Limingan liikenneturvallisuus-suunnitelma

RapoRtteja 63 | 2015

Limingan liikenneturvallisuussuunnitelmaJUHA RAAPPANALAURA PAAJANEN

Raportteja 63/2015Limingan liikenneturvallisuussuunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Taitto: Plaana OyKansikuva: Juha Raappana ja Heino HeikkinenKartat: Karttakeskus L4356, Maanmittauslaitos ja Limingan kuntaPainotalo: Multiprint Oy

ISBN 978-952-314-291-6 (painettu)ISBN 978-952-314-292-3 (PDF)ISSN-L 2242-2846ISSN 2242-2846 (painettu)ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu)URN URN:ISBN:978-952-314-292-3

Esipuhe

Liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen tavoitteena oli päivittää aikaisempi vuonna 2007laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma. Pääpaino suunnittelutyössä oli liikenneympäristön on-gelmakohtien selvittämisessä ja parantamistoimenpiteiden suunnittelussa. Jatkuvan liikennetur-vallisuustyön osalta tavoitteena oli esittää tuleva seudullinen toiminta- ja organisointimalli.

Suunnittelutyön alussa kartoitettiin kaikille avoimella nettikyselyillä Limingan kunnan asukkaidensekä koululaisten kokemia liikenneturvallisuusongelmia ja liikenneturvallisuuden parantamisesi-tyksiä. Paikkatietoaineistojen pohjalta selvitettiin Limingan kunnan tie- ja katuverkon nykytila,liikennemäärät ja poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet vuosilta 2009 - 2013.

Toimenpidesuunnittelussa tarkistettiin tie- ja katuverkon nopeusrajoitusjärjestelmä ja suunniteltiinliikenneympäristön parantamistoimenpiteet yhteistyössä Limingan kunnan ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen asiantuntijoiden kanssa. Toimenpidesuunnitteluvaiheessa tehtiinmaastokäyntejä. Suunnitelmaluonnosta esiteltiin touko-kesäkuussa Limingan kunnan liikennetur-vallisuusryhmälle ja kunnan tekniselle lautakunnalle. Lisäksi suunnitelmaluonnosta esiteltiin hei-näkuussa 2015 Limingan Niittypäivät -tapahtumassa.

Liikenneturvallisuustoimenpiteinä on esitetty mm. nopeusrajoitusjärjestelyjä, liittymä- ja kevyenliikenteen järjestelyjä, suojateitä, ajonopeuksien hidastimia (töyssyt, suojatiekorotukset), kevyenliikenteen väylien rakentamista. Rakenteelliset parantamistoimenpiteet kohdistuvat pääosin kir-konkylän ja Tupoksen taajamiin. Haja-asutusalueelle esitetyt toimenpiteet ovat pääosin nopeus-rajoitusjärjestelyjä. Lisäksi suunnitelmassa on käsitelty viisaan liikkumisen edistämistä sekäesitetty kirkonkylän ja Tupoksen taajamien kevyen liikenteen tavoiteverkon luokittelu.

Liikenneympäristösuunnitelma on tehty Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen ja Limingan kunnanvälisenä yhteistyönä. Suunnittelutyön on tehnyt konsulttina toiminut Plaana Oy, jossa työhön ovatosallistuneet projektipäällikkö Juha Raappana ja suunnittelija Laura Paajanen.

Suunnittelua ohjanneeseen työryhmään ovat kuuluneet Limingan kunnasta Simo Pöllänen ja Ve-sa Anttila sekä Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksesta Heino Heikkinen ja Tarja Jääskeläinen.

Liminka, lokakuu 2015.

Sisältö

1 Lähtökohdat ja nykytilanne .......................................................................................... 7

1.1 Työn tavoitteet .......................................................................................................... 7

1.2 Suunnittelualue ......................................................................................................... 7

1.3 Maankäyttö ............................................................................................................... 8

1.4 Liikenneverkko ja liikenteen nykytila .......................................................................... 9

1.5 Maanteiden liikennemäärät ......................................................................................10

1.6 Liikenneturvallisuus ..................................................................................................11

2 Ongelmat ja puutteet ....................................................................................................14

2.1 Asukas- ja koululaiskyselyt .......................................................................................14

2.2 Aloitteet ....................................................................................................................16

2.3 Aikaisemman suunnitelman toimenpiteiden toteutuneisuus ......................................16

3 Tavoitteet ......................................................................................................................17

3.1 Valtakunnalliset tavoitteet .........................................................................................17

3.2 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuussuunnitelma .............................17

3.3 Oulun seudun liikenneturvallisuusstrategia ...............................................................18

3.4 Limingan kunta .........................................................................................................18

4 Liikenneympäristön kehittäminen ...............................................................................19

4.1 Nopeusrajoitusjärjestelmä ........................................................................................19

4.2 Liikenneympäristön parantaminen ............................................................................21

4.3 Toimenpideohjelma ..................................................................................................23

5 Liikenneturvallisuustyö ...............................................................................................27

5.1 Työn organisointi ......................................................................................................27

5.2 Viisaan liikkumisen edistäminen ...............................................................................27

5.3 Kevyen liikenteen verkot ..........................................................................................28

6 Vaikutukset ...................................................................................................................30

6.1 Liikenneympäristön parantaminen ............................................................................30

6.2 Liikenneturvallisuustyö ja kestävä liikkuminen ..........................................................30

7

1 Lähtökohdat ja nykytilanne1.1 Työn tavoitteet

Työn tavoitteena oli päivittää aikaisemmin vuonna 2007 laadittu Limingan kunnan liikenneturvalli-suussuunnitelma. Pääpaino työssä oli Limingan kunnan liikenneympäristön ongelmakohtien sel-vittämisessä ja parantamistoimenpiteiden suunnittelussa.

Jatkuvan liikenneturvallisuustyön osalta tavoitteena oli esittää ja kuvata tuleva seudullinen toi-minta- ja organisointimalli.

1.2 Suunnittelualue

Limingan kunta sijaitsee Oulun eteläpuolella ja se kuuluu Oulun seutukuntaan. Limingan kirkon-kylältä on Oulun keskustaan vajaat 30 kilometriä ja Tupokselta noin 20 kilometriä. Lähin lento-asema sijaitsee noin 22 kilometrin etäisyydellä Oulunsalossa (Oulun lentoasema).

Limingan kunnassa on kolme taajamaa: Kirkonkylä, Tupos ja Ala-Temmes. Liminka on nuorekasja kehittyvä kunta. Liminka on myös Suomen nopeimmin kasvava kunta, jonka valttikortteina ovaterinomainen sijainti valtateiden 4 ja 8 varressa ja Oulun lentokentän läheisyydessä.

Lyhyt etäisyys Ouluun on kunnalle suuri vahvuus. Erityisesti moottoritien valmistuttua vuonna2003 Limingan houkuttelevuus asuinpaikkana on lisääntynyt. Luonto ja kulttuuritarjonta tuovatasuinympäristöön oman leimansa.

Kuva 1. Suunnittelualueen sijaintija maantieverkko.

8

1.3 Maankäyttö

Liminka jakautuu asutuksen perusteella kolmeen osakokonaisuuteen. Laajin ja palvelurakenteel-taan monipuolisin on kunnan liikekeskustan ympärillä sijaitseva kirkonkylä. Toinen merkittävätaajama on Limingan ja Kempeleen rajalla sijaitseva Tupos. Erityisesti Oulussa työssä käyvätsuosivat asuinalueenaan Tuposta, sillä se sijaitsee lähellä Oulua ja alueella on hyvät palvelutkuten iso koulu, useita päiväkoteja, kauppa ja terveyspalvelut. Kolmas tärkeä asuinalue Limin-gassa on Ala-Temmes, joka on valtatie 4 varressa Haaransillan eteläpuolella sijaitseva kyläkoko-naisuus kouluineen. Alueella on myös paljon maataloutta.

Limingassa on mm. musiikkiopisto, musiikkileiri, turvallisuusalan oppilaitos, taidekoulu, merkittä-vien kulttuurihenkilöiden luoma kulttuuriperinne, monipuolinen urheiluseuratoiminta ja mm. partio-toiminta.

