vuoriteollisuus [email protected] di jyrki makkonen, sihteeri / secretary outokumpu...

Kalsiitti on monikäyttöinen teollisuusmineraali jarakennuskivi. Sen kerrotaan myös syventävänälyä ja parantavan muistia. Mineraalista lisääsivuilla 54-55. Kuva: Jari Väätäinen, GTK

4/20024/20024/20024/20024/2002

KAIVOS- JA METALLURGIA-ALAN AMMATTILEHTI - FACKTIDSKRIFT FÖR GRUVINDUSTRI OCH METALLURGIKAIVOS- JA METALLURGIA-ALAN AMMATTILEHTI - FACKTIDSKRIFT FÖR GRUVINDUSTRI OCH METALLURGIKAIVOS- JA METALLURGIA-ALAN AMMATTILEHTI - FACKTIDSKRIFT FÖR GRUVINDUSTRI OCH METALLURGIKAIVOS- JA METALLURGIA-ALAN AMMATTILEHTI - FACKTIDSKRIFT FÖR GRUVINDUSTRI OCH METALLURGIKAIVOS- JA METALLURGIA-ALAN AMMATTILEHTI - FACKTIDSKRIFT FÖR GRUVINDUSTRI OCH METALLURGI

VVVVVUORITEOLLISUUSUORITEOLLISUUSUORITEOLLISUUSUORITEOLLISUUSUORITEOLLISUUSBerg

shante

ringen

Berg

shante

ringen

Berg

shante

ringen

Berg

shante

ringen

Berg

shante

ringen

1

Berg

shante

ringen

VUORITEOLLISUUS 4/2

00

24

/20

02

4/2

00

24

/20

02

4/2

00

2

5Sinikka Mönkäre: Kaivannaisteollisuudentulevaisuus7Bo-Eric Forstén: Metallurgian mahdollisuu-det hyötykäyttöön12Tuomo Mäkelä: Outokumpu Oyj - Miningand Exploration in Finland14Lennart Laurén: Nordkalk diversifies outputfrom its limestone deposits16Caj Kortman: FOREGS 2002 AnnualMeeting in Finland - Geological directors ofEurope meet in Espoo17Birgitta Bergén-Kavanto: Vuosi 2003metallimarkkinoilla - tyyntä myrskyn edellä?20Ari Kuhalampi: Prosessipumput sinkkipro-sessin elektrolyysissä

T&K23Arto Riihimäki: Korroosionkestävät valute-räkset prosessiteollisuuden pumpuissa29Vesa Kirjavainen: Sulfidisten nikkelimalmienvaahdottuvuuteen vaikuttavia tekijöitä33Niilo Kärkkäinen, Olli Sarapää: Kälviän-Halsuan ilmeniittiesiintymät39Magnus Ericsson, Pekka Särkkä: Suomenkaivannaisteollisuuden sosiaalis-taloudelli-nen vaikutus

49In Memoriam

KANSIKUVA/CoverKalsiitti. Kuva: Jari Väätäinen GTK

Kirjapaino: Tammisaaren Kirjapaino Oy, Tammisaari

Vuoriteollisuus-Bergshanteringen -lehti kattaateknologian alueet geofysiikasta ja geologiastalähtien ml. kaivos- ja prosessitekniikka ja metal-lurgia sekä materiaalin valmistus ja materiaalitek-niikan erilaiset sovellutukset. Lehden alkuosa pai-nottuu alan ja yritysten ajankohtaisiin asioihin.T&K-osa keskittyy tutkimuksen ja kehitystyöntuloksiin. Lehti tarjoaa myös forumin jäsenistönkeskustelulle ajankohtaisista aiheista.

Vuoriteollisuus-Bergshanteringen n:o1/2003 ilmestyy 11.2. Siihen tarkoitetunaineiston tulee olla toimituksella viimeistään7.1. T&K-aineisto Harri Lehdolle.The next issue of Vuoriteollisuus-Bergshante-ringen will come out on the 11 February 2003.All material to the editors, please, by 7January.

Vuoriteollisuus - Bergshanteringen magazinecovers all areas of technology in the mining andmetallurgical field, from geology and geophys-ics to mining, process technology, metallurgy,manufacturing and various materials technolo-gy applications. The first part of the magazinefocuses on what’s happening in the field andthe companies involved while the R&D sectionconcentrates on the results of research and de-velopment.

SISÄLTÖ/Contents

ILMOITUSPÄÄLLIKKÖAdvertising ManagerVeikko AppelbergVuorimiesyhdistys r.y.Vehkaniityntie 15, 02180 ESPOO09-5021482, 040-521 [email protected] (EUR) 2003Vuosikerta 45,- Ulkomaille 55,-Irtonumero 15,- Ulkomaille 20,-PAINOSMÄÄRÄ 2900 kpl

49Valmistuneita51Neljimmäinen veljeksistä52Silloin Ennen:Vuorimiesten valtaus vuodelta 194354Juho Hukka: Kalsiitti55Kari A. Kinnunen: Erään kultahipun tarina57Lukijat kirjoittavat59Joukko Tosikkoja60Anja Korhonen: Vuorinaiset61Rautaruukille uusi toimitusjohtaja61Ulla-Riitta Lahtinen: Jäsenuutisia

62 GeologijaostoHeikki Puustjärvi: Geologijaosto syys-ekskursiolla Pohjois-Suomessa63Geokemian päivät

63 MetallurgijaostoJyrki Makkonen: Kesäretkellä Kokkolassa;Metallurgijaoston koulutustapahtumat 2003

64 Kaivos- ja rikastusjaostoHarri Lehto: Kaivos- ja rikastusjaostosyysretkellä Irlannissa

68Palveluhakemisto

Julkaisija VUORIMIESYHDISTYS - BERGSMANNAFÖRENINGEN r.y. 60. vuosikerta/årgång ISSN 0042-9317

PÄÄTOIMITTAJAEditor in chiefProf. Jouko HärkkiOulun YliopistoProsessimetallurgian laboratorioPL 430090014 OULUN YLIOPISTO08-553 2424 fax 08-553 2339040-521 [email protected]

TOIMITTAJA, T&KEditor, R & DDI Harri LehtoTKK, Mekaaninen prosessi- jakierrätystekniikkaPL 6200, 02015 TKK09-451 2786 fax 09-451 2795050-555 [email protected]

TOIMITTAJA, T&KEditor, R & DDI Arni KujalaNokia Mobile PhonesItämerenkatu 11-1300180 HELSINKI07180-36279 fax 07180-37290

TOIMITUSNEUVOSTOEditorial BoardDI Pekka Purra, pj / chairmanOMG Finland OyAhventie 4BPL 46, 02171 ESPOO09-4393 3752 fax 09-4393 [email protected]

DI Kauko IngerttiläVTT ProsessitTutkijankatu 183500 OUTOKUMPU013-557 801 fax 013-557 [email protected]

DI Erja KilpinenNordkalk Oyj AbpTytyri, 08100 LOHJA0204 55 3993 fax 0204 55 39010400-814 [email protected]

DI Matti PalperiUlvilantie 11 b D 10800350 HELSINKI09-565 1221

FL Mikko TonttiGeologian tutkimuskeskusBetonimiehenkuja 402150 ESPOO020 550 11 fax 020 550 [email protected]

TOIMITUS Editorial staffL & B Forstén Öb AyPL 45, 10601 Tammisaari019-2415604 fax [email protected] ULKOASULayout Leena Forstén

2

Vuorimiesyhdistyksen toimihenkilöt 2002

Yhdistyksen internet-sivun osoite:www.vuorimiesyhdistys.fi

HALLITUS / BOARD 5.4.2002

JAOSTOJEN PUHEENJOHTAJATJA SIHTEERIT / SECTIONS

Prof. Kari Heiskanen,puheenjohtaja / presidentTeknillinen korkeakouluMateriaali- ja kalliotekniikan osastoPL 620002015 TKK09-451 2789fax 09-451 2795050-555 [email protected] Pekka Erkkilä,varapuheenjohtaja / vice presidentAvestaPolarit Oyj AbpPL 27002601 ESPOO09-5764 5503fax 09-5764 [email protected] Anne Ahkola-LehtinenRautaruukki OyjFredrikinkatu 51-53PL 86000101 Helsinki09-4177 6119fax 09-603 [email protected]. Tero HakkarainenVTT Tuotteet ja tuotantoPL 170402044 VTT09-456 5410fax 09-456 [email protected] Jussi HelavirtaOutokumpu Poricopper OyKuparitehtaantie28101 Pori02-626 6000fax 02-626 5361040-723 [email protected]. Teuvo JurvansuuPyhäsalmi Mine OyPL 5186801 Pyhäsalmi08-769 6200fax 08-780 4040400-150 227teuvo.jurvansuu@pyhäsalmi.comDI Pekka MikkolaSuomen Malmi OyPL 1002921 Espoo09-8524 0111fax 09-8524 0123040-543 [email protected] Raimo PulkkinenTEKESPL 6900101 Helsinki010 521 5840fax 010 521 [email protected] 7840DI Eero RättyäAvestaPolarit Stainless Oy

YHDISTYKSEN PÄÄSIHTEERI/SECRETARY GENERALDI, eMBA Antero HakapääMira Interior OyHaltijatontuntie 402200 [email protected]

YHDISTYKSEN RAHASTONHOITAJA/TREASURERTkL Ulla-Riitta LahtinenKaskilaaksontie 3 D 10802360 ESPOO09-813 4758fax 09-813 47580400-456 [email protected]

FIN-95400 Tornio016-452 345fax 016-452 [email protected] Reijo VauhkonenTulikivi Oyj83900 JUUKA013-68 1111fax 013-681 [email protected] Martti VeistaroImatra Steel Oy AbTerästehtaantie 155100 IMATRA05-6802 534fax 05-6802 [email protected]

GEOLOGIJAOSTO / GEOLOGY SECTIONFT Raimo Lahtinen, pj / chairmanGeologian tutkimuskeskusPL 9602151 ESPOO020 550 2484fax 020 550 [email protected] Jaana Lohva, sihteeri / secretaryGeologian tutkimuskeskusPL 9602151 ESPOO020 550 2309fax 020 550 [email protected]

KAIVOSJAOSTO / MINING SECTIONDI, KTK Tauno Paalumäki, pj / chairmanNordkalk Oyj Abp21600 Parainen020 455 6852fax 020 455 [email protected] Jari Honkanen, sihteeri / secretarySandvik Tamrock OyPL 10033311 TAMPERE020 544 4087fax 020 544 46010400-418 [email protected]

RIKASTUS- JA PROSESSIJAOSTO/MINERAL PROCESSING SECTIONDI Heikki Pekkarinen, pj / chairmanAvestaPolarit Chrome OyKemin kaivosPL 172FIN-94101 KEMI016-453 590fax 016-453 [email protected]

DI Harri Lehto, sihteeri / secretaryTeknillinen korkeakouluMekaanisen prosessi- jakierrätystekniikan laboratorioPL 6200FIN-02015 TKK09-451 2786fax 09-451 2795harri.lehto@ hut.fi

METALLURGIJAOSTO/METALLURGY SECTIONDI Pekka Tuokkola, pj / chairmanOutokumpu Harjavalta Metals Oy29200 HARJAVALTA02-535 8502fax 02-5358 539040-543 [email protected] Jyrki Makkonen, sihteeri / secretaryOutokumpu Harjavalta Metals OyKuparielektrolyysiPL 6028101 PORI02-626 5230fax 02-626 53380400-598 [email protected]

VUORITEOLLISUUS-LEHDENILMESTYMISAIKATAULU 2003:

deadline postitus1/2003 07.01. 11.022/2003 07.04. 13.05.3/2003 20.06. 26.08.4/2003 13.10. 18.11.

The Finnish Association of Mining and Metallurgical Engineers 2002

Vuoriteollisuus-Bergshanteringen-lehti myös yhdistyksen verkko-sivuilla.

4 Vuoriteollisuus - Bergshanteringen 4/2002

5Vuoriteollisuus - Bergshanteringen 4/2002

Kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka MönkärePÄÄKIRJOITUSPÄÄKIRJOITUSPÄÄKIRJOITUSPÄÄKIRJOITUSPÄÄKIRJOITUSMarraskuu 2002

SUOMEN KALLIOPERÄ on potentiaali-nen malmi-, teollisuusmineraali- ja kiviai-neslähde. Vaikka kierrätykseen kiinnite-tään yhä enemmän huomiota, kasvaanäiden teollisuusraaka-aineiden kysyntäjatkuvasti. Samalla tunnettujen esiintymi-en raaka-ainevarannot vähenevät. Turva-taksemme tulevaisuudessa tarvittavienraaka-aineiden saannin tarvitsemme jär-jestelmällistä etsintätyötä uusien esiinty-mien löytämiseksi.SUOMALAISET ESIINTYMÄT ovatyleensä köyhiä verrattuina monien mui-den maiden kaivannaisesiintymiin.Emme pärjää kovenevassa kansainväli-sessä kilpailussa ainoastaan löytämälläuusia esiintymiä. Kilpailuvalttinamme onkoko kaivostoimintaprosessiin liittyvävahva, monipuolinen ja korkeatasoinenosaaminen, jota voidaan soveltaa etsin-tätoimintaan, varsinaiseen kaivostoi-mintaan, arvokkaiden aineiden rikasta-miseen sekä lopputuotteisiin.SUOMEN METALLIKAIVOKSET tuotta-vat mm. kromia, kuparia, sinkkiä, lyijyä,nikkeliä ja kultaa. Onpa meillä käynnisty-nyt pienimuotoista timantinlouhintaa jajatkojalostustakin. Saamme kallioperäs-tämme myös useita tärkeitä teollisuusmi-neraaleja, joita tarvitaan mm. paperin val-mistuksessa, rakentamisessa, maaliteol-lisuudessa sekä lääke- ja kosmetiikka-teollisuudessa. Luonnonkivet ovat ehkäjääneet vähemmälle huomiolle, mutta nii-

den arvostus rakennusteollisuudessa onnoususuunnassa. Omat kivilajimme kes-tävät pohjoista ilmastoamme paremminkuin etelästä tuotavat kivet.KOKO KAIVANNAISTEOLLISUUS-KLUSTERI eli alat, jotka ovat riippuvaisiahyvin toimivasta ja kilpailukykyisestä kai-vannaisteollisuudesta, edustaa pitkällekehittynyttä ja laaja-alaista teknologistaosaamista perinteisestä malminetsinnäs-tä tietoja automaatiotekniikkaan, jopabiotekniikkaan! Suomessa kehitetty äly-käs kaivos -konsepti on kansainvälisestikiinnostava, ja meillä käy vieraita eri puo-lilta maailmaa tutustumassa uusiin ja en-nakkoluulottomiin ideoihin sekä eri osa-puolien väliseen yhteistyöhön. Voimme-kin perustellusti todeta, että kaivostoi-mintaan ja metallien jalostukseen liittyvä

taan, perusmetalleihin ja timantteihinsekä teollisuusmineraaleihin.

Lupaavan esiintymän löytymisestä onvielä pitkä matka varsinaisen kaivostoi-minnan käynnistämiseen. Sitä ennen tar-vitaan esiintymän tarkempaa kartoitta-mista, rikastusmahdollisuuksien selvittä-mistä, ympäristöselvityksiä, erilaisia lupiaja lopulta merkittäviä investointeja. Tarvi-taan alasta kiinnostuneita pääomasijoit-tajia, jotka ovat valmiita ottamaan alku-vaiheeseen liittyviä riskejä. Parhaillaanselvitetään eri mahdollisuuksia julkisenrahoituksen ohjaamiseksi tälle alalle.LUONNONKIVET puolestaan kiinnosta-vat aikaisempaa enemmän, ja maassam-me onkin jo muutamia merkittäviä luon-nonkiviä jalostavia yrityksiä. Maailmanjohtavat vuolukiveä hyödyntävät yrityksetovat suomalaisia. Käynnissä olevan kivi-teollisuuden teknologia- ja kehittämisoh-jelman tavoitteena on kehittää Suomestakiviteollisuuden johtava alan tietoa ja in-formaatioteknologiaa hyödyntävä maa jaluoda toimiva tutkimus-, koulutus ja kehi-tyskulttuuri alalle. Ohjelma kattaa teolli-suuden kaikki sektorit kivivarojen tutki-muksesta kivituotteiden kansainvälisenkysynnän edistämiseen.TEOLLINEN KAIVANNAISTOIMINTAjättää helposti jälkensä ympäristöön.Maamme kaivannaisteollisuus ymmär-tää kestävän kehityksen merkityksenyhteiskunnalle, ja toimii sen mukaisesti.Vanhojen kaivosalueiden maisemointion olennainen osa kaivannaisteollisuut-ta. Kiristyvä eurooppalainen ympäristö-lainsäädäntö asettaa omat haasteensamyös tälle alalle.GEOLOGINEN TUTKIMUS mielletäänhelposti ainoastaan malminetsinnäksi.Osaamista hyödynnetään toivottavastitulevaisuudessa yhä enemmän, myösmonella muulla yhteiskunnan sektorilla:maakamaran ja sen rakenteen tuntemuson tärkeä osa yhdyskuntarakentamista.Ei ole yhdentekevää, mihin esimerkiksitiet tai teollisuuslaitokset sijoitetaan. Eipidä unohtaa myöskään asuinrakentami-selle asetettavia yhä kasvavia vaatimuk-sia. Yksi mielenkiintoinen kohde on tule-vaisuuden kirkkaan kullan eli puhtaanpohjaveden saannin turvaaminen ja geo-logisen osaamisen merkitys siinä.KAIVANNAISTEOLLISUUS JA SITÄHYÖDYNTÄVÄT ALAT ovat tärkeitämyös tulevaisuudessa. Meidän onkin pi-dettävä huoli siitä, että meillä on jatkos-sakin alan huippuosaajia: tiedemiehiämutta myös soveltajia, geologeja, erialojen insinöörejä ja luonnontieteilijöitä.Osaavat ihmiset, miehet ja naiset, ovatraaka-ainevarantojen rinnalla välttämä-tön luonnonvara myös tulevaisuudenkaivannaisteollisuudelle.�

Kaivannaisteollisuu-den tulevaisuus

teknologia sekä kone- ja laiterakennusedustavat kansainvälistä huippua. Pysy-äksemme kansainvälisen kärjen tuntu-massa tarvitsemme jatkossakin määrä-tietoista panostusta alan opetukseen jatutkimukseen. Meillä on myös oltava roh-keutta tehdä valintoja ja keskittää rajalli-set resurssimme maamme kilpailukyvynkannalta tärkeisiin kohteisiin. Puuttuvaosaaminen hankitaan yhteistyöllä maail-man huippuosaajien kanssa.SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUS onkäynyt läpi merkittävän rakennemuutok-sen viimeisen kymmenen vuoden aika-na. ETA -sopimuksen ja sittemmin EU -jäsenyyden myötä Suomen rajat avau-tuivat kansainvälisille kaivosalan yrityk-sille. Aikaisemmin kaivostoiminnasta jasiihen liittyvästä etsintätoiminnasta vas-tasivat Outokumpu, Rautaruukki, Kemi-ra ja muutama yksityinen yritys.TOIMINTOJEN KESKITTÄMINEN valit-tuihin päätoimialoihin on muuttanut alanteollista rakennetta: Rautaruukki luopuikaivostoiminnasta jo vuosia sitten. Outo-kumpu Oyj puolestaan on ilmoittanutluopuvansa perusmetalleihin liittyvästäkaivostoiminnasta ja siihen liittyvästä et-sintätoiminnasta. Se jatkaa kuitenkin ja-lometallien etsintä- ja kaivostoimintaa.Tällä erää Suomessa toimii kolmisen-kymmentä koti- ja ulkomaista etsintä- jakaivosalan yritystä. Niiden päämielen-kiinto kohdistuu platinametalleihin, kul-


Metallurgian mahdolli-suudet hyötykäyttöönTekesin sponsoroima kehitys-ohjelma ”Metallurgian mah-dollisuudet” on siirtynytloppusuoralle. Tämä valtio-vallan, teollisuuden ja kor-keakoulujen yhteinenteknologiasatsaus aloitettiinjo viime vuosisadan puolella,vuonna 1999. Kolmas vuosi-seminaari ohjelman puitteis-sa järjestettiin Dipolissa 1.10.

Kuulluista raporteista päätellen Tekesinrahoitus on löytänyt oikeat kohteensa.Osa tutkimus-/kehityshankkeista on jomuuttunut käytännön toiminnaksi. Tä-hänastiset tulokset ovat vähintään lu-paavia. Ohjelmasta on kuitenkin yksivuosi jäljellä ja lopullinen arviointi tapah-tuu päätösseminaarin yhteydessä maa-liskuussa 2004 (10.3). Silloin julkaistaanmyös kirjallinen yhteenveto ohjelmankulusta ja tuloksista.

Metallurgian mahdollisuudet -semi-naarit ovat tarjonneet alan asiantuntijoil-le mahdollisuuden korkeatasoiseenmielipiteiden vaihtoon. Sen lisäksi neovat toimineet koko metallurgisen teolli-suuden tärkeinä hengenkohentamista-pahtumina. Usko metallurgian mahdolli-suuksiin on vahvistumassa ”sisäpiirin”ulkopuolellakin. Tälle vuodelle oli uutta,että analyytikkojen ammattikunta oliedustettuna 128 osanottajan joukossa.Seminaari ei aiheuttanut mitään äkkinäi-siä nousuja pörssissä, mutta metallinja-lostajille analyytikoiden läsnäolo kertoi,että muutkin rahoittajat kuin Tekes saat-tavat olla alasta kiinnostuneita.

Suomessa metallien jalostusvoi hyvin

Tervetulotervehdyksessään Teknologia-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja,Imatra Steelin toimitusjohtaja Kari Tähti-nen nostikin kissan hännän sille kuulu-valle tasolle todeten mm.:

”Metallien jalostus on Suomessa voi-makkaasti kehittyvä ala, jonka tuotan-non arvo lähes kaksinkertaistui 1990-lu-vulla. Tämä kasvu on huomattavasti no-peampaa kuin merkittävimmissä eu-rooppalaisissa kilpailijamaissa, joissamonissa kasvu on jopa pysähtynyt.Suomessa meneillään olevat tai juurikäyttöön otetut laajennusinvestoinnit ta-

AvestaPolaritin toimitusjohtaja Ossi Viro-lainen, joka aloitti urakkansa esittele-mällä liiketoiminta-casen omasta koke-muspiiristään. Hän muistutti teknologiaahohkaavaa kuulijakuntaansa liiketoi-minnan roolista kaiken toiminnan perus-tana. ”Liiketoimintaprosessien kehittämi-nen AvestaPolarit-konsernissa” -otsikonalle mahtui myös mielenkiintoinen selvi-tys siitä mitä kaikkea tämä äskettäinSuomen kansalaisuuden saanut nuoriyhtiö on vajaan kahden vuoden avioliit-tonsa aikana kokenut.

Yhtiön suomalaisen osapuolen, Outo-kumpu Polaritin, kehitystarina on selkeäja suoraviivainen. Pohjois-Suomen suuripoika kasvoi ja kehittyi kirkonkylän kin-ginä tutussa ja turvallisessa ympäristös-sä aina naimaikään saakka.

Elämänkumppanin tausta on toinen.Avesta Sheffieldissä yhdistyi brittiläinenja ruotsalainen yrityskulttuuri ja montaerikokoista tuotantoyksikköä. Tämänseurauksena uudessa AvestaPolaritissaoli kerta kaikkiaan liian monta eri tapaa r

Teksti Bo-Eric Forstén Kuvat Leena Forstén

Seminaarin puheenjohtajana toimiAvestaPolarit Oyj Abp:n toimitusjohtajaOssi Virolainen (oik). Hänesta vasemmalleABB Oy:n teknologiajohtaja JuhaniPylkkänen, tutkimusjohtaja HeikkiKleemola, VTT Tuotteet ja tuotanto, jaTutkimus- ja kehitystoimen johtaja PeterSandvik, Rautaruukki Oyj.

Toimitusjohtaja Kari Tähtinen, Imatra Steel Oy Ab

kaavat positiivisen kasvun jatkumisen.”Hän muisti myös huomauttaa, ettei ns.

uusi talous vähennä metallien käyttöä,vaan päin vastoin lisää sitä, sillä tietoko-neet, kännykät, tukiasemat ja muut eivätsynny ilman metalleja.

Hän kehui teollisuuden, korkeakoulu-jen ja tutkimuslaitosten välistä yhteistyö-tä: ”Tämä yhteistyö on ollut tiivistä jovuosikymmeniä ja on edelleenkin tärkeäkulmakivi suomalaisen metallien jalos-tuksen menestykselle.”

Tekeskään ei jäänyt osattomaksi:”Tekesin teknologiaohjelman merkitys

metallien jalostukselle on kiistaton, yh-teistyön ja verkottumisen lisääntyminentutkimus- ja kehitystyöhön osallistuvienvälillä on merkittävä”… ”Uskomme, ettäjatkossakin teknologiaohjelmat ovat sel-lainen runko, jonka ympärille alan kes-keisen verkoston osaamispääoma voi-daan koota. Tietämyksen uudistaminen,nykytoiminnan rakentava kyseenalais-taminen, ongelmien yksinkertaistami-nen ja teknologiset innovaatiot ovat yh-teisten tutkimushankkeittemme avain-tuotteita. Tekesin tuki alan aseman ja ke-hityksen turvaamisessa ja hyvinvoinninedistämisessä on merkittävä”, sanoiKari Tähtinen.

AvestaPolarit esittäytyy

Seminaarin puheenjohtajana toimi


toimia sekä valmistuksessa että markki-noinnissa.

Ossi Virolainen esitti lähtötilannettakuvaavan kaavion, jonka kytkennät olisi-vat saaneet kokeneenkin sähkömiehensilmät harottamaan. Intensiivisen ja koh-distetun kehitystyön tuloksena materi-aalivirtaa on pystytty perkaamaan jamuokkaamaan tehokkaaksi integroi-duksi toimittajaketjuksi. Markkinoinninpuolella toiset kehitysprojektit ovat rat-kaisevalla tavalla lähentäneet toisiinsaperusyksiköitä ja heidän asiakkaitaan.AvestaPolaritin uusi businessmalli on ai-nakin kalvolla kuvattuna yksinkertaisenlinjakas.

Käytännön näyttöjäkin on. EuroopassaAvestaPolarit on niiden neljän valmista-jan joukossa, jotka ovat selviytyneet alankivenkovassa sopeutumiskilpailussa.

Vuonna 1976 Euroopassa oli 21 ruos-tumattoman teräksen valmistajaa, jotkatuottivat yhdessä 1,4 miljoonaa tonniaterästä. Vuonna 1998 oli jäljellä 6 valmis-tajaa, mutta tonnimäärä oli jo 3,32 mil-joonaa.

Tornion jaloterästehtaan laajennuksenmyötä AvestaPolaritin tuotantokapasi-teetti nousee huomattavasti. Tämänvuoden tuotanto arvioidaan 1,75 miljoo-naksi tonniksi, joka oikeuttaa neljän-teen tilaan maailman suurimpien valmis-tajien listalla.

Vastauksessaan professori VeikkoLindroosin kysymykseen Ossi Virolai-nen totesi, että konsolidointi on Euroo-passa viety pitkälle mutta että globaalistikatsoen alalla on kuitenkin edelleen pal-jon kehittämisen varaa.

”Muilla mantereilla tapahtuu varmastivielä paljon, Euroopassa vähemmän”,oli hänen veikkauksensa.

Vipinää Torniossa

Lisää jaloa terästietoa saatiin seuraavas-sa puheenvuorossa. AvestaPolaritStainlessin toimitusjohtajana Niilo Suut-ala kertoi miten Tornion Jaloterästeh-taalla otetaan löysät pois tuotannon lä-pimenoajasta. Esityksen otsikossa, ”In-tegra - Nopeutta ja täsmällisyyttä Torni-

on jaloterästehtaalla”, taika-sana Integra taitaa olla pai-kallista murretta, ainakin seon melkoinen lyhenne. Vi-rallisesti Integra = Tornionjaloterästuotannon tuotan-toketjun integraation hyö-dyntäminen toimitusvar-muuden radikaalissa paran-tamisessa.

Pystyäkseen vastaamaan asiakkaidenyhä kasvaviin vaatimuksiin tehdas onlaittanut tilaus-toimitusprosessinsa luu-pin alle. Tavoitteena on toimitusvarmuu-den parantaminen niin, että se on pysy-västi yli 95%, sekä läpimenoajan (sula-tuksesta toimitukseen) puolittaminenvuosien 1996-98 tasolta.

Kolmivaiheisen kehitystyön tarkoituk-sena on luoda täsmällisyyttä, nopeutta jaläpinäkyvyyttä tehtaan tilaus-toimitus-prosessiin. Tuotannonsuunnittelua kos-keva VASU-projektin on jo toteutunut jasen tuomat parannukset otettu käyttöön.LEAD-projekti, jonka kohteena on lähe-tysten suunnittelu, on myös siirtynyt to-teuttamisvaiheeseen. Näitä kahta tukeeAvestaPolarit coil busineksen yhteinentilausten käsittelyjärjestelmä ”Fullfil or-ders”.

Ehkä suurimmat odotukset asetetaanuuteen RAP-prosesiin. RAP tulee sa-noista Rolling, Annealing & Pickling.RAP-prosessissa mustan kuumanauhanvalmistus kylmävalssatuksi tuotteeksikäy huomattavasti kätevämmin ja nope-ammin kuin perinteisessä prosessissa.Suunnitelmien mukaan tehtaan vasta-valmistunut RAP5-linja otetaan tuotanto-käyttöön marraskuun aikana.

Miten pitää pullat hyvin uunissa

”Aihiokuumen-nuksen tarken-nus” eli inssikie-lellä ”Akuta” oliOulun YliopistonMateriaaliteknii-kan laboratoriontutkijan JarmoLaineen aihee-na. Kuumennus-uunien sisäiset

tapahtumat kiinnostavat laajaa joukkoametallurgeja. Akuta-verkossa on Oulunyliopiston lisäksi mukana Åbo Akademisekä teollisuudesta Rautaruukki, Aves-taPolarit ja Imatra Steel.

Oikean valssauslämpötilan avulla tuot-teelle annetaan halutut ominaisuudet. Ta-salämpöinen aihio takaa, että ominaisuu-det pysyvät samana kautta linjan.

Kysymys on vaan siitä mistä löytääuuni, joka lämmittää niin tasaisesti, ettäjokaisen aihioin lämpötila on vakio jasama läpi koko aihion.

Kuumennusuuneja on monenlaisia.Yhteistä niille on, että luotettavaa tietoasiitä mitä tapahtuu niiden sisällä on vai-keaa saada. Jarmo Laineen tutkimus-kenttänä on toiminut mm. Suomen suu-rin aihiokuumennusuuni RautaruukinAP4. Uuni on 37,7 m pitkä sen leveys12,9 m ja korkeus 3,6 m. Polttimia uu-nissa on 92 kappaletta ja seinälämpötilavaihtelee 600-1400°C.

Projektin tavoitteena on saada uuninmallinnus sille tasolle, että sitä voidaankäyttää uunin sisäisten olosuhteiden tutki-

AvestaPolarit Stainless Oy:ntoimitusjohtaja Niilo Suutalasekä Liiketoiminnan kehitys-päällikkö Tarja Elf. Heidäntakanaan Rautaruukintutkimuspäällikkö Jukka Kömi.

Integrated siteBU A

Integrated siteBU B


mukseen ja siten prosessin optimointiin.Tarvittavaa tietoa aihion lämpenemi-

sestä ja itse uunista on hankittu ajamallamittalaitteisto koeaihion mukana uuninläpi. Tutkimustyössä on käytetty eri vir-tausmallinnusohjelmistoja

”Muita vaihtoehtoja ei ole, jos halutaantietoa uunin sisäisistä tapahtumista. Vir-tausmallit ovat monissa kohteissa osoit-tautuneet hyviksi ja luotettaviksi proses-sien kehitystyökaluiksi”, totesi JarmoLaine.

Rautaruukin pesänselvittäjät

Kuumennusuunis-ta siirryttiin toi-seen kuumaanpaikkaan. Rauta-ruukin päämetal-lurgi Kyösti Hei-nänen kertoi pu-heenvuorossaan”Pesä - Läpimur-toja vai uhkape-liä, masuunin uu-

det innovaatiot!” missä tänään mennäänraudanvalmistusteknologian kehityksessä.

Todettuaan, että 700 vuotta vanhallemasuuniprosessille ei vieläkään ole löy-tynyt vakavasti otettavaa kilpailijaa rau-dan valmistuksessa hän listasi masuu-niprosessin tähän asti suurimmat edis-tysaskeleet. Ensimmäinen käänteente-kevä muutos oli puuhiilen korvaaminenkoksilla. Saman luokan oivallus oli pu-hallusilman esilämmitys Cowpereissa.Rikastetun malmin agglemerointi eli sint-raaminen ja sen jälkeen pelletointi mer-kitsi niinikään uuden aikakauden alkuamasuunien historiassa. Tuorein merkintälistalla on 1900-luvun loppupuolelta, jol-loin keksittiin injektoida hiilipulveria ja

öljyä uuniin hormien kautta.Mitä sen jälkeen tulee jätti Kyösti Hei-

nänen esityksensä alussa sanomatta.Kuulijoille kävi kuitenkin pian selville,että masuunin pesä ja hormitaso ovat neosat masuunista, joissa kehityspanok-sista voidaan odottaa suurimpia tuloksia.Yhteistyössä Oulun Yliopiston ja ÅboAkademin kanssa Rautaruukki, maan ai-noana masuuninomistajana (kaksi uuniaRaahessa, yksi Koverharissa), hakee vii-sasten kiviä näiltä alueilta. Oululaisetovat keskittyneet Raudan laskun asian-tuntijajärjestelmän kehittämiseen sekäsiihen miten Si- ja S-rikas rauta reagoiFeO-pitoisen kuonan kanssa.

Pesänselvittäjät tulevat vuorostaan Tu-rusta. Masuunin pesä ei ole mikään tuleluokseni paikka. Korkea lämpötila, pai-ne, myrkyllinen ja räjähdysaltis kaasusekä valtava mekaaninen rasitus estävätsisäisen tilan suoran mittauksen.

Pesä-projektin puitteissa ÅA:lla on ke-hitetty malleja seuraaviin tarkoituksiin:hormikohtaiseen analyysiin, pesän sei-nien ja pohjan tilan arviointiin, laskujensimulointiin, rauta-analyysin laskunai-kaisiin vaihteluihin sekä raudan ja kuo-nan tasojen kuvaamiseen.

Puhuja korosti miten prosessimittaus-ten hyödyntämisessä on otettu pitkiäharppauksia viimeisten vuosikymmeni-en aikana. Aluksi tyydyttiin siihen, ettäluettiin arvoja mittareista. Seuraava ke-hitysaskel oli, että tietojärjestelmä piirsitrendikäyriä arvojen perusteella. Tänäänprosessien tila havainnollistetaan malli-en avulla suoraan kuvaruudulle. Proses-si on jatkuvasti hallinnassa.

Päämetallurgi Kyösti Heinäsen mie-lestä edistys on sitä luokkaa, että mallin-nus ja asiantuntijajärjestelmät ansaitse-vat oman rivin läpimurtolistalla.

Suorakaato teräsmiehen makuun

Raudasta siirryt-tiin teräkseen,masuunista kon-vertteriin. Kon-verto on iskeväbrändi konvertte-ria koskevalleprojektille. Rau-taruukki SteelinterästuotannonkehityspäällikköHeikki Ylösen ot-

sikkona oli ”Konverto - Edistysaskeleetteräskonvertterin mallinnuksessa ja ohja-uksessa.”

Konvertteriprosessi on masuunipro-sessiin verrattuna hyvinkin nuori. ’Vetreäviisikymppinen’ määritteli Heikki Ylö-nen. Näin ollen prosessin kehityksenvirstanpylväät ovat huomattavasti ti-heämmässä kuin masuuniprosessin.1950-luku sujui opettelun merkeissä jaohjaus tapahtui käsipelillä. 60-luvullakuvaan tulivat mukaan aine- ja energia-tase sekä staattiset mallit. 70-luvulla ru-vettiin analysoimaan savukaasuja.Tämä oli alku dynaamiselle ohjaukselleapulanssien avulla. 80-luvulla kehittyivätmittaukset ja mallit. Yhdistelmäpuhallus-konvertterit löivät itsensä läpi, kuonanpi-dätys kehittyi ja puhalluksia alettiin yk-sinkertaistaa. 90-luvulla testattiin älyk-käitä järjestelmiä ja kehitettiin uudenlai-sia mittauksia. Pudotussondilaitteistot jaslag splashing yleistyivät. Käynnissäoleva vuosikymmen on Heikki Ylösenmukaan vielä kysymysmerkkivoittoinen.Suorat, jatkuvatoimiset mittaukset ovatkuitenkin lunastaneet jo paikkansa. r

Metallurgian mahdollisuudet -seminaarienhenkinen isä ja kolmikantayhteistyönkoordinoija Jorma Rekola yhdessä toisenmetalliteollisuuden vaikuttajan,Metallinjalostajien Sirpa Smolskyn kanssa.

Heikki Ylösen uusiokäyttöön ottama kalvo, jonka Jorma Rekola esitti alkuperäisenä jovuoden 1982 vuorimiespäivillä.


Yhtenä keskeisenä tavoitteena Kon-verto-projektissa on konvertterin suorakaato ts. kaato voidaan suorittaa ilmanaikaa vievää näytteenottoa. Tähän tarvi-taan dynaaminen ohjausjärjestelmä jasellainen onkin rakennettu. Tavoite kaa-taa 30 % sulatuksista suoraan ilmannäytteitä, on jo toteutunut. Suorakaadotaloitettiin syyskuun toisella viikolla jasyyskuun aikana ehdittiin valmistaa15.000 tonnia suoran kaadon kautta.

Pudotussonditekniikka nousi keskei-seen rooliin projektin toteuttamisessa.Pudotussondit ovat tulleet apulanssientilalle huomattavasti edullisempana vaih-toehtona.

Esityksessään Heikki Ylönen otti uu-siokäyttöön kalvon, johon metallurgit tu-tustuivat jo vuoden 1982 vuorimiespäi-villä. Silloin Jorma Rekola puhui happi-konvertteriprosessin ohjauksesta ja esit-ti kalvon, joka käy täydestä tänäkin päi-vänä. Heikki Ylösen mukaan huomion-arvoista on, että Jorma Rekola ennusti josilloin pudotussondien tuloa.

Agile on in

Tervehdyksen suuresta maailmasta toiABB Oy:n teknologiajohtaja Juhani Pylk-känen aiheellaan ”Nopeasti markkinoi-den muutoksiin reagoiva valmistus”.Esityksessään hän kertoi autoteollisuu-den ja muiden globaalien suuryritystenerilaisista harjoituksista parantaa rea-gointinopeuttaan.

”Kysymys on miten saada iso aluskääntymään yhtä ketterästi kuin pienve-ne”, hän totesi avaussanoissaan.

Autoteollisuus on vuosien aikana ke-hittänyt ja soveltanut erilaisia toimintata-poja ja työmenetelmiä, jotka tähtäävätasiakaspalvelun ja liiketoiminnan tehos-tamiseen. Nämä pyrkimykset ovat tarttu-neet autoteollisuuden toimittajiin ja mui-

Prosessin differointi mahdol-listaa lyhyet toimitusajat niitätarvitseville korkealle kuormite-tussa tehtaassakin, totesi JussiHelavirta

Jussi Helavirta painottaa, ettäjokaisen on löydettävä omat rat-kaisunsa lähtien omasta tilaus-toimitusprosessista. Avaintekijä-nä kehittämistyössä on logisti-nen osaaminen. Tiedon saantija jakaminen reaaliajassa ovattärkeitä asioita ja on muistettavaettä avainasiakas on kehityksendraiveri.

Tuotannon suunnittelu ja tuo-tannon kulun kehittäminen ovattärkeitä työkaluja. Ennen kaikkitarvitaan kuitenkin kärsivälli-syyttä, toteaa Jussi Helvirta.

