�

u n i v e

r s

sisällysluettelo

Näkökulma: Tutkimus elinehto myös Itä-Suomen yliopistolle 1

Kulttuurilla on merkitystä terveyteen liittyvissä kysymyksissä 2

Kolumni: Open Access eli paljastuksia 5

Perttu Vartiainen valittiin kolmannelle rehtorikaudelle 6

Pinkkiä, posliinia ja huonoa makua 8

Eläkejärjestelmät kriittisessä puntarissa 10

Gradusta syntyy käsikirjoitus 12

Kielikolumni: Kivinen kieli 15

Metsäkiistojen sovittelua valtionmetsissä olisi muutettava 16

Messutunnelmaa ja rockia Savonlinnassa 18

Muutosturva on työntekijän oikeutta muutokseen 20

Uutta tietoa valon ja aineen vuorovaikutuksesta 21

Tutkintoja valmiiksi IT-alalta Joensuun yliopistossa 23

Vähäinen virkamies: Rehtorintekiäisiä ja muita mietteitä 24

20.3.2008

Lehden julkaisijaJOENSUUN YLIOPISTOYliopistokatu 2, 80100 JoensuuPL 111, 80101 Joensuupuh. (013) 251 2077s-posti: tiedotuslehti@joensuu.fiInternet www.joensuu.fi

Päätoimittaja Kari HippiToimitussihteeri Sari EskelinenTiedottaja Nina VenheJulkaisusihteeri Leena KonttinenValokuvaajat Varpu Heiskanen, Ilkka KonttinenPainopaikka Joensuun yliopistopainoLevikki 3 000 kplISSN 1796-0983univers ilmestyy yhdeksän kertaa lukuvuodessa.

Ilmoitushinnattakakansi 400 e (neliväri)1/1 sivu 250 e (mv)1/2 sivua 150 e (mv)1/4 sivua 90 e (mv)1/8 sivua 65 e (mv)Hinnat eivät sisällä arvonlisäveroa.

® Seuraava Univers ilmestyy 24.4.08. Aineiston on oltava toimituksessa7 vrk ennen lehden ilmestymistä.

Gradusta käsikirjoitukseksi s. 12–13

TIEDOTUSLEHTI u n i v e r s Joensuun yliopisto

�

Jussi Parkkinen

Tutkimus elinehto myösItä-Suomen yliopistolle

näkö

kulm

a

2. vararehtori

Suomen yliopistot ovat uudistumassa. Ne irrottautuvat valtion tilivirastoasemasta. Yliopis-tot yhdistyvät ja liittoutuvat keskenään tai ammattikorkeakoulujen kanssa. Riippumatta sii-tä, millaisessa liittoumassa ja alueellisessa ympäristössä yliopisto toimii, sen menestymisen edellytys tulevaisuudessakin on kansainvälisesti korkeatasoinen tieteellinen tutkimus.

Tutkimuksen korkeaa tasoa ja kansainvälisyyden lisääntymistä on viime aikoina vaatinut voi-makkaasti myös elinkeinoelämä. Elinkeinoelämän ääni tulee aiempaa selvemmin kuuluviin muun muassa käynnistyvien strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) kautta. Kes-kittymät ovat kansallisesti strategisille aloille muodostettuja osakeyhtiömuotoisia verkostoja. Niihin kootaan yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Verkostossa on tavoitteena tehdä pitkäjänteistä tutkimusta ja siten osaltaan turvata Suomen kilpailukyky ja hyvinvointi. Suunnitelmien mu-kaan jopa 30 prosenttia Tekesin tutkimusrahasta jaettaisiin SHOKien kautta. Myös Suomen Akatemia aikoo ottaa rahanjaossa huomioon tutkimuksen SHOK-liitynnän.

Yliopistojen toimintaympäristön voimakas muutos vaatii myös yliopistoja muuttumaan. Kaikki muutokset eivät selvästikään vastaa yliopistolaisten näkemystä oikeasta toimintata-vasta. Joka tapauksessa korkeatasoinen, ongelmalähtöinen ja entistä enemmän myös yhteis-kunnallisesti vaikuttava tutkimus nousee laadukkaan opetuksen kanssa avainasemaan yli-opistojen menestystekijänä.

Joensuun yliopiston vahvuus myös tulevaisuudessa on monialaisuus. Yliopisto on kansalli-sesti merkittävä ja monilla aloilla kansainvälisesti tunnustettu tiedeyliopisto. Tulevaisuuden näkymät vaativat kuitenkin tutkimusprofiilin terävöittämistä. Kansainvälisellä kanssakäymi-sellä puolestaan saamme uusia virikkeitä ja tieteelle tärkeitä kriittisiä näkökantoja omaan tutkimukseemme. Joensuun yliopistossa on myös tieteenaloja, joilla on tärkeä kansallinen tehtävä. Tämänkin tutkimuksen tavoitteena on korkea taso. Tällöin kansallisesti merkittävät tutkimusongelmat voivat olla myös kansainvälisesti kiinnostavia.

Yliopistossamme on menossa koko yliopiston kattava tutkimuksen arviointi. Yleisestihyväksytty seikka on, että kaikkia aloja ei voida mitata samoilla mittareilla. On kuitenkin sel-vää, että kaikilla aloilla korkeatasoisen tutkimuksen tulee tuottaa ulospäin näkyviä tuloksia, joita muut tutkijat tai ympäröivä yhteiskunta käyttää hyväkseen. Tutkimuksen arvioinnissa yliopiston alat on jaettu kuuteen oppiaineryhmään. Kunkin ryhmän arvioi kansainvälinen arviointipaneeli, joka vierailee tiedekunnissa.

Vuoden 2010 alussa aloittaa toimintansa Itä-Suomen yliopisto. Yhdistyessään Joensuun ja Kuopion yliopistot muodostavat kokonaisuuden, joka pystyy tutkimaan monimuotoisesti yhteiskunnassa esiin nousevia tarpeita. Yliopistojen tehtävänä on luoda muun muassa näihin tarpeisiin uutta tietoa. Mikään valtio tai alue ei pärjää vain itse luodun uuden tiedon varassa. Siksi Itä-Suomen yliopistolla on tärkeä tehtävä myös hankkia ja muokata muualla tuotettua tietoa niin Itä-Suomen kuin koko Suomenkin käyttöön. Myös tämän tehtävän toteuttami-seen tutkimuksen täytyy olla korkeatasoista ja siihen liittyä aktiivinen kansainvälinen vuo-rovaikutus.

On ensiarvoisen tärkeää paitsi yliopistolle itselleen, niin koko Itä-Suomelle, että tuleva yli-opisto on korkeatasoinen ja menestyy omassa tehtävässään. Itä-Suomen yliopiston myötä tutkimus myös Joensuun yliopistossa monimuotoistuu ja tarjoaa entistä monipuolisemmat mahdollisuudet alueelliseen vuorovaikutukseen.

�

u n i v e

r s

Monikulttuuristuvassa Suomessa terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset eivät ole yksinomaan lää-ketieteellisiä. Maahanmuuttajat tuovat lääkärintyöhön uusia haasteita ja toi-saalta myös maahanmuuttajien kanssa työskentelevät humanistit törmäävät erilaisiin terveyteen ja hyvinvointiin liit-tyviin kulttuurisiin käsityksiin. Tervey-den ja hyvinvoinnin kysymysten parissa työskenteleville ei siis ole yhdentekevää, millaisia merkityksiä asiantuntijan ja asiakkaan välisessä vuorovaikutuksessa kannetaan.– Työmarkkinoilla on kysyntää koulu-tukselle, jossa otetaan huomioon ter-veyteen liittyvät monikulttuuriset ky-symykset ja haasteet. Esimerkiksi meillä opiskelevat lääketieteen opiskelijat ovat kohdanneet työssään paljon erilaisis-ta kulttuureista tulevia potilaita sekä suomalasisia etnisten vähemmistöjen edustajia kuten romaaneja. Viesti on, että koulutusta monikulttuurisuuden kohtaamiseen tarvitaan, suunnittelija Annika Launiala Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitse-mustieteen laitokselta sanoo.