Asutus

Limingan kunnan asukasluku oli vuoden 2013 lopussa 9 577 asukasta (Tilastokeskus). Kirkonky-lällä asuu reilut 4 000 asukasta, Tupoksen taajamassa vajaa 3 000 asukasta, Ketunmaassa vä-hän alle 500 asukasta, Rantakylä- Virkkulassa vajaa 300 asukasta ja Ala-Temmeksellä reilut 500asukasta.

Liminka on väestörakenteeltaan nuorekas kunta. 0–14-vuotiaiden osuus Limingan väestöstä on35,1 %, 15–64-vuotiaiden osuus 56,6 % ja yli 64-vuotiaiden osuus 8,4 %.

Työpaikat ja oppilaitokset

Vuoden 2012 lopussa oli Limingan kunnassa työpaikkoja 2 130, josta suurin osa eli 76,2 % olipalvelualalla. Alkutuotannossa oli työpaikkoja 8,5 % ja jalostuksessa 13,2 %. Suurin työnantajaon Limingan kunta, jossa on noin 700 työntekijää.

Vuoden 2009 Oulun seudun liikennetutkimuksen mukaan talviarkivuorokautena tehtiin enitenLimingan ja Oulun välisiä matkoja. Matkojen määrä oli 6 000 matkaa/arki-vrk, josta työmatkojenmäärä oli 42 % (2 520 työmatkaa). Toiseksi eniten matkoja tehtiin Limingan ja Kempeleen välillä2 900 matkaa/arki-vrk, josta työmatkojen määrä oli 18 % (520 työmatkaa). Limingan ja Lumijoenvälillä tehtiin 600 matkaa sekä Limingan ja Tyrnävän välillä 700 matkaa, joista työmatkojen osuu-det olivat 13 % ja 22 %.

Limingassa on yhteensä 5 peruskoulua sekä lukio. Kunnan keskustaajamassa sijaitsee Limingan-lahden yhtenäiskoulu (vuosiluokat 1.–9.) sekä lukio. Liminganlahden yhtenäiskoulun sivukoulujaovat Lakeuden koulu Ala-Temmeksellä (vuosiluokat 0.–6.), Ketunmaan sivukoulu Ketunmaankylässä (vuosiluokat 0.–4.) sekä Rantakylän sivukoulu Rantakylässä (vuosiluokat 0.–6.). Limin-ganlahden yhtenäiskoulussa on sivukylän koulut mukaan lukien yhteensä noin 1152 oppilasta.Lisäksi Tupoksessa sijaitsee Tupoksen yhtenäiskoulu (vuosiluokat 1.–9.), jossa on yhteensä 849oppilasta.

9

1.4 Liikenneverkko ja liikenteen nykytila

Limingan kunnan tieverkon rungon muodostavat valtatie 4 (Helsinki - Utsjoki), valtatie 8 (Turku -Oulu) ja kantatie 86 (Kannus - Liminka). Päätieverkkoa täydentävät seututiet 847 (Ouluntie) ja813 (Lumijoentie). Muut maantiet toimivat yhdysteinä, joista verkollisesti ja liikenteellisesti merkit-tävin on 18666 (Liminganraitti - Tupoksentie).

Tupoksen ja kirkonkylän kautta kulkee Oulu - Helsinki rautatie.

Kuva 2. Limingan maantieverkko, tienumerot ja teiden toiminnallinen luokitus vuonna 2015.Lähde Tierekisteri.

10

1.5 Maanteiden liikennemäärät

Limingan kunnan maantieverkolla suurimmat liikennemäärät ovat valtatien 4 (Pohjantie) Haaran-silta - Tupos moottoritieosuudella noin 15 300 ajon/vrk (kuva 3). Haja-asutusalueella valtatien 4(Jyväskyläntie) liikennemäärät vaihtelevat 5 900 - 6 200 ajon/vrk. Valtatiellä 8 (Raahentie) liiken-nemäärät Limingan kohdalla vaihtelevat noin 5 200 - 12 900 ajon/vrk. Muiden haja-alueen maan-teiden liikennemäärät vaihtelevat muutamasta tuhannesta muutamaan sataan ajoneuvoon vuoro-kaudessa. Raskaan moottoriajoneuvoliikenteen määrä on suurin valtateillä 4 ja 8 (480 - 1 470raskasajon/vrk).

Kuva 3. Maanteiden autoliikenteen määrät (KVL 2014 kaikki ajon/vrk ja raskasajon/vrk).Lähde: Tierekisteri.

11

Kirkonkylän maanteillä suurimmat liikennemäärät ovat Lumijoentiellä (813) noihn 2 500 - 5 500ajon/vrk, Tupoksentiellä noin 1 600 - 2 300 ajon/vrk sekä Kedonperäntiellä noin 2 350 ajon/vrk(kuva 3). Tupoksen taajaman maanteiden suurimmat liikennemäärät ovat Vesikarintiellä noin2 900 - 3 900 ajon/vrk, Tupoksentiellä 1 600 ajon/vrk, Tyrnäväntiellä noin 2 900 - 3 400 ajon/vrkja Järvenpääntiellä noin 1 400 ajon/vrk. Katuverkon liikennemääristä ei ole käyttävissä liikenne-määrätietoja.

1.6 Liikenneturvallisuus

Limingan kunnan alueen liikenneonnettomuusanalyysi on tehty Destia Oy:n kehittämällä paikka-tietoperustaisella liikenneturvallisuustyön työkalulla (iLiitu).

Vuosina 2009 - 2013 Limingan kunnan alueen tie- ja katuverkolla tapahtui yhteensä 293 poliisinraportoimaa liikenneonnettomuutta, joista noin 27 % johti henkilövahinkoihin. Onnettomuuksista 2johti kuolemaan ja 76 loukkaantumiseen (kuva 4). Onnettomuuksia tapahtui eniten joulukuussa(11 %) ja vähiten huhtikuussa (4 %). Yleisimmin onnettomuuden tapahtumapäivä oli torstai. Vähi-ten onnettomuuksia sattui maanantaisin.

Kuva 4. Limingan kunnan alueella tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien kokonaismäärän kehitysvakavuuden mukaan vuosina 2009 - 2013. Lähde: iLiitu.

Limingan kunnan alueella tapahtuneista onnettomuuksista 89 % sattui maanteillä ja 6 % katuver-kolla. Yksityisteillä ja muilla liikennealueilla tapahtui 5 % kaikista onnettomuuksista. Onnetto-muuksista 19 % tapahtui taajamissa. Maanteiden onnettomuuksista valta- ja kantateillä tapahtui58 % ja alempiluokkaisilla teillä 42 %.

Yleisin onnettomuusluokka oli yksittäisonnettomuus, joita tapahtui 37 % kaikista onnettomuuksis-ta. Seuraavaksi yleisimmät onnettomuusluokat olivat risteämisonnettomuus (13 %) ja peräänajo-onnettomuus (8 %). Lisäksi kaikista onnettomuuksista tapahtui eläinonnettomuuksia 11 %, jalan-kulkijaonnettomuuksia 1 %, polkupyöräonnettomuuksia 2 % sekä mopo-onnettomuuksia 8 %.

12

Onnettomuuskasaumat

Vuosina 2009 - 2013 eniten onnettomuuksia on sattunut Haaransillan kiertoliittymässä (Raahen-tie vt 8 / Ouluntie 847 / Jyväskyläntie vt 4). Suurin osa edellä mainituista onnettomuuksista onjohtanut omaisuusvahinkoihin. Seuraavaksi suurimmat onnettomuuskasaumat ovat Raahentien /Kurkitien, Ouluntien / Tyrnäväntien, Lumijoentien / Peräkyläntien sekä Lumijoentien / Tupoksen-tien liittymän kohdalla (kuvat 5 ja 6).

Raahentien / Kurkitien sekä Ouluntien / Tyrnäväntien / Vesikarintien (kuvat 5 - 7) liittymien koh-dalla sattuneista onnettomuuksista loukkaantumiseen johtaneita onnettomuuksia on sattunut suh-teessa hieman enemmän kuin omaisuusvahinkoihin johtaneita. Lumijoentien ja Tupoksen liitty-män kohdalla on sattunut puolestaan hieman vähemmän loukkaantumiseen johtaneita kuin omai-suusvahinkoihin johtaneita onnettomuuksia. Lumijoentien ja Peräkyläntien liittymän kohdalla onsattunut useita omaisuusvahinko-onnettomuuksia.

