JUDOUUTISETJÄSENLEHTI HELMIKUU 2009

Puheenjohtajan mukaan edessä on vilkas 40-vuotisjuhlavuosi — kaikki mukaan!, hallitus uusiutui, Hannu Ossi täytti 60 vuotta, Judoseuralla takana mahtava kisavuosi: ranking ykkönen, mitaleita peräti 216, kisatatamien reunalta, kevään harjoitusaikataulu, suoritettuja vöitä, Elina otteli kultaa Judon Finnish

Openissa, syksyn juniori-cup tuloksineen, tapahtumakalenteri, pikkujoulut keräsi taas tuvan täyteen, shimewazan historiasta, tekniikkapalsta, muksujudon uusi ryhmä aloitti.

Junnu-cupin heittoja ja tuloksetHeti ensi kerralla kääntöjä Shime-wazan historiasta ja tekniikasta

J U D O S E U R A 1 9 6 9 - 2 0 0 9

2

Parolantie 8

Avoinna myös sunnuntaisin!

MANU

33

Olen saanut kunnian astua Hämeenlinnan Judoseuran puheen-

johtajan tehtäviin tämän vuoden alusta. On hienoa olla mukana hallituksessa sellaisessa seuras-sa, jossa asiat on hoidettu hyvin, jäsenistö on aktiivista ja harras-tajia on kiitettävä määrä. Kohta alkaa uudet peruskurssit ja tata-meja paukutellaan taas.

Oman judourani voi kiteyttää muutamaan lauseeseen: lapset aloittivat ja veri veti mukaan. Kisoissa olen käynyt vajaat kymmenen kertaa, joissa sain kokea, miten monipuolinen laji judo on.

Olin muutama vuosi sitten seuramme hallituksen varajäsen, ”Judon Ystävien” veturina. Olen ollut mukana talkoissa ja pyöri-nyt melko aktiivisesti kisaryh-mässä mukana.

Puheenjohtajan tehtävät �0-vuotisjuhlavuonna tuo lisähaas-teita minulle, jäsenille ja myös seuran tukijoille. Meillä on edes-sä hieno vuosi: siihen kuuluvat �0-vuotisjuhla, juhlallisempi �0-vuotis Shiai ja kaikki muut tapahtumat, joita järjestämme. Varsinkin Hämeenlinna �0-v Shiai on tapahtuma, joka kai-paa paljon energistä ja innokasta talkooväkeä. Tänä vuonna Shi-ai järjestetään kaksipäiväisenä, jolloin kisaajien ja talkoolaisten päivän pituus ei veny yhtä pit-käksi kuin viime vuosina.

Juhlavuoden vuoksi perus-tetaan juhlavuositoimikunta, jo-ka ajaa tapahtumia eteenpäin.

Uskon, että yhdessä saamme ikimuistoisen vuoden 2009 ai-kaiseksi, niin seuratoiminnan kuin kilpailumenestyksenkin kannalta.

Vuosi 2008 oli kilpailullisesti aivan mahtava Judoseuralla. E-, D- ja C-nuoret ottelivat ympä-

Juhlavuosi tuo paljon haasteitaKaikille nuorille suositte-

len kisojen kokeilemista, koska siellä saa nähdä toimivatko ne harjoituksissa opitut tekniikat oikeasti. Mitä nuorempana sitä kokeilee, sen helpompaa se on.

Vanhemmat, A- ja B-nuoret toivat myös SM- ja PM-mita-leita Hämeenlinnaan. Aikuisissa Elina Paulman voitti sekä SM- että PM-kultaa ja on taistellut monta hienoa kilpailua maail-malla viime vuoden aikana.

Seuran kotisivut on uusittu. Niitä kannattaa pitää silmällä silloin tällöin. Sieltä näkee uu-simmat uutiset, tapahtumat ja niiden aikataulut jne. Tarkoitus on, että sivuja päivitetään sään-nöllisesti nyt, kun ne ovat val-miit. Kisaryhmän blogista voi lukea juttuja kisoista.

Toivotan koko Judoseural-le menestyksekästä juhlavuotta. Tehdään siitä yhdessä ikimuis-tettava.

Vesa Koivulahti

P.S. Kädessäsi on nyt suurem-pi, A�-kokoa oleva Judouutiset. Muutos kertoo eteenpäinmenos-ta, mutta myös juhlavuodesta. Ainakin kuvat ovat isompia, ei-kä niitä tarvitse tihrustaa. Tämä isompi koko ei ole tarkoitettu vain juhlavuoden iloksi.

Jokainen jäsen voi halutes-saan osallistua seuramme yh-teisen lehden tekemiseen kir-joittamalla, kuvaamalla tai piirtämällä. Tule mukaan, tämä on hauskaa!

ri Suomea monissa kilpailuissa. Vuoden lopussa Hämeenlinnan Judoseura komeili Judokisan ranking-luettelon kärkipaikalla upeilla 219 pisteellään. On ol-lut hienoa seurata miten paljon uusia kilpailijoita viime vuoden lisenssiuudistus toi tullessaan.

Vesa Koivulahti on ollut Judoseuran puheenjohtaja tämän vuoden alusta lähtien.

JUDOSEURAN TOIMIKUNNAT

SEUraTOIMINTa

JäsentoimikuntaRisto SahavastaavaKaikki seuran aikuisjäsenet kuuluvatjäsentoimikuntaan

JunioritoimikuntaRisto Sahavastaava

TiedotustoimikuntaLauri Poropudasvastaava

TaloustoimikuntaTeija Koivulahti, vastaava

PassisihteeriNina Lempinen

JUDOTOIMINTaValmennustoimikuntaOlli Paasimaa, vastaavaKaija PaasimaaKai OinonenPanu VillanenLauri Poropudas

Dan-kollegioOlli Paasimaa, vastaava

Judoaiheinen postimerkki Ka-nadasta 1976.

�

HÄMEENLINNaN JUDOSEUra ry

Hämeenlinnan Judoseuran sali ja toimisto: Paukkulantie 4sähköposti: toimisto@judoseura.fi

www.judoseura.fi

Hämeenlinnan Judoseuran vuo-sikokous pidettiin seuran salilla 10.12.2008. Kokouksessa täy-dennettiin seuran hallitusta ja hy-väksyttiin vuoden 2009 toiminta-suunnitelma.

Toiminnan keskiössä on vuonna 2009 seuran �0-vuotis-juhlavuosi. Vuotta varten jul-kaistaan seuran seinäkalenteri, joita voi ostaa toimihenkilöiltä, uusitaan seuran esite, Hämeen-linna-shiai saa erikoispalkintoja ja sinne kutsutaan aiempaa ak-tiivisemmin myös ulkomaalaisia

Judoseuran vuosikokous täydensi hallitusta

Seura 40 vuotta on vuoden 2009 teemakisailijoita. Junioreiden kevät-kauden päättäjäisiä vietetään ko-tisalileirin yhteydessä. Syyskausi aloitetaan �0-vuotisjuhlalla, jo-hon kutsutaan muun muassa yh-teistyötahoja ja ystäviä, ja loppu-vuonna julkaistaan juhlavuodesta ja judosta kertova juhlajulkaisu.

Seuran hallitukseen valittiin erovuoroisten Tia Holmalan, Antti Simolan ja Sari Spelman-Koivusaaren tilalle Vesa Koivu-lahti, Teija Koivulahti ja Nina Lempinen sekä yksivuotiskau-delle Risto Saha ja Jarkko Salmi.

Vanhoina hallituksessa jatkavat Saara Elväs, Pekka Jussila, Olli Paasimaa ja Lauri Poropudas.

Yhteistreenien jälkeiseen kokoukseen jäi paikalle 17 seu-ralaista, joten kokous jouduttiin pitämään tatamilla. Kokouksen puheenjohtajana toimi Vesa Koi-vulahti ja sihteerinä Saara Elväs. Ääntenlaskijoiksi ja pöytäkirjan-tarkastajiksi valittiin Annukka Hatunen ja Eija Laine.

Vesasta puheenjohtajaVuosikokousta seuranneessa hal-

lituksen järjestäytymiskokouk-sessa hallituksen puheenjohtajak-si Pekka Jussilan jälkeen valittiin Vesa Koivulahti, Pekka jatkaa PR-päällikkönä ja varapuheen-johtajana. Saara Elväs jatkaa sih-teerinä ja Olli Paasimaa valmen-nus- ja koulutuspäällikkönä sekä Lauri Poropudas tiedottajana. Ta-loudesta vastaa Teija Koivulahti, jäsensihteerinä toimii Nina Lem-pinen, nuoriso- ja jäsentoimikun-nasta vastaa Risto Saha ja Jarkko Salmesta tuli kilpailupäällikkö.

