3 2014

Nordean säästöt iskevät kovimmin

Suomeen 4

Vuorojärjestelmä vei joustavuuden

15

Älä unohda itseäsi12

Työuupumuksen kokenut Eija Niemilä:

Ammattiliitto Nousu ry:n jäsenlehti

2 Nousu 3•2014

Tässä lehdessä

3 Puheenjohtajalta Utopia ei koskaan toteudu

4 Nordean säästöt iskevät kovimmin Suomeen Pohjoismaat yhteisessä veneessä

8 Nousussa

10 Nousulainen Marjatta Lammentausta

12 Älä unohda itseäsi Työuupumus ei ole leikin asia

14 Ohjeita tukipaketin ottaneelle

15 Vuorojärjestelmä nitisti joustavuuden Luottamuspula syö viihtymistä CC-keskuksissa

18 Vastaamalla voit vaikuttaa Työilmapiirikyselyyn kannattaa vastata.

19 På svenska

23 Paulalta Kissanpäivät, mutta kenellä?

4

10

15

8

12

3 2014

Julkaisija: Ammattiliitto Nousu ry, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki.Päätoimittaja: Johanna Maasto, johanna.maasto@nousu.org.Lehden toimituskunta: Susanna Hagelberg, Sirpa Kalmari, Anna Koivumäki, Johanna Maasto,Laura Tuomola, Elina Vainio, Kristiina Widenius; tiedotus@nousu.org.Tuottaja: Marjo Mikola, marjo.mikola@unionimedia.fi Ulkoasu: Unionimedia Oy, Leila Tarvainen Kannen kuva: Markus Sommers Painopaikka: Erweko OyJäsenpalvelu: jasenpalvelu@nousu.org, puh. 020 741 2960, palveluaika arkisin klo 10–14.Työttömyyskassan yhteystiedot: JATTK, Pasilanraitio 9 B, 00240 Helsinki.Puh: (09) 7206 820 (ma–to, klo 9–11.30), faksi: (09) 148 1029, asiakaspalvelu@jattk.fi,www.jattk.fi. Kirjaudu sähköiseen asiointipalveluun omilla pankkitunnuksillasi!

Eija Niemilä Espoon Soukanrannassa.

3Nousu 3•2014

Tiedotusvälineet muokkaavat mielikuviamme ja asenteitamme. Olemme tottuneet pitämään uutisia totuutena. Tosiasiassa tiedotusvälineet

ovat puhtaita vallankäytön välineitä. Totuus on aina paikkaan ja aikaan sidottu sähköinen impulssi aivois-sa. Absoluuttista totuutta ei liene kuin matematiikas-sa, jos siinäkään. Toisen totuus on toisen valhe.

Jotta arviointia todellisuudesta voitaisiin tehdä, tarvitaan pankin yksipuolisen tiedottamisen vastapainoksi myös uutisointia henkilöstön, asiakkaiden ja yhteiskunnan näkökulmasta. Se on ammattiliiton yksi perustehtävistä. Nousua ja pohjoismaisia nordealaisia ammattiliittoja on voimakkaasti syyllistetty tiedottamisen sisällöstä. Meitä on vaadittu tiedottamaan asioita, jotka

ovat pankin hallituksen puheenjohtajan mielen mukaisia. Pankin ylin johto ja maajohto on aktivoitu hiljentämään kriittinen ajattelu ja johdon päätöksien vaikutuksien arviointi sekä niistä tiedottaminen. Pankki itse haluaisi mieluiten vaieta ja, jos on pakko, tiedottaa palanen kerrallaan. Minulle tämä kertoo paljon.

Tiedän että yritys ei ole demokratia vaan sen tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen. Yrityksen on kuitenkin käyttäydyttävä eettisten ja moraalisten arvojen mukaisesti. Globaalissa maailmassa tämä on yhä vaikeampaa, sillä pelikenttänä on koko

eriarvoinen maailma. Ne paikat ja maat, missä moraali on löyhin ja etiikka puuttuu, ovat yrityksille mieluisia. Siellä kun bisnekselle ei ole turhia rajoitteita ja esteitä. Haluammeko me yhteiskunnan, jossa yrityksillä on rajaton valta? En ole utopisti, silti en halua dystopiaa.

Nousun puheenjohtajat ovat koko maan kattavalla puheenjohtajakierroksella. Tarkoituksenamme on kiertää vuoden mittaan niin monta työpaikkaa kuin on mahdollista. Vaikka odottelemme kutsua vielä lukuisille työpaikoille, on jo tässä vaiheessa selvää, että työpaikoilla vierailu on ehdottaman tärkeää niin meille kuin jäsenille. Se totuus, joka Tukholman pääkonttorin hallituksen neuvotteluhuoneessa halutaan kertoa ja se, joka on esimerkiksi maakunnissa, ovat hyvin kaukana toisistaan. Kun kyyristelet piilossa pankin tiskin takana, jotta lukittujen ovien takana olevat epätoivoiset asiakkaat eivät näkisi sinua konttorin sisällä, tiedät, että asiakaskäyttäytymisen muutos on suuressa määrin liioiteltua ja itseohjattua.

Pankilla on valtavasti asiakkaita, jotka jäävät tulevaisuudessa vaille tarvitsemiaan ja haluamiaan palveluita. Lopetettavien konttoreiden asiakkaat pakkosiirretään lähikaupunkeihin, jossa työmäärät kasvavat. Priorisoikaa, kuuluu johdon määräys. Jos onnistut selviämään tavoitteista ja et jää kiinni vääristä valinnoista, ovat tavoitteet ensi vuonna aivan eri tasolla. Asiakasmenetykset kun on kompensoitava korkojen kera. Näistä ja monista muista mielenkiintoisista asioista, kerromme Nousu-lehdissä, painostuksesta huolimatta. ■

Utopia ei koskaan

toteudu Tomi W

esterholm

Kari Ahola puheenjohtaja kari.ahola@nordea.com Puheenjohtajalta

Tiedotusvälineet ovat puhtaita vallankäytön välineitä.

4 Nousu 3•2014

Nordean säästöt

Irtisanomisten määrää pyritään

pienentämään vapaaehtoisten

irtisanoutumisten avulla.

Nordealaisten ammattiliittojen puheenjohtajat, Tanskan Toni Madsen (vas), Norjan Hans Christian Riise ja Suomen Kari Ahola pitävät tiiviisti yhteyttä.

5Nousu 3•2014

»

iskevät kovimmin Suomeen

Nordean tehostamisohjelmassa on siirrytty henkilökohtaisten yt-neuvotteluiden vaiheeseen.

Henkilökohtaiseen yt-menettelyyn jou-tunee hieman alle sata henkilöä, mutta lopulliset luvut eivät ole vielä selvillä.

Konttoriverkostossa vähennysten kokonaismäärä on yhä yli 300 työnteki-jää, minkä lisäksi vähennyksiä tehdään keskitetyissä yksiköissä. Tehostamisoh-jelman seurauksena pankin työntekijöitä on myös irtisanoutunut ja hakeutunut muualle töihin.

Työntekijöiden turhautuneisuus ja uupumus purkautuivat 13. kesäkuuta ulosmarssina, joka sulki konttorit päivän ajaksi. Nousu ry:n varapuheenjohtaja Tarja Furuholmin mukaan paine ulos-marssin järjestämiseen tuli jäsenistöstä.

– Koettiin että haluttiin jollain kei-nolla saada julkisuuden huomio siihen, mitä pankissa tosiasiassa nyt tapahtuu. Tämä on osittain mediasotaa; pankkihan pyrkii ilmoittamaan julkisuuteen pie-nempiä lukuja henkilöstövähennysten määristä, Furuholm sanoo.

Ulosmarssi sai kattavasti huomiota tiedotusvälineissä. Nordean johto ei mie-lenilmauksesta ilahtunut, sillä työnteki-jöillä on voimassa oleva työehtosopimus. Pankin ovea kolkuttelemaan jääneiden asiakkaiden reaktiot olivat sen sijaan yllättävän kannustavia.

– Meille tuli harvinaisen paljon po-sitiivista palautetta asiakkailta. He olivat täysin meidän takanamme. En tiedä, tuliko se yllätyksenä pankin johdolle, Nordean pääluottamusmies Paula Hop-ponen kertoo.

Kukaan ei jää yksinIso osa vähennyksistä pyritään hoita-maan henkilökohtaisten tukipakettien, eläköitymisten tai muiden vapaaehtois-ten toimien kautta.

– Se on omalla tavallaan hyvä ratkai-su, sillä silloin ei tarvitse niin monelle osoittaa työnantajan toimesta ovea. Mutta näihinkin tilanteisiin saattaa liit-tyä tunne painostuksesta. On annettu ymmärtää, että olisi viisainta hakea tukipakettia. Henkilön päätös ei ehkä ole perustunut siinä tilanteessa puhtaasti vapaaehtoiseen ratkaisuun, Hopponen sanoo.

Jos työntekijä saa kutsun henkilökoh-taiseen yt-neuvotteluun, hänen kannat-taa ottaa heti yhteyttä työpaikkansa luot-tamusmieheen. Palaveriin ei tule mennä yksin, eikä mitään pidä allekirjoittaa ilman luottamusmiestä. Neuvottelussa kysytään ensin, miksi juuri tämä henkilö on kutsuttu sinne.

6 Nousu 3•2014

Neuvottelujen sisällöstä saa kertoa perheelle

Tiedotusoikeus ja -velvollisuus neuvottelujen sisällöstä on työn-antajalla. Työntekijät saavat keskustella neuvotteluista työyhtei-sön sisällä ja perheensä kanssa.