Raahentien ja Honkisuontien liittymän kohdalla on tapahtunut paljon henkilövahinko-onnettomuuksia (heva). Lisäksi heva-onnettomuuksia on sattunut Ketunmaan ja Selkäsentienliittymän kohdalla sekä Raahentiellä noin 4 kilometrin päässä Värmikoskentien ja Raahentienliittymästä Raahen suuntaan. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia on tapahtunut viisivuotisjak-solla yhteensä kaksi. Toinen on tapahtunut Raahentiellä noin 700 metrin päässä Lumijoentienristeyksestä Raaheen päin. Onnettomuus oli jalankulkijaonnettomuus, jossa jalankulkija ylitti muu-toin ajorataa suojatien ulkopuolelta. Toinen kuolemaan johtanut onnettomuus on sattunut Jyväs-kyläntiellä (vt 4) Kestiläntien risteyksestä noin 3,9 km Jyväskylän suuntaan. Ala-Temmeksen taa-jamasta onnettomuuspaikalle on noin 20 km. Kyseinen onnettomuus oli kohtaamisonnettomuus(kohtaaminen suoralla). Edellä mainittua onnettomuus ei näy kuvassa 5.

Kuva 5. Vuosien2009–2013 onnet-tomuuskasaumatLimingan kunnanalueella. Lähde:iLiitu.

13

Vuosien 2009 - 2013 ajanjakson lisäksi selvitettiin vuonna 2014 Limingan kunnan alueella tapah-tuneet onnettomuudet, joita oli yhteensä 50 kpl. Maantieverkolla niistä sattui 40 kpl ja katuverkollasekä yksityisteillä 10 kpl. Onnettomuuksista henkilövahinkoihin (heva) johti 12 kpl (24 %), ja niistäyksi peräänajo-onnettomuus johti kuolemaan Lapinkankaalla valtatiellä 8 (Raahentie).

Kuva 6. Vuosien 2009–2013 onnettomuuskasaumat Limingan kirkonkylän alueella. Lähde: iLiitu.

Kuva 7. Vuosien 2009–2013 onnettomuuskasaumat Tupoksen alueella. Lähde: iLiitu.

14

2 Ongelmat ja puutteet

2.1 Asukas- ja koululaiskyselyt

Työn alussa selvitettiin Limingan kunnan asukkaiden ja koululaisten kokemia liikenneturvallisuus-ongelmia ja liikenneympäristön ongelmapaikkoja. Kyselyt olivat avoinna noin kuukauden helmi-maaliskuussa 2015. Kyselyt toteutettiin pääasiassa nettikyselyinä, mutta asukaskyselyyn olimahdollista vastata myös pääkirjastossa. Asukaskyselyyn saatiin yhteensä 301 vastausta. Kirjas-tossa kirjallisesti kyselyyn vastanneita oli yhteensä kolme. Asukaskyselyyn osallistuivat myösLimingan oppilaitosten opiskelijat. Koululaisille suunnattuun nettikyselyyn saatiin yhteensä 163vastausta.

Suurin osa asukaskyselyyn vastanneista koki liikkumisen olevan yleisesti melko turvallista kun-nan alueella. Liikenneympäristössä koettiin kaikkein ongelmallisimmiksi asioiksi näkemäesteet,huonokuntoiset tiet ja kadut sekä väylien liukkaus. Lisäksi moni oli kokenut ongelmalliseksi hei-kon valaistuksen tai valaistuksen puutteen sekä teiden ja katujen ylitykset. Muina liikenneturvalli-suutta heikentävinä asioina kyselyyn vastanneet toivat esiin autoliikenteen ylinopeudet sekä au-toilijoiden piittaamattomuus liikennesäännöistä ja kevyestä liikenteestä.

Tärkeimpinä keinoina liikenneturvallisuuden parantamiseksi Limingassa autoliikenteen kannaltapidettiin näkemien raivaamista, lumivallien pitämistä matalina sekä talvikunnossapidon tehosta-mista. Kevyen liikenteen kannalta tärkeimmiksi liikenneturvallisuuden parantamiskeinoiksi nimet-tiin edellä mainittujen asioiden lisäksi valaistuksen parantaminen.

Koululaiskyselyn mukaan vastaajista suurimmalla osalla koulumatkan pituus oli 1 - 2 km. Yleisestiottaen sekä koulumatka että harrastus- ja kaverimatkat koettiin turvalliseksi tai melko turvalliseksi.Liikenteessä pelottavaksi tai häiritseväksi asiaksi koululaiset kokivat pimeällä liikkumisen, autojenylinopeudet, liikenteessä kaahaukset sekä sen, ettei väyliä ole aurattu tarpeeksi.

Yleiskysymysten lisäksi kysyttiin asukkaiden ja koululaisten kokemia liikenneympäristön ongel-mapaikkoja paikkatietopohjaisella karttakyselyllä. Karttakyselyyn saatiin yhteensä 371 vastausta.Lisäksi kysyttiin ongelman syytä ja mahdollisia parannusesityksiä.

Karttakyselyn vastausten mukaan kirkonkylän ongelmakohteiksi asukkaat kokivat Lumijoentien813 sekä sen liittymät Peräkyläntie / Iivarinpolku ja Liminganraitti 18666 / Pappilantie. Lumijoen-tiellä ongelmaksi koettiin moottoriajoneuvoliikenteen suuret ajonopeudet ja liittymissä tasoylitys-ten ylitysten vaarallisuus ja puutteelliset liittymisnäkemät sekä osin huono valaistus. Kedonperän-tiellä 18628 ongelmaksi koettiin moottoriajoneuvoliikenteen suuret ajonopeudet, suojateiden huo-no sijainti ja puute. Kedonperäntien liittymistä eniten vastauksia sai Peränkyläntie, jossa ongel-mana olivat huonot liittymisnäkemät ja suojatien huono sijainti. Ydinkeskustassa ongelmapaikaksinimettiin keskustan kiertoliittymä, jossa ongelmaksi koettiin vilkas liikenne, näkemäpuutteet sekäautoilijoiden suuret ajonopeudet suojateiden kohdilla kiertoliittymästä poistuttaessa. Ketunmaan-tien 18627 ja Selkäsentien liittymässä ongelmana oli suojatien puute ja suuret ajonopeudet. Yli-nopeudet koetiin ongelmaksi myös Karitiellä, Linnukkatiellä ja Värminkoskentiellä 18624 sekäSelkäsentien yksityistiellä sekä Lännentiellä 18629.

15

Tupoksen alueen yksittäiseksi ongelmakohteeksi asukkaat nimesivät Ouluntien 847 / Tyrnävän-tien 8240 / Vesikarintien 18670 liittymän, jossa ongelmaksi koettiin liikenneonnettomuudet, Ou-luntien ylinopeudet sekä lumisina talvina huonot liittymisnäkemät (lumivallit). Oikotiellä ongelmak-si koettiin tien kapeus ja kevyen liikenteen väyläpuute kuten myös Kesäranta - Tuiskulanrantakatuosuudella. Vesikarintiellä Oikotien ja Tuskulanranta katuliittymissä ongelmaksi nimettiin se-kavat liikennejärjestelyt (koulun kohta). Lintulammentien ongelmiksi nimettiin soratien huono kun-to, tien kapeus sekä valaistuksen ja kevyen liikenteen väylän puutteet. Oikotiellä ja Lintulammen-tiellä ongelmaksi nimettiin myös puutteelliset liittymisnäkemät (kasvillisuus). Tuomiaron asunto-alueelta tuli palautetta ylinopeuksista. Valtatien 8 Raahentien ongelmiksi nimettiin kevyen liiken-teen väyläpuute ja valo-ohjaamattomat tasoliittymät (Honkisuontie ja Lännentie).

16

2.2 Aloitteet

Vuosina 2010–2014 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Limingan kunnalle on tullut yhteen-sä 21 aloitetta (taulukko 1), joista suurin osa 17 kohdistui maantieverkolle. Aloitekohteista läheskaikki ovat samoja kuin karttakyselyssä esiin tulleet kohteet.

Taulukko 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Limingan kunnalle vuosina 2010–2015 tul-leet aloitteet.