HaLLITUS

Puheenjohtaja Vesa KoivulahtiKuusisenmutka 113210 HämeenlinnaPuh. 040 538 9644vesa.koivulahti@elpress.se

Sihteeri Saara Elväs aulangontie 58 C13220 HämeenlinnaPuh. 0400 861 004 saara.elvas@motiva.fi��

Talouspäällikkö Teija Koivulahti Kuusisenmutka 113210 HämeenlinnaPuh. 040 8222 824teija.koivulahti@pp.nic.fi��

Pr-vastaava/ varapuheenjohtaja Pekka Jussila Vanamontie 5 13500 Hämeenlinna Puh. 040 544 9023 pekka.jussila@pp2.inet.fi�� JäsensihteeriNina Lempinenrauduskoivukuja 9, 13300 HämeenlinnaPuh. 050 558 0769n.lempinen@gmail.com

TiedottajaLauri PoropudasSalomaankatu 2313220 HämeenlinnaPuh. 0400 711 917lauri.poropudas@pp.inet.fi��

Valmennus- ja koulutuspäällikköOlli PaasimaaIdänpääntie 1 D 2913210 HämeenlinnaPuh. 050 549 4507olli.paasimaa@judoseura.fi��

VaraJÄSENETNuoriso- ja jäsentoimikuntien vastaavaristo SahaPuh. 040 359 4011juniorijudo@gmail.com

KilpailupäällikköJarkko SalmiLuhtalemmikintie 813300 HämeenlinnaPuh. 0440 994 886jarkko.salmi@mymail.fi��

Hämeenlinnan Judoseuran osoite: c/o Saara Elväs, aulangontie 58 C, 13220 HämeenlinnaHämeenlinnan Judoseuran pankkiyhteys: Kantapankki 425200-1385

JUDOUUTISET näet värillisenä seuran nettisivuilta

�

Hannu Ossi täytti 60 vuottaHämeenlinnan Judoseuran taka-vuosien yksi voimatekijä, Hannu Ossi täytti 60 vuotta 1�.11.2008. Judoseura muisti Hannua 18.11., kun hän vieraili salilla kakkukah-veilla. Seura lahjoitti nykyään innokkaasti golfin parissa viih-tyvälle päivänsankarille seuran ulkoiluasun.

Hannu Ossi oli perustamassa kesäkuussa 1970 Imatran Suko-shi-judoseuraa. Myöhemmin hän siirtyi työskentelemään Hämeen-linnaan ja liittyi Hämeenlinnan Judoseuraan toimien sen halli-tuksessa talouspäällikkönä. Hal-litusvuosien jälkeen hän on ollut mukana taloustoimikunnassa. Hannun avulla nykyaikaistettiin myös Hämeenlinna-shiaita, kun hän järjesti kisoihin pc-pohjaisen tietoliikenneverkon.

Hannu Ossi oli mukana mo-nien muiden veteraanien kanssa loppukesällä 200�, kun seuran nykyinen sali avattiin juhlahar-joituksilla.

Hannu Ossia onnittelemassa puheenjohtaja Pekka Jussila, Kai Oinonen ja selin Antti Simola. Pekka ojentaa päivänsankarille seuran ulkolluasun.

Syntymäpäiväkahveille ovat tulleet mukaan myös Jari Paulman, joka oli menossa vetämään harjoitusta, ja Kaija Paasimaa.

6

Hämeenlinnan Judoseu-ralla on takana kaksi loistavaa vuotta, joina

on tehty mitali- ja kisaajaennä-tyksiä. Kun 2006 seuran edus-tajat saivat 81 mitalia, tuli niitä 2007 jo 1�2 ja viime vuonna 216. Seura oli toissa vuonna Judoki-san ranking-tilastossa kakkonen ja viime vuonna ylivoimainen ykkönen. Toiseksi tuli Meidokan Helsingistä 180 pisteellä, kol-manneksi Judo-Kan Espoosta 107 pisteellä ja neljänneksi Van-taan Jukara sadalla pisteellä.

Judokisan ranking perustuu tulospalvelun ylläpitämiin kisoi-hin ja niissä seuran ja sen edus-tajien saavuttamaan menestyk-seen. Viime vuonna Judokisan ranking-tilastossa oli yhdeksän kisaa: Ice Power -cup, Shikata-shiai, Matsuru-kannu, Hämeen-linna-shiai, Koyoma-shiai, Ryhti-shiai, Mikkeli-shiai ja Eden-shiai sekä Kymijoki-shiai.

Menestyksen takana on tie-toinen panostus kilpailemiseen ja nuorten innostaminen siihen — kyseessä on kamppailulaji, jossa taidot selviävät vain kamp-pailemalla. Judoseuran kansalli-sen tason kilpailuihin osallistu-neiden määrä on noussut reilusta kahdestakymmenestä yli viiden-kymmenen.

Tärkein tekijä on kuitenkin ollut kisaryhmän perustaminen pari vuotta sitten. Siihen mukaan päässeet saavat Olla Paasimaan opetusta neljänä päivänä viikos-sa, ja parhaat ja innokkaimmat kahdesti päivässä. Kisat ovat yleensä lauantaisin.

Kilpailemaan Judoseuras-sa opetellaan seuran sisäisissä juniori-cupeissa. Viime vuosi-na niihin osallistuneiden määrä on kasvanut noin �0:stä yli 70:n. Tällaiset kavereiden kanssa otel-tavat harjoituskisat madaltavat kynnystä kansallisille tatameille.

Menestys henkilöittäinOheinen tilasto perustuu kisa-ryhmän valmentaja Olli Paasi-maan tilastoihin. Kaikkiaan kil-pailuihin osallistumisia oli viime vuonna 363.K=kulta, H=hopea, P=pronssi.

K H Pr yht. kisatE-nuoretSini Oinonen 7 8 6 21 21Luukas Saha 11 � 2 17 19Samuli Koskinen - - � � 8Elias Aaltonen 1 1 - 2 2Juuso Kemppainen - - 2 2 3

D-nuoretSanna Paasimaa 12 � - 16 21Aki Oinonen 8 2 1 11 17Samira Koivulahti 2 2 2 6 8Aleksis Villanen - 2 3 � 8Riia Levänen - 2 1 3 3Saku Inget - 1 2 3 �Johannes Viherä 1 - 1 2 9Oskari Hiittu - 1 1 2 �Tuomo Viitala - - 2 2 �Joona Hinkkuri - 1 - 1 1 Albert Kauhanen - - 1 1 1Ville-Veikko Pekola - - 1 1 3Janni Tasanko - - 1 1 1

C-nuoretSemi Salmi 7 8 � 20 23Samu Koivulahti 7 2 6 1� 27Matias Koivusaari 2 7 � 13 23Pessi Poropudas 1 1 2 � 8Aapo Wihersaari - - 2 2 8Anniina Hietala 1 - - 1 1Sikko Kaewasa 1 - - 1 1

Janne Forsvik - - 1 1 1

B-nuoretSampsa Koivulahti 7 - 8 1� 20Lalli Nuorteva 2 8 1 11 18Eevert Helkiö - - 2 2 7

a-nuoretMagomed Futijev 3 2 3 8 12Abdul Djoukaev - - � � 12Tuomas Virtanen - - 1 1 3

aikuisetSimo Ansalahti 1 2 � 7 12Elina Paulman � 1 - � 10Jari Lehtinen 1 1 - 2 �Ari Heikkinen - - 2 2 2Ilkka Tuomisto - 1 - 1 1

yhteensäAikuiset 6 � 6 17A-nuoret 3 2 8 13B-nuoret 9 8 11 28C-nuoret 19 18 20 �7D-nuoret 23 1� 16 ��E-nuoret 19 13 1� �7 79 61 76 216 363(Taulukosta puuttuvat niiden tiedot, joilla ei ollut yhtään mitalisijaa, sellaisia kisaajia oli 13. Useim-mat heistä osallistuivat vain yhteen kisaan koko vuonna.)

Seuralla takana huippuvuosi

Samun kouchi-makikomi Aurajoki-shiaissa syksyllä 2008.

7

Hämeenlinnalaisten parhaat sijoittumiset Judokisan ran-king-pörssissä olivat seuraa-vat:Sarja/sija/judoka pisteetE-tytöt1. Sini Oinonen 2�E-pojat1. Luukas Saha 3116. Elias Aaltonen �19. Samuli Koskinen �D-tytöt1. Sanna Paasimaa 3�13. Samira Koivulahti �D-pojat6. Aki Oinonen 18C-pojat2. Semi Salmi 27�. Matias Koivusaari 226. Samu Koivulahti 20

Luukas vie vastustajaansa Iisalmessa, missä hän edusti yksin Judoseuraa tuoden kaksi kultaa. Alaku-vissa Lallin ja Sampsan heittoja Joensuun kisoista. Lallin tokui-waza on palomiehenpyörä polviltaan ja Sampsan polvikieppi, josta tässä nähdään osin torjutun heiton jatkotekniikkana versio, missä ote-taan kädellä uken reidestä toisella kädellä kiinni ja viedään väkisin yli.

