ole enää ristiriidassa perustuslaissa taa-tun oikeuden kanssa, jonka mukaan henkilön tulee saada oikeuksiaan ja velvollisuuksi-aan koskeva päätös tuomiois-tuimen tai muun riippumatto-man lainkäyttöelimen käsitel-täväksi?Helsingissä29.5.2008Raimo Vistbacka /ps

Talousarvion perusteluis-sa vuodelle 2005 todettiin määrärahojen riittämättö-myys mm. routavaurioista kärsivien tieosien vähen-tämiseen. Haitoista kärsi-vät etenkin ne kunnat, jot-ka eivät ole valtateiden vä-littömässä läheisyydessä.

Kyseinen “Vihreänä väy-länä” tunnettu maantie 637 johtaa Jyväskylästä Lau-kaan ja Sumiaisten kautta Konginkankaalle, missä se yhtyy valtatiehen 4.

Tiestä on ollut rakenta-matta suhteellisen lyhyt n. 11 kilometrin osuus Tankolam-

Virkamieslain perustuslain-

vastaisuus

Määrärahan osoittaminen Keski-Suomen tiepiirille maantien 637 peruskorjauksen aloittamiseen välillä Tankolampi-Sumiainen

melta Sumiaisiin. Tämä eri-tyisen mutkainen osuus vaa-tii vuotuista routavaurioiden korjausta. Tieosuuden perus-korjaus on kokonaiskustan-nuksiltaan jatkuvaa korjaa-mista edullisempaa.

Osuudella on huomattava merkitys Sumiaisten seudul-le, koska seutukunnan teol-lisuusrakentaminen pai-nottuu lähitulevaisuudes-sa Hirvaskankaan alueel-le valtatien 4 läheisyyteen. Pääkulkuväylä Sumiaisis-ta Hirvaskankaalle kulkee maantien 637 ja kantatien 69 kautta.

Tie on erityisesti matkai-lijoille sopiva vaihtoehtoi-nen reitti Jyväskylästä poh-joiseen.

Edellä olevan perusteel-la ehdotamme, että edus-kunta ottaa valtion vuoden 2008 toiseen lisätalousar-vioon momentille 31.24.21 lisäyksenä 500 000 euroa maantien 637 peruskorjaa-misen aloittamiseen välillä Tankolampi-Sumiainen.Helsingissä 27.5.2008Pentti Oinonen /ps Pirkko Ruohonen-Lerner /ps Raimo Vistbacka /ps

PerusSuomalainen 7/2008 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 11

Perussuomalainen 8 / 1998historia Vattulainen tiukasti kuntalaisten linjalla

Vaikeuksia aloitteiden tekemisessä Vattulainen kohtasi 22.4.1998, kun kunnanvaltuuston puheenjohtaja esti häntä tekemästä aloi-tetta valtuuston kokouksessa. Vattulainen on tällaiseen tottunut, sillä aiemmin hänen puheoikeuttaan on yritetty rajoittaa.

Lukijoiltamme:Kiitos, Paavo Lipponen!

Kuule Paavo, nyt nostaa Topikatitkin hattua sinulle ja nostaakin korkealle. Et äänestänyt Amsterdamin etkä Schengenin sopimuk-sen puolesta eduskunnassa 15.6.1998, kun asiasta oli kolmas käsit-tely. Olithan silloin poissa. Miljoona, miljoona kiitosta siitä sinulle. Saithan puolellesi kaikki keskeiset ministerisikin, hyvä, hyvä.

Toivo SaarikkaTurku

Silmästä silmäänSyntymä ja kuolema yllättävät aina. Siitä huolimatta, että osaisi nii-tä odottaa – ja olisi ehkä pitkäänkin valmistautunut. Ne ovat hetkiä, jotka pysäyttävät jokaisen. Joskus ne saapuvat täysin odottamatta. Kuoleman kylmät sakset leikkaavat julmasti elämän poikki kuin kesken kaiken. Tai syntymä tapahtuu liian aikaisin, ennen kuin lap-si olisi valmis syntymään - ja keskonen, kämmenen kokoinen, tais-telee elämästään happikaapista. Kuinka ohut onkaan elämänlanka. Joskus taas kuolema saapuu hiipimällä, vakavan sairauden muodos-sa. Langettaa harmaan varjonsa kaiken ylle, vie voimat.