Outokummun Hydro-Copper™

Tapani Järvinen, joka vastaaOutokumpu Me-tallurgyn toimin-nasta, päätti tek-nisten luentojensarjan esittämäl-lä Outokummunkehittämää uuttakuparin valmis-tusmenetelmää. Ohjelmassa olihänen kohdal-leen merkattu:”HydroCopper™ - Kuparin hydrometal-lurginen valmistus: Uusi oikotie?”

Tapani Järvisen esityksestä päätellenmahdollinen oikotie johtaa markkinoille.

Kysymyksessä on rikasteiden hydro-metallurginen prosessointi kuparioksi-diksi, joka pelkistetään vetykaasun avul-la 500°C lämpötilassa. Suljettu prosessitaltioi myös rikasteiden sisältämät hope-an ja kullan miljoonasosat.

Puhujalla oli kaikki myyntiargumentitvalmiina. Prosessi on taloudellinen jo50 000 - 100 000 tonnin vuosituotannonminisulatoilla. Investointikustannukset jakäyttökustannukset ovat alhaiset. Taa-taan hyvä kuparin, kullan ja hopeansaanti. Prosessi soveltuu myös heikko-laatuisten rikasteiden hyödyntämiseen.Ympäristöön kohdistuvat rasitukset ovatperinteiseen menetelmään verrattunavähäisemmät. Kuparin valmistuksessa eisynny rikkihappoa eikä kullan valmistuk-sessa tarvita syanideja.

Outokumpu rakentaa Porin ResearchCenterin yhteyteen demolaitoksen 9 mil-joonalla eurolla. Tapani Järvinen ei sul-je pois mahdollisuutta että Outokumpuottaisi prosessin myös omaan käyttöön-sä.

Julkinen rahoitus tyrehtymässä?

Päivän odotetuin puheenvuoro seurasi

den alojen suuryritykset ovat myös otta-neet opikseen.

Uusin taikasana on Agile (agile = ket-terä). Agiili-valmistuksesta on tullut omakoulukuntansa kansainvälisten suuryhti-öiden kesken.

Jämäkkä liikeidea ja liiketoiminnanasemointi ovat agiili-valmistuksen perus-lähtökohdat.

Professori Pylkkänen on luvannut pe-rehdyttää Vuoriteollisuus-lehden lukijatagiili-valmistuksen saloihin seuraavas-sa numerossa. Appetizer’ina mainitta-koon tässä esimerkki autoteollisuudenagiilitehtaasta, jossa tilausten käsittelyon lyhentynyt 2 päivästä 15 minuuttiin jaitse valmistusprosessi viikosta kahteentuntiin.

Toimitusajat asiakkaiden tarpei-den mukaan

Outokumpu Po-ricopperin toimi-tusjohtaja JussiHelavirta aloittipyytämällä kuu-lijansa kaiva-maan taskujaantodistaakseenettä Poricopperon ihmisen asi-alla. EMU-alu-een kolikot kun

on lyöty Poricopperin erikoisseoksesta.Otsikolla ”Lead – Ketteryyttä tilaus-toi-

mitusprosessiin” hän kuvaili miten Po-rissa on onnistuttu tienaamaan kolikoitaomaan käyttöön vauhdittamalla yhtiönmateriaalivirtoja.

Copperin lääke on ollut tilaus-toimi-tusprosessin differointi. On lähdetty siitäetteivät kaikki asiakkaat tarvitse lyhyttätoimitusaikaa, näin ollen toimitusaika onmitoitettu asiakkaan tarpeiden mukaan.


viimeisenä. TkLKari Keskinen,itse metallurgi,esitti ohjelmanjohtoryhmän jakoordinaatioryh-män jäsenenärahoittajan, Te-kesin arviot siitämissä mennäänkun teknologia-ohjelma päättyy

vuonna 2003.Tekesin ja metallinjalostajien yhteistyö

teknologiaohjelmien puitteissa on ollutaukotonta vuodesta 1984 lähtien. En-simmäinen ohjelma oli Teräksen jatku-vavalu. Sitä seurasi ”Muokkaus ja muo-vaustekniikka”. KTM:n nimissä toteutet-tiin ohjelmat SULA 1 ja SULA 2 ennenkuin Metallurgian mahdollisuudet lähtiliikkeelle vuonna 1999.

Mitään automaattista jatkoa ei ole nä-kyvissä tällä hetkellä.

Kari Keskinen totesi, että Tekesin ra-hoitusresurssit ovat viime vuosien aika-na heikentyneet. Tekesin rahoituksenmyöntövaltuudet ovat jo neljättä vuottasamalla tasolla. Samanaikaisesti hake-musten määrä on lisääntynyt ja hankkei-den laatu, haastavuus ja tulosodotuksetovat kasvaneet. Tämä on johtanut rahoi-tuskriteerien tiukkenemiseen. Kansanta-loudellisilta vaikutuksiltaan ja tuotto-odo-

tuksiltaan hyviä hankkeita jää rahoitta-matta ja toteuttamatta.

Ei ole mikään lohtu, että Suomessajulkinen rahoitus yritysten tutkimus- jakehityshankkeisiin on maailman alhai-simpia. Suomessa se jää 5 prosenttiinkun se OECD-maissa on keskimäärin 10%. OECD:n laajan tutkimuksen mukaanjulkisen rahoituksen osuuden optimita-so on 10-15 %.

Uuden Tekes-ohjelman aikaansaami-nen metallinjalostajille vaatii vähintään,että 1) Tavoite on selkeä ja haasteelli-nen, 2) Vaikuttavuus on suuri, 3) Riskiäon riittävästi, 4) Ohjelmapuitteet luovatmerkittävän lisäarvon.

Jollei uutta ohjelmaa saada aikaan onhuomioitava, että Tekes rahoittaa edel-leen hyviä ohjelmiin sitomattomia hank-keita (noin 50 %). Painopistealueenaovat esimerkiksi yritysten koordinoimathankekokonaisuudet (teollisuusalakoh-taiset ohjelmat).

Nyt kaivataan ohjelma- ja hankeideoi-ta, joilla onnistuessaan on todella vai-kuttavuutta! Pitää löytyä ennakkoluulo-tonta asennetta, riskinottokykyä! Palloon yrityksillä, lopetti Kari Keskinen.�

Metallurgiantulevaisuus kiinnos-taa myös tämänpöydän ympärilläistuvia: DI TerhiVirtanen (vas.),OutokumpuPoricopper Oy, DITarja Jäppinen, TKK,tekn.yo Elli Nurmi-nen, TKK, tekn.yoJenni Heinänen,OutokumpuPoricopper Oy ja DISarita Heino,OutokumpuPoricopper Oy.


AvestaPolarit Chrome Oy,Kemi mine

AvestaPolarit the largest producer offerrochrome in Europe receives all of itschromite raw material from the whollyowned Kemi mine. In 2001, 1.2 Mt ofore was excavated at Kemi producing0.575 Mt of chromite concentrates. Atthe beginning of 2002 ore reserves were57 Mt grading 25 % Cr2O3 and mineralresources were 105 Mt at grades ran-ging from 22 % to 29 % Cr2O3. All thecurrent commercial production is ex-tracted from the open pit but this will beshifting gradually to underground pro-duction in the fall of 2003.

Outokumpu Mining Oy,Hitura mine

Hitura is the only nickel mine still in pro-duction within the Outokumpu group.The annual production is 0.6 Mt at 0.7 %Ni, in addition the ore contains minoramounts of Cu and PGE’s. Ore reservesand mineral resources remaining at the

Article submitted by Tuomo Mäkelä, President,Outokumpu Mining Oy

beginning of 2002 were 1 Mt and 3 Mt,respectively, at an average grade of 0.75% Ni. The mine has commercial agree-ments in place on concentrate deliveriesuntil 2004. The extension of mine pro-duction beyond 2004, however, is rat-her unlikely, due to prohibitive invest-ments and costs regarding develop-ment and extraction of further reserves.

Outokumpu Mining Oy,Orivesi mine

From the start-up in 1994 until the end

of 2001 the Orivesi gold mine has pro-duced 1.4 Mt of ore with a mill feed gra-de slightly over 9 g/t. The Orivesi ore isflotated at the Vammala concentrator.Gold is confined to narrow vertical pipesthat are known to extend from the surfa-ce to below 1000 m depth. Costs rela-ting to ore haulage (decline access), dif-ficult ore geometry and rock mechanicsmake ores below a depth of approxima-tely 700 m uneconomic, and withoutnew reserves located within reasonabledistance from the existing infrastructure,the mine will be closed by the end of

OUTOKUMPU OyjMining and Explorationin Finland

Mechanised cablebolting at Orivesigold mine.

Kemi Chromite mine


2003. Results from recent explorationcarried out inside the mining licencehave been encouraging and a conside-rable amount of resource assessmentwork will be conducted in the upcomingyear.

Outokumpu Mining Oy,Exploration

Apart from its stake in APP, OutokumpuMining Oy conducts exploration for pre-cious metals on its own in Finland andto a lesser degree also in northwesternRussia. Focus is on gold, in addition,the company holds mineral rights in are-as covering lithologies which are belie-ved to be prospective for platinumgroup elements.

Gold programs include both indivi-dual projects and regional programs.The most advanced stage project is thePampalo property in Ilomantsi wheretest mining was successfully underta-ken in the 90´s and environmental per-mitting completed in 2002. The projecthas approximately 1 Mt of resources at agrade of 7 g/t Au within access from adecline (to 320 m level) Work is currentlyunderway to generate resources fromdeeper extensions of the mineralisedsystem.

The Jokisivu gold property in Huitti-nen, 40 km from the Vammala concent-rator, is at the conceptual study stage. Inearly 2002, a pilot plant test was suc-cessfully completed on 260 tonnes ofhigh-grade material (over 20 g/t) exca-vated from the surface. To estimate themineral resource from surface to 50 mdepth, closed spaced shallow drilling(totalling close to 10,000 m) has beenundertaken, the resource is characteri-zed by the presence of coarse-grainedgold making estimates of grades andmineability difficult.

In Kuusamo Outokumpu holds title toa number of Au-Co occurrences. Mine-ral resource estimates carried out in theearly 90’s on three deposits (Juomasuoarea) total approximately 1 Mt with Augrades ranging from 5 g/t to over 10 g/t.Only the superficial parts of the depositshave been investigated. In 2002, Outo-kumpu started testing down plunge ex-tensions to the known mineralised len-ses as well as exploring and developingresources at occurrences that earlierhad received only minor attention.

Regional programs for gold are un-derway in southwestern Finland (withina trucking distance from the Vammalamill), in Lapland, and in the Archaeangreenstone belts in eastern Finland andthe Republic of Karelia in Russia. Anumber of previously unrecognisedgold occurrences have been identifiedfor subsequent testing and these arepredominantly located in the Archaendomains.

APP Project JORC Classified Mineral Resources

Tonnes 2 PGE+Au Cu Ni Mt g/t % %

Suhanko project 184 1.5 0.2 0.1SK reef 35 4.7 0.1 0.1

Arctic Platinum Partnership(Outokumpu Mining Oy 49 %)

In the beginning of year 2000, Outokum-pu and Gold Fields Limited of South Af-rica established a partnership (APP) forthe purpose of evaluating and subse-quently developing and exploiting PGEoccurrences previously discovered byOutokumpu and Lapin Malmi. The oc-currences are located within mafic laye-red intrusions occurring in Kemi area tothe south of Rovaniemi.

The Partnership has carried out thelargest exploration and resource as-sessment exercise ever undertaken inFinland. By the end of September 2002APP had completed 1366 drill holes fora total core length of 139 km. This dril-ling is additional to the more than 1100drill holes (90 km) completed in the pro-ject area prior to the set-up of the part-nership. Since late 2001 APP has focus-ed on feasibility study work relating tothe large, but low-grade PGE occurren-ces at Konttijärvi and Ahmavaara (theSuhanko project). In addition to theseoccurrences significant mineralised reefstructures and off set type mineralisati-on exist 20 – 30 km northeast of Suhan-ko (the SK reef) and in the Penikat laye-red intrusion located immediately north-

east of the Kemi chromite mine. So farresource figures on Konttijärvi,Ahmavaara and the SK reefhave been released.�

Development drift at Orivesi gold mine.


General

Limestone is a highly versatile mineralwith many different users utilizing themineral´s chemical and physical pro-perties. The diversity is due to the factthat limestone occurs in a large numberof varieties, whose characteristics de-pend on the geological setting. Rarelyall significant limestone types are foundin the same country.

The Finnish bedrock is Precambrianand thoroughly crystalline and can sup-ply crystalline limestones with mostly in-homogenous character. The best lime-stones have potential to provide rawmaterial for white products like paperpigments and white fillers, many aresuitable for simpler powders like agri-cultural lime, asphalt filler etc. They can

Nordkalk diversifiesoutput from itslimestone deposits

also be burnt to quick lime for certainapplications and they constitute themain raw material for the cement indus-try in Finland. What the Finnish bedrockcannot provide is young, fine-grainedand porous limestone, which giveshighly reactive powders for the processindustry and whose excellent burningproperties enable the production ofquick lime with very controlled quality.

Nordkalk has expanded rapidly duringthe last decade from a local producer tothe third largest operator of lime and li-mestone in Europa. It is clear that theemphasis has been on acquiring produ-cing quarries and deposits, not least be-cause of the geological setting outlinedabove. Consequently prospecting for li-mestone in Finland has been performedat a low level during the last years.

Mining activities

Large open pits - Pargas / Parainen

Nordkalk was founded in Pargas 1898as a lime producing company under thename Pargas Kalkbergs Ab - ParaistenKalkkivuori Oy. The original Pargasquarry is still going strong. During thelast four years the mining volume hassteadily risen from 1,2 Mt to 1,4 Mt lime-stone per year (plus 0,6 Mt silicatic wallrock). The increase is mainly due to thegrowing demand for white filler basedon the brightness of the limestone inPargas.

The Pargas deposit is a large, ratherinhomogenous limestone body, wherehigh grade and lower grade qualitiesore intermixed in an intricate manner.

Lennart Laurén, Chief Geologist, Nordkalk Oyj Abp

The folded and inhomogenous character of the Pargas limestone requires strict quality control and a selective mining system.


The production of high grade limestoneproducts necessitates a detailed qualitymapping and planning procedure. Se-lective mining and selective loading ofblasts at a detailed scale is required.The selectively mined limestone is thenupgraded to final quality in an opticalsorting plant. The sorting plant, which isbased on the difference in colour be-tween white limestone and dark impuri-ties, was built 1982 and has a presentcapacity of 250 t/h. Upgrading by flota-tion is not feasible, partly due to costsand partly due to the fact that most whitefillers produced in Pargas are toocoarse for this process.

In 2001 the quarry produced 285.000tonnes of high grade filler quality and895.000 tonnes of cement raw material.The high grade limestone was proc-essed in Nordkalk´s Parfill plant intowhite fillers and fodder fractions andpowders. The cement stone was sold toFinncement´s cement plant in Pargas.

Large open pits / Lappeenranta

Lappeenranta with its massive lime-stone deposit has evolved into a majorcentre for production of paper pig-ments. The limestone is first upgradedby optical sorting and then flotated to acalcite concentrate, which is processedinto paper pigment by Suomen Karbon-aatti, a company co-owned by Nordkalk(51 %) and Omya (49 %). The produc-tion line from quarry to pigment is fullyintegrated. Nordkalk also burns limefrom the optically upgraded limestone inits Lappeenranta kiln.

The third major user of Lappeenrantalimestone is Finncementti’s cementplant which buys its limestone raw mate-rial from Nordkalk. Finally must be men-tioned the mineral wollastonite, whichoccurs as a wollastonite-bearing zone inthe deposit. This mineral is also utilizedby producing wollastonite concentrateby flotation. Calcite for paper pigmentsis received in the same process.

In 2001 Lappeenranta mined 1,2 Mtlimestone, from which was produced275.000 tonnes paper pigment, 57.000tonnes quick lime and 17.000 tonneswollastonite concentrate. Around half amillion tonnes of cement stone was soldto Finnsementti.

Underground mines

Nordkalk operates three undergroundmines: Louhi in Kerimäki east of Savon-linna, Sipoo east of Helsinki at the coastof the Gulf of Finland and Tytyri in Lohjawest of Helsinki.

All mines apply sublevel stoping anddue to the favourable rock mechanicalconditions typical for larger crystallinelimestone deposits, large stope sizescan be used. In Tytyri the stopes are 160

m high, 60 m wide and 100 m long,while in Louhi and Sipoo the corre-sponding dimensions are 70 m x 40 m x90-150 m. It is notable that in Sipoo thepresent mining area is located under theGulf of Finland while Tytyri is mining un-der lake Lohjanjärvi.

The most prominent quality character-istic of the Louhi limestone is its PCC-quality i.e quick lime from Louhi can beused for producing PCC paper pigment.The Tytyri limestone is also utilized forquick lime production while the light col-our of both Tytyri and Sipoo under thesedeposits suitable for the production ofcertain white fillers as well as other fill-ers. All three mines produce agriculturallime.

In 2001 Louhi mined 250.000 tonnestotally, while the corresponding volumein Tytyri and Sipoo was about 170.000tonnes each. Louhi and Tytyri producedtogether 108.000 tonnes quick limewhile all three mines together produced97.000 tonnes of fillers and powdersand 167.000 tonnes agricultural lime.

Small quarries

Nordkalk operates three quarries,

Vampula, Siikainen and Vimpeli, with amining volume of 100.000 - 200.000tonnes limestone per year in the agricul-tural regions of southwestern and west-ern Finland. At each quarry there is agrinding plant and their main task is toprovide agricultural lime to the sur-rounding region. Closeness to the mar-ket is a prerequisite for this product andthe prospecting strategy of Nordkalkhas been to find deposits in the vicinityof the agricultural areas. Through thisfocused prospecting, Siikainen wasfound 1971 and Vampula 1983. Besidesagricultural lime the grinding plants canproduce asphalt fillers according to theneeds. In 2001 the quarries mined total-ly 425.000 tonnes limestone and pro-duced 290.000 tonnes of agriculturallime and 15.000 tonnes asphalt filler.

Prospecting

During the last years Nordkalk hasmainly prospected in the surroundingsof Vampula with the goal of finding addi-tional reserves. In 1996 a satellite depo-sit to Vampula was found in Matkusjokisome kilometers from the quarry. Mat-kusjoki started production in 2001.�


The annual meeting of FOREGS (Forumof the European Geological Survey Di-rectors) was held this year in Finland 3-7September. FOREGS is a platform forexchanging information on the status ofthe national geological surveys in 42countries that are members of the Coun-cil of Europe. The programme includedboard meetings, business meeting,workshops, social programmes and atwo-day excursion to southwestern Fin-land. The meeting was arranged by theGeological Survey of Finland GTK, andhosted by Professor Raimo Matikainen,General Director of GTK and Chairman ofFOREGS 2001-2002. The meeting wasattended by about 60 representativesfrom 29 countries.

At the business meeting, which washeld at the Dipoli Congress Centre inOtaniemi, Espoo, Dr Varet from BRGM in

France presented the results of the an-nual questionnaire describing the currentsituation in the geological surveys in Eu-rope. The trends revealed by the annualstatistics showed that there was a contin-uing decrease in work related to metalli-ferous mineral deposits, solid fuels andnuclear energy, but an increase in geolo-gical mapping activities. Work related toenvironmental issues also showed gro-wing trends and, most notably, there wasa marked increase in matters related tothe supply of geological information.

Three half-day workshops were arran-ged on current topics:

1. Geology and Sustainable Develop-ment

2. The European Soil Issue3. Natural and Anthropogenic Geoche-

mical Risks in EuropeSustainable development necessitates

integrated scientific and technical appro-aches with economic, social and ecolo-gical dimensions in close cooperationwith all groups concerned. One specificrole that geologists can play is to supportthe development and implementation ofsustainable mineral resource manage-ment (SMRM) policies.

At the end of the meeting there was atwo-day excursion to southwestern Fin-land presenting aspects of Quaternarygeology and landscapes, bedrock geo-logy, historical sites and recent mining.An excursion guide was published byGTK:

Saltikoff, Boris (comp.) 2002. FOREGS2002, Espoo, Finland, Excursion Guide,6-7 September, 2002, south-western Fin-land - geology and history. GeologicalSurvey of Finland. Guide 50. 32 pages., 1app. map.�

FOREGS 2002AnnualMeeting inFinland

Geological directors ofEurope meet in Espoo

FOREGS 2002 Business Meeting participants outside the DipoliCongress Centre at Otaniemi, Espoo. Photo: Jari Väätäinen, GTK

Text Caj Kortman,CommunicationsDirector,GeologicalSurveyof Finland


tapaavat toisiaan ja muodostavat käsityk-sensä tulevasta vuodesta. Vuoden 2001LME-viikko oli pessimistinen tilaisuus, sil-lä syyskuun 11:nen päivän terroristi-iskuoli vielä varsin tuoreessa muistissa, muttamaailmantalouden ja sen mukana metal-lien hintojen uskottiin silti olevan elpy-mään päin. Vuosi 2002 ei kuitenkaan tuo-nut tullessaan juurikaan parempia talous-lukuja.

Niinpä alumiinin, kuparin ja sinkin hin-nat ovat jokseenkin vuoden takaisillatasoillaan. Nikkelin hinta on hieman pi-ristynyt, mutta sekin johtuu osittain tuki-operaatioista joista myöhemmin lisää.(Kuva 1)

Talousnäkymät

Metallien hinnat seurailevat maailmanta-louden syklejä ainakin kahdesta syystä.Ensinnäkin metalleja käytetään teollisuu-denaloilla joilla kysyntä kasvaa ja piene-nee kansantaloustuotteen kehityksen

mukana, esimerkkeinä autoteollisuus tairakennusteollisuus. Toisaalta metallienperustuotanto vaatii suuria investointeja –investointipäätöksiä on helpompi tehdäkun hinnat ovat korkeita, mutta uudet in-vestoinnit valmistuvat viiveellä ja kentiesvasta seuraavan laskusuhdanteen aika-na. Seurauksena voi olla ylituotantoa jamatalia hintoja jotka vähentävät kiinnos-tusta uusiin investointeihin, joten inves-tointeja aletaan taas tehdä vasta kun me-tallista on pulaa ja hinnat korkealla...

Moni talousanalyytikko on yrittänyt ollaoptimistinen tänä vuonna. Talouden onuskottu kääntyvän paremmaksi “viimeis-tään seuraavan vuosineljänneksen jäl-keen”, mutta sitä parempaa neljännestäei ole vielä nähty. Itse asiassa näkymätovat nyt heikommat kuin alkuvuodesta.USA saattaa olla taipumassa takaisintaantumaan kun teollisuuden investoinniteivät lähde käyntiin ja kuluttajien uskoparempaan tahtoo hiipua pörssikurssiensukeltaessa. Japani jatkaa vaivalloista

Vuosi 2003metallimarkkinoilla -tyyntä myrskyn edellä ?Perusmetallien ja ruostumattomanteräksen näkymistäBirgitta Bergén-Kavanto, Customer Service Manager, OMG Finland Oy

Sopivaa otsikkoa pohtiessanituli mieleeni muinaisenmyyntimiehen kuvaustyöpäivästään:“aamupäivällä puhelin soikerran ja iltapäivällä olivähän hiljaisempaa...”.Vuosi 2002 ei ole juurikaanantanut metallintuottajillesyytä riemunkiljahduksiin,mutta tällä hetkellä näyttääsiltä että vuosi 2003 saattaaloppuaan kohti jo näyttäävähän paremmalta.

Pörssinoteerattujen metallien vuoden voisanoa kestävän syksystä syksyyn.

Lontoon metalliviikolla lokakuussatuottajat, kuluttajat, meklarit ja analyytikot

Kuva 1

loka

kuu

mar

rask

uu

joul

ukuu

tam

mik

uu

helm

ikuu

maa

lisku

u

huht

ikuu

touk

okuu

kesä

kuu

hein

äkuu

elok

uu

syys

kuu

r


toipumistaan, mutta kasvuluvut ovat lä-hempänä nollaa kuin positiivisia koko-naislukuja. Euroopassa ei juuri mene pa-remmin, kun viime aikoina vahvistunuteurokin heikentää viennin kilpailukykyä.Ainoa hieman valoisampi alue on viimeaikoina ollut muu Aasia, mutta nyt onmerkkejä siitä että esimerkiksi Taiwanin-kin metallikysyntä on heikkenemäänpäin.

Vuoden 2003 alku saattaa vielä ollamelko rauhallisen talouskehityksen ai-kaa, mutta vuoden loppua kohti näkymätalkanevat parantua, ja vuonna 2004 ta-louskasvun uskotaan melko yleisestipääsevän mukavaan vauhtiin.

Alumiini 2003

Alumiinin hinta nousi vuoden 2002 en-simmäisellä neljänneksellä, osittain tuo-tannonleikkausten ansiosta ja toisaaltasilloisen talousoptimismin takia.

Sen jälkeen alumiinin markkinatilanneon heikentynyt, ja ensi vuoden ensim-mäisellä puoliskolla hinnassa lieneeedelleen laskupaineita. Alumiinin LME-varastot ovat vuoden kuluessa kasvaneethuimat 570 000 tonnia, noin kahdeksan-kymmentä prosenttia, ja ylijäämäisenmarkkinatilanteen uskotaan jatkuvanensi vuonna. (Kuva 2)

Kiinan kasvava kulutus on tukenut mo-nen metallin markkinoita, mutta alumii-nissa Kiinan vaikutus on päinvastainen.Kiinan tuotanto on kasvanut noin neljän-neksellä tänä vuonna, ja sen vienti kas-vaa suunnilleen samaa vauhtia.

Lisää alumiinin tuotantokapasiteettia

Kuparin suhteellinen varastotaso (va-rastot suhteessa kulutukseen) on nous-sut jo kymmenen vuoden ajan. Tuotan-non vapaaehtoiset leikkaukset tänävuonna eivät ole olleet riittävän suuriajotta markkinat olisivat kääntyneet alijää-mäisiksi. Kuparivarastot Lontoon Metalli-pörssissä (LME-varastot) ovat nousseetkuluneen vuoden aikana noin 140 000tonnia eli viidenneksen. (Kuva 3) Kupa-rin hinta on matala, ja mikäli se laskeeedelleen, lisää tuotannonleikkauksia voiolla odotettavissa.

Metallimarkkina-analyytikot ovat joutu-neet korjaamaan alaspäin ennusteitaanensi vuoden hinnoiksi talousnäkymienpysyessä melko vaatimattomina. Kuparinhintaennusteissa vuodelle 2003 on mel-koista hajontaa, mutta yleisimmin ne ovattasolla 1550-1750 USD/t. “Makrorahas-tot” eli rahastot jotka pyrkivät ennusta-maan maailmantalouden käänteen pa-rempaan ja ostamaan metalleja ennenkuin tilastot osoittavat käänteen tapahtu-neen, saattavat kuitenkin lähteä osta-maan metalleja jo vuoden 2003 aikana.

Ruostumaton teräs ja nikkeli2003

Täällä Suomessa sekä ruostumattomanteräksen että nikkelin tuotannossa tapah-tuu. Torniossa takaisin Outokummunomistukseen siirtyvän AvestaPolaritin te-rästehtaan laajennus on pääsemässäkäyntiin. International Nickel Study Grou-pin (INSG) mukaan Suomessa käytettiin39 000 tonnia nikkeliä vuonna 2001, jakulutuksen arvioidaan nousevan vuonna

2003 tasolle 65 000 t. Harjavallas-sa amerikkalaisen OM Groupinvuonna 2000 ostama nikkeliteh-das on nostanut tuotantoaan vuo-den 2000 54 000 tonnista ensivuonna 60 000 nikkelitonnin tasol-le. Aikaisemmin tänä vuonna Har-javaltaan valmistui nikkelin jatkoja-lostustehdas, jonka tuottamia eri-koiskemikaaleja käytetään mmpatterien valmistuksessa ja elekt-roniikkateollisuudessa.

Nikkelin hintaa ei voi yrittää en-nustaa ilman näkemystä ruostu-mattoman teräksen markkinoidenkehittymisestä, sillä ruostumatto-maan teräkseen kuluu 65-70 %nikkelistä. Ruostumattoman teräk-sen kulutuksen taso puolestaanon paljolti riippuvainen yleisestätalouskehityksestä. Pelkkä brutto-kansantuotteen kehitys ei silti vält-tämättä anna hyvää kuvaa ruostu-mattoman teräksen kulutuksenmuutoksista. Suuri osa ruostu-mattomasta teräksestä käytetäänteollisuuden investointeihin, joi-den taso vaihtelee bkt:n muutok-sia nopeammin, ja siksi sekä ruos-tumaton teräs että nikkeli ovat voi-makkaan syklisiä markkinoita.

rakennetaan muuallakin. Ensi vuonnakäynnistyvät laajennukset mm Norjassaja Intiassa, ja lisäksi tuotannonleikkauk-sia on purettu Yhdysvalloissa ja Brasilias-sa kun energiansaanti on helpottunut.

Alumiinin kulutuksen kehitys ensivuonna on pitkälti autoteollisuuden va-rassa. Erityisesti Yhdysvalloissa autojaon jo pitkään myyty niin edullisilla ehdoil-la, että lisämyynnin saavuttaminen onyhä vaikeampaa. Yksityisten kuluttajienluottamus tulevaisuudennäkymiin onmyös olennainen tekijä uusien autojenkaupassa.

Alumiinin kulutuksen on vaikea uskoakasvavan voimakkaasti ainakaan ensivuoden ensimmäisellä puoliskolla, jasenkin jälkeen suuret varastot pitävät hin-nannousun aisoissa.

Kupari 2003

Kupari yhdessä alumiinin kanssa on sijoi-tusrahastojen lemmikki Lontoon Metalli-pörssissä. Näiden metallien kaupan-käyntivolyymit ovat riittävän suuret jottarahastojenkin osto- ja myyntitoimeksian-not voidaan toteuttaa suhteellisen hel-posti (verrattuna esimerkiksi nikkeliinjonka hinta voi liikkua viisikin prosenttiasijoitusrahastojen ollessa liikkeellä).

Rahastojen ostot ovat nostaneet kupa-rin hintaa useaan otteeseen kuluneenvuoden aikana, mutta ne rahastot jotkatoimivat lyhyellä aikajänteellä ovat myösmyyneet kuparia (joko myyneet aikai-semmin ostamaansa kuparia, tai myy-neet “lyhyeksi” eli myyneet ostaakseentakaisin halvemmalla).

lokakuu -01 marraskuu -01 joulukuu -01 tammikuu -02 helmikuu -02 huhtikuu -02 toukokuu -02 kesäkuu -02 heinäkuu -02 elokuu -02

Kuva 2


Ruostumattoman teräksen markkinatovat tänä vuonna olleet yllättävänkin vah-vat, paljolti yksityisten kuluttajien (jääkaa-pit, pesukoneet, keittiöt) ja Kiinan kulutuk-sen ansiosta. Viime viikkoina on kuitenkinalkanut näyttää siltä että ruostumattomanteräksen kysyntä muilla markkinoilla onalkanut hiipua, mikä on jo näkynyt nikke-linkin hinnassa.

Nikkelin LME-varastot ovat matalat.Pörssivarastoissa on nyt nikkeliä run-saat 20 000 tonnnia, kun enimmillään1990-luvun puolivälissä varastotaso oli150 000 t. LME-varastotaso ei kuiten-kaan anna täyttä kuvaa nikkelimarkki-noiden tilasta. Maailman suurin nikkelin-tuottaja, venäläinen Norilsk Nikel, onsiirtänyt 60 000 tonnia nikkeliä euroop-palaisiin varastoihin joissa se on Norils-

kille myönnetyn lainan vakuutena. Tämänikkeli tulee markkinoille aikaisintaanvuonna 2005. (Kuva 4)

Analyytikkojen ennusteet vuodelle2003 ovat tällä hetkellä tasolla 7000-8000USD/t.

Sinkki 2003

Sinkin hinta on tänä vuonna alimmillaanviiteentoista vuoteen. Outokumpu ilmoittijo alkuvuodesta sulkevansa Kokkolansinkkitehtaan kuukaudeksi kesällä. Seon melkoinen indikaatio markkinoidenheikkoudesta, sillä Kokkolan tehdas onyksi maailman tehokkaimmista.

Sinkistä noin puolet kuluu galvanoin-tiin rakennus- ja autoteollisuuden tarpei-siin. International Lead and Zinc Study

Group (ILZSG) arvioi sekä sinkin kulutuk-sen että tuotannon kasvavan vuonna2003, mutta niin että tuotanto kasvaa ku-lutusta enemmän. ILZSG:n mukaanmarkkinoiden ylijäämä on ensi vuonnatämänvuotistakin suurempi. Jo kuluneenvuoden aikana sinkin LME-varastot ovatkasvaneet lähes puolella eli noin 200 000tonnia. (kuva 2)

Kaikki analyytikot eivät täysin allekirjoi-ta ILZSG:n synkähköä ylijäämäennustet-ta. Ennustettu ylijäämä on niin suuri ettätuotannonleikkaukset näyttävät taas to-dennäköisiltä. Viimeisimmät hintaennus-teet ensi vuodelle ovat melko yksimieli-sesti tasolla 800-840 USD/t.

Sinkin hinnan voi odottaa lähtevänkunnolla piristymään vasta kun kulutussaa vauhtia. Se voisi tapahtua vuoden r

Kuva 3

lokakuu -01 marraskuu -01 joulukuu -01 tammikuu -02 helmikuu -02 maaliskuu -02 huhtikuu -02 toukokuu -02 kesäkuu -02 heinäkuu -02 elokuu -02

Lokakuu 2001 - elokuu 2002

Kuva 4

Hin

ta-ja

var

asto

luku

jen

lähd

e: w

ww

.lme .

co.u

k

loka

kuu

-01

loka

kuu

-01

loka

kuu

-01

mar

rask

uu -0

1

mar

rask

uu -0

1jo

uluk

uu -01

joul

ukuu

-01

tam

mikuu

-02

tam

mikuu

-02

helm

ikuu

-02

helm

ikuu

-02

maa

lisku

u -0

2

maa

lisku

u -0

2hu

htikuu

-02

huht

ikuu

-02

huht

ikuu

-02

touk

okuu

-02

touk

okuu

-02

kesä

kuu

-02

kesä

kuu

-02

hein

äkuu

-02

hein

äkuu

-02

elok

uu -0

2el

okuu

-02

Lokakuu 2001 - elokuu 2002


Sinkkiä voidaan valmistaa kahdella ta-valla, termisen- tai hydroprosessin kaut-ta. Hydroprosessi voidaan jakaa seuraa-viin osiin: Pasutus, liuotus, puhdistus,elektrolyysi ja sinkin valu. Pasutuksen jaliuotuksen rinnalle on tullut prosessivai-he, jota kutsutaan suoraliuotukseksi.Kaikissa näissä sinkkiprosessin vaiheis-sa käytetään pumppuja sinkkiliuoksensiirtämiseen prosessilaitteesta toiseen,paitsi sinkin valussa.

Olosuhteet pumppaamisen kannaltaovat oleellisesti erilaiset prosessivaihei-den välillä. Kahta ensimmäistä vaihettavoidaan pitää erittäin kuluttavina sekäkorroosion että kulumisen kannalta kat-sottuna. Viimeisessä vaiheessa, elektro-lyysissä, sinkki otetaan talteen katodile-vyn pinnalle liuoksesta virran avulla.

Sinkin elektrolyysivaiheessa pumpat-tavissa nesteissä ei ole enää kiintoainei-ta. Elektrolyytti sisältää rikkihappoa,sinkkiä ja klorideja, usein myös magne-siumoksideja. Rikkihappo yhdessä klo-ridin kanssa aiheuttaa pumpun materi-aaleille kovat vaatimukset, jotta saavu-tettaisiin luotettava toiminta. Kun tähänlisätään vielä sähkökemiallinen korroo-sio, pelkästään hyväksi havaittu mate-riaali ei riitä. Pumpun asennuksen täytyyolla tehty oikealla tavalla.

Sinkin elektrolyysissä elektrolyyttiäkierrätetään elektrolyysialtaasta läm-

AHLSTARTM

ProsessipumputsinkkiprosessinelektrolyysissäProsessi-insinööri Ari Kuhalampi, Sulzer Pumps Finland Oy

2003 toisella puoliskolla, ja vuosi 2004lienee jo kohtuullisen hyvä. Korkeat va-rastot pitänevät hinnannousun kuitenkinmaltillisena.

Kristallipallo

Kuten tunnettua, ennustaminen on haas-tavaa. Käyttökelpoinen tapa ennustaa lä-hiaikojen hintakehitystä on tutkia hinto-jen historiaa graafisena esityksenä (nschart analysis, tekninen analyysi). Pitkäl-lä aikavälillä markkinoiden fundamentit(kysyntä, tarjonta, varastot) määrääväthintatason, mutta ehkä parhaat lähiajanennusteet tehdään yhdistämällä nämäkaksi lähestymistapaa.

Minulle hintakehitystä kuvaavat käy-rät ja indikaattorit kertovat tällä erää

seuraavaa:Alumiini: Laskutrendi jatkuu. Lasku on

toistaiseksi pysähtynyt tasolle 1280-1300dollaria tonnilta, mutta jos talousuutisetpysyvät heikkoina, hinta voi pudota no-peastikin 1260 USD/t:iin.

Kupari: Myös laskutrendissä, joka voiviedä hinnan aina 1350-tasolle asti.

Nikkeli: Pitkään jatkunut loiva nousu-trendi katkesi syyskuussa. Markkinat ha-kevat suuntaa. Jos ruostumattoman te-räksen markkinat heikkenevät, nikkelinon vaikea pysytellä nykyisillä tasoillaan,varsinkin jos muiden metallien laskutren-dit jatkuvat.

Sinkki: Hinta on ollut laskutrendissätarkastelutavasta riippuen vuodesta 1997tai 1999. Käännettä ei vieläkään ole näky-vissä.

Vaikka metallien hintojen nousu ei juurinyt näytä ajankohtaiselta, metallimarkki-na-analyytikot ennustavat sekä alumiinin,kuparin, nikkelin että sinkin hinnan nou-sevan vuonna 2003 tämän vuoden ta-soista. Nousun arvioidaan olevan melkomaltillista ja ajoittuvan lähinnä ensi vuo-den toiselle puoliskolle.

Kaikessa pessimismissä on jo seuraa-van nousutrendin ainekset. Sen takaa fu-tuurimarkkinoiden dynamiikka jossa eiainoastaan osteta, vaan myös katetaanlyhyitä positioita. Kun talousnäkymättaas joskus alkavat parantua ja optimismivaltaa markkinat, hinnat lähtevät vahvaannousuun. Pimeintä on juuri ennenauringonnousua.�

mönvaihtimen kautta takaisin elektrolyy-sialtaaseen, koska elektrolyytti lämpe-nee virran syötön takia. Elektrolyytinlämpötila pidetään alle 40oC, jotta epä-puhtaudet ja tuotanto-ongelmat pysyisi-vät minimaalisina. Elektrolyyttiä kierrä-tettäessä kierrätetään myös liuoksenmukana virtaa. Sinkin elektrolyysissäkäytetään virtaa neliömetrille huomatta-vasti enemmän kuin kuparin ja nikkelinelektrolyysissä. Virran kulkeminen pum-pattavan nesteen mukana asettaa suu-ren haasteen pumpun asennuksen kan-nalta. Pumppu täytyy olla ensinnäkinsamassa potentiaalissa muiden proses-silaitteiden kanssa ja pumpusta ei saapäästä vuotovirtaa maahan.

Pumpun asennuksessa elektrolyytti-kohteessa on otettava huomioon virranläpimeno pumpun eri kohdista. Pum-pun jalat täytyy eristää perustuslevystä,kytkin on oltava eristetty moottorista jakytkinsuoja asennettu ohjeiden mu-kaan. Saman potentiaalisuusehdon hoi-taa asiakas itse.