8

Viime vuonnakin judoseu-ralaiset tekivät lukemat-tomia kisamatkoja eri

kisoihin ympäri maata. Mukana oli tietenkin myös huoltojoukot eli kotiväki, mikä varmaankin ainakin kaksinkertaisti kisoihin ”osallistuneiden” määrän. Jo ennen kisaa kotijoukot astuvat kuvaan mukaan, kun sovitaan kyydit: kenen vanhemmat tai vanhempi lähtee, kuka pääsee kenenkin kyytiin, milloin lähde-tään, jne.

Kisat ovat niin kisaajille kuin erityisesti kotiväelle odottelua. Kisareissuihin lähdetään yleensä joskus �-6 aikaan lauantai-aa-muisin. Kisapaikalla saatetaan ensin odotella punnistukseen pääsyä, ja jos painoa täytyy pu-dottaa, katsotaan, että kisaaja treenaa ja jumppaa vaadittavat sadat grammat pois. Ja odotel-laan — ja syödään, ainakin ne, joilla on paino ollut joko yli tai lähellä ylärajaa, pääsevät vasta tässä vaiheessa syömään aami-aista ja tankkaamaan. Vanhem-mat pääsevät nyt ensimmäisille kahveille, jos omia kahveja ei ole mukana.

Viime aikoina kisojen kasva-minen myötä on onneksi yleis-tynyt sellainen käytäntö, että ki-sat jaetaan jo ennakolta kahteen osaan, esimerkiksi vanhemmat ikäluokat ja aikuiset tulevat pun-nitukseen vasta puolenpäivän aikaan tai tienoilla: näin kaik-kien ei tarvitse olla heti aamus-ta liikkeellä. Paitsi, jos samassa kyydissä on E-A-ikäluokkalaisia, silloin mennään varhaisimpien kisaajien ehdoilla.

Punnituksen jälkeen on taas aikaa odotella, että kaikki pun-nitukset saadaan valmiiksi ja nii-den mukaiset sarjat ja ottelukaa-viot tehtyä.

Ottelemaan päästään noin puoli kymmenen, kymmenen aikaan, tai joskus myöhemmin. Kaikki riippuu tietysti kisaorga-nisaation kyvykkyydestä, osanot-tajien määrästä ja siitä, meneekö kaikki hyvin: pitääkö sarjoja yh-distää, ja sen takia kysellä osal-listujien ja valmentajien kantoja asiaan, jne.

Kisatatamin reunalta

Kun lopulta päästään kisaa-maan, eivät tietenkään kaikki ole yhtä aikaa tatamilla, vaan kukin sarja otellaan vuorollaan: usein aloitetaan nuorimmista ja pie-nimmistä, joten muilla on aikaa odotella — paitsi valmentajilla ja ottelemassa olevien vanhemmilla ja kavereilla ja muilla kannatta-

jilla, jotka huutavat ja kuvaavat tatamin reunalla tai katsomossa.

Äideillä ja naisilla yleensä on odotteluun paremmat valmi-udet, kun he tikkuavat eli neu-lovat sukkia ja villapaitoja. Se on siitä erikoista puuhaa, ettei se estä osallistumista keskuste-luihin tai ottelijoiden kannus-

tamiseen. Paitsi kun oma lapsi ottelee, silloin pannaan kutimet ja virkkaukset pois ja keskitytään otteluun, jossa jännitys saattaa olla katsomossa suurempi kuin tatamilla.

Kun pienimmät ovat otelleet ottelunsa, alkaa heillä odottelu: odotetaan palkintojenjakoa ja vanhempien kisaajien matseja ja kotiinlähtöä.

Kotimatkalla monen porukan kohokohta on ruokailu jossakin matkan varrella olevan huolto-aseman ravintolassa tai muussa makuhermoja kutkuttavassa pai-kassa.

Kisoissa syntyy ystävyyssuhteita

Vaikka kisamatkoilla on isolla osalla porukkaa paljon odotusai-kaa ja joutenoloakin, ei aika käy pitkäksi. Kisamatkoilla syntyy niin seuran sisällä kuin muiden-kin vanhempien kanssa tutta-vuus- ja ystävyyssuhteita. Yksi tapa tutustua toisiin on opetella yhdessä lukemaan ja täyttämään ottelukaavioita: pooli, kaksois-pooli, ranskalainen. Junnuille saattavat kisat olla tärkeitä myös

Hämeenlinnan Judoseuran ulkoiluasun pusakka erottuu edukseen eri kisapaikoilla, se on usein sekä kisaajilla että vanhemmilla mu-kana ja päällä. Tässä pusakkaa kantaa Semi palkintojenjaossa.

Hontai-shian hämeenlinnalaiskatsomoa, selin eturivissä Risto (selin) keskustelee tikkuavien Kaijan ja Sarin kanssa. Takana on Ilkka ja Johannes, Heidi ja Aleksis sekä ylärivillä Aapo, Otso ja Eero

9

Pieni on kiuas, mutta kiukkuiset löytyt, sanotaan Luukaksesta, joka pakkaa maskotte-jaan reppuunsa.

Isät, äidit ja lapset muodostavat omia pientiimejään kisa-joukkuessa, kuvassa Kai opastaa Akia Au-rajoki-shiaissa.

Riston menoa ja ku-vausintoa ei haitan-

nut edes kipsattu nilkka. Tässä hän on kuvaamassa Hontai-

shiaissa salin lattialla istuen.

Sini puolapuilla, Son-ja niiden sisällä, mikä voisi ahtaanpaikan kammosta kärsivää jo ahdistaa.

Sampsa käy myös he-pasta tuumivat pik-

kutytöt Kymijoki-shi-aissa, kun odotellaan otteluiden alkamista.

Joskus odotelles-sa voidaan pelata vaikka korista, tässä omat matsin ovat jo ohi ja nyt odotellaan vanhempien sarjojen alkamista Aurajoki-shiaissa. Kuvassa Aapo, Aki, Pessi ja Sanna (selin) sekä Johannes.

siksi, että siellä näkee kavereita, niin oman seuran kuin muissa ki-soissa löytyneitä kanssakisaajia. Odotellessa junnut sitten tekevät sitä, mitä kussakin paikassa voi: resuavat, lämmittelevät tatameil-la, peuhaavat, rakentelevat ihmis-pyramideja, pelaavat koripalloa tai Samu näyttää kortitemppuja, joita muut opettelevat.

On yllättävää, kuinka hyvin näil-lä reissuilla oppii tuntemaan toi-sen seuralaisen tai oman seuran kisaajan vanhemman: se yhdis-tää, kun yhdessä jännitetään otte-luita, seurataan porukan painoja ja katsotaan kuka on kenenkin vastustaja, luetaan kaavioita ja puskaradio kertoo, miten kukin ottelee.

Oma lukunsa on seuran toi-mijat, lähinnä valmentaja apu-laisineen. Heille kisapäivät ovat täysiä työpäiviä: pitää huoleh-tia, että kaikki ovat paikalla, että kaikki ovat omalla tatamillaan oikeaan aikaan, että joku on tu-kemassa ja kannustamassa oman seuran kisaajia. Jos sattuu ha-vereita, on huolehdittava ensi-

avusta, joka yleensä on kylmä side. Ei riitä, että kisan järjes-täjät pitävät omaa kirjaansa ja tilastoa, myös seurassa pidetään omaa kirjanpitoa, jotta valmen-tautuminen seuraaviin kisoihin sujuisi aina vain paremmin. On tiedettävä, mikä tekniikka toimii ja mihin kompastutaan, mitä on treenattava lisää.

10

Kavareita kannustamassa, kohta matsi alkaa. Kuva on Ryhti-shi-aista.

Sampsa näyttää olevan tyttöjen suosikki, ei hän ainakaan odotte-luaikana kovin paljon omaa aikaa saa.

Lämmittelyä tämäkin kasanteko, ja ystävien keskeistä yhdessä-oloa, mikä onkin yksi tärkeä tekijä junnujen kisamatkoissa. Johon-kin energiaa on purettava, kun joutuu odottamaan otteluiden alka-mista.

Sini esittelee mitaliaan kame-ralle ja Alaksis moikkaa vie-rersään Johannes. Matias ja

Samu resuavat, mikä naurattaa Saria. Taustalla Sonja on kään-

tänyt päänsä kameralle.

Kuvia kisoissa otetaan valtavat määrät, milloin itse otteluista, milloin niitä odotellessa. Näin kertyy hauskoja muistoja kisa-reissuista. Omaa ja muiden jäl-kikasvua kuvaamassa Tapio ja Vesa Kymijoki-shiaissa.