Kuljemme elämässä syntymän ja kuoleman välissä. Välillä jou-dumme katsomaan kuolemaa silmiin, kohtaamaan sen lopulli-selta tuntuvan silmäyksen. Voimme kohdata sen hautausmaal-la, nähdä sen kuljeskelevan sairaalan käytävillä tai piileskelevän keskellämme vaikka päihderiippuvuuden, itsetuhoisuuden, va-kavan sairauden tai väkivallan muodossa. Näemme sen tekoja televisiosta, media kättelee sitä monta kertaa päivässä – iltapäi-välehtien lööpit elävät siitä. Elokuvissa pidämme sitä jopa viih-teenä; murhatutkimus, rikossarja, kauhuelokuva…

Uskon, että Suomikin on viime aikoina joutunut monella ta-valla kohtaamaan näitä asioita silmästä silmään. Omasta maas-tamme kuuluu väkivaltaisia uutisia, murhia, tappoja, lasten heit-teillejättöä… Tällaista voi tapahtua täällä Suomessakin, meidän keskellämme, naapurissamme! Kauhuissamme kyselemme; mi-hin maailma on menossa, mihin me olemme menossa? Äkkiar-vaamatta riehuva kuolema sivaltaa rikki turvallisuutemme ra-jat, paljastaa ajan rajallisuuden. Ääritilanteissa ihmisistä paljas-tuu hyvyys ja pahuus.

Järkyttävien asioidenkin keskellä on tärkeää, että emme suun-taa katsettamme pelkästään yhteen pisteeseen. Emme voi pois-taa maastamme kaikkia aseita, puukkoja ja kirveitä. Emme voi estää kaikkea. Mutta aina voimme tehdä jotakin; rukoilla, et-tä tämä maa saisi oikeasti olla kristitty maa. Meidän pitäisi vä-littää toisistamme oikeasti. Uskaltaa kohdata – niin että emme kuljekaan ohi vaan pysähdymme niiden kohdalle, jotka tarvitse-vat meitä. Sydämissämme pitäisi olla rakkautta toisia kohtaan. Kohtaamista ja välittämistä.

Syntyessä saatu elämä on kuin puhdas taulu, ensimmäiset hen-käisyt ovat ensimmäiset siveltimenvedot. On surullista, että niin monen elämäntaulussa on alusta saakka liian rajuja vetoja, liian synkkiä sävyjä. Mutta onneksi jokainen voi maalata myös ilon värejä, toivon ja rakkauden värejä - tuoda toisten tauluihin iloa, valoa ja toivoa. Olla lähellä. Toivon, että saat kokea niitä sinun elämässäsi. Ehkä Jumalakin tahtoisi ottaa siveltimen, maalata sinun taulustasi toisenlaisen kuin tähän saakka. Anne Kukkonen

Leivän ja Sanan jakaja

Tälle vakiopalstalle toivotaan lukijoilta hengellisiä kirjoituksia (kirjeen päälle

merkintä Leivän ja Sanan jakaja)

ravinto

Schengen avaa rajat rikollisille

Schengenin sopimus hyväksyttiin 15.6. Lo-pullisessa äänestyksessä sitä vastusti vain kolme kansanedustajaa. Sopimuksen ol-lessa ensimmäisessä käsittelyssä 11.6. kan-sanedustaja Raimo Vistbacka esitti paina-vat perustelut, miksi hän vastusti sopimus-ta.

Euroopan Unioni on matkalla kohti liitto-valtiota. Emu-ratkaisu, joka hävitti Suomen markan, oli merkittävä askel tällä tiellä.

Schengenin sopimuksen hyväksyminen on kuin oven avaaminen kaiken maailman ri-kollisille.

Valtuustoaloitteita

Vuonna 2004 annettu asetus velvoittaa haja-asutusalu-een asukkaat liittymään viemäriverkostoon tai raken-tamaan oman jätevedenpuhdistusjärjestelmän vuoteen 2014 mennessä. Tästä aiheutuu monille pienituloisille vanhuksille suuri taloudellinen rasite. Tietyin ehdoin ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen asukkaiden tu-lisi saada vapautus asetuksen määräyksistä.

