2015

kaupunkikulttuuriKALJAKELLUNTA TASA-ARVON MALLIKAUPUNKI KORSON KESKUSTA UUDISTUU

Myyr Yorkin

TOIMITUS JA KIRJOITTAJATKukka-Maria Ahokas, Antero Eerola, Ville Karinen, Pirkko Kotila,

Saila Ruuth, Jussi Saramo, Kati Tyystjärvi, Esa Ylikoski, Karoliina ÖystiläPÄÄTOIMITTAJA Kukka-Maria Ahokas

ULKOASU Tuomas KarppinenPALAUTE paatoimittaja.vantaa@gmail.comJULKAISIJA Vantaan Vasemmistoliitto ry

vantaa.vas.fi Vantaan Vasemmisto

Osoite: Puistokulma, Talkootie 4, 01350 VantaaISSN 2343-1911

KANNEN KUVA Kukka-Maria Ahokas Artikkeleissa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta

Vasemmistoliiton kantaa. Kirjoittajat vastaavat itse tekstiensä sisällöstä.

3 Pääkirjoitus

4 Kaljakellunta – vantaalaiset karnevaalit

6 Tikkurilan maauimala – joko nyt?

7 Kolumni: Jussi Saramo

8 Minne menet, lähiö?

10 Korson keskusta uudistuu

11 Historia opettaa – Vantaan vasemmistojärjestöt halutaan kirjoihin ja kansiin

12 Kaikki rakastavat Myyr Yorkia

14 Kolumni: Antero Eerola

15 Uuden jäsenen haastattelu

16 Kunta sukupuolten tasa-arvon ytimessä

18 Koulujen opetussuunitelmat uusiksi

19 Kolumni: Pirkko Kotila

✖✖ Ankkis Ankkalampi (Korso)✖✖ ATS Ala-Tikkurilan Shell✖✖ Fasu Fazerin tehdas (Vaarala)✖✖ Grandin kulma Elokuvateatteri Bio Grandin edusta

(Tikkurila)✖✖ Haksi Hakunila✖✖ Havis Havukoski✖✖ Hämis Hämeenkylä✖✖ Kuusis Kuusijärvi✖✖ Leppis Leppäkorpi✖✖ Länsä Länsimäki✖✖ Martsari Martinlaakso✖✖ Myrtsi Myyrmäki✖✖ Pähkis Pähkinärinne✖✖ Tiksi Tikkurila

TUNNETKO MESTAT?

Jos et vielä tunne kotikaupunkiasi oikeasti, Vantaan Vasen kertoo paikkojen viralliset nimet.

Myrtsi, Martsari ja muut

2015

PIR

KK

O K

OTI

LA

2

V antaalla on ollut asutusta noin 5 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua, ja Jo-kiniemen arkeologisilta kaivauksilta

löydettiin Pohjois-Euroopan vanhin ihmistä esittävä figuuri. Vantaa on siis ollut suosittu asuinalue jo pidemmän aikaa.

Kaupunkimme tarjoaa nykyisinkin luon-toa, kulttuuria, palveluita ja urbaania sykettä, kullekin kiinnostuksensa mukaan. Vantaa on elinvoimainen ja dynaaminen, maamme nel-jänneksi suurin kaupunki, jolla on oma, vah-va identiteettinsä. Kaupunkimme tunnetaan varsinkin lentokentästään: uusi kehärata te-kee Vantaasta entistäkin vetovoimaisemman.

Viime vuosina vantaalaiset ovat lähteneet itse järjestämään erilaista toimintaa: siivous-päivä, ravintolapäivä, kaljakellunta ja katu-kirppikset ovat esimerkkejä kaupunkilaisten itse organisoimista tapahtumista. Myyrmäes-tä povataan seuraavaa muotiasuinaluetta juu-ri ”kuplivan kaupunkikulttuurin” vuoksi, lue paikallisten mietteistä sivuilta 12–13.

Vantaalaiset tuntevat oman kaupungin-osansa erityispiirteet ja maineen. On eri-koista, miksi vantaalaisia kaupunginosia sil-ti edelleen kutsutaan lähiön nimellä. Pureu-dumme lähiöteemaan sivuilla 8–10.

VANTAAN VASEMMISTOLIITTO on viime vuosina vaatinut tuntuvia lisäpanostuksia työl-listämiseen ja asuntorakentamiseen. Paino-pisteen pitäisi sen mukaan olla kohtuuhintai-sissa vuokra-asunnoissa.

Vasemmistoliitto on myös esittänyt henki-löstön lisäystä vanhusten ja lasten kotipalve-

luihin sekä ennaltaehkäisevään lastensuoje-luun. Näin palveluiden tasoa paranisi, mutta myös lisäresurssien muodossa tukisi usein jaksamisen rajoilla olevia kaupungin työn-tekijöitä. Lisäksi ryhmä haluaa luopua yksi-tyistämisestä lasten päivähoidossa sekä nos-taa kirjastomäärärahoja yhdellä eurolla asu-kasta kohti. Vantaa on saanut erityisesti kii-tosta tasa-arvotyöstään: kaupunkiamme pi-detään sukupuolten välisen tasa-arvotyön edelläkävijänä. Lue Saila Ruuthin kirjoitus aiheesta sivuilta 16–17.

VANTAAN VASEMMISTO on tehnyt työtä kaupunkilaisten hyväksi ja tulee jatkamaan sitä tulevaisuudessakin. Toimintamme pe-rustana on arkielämän tukeminen ja turvaa-minen. Siihen kuuluvat toimivat peruspalve-lut, heikomman puolustaminen, kuntalaisten vaikutusmahdollisuuden turvaaminen sekä erilaisuuden hyväksyminen ja kuntalaisten tasapuolinen kohtelu. Haluamme Vantaal-le elävää kaupunkikulttuuria kaikenikäisille, erilaisissa elämäntilanteissa oleville asuk-kaille.

Kuntavaalit käydään vuonna 2017. Nyt on hyvä aika pohtia, minkälaista politiikkaa sinä haluat olla tukemassa. Jos haluat olla raken-tamassa Vantaasta kaupunkia, joka kuunte-lee kaikkia asukkaitaan ja pitää huolta jokai-sesta tulo- tai varallisuustasoon katsomatta, on vasemmisto vaihtoehtosi. Kutsumme si-nut mukaan tähän työhön. Löydät varmasti itsellesi sopivan toimintamuodon.

Tervetuloa mukaan!

Yhdessä asukkaiden kanssa

PÄÄKIRJOITUS KUKKA-MARIA AHOKAS

3

S ilinterihattu. Seiloriasui-nen nelikko. Kelluva hu-vilateltta, ponttoonialus,

kumiveneitä, haravalla melovat pojat. Jokavuotinen Kaljakellun-ta houkuttelee Vantaalle tuhansia osallistujia – tänä kesänä Keravan- ja Vantaanjokea alas kellui arviolta 5 000 kaljoittelijaa.

Tapahtuman idea on yksinker-tainen: jokea kellutaan alas vapaa-valintaisella välineellä ja juodaan samalla kaljaa – tai muuta vapaa-valintaista virvoketta. Kaljakellun-ta on spontaanisti organisoitunei-den Ravintolapäivän ja Siivouspäi-vän lisäksi esimerkki tapahtumas-ta, jolla ei ole varsinaista järjestäjää. Osallistujat kutsutaan koolle netis-sä, mutta kukaan ei tunnustaudu si-vustojen ylläpitäjäksi. Kaljakellun-ta lähtee vuorovuosin Tikkurilasta ja Tammistosta: tänä vuonna kellu-jat lähtivät matkaan Heurekan koh-dalta. Aiempien vuosien tapaan ta-pahtuman jälkeen jäi runsaasti ros-kaa – ja kiistelyä siitä, kuka ne sii-voaa, kun virallista järjestäjää ei ole.

IKUINEN KIISTA SIIVOUSKULUISTATikkurilan aluetoimikunnan jä-sen Ville Karinen on osallistunut monena vuonna vapaaehtoisena joen rannan siivoustalkoisiin. Mi-

VANTAALAISET KARNEVAALIT

Kaljakellunnalla ei ole virallista järjestäjää, mutta suosio kasvaa vuosi vuodelta, ja osallistujia saapuu ympäri maailmaa. Kaupungilta toivotaan

aktiivisempaa otetta.

Heinäkuisessa Heurekan

jokirannassa tunnelma

on kuin Etelä-Amerikan

karnevaaleilla.

TEKSTI JA KUVA KUKKA-MARIA AHOKAS

tä mieltä hän on tämänkal-taisista, spontaanisti järjes-tetyistä tapahtumista?