– Jossain vaiheessa oli annettu tieto, jonka mukaan neuvotte-luista ei saisi kotonakaan kertoa. Se saatiin kuitenkin oikaistua. Jos työpaikka on menossa alta eikä siitä saa kotiväen kanssa kes-kustella, onhan se aivan kohtuutonta, Tarja Furuholm sanoo.

Ulkopuolisille liikesalaisuuksia ei saa kertoa esimerkiksi lehtijutun tai sosiaalisen median kautta. Työnantaja hoitaa tie-dottamisen myös asiakkaiden suuntaan. Työntekijä voi kuitenkin joutua hankalaan tilanteeseen, jos asiakas on päätellyt vaikkapa pankin käteispalvelujen loppuvan ja kysyy asiasta suoraan.

– Silloin on vain vastattava, että tämä on toistaiseksi näin, eikä muuta pysty vielä sanomaan.

» – Sitten selvitellään työtehtävät ja se, ovatko työt oikeasti loppumassa. Jos näyttöä tästä ei ole, ilmoitetaan että mah-dollinen irtisanominen tulee olemaan laiton, Hopponen kertoo.

Neuvottelusta alkaa neljä kuukautta kestävä työn uudelleenetsimisaika, jol-loin työntekijälle yritetään löytää muuta työtä konsernin sisältä, ja hän voi osal- listua pankin kustantamaan työnhaku-

valmennukseen. Jos töitä ei löydy, on työntekijällä viikko aikaa päättää, ottaa-ko hän tukipaketin vai odottaako mah-dollista irtisanomista.

Harkinta vai hoppuilu?Paula Hopponen korostaa, ettei tukipa-kettipäätöksiä pidä tehdä hätiköiden. Paketin ottanut henkilö irtisanoutuu, joten työsuhteen päättymisen laillisuutta

ei voi kyseenalaistaa. Jos henkilö irti-sanotaan, työnantajalla on työsuhteen päättymisen jälkeen yhdeksän kuukau-den takaisinottovelvoite. Tuona aikana pankki ei voi palkata ulkopuolelta työn-tekijöitä tekemään irtisanotun töitä.

– Meillä on paljon ihmisiä, jotka ovat jo pidemmän aikaa miettineet, että läh-tisivät heti, jos saisivat paketin. Mutta suosittelemme kaikkia sellaisia henki-löitä, jotka haluavat vielä töitä tehdä ja joilla ei ole tiedossa uutta työpaikkaa, katsomaan asian loppuun asti, varapää-luottamusmies Silja Ijas sanoo.

Nousu ry on jäsentensä tukena työ-paikkojen luottamusmiesten ja alueel-listen neuvottelevien luottamusmiesten kautta. Se antaa tukea myös niille, jotka jäävät pankin palvelukseen.

– Työtaakka tulee koko ajan lisään-tymään ja taistelemme sen puolesta, että saisimme kohtuullistettua henkilöiden tekemää työmäärää, Tarja Furuholm sanoo.

Furuholmin mukaan työnantaja on useilla vähittäispankin alueilla jo ilmoit-tanut rekrytointitarpeesta. Työntekijöitä on lähtenyt niin paljon, että kaikkia avoinna olevia paikkoja ei todennäköi-sesti pystytä täyttämään.

– Pääsikö työnantaja nyt siis eroon kokeneimmista työntekijöistään, joilla ei

Yhteispohjoismainen hallitus kokoontuu säännöllisin väliajoin. Viimeksi se kokousti elokuun lopussa Oslossa.

7Nousu 3•2014

ehkä nähty olevan tarpeeksi dynaamista asennetta? Tilalle se palkkaa nuorta jous-tavampaa työvoimaa ja mahdollisesti vielä pienemmällä palkalla.

Pohjoismaat yhteisessä veneessäPankki vähentää myös muissa pohjois-maissa, vaikka lainsäädännöt ja neu-votteluprosessit ovatkin erilaisia. Paula Hopponen kuitenkin epäilee vähennys-ten olevan suurimpia Suomessa. Tehos-tamisohjelma on myös saanut Suomessa huomiota paljon muita maita enemmän.

– Meillä on ehkä vahvempi reagoi-misen perinne. Suomalaiseen yhteiskun-taan kuuluu, että ammattiliitot ilmoitta-vat julkisesti, mitä mieltä ne ovat, Tarja Furuholm sanoo.

Pohjoismaiden tilanteesta pyritään

Näin muissa pohjoismaissaTanskan ammattiliiton puheenjohtaja Toni Madsen ker-too, ettei Tanskan lainsäädäntö velvoita ilmoittamaan mahdollisten irtisanomisten kokoluokkaa etukäteen. Siellä noin 170 ihmistä on ottanut vastaan tukipaketin.

Tanskassa tehdään parhaillaan organisaatiomuutos-ta, jonka seurauksena osa työtehtävistä siirretään Puo-laan. Osa konttoreista suljetaan, ja niiden työntekijät joutuvat muuttamaan suurempiin kaupunkeihin.

Madsenin mukaan Nordeaa on käsitelty Tanskan tiedotusvälineissä paljon vähemmän kuin Suomessa. Eniten huomiota on herättänyt se, että useat pankin johtohenkilöt ovat viime aikoina lähteneet Nordeasta.

Tanskassa ei ole lakko-oikeutta. Suomalaisten lakko sai kuitenkin useat tanskalaiset ottamaan yhteyttä liit-toon ja kysymään lisätietoja.

– Suomalaiset kollegat tavallaan viitoittavat tietä meille kaikille, Madsen sanoo.

Norjan vähennysmäärät yllättivätNorjassa leikkausten arvioitiin alun perin koskevan enintään 150 ihmistä, ja kaikki vähennykset oli määrä hoitaa vapaaehtoisin järjestelyin. Elokuun lopussa luku oli kuitenkin kasvanut 200–250 työntekijään. Norjalai-sia työntekijöitä edustavan ammattiliiton puheenjohta-jan Hans Christian Riisen mukaan vähennysten takara-ja on vuonna 2016.

– Toivon yhä, että vähennykset saadaan tehtyä

vapaaehtoisten ratkaisujen avulla. Olen huolissani, sillä meillä on velvollisuuksia asiakkaitamme kohtaan. Perusarvoihimme kuuluu asiakastyytyväisyys ja monet työntekijät ihmettelevät, miten se onnistuu, Riise sanoo.

Konttorien sulkemisiin lähiaikoina Riise ei usko, sillä konttoriverkostoa karsittiin muutama vuosi sitten merkittävästi. Noin 90 konttorista vain kaksi tarjoaa enää käteispalveluja.

Ruotsissakin katoaa työpaikkojaRuotsissa tehostamisohjelman seurauksena työtehtäviä katoaa. Lisäksi niitä tehostetaan, automatisoidaan sekä järjestetään uudelleen. Jäljelle jäävät työt hoidetaan vä-hemmällä henkilömäärällä. Osa töistä siirretään Puolaan, ja joukko konttoreita suljetaan tai yhdistetään toisiin.

Nordean konserniyhdistyksen puheenjohtajan Berit Ohlssonin mukaan täsmällistä tietoa henkilöstövähen-nyksistä ei ole. Henkilötyövuosien määrää vähennetään esimerkiksi niin, ettei poistuvien henkilöiden tilalle palkata uusia sekä tarjoamalla eläkeratkaisuja tai va-paaehtoisia ratkaisuja, joihin liittyy uusiin työtehtäviin sijoittumisen tukemista tai lähtökorvauksia.

– Työntekijät ovat jo tottuneita tämän tyyppisiin muutoksiin, joten mitään voimakkaita reaktioita ei ole ollut. Median kiinnostus heräsi, kun ensimmäinen lehdistötiedote leikkauksista julkaistiin. Sen jälkeen on ollut rauhallista, Ohlsson kertoo.

muodostamaan yhteenveto säännöllises-ti kokoontuvassa yhteispohjoismaisessa hallituksessa. Sen lisäksi pohjoismaiset yhteistoimintaryhmät kokoontuvat noin kerran kuussa.

– On hirveän tärkeää, että tiedetään, mitä on missäkin maassa meneillään. Olemme yhteisessä veneessä, Hopponen sanoo. ■

Jenni Meronenkuvat Christian Roth Christensen, Oslo

Nordean konserniyhdistyksen puheenjohtajan Berit Ohlsson.

Daniel Ericsson

8 Nousu 3•2014

Evelina Tinus hopealle Osaaja-kilpailussa"Ystävällinen. Erinomainen asiakaskokemus! Hän on oikeassa paikassa.”

Evelina Tinus on saanut aiemminkin työstään positiivista asiakaspalautetta,

mutta nyt myös Liiketalouden liitto LTA ry. palkitsi hänet hopeasijalla

Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailussa.

Nordean Helsinki-Kannelmäen palvelukonttorissa työskentele-vä Evelina Tinus on Petros-

koista, Venäjän Karjalasta muuttanut paluumuuttaja ja keväällä 2013 merko-nomiksi valmistunut nuori äiti. Opiske-lunsa Evelina suoritti työn ohessa siten, että kävi kolme–neljä kertaa viikossa koulussa.

– Työn ja perhe-elämän yhteenso-vittaminen onnistui mielestäni hyvin. Sain paljon tukea konttorijohtajaltam-me Jaana Mikkoselta, jonka kanssa suunnittelimme tarvittavia näyttöjä.

Tutkintonäyttöjen aiheiksi pyrimme löytämään minun työssäkehittymise-ni kannalta oleellisia asioita, Evelina kertoo.