Yhden syksyn mukanaolemi-sen perusteella voin sanoa, että jos vain mahdollista, kannattaa mennä mukanaan, kyseessä on mahtava show, jossa oppii tun-temaan ihmisiä — junnuja ja heidän vanhempiaan — ja saa kavereita ja ystäviä.

Poro

11

Hämeenlinnan Judoseura kevään 2009 harjoituksetPÄIVÄ/aIKa ryHMÄ VETÄJÄTMaaNaNTaI16.��-18.00 JUNIORIT JATKOKURSSI K.O., P.V., J.L.18.00-19.1� JUNIORIT PERUSKURSSI K.P., E.L.19.1�-20.�� KILPAILIJAT O.P.

TIISTaI16.��-18.00 JUNIORIT YLEMMÄT VYÖT O.P., E.P.18.00-19.30 KILPAILIJAT O.P.19.30-21.00 AIKUISET JATKOKURSSI L.P., K.O.

KESKIVIIKKO16.��-18.00 JUNIORIT PERUSKURSSI K.P., E.L.18.00-19.30 AIKUISET SINISEN VYÖN KURSSI O.P.19.30-21.00 AIKUISET PERUSKURSSI O.P., K.O., P.V.

TOrSTaI16.��-18.00 JUNIORIT JATKOKURSSI K.O., P.V., J.L.18.00-19.1� JUNIORIT YLEMMÄT VYÖT O.P., E.P.19.1�-20.�� KILPAILIJAT O.P.

PErJaNTaI17.30-18.30 NAPPULAJUDO UUSIEN RYHMÄ K.P., A.H.18.30-19.30 NAPPULAJUDO JATKORYHMÄ K.P., A.H., S.E.19.30-21.00 VAPAA HARJOITUS Ylin vyö

LaUaNTaI11.00-11.�� MUKSUJUDO UUSIEN RYHMÄ K.P., T.H., N.L., M.V.11.��-12.30 MUKSUJUDO JATKORYHMÄ K.P., T.H., N.L., M.V.1�.00-1�.30 KILPAILIJAT K.O., O.P.1�.30-16.30 YLEINEN MATTORANDORI Ylin vyö16.30-18.00 NAISET KUNTOJUDO K.P.,

SUNNUNTaI1�.30-17.00 AIKUISET JATKOKURSSI L.P., K.O.17.00-18.30 AIKUISET SININEN VYÖ /KATA O.P.18.30-20.00 AIKUISET PERUSKURSSI O.P., K.O., P.V.

HarJOITUSTEN VETÄJÄT:O.P. OLLI PAASIMAA, � dan puhelin 0�0 ��9 ��07 K.P. KAIJA PAASIMAA, 2 dan puhelin 0�0 �31 7�18K.O. KAI OINONEN, 1 dan puhelin 0�0 �28 901�P.V. PANU VILLANEN, 1 dan puhelin 0�0 �28 ��3�E.P. ELINA PAULMAN, 1 dan puhelin 0�0 8�2 3�11L.P. LAURI POROPUDAS, 1 kyu puhelin 0�00 711 917A.H. ARI HEIKKINEN, 2 kyu puhelin 0�0 �9� 9�19J.L. JARI LEHTINEN, 3 kyu puhelin 0�0 39� 1339T.H. TAINA HYVÄRINEN, 3 kyu puhelin 0�0 �07 81��S.E. SAARA ELVÄS, 3 kyu puhelin 0�00 861 00�M.V. MINNA VUOLINKO 3 kyu puhelin 0�� �31 1181 E.L. EIJA LAINE � kyu puhelin 0�0 �9� 1968N.L. NINA LEMPINEN � kyu puhelin 0�0 ��8 0769

Judo näkyy muillakin elämän osa-alueil-la kuin dojoilla ja tatameilla. Aina kun on judon isot kisat tai judo on osa isoja kiso-ja, se saa myös eri maissa postimerkkejä ja jopa erikoisrahoja, kuten tässä keskellä kuvattu Australian 5 dollarin kolikko. Va-semmalla Monacon vuoden 1964 olympia-kisojen takia julkaistu merkki pitäisi olla kärjellään, mutta siihen ei ole tilaa.

12

Vyökokeen

suorittaneita Ylimmässä kuvassa joulukuussa 2008 keltaisen vyön suorittaneet nuoret ja heidän allaan vasemmalla saman vyön suorittaneet ai-

kuiset. Heidän vieressä vihreän vyön suorittaneet aikuiset. Alakuvissa oranssin vyön suorittaneet junnut.

13

Oranssin vyön suorittaneet ai-kuiset ja alla vihreän vyön suo-rittaneet juniorit.

Vasemmalla sinisen vyön suorittaneet nuoret ja yllä ruskean vyön aluegraduoinnissa suosittaneet Lalli ja Sampsa.

Tuomaksen heitto vyökokeesta.

Iinan de-ashi-barai vyökokes-sa.

1�

Isät ja äidit katsovat poikiaan ja tyttäriään...

Muutama vyökoekuva

Jari ja Kaija kuulustelevat sanastoa.

Sikko vie Juhoa vyökokeen junnujen oranssin kokeessa. Riston de-ashi-barai Villelle oranssin kokeessa.

Sinisen vyön kokeeseen kuuluu jo ensimmäinen kata-esitys, käsiheitot: uki-otoshi, ippon-seio-nage ja kata-guruma. Vasemmalla Samun sitten Magomedin ja oikealla Semin kata-gurumaheitto katasta. Kaksi hidaria, Semi miginä, kuvat eivät ole heittojen samasta vaiheesta.

1�

Hämeenlinnan Judoseuran Eli-na Paulman otteli kultaa naisten alle 70 kilon sarjassa Tikkuri-lassa Suomen kovimmassa kan-sainvälisessä kisassa marraskuun alussa. Elina oli kaksipäiväisten kisojen lauantain ainoa suoma-laiskultamitalisti.

Elina Paulman voitti ensim-mäisessä ottelussaan Hollannin Anita Honinghin 10-0. Toisessa ottelussa kaatui Uuden-Seelannin Mahana Cluthan 10-0. Kolman-tena kaatui Tanskan Tine Mölles-kovin 3-0.

Välierässä Elinan vastusta-ja oli Viron Anna Ovtsarenko. Tämän ottelun alussa Elina sai seitsemän pistettä sidonnalla. Ot-telun puolivälissä Elina teki käsi-lukon, joka päätti ottelun Elinan hyväksi 10-0.

Loppuotteluvastustaja Elinal-la oli Tanskan Tine Mölleskov. Elina heitti ottelun ensimmäisllä sekunneilla vastustajansa viiden pisteen arvoisesti taakse suuntau-tuneella jalkaheitolla. Mölleskov sai varoituksen passiivisuudesta puolentoista minuutin kohdalla.

Kolmen minuutin kohdalla Elina heitti vastustajansa käsi-varsiheitolla ipponin arvoisesti voittaen näin ottelun ja mesta-ruuden niin kuin pitääkin 10-0. Elinan voitto nosti ilon katso-mossa ylimmilleen.

Viime syksynä seurasta oli Judo Finnish Open -kisoja katso-massa parikymmentä innokasta hämeenlinnalaista, mutta yhteis-matkaa sinne ei saatu järjestettyä — ehkä ensi syksynä.

Elinalle kultaa Finnish Openista

Elina vie alkusarjan ottelussa Uuden Seelannin Mahana Cluthaa. Toisessa kuvassa Elina sitoo Vi-ron Anna Ovtsarenkoa semifinaalissa. Elina voitti ottelun ja eteni loppuotteluun.

Yllä valmentajan ohjeita ja ilmeitä tiukassa paikassa. Naisten alle 70 kilon sar-jan loppuottelussa Elina Paulman voitti Tanskan Ti-ne Möllerskovin.

Elina Paulman julistetaan naisten alle 70 kilon sarjan loppuottelun voittajaksi.

Alle 70 kilon mita-listit, ylimpänä Hä-

meenlinnan Elina Paulman, kakko-sena Tanskan Ti-ne Möllerskov ja pronnsia otelleet

Viron Anna Ovtsa-renko ja Hollannin

Lynn Mossong.

16

Alkusyksystä junnu-cupiin osal-listujien määrää hieman supistet-tiin siten, että moniin kansallisiin kisoihin osallistuneet ja niissä menestyneet eivät päässeet osal-listumaan cupiin. Syynä tähän on tietenkin se, että junnu-cup on harjoittelukisa, joka sopii aloitte-leville kisaajille. Tässä seurassa kansallisella tasolla menestyneet olisivat olleet liian ylivoimaisia.