Jos pumppu ei ole asennettu oikein jamateriaali ei ole sopiva, pumpun pesäsyöpyy puhki kahden kuukauden ajonjälkeen. Superduplex-teräs (ASTM A890Grade 5A) on havaittu hyväksi materiaa-liksi elektrolyyttikohteisiin, jolloin pump-pujen pesää ei ole tarvittu vaihtaa seitse-mään vuoteen.

Seuraava esimerkki kertoo AHLS-TARTM APP prosessipumpusta elektro-lyysikohteessa, jossa pumppu on toimi-nut seitsemän vuotta. Seuraavassa tie-toa pumpattavasta nesteestä:

Elektrolyyttiliuos, pH 1, lämpötila 30 -35 oC ja H2SO4 150 - 180 g/l.

Pumppu on APP53-300, joka onAHLSTARTM sarjan normaali prosessi-pumppu. Pumpun juoksupyöräksi olivalittu avoin pyörä kiteytymisien varal-ta. Pumpun materiaali on ASTM 890Grade 5A, joka on superduplex ruostu-maton teräs. Pumpun kaikki hydraulisetosat oli valmistettu samasta materiaalis-ta, jolloin pystyttiin välttämään korroosio-parien muodostuminen. Elektrolyyttikoh-teisiin suositellaan käytettäväksi myöshaponkestävää perustuslevyä, välikap-paletta, laakerointia, tukijalkaa ja kytkin-suojaa, koska rikkihapon vuotaminen il-makehän puolelle aikaansaa todellanopean syöpymisen valurauta-materiaa-leissa.�

23

F o U

T & KR & D

Vuoriteollisuus - Bergshanteringen 4/2002

Valuteräslaatuja SFS–EN10283 / ASTM

SFS – EN10283 ASTMNimike Numerotunnus Valuteräksen tunnus Standardi

Martensiittiset

GX4CrNi13–4 1.4317 CA–6NM A 743

GX5CrNiCu16–4 1.4525 CB7Cu–2 A 747

Austeniittiset

GX5CrNiMo19–11–2 1.4408 CF–8M A 743

GX5CrNiMo19–11–3 1.4412 CG–8M A 743

Täysin austeniittiset

GX4NiCrCuMo30–20–4 1.4527 CN–7M A 743

GX2NiCrMoCuN25–20–6 1.4588 CN–3MN A 743

Austeniittis–ferriittiset /VaihtoehtotunnusGrade

GX2CrNiMoN22–5–3 1.4470 CD3MN 4A A 890

GX2CrNiMoN25–6–3 1.4468 CD6MN 3A A 890

GX2CrNiMoCuN25–6–3–3 1.4517 CD4MCuN 1B A 890

GXCrNiMoN26–7–4 1.4469 CE3MN 5A A 890

JohdantoProsessiteollisuus tarvitsee korroosionkestäviä pumppuja. Hyd-rauliset osat kuten pesät ja juoksupyörät valetaan. Yleisesti käy-tettyjen runsasseosteisten terästen lisäksi on viime vuosina ollutsaatavana uusia austeniittisia sekä austeniittis-ferriittisiä valute-räksiä. Parempaa korroosionkestoa on tavoiteltu lisäämällä enti-sestään seostusta mm. molybdeeniä. Typen käyttö seosaineenaon myös tavanomaista. Seuraavassa tarkastellaan uusia runsaastiseostettuja valuteräksiä, joita Sulzer Pumput on käyttänyt vaati-viin prosessipumppuihin. Terästen valmistusta ja korroosio-omi-naisuuksia sivutaan lyhyesti.

Valetut runsaasti seostetut teräksetMaailmanlaajuisen toiminnan takia on pumpputeräksissä pitem-män aikaa tukeuduttu amerikkalaisen ASTM-standardin laatui-hin hyvän yleisen tunnettavuuden takia. Eurooppalainen v. 1998hyväksytty standardi SFS-EN 10283 esittää yleiseen käyttöön tar-

Arto Riihimäki - Curriculum Vitae

Syntynyt 25.2.1940 Lahdessa

1965 Diplomi-insinööri TKK,Vuoriteollisuusosasto, Metal-lurgian opintosuunta

1965-1967 A.Ahlström Oy KarhulanTeräsvalimo Sulatusosastonkäyttöinsinööri

1967-1989 A.Ahlström Oy Karhulan TeräsvalimoMetallurgisen osaston päällikkö

1989-2000 Ahlström Pumput Oy Pumpputeollisuudenpäämetallurgi

2000- Sulzer Pumps Finland Oy Päämetallurgi

Korroosionkestävätvaluteräkset prosessi-teollisuuden pumpuissaARTO RIIHIMÄKI, PÄÄMETALLURGI, SULZER PUMPSFINLAND OY

Taulukko 1. Eräitäeurooppalaisen jaamerikkalaisenvaluterässtandardinkorroosionkestäviäteräksiä. Laadut eivättarkasti vastaa toisiaan.

Table 1. Some Europeanand American corrosionresistant cast steels. Exactcorrespondence betweenthe grades does notexist. r

koitettuja korroosionkestäviä teräksiä. Standardissa teräkset ovatryhmitetyt neljään lajiin; martensiittisiin, austeniittisiin, täysinausteniittisiin ja austeniittis-ferriittisiin. Verrattaessa eurooppa-laisen standardin ja ASTM:n valuteräksiä löytyy joitakin vastaaviatai lähes vastaavia teräksiä.


T & KT & K

24

Runsaasti seostetut ruostumattomat teräkset

Mekaaniset ominaisuudet

LaatuASTM

MurtolujuusMPa

MyötölujuusMPa

Venymä%

CA – 6NM 755 550 15

CB7Cu – 2 1205 1035 5

CF – 8M 485 205 30

CG – 8M 520 240 25

CD – 4MCu 1A 690 485 16

CN – 7M 425 170 35

CN – 3MN 550 260 35

654 SMO *) 600 350 40

1B 690 485 16

3A 655 450 25

4A 620 415 25

5A 690 515 18

*) Ei ASTM:n mukainen valuteräs

COPYRIGHT SULZER PUMPS FINLAND O

Runsaasti seostetut ruostumattomat teräkset

Kemiallinen koostumus

LaatuASTM

Cmax.%

Cr%

Ni%

Mo%

N / Cu%

CA – 6NM 0.06 11.5 – 14.0 3.5 – 4.5 0.40 – 1.00

CB7Cu – 2 0.07 14.0 – 15.5 4.5 – 5.5 Nb 0.15 – 0.35 / 2.50 – 3.20

CF – 8M 0.08 18.0 – 21.0 9.0 – 12.0 2.0 – 3.0

CG – 8M 0.08 18.0 – 21.0 9.0 – 13.0 3.0 – 4.0

CD – 4MCu 1A (1B) 0.04 24.5 – 26.5 4.75 – 6.00 1.75 – 2.25 (0.10 – 0.25)/ 2.75 – 3.25

CN – 7M 0.07 19.0 – 22.0 27.5 – 30.5 2.0 – 3.0 / 3.0 – 4.0

CN – 3MN *) 0.03 20.0 – 22.0 23.5 – 25.5 6.0 – 7.0 0.18 – 0.26 / 0.75max

654 SMO **) 0.03 23.0 – 25.0 21.0 – 23.0 7.1 – 7.5 0.45 – 0.55 / 0.3 – 0.7

1B 0.04 24.5 – 26.5 4.75 – 6 00 1.75 – 2.25 0.10 – 0.25 / 2.75 – 3.25

3A 0.06 24.0 – 27.0 4.0 – 6.0 1.75 – 2.50 0.15 – 0.25 /

4A 0.03 21.0 – 23.5 4.5 – 6.5 2.5 – 3.5 0.10 – 0.30 / 1.00max

5A 0.03 24.0 – 26.0 6.0 – 8.0 4.0 – 5.0 0.10 – 0.30 /

*) CK – 3MCuN = AVESTA 254 SMO: C = 0.025 max, Cr = 19.5 – 20.5, Ni = 17.5 – 19.5Mo = 6.0 – 7.0, Cu = 0.50 – 1.00, N = 0.180 – 0.240

**) Ei ASTM:n mukainen valuteräs

ASTM:n standardissa A890 on esitetty uusimmat austeniittis-ferriittiset, typellä seostetut teräkset. Typpeä on lisätty runsaastimyös erittäin hyvin korroosiota kestävään täysin austeniittiseenAVESTA 654 SMOTM teräkseen. Edellä mainittu patentoitu teräsei kuulu amerikkalaisen eikä eurooppalaisen valuterässtandardinpiiriin. Teräs on osoittautunut hyväksi pumppumateriaaliksi vaa-tivissa korroosio-olosuhteissa kuten perusmetallin liuoksissa.Ominaisuudet johtuvat runsaasta seostuksesta. Pääseosaineidenpitoisuudet ovat tasolla; Cr ~ 24%, Ni ~ 22%, Mo ~ 7,3% ja N~ 0,5%. Taulukoissa 2 ja 3 on esitetty runsaasti seostettujenkorroosionkestävien valuterästen koostumuksia ja mekaanisiaominaisuuksia.

Valetut runsaasti seostetut teräkset eroavat analyysiltään jon-kin verran vastaavista muokatuista teräksistä. CF-8M ja CG-8Mvastaavat muokattuja laatuja AISI 316 ja 317. Matalahiiliset laa-dut ovat vastaavasti CF-3M ja CG-3M sekä muokattujen terästenpuolella AISI 316L ja 317L. Edellä mainituissa valuteräksissä ontavallisesti delta-ferriittiä n.10-20%. Kun ferriitin määrä teräksis-sä kasvaa päädytään austeniittis-ferriittisiin teräksiin. Vanhimpia

Taulukko 2. ASTM-standardin mukaisiakorroosionkestäviä valuteräksiä.Kemiallinen koostumus pääpiirteittäin.654 SMO on AvestaPolaritintuotemerkki. Sulzer Pumpuilla ontämän teräksen valmistus- jakäyttöoikeus.

Table 2. Some corrosion resistant caststeels according to ASTM standards.Main elements of the chemicalcomposition. The 654 SMO is a trademark owned by AvestaPolarit, whichhas granted Sulzer Pumps Finland Oy alicence to produce the material.

Taulukko 3. ASTM-standardin mukaisiakorroosionkestäviä valuteräksiä.Mekaaniset ominaisuudet. 654 SMOon AvestaPolaritin tuotemerkki. SulzerPumpuilla on tämän teräksenvalmistus- ja käyttöoikeus.

Table 3. Some corrosion resistant caststeels according to ASTM standards.Mechanical properties. The 654 SMOis a trade mark owned by Avesta-Polarit, which has granted SulzerPumps Finland Oy a licence to producethe material.

näistä teräksistä on käytetty pumpuissa ainakin n. 35 vuodenajan. Uudempiin ryhmän teräksiin on seosaineena lisätty typpeäsekä molybdeeniä tavallista runsaammin. ASTM:llä on ollut erilli-nen austeniittis-ferriittisten terästen standardi A 890 vuodesta1989 alkaen.

Täysin austeniittisten terästen ryhmässä on ollut 6%:a molyb-deeniä ja typpeä seosaineena olevia teräksiä kohtalaisen pitkään.Uusin tulokas austeniittisiin valuteräksiin on AVESTA 654 SMOTM

/1/. Korroosion kestoa parantavia alkuaineita, kuten kromia, mo-lybdeeniä ja typpeä, on edelleen lisätty CN-3MN teräkseen näh-den. Kuvissa 1 ja 2 on CF-8M teräksen ja ferriittis-austeniittisenlaatu 3A:n mikrorakenne 1100°C:een liuotushehkutuksen jäl-keen. Rakenne tasapainotetaan halutuksi Shaefflerin käyrästönavulla. Siitä näkee ferriittiä ja austeniittia suosivien alkuaineidenvaikutuksen mikrorakenteeseen. ASTM A-800 esittää standardi-menetelmän valuteräksen ferriittipitoisuuden määrittelemiseksi.Tavallisesti austeniittis-ferriittisen teräksen ferriittipitoisuus onalueella 40-60%:a. Tunnetusti ferriitin lisääntyessä rakenteessateräksen myötölujuus suurenee kuten korroosionkestävillä valu-

T & KT & K

25


Kuva 1. Austeniittisen CF-3M teräksen mikrorakenne (x100). CF-3M; C maks. = 0,03 %, muuten kuten CF-8M laatu. Delta-ferriittiä on rakenteessa n. 12%.Figure 1. Microstructure of the CF-3M austenitic stainless steel(x100). CF-3M; C max. =0,03 %, other elements of chemicalcomposition as in CF-8M. Delta ferrite content 12%.

Kuva 2. Austeniittis-ferriittisen, Grade 3A ASTMA890, teräksen mikrorakenne (x100). Delta-ferriittiäon rakenteessa n. 50 %.

Figure 2. Microstructure of Grade 3A Duplex Steel(x100). Delta ferrite content 50%.

teräksillä CF-8M ja CG-8M tapahtuu /2/. Paksuseinäisissä pump-puvaluissa asian merkitys korostuu. Ferriittiis-austeniittisissä te-räksissä on ferriitin takia terästen käyttöä korotetussa lämpötilas-sa rajoitettu noin 250°C:een /3/. Edellä mainittujen syiden takiaon terästen rakenne pyrittävä tarkasti säätämään halutuksi. Sekähiilellä että typellä on voimakas vaikutus Shaefflerin käyrästönnikkeliekvivalenttiin. Kun sulatuksessa käytetään nykyaikaistametallurgista valmistusmenetelmää, esimerkiksi AOD-konvertte-riä, voidaan hiilen ja typen määrät teräksessä hallita tarkasti. Pro-sessin voimakas sekoitus takaa edustavan näytteenoton ja johtaasiten haluttuun analyysiin ja teräksen rakenteeseen.

Edut valimossaKaksifaasiset runsaasti seostetut teräkset ovat valimon kannaltahelpompia valmistaa kuin täysin austeniittiset korroosionkestä-

r

vät laadut. Viimemainittujen raekoko on suuri ja niillä on tiettyherkkyys repeämiin jähmettymisvaiheessa. Ferriitti rakenteessapienentää raekokoa ja sillä on edullinen vaikutus jähmettymises-sä. Täysin austeniittiset korroosionkestävät valuteräkset (6-7,5%Mo) tarvitsevat korkean lämpötilan liuotushehkutuksessan.1200°C:tta. Austeniittis-ferriittiset teräkset voidaan lämpökäsi-tellä matalammalla, laadusta riippuen 1040°C-1150°C:ssa. Uu-sien valuterästen valmistus tarvitsee AOD-konvertteria, tai induk-tiouunissa sulatettaessa raaka-ainetta, joka on käsitelty konvert-terissa. Tähän on useita syitä. Runsaasti kromilla ja molybdeenilläseostetuilla teräksillä on oltava matala hiilipitoisuus ja korotettutyppipitoisuus. Molemmat voidaan helposti saavuttaa AOD-kon-vertterissa. Vähäinen rikkipitoisuus on korroosion kannalta me-netelmällä saavutettava etu.

AODAOD-menetelmä (AOD=Argon Oxygen Decarburization) on ai-koinaan kehitetty ruostumattomien ja korroosionkestävienmuokattujen terästen valmistamiseksi. Sulatus tapahtuu pääasi-assa valokaariuunissa, josta perussula siirretään konvertteriin,metallurgiseen yksikköön. Raaka-aineet runsaasti seostettuihinteräksiin voidaan valita hinnaltaan edullisimmista yhdistelmistä.Perussulan hiilipitoisuus voi olla prosessin alussa useita prosent-

teja. Melloituksen aikana hiilimonoksidin osapainettaalennetaan argonin tai typen avulla. Saavutetaan ma-tala hiilipitoisuus ja voidaan siten valmistaa helpostiASTM A743 standardin valulaatuja CF-3M ja CG-3M(maksimi hiilipitoisuus 0,03%:a). Hapettunut kromipelkistetään takaisin sulaan ja samalla tehdään rikin-poisto. Hyvän kuonan ja teräksen sekoituksen takiarikkipitoisuus vähenee prosentin tuhannesosiin. Sulanhuuhdonta argonilla vähentää sulkeumat minimiin.Typen lisäys runsaasti seostettuihin valuteräksiin voi-daan tehdä helposti konvertterissa.

Korroosion kestoAOD-konvertterissa käsitellyssä korroosionkestävässäteräksessä on matala rikkipitoisuus. Rikki ja MnS-sulfii-dit alentavat pistesyöpymän potentiaalia ja toimivatkorroosion aloituskohtina. Ne runsaasti seostetut te-räkset, joissa sulfidien määrä on vähäinen, ovat piste-korroosion kannalta parempia kuin tavanomaiset kor-roosionkestävät valuteräkset. Pistekorroosion kestoaparantavat mm. kromi, molybdeeni ja typpi.

Kun hiilipitoisuus saadaan konvertterikäsittelylläpieneksi ei herkistymisestä eikä raerajakorroosiosta olevaaraa. Valuteräs ei ole kuitenkaan yhtä herkkä herkis-tymään kuin saman hiilipitoisuuden omaava muokat-tu teräs Lülingin ja del Villarin mukaan /4/.


T & KT & K

26

COPYRIGHT SULZER PUMPS FINLANDCSPD KARHULA / 020606 / V00

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

20 30 40 50 60

Ferrikloridikoe; ASTM G–48Teräksien kesto pistekorroosiokokeessa

Korroosionkestävät valuteräkset

1PRE =%Cr+3,3%Mo+16%N (Pitting Resistance Equivalent)

T, m

aksi

mi l

ämp

öti

la°C

ASTM–A890Grade 5A

ASTM–A 744CN–3MN

654 SMO

A890Grade 1BA890

Grade 3ACG–8M

CF–8M

PRE – lukuPRE = Pitting Resistance Equivalent

PRE = Cr% + 3.3 Mo% + 16 N%

ASTM Cr % Mo % N % PRE

CF – 8M 19 2.2 0.08 27.5

CG – 8M 19 3.2 0.08 30.8

CD – 4MCu 1A (1B) 25.5 2.0 0.08 (0.20) 33.4 (35.3)

CN – 7M 20.5 2.5 0.08 30.0

CN – 3MN 21 6.5 0.22 46.0

654 SMO *) 24 7.3 0.50 56.0

1B 25.5 2.0 0.20 35.3

3A 25.5 2.1 0.20 35.6

4A 22 3.0 0.20 35.1

5A 25 4.5 0.20 43.0

*) Ei ASTM:n mukainen valuteräs

Taulukko 4. Eräiden korroosionkestävien valuterästen PRE-lukuja.

Table 4. Pitting Resistant Equivalent figures of some cast stainlesssteels.

JännityskorroosioFerriitin mukaantulo rakenteeseen parantaa ruostumattomanteräksen jännityskorroosion kestoa. Flowers, Beck ja Fontana /5/ovat varhaisessa vaiheessa tutkineet ferriitin vaikutusta jännitys-korroosioon kloridiolosuhteissa. Ferriittis-austeniittiset teräkseteivät ole herkkiä jännityskorroosiolle.

Piste- ja rakokorroosioPiste- ja rakokorroosio ovat luonteeltaan pai-kallisia ruostumattomien terästen korroosio-muotoja. Kloridipitoisissa liuoksissa, esimerkik-si merivedessä, valkaisussa tai hapettavissasuoloissa kuten ferri- ja kupariklorideissa nämäkorroosiomuodot voivat esiintyä. On yritettyarvioida terästen kestoa piste- ja rakokorroo-siota vastaan laskemalla tietyllä tavalla asiaanvaikuttavien seosaineiden pitoisuuksien sum-ma /6/. Tätä kutsutaan PRE:ksi (Pitting Resis-tant Equivalent) ja eräs yleinen laskentakaavaon alla.

PRE = Cr % + 3,3 x Mo % + 16 x N %

Kaavaa käyttäen on PRE-lukuja määritettytaulukon 4. teräksille.

Austeniittis- feriittiset teräkset ovat edulli-sesti sijoittuneet korkean kromipitoisuuden ta-kia. Typellä on voimakas positiivinen vaikutus.Selvästi suurin PRE-luku saadaan laskemalla654 SMOTM teräkselle. Typen lisäys viimeksimainittuun teräkseen ei tuota ongelmia AOD-konvertterissa. Austeniittis-ferriittiset ja täysinausteniittiset valuteräkset ovat lujia ja korroo-

Kuva 3. Korroosionkestävien valuterästen rajalämpötilojapistekorroosiokokeessa.

Figure 3. Critical pitting temperatures of cast stainless steel inferric chloride solution test according to ASTM G-48.

siota kestäviä ja siten sopivia materiaaleja mm. pumppuihin.

Yleinen korroosioYleisen tai tasaisen korroosion osuus kaikista kemiallisen teolli-suuden tapauksista on n. 35%:a Audouardin mukaan /7/. Tällai-sessa korroosiossa koko elektrolyytin peittämä teräspinta syöpyykauttaaltaan. Milloin syöpymistä tapahtuu riippuu yksinomaanelektrolyytin ja teräksen ominaisuuksista. Pumppauksessa nes-teen liike ja nopeus lisäävät korroosiota uuden syövyttävän nes-

T & KT & K

27


COPYRIGHT SULZER PUMPS FINLANDCSPD KARHULA / 020606 / V00

Korroosio– ja kulutuskoeFosforihapon valmistus

H3PO4+40 g/l H2SO4+5 g/l F, 100 g/l Al2O3, T=82°C ±5°C, koeaika 5 h

1Kokeen tarkkuus �21 mg/m2�h

0

50

100

150

200

250

300

350

400

AV

ES

TA

654

SM

O

mg / m2 x h

A 8

90 1

B

A 8

90

A74

3 C

F–8

M

AS

TM

A74

3 C

N–7

M

260

+82 ±5 °C5 h

148

GR

AD

E 3

AMat

eria

alin

väh

enem

ä

127

186

124

A 7

44C

N–3

MN

338

COPYRIGHT SULZER PUMPS FINLAND

KorroosiokoeUpotuskoe 11 päivää, Fosforihappo T�82°C

1

0,0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,725.3

0.1

5.8

0.04

11.8

Mat

eria

alin

väh

enem

ä 0.5

A74

4

A74

3

A74

3

A89

0

A89

0

A89

0

Gra

de 5

A

Gra

de 3

A

CN

– 3

MN

CN

– 7

M

Gra

de 1

B

CF

– 8

M

Korroosiomm/v

Materiaalia voidaan pitää kestäväna kun korroosio �0,1 mm/v

teen tarjonnan ja korroosiotuotteiden pois-tumisen takia. Liuoksen sisältämät kiinteätpartikkelit yleensä lisäävät korroosiota.

Runsaasti seostettu ruostumaton teräskestää hyvin eroosiokorroosiota stabiilin pas-sivoituneen pintakerroksen takia. Kuitenkinkäytännössä ruostumaton teräs voi syöpyäkun elektrolyytti ja sen lämpötila ovat sellai-set, ettei teräksen passivisuus ole vakaata. Si-ten eroosiokorroosiota voi esiintyä esimerkik-si pumpun juoksupyörässä rikkihappo-olo-suhteissa. Vastaavasti kun pumpattava nestesisältää kiinteitä partikkeleita joudutaaneroosiokorroosion kanssa tekemiseen. Tällai-nen tilanne on fosforihapon valmistuksessa,jossa kipsi voi aiheuttaa eroosiokorroosiotapumpuissa. Yleisesti ruostumattoman teräk-sen eroosiokorroosion kesto paranee samoinseosainein kuin tasaisen korroosion kysymyk-seen tulevassa elektrolyytissä.

MateriaalikokeitaYleisimpien pumpputerästen ominaisuuksiaja käyttökelpoisuutta vaativissa kohteissa py-rittiin selvittämään seuraavin kokein.

Pistekorroosion rajalämpötilaRajalämpötila mitattiin usealle valetulle korroosionkestävälle te-räkselle ferrikloridiliuoksessa standardin ASTM G-48 mukaisesti.Tulokset on esitetty kuvassa 3.

Ferrikloridikokeessa valuteräs 654 SMOTM kestää hyvin ja tu-loksena on lähes 40°C korkeampi lämpötila kuin austeniitttis-fer-riittisillä teräksillä.

KorroosioFosforihapon valmistus on kemiallisesti varsin syövyttävä proses-si. Käytetyllä raaka-aineella, fosfaatilla tai apatiitilla, on oma vai-kutuksensa riippuen mineraalin fluori- ja klooripitoisuuksista.Eräällä fosforihappotehtaalla testattiin pumppumateriaaleja yh-dentoista päivän ajan. Sen lisäksi tehtiin tehtaan prosessiolosuh-

Kuva 4. Korroosiokoe fosforihaponvalmistusvaiheessa. Upotusaika 11 päivää.

Figure 4. Corrosion test. Phosphoric acidplant. Duration 11 days. The corrosiveconditions were as follows: P2O5 26-28%, F5g/l, H2SO4 40g/l, solids ~30%, T= ~82 °C.

Kuva 5. Korroosio- ja kulutuskoefosforihapon valmistuksessa. Kokeen kestoon viisi tuntia ja kulutusaineenaalumiinioksidi.

Figure 5. Corrosion and abrasion test.Duration five hours. Same reactor solutionin short time test (5h) on the plant site asin fig. 4. Additional abrasive 100 g/l fusedalumina.

teissa lyhyen ajan kulutuskoe. Tulokset on esitetty kuvissa 4 ja 5.Valuteräsnäytteet olivat yhdentoista päivän ajan reaktiosäiliössä.Korroosio-olosuhteet olivat seuraavat: P2O5 26-28%, F 5g/l,H2SO4 40g/l, kiintoaineita ~30% ja lämpötila n.82 °C. Tässä ko-keessa kesti parhaiten täysin austeniittinen 6%:a molybdeeniäsisältävä CN-3MN teräs, joka oli seostetuin testatuista näytteistä.Austeniittis-ferriittisistä teräksistä laatu 1B oli korroosion kannal-ta hyväksyttävissä, selvästi kuitenkin parempana kuin muut sa-man ryhmän teräkset. Syynä on todennäköisesti seostuksen ku-pari, joka parantaa joidenkin terästen korroosionkestoa fosfori-hapossa. Kupari parantaa myös runsaasti seostetun teräksenkestoa jäännösrikkihapon vaikutusta vastaan.

Kun pieniä näytteitä testattiin lyhyen ajan (5h) kulutus- jakorroosiokokeessa olivat korroosio-olosuhteet samat kuin reak-tiosäiliössä. Kulutusvaikutusta tehostettiin lisäämällä alumiiniok-sidia 100g/l.

Lyhyen ajan kulutus- ja korroosiokokeen mukaan austeniittis- r


T & KT & K

28

COPYRIGHT

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

0 5 10 15 20 25

A890Grade 3A

A–890Grade 5A

A743CA–6NM

A747CB7Cu–2

654SMO

KavitaatiokoeVesijohtovesi

Mat

eria

alin

väh

enem

ä m

g

Koeaika h

KIRJALLISUUSVIITTEET

1. B.Wallen, M.Liljas ja P.Stenvall, Acom, Avesta CorrosionManagement, Vol 2, 1992.2. A.del Villar, 39. Internationaler Giessereikongress Philadel-phia, 1972, Paper 12.3. K.Röhrig ja G.Tither, Proceedings of 1986 Annual Conferen-ce, SCRATA, Nottingham, 1986, Paper 4.4. H. Lüling, K.R.Repetzki, F.Schilling, A. del Villar ja H.Zeuner,Giessen für die Kerntechnik, Zentrale für Gussverwendung,Düsseldorf, 1975, 54-55.5. J.W. Flowers, F.H. Beck ja M.G. Fontana, Corrosion, Vol 19,1963, 186-198.6. E. Alfonson ja R. Qvarfort, Acom, Avesta Corrosion Manage-ment, Vol 1, 1992, 27. P. Lacombe, B.Baroux, G. Beranger, Stainless Steels, LesEditions de Physique Les Ulis, France, 1993, 279.

ferriittiset teräkset kestävät hyvin.Avesta 654 SMOTM näyttää kestävänsamaan tapaan ja upotuskokeessavarmaankin paremmin.

KavitaatioeroosioMuutaman yleisen pumpputeräksenkavitaationkestoa selvitettiin vesijoh-tovedessä. Tulokset on esitetty ku-vassa 6.

Kokeessa martensiittinen valute-räs CA-6NM oli myös vertailumateri-aalina. Austeniittis-ferriittiset laadut3A ja 5A kestivät kokeessa hivenenhuonommin kuin martensiittinen CA-6NM. Erkautuskarkenevaruostumaton teräs CB7Cu-2 puolestaan kesti vertailuterästä pa-remmin kovuuden ollessa n. 400 HB. Vastaavat lujuusarvot ovattaulukossa 3. Kokeessa selvästi parhaiten kesti täysin austeniitti-nen runsaasti seostettu 654 SMO teräs.

YhteenvetoTyppiseosteiset austeniittis-ferriittiset valuteräkset ovat yleisestikäytössä pumppumateriaaleina. Täysin austeniittinen runsaastimolybdeenillä ja typellä seostettu 654SMO teräs on osoittautu-nut varsin hyväksi pumppumateriaaliksi vaativissa korroosiokoh-teissa. Lisäksi tällä teräksellä on hyvä kulutuksen kesto vaikeissaolosuhteissa.�

SUMMARY

New duplex stainless cast steels and austenitic high molyb-denum steels are used in pumps for severe service. Themain modern nitrogen alloyed duplex cast steels are pre-sented in the ASTM standard A-890. Grades 3A and 5A areoften used as corrosion resistant cast steel for pumps. Fromhigh molybdenum austenitic stainless steels there are pre-sented two grades in ASTM A-744 (-00) standard i.e. CN-3MN and CK-3MCuN. The latest and most corrosion resist-ant stainless steel grade is AVESTA 654 SMO™. This newstainless steel as pump material for severe service has im-proved properties in the hydrometallurgy- and electro refin-ing processes in the metal industry compared to duplexstainless steels. The accepted SFS-EN 10283 (-98) standardfor corrosion resistant cast steels is mentioned and someinaccurate correspondence between European and Ameri-can steel grades are given.

The paper deals briefly with the foundry process tomake high alloy stainless steel pump castings. The AOD-method (AOD= Argon Oxygen Decarburisation) is an impor-tant prerequisite for the melting of low carbon, high chro-mium and molybdenum alloyed nitrogen steels. The proper-ties of these steels are included. The main topic is the corro-sion resistance of the above mentioned pump materials insevere service. Results of short time erosion and corrosiontests are discussed and compared with the results of planttests. The new high alloyed cast stainless steel (main ele-ments; Cr~24%, Ni~22%, Mo~7,3% and N~0,5%) hasshown improved corrosion and erosion properties as proc-ess pump material in several severe service applications e.g.in the metal industry.

Kuva 6. Kavitaatioeroosiokoevesijohtovedessä. Pyörivän kiekonhalkaisija D= 300 mm ja nopeus u=42,5 m/s.

Figure 6. Cavitation Erosion test intap water. Rotating disc, D= 300mm, u= 42,5 m/s

T & KT & K

29


JohdantoMaailman primaarinen nikkeli (kuva 1) tuotetaan vulkaanisista japlutonisista sulfidiesiintymistä sekä niistä rapautuneista lateriitti-sista esiintymistä. Sulfidiset esiintymät voivat sijaita syvällä kallio-perässä, kun taas lateriittiset esiintymät ovat lähellä maan pintaa.Tunnetuista nikkelivaroista on arvioitu olevan sulfidisia noin40%. Sulfidiset malmit esiintyvät tyypillisesti maafisissa ja ultra-maafisissa intruusioissa. Pentlandiitti [(Ni,Fe)9S8] ja kuparikiisu[CuFeS2] ovat tärkeimmät arvomineraalit. Metamorfoosin vaiku-tuksesta malmit voivat myös serpentiiniytyä. Tällöin sulfidit ja se-kundaariset mineraalit saattavat esiintyä hienona pirotteena ser-pentiinisessä matriisissa. Sulfidiset nikkelimalmit rikastetaanvaahdottamalla ja niiden vaahdottuvuuteen vaikuttavat monettekijät, joista osa riippuu malmin mineralogiasta ja osa on luon-teeltaan prosessiparametrejä. Sulfidit vaahdotetaan tiolikokoojil-la, joiden hiilivetyosa on hydrofobinen polaarisen pään tarttues-sa mineraalipintaan (kuva 2). Nikkelimalmit vaahdotetaan yleen-sä lievästi kalkkimaidolla alkaaliseksi tehdyssä lietteessä. Tällä ta-

Sulfidisten nikkelimalmienvaahdottuvuuteen vaikuttaviatekijöitäTkT VESA KIRJAVAINEN, TEKNILLINEN KORKEA-KOULU, MEKAANINEN PROSESSI JA KIERRÄTYS-TEKNIIKKA

Vesa Kirjavainen - Curriculum Vitae

Syntynyt 1955 Tampereella.

Diplomi-insinööri,Teknillinen korkeakoulu, 1980Tekniikan lisensiaatti,Teknillinen korkeakoulu, 1988Tekniikan tohtori,Teknillinen korkeakoulu, 1992

Outokumpu stipendi, 1982-84Teknillinen korkeakoulu, tutkija, 1984-1995Teknillinen korkeakoulu, ma. apulaisprofessori, kierrätystek-niikka, 1995-1996Teknillinen korkeakoulu, tutkija, 1997-

voin voidaan painaa rautakiisuja ja lisätä erotuksen selektiivisyyt-tä. Seuraavassa on tarkasteltu eräitä tekijöitä, jotka vaikuttavatvaahdotuksen onnistumiseen.

Serpentiinisillä malmeilla esiintyviä vaikeuksiaMalmin serpentiiniytyminen ja serpentiinimineraalien esiintymi-nen merkitsee lähes aina vaikeuksia sen vaahdotuksessa. Serpen-tiini on yleisnimi magnesiumrikkaille silikaateille, jotka voivat

Kuva 1. Maailman primaarisen nikkelin tuotanto 1996-2000.Figure 1. World mine production of nickel 1996-2000 (MineralsYearbook).

Kuva 2. Tyypillisiä tiolikokoojia (R = hiilivetyketju).Figure 2. Typical thiol collectors (R = the hydrocarbon chain).

r


T & KT & K

30

myös sisältää rautaa. Niiden yleiskaava on (Mg,Fe)3Si2O5(OH)4.Piin ja hapen muodostamat tetraedrit ovat järjestäytyneet kerrok-sittain ja niiden välissä on Mg(OH)2- eli nk. brusiittikerroksia. Ser-pentiinimineraalien monimuotoisuus johtuu siitä, että ne muo-dostavat taipuneita ja kierteisiä rakenteita ja siten eri mineraaleja.Antigoriitti, lizardiitti ja krysotiili ovat tunnetuimpia serpentiini-mineraaleja.

Korkea viskositeetti on tyypillinen ongelma serpentiinisillämalmeilla, joka aiheuttaa erilaisia vaikeuksia vaahdotuksessa. Seon todennäköisesti seurausta serpentiinirakeiden koagulaatiostasamantyyppisellä mekanismilla kuin on kuvattu tapahtuvan Al-si-likaateilla kuten kaoliniitilla /1/. Rakeiden pinnoilla esiintyy ker-roksellisuudesta johtuen sekä positiivisia että negatiivisia pinta-varauksia, jotka aiheuttavat koaguloitumisen. Koska serpentiini-mineraalien rakenne vaihtelee, riippuu koaguloitumisen voimak-kuus malmissa esiintyvistä mineraaleista ja niiden määristä.

Korkea viskositeetti on ongelmallinen erityisesti matalapitoi-silla malmeilla, jos sulfidit esiintyvät hienona pirotteena serpenti-niitissä edellyttäen hienoa puhtaaksijauhatusta. Tyypillisiä vaike-uksia vaahdotuksessa ovat ilmakuplien koon kasvaminen, hidasvaahdottumisnopeus ja harmeen voimakas mekaaninen vaah-dottuminen. Saanti ja pitoisuus jäävät yleensä alhaisiksi. Tällöinvoidaan sulfidien vaahdottuvuutta yrittää tehostaa esimerkiksialhaisemmalla lietetiheydellä, dispergointiaineilla tai mahdolli-sesti malmin asteettaisella hienonnuksella ja prosessoinnilla.

Myös serpentiinin muodostamat pintapeitteet saattavat pai-naa sulfideja vaahdotuksessa. Serpentiinimineraalien pintavara-us on usein positiivinen ja silloin se muodostaa helposti hydrofii-lisen kerroksen negatiivisesti varautuneiden sulfidien pinnoille.Etenkin krysotiilin, joka on kuituinen serpentiinimineraali, ontodettu tehokkaasti painavan pieninäkin määrinä pentlandiittia /2/.

Jauhatustavan vaikutusSulfidimineraalit ovat helposti hapettuvia ja veteen liukenevia jatämän seurauksena niiden pinta usein muuttuu luontaisestivaahdottuvaksi. Tämä johtuu siitä, että hapettumisen alkuvai-heessa pinnasta poistuu pääasiassa metalli-ioneja ja jäljelle jäärikkirikas, ei-polaarinen pinta, joka on hydrofobinen. Pentlandii-tin ja kuparikiisun hapettuessa niistä on todettu ensin liukenevanrunsaammin rautaa. Hapettuessaan sulfidit pyrkivät tasapainoonympäristönsä kanssa ja sen seurauksena niiden jalous samallakasvaa.

Malmit voidaan kuitenkin jauhaa eri tavoin, esimerkiksi auto-geenisesti tai metallisilla jauhinkappaleilla teräsmyllyissä. Tällöinmineraalien hapettuminen ja niiden pintaominaisuudet muodos-tuvat erilaisiksi. Prosessirauta estää sulfidirakeiden muuttumistahydrofobisiksi monella tavoin. Sen hapettuminen aiheuttaa liet-teen hapetuspotentiaalin pelkistymisen. Raudan tarttuminen sul-fidirakeiden pinnoille johtaa galvaaniseen vuorovaikutukseen jahidastaa mineraalien hapettumista. Nämä tekijät yhdessä ehkäi-sevät tiolikokoojien tarttumiselle tärkeitä sähkökemiallisia reakti-oita. Lisäksi liuenneen raudan muodostamien hydroksidikom-pleksien adsorptio rakeiden pinnoille tehostaa edelleen tätä vai-kutusta. Kuvissa 3 ja 4 on esitetty prosessiraudan vaikutus noriit-tisessa kivilajissa esiintyneen Ni-Cu-malmin kokoojattomaanvaahdottumiseen eri pH-alueilla kun jauhatukset on tehty teräs-myllyssä ja keraamisessa myllyssä.

Hapettuminen aiheuttaa voimakkaan sulfidien vaahdottumi-sen happamassa pH:ssa ja tästä johtuen niiden selektiivinen erot-taminen ei ole mahdollista tällä alueella. Emäksinen pH painaaerityisesti magneettikiisua mutta ei vaikuta juuri kuparikiisunkäyttäytymiseen. Nikkelisulfidien saanti jää näiden väliin. Sulfidi-en painuminen raudattomassa jauhatuksessa on ilmeisestikinseurausta hydrofiilisten rautayhdisteiden muodostumisesta ra-

keiden pinnoille (kuva 3). Prosessirauta voimistaa edelleen sulfi-dien painumista. Galvaaninen vuorovaikutus hidastaa sulfidienhapettumista ja yhdessä pintapeitteiden kanssa painaa niitä te-hokkaasti. Etenkin magneettikiisun luontainen vaahdottuvuuson minimissään lievästi alkaalilla pH-alueella (kuva 4). Sulfiditvaahdotetaan kuitenkin yleensä tiolikokoojia käyttäen, jolloinosa magneettikiisusta pyrkii vaahdottumaan. Tämän ehkäisemi-seksi nykyään on yleistä amiinin, esim. dietyleenitriamiinin(DETA) käyttö magneettikiisun painajana /3/. Amiinipainajien löy-tyminen viime vuosikymmenellä tehosti merkittävästi mm. Kana-dan malmien prosessointia. Sulfidierotuksen selektiivisyyttä voi-daan joissain tapauksissa parantaa myös lietteen ilmastuksellaennen vaahdotusta. Kuvassa 5 on esitetty tunnin ilmastuksenvaikutus noriittisen malmin luonnolliseen vaahdottuvuuteen.

