Vantaalaisten hyvinvointi 2012

Vantaan hyvinvointikertomus taustaa vuosille 2013–2016

1

Alkusanat

Vantaalla on pitkät perinteet hyvinvointityössä, ja myös hyvinvointikertomuksia ja hyvinvointikatsauksia on tehty jo yli kymmenen vuotta. Hyvinvointikertomus on työväline, joka tukee hyvinvointitiedolla johtamista ja

päätöksentekoa. Hyvinvointikertomus on tärkeä osa kunnan strategista toiminnan ja talouden suunnittelua,

toteutusta ja arviointia.

Vantaan kaupungin hyvinvointikertomus vuodelta 2012 on valmistunut. Kertomus on Vantaan eri toimialojen asiantuntijoiden laatima yhteenveto vantaalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niihin vaikuttavista teki-

jöistä. Uusi terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12) velvoittaa kunnat valmistelemaan hyvinvointikertomuksen

kerran valtuustokaudessa. Vuoden 2012 hyvinvointikertomus on toteutettu Vantaalla ensimmäistä kertaa sähköisesti. Laadinnassa on hyödynnetty Kuntaliiton hallinnoimaa sähköisen hyvinvointikertomuksen alustaa.

Esiin nousee kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä haasteita ja vahvuuksia, joihin kaupungin teke-mällä ohjelmatyöllä voidaan vaikuttaa.

Tuen tarve on kasvanut selkeästi niin lastensuojelussa kuin työllisyydessä, ja näiden välillä on myös selkeä

yhteys. Merkille pantavaa on, kuinka eri väestöryhmien terveyteen liittyvä käyttäytyminen eriytyy jo lapsuu-

dessa ja nuoruudessa. Kertomuksesta ilmenee, että puolet vantaalaisista aikuisista kokee elämänlaatunsa hyväksi. Vantaalaisista 75 vuotta täyttäneistä 90 prosenttia asuu kotonaan, ja se on heille tärkeää.

Kertomuksen valmistelu on ollut myös eri toimijoiden yhteinen oppimisprosessi. Hyvinvointityön kehittämi-

seen ja yhteistä hyvää toteuttamaan tarvitaan koko kaupunki: kaupungin johto, työntekijät ja asukkaat yh-teistyössä. Vantaan hyvinvointityön koordinoinnista, kaupunkitasoisesta hyvinvointiraportoinnista, yhteisten

ohjelmien ja hankkeiden ohjaamisesta sekä monialaisen hyvinvointityön ja prosessien kehittämisestä vastaa kaupunkitasoinen hyvinvointityöryhmä HYRY. Kaikki HYRYn jäsenet ovat sitoutuneita tehtäväänsä ja valmiita

tarttumaan hyvinvointikertomuksesta nouseviin haasteisiin.

Hyvinvointia kohti

Vantaalla 24.4.2013

Heidi Nygren

Apulaiskaupunginjohtaja Hyvinvointiryhmän puheenjohtaja 2012–2013

2

Sisällys

Alkusanat ............................................................................................................................................... 1 Sisällys ................................................................................................................................................... 2 Tiivistelmä .............................................................................................................................................. 3 Sammandrag .......................................................................................................................................... 4 1. Vantaan hyvinvointikertomus ............................................................................................................... 6

1.1. Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjaksosta........................................................ 6 1.2. Kertomuksen vastuutaho ja laatijat ................................................................................................ 6

2. Hyvinvointia koskevien toimenpiteiden valmistelu taloussuunnitelman laadinnassa .................................. 7 3. Kaupunkistrategia, ohjelmat ja tavoitteet .............................................................................................. 7

3.1. Vantaan hyvinvointipolitiikan ja – johtamisen tavoitteet ja painopistealueet kertomuskaudella ........... 7 3.2. Keskeiseen hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita Vantaalla on valmisteltu tai jotka

muuten ohjaavat toimintaa ................................................................................................................ 10 4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus.......................................................................................... 12

4.1. Väestö ....................................................................................................................................... 12 4.1.1. Perhe ja asuminen ............................................................................................................... 14 4.1.2. Tulot ja toimeentulo ............................................................................................................ 15 4.1.3. Koulutus, työ ja työllisyys ..................................................................................................... 17 4.1.4. Terveys ............................................................................................................................... 21 4.1.5. Osallisuus............................................................................................................................ 22

4.2. Lapset, nuoret ja lapsiperheet ..................................................................................................... 22 4.3. Työikäiset ja ikääntyvät .............................................................................................................. 27 4.4. Palvelut ..................................................................................................................................... 32

4.4.1. Opetus ja kasvatus .............................................................................................................. 32 4.4.2. Sosiaali- ja terveyspalvelut ................................................................................................... 33 4.4.3. Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut ...................................................................... 37 4.4.4. Julkinen liikenne .................................................................................................................. 38

5. Yhteenveto vantaalaisten hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä ......................................................... 39 6. Sähköisen hyvinvointikertomuksen nostot ohjelmatyöhön .................................................................... 41

LIITE 1. Hyvinvointikertomuksen kuviot ja taulukot ................................................................................. 42

3

Tiivistelmä

Tämä hyvinvointikertomus nostaa esiin haasteita ja vahvuuksia, jotka liittyvät vantaalaisten hyvinvointiin. Toimiva ja kestävä kaupunki, uudistuva elinkeinopolitiikka, työllisyyden vahvistaminen, uudistuva kasvatus ja

koulutus sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen liittyvät kaupungin strategisiin tavoitteisiin vuosille

2012–2015. Ohjelmatyössä on painotettu erityisesti lasten ja nuorten sekä ikääntyvien hyvinvointia. Hyvin-vointikertomus tehtiin ensimmäistä kertaa sähköisesti, Kuntaliiton tarjoamalle alustalle. Lisäksi hyödynnettiin

Vantaan omia indikaattoreita ja muita keskeisiä indikaattoreita, jotka käsiteltiin kaikkien toimialojen johto-ryhmissä. Toimialojen toimintaa ja vantaalaisten hyvinvointia keskeisesti kuvaavat indikaattoritiedot pyrittiin

kiteyttämään. Hyvinvointikertomuksessa esitellään laajasti kaupungin asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä ja

niihin vaikuttavia tekijöitä. Esiin nousee sekä ilon että huolen aiheita.

Ilon aiheita

Vantaalaisten keskitulot ovat kasvaneet viimeisen vuosikymmenen aikana, ja asuntokuntien tulonjako on

Vantaalla selvästi tasaisempaa kuin Helsingissä ja Espoossa. Nuorisotyöttömyys on viime vuosina ollut Van-

taalla laskussa. Nuorille suunnattujen palveluiden ansiosta alle 25-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä on Vantaalla varsin vähän. Työllä on suuri merkitys hyvinvoinnille. Merkitys ei ole ainoastaan taloudellinen vaan myös

työssä viihtyminen liittyy oleellisesti hyvinvointiin. Valtaosa vantaalaisista viihtyy työssään.

Ihmissuhteet ja hyvä elämänlaatu vahvistavat hyvinvointia. Vantaalaiset työikäiset ja ikäihmiset ovat tyyty-väisiä ihmissuhteisiinsa. Keskimäärin puolet vantaalaisista aikuisista kokee elämänlaatunsa hyväksi. Hyvin-

vointiin vaikuttaa myös se, millaiseksi ihminen kokee oman asuinalueensa. Vantaalaisten työikäisten ja ikäihmisten mielestä Vantaalla on turvallista asua ja he ovat tyytyväisiä omaan asuinalueeseensa. Myös kult-

tuuri-, kirjasto- ja liikuntapalveluiden määrään ollaan tyytyväisiä. Julkisiin liikennepalveluihin vantaalaiset

ovat niin ikään pääosin tyytyväisiä, vaikka osa kokee ne riittämättömiksi.

Vantaalaisista 75 vuotta täyttäneistä 90 prosenttia asuu kotonaan. Kotona asuminen on ikäihmisille tärkeää,

ja valtaosa haluaa asua kotonaan niin kauan kuin se suinkin on mahdollista. Kotona asumiseen liittyy vapau-

den ohella voimakas kokemus itsemääräämisoikeuden toteutumisesta.

Hyvinvoinnin haasteita

Lapsiin ja nuoriin kohdistuneet lastensuojelun tukitoimet ovat lisääntyneet ja toimeentulotukea saaneiden

vantaalaisten työikäisten ja lapsiperheiden osuudet ovat kasvaneet.

Eri väestöryhmien terveyteen liittyvä käyttäytyminen eriytyy selkeästi jo lapsuudessa ja nuoruudessa. Am-mattiin opiskelevat tupakoivat ja käyttävät alkoholia enemmän sekä kokeilevat huumeita useammin kuin lu-

kiolaiset. Humalahakuisen juomisen suosio on selvästi vähentynyt yläkoululaisten ja toisella asteella opiske-

levien nuorten keskuudessa. Huolestuttavaa sen sijaan on, että niin yläkoululaiset, lukiolaiset kuin ammattiin opiskelevat vantaalaiset kokeilevat yhä useammin huumeita. Huumeiden kokeilu on Vantaalla vähäisempää

kuin Helsingissä tai Espoossa, mutta muuta Suomea korkeammalla tasolla.

Lapsuusiän lihavuudella on merkittävä taipumus jatkua aikuisikään. Vantaalaisten nuorten ylipaino on lisään-tynyt, mutta se on linjassa koko maan tilanteeseen nähden. Vantaalaisista työikäisistä joka viides ja ikäihmi-

sistä joka seitsemäs on ylipainoinen. Depressiolääkkeiden käyttö on lisääntynyt vantaalaisilla lapsilla ja aikui-

silla. Työikäisillä ja ikäihmisillä myös diabeteslääkkeiden käyttö on lisääntynyt. Ikäihmisten erilaiset muistisai-raudet ovat yleistyneet.

Vantaalaisten työttömien työhakijoiden osuus on pysynyt korkeampana kuin Helsingin seudulla ja muualla

maassa. Pitkäaikaistyöttömien osuus vantaalaisista työttömistä on suuri, ja ero lähikuntiin on viime vuosina kasvanut entisestään. Erityisesti on kasvanut yli 50-vuotiaiden työttömyys. Koulutustaso on lähellä valtakun-

nallista tasoa, jääden pääkaupunkiseudun kuntia matalammaksi.

Tulevaisuudessa edistetään työllisyyttä ja nostetaan koulutustasoa yhä enemmän yhdessä elinkeinoelämän ja koulutustahojen kanssa. Palvelut ja palveluverkot tulee kohdentaa oikein erityistarpeissa oleville. Sähköis-

tä asiointia ja – palveluita tulee lisätä. Palveluprosesseista tulee tuottavampia, kun vantaalaisten itsepalvelui-

ta ja itsehoitoa kehitetään. Strategiaan sisällytettävät ohjelmat esittelevät tulevat tavoitteet ja toimenpiteet tarkemmin.

4

Sammandrag

Denna välfärdsberättelse lyfter fram utmaningar och starka sidor i anslutning till välfärden hos vandabor. Som strategiska mål (2012–2015) har Vanda stad haft bl.a. en funktionell och hållbar stad, innovativ nä-

ringspolitik, stärkt sysselsättning, fostran och utbildning i omvandling samt främjande av hälsa och välfärd. I

programarbetet har man särskilt fokuserat på välfärden hos barn och ungdomar samt äldre.

Välfärdsberättelsen utarbetades för första gången elektroniskt, på ett underlag som utformats av Kommun-förbundet. Dessutom använde man sig av Vandas egna indikatorer och andra centrala indikatorer som be-

handlades i ledningsgrupperna vid samtliga verksamhetsområden. Syftet var att utkristallisera de indikator-uppgifter som centralt beskriver verksamheten vid verksamhetsområdena och vandabornas välfärd.

I välfärdsberättelsen ges en övergripande presentation av välfärden och hälsan hos stadens invånare och de

faktorer som inverkar på dem. Både glädjeämnen och orosmoment lyfts fram.

Glädjeämnen i anslutning till vandabornas välfärd

Vandabornas genomsnittliga inkomster har ökat under det senaste decenniet och hushållens inkomstfördel-ning är i Vanda klart jämnare jämfört med Helsingfors och Esbo. Arbetslösheten bland ungdomar har mins-

kat under de senaste åren i Vanda. Tack vare tjänster riktade till ungdomar finns det rätt så få långtidsar-betslösa under 25 år i Vanda. Arbetet har en stor betydelse för välfärden. Betydelsen är inte enbart ekono-

misk utan också trivseln på arbetet är i hög grad förknippad med välfärd. Majoriteten av vandaborna trivs

med sitt arbete.

Mänskliga relationer och en god livskvalitet förstärker välfärden. Vandabor i arbetsför ålder och äldre vanda-

bor är nöjda med sina relationer. I genomsnitt hälften av de vuxna vandaborna upplever att de har en god

livskvalitet.

Välfärden påverkas också av hur människan upplever sitt eget bostadsområde. Vandabor i arbetsför ålder och äldre vandabor anser att det är tryggt att bo i Vanda och de är nöjda med sina bostadsområden. Man är

också nöjd med omfattningen på kultur-, biblioteks- och idrottstjänsterna. En del av vandaborna stör sig på kollektivtrafiktjänsterna som upplevs som dåliga, men överlag är invånarna nöjda med kollektivtrafiken.

Av de vandabor som fyllt 75 år bor 90 procent hemma. För äldre är det viktigt att bo hemma och majorite-

ten vill bo hemma så länge det bara är möjligt. Hemma kan man vara sig själv och sköta vardagssysslor i sin

egen takt. Utöver känslan av frihet förknippas boende i det egna hemmet starkt med upplevelsen av att den boende har rätt att bestämma över sig själv.

Utmaningar för välfärden

Trots vidtagna åtgärder har barnskyddets stödåtgärder för barn och unga ökat liksom andelen vandabor i arbetsför ålder och barnfamiljer som får utkomststöd.

Redan i barndomen och ungdomen märks en tydlig skillnad i det hälsorelaterade beteendet bland olika be-

folkningsgrupper. Yrkesstuderande röker och använder alkohol samt provar droger i större utsträckning än gymnasieelever. Fylleinriktat drickande har tydligt minskat i popularitet bland högstadieelever och ungdomar

som studerar på andra stadiet. Däremot är det oroväckande att såväl högstadieelever, gymnasieelever som yrkesstuderande i Vanda allt oftare provar droger. Detta är inte lika utbrett som i Helsingfors eller Esbo, men

ligger på en högre nivå än i övriga landet.

Fetma i barndomen har en stark tendens att fortsätta fram till vuxen ålder. Övervikten bland unga i Vanda

har ökat, men ligger i linje med situationen i hela landet. Också användingen av antidepressiva mediciner har ökat hos barn och unga i Vanda.

Andelen arbetslösa arbetssökande i Vanda har hållit sig på en högre nivå jämfört med Helsingforsregionen

och det övriga landet. Andelen långtidsarbetslösa av alla arbetslösa vandabor är stor och de senaste åren har skillnaden gentemot närkommunerna ökat ytterligare. Speciellt har arbetslösheten hos personer över 50

5

år ökat. Utbildningsnivån ligger nära riksnivån, dock så att den hamnar på en lägre nivå jämfört med kom-munerna i huvudstadsregionen.

Användningen av ersättningsbara antidepressiva mediciner och diabetesmediciner bland vandabor i arbetsför

ålder och äldre vandabor har ökat under de senaste åren. Det har också blivit vanligare med olika slags min-nessjukdomar hos äldre. Var femte vandabo i arbetsför ålder och var sjunde av de äldre vandaborna är

överviktig. Det är betydligt vanligare med överkonsumtion av tobak och alkohol hos personer i arbetsför ål-der än hos äldre.