Muuten syksyn cup oli ta-vanomainen, ehkä hieman vaisu, mutta hyviä otteita nähtiin ajoit-tain. Edelleenkin on yllättävän vaikeaa ymmärtää kahta liike-suuntaa: jos kaveri työntää, ei kannata työntää vastaan, vaan käyttää hänen työntönsä voima hyväksi ja antaa siihen lisävoi-maa vetämällä ja lisäämällä siihen jokin heittotekniikka. Sama koskee tietysti vetävään kisakumppaniin: vetäjän mukaan mennään ja annetaan vedolle li-sävoimaa työnnöllä ja heittotek-niikalla.

Kun ei otella olympiakullasta, voisi hieman olla rennommalla mielellä ja tutkia mitä kaveri on tekemässä ja sovittaa oma tek-niikka, kuten vastaheitot, siihen. Jos kaveri ei horjuta käsillään, mutta tarjoaa jalkaa esimerkiksi osoto-garin tyyppiseen heittoon, niin kannattaa toki tarttua siihen jalkaan ja kipata vastustaja nurin. Tai jos kaveri kääntyy horjutta-matta johonkin isoon heittoon, kuten ippon- tai morote-seio-na-ge, niin siinä on mitä loistavin paikka heittää hänet taaksepäin vaikkapa tani-otoshilla tai vas-taavalla kaadolla: ei muuta kuin tiukasti kiinni, voimaksa kierto taaksepäin ja molemmat nurin. Pitää toki muistaa, että kaatajan on jäätävä kyljelleen ja kaveri kaatuu selälleen.

Judoseuran sisäisen juniori-cupin syksyn 2008 kierrokset oteltiin torstaisin 9.10., 6.11. ja �.12.2008. Ensimmäisellä kier-roksella oli mukana 26 ottelijaa, 2 tyttöä ja 2� poikaa. Toisella kierroksella kisaajia oli samoin 26, 3 tyttöä ja 23 poikaa, samoin kuin kolmannellakin kierroksel-la. Yhteensä kierroksille osallis-tui 32 eri kilpailijaa, 29 poikaa ja 3 tyttöä.

Juniori-cup syksyllä 2008

Kevään juniori-cupin ensimmäinen kierros otellaan torstaina 5.3.2009

alkaen kello 17, toinen kierros on torstaina 2.4.2009

ja kolmas torstaina 7.5.2009

Yksi syksyn kierrosten komeista kameraan tallentuneista heitoista cupin ensimmäiseltä kierrokselta.

Kaarinan heitto kolmannelta kierrokselta.Nyt olisi heittopaikka tarjolla.

Sakun heitto toiselta kierrokselta.Kolmannen kierroksen toimitsijat Jarkko ja Vesa. Taustalla Sampsa, joka ei ole enää vuosiin voinut osallistua cupiin.

17

Judoseura sai uuden tuomarin viime syksynä, kun sinivöinen Lasse Vekama kävi tuomarikurs-sin ja harjoitteli itsensä C-tuo-mariksi.

Lasse tuomitsi puoleksi Ja-ri Paulmanin kanssa syksyn vii-meisen juniori-cupin joulukuun alussa. Lasse on lukion viimei-sellä luokalla ja toimii esimerk-kinä muillekin: menkää mukaan tuomarikoulutukseen, jos yhtään intoa löytyy. Ohjeita ja sääntöjä tuomarikoulutuksesta löytyy vii-me syksyn (2008) Judouutisista.

Syksyn junnu-cupin tulokset Taulukossa on vasemmalla sarja ja sen osallistujat, sitten nähdään sijoitus/saadut pisteet kultakin kierrokselta ja oi-kealla yhteispisteet.alle 31 kgSamuli Koskinen 1/10 1/10 2/8 28 Juuso Kemppainen 2/8 -/- 1/10 18Eeli Tamminen -/- 2/8 �/6 1� Tero Levänen 3/6 -/- 3/6 12alle 36 kgSamuli Äijälä 2/8 3/6 2/8 22Santeri Rouhento -/- 1/10 1/10 20Sauli Taipale 1/10 2/8 -/- 18 Teemu Toivonen 3/6 �/6 -/- 12alle 40 kgTuomo Viitala 1/10 1/10 1/10 30Otso Wihersaari 2/8 2/8 2/8 2�Mikko Hirvimäki �/6 3/7 �/6 19Jenni Ali-Penttilä 3/6 6/� 3/6 17 Leevi Nuorteva �/� �/6 -/- 11Eero Salo -/- �/� �/� 10alle 44 kgAapo Wihersaari 1/10 1/10 1/10 30 Tommi Vienonen �/6 3/6 3/6 18 Saku Inget -/- 2/8 2/8 16 Ville-Veikko Pekola 2/8 -/- �/6 1� Riku Salmesvuori 3/6 -/- -/- 6alle 50 kgElias Aaltonen 1/10 1/10 3/7 27Kaarina Kleemola 2/8 3/7 1/10 2�Robin Kauhanen 3/6 2/8 �/6 20Janni Tasanko -/- �/6 2/8 1�Leevi Uschanov �/6 -/- �/� 11Juho Jarho �/� -/- 6/� 10alle 58 kgAlbert Kauhanen 1/10 1/10 1/10 30 Eero Wihersaari 3/6 2/8 2/8 22Joel Karttunen 2/8 3/6 3/6 20Tuomas Sipilä �/6 -/- -/- 6alle 64 kgSikko Kaewasa 1/10 1/10 1/10 30Juho Vuolinko 2/8 3/6 2/8 22Matias Keskinen 3/6 2/8 -/- 1�

Sarakkeissa sijoitus, ottelija ja yhteispisteet kolmelta kier-rokselta. Sijoitus kierroksilla tarkoittaa monesko oli kulla-kin ottelukierroksella, esimerkiksi Tuomo oli kaikilla kier-roksilla ensimmäinen. Viiva tarkoittaa, että ottelija ei ollut mukana kierrokselle, eikä saanut pisteitäkään. Ykkössi-ja antaa 10 pistettä, toinen 8, kolmas 6, neljäs ja viides �, kuudes ja seitsemäs � jne.

Seuran uusi judotuomari, Lasse Vekama, tuomitsemassa cupin kolmannella kierroksella.

Lasse Vekamasta uusi tuomari

Jennin sidonta ensimmäiseltä kierrokselta, välillä aloitteli-joiden pitää katsoa neuvoa tuomarilta.Eliaksen vahva heitto cupin toiselta kierrokselta.

18

Junnu-cupin mitalistit syksyltä 2008

Syksyn juniori-cupin mitalisteja: vasemmalla alle 36 kilon sarjan Samuli Äijälä, Santeri Rouhento ja Sauli Taipale. Oikealla alle 40 kilon voittaja Tuomo Viitala ja hopeamitalisti Otso Wihersaari. Pojat ottelivat myös käsissään olevat pokaalit cupin nopeimmista ipponeista.

Alle 31-kiloisten voittaja Samuli Koskinen. Sitten alle 40 kilon sarjan voittaja Aapo Wihersaari ja pronssimitalisti Saku Ingelt. Oikealla alle 50-kiloisten kultamitalisti Elias Aaltonen ja pronssia otellut Robin Kauhanen

Vasemmalla alle 58 kilon sarjan mitalistit Albert Kauhanen (kulta), Eero Wihersaari (hopea) ja Joel Karttunen (pronssi). Oikealla alle 64-kiloisten kultaa otellut Sikko Kaewasa ja hopeaa otellut Juho Vuolinko.

19

Hämeenlinnan Judoseuran tapahtumakalenteri syys 2008PÄIVÄ TaPaHTUMa KELLO PaIKKatammikuu1�.1. ke Hallituksen kuukausikokous 19.�� salilla18.1. su judonäytös 1� salillahelmikuu

11.2. ke Hallituksen kuukausikokous 19.��- salilla(x.2. - Juniorien jatkokurssi-info vanhemmille - salilla)(x.2. - Juniorien peruskurssi-info vanhemmille - salilla)(x.2. pe Nappulajudoinfo vanhemmille (uusien ryhmä) 17.30-18.30 salilla)(x.2. la Muksujudoinfo vanhemmille (uusien ryhmä) 11-11.�� salilla)2�.2. ke Aikuisten yhteisharjoitus / vuosikokous 18- salilla28.2. la Etelä-Suomen aluemestaruuskisa Helsinkimaaliskuu�.3. to Juniori-cup 1 / jäsenilta 17- salilla7.3 la talkoot jäätelötehtaalla Turenki8.3. su kevätpäivätapahtuma11.3. su Hallituksen kuukausikokous 19.��- salilla28.-29.3. la-su SM-kisat Maarianhaminahuhtikuu2.�. to Juniori-cup 2 / jäsenilta 17- salilla8.�. ke Hallituksen kuukausikokous 19.��- salilla1�.�. ke Aikuisten yhteisharjoitus / jäsenilta 18- salilla18.-19.�. la-su Hämeenlinna �0-v-Shai Punaporttix.�. la talkoolaisten ilta (sauna/ravintola?) ? ?toukokuu7.�. to Juniori-cup 3 / jäsenilta 17- salilla13.�. ke Hallituksen kuukausikokous 19.��- salilla20.�. ke Yhteisharjoitus/ jäsenilta 18- salilla2�.�. ma Vyökoe/ sinisen ja vihreän vyön koe 17- salilla26.�. ti Vyökoe/ oranssin vyön koe 17- salilla27.�. ke Vyökoe/ keltaisen vyön koe (peruskurssit) 17- salilla28.�. to Nuorten kevätkauden päättäjäiset 18- Loimalahtikesäkuu6./13.6. la aikuisten kevätkauden päättäjäiset - -HUOM! Muutokset kalenteriin ovat mahdollisia, muutoksista tiedotetaan liitutaululla, ilmoitustaululla, seuran nettisivuilla ja harjoituksissa. Tule mukaan tapahtumiin ja harjoituksiin!