2.3 Aikaisemman suunnitelman toimenpiteiden toteutuneisuus

Aikaisemman suunnitelman liikenneympäristön parantamistoimenpiteistä on toteutettu kunnankatuverkon osalta noin 40 % ja maanteiden osalta noin 35 %. Toimenpiteistä, jossa toteuttajanaon ollut jokin muu, on toteutettu noin puolet.

Lähes kaikki aikaisemmassa suunnitelmassa esitetyistä nopeusrajoitusmuutoksista on toteutettu.

Nro Kohde Aloite

1 Tyrnäväntien (8240) ja Ouluntien (847) risteys Kiertoliittymän rakentaminen

2 Tyrnäväntien (mt 8240) ja Ouluntien(mt 847) risteys Kiertoliittymän rakentaminen tai liikennevalot

3 Erilänperäntie (18625) Lapsia -liikennemerkin asettaminen ja tievalaistuksen rakentaminenErilänperäntie 2 vaikutuspiirissä olevien linja-autopysäkkien kohdille

4 Erilänperäntie (18625) Nopeusrajoituksen alentaminen koko Erilänperäntiellä nykyisestä60km/h ja 80 km/h -> 50 km/h

5 Vt 8 väli kantatie 86-Ojanperänkangas ja väliLiminganportti-kantatie 86 Kevyen liikenteen väylän rakentaminen

6 Haurukyläntie 18609 Nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 60 km/h -> 40km/h

7 Vt 8 Raahentie Nopeusrajoituksen alentaminen noin kilometrin matkalta Lapinkankaankohdalla 60km/h:ssa

8 Värmikoskentien 18624 ja Kaiterantien risteys Hidasteen rakentaminen

9 Vt 8 Raahentie väli kantatie 86 (Paavolantie) -maantie 813 (Lumijoentie) Nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 80 km/h -> 60 km/h

10 Lännentie 18629 Nopeusrajoituksen alentaminen nykyisestä 80 km/h -> 60 km/h

11 Vt 4 Jyväskyläntie väli Haaransilta - Arotie 60 km/h nopeusrajoitus ja ohituskielto sekä väistötilan rakentamistaArontien liittymän kohdalle

12 Arotie Nopeusrajoituksen alentaminen 50 km/h:ssa

13 Vesikarintien (8240) ja Ouluntien ( 827) risteys Kiertoliittymän rakentaminen

14 Vesikarintien (mt 8240) ja Ouluntien (mt 847) risteys Kiertoliittymän rakentaminen ja aiemmin poistettujen stop-merkkienasettaminen nykyisten kärkikolmioiden tilalle

15 Kedonperäntie 18628, Pitkäkoskentie 1 Korotettu suojatie päiväkodin kohdalle

16 Oikotie Väistämisvelvollisuus risteyksessä kolmiot Kotilehtoon, Biltontielle,Näpäntielle ja Eetuntielle

17 Selkämaantie 18667 Hidasteen rakentaminen, risteysten muuttaminen tasa-arvoisiksi taijokin muu nopeutta alentava ratkaisu

18 Lumijoentie 813 Hidasteen rakentaminen tai jokin muu nopeutta alentava ratkaisu

19 Lumijoentiellä 813 Iivarinpolku / Peräkyläntie risteys Liikennevalot tai stop-merkki

20 Selkäsentie Nopeusrajoituksen alentaminen kaava-alueen jälkeen Erilänperäntiensuuntaan

21 Karintien alue Karintien alueelle pysäköintikielto muualla kuin merkityilläpysäköintialueilla

17

3 Tavoitteet

3.1 Valtakunnalliset tavoitteet

Valtakunnalliset tavoitteet on linjattu Liikenne- ja viestintäministeriön ”Tavoitteet todeksi –Tieliikenteen turvallisuussuunnitelma vuoteen 2014” -raportissa. Siinä on linjattu valtakunnallisenliikenneturvallisuustyön suuntaviivat ja määritelty toimenpiteet tuleville vuosille. Suunnitelmaan onkirjattu turvallisuusvisio ja -tavoite, pitkän aikavälin suunnitelmaa tukevat strategiset linjauksetsekä toimenpiteet. Valtakunnallinen suunnitelma toimii pohjana alueellisen liikenneturvallisuus-työn tavoiteasetannalle ja toimenpiteiden suunnittelulle.

Suunnitelman keskeiset toimet vuoteen 2014 ovat:

· Ajokunnon osalta rattijuopumuksen vähentäminen, ajoterveyden arviointi ja väsyneenäajamisen vähentäminen.

· Liikennekäyttäytymisen osalta nopeusrajoitusten noudattaminen ja turvalaitteiden käyttösekä nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen.

· Taajamien liikenneturvallisuuden kehittämisen osalta taajamaliikenteen rauhoittaminen.

· Maanteiden turvallisuuden parantamisen osalta kuolemien torjunta pääteillä.

3.2 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuus-suunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on laatinut vuonna 2014 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun lii-kenneturvallisuussuunnitelman 2015 - 2018. Suunnitelma on edellisen vuosille 2011 - 2014 laadi-tun liikenneturvallisuussuunnitelma päivitys. Liikenneturvallisuusongelmat ja liikenneturvallisuus-työn tavoitteet eivät ole alueella viime vuosina muuttuneet, mutta toiminnan painopisteitä on hie-man painotettu uudella tavalla. Maakunnallisen liikenneturvallisuustyön kohderyhmänä ovat nuo-ret ja iäkkäät.

Suunnitelman 2015 - 2018 tavoitteita ovat:

· Liikenneturvallisuustyötä tehdään poikkihallinnollisesti useilla eri toimintatasoilla ja sen yti-menä on toimiva kuntatyö.

· Alueellisia liikenneturvallisuuden toimijamalleja kehitetään edelleen.

· Liikenneturvallisuustiedottamista sovitetaan yhteen ja alueellisten toimijamallien seurantayhtenäistetään.

Turvallisuusvisiona on ettei kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liiken-teessä.

Turvallisuustavoitteena on jatkuva liikenneturvallisuuden parantuminen siten, että liikenne-kuolemien määrä puolitetaan ja loukkaantumisten määrää vähennetään neljänneksellä vuo-teen 2020 mennessä (2010 tasosta).

· vuonna 2020 tieliikennekuolemia on enintään 136 eli enintään 24 kuolemaa miljoonaaasukasta kohti.

· vuonna 2020 tieliikenteessä loukkaantuneiden määrä on enintään 5750.

18

· Viisaan liikkumisen ja esteettömyyden edistäminen tuodaan systemaattiseksi osaksi liiken-neturvallisuustyötä.

· Liikennekasvatuksen asemaa vahvistetaan koulujen arjessa ja kehitetään turvallisia koulu-ympäristöjä.

· Oulun Seudun liikenneturvallisuustoimijatyön käynnistämisen edistäminen ja työhön sitou-tuminen.

3.3 Oulun seudun liikenneturvallisuusstrategiaOulun seudun kunnat ovat laatineet vuonna 2012 yhteisen liikenneturvallisuusstrategian. Strate-gian mukaan liikenneturvallisuustyö on osa Oulun seudun liikennejärjestelmän kehittämistyötä,josta vastaa Oulun seudun liikenteen johtoryhmä.

Liikenneturvallisuusstrategian toteutuksen painopiste on seudun kunnissa. Kuntien liikenneturval-lisuustyön käytännön toiminnan tukemiseen ja tapahtumien organisointiin on tarkoitus palkataseudullinen liikenneturvallisuustoimija. Liikenneturvallisuustoimija tukee, koordinoi ja kehittääalueellista ja paikallista liikenneturvallisuustyötä. Liikenneturvallisuusstrategian toteutuksen var-mistamiseksi kunnat ja Ely-keskus sitoutuvat liikenneturvallisuustyön pitkäjänteiseen rahoituk-seen.

Kun liikenneturvallisuustoimintaa kehitetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa, saadaan samoillaresursseilla enemmän ja näkyvämmin aikaan. Turvallisuus tuo myös säästöjä. Liikenneonnetto-muuksien väheneminen merkitsee kunnille merkittäviä säästöjä.

Liikkumisen turvallisuutta edistävin toimenpitein varmistetaan, että kävelyn ja pyöräilyn terveys- jaympäristöhyödyt eivät jää saavuttamatta. Liikenneturvallisuustoimenpitein varmistetaan, että Ou-lun seudulla on turvallista kävellä ja pyöräillä.