”En ole itse koskaan ol-lut kellumassa, mutta mie-lestäni on lähtökohtaises-ti hienoa, että kaupungissa on elämää ja kaupunkilaiset aktivoituvat omaehtoisesti jär-jestämään itselleen hauskaa toi-mintaa. Suurin ongelma liittyy siivoukseen ja puutteellisiin sani-teettitilohin. Näiden suhteen kau-pungin tulisi mielestäni ottaa ak-tiivisempi ote. Myös tapahtuman turvallisuuteen olisi syytä panos-taa. Vuosittain lehtien keskustelu-palstoilla käytävä kauhistelu ja mo-ralisointi ei johda mihinkään”, Ka-rinen sanoo.

Vapaaehtoiset auttavat kau-pungin työntekijöitä rantojen siivoamisessa, ja Vantaan kaupunki toi tänä kesänä lisäksi paikalle roskalavo-ja. Kaupungin suhtautu-minen on kuitenkin he-rättänyt myös ihmetystä:

”Eräs yrittäjä tarjoutui tuomaan rantaan ilmaisek-si siirrettäviä wc-tiloja. Yllät-täen kaupunki kuitenkin kielsi niiden tuomisen kaupungin mail-le. Jos matkalla ei ole riittävästi sa-niteettitiloja, ihmiset tekevät tar-

4

Valtuutettu Antero Eerolan (vas.) hei-näkuussa tekemä aloite keräsi taak-seen 21:n valtuustoedustajan nimet.

”Tapahtuma on hyvä esimerkki kan-salaisten omaehtoisesta toiminnasta, jossa ei tunneta hierarkioita. Tapahtu-malla ei myöskään haeta taloudellista hyötyä. Koko maailman mittakaavas-sakin ainutlaatuinen konsepti on tuo-nut Vantaalle myönteistä julkisuutta. Siihen osallistutaan aina Kanadaa ja Australiaa myöten. Suuren osallistu-jamäärän voi arvioida tuovan myös tu-loja kaupungin yrittäjille”, Eerola kirjoit-taa aloitteessaan.

”Itse kaljakellunnan ideasta voi olla

montaa mieltä. Siitä on kuitenkin tullut pysyvä osa vantaalaista kaupunkikult-tuuria. Siksi sen kieltäminen ei ole mah-dollista eikä edes toivottavaa. Kaupun-gin pitäisikin kääntää olemassa oleva il-miö mahdollisuudeksi ja ryhtyä yhteis-työhön tapahtuman kanssa. Byrokraat-tinen kiusa, kuten käymälöiden kieltä-minen kaupungin mailla, ei hyödytä ke-tään”, Eerola toteaa.

Aloite suosittelee kaupunkia kartoit-tamaan, millaiset mahdollisuudet sil-lä on jatkossa toimia yhdessä tapah-tuman kanssa sen haittojen ehkäise-miseksi ja vantaalaisen kaupunkikult-tuurin edistämiseksi.

VALTUUSTOALOITE: VANTAAN KAUPUNKI YHTEISTYÖHÖN KALJAKELLUNNAN KANSSA

peensa rantapusikoihin, mikä ym-märrettävistä syistä on ikävää joen-varren asukkaiden kannalta. Olisi ehkä syytä käydä periaatekeskus-telu siitä, miten kaupunki suh-tautuu tällaiseen kuntalaisaktivis-miin”, Karinen lisää. 

Entä kaljoittelu, häiritseekö se vantaalaisia?

”Nuorison hauskanpito on kautta aikojen aiheuttanut närkästystä ja kauhistelua. Jos peruspuitteet saa-daan kuntoon, mitään ongelmaa ei mielestäni ole. Toki täytyy kuiten-kin puuttua esimerkiksi alaikäis-ten alkoholin käyttöön”, Karinen toteaa.

Kellujat käyttäyvätkin sivisty-neesti eivätkä aiheuta katsojien kes-kuudessa yleistä paheksuntaa. Hei-näkuisessa Heurekan jokirannassa tunnelma on kuin Etelä-Amerikan karnevaaleilla: katsojat ovat tuoneet paikalle omat eväät ja muovituolit, lapsiperheet paistettelevat päivää ja ihastelevat mielikuvituksellisesti pukeutuneita kellujia. Ohitse kul-kee raidalliseen paitaan ja baske-riin pukeutunut tyttö, joka liimaa kävellessään tekoviiksiä nenänsä alle. Ranskalaiset performanssitai-teilijatkin näyttävät saapuneen pai- kalle.

Kaljakellunta on vantaalaisten oma, jokakesäinen karnevaali.

5

TIKKURILAN MAAUIMALA,

JOKO NYT?

V iimeksi maauimala-asi-assa aktivoitui Tikkurilan aluetoimikunta, jossa olin

viime vuonna mukana tekemässä aloitetta kesäajan uintimahdolli-suuksien parantamiseksi Tikku-rilan alueella. Entisenä aktiivi-kilpauimarina kyseinen aloite on itselläni erityisen lähellä sydäntä.

Vantaa on mahtavan vehreä kesä-kaupunki, jossa luonto on lähellä kaikkialla. Kesäuimapaikkojen vä-hyys on kuitenkin selkeä puute. Täl-lä hetkellä Vantaalla on vain kuusi kesäuimapaikkaa, mikä ei ole pal-jon yli 200 000 asukkaan voimak-kaasti kasvavassa kaupungissa.

Tikkurilan alueen asukkaiden suosima Kuusijärvi alkaa olla käyt-täjämäärissä maksimirajoilla. Kau-niina kesäpäivänä ranta on usein niin täynnä väkeä, että välillä on vaikeaa mahtua sekaan ja löytää ti-laa rantaviltille. Useimmat tulevat paikan päälle omalla autolla ja pai-koitustilat eivät riitä nykyisille käyt-täjämäärille. Monet joutuvat jättä-mään autonsa luvattomille paikoil-le Lahdentien varteen, jolloin ke-säisestä uintireissusta saattaa tulla pysäköinninvalvonnan pikavoiton vuoksi yllättävänkin kallis.

Autottomille ja liikkumisesteisil-le Kuusijärvi on liian vaikeakulkui-sen matkan päässä. Edestakainen matka Tikkurilasta Kuusijärvelle julkisilla liikennevälineillä kestää yli tunnin. Kokemuksesta tiedän, että tunnin edestakainen heltei-

TEKSTI VILLE KARINEN KUVA TARU AALTONEN

”Virkistys-

palveluiden tulisi

sijaita mahdollisimman

lähellä asukkaita ja hyvien

julkisten kulkuyhteyksien

päässä. ”

jaus olisi suunniteltu toteutetta-van vuosina 2018–2019. Nyt olisi siis Tikkurilan alueen asukkaiden aika aktivoitua ja vaatia, että maauima-lan toteuttamisen mahdollisuudet selvitettäisiin uimahallin korjauk-

sia suunniteltaessa.Vantaan muidenkin alu-eiden kesäuintimahdol-lisuuksien parantamista olisi syytä pohtia. Jokai-seen kaupunginosaan ei tarvitse rakentaa olym-piamittaista ulkoallasta,

vaan kevyemmillä ja edul-lisimmillakin ratkaisuil-

la voidaan huomattavasti pa-rantaa nykyistä tilannetta. Mal-

lia voi ottaa esimerkiksi Helsingis-tä, missä useimmissa lasten leikki-puistoissa on kahluuallas, jossa per-heen pienimmät voivat kesähelteil-lä vilvoitella.

Tikkurilan asukkaat ovat haaveilleet maauimalasta vuosikausien ajan. Aloitteita on tehty lukuisia, mutta asia ei ole edennyt.

nen bussimatka työpäivän jälkeen kiukuttelevien lasten, kaksimetri-sen puhallettavan lelukrokotiilin ja muiden rantaromppeiden kanssa ei ole herkkua. Virkistyspalveluiden tulisi sijaita mahdollisimman lä-hellä asukkaita ja hyvien julkisten kulkuyhteyksien päässä. 

NYT ON AIKA AKTIVOITUA!Ankaran säästö- ja leikkausohjel-man alla kärvistelevällä Vantaal-la investoinnit ovat tiukassa ja ra-haa maauimalainvestointiin ei ir-toa helpolla. Pääkaupunkiseudun mittapuulla kohtuuhintainen asu-minen tuo Vantaalle paljon lapsi-perheitä, joille uiminen on yksi ke-sän ykkösjutuista. Kesäisten uin-timahdollisuuksien parantami-nen parantaisi merkittävästi alu-een viihtyisyyttä ja olisi myös merkittävä alueellinen veto-voimatekijä.