Kansanterveystieteen ja kliinisen ravit-semustieteen laitoksen sekä Joensuun yliopiston suomen kielen ja kulttuu-ritieteiden oppiaineryhmän yhteisessä tutkimushankkeessa Terveyden moni-

kulttuuriset ulottuvuudet haasteeseen tartutaan Suomessa ainutlaatuisesta poikkitieteellisestä lähtökohdasta.– Suomessa tämänkaltaista terveyden ja monikulttuurisuuden yhdistävää poik-kitieteellistä tutkimusta on tehty vähän ja myös alan koulutusta tarjolla varsin niukasti. Tulevasta Itä-Suomen yliopis-tosta löytyy pohjaa ja osaamista tämän-kaltaisen yhteistyön kehittämiseen, suunnittelija Kirsi Laurén Joensuun yliopiston suomen kielen ja kulttuuriti-eteiden oppiaineryhmästä korostaa.

Terveyden monikulttuuriset ulottuvuudet on yksi tulevan Itä-Suomen yliopiston kehittämishankkeista, joissa pyritään opetuksen, tutkimuksen sekä rakentei-den kehittämiseen.– Tässä hankkeessa meillä on kaksi

päämäärää, joista konkreettisempi on sellaisen monitieteisen opintokoko-naisuuden kehittäminen, joka palvelisi sekä Joensuun yliopiston humanistisen tiedekunnan että Kuopion yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tarpeita terveyteen ja monikulttuurisuuteen liit-tyvissä kysymyksissä. Toinen päämäärä taas on kehittää tutkimusyhteistyötä niin, että pystymme aiempaa laaja-alaisemmin yhdistämään terveyden ja monikulttuurisuuden näkökulmat tut-kimuksessa. Olennaista on, että prob-lematisoimme ja katsomme molempia käsitteitä uusista näkökulmista, perin-teentutkimuksen yliassistentti Sinikka Vakimo Joensuun yliopistosta kuvaa.

Vakimo on hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Joensuun yliopistossa. Kuopion yliopiston ohjausryhmän pu-heenjohtajana toimii professori Jussi Kauhanen.

Monikulttuurisuuden asiantuntijoita

Yhteisen opintokokonaisuuden kehittä-misessä linkki työelämän tarpeisiin on keskeinen. Lähtökohtana on eri kohde-ryhmien asiantuntijuuden ja käytännön työvälineiden lisääminen niin, että se

Opetus- ja tutkimushankkeessa avataan terveyden monikulttuurisia ulottuvuuksia.

Kulttuurilla on merkitystä terveyteen liittyvissä kysymyksissä

teksti Sari Eskelinen kuvat Varpu Heiskanen ja Ulla Kaltiala

⇨

Työmarkkinoilla on kysyntää

koulutukselle, jossa otetaan huomioon

terveyteen liittyvät monikulttuuriset

kysymykset ja haasteet.

”

�

�

u n i v e

r s

vastaa monikulttuuristuvan ja kansain-välistyvän työelämän tarpeita.– Opintokokonaisuuden kehittämises-sä tämä yhteiskunnallinen näkökulma on tärkeä. Suomessa lääkäreille ja lää-ketieteen opiskelijoille ei toistaiseksi ole olemassa laajaa koulutuspakettia, joka perehdyttäisi terveyden monikult-tuurisuuteen ja sen tuomiin haasteisiin työelämässä. Tulevaisuuden tavoitteena voisi olla terveyden ja monikulttuuri-sen työn ja osaamiskeskuksen luominen tänne Itä-Suomeen, Launiala sanoo.

Opintokokonaisuus tuo merkittävää lisäarvoa myös humanististen tieteiden opiskelijoille, koska se lisää heidän asi-antuntemustaan. Opintokokonaisuus on hyvä lisä niin julkisen kuin yksityisen sektorin palveluksessa työskenteleville kulttuuritieteilijöille. Näin he pystyvät entistä moniulotteisemmin ottamaan huomioon monikulttuurisuuden haas-teet.– Kuopiossa opintokokonaisuuden suunnittelu lähtee liikkeelle tarvekartoi-tuksesta. Aiomme siis selvittää tarkem-min, millaisia käytännön kysymyksiä lääkäreillä on ollut sellaisten potilaiden kohtaamisessa, joilla on erilainen kult-tuurinen tausta, Launiala sanoo.

Aihepiiriin liittyviä teemoja on nostet-tu esille tutkijakoulutuksessa jo tämän kevään aikana. Ensi syksyksi on tarkoi-tus rakentaa ensimmäinen luentokurssi, mutta varsinaisesti opintokokonaisuut-ta tarjotaan opiskelijoille ensimmäisen kerran syksyllä 2009. Haasteita suun-nitteluun tuovat hankkeessa mukana olevien tiedekuntien erilaiset koulutus-rakenteet.– Haastetta riittää myös tutkimuksen ja opetuksen yhdistämisessä sekä tutki-van opettajuuden metodologian kehit-tämisessä. Opetuksellisia haasteita on yhteisten verkkokurssien rakentaminen sekä englanninkielisten kurssien kehit-täminen niin, että myös ulkomaalaiset vaihto- ja tutkinto-opiskelijat voisivat hyödyntää opetusta, Vakimo toteaa.

Tutkimuksessa etsitään yhteisiä painopistealueita

Hankkeen tutkimukselliset teemat alka-vat täsmentyä kuluvan vuoden aikana. Parhaillaan kartoitetaan alan kansain-välistä ja kansallista tutkimusta sekä hankkeessa mukana olevien tutkijoiden kansainvälisiä kontakteja. Toukokuus-sa järjestettävässä tutkimusseminaaris-sa keskustellaan laajemmin yhteisistä tutkimuksellisista tarpeista, tavoitteis-ta, käsitteistä sekä tutkimusteemoista. Laurénin ja Launialan mukaan poikki-tieteellisissä tutkimushankkeissa yhtei-

Meillä on nyt loistava

mahdollisuus synnyttää

tutkimuksellisesti uusia luovia rajapintoja

ja kehittää innovatiivista toimintaa.

”

Kirsi Laurén ja Sinikka Vakimo. Annika Launiala.

sen kielen löytäminen on iso haaste.

Erilaisten näkökulmien laajuus on ke-hittämishankkeen vahvuus. Tutkimuk-sellinen yhteenliittymä, jossa yhdistyvät terveys ja monikulttuurisuus, on ainut-laatuinen. Poikkitieteellistä yhteistyötä aihepiirin parissa pidetäänkin merkit-tävänä päänavauksena niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.– Meillä on nyt loistava mahdollisuus synnyttää tutkimuksellisesti uusia luo-via rajapintoja ja kehittää innovatiivista toimintaa. Itä-Suomen yliopiston nä-kökulmasta tämänkaltainen poikkitie-teellinen yhteistyö tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden profiloitua terveyden monikulttuuriseksi asiantuntijaksi, Lau-niala painottaa.

⇨

�

open Access eli paljastuksiakolumniPäivi Atjonen

Karen Kitchener esitteli vuonna 1984 viisi suurta eettistä periaatetta erityisesti auttamisam-mateissa toimivia varten. Ymmärtääkseni yliopiston opettaja ja hallintovirkamies ovat auttajia. Pitäisi siis kunnioittaa autonomiaa, tehdä hyvää, välttää vahinkoa sekä olla oikeudenmukainen ja uskollinen. Mitä kuuluu akateemiselle itsemääräämisoikeudelle?

Kreikan kielestä juurtuva auto nomos tarkoittaa itselle asetettujen lakien tilaa. Hetero nomos on toisten asettamien lakien mukainen tila. Autonomia on oikeutta tehdä vapaita valintoja

ja ajatella haluamallaan tavalla. Autonomia ei ole vain vapaus vaan velvollisuus, velvollisuus olla esimerkiksi rajoittamatta toisen autonomiaa. Perustuslain 16. pykälässä lausutaan tähän liittyen painokkaasti: ”Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaus on turvattu.” Onko akateemikon vapaus managerialismin, markkinoiden ja meriittijahdin puserruksessa tur-vattu?