Asiakaspalvelua usealla kielelläPääaineensa Evelina Tinus suoritti asiakaspalvelusta ja myynnistä. Aihe soveltuu hyvin Evelinalle, joka toimii palveluneuvojana.

– Pidän asiakaspalvelusta. Pyrin käyttämään asiakkaan kanssa tapaami-seen kuuluvan ajan tehokkaasti. Minul-

le on tärkeää, että asiakkaan asia tulee hoidetuksi ja että hän tuntee itsensä kuunnelluksi, Evelina kertoo.

Evelinan äidinkieli on venäjä, joten hän palvelee siten myös sujuvasti venä-jänkielisiä asiakkaita.

– Kun tulin töihin Nordeaan, sana levisi venäjänkielisten asiakkaiden kes-kuudessa. Tästä syystä venäjänkielisten asiakkaiden määrä on tuntuvasti lisään-tynyt. Olen saanut paljon positiivista palautetta heidän asioidensa hoidosta, Evelina iloitsee.

?Minulle on myönnetty tukipaketti. Mitä minun pitäisi nyt tehdä?

Jäsenet kysyvät

Jäsenpalvelu vastaa

Ensimmäiseksi sinun tulee ilmoittautua Työ- ja elinkeinotoimis-toon ja noudattaa heidän antamia ohjeita. Ilmoita asiasta myös liiton toimistoon jasenpalvelu@nousu.org, jotta jäsenrekisteri saadaan ajan tasalle. Tietoja päivärahasta, sen suuruudesta, hakemisesta ja muista oleellisista asioista saat työttömyyskassa JATTK:sta, asiakaspalvelu@jattk.fi.

Tässä lehdessä sivulla 14 työttömyyskassan johtaja Eeva Kivijärvi antaa yksityiskohtaista tietoa asiasta.

Päivi Mikkonenjasenpalvelu@nousu.org

NOUSUSSA

Edustajisto kokoontuu syyskokoukseen

Sääntömääräinen edustajiston kokous pidetään 1.–2.12.2014 Espoossa. Kokouksessa päätetään muun muassa toiminta-suunnitelmasta ja jäsenmaksun suuruudesta vuodelle 2015. Kokousmateriaali, aikataulu sekä muu informaatio lähetetään kokousedustajille lähempänä ajankohtaa. Edustajiston jäseniä pyydetään ilmoittautumaan kokoukseen liiton verkkosivuilla Noora-palvelun kautta. ■

Edunvalvontaa ja tomaatinviljelyäAktiinen Evelina Tinus on aloittanut tänä keväänä myös konttorinsa varaluot-tamusmiehenä.

– Olen aika tuore pankkilainen, ja minusta luottamusmiehen tehtävät tuntuivat kiinnostavilta. Halusin ensin aloittaa varaluottamusmiehen tehtävistä ja pikku hiljan perehtyä koko hommaan. Otan aina mielelläni vastaan uusia teh-täviä ja haasteita. Siksi minusta tuntui kivalta aloittaa myös varaluottamusmie-henä ja olla tukena työkavereille meidän päivittäistyössämme, Evelina toteaa.

Neljä vuotiaan Emilia-tytön äiti on aktiivinen töiden ulkopuolellakin. Vapaa-ajalla ensimmäisen paikan vie luonnollisesti tytär, mutta perheellä on myös oma viljelypalsta Helsingin Malmilla. Siellä kasvavat muun muassa makeat tomaatit. ■

Mikä Osaaja-kilpailu?Valtakunnallinen Vuoden Aikuinen Liiketalouden Osaaja -kilpailun järjestää liiketalouden Liitto LTA ry yhdessä Ope-tushallituksen ja Liiketalouden perustutkinnon tutkinto-toimikunnan kanssa. Kilpailun tarkoituksena on lisätä ai-kuiskoulutuksen sekä erityisesti merkonomikoulutuksen ja merkonomiosaamisen arvostusta sekä tukea ja kannustaa aikuisopiskelijoita.

Puheenjohtajakierros jatkuuNousun puheenjohtaja Kari Ahola ja varapuheenjohtaja Tarja Furuholm ovat tutustuneet Nordean konttoreihin ympäri Suomen puheenjohtajakierroksellaan. Vierailut eri alueilla ovat olleet to-della antoisia ja vastaanotto kaikkialla erittäin myönteinen.

– Vierailujen aikana tavoitteemme on tavata mahdollisimman paljon jäseniä ja tutustua konttoreihin. Konttorikäyntien lisäksi paikkakunnilla järjestetyt jäsenillat antavat tähän oivan mahdolli-suuden. Myös aluejohdon tapaaminen kuuluu ohjelmaan. Näissä keskusteluissa pyrimme saamaan kokonaiskäsityksen alueen tilanteesta. Oppaanamme vierailun aikana toimii alueen neuvot-televa luottamusmies, Tarja Furuholm kertoo.

Seuraavat kiertuepaikkakunnat ovat Kotka (6.–7.10.) ja Salo (3. –4.11).

Mikäli alueellasi ei ole vielä järjestetty puheenjohtajakierrosta, ota yhteyttä alueen neuvottelevaan luottamusmieheen. Tilaisuuk-sia koordinoi pääluottamusmiestoimistossa Terttu Suonkanta. ■

Puheenjohtaja Kari Ahola (vas), Saarijärven konttorin luottamusmies Hanna Asplund ja Järvi-Suomen alueen neuvotteleva luottamusmies Sanna Jääskeläinen.

9Nousu 3•2014

Neuvottelu on

yhteistyötäAina ei tarvitse riidellä. Hyvä lopputulos syntyy

neuvottelemalla, sanoo Marjatta Lammentausta.

10 Nousu 3•2014

Ihmiset reagoivat työsuhteen päät-tymiseen vaihtelevasti. Joku itkee, toinen suuttuu, kolmas keskittyy

tulevaisuuteen. Irtisanominen merkitsee suuria muutoksia, eikä luottamusmies saa hoitaa omaa tehtäväänsä puolivillai-sesti, sanoo neuvotteleva luottamusmies Marjatta Lammentausta.

– Osapuolten kuunteleminen on ensiarvoisen tärkeää. Pöydän ääressä pi-tää pysyä rauhallisena ja antaa ihmisen tarvittaessa purkaa pahaa oloaan.

– Se on ehkä aina ollut oma vah-vuuteni, että osaan ottaa asiat asioina ja tarjota olkapäätä, Lammentausta miettii.

Tampereen alueen nordealaiset tun-tevat Lammentaustan luottamusmiehe-nä, joka on edustanut heitä 1990-luvulta

asti. Kollegat ja neuvottelukumppanit kuvaavat häntä sanalla rakentava. Neu-votteluissa on aina ollut positiivinen pohjavire.

– Mottoni on, että asiat saavat riidel-lä, ihmiset eivät. Jos ongelmat muistet-taisiin aina ratkaista yhteistyöllä, olisi kaikkien työ paljon helpompaa, Lam-mentausta summaa.

Ongelmia ja onnistumisiaMarjatta Lammentaustan luottamusmie-suralle on mahtunut laskukausia, pank-kifuusioita ja lukuisia yt-neuvotteluita.

1990-luvun pankkifuusioiden myötä konttoreita oli liikaa. Kun kaksi pank-kia yhdistyi, oli ymmärrettävää, että konttoreita ja päällekkäisiä tehtäviä piti

karsia. Säästöjä piti pahimmillaan löytää kymmenien henkilötyövuosien edestä muutaman vuoden välein.

– Aina vaan neuvoteltiin uusista irtisanomista. Mutta asioita saatiin myös järjesteltyä osa-aikaistamisilla ja eläköi-tymisillä.

Ongelmat olivat suuria, mutta niin olivat myös onnistumiset. Tiukissakaan paikoissa neuvottelut eivät koskaan päättyneet ovien paukutteluun, Lam-mentausta muistelee.

– Neuvottelu alkaa usein vastakkain-asettelulla, jossa toinen osapuoli koetaan monesti haastajana, jota vastaan pitää hyökätä tai puolustautua. Pitäisi muis-taa, että neuvottelijat eivät ole kaikissa tilanteissa vastakohtia tai vihollisia vaan kumppaneita.

Neuvotteleva luottamusmies neuvot-telee paikallisesti henkilöstöön liittyvis-tä asioista aluejohtajan kanssa.

– Se, että neuvottelukumppanini oli 16 vuoden ajan sama, auttoi paljon. Oli helpompaa löytää paras ratkaisu tälle alueelle.

Marjatta Lammentausta■ Nordessa 40, joista yli 30 vuotta erilaisissa

henkilöstönedustajan tehtävissä.

■ Yrityksen palveluneuvoja

■ Tampereen alueen neuvotteleva luottamus-mies ja Nousun edustajiston jäsen.

Konttoreiden luottamusmiehet valitsevat keskuudestaan neuvottelevan luottamus-miehen alueelle. Tampereen yrityskonttorissa työskentelevä Marjatta Lammentausta on toiminut neuvottelevana luottamusmiehenä 1990-luvun puolivälistä lähtien.

11Nousu 3•2014

Jaksaminen koetuksellaAjat, jolloin pankista on irtisanottu pal-jon väkeä, ovat olleet Marjatta Lammen-taustan mukaan vaikeimpia. Työsuhteen katkaisemisiin ei aina ole ollut löydet-tävissä perusteluja, vaan joskus kyse on ollut pelkistä valinnoista ja pahimmil-laan irtisanotun huonosta onnesta.

– Nykyään aina vaan tehostetaan ja karsitaan, mutta työmäärä ei vähene eikä selittävää tekijää tai tarvetta irtisanomi-sille näyttäisi olevan.