Vastaus Tikkurilan alue-toimikunnan tekemään aloitteeseen saatiin kesä-kuussa pidetyssä aluetoi-mikunnan kokouksessa. Liikuntapalveluiden yksi-kön ja viheralueyksikön val-mistelemassa vastauksessa to-detaan, että maauimalan toteut-tamismahdollisuutta olisi mahdol-lista selvittää Tikkurilan uimahallin peruskorjauksen yhteydessä.

Tuoreimman tiedon mukaan Tikkurilan uimahallin peruskor-

6

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KUNNAT ovat yl-lättävän erilaisia. Helsingillä on valtava omai-suus: se sisältää esimerkiksi suurta tuottoa tahkoavan Helenin (entinen Helsingin Ener-gia). Vantaallakin on koulunsa, terveysase-mansa ja enemmistö Vantaan Energiasta. Es-poo sen sijaan on köyhä; se on myynyt ener-giayhtiönsä ja vuokraa merkittävän osan ti-loistaan yksityiseltä sektorilta.

Omaisuus ja tulot eivät kohtaa. Vantaan verotulot ovat olleet pieniä, Helsingin koh-tuullisia ja Espoon jättimäisiä – asukkaiden ja yritysten tuloja heijastaen. Espoota johta-vat oikeistopoliitikot ovatkin hoitaneet lei-viskänsä huonosti kunnan syytäessä verora-hoja yksityisiin taskuihin. Espoo on kaupunki, jonka loistava tule-vaisuus voi ikävä kyllä olla takanapäin.

Vantaalla sen sijaan menee lujaa. Asun-torakentaminen se-kä uusille että van-hoille alueille on kiivasta ja yrityk-siä vetää erityisesti Aviapolis. Kehärata, lentokenttä ja naa-purikuntiin verrattu-na kohtuullinen hinta-taso houkuttelevat asuk-kaita. Kaiken lisäksi saimme edellisessä hallituksessa järkeis-tettyä valtionosuusjärjestelmää niin, että Vantaa saa vuosittain noin 20 miljoonaa eu-roa aiempaa enemmän. Tai oikeammin: Van-taa saa pitää aiempaa isomman osan omis-ta verotuotoistaan.

KAIKKI NÄYTTÄISIKIN hyvältä, ellemme oli-si pahoin velkaantuneita. Vaikka velka on otet-tu järkeviin investointeihin eikä elämiseen, perustellaan velan määrällä palveluiden leik-kaamista yhä heikommiksi. Kysymys kuu-luukin: Onko Vantaa asukkaitaan varten, vai asukkaat Vantaata varten? Kuka haluaa asua kunnassa, jonka kaukana häämöttävä tulevai-suus on hyvä, kunhan ensin kärsitään huo-noista palveluista?

Kun mennään pintaa syvemmälle, huoma-taan, ettei Vantaan tilanne olekaan hälyttävä. Kuulumme menestyjien joukkoon. Velkaa-

kaan ei pidä arvioida pinnallisesti: esimer-kiksi Espoossa on harrastettu – Kreikan ai-empien hallitusten tavoin – velan piilotta-mista omasta taseesta. Se tapahtuu kalliik-si tulevilla kumppanuussopimuksilla, jois-sa kunnan tilat omistaakin yritys.

VANTAAN SUURIMMAT uhat eivät tulekaan kunnan sisältä, vaan Suomen hallituksen suunnalta. Sipilän hallitus vie meiltä pelkäl-lä yhteisöveron leikkauksella 10 miljoonaa eu-roa vuodessa. Muutkin kunnat kärsivät, mut-ta Vantaa poikkeuksellisen paljon. Koulujen ryhmäkokojen pienentämistä varten Vantaa sai edellisen hallituksen aikana suhteellises-

ti eniten taloudellista tukea. Se tu-ki lopetetaan kokonaan.

Kunnat pakotetaan nos-tamaan kiinteistöveroa,

mutta Vantaan osalta tuotto jää alle mil-joonan, vaikka nos-taisimme verot uu-teen ylärajaan. Kai-ken lisäksi hallitus keskittää leikkauk-set Suomen tulevai-

suuden kannalta tär-keään koulutukseen,

kärkihankkeista uutta tukea lisätään vain maata-

loustukiin ja armeijaan. Kaik-kein huonoiten hallituksen leik-

kurissa käy köyhimmille eläkeläisille kallii-den asuinkustannusten alueilla.

Hallituksen päätökset pakottavat kaupun-gin ennemmin tai myöhemmin myös nosta-maan veroja. Koulut, vanhustenhuolto ja ter-veyspalvelut ovat jo niin edullisia, ettei niistä leikkaamalla saada kuin näennäisiä säästöjä. Kaupunginvaltuustolla on edessään tärkei-tä arvovalintoja. Palveluista ei enää voi leika-ta. Hallinnossakaan ei ole valtavasti pöhöä, mutta se on ainoa paikka, jossa on vielä il-maa. Valtuustoryhmämme vastusti esimer-kiksi viidennen apulaiskaupunginjohtajan pestiä – miksi Vantaa tarvitsisi muita kau-punkeja enemmän ylintä johtoa? Kun joh-tajien palkat ovat Helsingin tasoa, on perus-suomalaisille läänitetyn pestin hinta käytän-nössä 200 000 euroa vuodessa. Sillä hinnal-la palkkaisi jo monta hoitajaa tai opettajaa.

”Kun mennään pintaa syvemmälle, huomataan, ettei Vantaan tilanne olekaan hälyttävä. Kuulumme menestyjien

joukkoon.”

KOLUMNI

Sipilä, Soini ja Stubb kurittavat Vantaata

JUSSI SARAMO Kirjoittaja on valtuustoryhmän puheenjohtaja.

7

Ennen kiinteistön purkamista

katutaiteilijat saivat maalata

kerrostalon rappukäytävät ja

julkisivut.

MikkolassajärjestettiinOur House-lähiöfestivaaliMarsinkujallaennen talojenpurkamista.Asukkaat saivat kokeilla kaupunki-suunnittelu-palapeliä.

8

A lun perin tavoitteet olivat kunnianhi-moiset: tarkoituk-sena oli rakentaa uutta, modernia

ja yhteisöllistä metsäkaupunkia, vehreää asuinaluetta urbaanin ja maatalousvaltaisen Suomen välis-sä. Viestintävälineissä lähiöt saivat kuitenkin paikoin huonon mai-neen: esimerkiksi Korso ja Haku-nila esitettiin järjestyshäiriöiden ja sosiaalisten ongelmien tyssijana. Nykyisin perinteiset työväestön asuinpaikat ovat kuitenkin kovas-sa huudossa.

ESIMERKKINÄ MIKKOLAKorson suuralueeseen kuuluva Mikkola on malliesimerkki teolli-sesta 1970-luvun elementtirakenta-misesta. Muutamassa vuodessa Si-poon ja Korson välissä sijaitsevalle metsäalueelle nousi parikymmentä pääosin kaupungin vav-asuntojen rakennuttamaa kerrostaloa, jotka sijaitsivat teollisuusalueen vieressä.

1960- ja 1970-lukujen kaupunki-suunnittelulle oli tyypillistä mo-dernismin aikakauden yhdenmu-kaisuus: yksi arkkitehti suunnit-teli koko alueen, minkä jälkeen se oli ”valmis”. Kuulennot inspiroivat

1960-luvulla laadittua asemakaavaa: Mikkolan kadunnimet vilisevät pla-neettoja ja tähtiä, alueella on muun muassa Venuksentie, Saturnuksen-puisto ja Marsinkuja.

Tehokkuusvaatimusta koros-tettiin: talojen tuli sijaita tiukassa koordinaatistossa, työpaikka-alu-een oli sijaittava lähiön tuntumas-sa tai kulkuyhteyksien työpaikka-alueille tuli olla hyvät. Kompakti-kaupunkiajattelun” lisäksi lähiöi-den ajateltiin toisaalta olevan ”met-säkaupunkeja” maaseudun ja var-sinaisen kaupungin välissä, minkä vuoksi laajoja viheralueita ja metsää

MINNE MENET, LÄHIÖ?Lähiörakentamisen kulta-aikaa olivat 1970- ja 1980-luku. Tuolloin Suomeen rakennettiin suuren maaltamuuton jälkeen kovaa vauhtia uusia asuinalueita, niin myös Vantaalle.

TEKSTI JA KUVAT KUKKA-MARIA AHOKAS

Lähiöfestivaaleilla asukkaat kirjoittivat, mitä he toivovat asuinalueeltaan.

9

jätettiin asutuksen keskelle. Alueil-le muutettiinkin sankoin joukoin maaseudulta Suomen kaupungistu-essa toisen maailmansodan jälkeen.