Tallenna työedesottamuksesi SoleTM-järjestelmään viipaloiden ne ohjelman tahtomalla tavalla. Sieltä niitä voi moni tunnukset omaava katsella ja kysellä, mikä tämä tai tuo, miksi ja kenelle. Päivitä työsuunnitelmasi joka kesäkuu ja joulukuu. Hankittuasi asian-tuntemuksellasi projektirahoituksen kohdenna tunnin tarkkuudella työsi niille päiville, joina olet harrastanut hanketta. Ilmoita HelpNetissä, missä olet: lounaalla, lomalla vai luennolla.

Tallenna tieteesi CRIS-tietokantaan. Sieltä satunnainen surffaaja voi hämmästellä, olet-ko tuotantoautomaatti vai kuhnuri. Todista ansiosi UPJ-VPJ-systeemiä varten. Suostu punnittavaksi ja vaaittavaksi, jonka jälkeen sinut kevyeksi tai tuhdiksi tavaraksi tuomitaan sekä työsi sisällön että henkisten ominaisuuksiesi osalta. Sitten oletkin jo tuplanumero. Jos käyt tieteellisessä konferenssissa, piirrä minuutin tarkkuudella polkusi ja dokumentoi se matkamääräyksellä, tilaisuuden ohjelmalla, metrolippusilla ja selityksin varustelluilla taksikuiteilla – kahden kuukauden kuluessa.

Suostu verkkokurssisi ulkopuolisiin tirkistelijöihin ja ripusta nettiin luentomuistiinpa-nosi. Miksi myydä ilmaiseksi rankkaa ponnistelua vaatinutta asiantuntijatyötä, jonka

kuka tahansa voi kopioida omakseen? Ilmoita jokainen sairauspoissaolosi. Miksi vatsa-tautini, burnoutini tai migreenini tarvitsee tilittää ventovieraalle ihmiselle? Medivireen

jokainen käynti rekisteröityy, tilastoituu ja tulee kustannuslasketuksi.

Käytä kopiokoodiasi ja selitä tarvittaessa, miksi sinulla on 4560 kopiota samalta ajalta kuin kollegallasi on vain 456. Jos sinulla on kotona työnantajan maksama verkkoyhteys ja lapsesi imaisevat netistä musiikkia, varaudu kaistan sulkemiseen. Nettinörtti bittikeskuksesta on puu-hanne paljastanut. Kun opiskelija ei ole tyytyväinen arviointiisi, kerro muutoksenhakulauta-kunnalle monen lausunnon saattelemana, mitä pahaisena pedagogina olet mennyt opiskelijalta vaatimaan.

Siinä seisot: paljastettuna ja aniharvoin kiitellysti yllätettynä, housut kintuissa. Läpinäkyvyyden nimissä muilla pitää olla pääsy sinuun, access to your soul & body, ubiquitously. Katkeaako itseltäni laajakaista minuuteeni, minne voimaannuttava autonomiani on deletoitu? Onko usko sisäiseen ääneen ja moraaliin kadotettu? Kari-Pekka Lapinoja toteaa väitöskirjassaan Opettajan kadonnutta autonomiaa etsimässä, että autonomiastaan luopunut opettaja voi toimia vain tek-nisenä operanttina ja todellisuuden uusintajana. Sellaisille ei yliopistolla ole kerta kaikkiaan mitään käyttöä.

�

u n i v e

r s

Joensuun yliopiston rehtori, yhteis-kuntamaantieteen professori Perttu Vartiainen valittiin kolmannelle reh-torikaudelle 10. maaliskuuta pidetyssä vaalikollegion kokouksessa. Viisivuo-tiskausi alkaa 1.8.2008. Vararehtoriksi valittiin niin ikään kolmannelle kau-delle nykyinen vararehtori, julkisoike-uden professori Teuvo Pohjolainen. Vartiainen totesi valinnan jälkeen pi-

tämässään puheessa, ettei nykyisen-kaltainen vaaliin perustuva menet-tely sovellu enää yliopiston rehtorin valintatavaksi. Tämä johtopäätös on tehty myös opetusministeriössä ja valtioneuvostossa. Uuden yliopisto-lain myötä rehtorin nimittäminen on tarkoitus siirtää puhtaasti yliopiston hallituksen päätettäväksi. Nykyisessä järjestelmässä hallituksen roolina on vain vaalin tuloksen vahvistaminen.

Perttu Vartiainen valittiinkolmannelle rehtorikaudelle

Perttu Vartiainen valittiin Joensuun yliopiston rehtoriksi kolmannelle viisivuotiskaudelle.

Uudenlaisen hallintokulttuurin aikakausi on edessä Vartiaisen mukaan koko yliopistoyhtei-sö on sitoutunut varsin yksimielisesti Itä-Suomen yliopiston perustamis-prosessiin eikä myöskään yliopistolain muutos ole aiheuttanut merkittäviä pai-kallisia jännitteitä. Toki selvää on, että molempiin uudistuksiin sisältyy myös pelkoja ja avoimia kysymyksiä.

�

Joensuun yliopistosta ja Kuopion yliopistosta 1.1.2010 muodostettavan Itä-Suomen yliopiston alustava orga-nisaatiorakenne ja johtamisjärjestelmä olivat keskusteluasioina molempien yli-opistojen hallituksissa 12. maaliskuuta. Organisaatiosta päätetään yliopistojen hallituksen kokouksissa huhtikuussa. Suunnitelmien mukaan Itä-Suomen yli-opistoon tulisi neljä tiedekuntaa, joihin kytketään osa nykyisistä erillislaitoksina toimivista tutkimusyksiköistä. Esityksen pohjana on, että Itä-Suomen yliopis-toon tulisi terveystieteiden tiedekunta, luonnon- ja metsätieteiden tiedekunta, käyttäytymis- ja humanististen tieteiden tiedekunta sekä yhteiskunta- ja kauppa-tieteiden tiedekunta.

Itä-Suomen yliopiston organisaatiorakenne yliopistojen hallituksissa

– En usko enkä pidä tavoiteltavana-kaan, että tavallisen opiskelijan, opet-tajan tai tutkijan näkökulmasta vuosi 2010 avautuisi jonain aivan uutena kautena. Joensuun ja koko suomalai-sen yliopistolaitoksen akateeminen perinne on niin vahva, ettei sen muut-tamiseen yhtenä yönä ole mitään syy-tä. Sen sijaan yliopiston johdon, myös tiedekuntien ja niiden perusyksiköiden johdon, näkökulmasta olemme astu-massa aivan uudenlaisen hallintokult-tuurin aikakauteen. Samoin tulevat muutokset voivat koskettaa hyvinkin radikaalisti myös monia hallinnon ja tukitehtävien parissa työskenteleviä. Vartiaisen mukaan toiminnallisten yh-teistyörakenteiden näkökulmasta on oleellista, että hallinto mahdollistaa sekä vetovoimaisten ja laadukkaiden koulu-tusohjelmien että riittävän vahvojen ja laadukkaiden tutkimusryhmien kehit-tymisen.– Muuta hyvä yliopisto ei oikeas-taan tarvitsekaan eli kaiken muun pitäisi tukea näitä kahta perusta-voitetta, Vartiainen painotti. Koulutusohjelmat ja tutkimusryhmät vahvemmiksi kokonaisuuksiksi Tulevat vuodet edellyttävät Joensuun yliopistossa sekä jatkossa myös Itä-Suo-men yliopistossa oleellisia muutoksia niin hallinnossa kuin koulutusohjelma-rakenteissa, henkilöstörakenteessa sekä yliopiston ansaintalogiikassa ja sisäisessä voimavarojen suuntaamisessa.– Koko suomalaisen yliopistolaitok-sen suuntana on koulutusohjelmien ja tutkimusryhmien kokoaminen vah-vemmiksi kokonaisuuksiksi tilantees-sa, jossa perusopiskelijoiden määrä on lievästi aleneva. Siksi meidän kaikkien on valmistauduttava myös ratkaisuihin, joissa kokonaisuuden etu vaatii ehkä joistakin osista luopumista. Parasta on, mikäli voimme tehdä nämä ratkaisut ennakoiden ja eri vaihtoehtoja yhdessä punniten, eikä ainakaan viime hetken pakosta, Vartiainen totesi.

