vantaan akseli 2/2012
DESCRIPTION
Vantaan Akselin asiakaslehti 2/2012TRANSCRIPT
VA N TA A N A K S E L I 1
2 | 1 2
W W W . V A N T A A N A K S E L I . F I
VETOVOIMAAITÄ-VANTAALLA ON
Ikanon viherkattovalmistautuu talveen
SOL tarjoaa ratkaisun työvoimatarpeeseen
Aurausvalmiudessa 24/7
Vantaan Energia investoi | Kukkatukun sijainti ratkaisee
2 VA N TA A N A K S E L I Porttipuiston läntisen alueen katuverkko on rakennettu likipitäen lopulliseen muottoonsa.
4 Tavaraa virtaa itään Hakkilan Tullin kautta
sisältö Vantaa kasvaa entisestään8
Apulaiskaupunginjohtaja
Juha-Veikko Nikulainen
vastaa Vantaan maankäytöstä
15Vantaan Akselin tankkauspisteet
VA N TA A N A K S E L I 3
Mikä Vantaan Akseli?
JuLKAISIJAVantaan Akselin kehitysryhmä
N:o 2 marraskuu 2012
PääToImITTAJAJanne Rönnbäck
TuoTTAJAEija Öhrnberg
ToImITuSmagnolia media oy
TAITToTakatasku oy
KANNESSAmaisemasuunnittelun projektipäällikkö
marika Bremer, Sito
KuVATJohan Ahlroth, Kristian Ahlroth,
Jouni Harala ja Coptermedia
KANNEN KuVA Coptermedia
KuVANKäSITTELYJohan Ahlroth, Studio Titi oy, Takatasku oy
PAPERIKansi: multioffset 190 gr, sisäsivut multioffset 100 gr
PAINoSP-Paino oy, Nurmijärvi
PAINoSmääRä8 000 kpl
ISSN-L 1798-4416 ISSN 1798-4416
Vantaan Akselin kehitysryhmä:
Porttipuiston läntisen alueen katuverkko on rakennettu likipitäen lopulliseen muottoonsa.
Vantaan Akseli on Hakkilan, Porttipuiston ja Kolohongan
yhdistävä, Kehä III:n ja Lahden väylän ympärillä oleva
yritysalue. Vantaan Akselin alueella toimii nykyisellään noin
300 yritystä, ja käyttämätön rakennusoikeus mahdollistaa
noin 7000 uuden työpaikan synnyttämisen. Tämän
myötä Vantaan Akseli nousee yhdeksi Etelä-Suomen
merkittävimmistä työssäkäyntialueista
ja vähittäiskaupan keskittymistä.
Suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan kestävän
kehityksen periaatteet. modernin, muun
muassa logistiikalle, pienteollisuudelle ja vähittäis-
kaupalle suunnattavan toimintaympäristön lisäksi
panostetaan Vantaan Akselin alueen sisäisen tieverkoston,
maisemanhoidon ja julkisen liikenteen kehittämiseen.
16Kukkien tukkukauppaa porttipuistossa
18Aurauskalusto valmiina talven haasteisiin
15Vantaan Energia tekee jätteistä energiaa
4 VA N TA A N A K S E L I
tullissaTArkkANA
kuvakertomus
Kirpakan aurinkoisena perjantaipäivänä
Hakkilan tullissa käy vilske. Työviikon
lopulla on Venäjälle menevien rekkojen
ruuhkapäivä, maanantaina taas tullataan
idästä tulevaa tavaraa. Kiireisimpänä
päivänä tarkistetaan jopa 50 rekkaa.
Kortelainen tarkastaa
että TIR-vaatimusten
mukaiset vaijerit, kul-
mahihnat ja lastin kiin-
nitys ovat kunnossa.
Tarkastuksen lopuksi lasti sinetöidään.
Teksti Eija Öhrnberg
Kuvat Johan Ahlroth
VA N TA A N A K S E L I 5
Yksi Eteläisen tullipiirin toimipisteistä toimii Vanhan Por-
voontien varrella Vantaan Akselin sydämessä. Hakkilan
toimipiste on osa maatullia ja sen valvonta-alue ulottuu
aina Hartolaan saakka.
Asiakaspalvelupisteessä tehdään tuontitullauksia ja
käsitellään sekä sähköisiä että paperisia TIR Carnet
-asiakirjoja. Hakkilan tullissa työskentelee yhdeksän virkailijaa, joista
neljä on käynyt raskaan liikenteen valvonnan kurssin. Nämä virkailijat
valvovat normaalien tehtävien ohessa myös, että rekat täyttävät tar-
vittavat raskaan liikenteen vaatimukset
- Suurin osa työstämme liittyy Venäjän vientiin ja transitoon. Val-
vomme myös erilaisia varastoja, joita on liki 300. otamme tuoteval-
vontanäytteitä ja tarvittaessa huolehdimme epäkelpojen tuotteiden
hävittämisestä. Toimintamme on yleensäkin tarkistuslähtöistä, kertoo
tulliylitarkastaja Kaija Laitila.
Tavaravirta VenäjälleRajan yli itään matkaa monenlaisia lasteja ja tulli saa olla tarkkana.
Tuoteväärennökset työllistävät aika ajoin. Epäilyttävissä tapauksissa
tuotemerkin edustajaan otetaan yhteyttä ja tavaramerkin haltija päät-
tää mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
- Venäläiset ovat yhteistyöhaluisia asiakkaita. Kulttuurieroista
johtuen asiakirjoissa voi olla puutteita, ja tämä hidastaa prosessia.
Viestintä toimii tarvittaessa Venäjän ja Suomen tullihallituksien välillä,
Laitila toteaa.
Joulun lähestyessä myös tullin työt lisääntyvät. Vuoden loppu on
kiireisintä aikaa varsinkin itään päin menevän liikenteen osalta. Ve-
näjälle viedään paljon elektroniikkaa ja rakennustarvikkeita, tuodaan
taas koneita ja niiden osia. Vantaan Akselin alueella on muutamia
kymmeniä venäläisiä huolintaliikkeitä, jotka tekevät tarvittavat asia-
kirjat ja toimivat kuljettajien tulkkeina ongelmatapauksissa.
Liikennekuntoisuus valvonnassaTulli tekee ajoneuvojen liikennekuntoisuustarkistuksia. muun muassa
renkaat, alusta ja akselisto tarkistetaan, ja tärkeää on myös, että kuor-
mat on sidottu niin että ovat liikenneturvallisia. Yhteistyötä tehdään
myös poliisin ja katsastusviranomaisten kanssa.
oransseilla kilvillä merkittyjen ADR- eli vaarallisten aineiden kulje-
tusten tarkistaminen vaatii erityisen ADR-koulutuksen, joka annetaan
pääsääntöisesti kaikille tullitarkastajille. Jokaisesta tarkastetusta
autosta tehdään raportti. Kuluvana vuonna Hakkilassa on tehty 78
ADR-tarkastusta, joista noin viisi prosenttia ei mennyt läpi.