TYÖVÄEN ASUINALUEET OVAT INLähiöiden asukkaiden ajateltiin olevan ”muualta tulleita”, mi-kä vaikutti alueiden maineeseen. Toisaalta työväestön asuinalueet on läpi historian haluttu leimata huonomaineisiksi, ja Korson seu-tu on ollut jo ennen lähiörakenta-misen aikakautta teollista aluet-ta, jonne muutettiin työn perässä. Alueiden imagot kuitenkin muut-tuvat: perinteisistä helsinkiläisen työväestön asuinalueista Kallios-ta ja Punavuorestakin on kehkey-tynyt elävän kaupunkikulttuurin keskuksia, joiden asunnot ovat ny-kyisin haluttuja.

Mikkolalaiset poikkeuksetta viih-tyvät kotiseudullaan: Kun alueel-

Korson keskustaa rakennetaan, mutta kuunnellaanko paikallisia asukkaita? Parkkipaikkoja on ainakin suunnitteilla aiempaa vähemmän.

TEKSTI ESA YLIKOSKI

K orson keskustaa on näillä näkymin tarkoitus kehittää ainoastaan uusia asuntoja

ja kerrostalojen alakertaan tulevia liiketiloja rakentamalla. Julkisen palvelun rakentamista ei sisälly keskustan kehittämisestä järjeste-tyn arkkitehtikilpailun voittanee-seen yit:n ehdotukseen. Lumon palveluilla on siten tarkoitus jatkaa radan länsipuolen ydinkeskustassa. Nykyistä paremmat liiketilat oli-sivat tervetulleita, kunhan niihin on mahdollisuuksia myös pien-yrittäjillä eikä vain vakiintuneilla ketjuliikkeillä.

”Korson tornin” eli Lumon poh-joispuolelle parkkitalon viereen tulevaa tornitaloa koskeva asema-kaavakäsittely on tänä syksynä kau-punginvaltuuston käsiteltävänä. Se aloittaa Korson keskustan uudista-misprosessin virallisesti. Yleinen kuulemisaika päättyi huhtikuussa. Lujatalo odottaa pääsemistä varsi-naisen lähtökuopan kaivuun.

VÄHEMMÄN PARKKIPAIKKOJANykyisen S-marketin lähistön uu-distaminen virallisen asemakaavan kautta on sen sijaan vielä kesken. Kaupungin ja rakennuttajien pyr-kimyksenä on nyt saada laajennet-tua kaavoitusaluetta Lumoon päin. Näin koko alueen kaava voitaisiin käsitellä yhdessä vaiheessa.

Parkkipaikkoja keskustaan on tarkoitus tehdä selvästi normaalia vähemmän, niin sanotun keskus-tanormin mukaisesti (yksi paikka 130 kerrosneliötä kohden). Tämä väljyys on vähintäänkin perustel-tua, kun ollaan aivan rautatie- ja

linja-autoasemien vieressä. Eihän kenenkään autoilevan kaupunki-laisen ole pakko muuttaa juuri nii-hin taloihin, joissa on tavallista vä-hemmän parkkipaikkoja.

Osallistumis- ja arviointisuunni-telma on vuodelta 2009. Sen tavoit-teena on suunnittelutyön lomassa aktivoida korsolaisia asukkaita mu-kaan suunnittelutyöhön esimerkik-si kaupunkikävelyn ja -pyöräilyn avulla. Sellaisia on järjestetty, mut-ta nähtäväksi jää, miten korsolais-ten ideat käytännössä näkyvät ark-kitehtikilpailun kerrostaloissa tai kaavaluonnoksissa.

Kun uuden asemakaavan luon-nos on valmis, siitä pitää tehdä uu-si osallistumis- ja arviointisuunni-telma paitsi korsolaisille ja lähiseu-dun asukkaille, myös kaikille van-taalaisille asukkaille, yrityksille ja työntekijöille.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat ovat luettavissa Vantaan kaupungin kotisivuilta.

Korson keskusta uudistuu

la haastattelee ihmisiä, he kerto-vat, että alue on turvallista, asumi-nen edullista, lapsilla on lyhyt kou-lumatka ja palvelut löytyvät lähel-tä. Asukaluku on suhteellisen suu-ri, reilut 3 000 asukasta, joten Mik-kolassa on edelleen omat palvelun-sa: alakoulu, pieni ostari sekä seu-

rakunnan ja kaupungin kokoon-tumistiloja.

Nyt osa Mikkolan kiinteistöistä on kuitenkin tullut tiensä päähän: neljä Marsinkujan kerrostaloa pu-rettiin syksyllä. vav rakentaa niiden tilalle uusia kerrostaloja, joiden on määrä valmistua vuonna 2017.

Vantaan lähiöihin on tyypillisesti jätetty laajoja viheralueita ja

metsää.

10

V antaan Vasemmistoliitto käynnisti historiahank-keen vuonna 2012. Aikai-

semmin vantaalaisesta vasemmis-tolaisuudesta ei ollut (Puistokul-man historiikkia lukuun ottamat-ta) julkaistu juuri mitään, vaikka skdl:n rooli sotien jälkeisessä Helsingin maalaiskunnassa onkin ollut huomattava.

Työ alkoi vasemmistoaktiivien haastatteluilla. Ajatuksena oli, et-tä paljon tehnyttä sukupolvea kan-nattaisi kuunnella. Folkloristiikan opiskelija Tuulia-Tuulia Tummavuo-ri ryhtyi haastattelutyöhön: tavoit-teena oli saada jokaisen haastatel-tavan oma ääni kuuluviin.

Turkulainen Henri Sundholm palkattiin vantaalaisten arkistoja penkomaan. Hankkeessa tutkitaan politiikkaa ja vasemmistolaisten

järjestöjen historiaa, tähän men-nessä on käyty läpi kaikkien rekis-teröityjen vantaalaisten järjestöjen perustamisasiakirjat. Kaikki mah-dollinen järjestötoiminnan aineisto halutaan kerätä talteen, mutta auk-koja on yhä paljon.

Aina ei edes aika ole ainoa syypää: nykyajan pöytäkirjat jäävät sihtee-rien tietokoneille ja katoavat. Han-ke on opettanut, että jos vasemmis-tojärjestöjen keräämä tieto halutaan säilyttää, varmin paikka on Kansan Arkisto, vasemmistolaisen työväen-liikkeen ja kansalaisjärjestöjen kes-kusarkisto.

Valokuvien kerääminen on osoit-tautunut ennakoitua hankalam-maksi. Kinofilmiajan kuvia on mel-ko vähän ja ne ovat yksityishenki-löiden hallussa. Myös kuvien di-gitointi ja arkistointi vievät aikaa.

Historia opettaaVantaan vasemmistojärjestöt halutaan kirjoihin ja kansiin.

TEKSTI KATI TYYSTJÄRVI

Mukana hanketta aloittamassa olivat toimikunnan puheenjohtaja Juhani Huotari ja sihteeri Kati Tyystjärvi (kuvassa keskellä). Mukana olivat myös Ahti Dahl Matarista, Pertti Vuorio Hämevaarasta, Veli-Tapio Kangasluoma Martinlaaksosta, Veikko Saarto Tikkurilasta ja Pertti Oksman Itä-Hakkilasta.

HISTORIA-HANKKEESSA MUKANAKati Tyystjärvi,Veikko Saarto,Juhani Huota-ri, Eija Ahola,Ilkka LeväIlmari Heino-nen, Pertti Oksman, Rauno Mä-kinen, Pertti Vuorio, Eero Väätäinen

Digiajan kuvia löytyy paljon, mut-ta ne ovat usein sekaisin ihmisen tietokoneilla.

MIKSI TÄTÄ TYÖTÄ TEHDÄÄN?Aika, jota elämme, on historiaton. Kukaan ei tunnu muistavan, mi-hin vihapuheet ja rasismi johtivat 1930-luvulla. Puhumme hyvinvoin-tivaltiosta, mutta kuka muistaa, mi-tä oli ennen sitä? Jos haluamme toimia niin, että otamme opiksi menneisyydestämme, on hyvä tie-tää siitä edes perusasiat.

Vasemmiston historia Vantaal-la on kuin Suomi pienoiskoossa. Murrokset ovat aina olleet osa ar-kea, niin tänäänkin. Historian tut-kiminen auttaa Suomea ymmärtä-mään omaa menneisyyttään ja ny-kyisyyttään.

11

Vielä muuta-ma vuosi sit-ten kukaan ei olisi uskonut, että Myyrmä-estä tulee yksi Suomen muo-

dikkaimmista kaupunginosista ja kuplivan kaupunkikulttuurin kes-kittymistä. Myyrmäki on nykyisin kaikkien huulilla, vaikka Vantaa sijaitseekin hipsterivyöhykkeen* ulottumattomissa.