Rehtorivalinnan tehneeseen vaalikolle-gioon kuuluvat yliopiston hallituksen ja tiedekuntaneuvostojen varsinaiset jäsenet, erillislaitosten johtajat sekä hal-lintojohtaja.

Palvelulaitosten osalta pääsääntö on samoja asioita hoitavien yksiköiden yhdistäminen yhdeksi yksiköksi pal-velemaan kaikkia tiedekuntia. Lähtö-kohtana on, että tiedekuntien rooli on nykyistä huomattavasti vahvempi ja keskushallinnon ja nykyisten laitoshal-linnon resursseja ja päätöksentekoa siir-retään tiedekuntatasolle. Tiedekuntien alarakenteiden osalta valmistelu jatkuu tämän vuoden syksyyn asti, jolloin myös oppiaineryhmät organisoituvat. Itä-Suomen yliopiston keskushallinto jakautuu hallinto- ja talousyksikköön sekä kehittämisyksikköön niin, että ne sijaitsevat tasapuolisesti Joensuussa ja Kuopiossa.

Käyttäytymis- ja humanististen tieteiden tiedekunta:• Kasvatustieteet (JoY): erityispedagogiikka, kasvatustiede ja aikuiskasvatustiede, sovelta-va kasvatustiede, Savonlinnan opettajankou-lutuslaitosHumanistiset tieteet (JoY): vieraat kielet ja käännöstiede, suomen kieli ja kulttuuritie-teet• Psykologia (JoY)• Teologia (JoY): läntinen teologia, ortodok-sinen teologia

Luonnon- ja metsätieteiden tiedekunta:• Biotieteet (JoY): biologia, ekologian tut-kimusinstituutti, kasvitieteellinen puutarha Botania• Matemaattis-luonnontieteellinen ala (JoY): fysiikka ja matematiikka, kemia, tietojenkä-sittelytiede ja tilastotiede• Metsätieteet (JoY)• Luonnontieteet ja ympäristötieteet (KuY): fysiikka, biotieteet, ympäristötieteet• Matematiikka ja tilastotiede (KuY)• Tietojenkäsittelytiede (KuY)• Mekrijärven tutkimusasema (JoY)• BioMater (KuY)

Terveystieteiden tiedekunta: • Lääketiede (KuY): biolääketiede, kansan-terveystiede ja kliininen ravitsemustiede, klii-ninen lääketiede

• AIV (KuY): neurobiologia, bioteknologia ja molekulaarinen lääketiede• Farmasia (KuY): farmakologia ja toksikolo-gia, farmaseuttinen kemia, farmasian tekno-logia ja biofarmasia, sosiaalifarmasia• Hoitotiede (KuY)• Valtakunnallinen koe-eläinkeskus (KuY)• Biokeskus Kuopio

Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta:• Kauppa- ja oikeustieteet (JoY): oikeustie-teet, taloustieteet• Historia (JoY)• Maantiede (JoY)• Sosiologia ja yhteiskuntapolitiikka (JoY)• Sosiaalipolitiikka ja sosiaalipsykologia(KuY)• Sosiaalityö- ja sosiaalipedagogiikka (KuY)• Terveyshallinto ja -talous (KuY)• Kauppatieteet (KuY)• Hyvinvointitutkimuskeskus (KWRC)• Minna Canth -instituutti (KuY)• Karjalan tutkimuslaitos (JoY)• Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos (JoY)

Erillis- / palvelulaitokset:• Aikuiskoulutusyksikkö• Apteekki• Kielikeskus• Kirjasto• Tietotekniikkakeskus

Hallituksien käsittelemä suunnitelma tiedekunnista

�

u n i v e

r s

Jos pidät samaan pakettiin kääräistys-tä pinkistä ja posliinista, tunteisiin ve-toavasta ja koristeellisesta, voi syyttävä osapuoli tuomita sinut huonosta maus-ta. Huonolla maulla on pitkä historia, sillä jo muinaisilta kreikkalaisilta löytyy kirjallisia merkintöjä sen ilmiöistä.– Tosin Aristoteles osoitti Politiikka-teoksessaan huonolle maulle myös ym-märtämystä. Kun orjien eli ei-vapaiden miesten teatteria pilkattiin, Aristoteles totesi, ettei sitä saa pilkata, koska orjat olivat joutuneet tekemään työtä. Sik-si heidän sielunsa olivat vääristyneet, ja he tarvitsivat vääristynyttä huvia, Taideteollisen korkeakoulun visuaali-sen kulttuurin lehtori Max Ryynänen muistutti.

Ryynänen kuljetti Studia Generalia -luentosarjan osuudessaan 7. maalis-kuuta kuulijat huonon maun historian alkujuurilta sen nykypäivään. Suurim-man osan historiaansa huono maku on tarkoittanut samaa kuin kitsch. Kitsch käsitteenä alkoi muotoutua 1700-luvul-la, kun Euroopassa ryhdyttiin luomaan institutionalisoitunutta taiteenjärjestel-mää. Silloin taide erotettiin muista kult-tuurin osa-alueista ja samaan pakettiin niputetuille erilaisille taidemuodoille oli luotava yhteiset rajat.– Siinä vaiheessa syntyi tarve ryhtyä puolustamaan tätä vastakeksittyä kult-tuurista käsitettä. Oli ikään kuin aidat-tu erilaisia käytäntöjä yhteen ja niille oli annettu yhteinen nimi. Sillä hetkellä kun jotain on nostettu jalustalle, nousee esiin kysymys siitä, miten uutta käsitet-tä puolustetaan, Ryynänen totesi.

Olennaista kitschin syntymiselle oli 1800-luvulla vauhtia saanut demokar-

tisoitumiskehitys ja laajojen masso-jen esiinmarssi. Kun tavallisen kansan koulutustaso alkoi nousta ja myös he ryhtyivät kuluttamaan kulttuurin tuot-teita laajemmin, tuli tarvetta puolustaa taiteen merkitystä. Laajat massat eivät lukeneet korkeakirjallisuuden tuotteita vaan ennemminkin muun muassa goot-tilaisia kauhuromaaneja.– Tarinan mukaan käsitteenä kitsch syn-tyi Münchenin torilla toritaiteen äärellä. Englantilaiset turistit olisivat halunneet ostaa skischejä ja tämä käsite olisi ym-märretty väärin Saksassa. Oli käsitetty, että sillä tarkoitettiin kitschiä ja turis-teille olisi näin myyty toritaidetta.

Hyökkäävä kitsch

Alun perin kitsch olikin käsitteenä hyökkäävä. Osaltaan tähän vaikuttivat taloudelliset tekijät, sillä vanhat mese-naattijärjestelmät olivat murtumassa. Porvarillisessa yhteiskunnassa taiteen-tekijöiden oli itse tienattava rahansa, ja he joutuivat samojen taloudellisten tosi-seikkojen eteen kuin viihdyttäjät.– 1800-luvulla kitsch oli vielä pienen yläluokkaisten miesten piirin keskuste-lun aihe. Silloin oli vielä mahdollisuus eri tavalla lyödä lukkoon merkityksiä. Käsite oli taiteen piiristä lähtenyt hyök-käys, jonka avulla pystyttiin määrittele-mään taiteeseen kohdistuvat uhat, joita olivat halpuus, helppous ja efektiivisyys, Ryynänen kuvasi.

Kitschiä pidettiin myös sentimentaali-sena. Ryynänen pitää eliittikulttuurin pelkoa tunteellisuudesta jopa kummas-tuttavana.– Taiteen maailmassa intellektuaalisuus ja teknisyys oli asetettu korkeaan ase-

maan ja emotionaalisuus oli huonossa huudossa. Ilmiö näkyy vieläkin taiteen piirissä. Jos lisää liikaa sentimentaali-suutta tai sokerisuutta taideteoksiin, ne määritellään helposti kitschiksi.

