väkivaltaa kokenut lapsi sijaishuollossa
TRANSCRIPT
Väkivaltaa kokenut lapsi sijaishuollossa miten lapsen kokemukset näkyvät, mitä aikuisten pitäisi tietää ja huomata?
Lasten suojelun kesäpäivät 14.–15.6.2016 Joensuu
Anu Huovinen aluejohtaja, KM, sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti, Theraplay- ja DDP-koulutusPelastakaa Lapset ry
Lapsi väkivallan kokijana
omassa kodissaan väkivaltaa kokeneet lapset • -> väkivallan kohteena oleminen• -> väkivallan todistajana oleminen • -> väkivallan ilmapiirissä eläminen • -> traumatisoinnin uhka, mm. muistuttajat • -> tarvitsemastaan hyvästä vaille jääminen
Väkivalta vaikuttaa lapseen
• Ei kaikkiin samalla tavalla: lapsen kehitystaso, väkivalta-altistuksen kesto ja laatu, lapsen tunneside tekijään ja uhriin, lasta suojaavat tekijät
• Suorat vaikutukset lapseen = väkivallan aiheuttamat traumakokemukset (väkivalta perheessä on II-tyypin traumakokemus, jossa traumatisoivat tilanteet toistuvat ja kumuloituvat)
• Vanhemmuus = väkivallan keskellä eläminen vaikuttaa perheen aikuisten kykyyn toimia vanhempina. Väkivallan negatiiviset vaikutukset lapsen kehitykseen välittyvät osittain vanhemmuuden ongelmien kautta.
Turvattomuuden kokemus
• Lapsen turvallisuuden kokemuksen rakentuminen => - tulevien tapahtumien ennakoitavuus- lasta rauhoitetaan ja lohdutetaan
• Hyvä hoiva auttaa lasta säätelemään tunnetilojaan, lapsi ei jää yksin
• Vaikeimmat ongelmat syntyvät, kun hoivaaja itse on ajoittain vaaran lähde – tilanne lapsen psyykelle ja kehittymättömälle keskushermostolle ylivoimaisen vaikeaa (kiintymyssuhdetrauma)
• Huomaa vauva! - nukahtamisen herkkä vaihe
Kiintymyssuhteen merkitys (Salo, Saara luento)
• lapsen ja vanhemman välille ens. vuoden aikana - > valikoiva kiinnittyminen
= välttämätön fyysisen ja psyykkisen kehityksen kannalta
• tunneyhteys (jo ensimmäisinä kuukausina biologinen virittyminen toiseen ihmiseen)
- miksi? Tunnesäätelyn tarve aikuiselta
Tunteet ja käytös käsikädessä
• käsitys itsestä; olen huono = merkitys käytökselle
• lapset tunnistavat huonosti henkisen väkivallan –väkivallan normalisoituminen
• luottamuksen menetys• ristiriitaiset tunteet vanhempia kohtaan• viha ja koston ajatukset• puhumattomuus
Tunteet ja käytös käsikädessä, jatkuu
• mielialojen tarkkailu• traumaattiset puolustusmekanismit kuten
tosiasioiden, merkityksen ja tunteiden kieltäminen
• katastrofiodotukset• pakonomainen leikki• karkailu• päihteiden käyttö• itsetuhoisuus
Väkivalta vaikuttaa tunteiden kokemiseen
• vaikeus tuntea, tunnistaa, kestääsurullinen vihainen
Väkivalta/ kaltoinkohtelu lapsen kokemanaStressin/vireystilan säätely
Uudelleen kokeminen– Väkisin mieleen tunkevat muistikuvat – lapsi kokee, ettei pysty
hallitsemaan muistiaan– Pahat unet ja painajaiset