Pääkirjoitus
v uosaaren sataman ja lentoaseman
välisen Itä-Vantaan kehittyminen on
jännittävässä vaiheessa. Alueelle ollaan
parhaillaan toteuttamassa satojen miljoonien
eurojen investointeja, mutta potentiaalia löy-
tyy vielä vuosikymmeniksi eteenpäin. Van-
taan keskeneräisyys on tästä näkökulmasta
katsoen osoittautunutkin sen vahvuudeksi.
odotusarvot – Vantaan kiinnostavuuden
kurssikehitys - pysyvät jatkuvasti hyvinä, jos
vapaan rakennusvarannon ja ensiluokkaisten
liikenneyhteyksien lisäksi toiminta Vantaalla
koetaan muutenkin mutkattomaksi. Näistä
mainetekijöistä kannattaa pitää kiinni.
myös Vantaan Energia uskoo varmuudella
itäisen pääkaupunkiseudun kehitykseen, sillä
mittavan Långmossebergenin jätteenpoltto-
laitoksen lisäksi Lahden- ja Koivukylänväylän
risteysseudulle on saatu tuliterä muuntoasema
ja hulppea voimajohto. olisi hienoa, jos raken-
nuttamisesta vastaava sähköverkkoyhtiö vielä
vaikka valaisemalla tai maalaamalla korostaisi
jonkun pylväistä maamerkiksi pääkaupunki-
seudun urbaanin ympäristön alkamisesta.
Vaikka lumisade vuodesta toiseen yllät-
tääkin meidät tavalliset talviautoilijat, niin on
hienoa tutustua kuntatekniikan aurausammat-
tilaisten varustautumiseen tulevaan talveen.
Aurauskaluston lähtövalmiutta voi jossain
määrin verrata jopa pelastuslaitoksen ennalta
tarkasti suunniteltuun ja harjoiteltuun toimin-
taan.
”Ennakoi tuleva tilanne” tuntuu toimivan
edelleen hyvänä iskulauseena yllättävän
monessa asiassa – hyvästä kaupunkisuunnit-
telusta alkaen aina jokapäiväiseen tekemiseen
saakka.
Janne Rönnbäckpäätoimittaja
Tullitarkastaja, Hakki-
lan tullin työnohjaaja
Jari Kortelainen on
tehnyt tarkastuksia jo
31 vuoden ajan.
Tulliylitarkastaja Kaija Laitila
6 VA N TA A N A K S E L I
Tiesitkö että …?Porttipuiston kohdalla Vanhalla Porvoontiellä liikkuu
vuorokaudessa noin 14 500 autoa.
vantaan
akselilla
Vantaan LuOntOkOuLu paLkIttIInVuosittaisten Ympäristökasvatuspäivien yhteydessä Kuopiossa
palkittiin ympäristökasvatustyössä ansioituneet Vantaan Luon-
tokoulun opettaja Katja Lembidakis ja toiminnanjohtaja olli Vi-
ding pitkäjänteisestä työstä Vantaan Luontokoulun toiminnan
ja ympäristökasvatuksen kehittämisessä.
Vantaan Luontokoulu Sotungissa on perinteikäs koulu, jossa
on opetustyön lisäksi osallistuttu erilaisiin tutkimushankkeisiin.
Sotungissa on myös käynnistetty yhteistyö pääkaupunkiseu-
dun luontokoulujen ja opettajainkoulutuslaitosten välillä.
If tukee takSIen peruutuSkameran hankIntaaVahinkovakuutusyhtiö If on aloittanut Vantaalla kampan-
jan taksikuskien peruutusvahinkojen vähentämiseksi. Tak-
siyrittäjä voi nyt hakea vakuutusyhtiöltä If Investointitukea
peruutuskameran hankkimiseen autoonsa. Tuki voi kattaa
jopa puolet hankkeen kuluista.
- Ifin tilastojen ja Vantaan Taksiyrittäjien kokemusten mu-
kaan taksiautoilijoille sattuu paljon peruutusvahinkoja, jot-
ka voitaisiin välttää asentamalla autoon peruutuskamera.
Ihan nyt syys-lokakuussa on tullut esiin kymmenisen tapa-
usta, joissa peruutuskamera olisi voinut ehkäistä vahingon,
projektin isä Asko Liimatainen Ifistä toteaa. Aikaisemmin
peruutuskameroita on hankittu lähinnä jakelu- ja raskaan
liikenteen autoihin.
Liimataisen mukaan yksi peruutusvahinko maksaa
korjauskuluina, menetettynä työaikana sekä vakuutuksen
bonusmenetyksinä ja omavastuina jopa 4000 euroa.
- Jo muutaman peruutusvahingon välttämisellä voi sääs-
tää lähes taksin hinnan, Liimatainen huomauttaa.
Ehkäisty vahinko paras vahinko
Kampanjassa peruutuskameran asennuspaketin hinta on
maahantuojan ja asennusliikkeiden tuella saatu houkuttele-
vaksi. Keskivertoautoon asennettu kameralaitteisto maksaa
noin 600-750 euroa, josta vakuutusyhtiö maksaa noin
puolet.
- Vakuutusyhtiön kokemuksen mukaan ennaltaehkäis-
ty vahinko on paras vahinko, ja se auttaa myös pitämään
ammattiliikenteen vakuutusmaksut kurissa, vuosia turval-
lisuustyötä ammattiliikenteen vahinkojen ehkäisemiseksi
tehnyt Liimatainen muistuttaa.
Kampanja kestää aluksi viisi kuukautta, mutta saadun
palautteen ja kiinnostuksen perusteella Liimatainen uskoo
investointituen muuttuvan pysyväksi toimintatavaksi. Ifin
kanssa yhteistyössä kampanjassa ovat Vantaan Taksiyrit-
täjien lisäksi kameralaitteiden maahantuoja, vantaalainen
one-Pro sekä asennusliikkeet Vantaan Autolaite Heikin-
laaksosta, Autonhoito Jamine Tikkurilantieltä sekä EL-CAR
mittatieltä Hakkilasta.
- Näin kaikilla lentokenttäalueella liikkuvilla takseilla on
lyhty matka laiteasennukseen.
iKEa uusi logistiikkajärjestelyjä
Ikea kasvaa entisestään Suo-messa. Vantaan tavarataloa on laajennettu vuosien 2011-2012 aikana kokonaisuudessaan noin 9000 neliömetriä, josta varaston laajennuksen osuus oli 5000 ne-liömetriä. Kokonaisinvestoinnin suuruus oli 30 miljoonaa euroa.
Varaston kapasiteetin lisäämi-sen taustana on vahva myynnin kasvu IKEA Vantaalla. Varaston koon kasvattamisella kehite-tään tuotteiden saatavuutta. Lisääntynyt varastokapasitetti parantaa myös suoraan valmis-tavilta tehtailta tulevien täysien kuormien käsittelyä.
- Eli olemme pystyneet tehostamaan tavaravirtaa tava-rataloon, summaa IKEA Vantaan tavaratalon johtaja Timo Hulmi.
Rahdin vastoonotto siirtyi uuteen osaan tavaratalon vie-reiselle tontille, josta on sillan kautta yhteys tavarataloon. Vastaanotosta tavarat siirretään osin kuljettimen avulla tavara-
talon puolelle, jossa tavaroiden matka jatkuu joko myyntipaikoil-le asiakkaiden ostettaviksi tai lyhyt- aikaisesti varastoitavaksi normaaleihin lavahyllyihin.
uudistusten yhteydessä olem-me myös ottaneet käyttöön pahviset kuljetuslavat, joden käytössä IKEA on edelläkävijä maailmassa. Verrattuna puisiin kuljetuslavoihin on hyötynä tilan säästö kuljetuksissa sekä se, ettei tyhjiä lavoja kuljeteta edestakaisin. Pahviset lavat voidaan kierrättää normaalissa pahvinkierrätyksessä. Tavara-talon laajennuksen jälkeen on henkilömäärä IKEA Vantaalla lisääntynyt noin 30 henkilöllä.