Vielä 1800-luvulla kitsch oli käsittee-nä laaja, koska niin sanottua massoille suunnattua populaarikulttuurin käsitet-tä ei ollut olemassa. 1900-luvun vaih-teen Euroopassa kitsch kattoi käsitteenä kaiken mikä mahtui erilaisten korkea-kulttuurin taidemuotojen ja kansantai-teen välimaastoon.

Kitsch tekotaiteena

Käsitteenä kitsch kaventui vähitellen 1940–60-lukujen Yhdysvalloissa. Se alkoi merkitä korkeakulttuurin ja po-pulaarikulttuurin välille jäävää aluetta, joka tarjosi katsojilleen, kuulijoilleen ja lukijoilleen helposti pureskeltavaa ja kulutettavaa taidetta.– Tällaista oli esimerkiksi Metropoli-tanin ooppera. Kitschissä oli nyt kyse kulttuurista, jota ihmiset kuluttivat saavuttaakseen tietyn statuksen yhteis-kunnassa.

Tekotaiteena kitschiä alettiin pitää 1970-luvulla, jolloin käsite sai entistä kapeamman merkityksen. Nyt kitsch rajoittui yhä tiukemmin visuaaliseen taiteeseen. Tekotaiteen tunnisti muun muassa vaaleanpunaisesta väristä, mate-riaalina käytetystä posliinista sekä glit-teristä.– Kitsch oli krääsää, joka nähtiin luon-teeltaan feminiinisenä. Se oli jotain, mikä soveltui keskiluokkaiseen saksalai-seen kotiin takan päällä pidettäväksi.

Studia Generalia -luentosarjassa avattiin kitschin historiaa ja nykypäivää.

Pinkkiä, posliinia ja huonoa makua

teksti Sari Eskelinen kuvat Varpu Heiskanen ja Sari Eskelinen

�

Uuden vuosituhannen taitteessa kitsch käsitteenä on aiempaa tiiviimmin sidok-sissa naiselliseen pikkukrääsään, joka on tehty halvoista materiaaleista. Aiempaa tiiviimmin kitsch liitetään tyttöjen kult-tuuriin, joka on nättiä, söpöä ja vaale-anpunaista. Käsitteen hyökkäävyys on vuosikymmenien kuluessa myös saanut positiivisempia piirteitä.– Historiansa aikana kitsch käsitteenä on muuttunut laajasta kapeaksi, negatii-visesta positiiviseksi ja yleisestä feminii-niseksi. Kitschiin liitetyt ominaisuudet kuten koristeellisuus, nättiys ja senti-mentaalisuus tekevät siitä aika luterilai-sen käsitteen, Ryynänen tiivisti.

Nyt kitsch jo hyväksytään

Kitschistä on tullut nykyisin entistä hy-väksyttävämpää, jopa siinä määrin, että Ryynäsen mielestä mennään snobbailun puolelle. Myös kitschin avulla voidaan näyttää, että menee taloudellisesti hyvin. Mutta edelleenkin kitschiin liitetään erityisesti pelkistetyssä pohjoismaisessa kulttuurissa tietty häpeällisyys. Kotona olevan kitschin esilläoloa on usein tarve selitellä.

– Esteettinen häpeä on ylipäätäänkin erikoinen ilmiö.

Mutta toisaalta huonosta mausta voi nykyisin nauttia jopa hyvällä omalla-tunnolla. Huonon maun synonyymiksi pyhitetylle kitschille on perustettu omia

kauppoja ja ainakin nuorempi suku-polvi voi ilman häpeän tunnetta lähteä kitsch-ostoksille.– On vain ajan kysymys, että jonnekin päin maailmaa perustetaan ensimmäi-nen kitsch-museo, Ryynänen ennustaa.

Kitsch on koristeellista ja naisellista pikkukrääsää.

Max Ryynänen kuljetti huonon maun historian juurilta sen nykypäivään.

10

u n i v e

r s

Suuri yhteiskunnallinen kysymys teollistuneissa länsimaissa on, kuka tulevaisuudessa maksaa toisen maail-mansodan jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien eläkkeet. Aleneva syntyvyys ja ikääntyvä väestö aiheuttavat monis-sa teollisuusmaissa kustannuspaineita.

Haasteeseen pyritään vastaamaan jo nyt, mutta päätöksenteon pohjana käy-tettäviin väestöennusteisiin liittyy useita epävarmuustekijöitä.

Vastikään ilmestyneessä julkaisussa Uncertain Demographics and Fiscal Sus-

tainability tarkastellaan näiden epävar-muustekijöiden taloudellisia seurauksia ja tutkitaan väestöriskien merkitystä julkiselle taloudelle erityisesti euroop-palaisten kansantalouksien näkökul-masta. Kirjan ovat toimittaneet Joen-suun yliopiston tilastotieteen professori

teksti Sari Eskelinen kuva Varpu Heiskanen

Juha M. Alho on yksi Uncertain Demographics and Fiscal Sustainability -julkaisun toimittajista.

Eläkejärjestelmät kriittisessä puntarissaTuoreessa julkaisussa tarkastellaan väestönkehityksen epävarmuutta ja julkisen talouden kestävyyttä tilastotieteen näkökulmasta.

11

Juha M. Alho, Kööpenhaminan kaup-pakorkeakoulun professori Svend E. Hougaard sekä Elinkeinoelämän tutki-muslaitoksen ETLAn tutkimusjohtaja Jukka Lassila. Kustantajana on Cam-bridge University Press.– Väestönkehitys ja sen ennustamiseen liittyvät epävarmuustekijät konkretisoi-tuvat erityisesti eläke- ja terveydenhuol-tojärjestelmissä. Nyt on ensimmäistä kertaa voitu soveltaa tilastotieteellisen väestöntutkimuksen menetelmiä näin laajasti. Mukana oli kahdeksan EU-maata, Alho toteaa.

Pitkäjänteistä työtä

Aihe on päivänpolttava, sillä useimmis-sa Euroopan maissa eläkejärjestelmiä tarkastellaan tällä hetkellä kriittisesti. Väestöennusteet ovat yksi keino tarkas-tella sekä nykyisten järjestelmien että ehdotettujen eläkereformien kestävyyt-tä. Kahden laajan yhteiseurooppalaisen tutkimushankkeen UPEn ja DEMWE-Lin tuloksena syntyneessä julkaisussa yhdistetään stokastisia väestösimulaa-tioita makrotaloudellisiin malleihin. Näin voidaan tutkia sekä epävarmuus-tekijöiden erilaisia ulottuvuuksia että mahdollisuuksia puuttua niihin poliit-tisten määrittelyjen kautta.

Vuonna 2005 Alho julkaisi yhdessä Bruce D. Spencerin kanssa kirjan vä-estötieteen tilastollisista menetelmistä Springer Series in Statistics -sarjassa. Nyt julkaistun kirjan laskelmat pohjau-tuvat tälle työlle.– Spencerin kanssa julkaistu monografia perustui parikymmenvuotiseen yhteis-työhön. Kirjan pohjana ollut työ poiki kaksi Euroopan unionin rahoittamia tutkimusprojektia, joiden pohjalta uu-sin julkaisu on syntynyt. Kummassakin projektissa käytettiin Joensuussa kehi-tettyjä tietokoneohjelmia.

Väestönmuutoksille arat järjestelmät

Kaikissa Euroopan maissa on tällä het-kellä olemassa riski, etteivät niiden nykyiset eläkejärjestelmät kestä ikään-tymisen aiheuttamaa maksupainetta. Suomen eläkejärjestelmän uskottavuus on Alhon mukaan kuitenkin parempi kuin useissa muissa maissa, koska täällä noin neljännes eläkemaksuista rahastoi-daan tulevaisuuden varalle.– Rahastoivassa mallissa on omat ris-

kinsä, jotka liittyvät sijoitusten arvon muuttumiseen ja taloudelliseen kas-vuun. Sen hyvä piirre kuitenkin on, että eläkkeitä maksava väestö on sama kuin niitä tulevaisuudessa nostavakin.