Välttäminen– Kaiken välttäminen, mikä muistuttaa väkivaltatilanteista– Haluttomuus puhua, tunteiden turtuminen
Ylivireys– Yleinen traumaoire– Jännittyneisyys ja reagointi pieniinkin ärsykkeisiin– Vaikeus keskittyä, Nukahtamis- ja univaikeudet
Perheväkivalta ”väkivaltana perheen suhteissa”(mukailtu Oranen 2001, 23)
naisen / miehen pahoinpitely
lapsen pahoinpitely vanhemman pahoinpitely
henkinen pahoinpit sisarusten välinen väkivallalle altistamalla väkivalta
lemmikkieläinten pahoinpitely
Väkivaltaa kokeneen lapsen AUTTAMISEN KEINOJA SIJAISPERHEESSÄ
väkivaltatyötä arjessa = lähtökohtana väkivallan vaikutusten tunnistaminen ja huomaaminen lapsessa = > empaattinen asenne lapseen
• Väkivaltaa ei tarvitse ”ratkaista” heti
Kun saat perheeseesi väkivaltataustaisen lapsen:
- Alun ”kiltteys” voi olla sopeutumiskeino, ei vielä aitoa
- Lapsi ei ehkä luota aikuisiin (kokemus, että niin ei kannata tehdä) => siitä seuraa mm lapsen epäluotettavuutta, lapsi voi yrittää päättää kaikesta ja hallita kaikkea ja kaikkia
- Tätä lasta ei ole helppo rakastaa, herättää monenlaisia tunteita sinussa
Kolmiyhteys; käytös, tunteet, vaikeat elämänkokemukset
tunnekokemukset
käytös vaikeat elämän-kokemukset
NÄE KÄYTÖKSEN TAAKSE
Auttamisen keinoja, puhuminen ja muut menetelmät
Lapsen kanssa työskentelyn tavoite?- antaa sanoja tai auttaa lasta löytämään sanoja
tapahtuneelle- jäsentää tunteita ja sanoja myös tunteille
- rohkaista lasta - Ei trauman purkua tai muuta psykoterapiatyön
vaatimuksia, vaikka terapeuttista
Väkivallan puheeksi otosta
Lapsi kertoo, jos kokee sen mahdolliseksi: turvallisuus ja lupa puhua
• Lapsi kertoo käytöksellään: tilanteisiin tarttuminen• Mikä on ensisijainen tehtäväni: väkivallan
katkaisu, lapsen tukeminen – voidaanko puhua uudelleen?
• Jos epäilet väkivaltaa/huonoa kohtelua, asian äärelle johdattelu ”neutraalein” tehtävin usein auttaa (esimerkit Turvataitomateriaalista)
Väkivaltapuheen rinnalla vakauttavaa puhetta
- Vaikeista kokemuksista puhuminen / kuuleminen on lapselle rankkaa ja tuo turvattomuuden taas lähelle => tarvitaan rinnalle vakauttavaa puhetta ”tässä
ja nyt”: esim tässä perheessä kukaan ei lyö, me hoidamme sinua nyt, täällä aikuiset huolehtivat lapsista
- joskus aluksi vain tätä vakauttavaa puhetta
Lapsen kuuleminen piirtämällä
(sijais)äidin sylissä ja keskustellen
– Yöllä tulee mörköjä sängyn alta– Pelko että jätetään yksin
– Pieni mörkö, jota ”Maija” ei enää pelkää
Arkipäivän väkivaltatyötä lapsen kanssa:
• Osoita, että mitkään asiat eivät ole aikuiselle liian pelottavia kuulla. Tartu myös lapsen vihjeisiin väkivaltakokemuksistaan – voi olla lapsen ainut tapa puhua pitkään aikaan.
• Kysy yksinkertaisilla kysymyksillä osana arkitilanteita
• Älä jää yksin: yhdessä toimiminen sosiaalityöntekijän ja lapsen vanhem-man kanssa.
(lastensuojelun ilmoitusvelv.)