Aloitteessani pyydän, että kaupunki ryhtyy käytän-nössä sanoista tekoihin ”oma tupa oma lupa” –mant-ran hokemisen sijasta mahdollistamaan käytännössä ikäihmisten asumisen omissa kodeissaan mahdollisim-man pitkään.

Erillisellä sopimuksella järjestetyn mahdollisuuden tulee koskea ainakin sotiemme veteraaneja, haja-asu-tusalueen vanhuksia ja myös perheitä, jotka vapaaeh-toisesti panostavat ekologisiin vaihtoehtoihin kestävän kehityksen nimissä.

Sirkka-Liisa LamminkoskiPerussuomalaisten kaupunginvaltuutettuÄhtäri

Aloite vanhusten kotona asumisen tukemisesta

Suomen kansa arvostaa presi-denttiyttä. Perussuomalaiset ei-vät hyväksy presidentin valtaoi-keuksien kaventamista. President-ti tulee jatkossakin valita suoralla kansanvaalilla. Se vahvistaa presi-dentin asemaa ja turvaa presiden-tille todellisen muodollisia valta-oikeuksia suuremman vaikutus-vallan.

Vanhat puolueet ovat luoneet presidentistä ongelman, jota ei ole olemassa. Suomen valtiosään-tö on hyvin harkiten kirjoitettu ja se on kestänyt loistavasti aikaa ja on edelleen toimiva. Toimivalta-kysymysongelmat ovat puhtaas-ti teoriaherrojen näpertelyä. To-dellinen syy on ajaa Suomea EU-

Presidenttiä tarvitaan puolustamaan kansaamaiden kanssa samaan pääminis-terivetoiseen ulkopolitiikkaan.

Presidentinvaalit saavat Suo-men kansan liikkeelle ja äänestä-mään. Presidentinvaalit on myös tärkeä tulevaisuuskeskustelu, jos-sa useat eri näkemykset pääsevät hyvin esille. Suomen kansa halu-aa presidentin ja suoran kansan-vaalin sekä presidentin, jolla on todellista valtaa. Siinä on syytä ja perustetta tarpeeksi säilyttää ny-kyiset valtaoikeudet ja suora kan-sanvaali.

Lapilla on erityisen hyviä koke-muksia presidentin ratkaisevasta panoksesta mielipidejohtajana ja käytännön toimijana kun valtion toimesta Lappiin perustettiin tuo-

tantolaitoksia, joita nyt ymmärtä-mättömät jupit jopa kannattavina sulkevat. En ole Kekkos-fani, lä-hinnä SMP-taustastani johtuen. Olen varma, että Kemijärven kan-nattavan tehtaan sulkeminen olisi kirvoittanut Urho Kekkoselta tä-näkin päivänä “saatanan tunarit” -kommentin. Keskusta on hylän-nyt kekkoslaisen aluepolitiikan, mikä on suuri typeryys ja korvaa-maton vahinko.

Timo Soini

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 7/2008 Sähköposti: peruss@perussuomalaiset.fi 12

Jari LindströmKymen piiri1. varapuh. joht.PerussuomalaisetTyöttömistä

ja heidän kohtelustaan sivistysvaltiossaOn on, Suomessa on työt-tömiä, kaikenlaisia. Mutta suurin osa aivan varmas-ti ilman omaa syytään. Ja halukkaita tekemään töitä. No mikä sen nyt sitten es-tää? Ei mikään. Suomessa on töitä. Paljonkin. Voi kun minua taas ärsyttää tuoda tämä sama asia esille. Mi-tä töitä ja millä palkalla??? “VALITTAJAT! Jo on kumma kun ei työ kelpaa”.

Ihan semmoinen pieni pointti: Sillä työstä saataval-la palkalla kun pitäisi voida elää. Siis kustantaa elämi-nen yhdessä maailman kal-leimmista maista! Olen tätä jankuttanut ja teen sen taas. No kyllä minä tiedän, että ei kaikille voi maksaa esi-merkiksi paperiteollisuu-den palkkoja! Mutta ei nyt

sentään ilmaiseksikaan saa töitä teettää! Vai saako? Se-hän on orjatyötä.