Framtida utvecklingsobjekt är främjande av sysselsättningen och höjning av utbildningsnivån i samarbete

med näringsliv och utbildningsinstanser. Andra utvecklingsobjekt är rätt inriktning av tjänster och servicenät

till personer med särskilda behov samt en utökning av webbtjänster. Att utveckla vandabornas benägenhet

till självbetjäning och egenvård gör det möjligt att förbättra serviceprocessernas produktivitet. I de program

som inkluderas i strategin ges en närmare presentation av framtida mål och åtgärder.

6

1. Vantaan hyvinvointikertomus

Miten vantaalaiset voivat - ja millaisiin asioihin heidän vointinsa ja terveytensä perustuu? Kysymyksiin vastaa

nyt ensi kertaa sähköinen hyvinvointikertomus. Kuntaliiton alustalle rakennetun kertomuksen keskeiset indi-kaattorit on kuvattu tiiviisti ikäryhmittäin.

Kertomuksessa tarkastellaan vantaalaisten hyvinvointiin liittyviä tarpeita ja kuvataan, millaista toiminta on

ollut suhteessa tarpeisiin: miten hyvinvointipolitiikkaa on toteutettu ja voimavaroja kohdennettu. Vantaan kaupungin luottamuselin- ja viranhaltijajohdolle hyvinvointikertomus tarjoaa apuvälineen päätöksentekoon ja

työkalun toiminnan suunnitteluun ja seurantaan. Mukana on linkkejä ohjelmiin, strategioihin sekä tutkimuk-

siin, jotka syventävät aihepiirejä.

Kuntalaki (1 §) edellyttää, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Uu-

den terveydenhuoltolain (12 §) mukaan kunnan on seurattava asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä nii-

hin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Niin ikään tulee seurata kunnan palveluissa toteutettuja toimenpi-teitä, joilla vastataan hyvinvointitarpeisiin. Näistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi val-

tuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus.

Vantaan ensimmäinen hyvinvointikertomus julkaistiin vuonna 2002, ja sen jälkeen vuosina 2003, 2004 ja 2008. Vuosina 2005 ja 2009 tehtiin hyvinvointikatsaukset, joissa kuvattiin aikuisväestön hyvinvointia. Vuosi-

na 2006 ja 2010 teemana olivat lapset, lapsiperheet ja nuoret. Vuosina 2007 ja 2011 puolestaan oli ikäänty-vien yli 65-vuotiaiden vuoro. Työikäisten hyvinvointiohjelma (AHVO) sekä päivitys lapsiperheiden ja nuorten

hyvinvoinnista (HYVIS) valmistuu 2013.

1.1. Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta ajanjak-sosta

Vantaan kaikkia ikäryhmiä tarkasteleva hyvinvointikertomus 2012 on käsitelty Vantaan kaupungin Hyvinvoin-tityöryhmässä (22.3.2013), kaupungin johtoryhmässä (15.4.2013) ja hyväksytty kaupungin eri toimialojen

johtoryhmissä. Se on myös käsitelty kaupunginhallituksen (29.4.2013) ja -valtuuston kokouksissa (26.8.2013).

1.2. Kertomuksen vastuutaho ja laatijat

Vantaan kaupungin hyvinvointityöryhmä (HYRY) on toiminut 1990 -luvulta lähtien. HYRYn tehtävinä on toi-

mialojen yhteinen strategiatyö kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, toimialojen ja tulosalu-eiden yhteisten prosessien kehittäminen, toimialojen uusien yhteisten toimintojen, kehittämishankkeiden ja

ohjelmien ohjaaminen, kaupungin hyvinvointikertomusten ja -katsausten johtaminen sekä monialaiseen hy-vinvointityöhön liittyvien asioiden valmistelu kaupungin johtoryhmälle. HYRY koostuu toimialajohtajista, eri-

tyisasiantuntijoista, asiantuntijoista sekä tulosaluejohtajista. Puheenjohtajuus kiertää toimialojen välillä, ja

vaihtuu keväisin hyvinvointikatsauksen vuosikellon mukaisesti. HYRYn puheenjohtaja vastaa hyvinvointiker-tomuksen laadinnasta.

Vantaan kaupungin eri toimialat ovat olleet laajasti mukana sähköisen hyvinvointikertomuksen pohjalta laadi-

tun raportin työstämisessä: maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimiala, sivistystoimen toimiala, sosi-aali- ja terveydenhuollon toimiala ja konserni- ja asukaspalveluiden toimiala. Eri toimialat ovat osaltaan vas-

tanneet indikaattoreiden määrittelystä sekä niiden ottamisesta huomioon hyvinvointikertomusta työstettäes-sä. Hyvinvointikertomuksen työryhmä nimettiin joulukuussa 2012. Hyvinvointikertomuksen laadintaan ovat

osallistuneet kaupungin eri toimialojen asiantuntijat. Työryhmän puheenjohtajana toimi apulaiskaupungin-johtaja Heidi Nygren ja jäseninä Anne Aaltio, Tomi Henriksson, Ritva Joutsenlahti, Hannu Kyttälä, Katja Lou-

hio (siht.), Anne Peltonen, Marjaana Pennanen, Juhani Riihelä, Tia Ristimäki, Christa Salovaara-Karstu ja Pir-

jo Turtiainen.

7

2. Hyvinvointia koskevien toimenpiteiden valmistelu taloussuunnitelman laadinnassa

Valtuustokauden 2013–2016 strategia on taloussuunnitelman 2014 – 2017 laadinnan keskeinen lähtökohta. Kaupunginvaltuusto hyväksyy kesäkuussa 2013 valtuustokauden strategian, joka sisältää strategiset paino-

pistealueet ja niiden päämäärät, päämäärien mittarit ja niiden lähtötasot 2012 sekä tavoitetasot vuoden 2016 loppuun.

Toinen keskeinen lähtökohta taloussuunnitelman laadinnassa on talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma,

jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 18.6.2012 § 13. Ohjelma sisältää suunnitelman tavoitteellisesta käyttöta-

louden kehityksestä vuosille 2013 - 2016 sekä tavoitteellisesta investointitasosta kymmenelle vuodelle. Lisäk-si ohjelmassa on esitetty toimenpiteitä taloustavoitteisiin pääsemiseksi.

Valtuustokauden strategian yhteydessä päätetään ne kaupunkitasoiset ohjelmat, joita tullaan valtuustokau-

della laatimaan tai joista tullaan tekemään väliarviointi, ja pääsääntöisesti vain strategian yhteydessä pääte-

tyt ohjelmat tuodaan valtuuston käsittelyyn. Laadittavien ohjelmien tulee tukea strategisten päämäärien to-

teutumista. Ohjelmien ja kehittämissuunnitelmien toteuttaminen sovitetaan kunkin taloussuunnitelmakauden

taloudellisiin mahdollisuuksiin, ja ohjelmien sisältämien toimenpiteiden resursoinnista päätetään talousarvion

yhteydessä.

Toimialojen ja tulosalueiden tuloskorteilla esitetään toimenpiteet ja tavoitteet, joilla edetään vuosittain kohti

kaupungin strategian mukaisia päämääriä. Toimialojen tuloskortit laaditaan valtuustokauden strategian, kau-

pungin tuloskorttiluonnoksen ja kehyksen, talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman (TVO) sekä toimialo-

jen toiminnan muiden keskeisten tavoitteiden pohjalta. Valmistelussa huomioidaan valtuustokauden strategi-

assa päätetyt ohjelmat ja hyvinvointikertomuksesta johtuvat toimenpiteet. Asukkaiden terveyttä ja hyvin-

vointia edistävien ohjelmien toimenpiteitä toteutetaan talousarvion puitteissa. Hyvinvointikertomuksen kes-

keisiä indikaattoreita esitetään talousarvion toimintaympäristöosiossa.

3. Kaupunkistrategia, ohjelmat ja tavoitteet

3.1. Vantaan hyvinvointipolitiikan ja – johtamisen tavoitteet ja painopistealueet kertomuskaudella

Vantaan kaupunki edistää asukkaidensa hyvinvointia, uusien työpaikkojen syntymistä ja kaupungin kestävää kehitystä tarjoamalla hyvän toimintaympäristön ja järkevästi tuotetut palvelut. Toiminnan lähtökohtina ovat

kuntalaisen osallisuus ja avoin viestintä.

Vantaan kaupungin arvoja ovat innovatiivisuus, kestävä kehitys ja yhteisöllisyys. Innovatiivisuus tarkoittaa

kykyä tuottaa Vantaalle uusia hyödyllisiä muutoksia, toimia suunnannäyttäjänä ja rohkeutta etsiä uusia entis-tä parempia tapoja järjestää palveluja kuntalaisen hyväksi. Kestävä kehitys tarkoittaa hyvien elinmahdolli-

suuksien turvaamista nykyisille ja tuleville sukupolville. Ratkaisuissa ja päätöksenteossa otetaan huomioon ekologiset näkökulmat ja oikeudenmukaisuus sekä pidetään talous tasapainossa. Yhteisöllisyys tarkoittaa

kuntalaisen osallisuuden ja aktiivisuuden edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä sekä osallistumista yhteisten

tavoitteiden saavuttamiseen.

Vantaan kaupungin visio on olla asukkaille ja yrittäjille Suomen vetovoimaisin ja kansainvälisin kotikaupunki, joka toimii kestävän kehityksen suunnannäyttäjänä. Toiminta-ajatus, arvot ja visio uudistetaan valtuustokau-

den 2013–2016 strategian laadinnan yhteydessä keväällä 2013.

8

Vantaalainen strategiatyön malli valtuustokaudella 2013–2016

Kaupungin strategia laaditaan jatkossa valtuustokauden mittaiseksi. Arvot ja visio tarkistetaan samassa

yhteydessä. Strategian keskeisen sisällön muodostavat valtuustokauden strategiset päämäärät ja niille

asetetut konkreettiset mittarit. Mittareille määritellään lähtö- ja tavoitetasot. Strategian toteuttamisen välineenä ovat tuloskortit, jotka ovat osa kaupungin johtamisjärjestelmää.

Strategia ohjaa päätöksentekoa ja johtamista organisaation kaikilla tasoilla (kuvio 1 ja 2). Tuloskortissa

esitetään miten valtuustokauden päämäärien edistäminen etenee vuosittain.

Valtuustokauden strategian yhteydessä päätetään ne kaupunkitasoiset ohjelmat, joita tullaan valtuustokau-

della laatimaan tai joista tullaan tekemään väliarviointi. Laadittavien ohjelmien tulee tukea strategisten pää-määrien toteutumista. Myös toimialatasoisten kehittämissuunnitelmien tulee toteuttaa valtuustokauden stra-

tegiaa.

Ohjelmat ja kehittämissuunnitelmat toteutetaan taloussuunnitelmakauden taloudellisten mahdollisuuksien

puitteissa. Ohjelmien resursoinnista päätetään talousarvion yhteydessä. Toimintamallilla parannetaan ohjel-matyön ja sen sitomien resurssien vaikuttavuutta sekä strategiayhteyttä. Kaupungin ammatillisen johtamis-

järjestelmän viitekehys (kuvio 3) mahdollistaa eri johtamisen keinojen ja työvälineiden käytön, jotta kaupun-gin strategia voi toteutua (Talousarviot ja taloussuunnitelmat, Talous- ja velkaohjelma, Arvokeskustelu).

Kuvio 1. Kaupunkitasoinen hyvinvointityö Vantaalla (kuvio on luonnos)

9

Kuvio 2. Vantaan kaupungin organisaatio

Kuvio 3. Vantaan kaupungin johtamisjärjestelmän viitekehys

10

3.2. Keskeiseen hyvinvointiin liittyvät asiakirjat ja ohjelmat, joita Vantaalla on valmisteltu tai jotka muuten ohjaavat toimintaa

Eri toimijat tekevät yhteistä työtä vantaalaisten hyvinvoinnin eteen. Vantaalaisessa ohjelmatyössä on keski-

össä tietty asukas-, asiakasryhmä tai hyvinvoinnin osa-alue. Vantaalla on valittu valtuustokauden 2013–2016 strategiaan sisällytettävät ohjelmat.

HYVIS - Vantaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2013–2016 on lakisääteinen. Suunni-

telman pääpaino on ehkäisevässä lastensuojelussa eli toimenpiteissä, joita kaupungin toimijat (Vantaan kau-punki, seurakunnat, järjestöt, poliisi, ym.) tekevät yhdessä edistääkseen vantaalaisten lasten, nuorten ja lap-

siperheiden hyvää arkea. HYVIS koostuu viidestä hyvästä teosta: hyvä terveys, yhdessä enemmän, vahva

vanhemmuus, iloa harrastuksista ja sydämellä sitoutuen. Näiden hyvien tekojen toteutumisen tueksi HYVIS työryhmä kokoaa teemavuosittain konkreettiset toimenpiteet yhteistyössä vantaalaisten lasten, nuorten ja

heidän vanhempiensa sekä toimijoiden kanssa. Toteutusta ohjaa kaupungin hyvinvointityöryhmä (HYRY) ja johtaa vuorovuosin sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen johto. Suunnitelma toteutetaan talous-

suunnitelman puitteissa ja päivitetään kerran valtuustokaudessa. Kaupunginvaltuusto hyväksyy päivitetyn

suunnitelman ja seuraa sen toteutumista vuosittain.

”Arjen hyvinvointia, voimavaroja ja onnellisuutta” AHVO - työikäisten hyvinvointiohjelma

2013–2016 tavoitteena on edistää työikäisten hyvinvointia ja sitä kautta myös muiden ikäryhmien hyvin-

vointia. Keskeistä on se, miten asukkaat voivat itse vahvistaa hyvinvointiaan ja oman elämänsä hallintaa yh-

teistyössä kunnan ja muiden toimijoiden kanssa. AHVOn neljässä hyvinvoinnin pilarissa nousee esiin hyvän

arjen, työn, ihmisten omien voimavarojen ja yhteisön merkitys. Ohjelma kokoaa konkreettisia tekoja aikuis-

väestön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Kukin toimiala vastaa osaltaan ohjelman toteutumisesta.

WAMPO 2012–2016 tilaa kaikille on Vantaan kolmas vammaispoliittinen ohjelma. Vammaisasioihin halu-taan vaikuttaa kaikilla elämän osa-alueilla, saada vammaisten oma ääni kuuluviin sekä vaikuttaa yhdenver-

taisuuden toteutumiseen erityisesti asenteiden muokkaamisen kautta. WAMPOlla on viisi keihäänkärkeä: fyy-

sinen esteettömyys, palveluohjaus ja asiakaslähtöisyys, oikeus koulutukseen, työhön ja mielekkääseen ar-keen, asuminen sekä esteetön ajattelu ja elämänlaatu. WAMPO on osa kaikkien toimialojen yhteistä hyvin-

vointityötä.

Vantaan ikääntymispoliittinen ohjelma VIKSU (2010–2015) ohjaa kaupungin kaikkia toimijoita VIKSU avulla parannetaan ikääntyvien osallisuutta ja hyvinvointia. Ohjelmalla vaikutetaan yleiseen mielipiteeseen ja

ikääntyviä koskeviin tietoihin ja asenteisiin. VIKSU toteutetaan monitoimijaisessa palvelulupausverkostossa.