Jokaisen IKEA tavaratalon logistisia järjestelyitä ja uusia järjestelmiä kehitetään koko ajan. muutamissa IKEA tavara-taloissa maailmalla on käytössä täysin automatisoituja varastoja, samanlaisia kuin keskusvaratois-sa yleensä käytetään.
hyLätyt ajOneuVOt huutOkaupaSSa 10.12.Vantaan kaupungin varikolle kuljetettujen hylättyjen
ajoneuvojen huutokauppa pidetään jälleen joulukuussa.
myytävänä oleviin ajoneuvoihin voi tutustua huutokaup-
papaikalla osoitteessa Hanskalliontie 6, 01760 Vantaa
10.12.2012 klo 9 alkaen.
Lista myytävistä ajoneuvoista löytyy osoitteesta
www.vantaa.fi/kadut ja liikenne
VA N TA A N A K S E L I 7
Tiesitkö että …?vantaalaisten keskimääräinen verotettava tulo
vuodessa on 28 882 euroa.
kOntInO LaajentaaSantaradan ja Hakintien ra-
jaamalle alueelle Hakkilassa
käynnistyy asemakaavan
muutos, kun liikennevirasto
ja oy Kontino Ab haluavat
laajentaa terästuotteiden
valmistukseen liittyviä va-
rasto- ja tuotantotiloja yh-
distämällä Kontinon vuok-
raamat tontit ja lisäämällä
rakennusoikeutta. Kontino
uudistaa ja laajentaa teräs-
tuotteiden valmistukseen
liittyviä varasto- ja tuotan-
totilojaan.
Suunnittelualue sijaitsee
Vantaan Akselin yritysalu-
een keskellä Hakkilassa,
Kontinon alueella. Pohjoi-
sessa suunnittelualuetta
rajaa kiinteistö osoitteessa
Hakintie 10, idässä ja ete-
lässä Hakintie ja lännessä
niinkutsuttu Santaradan
rautatiealue.
VR lopettaa rautatiekul-
jetukset Kontinolle vuoteen
2013 mennessä, minkä
jälkeen kuljetukset hoide-
taan rekoilla. Se vaikuttaa
kiinteistön toimintojen jär-
jestelyihin ja aiheuttaa myös
osaltaan lisätilatarpeita.
Asemakaavan muutoksella
halutaan luoda edellytyk-
set Kontinon toiminnan
jatkumiselle Hakkilassa ja
varmistaa tavaroiden su-
juvat kuljetukset Hakintien
kautta. Kontinon toiminta-
edellytysten turvaaminen
tukee kaupungin tavoitetta
kehittää Helsinki-Vantaan
lentoaseman ja Vuosaa-
ren sataman puolivälissä
sijaitsevaa Vantaan Akselin
aluetta logistiikan, teollisuu-
den ja kaupan yritysalueena.
Tiesitkö että …?Vantaan Akselin verkkosivuilla voit ilmoittaa ilmaiseksi vuokratta-
vana tai myytävänä olevista kiinteistöistä, tonteista ja toimitiloista.
kehä III:n peruS-parannuStyöt perusparannustöiden kakkosvai-
heessa Kehä III:lla uudistetaan muun
muassa Lahdenväylän ja Porvoon-
väylän välinen osuus, joka vaikuttaa
merkittävästi Vantaan Akselin alueen
liikenteen sujuvuuteen. muutostöi-
den ansiosta myös lentoaseman ja
Vuosaaren sataman välinen yhteys
paranee entisestään.
Seuraavaksi tehtävillä tietöillä ei ole
suoria vaikutuksia Vantaan Akselin
alueen katuverkkoon. Lahdenväylän
ja Vanhan Porvoontien välistä osuut-
ta Kehätiestä parannetaan leventäen
Kehä III:n pohjoispuolen ajorata neli-
kaistaiseksi, linjaa Vantaan kaupungin
liikenneinsinööri Jarmo Pajunen.
Vanhan Porvoontien ja Kuusikko-
tielle nousevan Kehä III:n idän suun-
taiseen ramppiin on juuri rakennettu
liikennevalot sujuvoittamaan erityi-
sesti Kuusikon suunnan liikennettä.
Suunnitteilla oleva Kodin Terra –
tavaratalo tulee lisäämään erityisesti
Porttipuiston eteläosan liikennettä,
josta suurin osa suuntautuu Kehä
III:lle. Porttipuiston alueella on koko-
naisuudessaan tällä hetkellä riittäväs-
ti parkkipaikkoja, ruuhka-aikoina voi
tosin tulla ajoittaista pulaa paikoista.
Kehä III:n parannustöillä on suuri
merkitys koko metropolialueen kil-
pailukyvyn ja kehittämisen kannalta.
Vantaan Akselin yrityskeskittymälle
tieverkon parantaminen on erityisen
tärkeää, onhan se pääkaupunkiseu-
dun logistinen keskipiste.
Kehä III on osa kansainvälistä E18-
tietä ja osa Eu:n priorisoimaa Poh-
jolan Kolmio –liikennejärjestelmää.
Kehä III:lla kulkee Jumbon kohdalla
lähes 80 000 ajoneuvoa arkivuo-
rokaudessa ja näin se on E18-tien
vilkkaimmin liikennöity osa.
keväällä käynnistetty Viides ulottuvuus – viher-katot osaksi kaupunkia -tutkimushanke Portti-puiston Ikanon katolla on päässyt hyvään kasvuun. Ikano seuraa kansainvälistä trendiä, missä kaupunkia kehitetään kestävämpään suuntaan urbaania tilaa ja ekosysteemipalveluja hyödyntäen. Ikanon noin 2000 neliön katolla tutki-taan ja testataan luonnon monimuotoisuutta tukevia ratkaisuja.
Viherkattoja eli elävällä kasvillisuudella peitettyjä rakennusten kattoja pide-tään yhtenä keinona pa-rantaa ilman laatua, hallita kaupunkitulvia ja tarjota kaupunkilaisille viihtyisäm-pi elinympäristö. Helsingin yliopiston toteuttaman hankkeen tavoitteena on löytää paras mahdollinen viherkattoratkaisu suoma-laisiin olosuhteisiin.
- Helsingin yliopiston tutkijat keräävät ja ana-lysoivat tutkimusdataa. Liikekeskuksemme katto ja sen kasvisto ovat heille tärkeä tutkimuskohde vuosiksi eteenpäin, Ikano Retail Centresin toimi-tusjohtaja Tuire Nyberg kertoo.
Katolla mitataan mo-nenlaisia asioita. Helsingin yliopiston tutkijat tark-kailevat muun muassa kasvien kasvua niiden peittävyyden perusteella puolen neliömetrin kokoi-silta näytealueilta ja pyy-dystävät hyönteisimurilla hyönteisiä eri puolilta kat-
toa. Automaattinen sää-asema mittaa kasvualustan kosteutta sekä säätilaa ja katolta valuvan veden laatua tarkistetaan kaste-lukokein. Vuosien varrella tutkimuksessa testataan sopivia viherkattojen perustamistapoja, etsitään parhaita kasvualustoja ja sopivimpia kasviyhdistel-miä.
- Viitisen tutkijaa tekee katolla säännöllisesti mit-tauksia. Ensimmäisiä ana-lyysejä valmistuu talven aikana, Nyberg tietää.
Ainutlaatuinen raken-nusprojekti on Nybergin mukaan herättänyt kiinnostusta niin yhteis-työkumppaneissa kuin asiakkaissakin.
- Viherkattoon on käynyt tutustumassa useampi yhteistyökumppanimme. Viherkatto näkyy hyvin Vanhalle Porvoontielle, eikä se ole jäänyt huomaa-matta myöskään asiakkail-tamme.