Ilmastatuksen todettiin parantavan erityisesti nikkelisulfidienvaahdottuvuutta lievästi alkaalissa pH:ssa ja näin se kohottaasekä saantia että rikasteen sulfidifaasin nikkelipitoisuutta (kuva6). Prosessimittakaavassa lietteen ilmastumista tapahtuu luon-

Kuva 3. Sulfidien vaahdottuminen noriittisella malmilla ilmankokoojaa keraamimyllyjauhatuksen jälkeen.Figure 3. Collectorless flotation of sulfides from a noritic ore aftergrinding in ceramic mill.

Kuva 4. Sulfidien vaahdottuminen ilman kokoojaateräsmyllyjauhatuksen jälkeen.Figure 4. Collectorless flotation of sulfides after grinding in steelmill.

T & KT & K

31


nostaan ainakin jossain määrin ennen vaahdotusta ja esitetyt tu-lokset osoittavat havainnollisesti miksi nikkelimalmeja vaahdote-taan usein juuri tällä pH-alueella.

Prosessiveden vaikutusProsessiveteen liuenneilla ioneilla on myös keskeinen rooli nikke-limalmien vaahdotuksessa, mutta niiden vaikutusta ei toistaiseksiole selvitetty kovinkaan yksityiskohtaisesti. TKK:lla tehdyssä tutki-muksessa /4/ on todettu kalsiumin ja tiosulfaatin, joita on yleensäprosessivedessä runsaasti, vaikuttavan sulfidien vaahdottuvuu-teen eri tavoin jauhatusmenetelmästä riippuen. Ksantaattiko-koojalla tehdyssä vaahdotuksessa ne paransivat sulfidien vaah-dottumista teräsmyllyllä tehdyn jauhatuksen jälkeen alkaalissalietteessä. Kalsium aktivoi kaikkia sulfideja, mutta erityisesti nik-kelin saanti parani vaahdotuksen alkuvaiheessa, jolloin prosessi-raudan ja sulfidien galvaaninen vuorovaikutus on voimakkaimil-laan (kuva 7). UV/Vis-menetelmällä tehty adsorptiotutkimus

osoitti ksantaatin adsorption lisääntyvän kalsiumin vaikutukses-ta. Tulokset viittaavat siihen, että adsorptiomekanismi liittyy kal-siumin, raudan ja ksantaatin vuorovaikutukseen. Aktivoitumisenaste riippui kuitenkin selvästi lisäksi myös sulfidimineraalista.

Tiosulfaatin vaikutus vaahdotustuloksiin oli hyvin samanlai-nen kuin kalsiumilla (kuva 8), mutta lähempi tarkastelu osoittiniiden välillä olevan selvän eron. Adsorptiotutkimuksen mukaanksantaatin adsorptio sulfidien pinnoille selvästi väheni tiofosfaa-tin vaikutuksesta. Kuten esitetyistä kuvista voidaan havaita tio-fosfaatti paransi kuparin saantia tasaisesti koko vaahdotuksenajan, kun taas kalsiumin vaikutus heikkeni vaahdotuksen lopus-sa. Tiofosfaatin vaikutus näyttää voimistuneen nikkelillä ja eten-kin raudalla vaahdotuksen lopussa, jolloin raudan ja sulfidiengalvaanisen vuorovaikutuksen painava vaikutus väheni prosessi-raudan hapettumisesta johtuen. Tämä vaikutus näkyy ehkä par-haiten rikasteen sulfidifaasin koostumuksen muutoksessa nikke-lipitoisuuden laskuna magneettikiisun alkaessa vaahdottua (kuva9). Tämän perusteella johtopäätöksenä oli, että tiosulfaatin vai- r

Kuva 6. Rikasteen sulfidifaasin nikkelipitoisuus eri jauhatustavoillaja ilmastuksen jälkeen.Figure 6. Nickel content in the sulfide phase of the concentratewith different grinding methods and after aeration.

Kuva 8. Tiofosfaatin vaikutus sulfidien vaahdottumiseenteräsmyllyjauhatuksen jälkeen pH:ssa 9 (Kex 75 g/t).Figure 8. Effect of thiosulfate on sulfide flotation at pH 9 aftersteel mill grinding (Kex 50 g/t).

Kuva 5. Ilmastuksen (1h) vaikutus sulfidien vaahdottumiseenilman kokoojaa teräsmyllyjauhatuksen jälkeen.Figure 5. Effect of aeration (1h) on collectorless flotation ofsulfides after grinding in steel mill.

Kuva 7. Kalsiumin vaikutus sulfidien vaahdottumiseenteräsmyllyjauhatuksen jälkeen pH:ssa 9 (Kex 50 g/t).Figure 7. Effect of calcium on sulfide flotation at pH 9 after steelmill grinding (Kex 50 g/t).


T & KT & K

32

KIRJALLISUUSVIITTEET

1. Kitchener, J.A. Minerals and surfaces. In: Colloids Chemistryin Mineral Processing, J.S. Laskowski and J. Ralston (Editors),Elsevier, London, 1992, pp.1-35.

2. Edwards, C.R., Kipkie, W.B. and Agar, G.E., 1980. The effectof slime coatings of the serpentine minerals, chrysotile andlizardite, on pentlandite flotation. Int. J. Miner. Process.7(1980)33-42.

3. Marticorena, M.A., Hill, G., Kerr, A.N., Liechti, D. andPelland, D.A. INCO develops new pyrrhotite depressant. In:Innovations in Mineral Processing, T. Yalçin (Editor), ACMEPrinters, Sudbury, 1994, pp.15-34.

4. Kirjavainen, V., Schreithofer, N. and Heiskanen, K., 2002.Effect of calcium and thiosulfate ions on flotation selectivity ofnickel-copper ores. Minerals Engineering 15(2002)1-5.

kutus perustuu pääasiassa hydrofiilisten pintapeitteiden vaiku-tuksen vähenemiseen rakeiden pinnoilla. Molempien ionien vai-kuttaessa tilanne oli kuitenkin monimutkaisempi, esimerkiksi kal-siumin läsnäolo ehkäisi tiosulfaatin vaikutusta.

Kun jauhatukset tehtiin keraamimyllyllä eikä prosessirautavaikuttanut vaahdotukseen, sulfidit vaahdottuivat tehokkaasti joniukallakin ksantaattiannostuksella. Tämän seurauksena erotuk-sen selektiivisyys heikkeni ja rikasteen pitoisuudet jäivät selvästimatalammiksi kuin teräsmyllyä käytettäessä. Keraamijauhatuk-sen jälkeen ionien, etenkin kalsiumin vaikutus oli sulfidien vaah-dottumista ehkäisevä (kuva 10). Tiosulfaatti painoi sulfideja,etenkin rautakiisuja vaahdotuksen loppuvaiheessa. Huolimatta

Kuva 9. Kalsiumin ja tiosulfaatin vaikutus rikasteennikkelipitoisuuteen teräsmyllyjauhatuksen jälkeen (pH 9).Figure 9. Effect of calcium and thiosulfate ions on nickel contentof the concentrate aftter grinding in steel mill (pH 9).

Kuva 10. Kalsiumin ja tiofosfaatin vaikutus sulfidienvaahdottuvuuteen pH:ssa 9 keraamimyllyjauhatuksen jälkeen (Kex25 g/t).Figure 10. Effect of calcium and thiosulfate ions on sulfideflotation at pH 9 after grinding in ceramic mill (Kex 25 g/t).

tästä vaikutuksesta ionit paransivat jossain määrin nikkelivaah-dotuksen selektiivisyyttä myös keraamisella myllyllä. Magneetti-kiisun hyvä vaahdottuvuus ilman prosessiraudan vaikutusta kui-tenkin selvästi osoittaa, että sen tehokas painaminen autogeeni-jauhatuksen jälkeen varsin todennäköisesti edellyttää jonkin pai-najan esim. DETA:n käyttöä.

YhteenvetoEdellä on tarkasteltu sulfidisten nikkelimalmien vaahdotuksentyypillisiä piirteitä. Malmien prosessointi saattaa kuitenkin poike-ta näistä selvästikin esim. vaahdotuksen pH:n suhteen, kuten Hi-turan serpentiinisellä malmilla, jonka on todettu vaahdottuvantehokkaimmin happamassa lietteessä mm. viskositeettiongel-masta johtuen. Näin on korostettava, että jokainen malmi ja jopamalmityyppi on tutkittava erikseen tehokkaimman vaahdotusta-van löytämiseksi. Myös perusilmiöiden osalta on edelleen nähtä-vissä selvää tutkimuksen tarvetta esimerkiksi ionien reaktioiden janiiden vaikutusmekanismien yksityiskohtaiseksi selvittämiseksi.�

SUMMARY

Typical features of beneficiation of sulfide nickel ores wasconsidered. Flotation of nickel ores is affected by the miner-alogical features of the ore and by process variables. Serpen-tinized ores are usually difficult to process due to the effectsof the gangue minerals causing various problems in flota-tion. Also grinding mehod and water quality are importantvariables in flotation because they affect the oxidation ofsulfides and cause activation and depression effects on flota-tion. The effect of these factors on flotation of Ni-Cu oreswere shortly disscussed.

T & KT & K

33


JohdantoIlmeniitti on tärkein titaanin raaka-aine. Koko maailmassa tuote-tusta titaanista yli 90 % käytetään TiO2-pigmentteihin ja lopustatehdään arvokasta metallia. Koostumukseltaan ilmeniitti on rau-dan ja titaanin oksidimineraali, jossa on teoreettisesti noin 50 %titaania. Se on kallioperässämme yleinen mineraali, joka tavalli-sesti muodostaa rikastuskelvottoman seosmineraalin magnetiitinkanssa. Kemiran Porin tehtailla ilmeniitistä valmistetaan titaanidi-oksidia eli titaanivalkoista, jota käytetään maaleissa, muoveissa japaperipigmenteissä. Yksinkertaistettuna titaanidioksidia saadaanliuottamalla ilmeniitistä rauta pois, ja liuoksesta kiteytetään titaa-nidioksidia (rutiilia ja anataasia). Suomen TiO2-pigmenttiteolli-suus rakennettiin Otanmäen Fe-Ti-V-kaivoksesta saadun ilmeniit-tirikasteen varaan. Kaivos suljettiin vuonna 1985. Nykyisin ilme-niitti tuodaan Suomeen rikasteena valtaosin Norjasta ja Australi-asta.

Ilmeniittiä tuotetaan sedimenteistä ja magmakivistä. Suurinosa ilmeniitistä kaivetaan ja rikastetaan valtamerien rantojen ras-kasmineraalihiekoista, joissa pitoisuudet ovat muutamia pro-sentteja. Eräs ongelma näissä esiintymissä on se, että raskasmi-neraalihiekkoihin on rikastunut radioaktiivisia alkuaineita sisältä-viä mineraaleja. Raskasmineraalihiekoista valmistettujen ilmeniit-tirikasteiden uraani- ja thorium-pitoisuudet ovat korkeita, yh-teensä 50-200 ppm. Lisäksi suurten maamassojen käsittely onaiheuttanut vastustusta ympäristösyistä, mm. Madagaskarilla.Hyvä puoli raskasmineraalihiekoissa on se, että rapautumisenseurauksena ilmeniitin rauta on osin liuennut pois ja titaanipitoi-suus voi nousta yli 60 %:iin TiO2.

Noin kolmasosa ilmeniitistä tuotetaan magmaattisista, niinsanotuista kovan kiven esiintymistä, joihin Otanmäkikin lukeutui.Tärkeimmät magmaattiset titaaniesiintymät ovat Norjan Tellnesja Kanadan Allard Lake (LacTio), jotka liittyvät anortosiitteihin.Näissä esiintymissä ilmeniittirikasteen titaanipitoisuus on enim-millään 45 % TiO2 , koska norjalaisessa ilmeniitissä on 10 %hematiittisuotaumia ja kanadalaisessa jopa 25 %. Ympäristösyis-tä kovan kiven ilmeniitin merkitys tulee todennäköisesti kasva-maan.

Titaanidioksidia kulutetaan maailmassa vuodessa yli 4 milj.tonnia, yli 8 miljardin euron arvosta (1). Titaanipigmenttien kulu-tus on kasvanut tasaisesti noin kolmen prosentin vuosivauhdillaja hinnat ovat nousussa. Uusista sovellutuksista mainittakoon it-sepuhdistuvat lasit. Kemiran Porin pigmenttitehtaiden vuosituo-tanto on nykyisin noin 100 000 tonnia. Tuotantokapasiteettiaollaan nostamassa 150 000 tonniin vuoteen 2005 mennessä (2).Kotimaisen pigmenttituotannon arvo on noin 250 milj. euroa.

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) etsintästrategia teolli-suusmineraalitutkimuksissa pohjautuu maamme teollisuudentarpeisiin. Mineraaliesiintymiä etsitään, tutkitaan ja raportoidaanKTM:lle, joka tarjoaa niitä jatkotutkimuskohteiksi kaivosyhtiöille.

Kälviän-Halsuanilmeniittiesiintymät

Niilo Kärkkäinen, Geologi, hankepäällikkö, GTKOlli Sarapää, Geologi, hankepäällikkö, GTK Niilo Kärkkäinen - Curriculum Vitae

Olli Sarapää - Curriculum Vitae

Viimeisen vuoden aikana GTK on raportoinut kauppa- ja teolli-suusministeriölle viisi lupaavaa teollisuusmineraaliesiintymää,joista kaksi on uutta ilmeniittiesiintymää.

Ilmeniittimalmeja GTK on etsinyt aktiivisesti noin kymmenenvuotta. Tutkimuksia on tehty Länsi- ja Etelä-Suomen alueilla, pää-kohteina Kälviän-Halsuan ja Kauhajoen alueet. Merkittävin koh-de on ollut Koivusaarennevan ilmeniittiesiintymä Kälviällä(kuva1). GTK raportoi Koivusaarennevan vuonna 1996 KTM:lle.Kälviän Peränevan ja Halsuan Kairinevan esiintymät löydettiinvain muutaman kilometrin päässä Koivusaarennevalta. Ne ovattuntuva lisä alueen ilmeniittivarantoihin ja parantavat siten olen-naisesti kaivoksen perustamismahdollisuuksia. Tutkittujen esiin-tymien ilmeniitin laatu on kilpailukykyinen Suomessa käytettäviinkaupallisiin rikasteihin verrattuna.

Vuodesta 1997 lähtien Koivusaarennevan esiintymän tutki-muksia on jatkanut Kalvinit Oy, joka on tehnyt esiintymästä teh-dasmittakaavaisia hyödyntämisselvityksiä. Tehdasmittakaavaisethyödyntämiskokeet vuosina 1998-2001 osoittivat, että Koivu-saarennevan ilmeniitti on sopiva raaka-aine titaanidioksidipig-mentin valmistukseen (3,4). r

1972 Ylioppilas, Rantavitikanyhteiskoulu, Rovaniemi

1981 FM, geologia ja mineralogia,Oulun yliopisto

1996 FT, geologia ja mineralogia,Helsingin yliopisto

1981-1991 Geologi, teollisuusmineraali-tutkimukset, GTK

1991- Hankepäällikkö, teollisuusmineraali-tutkimukset, GTK

1973 Ylioppilas, Keskustan lukio,Rovaniemi

1981 FM, geologi, Oulun yliopisto,Geologian laitos

1992 F.G.A., gemmologi,British Gemm. Assoc.

1993 FL, Oulun yliopisto,Geologian laitos

1999 PhD, Michigan Technological University,Dpt. Geological Engineering and Sciences, U.S.A.

1982 Geologi, Rautaruukki Oy1983-1991 Geologi, malminetsintä, GTK1991- Hankepäällikkö, malminetsintä, GTK


T & KT & K

34

EtsintämenetelmätRautaruukki Oy löysi Koivusaarennevan ilmeniitti-magnetiitti-va-nadiiniesiintymän 1970-luvun alussa kairaamalla korkealento-mittauksissa havaittua voimakasta magneettista häiriötä. Kym-menen reiän kairausohjelmassa Rautaruukki saiesiintymästä useita malmilävistyksiä, joissa olisekä ilmeniittiä että vanadiinirikasta magnetiit-tia. Mustavaaran vanadiinikaivoksen käynnistä-misvaiheessa kiinnostus esiintymään kuitenkinlopahti, vanadiinista ei ollut enää tarvetta ja il-meniitin saanti Poriin oli turvattu Otanmäenkaivoksesta. GTK:n malmiosaston johtajan Jou-ko Talvitien toimesta Koivusaarennevan esiinty-mä valittiin GTK:n ilmeniittihankkeen ohjel-maan syksyllä 1992. Tärkeä peruste Koivusaa-rennevan tutkimusten jatkamiselle oli se, ettäilmeniitin laatu oli hyvä ja rikastuskokeissa olisaatu hyviä tuloksia.

Maasto Kälviän-Halsuan ilmeniittiprovinssil-la on suota ja loivasti kumpuilevaa moreenimaa-ta (kuva 2). Maakerroksen paksuus on 10 met-rin luokkaa ja sen alla on monin paikoin pinta-

Kuva1. Kälviän-Halsuan ilmeniittiesiintymien sijainti ja yleiskarttaalueen kallioperästäFig. 1. The location of the Kälviä-Halsua ilmenite deposits and ageneralized bedrock map of the area

Kuva 2. Tutkimusmaastoa KoivusaarennevallaFig. 2. Landscape at Koivusaarenneva

osaltaan rapautunutta kalliota. Esiintymistä ir-ronneita malmilohkareita ei alueella ole tavattu,ja kallion muinaisen pintarapautumisen vuoksiniitä ei ole luultavasti olemassakaan. Ilmeniitti-esiintymät eivät näy moreeniin perustuvissa alu-eellisen geokemian kartoissa, eikä siitä saatu viit-teitä saman aineiston tilastollisilla analyyseillä.Tutkimusten alkuvaiheessa etsintämenetelminätestattiin kohdennettua moreenigeokemiaa jaraskasmineraalitutkimuksia. Niiden perusteellailmeniittiesiintymät olisivat jääneet löytymättä.

Geofysikaaliset mittaukset osoittautuivathyväksi ilmeniitin etsintämenetelmäksi. Mag-neettiset ja gravimetriset mittaukset yhdessätoimivat hyvin. Yksinään näitä menetelmiä eivoi käyttää edes kohteiden valintaan, sillä Kälvi-än-Halsuan alueen kallioperässä yleiset happa-mat ja intermediaariset metavulkaniitit sisältä-

vät hienorakeista magnetiittia, aiheuttaen samanlaisia mag-neettisia anomalioita kuin ilmeniittigabrot. Metavulkaniittien ti-heys on kuitenkin selvästi alhaisempi kuin ilmeniittigabrojen,joten ne voidaan erottaa toisistaan painovoimamittauksin. Lu-paavin ilmeniitin etsinnän suhteen on magneettinen positiivinenpainovoima-anomalia (kuva 3).

Kälviän-Halsuan pääesiintymään, Koivusaarennevalla malmi-oon liittyy kompakti magnetiittikerros, joka osoittaa esiintymänsijainnin ja jatkuvuuden. Anomalian suuruus on enimmillään10 000 nT (5). Koivusaarennevan intruusio sijaitsee alueellisessapainovoimagradientissa. Painovoimamaksimi on suurimmillaan4 mGaL arvioituun regionaalitasoon verrattuna. Painovoimatul-kinnan avulla esiintymän syvyydeksi on arvioitu 400 m. Seismisil-lä luotauksilla paikannettiin muodostumasta useita rikkoutu-neen ja ruhjoutuneen kallion vyöhykkeitä.

GTK:n tutkimusten alkuvaiheessa tehtyjen magneettistenmaanpintamittausten ja kairausten perusteella paikannettiinKoivusaarennevan koillispuolella sijaitsevalta Lylynevalta noin 2km pituinen kapea (2 – 15 m) ilmeniitti-magnetiittikerros. Ilme-niitin etsinnän tueksi tehtiin myös alueellisia painovoimamittauk-sia (6 pistettä/km2). Tulosten perusteella systemaattista maasto-mittausta jatkettiin Koivusaarennevalta lounaaseen turvesuoalu-eille, josta kairauksin paikannettiin vuonna 1997 Peränevan il-meniittiesiintymä. Myöhemmin, alueellisen painovoimamittauk-

Kuva 3. Gravimetrinen (vas) ja magneettinen (oik)maanpintamittauskartta Kälviän-Halsuan alueelta.Fig. 3. Gravigy (left) and magnetic (right) maps from the Kälviä-Halsua area.

T & KT & K

35


sen edistymisen myötä, tutkimukset jatkuivat vuonna 2000 Perä-nevalta edelleen lounaaseen, josta kairauksin löydettiin Kairine-van ilmeniittiesiintymä. Tutkimuksia on koko ajan vaikeuttanutse, että alueen matalalentokartat vuodelta 1972 ovat olleet erit-täin huonolaatuisia ja sähkömagneettinen aineisto on puuttunutkokonaan. Esimerkiksi Peränevan ja Kairinevan esiintymät eivätole tunnistettavissa näiltä vanhoilta lentokartoilta. Vuonna 2001tehtiin uusi matalalentomittaus. Uusi matalalentodata yhdessäalueellisen painovoima-aineiston kanssa avaa uusia mahdolli-suuksia ilmeniittiesiintymien paikantamiselle.

ESIINTYMIEN GEOLOGIAKoivusaarenneva

Tieto Koivusaarennevan geologiasta perustuu kairaustulok-siin (yhteensä 9500 m / 64 reikää) ja geofysiikan mittauksiin. Il-meniittiesiintymä ja sen isäntäkivi ovat kokonaan maapeitteenalla, yhtään pintapuhkeamaa ei tunneta. Svekofennialainen Koi-vusaarennevan ilmeniittigabro sijaitsee Keski-Suomen granitoi-dikompleksin reunalla ja on tunkeutunut 1881 miljoonaa vuottasitten tonaliiteista, kvartsidioriiteista ja granodioriitista koostu-vaan syväkiviympäristöön. Koivusaarennevan gabro on noin 3km pituinen, kerroksellinen, poimutuksessa pystyyn kääntynyt jasiirrosten pilkkoma intruusio. Samaan yli 10 km pituiseen paljas-tumattomaan intruusioketjuun Koivusaarennevan kanssa kuulu-vat Lylynevan, Peränevan ja Kairinevan ilmeniittigabrot (kuva 1).Tämä tulee selvästi esille sekä magneettisilla että painovoimakar-toilla. Ilmeniittigabrolla tarkoitetaan tässä yhteydessä gabroa,jossa on vähintään 8% ilmeniittiä (>4% TiO2).

Esiintymän ilmeniittivarannot osoittautuivat huomattavasti

suuremmiksi kuin aiemmin oli otaksuttu. Esiintymässä on 16 mil-joonaa tonnia kiveä, joka sisältää 20 % ilmeniittiä, tai yhteensä44 miljoonaa tonnia kiveä, jossa on keskimäärin 15 % ilmeniittiä(6). Esiintymän pituus on 2 km ja kerrospaksuus 55 m (24-107m) ja se ulottuu kairausten perusteella vähintään 300 metrin sy-vyyteen (Kuva 4). Gravimetrisen tulkinnan mukaan esiintymä jat-kuu ainakin 400 m syvyyteen.

Koivusaarennevan intruusio jakaantuu kolmeen erilaiseenvyöhykkeeseen (kuva 5), joissa kaikissa yleisin kivilaji on gabro.Alavyöhykettä karakterisoi ilmenomagnetiitti, keskivyöhykettäomina rakeina runsaana esiintyvä ilmeniitti ja ylävyöhykkeen gab-roille tyyppimineraali on apatiitti. Geokemiassa vyöhykkeidentunnuspiirteitä ovat vakaa ja oksidien määrästä riippumaton ti-taani-rautasuhde alavyöhykkeessä (TiO2/Fe2O3=0.2), vaihtelevatitaani-rautasuhde keskivyöhykkeessä (TiO2/Fe2O3=0.25-0.50)sekä korkea REE- ja fosforipitoisuus ylävyöhykkeessä. Ilmeniitti-esiintymä sijaitsee keskivyöhykkeessä ja siinä ilmeniitin määrävaihtelee pirotteesta lähes massiiviseen (8 - 48 paino-%) (Kuva6). Magnetiittia on 6 paino-% ja se on vanadiinirikasta (0.7 % V).Ilmeniitti ja magnetiitti ovat omina rakeina, ja niiden sekarakeet(ilmenomagnetiitti) ovat harvinaisia. Ilmeniitti sisältää 50 % TiO2,

ja magnetiitin titaanipitoisuus on alhainen, 0.5 % TiO2. Ylävyö-hykkeen gabrossa apatiittia on n. 5 %.

Geologisen kehitysmallin mukaan ala-, keski- ja ylävyöhyk-keet syntyivät vähintään kolmessa eri vaiheessa (6). Magma oliperäisin maapallon vaipasta. Todennäköisesti magma rikastui ti-taanista jo syvällä maankuoressa. Lähellä maanpintaa sijaitse-

Kuva 4. Leikkaus Koivusaarennevan ilmeniittiesiintymästäFig. 4. A cross section of the Koivusaarenneva ilmenite deposit Kuva 5. Koivusaarennevan gabron magmaattinen kerrosjärjestys

Fig. 5. A schematic stratigraphic column of the Koivusaarennevagabro

r


T & KT & K

36

vaan magmasäiliöön eriaikaisesti tunkeutuneet magmat kiteytyi-vät rauhallisesti alavyöhykkeessä ja ylävyöhykkeessä. Sen sijaankeskivyöhykkeessä magman purkaus oli jatkuvaa. Keskivyöhyk-keen malmi syntyi titaanikylläisen sulan magman läpivirtaukses-sa, jolloin ilmeniitti kiteytyi ja kasautui titaanista köyhtyneen kivi-sulan purkautuessa ympäristöön kallioperään. Eräs tärkeä edelly-tys ilmeniitin kiteytymiselle oli alhainen hapen fugasiteetti.

Peräneva

Kälviän Peränevan esiintymä on tyypiltään Koivusaarennevaavastaava, mutta mittasuhteiltaan selvästi pienempi. Esiintymä onlähes pystyasentoinen, katkeileva laatta. Se koostuu kolmestaperäkkäisestä mineralisaatiosta, jotka sisältävät pirotteisia jamassiivisia osia. Mineralisaatioiden pituus on 200-400 m ja ker-rospaksuus vaihtelee kairausleikkauksissa 10-60 m:n välillä. Pe-ränevan ilmeniittivaranto on kokonaisuudessaan 4.5 miljoonaatonnia keskipitoisuudella 16.1 paino-% ilmeniittiä. Siitä 2.4 mil-joonaa tonnia sisältyy esiintymän keskiosaan, jossa ilmeniittipi-toisuus on 18.7 %. Kairauksiin (4043 m/ 42 reikää) perustuva

todennäköinen varantoarvio ulottuu 70 m syvyydelle kallionpin-nasta. Painovoimamittaustulkinnan perusteella esiintymä jatkuuainakin 200 m syvyyteen, joten todennäköiset ja mahdolliset mi-neraalivarannot ovat noin 14 miljoonaa tonnia. Maapeitteenpaksuus on täälläkin noin 10 m, josta pintaosa (2-3 m) on turvetta.

Malmimikroskooppisten tutkimusten perusteella ilmeniitti jamagnetiitti esiintyvät omina rakeinaan gabrossa, ilmenomagne-tiitti on harvinainen. Laboratoriomittakaavaisten rikastuskokei-den perusteella ilmeniittigabrosta saadaan perinteisin menetel-min rikastetuksi 44-45.6 % TiO2 sisältävä tuote, mikä vastaa kau-pallisen rikasteen koostumusta. Peränevan gabron kivilajikoostu-mus vastaa pääpiirteittäin Koivusaarennevan esiintymää. Eronaon se, että Koivusaarennevan alavyöhykettä vastaavat kivet puut-tuvat Peränevalta. Peränevan alueella esiintyy magneettisia vul-kaanisia kivilajeja, jotka aiheuttavat samankaltaisia magneettisiaanomalioita kuin ilmeniittigabro.

Kairineva

Halsuan Kairinevan ilmeniittigabro sijaitsee Venetjoen teko-järven länsipuolella, Kairinevan turvetuotantoalueella. Linnuntie-tä etäisyys Kairinevalta Koivusaarenevan esiintymälle on runsaat5 km. Tutkimukset Kairinevalla aloitettiin vuonna 2000 ja esiinty-mä raportoitiin KTM:lle vuonna 2002. Kokonaan paljastumatonesiintymä havaittiin alueellisen painovoimamittauksen avulla japaikannettiin tarkemmin systemaattisin geofysikaalisin mittauk-sin ja kairauksin (980 m/ 9 reikää).

Kairinevan ilmeniittiesiintymä on lähes pystyasentoinen, poi-muttunut tai pilkkoutunut laatta, jonka pintaleikkaus on noin400 m pitkä ja 50 m paksu. Mineralisaatio koostuu runsaspirot-teisesta ja massiivisesta oksidimalmiosta. Kairinevan todennäköi-nen ilmeniittivaranto on 5.4 miljoonaa tonnia, ja keskipitoisuuson 20% ilmeniittiä ja 9 % magnetiittia. Varannosta 2 miljoonaatonnia sisältää 24.5 % ilmeniittiä. Arvio ulottuu 75 m syvyydellekallionpinnasta. Maapeitteen paksuus on 7.5 m, josta 2-4 m onturvetta. Mineralisaation pintaosa ei ole rapautunut.

Kairattu esiintymä jatkuu painovoimatulkinnan mukaan noin170 m syvyyteen, joten kokonaisvaranto on noin 10 Mt. Kairine-van esiintymä sijaitsee noin 2 km pituisen painovoimamaksimineteläkärjessä (Kuva 3). Painovoimamittaustulkinnan perusteellamineralisaation pohjoispuolisen anomalian mineraalivarannotovat noin 40 miljoonaa tonnia 170 m syvyyteen laskettuna. Esiin-tymän ympäristön geofysikaalisten karttojen perusteella malmi-potentiaali on siten erinomainen, mutta sen varmistamiseksi tar-vitaan kairauksia. Malmimikroskooppisten tutkimusten perus-teella ilmeniitti ja magnetiitti esiintyvät omina rakeinaan gabros-sa (kuva 7). Ilmeniitti sisältää 49.5 % TiO2, 47.1 % FeOtot, 0.18% V, < 0.01 % Cr, joten ilmeniitin koostumus on hyvä. Kairine-van gabromuodostuma on stratigrafialtaan Peränevaa vastaava,ja täältäkin puuttuu Koivusaarennevan alavyöhykkeen ilmeno-magnetiittigabro.

Suomalainen ilmeniitti muihin verrattunaIlmeniitistä sulfaattiprosessissa valmistettavan TiO2-pigmentinvärin kannalta haitallisia elementtejä ovat kromi, vanadiini ja nio-bi; toisaalta magnesium, kalsium ja fosfori saattavat haitata pig-mentin kiteytymisprosessia (7). Kälviän-Halsuan esiintymistä teh-dyissä ilmeniittirikasteissa kromin määrä on alhainen, alle määri-tysrajan <0.001% Cr, vanadiinipitoisuus 0.25% V on korkeahko,mutta niobi taas alhainen 0.004% Nb. Uraania ja thoriumia onyhteensä alle 3 ppm. Magnesiumin määrä rikasteessa on 0.5-0.9% MgO, kun vastaavasti norjalaisessa Tellnesin rikasteessa sitäon 4%. Fosforista ei ole haittaa, keskimäärin 0.14% P2O5 ja ri-kasteessa vain 0.004%. TiO2 :n liukenevuus on korkea, Koivu-

Kuva 6. Koivusaarennevan kairasydämiä: vasemmallabreksiamalmia ja oikealla massiivista malmiaFig. 6. Drill cores from Koivusaarenneva: left breccia-style ore andright massive ore

Kuva 7. Malmimikroskooppikuva Kairinevan ilmeniittimalmista,ilmeniitti omina rakeinaFig. 7. Microphotograph of the Kairineva ilmenite ore; reflectedlight; note the occurrence of ilmenite as individual grains

0.50millimeter

T & KT & K

37


KIRJALLISUUS

1. Adams, R. TiO2 in 2002. 15th industrial Minerals internationalcongress Paris 2002, s. Ninas Keegan (toim.) ( 2000) 58-59.2. Industrial Minerals, 2002. No. 419, 9-10.3. Liikanen, Jaakko. Koivusaarennevan ilmeniittihanke. In: Pietilä,R. (ed.) Laivaseminaari 29.-30.1.2001 : kaivosteollisuus jamalminetsintä muuttuvassa ympäristössä : abstraktit. Vuorimies-yhdistys. Sarja B 77, (1999) 2 p.4 Mörsky, P. Kälviä ilmenite, pilot plant research, case study,summary. 3. Fennoskandian malminetsintä- ja kaivannaisteolli-suuskoferenssi, Final Programme and Event Documentation,(2001).5. Kärkkäinen, N., Sarapää, O., Huuskonen, M., Koistinen, E. &Lehtimäki, J. Ilmenite exploration in western Finland, and themineral resources of the Kälviä deposit. Geological Survey ofFinland Special Paper 23, (1997)15 -24.

saarennevalla yli 99% (7).Geologisesti Kälviän-Halsuan ilmeniittiesiintymät muodosta-

vat oman malmityyppinsä. Taulukossa 1 on vertailtu Koivusaa-rennevaa muihin magmaattisiin titaaniesiintymiin; eniten semuistuttaa petrografialtaan Otanmäen esiintymää, joka on to-sin iältään 169 milj. vuotta vanhempi kuin Koivusaarenneva.Molemmissa esiintymissä ilmeniitti on omina puhtaina rakeina,eikä muodosta seosmineraaleja, kuten ilmeniitti ja magnetiittikerrosintruusioissa tai ilmeniitti ja hematiitti anortosiitteihin liit-tyvissä malmeissa. Tämä mahdollistaa laadukkaan kilpailukykyi-sen ilmeniittirikasteen saannin Koivusaarennevalta ja muistaKälviän-Halsuan alueen ilmeniittigabroista. Käsityksemme mu-kaan Svekofennidiset Kälviän-Halsuan ilmeniittigabrot ovat po-tentiaalinen titaanin lähde.�

SUMMARY

In 1993, GTK started active ilmenite exploration in mid-westFinland and since then three economically interesting depos-its have been discovered and studied. The Peräneva, Kair-ineva and Koivusaarenneva deposits represent the richestpart of ilmenite concentration in the Kälvia-Halsua ilmeniteprovince of mid-western Finland. The ilmenite deposits arehosted by small, layered mafic intrusions, which were em-placed at 1881 Ma into tonalitic bedrock. The main rocktypes are metamorphosed gabbro and gabbronorite, whichcontain several mineralised layers of massive and dissemi-nated ilmenite, magnetite and ilmenomagnetite. The con-centration of ilmenite has been interpreted to be a result ofstepwise magma flow within a chain of small mafic intru-sions. Ilmenite concentrates of commercial quality (44 - 45.6% TiO2) have been processed from Koivusaarenneva andPeräneva ilmenite gabbro by using traditional beneficiationmethods.

GTK is still continuing ilmenite exploration in the Kälviä-Halsua area, which has a good potential for low-grade gab-bro-hosted ilmenite deposits with high quality ilmenite (lowMgO, no radioactive elements). The demand of ilmenite con-centrates in Finland is growing because Kemira Pigments hasa plan to increase the capacity of the Pori TiO2-plant frompresent 130000 tpa to 150000 tpa.

Anorthosite Layered Koivusaarenneva OtanmäkiRelated Mafic Ilmenite Fe-Ti-V -oreIlmenite ore Intrusions Deposit

Host oxide norite magnetite gabbro ilmenite gabbro hornblende rockType massive bodies thin massive layers massive- irregular

(disseminated) disseminated layers massive layersMinerals hemo-ilmenite Ti-magnetite ilmenite>magnetite magnetite,

(ilmenite-apatite) ilmeniteGrade moderate to high low in Ti moderate moderate

(low in P )Reference deposits Allard Lake Bushveld Peräneva Karhujupukka

Tellnes Duluth Kairineva RödsandMustavaaraKoitelainen

Geological High-grade Uncoformities Synorogenic-island cratonic-marginalsetting metamorphic cratonic rifts arc rift

terraineAge 1000 Ma 1000-2400 Ma 1881 Ma 2050 Ma

Taulukko 1.

Koivusaarennevan ilmeniittiesiintymän vertailua anortosiittien ilmeniittiesiintymiin, emäksisiin

kerrosintruusioiden Fe-Ti-oksidimalmeihin ja Otanmäen malmiin.

6. Kärkkäinen, N. Titanium ore potential of small mafic intru-sions based on two examples in western Finland. Houghton, MI:Michigan Technological University, (1999)193 p.7. Chernet, T. Applied mineralogical studies on the Koivu-saarenneva ilmenite deposit, Kälviä and other selected TiO2pigment raw materials. Espoo: Geological Survey of Finland,(1999) 77 p.

T & KT & K

39


JOHDANTOKaivannaisteollisuus on pieni, mutta olennainen osa Suomenkansantaloutta. Kaivannaisteollisuuden palveluksessa on 9 600ihmistä eli 1,8 % kaikista teollisuustyöntekijöistä, ja sen vientimuodostaa noin 1,5 % teollisuuden kokonaisviennistä. Kaivan-naisteollisuuden tuottama jalostusarvo on myös 1,8 % kokoteollisuuden jalostusarvosta, ja alan investoinnit ovat samoin1,8 % kaikista teollisuusinvestoinneista.

Tällainen näkemys mineraalivarantojen merkityksestä Suo-men kansantaloudelle on ristiriidassa sen synkähkön perinteisentilannekuvan kanssa, jonka Suomen rajallisesta metallimalmienlouhinnasta voi saada: tämän palveluksessa työskentelee 662henkeä viidessä kaivoksessa, ja kokonaistuotanto on laskenut1970-luvun puolivälistä alkaen (kuva 1).

Kumpikin näistä paradoksaalisesti erilaisista kuvista on oikea.Ne riippuvat lähinnä siitä, tarkastellaanko asiaa lintuperspektii-vistä vai ruohonjuuritasolta. Kaivannaisteollisuuden määritelläänkoostuvan viidestä pääsektorista:

* Kaivoslaitteet ja -palvelut* Rakennuskivet* Teollisuusmineraalit* Kiviainekset* Metallimalmien louhintaNämä alat tuottavat jonkin verran valmiita tuotteita mutta

enimmäkseen puolivalmisteita muiden teollisuussektoreiden

käyttöön. Perusmetallit, metallituotteet, rakennusala, kemikaalit,värit ja väriaineet, epäorgaaniset kemikaalit, lannoitteet, kumi,muovi sekä ei-metalliset mineraalituotteet ovat tärkeimmät tässätutkimuksessa tarkastellut asiakastoimialat, jotka käyttävät kai-vannaisteollisuuden tuottamia tuotteita tai palveluita.

Kaivannaisteollisuuden tuotteita tai palveluita käyttävät asia-kastoimialat ovat huomattava osa Suomen kansantaloutta. Ko-konaisuudessaan nämä alat työllistävät 211 000 ihmistä eli 39 %kaikista teollisuustyöntekijöistä, ja niiden vienti muodostaa lähes20 % teollisuuden kokonaisviennistä. Näiden toimialojen tuotta-ma jalostusarvo on 34 % koko teollisuuden jalostusarvosta, janiiden investoinnit ovat 35 % kaikista teollisuusinvestoinneista.