3.4 Limingan kunta

Paikallisten olosuhteiden, nykytila-analyysin ja valtakunnallisten tavoitteiden perusteella asetettiinLimingan liikenneturvallisuustavoitteet.

Liikenneympäristö:

· henkilövahinko-onnettomuuksien määrän vähentäminen, nolla kuollutta liikenteessä

· liikenneympäristön turvallisuuden ja viihtyisyyden lisääminen, taajamaliikenteen rauhoitta-minen

· jalankulun ja pyöräilyn edistäminen (verkon täydentäminen, risteysjärjestelyt ja kunnossa-pidon tason varmistaminen)

· turvalliset koulumatkat

· toimenpiteiden kohdistaminen havaittujen ongelmakohteiden parantamiseen.

Liikenneturvallisuustyö:

· liikenneturvallisuuden suunnittelu vuorovaikutuksessa maankäytön kanssa

· liikenneosaamisen ja -tietouden lisääminen kaikissa ikäryhmissä

· liikenneturvallisuusryhmän toiminnan jatkaminen, toiminnan painopisteinä nuoret ja iäkkäät.

19

4 Liikenneympäristön kehittäminen4.1 Nopeusrajoitusjärjestelmä

Limingan kirkonkylän ja Tupoksen taajamissa on nykyisin voimassa pääosin aluenopeusrajoitus40 km/h. Kirkonkylällä on 30 km/h aluenopeusrajoitus Kakarakujalla ja Oksamantiellä sekä Pappi-lan alueen tieverkolla. Tupoksessa on 30 km/h aluenopeusrajoitus Vesikarin alueella (koulukes-kus, päiväkoti, Sortavalantie, Riipintie, Koivulehto).

Limingan kunnan alueen tie- ja katuverkolle esitetään seuraavia nopeusrajoitusten tarkennuksia:

Kirkonkylä (kuva 8):· Keskustan koulukeskuksen alueelle ja Karintien alkuosalle aluenopeusrajoitusmuutos

40 km/h -> 30 km/h· Iivarinpolun (Launosen ja Pappilanpellon) alueelle aluenopeusrajoitusmuutos 40 km/h ->

30 km/h· 18628 Kedonperäntien nopeusrajoitusmuutos 50 km/h - > 40 km/h· 18627 Ketunmaantien nopeusrajoitusmuutos 60 km/h - > 40 km/h Selkäsentien liittymän

kohdalla.

Tupos (kuva 9):· Vaiheittain kaikille asuntoalueille aluenopeusrajoitusmuutos 40 km/h -> 30 km/h (lukuun

ottamatta Saunarannan aluetta)· Vesikarintien 30 km/h nopeusrajoituksen jatkaminen koulun läheisyydessä· 18670 Järvenpääntien nopeusrajoitusmuutos 50 km/h - > 40 km/h Tuomiaron asuntoalu-

een liittymän ohi.

Tupokseen esitetyt aluenopeusrajoitusmuutokset toteutetaan vaiheittain.

Haja-asutusalue (kuva 12):· 18629 Lännentien nopeusrajoitusmuutos 80 km/h - > 60 km/h välillä vt 8 - Ketunmaantie

(Ala-Temmes)· Haaransillan kiertoliittymän (valtatie 4 / valtatie 8 / Ouluntie 847) sivusuuntien nopeusra-

joitusmuutokset 50 km/h -> 60 km/h· Haarasillan pohjoispuolella valtatien 4 (Pohjatie) 80 km/h nopeusrajoitusjakson lyhentä-

minen (nosto 100 km/h)· 18634 Partaantien alkuosan nopeusrajoitusmuutos 50 km/h -> 60 km/h ja Parraksen koh-

dalla 60 km/h - > 80 km/h.

Lisäksi suunnittelun yhteydessä saadun asukaspalautteen pohjalta esitetään haja-asutusalueellaSelkäsentien ja Arontien yksityisteiden nopeusrajoitusten alentamista. Mikäli tiekunta päättäänopeusrajoitusmuutoksesta, tulee tiekunnan tehdä siitä esitys kunnan tekniselle lautakunnalle.Tieliikennelain 51 §:n mukaan tiekunta voi asettaa nopeusrajoituksen saatuaan siihen kunnansuostumuksen.

Liikennemerkeillä ilmoitettua viestiä voidaan tukea tarvittaessa nopeusrajoitusta osoittavalla tie-merkinnällä, joka sijoitetaan matalan nopeusrajoituksen alkuun ja sitä toistetaan tarvittaessa. Em.kohteita ovat sellaiset, joissa kulkee lapsia, vanhuksia tai liikuntarajoitteisia.

20

Kuva 8. Nopeusra-joitusjärjestelmäntarkistaminen kir-konkylällä.

21

Kuva 9. Nopeusrajoitusjärjestelmän tarkistaminen Tupoksessa.

4.2 Liikenneympäristön parantaminen

Liikenneympäristön parantamistoimenpiteinä esitetään mm. nopeusrajoitusjärjestelyjä, liittymä- jakevyen liikenteen järjestelyjä, suojateitä, ajonopeuksien hidastimia (töyssyt, suojatiekorotukset) jakevyen liikenteen väylien rakentamista (kuvat 10 – 12). Rakenteelliset parantamistoimenpiteetkohdistuvat pääosin kirkonkylän ja Tupoksen taajamiin. Haja-asutusalueelle esitetyt toimenpiteetovat pääosin nopeusrajoitusjärjestelyjä.

Limingan kunta parantaa katuverkon rakenteellista kuntoa ja uusii valaistusta omien parantamis-ohjelmiensa mukaisesti.

22

Kuva 10. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet kirkonkylällä.

Kuva 11. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet Tupoksessa.

23

Kuva 12. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet haja-asutusalueella.

4.3 Toimenpideohjelma

Parantamistoimenpiteet on jaettu kahteen kiireellisyysluokkaan: lähivuosina toteutettaviin ja myö-hemmin tehtäviin. Toimenpiteistä on esitetty toteuttajataho ja kustannukset sekä maanteidentoimenpiteistä henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemä (taulukot 2 - 4). Toimenpideohjelmasisältää nopeusrajoitusesityksiä 16 kpl ja rakenteellisia liikenneympäristön parantamistoimenpitei-tä 27 kpl. Ensimmäisen vaiheen parantamistoimenpiteiden kustannusarvio on noin 300 000 € jatoisen vaiheen noin 1,75 M€. Osa toimenpiteistä vaatii tarkempaa jatkosuunnittelua.

Toimenpideohjelma sisältää myös Pyhäjoen ydinvoimalan tieinvestointihankkeen valtatien 8 Li-mingan kohdan kolme parantamistoimenpidettä (noin 5,3 M€), jotka toteutetaan vuosina 2015 -2017. Toimenpide-ohjelmaan on myös kirjattu suunnitteluvaiheessa oleva valtatien 8 Limingankohdan kehittämissuunnitelma, joka valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä.