Jos Vantaan Ikanon vi-herkatto toimii odotetusti, saatetaan niin sanottua viidettä julkisivua eli katto-maisemaa
nähdä jatkossa myös muissa Ikanon rakennuk-sissa.
- Vantaan viherkaton avulla keräämme koke-muksia viherkattojen toiminnallisuudesta. Koke-musta käytetään hyväksi, kun teemme jatkossa päätöksiä tulevista, Ikean kanssa yhteistyössä toteu-tettavista hankkeistamme, Nyberg toteaa.
IkanOn VIherkattO hyVäSSä kaSVuSSa
8 VA N TA A N A K S E L I
metroPoliTeksti Eija Öhrnberg
Kuvat Johan Ahlroth
Ilmakuvat Coptermedia
Vantaa panostaa KasVuun
Vantaan kaupunki tekee
maapoliittista linjaustyötä kiihtyvällä
vauhdilla. Kaupungin intresseissä on
lisätä sekä työpaikkarakentamiseen
että asuntojen tuotantoon
kaavailtujen kaavoitettujen tonttien
määrää tulevina vuosina myös
Vantaan Akselin alueella.
VA N TA A N A K S E L I 9
kaupunkirakenteen ja ympäristön sekä yh-
dyskuntatekniikan kehittäminen, hallinta ja
hoito kuuluvat maankäytön, rakentamisen
ja ympäristöasioiden apulaiskaupunginjoh-
taja Juha-Veikko Nikulaisen vastuualuee-
seen.
- Vantaan Akselin alue on yksi fokusointialueistamme
samoin kuin esimerkiksi Aviapolis, Vehkala ja Leinelä.
Kasvu Vantaalla on jatkuva prosessi, koskaan ei voi sa-
noa että ”nyt on valmista”, toteaa Nikulainen.
- Kaupungin taloustilanteesta huolimatta emme hidas-
ta, vaan päinvastoin pyrimme nopeuttamaan kaavoitusta
ja saamaan entistä enemmän asemakaavoitettuja työ-
paikka- ja asuntorakentamiseen soveltuvia tontteja. Nyt
Vantaalla rakennetaan reilun 1500 asunnon vuosivauhdil-
la, tulevaisuudessa pyrimme 2000 asuntoon vuodessa.
Toivomme saavamme jatkossa vuosittain Vantaalle
3000-4000 asukasta lisää.
Kaupungin kehitystyö näkyy monella suunnalla. Tikku-
rilan keskustassa ovat käynnissä mittavat muutos- ja ra-
kennustyöt. Esimerkiksi aseman seutu muuttuu vauhdilla.
Valmistuttuaan Tikkurilan asemasta on tulossa Suomen
toiseksi vilkkain.
Vantaan Akselin kaupunkikuvallisen viitesuunnitel-
man viesti on, että alueella yritystoiminta ja asuminen
kulkevat käsi kädessä muodostaen kestävän kehityksen
mallin mukaisen kaupunkialueen. Vantaan Akselin alu-
eella erityisesti Porttipuiston yrityskeskittymä kehittyy
voimakkaasti. Keskittymä laajenee tulevina vuosina Kehä
III:n eteläpuolelle. metson tuotantolaitoksien lähialueita
kehitetään edelleen ja valtaosin vielä kaavoittamaton
Rusokallion alue luo myös rakentamiselle uusia mahdol-
lisuuksia.
Vantaan Akseli eteläisen Suomen liikenteellisessä
keskiössä on yksi voimakkaasti kehittyvistä alueista.
Vantaan Akseli-lehti kysyi apulaiskaupunginjohtaja
Juha-Veikko Nikulaiselta alueen maankäyttöön ja
kehittämiseen liittyvistä asioista.
Missä vaiheessa Kaavarunko 1 Hakkilan ja Kunin-kaalan kaupunginosissa on tällä hetkellä?
Vantaan akselin kaavarunko 1 on ollut 13.6.2011
kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja laitettu tuol-
loin asemakaavan valmisteluaineistona nähtäville.
Kaavarungon eteläosaa tarkistetaan parhaillaan Ruo-
kakeskon keskusvaraston laajentamiseen liittyvällä
asemakaavan muutoksella, jonka on tarkoitus mennä
ensimmäisen kerran kaupunkisuunnittelulautakun-
taan vielä tämän vuoden puolella.
10 VA N TA A N A K S E L I
metroPoli
kaaVarunkO 2:n SuunnIteLmat VIeLä keSkenVantaan Akselin kaavarunko kak-
kosen selvitystyötä ei vielä ole
käsitelty kaupunkisuunnittelulauta-
kunnassa.
Selvitystyön painopisteenä on
Vanhan Porvoontien länsipuoleinen
Rusokallion alue, josta valtaosa on
vielä asemakaavoittamatonta.
- Kaupunkisuunnittelulautakunta
tulee aikanaan, ehkä tulevan vuo-
denvaihteen paikkeilla asettamaan
asemakaavoituksen valmisteluai-
neistoksi laaditun selvitystyön näh-
täville osallisten mielipiteiden
kuulemiseksi. Rusokallion alueen
asemakaavojen muutoshakemuksia
ei vielä ole kaupungille jätetty.
Entä Kaavarunko 2:n alueen pohjoisosien maankäytön suunnitel-mat?
Vantaan Akselin kaavarunko kakkosen selvitystyötä ei vielä ole kä-
sitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Selvitystyön painopisteenä
on Vanhan Porvoontien länsipuoleinen Rusokallion alue, josta valta-
osa on vielä asemakaavoittamatonta. Kaupunkisuunnittelulautakunta
tulee aikanaan, ehkä tulevan vuodenvaihteen paikkeilla asettamaan
asemakaavoituksen valmisteluaineistoksi laaditun selvitystyön nähtä-
ville osallisten mielipiteiden kuulemiseksi. Rusokallion alueen asema-
kaavojen muutoshakemuksia ei vielä ole kaupungille jätetty.
Miten Metson tyyppisen suuryrityksen muuttaminen Vantaan Ak-selin alueelle vaikuttaa alueeseen?
metson 1 200 työpaikkaa ovat piristysruiske Vantaan Akselille.
Liikenne alueella tietysti kasvaa, mutta lisätyöpaikat myös parantavat
joukkoliikenteen tasoa.
Onko vastaavan mittakaavan yrityksiä tulossa alueelle lisää tulevai-suudessa? Aluetta markkinoidaan tuotantotarkoituksiin ja kaupunki
tekee kaikkensa alueen kehittymiseksi. metson aliurakoitsijat toivote-
taan erityisen tervetulleiksi.
Kuinka paljon suuria yrityksiä mahtuu Vantaan Akselin alueelle?
Rakentamatta on vielä noin 700 000 kerrosneliötä, joka mahdollistaa
7000 uutta työpaikkaa. Se tarkoittaa, että Vantaan Akselin alueelle
mahtuu vielä kymmeniä ”metsoja”.
Uudet yritykset lisäävät paineita alueen liikenneverkolle. Miten tähän vastataan ja millä aikataululla? Kaavarunkosuunnitelmissa ja
tulevissa asemakaavojen muutoksissa huomioidaan tarvittavat liiken-
neverkon tilavaraukset. Kaavarunko 1:ssä esitetään uutta katuyhteyttä
Santaradantietä ja Santarataa hyödyntäen Kehä III:n ja Valkoisenläh-
teentien osuuden välille, jolloin osa liikenteestä voitaisiin ohjata pois
Vanhalta Porvoontieltä. Tuusulanväylän ja Lahdenväylän yhdistävä
Valkoisenlähteentien poikittaisyhteys on jo olemassa asemakaavois-
sa, mutta kadun toteuttamisesta Keravanjoen itäpuolelle ei ole tehty
päätöksiä. Poikittaisyhteyden toteuttaminen olisi alueen kehittämisen
kannalta tärkeää.
