www.uutispuuro.fiPohjois-Pohjanmaan maaseudun kuulumisia julkaisee Maaseudun Sivistysliiton Uutispuuro-hanke.

Ikkunan sisäpuolella korkean katon alla

Kulttuurikauppilan ateljeissa syntyy am-

mattitaidetta jo kahdeksatta vuotta. Yksi

Kulttuurikauppilan perustajista, Sanna

Koivisto, on juuri aloittamassa aidon

kokoisten tiernapoikien työstämistä. Toi-

sessa päässä taloa toinen perustaja, teks-

tiilitaiteilija Helena Kaikkonen järjeste-

lee tavaroitaan muuttoa varten. Yhteisö

muuttuu.

Koko Kulttuurikauppila syntyi on-

nettomuuden seurauksena, kun vanha

kansakoulu tuhoutui palossa. Jo silloin

rakennuksessa oli ollut taiteilijoiden työ-

huoneita mutta myös muuta toimintaa.

Koivisto, Kaikkonen ja Antti Ylönen pis-

tivät unelmansa yhteen. Tuhkasta nousi

taidekeskus, joka on paljon enemmän

kuin pelkkä taiteilijoiden työpaikka.

Iiläiset ottivat omakseen

Vaikka asukkaat hieman oudoksuivat tai-

dekeskuksen perustamista, he suopuivat

ajatukselle nopeasti. Nykyään Kulttuu-

rikauppilassa käydään taidekursseilla ja

lapset saavat taiteen opetusta työpajoissa.

”Vieraat tuodaan mielellään Kulttuuri-

kauppilaan”, Kaikkonen kertoo.

Kulttuuri, taide ja luovuus on kasvanut

Kulttuurikauppilan mukana kiinni kun-

nan rakenteisiin. Kulttuurikauppilan toi-

minnanjohtaja Leena Lämsä iloitsee, että

luovuus on Iin kunnan strategian toinen

painopiste kestävän kehityksen lisäksi.

”Kyllä nämä taiteilijat puskivat ajatuk-

sen läpi. Jopa kunnanjohtajaa etsittiin

luovuuden perusteella”, Lämsä korostaa

ammattitaiteilijoiden merkitystä.

Taide on tuonut myös Iin yrittäjil-

le potkua. ”Yrittäjät ovat sanoneet, että

kaikki, mikä parantaa kuntailmettä aut-

taa myös heitä”, Lämsä kertoo esimerkiksi

nelostien viereisen ympäristötaidepuis-

ton virkistävästä vaikutuksesta elinkei-

noelämään.

Ympäristötaidetta syntyy paikkakun-

nalle taas lisää 14. kesäkuuta alkavassa

Ii biennaalissa.

Luonto juurtunut työhön

Jos luovuus on antanut paljon Iille, mitä

Ii on antanut luovuudelle? Iiläislähtöiset

taiteilijat arvostavat miljöötä. Luonto on

juurtunut syvään.

”Bergenissä opiskellessani asuin kau-

pungissa. Olin kaukana kotoa, ja ikävä

nosti varmasti luonnon tekemiseenikin”,

Kaikkonen muistelee.

Kaikkosen työssä luonnonmateriaalit

ovat tärkeitä ja Iissä ne ovat helposti saa-

tavilla. Suomalainen luonnonläheisyys ja

jokamiehenoikeudet ihastuttavat kansain-

välisiä residenssitaiteilijoita, joita Kulttuu-

rikauppila on majoittanut alusta asti.

Tällä hetkellä residenssitaiteilijana on

hollantilainen Ilse van den Berg. Koti-

maassaan hän asuu kaupungissa ja met-

sään on puolentoista tunnin matka.

”Täällä olen alkanut keskittyä enem-

män pienempiin muotoihin ja yksityis-

kohtiin kuin maisemiin”, van den Berg

kertoo luonnon vaikutuksesta luovuu-

teensa. Läpikuultavia luonnon piirteitä

on piirtynyt hollantilaisen kynästä sata.

Van den Bergin residenssiajan tuotok-

sia voi ihailla Kiimingissä O. Jauhiaisen

museossa 22. maaliskuuta asti.

p i a a l a t o r v i n e n

Leveistä ikkunoista aukeaa suora näkymä sohjoiseen Iijokeen. Ka-lastaja turkishaalarissa vääntää kairaa. Rantatiellä kulkevat pari lapinkoiraa ja taluttaja tuskin huo-maavat helmikuun peittelemää Maruyama Yoshikon Lehtivene-ympäristötaideteosta.

Hollantilaisen Ilse van den Bergin residenssiaika Iissä on ollut tuottoisa. Hänen näyttelyn-sä avataan tällä viikolla Kiimingissä O. Jauhiaisen museossa.

Kulttuurilla saahalpaa mainosta

Luovuus ja taide uppoaa iiläisiinInnovaatioleirillä pääset raken-tamaan uudenlaisia lähestymis-

tapoja alueemme maaseudun yrittäjyyteen erityisesti nuorten

näkökulmasta. Hakemusten perusteella valitaan noin viisi

leiriläistä. Hae mukaan tai anna leirille ideoita ja kysymyksiä!

Hae mukaan elämykseen!

1.—3.4.2014 SIIKAJOKI

lisätietoja ja hakemukset: www.lyyti.in/hakemus-

innovaatioleirille

innovaatio-leiri

Kärsämäki on 2 730 asukkaan kunta. Sel-

laisen paikan myönteiset kuulumiset ei-

vät yleensä ylitä valtakunnallisten lehtien

uutiskynnystä. Kärsämäki pääsee kuiten-

kin miellyttäviin otsikoihin säännöllisesti

kulttuuritapahtumiensa ansiosta.

”Kulttuurityötä on tehty pitkään. Ta-

pahtumat ovat toimineet yli kymmenen

vuotta”, Kärsämäen kunnanhallituksen

puheenjohtaja ja kulttuuriaktiivi Jaana

Salo kertoo.

Paanukirkon musiikkijuhlat, ARS Kär-

sämäki ja tarinaniskennän SM-kisat ovat

tuoneet Kärsämäen kulttuuritoiminnan

niin näkyväksi, että välillä päättäjille pi-

tää havainnollistaa, kuinka vähän rahaa

siihen kuluu.

”20 000 euroa on kunnan budjetis-

sa ympyrädiagrammin pieni viiva”, Salo

muistuttaa.

Pienellä paikkakunnalla asukkaiden

on helpompaa päästä aktiivisiksi kult-

tuuritoimijoiksi pelkän passiivisen kult-

tuurin kuluttamisen sijaan. Ensi kesänä

ARS Kärsämäen teemana on ”ei sivusta-

katsojille”. Asukkaita aktivoidaan mukaan

tapahtuman tekemiseen alusta asti. Suur-

ten tapahtumien lisäksi kulttuuritoimijat

vievät taidetta esimerkiksi palvelutaloi-

hin.

Kärsämäellä on aloitettu myös kan-

sainvälinen taiteilijaresidenssin pito. Salo

iloitsee, että ensimmäinen taiteilija on-

nistui saamaan kontaktin kärsämäkisiin.