Palvelulupaukset ovat: Tieto muuttaa asenteita, Osallistumalla voi vaikuttaa, Asuminen on elämänmakuista, Ympäristö on esteetön, Ennaltaehkäisevät palvelut edistävät hyvinvointia, Uusi teknologia on käytössä. VIK-

SU yhdessä vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelurakenteen kehittämisohjelman kanssa on tulevan vanhuspalvelulain mukainen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi.

Savuton kunta toimenpideohjelma. Vantaa on ollut kaupunginvaltuuston päätöksellä vuoden 2011 alus-

ta lähtien savuton kaupunki. Savuttomuuspäätöstä tukee savuttomuustoimenpideohjelma. Toimenpideohjel-massa on kuvattu savuttomuuskriteerit ja toimenpiteet, jotka ohjaavat savuttomuuden edistämistä. Jokainen

toimiala vastaa savuttomuustoimenpideohjelman täytäntöönpanosta. Toimenpiteiden edistymistä seurataan

ja siitä raportoidaan vuosittain kaupunginvaltuustolle

Turvallista hyvinvointia vantaalaisille – Vantaan turvallisuussuunnitelma 2013–2016 pyrkii vah-

vistamaan kaupungin kokonaisturvallisuuden hyvää tasoa ja yhteistyöverkostoa Turvallisuusyhteistyön tavoit-

teena on vähentää onnettomuuksien, tapaturmien ja väkivallan uhreina loukkaantuneiden määrää Vantaalla. Verkostossa keskitytään onnettomuuksien ja tapaturmien ennalta ehkäisyyn, kaikenlaisen väkivallan vähen-

tämiseen, häiriökäyttäytymisen estämiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Kokonaisturvallisuuteen vaikutetaan merkittävimmin päihteiden käytön vähentämisellä ja laadukkailla perheiden hyvinvointia

edesauttavilla sosiaali- ja terveyspalveluilla ja sivistystoimen palveluilla.

Elinkeino- ja työllisyyspoliittinen ohjelma vastaa moniin haasteisiin. Miten päästään kasvu-uralle, mi-

ten työpaikkojen kysyntä ja tarjonta saadaan kohtaamaan, miten vantaalaisille luodaan lisää työpaikkoja. Ohjelmassa määritellään Vantaan kaupungin elinkeino- ja työllisyyspoliittiset linjaukset, tavoitteet sekä konk-

11

reettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelman laatiminen on yksi kaupunginvaltuuston sito-vista tavoitteista vuodelle 2013.

Vantaan monikulttuurisuusohjelma vuosille 2013–2016 painottaa Vantaan vahvuuksia: innovatiivisuut-

ta, kumppanuuksia sekä kansainvälistä ilmapiiriä kaupungin voimavarana. Ohjelma vastaa kotouttamislain velvoitteeseen ja sisältää Vantaan kotouttamispoliittiset linjaukset toimenpiteineen.

Vantaan ympäristöohjelmassa esitetään kaupungin ympäristötavoitteet ja niiden mittarit valtuustokau-delle 2013–2016. Ohjelman avulla ja toimialojen omien ohjelmien tuella on määrä toteuttaa Vantaan ympä-

ristöpoliittisia linjauksia sekä saavuttaa tavoitteita, jotka on asetettu pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategiassa.

Vantaan kasvatus- ja koulutuspoliittisessa ohjelmassa 2011–2016 määritellään kasvatuksen ja kou-

lutuksen keskeiset tavoitteet ja suuntaviivat, tulevaisuuden kehityssuunnat sekä tärkeimmät toimenpiteet ta-voitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on asukkaiden koulutuksen ja sivistyksen edistäminen sekä sosiaali-

sen hyvinvoinnin tukeminen. Ohjelma tukee sivistystoimen pitkän tähtäimen päätöksentekoa.

Arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa Vantaan arkkitehtuuristrategia päivitetään vastaamaan nykytilan-

netta. Toteutuneen ohjelman vaikutukset selvitetään ja palautteen pohjalta päätetään työn suuntaamisesta ja uusista tavoitteista. Arkkitehtuurin tulee edelleen olla osa kaupungin kehittämisen strategiaa. Ohjelma tu-

kee Vantaan vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn sekä kuntalaisten hyvinvoinnin tavoitteita. Yleinen arvostus

ja kaupungin julkisuuskuva perustuu pitkälti rakennetun ja koetun ympäristön laatuun ja toiminnallisuuteen. Vantaa on kasvavien yritysten kaupunki, jonka tulee vastata kansainvälisyyden vaatimuksiin. Vantaa on pait-

si 200 000 ihmisen kotikaupunki, päivittäin myös tuhansien ihmisten läpikulkupaikka. Laadukas rakentami-nen vaatii hyvää suunnittelua, ohjausta ja toteutusta. Hyvä laatu voi olla kohtuuhintaista ja kestävää ja tuot-

taa hyvinvointia ja turvallisuutta päivittäiseen elämään.

Lasten ja nuorten Vantaa -toimintaohjelman 2013–2016 tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten

mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa heille tärkeiden asioiden käsittelyyn. Ohjelmassa kerrotaan erilaisista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista Vantaalla sekä kuvataan keskeisimmät toimenpiteet niiden

lisäämiseksi. Toimenpiteet liittyvät tietojen ja taitojen lisäämiseen, asenteiden muuttamiseen, osallisuuden rakenteiden kehittämiseen sekä ennen kaikkea erilaisten vaikuttamistapojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Ohjelmaa toteutetaan kaupungin aikuisten sekä lasten ja nuorten yhteistyönä. Ohjelma hyväksytään kau-

punginhallituksessa ja sen toteutusta ohjaa Lasten ja nuorten Vantaa -ohjausryhmä.

Maapoliittisten linjausten kautta luodaan kaupungille mahdollisuus rakentamisen ja tonttimaan hallin-taan, kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen; riittävän, monipuolisen

ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon toteuttamiseen sekä työpaikkarakentamisen edellytyksiin.

Asunto-ohjelmalla tuetaan ihmisten mahdollisuuksia löytää asunto, joka vastaa heidän tarpeitaan ja mak-sukykyään. Kaavoituksella ja maapolitiikalla varmistetaan, että uudet asuinalueet ja täydennyskohteet liitty-

vät nykyiseen rakenteeseen, muodostavat laadukkaita kokonaisuuksia ja tarjoavat erilaisia asumisvaihtoehto-

ja, talotyyppejä ja hallintamuotoja sekä ovat energiatehokkaita.

Viheralueohjelma linjaa Vantaalla viheralueiden palveluita ja tuotteita sekä asukasyhteistyötä, vuorovaiku-tusta ja tiedotusta. Se ohjaa viheralueiden suunnittelua, rakennuttamista, ylläpitoa sekä metsä- ja maatalo-

usalueiden kehittämistä. Viheralueohjelma koskee Vantaan kaupungin omistamia julkisia viheralueita.

Vantaan kaupungin osallisuusmallilla pyritään parantamaan kuntalaisten, kansalaisjärjestöjen, elinkei-

noelämän vuorovaikutusta julkisen hallinnon kanssa. Hallintoon liittyvät prosessit voidaan entistä tehok-kaammin avata. Demokratiamenettelytavat voidaan ottaa nykyistä laajempaan käyttöön, jolloin ihmiset saa-

vat jäsentyneesti tietoa päätöksenteon eri vaiheissa ja voivat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin

Kaksikielisyysohjelma sisältää kaupungin ruotsinkielisten palveluiden nykytilan kuvauksen, toimenpiteiden

kartoituksen ja määrittelyn ruotsinkielisten palveluiden turvaamiseksi kielilain asettamien vaatimusten pohjal-ta.

12

Kaupunkitasoisilla palvelulinjauksilla ohjataan palvelutuotantoa strategisten tavoitteiden mukaisesti. Linjauksissa käsitellään palvelurakenteiden uudistamista ja palvelujen kehittämistä. Linjausten tulee vastata

siihen, miten omaa palvelutuotantoa uudistetaan ja toisaalta, miten voidaan laajentaa palvelujen ostamista ja kumppanuuksien käyttöä. Palvelujen kehittämisessä tulee ottaa huomioon, että kaupungin rooli on muut-

tumassa palvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjäksi. Kokoavana periaatteena on, että kaupunki kehittää osaamistaan palveluhankinnoissa ja monituottajamallia.

4. Väestön hyvinvoinnin ja palvelujen kuvaus

Tässä hyvinvointikertomuksessa vantaalaisten väestön hyvinvointia ja palveluita kuvataan laajasti hyödyntä-en Kuntaliiton sähköistä hyvinvointikertomusalustaa, johon on kerätty tietoja Tilastokeskuksen, Terveyden ja

hyvinvoinnin laitoksen (Kouluterveyskysely) sekä Kansaneläkelaitoksen aineistoista. Lisäksi tietoja on haettu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ylläpitämistä Hyvinvointikompassista, Alueellisen terveys- ja hyvinvointi-

tutkimuksen ATH terveytemme.fi – sivustoilta (tiedot päivitetty 28.5.2013), Kansaneläkelaitoksen ja Tilasto-

keskuksen tilastoista, Helsingin seudun aluesarjoista sekä Kuusikkokuntien raporteista ja Sotkanetistä. Väes-tön hyvinvointia ja palveluita kuvataan myös Vantaan omilla tilastotiedoilla.

Sähköisen hyvinvointikertomuksen tulokset esitetään taulukoissa, joissa vertailu tehdään kuusikkokunnittain

(Vantaa, Espoo, Helsinki, Tampere, Turku ja Oulu). Taulukon indikaattori kuvaa arvon muutosta 2000-luvun aikana. Muutoksen suunta kuvataan värinuolien avulla. Alaspäin oleva nuoli kuvaa sitä, että indikaattorin

saama arvo on vähentynyt (muutos alaspäin), ylöspäin oleva nuoli kuvaa puolestaan sitä, että indikaattorin saama arvo on kasvanut (muutos ylöspäin) ja vaakataso sitä, että muutosta ei ole tapahtunut suuntaan eikä

toiseen. Vihreä nuolen väri kuvaa sitä, että muutos on arvioitu myönteiseksi asiaksi ja punainen nuolen väri

sitä, että muutos on arvioitu kielteiseksi asiaksi ilmiöön nähden. Harmaa väri puolestaan kuvaa sitä, että muutosta ei ole arvioitu kielteiseksi tai myönteiseksi. Nuolien lukumäärä kuvaa muutoksen prosentuaalista

muutosta. Yhdellä nuolella ilmoitetaan, että muutoksen suuruus on 5–9,9 prosenttia, kahdella nuolella sitä, että muutoksen suuruus on 10–14,9 prosenttia ja kolmella nuolella sitä, että muutoksen suuruus on vähin-

tään 15 prosenttia (lisätietoa).

4.1. Väestö

Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 205 312 asukasta joista naisia 104 504 ja miehiä 100 808 (kuvio 4). Kau-pungin väkiluku on kasvanut 2000-luvulla 2 220 asukkaan vuosivauhdilla. Väkiluvun kasvun suuruuteen vai-

kuttaa toisaalta ns. luonnollinen väestönkasvu eli syntyneiden ja kuolleiden välinen erotus, toisaalta kuntaan

muuttavien ja kunnasta poismuuttavien erotus. Vuonna 2012 Vantaalla syntyneitä oli 2 601 ja kuolleita 1 245 henkilöä. Muuttovoittoa kertyi 855 henkilön verran. Kun vuosien 2008–2012 keskimääräinen muuttovoitto

suhteutetaan asukaslukuun, se oli Vantaalla (4,5/1 000 muuttajaa) hieman pienempi kuin muissa isoissa kaupungeissa (Espoo 6,1, Helsinki 8,7, Oulu 5,6, Tampere 5,9 ja Turku 5,0). Koko maassa luku oli selvästi

pienempi. (Lähteet: Aluesarjat, Vantaan kaupungin tilastollinen vuosikirja, Vantaan väestö 2011/2012, Van-

taan väestöennuste 2012 ja Talousarvio 2013. Taloussuunnitelma 2013 – 2016).

13

Kuvio 4. Väestön ikärakenne sukupuolen ja ikäryhmän mukaan (Lähde: Aluesarjat)

Vantaan väkiluvun lasketaan kasvavan lähivuosina keskimäärin 2 350 asukkaan vuosivauhtia. Vuonna 2040

vantaalaisia ennustetaan olevan 255 740. Tällä vuosikymmenellä syntyy vuosittain lähes 1 500 vantaalaista enemmän kuin kuolee, ja muuttovoittoa tulee 800–900 vuodessa.

Vantaan ikärakenne on nykyisin suhteellisen nuori, mutta vanhenemassa: 65 vuotta täyttäneiden vantaalais-

ten määrä kasvaa nopeasti, lähimmän viiden vuoden aikana keskimäärin 1 350:n vuosivauhdilla. Vuoden

2018 alussa 65-vuotiaita ennustetaan olevan 6 800 nykyistä enemmän. 75 vuotta täyttäneiden määrän en-nustetaan kasvavan keskimäärin 620 henkilön vuosivauhdilla, ja vuonna 2017 heitä olisi 12 600. Vuonna

2017 alussa vähintään 85 vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kasvaneen 950:llä nykyiseen verrattuna (kuvio 5). Ikärakenteen vanhenemisen lisäksi Vantaalle on ominaista, että myös alle kouluikäisten ja alakou-

luikäisten ikäluokat ovat suuria ja myös ne kasvavat.

Kuvio 5. Vantaan väestö ikäryhmittäin vuoden 2013 alussa ja ennuste vuosille 2017, 2021, 2025 ja 2030 (Lähde: Aluesarjat)

Vuoden 2013 alussa vantaalaisista äidinkielenään suomea puhuvia oli 175 220, ruotsia 5 710 ja jotain muuta kieltä puhuvia 24 370 henkilöä. Vieraskielisistä suurin ryhmä ovat venäjänkieliset, joita Vantaalla asui 5 380

ja toiseksi suurin vironkieliset, joita oli 4 720. Suurin osa Vantaalla asuvista vieraskielisistä on 20–39-vuotiaita. Vieraskielisten määrän on ennustettu kasvavan Vantaalla seuraavan viiden vuoden aikana runsaal-

la 8 800 henkilöllä (kuvio 6). Päivähoito- ja peruskouluikäisten määrä kasvaa ennusteen mukaan vuoteen

2018 mennessä noin 1 050 henkilöllä.

14

Kuvio 6. Vantaan vieraskielisen väestön määrä ikärymittäin vuoden 2013 alussa ja ennustettu määrä 2014–2020 (Lähde: Aluesarjat)

4.1.1. Perhe ja asuminen Vuonna 2011 Vantaalla oli kaikkiaan 55 519 perhettä (taulukko 1). Asuntokuntien keskikoko oli 2,15 henki-

löä. Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä oli 45 prosenttia. Yhden huoltajan perheitä Vantaalla oli 8 202

eli 14,7 prosenttia kaikista perheistä ja lapsiperheistä 5 847 eli 23,3 prosenttia. Yli neljä viidesosaa yhden huoltajan perheistä oli sellaisia, joissa huoltaja on nainen (kuvio 7). Vantaalaisista 37,8 prosenttia asui yhden

henkilön taloudessa. Eronneita oli 21 760 henkilöä ja leskiä 6 815.