Kokemus on taannut sen, että Lam-mentausta ei menetä yöuniaan neuvotte-luiden takia.

– Jaksamisen kannalta on tärkeää tie-tää tekevänsä parhaansa. Valmistaudun, keskustelen ihmisten kanssa heidän tilanteestaan ja käyn neuvottelun kulun mielessäni läpi ennen tapaamista ja sen jälkeen.

Kaikesta neuvottelukokemuksesta pankkityössä on hyötyä myös luottamus-miehen tehtävissä, Lammentausta sanoo. Tiimin, muiden luottamusmiesten ja pääluottamusmiestoimiston tuki on tärkeää.

– Kokeneiden kollegoiden kanssa asioista voi keskustella, osaamista voi yhdistellä ja arjelle uskaltaa nauraa, Lammentausta pohtii.

Vihamielisesti ei kannata koskaan lähteä liikkeelle, asiallisesti keskustele-malla ja perustelemalla saa paremmin asioita läpi, Lammentausta sanoo.

– Osaamisen ja ammattitaidon yllä-pitäminen, neuvottelutaitojen kehittämi-

nen ja yhteistoimintalain ja luottamus-henkilön oikeuksien tunteminen hel-pottavat neuvottelutilanteita ja auttavat ymmärtämään asioiden merkityksiä, hän evästää tulevia neuvottelijoita.

– Hyvät ja luottamukselliset välit neuvottelukumppaniin ovat kaiken a ja o. Ja että tieto kulkee molempiin suuntiin – jäsenille ja neuvottelukump-paneille.

Viihtyminen on tärkeääNeuvotteluissa asiat on otettava vaka-vasti, mutta Marjatta Lammentaustan mielestä töissä pitää olla joskus hauskaa, eikä huumoria saa unohtaa. Nykyään pankkityö on kuitenkin kovin tarkkaan määritelty ja kalenteri tiukka, Lammen-tausta huokaa. Hän toivoisi, että ihmiset pitäisivät rohkeasti puoliaan.

– Ei kannata lähdön pelossa suostua mihin vain ja siten pilata omaa työssä-viihtymistään. Niin ei kauaa jaksa.

Lammentausta lataa akkujaan mie-luiten perheen ja läheistensä kanssa, hoitaa Ikaalisissa lapsuudenkotiaan ja puutarhaa ja kuuntelee musiikkia. Nyt, kun pankkiura ja luottamustoimet ovat jäämässä taakse, hän on miettinyt vapaa-ehtoistyöhön ryhtymistä.

– Olen tottunut hoitamaan ihmisten asioita, eikä minulla vielä ole lapsenlap-sia. ■

Olli-Pekka Latvala, Marjo Mikolakuvat Olli-Pekka Latvala

– Me Tampereella olemme tiiviillä kaupunkialueella,

ja jos konttori menee kiinni, uusi työ voi löytyä

läheltä. Haja-asutusalueella työpaikan vaihtuminen ei

suju niin helposti, Marjatta Lammentausta sanoo.

12 Nousu 3•2014

Älä unohda itseäsi Työuupumuksen kokenut Eija Niemilä toivoo, että muutkin

väsymyksen kanssa kamppailevat saisivat voimaa

ja oppisivat sanomaan tarvittaessa ei.

Sinun ei tarvitse olla täydellinen tai maailman nopein, ja itseään ei saa koskaan unohtaa. Tämän

on Nordean espoolaisessa konttorissa henkilökohtaisena pankkineuvojana työskentelevä Eija Niemiläoivaltanut.

– Olen oppinut sanomaan ei, eikä siitä tule edes huono omatunto. Enää en ylipalvele. Olen sinut sen kanssa, että en ehdi kaikkea. Minun ei tarvitse aina joustaa tai olla paikalla.

Syksyllä 2012 kaikki oli vielä toi-sin. Töitä oli jo lähtökohtaisesti liikaa, ja Niemilä myöntää haalineensa niitä lisää, jotta pääsisi työnantajan asetta-miin tavoitteisiin. Työpäivät pitenivät huomaamatta 9-tuntisiksi, sitten jopa 12-tuntisiksi.

– Ajankäytön hallinta katosi. Hain sitä, että seuraava päivä olisi helpompi. Mutta eihän se ollut.

– Tykkään tavoitteellisesta työstä. Lisäksi olin asettanut itselleni tärkeitä tavoitteita, kuten asiakastyytyväisyyden, hän lisää.

Työterveyslääkäri lähetti Niemilän kuudeksi viikoksi sairauslomalle lepää-mään. Diagnoosi oli uupumus.

– Ihmeellistä, mutta menin aina in-nolla töihin. Asiakkaiden kohtaaminen auttoi jaksamaan, unohdin kaaoksen ja keskityin ihmiseen.

Merkit näkyvilläEija Niemilä kertoo, että hänellä on taito ymmärtää ihmistä. Se, miksi hän ei huo-mannut omaa väsymystään, ihmetyttää häntä itseään vieläkin. Työkaverit olivat jo huomanneet, että jotain oli vialla.

– Meillä on saumaton ja avoin tiimi. Jos itkettää, saa itkeä, EijaNiemilä sanoo.

Työ vei kuitenkin kaikki voimat, ja omat harrastukset ja sosiaalinen elämä jäivät.

– Vapaa-ajalla en jaksanut vastata puhelimeen. Oikeastaan on ihme, että minulla on vielä ystäviä, ja tyttäreni Jas-min on pärjännyt niin hyvin koulussa.

Kuusi viikkoa on lyhyt aika toipu-miseen.

– Itkin ja nukuin päivisin, kun tytär

oli koulussa. Toisaalta oli ihanaa, että pystyin antamaan itselleni luvan olla väsynyt.

Keväällä 2013 Niemilä osallistui yhdeksän muun nordealaisen pankki-neuvojan kanssa Kelan työhönkuntoutta-misen TK2-pilottiin. Kuntoutujat olivat tiiviisti yhteydessä omaan työpaikkaansa ja työterveyshuoltoon.

Niemilän mukaan eniten apua oli avoimesta keskustelusta aidosti kuun-televan kuntoutuslääkärin ja muun ryh-män kanssa.

– Koen kuitenkin, että kuntoutin itse itseni. Päätin toipua ja annoin itselleni aikaa siihen. Tiimin ja esimiehen tuesta oli apua prosessissa.

Vaikka urheilu oli jäänyt, Nimilällä oli onneksi hyvä peruskunto.

– Olin henkisesti uupunut.

Mikä on muuttunut?Eija Niemilä listaa asioita, jotka ovat tär-keitä jaksamisen kannalta: omien voima-varojen tunteminen ja tunnistaminen sekä työn ja vapaa-ajan tasapainottaminen.

Työn luonne on muuttunut

Vuonna 2011 Nordean konttoreissa tapahtuneet New Normal -henkilöstövähennykset vaikuttavat edelleen, ja viime tammikuussa kerrottiin uudesta, 900 miljoonan euron säästötavoitteesta. Konttoriverkostossa aiotaan vähentää 320 henkeä ja keskitetyissä yksiköissä 150 henkilöä. Irtisanomisuhan alla moni painaa jaksamisen-sa rajoilla, ettei vaikuttaisi alisuoriutujalta.

– 2011 tehdyt vähennykset näkyvät vielä konttoreis-sa, ja ihmiset osaavat olla peloissaan jatkotiukennuk-sista, vaikka niitä ei ole vielä toteutettu, sanoo varapää-

luottamusmies Silja Ijas.Iljas kertoo samat työt tehtävän jatkuvasti yhä pie-

nemmällä väkimäärällä.Nordean päätyösuojeluvaltuutettu Jorma Nylund

muistelee, että KOP-SYP-fuusion jälkeen työt tehtiin 19 800 hengellä, nykyisin 7 000:lla. Pankki kuitenkin tekee moninkertaista tulosta aiempaan verrattuna.

– Tunnin pituiseen palveluneuvonta-aikaan lisä-tään jatkuvasti tehtäviä. Työnantaja käskee priorisoida, mutta ei kerro, mitä voi jättää tekemättä, kun kaikkia ei

13Nousu 3•2014

– Ennen tein kaiken, nyt keskityn oikeitten asioiden tekemiseen. Osaan kieltäytyä kohteliaasti ei niin tärkeistä asioista ja aikatauluttaa työpäivän järke-vämmin.

Nykyään Niemilä tekee ylitöitä vain poikkeustapauksissa. Harrastukset ovat palanneet hänen elämäänsä.

– Olen illat kotona – en työssä, ta-paan ystäviä, nauran ja hymyilen.

Niemilä kertoo, että hän joutuu muistuttamaan itseään oppimistaan asioista yhä. Moni muu kamppailee samassa tilanteessa.

– Meidät on kasvatettu jaksamaan, ja olemme oppineet, että kiire on normiar-kea. Jos tuntuu, että ei jaksa, kannattaa asiasta puhua ajoissa esimiehelle ja ha-kea apua työterveyshuollosta. ■

Marjo Mikolakuva Markus Sommers

ehdi tehdä, Silja Ijas sanoo.Esimerkiksi EU-lainsäädännön tärkeään asemaan

nostama asiakkaan tunnistamislomake voi viedä 20 minuuttia asiakkaalle varatusta tunnista.

Ijas ihmettelee myös pankin toimintatapaa, jossa en-sin vähennetään työntekijöitä ja vasta sitten tehostetaan työtapaa esimerkiksi it-järjestelmiä kehittämällä.