Kun Helsingin Sanomat tieduste-li viime joulukuussa kiinteistöalan asintuntijoilta näkemyksiä kaupun-ginosien vetovoimatekijöistä, Myyr-mäki oli Helsingin kantakaupungin ulkopuolella ainoa alue, jossa veto-

voimatekijäksi mainittiin parantu-neiden liikenneyhteyksien ja täy-dennysrakentamisen ohella kupli-va kaupunkikulttuuri.

Tämä on ollut mahdollista aktii-visten asukkaiden ansiosta. Vuo-desta 2012 toiminut asukasverkos-to Myyrmäki-liike keskittyi aluksi Myyrmäen aseman perusparannuk-seen: paikalliset halusivat, että hei-dän näkemyksensä otettaisiin huo-mioon kaupunkisuunnittelussa.

Myöhemmin tulivat kirpputorit, ulkoilmaelokuvat, taiteiden yö ja muu toiminta. Kesällä 2015 avat-tiin kaupungin tontille Myyrmäen ”monttu”, tapahtumapuisto, jonka tilavarauksia ja äänentoistolaittei-ta Myyrmäki-liike hallinnoi. Eri ta-

KAIKKI RAKASTAVAT

Myyrmäki. Myrtsi. Myyr York. Vantaan hipsterein asuinalue?

TEKSTI KUKKA-MARIA AHOKAS KUVAT ARTO BÄCKSTRÖM

Myyr YorkiaHipsterillä tar-koitetaan (iki-)nuorta kaupun-kilaista, joka tyypillisesti pitää erikoiskahvista ja kaupunkivilje-lystä, pukeutuu omaperäisesti ja ajaa retropolku-pyörällä.

hot ovat järjestäneet puistossa mu-siikkikonsertteja, sirkusesityksiä ja muita tapahtumia.

Myyrmäessä 13 vuotta asunut Lee-na Romppainen kuvaa kotiseutun-sa tapahtumia näin:

”Myyrmäki-liike on ollut ihana piristysruiske. Pyörin itsekin mu-kana auttamassa. Varsinaisia ihan omia projekteja en ole toteuttanut, mutta tekevistä käsipareista on aina hyötyä. Äskettäin oli Myrtsin taitei-den yö, kesällä oli puistokirppiksiä Jokiuoman puistossa, aseman luo-na radan alla on ollut lauantaikirp-piksiä, yhteisillallinen Myyrmäen-raitilla oli tosi hauska. Myrtsissä on myös mahtava järjestö- ja vapaaeh-toistoiminnan tila Myyrinki. Myyr-

12

mäen keskustasta on parhaillaan käynnissä suunnittelukilpailu.”

KATUTAIDE KUKOISTAAUskomatonta kyllä, kaupungin ti-lakeskus hyväksyi jopa Myyrmäen aseman viereen perustetun graffiti-seinän, jonne kuka tahansa saa tulla – laillisesti – maalaamaan. Teokset vaihtuvat tiuhaan tahtiin.

Mielenkiintoista on lähiseudun asukkaiden suhtautuminen graf-fitiseinään: graffititaiteilijat eivät perinteisesti ole olleet toivottuja vieraita asuinalueilla, mutta nyt asenne on muuttunut, ja maala-reille tuodaan mansikkakakkua ja muuta evästä.

Kaupunkikin on antanut maa-lauksille siunauksen: graffitiseinän lisäksi kaupunki antoi chileläisel-le katutaideryhmälle luvan maalata Myyrmäen aseman seinään valtavan seinämaalauksen. Cynthia Aguilera ja Sammy Espinoza taiteilivat vä-rikkään muraalin aseman seinään. Aseman seutu on seinämaalauk-sineen ja katutapahtumineen nyt kuin pikku-Berliini – vaiko peräti Suomen New York? Paikalliset käyt-tävät kaupunginosastaan nimitys-tä Myyr York.

PALVELUT JA LIIKENNERomppainen sanoo, että käyttää julkisista palveluista eniten kir-jastoa:

”Kirjastoa käytän jonkin verran aktiivisesti, joskin olen joutunut laittamaan itselleni yhden kir-jan lainauskiintiön, ettei käy niin, että valtava kirjapino jää roikkumaan muun kiireisen elämän sivussa. Kirjasto on tosi käteväs-ti ihan aseman vieressä.”

Myös liikenneyhtey-det saavat häneltä kehuja: ”Julkinen liikenne on mi-nun tarpeisiini erinomainen. Tuore kehärata helpottaa vielä mukavasti Vantaan eri osien välil-lä liikkumista”.

Juttua varten on haastateltu myös

Myyrmäki-liikkeen Petteri Niskasta.

”Nyt asenne

on muuttunut, ja

graffitimaalareille tuodaan

mansikkakakkua ja muuta

evästä.”

13

VASTAKKAINASETTELUA YLEENSÄ saa, kun sitä tilaa. Suomessa Juha Sipilän hallitus on tehnyt lin-javalinnan, jonka mukaan juuri tätä tavaraa tilataan nyt tukkumitassa – maan sisällä ja vähän myös sen ulkopuolelta.

Hallitus aloitti keväällä julkaisemalla raskaan leik-kauslistan, joka kääntää monen pienituloisen suo-malaisen taskut nurin. Keskustan, perussuomalais-ten ja kokoomuksen mukaan edessä on kipeitä leik-kauksia ja tuskallisia ratkaisuja, koska talous pitää saada kuntoon. Mutta kenen talous silloin pannaan kuntoon ja kenelle tuotetaan tuskaa? Kumpi on tär-keämpi, kansantalous vai kansan talous?

Tästä kertoo enemmän hallituksen lem-pilapsi, niin sanottu yhteiskuntaso-pimus. Sen ydinviesti oli selkeä: mikäli palkansaajien polvet ei-vät taivu viiden prosentin pal-kanalennuksiin, lisää leikka-uksia on luvassa eläkeläisil-le, lapsiperheille ja opiske-lijoille – vaikka nämä ryh-mät eivät edes istu neuvot-telupöydässä.

Ymmärrettävää oli, ettei palkansaajaliike voinut alis-tua kiristyksen edessä.

Tätä kirjoitettaessa tuhannet ja kymmenet tuhannet ihmiset ovat jo olleet kaduilla leikkauspo-litiikkaa vastaan. Viimeisintä mielen-ilmausta ryyditti ammattiliittojen järjestä-mä työnseisaus. Lisäksi uusnatsiyhteyksiä ylläpitä-vä perussuomalaisten kansanedustaja sai liikkeelle Suomen historian suurimman rasismin vastaisen mielenosoitusliikkeen. Yksin Helsingissä se keräsi eduskuntatalon eteen 15 000 ihmistä.

MYÖS ULKOPOLITIIKASSA Sipilän kabinetti on kaatunut suoraan rähmälleen. Hallitus antoi kesäl-lä porttikiellon venäläisille kansanedustajille Hel-singissä pidettyyn etyj-kokoukseen, jossa juhlittiin Suomen tasan 40 vuoden takaista yleiseurooppalais-ta rauhanaloitetta ja yritettiin sovitella Ukrainan so-taa. Perusteena oli, että eu-maat Viro, Liettua, Puo-la ja Romania käyttivät asiassa veto-oikeuttaan. Sen seurauksena Venäjän parlamentti ja maan kansalli-nen turvallisuusneuvosto pohtivat erillisissä istun-noissaan Suomen vastaisia pakotteita.

Kansa on kaduilla, liitot lakkoilevat ja ulkomailla haudotaan Suomen boikotointia. Tällaiseen on har-va hallitus kyennyt kuherruskuukautensa aikana.

Suomalaiset ovat tottuneet sopimaan yhdessä. Me olemme tottuneet isoihinkin uhrauksiin, jos joku voi osoittaa, että niillä saadaan tuloksia – yhteisek-si hyväksi. Ja ne kohdistuvat oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. Hallitus aikoo nyt edistää teollisuu-den vientiä poistamalla sairaanhoitajien ja polii-sien sunnuntailisät sekä käymällä sairaslomaa tar-vitsevien taskulla.

Hallitus ei enää halua, että ollaan samassa venees-sä. Veneestä on tehty kaleeri, jossa työntekijät sou-

tavat, työnantajaliitot lyövät rumpua ja halli-tus pitelee ruoskaa. Isku ihmisten toi-

meentuloon on merkittävä ja riskit yhteiskuntarauhalle suuret. Työ-

paikkojen synnystä ei silti ole mitään takeita. Vai paljonko edellisen hallituksen mil-jardilahja yrityksille – yh-teisöverotuksen alennuk-sen muodossa – toi työ-paikkoja?