Millaista yhteistyötä Vantaan kaupunki ja Vantaan Akselin toimijat tekevät? Yhteisesti on jo tehty tai tehdään kaavarungot, kaupunkiku-
vallinen viitesuunnitelma, yhteinen markkinointisuunnitelma, yhteiset
internetsivut, joissa markkinoidaan myös tontteja.
Vantaan kaupungin maankäyttö -toimialan tehtävänä on kaupun-kirakenteen ja ympäristön sekä liikenteen ja yhdyskuntatekniikan kehittäminen, hallinto ja hoito.
Kaavarunko on yleispiirteinen suun-nitelma, jossa määritellään muun muassa alueen katuverkko, viheralu-eet ja rakennuskortteleiden sisältö.
Kaavaruno 1 sijaitsee Hakkilan ja Kuninkaalan kaupunginosissa.
Kaavarunko 2:n suunnittelualue ulottuu Honkanummentieltä Koivu-kylänväylän ja Lahdenväylän liitty-män pohjoispuolisille alueille.
vantaan akseliin sYntYY tulevaisuudessa tuhansia uusia tYöPaikkoja
VA N TA A N A K S E L I 11
Vantaan Akselin kaavarunkotyö
on täydessä vauhdissa. Tällä
hetkellä työstetään muun
muassa alueen eteläosan
maankäyttöä tarkentavan
Ruokakeskon asemakaavan
muutosta. Tikkurilasta Hakunilaan
johtava lähivirkistysalue ja
ulkoilureittiyhteys siirtyisi
etelämmäksi.
h akkilan ja Kuninkaalan kaupun-
ginosiin sijoittuvaan kaavarunko
1:een haettu Ruokakeskon
asemakaavan muutosehdotus
on menossa ensimmäisen kerran
kaupunkisuunnittelulautakuntaan. Vantaan
kaupungin maankäytön ja ympäristön ase-
makaavasuunnittelija Jukka Köykkä työs-
tää muutosehdotusta marras-joulukuun
lautakuntaan.
Asemakaavan muutos tarkoittaisi, että
alueella olevat virkistystoiminnot kuten
pururata ja hiihtolatu siirretään uudelle
lähivirkistysalueelle. Siirrettävät toiminnot
suunnitellaan ja toteutetaan kaupungin val-
vonnassa. Kanervanummen vanha puisto
muuttuu osaksi Ruokakeskon varasto- ja
toimistorakennusten korttelialuetta, jonka
rakennusoikeutta lisätään.
- Kaavamuutoksessa tullaan edellyttä-
mään, että Ruokakesko voi laajentua nykyi-
seen Kanervannummen puistoon vasta kun
uusi puisto on valmis, Köykkä painottaa.
Suurempi virkistysalueuusi lähivirkistysalue- ja ulkoilureittiyhteys
kaavoitetaan Santaradantien ja Kanervan-
tien väliselle rinnealueelle muuttamalla
alueen metsäisiä ja rakentamattomia työ-
paikkakorttelialueita uudeksi Kanervan-
nummen virkistysalueeksi.
uudelle virkistysalueelle rakennetaan
noin 1,5 kilometriä pitkä valaistu purura-
ta, mikä toimii talvisin hiihtolatuna sekä
kuntoiluvälinealue ja sen yhteyteen pieni
pysäköintialue.
- uusi virkistysalue- ja ulkoilureittiyhteys
on suurempi kuin nykyisessä Kanervan-
nummen puistossa ja leveämpi kuin poistu-
vassa Kanervanpuistossa, Köykkä toteaa.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsitel-
tyä asemakaavan muutos-
ehdotuksen se asetetaan
nähtäville.
- Sen jälkeen käsitte-
lemme nähtävilläolo- ja
lausuntovaiheen myötä
tulevat mahdolliset muistu-
tukset ja lausunnot. Niiden
perusteella asemakaavan
muutosehdotusta mah-
dollisesti vielä tarkistetaan
ennen kuin se on keväällä
2013 valmis aloittamaan
varsinaisen hyväksymis-
kierroksensa, mikä päättyy
kaupunginvaltuustoon,
Köykkä selvittää protokollaa.
Suunnittelu vaatii kompromissejaKaupunkisuunnittelun tehtävä ei ole
helppo. uuden asemakaavan suunnittelu
kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi vaa-
tii sovittelua niin kaavamuutoksen hakijan,
asukkaiden, kaupungin, maankäyttöä ja
ympäristönsuojelua koskevien lakien sekä
maisemallisten, taloudellisten ja liikenteel-
listen näkemysten kanssa.
- Työ on haastavaa, mutta mielenkiintois-
ta. Siihen kuuluu paljon erilaisia selvityksiä
ja rakennushankkeesta aiheutuvien vaiku-
tusten arviointia.
Köykkä on tyytyväinen kaupunkisuun-
nittelun saavuttamaan tavoitteeseen, joka
varmistaa yleiskaavan
viheralueiden ja ulkoiluver-
kostojen pysymisen alueen
suunnitelmissa.
- Yleiskaavan tärkeät vir-
kistysalue- ja ulkoilureitti-
verkostot kulkevat johdon-
mukaisesti Hakkilan alueen
kaavarunkosuunnitelmissa
ja käynnissä olevissa ase-
makaavan muutoksissa
mukana.
Kaikkien osapuolien on
kuitenkin joustettava.
- Esimerkiksi Ruoka-
keskon keskusvaraston
laajentamishanke ja siihen sisältyvä Kaner-
vannummen puiston siirtäminen uuteen
paikkaan ei ole asukkaiden mielestä hyvä
asia. Kaikkien osapuolien kaikki näkemyk-
set voivat päätyä uuteen kaavaan sellai-
senaan vain erittäin harvoin. Näkemysten
yhteensovittaminen edellyttää kompromis-
seja kaikilta osapuolilta, myös kaavoittajil-
ta, Köykkä muistuttaa.
KAAVARunKo 1Vantaan aKsElin
tarKEntuu lautaKunnassa
tYö on haastavaa, mutta mielenkiintoista.
siihen kuuluu Paljon erilaisia
selvitYksiä ja rakennushankkeesta
aiheutuvien vaikutusten arviointia.
Teksti Riikka Mäkinen
Kuvat Vantaan kaupunki
12 VA N TA A N A K S E L I
esittelYssäsol
työVoimaa tILanteen mukaan
Teksti Kimmo Koivikko
Kuvat Johan Ahlroth
Henkilöstönvuokraus on volyymibisnestä, toteavat SOL
Palveluiden toimitusjohtaja Juhapekka Joronen (vas.) ja
SOL Henkilöstöpalvelujen toimitusjohtaja Niilo Kempe.
VA N TA A N A K S E L I 13
t ilapäinen henkilöstövaje on yleinen
kiusa myös Vantaan Akselin alueen
yrityksissä. Vajetta syntyy erityisesti
sesonkiaikoina tai työntekijöiden
sairastuessa.
Nyt esille on noussut ajatus henkilöstöpankin
luomisesta, jolloin työntekijä siirtyisi joustavasti
yrityksestä toiseen tarpeen mukaan.
Idea ei ole aivan uusi. Henkilöstöpankki on
kirjattu yhdeksi osaksi Vantaan Akselin kehitys-
strategiaa.