Hänen mukaansa konttoreissa on burn out -tapauk-sia ja väsymystä, josta ei enää työpäivän jälkeen ehdi palautua. Nylundin tavoin Ijas uskoo osasyyksi sen, että

suuri osa konttorien työntekijöistä on hyvin ”kilttejä” ihmisiä, jotka uhrautuvat asiakkaan eteen osaamatta pitää puoliaan muuttuvassa työelämässä.

– Työ on muuttunut tarkasta numerotyöstä lähem-mäs myyntiä, ja se vaatii toisenlaista asennetta. Työn tarkkuus on vähentynyt, Nylund sanoo.

Oili Valkila

Soukanranta Espoossa on Eija Niemilälle tärkeä paikka, jossa voi rauhoittua ja hengittää. Tytär Jasmin on usein mukana.

14 Nousu 3•2014

Ohjeita tukipaketin ottaneelleNousun jäsenet ovat vakuutettuja JATTK- työttömyyskassassa.

Kassanjohtaja Eeva Kivijärvi on koostanut ohjeistuksen työsuhteen

päättämissopimuksista sekä niihin liittyvistä taloudellisista etuuksista eli

niin sanotuista tukipaketeista. Ohjeet ovat kokonaisuudessaan luettavissa

Nousun verkkosivuilta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Työsuhde voi päättyä työnantajan ja työntekijän välisestä sopimuk-sesta. Työsuhteen päättyessä

työnantaja saattaa, sopimukseen liittyen, maksaa työtekijälle vapaaehtoisesti etuutta, jonka maksamiseen työantajalla ei lain tai työehtosopimuksen mukaan olisi velvollisuutta. Tällaista etuutta kutsutaan yleisesti tukipaketiksi tai erorahaksi. Tässä tekstissä sitä kutsutaan tukipaketiksi. Tukipaketti vaikut-taa sekä työttömyyspäivärahaan että eläkkeeseen. Siksi on tärkeää selvittää

työttömyyskassasta tukipaketin vaikutus työttömyyspäivärahaan ja eläkeyhtiöstä vaikutus työkyvyttömyys-, työttömyys- ja vanhuus eläkkeeseen. Tukipaketin verotuksesta saat tarkempia tietoja verotoimistosta.

Tukipaketin maksamisesta tehdään yleensä osapuolten välillä kirjallinen sopimus, mutta välttämätöntä se ei ole, vaan maksaminen voi perustua työnan-tajan tahtoon. Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta ajalta, jolle tällainen etuus jaksotetaan. Lisäksi on huomattava,

että etuuden ei tarvitse välttämättä olla rahaa, vaan se voi olla esimerkiksi esine tai muuta omaisuutta. Tällöin jaksotetta-van etuuden määränä pidetään esineen tai muun omaisuuden arvoa sen luovu-tushetkellä.

Miten toimit, kun työ päättyy?Vaikka jaksotuksen vuoksi et heti sai-sikaan työttömyyspäivärahaa sinun tulee kuitenkin työsuhteen päättyessä, viimeistään ensimmäisenä työttömyys-päivänä ilmoittautua TE-toimistoon eli työ- ja elinkeinotoimistoon (entinen työvoimatoimisto) työttömäksi työn-hakijaksi ja pitää työnhakusi voimassa työvoimaviranomaisen edellyttämällä ta-valla. Jos olet saanut yli puolen vuoden tukipaketin, ja ilmoittaudut työnhakijak-si vasta, kun tukipakettiaika on kulunut, voidaan sinun katsoa olleen poissa työ-markkinoilta ilman hyväksyttävää syytä. Tällöin et voi saada päivärahaa ennen kuin olet uudelleen täyttänyt 26 kalente-riviikon työssäoloehdon eli ollut työssä 26 kalenteriviikkoa (vähintään 18 tuntia viikossa). ■

Eeva KivijärviJATTK-työttömyyskassa

Työttömyyskassa auttaa ja palvelee

JATTK-työttömyyskassan puhelinpalvelu toimii maanantaista torstai-hin 9–11.30 välisenä aikana numerossa 09 7206 820. Voit ottaa yhteyt-tä myös sähköpostitse osoitteella asiakaspalvelu@jattk.fi

Lue lisää netistäLisää neuvoja siitä, miten toimia työn päättyessä, miten jaksotusaika lasketaan sekä tietoa lisäpäiväoikeuksista löytyy Nousun verkkosivuil-ta kohdasta jäsenedut ja palvelut/työttömyysturva. Ohjeistus on sekä suomeksi että ruotsiksi.

15Nousu 3•2014

Vuorojärjestelmä nitisti joustavuuden

Uusi työvuorojärjestelmä vei tänä keväänä

vuorotyöstä joustavuuden Nordean

puhelinpalvelukeskuksissa. Työnantaja yrittää

myös teettää töitä koko ajan halvemmalla.

Nordean puhelinpalvelukeskuksista (Contact Centre eli CC) kuuluu huolestuttavia viestejä. Huhtikuussa hankittu automaattinen työvuo-

rojärjestelmä on ahdistanut työn tekoa. Työvuorojen laadinnasta on hävinnyt viimeinenkin joustavuus.

– Meille on kerrottu, että nykyinen järjestelmä on parasta, mitä markkinoilta löytyy. Voi olla, että sitä ei vain haluta käyttää oikein, vaan mahdollisimman edul- »

lisesti pankin näkökulmasta, sanoo neu-votteleva luottamusmies Sirpa Kauppi-nen Nordean Helsingin CC-keskuksesta.

Suomessa on tehty vuorotyötä vuo-sikymmenet, mutta pankkityössä se on suhteellisen uutta. Kokemattomuus myös näkyy: pienten lasten vanhemmat ja omaishoitajat eivät ole saaneet tehdä toivomaansa päivävuoroa. Monien toi-vomukset iltavuoroista eivät nekään ole käytännössä toteutuneet. Esimerkiksi Oulussa viimeisestä iltavuorosta ei ole päässyt julkisilla kulkuneuvoilla kotiin. Ainakaan toistaiseksi järjestelmä ei ole sallinut vuorojen vaihtamista esimerkik-si eri paikkakuntien välillä.

– Meille sanotaan, että tämä on vuorotyötä, johon olette itse halunneet. Minä kyllä tulin töihin kello 8-20 väli-seksi ajaksi. Sitten aukioloaikaa lisättiin. Se on ollut koko ajan sanelupolitiikkaa, sanoo luottamusmies Kaarina Paaso Oulun CC-keskuksesta.

Luottamuspula syö viihtymistäTyöaikakysymykset ovat tulehduttaneet ilmapiiriä myös vuoron aikana. Joissain yksiköissä työnantajan luottamuspula työntekijöihin on ilmennyt tavoilla, jotka työntekijät ovat kokeneet kyykyt-tämiseksi.

Suomen kieli suojelee työtä

Harvinainen ja vaikeaksikin koettu suomen kieli turvaa pankkityön säilymistä Suomessa. Yksikään suomalaispankki ei ole uskaltautunut yrittämään CC-pankkiasioinnin siirtämistä englannin kielelle, jolloin työtä olisi voinut siirtää merkittävästi halvemman työvoiman maihin, esimerkiksi Intiaan.

Jos joku konserni olisi ajatuksella leikkinytkin, juna meni jo. Intialaisen Elara Capitalin analyytikko Pralay Das kertoo The Economist -lehdessä, että eurooppalaiset ja amerikkalaiset pankit ovat jo siirtäneet halvan työvoiman maihin 80 prosenttia siitä toiminnasta, joka ylipäätään on siirrettävissä. Trendi on nyt jopa kääntynyt, ja maailmalla puhutaan jo ”ulkoistamisen kuolemasta”.

Jotain kehityskulusta kertoo myös se, että Nordea perusti uuden CC-yksikön Saloon eikä Viroon. Valtion kehittämisavustus Saloon tulevalle yritystoiminnalle tuskin haittasi päätöstä.

»

16 Nousu 3•2014

17Nousu 3•2014

Meille sanotaan, että tämä on vuorotyötä, johon olette itse halunneet.

– Saatetaan ihmetellä, että missä olet ollut viisi minuuttia, kun on käyty vessassa. Naapurin kanssa ei voi vaihtaa kuulumisia ilman, että siihen puututaan, kertoo CC-yksiköiden työsuojeluvaltuu-tettu Tuula Juntula henkilöstöltä saadus-ta palautteesta.

Samantyyppisestä luottamuspulasta kielii myös se, että työajan käyttöön on puututtu silloin, kun asiakkaiden asioita on hoidettu puhelun jälkeen.

– Minä en suostu siihen, että roi-kottaisin vanhoja mummoja tai kiireisiä ihmisiä puhelimessa, Paaso napauttaa ja jatkaa:

– Täällä puhutaan valmentavasta esimiestyöstä, joka on jäänyt monelle epäselväksi. Varsinkin, kun esimiesten ei tarvitse osata meidän töitämme.

Kikkailu pienensi iltalisääTyönantaja on muistuttanut mielellään, että 22:een venytetty iltavuoro on nos-tanut työntekijöiden palkkaa Nordean CC-keskuksissa, sillä 22 prosentilla ko-rotettua iltalisäpalkkaa saa entistä use-ammalta tunnilta. Vanhan työehtosopi-muspykälän mukaan iltalisät maksetaan vartti kerrallaan. Keväällä työnantaja keksi, että työvuoron voi laittaa loppu-maan ennen viimeisen vartin täyttymis-tä. Säästöä se on pienikin säästö.

– Iltalisistä nipistäminen on ollut huutava vääryys, Juntula huokaa.