Useissa maissa eläkejärjestelmissä ei ole edes osittaista rahastointia. Näissä, niin sanotuissa Pay-As-You-Go -järjestelmis-sä, eläkemaksut kerätään työväeltä sitä mukaa, kun kuluja tulee. Kulloinkin työssä olevat maksavat siis silloin eläk-keellä olevien eläkkeet.– Tällainen järjestelmä on herkkä ikära-kenteen muutoksille. Järjestelmiä luota-essa ei täysin nähty niihin liittyviä epä-varmuustekijöitä. Esimerkiksi eliniän odotteeseen liittyvät ennusteet ovat aina olleet liian pessimistisiä niin Suomessa kuin laajemminkin Euroopassa ja Yh-dysvalloissa. Eliniän odote on viimeisen sadan vuoden aikana kasvanut selkeästi ennustettua enemmän, Alho toteaa.

– Tästä syystä Suomessa on otettu käyt-töön eläkkeiden elinaikakorjaus. Se alentaa eläkkeiden tasoa eliniän kasvua vastaavasti ja lisää siten järjestelmän kestävyyttä. Samalla kuitenkin osa ta-loudellisesta riskistä siirtyy eläkeläisille, Alho jatkaa.

Hedelmällisyydelläkin on oma vaiku-tuksensa ikääntymiseen. Kaikissa länti-sissä teollisuusmaissa hedelmällisyys on selvästi alle uusiutumistason.– Esimerkiksi Suomessa väestön määrä kääntyisi piakkoin laskuun ilman tän-ne suuntautuvaa muuttoliikettä. Tämä johtaisi ikärakenteen vanhenemiseen. Viimeisten vuosien aikana nettomuutto on ollut Suomessa positiivista, mutta silti edelleen alhaisempaa kuin monissa muissa Euroopan maissa. Nettomuu-tolla on merkittävä vaikutus ikäänty-miseen liittyviin ongelmiin, erityisesti se voisi kompensoida hedelmällisyyden matalasta tasosta johtuvaa ikääntymistä, Alho muistuttaa.

Uudessa julkaisussa annetaan avaimia näiden erilaisten epävarmuustekijöiden aiempaa parempaan huomioonottami-seen. – Silti yllätyksiä voi odottaa tulevai-suudessakin. Uusia tartuntatautiriskejä näyttää syntyvän, ihmisten elintavois-sa tapahtuu arvaamattomia muutoksia eikä muuttoliikettä osata ennakoida, Alho arvioi.

Savonlinnan opettajankoulutuslaitok-sen uusin verkkojulkaisu International views on early childhood education ilmes-tyi helmikuussa. Julkaisun artikkeleissa käsitellään pienten lasten varhaiskas-vatusta, kouluun siirtymisen vaihetta, koulun aloitusta sekä nuoruutta. Tee-moina ovat myös pedagogiikan teoriat ja niiden kehittämisen tarpeet. Tekstit osoittavat, miten kiinteässä yhteydessä varhaiskasvatus on eri maiden ja kult-tuurien menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Verkkokirjan ovat toimittaneet Ulla Härkönen ja Erkki Savolainen. Teok-sessa on esipuheen lisäksi 13 artikkelia 12 kirjoittajalta. Kirjoittajat ovat Savon-linnasta, Virosta, Norjasta, Irlannista, Saksasta, Puolasta, Kreikasta ja Yhdys-valloista.

Verkkojulkaisu on ilmestynyt osoitteessa sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/varhais.

Verkkojulkaisu varhaiskasvatuksesta

Matkailualan opetus- ja tutkimuslai-tos on solminut kustannussopimuksen kansainvälisen CAB International -kus-tantamon kanssa. Sopimuksen osapuo-let julkaisevat Matkailualan verkostoyli-opiston Akatemia-projektin Turismi ja Namibian alueellinen modernisaatio yh-teydessä matkailun kehityskysymyksiä käsittelevän teoksen Tourism Strategies and Local Responses in Southern Africa. Projektin vastuullinen johtaja ja kirjan toimittaja on dosentti Petri Hottola Matkailualan opetus- ja tutkimuslai-tokselta. Teoksen kirjoittajat tulevat Joensuun yliopiston ohella Helsingistä, Oulusta, Stavangerista, Namibian ja Botswanan yliopistoista, sekä kolmesta eteläafrikkalaisesta yliopistosta. Teos il-mestyy kesällä 2009.

Kustannussopimus matkailualan opetus- ja tutkimuslaitokselle

1�

u n i v e

r s

Tieteellinen gradututkielma taipuu taitavassa ohjauksessa moneksi. Kah-dentoista opiskelijan ryhmä on viime syksystä alkaen hionut tuottamaansa tieteellistä tekstiä samanaikaisesti myös dokumenttikäsikirjoitukseksi. Prosessi on vaatinut perinteisten ajattelutapojen murtamista ja uusien näkökulmien et-simistä.– On ollut valtavan mielenkiintoista oppia tuottamaan populaaria tekstiä omasta tutkimusaiheestaan. Dokument-tikäsikirjoituksen tekstillä on valtava ero siihen tekstiin, joka on tieteellisesti pätevää. Onkin ollut hienoa yhdistää nämä molemmat näkökulmat omassa tutkimustyössään, historiaa pääainee-naan opiskeleva Juha Kontturi kiittää.

Gradusta syntyy käsikirjoitusDokumenttikäsikirjoituskoulutuksessa tarjotaan opiskelijoille uusia ammatillisia valmiuksia.

Tämän jutun pääosia esittivät Jouko Aaltonen, Tapio Hämy-nen, Mirjam Nykänen, Juha Kontturi, Elisa Latvala sekä Hanna Savisaari.

1�

Gradusta syntyy käsikirjoitusDokumenttikäsikirjoituskoulutuksessa tarjotaan opiskelijoille uusia ammatillisia valmiuksia.

Paitsi historioitsijoita, käsikirjoituskou-lutukseen osallistuu myös teologeja sekä perinteentutkimuksen, taiteensosiologi-an ja kirjallisuuden opiskelijoita. Kurs-silaisten joukkoon mahtuu myös yli-opiston henkilökunnan jäsen. Kurssin vetäjä, ohjaaja ja taiteen tohtori Jouko Aaltonen kehuukin ryhmän poikki-tieteellistä koostumusta erinomaiseksi. Joensuun yliopiston monitieteisyys tar-joaa hänen mukaansa ainutlaatuisen ja innovatiivisen lähtökohdan käsikirjoi-tuskoulutukselle.– Olen vetänyt lukuisia erilaisia doku-mentin tekemiseen ja käsikirjoittami-seen liittyviä kursseja. Se, mikä tässä opiskelijajoukossa toimii, ovat opiskeli-joiden hyvin erilaiset tulokulmat doku-

mentin tekemiseen. Keskustelu on ollut vilkasta ja ideat ovat vaihtuneet, Aalto-nen sanoo.

Vahvemmat ammatilliset valmiudet

Yksi lähtökohta käsikirjoituskoulu-tuksen kehittämisessä on ollut uusien ammatillisten valmiuksien tarjoaminen opiskelijoille. Joensuun yliopiston his-torian oppiaineryhmässä on jo usean vuoden ajan kehitetty tieteellisen ope-tuksen tueksi ammatillista osaamista syventävää koulutusta, jonka tarkoituk-sena on antaa valmistuville opiskelijoille lisäeväitä työmarkkinoille. Syventävien opintojen osaksi nivottu käsikirjoitus-koulutus on yksi osoitus innovatiivisesta

näkökulmasta opiskelijoiden työelämä-valmiuksien parantamiseen.– Kun tätä koulutusta lähdettiin kehit-tämään, meillä oli ajatus, että syven-tävien opintojen graduun ei sisältyisi vain tieteellisen raportin tekeminen. Tavoitteena oli, että opiskelijat voisivat tieteellisen tutkimuksen pohjalta luoda myös jotakin uutta, populaaria tekstiä, Suomen historian professori Tapio Hä-mynen toteaa. Hämysen mukaan aloitettu dokument-tikäsikirjoituskoulutus on historian puolella ainutlaatuista koko Suomessa. Vastaavanlaista syventäviin opintoihin nivottua ammatillisia valmiuksia ke-hittävää koulutusjaksoa ei ole muualla tarjolla.