Kuvio 7. Perheet perhetyypin mukaan 1.1.2000–1.1.2012 (Lähde: Aluesarjat)

Niin Vantaalla kuin muissa pääkaupunkiseudun vertailukunnissa ahtaasti asui noin joka kymmenes. Lap-siasuntokunnista lähes joka kolmas asuu ahtaasti. Yksinäisten asunnottomien osuus on vähentynyt. Vuokra-

asuntotilanne on silti vaikeampi kuin pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa suurissa kaupungeissa (taulukko 1). Yksinasuvia 65 vuotta täyttäneitä oli vuoden 2012 alussa 8 890. Heitä on lukumääräisesti eniten Myyrmäen

(3 140) ja toiseksi eniten Tikkurilan suuralueella (1 960). Yksinasuvia vähintään 65 täyttäneitä henkilöitä oli

alueen asuntokunnista eniten Kivistössä, jossa yksinasuvista yli kolmannes oli vähintään 65 vuotta täyttänei-tä ja Myyrmäessä, jossa heitä oli runsas neljännes. Aviapoliksessa heitä oli vähemmän kuin yksi kymmenestä

(Lähde: Vantaan väestö 2011/2012).

15

Taulukko 1. Perheet ja asuminen kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus) Vantaa Muutos Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Koko maa

Perheet yhteensä 2011

(info)

55919 146113 68807 37101 55907 45017 1460570

Lapsiperheet, % per-

heistä 2011 (info)

44,9 38,6 46,9 41,9 36,9 35,9 39,7

Ahtaasti asuvat asunto-

kunnat, % kaikista

asuntokunnista 2011

(info)

10,2 10,4 9,7 7,1 7,9 7,9 8,9

Ahtaasti asuvat lap-

siasuntokunnat, % kai-

kista lapsiasuntokunnis-

ta 2011 (info)

30,3 34,8 26,2 26,2 30,4 32,9 29,3

Asunnottomat yksinäi-

set / 1000 asukasta

2011 (info)

2,7

5,7 2,5 0,3 1,6 1,9 1,4

Lapsiin ja nuoriin kohdistuneet lastensuojelun tukitoimenpiteet ovat lisääntyneet Vantaalla. Lastensuojelun

avohuollon tukitoiminen piirissä vuonna 2011 oli joka kymmenes 0–17 vuotta täyttäneistä. Huostaan otettuja

ja kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia ja nuoria oli noin 1,5 prosenttia vastaavanikäisistä (taulukko 2).

Taulukko 2. Lasten suojelun tukitoimet kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus) Vantaa Muutos Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Koko

maa

Lastensuojelun avohuollol-

listen tukitoimien piirissä

0–17-vuotiaita vuoden ai-

kana, % vastaavanikäises-

tä väestöstä 2011 (info)

10,7

8,6 6,1 9,5 9,2 8,9 6,7

Huostassa olleet 0–17-

vuotiaat viimeisimmän si-

joitustiedon mukaan, %

vastaavanikäisestä väes-

töstä 2011 (info)

1,5

1,9 1 1 1,5 1,8 1,1

Kodin ulkopuolelle sijoite-

tut 0–17-vuotiaat, % vas-

taavanikäisestä väestöstä

2011 (info)

1,6

2,1 1,2 1,7 1,7 2 1,4

4.1.2. Tulot ja toimeentulo

Demografinen huoltosuhde kertoo, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa 15–64-

vuotiasta kohden. Vuonna 2013 Vantaalla suhdeluku on 46,2. Taloudellinen huoltosuhde mittaa puolestaan sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohden. Vuonna 2011 talou-

dellinen huoltosuhde oli Vantaalla 1,00, eli jokaista työssäkäyvää kohden oli yksi työtön tai työvoiman ulko-

puolella oleva. Vielä vuonna 2008 luku oli alle yhden (Lähde: Aluesarjat).

Asuntokuntien käytettävissä olevien tulojen sekä kaupungin saamien verotulojen määrä on Vantaalla pie-nempi kuin Helsingissä ja Espoossa, mutta suurempi kuin maassa keskimäärin. Asuntokuntien välisiä tuloero-

16

ja kuvaavan Gini -kertoimen arvo on Vantaalla 25,1, mikä osoittaa asuntokuntien tulonjaon olevan Vantaalla selvästi tasaisempi kuin vertailukunnissa (taulukko 3). Taulukko 3. Tulot ja toimeentulo kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Vantaa Muutos Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Koko maa

Verotulot, euroa / asu-

kas 2011 (info)

4116

4602 4878 3496 3558 3571 3530

Gini-kerroin, käytettä-

vissä olevat tulot (%)

2010 (info)

25,1 33,7 31,9 28,8 29,9 30,6 28,2

Toimeentulotukea saa-

neet 25–64-vuotiaat, %

vastaavanikäisestä vä-

estöstä 2011 (info)

8,8

9 6 6,5 9 7,8 6,9

Toimeentulotukea saaneiden vantaalaisten työikäisten sekä lapsiperheiden osuudet ovat kasvaneet (taulukko

3 ja 4). Maahanmuuttajataustaisten osuus toimeentulotuen saajista vuonna 2012 oli 24,9 prosenttia. Lapsi-perheiden pienituloisuusaste vuonna 2010 oli 13,8. Pienituloisuusaste kuvaa pienituloisten määrää kyseisessä

väestöryhmässä. 65 vuotta täyttäneiden pienituloisuusaste vuonna 2010 oli 3,8.

Taulukko 4. Toimeentulotukea saaneet perheet ja lapsiperheiden pienituloisuus (Lähde: Sähköinen hyvin-vointikertomus)

Vantaa Muutos Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Koko maa

Toimeentulotukea saa-

neet lapsiperheet, %

lapsiperheistä 2011

(info)

11,4

12,5 7,7 8,2 12,6 11,3 8,6

Lapsiperheiden pienitu-

loisuusaste 2010 (info)

13,8

16,5 10 17,2 19 20,7 14,8

Keskimääräinen kokonaiseläke vuonna 2011 Vantaalla oli 1 607 euroa kuukaudessa, mikä oli korkeampi

maan keskiarvoon nähden, mutta matalampi kuin naapurikunnissa. Keskimääräisesti vuonna 2011 vantaalai-set siirtyivät eläkkeelle 58,8 vuoden iässä (kuvio 8).

17

Kuvio 8. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä. (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus) (info)

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan miehistä 33 prosenttia ja naisista 28 prosenttia ilmoitti

kotitalouden menojen kattamisen olevan hankalaa käytettävissä olevilla tuloilla. Tulojen riittämättömyys me-

noihin nähden oli yleisintä 20–54-vuotiaiden ikäryhmässä (33,2 prosenttia) ja vähiten yleistä 75 vuotta täyt-täneillä (22,2 prosenttia). Korkeasti koulutetuista vantaalaisista 21,4 prosentilla oli vaikeuksia kattaa menon-

sa tuloillaan, ja matalasti koulutetuilla 36 prosentilla.

Rahan puutteen vuoksi 20–54-vuotiaista vantaalaisista miehistä joka viides ja naisista joka neljäs on joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä. Vanhemmissa ikäryhmissä tämä on harvinaisempaa (tau-

lukko 5). Suomalaisten maksuhäiriöt ovat kasvussa. Vuonna 2012 Helsingissä ja Vantaalla maksuhäiriö oli

yhdeksällä prosentilla, Espoossa seitsemällä, kun koko maan keskiarvo oli 7,4 prosenttia. Taulukko 5. Joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi (%)

(Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Miehet Naiset

Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v

Vantaa 18,6 22,5 11,3 4,8 24,5 29,7 17,1 9,4

Koko Suomi 17,4 22,1 11,0 6,7 22,7 29,8 14,4 12,2

4.1.3. Koulutus, työ ja työllisyys

Vantaalaisten koulutustaso on lähellä valtakunnallista keskiarvoa, mutta matalampi kuin useimmissa Helsin-gin seudun kunnissa. Helsingin seudulla korkein koulutustaso on Kauniaisten, Espoon, Helsingin ja Kirk-

konummen asukkailla (kuvio 9).

Vuonna 2012 ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa jäi 20–24 vuoden ikäisistä vantaalaisista 3 500. Samaise-na vuonna toisen asteen koulutuksen keskeytti lukiota käyneistä 2,5 prosenttia ja ammatillisessa koulutuk-

sessa olleista 14,4 prosenttia. Syksyn 2012 tilanteen mukaan niistä nuorista, jotka saivat peruskoulun päät-

tötodistuksen kuluneena vuonna, lukiokoulutukseen siirtyi 51,1 prosenttia, ammatilliseen tutkintotavoittei-seen koulutukseen 37 prosenttia, nivelvaiheen koulutukseen 10 prosenttia, muuhun toimintaan 0,2 prosent-

tia, ja ilman paikkaa jäi 1,7 prosenttia. Vuonna 2012 vantaalaisista maahanmuuttajanuorista siirtyi toisen as-teen opintoihin 72,5 prosenttia.

18

Kuvio 9. 15 vuotta täyttäneen väestön keskimääräinen koulutustaso Vantaalla ja Helsingin seudun kun-nissa vuonna 2011 (Lähde: Tilastokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit)

Kuvio 10. 15 vuotta täyttäneiden vantaalaisten koulutus ikäryhmittäin vuonna 2012 (Lähde: Vantaan vä-estö 2012/2013)

Suurimmat työllistäjät Vantaalla vuonna 2010 olivat tukku- ja vähittäiskauppa sekä terveys- ja sosiaalipalve-

lut (kuvio 11).

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan vähintään neljässä määräaikaisessa työsuhteessa

vuoden aikana vantaalaisista oli noin 4 prosenttia. Nuorempi ikäryhmä (25–54 vuoden ikäiset: miehet 4,2 prosenttia, naiset 3,9 prosenttia) vanhempaa ikäryhmää useammin (55–74 –vuoden ikäiset: miehet 0,6 pro-

senttia, naiset 2,1 prosenttia).

19

Kuvio 11. Työllinen työvoima toimialan mukaan Vantaalla 31.12.2010 (Lähde: Tilastokeskus)

Huhtikuussa 2013 Vantaalla oli 10 037 työtöntä työnhakijaa (kuvio 12), joista 58 prosenttia oli miehiä. Alle

25-vuotiaita työttömistä oli 931 ja yli 50-vuotiaita 3 531. Nuorten työttömien määrä oli Vantaalla suurista

kaupungeista pienin. Yli 50-vuotiaiden osuus työttömistä on sen sijaan kasvanut viime vuosina. Huhtikuussa 2013 heidän osuutensa oli 35 prosenttia. Helmikuussa 2013 Vantaalla oli 2 176 ulkomaalaista työtöntä

työnhakijaa, eli noin joka viidennellä työttömällä oli jonkin muun maan kuin Suomen kansalaisuus. Ulkomaalaisten työttömien määrä on yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa.

Kuvio 12. Vantaan työttömät työnhakijat sukupuolen mukaan sekä avoimet työpaikat kuukausittain vuo-

den 2006 alusta (Lähde: Uudenmaan ELY-keskus)

Vantaan työttömyysaste, eli työttömien määrä työvoimasta, on pysynyt viime vuosina maan keskiarvon ala-puolella, mutta korkeammalla kuin Helsingin seudulla keskimäärin. Espooseen verrattuna Vantaan työttö-

myysaste on viime vuosina pysytellyt hieman yli 2 prosenttiyksikköä korkeammalla. Huhtikuussa 2013 Van-

20

taan työttömyysaste oli 9,1 prosenttia. Espoossa työttömyysaste oli 7,0 prosenttia ja Helsingissä 8,7 prosent-tia. Koko maan työttömyysaste oli 10,7 prosenttia (kuvio 13).

Kuvio 13. Työttömyysaste (%) koko maassa ja suurimissa kaupungeissa tammikuusta 2006 (Lähde: TEM:

toimialaonline)

Vantaalla pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä on korkeampi kuin Helsingin seudulla ja koko

Suomessa keskimäärin. Viime vuosina ero lähikuntiin on kasvanut entisestään. Huhtikuussa 2013 Vantaalla oli 2 625 eli hieman useampi kuin joka neljäs vantaalaisista työttömistä oli pitkäaikaistyötön (kuvio 14).

*Helsingin seutu: Hyvinkää, Järvenpää, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuu-sula ja Vihti

Kuvio 14. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (%) (Lähde: TEM, toimialaonline)

Huhtikuussa 2013 alle 25-vuotiaita työttömiä Vantaalla oli 931, Espoossa 966 ja Helsingissä 2 557 (kuvio

15). Vuoden 2012 lopussa nuorten työttömyysaste oli Vantaalla 7,7 prosenttia, Espoossa 5,3 prosenttia ja

Helsingissä 6 prosenttia. Alle 25-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä Vantaalla oli hieman yli 10 henkilöä.

21

Kuvio 15. Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat suurissa kaupungeissa tammikuusta 2006 (Lähde: TEM,

toimialaonline)

4.1.4. Terveys

Kansaneläkelaitoksen jokaiselle Suomen kunnalle laskeman ikävakioidun sairastavuusindeksin arvo oli vuon-

na 2011 Vantaalla 89,0 ja sitä edeltävänä vuonna 88,3 (kuvio 16). Puolestaan ikävakioitu kansantauti-indeksi vuonna 2012 Vantaalla oli 90,8 ja sitä edeltävänä vuonna 91,1. Sairastavuus- ja kansatauti-indeksien mu-

kaan Vantaan väestö on terveempää kuin Suomen väestö keskimäärin (=100). Menetettyjä elinvuosia (PYLL –indeksi) vuonna 2009 vantaalaisilla naisilla oli 4388 ja miehillä 9088 jokaista 100 000 asukasta kohden.

Kuvio 16. Ikävakioitu sairastavuusindeksi isoissa kaupungeissa vuosina 2000–2011 (Lähde: Kela, terve-yspuntari)

22

4.1.5. Osallisuus

Vantaalaisten äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa oli vertailukuntia ja koko maata vähäisempää. Vuoden 2012 kuntavaaleista äänestysaktiivisuus Vantaalla oli 51 prosenttia, kun se koko maassa oli 58,3 prosenttia. Kai-

kissa vertailukunnissa, myös Vantaalla, äänestysaktiivisuus on laskenut (kuvio 17). Alueellisen terveys ja hy-

vinvointitutkimuksen mukaan vantaalaiset luottavat kunnan päätöksentekoon keskimäärin yhtä paljon kuin ihmiset Etelä-Suomen alueella ja koko maassa (info).

Kuvio 17. Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 2000-luvulla (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus) (info)

4.2. Lapset, nuoret ja lapsiperheet

Vuonna 2009 Vantaan päiväkodeissa tehtiin asiakaskysely 5–6-vuotiaille lapsille. Lapsista valtaosalla oli päi-

väkodissa kavereita. Kuitenkin kolme prosenttia lapsista kertoi, ettei heillä ei ollut yhtään kaveria. Neljä vii-

desosaa lapsista koki olonsa turvalliseksi päiväkodissa. Lisäksi lapset kokivat, että heitä kuunnellaan päivä-hoitopaikassa. Lasten hyvinvointia laski melutaso: vastanneista puolet oli sitä mieltä, että päiväkodissa oli

liikaa meteliä. Kouluterveyskyselyn mukaan vantaalaisista 8.–9.-luokkalaisista varhaisnuorista ja 1. ja 2. vuo-den toisen asteen opiskelijoista miltei joka kymmenes ilmoitti, että heillä ei ollut yhtään läheistä ystävää

(taulukko 6). Taulukko 6. Ei yhtään läheistä ystävää kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikerto-mus/Kouluterveyskysely)

Vantaa Muutos Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Koko

maa

Ei yhtään läheistä ystävää,

% 8.- ja 9.-luokan oppi-

laista 2010 (info)

8,8

9,4 8,7 9,7 8,5 8,3 9,1

Ei yhtään läheistä ystävää,

% ammatillisen oppilai-

toksen 1. ja 2. vuoden

opiskelijoista 2010 (info)

8,4

8,5 6,3 6 7,5 7,3 7,8

Ei yhtään läheistä ystävää,

% lukion 1. ja 2. vuoden

opiskelijoista 2010 (info)

7,1 6,8 7 - - - 7,4

23

Koulukiusaaminen on yleisempää yläkouluissa kuin toisella asteella. Koulukiusaaminen on lisääntynyt amma-tillisten oppilaitosten opiskelijoiden keskuudessa (taulukko 7).