Minuuttisählinki ei kuitenkaan ole yksittäinen ilmiö, vaan osa suurempaa kuvaa, jossa työnantaja on pitkään ha-kenut tapaa laskea CC-yksiköiden palk-

kakustannuksia samalla, kun työtä on siirretty konttoreista puhelinkeskuksiin.

Salossa käynnistyy ensi talvena Nordean uusin CC-yksikkö. Se työllistää ensin noin 60 ihmistä ja myöhemmin jopa 150. Palkka on ollut CC-yksiköissä parempi kuin konttoreissa, koska vaa-tivuusluokka on ollut korkeampi kuin konttoreissa. Myös aloituspalkka on ollut korkeampi. Aiemmin on katsottu, että puhelintyö vaatii tekijältään enem-män kuin konttorityö. Nyt työnantajan mieli on muuttunut.

– Monta kertaa olen saanut kuul-la, että perustele, mitä siinä mukamas enemmän tarvitaan kun puhelimessa puhutaan asiakkaan kanssa, Kauppinen huokaa.

Juntulan mukaan CC-yksiköissä on ollut havaittavissa alkava trendi, jossa työnantaja laskee vaativuusluokkaa siir-täessään työntekijää tehtävästä toiseen. Näin silloinkin, kun työn sisältö säilyy samana.

Nousun luottamusmiesten mukaan vaativuusluokkien alentamiseen ei tarvitse suostua. Vuonna 2011 työtuo-mioistuin päätti CC:n pitkään jatkuneen vaativuusluokkakiistan työntekijöiden eduksi.

Asiakaspalvelutyöstä myyntityöksiCC-työntekijät ovat yhtä mieltä siitä, että asiakaspalvelutyö on muuttunut käy-tännössä myyntityöksi. Joka puhelussa pitäisi myydä koko repertuaaria pank-kituotteista vakuutuksiin. Työnantajan kannalta asian hienous on siinä, että

myyntityö teetetään asiakaspalvelupal-kalla.

Vaikka henkilökohtaisia myyntita-voitteita ei ole, sellaiset leijuvat ilmassa, koska täyttymättömistä myyntitavoit-teista huomautellaan. Ja kun myy hyvin, työstä ei ole palkittu rahalla vaan esimerkiksi makeisilla.

– Tyhjänpäiväinen pääsiäismunilla ja tikkareilla palkitseminen tuntuu suo-rastaan loukkaavalta, Paaso sanoo.

Kaiken turbulenssin keskellä CC-työ-hön mahtuu myös iloa. Työntekijät ker-tovat kuin yhdestä suusta, että asiakkai-den onnistunut palveleminen ja heiltä saatu hyvä palaute on päivän huippu-hetki. Eikä tiukoissa paikoissa tarvitse epäröidä pyytää kollegalta apua.

– CC:ssä on äärimmäisen hyvä henki. Emme kyräile toisiamme vaan autamme tarvittaessa. On hienoa, että kaiken muu-toksen keskellä pystymme vielä olemaan inhimillisiä toisillemme. Sitä tarvitaan, Juntula sanoo.

Vakavia sisäilmaongelmiaUuden työvuorojärjestelmän aiheutta-mien ongelmien lisäksi Oulun CC-kes-kuksessa on painittu vakavien sisäil-maongelmien kanssa. Oulu Ykkösen sisäilmaongelmia on puitu aluehallinto-virastoa myöten. Ongelma on toistaiseksi jäänyt vaille ratkaisua.

– Vuoden sisällä on diagnosoitu 11 uutta astmatapausta, luottamusmies Kaa-rina Paaso kertoo. ■

Mari Schildt

18 Nousu 3•2014

Vastaamalla voit vaikuttaaTyötyytyväisyyskyselyistä on hyötyä, kun työntekijät vastaavat

kysymyksiin rehellisesti ja vastaukset käsitellään yhdessä ja avoimesti.

Nordea pankki järjestää vuosittain työntekijöilleen ESI-kyselyn, jolla mitataan muun muassa

työtyytyväisyyttä ja -motivaatiota, työpaikan ilmapiiriä ja tyytyväisyyttä esimiehiin.

Työtyytyväisyyskyselyiden tarkoi-tuksena on kehittää organisaatiota, mutta parhaimmillaan ja oikein käsiteltynä ne voivat vaikuttaa esimerkiksi vähentä-mällä työn kuormittavuutta, toteaa Työ-terveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Maria Rautio.

Sähköpostiin kilahtaneeseen kyse-lyyn kannattaa vastata.

– Merkittävintä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin nimettömänä. Jos vaikka työpaikalla on arkoja asioita,

joista ei muuten uskalla puhua, tässä on tilaisuus.

Vastaaminen vie yleensä korkeintaan 15 minuuttia.

Työtyytyväisyyskartoituksen paras puoli on Raution mukaan se, että pääs-tään keskustelemaan.

– Se edellyttää, että työnantaja ker-too kyselyn tulokset rehellisesti ja vas- taukset käsitellään yhdessä ja avoimesti. Kun esimiehet ottavat härkää sarvista, monet hyvät asiat lähtevät kehittymään.

Miksi ei vastata rehellisesti?Maria Raution mukaan työtyytyväisyys-kyselyjen vastaamisinnokkuus vaihtelee yritysten ja organisaatioiden välillä paljon.

– Jos työntekijät kokevat, että aiem-

mista kyselyistä on ollut konkreettista hyötyä, se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten mieluusti seuraavaan kyselyyn vastataan.

Kyselyiden tarkoitus on päästä kiin-ni aitoihin ongelmiin ja saada aikaan parannuksia. Minkälaiset asiat yleensä vaikuttavat siihen, onko kyselyistä hyö-tyä työntekijälle itselleen ja koko työyh-teisön hyvinvoinnin kannalta?

– Mitä paremmin kysely kytkeytyy arkeen, sitä paremmin se siihen vaikut-taa, Maria Rautio summaa. Mutta jos työntekijät eivät vastaa kysymyksiin rehellisesti, vaan kaunistelevat asioita, ongelmat eivät tule esiin. Se on kuin varjonyrkkeilyä, Rautio vertaa.

– Työntekijät tietävät yleensä hyvin, mitkä asiat toimivat ja miten ongelmal-lisia tilanteita voitaisiin purkaa. Mutta jos asioista ei kerrota, ei niistä myöskään pitäisi valittaa.

Luottamuksesta vastausintoaTalouden yleinen epävarmuus, yt-neu-vottelut ja pelko oman työpaikan menet-tämisestä heijastelevat työtyytyväisyys-kyselyihin.

– Varovaisuus lisääntyy, vaikka kyse-lyihin vastataan nimettömänä. Lähdössä olevat vastaavat hyvinkin rehellisesti, Maria Rautio sanoo.

Vastaamishalukkuutta lisää Raution mukaan se, että työpaikalla vallitsee keskinäinen luottamus ja että muutenkin voi avoimesti ja ilman rangaistuksen pelkoa sanoa mielipiteensä.

– Myös ajankohdalla ja kyselyn sään-nöllisellä järjestämisellä on merkitystä – ettei työnantaja järjestä kyselyitä vain silloin, kun asiat luistavat. ■

Marjo Mikola

Nordean ilmapiiritutkimusESI: Employee Satisfaction Index)

■ Jo useita vuosia koko Nordeassa on käytetty yhteistä henkilöstön tyytyväisyyttä, motivoituneisuutta ja esimiesten ominaisuuksia mittavaa kyselyä, joka toteutetaan vuosittain.

■ Tänä vuonna kysely tehdään 20.10–5.11.2014 välisenä aikana

■ Kaikki vastaajat saavat sähköpostiviestin, jossa on linkki kyselyyn

■ Tavoitteena on että vastaajien henkilöllisyys voidaan pitää salassa

■ Ulkopuolinen Ennova A/S-yhtiö vastaa tietojen analysoinnista ja raporttien laatimisesta. Raportit laaditaan kun vastaajia on vähintään neljä

■ Tulokset käsitellään konsernin johtoryhmässä marraskuun lopulla

■ Tulokset käsitellään henkilöstöedustajien kanssa kansainvälisellä tasolla konsernineuvostossa ja kansallisesti yhteistoiminta- neuvottelukunnassa sekä yhteistoimintaryhmissä

■ Kyselyyn vastaaminen on työtehtävä ja siihen vastataan työajalla

■ Kyselyssä arviointiasteikko on 1–10. Muistathan hyödyntää koko asteikkoa

■ Vain vastaamalla mahdollisimman rehellisesti, voit omalta osaltasi olla vaikuttamassa työhyvinvoinnin kehittämiseen Nordeassa

19Nousu 3•2014

Massmedierna påverkar våra uppfattningar och attityder. Vi är vana vid att betrakta nyheter som sanning. I själva verket är

massmedierna rätt och slätt verktyg för maktutövning. Sanningen är alltid en elektrisk impuls i hjärnan och bunden till tid och plats. Absoluta sanningar existerar troligtvis bara i matematiken, om ens där. Den enes sanning är den andres lögn.

För att verkligheten ska kunna bedömas behövs som motvikt till bankens ensidiga information sådan nyhetsförmedling som utgår från personalen, kunderna och samhället. Det här är en av fackets grundläggande uppgifter. Nousu och de nordiska

facken för Nordeas anställda har skuldbelagts kraftigt för innehållet i den information som vi sprider. Det har krävts att vi ska informera på ett sätt som bankens styrelseordförande gillar. Bankens högsta ledning och landsledningen har aktiverats att kväsa kritiskt tänkande. Bedömningar av de konsekvenser som ledningens beslut får och spridning av information om dem önskas inte. Banken själv skulle helst tiga och – om den absolut måste – portionera ut en liten bit information åt gången. Det här säger mig mycket.