Arkiauttaminen (esimerkkejä)
• Tarjoa lapselle erityisen herkästi hoivaa ja lohdutusta kiputilanteissa ; ehdi auttamaan heti
• Ihaile lasta monella tavalla: myös fyysisiä ominaisuuksia, ei vain tekemisiä
• ”time in” ennemmin kuin ”time out” • Turvallisuuden luominen on tekoja: aikuisen
tehtävä on auttaa lasta kaikin tavoin (vaikka ikätasoisesti kuuluisi osata)
Auta lasta kiintymään ja samalla helpotat omaa kiintymistäsi
väkivaltaa kokeneen lapsen on vaikea kiintyä ja häneen on vaikea kiintyä
- Katsekontakti; lämmin, lempeä - lapsi lukee katseestamme onko hän arvokas
- Hymy; lapsi keskittyy silmissä näkyvään hymyyn - Kosketuksen voima! kosketa paljon ja herkästi,
ole sitkeä lapsen vastustuksesta huolimatta (tarjoa aina uudelleen pieninä annoksina)
- Liike: keinuva, voimakkaat liikkeet
Käytetty kirjallisuus
• Becker-Weidman, Arthur & Shell, Deborah (2008) Auta lasta kiintymään. Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia traumaperäisen kiintymyshäiriön hoidossa. Tampere: PT-Kustannus.
• Cleaver, Hedy & Nicholson, Don & Tarr, Sukey & Cleaver, Deborah (2007) Child Protection, Domestic Violence and Parental Substance Misuse. Family Experiences and Effective Practice. London: JKP.
• Eskonen, Inkeri (2005) Perheväkivalta lasten kertomana. Acta Universitatis Tamperesis 1107. Tampere.
• Eklund, Eira & Salo, Saara (2012, luentomoniste) Theraplay – koko perheen näkökulma. Theraplay –teemapäivä, Helsinki julkaisematon.
• Forsberg, Hannele (2002) Lasten asiakkuudet ja kokemukset turvakodissa. Arviointitutkimus Lapsen aika-projektissa. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto.
• Frønes, Ivar (1994) Dimensions of Childhood. Teoksessa Jens Qvortrup & Marjatta Bardy & Giovanni Sgritta & Helmut Wintersberger (toim.) Childhood Matters. Social Theory, Practice and Politics. Vienna: Avebury, 145 – 164.
• Huovinen, Anu & Marttala, Pia (toim.) (2013) Puheenvuoroja väkivallasta ja sijaishuollosta. Pelastakaa Lapset ry:n julkaisuja 21.
• Hughes, Daniel A. (2010) Tie traumasta tervehtymiseen. Rakkauden herättäminen syvästi vaurioituneissa lapsissa. Tampere: PT-kustannus.
Käytetty kirjallisuus, jatkuu
• Hughes, Daniel A. (2011) Kiintymyskeskeinen vanhemmuus. Toimivuutta kasvatukseen. Tampere: PT-Kustannus.
• Kirkengen, A-L (2011, luentomoniste) Kuinka lapsuudessa koettu kaltoinkohetlu ja väkivalta voi sairastuttaa aikuisena? Helsinki, julkaisematon
• Oranen, Mikko, toim.(2001) Perheväkivallan varjossa. Raportti lapsikeskeisen työn kehittämisestä. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 30.
• Oranen, Mikko & Keränen, Eija (2006) Lasten auttaminen. Teoksessa Perhe- ja lähisuhdeväkivalta. Auttamisen käytäntöjä. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto, julkaisuja 35.
• Paavilainen, Eija & Pösö, Tarja (2003) Lapset, perhe ja väkivaltatyö. Porvoo: WSOY.• Pajulo, Marjukka & Pyykkönen, Nina (2012) Mentalisaatiokyky varhaisessa vanhemmuudessa.
Teoksessa Jari Sinkkonen ja Mirjam Kalland (toim.) Varhaislapsuuden tunnesuhteet ja niiden suojeleminen.
• Sinkkonen, Jari (2004) Lapsen emotionaalinen kaltoinkohtelu. Teoksessa Annlis Söderholm et al. (toim.) Lapsen kaltoinkohtelu. Helsinki: Duodecim, 75-86.
• Tuhkasaari, Pirjo (2007) Pelottavan vanhemmuuden tragedia. Teoksessa Schulman, Marja ym. (toim.) Lastenpsykoterapia ja sen vuorovaikutukselliset ulottuvuudet. Helsinki: Therapeia-säätiö
• Salo, Saara, (luentomoniste) Kiintymyksen edistäminen arjessa. Kaste –hanke seminaari, Kuopio, julkaisematon.
• Vetere, Arlene (2011, luentomateriaali) Domestic violence. Helsinki, julkaisematon.
Kiitos!