Juniori-cup tilastoina

* Kilpailijoita 32, 3 tyttöä, 29 poikaa.* Kevein painoi judogi päällä 29,2 kiloa, raskain 63,6 kiloa.* Nuorin ottelija oli 10-vuotias, vanhin 1�-vuotias.* Alin vyöarvo oli � kyu (keltainen ja yli 3 kyu (vihreä).* Nopeimmat ipponit olivat- 1. kierroksella 6 sekuntia: Tuomo Viitala ja Otso Wihersaari- 2. kierroksella 20 sekuntia: Santeri Rouhento- 3. kierroksella 8 sekuntia: Saku Inget.Kierroksilla oteltiin kaikkiaan 110 ottelua,niistä ippon-voittoja oli 80 ja täysiaikaisia otteluja 30. ippon wazari yuko koko hantei yhteensä1. kierros 9.10.2008 26 � 2 1 � 272. kierros 6.11.2008 2� 3 2 2 � 263. kierros �.12.2008 29 3 3 2 9 37yhteensä 80 10 7 � 8 110

Sikkon heitto kolmennelta kierrokselta. Viereisessä kuvassa näh-dään pistetaulun hoitajia.

20

Palokunnatalon sali hieman ennen pikkujoulun alkamista, kun ihan kaikki eivät vielä olleet paikalla tai paikoillaan, osa vcäestä oli puffetin puolella. Ikävä kyllä kamerassa ei olla laajakulmaoptiikkaa, joten osa juhlavieraista on kuvan ulkopuolella

Pari- ja ryhmätyöskentelyä: parin piti yhdessä hiissata jaloilla vyö etapille ja takaisin, ja toinen pari jatkoi siitä.

Pikkujoulut Palokunnatalolla— taas tupa täynnä väkeäJudoseuran pikkujoulut vietettiin perinteiseen tapaan perjantaina 19.12.2008 Palokunnantalolla. Juhla kokosi taas tuvan täyteen väkeä, paikalla oli pari sataa vie-rasta.

Pikkujoulujen ohjelma oli pe-rinteinen: lapsille leikkejä ja kil-pailuja, kahvit/ mehut joulutort-tujen ja pipareiden kera, vuoden parhaiden ja muiden seuran eteen työskennelleiden palkitsemisia. Lopuksi tuli tietenkin joulupuk-ki lahjasäkkeineen. Ohjelmasta vastasivat tänä vuonna Sampsa ja Lalli, Samu kierteli pöydissä näyttämässä korttitemppuja.

Ohessa on kuvasatoa juhlasta. Tialle ja talkoolaisille kiitos juh-lien järjestämisestä.

Aikuisten pikkujoulut vietet-tiin jo aiemmin yhteisruokailulla ja teatterissa.

Ryhmätyöskentelyä viimeisen päälle: leikittäjä sanoo montako kät-tä ja jalkaa pitää lattiassa olla ja ryhmä toteuttaa sen mielensä mukaan.

Tällä kertaa leikittäjinä toimivat Lalli ja Sampsa.Judoseuran palintopöytä on aina runsas, olipa kyseessä pikkujou-lut tai Hämeenlinna-shiai.

21

Lapsille tärkeintä oli joulupukin saapuminen, ja hänessäkin kiin-nosti eniten lahjasäkki, ei niinkään yhteislaulu.

Toimihenkilöi-nä palkittiin Pekka Jussila ja Lauri Poro-pudas seuran omilla nimikoi-duilla kylpyta-keilla (yläkuva), lahjoitusjudo-git saivat San-na Paasimaa ja Magomed Fu-tijev.

Vuoden judon ystävänä palkittiin Hätilän K-kaupan kauppias Jari Väisänen. Palkitsina toimi Vesa Koivulahti, joka on seuran nykyi-nen puheenjohtaja.

Pikkujouluissa palkitut

Paras E-nuori Luukas SahaD-nuori Sanna PaasimaaC-nuori Semi SalmiB-nuori Sampsa KoivulahtiA-nuori Magomed FutijevMiesten paras Simo AnsalahtiNaisten paras Elina Paulman

aktiivisin muksujudoka Vilma Korpelanappulajudoka Saku Lainejuniorijudoka Leevi Nuorteva

Vuoden judoka Jari Lehtinen- hieno asenne judoon ja seuratoimintaan, aloittanut lajin yli �0-vuotiaana ja silti osallistunut kilpailuihin, joissa on myös menes-tynyt, toiminut apuvetäjänä lasten ja nuorten ryhmissä, hankkinut seuralle talkoita.toimihenkilö Pekka Jussila, otti kesken vuoden puheenjohtajuuden ja luotsasi seuran onnistuneesti läpi karikkoisen vuodenjudon ystävä Jari Väisänen

Lahjoitusjudogit Sanna Paasimaa ja Magomed Futijev (judoseuran ystävä on lahjoittanut jo vuosia kaksi judogia palkinnoiksi aktiivisille ja menestyneille junioreille)

Jouko ja Sirpa ritan rahasto stipenditSampsa Koivulahti- B-poikien ja A-poikien SM-pronssi, Suomen edustaja alle 17-vuotiaiden EM-kisoissa, alle �� kgLalli Nuorteva- B-pokien SM-hopea, alle 66 kgMagomed Futijev- A-poikien PM-hopea, alle 60 kgElina Paulman- Pohjoismaiden ja Suomen mestaruus, Judo Finnish Open voittaja, Englannin world cupin hopea, Suomen edustaja alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa, alle 70 kgOlli Paasimaa- edellisten valmentaja ja hyvin menestyneen kisaryhmän vetäjä

Harjoitusten päävetäjätpalkittiin joulukorilla: Olli Paasimaa, Kaija Paasimaa, Kai Oino-nen, Jari Paulman, Panu Villanen ja Lauri Poropudas.

22

Aktiivisin nappulajudoka Saku Laine, juniori Leevi Nuorteva ja vuoden judoka Jari Lehtnen.

Ikäluokkiensa parhaista E-nuori Luukas Saha, D-nuori Sanna Paasimaa ja C-nuori Semi Salmi.

Jouko ja Sirpa Ritan rahaston stipendiaatit: Olli Paasimaa, Magomed Futijev, Lalli Nuorteva ja Sampsa Koivulahti; Sampsa oli myös B-nuorten paras ja Magomed A-nuorten paras.

23

Ryhmien päävetäjät palkittiin joulukoreilla: Kaija ja Olli Paasimaa, Jari Paulman, Kai Oinonen ja Lauri Poropudas.

Uudenvuoden aaton talkootYksi keino hankkia rahaa Judoseuralle on talkoot ja sponsorisopimukset. Spons-sisopimuksia onkin tehty Kantapankin ja paikallisten K-kauppiaiden kanssa. Seu-ralaiset ovat tehneet myös talkoita kaupoissa. Kuvissa on seuralaisia Jukolan K-kaupassa uudenvuoden aat-tona laskemassa ja järjeste-lemässä hyllyjen tavaroita. Hyllyjä oltiin järjestämässä myös tammikuussa. Syksyllä porukka oli jakamassa uu-den Hätilän K-kaupan toivo-muksesta tervetuliaisleipiä Hätilänmäen talouksiin.

Kevään 2009 ensimmäiset mitalistit

Kevään ensimmäinen kansallinen kisa, Ice Power Cup oteltiin Tampereella 31.1.2009. Sen ensimmäiset hämeenlinnalaisvoittajat olivat Luukas Saha (DP -30 kg) ja Sanna Paasimaa (DT -33 kg), Sini Oinonen oli sarjan kolmas. Muita voittajia olivat Matias Koivusaari, Ma-gomed Futijev ja Abdul Djoukaev. Hopeaa toi Lalli Nuorteva ja pronssit Samuli Koskinen, Johannes Viherä ja Jalmari Virta.