Vantaan kaupungin vuonna 2012 tekemässä palvelututkimuksessa noin joka viides peruskoulun alakoulun ja

noin joka kymmenes yläkoulun oppilas tai hänen vanhempansa nimesi koulunkäyntiin liittyväksi tyytymättö-myyden aiheeksi koulukiusaamisen. Tyytymättömien osuus on pysynyt alakoulussa ennallaan vuodesta 2008,

yläkoulussa laskenut. Työrauhan puutetta valitti noin joka kolmas alakoulun ja noin joka neljäs yläkoulun

oppilas. Taulukko 7. Koulukiusatuksi tuleminen kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikerto-mus/Kouluterveyskysely)

Vantaa Muutos Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Koko

maa

Koulukiusattuna vähin-

tään kerran viikossa, % 8.

ja 9. luokkalaisista 2010

(info)

6,8

6,2 7,9 6,8 7,3 6,8 7,6

Koulukiusattuna vähin-

tään kerran viikossa, %

ammatillisen oppilaitok-

sen 1. ja 2. vuoden opiske-

lijoista 2010 (info)

4,9

5,4 3,3 3,7 5,3 4,5 4,7

Koulukiusattuna vähin-

tään kerran viikossa, %

lukion 1. ja 2. vuoden

opiskelijoista 2010 (info)

1

1,3 1,4 - - - 1,4

Vanhemmuuden puutetta koki reilu viidennes vantaalaisista yläkouluikäisistä ja joka neljäs ammatillisen oppi-

laitoksen opiskelijoista ja lukiolaisista (taulukko 8). Noin 60 prosenttia varhaisnuorista ja lähes 70 prosenttia opiskelijoista ilmoitti, että perhe ei syö yhteistä ateriaa iltapäivällä tai illalla. Yläkoululaisista ja lukiolaisista 31

prosenttia ilmoitti menevänsä nukkumaan tavallisesti noin kello 23 jälkeen; ammatillisen oppilaitosten opis-kelijoissa heitä oli puolet (47 prosenttia). Taulukko 8. Vanhemmuuden puute kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikerto-mus/Kouluterveyskysely)

Vantaa Muutos Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Koko

maa

Vanhemmuuden puutetta,

% 8.- ja 9. -luokan oppi-

laista 2010 (info)

22,6

25 23,5 22,5 21,3 19,7 22,3

Vanhemmuuden puutetta,

% ammatillisen oppilai-

toksen 1. ja 2. vuoden

opiskelijoista 2010 (info)

25

31,3 27,1 26,6 25,4 24,5 26,1

Vanhemmuuden puutetta,

% lukion 1. ja 2. vuoden

opiskelijoista 2010 (info)

24,3

26,1 24,5 - - - 21,7

24

Päivittäinen tupakointi on vähentynyt Vantaan yläkoululaisilla. Sen sijaan ammatillisten oppilaitosten opiskeli-joiden tupakointi on lisääntynyt: päivittäin tupakoi 40 prosenttia. Lukiolaisten tupakointi on huomattavasti

harvinaisempaa, heistä 11 prosenttia tupakoi päivittäin. Vantaalaisten yläkoululaisten ja toisen asteen opis-kelijoiden tupakointi on linjassa koko maan tilateisiin nähden (taulukko 9).

Taulukko 9. Päivittäinen tupakointi kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikerto-mus/Kouluterveyskysely)

Vantaa Muutos Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Koko

maa

Tupakoi päivittäin, % 8.-

ja 9.-luokan oppilaista

2010 (info)

14,3

14,7 13,5 13,3 13,6 13,6 15

Tupakoi päivittäin, %

ammatillisen oppilaitok-

sen 1. ja 2. vuoden opiske-

lijoista 2010 (info)

40,2

41,1 39,3 38 32,7 34 39,7

Tupakoi päivittäin, % lu-

kion 1. ja 2. vuoden opis-

kelijoista 2010 (info)

11,2 14,3 12,8 - - - 10,7

Humalanhakuinen juominen on vähentynyt vantaalaisilla nuorilla ja on selkeästi vähäisempää Helsinkiin ja Espooseen nähden. Humalahakuinen juominen on yleisempää ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla kuin

lukiolaisilla (taulukko 10). Taulukko 10. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hy-vinvointikertomus/Kouluterveyskysely)

Vantaa Muutos Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Koko

maa

Tosi humalassa vähintään

kerran kuukaudessa, %

8.- ja 9.-luokan oppilaista

2010 (info)

13,2

16 16,8 13,9 15,7 15,4 15,5

Tosi humalassa vähintään

kerran kuukaudessa, %

ammatillisen oppilaitok-

sen 1. ja 2. vuoden opiske-

lijoista 2010 (info)

37

41,9 39,4 33,6 36,7 42 39,4

Tosi humalassa vähintään

kerran kuukaudessa, %

lukion 1. ja 2. vuoden

opiskelijoista 2010 (info)

23,1

29,5 31,2 - - - 24,3

25

Laittomien huumeiden kokeileminen on lisääntynyt vantaalaisten nuorten keskuudessa. Laittomia huumeita ilmoitti kokeilleensa melkein joka kymmenes vantaalaisista yläkouluikäisistä, joka kolmas ammatillisen oppi-

laitosten opiskelijoista ja joka viides lukiolaisista. Huumeiden kokeilu on vähäisempää kuin Helsingissä tai Es-poossa, mutta muuta maata korkeammalla tasolla (taulukko 11). Taulukko 11. Laittomien huumeiden kokeileminen kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointiker-tomus/Kouluterveyskysely)

Vantaa Muutos Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Koko

maa

Kokeillut laittomia huu-

meita ainakin kerran, %

8.- ja 9.-luokan oppilaista

2010 (info)

10,3

14,8 11,7 7,7 7,3 7,5 8

Kokeillut laittomia huu-

meita ainakin kerran, %

ammatillisen oppilaitok-

sen 1. ja 2. vuoden opiske-

lijoista 2010 (info)

29,2

39 31 19,8 19,4 18,7 21

Kokeillut laittomia huu-

meita ainakin kerran, %

lukion 1. ja 2. vuoden

opiskelijoista 2010 (info)

18,5

25,5 24,9 - - - 13,6

Vantaalaisten nuorten ylipaino on lisääntynyt. Ylipainoisten osuus on ammatillisten oppilaitosten opiskelijoi-

den keskuudessa yleisempää kuin lukiolaisten. Ylipainoisten nuorten määrä Vantaalla on hieman Helsinkiä ja Espoota korkeampi, mutta linjassa koko maan tilanteeseen nähden (taulukko 12). Hengästyttävää liikuntaa

ei lainkaan tai vähän harrastavien vantaalaisten toisen asteen opiskelijoiden osuus on vähentynyt (taulukko

13).

Vantaalaisista nuorista yhä harvempi kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Erityisesti ter-veydentilan keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeminen on vähentynyt ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla

(taulukko 14). Depressiolääkkeiden käyttö on lisääntynyt vantaalaisten lapsilla ja nuorilla (0–17 vuoden ikäi-

set), käytön määrä on kuitenkin linjassa naapurikuntien ja koko maan tilateisiin nähden (taulukko 15). Taulukko 12. Ylipainoisten määrä kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikerto-mus/Kouluterveyskysely)

Vantaa Muutos Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Koko

maa

Ylipaino, % 8. ja 9. luokan

oppilaista 2010 (info)

14,3

12,2 10,2 13,8 13 13,5 15,4

Ylipaino, % ammatillisen

oppilaitoksen 1. ja 2. vuo-

den opiskelijoista 2010

(info)

20,9

16,6 19,3 16,1 19,5 21,2 21,6

Ylipaino, % lukion 1. ja 2.

vuoden opiskelijoista

2010 (info)

11,4

10,5 8,9 - - - 13,1

26

Taulukko 13. Hengästyttävän liikunnan harrastaminen kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvoin-tikertomus/Kouluterveyskysely)

Vantaa Muutos Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Koko

maa

Ei harrasta hengästyttävää lii-

kuntaa vapaa-ajalla lainkaan

tai korkeintaan 1 h viikossa, %

8.- ja 9.-luokan oppilaista

2010 (info)

34,8 32,8 29,8 32,2 31,6 32 34

Ei harrasta hengästyttävää lii-

kuntaa vapaa-ajalla lainkaan

tai korkeintaan 1 h viikossa, %

ammatillisen oppilaitoksen 1.

ja 2. vuoden opiskelijoista

2010 (info)

44

49,9 46,5 45,6 44,3 46,5 47

Ei harrasta hengästyttävää lii-

kuntaa vapaa-ajalla lainkaan

tai korkeintaan 1 h viikossa, %

lukion 1. ja 2. vuoden opiskeli-

joista 2010 (info)

30,8

32,7 30,9 - - - 31,3

Taulukko 14. Terveydentilan kokeminen keskinkertaiseksi tai huonoksi kuusikkokunnittain (Lähde: Säh-köinen hyvinvointikertomus/Kouluterveyskysely)

Vantaa Muutos Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Koko

maa

Kokee terveydentilansa

keskinkertaiseksi tai huo-

noksi, % 8.- ja 9. luokan

oppilaista 2010 (info)

14,6

15,3 14,9 16,2 14,9 14,7 16,4

Kokee terveydentila kes-

kinkertaiseksi tai huonok-

si, % ammatillisen oppi-

laitoksen 1. ja 2. vuoden

opiskelijoista 2010 (info)

16,3

23,2 24,5 22,7 20,8 21,3 20,7

Kokee terveydentila kes-

kinkertaiseksi tai huonok-

si, % lukion 1. ja 2. vuo-

den opiskelijoista 2010

(info)

17,3

18,7 17,5 - - - 17,1

Taulukko 15. Depressiolääkkeistä korvausta saneet kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointiker-tomus)

Vantaa Muutos Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Koko

maa

Depressiolääkkeistä kor-

vausta saaneet 0 - 17-

vuotiaat, % vastaa-

vanikäisestä väestöstä

2011 (info)

0,6

0,6 0,4 0,4 0,7 0,5 0,6

Depressiolääkkeistä kor-

vausta saaneet 18–24-v.

% 2011 (info)

6 6 5 6 6,7 6,1 5,7

27

4.3. Työikäiset ja ikääntyvät

Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan valtaosa vantaalaisista on tyytyväisiä ihmissuhteisiin-

sa, erityisesti 55 vuotta täyttäneet naiset (taulukko 16). Yksinäisyyttä miehistä koki noin 7 prosenttia ja nai-sista noin 8 prosenttia, ikääntyvät naiset hieman nuorempia naisia enemmän (taulukko 17).

Taulukko 16. Tyytyväisyys ihmissuhteisiin % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Miehet Naiset

Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v

Vantaa 77,2 75,0 81,4 84,1 79,7 76,3 84,9 86,7

Koko Suomi 75,0 70,9 81,5 82,2 80,6 77,7 83,5 86,6

Taulukko 17. Itsensä yksinäisiksi kokevat % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Miehet Naiset

Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v

Vantaa 7,4 8,0 6,4 4,6 7,7 8,1 6,1 11,4

Koko Suomi 9,6 10,4 8,2 8,5 9,6 9,7 7,4 14,7

Elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi tunsivat puolet vantaalaisista miehistä ja naisista (taulukko 18). Erityi-sesti elämänlaatunsa hyväksi tunsivat 55–74-vuotiaat vantaalaiset miehet. Aktiivisesti jonkin järjestön, ryh-

män tai yhteisön toimintaan osallistui noin joka neljäs vantaalaisista työikäisistä ja ikääntyvistä. Miehistä ak-tiivisimpia osallistujia olivat 55 vuotta täyttäneet ja naisista 55–74-vuotiaat (taulukko 19).

Taulukko 18. Elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi kokevat % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Miehet Naiset

Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v

Vantaa 51,1 47,5 60,9 48,0 53,7 53,1 55,7 49,9

Koko Suomi 52,7 51,4 56,9 45,6 53,1 53,6 57,9 38,6

Taulukko 19. Aktiiviset osallistujat % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Miehet Naiset

Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v

Vantaa 24,2 22,8 27,7 25,7 26,4 26,2 27,4 23,6

Koko Suomi 27,8 30,6 24,1 20,9 27,7 28,4 27,9 23,3

Tupakointi ja alkoholin liikakäyttö on yleisempää miehillä kuin naisilla. Nuoremmat naiset tupakoivat van-

hempia naisia enemmän (taulukko 20). Samoin alkoholin liikakäyttö on yleisempää nuoremmalla väestöllä kuin vanhemmalla. Vantaalaiset 20–54-vuoden ikäiset naiset käyttävät alkoholia runsaammin vastaavan ikäi-

siin suomalaisnaisiin verraten. Miehillä tilanne on päinvastainen (taulukko 21).

Miehet syövät kasviksia naisia vähemmän. Myös 75 vuotta täyttäneet syövät kasviksia vähemmän kuin nuo-

remmat ikäryhmät (taulukko 22). Ylipaino on kuitenkin hieman yleisempää naisilla kuin miehillä sekä nuo-

28

remmilla ikäryhmillä kuin 75 vuotta täyttäneillä (taulukko 23). Miehet harrastavat liikuntaa aktiivisemmin kuin naiset (taulukko 24). Naisista 40 prosenttia on kärsinyt unettomuudesta viimeisen kuukauden aikana, miehis-

tä noin joka kolmas (taulukko 25). 75 vuotta täyttäneet naiset kärsivät unettomuudesta nuorempia naisia enemmän.

Taulukko 20. Päivittäin tupakoivat % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Miehet Naiset

Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v

Vantaa 18,4 19,2 19,0 4,4 13,5 15,1 12,3 4,4

Koko Suomi 18,2 20,9 16,7 3,3 12,6 15,7 11,1 2,7

Taulukko 21. Alkoholin liikakäyttö (AUDIT – C) % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Miehet Naiset

Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v

Vantaa 39,3 43,9 33,9 8,4 24,9 30,6 18,3 2,0

Koko Suomi 41,1 50,0 32,4 6,8 20,9 26,1 18,3 2,4

Taulukko 22. Niukasti kasviksia ravinnossa käyttävien osuus % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Miehet Naiset

Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v

Vantaa 29,2 27,5 31,9 39,0 19,8 19,2 17,8 33,6

Koko Suomi 36,4 33,8 39,3 46,2 24,1 22,2 23,5 35,1

Taulukko 23. Ylipaino (BMI ≥30 kg/m2) % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Miehet Naiset

Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v

Vantaa 17,8 16,8 21,3 12,7 19,8 18,3 24,3 14,6

Koko Suomi 17,0 16,5 18,9 13,1 19,7 17,8 21,8 22,6

Taulukko 24. Aktiivinen liikunta % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Miehet Naiset

Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v

Vantaa 25,9 31,5 15,9 - 19,6 24,1 14,5 -

Koko Suomi 22,7 29,4 14,7 - 19,9 28,5 11,8 -

29

Taulukko 25. Unettomuutta 30 viimeisen päivän aikana % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Miehet Naiset

Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v

Vantaa 32,9 34,7 28,2 33,6 40,3 37,6 43,9 49,9

Koko Suomi 31,8 33,0 29,1 32,7 42,3 39,4 44,4 51,7

Oman terveydentilan huonoksi tai keskitasoiseksi kokeminen yleistyy vanhetessa (taulukko 26). Myös erilai-

set sairaudet voivat yleistyä ja toimintakyky heiketä. Ikääntyvistä 75 vuotta täyttäneistä miehistä 19 prosent-tia ja naisista 17,5 prosenttia koki, että heillä on suuria vaikeuksia arkielämänsä askareissa. Silti 90 prosent-

tia vantaalaisista 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona. Erityiskorvattavien diabetes- ja depressiolääkkeiden osuudet ovat kasvaneet vantaalaisten työikäisten ja ikääntyvien keskuudessa (taulukko 27).