24

Taulukko 2. Nopeusrajoitusjärjestelmän tarkistuksen toimenpiteet.N

roK

ohde

Toim

enpi

dePi

tuus

(m)

Kpl

Hev

a-vä

hene

mä

/vu

osi

Huo

m

Tiek

ohta

iset

nope

usra

joitu

kset

Mr-i

nd.1

11,3

;201

0=1

00I

IIK

unta

ELY

Muu

tieao

saae

tlo

sale

t

100

Ketu

nmaa

ntie

1862

7Se

lkäs

entie

nliit

tym

änko

hdal

la,k

irkon

kylä

Nop

eusr

ajoi

tuks

enal

enta

min

en60

km/h

->40

km/h

alku

osal

leliit

tym

änoh

i.16

51

x18

627

176

001

7765

0,00

2

101

Kedo

nper

äntie

1862

8vä

lillä

Kurk

itie

-Vt8

Raa

hent

ievt

8,ki

rkon

kylä

Nop

eusr

ajoi

tuks

enal

enta

min

en50

km/h

->40

km/h

1310

3x

1862

81

01

1310

0,01

3

102

Länn

entie

1862

9vä

lillä

Ketu

nmaa

ntie

1862

7(A

la-

Tem

mes

)-Vt

8R

aahe

ntie

,haj

a-as

utus

alue

Nop

eusr

ajoi

tuks

enal

enta

min

en80

km/h

->60

km/h

5992

2x

1862

93

03

5992

0,00

7

103

Järv

enpä

äntie

1867

0,Tu

pos

Tuom

iaro

nko

hta

40km

/hno

peus

rajo

ituks

ensi

irto

alka

maa

nTu

omia

ron

liitty

män

itäpu

olel

ta62

51

x18

670

119

251

2550

0,00

4

104

Vesi

karin

tie,T

upos

30km

/hno

peus

rajo

ituks

ensi

irto

alka

maa

nai

kais

emm

inen

nen

Oik

otie

nliit

tym

ääja

linja

-au

topy

säkk

ejä

100

1x

105

Parta

antie

1863

4vä

lillä

Kylm

änen

-Par

ras,

haja

-as

utus

alue

Nop

eusr

ajoi

tuks

en60

km/h

nost

amin

en80

km/h

jape

rusn

opeu

ttaos

oitta

vatl

iiken

nem

erki

t,ka

arte

enko

hdal

lere

unap

aalu

t48

01

x18

634

132

201

3700

-0,0

02

106

Parta

antie

1863

4vä

lillä

vt4

Jyvä

skyl

äntie

-Ky

lmän

en,h

aja-

asut

usal

ueN

opeu

sraj

oitu

ksen

50km

/hno

stam

inen

60km

/h:s

sa77

01

x18

634

10

177

0-0

,002

107a

Vt8

Raa

hent

ie/v

t4Jy

väsk

ylän

tie/O

ulun

tieM

847,

Haa

rans

illan

kier

tolit

tym

ä,ha

ja-a

sutu

salu

eVt

8R

aahe

ntie

,50

km/h

nope

usra

joitu

ksen

nost

amin

en60

km/h

432

1x

843

928

8043

933

12-0

,016

107b

Vt8

Raa

hent

ie/v

t4Jy

väsk

ylän

tie/O

ulun

tieM

847,

Haa

rans

illan

kier

tolit

tym

ä,ha

ja-a

sutu

salu

eVt

4Jy

väsk

ylän

tie,5

0km

/hno

peus

rajo

ituks

enno

stam

inen

60km

/h,J

yväs

kylä

nsu

unta

502

1x

436

264

3036

269

32-0

,043

107c

Vt8

Raa

hent

ie/v

t4Jy

väsk

ylän

tie/O

ulun

tieM

847,

Haa

rans

illan

kier

tolit

tym

ä,ha

ja-a

sutu

salu

eVt

4Po

hjan

tie,5

0km

/hno

peus

rajo

ituks

enno

stam

inen

60km

/h,O

ulun

suun

ta32

01

x4

363

036

332

0-0

,040

107d

Vt8

Raa

hent

ie/v

t4Jy

väsk

ylän

tie/O

ulun

tieM

847,

Haa

rans

illan

kier

tolit

tym

ä,ha

ja-a

sutu

salu

eM

847

Oul

untie

n50

km/h

nope

usra

joitu

ksen

nost

amin

en60

km/h

450

1x

847

10

145

0-0

,002

108

Vt4

/vt8

Haa

rans

illan

kier

tolit

tym

ästä

pohj

oise

en,

haja

-asu

tusa

lue

Vt4

Pohj

antie

,80

km/h

nope

usra

joitu

ksen

nost

o10

0km

/h,O

ulun

suun

ta21

02

x4

363

800

363

1010

-0,0

06

Alue

nope

usra

joitu

kset

200

Iivar

inpo

lun

(Lau

nose

nja

Papp

ilanp

ello

n)al

ue,

kirk

onky

läAl

ueno

peus

rajo

ituks

enm

uuto

s40

km/h

->30

km/h

4x

201

Kesk

usta

nko

uluk

esku

ksen

alue

jaKa

rintie

nal

kuos

a,ki

rkon

kylä

Alue

nope

usra

joitu

ksen

muu

tos

40km

/h->

30km

/h4

x

202

Oik

otie

-Bilt

ontie

,Kes

äran

ta-L

änsi

rant

a,Tu

omia

ro,

Kaup

paka

ari-

Mie

slah

dent

ieja

Kevä

tnie

mia

luee

t,Tu

pos

(vai

he1)

Alue

nope

usra

joitu

ksen

muu

tos

40km

/h->

30km

/h7

x

203

Vesi

karit

ie-J

ärve

npää

ntie

-Lin

tula

mm

entie

välin

enal

ueja

Järv

enpä

äntie

npo

hjoi

spuo

li,Tu

pos

(vai

he2)

Alue

nope

usra

joitu

ksen

muu

tos

40km

/h->

30km

/h5

x

Yhte

ensä

360

-0,0

9

Tote

utus

luok

kaja

kust

.(10

00€)

Tote

utta

jaTi

erek

iste

rioso

ite

25

Taulukko 3. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet (vaihe 1).N

roK

ohde

Toim

enpi

dePi

tuus

(m)

Kpl

Hev

a-vä

hene

mä

/vu

osi

Huo

m

Liik

enne

ympä

ristö

npa

rant

amis

toim

enpi

teet

(kiir

.Lk

1)M

r-ind

.111

,3;2

010

=100

III

Kun

taEL

YM

uutie

aosa

aet

losa

let

1M

847

Oul

untie

n/T

yrnä

vänt

ien

M82

40/

Vesi

karin

tien

liitty

mä,

Tupo

sPi

sara

-/tu

rvas

aare

kkee

tsiv

usuu

nnille

(vai

he1)

275

x84

71

5565

155

650,

036

2Ke

tunm

aant

ien

1862

7ja

Selk

äsen

tien

liitty

mä,

kirk

onky

lä

Ketu

nmaa

ntie

llehi

dast

ees

im.k

orot

ettu

suoj

atie

tais

initö

yssy

enne

nsu

ojat

ietä

Ketu

nmaa

nsu

unna

sta.

Liitt

ymän

jake

vyen

liiken

teen

välik

aist

anm

uoto

ilu

120

x18

627

176

951

7695

0,00

2

3Li

ntul

amm

entie

-Let

ontie

1866

9ja

Järv

enpä

äntie

n18

670

liitty

mä,

Tupo

sT-

liitty

mää

nta

usta

mer

kitJ

ärve

npää

ntie

ntu

losu

unna

sta

12

x18

669

20

20

0,00

1

4Jä

rven

pään

tien

1867

0ja

Tupo

slam

men

tien

liitty

mä,

Tupo

sSu

ojat

ien

rake

ntam

inen

15

x18

670

111

201

1120

0,00

5

5Vt

8R

aahe

ntie

nal

ikul

kukä

ytäv

äKa

arte

enah

onko

hdal

laAl

ikul

kukä

ytäv

änke

ski"p

ilarin

"suo

jaka

ide

(tiek

aide

)Kaa

rteen

ahon

puol

elle

15

x

6Ka

uppa

kaar

i,Tu

pos

Suoj

atie

nra

kent

amin

enno

in50

met

äisy

ydel

leVe

sika

rintie

stä

115

x

7So

rtava

lant

ie/R

iipin

tieliit

tym

ä,Tu

pos

Suoj

atie

nra

kent

amin

en1

15x

8Lu

mijo

entie

M81

3/I

ivar

inpo

lku

/Per

äkyl

äntie

liitty

mä,

kirk

onky

läLu

mijo

entie

llesu

ojat

ieko

rotu

s(h

idas

tees

im.

sini

töys

sy).

Suoj

atie

mer

kkei

hin

teho

stev

arre

t1

35x

813

1264

012

640

0,01

5

9Lu

mijo

entie

nM

813

/Lim

inga

nrai

tti18

666

/Pa

ppila

ntie

nliit

tym

ä,ki

rkon

kylä

Lum

ijoen

tielle

suoj

atie

koro

tus

(hid

aste

esim

.si

nitö

yssy

).Li

säva

lais

insu

ojat

ien

vier

een

jasu

ojat

iem

erkk

ikes

kisa

arek

kees

een,

mui

hin

suoj

atie

mer

kkei

hin

teho

stev

arre

t.Li

min

ganr

aitin

saar

ekke

enja

kaja

mer

kkei

hin

teho

stev

arre

t.Ta

usta

mer

kin

pois

tam

inen

Lum

ijoen

tieltä

.