2�

Shimewazan historiaa ja tekniikastaKatsuhiko Kashiwazaki

on yksi oman aikamme suurista judokoista. Hä-

nen erikoistekniikoihinsa kuu-luu ne-waza eli mattotekniikat ja siinä vielä shime-waza eli kuristukset. Hän on kirjoittanut kirjasarjassa Judo Masterclass Techniques kirjan ’Shimewaza’ (Kuristustekniikat, ensipianos 1992, uusin 200�). Toimitus suo-mensi kirjasta lyhentäen ottei-ta Kashiwazakin kolmesta en-simmäisestä luvusta, joissa hän kertoo omasta näkemyksestään kuristuksiin (se osa on julkaistu helmikuun 2006 Judouutisissa) ja kuristustekniikoiden histori-asta sekä tekniikan keskeiset pe-riaatteet.

HistoriastaShime-waza eli kuristustekniikat tulevat Japanin historiasta. Lä-hes jokaisessa ju-jutsu -koulussa Edo-kauden alusta 1600-luvulta lähtien opetettiin kuristuksia ja tukahduttamisia. Mutta ne olivat yksittäisiä temppuja.

Tietysti useimmilla kansoilla on ollut omat tapansa kuristaa paljain käsin tehdystä kuristuk-sesta, kuten hadaka-jime, aina kaularautakuristuksiin. Euroo-passa kuristaminen on ollut hä-peällinen tapa kuolla: sillä on rangaistu rikollisia. Kunniallinen kuolema on ollut verinen. Idem-pänä, Ottomaanien valtakunnan hovissa hyväksyttävä tapa kuolla oli silkkirihma. Mongolit uskoi-vat, että sielu on veressä, jolloin ”ystävällinen” tapa riistää henki oli kuristaa.

Kuristamista on käytetty useista syistä myös diplomaatti-sena ratkaisuna. Siihen ei tarvittu aseita, jolloin henkivartijat ei-vät aiheuttaneet ongelmia. Se oli siisti tapa, eikä sotkenut kalliita mattoja vereen. Ja se oli nopea ja hiljainen tapa - mutta vain, jos tekijä osasi asiansa.

Oikeudellisissa päätöksissä, siis rangaistuskäytännössä, on-gelmana oli kuristettavan var-talo, kuinka hallita se. Kiinassa kuristettava sidottiin ristille ja

kuristettiin jousenjänteellä. Es-panjassa taas valmistettiin erityi-nen tuoli, johon liittyi kuristava panta, jota ajan kuluessa tehos-tettiin erilaisilla mekanismeilla. Sen sijaan yleinen tapa käyttää uhrin oman vartalon painoa niin kuin se tehdään hirttämisessä, on paljon nopeampi ja tuskatto-mampi tapa.

Samaan aikaan kun hadaka-ji-me (kuristus paljain käsin) ja eri-laiset välinein suoritettavat kuris-tukset olivat käytössä keskiajan Japanissa, kehittyi aivan omat kuristustavat, jotka perustuivat japanilaiseen kimono-asuun. Yleisen asun kaksi kunnollista lievettä antoivat erinomaisen mahdollisuuden shime-wazaan, ja juuri näitä tutkittiin ju-jutsu -kouluissa erityisesti varhaisella 1600-luvulla.

Ju-jutsussa kuristuksia tarvit-tiin tappamiseen, mutta jo silloin kuten tänäänkin asiaan vihkiy-tyneet tiesivät tarkalleen kuinka paljon tarvitaan, että vastustaja saadaan vain kevyeen tajutto-muuteen tai kuolemaan.

Ju-jutsussa shime-waza -hyökkäykset kohdistuivat kol-meen tapaan saada hapenkuljetus loppumaan: niskaan, palleaan tai kasvoihin. Pystykuristukset

olivat melko harvinaisia, sillä silloin vastustajalla oli vapaat kädet. Niskaan kohdistuneilla kuristuksilla oli kolme tehtävää: pysäyttää hengitys, estää veren-kierto ja murtaa niska. Aatamin-omena oli yksi kohteista.

Nämä olivat keskeisiä tavoit-teita, tosin tekniikoiden nimet vaihtelivat kouluittain. Ju-jutsu -koulujen suosituin tekniikkaa oli juji-jime eli ristikuristus kaik-kialla olevan kimonon ja sen lie-peiden takia.

Useimmat vanhoista ju-jutsu -koulujen kuvista kuvaavat ju-ji-jimeä niin, että tori eli tekijä on yläpuolella, sillä osae-komil-la eli sidonnalla tai muillakaan sääntömääräisillä asioilla ei ol-lut väliä. On mielenkiintoista nähdä, kuinka nämä tekniikat ovat säilyneet, sillä useimmissa dojoissa maailman eri puolilla opetetaan ensimmäisenä kuris-tustekniikkana juji-jime niin, että tori on päällä, vaikka sellaista näkee vain harvoin urheilujudos-sa. Näin juji-jime tulee vastaan myös katame-no-katassa, vaikka kolmannes juji-jimestä ja gyaku-jumi-jimestä tehdään joko tori kyljellään tai alla.

Toinen usein kuvattu kuris-tustekniikka vanhoissa kuvissa

on tsuki-komi-jime (meillä tsuk-komi-jime eli suora työntökuris-tus), sillä taaskaan ei tarvittu sidontaa. Myöhemmin kouluis-sa kehitettiin uusia kuristuksia, kuten hara-jime, jossa jaloilla puristettiin vastustajan alimpia kylkiluita niin, että sitä seurasi tajuttomuus tai ainakin heikkene-minen niin, että hyökkääjä pääsi niskaan kiinni.

Jigoro Kano halusi judos-ta turvallisen, mutta tehokkaan. Niinpä alkuvuosina kaikki ku-ristukset olivat vielä sallittuja, mutta sattuneet vahingot pakot-tivat hänet tekemään eräitä rajoi-tuksia tekniikoihin. Vuonna 1916 kiellettiin hara-jime (tuolloin ni-mellä do-jime), sillä se saattoi aiheuttaa vaurioita munuaisille ja muille sisäelimille. Vuonna 192� kiellettiin niskasakset, siis paljaa-seen niskaan tehty jalkakuristus (nythän sankaku-jimessä pitää olla mukana toinen käsi kaina-losta lähtien). Sitten kiellettiin kasvoihin kohdistuneet tekniikat. Myös sormista vääntäminen ku-ristusten estämiseksi kiellettiin. Alkuvuosien judo oli siis aika kovaa puuhaa.

Judon muuttuminen urhei-luksi muutti huomattavasti ku-ristuksia. Sellaiset päältä tehdyt tekniikat, kuten nami-juji-jime (normaali ristikuristus kämmen-selät ylös) ja gyaku-juji-jime (ristikuristus kädet nurin päin) tulivat paljon tehottomimmik-

Tämä kuristus on kuin judon tsukkomi-jime, kirjassa sen nimeksi sanotaakin tsuki-komi-jime, se on vanhasta ju jitsun kirjarullasta.

Kashiwazakin kirja kuristustek-niikoista on englanninkielinen.

2�

si kuin sidonnat. Kun taas takaa tehtyinä okuri-eri-jime (liukuva kauluskuristus) ja kata-ha-jime (yhden siiven kuristus) osoittau-tuivat tehokkaammiksi ja säilyi-vät yhä valikoimissa, kun judosta tuli olympialaji.

Mutta perinteet säilyvät ka-tassa, kuten jo mainitussa kata-me-no-katassa ja ju-no-katassa uchi-oroshi toiseksi viimeisenä tekniikkana. Kuristuksia on myös kime-no-katassa, tachi-ai -osuu-dessa hadaka-jime on vastaus kolmanteen tekniikkaan, tsuki-kake kuudenteen tekniikkaan, okuri-eri-jimellä vastataan yo-ko-uchiin ja yhdennessätoista tekniikassa kata-ha-jime toimii nuki-kakea vastaan.

Muutama sana tekniikasta

Shime-waza on ehkä judon salai-sin tai vähiten tunnetuin osa, ja se on varmasti sen vaikein osa, sanoo Katsuhiko Kashiwazaki.

Pystytekniikoissa hyökkäys-alue on suuri ja siinä on helppo nähdä vastustajan heikkoudet tai luoda tilanteita. Samoin sidon-noissa, missä on helppo vaihtaa hyökkäyksestä ja sidonnasta toi-seen ja vielä lukkotekniikoissa-kin, missä on selkeänä tavoit-teena käsi, jota on melko vaikea puolustaa asiantuntijaa vastaan.