Taulukko 26. Terveydentilansa keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevat % (Lähde: ATH 2012/THL)

(info)

Miehet Naiset

Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v

Vantaa 33,5 27,2 44,7 59,1 35,6 28,4 44,8 58,3

Koko Suomi 39,1 31,2 49,2 63,4 38,8 27,3 47,1 68,7

Taulukko 27. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen ja depression vuoksi oikeutetut ikäryhmittäin (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Vantaa Muutos Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Koko

maa

Erityiskorvattaviin lääkkei-

siin diabeteksen vuoksi oi-

keutettuja 25–39 -vuotiaita,

% vastaavanikäisestä väes-

töstä 2011 (info)

1,1

0,9 0,8 1,2 1,1 1 1,1

Erityiskorvattaviin lääkkei-

siin diabeteksen vuoksi oi-

keutettuja 40 vuotta täyt-

täneitä, % vastaavanikäi-

sestä väestöstä 2011 (info)

7,6

6,2 5,5 8 7,9 7,7 8,2

Erityiskorvattaviin lääkkei-

siin diabeteksen vuoksi oi-

keutettuja 65 vuotta täyt-

täneitä, % vastaavanikäi-

sestä väestöstä 2011 (info)

13,8

10,3 10,4 14,1 12,7 11,8 13,4

Depressiolääkkeistä korva-

usta saaneet 25–64 vuotta

täyttäneet, % vastaa-

vanikäisestä väestöstä 2011

(info)

10,3

10,9 9,4 10,8 11,3 11,4 10,1

Depressiolääkkeistä korva-

usta saaneet 65 vuotta täyt-

täneet, % vastaavanikäises-

tä väestöstä 2011 (info)

12,6

14,5 11,9 13,4 14 11,4 12,1

30

Väestön ikääntyessä muistisairauksia sairastavien määrä kasvaa. Kuvaan (kuvio 18) on koottu arvio muisti-sairauksien esiintyvyydestä ja ennuste muistisairauksien määrällisestä kasvusta.

Kuvio 18. Vantaalaisten muistisairaiden määrä eri ikäryhmissä ja ennuste (Lähde: Mini-Suomi tutkimus)

Valtaosa vantaalaisista alle 75 vuotiaista on tyytyväisiä nykyiseen tai viimeisimpään työhönsä, miehet hieman

naisia enemmän (taulukko 28). Riittämättömyyttä vanhempana koki joka kolmas työikäisistä naisista ja joka neljäs miehistä (taulukko 29). Noin kuusi prosenttia työikäisistä vantaalaisista sai työkyvyttömyyseläkettä

vuonna 2011. Mielenterveyden ja käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä oli työikäisistä noin

kolme prosenttia (taulukko 30).

Taulukko 28. Tyytyväisyys nykyiseen/viimeisimpää työhönsä % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Miehet Naiset

Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v

Vantaa 72,4 70,6 76,8 - 68,2 66,5 71,8 -

Koko Suomi 71,4 68,7 76,4 - 73,9 74,3 73,3 -

Taulukko 29. Riittämättömyyden kokeminen vanhempana % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Miehet Naiset

Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v

Vantaa 26,0 28,4 20,1 - 34,5 34,5 34,6 -

Koko Suomi 27,4 30,1 23,2 - 33,3 35,8 26,2 -

31

Taulukko 30. Työkyvyttömyyseläkettä saavat (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus) Vantaa Muutos Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Koko

maa

Työkyvyttömyyseläkettä

saavat 25–64-vuotiaat, %

vastaavanikäisestä väestös-

tä 2011 (info)

5,7

5,8 4,3 8,7 7 8,2 8,6

Mielenterveyden ja käyttäy-

tymisen häiriöiden vuoksi

työkyvyttömyyseläkettä

saavat 25–64-vuotiaat, %

vastaavanikäisestä väestös-

tä 2011 (info)

2,7

3,2 2,3 4,4 3,6 4,2 3,8

Tuki- ja liikuntaelinten- se-

kä sidekudosten sairauksien

vuoksi työkyvyttömyyselä-

kettä saavat, % 16–64 -

vuotiaista 2011 (info)

1

0,7 0,6 1,5 1 1,3 1,8

Pääosin vantaalaiset työikäiset ja ikääntyvät ovat tyytyväisiä asuinalueensa turvallisuuteen ja olosuhteisiin

(taulukko 31 ja 32). Asuinalueen turvallisuuteen ovat miehet naisia ja 75 vuotta täyttäneet nuorempia ikä-ryhmiä tyytyväisempiä. Asuinalueen olosuhteisiin tyytyväisempiä ovat 55 vuotta täyttäneet.

Taulukko 31. Asuinalueen turvallisuuteen tyytyväiset % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Miehet Naiset

Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v

Vantaa 85,7 84,9 85,9 94,8 84,3 82,8 85,9 90,6

Koko Suomi 89,8 89,4 90,4 90,7 90,0 89,8 90,2 90,5

Taulukko 32. Asuinalueen olosuhteisiin tyytyväiset % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Miehet Naiset

Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v

Vantaa 79,0 78,2 80,1 85,2 79,3 76,3 84,6 83,6

Koko Suomi 79,2 77,7 80,7 85,3 82,4 79,6 85,6 87,2

32

4.4. Palvelut

4.4.1. Opetus ja kasvatus

Vuonna 2012 Vantaalla noin 40 prosenttia alle 3-vuotiaiden lasten ja noin 90 prosenttia 3–5-vuotiaiden las-

ten ikäluokista oli päivähoidossa tai avoimen varhaiskasvatuksen palveluiden piirissä, kerhossa, avoimessa

päiväkodissa tai asukaspuistotoiminnassa. Päivähoidossa olevista lapsista noin 7 prosenttia tarvitsi laajempaa kasvun ja oppimisen tukea.

Suomen kuuteen suurimpaan kaupunkiin verrattuna kotihoidon tuella olevien osuus on Vantaalla toiseksi

suurin Tampereen jälkeen (kuvio 19). Kuviosta puuttuu kunnallinen kerhotoiminta, johon osallistui 3,5 pro-

senttia päivähoitoikäisistä - toiseksi eniten Oulun (5,5 %) jälkeen. Suurin osa kerhotoimintaan osallistuvista lapsista on kotihoidon tuella olevia sisaruksia.

Kuvio 19. Päivähoitoikäisten (10 kk – 6 v.) jakautuminen pienten lasten hoitojärjestelmässä joulukuussa 2011 (Lähde: Suomen kuuden suurimman kunnan päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu)

Päivähoidossa olevien lasten vanhemmat ovat tyytyväisiä Vantaan päivähoitopalveluihin. Vuonna 2011 pää-kaupunkiseudun kuntien yhteistyönä toteutettaman asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan yleisarvosana Van-

taan päivähoidolle oli 4,09 asteikolla 1–5. Helsingissä yleisarvosana oli 4,11 ja Espoossa 4,12. Kuntien väliset erot ovat niin pieniä, ettei niillä ole tilastollista merkittävyyttä.

Esiopetukseen osallistuu 95 prosenttia 6-vuotiaiden ikäluokasta. Vuosiluokkien 1–6 keskimääräinen luokka-

koko oli 20,8 ja vuosiluokkien 7–9 keskimääräinen luokkakoko oli 20,5. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa oli

170 oppilasta laaja-alaista erityisopettajaa kohden. Koulupsykologeilla oli keskimäärin 986 oppilasta psykolo-gia kohden. Erityisen tuen oppilaita oli 8,4 prosenttia koko oppilasmäärästä. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten

oppilaiden osuus oli 17,1 prosenttia.

Vantaan vuoden 2012 palvelututkimuksessa noin joka toinen arvioi lapsensa päivähoitopaikan erittäin hyväk-

si ja lähes kaikki muut melko hyväksi. Henkilökunnan ammattitaito oli vanhempien mielestä vuodesta 2008 parantunut, tiedottaminen koteihin heikentynyt ja muiden yhdeksän ominaisuuden arvio oli pysynyt ennal-

laan. Suurimpia huolenaiheita olivat henkilökunnan riittävyys ja päivähoitoryhmien koko. Suomen suuret kaupungit (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Turku) olivat päivähoidon laatuvertailussa tasavahvoja.

Palvelututkimuksen mukaan tyypillisin peruskoulun yleisarvosana vuonna 2012 oli "melko hyvä", jonka antoi 71 prosenttia koululaisista tai heidän vanhemmistaan. Runsas neljännes (28 %) piti peruskoulua erittäin hy-

vänä ja vain prosentti huonona. Tulos on sama kuin vuonna 2008. Arvio parani merkittävästi yhden tekijän

33

(luokkakoko) osalta, hieman kolmen muun (opetus, tilojen kunto ja varusteet, koulun ja kodin yhteistyö) ja pysyi muiden kahdeksan tekijän osalta ennallaan. Suurimpia huolenaiheita olivat tilat ja varusteet sekä kou-

luruoka. Suurten kaupunkien välillä oli laatueroja, mutta niiden määrä oli vähentynyt vuoden 2008 neljästä tekijästä kahteen (luokkakoko, kouluterveydenhuolto). Vantaa menestyi vertailussa hyvin sijoittuen molem-

pina vuosina kaupunkien kärkijoukkoon.

Keväällä 2012 perusopetuksen päätti Vantaalla kaikkiaan 2 108 nuorta. Suomenkieliseen lukiokoulutukseen,

ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen, ammatilliseen valmistaviin koulutuksiin sekä lisäope-tukseen oli aloituspaikkoja laskennallisesti 106 prosentille (2011:104 %) perusopetuksen päättäneestä suo-

menkielisestä ikäluokasta (ikäluokkaennuste).

Elokuun lopussa ilman paikkaa oli enää 30 nuorta. Kaikkiin ilman paikkaa jääneisiin oltiin yhteydessä syksyn

aikana ja heille tarjottiin vapaita paikkoja ammattistarteilta ja nuorten työpajoilta tai heille pyrittiin järjestä-mään muuta elämäntilanteeseen sopivaa tukea.

Nuorten ohjaus- ja tukikeskus Kipinässä ohjattiin ilman opiskelupaikkaa jääneitä tai opintonsa keskeyttäneitä

nuoria. Vuoden 2012 aikana Kipinässä ohjattiin yhteensä 1221 nuorta. Vuonna 2012 tehtiin koulutustakuun sukupuolivaikutusten arviointi. Merkittävimmät erot tyttöjen ja poikien välillä olivat peruskoulun päättötodis-

tusten arvosanoissa, yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen hakeutumisessa sekä opiskelupaikan

saamisessa.

Vantaan kaupungin lukioiden opiskeluilmapiiriä voidaan pitää erinomaisena, sillä opiskelijoilla teetetyn kyse-lyn mukaan 97 % lukiolaisista kokee olonsa turvalliseksi lukiossaan. Myös kouluviihtyvyys, oppimista edistä-

vät tilat ja kouluyhteisö, jossa ei suvaita kiusaamista nousivat selkeästi vantaalaisen koulumaailman vah-

vuuksiksi

Ylioppilaskirjoitusten tulokset keväällä 2012 olivat lähes valtakunnan keskiarvotasolla. Ammatillisen koulutuk-sen tuloksellisuutta kuvaa se, että opetusministeriö myönsi jälleen Vantaan kaupungille ammatillisen koulu-

tuksen tulosrahoitusta vuodelle 2012. Rahoitus perustuu valtakunnallisesti käytettyihin koulutuksen tuloksel-

lisuutta kuvaavien mittareiden tuloksiin.

4.4.2. Sosiaali- ja terveyspalvelut

Perusterveydenhuollon lasten lääkärikäynnit ja alle yhden vuoden ikäisten avohoidon lääkärikäynnit ovat li-sääntyneet Vantaalla (taulukko 33). Samoin ovat kasvaneet erikoissairaanhoidon lastenpsykiatrian, nuoriso-

psykiatrian ja psykiatrian avohoitokäyntien määrät (taulukko 34).

34

Taulukko 33. Perusterveydenhuollon lääkärikäynnit (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus) Vantaa Muutos Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Koko

maa

Perusterveydenhuollon las-

tenneuvolan lääkärikäynnit

/ 1000, 0–7-vuotiasta

2011 (info)

542

678 675 587 712 616 563

Perusterveydenhuollon

avohoidon lääkärikäynnit

alle 1 -vuotiailla / 1000

vastaavanikäistä 2011

(info)

2736

2125 2312 2062 2016 2130 2182

Perusterveydenhuollon

avohoidon lääkärikäynnit

1–6 -vuotiailla / 1000 vas-

taavanikäistä 2011 (info)

1684

2119 1560 1822 1567 1515 1915

Perusterveydenhuollon

avohoidon lääkärikäynnit

7–14-vuotiailla / 1000 vas-

taavanikäistä 2010 (info)

1100

1105 862 994 1091 1101 1204

Perusterveydenhuollon

avohoidon lääkärikäynnit

15–64 -vuotiailla / 1000

vastaavanikäistä 2011

(info)

1097

849 722 724 734 956 1074

Perusterveydenhuollon

avohoidon lääkärikäynnit

65 vuotta täyttäneillä /

1000 vastaavanikäistä

2010 (info)

3026

2000 1978 2146 2686 1978 2409

Taulukko 34. Erikoissairaanhoidon psykiatrian avohoitokäynnit (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus) Vantaa Muutos Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Koko

maa

Erikoissairaanhoidon avo-

hoitokäynnit, lastenpsy-

kiatria / 1 000 0–12 -

vuotiasta 2011 (info)

205

345 194 176 365 184 213

Erikoissairaanhoidon avo-

hoitokäynnit, nuorisopsy-

kiatria / 1 000 13–17-

vuotiasta 2011 (info)

783

1041 711 231 889 697 753

Erikoissairaanhoidon avo-

hoitokäynnit, psykiatria /

1000 18 vuotta täyttänyttä

2011 (info)

309

421 294 97 326 637 309

Erikoissairaanhoidon kustannukset Vantaalla tuhatta asukasta kohden ovat kasvaneet parin viime vuoden ai-

kana. Terveysasematoiminnan avosairaanhoidon lääkärikäynnit puolestaan ovat hieman laskussa. Vuonna 2012 terveyskeskustoiminnan lääkärikäyntien peittävyys Vantaalla oli 47 prosenttia (taulukko 35). Vuonna

35

2011 yksityislääkärissä kävi 44 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä ikäihmisistä (taulukko 36). Perusterveyden-huollon lääkärissäkäyntien määrät ovat kasvaneet.

Vantaan vuoden 2012 palvelututkimuksessa 73 prosenttia terveyskeskuslääkärin ajanvarausvastaanotolla ja

60 % päivystysvastaanotolla käyneistä oli tyytyväisiä saamaansa palveluun. Tyytymättömien asiakkaiden osuus lisääntyi hieman vuodesta 2008. Ero yksityissektoriin kasvoi vastaavasti, sillä noin 90 prosenttia yksi-

tyislääkärillä käyneistä oli tyytyväisiä saamaansa palveluun molempina tutkimusvuosina.