VARSINKIN perussuoma-laisten takista napit pomppi-

vat lattialla. Mitkään saumat eivät kestä sellaisia kääntöjä, joi-

hin puheenjohtaja Timo Soini on suostunut.

Koko viime vaalikauden perussuomalai-set huusivat, että piikki kiinni ja letkut irti. Yhtään rahaa ei enää pidä lähettää Suomesta palmun alle Kreikkaan zorbasta tanssiville korruptiopankkiireil-le. Timo Soini kertoo mielellään tarinaa Hesburge-rin kassasta, joka huikkasi: ”Täällä tehdään pitkää päivää, jotta Kreikka saa rahansa.”

Kun Soini seuraavan kerran tilaa tuplajuustoa, hän voi kassalla kertoa: ”Me persut lähetämme ra-haa vielä lisää, ainakin 86 miljardia euroa. Kaupan päälle höyläämme sinulta vielä sunnuntailisät ja sai-rasajan palkat.”

Vain kura roiskuu äänestäjien silmille, kun unoh-detun kansan johtaja karauttaa ministerimersullaan Iivisniemen lähiöön. Mikä on hallitusvallan symbo-leissa se, joka tekee poliitikon selkärangasta taipui-san kuin seteli?

Vastakkainasettelua saa, jos sitä tilaa.

”Kumpi on tärkeämpi,

kansantalous

vai kansan talous?”

KOLUMNI

Taasko on vastakkainasettelun aika?

ANTERO EEROLAKirjoittaja on toimittaja, Vantaan kaupunginvaltuutettu ja

Uudenmaan Vasemmistoliiton 1. varapuheenjohtaja.

14

O lli Leinon, 38, tarina on ta-vallinen. Leinon työpaikka Tikkurilan väritehtaalla

meni alta alkuvuonna, kun toimistopalvelut ensin ul-koistettiin ja sitten kilpai-lutettiin.

”Työntekijät pistetään toisiaan vastaan ja halvin voittaa, se on raakaa pe-liä”, Leino toteaa.

Kahdeksantoista vuotta väritehtaan lähetti- ja pos-tituspalveluissa työskennellyt

Uusi jäsen: Olli Leino

Leino jäi työttömäksi. Työttömäl-lä oli ylimääräistä aikaa ajatella ja tehdä asioita. Olli Leino päätti ak-tivoitua poliittisesti. Hän ilmoit-tautui mukaan vantaalaisen kau-punginvaltuutetun Jussi Saramon eduskuntavaalikampanjaan.

Saramoon Leino oli tutustunut kaverinsa vinkistä viime vuonna, kun Leino etsi itselleen sopivaa eh-dokasta Euroopan parlamentin vaa-leissa ja löysi sellaisen Saramosta. Vasemmistoliiton jäseneksi Leino liittyi eduskuntavaalien jälkeen.

”Olin jo pidemmän aikaa miet-tinyt jäseneksi liittymistä, en vain ollut saanut aikaiseksi tehdä sitä. Vaalivalvojaisissa kävin hyvän kes-kustelun Tikkurilan Vasemmiston

puheenjohtajan Ville Karisen kanssa ja päätin liittyä puo-

lueeseen, jo ennen kuin jär-kyttävä vaalitulos selvisi.” 

ASIAT EDELLÄ Mikä saa ihmisen liit-tymään Vasemmistoliit-

toon, puolueeseen, jon-ka kannatuskäyrä on ollut

laskussa viime vuosina? Lei-

no vastaa, ettei kannatuksella ole merkitystä. Puolueen politiikka eli arvot, tavoitteet ja teot ratkaisevat. Leino sanoo ajatelleensa koko ai-kuisikänsä vasemmistolaisesti.

”Nyt jos koskaan tarvitaan Va-semmistoa Suomessa, Euroopassa ja maailmassa. Kovassa kilpailuyh-teiskunnassa, jossa ihmisten epäta-sa-arvo ja pahoinvointi lisääntyy, ja rasismille on kasvualustaa, Vasem-mistoa tarvitaan vastavoimaksi.”

Leino uskoo, että vasemmiston arvot saavat uusia kannattajia, kun-han Vasemmisto tekee itsensä nä-köistä rehellistä, aloitteellista, ilois-ta ja turhaa vastakkainasettelua vält-tävää politiikkaa.

” Valovoimaisia vasemmistopolii-tikkojakin tarvitaan, mutta vasem-mistolle asiat tulevat aina ensin. Po-litiikan henkilöityminen on huo-no asia, se vie ihmisten huomiota asiois ta ja puolueiden eroista. Kaik-ki eivät ymmärrä, että monet kau-niisti puhuvat poliitikot eivät oi-keasti tarkoita mitä sanovat tai eivät toimi politiikassa kuten puhuvat.”

Miltä toiminta on tuoreen jäse-nen silmin näyttänyt?

”Puolueessa on hyvä tekemisen meininki. Ihmiset ovat aitoja, pö-nötystä tai nenänvartta pitkin kat-somista ei ole ollut. Toiminnassa on mukana hyvin erilaisia ihmi-siä, eri-ikäisiä ja -taustaisia naisia ja miehiä. Toimintaan on ollut help-po tulla mukaan”, Leino kuvailee.

Viertolassa asuvan Leinon oma puolueosasto on Tikkurilan Vasem-misto. Puolueita kritisoidaan jos-kus siitä, että ne näkyvät vain vaa-lien alla. Vasemmisto toimii kuiten-kin myös vaalien välillä. Millaista toimintaa Leino toivoo puolueel-ta, entä mitä hän itse haluaisi teh-dä puolueessa?

”Toivon puolueelta matalan kyn-nyksen toimintaa, johon on helppo tulla mukaan niidenkin, jotka ei-vät ole puolueen jäseniä. Olen lu-kutoukka ja pohdiskelija, joten en ehkä itse ala heti ensimmäisenä jär-jestää tapahtumia, mutta seuraan ja osallistun mielelläni.”

Elokuussa Olli Leinon elämässä alkoi uusi vaihe. Hän palasi kou-lun penkille ja opiskelee nyt Kes-ki-Uudenmaan koulutuskuntayh-tymä Keudassa Tuusulassa. Parin vuoden päästä Leino etsii uusia töi-tä lähihoitajana. 

Puolueen toimintaan on ollut helppo tulla mukaan, Olli Leino sanoo.

”Nyt jos koskaan tarvitaan Vasemmistoa.”

Olli Leino päätti aktivoitua ja liittyi Vasemmistoliittoon. Selvitimme miksi.

TEKSTI JA KUVA KAROLIINA ÖYSTILÄ

15

Vantaalla on maine tasa-arvon mallikaupunkina.

TEKSTI SAILA RUUTH KUVA KUKKA-MARIA AHOKAS

K uka tahansa, joka liikkuu erilaisissa tasa-arvotapah-tumissa, -seminaareissa ja

-kokouksissa, kuulee ennemmin tai myöhemmin, kuinka Vantaa on kunnista erityisen ansioitunut tasa-arvotoiminnan saralla. Mitä Vantaalla on tehty, jotta näin erin-omainen maine on saavutettu?

Vantaan kaupungilla suunnitte-lijana työskentelevällä Meija Tuo-misella on sormensa vahvasti pe-lissä, kun puhutaan Vantaan tasa-arvotyöstä.

”Vantaalla oivallettiin suoma-laisittain varhain, että sukupuol-ten tasa-arvo on asia, joka ei ole val-mis ja joka vaatii jatkuvaa huomio-ta”, Tuominen toteaa.

”Tärkeää on se, että tasa-arvotyö ei supistu tarkoittamaan vain kau-pungin henkilöstöpolitiikkaa vaan ymmärretään, että kaikella kaupun-gin toiminnalla, kuten päätöksente-olla ja palvelujen tarjonnalla, on vai-kutusta sukupuolten tasa-arvoon.”

Vantaalla tasa-arvotyötä tehdään käsi kädessä yhdenvertaisuustyön kanssa. Kun tasa-arvolla viitataan tasa-arvolain mukaisesti sukupuol-ten tasa-arvoon, yhdenvertaisuudel-la tarkoitetaan yhdenvertaisuuslain mukaisesti muiden henkilökohtais-ten ominaisuuksien kuten iän, al-kuperän, kielen, vakaumuksen ja vammaisuuden huomioimista.

”Sekä tasa-arvolaki että yhdenver-taisuuslaki vaativat kunnalta pait-si sitä, että ei syrjitä, myös sitä, et-

tä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuut-ta edistetään kaikessa toiminnas-saan”, Tuominen painottaa.