Kyllä saa ja ihan valtion luvalla! Sinut voidaan lain mukaan määrätä ihan mi-hin tahansa työhön tai työ-harjoitteluun. Kun se vain määritellään työvoimapo-liittiseksi toimenpiteeksi. Ja siitä kieltäytyminen tar-koittaa päivärahasi menet-tämistä määräajaksi eli ka-renssia. Näin uhkailemalla saadaan tilastoja kaunistel-tua ja ihmisiä pakotetaan tekemään pakkotyötä! Esi-merkiksi siinä missä toisel-le maksetaan samasta työs-tä lainmukaista palkkaa, saa työharjoittelussa ole-va työmarkkinatukea, joka voi olla muutama sata eu-roa. Kyllä motivoi.

Puhumattakaan muis-ta oikeuksista kuten irti-sanomisturva, oikeus vuo-silomaan ja niin edelleen. Ei kukaan, ei edes ay-liike puutu näihin epäkohtiin, koska kukaan ei näitä toi-mia valvo. Ay-liike on kiin-nostunut vain maksavista jäsenistä.

Moni työnantaja saa näin käyttöönsä lähes ilmaista työvoimaa. Ei kai se ole tar-koitus? Eikö tarkoitus ole saattaa työtön ihminen ta-kaisin ansiotyön pariin? Ja tekemään sitä vapaaehtoi-sesti, omasta halustaan. Jot-ta hän olisi taas tämän yh-teiskunnan täysimääräinen jäsen. Nyt työtön on toisen luokan kansalainen, jota saa ja pitää kiusata. Valtio-vallan luvalla.

Kiristystä

Paljon kehuttu EU:n perus-oikeusasiakirja määrittelee asian näin:

Ketään ei saa vaatia te-kemään pakkotyötä eikä muuta pakollista työtä. Jo-kaisella on oikeus sananva-pauteen. Tämä oikeus sisäl-tää mielipidevapauden se-kä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai aja-tuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta. Jokai-sella on oikeus tehdä työtä ja harjoittaa vapaasti valit-semaansa tai hyväksymään-sä ammattia.

Mitä sitten jos ryhdyt vaatimaan oikeuksiesi pe-rään? Valittaminen on teh-ty hankalaksi, byrokraatti-

seksi ja pitkäksi. Ja lähes ai-na valittaja on tuomittu hä-viämään. Ja kenellä työt-tömällä riittää raha viedä asia oikeuteen asti? Aika harvalla.

Ihminen on siis PAKO-TETTU toimimaan kuten viranomainen hänet mää-rää toimimaan. Jotta hän ei menettäisi päivärahaoi-keuttaan. Ainoaa toimeen-tuloaan. Tämähän on suo-rastaan kiristystä.

Varmasti on eroavaisuuk-sia eri työvoimatoimistojen ja viranomaisten välillä. Nii-tä EI saisi olla. Riippumat-ta missä päin armasta maa-tamme asut, pitäisi sinun saada asiallista palvelua ja apua, ei kiusaamista.

Miksi lakeja ja asetuksia kirjoitetaan, jos niitä ei nou-

dateta? Saadaan sanoa, että asia on ollut esillä ja sille on tehty jo jotain. Ja sitten seu-raavaan aiheeseen...

Eduskunta säätää lait ja sen soisi myös seuraavan, että niitä noudatetaan. Mo-nien työttömien kohtelus-sa rikotaan räikeästi kaik-kia sivistysvaltiona itseään pitävien tunnusmerkkejä kohtaan. Orjatyö on ollut jo aikoja sitten kiellettyä. Silti, sitä on edelleen.

Tämä on minusta aivan uskomatonta. Ja sille ummis-tetaan silmät. Paitsi vaalien alla. Silloin jostain ilmaantu-vat kaikkien köyhien ja ras-kautettujen ylimmät ystä-vät, suuret puolueet. Ja lu-paavat muutosta. Sitä odo-tellessa, hyvää kevään ja al-kavan kesän jatkoa.

1. Oletko tyytyväinen kuntasi palveluihin?

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––2. Mitä epäkohtia kunnassasi mielestäsi on?

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––3. Miten haluaisit kehittää kotikuntaasi?

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––