Terveyskeskuksen hammaslääkäreiden osalta tyytyväisyysaste oli 80 prosenttia ja suuhygienisteillä 90 pro-

senttia, kuten vuoden 2008 tutkimuksessakin (Lähde: Vantaan palvelututkimus 2012, julkaisematon tieto).

Taulukko 35. Erikoissairaanhoidon, terveysasematoiminnan avosairaanhoidon lääkärikäynnit ja terveys-keskustoiminnan lääkäripeittävyys Vantaalla (Lähde: Kela)

2009 2010 2011 2012

Erikoissairaanhoidon kustannukset Vantaalla €/ 1000 as

891 214 886 806 911 169 940 913

Terveysasematoiminnan avosairaanhoidon lää-kärikäynnit Vantaalla / 1000 as

970 954 954 911

Terveyskeskustoiminnan lääkärikäyntien peit-tävyys Vantaalla (%)

48 48 48 47

Taulukko 36. Vantaalaisten yksityislääkärikäyttö lääkäripalkkioista 65 v. täyttäneet v. 2011 (Lähde: Kela)

Lääkäriluokittelu Saajat Käynnit Perityt maksut euroa

Korvaukset euroa

Korvaus %

Yhteensä 12 100 28 758 2 693 022 580 868 21,6

Yleislääkärit 3 971 7 210 405 650 85 519 21,1

Erikoislääkärit 10 405 21 138 2 233 647 487 823 21,8

Yleislääkärit, ulko-mailla

118 236 17 367 3 021 17,4

Erikoislääkärit, ulko-mailla

60 174 36 358 4 506 12,4

Päihdehuollon laitoksissa olleiden 18–64 vuoden ikäisten vantaalaisten hoidot ovat vähentyneet Vantaalla

(taulukko 37), kun taas 65 vuotta täyttäneiden asiakkaiden hoidot ovat lisääntyneet. Laitoshoidon ohella eri-

tyisesti ikääntyneiden katkaisuhoitoa toteutetaan myös kotona ns. kotikatkopalvelun avulla.

Taulukko 37. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrät (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus) Vantaa Muutos Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Koko

maa

Päihdehuollon laitoksissa

hoidossa olleet 0–17-

vuotiaat asiakkaat vuoden

aikana 2010 (info)

6

22 6 - 6 - 90

Päihdehuollon laitoksissa

hoidossa olleet 18–64-

vuotiaat asiakkaat vuoden

aikana 2011 (info)

442

1988 656 422 609 486 9996

Päihdehuollon laitoksissa

hoidossa olleet 65 vuotta

täyttäneet asiakkaat vuo-

den aikana 2011 (info)

18

122 55 17 20 38 567

36

Niin lasten, nuorten kuin alle 65-vuotiaiden vantaalaisten koti- ja vapaa-ajan tapaturmien hoitojaksojen mää-rät ovat lisääntyneet. 65 vuotta täyttäneiden koti- ja vapaa-ajan tapaturmista aiheutuneet hoitojaksot ovat

pysyneet ennallaan (taulukko 38). Taulukko 38. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ikäryhmittäin (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Vantaa Muutos Helsinki Espoo Oulu Tampere Turku Koko

maa

Koti- ja vapaa-ajan tapa-

turmiin liittyvät hoitojak-

sot 0-14-vuotiailla / 10

000 vastaavanikäistä asu-

kasta (2011) (info)

55,2 61 58,3 77,1 89,5 77,2 71

Koti- ja vapaa-ajan tapa-

turmiin liittyvät hoitojak-

sot 15–24-vuotiailla / 10

000 vastaavanikäistä asu-

kasta (2011) (info)

92,9 85,5 111,6 70,5 104,1 70,9 89,2

Koti- ja vapaa-ajan tapa-

turmiin liittyvät hoitojak-

sot 25–44-vuotiailla / 10

000 vastaavanikäistä asu-

kasta (2011) (info)

86,3 84,9 91 78,3 98,4 58,6 87,6

Koti- ja vapaa-ajan tapa-

turmiin liittyvät hoitojak-

sot 45-64-vuotiailla / 10

000 vastaavanikäistä asu-

kasta (2011) (info)

131,3 136,4 126 120,8 150,7 90 132,3

Koti- ja vapaa-ajan tapa-

turmiin liittyvät hoitojak-

sot 65 vuotta täyttäneillä/

10 000 vastaavanikäistä

2011 (info)

297,6 348,8 282,9 364,6 461,2 361,4 401,4

Ikääntyneiden erityispalvelut muodostavat kokonaisuuden, jonka tasapainoisuutta ohjaavat ikääntyneiden

palvelujen laatusuositukset. Pyrkimys on lisätä kevyempiä palveluja, kuten kotihoito ja omaishoito ja vähen-tää raskaampia palveluja, kuten pitkäaikainen laitoshoito ja tehostettu palveluasuminen. Säännöllisen koti-

hoidon piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden määrä on Vantaalla kasvussa, vuonna 2011 heitä oli noin 10

prosenttia. Verrattuna laatusuositukseen tasapainoisesta palvelurakenteesta Vantaalla ollaan laatusuosituk-sen linjauksien tasolla tehostetun palveluasumisen kohdalla (kuvio 20).

37

Kuvio 20. Sosiaali- ja terveydenhuollon säännöllistä tai pitkäaikaista vanhuspalvelua saaneiden osuudet

kuusikkokunnittain (Lähde: Kuusikkokunnat)

4.4.3. Kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut

Alueellisen terveyden- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan valtaosa vantaalaisista kokee saaneensa riittävästi kirjasto- ja kulttuuripalveluita (taulukko 39 ja 40). Kirjastopalveluiden toimintakulut asukasta kohden ovat

Vantaalla pienemmät muihin isoihin kaupunkeihin nähden (taulukko 41). Myös liikuntapalveluiden riittävyy-teen vantaalaiset ovat pääosin tyytyväisiä (taulukko 42).

Nuorisopalveluita käyttävät nuoret ovat yleisesti tyytyväisiä nuorisotilojen palveluihin. Vuonna 2012 toteute-tun nuorisotilojen asiakaskyselyn mukaan yleisarvosana Vantaan nuorisotiloille oli 4,24 asteikolla 1-5.

Taulukko 39. Niiden osuus, jotka kokevat saaneensa riittävästi kirjastopalveluita % (Lähde: ATH

2012/THL) (info)

Miehet Naiset

Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v

Vantaa 90,0 87,9 94,7 93,0 93,4 92,1 95,7 98,6

Koko Suomi 94,5 94,9 93,7 95,0 95,5 95,0 96,7 94,9

38

Taulukko 40. Niiden osuus, jotka kokevat saaneensa riittävästi kulttuuripalveluita % (Lähde: ATH

2012/THL) (info)

Miehet Naiset

Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v

Vantaa 79,6 78,6 82,7 80,6 81,7 78,9 87,7 81,1

Koko Suomi 80,5 79,6 82,2 84,6 82,6 80,5 86,3 85,2

Taulukko 41. Kuuden suurimman kaupungin kirjastotilastovertailuja vuodelta 2012 (Lähde: Suomen yleis-

ten kirjastojen tiedot)

Kunta Kokonaislainaus Kokonaislainaus/

Asukasluku

Fyysiset

käynnit

Fyysiset

käynnit/

Asukasluku

Toimintakulut

tilastovuonna

Toimintakulut

tilastovuonna/

Asukasluku

Espoo 4 191 270 16,5 3 330 278 13 17 465 219 e 69 e

Helsinki 9 273 892 15,5 6 783 103 11 38 624 723 e 65 e

Vantaa 2 903 836 14 1 790 294 9 9 096 493 e 45 e

Oulu 3 846 314 20,5 1 870 707 10 10 243 034 e 54 e

Tampere 4 980 629 23 2 391 347 11 13 344 500 e 62 e

Turku 2 927 106 16 1 888 454 10,5 11 569 252 e 65 e

Yhteen-

sä

28 123 047 17 18 054 183 11 100 343 222 e 61 e

Taulukko 42. Niiden osuus, jotka kokevat saaneensa riittävästi liikuntapalveluita % (Lähde: ATH

2012/THL) (info)

Miehet Naiset

Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v

Vantaa 84,9 84,1 87,0 86,1 87,0 86,3 88,7 87,4

Koko Suomi 85,6 85,3 87,2 79,9 87,1 86,4 89,4 84,6

4.4.4. Julkinen liikenne Vantaalaisten tyytyväisyys julkisiin liikenneyhteyksiin on keskimäärin yleisempää kuin koko maassa. Huonot julkiset liikenneyhteydet haittaavat enemmän vantaalaisia naisia kuin miehiä. Vantaalaisilla ikäihmisillä tilan-

ne on päinvastainen (taulukko 43).

Taulukko 43. Niiden osuus, joita huonot julkiset liikenneyhteydet haittaavat % (Lähde: ATH 2012/THL)

(info)

Miehet Naiset

Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v Kaikki 20–54 v. 55–74 v. ≥75 v

Vantaa 12,8 12,4 12,8 19,3 19,4 20,8 18,0 11,5

Koko Suomi 22,0 21,5 22,0 26,1 25,5 26,5 24,0 24,8

39

5. Yhteenveto vantaalaisten hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä

Vantaan hyvinvointikertomuksessa 2012 esitellään laajasti kaupungin asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Esiin nousee sekä ilon että huolen aiheita.

Vantaalaisten keskitulot ovat kasvaneet viimeisen vuosikymmenen aikana, ja asuntokuntien tulonjako on

Vantaalla selvästi tasaisempaa kuin Helsingissä ja Espoossa. Toimeentulotukea saaneiden määrät ovat Van-taalla kuitenkin kasvaneet. Erityisen huolestuttavaa on, että lapsiperheet ovat yhä pienituloisempia. Toi-

meentulotukea saavien määrä on kasvanut sekä lapsiperheiden että nuorten keskuudessa.

Lapsuudessa koettu köyhyys vaikuttaa heikentävästi siihen, miten ihminen myöhemmin huolehtii hyvinvoin-

nistaan ja lisää siten terveyseroja. Lapsiperheiden köyhyys aiheuttaa huono-osaisuuden periytymistä suku-polvelta toiselle. Lapsiin ja nuoriin kohdistuneet lastensuojelun tukitoimenpiteet ovat Vantaalla lisääntyneet

yhtä aikaa vanhempien toimeentulotuen saannin kanssa.

Nuorten syrjäytymiseen liittyy oleellisesti paitsi toimeentuloasiakkuus myös koulutuksen keskeyttäminen.

Viime vuonna toisen asteen koulutuksen keskeytti Vantaan lukiolaisista pari prosenttia ja ammattikoululaisis-ta lähes 15 prosenttia. Ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa jäi 20–24-vuotiaista 3 500.

Hyvinvointi- ja terveyserot tulevat kalliiksi. Useiden tutkimusten perusteella on todettu, että 20 prosenttia

väestöstä kuluttaa 80 prosenttia palveluiden voimavaroista. Terveyseroista johtuviin kustannuksiin voidaan

vaikuttaa erityisesti sillä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien terveys kohenee. Kelan laskelmien mukaan yhden nuoren syrjäytyminen yhteiskunnasta aiheuttaa 1,4 miljoonan euron kustannukset yhteiskun-

nalle. Yhden syrjäytyneen nuoren aktivointi matalankynnyksen toimintaan maksaa noin 600 euroa ja hänen aktivoimisensa työhön tai koulutukseen vie noin 1 000–1 400 euroa. Koulutustason nosto vähentäisi terveys-

ja sosiaalipalveluiden tarvetta. Terveyseroja kaventamalla, ennalta ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen kautta

voidaan vähentää kustannukset ja samalla väestön työ- ja toimintakyky kohenee.

Vantaalaisnuoret kokevat itsensä terveemmiksi kuin aiempina vuosina. Ammattiin opiskelevat tupakoivat ja käyttävät alkoholia enemmän sekä kokeilevat huumeita useammin kuin lukiolaiset. Humalahakuisen juomi-

sen suosio on selvästi vähentynyt yläkoululaisten ja toisella asteella opiskelevien nuorten keskuudessa. Huo-

lestuttavaa sen sijaan on se, että niin yläkoululaiset, lukiolaiset kuin ammattiin opiskelevat vantaalaiset ko-keilevat yhä useammin huumeita.

Yhä harvempi nuori kertoo harrastavansa liikuntaa vain vähän tai ei lainkaan. Nuorten ylipaino on siitä huo-

limatta lisääntynyt. Lasten ja nuorten ylipaino on länsimaissa lisääntynyt epidemian tavoin. Lapsuusiän liha-vuus jatkuu usein aikuisikään. Myös lasten depressiolääkkeiden käyttö on lisääntynyt Vantaalla.

Lapset ja nuoret tarvitsevat yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ystävien kanssa. Vertaisryhmä muovaa vahvasti omanarvontunnetta. Läheisten ystävien puuttuminen vähentää hyvinvointia ja vaikuttaa kielteisesti minäku-

van muodostumiseen. Läheisten ystävien puuttuminen on kuitenkin arkipäivää lähes joka kymmenennen vantaalaisen nuoren elämässä. Ystävien puuttuminen ja koulukiusaaminen kulkevat usein käsi kädessä.

Myönteinen asia on, että koulukiusaaminen on vähentynyt vantaalaisten yläkoululaisten ja lukiolaisten kes-

kuudessa. Ammattiin opiskelevilla kiusaaminen yhä edelleen lisääntyy.

Lasten ja nuorten kehitykseen vaikuttaa oleellisesti myös suhde vanhempiin. Aikuisten kiire voi olla lasten ongelma: kiireiset vanhemmat eivät ehdi viettää riittävästi aikaa lasten kanssa eikä lasten vapaa-aikana mui-

ta aikuisia ole helposti saatavilla. Vantaalaisista nuorista noin joka neljäs kokee vanhemmuuden puutetta.

Vanhemmuuden puute heijastuu lasten ja nuorten sosiaaliseen pääomaan kuten sosiaalisiin verkostoihin, osallistumiseen ja luottamukseen.

Nuorisotyöttömyys on viime vuosina ollut Vantaalla laskussa. Nuorille suunnattujen palveluiden ansiosta alle

25-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä on Vantaalla varsin vähän. Kokonaistyöttömyys on Vantaalla kuitenkin pää-

kaupunkiseudun korkein. Erityisesti on kasvanut yli 50-vuotiaiden työttömyys. Pitkäaikaistyöttömien osuus vantaalaisista työttömistä on suuri, ja viime vuosina ero lähikuntiin on kasvanut entisestään.

40

Työllä on suuri merkitys hyvinvoinnille. Merkitys ei ole ainoastaan taloudellinen vaan myös työssä viihtymi-nen liittyy oleellisesti hyvinvointiin. Valtaosa vantaalaisista viihtyy työssään. Työn ja perheen yhteensovitta-

minen voi olla vaikeaa monissa lapsiperheissä. Vantaalaisista naisista joka kolmas kokee työn vuoksi riittä-mättömyyttä vanhempana, miehistä joka viides.

Se, miten ihminen kokee terveydentilansa vaikuttaa merkittävästi hänen hyvinvointiinsa. Ikääntymisen myötä

yhä useampi kokee terveydentilansa huonoksi tai keskitasoiseksi. Myös erilaiset sairaudet yleistyvät, kuten

diabetes. Vantaalaisten työikäisten ja ikäihmisten korvattavien diabetes- ja depressiolääkkeiden käyttö on lisääntynyt viime vuosina. Ikäihmisten muistisairaudet ovat myös yleistyneet.