– Henkilöstöpankki olisi älyttömän hyvä. Yri-
tysten piilokustannukset laskevat, kun työntekijä
saadaan nopeasti ja vaivattomasti paikalle,
sanoo SoL Henkilöstöpalvelujen toimitusjohtaja
Niilo Kemppe.
Hänen mukaansa nopeimmillaan tuuraaja on
paikalla kahdessa tunnissa.
SoL Henkilöstöpalvelut on osa SoL-konsernia.
Henkilöstönvuokrausbisneksessä on useita mui-
takin toimijoita, joista suurimpia ovat Barona,
Staffpoint ja VmP.
Erilaiset tarpeetVantaan Akselin alueella on noin 300 yritystä,
joten henkilöstöpankin luominen ei ole aivan
yksinkertaista. Tarpeet ovat erilaiset esimerkiksi
logistiikka-alan yrityksillä, kaupan alalla ja teolli-
suudessa.
Kemppe sanoo, että suuren yritysryppään
kanssa pitäisi ensin kartoittaa, minkälaista tila-
päistä työvoimaa tarvitaan. Sen jälkeen täytyy
pohtia kiirehuiput ja lopulta koordinoida työnte-
kijöiden liikkuvuus.
Esimerkiksi SoLilla on 46 000 kontaktia työ-
aikapankissaan.
– Tyypillisesti vuokratyövoimaa on paljon
logistiikkakeskuksissa. olemme myös mukana
kaupassa ja teollisuudessa sekä julkisellakin
puolella, kertoo SoL Palveluiden toimitusjohtaja
Juhapekka Joronen.
Henkilöstönvuokraus on volyymibisnestä.
SoL laskuttaa yritysasiakkaaltaan summan,
jossa on mukana työntekijän palkka, työnanta-
jakulut ja kate. Kymmenen euroa tunnissa tie-
naava työntekijä maksaa asiakkaalle 17-18 euroa
riippuen työehtosopimuksesta.
me sitoutamme työntekijämme parhaiten,
kun me pystymme tarjoamaan heille töitä. Lis-
toillamme on paljon nuoria ja jopa eläkeläisiä,
Kemppe laskee.
SoL on ollut mukana henkilöstönvuokraukses-
sa vajaat neljä vuotta.
Tavoitteet ovat kovat, sillä kolmen vuoden ku-
luessa Henkilöstöpalveluiden pitäisi olla Suomen
suurin liikevaihdolla mitattuna. Silloin liikevaihto
huitelee yli 100 miljoonassa eurossa.
Viime vuonna SoL Henkilöstöpalveluiden liike-
vaihto oli 13 miljoonaa ja tämän vuoden ennuste
on noin 20 miljoonaa euroa.
– Henkilöstövuokrauksen kakku on kasvanut,
mutta olemme myös vieneet muilta markkinoi-
ta. Pystymme hyödyntämään hyvin jo olemassa
olevia asiakkuuksia, Joronen sanoo.
Yhteinen henkilöstöpankki takaa apuvoimia paikalle heti,
jos kiire yllättää tai työntekijä sairastuu.
mIkä SOL?SOL-konsernin liikevaihto oli viime
vuonna 207 miljoonaa euroa. Sen emo-
yhtiö on Solemo oy.
Suomen-tytäryhtiöitä on kolme: Koti-,
kiinteistö-, siivous-, toimitila-, turva- ja
vartiointipalveluja tarjoava SoL Palvelut
oy. Yhtiön toimitusjohtaja on Juhapekka
Joronen, ja sen liikevaihtoennuste tälle
vuodelle on noin 180 miljoonaa euroa.
Henkilöstöpalvelualalla toimii SoL
Henkilöstöpalvelut oy. Yhtiön toimitus-
johtaja on Niilo Kemppe, ja sen liike-
vaihtoennuste tälle vuodelle on noin 20
miljoonaa euroa.
Pesulapalveluja tarjoaa SoL Pesula-
palvelut oy. Yhtiön toimitusjohtaja on
Peppi Kaira, ja sen liikevaihtoennuste
tälle vuodelle on noin 16 miljoonaa
euroa.
SoL toimii myös Virossa, Latviassa ja
Venäjällä. ulkomaan toimintoja vetää
johtaja Lauri Leskinen. ulkomailta kon-
serni hakee noin 25 miljoonan liikevaih-
toa tälle vuodelle.
työVoimaa tILanteen mukaan
14 VA N TA A N A K S E L I
esittelYssävantaan energia
k ymmenet jäteautot kääntävät
kahden vuoden kuluttua nokkansa
päivittäin kohti Kehä kolmosen ja
Porvoonväylän risteystä.
Vantaan Energian uusi, yli 300 miljoonaa
euroa maksava jätevoimala tarvitsee nimit-
täin paljon ruokaa. Laitoksen on tarkoitus
tuottaa puolet Vantaan vuotuisesta sähkön
ja lämmön tarpeesta.
Jätevoimalassa poltetaan koko pääkau-
punkiseudun ja läntisen uudenmaan koti-
talouksien syntypaikkalajitellut sekajätteet.
Käsiteltävä jätemäärä on 320 000 tonnia
vuodessa, sanoo Vantaan Energian myyn-
tijohtaja Ilkka Reko.
Lukujen valossa lienee turha mainita, että
kyseessä on Suomen suurin jätevoimala.
Vantaan Energia on tehnyt Helsingin seu-
dun ympäristöpalvelujen kanssa sopimuk-
sen jätteiden toimittamisesta 20 vuodeksi.
– Siitä tulee erittäin moderni laitos. Suo-
messa jätevoimalat ovat uusi ilmiö, mutta
muualla Euroopassa ne ovat tuttuja. Kaa-
topaikoilla ei ole enää tilaa, Reko kertoo.
Hän arvioi, että uusia työpaikkoja syntyy
kolmisenkymmentä.
Martinlaaksosta säätövoimalaitosTällä hetkellä Vantaan Energia tuottaa val-
taosan sähköstä ja lämmöstä martinlaak-
son voimalaitoksessa. Jatkossa se muuttuu
säätövoimalaitokseksi, kun jätevoimala
kantaa päävastuun energiantuotannosta.
– Kivihiilen käyttö ja hiilidioksidipäästöt
vähenevät merkittävästi, Reko vahvistaa.
Investoinnille on muutenkin tarvetta,
sillä yritysten ja asuntojen määrä kasvaa
Vantaalla jatkuvasti. Se taas lisää sähkön ja
lämmön kysyntää.
Voimalinjojamyös Vantaan Energian tytäryhtiö investoi
parhaillaan miljoonilla euroilla. Vantaan
Energia Sähköverkot rakennuttaa Lahden
moottoritien varteen sähköasemaa ja voi-
malinjoja.
Verkkopäällikkö Erkki mikkolan mukaan
rahaa kuluu noin kahdeksan miljoonaa.
– Kulutus kasvaa ja haluamme turvata
alueen yrityksille sähkön syötön, ettei tule
keskeytyksiä tai edes pelkoa siitä, mikkola
sanoo.
Teksti Kimmo Koivikko
Kuvat Johan Ahlroth
EnErgiaa jättEistäVantaan Energian jätti-investointi valmistuu vuonna 2014.
Vantaan Akselin alueella asennetaan myös voimalinjoja.
mikä jätevoimala?Vantaan Energia rakentaa jätevoima-
lan Långmossebergeniin Kehä III:n ja
Porvoonväylän risteyksessä olevalle
tontille.
Jätevoimala on tarkoitus ottaa käyt-
töön vuonna 2014.