150

x81

312

012

00,

033

10Li

min

ganr

aitin

1866

6vä

liLu

mijo

entie

M81

3-

Kirja

sto,

kirk

onky

läSu

ojat

iem

erkk

ien

siirt

ämin

enm

ahdo

llisim

man

lähe

lletie

nre

unaa

jam

erkk

eihi

nte

host

evar

ret.

200

5x

1866

61

01

200

0,00

2

11Va

aran

maa

ntie

M82

7vä

lillä

vt4

Jyvä

skyl

äntie

-Ty

rnäv

änku

nnan

raja

,haj

a-as

utus

alue

,Ala

-Tem

mes

Reu

napa

alut

kaar

teis

iin90

03

x82

71

01

1960

-0,0

05

12Ke

donp

erän

tien

1862

8ja

Pitk

äkos

kent

ieliit

tym

ä(p

äivä

kodi

nko

hta)

,ki

rkon

kylä

Hid

aste

esim

.sin

itöys

sysu

ojat

ien

läns

ipuo

lelle

,po

llarit

115

x18

628

147

01

470

0,00

5

13Su

nila

ntie

-Jus

sila

ntie

välill

äLi

nnuk

katie

-Li

min

ganr

aitti

1866

6,ki

rkon

kylä

Moo

ttoria

jone

uvoi

llalä

piaj

okie

ltom

erki

t1

x

14Li

nnuk

kant

ie/K

arin

tieliit

tym

ä,ki

rkon

kylä

Liitt

ymän

kohd

ista

min

enja

kave

ntam

inen

,nä

kem

ien

tark

ista

min

en/p

aran

tam

inen

(kas

villis

uus)

.Liit

tym

äkaa

riin

reun

apaa

lut

110

x

15Ke

donp

erän

tien

1862

8ja

Keih

äänt

ien

liitty

mä

(päi

väko

din

koht

a),

kirk

onky

lä

Suoj

atie

nvi

erei

sten

koiv

ujen

pois

tam

inen

koko

naan

taio

saks

i.Ke

ihää

ntie

nm

uutta

min

enke

vyen

liiken

teen

väyl

äksi

japä

iväk

odille

uude

nuu

sito

nttil

iitty

män

rake

ntam

inen

kevy

enliik

ente

envä

ylän

itäpu

olel

le.

2015

xx

1862

81

1610

116

100,

000

1618

624

Värm

inko

sken

tieKa

itera

nkuj

anlä

nsip

uoli

Hid

aste

esim

.sin

itöys

syja

polla

rit1

15x

1862

41

4700

147

000,

002

17R

adan

alik

ulku

käyt

ävä,

Lum

ijoen

tien

813

vars

iSä

hkör

aite

ensu

oja-

aida

nja

tkam

inen

alik

ulku

silla

nko

hdal

la10

x

Yhte

ensä

296

00,

10

Tier

ekis

terio

soite

Tote

utus

luok

kaja

kust

.(10

00€)

Tote

utta

ja

26

Taulukko 4. Liikenneympäristön parantamistoimenpiteet (vaihe 2) ja muut parantamistoimenpiteet.N

roK

ohde

Toim

enpi

dePi

tuus

(m)

Kpl

Hev

a-vä

hene

mä

/vu

osi

Huo

m

Liik

enne

ympä

ristö

npa

rant

amis

toim

enpi

teet

(kiir

.Lk

2)M

r-ind

.111

,3;2

010

=100

III

Kun

taEL

YM

uutie

aosa

aet

losa

let

20Li

nnuk

katie

nja

Suni

lant

ien

liitty

mä,

kirk

onky

läLo

ivap

iirte

inen

hida

ste

suoj

atie

nja

linja

-au

topy

säki

nvä

liin,p

olla

rit1

15x

21O

ikot

ievä

lillä

Tupo

ksen

tie-V

esik

arin

tie/

Vesi

karin

tien

liitty

mä,

Tupo

sKe

vyen

liiken

teen

väyl

änra

kent

amin

en10

0030

0x

22Ke

sära

nta

välill

äM

aaui

mal

a-L

änsi

rant

a,Tu

pos

Kevy

enliik

ente

envä

ylän

rake

ntam

inen

230

70x

23Ke

donp

erän

tie18

628

japä

iväk

odin

idän

puol

eine

nto

nttil

iitty

mä,

kirk

onky

lä

Tont

tiliit

tym

änitä

puol

elle

rake

nnet

aan

uusi

kevy

enliik

ente

enyh

teys

jasi

irret

ään

suoj

atie

sen

kohd

alle

.1

10x

x18

628

115

001

1500

0,00

5

24Ke

donp

erän

tie18

628

/Per

äkyl

äntie

nliit

tym

ä,ki

rkon

kylä

Liitt

ymä-

jasu

ojat

iejä

rjest

elyj

enpa

rant

amin

en(e

sim

.liit

tym

änko

rotu

sja

suoj

atie

nsi

irto)

.To

imen

pide

mää

räyt

yym

aank

äytö

nka

utta

,vaa

tiier

illiss

uunn

itelm

an.

x18

628

117

801

1780

0,01

8

25Ku

rkiti

e,ki

rkon

kylä

Hid

aste

esim

.sin

itöys

sy,p

olla

rit1

15x

26Vä

rmin

kosk

entie

1862

4vä

lillä

Kaite

rank

uja

-Lu

mijo

entie

813,

kirk

onky

läKe

vyen

liiken

teen

väyl

änra

kent

amin

en44

013

5x

1862

41

4740

151

770,

001

27N

iitto

mie

hent

ievä

lillä

Tupo

ksen

tie-L

eilit

ie,

kirk

onky

läKe

vyen

liiken

teen

väyl

änra

kent

amin

en18

055

x

28Pa

jutie

välill

äH

onki

tie-K

edon

perä

ntie

Kevy

enliik

ente

envä

ylän

rake

ntam

inen

560

170

x

29Vä

liO

janp

erän

kang

as-K

etun

maa

nko

ulu

Kevy

enliik

ente

envä

ylän

rake

ntam

inen

1600

460

x

30O

ulun

tien

M84

7/T

yrnä

vänt

ien

M82

40/

Vesi

karin

tien

liitty

mä,

Tupo

sKi

erto

liitty

män

rake

ntam

inen

(vai

he2)

150

0x

847

155

651

5565

0,32

0

Yhte

ensä

017

300,

34

Nro

Koh

deTo

imen

pide

Pitu

us(m

)K

plH

eva-

vähe

nem

ä/

vuos

iH

uom

Muu

tpar

anta

mis

-ja

kehi

ttäm

isto

imen

pite

et/

erill

issu

unni

telm

atI

IIK

unta

ELY

Muu

tieao

saae

tlo

sale

t

40Vt

8R

aahe

ntie

Lim

inga

nko

hdal

la(v

älik

t86

Paav

olan

tie-H

aara

nsilt

avt

4Jy

väsk

ylän

tie)

Erilli

sen

vt8

toim

enpi

desu

unni

telm

anla

atim

inen

6533

Xx

843

827

0043

933

12Su

unni

telm

ava

lmis

tuu

2015

lopu

ssa

41Vt

4Po

hjan

tie/T

yrnä

vänt

ie82

40ra

mpp

iliitty

mä,

erita

soliit

tym

änlä

nsip

uoli,

Tupo

sPy

säki

tja

jake

vyen

liiken

teen

yhte

ydet

pysä

keille

112

5x

8240

164

01

640

0,00

3va

lmis

Ties

uunn

itelm

a

42Vt

4Po

hjan

tie/T

yrnä

vänt

ie82

40ra

mpp

iliitty

mä,

erita

soliit

tym

änitä

puol

i,Tu

pos

Pysä

kitj

aja

kevy

enliik

ente

enyh

teyd

etpy

säke

ille1

125

x82

401

900

190

00,

003

valm

isTi

esuu

nnite

lma

43Vt

8R

aahe

ntie

/kt8

6Pa

avol

antie

nliit

tym

ä,ha

ja-

asut

usal

uePä

äsuu

nnan

saar

ekke

ellin

enka

navo

inti

pysä

kkiy

htey

ksin

een

150

0x

843

829

5543

829

550,

026

Pyhä

joen

ydin

voim

alan

tiein

vest

oinn

it-h

anke

,val

mis

Ties

uunn

itelm

a

44Vt

8La

pink

anga

sra

dan

ylik

ulku

silta

,haj

a-as

utus

alue

Ylik

ulku

silla

nku

nnos

tus

jale

vent

ämin

ense

kävt

8tie

penk

eree

nle

vent

ämin

en70

010

00x

843

754

3043

833

50,

008

Pyhä

joen

ydin

voim

alan

tiein

vest

oinn

it-h

anke

,val

mis

Ties

uunn

itelm

a

45Vt

8La

pink

anga

s,ra

dan

ylik

ulus

taR

aahe

nsu

unta

an,h

aja-

asut

usal

ueO

hitu

skai

stat

kohd

akka

in3

km31

5038

00x

843

720

5043

752

000,

100

Pyhä

joen

ydin

voim

alan

tiein

vest

oinn

it-h

anke

,val

mis

Ties

uunn

itelm

a

Yhte

ensä

5550

00,

14

Tote

utus

luok

kaja

kust

.(10

00€)