SOSIAALIS-TALOUDELLINEN VAIKUTUSMitä ”sosiaalis-taloudellisella vaikutuksella” tarkoitetaan? Käsit-teelle ei ole yhtä ainoaa kaikenkattavaa määritelmää sen enem-pää kuin ”kaivannaisteollisuudellekaan”. Tieteellisten määritel-

Magnus Ericsson - Curriculum Vitae

Suomen kaivannaisteollisuudensosiaalis-taloudellinen vaikutusMagnus Ericsson, toimitusjohtaja, Raw MaterialsGroupPekka Särkkä, professori, TKK kalliotekniikka

Pekka Särkkä - Curriculum Vitae

Magnus Ericsson is RMG’s co-founder andManaging Director. Responsible for ouradvisory services including developinggovernment mineral policies as well ascorporate marketing and expansion strategies.Travels widely and has spent extended periodsin Southern Africa. Having obtained hisMaster of Science from the Royal Institute ofTechnology in Stockholm Magnus has almost 20 years ofindustrial management experience prior to founding RMG in1981.

Kuva 1. Suomen kaivosten malminnosto 1944 – 2001 (http://www.gsf.fi).Fig. 1. Ore output of Finnish mines 1944 – 2001.

r

1945 Syntynyt Mäntässä1964 Ylioppilas Mäntän Yhteis-

koulusta1970 DI, TKK sovellettu geofysiikka1970-1972 Tutkimusinsinööri, Outokumpu

Oy Outokummun kaivos1972-1979 Vanhempi assistentti, TKK

louhintatekniikka1975 TkL, TKK louhintatekniikka1978 TkT, TKK louhintatekniikka1980-1984 Vanhempi tutkija, Suomen Akatemia1980-1997 Dosentti, TKK kalliotekniikka1985-1989 Yliassistentti, TKK kalliotekniikka1989-1994 Kalliotekniikan pääasiantuntija, Neste Oy1993-1997 Toimitusjohtaja, Concave Oy1997- Hallituksen pj., Concave Oy1997- Professori, TKK kalliotekniikka


T & KT & K

40

mien puutteessa olemme pyrkineet määrittelemään molemmatkäsitteet toimivasti ja käytännöllisesti. Sosiaalis-taloudellisellavaikutuksella tarkoitetaan sektorin vaikutusta perinteisten, talou-dellisesti mitattavissa olevien tekijöiden lisäksi vaikeasti mitatta-viin mutta kuitenkin tärkeisiin tekijöihin, kuten terveys- ja turval-lisuuskysymyksiin, ympäristövaikutuksiin, jalostusarvon alueelli-seen jakautumiseen, työllisyyteen sekä muihin teollisuudesta saa-taviin etuihin.

Terveys ja turvallisuusTapaturmatKaivostyö on yleisen käsityksen mukaan raskasta, synkkää ja

vaarallista. Ennen vanhaan tämä pitikin varmasti paikkansa, mut-ta viime vuosikymmeninä tilanne on muuttunut täysin. Useim-mista toiminnoista vastaavat nykyisin koneet, jotka suojaavattyöntekijöitä pölyltä, savulta ja vammoilta sekä hoitavat lisäksiraskaimmat työtehtävät. Näin vältytään sekä työtapaturmilta ettäammattitaudeilta.

Viiden viime vuoden aikana Suomen metallikaivoksissa sattui19 - 24 tapaturmaa kutakin miljoonaa työtuntia kohti. Jos kokokaivannaisteollisuussektorin tuotanto eli myös teollisuusmine-raalit, rakennuskivi sekä hiekka ja sora luetaan mukaan, vuoden1999 tapaturmatiheys oli 23 tapaturmaa miljoonaa työtuntiakohti. Vertailun vuoksi mainittakoon, että rakennussektorin vas-taava luku on vaihdellut 80:sta 85:een ja että teollisuuden keski-arvo on ollut 54 - 58 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Kai-vannaisteollisuuden tapaturmataso on siis muiden teollisuusalo-jen tapaturmatasoa huomattavasti alhaisempi.

Työympäristö ja ammattitauditKaivostyöntekijöiden työympäristön yleinen parantaminen lieneemekanisoitumisen tärkein seuraus. Ajoneuvoissa tai automatisoi-duissa työkoneissa on usein ilmastoitu ja lämmitetty hytti, jostatyöprosessia valvotaan. Lisäksi käytössä olevat koneet vähentävättyöhön liittyviä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksia, jotka olivataiemmin yleisempiä. Myös kaivosten ilmastointia on parannettuasteittain, ja raitis lisäilma vähentää pölystä ja hiukkasista johtu-via ammattitauteja. Tehtävää on vielä paljon, mutta lähtökohdatovat hyvät.

Pölykeuhkon ja silikoosin kaltaiset ammattitaudit, jotka ovattai olivat maailmalla metallimalmien louhinnassa yleisiä, on täy-sin kitketty alan toiminnasta Suomessa. Outokummun kaivos-työntekijöillä ei ole ollut ainuttakaan silikoositapausta kuuteenvuoteen, eikä yksikään 1960-luvun jälkeen palkattu työntekijäole sairastunut siihen. Jokseenkin kaikki nykyisin ilmenevät sili-koositapaukset löytyvät muualta kuin kaivannaisteollisuudesta.

Työllisyys, palkat ja henkilöstöPalkatMetallimalmikaivosten palkkatasot ovat Suomen koko teolli-

suuden korkeimmat. Metallimalmikaivoksissa työskentelevienmiesten keskipalkka loka-joulukuussa 2000 oli 15,63 €/t kokoteollisuuden keskiarvon ollessa 12,63 €/t. Naisten tilanne oli jok-seenkin päinvastainen. Heidän palkkansa ovat alempia eli 9,60€/t, kun naispuolisten teollisuustyöntekijöiden keskipalkka oli10,26 €/t. Teollisuusmineraalisektorin palkoista on vaikeampisaada tietoja, koska ne jäävät tilastoissa piiloon kemian alantyöntekijöiden joukkoon, jossa miesten keskipalkkataso on 12,98€/t ja naisten 9,68 €/t.

KoulutusTyöntekijöiden koulutustaso on muutostilassa, ja kaivannais-

teollisuuden mekanisoitumisen korkean ja yhä nousevan tasonvuoksi alalla tarvitaan entistä enemmän pitkälle koulutettua hen-kilöstöä kaikilla toiminnan tasoilla. Uusien automaattilaitteidenjatkuva kehittäminen ja sektorin korostuva pääomavaltaisuus ai-heuttavat lisää tällaisia muutoksia.

SukupuolijakaumaEi ole mikään yllätys, että henkilöstön sukupuolijakauma on

epätasainen ja että alan työntekijöistä valtaosa on miehiä. Vuo-den 1997 lukujen (Suomen tilastollinen vuosikirja 2000, tauluk-ko 347) mukaan kaivos- ja louhosalan henkilöstöstä miehiä oli87 % ja naisia vain 13 %. Naisten osuus on maaseutualueillakoko maan keskiarvoa alempi (9 %) ja kaupunkialueilla korke-ampi (19 %). On ilmeistä, että kaivossektori houkuttelee vainharvoja niistä henkilöistä, jotka muodostavat puolet sen mahdol-lisista työntekijöistä. Alan miesvaltaisuus on kuitenkin hitaassalaskussa, mutta muutosta on tarpeen nopeuttaa.

Alueellinen merkitysKaivossektorin varsinaisten kaivoslouhinta-alojen työtarjonta onrajallista. Töitä on tarjolla enimmäkseen alueilla, joilla muutmahdollisuudet ovat vähissä. Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa,Lapissa, Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossayli 0,4 % ansiotyötä tekevästä kokonaisväestöstä työskenteleekaivoksissa ja louhoksissa. Näiden teollisuusalojen kansallinenkeskiarvo on vain 0,14 %. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan lukutarkoittaa yli 800 henkilön työskentelyä tällä sektorilla.

Metallimalmien etsintä on keskittynyt Lappiin, Pohjois-Poh-janmaalle ja Pohjois-Karjalaan eli alueille, joissa sekä itse etsinnänettä tulevaisuudessa avattavien kaivosten marginaalivaikutus ta-louteen on suurempi kuin mahdollisten työntekijöiden vähäises-tä lukumäärästä ja lisäkustannuksista voisi päätellä. Näkyvin esi-merkki on suuri eteläafrikkalainen Gold Fields -kaivosyhtiö, jokakäyttää Outokummun kanssa noin 13 miljoonaa euroa platina-ryhmän metallien jatkuvaan etsintään Penikkain alueella (ArcticPlatinum Partnership, APP). Muitakin esimerkkejä löytyy.

Metalli- ja teollisuusmineraalikaivokset sijoitettaneen tulevai-suudessa sinne, missä nykyisin suoritetaan etsintöjä, joten kai-voksia ja louhoksia avataan edelleen alueille, joiden työttömyys-aste on korkea. Hiekka-, sora- ja sepeliteollisuuden maantieteelli-seen rakenteeseen vaikuttaa eniten se, missä näille teollisuus-aloille on kysyntää, mutta myös ympäristövaatimusten merkityskasvaa.

YmpäristöYmpäristönsuojelussa on muutaman vuosikymmenen ajan keski-tytty päästöihin. Kaivosteollisuus on aktiivisesti vähentänyt me-talli- ja jätevesipäästöjään. Nykyisin kokonaispäästöt ovat vähäi-siä, ja niistä useimmat ovat kansallisesti katsoen merkityksettö-miä. Sekä Suomen kaivannaisteollisuuden käyttämä teknologiaettä alan järjestelmällinen lähestymistapa sijoittuvat kansainväli-sissä vertailuissa kirkkaimpaan kärkeen. Lähes ainoat ISO 14000-ympäristöstandardin vaatimukset täyttävät kaivokset ovat Suo-messa. Suomalaisten kaivosten ja louhosten päästöt ylittävät kui-tenkin yhä Suomen kaiken teollisuuden keskiarvon suhteessasektorin jalostusarvoon. Päästöjen vähentämiseen tarvitaan yhäpaljon työtä, mutta nyt siitä on tullut rutiinia, ja näiden ongelmi-en ratkaisemiseen on käytettävissä tehokkaita järjestelmiä. Viimevuosina ympäristötutkimuksissa ja tulevaisuuskeskusteluissa onsen sijaan keskitytty seuraaviin kahteen uuteen kysymykseen:

* maankäyttö ja* biodiversiteetti.Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin päästöongelmat on suures-

T & KT & K

41


sa määrin ratkaistu ainakin silloin, kun se on ollut käytännössämahdollista. Toiseksi maapallon biologian ja ekologian valvonta-mekanismeja ymmärretään entistä paremmin, mikä on saanuttutkijat tarkastelemaan näitä uusia alueita.

Suomessa valtion edustajat ja ympäristötutkijat ovatkin var-sin yksimielisiä siitä, ettei kaivos- ja louhossektori aiheuta vaka-via ympäristöongelmia. Metsäteollisuus ja maatalous ovat nytpainopistealoina yksinkertaisesti siksi, että ne toimivat Suomes-sa laajoilla maa-alueilla ja että niillä voi olla erittäin suuri vaiku-tus maankäyttöön ja biodiversiteettiin. Kaivosteollisuus vaikut-taa vain 0,05 %:iin Suomen maapinta-alasta, kun taas metsäte-ollisuuden osuus on 70 % ja maataloudenkin 10 %. Sulfidisiarikastushiekkoja, joista saattaa aiheutua metallien liukenemistaja hapanta valumaa, on Suomessa vain noin 1 000 hehtaarinalueella, joka on 0,003 % maan kokonaispinta-alasta.

TTK ja koulutusTutkimus ja tekninen kehittäminen (TTK)Kaivannaisteollisuus käyttää TTK-toimintaan yhteensä yli 50

miljoonaa euroa eli noin 9 % sektorin tuottamasta koko jalos-tusarvosta, mikä ylittää teollisuuden kokonaiskeskiarvon, joka onalle 7 %. Kaivannaissektorin lukuun sisältyy sekä kaivosyhtiöidenettä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) harjoittama etsintätoi-minta. Asenteellinen väittämä kaivannaisteollisuudesta teolli-suusalana, jolla ei ole tulevaisuuteen tähtääviä TTK-toimia, onmyös perusteeton.

KoulutusSuomessa, muualla Pohjoismaissa ja koko Euroopassa on lii-

an vähän opiskelijoita, jotka haluavat aloittaa kaivostekniikan taisiihen liittyvien alojen opinnot. Säilyttääkseen alan korkea-asteenkoulutuksen tason hyväksyttävänä Teknillisen korkeakoulun ma-teriaali- ja kalliotekniikan osasto aloitti vuonna 1996 EuropeanMining Course (EMC) -nimisen yhteistyöhankkeen alankomaalai-sen Delft University of Technologyn, lontoolaisen Royal School ofMinesin ja Saksassa Aachenissa sijaitsevan Rheinisch-Westfäli-sche Technische Hochschulen (RTWH) kanssa. Kurssi takaa mah-dollisuuden keskittyä yhteistoimintaan ja varmistaa riittävät opis-kelijamäärät, jotta korkeatasoinen yliopistokoulutus voidaan taa-

ta. Myös pohjoismaista yhteistyötä olisi tarpeellista ja hyödyllistätehostaa.

TALOUDELLINEN VAIKUTUS

KaivannaisteollisuusTyöllisyysVuonna 1999 kaivannaisteollisuuden palveluksessa oli

9 600 työntekijää eli 9 % enemmän kuin vuonna 1995. Laiteval-mistussektori oli kaivannaisteollisuuden suurin työllistäjä (41 %työvoimasta). Rakennuskiven osuus oli 25 %, kiviaineksen 15 %,teollisuusmineraalien 12 % ja metallimalmien louhinnan 7 %.

Kaivannaisteollisuusalan työllisyyden osuus kaikkien teolli-suusalojen työllisyydestä on ollut vakio eli 1,8 %. Kaivannaiste-ollisuuden piirissä teollisuusmineraalien osuus on laskenut kiviai-neksen ja laitevalmistajien osuuden taas kasvaessa. Metallimal-mien louhinnan ja rakennuskiviteollisuuden osuus on pysynytjokseenkin ennallaan vuodesta 1995.

JalostusarvoVuodesta 1995 alkaen kasvannaisteollisuuden jalostusarvo

on ollut joka vuosi noin 2 % koko teollisuuden jalostusarvosta.Kaivannaissektorin jalostusarvo on kuitenkin kasvanut vuodesta1995 alkaen jonkin verran kaikkien muiden teollisuusalojen jalos-tusarvoa hitaammin. Kaivannaisteollisuuden jalostusarvo on kas-vanut 14 %, kun kaikkien teollisuusalojen jalostusarvo on samanajanjakson kuluessa kasvanut 20 %.

Jalostusarvo-osuuksista suurimmat syntyivät laitevalmis-tuksessa (42 %), rakennuskivialalla (21 %) ja kiviainessektorilla(15 %), kun taas teollisuusmineraalien ja metallimalmien louhin-nan osuudet ovat 17 % ja 5 %. Kaikkien kaivannaisteollisuusalo-jen paitsi metallimalmien louhinnan ja teollisuusmineraalien ja-lostusarvo on noussut vuodesta 1995. Viimemainittujen aluei-den jalostusarvot ovat laskeneet 7 % vuodesta 1995. Jalostusar-vo työntekijää kohti vaihtelee 50 000:sta 90 000 euroon. Teolli-suusmineraalien jalostusarvo on korkein eli 90 400 euroa työn-tekijää kohti. Metallimalmien louhinnan jalostusarvo oli alhaisineli 45 000 euroa työntekijää kohti. Kaikkien teollisuusalojen kes-kiarvo on noin 64 000 euroa työntekijää kohti. r

Taulukko 1

KAIVANNAISTEOLLISUUS 1999

Työntekijät Jalostusarvo Vienti Investoinnit Sosiaali-turvamaksut

Mmk Mmk Mmk Mmk Mmk

Kiviaines 1 405 556,7 11,0 163,5 68,2Rakennuskivi 2 365 761,4 510,4 132,9 83,7Laitevalmistajat 3 963 1 526,0 2 954,8 65,5 183,4Teollisuusmineraalit 1 182 636,2 257,2 99,2 52,3Metallit 662 175,6 162,0 19,5 40,7Koko kaivannaisteollisuus 9 577 3 655,9 3 895,4 480,6 428,3Kaikki teollisuus 537 864 201 531,4 268 494,3 26 542,2 322 067,8Kaivannaisteollisuuden osuuskaikesta teollisuudesta (%) 1,8 1,8 1,5 1,8 1,9

Lähde: Tilastokeskus, http://statfin.stat.fi/statweb/index_NL.stm, 23.8.2001.


T & KT & K

42

VientiKaivannaisteollisuuden viennin osuus teollisuuden kokonais-

viennistä oli 1,5 % vuonna 1999. Vuodesta 1995 laskua oli14 %. Sektorin osa-alueiden välillä on suuria eroja. Laitevalmis-tajien tuotannosta suuri osa menee vientiin ja muodostaa noin76 % kaivannaisteollisuuden kokonaisviennistä, kun taas kiviai-neksen tuottajien osuus on vain 0,3 %, koska korkeat kuljetus-kustannukset estävät huomattavien kiviaineserien viennin. Ra-kennuskivituotteitakin viedään runsaasti, kun taas teollisuusmi-neraalien ja metallien vienti on vähäisempää.

SosiaaliturvamaksutKaivannaisteollisuuden osuus kaikkien teollisuusalojen sosi-

aaliturvamaksuista vuonna 1999 oli 2 %. Niiden prosenttiosuuson pysynyt ennallaan vuodesta 1995.

InvestoinnitKaivannaisteollisuuden osuus teollisuuden kokonaisinves-

toinneista oli muita indikaattoreita vähäisempi eli 1,5 %. Kunkinteollisuusalan osuus vaihtelee vuodesta vuoteen, mutta kaivan-naisklusterin kokonaisinvestoinnit ovat nousseet keskimäärin27 % vuodesta 1995.

AsiakastoimialatKaivannaisteollisuuden eri sektoreilla on vain rajallinen suora vai-kutus suomalaiseen yhteiskuntaan ja Suomen kansantalouteen.Niiden yhteisvaikutus on tärkeämpi, mutta ne edustavat kuiten-kin vain pientä osaa Suomen koko kansantaloudesta. Kaivannais-teollisuudesta raaka-aineensa saavilla asiakastoimialoilla on ker-rannaisvaikutus kyseiseen panostukseen. Vaikka kaivannaisteolli-suuden palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä kasvoivain 9 % vuosina 1995-1999, asiakastoimialojen vastaava lukuoli 36 %. Asiakastoimialojen jalostusarvo on noussut 32 %, kuntaas kaivannaisteollisuuden ydintoiminnot kasvoivat saman ajan-jakson aikana vain 14 %. Investoinnit ovat ainoa tekijä, jossakerrannaisvaikutusta ei ole. Tämä johtui pääasiassa siitä, että asi-akastoimialoja ruokkiva kaivannaisteollisuus on huomattavanpääomavaltaista.

Asiakastoimialojen kasvu oli vuosina 1995-1999 nopeampaakuin koko teollisuuden kasvu vientiä lukuun ottamatta. Henkilös-

tön lukumäärä kasvoi 31 %, kun koko teollisuudessa kasvua oli13 %. Vastaavat jalostusarvolukemat olivat 24 % ja 20 %. Teol-lisuuden kokonaisinvestoinnit laskivat mainitun ajanjakson aika-na, mutta asiakastoimialojen investoinnit nousivat 5 %. Teolli-suuden kokonaisvienti nousi 40 %, mutta asiakastoimialojenvastaava luku jäi ”vain”13 %:iin.

KAIVANNAISTEOLLISUUDEN PÄÄSEKTORIT

KiviainesKiviainesteollisuuteen lukeutuu luonnonhiekan, soran ja sepelintuotantoa tien- ja talonrakennusalojen tarpeisiin sekä asfaltin jabetonin valmistukseen. Toiminta on varsin hajanaista verrattunamuihin kaivannaisteollisuuden osa-aloihin: sillä toimii yli 400 yri-tystä, joissa on keskimäärin vain neljä työntekijää. Ala on levittäy-tynyt ympäri Suomea, joten sillä on myös huomattava työllistävävaikutus korkeasta työttömyysasteesta kärsivillä alueilla. Alalla onhelppo päästä alkuun, joten se soveltuu pk-yrityksille ja paikallis-yrittäjille. Louhosten ja sorakuoppien vähäisistä ympäristövaiku-tuksista tärkeimmät liittyvät pohjavesivarantoihin. Alan sivutuot-teista ei aiheudu vakavia ympäristöhaittoja. Kiviainesteollisuudentulevaisuus riippuu pääasiassa rakennusalan suhdanteista. Ym-päristöviranomaisten nykyinen keskittyminen maankäyttökysy-myksiin vaikuttaa aikanaan kiviainessektoriin, mutta vielä ei oleselvää, miten. Paikallisen ja kauempana tapahtuvan hiekan- jasorantuotannon välinen tasapaino saattaa muuttua tulevaisuu-dessa, kun ympäristönäkökohtien merkitys kuljetustalouteen ver-rattuna korostuu nykyisestä.

MetallimalmitMetallimalmien louhinta on ollut Suomen teollistumisen kulma-kiviä. Viime vuosina metallimalmien louhinta on tarkoittanutOutokumpua, jolla on kaivokset Kemissä (kromiitti), Hiturassa(nikkeli) ja Orivedellä (kulta) (kuva 2). Tuotanto on laskenut1970-luvun huippuvuosista, mutta viiden viime vuoden ajan seon pysynyt jokseenkin vakiona. Suomen kaivossektorin avaami-nen kansainvälisille markkinoille on terveellä pohjalla. Kanadalai-nen Inmet on ostanut mm. Pyhäsalmen kaivoksen Outokummulta.

Outokumpu jatkaa kuitenkin yhä toimintaansa kansainvälistähuomiota saaneessa APP-yhteisyrityksessä eteläafrikkalaisen

Taulukko 2

MMK KAIVANNAISTEOLLISUUDEN AVAININDIKAATTORIT 1999

Indikaattori Kaivannais- Asiakas- Yhteensä Kaivannais- Koko Kaivannais- Muutos Kokonais-teollisuus toimialat teollisuus teollisuus teollisuus 95-99 muutos

ja asiakas- 95-99toimialat (%) (%) (%)

Työntekijät 9 577 201 857 211 434 4,5 537 864 39 31 13Sosiaalikulut 428 7 571 8 000 5,4 22 067 36 9 2Vienti 3 895 46 597 50 492 7,7 268 494 19 13 40Jalostusarvo 3 655 64 284 67 940 5,4 201 531 34 24 20Investoinnit 480 8 734 9 215 5,2 26 542 35 5 - 1Yritykset 1 120 35 154 36 274 3,2 57 989 63 16 12

Lähde: Tilastokeskus, http://statfin.stat.fi/statweb/index_NL.stm, 21.9.2001.

T & KT & K

43


Gold Fieldsin kanssa. Suomen peruskalliossa saattaa yhä piillämonia kiintoisia malmiesiintymiä. Ruotsalainen Riddarhyttan val-mistelee parhaillaan Suurikuusikon kultaesiintymän hyödyntä-mistä. Muut malminetsintäyhtiöt (ns. junior companies) tekevättuloaan (kuva 3).

Nykytilanne, jossa uutta kokemusta saadaan ja jossa pienetmalminetsintäyhtiöt tekevät uusia aloitteita, auttaa elvyttämäänSuomen metallimalmien louhintaa sekä katkaisemaan tämänhet-kistä laskusuuntausta. Kun Keski-Euroopan mineraaliesiintymäton louhittu loppuun ja kun maankäyttökysymykset estävät lähestäysin suurten kaivosten perustamisen sinne, Euroopan laita-alu-eet saavat taas päähuomion, ja Suomella pitäisi olla hyvät mah-dollisuudet päästä hyötymään tästä.

TeollisuusmineraalitTeollisuusmineraaleihin kuuluvat kaikki maankuoresta saatavataineet paitsi vesi, fossiiliset polttoaineet, metallit ja jalokivet.Teollisuusmineraaleihin kuuluu näin ollen laaja valikoima mine-raaleja, joiden ominaisuudet vaihtelevat suuresti. Monipuolinenteollisuusmineraalisektori voidaan järjestelmäsyistä jakaa käyttö-tarkoitusten perusteella seuraaviin kolmeen ryhmään:

* Rakennusmateriaalit, kuten rakennuskivet, hiekka, sora jasepeli (kalkkikivi).

* Kemialliset teollisuusmineraalit, joita niiden kemiallistenominaisuuksien takia käytetään usein kemianteollisuudessa. Tär-keimpiä kemianteollisuudessa käytettäviä mineraaleja ovat pyriit-ti, apatiitti ja kalkkikivi.

Kuva 2. Tärkeimmät Suomen kaivokset (http://www.gsf.fi).Fig. 2. Major active mines in Finland.

Kuva 3. Uusia malminetsintä- ja tutkimuskohteita (http://www.gsf.fi)Fig. 3. New discoveries and developments.

r


T & KT & K

44

* Fysikaaliset teollisuusmineraalit, joita niiden fyysisten omi-naisuuksien takia käytetään erittäin monilla teollisuusaloilla. Tär-keitä tämän ryhmän mineraaleja ovat talkki, wollastoniitti jamaasälpä.

Kaivannaisteollisuuden erisektoreista teollisuusmineraa-lialan työntekijäkohtainen jalos-tusarvo on selvästi korkein eliyli 90 000 €. Osasyinä siihenovat olleet sektorin rationalisoin-ti ja suurinvestoinnit. Jalostusas-tetta on voitu kohottaa esimer-kiksi mikrojauhatuksella GCC:ksi(Ground Calcium Carbonate) jaPCC:n (Precipitated Calcium Car-bonate) valmistuksella.

Tästä viime vuosikymmenellätapahtuneesta voimakkaasta laa-jentumisesta huolimatta teolli-

suusmineraalisektoria voidaan yhä kasvattaa kor-vaamalla tuontia ja lisäämällä vientiä. Nyt koti-maan tuotanto kattaa vain noin 50 % sellu- ja pa-periteollisuuden koko väriainekulutuksesta. Uusiamahdollisuuksia avautuu myös Suomen terästeolli-suuden jatkuvan kasvun myötä. Partekin ostajaKone on ilmoittanut aikovansa irrottaa tytäryhtiön-sä Nordkalkin konsernista. Uusien mineraaliesiinty-mien etsintään on osallistunut niin vakiintuneitatuottajia kuin uusiakin yrittäjiä, kuten Talc de Luze-nac. Valmisteilla on joukko lupaavia kehityshank-keita.

RakennuskiviRakennuskivi on erityisten muoto- tai kokovaati-musten mukaisesti louhittua, valikoitua, hiottua jaleikattua luonnonkiveä. Suomalainen rakennuskivi-teollisuus (kuva 4) täyttää lähinnä rakennusteolli-suuden sisä- tai ulkokäyttökysynnän. Sen tuotteitakäytetään myös muistomerkkeihin, teiden ja polku-jen pinnoitteisiin sekä siltoihin ja maisemointiin.Rakennuskivisektori sijoittuu rakennusteollisuudenja teollisuusmineraalialan välimaastoon, jossa sel-keitä erotteluja ei ole. Viime vuosikymmeninä ke-hittynyt vuolukiviteollisuus on ainutlaatuinen suo-malainen teollisuusala.

Rakennuskiviteollisuuden sosiaalis-taloudelli-nen vaikutus on suurempi kuin sen vähäisestä vai-kutuksesta Suomen kansantalouteen voisi päätellä.Rakennuskiviteollisuuden merkitys liittyy siihen,että ala selviytyi joka suhteessa viime vuosikymme-nestä, sekä sen osuuteen paikallisyhteisöjen talou-dessa. On myös korostettava, että rakennuskivialal-la markkinatuntemus ja laajentumiskyky ovat tär-keämpiä kuin metallinlouhinta- ja teollisuusmine-raalisektoreilla. Alan tähänastinen menestys lupaatulevaisuudelle hyvää.

Laitevalmistajat ja palvelusektoriTämän otsikon alle kuuluu yrityksiä raskaiden koneiden ja laittei-den valmistajista työvälineiden erikoistuntijoihin sekä yliopistojentutkimusosastoista etsintäsektorin konsultteihin ja urakoitsijoi-hin. Yrityksiä yhdistää se, että ne kaikki tarjoavat varsinaiselle kai-vossektorille hyödykkeitä tai palveluja siitä huolimatta, onko kysemetalleista, teollisuusmetalleista, rakennuskivistä, hiekasta tai ki-viaineksesta. Nykyisin nämä eri tukiteollisuudet ovat määritel-mämme mukaisen Suomen kaivannaisteollisuuden selvästi tär-kein osa. Niiden tuotteista suurin osa menee vientiin.

Kuva 4. Tärkeimmät Suomen rakennuskivilouhimot (http://www.gsf.fi)Fig. 4. Major dimensional stone quarries in Finland.

Taulukko 3

Suomen perusteollisuuden ja korkean teknologian sektorin

avainindikaattorit

(%) Jalostusarvo Vienti1980 1998 1980 1999 1980 2000

Metsäteollisuus 20 28 44 29 35 2Metallituotteet 28 24 28 31 20 5Elektroniikka ja IT-sektori - 11 - 21 - 81

Lähde: Suomi 2001, s. 27.

T & KT & K

45


Se, että Metso osti suurimman osan Svedalan liiketoiminnas-ta ja loppuosa siirtyi Sandvik Tamrockin omistukseen, kuvaa Suo-mesta käsin toimivien kaivoslaitevalmistajien nopeaa laajentu-mista. Ne ovat alallaan maailman markkinajohtajia, joiden tuot-teet soveltuvat mitä vaihtelevimpiin kaivos- ja metallurgia-alanhankkeisiin kaikkialla maailmassa. Sektorin vahvuus perustuusuurelta osin Outokummun alkumenestykseen sen ryhdyttyä vie-mään liekkisulattoja 1950- ja 60-luvuilla, mutta 2000-luvunalussa kaikki alan johtavat yritykset ovat vakiinnuttaneet aseman-sa maailmanmarkkinoilla omilla ansioillaan. Suomalaisilta yli-opistoilta, erityisesti Teknilliseltä korkeakoululta, ja GTK:lta saata-valla tieteellisellä perustalla on olennaisen tärkeä merkitys tarjot-taessa yrityksille hyvin koulutettua tuotanto- ja tutkimushenki-löstöä, tieteellisiä ideoita uusia tuotteita varten sekä uusien tuot-teiden ja tuotantomenetelmien kehitystukea.

VALTION MENETTELYTAVATKauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) tavoitteena on:

* luoda liikeyrityksille kilpailukykyiset toimintaedellytykset,* turvata kansalaisten asema markkinoilla ja* vastata valtion yritysomaisuuden hallinnoinnista.KTM vastaa tukistrategioiden kehittämisestä pitkän aikavälin

tavoitteiden saavuttamiseksi. Mineraalisten luonnonvarain sek-toriin suoraan vaikuttavat mm. valmisteilla olevat uudet energia-strategiat sekä mahdolliset mineraalipolitiikan ja TTK-strategianmuutokset. Mineraalisten luonnonvarain sektorilla KTM:n käy-tännön toimiin kuuluu lähinnä TEKESin kautta kanavoitua TTK-tukea, suoraa osallistumista GTK:n toimintaan ja kaivausoikeuk-sien hallinnointiin, kun taas valtion omistusosuutta Outokum-mussa, Kemirassa ja Partekissa on tarkoitus vähentää merkittä-västi. Toivottavasti tämä ei johda siihen, että mainitut yrityksetmenettävät kiinnostuksensa syklisiin liiketoiminta-aloihin, jotkaeivät joka kvartaali tuota voittoa mutta jotka pitkällä aikajänteellävoivat olla hyvinkin kannattavia.

Korkean teknologian teollisuuttaKTM näyttää jatkossakin keskittyvän korkean teknologian teolli-suuteen ja ns. pk-yrityksiin. Olisi kuitenkin muistettava, ettei IT-sektorin merkitys ole vielä tuntunut kovin kaukana arvopaperi-pörssin ulkopuolella ja että eräiden näkyvien IT-yritysten kaatu-minen viime aikoina on kyseenalaistanut niiden pörssivaikutuk-setkin.

MineraalipolitiikkaUutta mineraalipolitiikkaa ryhdyttiin soveltamaan 1990-luvunalussa, kun Suomen markkinat avattiin kansainväliselle malmin-etsintätoiminnalle ja kun uusi kaivoslainsäädäntö hyväksyttiin.Maailman malminetsintä- ja kaivosala muuttuu kuitenkin nope-asti, ja lakia saatetaan joutua tarkistamaan uudelleen ottaenhuomioon ne muutokset, joilla useat Suomen kanssa etsintäin-vestoinneista kilpailevat maat ovat pyrkineet parantamaan kyky-ään houkutella niitä. Suomea pidetään yhä melko sulkeutuneenamaana, jossa GTK:lla ja Outokummulla on tai on ainakin ollut lä-hes yksinoikeus mineraalivarantoihin. Maan kaivosalalla toimiivain yksi kotimainen malminetsintäyhtiö (junior company) elipaljon vähemmän kuin Ruotsissa ja Norjassa, eikä lukua voi ver-rata Kanadan tai Australian tai edes Irlannin vastaavaan lukuun.Pääoman ja erityisesti paikallisesta arvopaperipörssistä saatavanriskipääoman puute on toinen pääsyy tilanteeseen. Muista teki-jöistä mainittakoon suomalaisten etsintä- ja toimilupien saami-seen liittyvät suhteellisen korkeat kustannukset. Tilannetta olisitarkistettava järjestelmällisesti erityisesti nyt, kun Outokumpu on

ilmoittanut vetäytyvänsä tältä sektorilta.GTK on valtion valvomista kaivannaisteollisuuden toimijoista

suurimpia, joten sillä on alalla tärkeä rooli. Sen päätehtävä ontoimia valtion asiantuntijaelimenä geotieteiden alalla ja tuottaakaivannaisteollisuudelle perustietoa etsintää ja muita käyttötar-koituksia varten. Kaikkia elvytyskeinoja olisi harkittava sen var-mistamiseksi, että GTK pysyy ajan tasalla.

TTK-politiikkaKaivannaissektorin teollisuuden tutkimus- ja kehitysprojekteissatarvitaan todennäköisesti enemmän koordinointia ja tukea kuinesimerkiksi IT-sektorilla. Kaivosala on osa perusteollisuutta, jotaluonnehtii korkeatasoinen kokemus ja vuosikymmenten aikanasaatu osaaminen. Muutokset tapahtuvat hitaasti ja edellyttävätsuuria voimavaroja. Uuden teknologian aloilla, kuten IT-sektorillatai bioteknologialla, ei ole käytettävissään yhtä laajaa, pitkäai-kaista kokemusta tai osaamista, mutta ne voivat toteuttaa muu-toksia melko helposti ilman suurinvestointeja tai suuryrityksiä.Kaivossektorille on ehdottomasti kanavoitava sopivan suuruistavaltionrahoitusta.

On selvää, että läpimurron tehdäkseen kaivannaissektori, jol-la on runsaasti kokemusta ja osaamista, tarvitsee valtion TTK-tu-kea ja niin alan laajuista kuin eri yritystenkin välistä yhteistyötäpaljon kipeämmin kuin esimerkiksi nuori IT-sektori. Samalla onitsestään selvää, että myös uutta IT-teknologiaa voidaan käyttääperinteisen perusteollisuudenkin tuottavuuden parantamiseksi.TEKES tuki Älykäs kaivos- ja Jätteetön kaivos -hankkeita menes-tyksekkäästi. KIVI-nimisestä teknologia- ja kehittämisohjelmastaon myös ollut suurta apua kohdistettaessa rakennuskivisektorintutkimusta teollisuuden ja valtion välisen yhteistoiminnan avulla.

Ympäristö ja energiaKaivos- ja metallurgisen teollisuuden päästöistä ei nykyisin aiheu-du suuria ongelmia tai uhkia Suomen ympäristölle eikä suoma-laisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Ainoa ympäristöministeriönesittämä tärkeämpi kysymys koskee kaivos- ja metallurgiasektorinsuurta energiankulutusta. Sitä on arvioitava edelleen. On tärkeääymmärtää, miten energiatehokkaita nämä sektorit todella ovatsuhteessa kansainvälisiin vertailukohtiin. Tulevaisuudessa maan-käyttö- ja pohjavesikysymyksistä tulee monille pienlouhoksillesekä hiekka- ja sorakuopille (myös muille kaivoksille) yhä tär-keämpiä.

TAUSTAA

Kansallisia näkymiäEdellä käsiteltyjen kehityskulkujen ja -suuntausten ymmärtämi-seksi niitä on tarkasteltava osina historiallista kokonaiskuvaa.Metallimalmien louhinta on ollut erittäin tärkeässä roolissa Suo-men muuttuessa nopeasti (alle vuosisadassa) 1900-luvun alunmaatalousmaasta maailmanluokan teollisuusmaaksi. Toisin kuinRuotsissa ja Norjassa, kaivostoiminta ei ollut Suomessa koskaanerityisen keskeistä, vaan jäi jotenkin vieraaksi eikä saanut osak-seen vastaavaa huomiota. Outokumpu perustettiin pitkän val-misteluvaiheen ja kovan työn jälkeen ensimmäisen maailmanso-dan ja Suomen itsenäistymisen melskeisinä vuosina.

Teknisistä innovaatioista ja uusien prosessien kehittämisestätuli alusta alkaen tärkeä osa kaivosalaa. Metallurgiaa oli välttä-mätöntä kehittää, jotta Outokummun malmeja pystyttäisiin täy-sin hyödyntämään. Yrityksestä tuli sittemmin vertikaalisen integ-raation edelläkävijä. Suomen erityistilanne, jossa energiastayleensä ja erityisesti sähköstä oli pulaa, toimi kasvualustana kehi- r


T & KT & K

46

tettäessä erästä 20. vuosisadan tärkeimmistä metallurgisista pro-sesseista eli liekkisulatusta. Kasvava kupariteollisuus oli sekä suurisähkönkäyttäjä että Suomen sähköistämishankkeen ehdoton en-nakkoedellytys sotien välisenä aikana. Sota-ajan jälkeen Outo-kumpu käynnisti horisontaalisen integraationsa siirtymällä uusiinmetalleihin, kuten nikkeliin, sinkkiin ja kromiin.

Teollisuusmineraalisektori sai alkunsa metallurgiasektorilla il-menneestä kalkin ja tulenkestävien materiaalien kysynnästä. Sel-lu- ja paperiteollisuus on ollut toinen mineraalien suurkuluttajaja mahdollisesti tärkein yksittäinen teollisuusmineraalisektorinveturi. Kemianteollisuuteen on aina pidetty erityisen läheistä yh-teyttä. Ajatus kaikkien louhitusta malmista mahdollisesti erotet-tavissa olevien ainesten käyttämisestä oli tärkeä uusia malmioitaja jatkojalostukseen kuuluvia rikastushankkeita valmisteltaessa.

Suomen erityinen sosiaalis-taloudellinen ja poliittinen tilannemääritteli suuressa määrin myös kaivannaisteollisuussektorin ke-hityksen. Muutamia erityisiä avaintekijöitä voidaan mainita:

* perinteinen teollistuminen, joka perustui kotimaan voima-varoille ja myöhemmin metalleille,

* energiavoimavarojen puute,* itse kehitetty strategia, jossa painotetaan itse koottua pää-

omaa, raaka-aineita ja osaamista, ja* valtion laajamittainen osallistuminen.

Maailmanlaajuisia näkymiä - KaivossektorinahdinkoMaailman kaivosala on viime aikoina joutunut puolustuskannal-le. Metallien hinnat ovat alamaissa. Sektoriin sijoitetun pääomantuotto on ollut vähäistä tai erittäin heikkoa. Näinä kestävää kehi-tystä painottavina aikoina rajallisten metallimalmioiden louhin-taa kritisoidaan laajalti siitä huolimatta, miten hyvin metallien jamineraalien tarvetta sitten perustellaankin. Kaivosteollisuudellaon kovat ajat kaikkialla maailmassa, mutta Euroopassa se on il-meisesti joutunut tiukemmille kuin missään muualla. Muutamas-sa vuodessa on tapahtunut kaksi vakavaa ympäristökatastrofia:Espanjan Aznalcollarissa Sevillan lähellä sortui jätepato, ja roma-nialaisesta kultakaivoksesta pääsi syanidia Tonavaan. Nämä ta-pahtumat sekä se, että kaivosteollisuutta ei enää ymmärretä senjokseenkin kadottua Keski-Euroopasta jo 50 vuotta sitten, ovatlisänneet kaivannaisteollisuuden paineita siirtyä pois Euroopasta.Kun Margaret Thatcher murskasi kaivosmiesten ammattiyhdis-tyksen Yhdistyneessä kuningaskunnassa 1980-luvulla, eräs vii-meisistä kaivostoiminnan puolesta puhuneista ”ruohonjuurita-son” järjestöistä vaiennettiin.