Voimalassa tuotetaan sekä sähköä
että lämpöä. Lämpöä voimala tuottaa
noin 920 gigawattituntia (GWh) ja
sähköä 600 GWh vuodessa. Lämmön-
tuotanto vastaa noin puolta Vantaan
vuotuisesta lämmöntarpeesta.
Polttoaineena käytetään HSY:n ja
Rosk`n Roll oy:n sinne toimittamaa
syntypaikkalajiteltua sekajätettä.
uusi jätevoimala korvaa martinlaak-
son voimalaitoksen viimeistään vuonna
2015 käyttöikänsä loppuun tulevan
yhden tuotantoyksikön.
Jätevoimalan hinta on noin 300 mil-
joonaa euroa.
Vantaan energia Oy
- Vantaan Energia oy:n omistavat Vantaan (60 %) ja Helsingin (40 %) kaupungit.
- Vantaan Energia tuottaa ja myy sähköä sekä kaukolämpöä. Lisäksi se tarjoaa maakaasua teollisuuden tarpeisiin.
- Konsernin liikevaihto oli viime vuonna noin 430 miljoonaa euroa
ja liikevoitto 45 miljoonaa euroa.
Vantaan energia Sähköverkot Oy- Vantaan Energia Sähköverkot oy huolehtii Vantaan sähköverk-kojen rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta.
- Yhtiön omistaa emoyhtiö Van-taan Energia.
Vantaan Energian myyntijohtaja Ilkka Reko
VA N TA A N A K S E L I 15
vantaan akselintankkausPaikat
j os autoilijalle tulee polttoaineen
tarvetta Vantaan Akselin alueella,
niin ei hätää: Lähettyvillä on usei-
ta tankkauspaikkoja.
Valittavana on kaksi Nesteen ja
niin ikään kaksi St1:n automaattiasemaa,
joista toinen toimii Ysi5-brändin alla. mie-
hitettyjå palveluasemia on yksi, Shell, joka
kuuluu niin ikään St1:n leiriin. Näiden lisäk-
si on tarjolla yksi pelkkää dieseliä myyvä
Teboilin automaattiasema, joka palvelee
ammattiliikenteen tarpeita.
Lähivuosina tarjonta kasvaa entisestään,
sillä Porttipuistoon, Kehä III:n eteläpuolelle
on suunnitteilla iso ABC:n liikenneasema.
Sen yhteyteen on kaavailtu myös päivit-
täistavarakauppaa sekä kahvila-ravintolaa.
aBC-liikenneasema on suunnitteilla Kehä
III:n eteläpuolelle Porttipuistoon
tanKKi täytEEn
1. neste Oil -automaatti, Tikkurilantie 8 (Hakkila)
2. neste Oil -automaatti, Kankikuja 2 (Kuninkaanmäki)
3. ysi5-automaatti, malmarinpolku (Hakkila)
4. St1-automaatti, Salpakuja 4 (Porttipuisto)
5. Shell, Ponikuja 2 (Hakunila)
6. teboil Diesel-automaatti, Pitkäsentie 2
4
5
6
3
2
1
16 VA N TA A N A K S E L I
esittelYssähelsingin kukkatoimitus oY
KuKKa-logistiiKKaa
pOrttIpuIStOSSa
Teksti Kimmo Koivikko
Kuvat Kristian Ahlroth
Porttisuon logistiikkakeskuksessa
Vantaan Akselissa lastataan kukkarekka
poikineen; huippupäivinä lähetetään tien
päälle jopa 1000 rullakkoa kukkia. Rekat
ajavat lastit eri puolille Suomea Helsingin
Kukkatoimitus oy:n sopimusasiakkaille ja
yrityksen omiin toimipisteisiin Tampereelle,
Seinäjoelle, ouluun ja Kuopioon.
Kukkalogistiikka
kahdessa polvessa;
toimitusjohtaja Juhani
Kotilainen ja poika
Juha Kotilainen.
Aberdeenilta vuokra-
tussa 5500 neliömetrin
hallissa on yhteensä
2500 neliömetriä vii-
lennettävää tilaa.
VA N TA A N A K S E L I 17
kukkakaupan konkari
Juhani Kotilainen tuntee
tiukasti kilpaillun alan kuin
omat taskunsa, onhan hän
toiminut omistamansa
perheyrityksen toimitus-
johtajana vuodesta 1993.
– Alan tarjouskilpailut ovat nykyään
todella tiukkoja, moni hyvä yrittäjä on
pudonnut kisasta. olemme tällä hetkel-
lä markkinajohtaja kaikille paikkakun-
nilla missä toimimme. Kukkabisnes on
edelleen kasvussa, olemme Suomessa
vielä jäljessä pohjoismaisesta keskiar-
vosta kukkien ostajina, kertoo Kotilai-
nen.
Sijainti ratkaiseeHelsingin Kukkatoimituksen asiakkaita
ovat niin suuret tavarataloketjut kuin
pienet yrittäjätkin. Suurimpana alan
toimijana Suomessa yrityksen liikevaih-
to on tällä hetkellä noin 42 miljoonaa
euroa. Koko yritys työllistää tällä het-
kellä 85 työntekijää, joista 30 työsken-
telee Vantaalla. Työntekijöistä löytyy 15
eri kansallisuuden kirjo.
Porttipuistossa sijaitseva ketjukaupan
keskuksemme on kasvanut nopeasti.
– Tulimme tänne tarkan harkinnan
jälkeen neljä vuotta sitten. Valintaan
vaikutti Vantaan Akselin alueen paras
logistinen sijainti. Kymmenen minuutin
ajomatka satamasta logistiikkakeskuk-
seemme ratkaisi valintamme.
Jopa 300 rekallista kanervia voi tulla
pienen aikavälin sisällä, silloin on logis-
tiikan toimittava. 5500 neliömetrin hal-
lissa on 15 lastausputkea joissa kaikissa
voi toimia samanaikaisesti.
– meillä on 23 omaa kuorma-autoa ja
10-15 ulkopuolista liikennöitsijää seson-
gista riippuen ajamassa lastejamme.
Kaikissa autoissa on satelliittiseuranta
joten tiedämme tarkkaan missä rekka
kulkee ja missä lämmössä. Suurin osa
lasteistamme saapuu nykyään Vuosaa-
ren sataman kautta.
Mahdollisuuksien VenäjäHelsingin Kukkatoimituksen liikevaih-
dosta 5-10 prosenttia tulee Venäjältä
ja Baltiasta. Juhani Kotilainen aloitti
ensimmäisenä länsimaisena kukka-
tukku kauppiaana Venäjän kaupan jo
kahdeksankymmentä luvulla.
– Erityisesti maksuliikenteen hoito
on kehittynyt Venäjällä huomattavasti
alkuajoista. Paikallisen
yrityskulttuurin oppimi-
nen vei aikansa, samoin
toimiminen paikallisten
viranomaisten kanssa.
– meillä on myynti-
konttori Pietarissa, ja
ruusuja, neilikoita ja
kimppuja menee ympäri Venäjää aina
Vladivostokia myöten. Venäläiset ovat
hyvin laatutietoisia ja kukkien täytyy
olla näyttäviä, suurempia kuin Suomes-
sa.
Venäjälle menevät kukat Helsingin
Kukkatoimitus ostaa suoraan ympäri
maailmaa sijaitsevilta tuottajilta ja
ne kuljetetaan Hollannissa sijaitsevan
logistiikkakeskuksen kautta rekoilla
suoraan Venäjälle.