Jag vet att företag inte är demokratier. Företagens uppgift är att generera vinst som tillfaller ägarna. Företagen måste ändå följa etiska och moraliska

värderingar i sitt agerande. I en global värld blir det här allt svårare, eftersom hela världen är företagens spelplan och den är ojämlik. De orter och länder där moralen är slappast och etiken saknas tilltalar företagen. Där har man ju inte begränsat businessen i onödan genom löjliga hinder. Vill vi ha ett samhälle där företagens makt är obegränsad? Utopier är inte min grej, men inte önskar jag mig dystopier heller.

Ordförandena i Nousu är på en landsomfattande turné. Vi har för avsikt att besöka så många enheter inom Nordea som möjligt under årets lopp. Även om vi ännu väntar på att bli inbjudna till ett stort antal arbetsplatser står det redan i det här skedet klart att det är oerhört viktigt både för oss och för medlemmarna att arbetsplatserna besöks. Den sanning som man i styrelsens förhandlingsrum på huvudkontoret i Stockholm vill föra fram är mycket långt från den som råder en bit därifrån. När du hukar bakom bankdisken för att förtvivlade kunder som spejar bakom de låsta dörrarna inte ska få syn på dig inne på kontoret, vet du att pratet om förändrat kundbeteende till stor del är överdrivet och har till syfte att styra utvecklingen.

Banken har enormt många kunder som kommer att bli utan den service de behöver och vill ha. Kunderna vid de kontor som läggs ner tvångsförflyttas till de närbelägna städerna, där arbetsbördan ökar. Prioritera, lyder ordern från ledningen. Om du lyckas nå upp till målen och inte blir fast för att ha valt fel, ligger ribban nästa år på en helt annan nivå. Kundbortfallet måste ju kompenseras med råge. Det här och mycket annat intressant berättar vi om i tidskriften Nousu, trots påtryckningarna. ■

Utopier blir aldrig verklighet Tom

i Westerholm

Kari Ahola, ordförande för Nousu kari.ahola@nordea.com Från ordförandet

I själva verket är massmedierna rätt och slätt verktyg

för maktutövning.

20 Nousu 3•2014

Nordeas sparåtgärder drabbar Finland hårdastFrivilliga arrangemang ska minska antalet uppsägningar

I Nordeas effektiviseringsprogram är det nu dags för individuella samar-betsförhandlingar. Det uppskattas att

strax under hundra personer blir kallade till ett individuellt samarbetsförfarande, men det slutliga antalet är ännu inte känt.

I kontorsnätet omfattar neddragning-en fortfarande totalt över 300 anställda, och dessutom äger neddragningar rum inom de centrala enheterna. Till följd av effektiviseringsprogrammet har det ock-så förekommit att anställda har sagt upp sig och sökt sig annanstans.

Det är meningen att en stor del av neddragningarna ska skötas med hjälp av individuella stödpaket, pensionslös-ningar och andra frivilliga åtgärder.

– På sitt sätt är det en bra lösning, för då behöver inte så många bli visade på dörren. Men en känsla av att bli utsatt för påtryckning kan uppträda också i de här situationerna. Det har antytts att den förnuftigaste lösningen skulle vara att ansöka om ett stödpaket. Arbetstagarens beslut har i det läget kanske inte grundat sig på en helt fri vilja, säger Nordeas huvudförtroendeman Paula Hopponen.

En anställd som blir kallad till in-dividuella samarbetsförhandlingar gör klokt i att genast kontakta arbetsplatsens förtroendeman. Man ska inte gå ensam till förhandlingarna, och inte heller ska man underteckna något papper utan att först ha rådfrågat förtroendemannen. Vid

förhandlingarna gäller det att börja med frågan varför just den här personen har blivit kallad.

– Sedan ska det benas ut vilka ar-betsuppgifterna är och om arbetet verkli-gen är på väg att upphöra. Finns det inte belägg för den saken så ska arbetstagaren och förtroendemannen meddela att en eventuell uppsägning kommer att vara olaglig, berättar Hopponen.

Förhandlingen är startskottet för en fyra månader lång omplaceringsperiod under vilket det görs ansträngningar att hitta annat arbete inom koncernen. Ar-betstagaren kan också delta i en jobbsö-karkurs som banken bekostar. Om arbete inte går att hitta har arbetstagaren en

Ordföranden från de danska, norska och finska Nordeafacket: Toni Madsen (tv), Hans Christian Riise och Kari Ahola.

21Nousu 3•2014

Nordeas sparåtgärder drabbar Finland hårdast

Läget land för land– Jag hoppas fortfarande att neddragningarna kan

skötas på frivillig väg. Jag är orolig, eftersom vi har förpliktelser gentemot våra kunder. Kundnöjdhet är en av våra grundläggande värderingar och många anställda frågar sig hur det ska gå med den saken, säger Riise.

Riise tror inte att kontor kommer att stängas inom en nära framtid, eftersom det för några år sedan gallrades kraftigt bland kontoren. Av de cirka 90 kontoren är det i dagsläget bara två som tillhandahåller kontantservice.

Arbetstillfällen bort också i SverigeTill följd av effektiviseringsprogrammet effektiviseras, automatiseras och omorganiseras arbetet i Sverige, och en del av arbetsuppgifterna faller bort. Det återstående arbetet kommer att skötas av färre anställda. En del av arbetet flyttas till Polen, och ett antal kontor stängs eller slås ihop med andra.

Enligt Berit Ohlsson som är koncernklubbsordfö-rande på Nordea i Sverige saknas exakta uppgifter om neddragningarna. Antalet årsverken minskas exempel-vis genom att nyanställningar inte görs när arbetstagare lämnar banken. Pensionsarrangemang vidtas också, och arbetstagarna erbjuds frivilliga lösningar som inklude-rar stöd för omplacering eller avgångsvederlag.

– De anställda är redan vana vid förändringar av den här typen, därför har inga kraftiga reaktioner fö-rekommit. Mediernas intresse väcktes när det första pressmeddelandet om neddragningarna publicerades, sedan dess har det varit lugnt, berättar Ohlsson.

Toni Madsen som basar för det danska Nordeafacket berättar att lagstiftningen i Danmark inte ålägger arbets-givarparten att i förväg ange storleksklassen för eventu-ella uppsägningar. Omkring 170 personer har tagit emot ett stödpaket.

I Danmark pågår som bäst en omorganisering som innebär att en del av arbetsuppgifterna flyttas till Polen. Kontor kommer att stängas, och de anställda vid dem blir tvungna att flytta till större städer.

Enligt Madsen har situationen inom Nordea note-rats mycket mindre i de danska massmedierna än i de finländska. Den omständigheten att många personer på ledande poster har lämnat banken på sistone har väckt mest intresse.

I Danmark finns ingen strejkrätt. Finländarnas strejk fick emellertid många danskar att kontakta facket för att få mer information.

– Man kan säga att kollegerna i Finland banar väg för oss alla, säger Madsen.

Antalet överraskade i NorgeI Norge uppskattades det ursprungligen att neddrag-ningarna skulle gälla högst 150 personer, och det var meningen att enbart frivilliga arrangemang skulle tillgri-pas. I slutet av augusti hade antalet emellertid växt till 200–250 anställda. Hans Christian Riise leder ordet i det fackförbund som företräder de norska arbetstagarna inom Nordea. Enligt honom ska personalneddragning-arna vara slutförda år 2016.

vecka på sig att antingen säga ja till stöd-paketet eller meddela att han eller hon inväntar en eventuell uppsägning.

Se tiden an eller rusa iväg?Paula Hopponen framhåller att man inte ska träffa ett förhastat beslut att välja stödpaketet. Den som väljer pake-tet säger upp sig, därför går det inte att ifrågasätta lagligheten i att anställningen upphör. När någon blir uppsagd är ar-betsgivaren i nio månader efter anställ-ningens upphörande skyldig att i första hand återanställa den uppsagda. Under

den tiden kan banken inte rekrytera en utomstående som får i uppdrag att sköta den uppsagdas arbetsuppgifter.

– Många inom Nordea har redan en längre tid tänkt att de genast slutar om de får ett paket. Vi rekommenderar ändå att alla som ännu vill arbeta och inte har ett nytt jobb på lut avvaktar in i det sista, säger vice huvudförtroendeman Silja Ijas.

Nousu rf stöttar sina medlemmar via förtroendemännen på arbetsplatserna och regionala förhandlande förtroende-män. Stöd ges också till dem som stan-nar i bankens tjänst.

– Arbetsbördan kommer hela tiden att öka, men vi kämpar för att arbets-mängden per arbetstagare ska vara rim-lig, säger Tarja Furuholm som är vice ordförande för Nousu.

Enligt Furuholm har arbetsgivaren i flera regioner inom retailbanken redan meddelat att rekryteringsbehov finns. Så många anställda har lämnat banken att det sannolikt inte går att fylla alla lediga poster.

– Blev arbetsgivarsidan alltså nu av med sina mest erfarna arbetstagare, som kanske inte ansågs ha en tillräckligt dy-namisk attityd? I stället kan man anställa »

22 Nousu 3•2014

Hei Paula,

Muutama sana ulosmarssistanne.Kun uutinen ulosmarssistanne ja sen siihen sidottu aihe ”…

kun mikään ei riitä ahneelle…” julkaistiin, uskoni inhimillisyyteen palasi.