Tämän jutun pääosia esittivät Jouko Aaltonen, Tapio Hämy-nen, Mirjam Nykänen, Juha Kontturi, Elisa Latvala sekä Hanna Savisaari.

⇨

1�

u n i v e

r syliopistossa on lähdetty rohkeasti kehit-tämään uusia, vaihtoehtoisia opiskele-misen tapoja.– Nyt järjestettävä käsikirjoituskoulutus ei ole ainut esimerkki. Erityisesti omas-sa oppiaineryhmässäni on todella hyvin kehitetty perinteisen opetuksen sisältöjä niin, että ne antavat opiskelijoille mah-dollisuuksia ammatillisten valmiuksien kehittämisen.

Hämynen muistuttaa, ettei uudentyyp-pinen gradututkielma merkitse tieteelli-sen työn laadusta tinkimistä.– Lähtökohta on koko ajan, ettei ope-tuksen tasosta tingitä. Opiskelijat käyvät samat menetelmäopinnot ja seminaarit kuin muutkin syventävien opintojen vaiheessa olevat opiskelijat, Hämynen painottaa.

Liikkeelle jo vuonna 2003

Dokumenttikäsikirjoittajakoulutus läh-ti Joensuun yliopistossa liikkeelle vuon-na 2003, kun täydennyskoulutuskeskus järjesti jatko-opiskelijoille suunnatun Hitti-projektin. Projektin tavoitteena oli laajentaa opiskelijoiden ammatillisia valmiuksia ja sen tuloksena syntyikin useita kaupalliseen levitykseen päässeitä dokumentteja. Unelmana Karjala pal-kittiin viime syksynä parhaan ammat-tilaisdokumentin Kettu-palkinnolla. Sivistyskansan tarina pyöri Yleisradion

kanavalla samoin kuin Kiteen Pontik-kaperinteestä kertonut Kiteen kirkas.– Ylipistolle Hitti-projektin kautta on saatu erinomaista näkyvyyttä. Syventä-vien opintojen vaiheessa oleville opis-kelijoille suunnatulla käsikirjoittamisen kurssilla ei kuitenkaan ole tarkoituksena lähteä tuottamaan dokumenttielokuvaa. Tavoitteena on, että opiskelijat saavat valmiuksia käsikirjoitusten tekemiseen ja voivat myöhemmin jatkaa siitä.

Sekä Aaltonen että Hämynen uskovat, että dokumenttikäsikirjoittajille on tu-levaisuudessa tilausta myös suomalaisil-la työmarkkinoilla, sillä koulutus antaa valmiudet monenlaiseen työhön.– Erilaisille ryhmille suunnattua käsi-kirjoittajakoulutusta voisi olla Suomessa enemmänkin. Dokumentintekijöiden joukossa on selvästi tarvetta uusille kä-sikirjoittajille ja taustatoimittajille. Ai-emmin kysyntää ei oikein ole syntynyt, kun tämäntyyppistä ammattikuntaa ei ole ollut tarjollakaan, Aaltonen arvioi.

Teologiaa opiskeleva Mirjam Nykänen on vakuuttunut, että käsikirjoittajakou-lutus antaa hyvän pohjan tulevaisuuden työmarkkinoilla. Se yhdistää sopivalla tavalla tieteelliset opinnot ja käytännön valmiudet.– Voin ehdottomasti suositella koulu-tusta kaikille opiskelijoille. Meillä on ollut kurssilla mahtava henki.

– Voi sanoa, että käsikirjoittajakoulu-tuksen aloittamisella olemme tehneet osaltamme historiaa.

Oppiaineryhmissä uudentyyppiset gra-dut tuovat omat haasteensa. Perinteistä tutkielmien arviointiprosessia on kehi-tettävä.– Näiden gradututkielmien tieteellinen osuus on suppeampi kuin perinteises-sä tutkimusraportissa. Sen rinnalla on käsikirjoitus, joten joudumme mietti-mään, miten erityyppiset osiot arvioi-daan. Hämynen pohtii.

Tieteen popularisointi kiinnostaa

Perinteentutkimusta opiskeleva Hanna Savisaari on innostunut uudentyyppi-sestä gradusta. Hänen mielestään yli-opistollista tutkimusta tehdään ehkä liiaksikin toisille tutkijoille ja opiskeli-joille.– Olen usein pohtinut, mitä hyötyä tutkimuksesta silloin on. Kun huoma-sin ilmoituksen tästä koulutuksesta, ei tarvinnut miettiä kahdesti lähtisinkö mukaan vai en.

Historiaa opiskelevan Elisa Latvalan mielestä on ilahduttavaa, että Joensuun

⇨

1�

Aleksis Kiven teokset ovat kuuluneet suomalaisen kirjallisuuden klassikoihin jo yli sata vuotta. Hänen teoksiaan, ennen muuta Seitsemää veljestä, luetaan kouluissa ahkerasti edelleen. Hänen näytelmänsä Nummisuutarit on kaikkien aikojen esitetyin suomalai-nen teatterikappale. Kiven tyyli on kuitenkin varsin omintakeinen eikä hän oikeastaan saanut jäljittelijöitä, ainakaan kielen tasolla. Kieli onkin se kompastuskivi, johon useim-pien nykypäivän lukijoiden Kivi-harrastus tyssää. Mistä siinä siis on kyse?

Kivi oli ensimmäinen suomenkielinen ammattikirjailija, mikä selittää paljon: hänellä ei ollut suomalaisia kaunokirjallisia malleja oikeastaan lainkaan. Toisaalta hän oli kyllä lukenut hyvin laajasti ulkomaista kaunokirjallisuutta Shakespearesta Cervantesiin (pää-asiassa ruotsinkielisenä) sekä oman aikansa tieteellistä kirjallisuutta ja sanomalehtiä. Kielen kannalta merkittävänä vaikuttimena oli myös Raamattu (vuoden 1776 Biblia). Kaunokirjallisuuteen ja Raamattuun viittaavat monet suorat lainat teksteissä, ja uskon-nollisen kielen rakenteitakin on siirtynyt Kiven omaan tekstiin.

Eniten vaikeuksia nykylukijalle tuottanee kuitenkin Kiven sanasto. Se koostuu sekalai-sista aineksista ja monet merkitykset ovat nykyisin tuntemattomia. Se, olivatko kaikki sanat tuttuja edes Kiven aikalaisille, on selvittämätöntä. Sanastossa on outoja suomalai-suuksia, paljon lainasanoja ruotsista ja myös jonkin verran venäjää.

Nykylukijalle oudot suomalaiset muodosteet ovat suurelta osin vanhoja murteellisuuk-sia. Jos henkilö vaikkapa kännistyy pulloisesta uutishajusta, olisi nykylukija luultavasti täysin ymmällään ja epäilisi ehkä kyseessä olevan viinanhuuruinen kuvaus lehdentoi-mituksesta. Kännistymisellä ja pulloisella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä juomisen kanssa, vaan kännistyminen on jähmettymistä (vrt. kangistua) ja pulloinen on kaarnainen (pullon vanha merkitys ’kaarna’). Uutishaju puolestaan liittyy uutisviljaan ja tarkoittaa uudesta viljasta vastaleivotun leivän tuoksua (on epävarmaa, voisiko tämä tuoksu olla kaarnaista, mutta sallittakoon tässä hypoteettinen esimerkki).