TASA-ARVOSUUNNITELMA KAIKEN POHJALLATuomisen mukaan tasa-arvotyö al-kaa tasa-arvosuunnittelusta, niin koko kaupungin tasolla kuin esi-merkiksi jokaisessa yksittäisessä oppilaitoksessa. Sen avulla osataan katsoa oikeita asioita, huomata on-gelmia ja puuttua niihin.

”Perimmäinen tasa-arvo-ongel-ma on se, ettei sukupuolen mer-kitystä oteta huomioon tai tarkas-telu on niin pinnallista, että pin-nan alla lymyävät ongelmat jäävät huomiotta.”

Kun palveluita ja toimintatapoja aletaan aktiivisesti ja tietoisesti tar-kastella eri sukupuolten näkökul-mista, usein ilmeneekin, että erilaiset ihmiset ovat eriar-voisessa asemassa keske-nään.

”Esimerkiksi neuvola-toiminnassa on kehitetty isien kohtaamista ja toi-saalta on huomattu, että naisten ja tyttöjen liikuntaa ja urheilua pitää resursoida nykyistä paremmin”, Tuominen antaa konkreettisina esimerkkeinä.

KAIKELLA TOIMINNALLA VAIKUTUSTA TASA-ARVOONSeuraava suuri askel Vantaalla on uuden, koko kaupungin kattavan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuun-nitelman tekeminen. Sen on tar-koitus yhtäältä syventää jo teh-tyä työtä ja toisaalta tuottaa uusia avauk sia.

”On tärkeää saada jo valmistelu-vaiheessa mukaan niin poliittiset päättäjät ja viranhaltijat kuin kan-

Vantaa tasa-arvotyön edelläkävijänä

Kunta on sukupuolten tasa-arvon ytimessä

salaisjärjestöt ja etenkin syr-jinnälle alttiit ihmisryhmät.”

Parhainkaan suunnitel-ma ei kuitenkaan muutu käytännöksi elleivät kun-nan luottamushenkilöt ja viranhaltijat tunne lain-säädännön vaatimuksia ta-

sa-arvon ja yhdenvertaisuu-den edistämisestä. Sekä polii-

tikkojen että henkilöstön on ol-tava valmiita ja halukkaita tarkas-telemaan omaa ja kunnan toimin-taa siltä kantilta, miten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuvat.

”Luottamushenkilöillä on oikeus vaatia esittelivältä virkamieheltä ta-sa-arvoasioiden arviointia ja jos sel-laista ei ole tehty, asian voi palaut-taa valmisteltavaksi paremmin”, Tuominen vinkkaa.

”Tasa-arvoa edistävät toimet vaa-tivat kuitenkin lopulta poliittisia arvoratkaisuja, joita poliitikkojen on uskallettava ja haluttava tehdä.”

”Naisten ja tyttöjen

liikuntaa pitää resursoida

nykyistä paremmin.”

Tasa-arvon edistäminen on

arvovalinta, joka poliitikkojen on

uskallettava tehdä.

16

Pian Sipilän hallitusohjelman ilmestymisen jälkeen 85 profes-soria ja tutkijaa julkaisi kirjelmän, jossa he osoittivat, miten hallituksen kuntapalveluihin suunnittelemat leikkaukset heikentävät sukupuolten tasa-arvoa. Kirjelmässä mainitaan, miten mm. subjektiivisen päivähoito-oikeuden romuttaminen heikentää erityisesti naisten työssäkäynnin edellytyksiä ja siten vaikeuttaa työllisyyden parantamista.

Kritiikistä huolimatta Sipilän hallitus jatkaa samalla linjal-la myös uusimman kiristyspakettinsa kanssa. Työntekijöiltä ollaan leikkaamassa muun muassa lomarahoja. Voi vain ku-vitella, miten se vaikuttaa kuntien jo valmiiksi pienipalkkaisiin työntekijöihin, joista 79 prosenttia on naisia.

Sukupuolten epätasa-arvon lisäämisen ohella pienenevät palkat tarkoittavat entisestään heikkenevää ostovoimaa se-kä pieneneviä verotuloja kunnille ja valtiolle. Talouden nosta-miseen tarkoitetut toimet tullevat toimimaan juuri päinvas-taisesti. SAILA RUUTH

KOMMENTTI

Kunnat eivät tee tasa-arvotyötään tyhjiössä

LounasArkisin klo 10–13

Maukasta kotiruokaaseisovasta pöydästä.Runsas salaattipöytä!

Kätevästi junalla Hiekkaharjun asemalta 4 minuutin kävelymatka.

Monipuoliset tilat Vuokrattavissa takkahuone,

2 saunaa, 2 salia

Talkootie 4, 01350 Vantaa

Puh. 010 420 2620www.puistokulma.fi

Tykkää meistä Facebookissa!

Tanssit sunnuntaisinAvajaistanssit 18.10. klo 16-21

tanssittajana Hurma

Vantaalla laaditaan uutta opetussuunnitelmaa, joka starttaa ensi vuonna. Yhteiskuntaoppi tulee alakouluihin, yhdenvertaisuuslaki kieltää syrjinnän.

TEKSTI ESA YLIKOSKI KUVA KUKKA-MARIA AHOKAS

O petusryhmien koko, koulu-tilojen kunto ja valinnais-ten aineiden tarjonta ovat

koululaisten ja heidän vanhempi-ensa jatkuvia huolenaiheita. Samal-la kun Vantaan Vasemmistoliitto jatkaa toimintaansa koulutuksen puolesta näissä perusasioissa, on hyvä kiinnittää huomiota tämän syksyn ajankohtaisiin erityisky-symyksiin. Niitä ovat paikallinen opetussuunnitelmatyö ja oppilai-tosten yhdenvertaisuussuunnitel-mien uusiminen.

Uusi opetussuunnitelma (ops) starttaa elokuussa 2016 sekä pe-ruskoulussa että lukiossa – uuden oppiaineiden tuntijaon mukaisesti. Esimerkiksi yhteiskuntaopin tun-nit lisääntyvät ja alkavat jo ala-koulun puolella. Tuntijaosta päätti maan hallitus. ops:n valtakunnalliset perusteet on hyväksytty Opetushal-lituksessa, kunnissa niis-tä tehdään kuitenkin pai-kalliset sovellutukset.

Vantaalle uusia opetus-suunnitelmia laaditaan sekä esi- ja perusopetukseen että lukioihin tämän syksyn ja talven aikana. Ne pitää hyväksyä viimeis-tään keväällä. Paikallisessa ops:ssa mietitään toiminnallisten ja sisäl-löllisten tavoitteiden ja periaattei-den toteuttamista käytännössä. Nii-den teossa on tarpeen kuulla myös oppilaita ja oppilaiden vanhempia.

SYRJINTÄ ON KITKETTÄVÄKoulun ja ympäröivän yhteiskun-nan vuorovaikutuksen monipuo-

”Käytäntö osoittaa,

että ihmisten

yhdenvertainen kohtelu

ei suinkaan ole

itsestäänselvyys.”

Koulujen opetus-suunnitelmat uusiksi

listaminen on nyt yksi uuden ops:n ajatuksista. Jotta yhteiskuntaopin opetus saadaan toiminnalliseksi alakoulusta alkaen, siinä on hyvä tehdä yhteistyötä koulun alueel-la toimivien kansalaisjärjestöjen, siis paikallisten yhdistysten ihmis-ten kanssa. Samoin on hyvä kehit-tää vuorovaikutusta muun muassa kunnan nuoriso-, kulttuuri- ja lii-kuntatoimien sekä ympäristötoi-men kanssa.

Uusi yhdenvertaisuuslaki tu-li voimaan tänä vuonna. Laki on aiem paa kattavampi ja konkreetti-sempi. Se velvoittaa kuntia ja oppi-laitoksia edistämään yhdenvertai-suutta, arvioimaan tätä toimintaa sekä laatimaan omat suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

YHDENVERTAISUUTTA EDISTETTÄVÄYhdenvertaisuussuunnitelmien laadintaan ja toiminnan toteutta-miseen tarvitaan myös peruskou-lun oppilaiden ja heidän vanhem-piensa sekä lukiolaisten osallistu-mista ja osallisuutta. Lain mukaan koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on va-rattava oppilaille ja heidän huol-tajilleen sekä opiskelijoille tai hei-dän edustajilleen mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimen-piteistä.