Sen sijaan kuristuksissa niska saattaa näyttää selkeältä kohteel-ta, mutta sitä on melko helppo puolustaa. Käsien saaminen kau-lalle on melko vaikeaa, sillä alue

on pieni ja siihen liittyy paljon rajoittavia sääntöjä, joilla suoja-taan kasvoja. Oma vaikeutensa piilee siinä, että useinkaan ei näe, mitä on tekemässä, pitää vain luottaa tuntoaistiin. Ja vaikka olisi saanut jo toisen käden kau-lan ympärille, on edelleen vaike-aa olla samaan aikaan riittävän lähellä, jotta kuristus onnistuu ja riittävän kaukana, jotta voi kont-rolloida vastustajaa jaloillaan.

Perusideana kuristuksessa on saada käsi, kädet tai köysi kaulan ympäri ja vetää. Mutta jokainen, joka on koittanut kuristuksia, tie-tää että on melko helppoa välttää

kuristetuksi tuleminen. Siihen voi riittää pelkkä niskan asen-non muutos tai hienoinen veto kuristajan hihasta. Toisaalta ei ole epäilystäkään kuristuksen te-hosta, kuten jokainen sellaisen kokenut tietää.

Käsien saaminen kaulalle on usein vaikeaa, joten siihen tuli-si päästä jo siirryttäessä tachi-wazasta (pystystä) ne-wazaan (mattoon), tai sidonta- ja käsi-lukkokombinaatioissa. Yleensä suorat hyökkäykset eivät toimi vähäkään kokeneen vastustajan kanssa.

Kuristuksiakin pitäisi harjoi-

Varovasti kuristusten kanssa

Salimme sensei Olli Paasimaa sanoo, kuristukset ovat aina vaarallisia, niiden kanssa on oltava tarkka, ettei satu vahinkoa. Uken kannattaa taputtaa ajoissa, eikä torin pidä viedä kuristusta loppuun, jos ei täy-sin tiedä, mitä tekee. Ihmisillä voi olla myös sairauksia, joita he itsekään eivät tiedä, ja kuristus voi lau-kaista vakavankin sairauskohtauksen. Siis tarvitaan harkintaa ja malttia — järjen käyttökin on sallittua!

Shimewawaza-kanji eli japani-lainen kirjoitusmerkki tarkoit-taen kuristustekniikkaa.

Vanhoja kuristuskuvia Kashiwazakin kirjasta, kuristukset olivat osa vanhoja sotataidon tekniikoita. Vasemmalla primitiivinen ebi-garami, oikealla epätavallinen hadaka-jime (kuristus paljain käsin), ju-dossa se tehdään yleensä matossa uken selkäpuolelta, kun uke on mahallan, mutta voi sen tehdä kon-tallaan olevaan ukeen myös edestä.

tella molemmille puolille ja ku-ristuksissa molempien puolien kehittäminen on helpompaa kuin pystyssä.

Kashiwazaki sanoo, että on olemassa kaksi kultaista sääntöä, jotka täytyy pitää koko ajan mie-lessä. Ensimmäinen on jäykät nyrkit. Aloittelijoilla on sellaiset ja tässä hän tarkoittaa jopa niitä mustan vyön judokoita, joille ku-ristustekniikka on vierasta.

Todellisella kuristusten spe-sialistilla on löysät kädet tai nyrkit ja hän tietää koko ajan ranteidensa kulmat ja liikkeet. Hän tietää, mikä kulma on paras mihinkin kuristukseen ja mihin-kin kaulan osaan ja osaa toimia sitten oikein. Ero menestyksen ja epäonnistumisen välillä kuristuk-sissa on usein vain millejä. On myös tunnettava molemmat kä-det, yleensä ne toimivat hieman eri tavalla.

Toinen kultainen sääntö on tietoisuus kontrolloivien jalkojen tärkeydestä. Jalat ovat keskeinen osa kuristamistekniikoita. Kashi-wazakin mukaan todellisen ku-ristustaistelijan tunteekin hänen jalkatyöstään.Rohkeutta merkitsevä kanji kuvaa melko hyvin itse asiaa: eikös sii-

nä vasemmalla oleva hahmo olikin aika rohkean oloinen.

26

Markus Pekkolan tekniikkaaHyökkäyksiä jalan yli sidontoihin

Seuraavaksi uke polven kohdalta painaa uken reiden tatamiin ja tulee kauluksesta pitävän käden puoleisella säärellä reiden yli. Ylitulon aikana tori tarttuu uken hihaan kiinni. Huomaa, että jalka sitoo reittä vielä tässäkin vaiheessa ja seuraavassakin kuvassa.

Tällä kertaa Markus Pekkolan tekniikka -palstalla tutkitaan kääntöjä tilanteessa, missä uke Jaakko Keski-Nisula istuu, ja tori eli Markus hyökkää jalan yli erilaisiin sidontoihin. Kaikissa seuraavissa on alku samanlainen eli se, että uke kaadetaan ensin selälleen.

Tori ottaa hon-kesa-gatame -sidonnan kääntäen lantion istuma-asentoon tuoden samalla reiden päällä olleen jalan yli sisäkautta.

Ensimmäiseksi tori kaataa uken selälleen. On huomattava, että työntövaiheessa tori ei suorista käsiään estäen tai vaikeuttaen uken käsi-lukkoyritykset. Tori hallitsee ukea toisella kädellä rinnuksista ja toisella hän painaa uken polven tatamiin.

26

27Jatkuu seuraavalla aukeamalla

Sama alkutilanne, nyt käännetään kata-gatameen. Nyt uke pyrkii väistämään hon-kesa-gatamen kääntymällä (tässä) vasemmal-le. Niinpä tori ottaa kiinni uken hihasta käsivarren kohdalta ja nostaa käden uken korvaan kiinni. Tori jatkaa työntäen kädellä, päällä ja hartialla nuken käden tiukasti kiinni ja korjaa kädet kata-gatame -sidontaan. Torin ylimennyt jalka kontrolloi koko ajan uken reittä.

Sama alkutilanne, mutta nyt käännetään ushiro-kesa-gatameen. Nyt uke torjuu torin käden, joka pyrkii niskan taakse, jolloin to-ri ei viekään kättään uken niskan ympäri, vaan kääntyy lisää ottaen kiinni uken olkavarresta.

Tori jatkaa kääntymistä ushiro-kesa-gatameen.

28

Kun tori on kunnolla uken päällä halliten tätä, tuo hän reittä painaneen jalan mukaan yoko-shiho-gatame -sidontaan. Kuvassa 5, alari-vissa vasemmalla jalka sitoo vielä reittä.

Edelleen samasta alkutilanteesta, joka päättyy yoko-shiho-gatameen. Uke arvaa torin aikeet ja yrittää suojata itseään kääntä-mällä päinvastaiseen suuntaan.

Tori menee mukaan ja vie saman jalan toiselle puolelle käännetyn jalan yli painaen samalla toisella kädellä uken toisen jalan polvea poispäin. Tästä tori siirtää vartalonsa parempaa asentoon tiukasti kontrolloiden ukea koko ajan jalallaan, käsillään ja ylävartalollaan ukea.

29

Kurssinäytöksellä kausi käyntiin

Kevätkauden judonäytöksen aloitusrivi kenraaliharjoituksessa. Rivistä puuttuu muutama myöhemmin mukaan tullut. Judonäytöstä oli katsomassa poikkeuksellisen paljon porukkaa, yli 70 kiinnostunutta. Näytöksen veti läpi Kaija ja kuulutti Vesa.

30

Judouutiset ilmestyy taas syyskuussa

JudouutisetHämeenlinnan Judoseuran jäsenlehtiIlmestyy kahdesti vuodessaPainosmäärä 300 kappalettaPainopaikka Offset-KolmioToimitus Lauri Poropudas, kuvia myös Vesa Koivulahti ja risto SahaKannessa Lalli Nuorteva lentää judonäytöksessä

MUksujudonkin kevätkausi alkoiMyös muksujudon kevään kau-si alkoi tammikuussa. Ohessa muutama kuva uusien, nyt judon aloittaneiden ryhmästä — melko hellyttävää porukkaa.

Ensimmäinen aloitusrivi, joil-lekin heistä niitä voi tulla lu-kemattomia vuosien ja jopa vuosikymmentenkin mittaan — toivottavasti ainakin.

Aivan heti kaikki ei-vät uskaltaneet tul-la tatamille, jotkut vain käväisivät ja taas tarvittiin isän syliä. Iso osa muk-sujudosta on erilai-sia leikkejä, kuten tässäkin kuvassa.

Heti ensimmäisel-lä kerralla päästiin kiinni myös judoon, tehtiin ensimmäiset käännöt, sidontaa ei sentään opeteltu. Mutta oikeanlaisia kuperkeikkoja silti. Kun tässä vaihees-sa oppii painamaan leuan rintaan, py-syy se siellä läpi ju-douran.

31

Hämeensaarentie 7Avoinna arkisin 7-21, lauantaisin 7-18

Aulangontie 1

Avoinna arkisin 7-21, lauantaisin 7-18