Monissa maissa valmistellaan aloitteita, joiden tarkoituksenaon saada kaivannaisteollisuus mukaan nykyaikaisen yhteiskun-nan vauhtiin. Kansainvälisten kaivosyritysten järjestön Global Mi-ning Initiative -aloitteen yhteydessä alulle pannun Mining, Mine-rals and Sustainable Development (MMSD) -nimisen kestävänkehityksen hankkeen piirissä valmistellaan mittavaa raporttia,

joka on tarkoitus saada valmiiksi myöhemmin tänä vuonna pi-dettävään maailmanlaajuisia ympäristökysymyksiä käsitteleväänRio + 10 -huippukokoukseen mennessä. Maantieteellisesti lä-hempänä Suomea ruotsalainen Svenska Gruvföreningen onaloittanut samantapaisen tutkimuksen nimeltä ”Vision 2010 –Den svenska bergindustrin, en industri i världsklass”, jossa kui-tenkin käsitellään enimmäkseen koulutuskysymyksiä.

PÄÄTELMÄT

Taloudellisesti tärkeä teollisuusKaivannaisteollisuus on toiminut nykyaikaisen teollistuneen Suo-men perustana ja on yhä hyvin tärkeä taloudellinen ja sosiaalis-taloudellinen tekijä.

Hyvä kansainvälinen maineSuomen kaivannaisteollisuus, erityisesti metallimalmien louhin-tasektori ja laitevalmistajat, on kansainvälisesti ja kansallisesti hy-vässä maineessa. Koko sektori menestyy vertailuissa kansainväli-sen kaivannaissektorin kanssa niin teknisesti, taloudellisesti jaympäristöasioissa kuin terveys- ja turvallisuuskysymyksissäkin.

Maailmanluokan teknologiaaMalmien löytämiseen sekä niiden jatkokäsittelyyn metalleiksi jausein maailmanluokan lopputuotteiksi on kehitetty teknologiaaja osaamista, jolle niin kaivannaisteollisuus kuin osa asiakastoi-mialoja nykyisin perustuu. Kaivoslaitteiden valmistuksessa, kai-vostekniikassa ja geotiedepalveluissa on paljon tulevaisuuspo-tentiaalia. Opittuja kykyjä voitaisiin hyödyntää muillakin sekto-reilla, kuten ympäristönsuojelussa, vesivaroissa, kaupunkisuun-nittelussa jne.

Kaivannaisteollisuus – Porterin dynamiikkaViimeksi kuluneiden 60-70 vuoden ajan toisiinsa liittyvien teolli-suusalojen verkoston rakentamiseen liittyvä mutkikas prosessi onperustunut kaivoksiin. Kaivokset ovat esimerkiksi luoneet kysyn-tää paikallisesti valmistetuille laitteille ja koneille, joilla tuontita-varat on korvattu. Paikallinen metallurginen teollisuus on käyttä-nyt teollisuusmineraaleja siinä missä sellu- ja paperiteollisuuskin.Lisäesimerkkejä siitä, miten kaivossektori on vauhdittanut uuttataloudellista kehitystä, voisi antaa runsaasti. Lopputuloksena onkehittynyt taloustieteilijä Michael Porterin klustereiksi kutsumiakeskittymiä. Kehitys on johtanut sekä vakaaseen kilpailuympäris-töön että läheisiin suhteisiin tuotantoketjun kummankin suun-nan kanssa, mistä on etua kaikille osallistujille verrattuna niihintoimijoihin, jotka ovat oman onnensa nojassa niitä enemmäneristyksissä kansainvälisillä markkinoilla. Niin kaivokset ja rikas-

Taulukko 4

Kaivannaisteollisuuden ja asiakastoimialojen taloudellinen merkitys

Jalostusarvo Henkilöstö Vienti Yrityksiämilj. € milj. €

Kaivannaisteollisuus 614 9 577 655 1 120Asiakastoimialat 11 418 211 434 50 492 36 274Näiden osuus koko teollisuudesta (%) 34 39 19 63

T & KT & K

47


tusala kuin molempien asiakkaat ja tavarantoimittajatkin, kutenlaitevalmistajat, ovat tässä verkostossa tärkeitä, ja jos yksi yhteyskatoaa, koko klusteri kärsii. Tämänhetkisiä klusteriyhteyksiä ovatmm. seuraavat:

* Teollisuusmineraalit – sellu ja paperi.* Rakennuskivi – takat ja sisustus.* Metallilouhinta – metallurgia – ruostumaton teräs.* Koko kaivannaisteollisuus – laitevalmistus.* Metallilouhinta – ympäristöteknologiat.* Malminetsintä ja TTK – kaikki mineraalisektorit.Klusterin kokonaisvaikutus on suurempi kuin osiensa summa.

Kaksi eri maailmaaKaivannaissektori koostuu kahdesta aivan erilaisesta yritysryh-mästä:

* Lukuisat pienet louhos- ja hiekka/sorakuoppayrittäjät* Muutama suuryritys, joka hoitaa metalli- ja teollisuusmetal-

likaivoksia.Nämä kaksi ryhmää eroavat toisistaan suuresti joka suhtees-

sa: niillä on erilaiset taloudelliset ja sosiaalis-taloudelliset statuk-set, erilaiset voimavarat ongelmanratkaisua ja mahdollisuuksienhyödyntämistä varten sekä erilaiset kulttuurit ja perinteet. Näissäeroissa piilee mahdollisuuksia tarjota ideoita kaikille muille sekto-reille.

Huoleen ei ole syytäIT-alan ja muiden ns. korkean teknologian sektoreiden katsotaanyleisesti jättäneen Suomessa kaivostoiminnan varjoonsa. Useinhuomautetaan, että malmin ja erityisesti metallimalmien tuotan-to on laskussa. Outokummun äskettäistä strategista päätöstä lo-pettaa kaivostoiminta kokonaan on myös pidetty osoituksena sii-tä, ettei kaivostoiminnalla ole tulevaisuutta. Tämä käsitys on kui-tenkin yhtä perusteeton kuin päätelmä koko sektorin kuihtumi-sesta. Ensinnäkin kaivannaissektorilla toimii monia voittoa tuot-tavia ja merkittäviä yrityksiä, vaikkei yksikään niistä ole yhtä suurikuin Outokumpu oli aikoinaan. Toiseksi näiden uusien yritystenpienemmästä koosta on niille selvää etua mm. nopean päätök-sentekoprosessin ja joustavuuden muodossa. Kolmanneksi alallaon tilaa uusille yrittäjille, jotka tuovat tullessaan tuoreita ideoitaja kokemuksia. Tällöin ala elpyy. Siihen verrattuna, että GTK jaOutokumpu hallitsisivat tilannetta yhä, ainakin pitkällä aikavälilläeniten hyötyä on todennäköisimmin siitä, että kanadalainen In-met osti Pyhäsalmen ja että eteläafrikkalainen Gold Fields suorit-taa etsintöjä Suomen Pohjois-Lapissa.

Avautuminen ulkomaalaiselle kilpailulleUusien yrittäjien pääsyä Suomen kaivossektorille pidetään sinän-sä melko vaikeana riippumatta siitä, katsotaanko asiaa virallisestivai ei. Vaikka ensimmäiset uudet yrittäjät ovatkin jo aloittaneettoimintansa, on tärkeää helpottaa ulkomaalaisten malminetsin-tä- ja suuryritysten tuloa maahan etsimään uusia esiintymiä jauusia kaivoksia. Etsinnästä voisi tulla uusi kasvusektori. GTK:nlöytämien mineraaliesiintymien myyminen huutokaupalla onerinomainen aloite. Kaivoslainsäädännön tarkistaminen ja Suo-messa avautuvien mahdollisuuksien edistäminen voisivat myösvahvistaa pääomavirtaa.

Puhdas teollisuusKaivannaisteollisuus ei viime vuosina ole kärsinyt vakavista ympä-ristöongelmista, eikä aggressiivista ympäristökritiikkiäkään oleesitetty. Ainoa poikkeus on ollut keskustelu muutamista Lapissa

toimivista kullankaivajista, joiden väitetään aiheuttaneen joitakinympäristöongelmia. Tiettyjen ympäristökysymysten takana tun-tuu olevan Etelä-Suomen ja Pohjois- tai maaseutu-Suomen väli-nen ”selkkaus”. Ensin mainittu haluaisi säilyttää pohjoisen puh-taana ”suojelualueena”. Kansalliset viranomaiset kritisoivat sek-torin suurta energiankulutusta. Tästä on vaikea saada luotettaviatilastoja, ja asiassa on saattanut tapahtua väärinkäsityksiä. Kai-vannaisteollisuuden kokonaisenergiankulutus onkin syytä selvit-tää.

Pk-yrityksetPien- ja suuryrittäjien sekä paikallisten kasvumahdollisuuksiendynamiikka ja henkilökohtaisen ja talouskasvun mahdollisuudetvaikuttavat osaltaan aluenäkökohtiin. Kaivostoiminnan alkuvai-heista vastaavat yhä suuremmassa määrin urakoitsijat eli mal-minetsintäyhtiöt (junior mining companies), jotka soveltuvatmainiosti pienyrityksille. Miten näitä malminetsintäyhtiöitä mark-kinoidaan, miten muita pienyrityksiä tuetaan ja uusia menestys-tarinoita luodaan? Pääoman puute on eräs tärkeä keskusteluissakorostunut ongelma, joka on otettava huomioon.�

SUMMARY

The mineral resource based cluster forms a substantial partof the Finnish economy: It employs 211 000 persons or 39 %of the total number of employees in industry. The cluster’sexports account for almost 20 % of total industry exports.Value added is 34 % of total value added in all industry.Investments reach 35 % of total industry investments.

This picture of the importance of mineral resources in theFinnish economy is in sharp contrast to the rather gloomysnap-shot that can be made of the limited metal mining in-dustry: Employing 662 persons in five mines and a total pro-duction volume that has been decreasing since the mid1970s.

Both of these paradoxically different pictures are true.They are mainly depending on if a bird’s eye view is taken ora mole’s. The extractive industries are defined to consist offive major sectors: mining equipment and services, dimen-sional stone, industrial minerals, aggregates and metal min-ing.

These industries produce some finished goods but mostlysemi-finished products, which feed into other industrial sec-tors: Basic metals, fabricated metals, construction, chemi-cals, dyes and pigments, inorganic chemicals, fertilisers, rub-ber and plastics and non-metallic mineral products. Theseare the major down-stream industries in this study. Taken to-gether with the extractive industries they form the mineralresource based cluster.

This study intends to highlight some less well-known so-cio-economic facts and trends of the extractive industries inFinland. In times when the mining industry in its old sense israpidly transformed it is important to widen the horizons andbroaden the views and acknowledge the continued impor-tance of mineral resources to Finnish society and economy.The complete English version of the study can be found athttp://www.met.fi/metfi/asp/content/d121/files/report.pdf.


Tempus fugit!Tempus fugit!Tempus fugit!Tempus fugit!Tempus fugit!

Neljimmäinen veljeksistä

Kulunut ilmaisu kertoo, että aika rientää.Yhtä kulunut mantra toteaa, että elämmejatkuvan muutoksen keskellä tai että mi-kään ei ole niin pysyvää kuin muutos.Näillä opinkappaleilla on vuorimiehiäkinpeloteltu ja uhkailtu viime vuosina. Para-doksaalista on, että meille ihmispoloille,jotka kyltymättä tavoittelemme kehitystäja aina jotain parempaa, juuri meille muu-toksesta on tullut/tehty mörkö.

Opit muutosjohtamisesta ja elämänlaadusta eivät näytä purreen, jos aika eiriitä keskittymään oleelliseen ja jos hallit-sematon muutosten perässä ryntäily joh-taa krooniseen epävarmuuteen. Tässä eiauta ulkopuolinen apu. Vuorimiehen ja-naisen on itse otettava omaa työtään jaelämäänsä koskevat muutokset johdetta-vakseen.

...............On tietenkin hyvä tiedostaa mitä ajassa

liikkuu. Trendit, suhdanteet ja ilmiöttoimintaympäristössämme on syytä tun-nistaa, että niitä voisi hallita. Yhä useam-min tarvitaan heikkojen signaalien tun-nistamis- ja yhdistelytaitoa helpottamaanolennaiseen keskittymistä ja hyvän tule-vaisuuden luomista, – oli sitten kyse liike-toiminnasta tai omasta elämästä.

...............Uunituoreet julkaisut, Tekniikan koulu-

tuksen suuntaviivat (Turun kauppakor-keakoulu) ja TT:n Osaamistarveluotain,kysyvät yhteen ääneen: riittääkö työvoi-ma. Olemme siirtymässä aikaan, jollointyöelämään tarjoutuu vähemmän väkeäkuin eläkkeelle. Jo nyt on pulaa osaavas-ta työvoimasta. Ikääntyminen sinänsä ontuonut erityisiä haasteita ammattitaidonylläpitämiselle ja kehittämiselle.

Suurimmat haasteet kohdistuvat me-talli- ja elektroniikkateollisuuteen suurim-pana työvoiman käyttäjänä. Kilpailuosaamisvoimasta kovenee ja se koros-tuu erityisesti tekniikan alalla korkeastikoulutettujen ryhmässä. Vuoriteollisuutta”wait and see” -strategia ei pelasta. Jot-tain pitäs tehä.

Sain äsken maistella luonnostaMET:in maine-projektin loppuraportista.Kilpailu osaamisvoimasta yhdistettynäraporttiluonnoksen kertomaan antaa ai-hetta huoleen tulevaisuudesta, jos jot-tain ei tehä.

Maine-projektissa selvitettiin koulutus-alan valintaa ja mielikuvia metalli- ja

elektroniikkateollisuudesta. Nuorten (pit-kän matematiikan valinneet lukiolaiset,ammattikoululaiset, teknillisten korkea-koulujen opiskelijat) tulevaisuudensuun-nitelmia ohjaavissa mielikuvissa on vuori-miehille vakavaa pohdittavaa.

Nuorten mielikuvista metalli- ja elekt-roniikkateollisuudesta puuttuvat ihmistenkanssa työskentely, kansainvälisyys, am-mattikoulutusta korkeampaa koulutustavaativat tehtävät ja naiset. Alan vetovoi-maisuuden kannalta nuorten mainitse-matta jättäneet tekijät ovat hyvin merki-tyksellisiä.

Ammatin arvostusta mitattaessa diplo-mi-insinööri, lääkäri, tekninen johtaja, toi-mitusjohtaja, IT-asiantuntija ja insinööriolivat arvostetuimpia. Haaste on vain sii-nä, etteivät nämä ammatit yhdisty nuor-ten mielissä metalli- ja elektroniikkateolli-suuteen, tekniseen alaan kylläkin.

Mielikuva metallialasta kiteytyy hitsa-ukseen ja elektroniikka-alasta liukuhih-nalla tehtävään kokoonpanotyöhön. Tek-niseen alaan sinänsä liitetään paljonmyönteisiä asioita, joita ei välttämättä yh-distetä metalli- ja elektroniikka-alaan.Alan yrityksiä tunnetaan hyvin huonosti.

MET:in maine-raportti kannattaa lukea,kun se julkaistaan. Nuoret on otettavavakavasti ja toimenpiteet suunniteltavanuorten erityispiirteet huomioon ottaen.Tässä on vuorimiehille ja heidän yrityksil-leen sekä korkeakouluille todellinen stra-teginen työmaa. Vanhat konstit ovat täs-sä asiassa huonompia kuin pussillinenuusia. Kyse on alan tulevaisuudesta.

Taloustutukimus Oy:n työnantajakuva-tutkimus 2001 ja The Universum GraduateSurvey 2002 täydentävät kuvaa, jossauseat vuorimiesten työyhteisöt jäävätkiinnostuslistoilla pitkälle kärjestä. Vähin-täänkin suositeltavaa olisi ottaa firmoissanuo tulokset tarkkaan syyniin ja kohdataesiin nousevat haasteet nöyrästi.

............Havard Business Review kirjoitti viime

helmikuussa:” At least 8-10 million tempworkers are placed each day worldwide.They are not just filling in at receptiondesks; today’s temps are metallurgists ,nurse anesthesiologists – even CEOs.”Kertooko tämä jotain ajastamme? Ovat-ko pysyvät rakenteet ja meille vuorimie-

hille niin tyypilliset elinikäiset työsuhteetmenneen talven lumia?

HBR jatkaa: ”Temps and especiallyprofessional employee organisationsfree up managers to focus on the busi-ness rather than employment-related ru-les, regulations, and paperwork” Onkotämä sitä tehokkuutta, jota vuorimiestentyöyhteisöissä tarvitaan? Mihin tässä onvalmistauduttava? Pannaanko työsuh-teet pätkiksi?

Kaikkien liikkeenjohdon gurujen iso-isä, johtamistieteen Arvo Ylppö, PeterDrucker kommentoi em. ilmiöitä vii-saudella, joka perustuu lähes satavuoti-seen henkilökohtaiseen kokemukseenjohtamisesta: ”...developing talent isbusiness’s most important task – the sinequa non of competition in a knowledgeeconomy. If by off-loading employee rela-tions (outsourcing freelance talents) or-ganisations loose their capacity to deve-lop people, they will have made a devil’sbargain indeed”. Minun on helppo yhtyänoihin sanoihin.

..............Yritysjohto rapakon takana ja jossain

määrin täällä vanahalla mantereellakinon saanut kyseenalaista kunniaa toilailuil-laan. ”Enronizing” kuvaa johtajuutta, jos-sa narsistinen ahneus ja ramboilu, mo-raaliton itsekkyys ja omanvoitonpyyntivievät tuhon partaalle tuhansien ja taastuhansien ihmisten työn tulokset ja elin-ehdot. Henry Mintzberg totesi viime elo-kuussa eräässä strategiaoppineidenkonferenssissa: ”Legal corruption in theform of corporate greed, limitless sala-ries, stock options and other selfish cash-ing is bigger problem than illegal corrupti-on”.

Toivottavasti tuo ahneuden synti ei le-viä vuorimiesyhteisöihin, joissa perintei-sesti lahjomattomuuden ja kunnollisuu-den korkea etiikka on johtanut johtajia.Tällaisella itseään korostamattomalla,mutta lujalla moraalisella ja ammatillisellapohjalla olevalla johtajuudella on nytkysyntää.�

In fidem


In Memoriam

Teräksen laatuasiantuntija Jorma Saralam-pi on poissa.

Dipl.ins. Jorma Saralampi poistui jou-kostamme 14. maaliskuuta 60-vuotiaanaOulun yliopistosairaalassa vaikean sairau-den jälkeen.

Metalliopin opinnot Oulun yliopistonTeknisen fysiikan osastolla johtivat Jorman

Jorma Tapio Saralampi28.7.1941-14.3.2002

Rautaruukille Raaheen, jossa hän ehti teh-dä yli 33 vuotta työuraa, jonka sairaus kat-kaisi. Jo tutkimusinsinöörinä Jorma pereh-tyi erityisesti terästen ominaisuuksiin jastandardointiin. Vuosien aikana hänen teh-tävänsä liittyivät useimmiten terästuottei-den ominaisuuksien kehittämiseen ja tuot-teiden laatuun.

Viimeksi hän toimi Rautaruukki Steelis-sä erikoisterästen tuoteryhmäpäällikkönä:tehtävässä, jossa hän todella voi käyttääosaamistaan ja asiantuntemustaan Rauta-ruukin kansainvälisissä asiakasprojekteis-sa, mm. öljynporauslauttojen rakentajienhyväksi. Spar-projekteihin, joissa AkerinMäntyluodon telakka rakensi poralauttojaMeksikonlahdelle, Rautaruukki Steel toi-mitti kymmeniätuhansia tonneja teräsle-vyjä, joiden tuoteasiantuntijana Jorma tekiarvokasta työtä.

Hyvin tehty työ oli Jormalle kunnia-asia.Tehtävissään hän oli äärettömän tunnolli-nen ja tarkka, huolellisesti asioihin valmis-tautuva ja perehtyvä. Hän saavutti niin asi-

akkaiden kuin työtovereidenkin varaukset-toman arvostuksen ja luottamuksen. Rau-taruukki-konserni palkitsi Jorman vuonna2001 Laatupalkinnolla, joka myönnettiinpitkästä ja ansiokkaasta laatutyöstä.

Jorma Saralampi toimi Suomen edustaja-na EU:n terässtandardikomiteassa ja antoimyös sinne asiantuntemuksellaan merkit-tävän panoksen. Hän oli Metalliteollisuu-den terässtandardisoimisjärjestön pitkäai-kainen hallituksen jäsen ja varapuheenjoh-taja.

Vapaa-aikanaan Jorma osallistui aktiivi-sesti yhdistystoimintaan, mm. RaahenTeknisessä Seurassa. Teekkarihenki säilyihänessä koko elämän, hän oli aina valmistoteuttamaan hauskoja yllätyksiä muideniloksi.

Jorman elämä sammui aivan liian varhainja nopeasti. Me työtoverit ja ystävät jäim-me sukulaisten kera lämmöllä kaipaamaanJomppea, ”Mr Qualitya”.

Kirsti Hintikka

Valmistuneita

OULUN YLIOPISTOKonetekniikan osasto

SUORITETTUJA TUTKINTOJA 2001

DIPLOMI-INSINÖÖRITJarkka Jarmo Esivalssauksen vaikutus lujien mikroseostettujenterästen iskusitkeyteenEilola Jukka Jatkuvavalukoneiden kokonaistehokkuuden mittaami-nenPohjonen Jouni Kuparifolion valmistusprosessiKantola Lauri Alumiinipursotetut antenni- ja runkorakenteetmatkapuhelinsovelluksissaLipponen Mika Optisen kuidun vetoprosessiin yhdistetyn lujuustes-tilaitteen kehittäminenNiinistö Mika Teräslevytuotannon pullonkaula- ja materiaalivirtatar-kasteluja tuotantomäärien kasvaessaTEKNIIKAN LISENSIAATINTUTKINTOJuntunen Pasi Koostumuksen, valssauksen ja lämpökäsittelynvaikutus Polarit 853 teräksen muovattavuuteenTEKNIIKAN TOHTORITUTKINTOKömi Jukka Hot ductility of austenitic and duplex stainless steelsunder hot rolling conditions

TAMPEREEN TEKNILLINEN

KORKEAKOULUMateriaalitekniikan koulutusohjelma

SUORITETTUJA TUTKINTOJA 2001

DIPLOMI-INSINÖÖRITCramariuc, Oana-Teodora Strategies of modelling cyclic organicmolecules using molecular mechanics, semiempirical and ab initiomethods with applications to calix/4/arene and it’s derivatives, FTTerttu HukkaEllä Ville-Tapani Mesh-reinforced bioabsorbable PLA-plates, Prof.Pertti TörmäläHatanpää Iina Eveliina Uunivuokamateriaalin rasvankestotestime-netelmän kehittäminen, Prof. Antti SavolainenHautala Taru Tuulikki Kuparin kitkahitsaus pyörivällä työkalulla,Prof. Tuomo TiainenHeino Juha Olavi Maalatun ruiskuvalutuotteen laatu, Prof. PenttiJärveläHietala Joni Martti Mikael Keilaratarakenteiden kehitystyö, Prof.Pentti JärveläHietaranta Tapio Juhani Ruiskuvalettujen ohutseinämäistenkappaleiden ultraäänihitsaus, Prof. Pentti JärveläHokkanen, Ari Juhani Enhanced loudspeaker enclosure, Prof.Pentti JärveläHuovinen Katja Anneli Itsesulkeutuva lääketieteellinen suodatin,Prof. Pertti TörmäläHärmä Veli-Matti Haponkestävän teräksen ja kuparin kovajuotosliit-täminen, Prof. Tuomo TiainenJokela Martti Juhani Tutkimus instrumenttikahvan pinnoitemateriaa-lin kehittämisestä, Prof. Kalle HanhiKivelä Markus Pentti Eemil Determination of uncertainty of themeasuring methods on self-adhesive laminate, Prof. Antti SavolainenKoho Petri Tapani Bioabsorbable implants for fixation of intra-articular injuries, Prof. Pertti TörmäläKokkonen Annina Hannele Ruiskuvaluyrityksen hävikkiselvitys,Prof. Pentti JärveläKorkeamäki Minna-Kaisa Global quality management of polymericroll covers, Prof. Pentti Järvelä


Mansikkamäki Pauliina Reinforced thermoplastics in electronicshousing, Prof. Pentti JärveläMansikkamäki Pauliina Fibre reinforced polypropylene in thin wallmoulding, Prof. Pentti JärveläMinkkinen Ari Juhani Hiilikuitu/epoksikomposiitin vaurioituminen,Prof. Veli-Tapani KuokkalaMännikkö Ulla Kerttu Maria Monikomponenttiset jauheet termiseenruiskutukseen, Prof. Tapio MäntyläNikkilä Markku Juhani Kumin ja jään välinen kitka, Prof. PenttiJärveläNolvi Leena Anneli Kovajuotteet ja kuparin kovajuotosliittäminen,Prof. Tuomo TiainenNäkki Jonne Juhani Erään 1.4003-tyyppisen teräksen HF-hitsaus-varmuuden kehittäminen, Prof. Tuomo TiainenPelto Jani Mikael Sähköä johtava muovikompaundi, Prof. PenttiJärveläRuuttila Pasi Aatos Material properties of and tissue reactions tobioabsorbable composite orbital implant, Prof. Pertti TörmäläSairiala Mari-Ella Kaarina Ohuilla metallikalvoilla muodostetutshokkiaallot, Prof. Helge LemmetyinenSundelin Janne Juhani Korkeapainevalettujen roottorien laaduntar-kastus, Prof. Veli-Tapani KuokkalaTamminen Päivi Hannele Testing of bond layers by means of hightemperature tests, Prof. Pentti KettunenTeikari Vesa Jaakko Ruiskuvaluprosessin mallintaminen ja simu-lointi, Prof. Pentti JärveläTirilä Hanna-Mari Kitkapohja, Prof. Pentti JärveläUschanov Pirita Marika Perkolaation hallinta sähköä johtavissamuoveissa, Prof. Pentti JärveläUusinoka Janne Raimo Haponkestävien teräsvalujen pinnansyöpyminen lämpökäsittelyssä, Prof. Tuomo TiainenVehkala Jarkko Mikael Nopeasti kasvavan elektroniikkayrityksentoiminnan kehittäminen, Prof. Paul AnderssonVirtanen Terhi Maria Electromagnetic stirring (EMS) in continuousupcasting of copper and copper alloys, Prof. Tuomo TiainenÄäritalo Virpi Hannele Braided P(L/D)LA 96/4 mono and multifila-ments, Prof. Pertti Törmälä

DIPLOMI-INSINÖÖRIT 1.1.-30.9.2002

Amberla Arno Heikki Aleksanteri Jälkiasennuskatalysaattorinkytkeminen polttomoottoreihin, Prof. Risto RaikoElo Tomi Marko Titaanikomponenttien valaminen ulkoproteesisovel-luksiin, Prof. Tuomo TiainenFonselius Soilikki Karoliina Muovipinnoitteen ja tapettipaperinadheesiosta, Prof. Helge LemmetyinenHonkanen Mari Hetti Kuumakorroosiota kestävät pinnoitteetdieselmoottorissa, Prof. Tapio MäntyläKalliokoski Juho Aarno Alumiinibilletin homogenisointiasteenmäärittäminen, Prof. Tuomo TiainenKanerva Tomi Sakari Pienpoltossa syntyvien hiukkaspäästöjenanalysointi, Prof. Toivo LepistöKeinonen Martti Ilmari Ohutseinämäisten kappaleiden ruiskuvalunsimuloinnin tarkkuuden parantaminen, Prof. Pentti JärveläKivimäki Eira Helena Influence of inclusion structure on surfacefatigue and wear of low alloy carburized steels, Prof. Tuomo TiainenKortesoja Hanna Pauliina Paperikemikaalitehtaan analyysikäytän-töjen uudelleenjärjestely, Prof. Helge LemmetyinenKulmala Terhi Johanna Biokorvautuvan sorminivelimplantintuotannollisen valmistuksen kehittäminen, Prof. Pertti TörmäläLahtonen Kimmo Tapio Timanttikalvon kasvatusprosessin mallinta-minen kuumalankareaktorissa, Prof. Rolf HernbergLehtinen Liisa Soili Biohajoava jäätelöpakkaus, Prof. AnttiSavolainenMartin Janne Tapio Lujien teräsputkien työstettävyys,Prof. Paul H. AnderssonMattila Riina Helena Biohajoava sulateliima, Prof. Pertti TörmäläMolkkari Petri Mikael Muovikalvokondensaattorin litistysvoiman jalämpökäsittelyn optimointi reflow-prosessin vaatimusten mukaisiksi,Prof. Eero RistolainenMyllymaa Harri Antero RPA 2000:n käyttömahdollisuudet funktio-naalisten elastomeerien ja niiden sekoitusten testauksessa, Prof.Kalle HanhiPetänen Katja Sari Helena Polylaktidin ruiskuvalun optimointi, Prof.Pentti JärveläPirskanen Päivi Maarit Johanna Simulation of weld line strength,Prof. Pentti JärveläPitkänen Heikki Johannes Technical and market-based feasibilityof drug releasing implants, Prof. Pertti TörmäläRantala Hanna Kristiina Käyttösuhteen parantaminen kartioham-maspyörien pienerätuotannossa, Prof. Paul H. AnderssonRautee Olli Juhani Kuumaelementin materiaalin valinta ja pintakä-sittely, Prof. Pentti JärveläRuohonen Taru Inka Tuulia Tartunnan lisääminen komposiitissa

mineraalin ja polymeerin välisessä rajapinnassa, Prof. HelgeLemmetyinenSilvennoinen Mikko Panu Juhana Ruiskuvalumuotin suunnitteluohutseinämäiselle kännykänkuorelle, Prof. Pentti JärveläSimelius Jani Patrik Nikkelipohjaisen superseoksen korjausjuotta-minen, Prof. Toivo LepistöSuomilammi Matti Ilmari HF-hitsatun teräsputken suurpainemuo-vattavuus, Prof. Tuomo TiainenTanttinen Ulla Development of small scale processing and testingmethods for film blowing, Prof. Pentti JärveläTervo Johanna Kristiina Physical modelling of hot rolled strip, Prof.Tuomo TiainenTiiliharju Mikko Erkki Monitelakalantereiden suunnittelun siirtämi-nen 3D-CAD-järjestelmään, Prof. Asko RiitahuhtaVesanto Heli Sinikka Ruiskuvalutuotteen mekaanisten ominaisuuk-sien arvioiminen vakuumivaletun prototyypin avulla, Prof. PenttiJärveläWilenius Tuula Hannele Termisesti ruiskutetut uudet polymeeripin-noitteet, Prof. Tapio MäntyläVirtanen Mikko Petteri CAD-mallien käyttö ruiskuvalutuotteenmittauksessa, Prof. Heikki TikkaVähänen Sami Ismo Juhani RF-linkin liittäminen auton renkaisiin,Prof. Eero Ristolainen

TkT tutkinnon suorittaneet 1.1.2001-26.10.2002

Huttunen-Saarivirta Marja Elina 2001 Microstructural andelectrochemical characterisation of chemical tin coatings on copper,Prof. Tuomo TiainenOsara Karri Antero 2001 Characterization of Abrasion, Impact-abrasion and Impact Wear of Selected Materials, Prof. TuomoTiainenAdeleke Jimoh Aina 2002 Numerical modelling and simulation ofthermal conditions in casting processes, Prof. Tuomo TiainenStenbergTuula Helena 2002 R.F. Sputtered Artificial Passive Films -Preparation and Characterization, Prof. Tapio MäntyläVuorinen Jyrki Erik 2001 Resonant Ultrasound Spectroscopy andDifferential Scanning Calorimetry Studies of Materials for PropertySpecific Applications, Prof. Veli-Tapani Kuokkala

Suomen

IP–Tekniikka Oy

Turvallinen perusta

• Kalliotekninen suunnittelu,erikoismittaukset

• Pohjarakennus-ja rakenne-suunnittelu

• Ympäristötekniikka

Helsinki09- 47777 550

Jyväskylä014-337 3500

Kuopio019-523 2270


SILLOIN ENNEN

Sinänsä artikkelien otsikot, ”Gruvdrifteninom Lojo Kalkverk”, ”Hopean ja kullaneroittaminen toisistaan ennen ja nyt”sekä ”Om olika sorters tackjärn”, anta-vat ehkä liian kapean kuvan vuorimies-ten temmellyskentästä. Kirjoittajat EskilStrandström, Petri Bryk ja Ingvald Kjell-man valaisivat kuitenkin omista lähtö-kohdistaan alan koko toimintaa hyvinmonipuolisesti.

Kalksten och gruvdrifti allmänhet

Lojo Kalkverks gruvchef dipl.ing. EskilStrandström beskrev i sin artikel detpraktiska arbetet kring utvecklingen avfyndigheten i Ojamo till färdig gruva. Itexten, där han närmast redogjorde förförberedelserna och planeringen avgruvan, ingick en hel del allmän infor-mation om gruvteknik. För dagens läsa-re är de avsnitt där författaren beskri-ver den förändring som kommit igångbeträffande arbetsmetoder och utrust-ning speciellt intressanta. Omläggning-en av driften från manuell till maskinelllastning i gruvan hade sin återverkanpå hela verksamheten. Den maskinellalastningen ställde bl a nya krav på gruv-vagnarnas konstruktion. I samband meddet övergick man till att använda järn-vagnar i stället för vagnar av trä. Nyaborrmaskinstyper var i användning. Vidpallborrningen använde man Ingersoll

Rand J. A. 45 och för den hårdare ste-nen G. P. 10. I ortdrivningen körde manmed Atlas RWT 651 och RWT 651 M.

För metallurgerna kan följande kon-staterande vara värt att notera: ”Borr-stålet Fagersta oljehärdad har visat sigvara ekonomiskt genom att det är segareoch sålunda ej böjes. Kolstålet visade sighava benägenheten att tröttna”

Eskil Strandström bjöd på sju sidor in-tressant läsning och ytterligare sex sidorskulle det bli i följande nummer.

Värimetallit kunniaan

Dipl.ins. Petri Bryk, joka siihen aikaantoimi Outokumpu Oy:n Porin tehtaidenelektrolyyttiosaston päällikkönä kertoivuorostaan lukijoille metallitehtaan jalo-metalliosaston alkutaipaleesta. Osastonrakentaminen oli lähtenyt yhtiön pyrki-myksistä ottaa talteen jalometallit kupa-rielektrolysissä syntyvästä anodiliejusta.Oman haasteen hankkeelle antoi Outo-kummun Imatran kuparitehtaan anodi-kuparin harvinaisen korkea nikkelipitoi-suus, noin 0,7%.

Johdantona Bryk esitteli eri aikakausi-en alkemistien ajatuksia ja heidän kehit-tämiään prosesseja, todetakseen ettänämä kaikki kuitenkin jäävät modernienelektrolyyttisten menetelmien varjoon.Outokummun oman valmistusprosessinkuvaukseen mahtui monia erilaisia kä-sitteitä ja raffinointivaiheita. Oli elektroly-

siä ja pyrometallurgiaa, monenlaista ke-miallista reaktiota, mutta myös aivanmekaanista käsittelyä. Metallurgi kuinmetallurgi pystyi esitelmästä löytämäänomansa.

Erityisen arvokkaaksi kirjoitus nousisyystä, että k o valmistus oli hyvin tuore.Petri Bryk päätti artikkelinsa seuraavinsanoin:

”Metallitehtaan jalometalliosasto, jokaon kuparielektrolysin sivuosasto, on jou-duttu rakentamaan sodan aikana. Sodanja vallitsevien vaikeuksien vuoksi ei sevielä mm. apparatuuriltaan vastaa kaik-kia sille asetettavia vaatimuksia. Valmis-tusprosessi sinänsä on kuitenkin jo si-vuuttanut kokeiluasteen ja on osastollaheinäkuuhun mennessä valmistunut kul-taa 180 kg, hopeaa 1650 kg ja pienimäärä platinaa.”

Järn och stål i olika former

I sin kria ”Om olika slags tackjärn” gavdipl.ing. Invald Kejllman en täckandebeskrivning av tillverkningen av tackjärnoch tackjärnets roll som jungfruligt mate-rial vid tillverkning av stål.

Ingvald Kjellman hade år 1942 tillträttsom teknisk ledare vid Oy Vuoksennis-ka Ab:s Åbo Järnverk. Åbo Järnverk –Finlands första koksmasugn byggdesunder kriget för att tillgodose försvarsin-dustrins behov av tackjärn. Driften komigång år 1943.

Högst antagligt beroende på kund-kretsens sammansättning och det slutli-ga användningsmålet för produkten ärartikeln mycket allmänt hållen. Kjellmannämner varken sin arbetsgivare eller görnågra hänvisningar till sin egen arbets-plats.

Författaren beskriver tackjärnet somett viktigt halvfabrikat för framställning-en av stål och gjutgods. Han påpekaratt stålugnstackjärn tillverkas i likamånga kvaliteter som det finns stålpro-cesser.

Stålprocesserna indelade han i följan-de två huvudgrupper med tillhörandeunderavdelningar:

VuorimiestenVALTAUS VUODELTA 1943

Vuoriteollisuus-Bergshanteringen –lehden ensimmäi-sen numeron ilmestymisen myötä elokuussa 1943vuoriteollisuus merkkasi itselleen reviirin, joka ainasiitä lähtien on toiminut vankkana perustanahuomattavalle osalle maan hyvinvoinnin kasvusta.Silloinen toimitus onnistui ilman minkäänlaistaohjelmanjulistusta tai pääkirjoitusta antamaan lukijoilleselvän kuvan siitä mitä vuorimiehen maailmaan kuuluu.Kuvaus pätee pitkälti tänäkin päivänä.

Bo-Eric Forstén


SILLOIN ENNEN

I. Välljärn: 1) Vallonmetoden 2)Lancashiremetoden 3) Puddling

II. Götsstålsprocesser: 1) Bes-semer 2) Thomas 3) lillbesse-mer 4) sur Martin 5) basisk Mar-tin, skrot-Martin, malm-Martin,Talbot 6) elektrostål 7) Brack-elsberg 8) degelstål 9) torr-färskning, R-K-förfarandet

Skribenten betecknade väll-järnsmetoderna till övervä-gande delen som historiskaoch koncentrerade sig på attbeskriva götstålsprocesser-na.

I slutet av artikeln kom-mer Ingvald Kjellman medett påpekande som är re-levant ännu idag: ”Först ioch med införandet av ve-tenskapliga metoder hardet blivit möjligt att få enviss klarhet i de mång-skiftande och inveckladeförlopp, som utspelasig, innan det färdigastål- eller gjutgods-stycket fått sin slutligaform och sina önskadeegenskaper”.

Kaivoksistavalimoihin

Asevelihenki oli tart-tunut vuorimiehiin-kin. Lehden avusta-jiksi oli ilmoittautu-nut nimekäs joukkoalan asiantuntijoi-ta. Nämä olivat lu-pautuneet kirjalli-suusselostustenmuodossa kaik-kien puolestas e u r a a m a a nmitä alalla suuressa maail-massa tapahtuu.