Yhdenvertaisuussuunnitelmis-sa on tarpeen käydä läpi koh-

ta kohdalta syrjintäkielto-luettelossa mainitut, hen-

kilöön liittyvät syyt. Esi-merkiksi uskontoa tai va-kaumusta koskeva syrjin-täkielto tarkoittaa, että se-kä eri tavoin uskovien et-

tä uskonnottomien ihmis-ten yhdenvertaiseen kohte-

luun tulee kiinnittää huomi-ota aiempaa paremmin. Lähtö-

kohtana on julkisen vallan neut-raliteettiperiaate: kunnan ja kou-lun puolueeton suhtautuminen eri katsomuksiin.

Käytäntö osoittaa, että ihmisten yhdenvertainen kohtelu ei suin-kaan ole itsestäänselvyys. Sen ta-kia asiaan on nyt mahdollisuus – ja velvollisuus – paneutua kunnol-la. Samalla voidaan edistää kansa-laisten osallistumista.

Uudessa opetussuunnitelmassa korostetaan yhdenvertaisuutta.

18

SUOMEEN ON tänä vuonna tullut yli 15 000 turvapaikanhakijaa, yhtä paljon kuin on asuk-kaita esimerkiksi Kurikassa Etelä-Pohjan-maalla. Turkissa ja Libanonissa elää samaan aikaan miljoonia syyrialaisia pakolaisia.

Ja mitä huutavatkaan nämä kkk-huppui-set, leijonaristiset Kiitos sodasta -paitaa kan-tavat miehet? He huutavat, että Suomi on vaarassa, suorastaan tuhon partaalla, luhis-tumassa! Ne tulevat ja raiskaavat tyttömme!

Somaliaa pidetään yleisesti maana, jossa luhistuminen on jo tapahtunut: yhteiskunta-rakenne on hajonnut, poliittinen järjestelmä ei toimi, hallinto on klaanikorruptoitunut-ta, elämisen ehdot ovat niukat ja jär-jestelmällinen terrori uhkaa ih-misten jokapäiväistä elämää.

Samaa on vaikeaa havai-ta silmillään Suomessa. Junat kulkevat, pank-kiautomaateista saa rahaa, ruokaa on, kun kävelee kaup-paan sitä ostamaan. Sosiaaliturvamaksut ja eläkkeet kilahtavat pankkitileille kuten palkatkin. Joulu tulla jollottaa. Tuhosta ei ole tietoakaan.

Silti Suomen lippuja hei-luttavat kanssakansalaisem-me muodostavat ihmisketjuja valta-kunnanrajalle, huutelevat rumia, heiluttavat nyrkkiä nääntyneille turvapaikanhakijoille ja heittävät polttopulloja samaan aikaan, kun saapujat haluaisivat vain kallistaa päänsä ja nukkua turvassa. Missä on pisa-pärjääjien suhteellisuudentaju, missä sivistys ja kieli-taito, jota on maksutta saatu koulun penkillä?

En seuraa vihasivustoja ja enkä mustan vihan nettilehtiä, mutta tiedän, että ”poru-kat” luovat ja levittävät koko ajan disinfor-maatiota eli valheita turvaa hakeneista. Val-heidensa seuraukset he jättävät meidän mui-den selviteltäviksi.

SUOMALAISESSA JA ruotsalaisessa journa-listisessa mediassa on toisteltu Suomen vel-

voitetta auttaa muun muassa siksi, että suo-malaisia sotalapsia ja heidän perheitään au-tettiin sotien aikana. Myös suomalaiset ottivat sotien aikana paljon karjalaisia ja lappilaisia asumaan koteihinsa. Tilanne toki oli silloin toinen. Tulijoilla ja majoittajilla oli sama kie-li, vaikka eri murre. Ja sama uskonto, vaikka yksillä luterilainen, toisilla ortodoksinen. Mi-näkin olen kasvanut perheessä, joka majoitti sekä karjalaisia että lappilaisia.

SUOMESSA ALETAAN oikeasti olla siinä ti-lanteessa, että turvapaikanhakijoille olisi hy-vä löytää majapaikkoja myös suomalaisis-

ta kodeista. Maahanmuuttovirasto, Punainen Risti ja kunnat ei-

vät ehdi järjestää vastaan-ottokeskusmajoitusta sii-

nä tahdissa kuin olisi tarpeen. Kotimajoi-tuksessa turvapai-kanhakijat voisi-vat myös kotoutua Suomeen huomat-tavan nopeasti: op-pia kieltä, kulttuu-

ria ja tapoja, saada suomalaisia ystäviä. Vantaan kaupungin-

hallitus teki syyskuun alussa päätöksen vastaan-

ottokeskuksen perustamisesta. Ensimmäiset vastaanottokeskustilat

avattiin lentokentän lähelle syyskuun lopulla.

TURVAPAIKANHAKIJOILLE VOI viedä vaat-teita spr:n Kontti-tavarataloon Tikkurilaan. Turvaa Suomesta hakeneita voi kutsua kotiin teelle, pelaamaan jalkapalloa, puolukkamet-sään. Facebookin Refugees Welcome – Koti-majoitusta turvapaikanhakijoille ja Refugee Hospitality Clubin sivuilta löytyy tietoa ja yh-dessä tekemisen tapoja.

Luotan vantaalaisten sivistyneisyyteen, suhteellisuudentajuun ja vieraanvaraisuu-teen. Me emme mölyä pelkotiloissa, vaan tartumme toimeen. Jo ennestään Vantaa on Suomen kansainvälisin kaupunki. Tervetu- loa!

”Sosiaaliturvamaksut ja eläkkeet kilahtavat pankkitileille kuten palkatkin. Joulu tulla jollottaa. Tuhosta ei ole tietoakaan.”

KOLUMNI

Suhteellisuudentaju kertoo sivistyksestä

PIRKKO KOTILAKirjoittaja on Vasemmistoliiton edustajana Vantaan kaupunginhallituksessa.

19

1. Missä Vantaan keskusta sijaitsee?2. Missä Vantaalla sijaitsee työväen-

talo Puistokulma? 3. Kuka Vantaallakin vaikuttanut hen-

kilö legendan mukaan vaati itsensä paistettavan tasaisesti molemmilta puolilta?

4. Kenellä vantaalaisella voidaan sa-noa olleen melkoinen hääyöaie?

5. Kuka on Vantaan lahja muotimaail-malle?

6. Missä Vantaalla voi nähdä "sinises-sä kentässä alaisen, aaltokoroisen hopeahirren"?

7. Minkälainen, tiettävästi ensimmäi-nen laatuaan Suomessa oleva uusi keksintö otettiin käyttöön Vantaal-la syyskuussa 2015?

8. Mikä tekee Hakunilasta juuri nyt erityisen?

9. Kuka Ruotsin hallitsijoista on vie-raillut Vantaanjoella?

10. Missä Vantaalla kulkee nk. ristiraja?

kysymystä Vantaasta

1. Sellaista ei ole. Vantaalla, kuten Espoossakaan, ei ole yhtä selkeää keskusta-aluetta, vaan erilaisia asu-tuskeskittymiä.2. Hiekkaharjussa, osoitteessa Tal-kootie 4. Talkoovoimin rakennettu talo valmistui vuonna 1964.3. Diakoni Laurentius (pyhä Lauri), martyyri, joka paistettiin elävältä 200-luvulla.4. Tikkurilan seurakunnan kappalai-sella Heikki Lepällä. Hänen ideoimansa ja vuonna 2009 ensimmäisen kerran toteuttamansa vihkimisen teemayö, Hääyö, järjestettiin ensimmäisen ker-ran Vantaalla, josta se levisi muualle Suomeen.5. Suvi Riggs (os. Koponen), eräs kansainvälisesti menestyneimmistä suomalaisista huippumalleista. Synty-nyt Vantaalla vuonna 1988.

6. Vantaan vaakunassa. Virallisen selityksen mukaan siinä on sinisessä kentässä alainen, aaltokoroinen ho-peahirsi, josta kaartuu oikealle kultai-nen kalanpyrstö.7. Ruokahävikkivarasto, eräänlainen hävikkiruuan logistiikkakeskus. Sen ideana on toimia välikappaleena ruo-kaa lahjoittavien kauppojen ja ruoka-apua jakavien järjestöjen, yhdistys-ten sekä seurakuntien välissä. 8. Kotiseutuliitto on valinnut Hakuni-lan Vuoden kaupunginosaksi.9. Kustaa Vaasa vuonna 1550, jolloin hän perusti Helsingin Vantaanjoen suulle, nykyiseen Vanhaankaupunkiin.10. Korsossa. Kolmen kylän (Ali-Keravan, Hyrylän ja Hanabölen) rajojen (rå) yhtymäkohtaa merkitsemään pys-tytettiin aikanaan risti (kors), ja Korsrå tarkoittaa siis suoraan suomennettu-na ristirajaa.

VASTAUKSET

10TO

NY

RIN

TAM

ÄK

I