Olen seurannut tätä menoa jo jonkin aikaa ja olen sitä miel-tä, että tämän päivän wahlroosit ovat menneisyyden miehittäjiä, kylmäsieluisia, tunteettomia inhimillisyyden tuhoajia. Heille todel-lakaan ei mikään riitä, vaan empaattisuuden sijasta katsovat ih-mistä, josko häneltä löytyisi vielä jotakin riistettävää.

Olen itse yrityksen omistaja vaimoni kanssa, ja olemme jous-taneet työntekijöidemme työpaikan suhteen jopa niin pitkälle, että myimme kirpparilla vaatteita ja tavaraa, jotta säilyttäisimme meille tärkeät ammattitaitoiset tekijät. Tämä kannatti, koska het-

ung och flexiblare arbetskraft, som even-tuellt får mindre i lön dessutom.

De nordiska länderna sitter i samma båtNeddragningar görs också i de övriga nordiska länderna, fastän lagstiftningen och förhandlingsprocedurerna skiljer sig åt. Paula Hopponen befarar ändå att neddragningarna är störst i Finland. I Finland har effektiviseringsprogrammet också väckt mycket större uppmärksam-het än på annat håll.

– Vi har kanske en starkare tradition av att reagera. Ett inslag i det finländska samhället är att fackförbunden säger sin

kellistä laskua odotti nousu. Minua suututtaa tämä Wahlroo-sin ylimielinen suhde työntekijöihin jopa rankasti kannattavan yrityksen johtoryhmän puheenjohtajana.

Kiitos Paula, että näytätte Wahlroosille, että ihmiset eivät ole karjaa, vaan inhimillisiä olentoja. Jokaisella Nordean työntekijällä on velkansa ja velvoitteensa ja Wahlroos viis veisaa näistä. Kuin puukkoa kääntäisi haavassa.

Meidän rahaliikenteemme on tällä hetkellä Nordeassa. Se jää sinne ainoastaan sinun kaltaisten ulostulijoiden ansiosta.

Ystävällisin terveisin

Timo LehtiöVerho- ja Mattopalvelu Vema Oy, Espoo

Tillåtet att berätta för familjen

Arbetsgivaren har rätt och skyldighet att informera om samarbetsförhandlingarnas innehåll. Arbetstagarna får diskutera förhandlingarna med arbetskamrater och familjen.

– I något skede hette det att man inte ens hemma skulle få berätta om förhandlingarna. Den saken rättades i alla fall till. Om man är på väg att mista jobbet men inte får tala om saken med dem där hemma så är det ju helt uppåt väggarna, säger Tarja Furuholm.

För utomstående får man inte avslöja affärshemligheter, till exempel via tidningsartiklar eller de sociala medierna. Arbetsgivaren sköter informationen också till kunderna. Arbetstagarna kan ändå hamna i en besvärlig situation, om kunder exempelvis har dragit slutsatsen att det egna kontoret kommer att sluta med kontantservice och ställer en direkt fråga om saken.

– Då måste man bara svara att tills vidare är det så här, och något annat går inte att säga ännu.

åsikt offentligt, säger Tarja Furuholm.Den samnordiska styrelsen sam-

manträder regelbundet och gör sitt bästa för att skapa sig en helhetsbild av situ-ationen. Vid sidan av det här samlas de nordiska samarbetsgrupperna ungefär en gång per månad.

– Det är väldigt viktigt att veta vad som är på gång i vart och ett av länderna. Vi sitter i samma båt, säger Hopponen. ■

Jenni Meronenöversättning Heidi Rustaniusbild Christian Roth Christensen

Berit Ohlsson är koncernklubbs-ordförande på Nordea i Sverige.

»

Daniel Ericsson

23Nousu 3•2014

Nordean strategi Lippo Suomalainen loihe lausumaan Taloussanomissa, että suuryri-tyksillä on Suomessa ollut viime vuosina

lokoisat oltavat. Niiden kissanpäivät ovat täällä. Hä-nen mukaansa palkkapaineita ei ole. Yt-neuvottelut eivät ole ongelma, vaan työntekijät ovat samanlainen resurssi kuin koneetkin, joita optimoidaan. Yrityksille sallitaan ihan erilaisia toimia kuin ennen ja Suomisen mukaan niin pitää ollakin.

Nordean konttoriverkostossa ja pääkonttori-toiminnoissa käydään neuvotteluja työntekijöiden työsuhteiden päättämiseksi. Samaan aikaan avoimia työpaikkoja on jopa samoihin tehtäviin, joista halu-taan irtisanoa ihmisiä. Eihän sen näin pitänyt mennä!

Työntekijät kokevat, että tämä on aivan käsittämätön-tä ja törkeää. Pankin on entistä vaikeampi osoittaa, että irtisanomisille olisi olemassa tuotannollisia syitä. Tavoitteena onkin ilmeisesti neuvottelujen alusta lähtien ollut palkkakustannusten optimointi. Olem-me epäilleet väenvaihtoviikkoja ja niin tässä näyttää käyvän.

On surullista, että työntekijöitä kohdellaan kuin koneita. Aikoinaan esimiehet ohjeistettiin ja koulutet-tiin, miten irtisanomistilanteissa toimitaan, jotta var-mistetaan ihmisiä arvostava ja inhimillinen kohtelu. Pankin neuvottelijat ilmoittivat meille, että tällä ker-taa ohjeistuksia ei ole lähetetty, koska neuvotteluista tulisi liian paperinmakuisia. Niinpä valitettavan monta ylilyöntiä on päässyt tapahtumaan. Joillakin esimiehillä ja HR-partnereilla tuntuu olevan käsitys, että ihmisten kohtelussa kaikki on sallittua, jos sitä ei ole erikseen kielletty.

Paikka paikoin on niin kiire päästä ihmisistä eroon, että jopa sairaana oleville työntekijöille on lä-hetetty kotiin kutsu tulla neuvottelemaan työsuhteen päättämisestä. Toimihenkilöille on ilmoitettu myös ”epävirallisesti”, että työtä ei ole jatkossa tarjolla. Luottamusmiestä ei ole päästetty näihin tapaamisiin, vaan työntekijä on ollut yksin esimiehen ja hänen esi-miehensä kanssa. Jokainen voi uskoa, että hätäännys on ollut todella suurta.

Contact Centressä työvuorojärjestelmä on opti-moitu toimimaan pankin tarpeiden mukaisesti. Inhi-milliset tekijät ovat jääneet sivuosaan. Järjestelmän ylläpitäjät yrittävät kaikkensa, mutta yksikön johdolla ei ole ollut halua lähteä korjaamaan kaikkia epäkoh-tia.

Vallilan ruokailujärjestelyt on optimoitu niin, että ne ovat johtaneet eriarvoiseen kohteluun. Pankki ei ole mitenkään perustellut, miksi ateriasta pitää Vallilan ruokalassa maksaa 8,50 euroa, kun kaikkialla muualla sen arvoisen ja vähän kalliimmankin aterian saa verotusarvon hinnalla. Verotusarvolla Vallilassa saa halvemmista raaka-aineista tehtyjä aterioita. Erit-täin omituista on, että pankki ei ole halunnut kertoa, millaiset kustannukset Vallilan ruokailujärjestelyt ai-heuttavat pankille. Onko käynyt niin, että pankki itse asiassa tienaa tästä järjestelystä? Mitään muuta syytä kustannuksista vaikenemiseen en ole keksinyt.

Pankki on myös optimoinut Vallilan parkki-paikkojen käytön ja tulouttaa itselleen maksulli-siksi muuttuneiden parkkimaksujen tuotot. Uusien henkilökuntalainojen korkomarginaaleja nostettiin syyskuun alussa. Suomessa lisätuottoja ja kustannus-säästöjä on haettu henkilökunnan työpaikkoihin ja maksuihin kajoamalla.

Moni asia vaatii siis korjauksen ennen kuin me työntekijät voimme tulla riemumielin töihin ja viettää kissanpäiviä työnteon lomassa. Suuryrityksille nuo kissanpäivät on tehty liian helpoiksi saavuttaa. ■

Kissanpäivät, mutta kenellä?

Tomi W

esterholm

Paula Hopponen, pääluottamusmies paula.hopponen@nordea.com Paulalta

Olemme epäilleet väenvaihtoviikkoja ja

niin tässä näyttää käyvän.

Katinkulta, Golfharju 2+2:lle (62 m2) vko 7 350 €/vko vkot 10, 13 450 €/vko

Himoksen Tähti 4+2:lle (68 m2) vkot 5–7 400 €/vko vkot 10–11 500 €/vko

Kuusamon Tähti 4+2:lle (68 m2) vkot 8–11 500 €/vko

Saariselkä, Tirrolampi 6+2:lle (77,5 m2) vkot 3–7 350 €/vko 2+3:lle (40 m2) vkot 8–12 350 €/vko

Ruka Village Suites 1, 4+4:lle (78 m2) vko 2–7 400 €/vko

Åre Sjö 1 6+2:lle (111 m2) vkot 12–13 550 €/vko

Tampereen Kylpylä 4+2 :lle vkot 3, 5, 10, 17, 21 300 €/vkonloppu (3 vrk, pe–ma) tai arki (4 vrk, ma–pe)

Hakuaika lomaviikoille 1–22/2015 on 29.9.–19.10.14. Arvonta suoritetaan 21.10.14.

Hae lomaa www.holidayclub.fi/yrityspalvelu (käyttäjätunnus: nousu ja salasana: hcvaraus) Lisätiedot: Holiday Club Yrityspalvelu puh. 030 687 0400, arkisin klo 9–16

Loma kuten haluat

Nousu-lehti 215x240_2014.indd 1 28.8.2014 10.18