Näin Kirjallisuusselostuksia – Littera-turöversikt -palsta esiteltiin lukijakun-nalle:

”Toistaiseksi ovat seuraavat henkilötlupautuneet huolehtimaan lehtien ja am-mattikirjojen mielenkiintoisimpien esi-tyksien selostamisesta kunkin henkilönhuolehtiessa omasta alastaan:

ins. H. Kreuts von Scheele: teräksenvalmistus, ins I. Kjellman: takkirauta(harkkorauta), ins. F. Holmberg: vals-saamoasiat, ins. K Dahlström: vuorike-mia (raudan ja teräksen), maisteri H.Böök: aineenkoetus ja metallografia.Edellmämainitut kaikki Oy Vuoksennis-ka Ab:sta.

ins. Olli Simola, Lokomo Oy: teräsvali-mo-, paja- ja puristamoasiat, ins. M. H.

Tikkanen, Valtion Lentokonetehdas, yh-dessä ins. J. Lauren’in, Tampella, kans-sa: kevytmetallit ja metallien pintakäsit-tely, ins. K. Järvinen, Kauppa jaTeoll.ministeriö: kaivostekniikka, ins P.Bryk, Outokumpu Oy: elektrolysi, ins. S.Aarnisalo, Outokumou Oy: metallilabo-ratorioasiat.”

Ensimmäisessä numerossa oli kolmesivua kirjallisuusselostuksia. Niillä te-räsaiheiset jutut olivat enemmistössä,peräti 15 katsausta 28:sta. Kevytmetallit-Lättmetaller -otsikon alta löytyi 7 selos-tusta, kun ryhmä Kemialliset analyysity.m – Kemiska analsyser mm käsitti 6kirjoitusta.

Ylivoimaisesti käytetyin lähde oli Stahl

Mercantile kuului ensimmäisen numeronmainostajiin. Muut olivat Kone-Oy E.Grönblom, Machinery, Atlas Diesel/A.B.Julius Tallberg O.Y., Arabia, Oy Ström-berg Ab, Hissitehdas Kone Osakeyhtiö.Kuvassa oleva mainos on lehden toisestanumerosta, sillä toimituksen arkistostaensimmäisestä numerosta ei löydyalkuperäiskappaletta.

und Eisen, mutta joukossa olivat myössellaiset julkaisut kuin Metall und Erz,Die Gisserei, Aluminium ja Jernkonto-rets Annaler. Asiaan kuului että selostuk-set julkaistiin joko suomen- tai ruotsin-kielisinä.�


miner

aali

t

Karbonaattimineraaleihin kuuluu joukkotärkeitä, monikäyttöisiä ja erittäin yleisiäteollisuusmineraaleja samoin kuin vä-hemmän merkittäviä ja melkoisen harvi-naisia mineraaleja. Kalsiitti eli kalsium-karbonaatti, CaCO3, on yksi tavallisimpiakivilajeja muodostavia mineraaleja. Seon ns. kalsiittiryhmän tärkein mineraali.Muita ryhmään kuuluvia ovat magnesiitti,smithsoniitti, sideriitti ja rodokrosiitti. Kal-siitti on aragoniitin kanssa dimorfinen.

Arvion mukaan noin 4% maankuorenpainosta on kalsiittia. Nimensä mineraalion saanut kreikankielen kalkkia tarkoitta-vasta sanasta chalix. Se muodostaa suu-riakin esiintymiä, jotka voivat kuulua niinsedimentti-, magma- kuin metamorfistenkivien luokkaan. Sedimenttiympäristöis-sä se muodostaa niin ooliittisia, fossiilisiakuin massiivisiakin kerrostumia. Sedi-menttisyntyiset kalkkikivet metamorfoitu-vat marmoreiksi. Karbonatiitit puolestaanovat magmasyntyisiä kalkkikiviä.

Monimuotoinen mineraali

Kalsiitti on yleisyytensä lisäksi myös muo-doiltaan ja väreiltään runsas. Väri voivaihdella paljon, mutta on yleensä valkoi-nen tai väritön. Epäpuhtaudet muuttavatmineraalin väriä. Niitä voivat olla rauta,magnesium, mangaani, ja joskus sinkkitai koboltti. Kellertävän, sinertävän, pu-nertavat ruskehtavan tai harmaan vivah-teet ovat yleisiä. Kalsiitti on pehmeä mi-neraali ja siksi karbonaattikiviä on helppotyöstää, mikä on tehnyt niistä suositunrakennuskiven jo vuosituhansia sitten.

Kalsiitin kidemuodot vaihtelevat siinä

Juho Hukka

Kalsiitti eli kalsiumkarbonaatti on yksiyleisimpiä kivilajeja muodostavia mineraa-leja. Samalla se on hyvin monikäyttöinenteollisuusmineraali ja rakennuskivi.Kalsiittia esiintyy päämineraalina kaikissakivikunnan geneettisissä pääluokissa niinsedimentti-, magma- kuin metamorfisissakivissäkin.

missä värisävytkin. Perussymmetria ontrigoninen ja lähes mikä tahansa pinta-muoto ja niiden yhdistelmät ovat mah-dollisia. Aiemmin mainittu aragoniitti onortorombinen. Skalenoedri, romboedrija heksagoninen prisma ovat kalsiitin ta-vallisia pintamuotoja. Näistä skalenoedrittunnetaan ns. ”koiranhammassälpänä”,pitkinä, teräväkärkisinä kiteinä, jotkamuistuttavat koiran kulmahammasta.Myös viljasälpänä ja riisinjyväsälpänätunnetut muunnokset ovat olemassa. Ni-met kertovat, miltä ne näyttävät.

Erityisiä kalsiitin muunnoksia ovat is-lanninsälpä, lasinkirkas, jäätä muistutta-va mineraali, joka ensimmäiseksi löydet-tiin Islannin Eskilfjordista basaltin onka-loista. Nykyisin valtaosa markkinoilla ole-vasta ja keräilijöiden suosimasta islan-ninsälvästä tulee Meksikosta, missä sitäon varsin runsaasti.

Islanninsälvässä näkyy parhaiten kal-siitin erikoinen optinen ominaisuus, kah-taistaitteisuus. Kahtaistaitto esiintyy, kunvalonsäde tulee kiteeseen ja jakaantuumineraalin optisten ominaisuuksienvuoksi kahtia, nopeaan ja hitaaseen sä-teeseen. Kun nämä säteet poistuvat ki-teestä, ne taipuvat eri kulmiin, koska kul-man suuruus riippuu säteen etenemisno-peudesta. Kiteen läpi katsottaessa mikätahansa kohde näkyy kahtena.

Optisten ominaisuuksiensa vuoksi is-lanninsälpä on paitsi suosittu tuote mine-raalikaupoissa, myös joidenkin optistenlaitteiden raaka-aine. Muun muassa po-larisaatiomikroskoopeista tuttu Nikolinprisma tehtiin aikanaan islanninsälvästä.Toisen maailmansodan aikana kalsiitti oli

strateginen mineraali, jota käytettiinpommikoneiden ja muiden aseiden täh-täinlaitteissa.

Fluoresointi, fosforisointi, termolumi-nensenssi ja triboluminesenssi ovatmyös kalsiitin ominaisuuksia. Vaikkaominaisuudet eivät esiinny kaikissa näyt-teissä, monissa kuitenkin. Mainitut ilmiötliittyvät kiteeseen sitoutuneen energianvapautumiseen ja siinä yhteydessä ta-pahtuviin ilmiöihin.

Betoniin, paperiin, peltoon japilleriin

Kalsiitti on monikäyttöinen teollisuusmi-neraali ja rakennuskivi. Se on sementinperusaine. Muita tarvittavia raaka-aineitaovat kvartsi ja savimineraalit. Sementinvalmistus aloitetaan murskaamalla ja jau-hamalla raaka-aineet hienoksi ja homo-genoimalla ne. Sen jälkeen ainekset esi-lämmitetään ja syötetään kiertouuniin.Uuni on kaltevassa asennossa olevajopa 75 metriä pitkä, n. 5 m läpimitaltaanoleva lieriö, joka pyörii hitaasti pituusak-selinsa ympäri.

Prosessissa tarvitaan paljon lämpöäja sitä saadaan polttamalla uunin ala-päässä kivihiiltä, maakaasua tai öljyä.Kun lämpötila uunissa nousee noin800oC:een, kalsiumkarbonaatista erka-nee hiilidioksidi. 1100oC:ssa alkaasintrautuminen eli mineraalihiukkasetliittyvät tiukasti yhteen. Noin 1400oC:nlämpötilassa muodostuu valmiille se-mentille ominaisia yhdisteitä eli pääasi-assa kalsiumin silikaatteja sekä alumi-naatteja ja ferriittejä. Tuote poistuu uu-

Kuva: Jari Väätäinen,Geologian tutkimus-keskus

Kalsiitti


Erään kultahipun tarinaTeksti ja kuvat: Kari A. Kinnunen, GTK

Tankavaaran Kultamuseon turistihuuh-tomon kohdalta löytyi 52 vuotta sittenpienen malmilohkareen kokoinen kulta-sekahippu. Se kuuluu GTK:n kassakaa-pissa säilytettävään hippukokoelmaan.Hipun löytymisen 50-vuotispäivän kun-niaksi Kultamuseo tilasi siitä GTK:lta tut-kimuksen, sillä edes tarkkaa painoa eiollut museon tiedossa. Arkistoista jahaastatteluista saadut tiedot hipun his-toriasta valottivat elävästi 1950-luvunmalminetsintää.

Löytö sattumaa

Hippu löytyi Jouko ja Tauno VirtasenRuosteojan huuhtomolta Tankavaaransilloiselta Yläkaivokselta. Löytöpaikallaoli maata noin metristä puoleentoista jasitä kärrättiin kottikärryillä syrjään. Hip-pu havaittiin sattumalta. GeoteknikkoPentti Ilola oli kesällä 1950 Virtasten val-

tauksella kaivamassa. Huuhtomolla reh-kittiin käsivoimin seitsemästä viiteen javälillä pidettiin tunnin ruokatunti. TaunoVirtanen meni luomaan rännin suutaauki. Jotain keltaista erottui, mutta Virta-nen luuli hippua aluksi vain savimöykyk-si. Virtanen hieraisi silmiään ja tuumaili:Katsokaas hippu!

Ilola kuului retkikuntaan, jonka Geolo-ginen tutkimuslaitos oli kesällä 1950 lä-hettänyt Tankavaaraan maaperätutki-muksiin. Maalajiosaston johtaja EsaHyyppä oli nimittäin havainnut, että kul-ta esiintyi täällä moreenissa eikä soras-

sa. Retkikunnan johtajana toimi maisteriEetu Savolainen. Aluksi löytö salattiin,sillä Savolainen oli käymässä Helsingis-sä. Hipun nähtyään Savolainen pyysisitä lainaksi. Seuraavana päivänä Savo-lainen matkasi Helsinkiin näyttämäänhippua silloiselle kauppa- ja teollisuus-ministeri Sakari Tuomiojalle. Ministeriotti hänet vastaan ja Savolainen tokaisiTuomiojalle: Kannattaiskohan kattoamistä tämmöinen on pois? Tuomiojapyysi asiasta raporttia jo seuraavaksipäiväksi. Savolainen kirjoitti yön ja veimuistion GTK:n silloisen johtaja AarneLaitakarin hyväksynnällä varustettunaministeriöön. Muutaman päivän sisällämyönnettiin 16 sen aikaista miljoonaakullan lähtöpaikan tutkimiseksi. Määrä-raha oli voimassa kymmenen vuotta.

Herman Stigzeliuksen Kultakuume-kir-jassa on tapahtumista omakohtaistakintietoa, sillä hän toimi KTM:n kaivostoi-

nin alapäästä 1 - 5 cm:n läpimittaisinapallosina, klinkkerinä. Klinkkeri jäähdy-tetään ja jauhetaan kuulamyllyissä se-mentiksi ja tässä yhteydessä siihen lisä-tään mm. kipsiä ja tarpeen mukaan joi-takin seosaineita, kuten masuunikuo-naa, lentotuhkaa tai kalkkikiveä.

Raudanvalmistuksessa masuuniin yh-dessä malmin ja koksin kanssa syötettykalsiitti hajaantuu kalsiumoksidiksi, jokamuodostaa syntyvän sulan päälle kuona-kerroksen. Kuonaan kerääntyvät pelkis-tymättömät oksidit, koksin tuhka ja osametallisista epäpuhtauksista.

Kalsiitti on käypäinen täyte paperissa,kumissa, maaleissa ja muoveissa, joissase paitsi parantaa tuotteen ominaisuuk-sia, myös laskee usein niiden hintaa.Myös lääkkeiden valmistuksessa käyte-tään kalsiittia. Tavallisen lasin valmistuk-sessa lisätään kvartsihiekkaan soodaatai potaskaa. Syntyvä alkali- eli vesilasion kemiallisesti pysymätöntä ja liukeneejopa veteen. Lisäämällä sulatteeseenkalkkikiveä saadaan kestävää lasia. Ik-kuna- ja talouslasi on tällaista alkalikalk-kilasia.

Kalkki on monen muun hyvän lisäksimainio maanparannusaine. Suomenmaaperä on luonnostaan hapan, mikäheikentää monien hyötykasvien kasvunedellytyksiä. Peltoon lisätty kalkki paran-taa viljelymaan laatua. Teollisuusseutu-jen järvet alkavat monin paikoin olla niinhappamia, että niiden vesi kirkastuu kai-ken elämän hävitessä vedestä. Tällaisiajärviä on herätetty kalkilla henkiin niin

Suomessa kuin Ruotsissakin.Rakennuskivenä pääasiassa kalsiitista

koostuva marmori on ollut suosittu jovuosituhansia. Se ei ole kuitenkaan ra-kennusmateriaalina parasta A-ryhmääteollisuusilmastossa, vaan rapautuu pa-himmissa paikoissa melko joutuin ikä-vännäköiseksi, eikä mikään ole niin kulu-neen näköinen kuin kulunut kivi.

Merestä ja manttelista

Kalsiittia esiintyy luonnossa niin sedi-mentti- kuin magmasyntyisenäkin sekänäistä metamorfoituneina esiintyminä.Kalsiittivaltaiset sedimentit voivat ollajoko eloperäisiä eli kalkkikuoristen tai-rankaisten eliöiden kuorista muodostu-neita tai sitten kemiallisesti saostuneita.Esimerkki ensin mainitulla tavalla synty-neestä kerrostumasta ovat Englannin ka-naalin rannalla olevat Doverin valkoisetkalliot. Ne koostuvat liitukaudella mata-lassa, lämpimässä merivedessä elänei-den pikkuotusten kuorista.

Merivedestä voi sopivissa oloissamyös saostua suoraan karbonaattia,joka kerrostuu altaiden pohjalle karbo-naattiliejuksi, joka aikanaan kovettuu jakivettyy. Kalsiittia tai aragoniittia saostuumyös kalkkikivialueiden monissa luolissamm. tippukiviksi tai kalkkipitoisista läh-teistä travertiiniksi.

Karbonaattimagma tulee syvältä Maanvaipasta. Sulaan rikastuu tavallisesti har-vinaisia alkuaineita, kuten lantanideja,bariumia, strontiumia, zirkoniumia sekä

fosforia. Siksi karbonatiittien mineraali-koostumuskin on yleensä erikoinen.

Metamorfiset kalkkikivet eli marmorit,joita valtaosa Suomenkin karbonaattiki-vistä on, ovat sedimenttisyntyisten kar-bonaattikivien muodonmuutostuotteita.Osa Suomen karbonaattikivistä on sel-västi biogeenista alkuperältään, osasta eiole varmaa tietoa.

Hengen mineraali

Vaikka kalsiitti on pehmeä mineraali, ovatmineraaliuskovaiset löytäneet siitä suo-tuisia värähtelyjä. Erilaiset värimuunnok-set vaikuttavat eri tavoin. Kullankellertä-vän kalsiitin sanotaan syventävän älyä,parantavan muistia, lisäävän viisautta japsyykkisiä kykyjä, mitä kaikkea ne sittenlienevätkään, korkeampi tietoisuus mu-kaan lukien.

Vihertävä kalsiitti edistää parantumista,mielen tasapainoa sekä vuoropuheluaälyn ja tunteiden välillä. Kaikkien kohdal-la tämä ei sentään toimi, sillä jompikumpiominaisuus saattaa puuttua ja vuoropu-helu käy mahdottomaksi. Islanninsälpäpuolestaan kasvattaa henkisyyttä. Har-maa kalsiitti edistää tyyneyttä ja seestei-syyttä. Kukapa semmoisia ominaisuuk-sia tosin ennen aikojaan kaipaa. Tyynet,seesteiset seniilipäivät tulevat muutenkinvarmasti kuin auringonlasku ja tuovatnuo ominaisuudet mukanaan oli kalsiittianurkissa tai ei.�

Luki

jat

kirj

oitt

avat

r


Virtasen kultasekahipun tutkimustulok-set näytettä tuhoamattomilla menetel-millä:

Paino186,5 g, kullan laskennallisesti arvioitu,osuus noin 120 g

Koko ja tilavuus65 x 45 x 28 mm, 33,09 cm3

Ominaispaino5,6

Kullan väriKellertävän ruskea, 10 YR 5/4 (Munsell)

Kullan kemiallinen koostumusSisäosissa Au 98,8, Ag 1,2 p.%Pinnassa Au 99,1, Ag 0,9 p.%(SEM-EDS anal. M. Lehtonen, GTK)

Mineraloginen koostumusKvartsia 61, kultaa 29 ja limoniittia 10

pinta-ala%(kuva-analyysi). Limoniitti(Fe, O, Si, Al, P pitoinen) muuttumistu-los mahdollisesti sulfideista tai rautapi-toisesta karbonaatista.

MuotoPuolipyöristynyt (Berman asteikko)

PintarakennePainaumakoloja, mikrouurteita, kiillot-tumia ja kaksi hiottua ja kiilloitettua pin-taa. Kultaa valssautunut pyöristyneidenkvartsikohtien päälle.

AlkuperäkivilajintulkintaPienirakeinen (1-14 mm, keskim. 5,5mm), hydroterminen, kamparakentei-nen (comb texture) juonikvartsi. Kvart-sikiteiden c-akselin pidentyneisyys (3-8, keskim. 5). Juonikvartsin rakennekultaa indikoiva ja tyypillinen esim.Australian rikkaissa kultaesiintymissä.

Virtasen hipun ominaisuudetKari A. Kinnunen, GTK

loksista julkaistiin raportti Lapin kiven-näisvarat tekijöinä Herman Stigzelius jaPentti Ervamaa.

Tauno Virtanen otettiin Gtl:n palveluk-seen työnjohtajaksi. Sittemmin kemialli-sen osaston johtajana toiminut maisteriEetu Savolainen jatkoi kultatutkimuksiatähtäimenään väitöskirja. Hän teki apu-rahamatkan Saksan Heidelbergiin, jos-sa hän tutki silloisen auktoriteetin, pro-fessori Paul Ramdohrin, ohjauksessaLapin kultahippuja. Savolainen ei kos-kaan saanut väitöskirjaansa painoon (taipainatuslupaa) eikä siitä tiettävästi olesäilynyt käsikirjoitusta. Savolaisen karttaLapin juonimineralisaatioista on julkais-tu professori Martti Sakselan malminet-sintää käsittelevässä artikkelissa, jokasisältyy Kalervo Rankaman vuonna1964 toimittamaan Suomen Geologiakirjaan. Savolaisen Lapin hippujen ko-koelma – joukossa Virtasen sekahippu –päätyi lopulta värikkäiden vaiheiden jäl-keen poliisin tuella Gtl:n haltuun ja kas-sakaappiin.

Lisää tietoa

Kinnunen, Kari A. (2000) TankavaaranRuosteojalta nykyisen turistihuuhtomonkohdalta heinäkuussa 1950 löytyneenVirtasen kultasekahipun (187 g) tutki-mus. Geologian tutkimuskeskus, arkis-toraportti M19/3742/2000/1, 7 sivua.

www.gsf.fi/domestic/kulta/kinnunen.htm

miston päällikkönä vuosina 1947-1970.Stigzeliuksen mukaan silloinen KTM:nkansliapäällikkö Reino R. Lehto kutsuihänet elokuussa 1950 kesälomalta Hel-sinkiin, sillä Stigzeliuksen piti esitellävaltioneuvoston raha-asiainvaliokunnanistunnossa 16 miljoonan markan määrä-rahan myöntämistä Gtl:lle Lapissa suori-tettavia kultatutkimuksia varten. Asia oliStigzeliukselle yllätys - eli asia oli hoidet-tu häntä informoimatta.

Virtasen hipun löytyminen oli aika-naan merkittävä uutinen ja se julkaistiinHelsingin Sanomissa 4.8.1950:

”Lapin kullan tutkimuksessa on alka-nut uusi vaihe, sillä geologisen tutki-muslaitoksen v. 1948 aloittamat järjestel-mälliset kenttätutkimukset ovat antaneetvakuuttavia todistuksia siitä, että kultaaesiintyy myös pohjamoreenissa Vuot-son Tankavaaran alueella eikä vaan joki-sorassa. Veljekset Virtasen huuhtomon“rännistä” tavattiin viime heinäkuun 23pnä Suomen suurin kultakivi, lähes 200gr painava kultamalmilohkare, jostanoin puolet on kultaa. Nyt on käynnissäemäkallion, ts. kiintokullan etsintä.

Geologisen tutkimuslaitoksen johta-jan, prof. A. Laitakarin lehdellemme esit-tämän arvelun mukaan emäkallion pitäi-si olla lähellä mainitun malmilohkareenesiintymispaikkaa. Prof. Laitakari toteaamyös, että Tankavaaran alueella saatujatuloksia voidaan soveltaa Lapin muilla-kin kulta-alueilla.”

Iso Raha hipusta

Laitakari osti syksyllä 1950 hipun TaunoVirtaselta tutkimuslaitokselle. Laitakarimaksoi hipusta sen aikaisen kullan hin-nan mukaan. Kauppahinta varmistettiinostajan ja myyjän toimesta kultasepiltäja asianajotoimistolta, joka tuolloin toimiLapin alueella kullan välittäjänä. Suuri-kokoisten hippujen arvo onkin vasta ai-van viime vuosina kivunnut nykyisiinhuippuhintoihin, jotka jopa monikym-menkertaisesti ylittävät kullan maail-manmarkkinahinnan.

Virtasen sekahipun varjolla saatu lisä-määräraha ”Iso Raha” edisti Lapin so-dan jälkeen käynnistettävää geologistatutkimusta, mutta siihen suhtauduttiinlaitoksen eräiden tutkijoiden taholta kriit-tisesti. Hankitulla kairauskalustolla kai-rattiin aluksi säntillisesti juoniminerali-saatioita Palokiimaselässä ja Mäkäräro-valla ja rahoitus mahdollisti yhä tärkeänkenttätukikohdan rakentamisen Vuot-soon. Virka-auton hankkimista maalaji-osaston päällikkö Esa Hyypälle lieneeeniten kritisoitu. Tosiasiassahan Hyyppäoli suunnitellut Iso Rahan maaperätutki-musten vauhdittamiseksi, ja hän johti sa-malla Lapin kultatutkimuksia. Seuraavi-na vuosina Lapin mineraalivaroja kaikes-ta huolimatta kartoitettiin laajemmin. Tu-


Heikki Aulanko joutui 39 v sitten OYnkunniajäseneksi olosuhteissa, jotka nytjo hyvin sietävät päivävalon sekä Corn-wallissa että Helsingissä.

Oopperan Ystävät olivat kesäkuussa1963 jatkamassa Vuorimieskillan eks-kursiota, joka virallisesti päättyi Pariisiin.Kanaalin ylitys taittui kesäsäässä ilmanhuolia Pariisin vanhoilta kauppahalleilta- Les Halles - ostetun hernesäkin evästä-mänä. Yöjuna vei Lontoosta Cambor-neen, jonka vanhassa Hotel Tayax’issaoli “ihan Heikki Aulangon näköinenmies, katsokaa pojat!”. Mies toivottimeille suomeksi “Huomenta, OopperanYstävät!” Viikon mittaan nautittiin mm.hummeri-illallinen St Ives’in rantaravin-tolassa Heikin tarjoamana ja pitkän kaa-van mukaan. Syksyllä retken kaatajaisis-sa Heikki sitten suostui ottamaan vas-taan kunniajäsenyyden. Ei jäänyt aino-aksi tapaamiseksi vuosien kuluessa työ-

Heikki Aulanko(between twoladies) threw aGarden Party, atthe 39thAnniversary ofhis HonoraryMembership ofThe Friends ofOpera. Ms ElliNurminen isHeikki’sgranddaughter,Ms MariLundström (withlonger blue skirt)is not, wesuppose.

KunniajäsenjärjestiOopperanYstävillepuutarhajuhlan

mailla, kaivoksilla, VMYssä, vapaa-aika-nakin...

Nelisen vuosikymmentä ja muutamaavuorimiesuraa myöhemmin Heikki kut-sui OYn kotiinsa; Hyvät Ystävät, JuhlaVoi Alkaa... Iltapäivän ja illan mittaankerrattiin OYn perustamis- ja muita mie-lenkiintoisia tapahtumia edellisen vuosi-tuhannen puolelta. Muistelot eivät mah-du tälle palstalle, olisivatkohan paino-kelpoisiakaan? Vuorilafkan kirjastossaon mustiin kansiin dokumentoituina kor-poraation tärkeitä tapahtumia ja virstan-pylväitä, lähtien perustamiskuvioista,joita edelsi keskipitkä viikonloppu opin-toretkineen mm. Ylöjärven kaivoksensekä Pyynikin tuotantolaitoksiin.

Mistäkö nimi? OY’lle antoi nimen - tie-tämättään - Billy Wilder, joka ohjasi Piu-kat Paikat - Some Like It Hot. Elokuvateki katsojaennätyksiä, puolisataa näy-tösviikkoa oli Helsingissä syksyllä 1961jo takanapäin, mm Marilyn Monroen

vuoksi. Siinähän ‘bad guys’ -joukkovuokrasi floridalaisen hotellin strategia-kokoustaan varten nimellä ‘ItalialaisenOopperan Ystävät’. Perustamishetkellätamperelaisessa maitobaarissa jätettiinetuliite pois. Muutenhan olisi nimilyhen-ne muistuttanut englantilaista velkakir-jaa = IOU. Miksikö perustettiin? No,opintojen täydentäjäksi ja teekkarikult-tuurin ylläpitäjäksi. Tämä vuoriteekkari-kurssi halusi korkeakouluopin jatkeeksituntumaa rehelliseen työhön alan yrityk-sissä ja teollisuudessa. Joka sittemminpestasikin kaikki, ennakkoluulottomanrohkeasti myös Balettijaoston jäsenet.

Heikin iltaman kuluessa siirryttiin teek-karilaulun keinoin tunnelmasta ja pai-kasta toiseen, kuten; “Nyt krakat poieskiskaiskaamme ...” . > Oi jos mä takai-sin saisin sen ajan ...” sekä “Kotikontu-jen tienoilta ...” > Satumaan kautta >Kuuban yöhön.�

ALe & AHa

Luki

jat

kirj

oitt

avat

Lehden numerossa 2/2002 olevassaJuho Hukan artikkelissa “Rikkikiisu elipyriitti” todetaan, ettei kiisun tai sen tuh-kan metallien hyödyntämisellä ole ollutmerkitystä. Olen asiasta hieman toistamieltä. Oletin, että asiaa paremmin tun-teva, olisi tarttunut kynään, mutta näin eiole tapahtunut. Siksi yritän lähteitä käyt-täen valottaa asiaa.

Vuorineuvos Berndt Grönblom kirjoittivuonna 1934 kirjasen “Outokummun kii-sun käytöstä kotimaisessa rautatehtaas-sa”, Turku 1934. Teos on 32-sivuinen ja

käsittelee kiisutuhkaan sisältyvien me-tallien hyödyntämistä. Kiisutuhka onjäännöstuote, joka syntyy kun sulfiitti-tehtaat ovat hyödyntäneet kiisusta rikin.Tuhka sisälsi noin 60 % rautaa, 8 % pii-oksidia ja pienempiä määriä kuparia,kobolttia ja sinkkiä (KS). Tiedot metal-leista ja pitoisuuksista perustuvat teok-sen “Puuhiokkeesta rautaan ja teräk-seen” toimittanut Christer Blomgren(Lappeenranta 1996 IBSN 952 90 8255-X) artikkeliin “Koboltin valmistus Imatral-la 1936...1947”. Kalevi Saarnin muistel-ma. (Tästä peräisin olevat tiedot on mer-kitty KS).

Sotavuosina, jolloin rautamalminsaanti oli melkein mahdotonta ja teräk-sen kulutus oli suuri, kiisuntuhka oli tär-keä raaka-aine, jota oli saatavilla 35.000... 45.000 tonnnia vuodessa (1940 ...1944). Mainittakoon, että Oy Vuoksen-niska Ab’llä oli melkoinen laivasto nos-tamassa ylös järvimalmia, joka sisälsimangaania – sekin sotateollisuuden tär-keä raaka-aine.

Kiisutuhkan arvokkain komponentti

oli kuitenkin koboltti, jota saatiin keski-määrin 330 kg/vrk (KS). Väitetään, ettäImatran koboltintuotanto oli silloin 10 %koko maailman tuotannosta. Yhtiö oliThe Cobalt Association’in jäsen. Tehdastuotti 1 191,6 tonnia kobolttia sen toi-minnan aikana (KS). Sementtikuparia eliraudan ja kuparin seosta saatiin noin 8tonnia viikossa (KS) ja se myytiin Outo-kummulle. Kuparipitoisuus oli yli 90 % jalisäksi siinä oli kultaa 7 g ja hopeata 1 kgtonnia kohti (KS).

Uskon, että kiisutuhka oli sodan aika-na strateginen raaka-aine, jolla oli mer-kitystä “torjuntavoiton” saavuttamiseksi,ja lisäksi koboltilla saattoi käydä vaihto-kauppaa die Wehrmacht’in kanssa.

Sodan jälkeen laitteet olivat vanhoja jakuluneita; hyödyntämisprosessia yritet-tiin parantaa, mutta maailmanmarkkina-hinnat olivat alhaisia ja sulfiittisellupro-sessit muutettiin sulfaatiksi. Tuhkan hyö-dyntäminen loppui, mutta ehtyihän Ou-tokummun kaivoskin.�

Svante Ernsten

Kiisutuhkasta...

Luki

jat

kirj

oitt

avat

59

Siis on poliittisella vastustajallaja rumpusetillä se ero, että jäl-kimmäistä lyödään rennosti jahellävaroen, ja lyönnissä on myöstaukoja.

SIIS kuulosti mielenkiintoiselta tämä liikenneministeri Sa-sin vetoomus saksalaisille palauttaa nämä Soneran umts-miljardit. Ja voisi tätä toiveunen näkijää verrata siihen enti-seen teekkariin, joka sökössä opintolainan hävittyään yrittiselittää ei ollenkaan tosissaan nokittaneensa pottia. Taiedellisen kaveriin, jonka aamurukous dagen efter kuului:’Rakas Jumala, ota pois tämä kankkunen ja anna rahanitakaisin.’

SIIS kuuluu riekonmetsästys tähän samaan sarjaan tar-peettomuuksia kuin businessgolf ja sopii se tietenkin mai-niosti jatkoksi tyhjäntoimitukselle paremman tekemisenpuutteessa golfsesongin päätyttyä. Ja luonnollisesti fir-man ajalla ja kustannuksella. Sillä onhan Lapin turistikapa-siteetille saatava täytettä myös ennen laskettelukauden al-kua puhumattakaan, että tyttöystävääkin alkaa jo etelä-Suomen syksyn harmaus kiukuttaa. Siis on yksi harvoistajärkevistä metsästyksen kohteista tässä maassa maanteil-lä hyppivät hirvieläimet, mutta tulisi niidenkin kaato jättääammattimiesten tehtäväksi. Selvittäisiin vuosittain muuta-maa vähemmällä punalakkisella ruumiilla.

SIIS puuhattuamme noin yhden business-sukupolvenajan myynti- ja markkinointihommissa, olemme saaneetmittamme täyteen asiakastyytyväisyystutkimuksista, jois-sa enemmän tai vähemmän luonnevikaiset ostopäälliköthaukkuvat kaikki toimittajansa lyttyyn. Ehdotamme tosis-samme, että firmat rupeaisivat tekemään myös toimittaja-tyytyväisyystutkimuksia, ja väitämme, että niistä hyödyttäi-siin taatusti saman verran kuin toisensuuntaisistakin selvi-tyksistä. Siis kannattaisi myös mitata, missä määrin on fir-malla tarkoitus edes nimellisesti kunnioittaa hankintasopi-muksiaan, maksaa laskunsa kahden kuukauden sisälläeräpäivästä, olla aina periaatteesta reklamoimatta saadak-seen lisää maksuaikaa sekä selvittää, kumpi on ostopääl-likölle tärkeämpää, golfkierros plus kostea illallinen jatkoi-neen vai firman pitkän tähtäimen etu. JTJTJTJTJT

SIIS julmisteli tuolloinen tunnettu pääsihteeri N.S.Hrustshev joskus 60-luvulla neukkujen tavoittavan jenkitelintasossa 20 vuodessa. Ja olisi näin kaiketi käynytkin ai-nakin neuvostotilastojen valossa, ellei todellisuuden ja ti-lastojen välinen gäppi olisi poksahtanut päin pläsiä. Odo-tamme mielenkiinnolla, miten mahtaa Kiinan kuluneenkymmenen vuoden suorastaan käsittämättömän vakion8,0% vuotuisen kasvun kanssa käydä. Julkaisee jättiläis-maa nimittäin aina uusimmat neljännesvuositilastonsavain kolme päivää neljänneksen päättymisen jälkeen.Näyttää tietoyhteiskunnassa mikä tahansa raportointifrek-venssi olevan mahdollista. Varsinkin tietyissä käyttöjärjes-telmissä.

SIIS nyt kun ollaan kaikkia maailman touhuja nykyään ul-koistamassa, niin voisi seuraavaksi yksityistää esim. tä-män veronkannon. Kokemusten perusteella olisi lopputu-loksena merkittäviä säästöjä itse toimituksessa, eli siis ve-rot alenisivat jo kättelyssä. Yksityisen firman keräämänäverokertymää voisivat tunnetut gurut sijoittaa huomatta-van tuottavasti, eivätkä poliitikot olisi seassa sotkemassa.Siis suosittelisimme sijoituskohteena erityisesti nyt tätägeriatriaan liittyvää businesta. Rollaattori-ikäluokkienosuus kun on vahvassa ja pitkässä nousussa tämänkinmaan ikäpyramidissa. Hupenisi pitkällä juoksulla kansa-laisten verotus arvattavasti kokonaan kaikkien tuottojentullessa pelkästään sijoitustoiminnasta. Muuten: Ovatnämä ns. veroalet varsin kiinnostavia: Kaikkien verojaalennetaan, pienituloisten kaikkein eniten. Eli progressioeikun kiristyy.

SIIS ovat hallitusneuvottelut Afganistanissa pitkistyneet jamutkistuneet tiettävästi mm. syystä, että ei ole voitu sopiaeri heimojen määräkiintiöistä maan hallituksessa. Ja ontässä kerrankin jotain, josta tulisi meillä ottaa oppia ko.maasta. Saataisiin edes jotenkin turkulaisten ja savolais-ten osuus vallankäytöstä aisoihin tässä maassa.

SIIS on tunnettu meteorologi Seija Paasonen hiljattain jul-kistanut kirjansa Sää. Joten tiedoksi, että on tunnettu tam-perelainen kommentaattorimme Insinööritoimistosta Maaja Matkustaminen juuri aikeissa julkaista esikoisteoksen-sa Mää.


VUORINAISETVUORINAISETVUORINAISETVUORINAISETVUORINAISET Anja Korhonen

Menneidenaikojen lumoja vuorinaiset

Nyt jaksamme taas innostua osallistu-maan. Olemme energisiä aurinkoisenkesän jälkeen. Sen todistivat 46 vuori-naista, jotka olivat vastanneet myöntä-västi runotyttömme Irjan lähettämäänkutsuun ja saapuivat 8.10. ihastelemaanSuomen Kansallisteatterin suurremon-tissa uudistettua koko komeutta. Erityi-sen ilahduttavaa oli se, että tilaisuudestavaarin oli ottanut moni vuorinainenmyös pääkaupunkiseudun ulkopuolel-ta.

Koska joukkomme oli niin suuri, kier-simme teatterin tiloissa kahden oppaanjohdolla. Remontin päätarkoituksena oliollut palauttaa tämä historiallisesti arvo-kas rakennus vuonna 1961 tehtyä re-monttia edeltäneeseen jugend-tyyliin.Katsomon värityksessä oli palattu 1900-luvun alun väreihin, kultaan ja purppu-raan. Vaikka vanhan kunnioitus oli re-montissa ollut keskeisenä ohjenuorana,ei nykytekniikan suomia mahdollisuuk-sia oltu unohdettu. Poissa olivat suureltanäyttämöltä kymmenet köysiradat, joillalavastuksia on hilattu ylös ja alas. Vainnapin painallus, ja ennen niin hankalathommat hoituvat käden käänteessä.

Teatterimaailmassa kun olimme, kuu-limme monista mielenkiintoisista paljas-tuksista. Älkää nyt kuitenkaan pettykö,sillä paljastukset koskivat tällä kertaavain lattioita! Kokolattiamaton alta oli ni-mittäin paljastunut hienoja puu- ja

“Kesän leikit, hommat jäivät,tuli eteen syksypäivät”. Näinlaulettiin ennen muinoinkoulussa syyslukukaudenalkaessa. Laulut ovat muut-tuneet, mutta totuus on se,että syksy tulee joka vuosivääjäämättömästi. Mitäpäsitä suremaan, varsinkin,kun muistoihin jää niin upeaja lämmin kesä kuin tänävuonna.

Vuorinaisia Tauno Palon lumossa. Vasemmalta: Pirkko Ström,Kirsti Mikkonen, Liisa Lappalainen, Annu Kreula ja TuulikkiHakkarainen.

Kierroksen jälkeen ravintola Morkussa virkistäytymässä. Edessä vasemmalta:Elina Ryynänen, Tuula Relander, Kaisa Puustinen ja Tepu Väisänen.

mosaiikkibetonilattioita! Myös yleisönmukavuutta on muistettu ajatella. Nenänpuuterointiin ei tarvinne enää kuluttaakoko väliaikaa, sillä saniteettitiloja on li-sätty runsaasti. Seitsemän vuotta tähänsuururakkaan oli kulunut. Jos antaisim-me kouluarvosanan tehtävän pääarkki-tehdille Sari Schulmannille, se olisi epäi-lemättä laudatur.

Näytäntökauden tämä 100-vuotias

kansallispyhättömme aloitti suurellanäyttämöllä Aleksis Kiven “Nummisuu-tarit”-näytelmällä.