Alihankkijat meillä ja muuallaHelsingin Kukkatoimituksella on
kukkivien ruukkukasvien viljelysopi-
muksia Suomessa, koska ruukkukasvit
kannattaa ostaa Suomesta. Suomessa
myydään vuosittain esimerkiksi 60
miljoonaa tulppaania, joista 15-18
miljoonaa tulee meille Pieksämäeltä.
Suomessa myytävistä kukista hiukan
yli puolet tulee ulkomailta.
– Afrikan maat ovat nousussa kuk-
kien tuottajina. ostamme esimerkiksi
ruusuja Keniasta, Etiopiasta, Zimbab-
vesta ja Ecuadorista. Suurimmat ruusut
kasvavat jopa 3-4 kilometrin korkeu-
dessa.
– Vanhemmiten etsimme vain yhä
enemmän uutta; uusia tuottajamaita ja
lajikkeita. Tuotanto maailmalla liikkuu
sijoittajien liikkeiden mukaisesti, tilan-
netta pitää seurata koko ajan, kertoo
Kotilainen.
Toukokuu äitienpäivineen ja koulujen
päättäjäisineen on kukka-alan paras
sesonki. Kauppa käy kuitenkin vuoden
ympäri, hiljaisia kausia ei juurikaan
enää ole. Sesongit työllistävät myös
pätkätyöläisiä. Helsingin Kukkatoimi-
tus on suosittu alan harjoittelupaikka
ja harjoittelijoista valikoituvat parhaat
työntekijät.
– olemme työllistäneet tänä vuonna
15 uutta vakituista työntekijää, toteaa
Kotilainen ylpeyttä äänessään.
Omat tilat kiinnostavatHelsingin Kukkatoimituksella on Port-
tipuiston logistiikkakeskuksessa 10
vuoden vuokrasopimus Aberdeenin
kanssa. oman hallin omistaminen kiin-
nostaa Kotilaista, neuvotteluja tilojen
ostamisesta on jo käyty.
Lähitulevaisuuden visiona Juhani
Kotilaisella on muutaman uuden tuk-
kupisteen avaaminen. Yrittäjyys on
hänellä verissä ja vanhemmiten tauti
vain pahenee.
– omaa kukkatukkua Venäjällä
kannattaisi ehkä harkita pitkällä tähtä-
yksellä. Venäjä voisi olla laman keskellä
painiskelevan Suomen mahdollisuus,
pohtii Kotilainen.
Perheyhtiön työn jatkaminen on
myös lähellä sydäntä, työllistäähän
yritys jo nyt Kotilaisen kolme poikaa ja
tyttären.
– Vantaan Akselin alueen kehittä-
minen ja yrittäjien välinen yhteistyö
kiinnostaa myös minua. Toimimme
yrittäjäjärjestöissä ja Perheyritysten lii-
tossa. Kaupan toimijoiden yhteistyöllä
voitaisiin saada paljon hyvää aikaan
Porttipuiston alueella.
10 minuuttia vuosaaren satamasta logistiikkakeskukseen ratkaisi Paikkavalinnan.
Kirlis siirtää
kanervarullakkoa
lastauslaiturille.
18 VA N TA A N A K S E L I
Vantaan kaupungin kuntatekniikan tukikohta Koisotiellä on valmiina
talven tuloon. Aurauskalusto on lähtövalmiina lokakuun puolivälistä
huhtikuun puoliväliin kellon ympäri jokaisena viikonpäivänä.
Valmiina lähtöön
24/7
koeajossaaura-auto
t alveen varustautuminen aloitetaan jo kesällä.
Varikolla tarkistetaan suola-laitteet, aurat ja
hiekoittimet. Aurauskalustolle suunnitellaan
omat reitit jo ennen kauden alkua.
– Kaikki talven toimenpiteet työvuoroineen
viedään toimintasuunnitelmaan, joka antaa mahdollisuu-
den koko koneiston käynnistämiseen välittömästi kun
lunta tai pakkasta tulee. meillä on töissä 25+ 25 henkeä,
alihankkijoita on 50. Hälytyksen tultua meiltä lähtee
välittömästi kuusi yksikköä suolaamaan teitä, kertoo
Vantaan kaupungin ylitiemestari Erkki Tammisto.
25 000 neliömetriä suurella alueella sijaitsevat niin
kalusto- ja korjaushallit kuin kaluston pesupaikka sekä
suola- ja hiekkavarastot.
– olemme olleet tällä uudella varikolla vasta reilun
kuukauden. Vantaan kaupungin omistama tukikohta,
kertoo Vantaan kaupungin vastaava tiemestari Juha
Hämäläinen.
– Laitteet tulevat keskusvarastolta ja koko alueen
käyttöönotto on vielä kesken, teemme edelleen arvioita
tarvittavasta varustuksesta.
Vantaalla on 774 hehtaaria hoidettavaa katupinta-alaa.
Aluetuntemus on kunnossapitotöissä kovassa kurssissa.
Talven aurauksista 76 prosenttia tehdään omajohtoisena
työnä ja kaksi alueurakkana (24%).
Teksti Eija Öhrnberg
Kuvat Coptermedia
VA N TA A N A K S E L I 19
”auraamme Parhaimmillaan 650 000 kuutiota lunta Päivässä joka on noin
40 000 kuorma-auton kuormaa.”
– meillä on 1488 kilometriä katuja hoidettavana, omaa
kalustoa 10 monitoimiautoa, neljä isoa aura-autoa sekä
kaksi tiehöylää plus alihankkijoiden kalusto. Parhaim-
millaan 70 yksikköä lähtee liikkeelle lumisena aamuna,
listaa Vantaan kaupungin varikonpäällikkö Kaj Weck-
ström.
– Auraustiheys vaihtelee alueittain, koko alue (I-III
luokka) tullee aurattua 12-15 tunnin sisällä.
Vantaan kaupunki tekee aurausyrittäjien kanssa kol-
men vuoden alihankintasopimuksia. Sääpalvelu – josta
saadaan esimerkiksi jäätymisarviot - kilpailutetaan
myös, samoin materiaalit eli hiekka ja suola.
– Käytämme 2000 tonnia suolaa ja 10 000 tonnia
hiekkaa vuodessa, Hämäläinen summaa.
Vantaa huolehtii myös kiinteistöjen kohdalla olevien
jalkakäytävien aurauksesta, hiekoituksesta sekä lumen
siirrosta toisin kuin naapurikuntansa Helsinki.
– uusi katuverkosto on tiehoidollisesti vaikeampaa
kun kadut rakennetaan kapeammiksi. Tällöin lunta ei
voi aurata kadun sivuun, vaan se täytyy aina kuljettaa
pois. Tämä vie aikaa ja maksaa rahaa, muistuttaa Juha
Hämäläinen.
PARASTA A-RYHMää: arI kOrpeLan menOpeLI
merkki Scania P 400
alusta 3 - akselinen, akseliväli 3900 mm, kokonais-
paino 26 000 kg
moottori 6 - sylinterinen ahdettu diesel-moottori.
Teho 294 kW, vääntömomentti 2100 Nm
Euro 5 päästövaatimukset täyttävä.
Vaihteisto Automatisoitu vaihteisto
päälirakenne Pajakulma oy
alusterä Pure 3004, työleveys 2 600 - 3 200 mm
Sirotteluautomaatti Epoke Certus medium SH-5600,
kuiva-ainetilavuus 7 m3, liuossäiliöt 2 600 L
aura Vikmet, kaksikkoteräaura, työleveys 4 000 mm
hinta n. 250 000 e (yllä mainituilla lisävarusteilla)