Vantaalaisista työikäisistä joka viides ja ikäihmisistä joka seitsemäs on ylipainoinen. Tupakointi ja alkoholin

liikakäyttö ovat selkeästi yleisempiä työikäisillä kuin ikäihmisillä. Nähtävissä kuitenkin on, että ikäihmisten al-

koholin käyttö on yleistynyt.

Ihmissuhteet ja hyvä elämänlaatu vahvistavat olennaisesti hyvinvointia. Valtaosa vantaalaisista työikäisistä ja ikäihmisistä on tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa. Yksinäisyyttä kokevia vantaalaisia kuitenkin on, ja yksinäisyys

vähentää hyvinvointia. Yksinäisyyden kokeminen ei Vantaalla kuitenkaan ole kovin yleistä, etenkään ikäänty-vien kohdalla. On mahdollista, että sosiaalisen median ja erilaisten sähköisten verkostojen käyttö vaikuttaa

tähän tulokseen. Uuden teknologian käyttö voi parhaimmillaan aktivoida kotona asuvia ikäihmisiä ja ennalta-

ehkäistä yksinäisyyttä. Keskimäärin puolet vantaalaisista aikuisista kokee elämänlaatunsa hyväksi.

Vantaalaisista 75 vuotta täyttäneistä 90 prosenttia asuu kotonaan. Kotona asuminen on ikäihmisille tärkeää, ja valtaosa haluaa asua kotonaan niin kauan kuin se suinkin on mahdollista. Kotona voi olla oma itsensä ja

tehdä päivittäisiä askareita omaan tahtiin. Kotona asumiseen liittyy vapauden ohella voimakas kokemus it-

semääräämisoikeuden toteutumisesta. Toisaalta joka viides vantaalainen ikäihminen kokee, että hänellä on suuria vaikeuksia arjessa selviytymisessä.

Hyvinvointiin vaikuttaa myös se millaiseksi kuntalainen kokee oman asuinalueensa. Vantaalaisten työikäisten

ja ikäihmisten mielestä Vantaalla on turvallista asua ja he ovat tyytyväisiä omaan asuinalueeseensa. Vantaa-laisten asukastyytyväisyyskyselyn mukaan vantaalaiset ovat myös tyytyväisiä ulkoilualueiden, puistojen ja

viheralueiden hoitoon.

Taide- ja kulttuuritoiminta antaa elämään sisältöä ja myönteisiä kokemuksia omasta osaamisesta. Se myös

lisää yhteisöllisyyttä ja ehkäisee syrjäytymistä, koska taide- tai kulttuuriharrastuksen kautta ihminen kiinnit-tyy yhteisöön. Tutkitusti taide- ja kulttuuritoiminnalla on myös sekä kuntouttavia että ennaltaehkäiseviä vai-

kutuksia. Taide- ja kulttuuritoiminta tarvitsee usein juuri siihen tarkoitukseen soveltuvia ja varustettuja tiloja,

joihin pääsy ja joiden käyttö on niin järjestäjiltä kuin osallistujiltakin mutkatonta ja esteetöntä. Alueelliseen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan myös kulttuuri- ja kirjastopalveluita sekä liikuntapalveluita on

Vantaalla riittävästi. Julkisen liikenteen palveluihin ollaan niin ikään pääosin tyytyväisiä. Viime vuonna toteu-tetun asiakastyytyväisyyskyselyn mukaan vantaalaiset ovat tyytyväisiä myös perhepalveluihin, vanhus- ja

vammaispalveluihin sekä terveyspalveluihin, joille vantaalaiset antoivat kouluarvosanaksi lähes kiitettävän.

Tulevaisuudessa edistetään työllisyyttä ja nostetaan koulutustasoa yhä enemmän yhdessä elinkeinoelämän

ja koulutustahojen kanssa. Palvelut ja palveluverkot tulee kohdentaa oikein erityistarpeissa oleville. Sähköis-tä asiointia ja – palveluita tulee lisätä. Palveluprosesseista tulee tuottavampia, kun vantaalaisten itsepalvelui-

ta ja omahoitoa kehitetään. Strategiaan sisällytettävät ohjelmat esittelevät tulevat tavoitteet ja toimenpiteet tarkemmin (taulukko seuraavalla sivulla).

41

Sähköisen hyvinvointikertomuksen nostot ohjelmatyöhön

VAHVUUDET

Hyvät peruspalvelut

Varhaiskasvatus-, perusopetus-, liikunta- ja kulttuuri- sekä terveyspalvelut

Arjen tuki vantaalaisille Perhetapahtumat, vanhempien ja ammattilaisten yhteistyö, neuvonta, palveluohjaus, vertaisryhmät,

perhetilanteen huomioiminen aikuisten palveluissa

Kehittyvät työllisyyspalvelut Nuorisotyöttömyyden muita pääkaupunkiseudun kuntia hitaampi kasvu, johon on vaikutettu tiiviin

henkilökohtaisen palvelun avulla

Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen asiakaslähtöisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa

Luonto- ja virkistysalueet helposti saavutettavissa

Ikääntynyt väestö asuu yhä enemmän kotona ja käyttää erityispalveluja vähemmän kuin vastaava väestö muissa suurissa kaupungeissa

KEHITTÄMISKOHTEET JA OHJELMAT, JOISSA TOIMENPITEITÄ TARKASTELLAAN

Syrjäytymisen ehkäisy

Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisääminen (HYVIS)

Vakaan toimeentulon turvaaminen ja köyhyyden, erityisesti lapsiperheköyhyyden vähentäminen, (Elinkeino- ja työllisyyspoliittinen ohjelma, HYVIS, AHVO, Kasvatus ja koulutuspoliittinen ohjelma,

MOKU) Kotouttamisen ja juurruttamisen tukeminen (AHVO, Maapoliittiset linjaukset, Asunto-ohjelma, MOKU,

Kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma)

Työllisyyden edistäminen

Kaikki toimialat mukana työllisyyden edistämisessä (Elinkeino- ja työllisyyspoliittinen ohjelma, Kasva-

tus- ja koulutuspoliittinen ohjelma, AHVO, WAMPO)

Työelämäjoustojen lisääminen, työssä viihtymisen ja jaksamisen tukeminen (Elinkeino- ja työllisyys-poliittinen ohjelma, AHVO, WAMPO)

Yhteistyön kehittäminen elinkeinoelämän ja koulutustahojen kanssa, koulutustason nosto (Elinkeino- ja työllisyyspoliittinen ohjelma, AHVO, Kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma)

Verkostojen ja yhteistyön kehittäminen

Verkostojen ja yhteistyön jatkuva kehittäminen avuntarpeen varhaiseksi tunnistamiseksi (HYVIS, AH-VO, VIKSU, Kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma )

Aktiivisen osallisuuden ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia parannetaan palvelujen ja toiminnan kehittämisessä ja toteutuksessa (mm. palvelumuotoilu), (HYVIS, AHVO, VIKSU, Osallisuusohjelma, WAMPO, Kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma, Lasten ja nuor-

ten Vantaa -toimintaohjelma 2013–2016)

Yhteisöllisyyttä edistetään luomalla eri-ikäisten kohtaamispaikkoja (AHVO, VIKSU, Osallisuusohjelma, Kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma)

Terveyserojen kaventaminen Turvallinen kunta/ympäristö (Vantaan turvallisuussuunnitelma 2013–2016, Safe Community)

Tietoyhteiskuntavalmiuksien parantaminen, sosiaalinen media ja sähköinen verkostoituminen myös

ikääntyvien ulottuville (AHVO, VIKSU)

Vantaalaisten omahoidon kehittäminen (AHVO, VIKSU)

Monipuolisten mielenterveyspalvelujen kehittäminen (HYVIS, AHVO, VIKSU, Turvallisuussuunnitelma,

Palvelulinjaukset, Kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma) Terveiden elintapojen edistäminen ja ennalta ehkäisevien palvelujen vahvistaminen (HYVIS, AHVO,

VIKSU, Turvallisuussuunnitelma, Palvelulinjaukset, Kasvatus- ja koulutuspoliittinen ohjelma)

Savuttomuuden edistäminen (Savuton kunta toimenpideohjelma)

Päihteettömyyden tukeminen (AHVO, VIKSU)

Positiivinen diskriminaatio (HYVIS, AHVO, VIKSU, WAMPO)

Alle kouluikäisten ja alakouluikäisten hyvinvointitiedon lisääminen (HYVIS)

Sähköisten omahoitopalvelujen lisääminen (HYVIS, AHVO, VIKSU, WAMPO)

42

LIITE 1. Hyvinvointikertomuksen kuviot ja taulukot

Kuvio 1. Kaupunkitasoinen hyvinvointityö Vantaalla (kuvio on luonnos)

Kuvio 2. Vantaan kaupungin organisaatio

Kuvio 3. Vantaan kaupungin johtamisjärjestelmän viitekehys

Kuvio 4. Väestön ikärakenne sukupuolen ja ikäryhmän mukaan (Lähde: Aluesarjat)

Kuvio 5. Vantaan väestö ikäryhmittäin vuoden 2013 alussa ja ennuste vuosille 2017, 2021, 2025 ja 2030 (Lähde: Aluesarjat)

Kuvio 6. Vantaan vieraskielisen väestön määrä ikäryhmittäin vuoden 2013 alussa ja ennustettu määrä 2014–2020 (Lähde: Aluesarjat)

Kuvio 7. Perheet perhetyypin mukaan 1.1.2000–1.1.2012 (Lähde: Aluesarjat)

Kuvio 8. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä. (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus) (info)

Kuvio 9. 15 vuotta täyttäneen väestön keskimääräinen koulutustaso Vantaalla ja Helsingin seudun kunnissa vuonna 2011 (Lähde: Tilas-tokeskus, kaupunki- ja seutuindikaattorit)

Kuvio 10. 15 vuotta täyttäneiden vantaalaisten koulutus ikäryhmittäin vuonna 2012 (Lähde: Vantaan väestö 2012/2013)

Kuvio 11. Työllinen työvoima toimialan mukaan Vantaalla 31.12.2010 (Lähde: Tilastokeskus)

Kuvio 12. Vantaan työttömät työnhakijat sukupuolen mukaan sekä avoimet työpaikat kuukausittain vuoden 2006 alusta (Lähde: Uu-denmaan ELY-keskus)

Kuvio 13. Työttömyysaste (%) koko maassa ja suurimmissa kaupungeissa tammikuusta 2006 (Lähde: TEM: toimialaonline)

Kuvio 14. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä (%) (Lähde: TEM, toimialaonline)

Kuvio 15. Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat suurissa kaupungeissa tammikuusta 2006 (Lähde: TEM, toimialaonline)

Kuvio 16. Ikävakioitu sairastavuusindeksi isoissa kaupungeissa vuosina 2000–2011 (Lähde: Kela, terveyspuntari)

Kuvio 17. Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 2000-luvulla (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus) (info)

Kuvio 18. Vantaalaisten muistisairaiden määrä eri ikäryhmissä ja ennuste (Lähde: Mini-Suomi tutkimus)

Kuvio 19. Päivähoitoikäisten (10 kk – 6 v.) jakautuminen pienten lasten hoitojärjestelmässä joulukuussa 2011 (Lähde: Suomen kuuden suurimman kunnan päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu)

Kuvio 20. Sosiaali- ja terveydenhuollon säännöllistä tai pitkäaikaista vanhuspalvelua saaneiden osuudet

Taulukko 1. Perheet ja asuminen kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Taulukko 2. Lasten suojelun tukitoimet kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Taulukko 3. Tulot ja toimeentulo kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Taulukko 4. Toimeentulotukea saaneet perheet ja lapsiperheiden pienituloisuus (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Taulukko 5. Joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi (%) (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Taulukko 6. Ei yhtään läheistä ystävää kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus/Kouluterveyskysely)

Taulukko 7. Koulukiusatuksi tuleminen kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus/Kouluterveyskysely)

Taulukko 8. Vanhemmuuden puute kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus/Kouluterveyskysely)

Taulukko 9. Päivittäinen tupakointi kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus/Kouluterveyskysely)

Taulukko 10. Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikerto-mus/Kouluterveyskysely)

43

Taulukko 11. Laittomien huumeiden kokeileminen kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus/Kouluterveyskysely)

Taulukko 12. Ylipainoisten määrä kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus/Kouluterveyskysely)

Taulukko 13. Hengästyttävän liikunnan harrastaminen kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus/Kouluterveyskysely)

Taulukko14. Terveydentilan kokeminen keskinkertaiseksi tai huonoksi kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikerto-mus/Kouluterveyskysely)

Taulukko 15. Depressiolääkkeistä korvausta saneet kuusikkokunnittain (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Taulukko 16. Tyytyväisyys ihmissuhteisiin % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Taulukko 17. Itsensä yksinäisiksi kokevat % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Taulukko 18. Elämänlaatunsa keskimäärin hyväksi kokevat % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Taulukko 19. Aktiiviset osallistujat % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Taulukko 20. Päivittäin tupakoivat % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Taulukko 21. Alkoholin liikakäyttö (AUDIT – C) % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Taulukko 22. Niukasti kasviksia ravinnossa käyttävien osuus % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Taulukko 23. Ylipaino (BMI ≥30 kg/m2) % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Taulukko 24. Aktiivinen liikunta % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Taulukko 25. Unettomuutta 30 viimeisen päivän aikana % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Taulukko 26. Terveydentilansa keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevat % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Taulukko 27. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin diabeteksen ja depression vuoksi oikeutetut ikäryhmittäin (Lähde: Sähköinen hyvinvointiker-tomus)

Taulukko 28. Tyytyväisyys nykyiseen/viimeisimpää työhönsä % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Taulukko 29. Riittämättömyyden kokeminen vanhempana % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Taulukko 30. Työkyvyttömyyseläkettä saavat (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Taulukko 31. Asuinalueen turvallisuuteen tyytyväiset % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Taulukko 32. Asuinalueen olosuhteisiin tyytyväiset % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Taulukko 33. Perusterveydenhuollon lääkärikäynnit (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Taulukko 34. Erikoissairaanhoidon psykiatrian avohoitokäynnit (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Taulukko 35. Erikoissairaanhoidon, terveysasematoiminnan avosairaanhoidon lääkärikäynnit ja terveyskeskustoiminnan lääkäripeittävyys Vantaalla (Lähde: Kela)

Taulukko 36. Vantaalaisten yksityislääkärikäyttö lääkäripalkkioista 65 v. täyttäneet v. 2011 (Lähde: Kela)

Taulukko 37. Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleiden määrät (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Taulukko 38. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ikäryhmittäin (Lähde: Sähköinen hyvinvointikertomus)

Taulukko 39. Niiden osuus, jotka kokevat saaneensa riittävästi kirjastopalveluita % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Taulukko 40. Niiden osuus, jotka kokevat saaneensa riittävästi kulttuuripalveluita % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Taulukko 41. Kuuden suurimman kaupungin kirjastotilastovertailuja vuodelta 2012 (Lähde: Suomen yleisten kirjastojen tiedot)

Taulukko 42. Niiden osuus, jotka kokevat saaneensa riittävästi liikuntapalveluita % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Taulukko 43. Niiden osuus, joita huonot julkiset liikenneyhteydet haittaavat % (Lähde: ATH 2012/THL) (info)

Sähköisen hyvinvointikertomuksen nostot ohjelmatyöhön