Huhu kertoo, että moni on lähtenytnäytännöstä hieman sekavin tuntein. Pi-tääkö kaikki vanha mitätöidä ja uudis-taa? “Ylinäytelty ja ylimodernisoitu”, ker-toivat muutamat näytelmän jo nähneetvuorinaiset. Toivottavasti Aleksis Kivi eikääntyile haudassaan!�


JÄSENUUTISIAJÄSENUUTISIAJÄSENUUTISIAJÄSENUUTISIAJÄSENUUTISIAUlla-Riitta Lahtinen

Uusia jäseniä -nya medlemmar

Uuttajäsenistä

Kokouksessa 17.10.2002

Finnäs, Peter Micael, FK, 1962,malminetsintägeologi, Endomines Oy,[email protected],Kupittaankatu 97 as 7, 20810 TURKUjaosto: geoBoaro, Joe, B.Eng., 25.4.1956, SeniorProject Engineer, Pyhäsalmi Mine Oy,[email protected],Ruotasentie 1 B, 86900 PYHÄKUMPUjaosto: kaiKarlsson, Markus Juhani, 106 ov.,29.9.1973, opiskelija,TKK (tutkimusins., LKAB),[email protected],LKAB/FoU, SE-98381 MALMBERGET,Sverige jaosto: kaiMontola, Pekka, 155 ov., 29.7.1975,opiskelija, TKK Kemian tekniikan os.(harjoittelija, Outokumpu Mintec Oy),[email protected], Steniuksentie 12 B 19,00320 HELSINKI jaosto: rikRautjärvi, Heli Varpu, DI, 20.9.1971,assistentti, OY Prosessi- ja ympäristö-tekniikan os., [email protected],OY Prosessi- ja ymp.tekn.os, PL 4300,90014 OULUN YLIOPISTO jaosto: rikSaloranta, Juha- Matti, ins.,19.6.1957, myyntipäällikkö,Larox Flowsys Oy,[email protected], Nosturinraitti 2 A10, 33720 TAMPERE jaosto: rikSuontaka, Ville Antti Samuli, 158,5ov., 21.4.1976, opiskelija, TKK Kemiantekniikan os. (tutkimusapulainen, TKKProsessien ohjauksen ja automaationlab.), [email protected],Pihlajatie 13 A 4, 00270 HELSINKIjaosto: rikBogdanoff, Agne Christine, TkL,17.2.1968, tutkimuspäällikkö,Rautaruukki Oyj,[email protected],Rautaruukki Oyj, PL 93, 92101 RAAHEjaosto: metIsokääntä, Jani Kristian, 138 ov.,4.7.1977, opiskelija,OY Prosessi- ja ympäristötekn. os.,[email protected],Paalikatu 14 A 201, 90520 OULUjaosto: metJokivuori, Anne Helena, 164,5 ov.,5.7.1978, opiskelija,TKK Konetekniikan os.,[email protected],Koivuletontie 14, 95400 TORNIO

jaosto: metKlaavu, Kari Ville, DI, 9.1.1975, tutki-musinsinööri, Keski-Pohjanmaanteknologiapalvelukeskus,[email protected], Itäinen Kirkkokatu2 as 36, 67100 KOKKOLA jaosto: metLaitsaari, Arttu, DI, 22.6.1973, laatu- jakehityspäällikkö, Alteams Oy,[email protected] 12 C 17, 00420 HELSINKIjaosto: metLiljestrand, Ann-Christine, ekonomi,26.8.1957, ostopäällikkö,Fundia Wire Oy Ab,[email protected],Fundia Wire Oy Ab, Koverhar,10820 LAPPOHJA jaosto: metLundström, Jarkko Kristian, 95,5 ov.,3.1.1977, opiskelija,TKK Materiaali- ja kalliotekn. os.,[email protected], Urheilukatu22 A 26, 00250 HELSINKI jaosto: metSaksi, Olli-Matti, DI, 5.1.1967, myynti-johtaja, Rautaruukki Oyj,[email protected],Rautaruukki Oyj, Harvialantie 420,13300 HÄMEENLINNA jaosto: metSalmén, Jussi, 128,5 ov., 28.3.1978,opiskelija, OY Konetekniikan os.,[email protected], Toivonniementie1 B 118, 90500 OULU jaosto: metSuonpää, H. J. Matias, DI, 26.4.1972,myyntipäällikkö, Rautaruukki Steel,[email protected],Rinteentie 34, 24240 SALO jaosto: metTamminen, Lars Antero, DI, 9.5.1966,tuotantopäällikkö, Rautaruukki Steel,[email protected],Rautaruukki Steel,PL 93, 92101 RAAHE jaosto: metVimpari, Jarkko Aatos, 132,5 ov.,9.2.1978, opiskelija, TKK Materiaali- jakalliotekn. os. (tutkimusapulainen,TKK Metalli- ja materiaaliopin lab.),[email protected], Tuomarilankatu 1 A16, 02760 ESPOO jaosto: met

Vuorimiesyhdistys-Bergsmannaföreningenry:n hallitus on hyväksynyt seuraavat henkilötyhdistyksen jäseniksi:

Vuorimiesyhdistys-Bergsmannaföreningenr.y. c/o Ulla-Riitta LahtinenKaskilaaksontie 3 D 108, 02360 ESPOO0400-456 195 fax 09-813 4758ulla-riitta.lahtinen@vuorimiesyhdistys .fi

VUORITEOLLISUUS-LEHDEN osoitteen-muutokset

Rautaruukin toimitusjohtajan, vuorineu-vos Mikko Kivimäen jäädessä eläkkeelle1.1.2004 on yhtiön hallitus nimittänytRautaruukin toimitusjohtajaksi 1.1.2004alkaen kauppatieteiden maisteri SakariTammisen (48).

Sakari Tamminen tulee yhtiön varatoi-mitusjohtajaksi ja toimitusjohtajan sijai-seksi viimeistään 1.5.2003.

Sakari Tamminen toimii tällä hetkelläMetso-konsernin varatoimitusjohtajanaja toimitusjohtajan sijaisena.

SAKARI TAMMINEN - CVSyntynyt 18.12.1953 EurajoellaNaimisissa, 3 lasta (1981, 1984, 1988)KOULUTUS1984 Kauppat. maist., Tampereen yliopistoTYÖTEHTÄVÄT1981-1984 ATK-Yhtymä Avonius Oy, talous-päällikkö1984-1986 Oy Tampella Ab, projektipäällikkö1986-1987 Oy W. Rosenlew Ab, Metalliteolli-suus, talouspäällikkö1987-1991 Rauma-Repola Oy, Konepajateol-lisuus, talousjohtaja1991-8/1998 Rauma Oy, talous- ja rahoitus-johtaja9/1998-30.6.1999 Rauma Oy, varatoimitus-johtaja

1.7.1999 - Metso Oyj 1.7.1999 talous- ja rahoitusjohtaja1.10.1999 johtoryhmän varapuheenjohtaja 1.3.2000 varatoimitusjohtaja, CFO24.3.2000 toimitusjohtajan sijainen

Rautaruu-kille uusitoimitus-johtaja

Palmu, Marjatta, suunnitteluinsinööri,Posiva Oy , 27160 OLKILUOTO,puh. vaihde 02 837231,[email protected], Satu, myynti-insinööri,Metso Minerals Finland Oy,Kolmihaarankatu 3-5, 33330 TAMPERE,matka 040 8211759,[email protected], Harri, teknillinen johtaja(Pohjoismaat), Omya Oy,Kasarminkatu 22, 00130 HELSINKI,[email protected], Sauli, myyntijohtaja,Luterma Oy, puh. 09 39602960,fax 09 39602961, matka 0400 609352,[email protected] Hakapää, eläkkeellä Outokum-pu Mining Oy:stä, nyt: Mira Interior Oy,Consultant and Chairman,[email protected]


jaosto

GEOLOGIGEOLOGIGEOLOGIGEOLOGIGEOLOGI

Kuten aina jaoston ekskursioilla, sää olimitä parhain ja osanottajien ekskursio-henkinen valmius huipussaan. Ekskursi-on onnistumisen takasivat isäntien vie-raanvaraisuus ja asiantuntevat opastuk-set sekä Niemelän liikenteen ”neljäntähden” kuljetus.

Ekskursiomme alkoi RovaniemeltäArcticumin tiloissa, missä APP:n projek-tipäälliköt DI Pekka Perä (kaivostoimin-ta) sekä päägeologi Louw Smith (geolo-gia) esittelivät Suhanko projektin tilan-netta. Lisäksi tarkastelimme kahta kaira-reikää Ahmavaaran ja Konttijärven esiin-tymistä, jonka jälkeen suuntasimmemaastoon Konttijärven koelouhinta-alu-eelle.

APP on Outokumpu Mining Oy (OM)ja Gold Fields Limited (GFL, Etelä-Afrik-ka) yhtiöiden yhteistyöhanke, joka sai

alkunsa maaliskuussa 2000. Hankkeentarkoituksena on etsiä platinaryhmänmetalleja ja kehittää paikannettujenesiintymien kaivostoimintaa lounaisessaLapissa Portimo kompleksin ja Penikatintruusion alueilla.

Kaksivuotisen intensiivisen tutkimus-työn tuloksena (125 km kairausta) ononnistuttu raajaamaan Konttijärven, Ah-mavaaran ja SK Reef esiintymät, joidenyhteenlaskettu kokonaismineraalivaran-to on 218 Mt keskipitoisuuden ollessa2.05 g/t 2PGE+Au kun cut off arvona onkäytetty 0.5 g/t 2PGE+Au (lehdistötie-dote heinäkuussa 2002). APP hankkeenoperaattorina toimii Gold Fields Limitedja yhtiöiden omistusosuudet hankkees-ta ovat GFL 51% ja OM 49%.

Tällä hetkellä on Ahmavaaran (koko-naismineraalivaranto 99.8 Mt @ 1.47 g/t2PGE+Au) ja Konttijärven (kokonaismi-neraalivaranto 54 Mt @ 1.94 g/t2PGE+Au) esiintymistä tekeillä kannat-tavuustarkastelu, jonka tulokset valmis-tuvat syys-lokakuussa.

Ekskursiomme toisena päivänä tutus-tuimme AvestaPolarit Chrome Oy:n Ke-min kaivokseen ja Tornion Ferrokromi-tehtaaseen. Aamupäivä alkoi geologiTimo Huhtelinin Kemin Cr-kaivoksenyleisesittelyllä, jonka jälkeen osa ryhmäs-tämme painui maan alle geologi ErkkiKorvuon opastuksella ja muut tutustuivatavolouhoksen näkymiin sekä kairarei-kiin. Käyntimme päättyi yhteiseen rikas-tamokierrokseen ja palarikaste-/hienori-kastevarastojen katselmukseen.

Geologijaosto syysekskursiollaPohjois-Suomessa

Vuorimiesyhdistyksengeologijaoston syys-ekskursio suuntautuiPohjois-Suomeen 17.-18.9.Kohteina olivat ArcticPlatinum Partnership (APP)yhteishankkeen Suhankoprojekti Rovaniemellä jaSuhangossa sekä Avesta-Polarit Chrome Oy:n Keminkaivos ja TornionFerrokromitehdas.

Tähän saakka Kemin kromimalmia onhyödynnetty avolouhintana, mutta vuo-den 2003 aikana siirrytään myös maan-alaiseen tuotantoon. Maanalaisen kai-voksen rakentaminen aloitettiin 1999.Kaivoksen louhinta on nyt noin 1.2 Mtvuodessa ja tuotteena syntyy sekä pala-että hienorikastetta (36% ja 44.5%Cr2O3) yhteensä n. 600 000 t vuodessa.Tuotteet kuljetetaan rautateitse TornionFerrokromitehtaalle.

Kemin kaivokselta seurasimme rikas-teiden reittiä Ferrokromitehtaalle. Ferro-kromitehtaan yleisesittelystä vastasi su-laton käyttöinsinööri Janne Ollila. Ferro-kromin tuotanto käynnistyi 1968. Nyky-ään ferrokromia, palana (1/3) ja sulana(2/3), tuotetaan n. 260 000 t vuodessa.Sula toimitetaan suoraan terässulatonuuniin ja lähes kaikki pala-ferrokromimenee myös sinne, loput laivataan vien-tiin. Tehdaskierros oli varsin kaikenkat-tava (rikasteen jauhatus – pelletointi –sintraus – sulatus) ja onnekaskin, koskapääsimme näkemään pienemmän n. 25t kapasiteetin omaavan sulatusuunintyhjennystä ja vielä hehkuvan ferrokro-min siirtoa senkkojen lasku-uomastajäähdytyskentälle.�

Ekskursioryhmä oppaineen APP:nSuhanko projektin Konttijärvenkoelouhosalueella.

Heikki Puustjärvi


METALLURGIMETALLURGIMETALLURGIMETALLURGIMETALLURGIjaosto

Kesäretkellä KokkolassaElokuun iltojen jo tummuessa ja sateen piiskatessa katujasaapui joukko tiedonjanoisia alan miehiä ja naisia Kokko-laan ilahduttamaan Outokumpu Kokkola Zinc’in ja OMGKokkola Chemicals’in isäntiä läsnäolollaan.

dä businesta metalleilla. Toinen on ehkäperinteisempi, suureen tuotantomää-rään perustuva ja toinen enemmän pie-nistä palasista koostuva tapa. Molem-milla tavoilla on varmasti paikkansamaailmassa eikä yksi tapa voi soveltuakaikkeen tuotantoon. Ehkä meidän kui-tenkin pitäisi miettiä mitä voisimme op-pia muiden tavoista tehdä asioita.

Tehtaiden sisäpuolisen tarkastuksenjälkeen siirryimme tarkastelemaan tuo-tannon näkymiä meren puolelta, jossameiltä kyseltiin monenlaista sinkistä japarhaita jopa palkittiin. Tehdaskierros-ten ja esittelyjen aikana ”nukkuneet”joutuivat tankkaamaan itseensä viisaut-ta laulukirjoista. Osassa laulukirjoista olijopa perinteiset lasiset kannet toisten ol-lessa uudempaa mallia. Lopuksi pää-dyimme paikallisen pursiseuran tiloihinMustakariin, jossa meitä kestittiin kuinpiispaa pappilassa. Liekö syynä hie-noon kestitykseen ollut isäntien usko sii-hen, että kun kerran kestitään niin eivät-pähän tule vähään aikaan uudestaan vaitoive uudesta vierailusta lähitulevaisuu-dessa.

Mustakarilta palasimme kaupunginsykkeeseen juuri kun Venetsialaiset oli-vat parhaassa vauhdissa ja jotkut kuu-lemma pääsivät jopa näkemään Jari Sil-lanpään esiintymisen. Toivottavasti ku-kaan ei kuitenkaan ottanut osaa yölli-seen puukkohippaan Kokkolan torilla.

Kiitokset kaikille osallistujille ja suur-kiitokset Outokumpu Zinc’ille, OMG’lleja Isännille.�

Jyrki Makkonen

tehdaskierros, jonka aikana näimme pa-sutuksen, rikasteen suoraliuotuksen,liuospuhdistuksen, elektrolyysin ja vali-mon, joiden kautta kulkee kaikki se sink-ki jota korroosio joka päivä lyhtypylväis-sä, aidantolpissa, peltikatoissa jne. ku-luttaa. Harvalla tehtaalla on yhtä hyväätuotetta, jonka tehtävä on syöpyä, tuhou-tua ja tehdä tilaa uudelle sinkille.

Raskaan tehdasvierailun jälkeen olivuorossa vähintäänkin hyvin ansaittu jamaistuva lounas. Ruoka oli hyvää, sitäoli riittävästi ja mikäli pöytäseura ei miel-lyttänyt johtui se vain väärästä valinnas-ta.

Lounaan jälkeen vuoro siirtyi OMG’lleja tehtaan esittely sujui kehitysjohtaja,laatupäällikkö Tapio Paanasen toimesta.Kun olimme saaneet jonkinlaisen kuvanOMG’n toiminnasta siirryimme taas koh-ti tapahtumien polttopistettä suuntanatehdas. Tehdaskierroksen aikana näim-me kuinka erilaisissa pussukoissa, sä-keissä jne. tulevat raaka-aineet muuttu-vat mitä moninaisimmiksi tuotteiksi.Opimme myös tunnistamaan eri kemi-kaaleja värin perusteella ja näimmekuinka tuotteet lopulta päätyivät siistei-hin peltitynnyreihin trukkilavoille odotta-maan kuljetusta asiakkaalle.

Päivä oli erittäin antoisa sillä sen aika-na näki selvästi kaksi erilaista tapaa teh-

Päivien teemana “Geokemianhaasteet”I Laatu näytteenotossa jaanalytiikassaII MalminetsintägeokemiaIII Ympäristögeokemia

Mahdolliset esitelmäaiheet pyyde-tään lähettämään tutkimusprofessoriReijo Salmiselle 22.11.2002 men-nessä.puhelin 020 550 2375sähköposti reijo.salminen gsf.fi

GEOKEMIANPÄIVÄT

MS RomantikallaLähtö Helsingistä

12.2.2003 klo 18.00Paluu Helsinkiin

13.2.2003 klo 17.00

Kokouspaketin alustavat hinnat90/140€, opiskelijat 40€

Metallurgijaostonkoulutustapahtumat

vuonna 2003

* Metallituotteiden integroitutuotekehitys 8.-9.5.2003

* Tulenkestävät materiaalit2.-3.10.2003

!!

Aamupäivän ohjelmassa oli toimitusjoh-taja Ville Sipilän esittämä tietoisku Outo-kummun tehtaista Kokkolasta ja sinkinvalmistuksesta. Tyhjentävän ja asiantun-tevan esityksen jälkeen suuntasimmekohti todellista toimintaa. Vuorossa oli

Oy AGA AbAtlas Copco Louhintatekniikka Oy AbAvainlaskelmat OyAvestaPolarit Oyj AbpCronvall OyOy Forcit AbGeologian tutkimuskeskusImatra Steel Oy AbITS-vahvistus OyOy JA-RO AbKemira Phosphates OyLemminkäinen Construction LtdMetorex International OyMetso Endress+Hauser OyMetso Minerals Oy

Miranet OyOutokumpu Copper Products OyPohtoRautaruukki OyRaute Precision OySandvik Tamrock OyOy E.Sarlin Ab UunitSuomen IP-tekniikka OyTamfelt Oyj AbpTeknikum Yhtiöt OyWarman Int. Scandinavia OyVTT KemiantekniikkaYIT-Rakennus OyÅbo Akademi University

Ilmoittajat / Annonsörer


jaosto

KAIVOSKAIVOSKAIVOSKAIVOSKAIVOS

Seuraavassa on suunnilleen aikajärjes-tyksessä lyhyesti kuvattu retken kulku javierailukohteina olleiden kaivosten päi-vän tilanteet.

Keskiviikko 25.8

Tara MinesKokoontuminen suoritettiin Helsinki-

Vantaan lentoasemalla suunnilleen omal-la vastuulla ja sillä periaatteella, että kaik-kien ilmoittautuneiden olisi syytä ehtiäFinnairin lennolle AY 887 08.10 Dubliniin.Onnellisesti myös kaikki ehtivät konee-seen ja keula suunnattiin kohti Irlantia.Lentoaika ei ehtinyt juurikaan jäykistääjäseniä ja koska kellokin on Irlannissaomaamme tasan 2 tuntia jäljessä niinsaavuimme Taran kaivokselle aikataulunmukaan jo klo 11.30 aikoihin. Itse asias-sa olimme jopa niin hyvin aikataulussa,että teimme ylimääräisen pysähdyksenja happihyppelyn The Hills of Tara -nimi-sellä pyhällä kukkulalla ja muinaismuis-tomerkillä ennen kaivokselle menoa.Paikka on vanha sotatanner, tosin hyvinvihreä sellainen.

Taran kaivos sijaitsee Navan’in kylässänoin 50 km Dublinista luoteeseen. Kai-vos on aloittanut toimintansa vuonna1977 suhteellisen pitkällisten lupamenet-telyjen ja neuvottelujen jälkeen. Outo-kumpu tuli mukaan Taran kaivostoimin-taan osakkaana vuonna 1986. Tänä päi-vänä kaivos on 100 prosenttisesti Outo-

kummun omistuksessa.Tervetulokomppaniassa oli mukana

paikallisia kotimaisia eli tuotantojohtajaRauno Pitkänen, kaivososaston päällikköKimmo Luukkonen, projektipäällikkö Mar-kus Ekberg ja kunnossapitopäällikköPauli Koistinen. Kaivoksen yleisesittelynja rättisulkeisten jälkeen jakauduimmesuunnilleen jaostojen mukaan kahteenryhmään, joista toinen suunnisti kaivok-seen ja toinen valmistautui rikastamokier-rokselle.

Rättisulkeisilla tarkoitetaan turvavarus-teisiin pukeutumista, joka merkitsi myössitä, että kuljetimme Taran kaivokseltasaamamme varusteet mukanamme kokoretken ajan perskohtaisesti. Tämä olimuuten hyvin toimiva systeemi.

Vauhdikkaan kaivoskäynnin aikana tu-tustuttiin mm. murskaukseen, louhoksiin,kauko-ohjauslastaukseen täyttöpatoihin,kunnossapitotiloihin sekä uuteen murs-kapihaan.

Ennen rikastamokierrosta seuruee-seen liittyi rikastamon päällikkö DannyO´Sullivan. Taraan jo hieman aikaisem-min saapunut Ari Jalonen esitti lyhyenkatsauksen rikastamon uusimmasta lai-

Kaivos – ja rikastusjaostosyysretkellä Irlannissa

Irlannista tulee useimmille ensimmäisenä mieleenvihreä saari ja varsin tumma olut, joista kuuluisinlienee Guinness. Useimmille kaivosalan ihmisille setuo myös heti mieleen Outokummun omistamanTaran sinkkikaivoksen, ja ehkä muutamia muitakinkaivoksia. Meille syysretkellä mukanaolleille Irlantituo mieleen juuri nyt hyviä muistoja onnistuneesta jaerittäin hyvin järjestetystä retkestä 25.-28.9.2002.

Harri Lehto, T & K toimittaja

TarkkanaTarassa.Kaivoksenyleisesittelymenossa.

Yhteispotrettijuuri ennen

panimovierailua.


KAIVOSKAIVOSKAIVOSKAIVOSKAIVOSjaosto

teinvestoinnista, uudesta painesuodatti-mesta (Hoechst/Outokumpu). Esittelynjälkeen teimme kierroksen rikastamollaja sen jälkeen vaatteet pakettiin ja takai-sin Navan’in kylään, jossa nautimme Ou-tokummun tarjoaman illallisen. Majapaik-kana oli Hotelli Newgrange.

Taran kaivoksen historia on suhteelli-sen monisyinen ja vaikea, joka perustuusuurelta osin hankaliin maankäyttöoi-keuksiin, paikalliseen ammattiyhdistys-liikkeeseen ja Irlannin varsin tiukkaanympäristölainsäädäntöön ja nimen-omaan sen tiukkaan tulkintaan. Suomes-sa ollaan Irlantiin verrattuna vielä sentäänjopa kohtuullisia eri asioiden raportoin-nissa. Taran kaivos kokonaisuudessaanpanostaa juuri nyt voimakkaaseen toi-mintatapojen muutokseen ja tuotanto-määrän kasvuun. Tähän kaikkeen on ku-lunut ja kuluu edelleen rahaa varsin huo-mattavia määriä. Viimeisen vuoden aika-na toiminnan kehittämiseen on investoitu26 MEUR, kun kaivos on ollut care &maintenance -tilassa. Uusia tavoitteitatuotantomäärien ja laadun nostamiseksihelpottaa vuosien neuvottelujen jälkeensaatu oikeus Nevinstown-malmioon(vanha Bula). Lisäksi käynnissä on pää-malmin jatkeena olevan ns. SWEX mal-mion käyttöönotto. Mainittakoon, ettäSWEX-projektin kustannusarvio on 58MEUR. Tavoitteena on nostaa kapasiteet-ti 2.8 miljoonaan tonniin malmia vuodes-sa, josta saataisiin rikastetta 240 000 ton-nia sinkiksi laskettuna vuoteen 2004mennessä. Rikasteiden yhteismäärä tuli-si olemaan noin 370 000 tonnia.

Illallispuheessaan Tara Mines Ltd:n toi-mitusjohtaja Eero Laatio painotti nimen-omaan kaivoksen tuotannollisia haastei-ta ja kovien tavoitteiden saavuttamiseentarvittavaa kovaa työtä ja myös suurta ta-

loudellista panostusta. Tavoitteena onmuuttaa koko kaivoksen työtapoja nykyi-sestä tehokkaampaan suuntaan. Tämänmahdollistaa Euroopan suurin sinkki-lyijy-esiintymä, ja sen tehokas käyttö.

Torstai 26.9. Galmoy & Lisheen

Matka jatkui kohti saaren sydänmaita.Päivän ensimmäinen kohde oli Galmoynkaivos vajaan 200 kilometrin päässäNavan’in kylästä katsottuna. Suunta olilounaaseen päin, kuten kartasta näh-dään. Välimatkat eivät kerro koko totuut-ta, koska tiet ovat varsin kapeita, ja kulke-vat kaikkien kylien läpi, ja matkakeskino-peus laskee helposti alle 60 km/h. Mat-kan varrelle sattui sellaisia jostain syystähyvin tutun tuntuisia paikkoja kuten Tulla-more, Kilbeggan jne. Varsin idyllisiä jahienoja paikkoja, suhteellisen kaukanakaikesta, omassa rauhassaan.

The Galmoy MineGalmoyn kaivos oli yksityisessä omis-

tuksessa, ja poikkesi tässä suhteessamolemmista muista kohteista. Meitä olivastassa paikan GM Steve Gatley, jokaliittyi myös seuraamme illanistujaisissa.Kaivoksen omistaa irlantilainen yhtiö Ar-con International Resources Plc. Kuriosi-teettina mainittakoon, että kaivosyhtiönenemmistön omistaa tomaattisoseella(Heinz) rikastunut Sir Anthony O’Reilly.

Kaivoksen syntyhistoria kaikkine ym-

päristö- ja maankäyttöneuvotteluineenmuistutti varsin läheisesti Taran kaivosta.Kaivoksen päätuote oli sinkki ja sekun-däärituote lyijy. Vuosituotanto oli noin100 000 tonnia rikastetta, jota varten nos-tettiin 650 000 tonnia malmia. Tämä olivajaa kolmannes Taran luvuista. Esiinty-mä oli varsin lähellä maanpintaa, ainoas-taan noin 70 - 100 metrin syvyydessä, jo-ten avolouhinta olisi kenties teknisesti jataloudellisesti ollut luonnollisin tapa toi-mia, mutta isäntiemme mukaan se ei ol-lut edes vakava vaihtehto Irlannin ympä-ristöviranomaisten mielestä. Maan alle jaaamen.

Malmi kulki melko vaakana, joten lou-hintamenetelmänä käytettiin pääasiassapilarilouhintaa ja jonkun verran perinteis-tä täyttölouhintaa. Rikastusprosessi olipääpiirteissään hyvin samanlainen kuinTarassakin.

The Lisheen MineViimeinen kaivosvierailukohde oli Lis-

heenin kaivos, joka oli vierailukohteistanuorin. sen nykyinen omistuspohja on50/50 suhteessa Ivernia West plc (Irl) jaAnglo American plc (Anglo Base MetalsLtd.). Esiintymä, joka on löydetty vuonna1990, oli itse asiassa samaa malmiotaGalmoyn kanssa.

Tuotantomääriltään Lisheenin kaivosasettui lähelle Taraa. Nosto oli hiukan alleTaran eli 1.5 Mton, mutta rikkaammanmalmin ansiosta rikastetuotanto oli tällähetkellä hiukan suurempi n. 300 000 ton-nia vuodessa. Metalleiksi laskettunatämä määrä tarkoittaa noin 200 000 t vuo-dessa.

Ympäristö- ja turvallisuusasiat olivatkeskeiset ja erittäin tiukat. Mainittakoon,että kaivos oli hyvin märkä, pumpattavavesimäärä on 3000 m3/h!!.

Yleisesittelyn jälkeen suoritimme nor-maalit rättisulkeiset ja sukelsimme kukinoman mieltymyksemme mukaiselle kier-rokselle. Kierrokset oli suunniteltu jopaniin tarkkaan, että rikastamokierros olijaettu kolmeen eri ryhmään ja kaivoskier-ros kahteen ryhmään. Tämähän oli vie-railijoiden kannalta ainoastaan hyvä asia.

Perjantai 27.9. Kilkenny

Jos jollakin tulee mieleen Kilkenny ni-misestä paikasta jokin muu asia kuin kai-vokset, niin tavallaan hän on oikeassa.Kilkenny oli meillä välietappi ja yöpymis-paikka ennen siirtymistä Dubliniin.

Perjantaille oli varattu kaksi virallistavierailukohdetta. Kilkennyn linna ja St.Francis Abbey Brewery -panimo. Linnaoli luonnollisesti varsin sykähdyttävä ko-kemus, jossa oli helppo aistia mennei-den aikojen tunnelmia. Tosiasia oli kuite-kin se, että ilmassa oli lievää odotuksentuntua, koska tuskin ainakaan kaikki oli-vat käyneet panimossa, ainakaan Irlanti- r

Taran rikastamon myllyrivistö.

Tara Mines Ltd:n toimitusjohtaja EeroLaatio ja retken pääorganisaattori JariHonkanen.


RIKASTUS- JA PROSESSIRIKASTUS- JA PROSESSIRIKASTUS- JA PROSESSIRIKASTUS- JA PROSESSIRIKASTUS- JA PROSESSIjaostolaisessa sellaisessa, koskaan aikaisem-min.

Panimokin lopulta löydettiin ja tutus-tuimme ensin tekniseen puoleen eli varsi-naiseen oluen tai oluiden valmistukseen.Kyseeessä oli vanha Smithwick-suvunomistama laitos, joka oli sittemmin siirty-nyt varakkaimmille omistajille.

Monelle paikallisen oluen ystävälle oliaikamoinen yllätys, kun isäntämme alkoiesittelemään Budweiser-oluen valmistus-prosessia. Myöhemmin ilmeni, että ko.panimo valmisti nykyään pääasiassa juu-ri Budweiseria (99 % tuotannosta). Kil-kenny-olutta pantiin vain kerran kuussaja Guinnessia ei valmistettu enää lain-kaan. Globalisaatiolla on huonotkin puo-lensa…..

Maistiaisissa todettiin, että olut on pa-nimoravintolassa varmasti parhaimmil-laan ja tämä toteamus tuli vielä pari ker-taa varmistettuakin!

Matka jatkui iltapäivällä Kilkennystäkohti Dublinia, jonne saavuimme hiemansuunniteltua aikataulua myöhemmin.Tämä johtui siitä, että pysähdyimmeeräälle levähdyspaikalle pariksi tunniksiihailemaan nummimaisemia.

Pysähdykseen vaikutti oleellisestimyös se, että siihen asti hyvin toiminutkulkuvälineemme sanoi työsopimuksen-sa ikään kuin irti. No, koska lento oli vas-ta seuraavana aamuna, ei meillä ollut var-

K.H. Renlunds Stiftelse, understöd förgeologi- och miljöprojekt 2003

(ca 250 000 €)K.H. Renlunds stiftelse lediganslår projektunderstöd. Stiftelsen understöder praktisk-geologiska forskningsprojektvars ändamål är att bidra till upptäckter och utnyttjande av tekniskt och ekonomiskt användbara resurser och vattentill-gångar. Stiftelsen stöder teknisk innovationsverksamhet inom mineralogi och geologi, samt understöder forskningoch utvecklingsarbete inom geologiskt inriktade miljöfrågor. Stiftelsen kan även stöda publikationsverksamhet varsavsikt är att öka kännedomen om ovannämnda verksamheter. Stöd av vetenskapliga påbyggnadsarbeten vars temansammanfaller med Stiftelsens syften kan även komma i fråga. Ansökningar, bör inlämnas före utgången av december2002 till prof. Carl Ehlers, Institutionen för geologi och mineralogi, Åbo Akademi, FIN-20500, Åbo. E-mail:[email protected]ärmare instruktioner om ansökningarnas formulering finns under addressen: www.abo.fi/renlund

K.H. Renlundin Säätiö, apurahoja 2003Valmistuneita

K.H. Renlundin säätiö julistaa haettavaksi projektirahoitusta, yht. n 250 000 €. Säätiö tukee taloudellisesti käyttökel-poisten maakamaran raaka-aine ja vesivarojen etsintää, tutkimusta ja teknis-taloudellisia selvityksiä. Säätiö tukeemyös mineralogian ja geologian alojen teknistä innovaatiota, sekä geologisesti suuntautuneita ympäristöhankkeita.Säätiö voi rahoittaa julkaisutoimintaa, sekä tieteellisiä jatkotutkintotöitä joiden aihepiiri liittyy säätiön tavoitteisiin.Hakemusten on oltava perillä 31.12.2002 mennessä osoitteella: Prof. Carl Ehlers, Institutionen för geologi och minera-logi, Åbo Akademi, FIN-20 500 Turku (e-mail [email protected]). Ohjeet hakemusten laatimista varten osoitteestawww.abo.fi/renlund

Kiitos!

Retken onnistumisen kannalta oli luon-nollisesti oleellista, että pääsimme käy-mään kyseisillä kaivoksilla. Suurkiitoksettästä kaikille kaivoksille, ja erityinen kiitosretken operatiiviselle järjestäjälle JariHonkaselle, joka oli kaikki matkat, lahjatja vierailukohteet järjestänyt. Aikataulutpitivät eikä mies- tai naistappioita tullut.Koska tulijoitakin oli retkelle hiemanenemmän kuin voitiin mukaan ottaa, niinvoidaan todeta, että matka oli menestyskaikilla mittareilla mitattuna.

Muista, että ensi kerralla myös sinävoit olla mukana!�

Kilkennyn linna

PS. Lisätietoa kaivoksista löytyy ainakin seuraavista linkeistä:http://www.outokumpu.com/mining/ http://www.arcon.ie/ http://www.ivernia.com/operate/lisheen.htm

sinaista kiirettä, ja sitä paitsi ”laivakin olilastattu”. Bussin vaihdos sujui vauhdik-kaasti ja Dubliniin saavuimme iltaseitse-män aikoihin. Illalla oli ohjelmassa va-paata ohjelmaa.

Lauantai 28.9

Finnairin lennolle AY 888 klo 10.05 pai-kallista aikaa ehtivät Dublinissakin viete-tyn illan ja yön jälkeen kaikki. Aivan kaik-ki eivät tosin vielä malttaneet lähteä kotiinSuomeen, mutta se on toinen juttu. Tyyty-väisinä astelimme koneeseen ja nokkasuunnattiin kohti Helsinkiä, jossa viralli-nen retkiohjelma sitten päättyi.


FROM MINE TO MARKET

WITH SKILL AND CARE

Kemphos Tel: +358 10 86 1215P.O.Box 20 Fax: +358 10 862 6795

FIN-71801 SIILINJÄRVI E-mail: [email protected]

Julkaisujen ja karttojen myynti:

Geologian tutkimuskeskus

Julkaisumyynti Puh.: 020 550 2450

PL 96 (Betonimiehenkuja 4) Telekopio: 020 550 12

02151 ESPOO S-posti: [email protected]

Kotisivu: www.gsf.fi/info/julkmyyn.html

Julkaisuja myyvät myös Geologian tutkimuskeskuksen

kirjastot:

PL 1237 (Neulaniementie 5) PL 77 (Lähteentie 2)

70211 KUOPIO 96101 ROVANIEMI

Puh.: 020 550 3250 Puh.: 020 550 4131

Telekopio: 020 550 13 Telekopio: 020 550 14

S-posti: [email protected] S-posti: [email protected]

Hintaan sisältyy ALV 8 % tai 22%, mutta ei postimaksua.

UUSIA JULKAISUJA JA KARTTOJA

Vaasjoki, Matti (ed.) 2001. Radiometric age determinations from

Finnish Lapland and their bearing on the timing of Precambrian

volcano-sedimentary sequences. Geological Survey of Finland,

Special Paper 33. 279 s. Hinta 66 €.

Salminen, Reijo (ed.) 2001. International Conference on Practical

Applications in Environmental Geotechnology, ecogeo • 2000.Geo-

logical Survey of Finland, Special Paper 32. 225 s. Hinta 45 €.

Saltikoff, Boris (comp.) 2002. FOREGS 2002, Espoo, Finland,

Excursion Guide 6-7 September, 2002, South-western Finland -

geology and history. Geological Survey of Finland, Guide 50.

32 s., 1 liitekartta. Hinta 9 €.

Ahonen, Lasse; Luukkonen, Ari; Pitkänen, Petteri; Rasi-

lainen, Kari & Ruskeeniemi, Timo 2002. Jääkaudet ja ydinjät-

teen loppusijoitus. Geologian tutkimuskeskus. Ydinjätteiden

sijoitustutkimukset. Tiedonanto 110. 45 s. Hinta 9 €.

Koistinen, T. (comp.); Stephens, M. B. (comp.); Bogatchev, V.

(comp.); Nordgulen, Ø. (comp.); Wennerström, M. (comp.) &

Korhonen, J. (comp.) 2001. Geological map of the Fennoscandian

Shield, scale 1 : 2 000 000. Geologian tutkimuskeskus, Erikoiskar-

tat 48. Hinta 20 €.

Korhonen, Juha V. (comp.); Zhdanova, Ludmila (comp.);

Chepik, Anatoly (comp.) & Säävuori, Heikki (comp.) 2001.

Magnetic anomaly map of North Finland - Kola 1 : 1 000 000 :

DGRF-65 anomaly of total field 500 m above terrain. Geologian

tutkimuskeskus, Erikoiskartat 50. Hinta 10 €.

Korhonen, Juha V. (comp.); Zhdanova, Ludmila (comp.);

Chepik, Anatoly (comp.); Zuikova, Julia (comp.); Sazonov,

Kiril (comp.) & Säävuori, Heikki (comp.) 2001. Magnetic

anomaly map of central Finland - Karelia 1 : 1 000 000 : DGRF-65

anomaly of total field 500 m above terrain.Geologian tutkimus-

keskus, Erikoiskartat 51. Hinta 10 €.

Suomen geologinen kartta 1 : 100 000 - kallioperäkarttojen selitykset. Hinta 8 €

3231, 3232 Pekkarinen, Lauri 2002. Haukivuoren ja Piek-

sämäen kartta-alueiden kallioperä. Summary: Pre-Quaternary rocks

of the Haukivuori and Pieksämäki map-sheet areas 98 s., 3 liitettä.

3322 Marttila, Erkki 2001. Kärsämäen kartta-alueen kallio-

perä. Summary: Pre-Quaternary rocks of the Kärsämäki map-sheet

area. 42 s., 1 liite.

4414+4432 Luukkonen, Erkki J. 2001. Lentiiran kartta-alu-

een kallioperä. Summary: Pre-Quaternary rocks of the Lentiira

map-sheet area. 51 s., 1 liite.

Johansson, Peter (toim.) 2002. Lemmenjoki: Geologinen retkeily-

kartta ja opaskirja 1 : 50 000 = Geological outdoor map and

guidebook 1 : 50 000. Geologian tutkimuskeskus, Erikoiskartat

49. Hinta 10 € .

68

★ kalliorakentaminen ★ maaja betonirak.★ pohjarakentaminen ★ projektinjohto

Esterinportti 2, 00240 HelsinkiPuh. 15991

Kehittää, valmistaa ja markkinoi teollisuusuuneja jalämpökäsittelylinjoja ‘avaimet käteen’ -periaatteella.

OY E. SARLIN AB • Sarlin UunitJärvihaantie 10, 01800 Klaukkala • Puh. (09) 878 9280 • Fax (09) 8789 2811

Kaivostie, 71470 Oravikoskipuh. 017-5544 216, fax. 017-5544 217

tai Hatanpään valtatie 34 A, 33100 Tamperepuh. 03-2732 212, fax. 03-2732 213

WARMAN INTERNATIONALSCANDINAVIA OYAleksanterinkatu 15 A, 15110 LAHTIPuh. 03-877 350 Fax 03-877 3511

– Slurry-pumput– Syklonit– Slurry-venttiilit

Palvelemme ja suoritamme geoalan tutkimustakentällä ja ajanmukaisissa laboratorioissamme.

Geologian tutkimuskeskusBetonimiehenkuja 4 Puh. 020 550 2002150 ESPOO Fax. 020 550 12

Rikastustutkimuksen kärjessäPROSESSITMineraalitekniikkaTutkijankatu 1 83500 OUTOKUMPUPuh. 013-5571, fax 013-557 557

Metso Endress+Hauser Oy,PL 310, 00811 HELSINKIPuh. 020 483 160Fax 020 483 161

Automaation kenttälaitteetNeles- ja Jamesbury -venttiilit sulkuun ja säätöönEndress+Hauser – ja Satron -kenttälaitteet:analyysi, virtaus, paine, pinta ja lämpötila

Oy AGA Ab, puh. 010 2421, www.aga.fi

Metso Minerals OyKärkikuja 2, 01740 VantaaPuh. (09) 221 950, fax (09) 2219 5292

P a l v e l u h a k e m i s t o

vuoriteollisuus [email protected] di jyrki makkonen, sihteeri / secretary outokumpu...

Documents