Tote

utta

jaTi

erek

iste

rios

oite

Tote

utus

luok

kaja

kust

.(10

00€)

Tote

utta

jaTi

erek

iste

rios

oite

27

5 Liikenneturvallisuustyö

5.1 Työn organisointi

Limingan kunnassa toimii liikenneturvallisuusryhmä, jossa on edustus kaikista hallintokunnistasekä tarvittavista sidosryhmistä. Kunnan liikenneturvallisuusryhmän säännöllinen kokoontuminenon olennaista liikenneturvallisuustyön tuloksellisuuden kannalta.

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusryhmä ohjaa kunnissa tehtävä liikenneturval-lisuustyötä. Maakunnallinen liikenneturvallisuusryhmä asettaa tavoitteet tehtävälle työlle sekäkäsittelee liikenneturvallisuustilannetta ja kunnista tulevaa palautetta. Kuntien liikenneturvallisuus-ryhmät seuraavat liikenneturvallisuustilannetta sekä välittävät tietoa ja tekevät esityksiä maakun-nalliselle ryhmälle. Yhteistyötä tehdään jatkossa Oulun seudun liikenneturvallisuustoimijan kans-sa toimijatyön käynnistyttyä.

Liikenneturvallisuustyö on osa Oulun seudun liikennejärjestelmätyötä, josta vastaa Oulun seudunliikenteen johtoryhmä. Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa 2030 esitetyt liikennetur-vallisuuden kehittämislinjaukset pohjautuvat seudun kuntien yhdessä laatimaan liikenneturvalli-suusstrategiaan.

5.2 Viisaan liikkumisen edistäminen

Liikenneympäristön parantamisen ja liikenneturvallisuustyön ohella kestäviin ja viisaisiin liikku-misvalintoihin ohjaaminen on tärkeää. Viisaita liikkumismuotoja ovat kävely, pyöräily, joukkolii-kenne ja kimppakyydit. Viisaan liikkumisen edistäminen on katsottu valtakunnan tasolla tärkeäksipäämääräksi. Vuonna 2012 on valmistunut Liikenneviraston laatima ”Kävelyn ja pyöräilyn valta-kunnallinen toimenpidesuunnitelma 2020”. Suunnitelma sisältää tärkeimmät kävelyn ja pyöräilynedistämistoimet vuoteen 2020. Suunnitelman tavoitteena on kannustaa ja myös mahdollistaaihmisiä valitsemaan kävely tai pyöräily ainakin osalla matkoistaan.

Kulkutapaosuuksien muutokseen on potentiaalia kaikissa kunnissa, kaikissa väestöryhmissä jaerityyppisillä matkoilla. Valtakunnallisessa suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet viedään käytän-töön valtion ja kuntien omissa suunnitelmissa, toiminnanohjauksessa ja toteutuksessa. Toimenpi-teiden jalkauttaminen kuntatasolla on paikallisten toimijoiden tehtävä.

Viisaan liikkumisen edistäminen sopii hyvin osaksi kunnan liikenneturvallisuusryhmän tehtäviä.Viisaiden liikkumisvalintojen edistäminen on luontevaa sisällyttää osaksi liikennekasvatusta japuhua yleisesti viisaan ja turvallisen liikkumisen edistämisestä. Kyse on ihmisten arvoista ja arki-päivän valinnoista. Käytännössä tämä tarkoittaa että muuan muassa kouluissa, järjestöissä, työ-paikoilla ja vanhuspalveluissa jaetaan tietoa kestävistä kulkumuodoista sekä niiden hyvistä vaiku-tuksista. Lisäksi kannustetaan kuntalaisia pohtimaan omaa liikkumistaan ja kulkumuodon valin-nan merkitystä. Viisaan liikkumisen edistäminen on liikennekasvatustyön tapaan pitkäjänteistä jajatkuvaa työtä.

28

5.3 Kevyen liikenteen verkot

Liikenneturvallisuussuunnitelman päivityksen yhteydessä on tehty taajamien kevyen liikenteentavoiteverkot ja kevyen liikenteen pääreittien luokittelu, jotka on esitetty kirkonkylän ja Tupoksentaajamien osalta seuraavissa kuvissa 13 ja 14.

Kuva 13. Kirkonkylän alueen kevyen liikenteen verkko ja sen luokittelu.

29

Kuva 14. Tupoksen alueen kevyen liikenteen verkko ja sen luokittelu.

30

6 Vaikutukset

6.1 Liikenneympäristön parantaminen

Esitetyt parantamistoimenpiteet ovat pääosin pieniä, tehokkaita, nopeasti toteutettavia ja kustan-nuksiltaan edullisia. Esitetyillä maantieverkon parantamistoimenpiteillä saadaan laskennallisestivähennettyä Limingan kunnan alueella yhteensä 0,5 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuuttavuodessa (Tarva MT 5,3; turvallisuusvaikutusten arviointi vaikutuskertoimilla). Onnettomuuskus-tannussäästöt ovat vuositasolla yhteensä noin 250 000 euroa vuoden 2015 hintatasossa. Myöskatuverkolle esitetyillä parantamistoimenpiteillä saadaan vähennettyä onnettomuuksia, onnetto-muusriskiä ja onnettomuuskustannuksia.

Suunnitelmassa esitetyillä hidasteilla ja valtatien 8 parantamistoimenpiteillä saadaan hyvät turval-lisuusvaikutukset. Tehokkain yksittäinen turvallisuustoimenpide on Ouluntien ja Tyrnäväntienkiertoliittymän rakentaminen (toinen vaihe), mutta myös ensimmäisen vaiheen pisaraliittymilläsaadaan hyvä turvallisuusvaikutus. Esitetyt tiekohtaiset nopeusrajoitusten nostot lisäävät jonkinverran henkilövahinko-onnettomuusriskiä. Yksittäisten liikenneympäristön parantamistoimen-piteen vaikutus koettuun turvallisuuteen on usein merkittävämpi kuin vaikutus onnettomuusmää-riin.

6.2 Liikenneturvallisuustyö ja kestävä liikkuminen

Liikenneturvallisuustyön vaikutukset realisoituvat pitkällä aikajänteellä liikenneasenteiden muu-toksena ja edelleen onnettomuuksien vähenemisenä, onnettomuusriskin pienenemisenä sekämyös kunnalle kohdistuvien kustannusten vähenemisenä.

Kestävä ja viisas liikkuminen sekä kevyen liikenteen verkon parantaminen tuo pidemmällä aika-välillä kustannussäästöjä muun muassa yleisen hyvinvoinnin lisääntymisen ja sairaskulujen vä-henemisen kautta.

RapoRtteja 63 | 2015LIMINGaN LIIKeNNetURVaLLISUUSSUUNNIteLMa pohjois-pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

ISBN 978-952-314-291-6 (painettu) ISBN 978-952-314-292-3 (pdf)

ISSN-L 2242-2846 ISSN 2242-2846 (painettu) ISSN 2242-2854 (verkkojulkaisu)

URN:ISBN:978-952-314-292-3

www.ely-keskus.fi/julkaisut | www.doria.fi/ely-keskus

Limingan kunta