Ruotsin kielestä Kiven kieleen on kulkeutunut paljon sanoja. Kivi itse oppi ruotsin kie-len teini-iässä ja kirjoitti esimerkiksi Nummisuutarit alun perin ruotsinkieliseksi. Hän on siis ollut sangen vahvasti kaksikielinen nuoruusiässään, eikä siksi olekaan ihme, että ruotsalaislainoja löytyy hänen teksteistään paljon. Jotkut niistä ovat nykysuomalaisel-le tutunoloisia, mutta merkitykseltään nykyisestä poikkeavia, esim. knalli ei ole hattu, vaan sotilaiden muonana käytetty korppu (rts. knall), konkari ei tarkoita kokenutta veteraania, vaan jaloistaan kömpelöä henkilöä tai hevosta (rts. gångare), eikä supliikilla ole mitään tekemistä puhumisen kanssa, vaan se on anomuskirja (rts. supplik). Nykyisin täysin outoja muodosteita ovat muun muassa mynti ’täysi-ikäinen’ (rts. myndig), hans-sata ’pahoinpidellä’ (rts. handskas) sekä nyyfiiki ’utelias’ (rts. nyfiken). Saattaa olla, että tällaiset ruotsalaisuudet olivat tuttuja etelähämäläisissä murteissa, puhuttiinhan niitä osin ruotsalaismurteiden naapuruudessa. Osa sanoista on luultavasti ollut laajemminkin tunnettuja monisatavuotisen hallintokielen kautta.

Kiven elinajan hallintokieltä venäjää ei esiinny läheskään niin suuressa määrin kuin ruotsia. Muutaman selvästi jo murteisiin pesiytyneen sanan, kuten rusikka ’nyrkki, vrt. rusikoida’ (ven. ružik), kiipale ’kiipeli’ (ven. gibel´) ja ryssänkukla ’venäläinen nukke’ (ven. kukla), lisäksi venäläislainat ovat yleensä mukautumattomia fraasinomaisia tokai-suja, kuten smatrii ’katso’ (ven. smotrì), prassai ’hyvästi’ (ven. proštšài), karasoo ’hyvin’ (ven. horošò), tersii ’puskii’ (ven. deržì) tai drastu-kamraati ’hyvän päivän tuttu’ (ven. zdràstvuj ’terve, hyvää päivää’). Venäjän asema Kiven henkilökohtaisessa kielen käy-tössä oli siis pieni, mutta Helsingissä opiskellessaan hän kuitenkin oli sitäkin auttavasti oppinut. Luultavasti hallinto- tai sotilaskielen kautta Kiven tekstiin on eksynyt myös muutama ranskalaista alkuperää oleva ilmaus, esim. korttikaali ’vankila’ (ransk. corps de garde) ja kaasi ’muona’ (ransk. gage).

Kolumnisti aloitti maaliskuussa suomen kielen kommentaattorin toimessa SKS:n Edith-hankkeessa, jossa toimitetaan suomalaisen kirjallisuuden klassikkoteosten kriittisiä editioita. Ensimmäisenä hankkeen käsittelyssä on Aleksis Kiven Nummisuutarit.

kivinen kieli

AK I E L I K O L U M N I

Ossi Kokko

1�

u n i v e

r s

Tutkija Kaisa Raitio peräänkuuluttaa uskottavampaa ristiriitojen sovittelua valtion metsiin kohdistuvissa metsä-kiistoissa. Nykyisen järjestelmän uskot-tavuutta valtion metsiä hallinnoivassa Metsähallituksessa syövät liiketoimin-nan harjoittamisen ja suojelun väliset jännitteet. Tutkija esittääkin, että risti-riitojen sovittelijaa vaihdettaisiin.Yksi-köiden roolit Metsähallituksen sisällä selkiintyisivät, jos eri tavoitteiden yh-teensovittamisesta vastaisi luontopalve-lut-yksikkö metsätalousyksikön sijaan.– Metsätalousyksikön suojeluvastaisuus ja puuntuotannon näkökulman hallit-sevuus ovat olennaisesti vaikeuttaneet yksikön toimintaa ja osallistuvan luon-nonvarasuunnittelun merkitystä uskot-tavana ristiriitojen sovittelijana, Raitio sanoo.

Raitio tarkastelee 8. maaliskuuta tarkas-tetussa väitöskirjassaan valtion metsien käyttöön ja suojeluun liittyvien ristirii-tojen ratkaisemista Metsähallituksessa, maa- ja metsätalousministeriössä sekä ympäristöministeriössä. Tutkimuksessa analysoidaan hallinnon metsäkiistoja koskevia tulkintoja ja toimintaa sekä valtiometsien käyttöä ohjaavia lakeja ja epämuodollisia normeja Kainuun ja Inarin metsäkiistoissa vuosina 1992–2006.

Metsähallitus, maa- ja metsätalousmi-nisteriö sekä ympäristöministeriö ovat Raition mukaan pyrkineet sovittele-maan metsäkiistoja useilla eri keinoilla. Yhtäältä on lisätty suojelua ja muutettu talousmetsien käsittelyä, toisaalta pa-

rannettu kansalaisten vaikutusmahdol-lisuuksia osallistuvan suunnittelun avul-la. Kiistat ovat kuitenkin pitkittyneet ja esimerkiksi Inarissa niitä ei ole vieläkään pystytty ratkaisemaan.

Tarvitaan selkeämpiä pelisääntöjä

Raitio muistuttaa, että Metsähallituksen toiminnassa on useita hyviä elementtejä kuten osallistuva ja alueellinen suunnit-telu.– Se mitä jatkossa tarvittaisiin, on osal-listuvan suunnittelun aiempaa tarkempi määrittely. Nyt suunnittelua tehdään

pitkälti liiketaloudellisten periaatteiden pohjalta, joten jatkossa toiminnalle olisi luotava selkeämmät, julkisesti kirjatut pelisäännöt, Raitio toteaa.

Kansalaisten osallistumisoikeudet val-tion talousmetsiä koskevaan suunnitte-luun olisi turvattava myös lailla. Näin on menetelty muun muassa Yhdysvalloissa, josta Metsähallitus 1990-luvun puolivä-lissä haki osallistuvan suunnittelun mal-lia. Nykymuodossaan Metsähallituksen osallistuva suunnittelu on kuitenkin vapaaehtoista, eikä talousmetsiä koske-viin suunnitelmiin voi hakea muutosta.

teksti ja kuva Sari Eskelinen

Kaisa Raitio on taustaltaan luontoaktivisti, mikä osaltaan innosti häntä tutkimaan, miksi valtio-hallinnon ja luonnonsuojelujärjestöjen näkemykset metsäkiistoissa eroavat niin suuresti. Hän tunnustautuu suureksi valtion ystäväksi ja katsoo, että menettelytapoja kehittämällä metsäkiistat

Metsäkiistojen sovittelua valtionmetsissä olisi muutettavaTuoreen tutkimuksen mukaan liiketalouden harjoittamisen ja suojelullisten tavoitteiden yhteensovittamattomuus on pitkittänyt Kainuun ja Inarin metsäkiistoja.

1�

Tämä on Raition mukaan selvä puute.– Esimerkiksi kaavoituskysymyksissä tällainen mahdollisuus on kansalaisil-le varattu. Valtion metsien merkitys kansalaisille on etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa kuitenkin yhtä suuri tai jopa suurempi kuin kaavoituksen, joten muutoksenhakumenettelyä olisi hyvä kehittää myös metsänsuunnittelussa.

Näkemykset riittävästä suojelusta eroavat

Metsähallituksen tulee metsätaloutta mitoittaessaan lain mukaan ottaa huo-mioon luonnonsuojelun, työllisyyden, virkistyksen, poronhoidon ja saame-

laiskulttuurin asettamat reunaehdot. Kainuussa ja Inarissa Metsähallituksen metsätalousyksikkö on lakisääteisistä velvoitteistaan huolimatta vastustanut puuntuotannon rajoittamista sekä kiis-tametsien suojelua. Luonnonsuojelujär-jestöjen ja poropaliskuntien vaatimuksia on pidetty kohtuuttomina. Metsähalli-tuksen näkökulmasta suojeltujen aluei-den määrä on jatkuvasti kasvanut niin Lapissa kuin muuallakin Suomessa. Metsähallitus on laskenut, että se me-nettää suojelutoimien ja metsätalouden rajoitteiden seurauksena vuosittain noin 38 miljoonaa euroa.

Luonnonsuojelujärjestöjen näkökul-masta taas vanhojen metsien määrä Suomessa on jatkuvasti laskenut. Näke-myksiä riittävän suojelun tasosta onkin valtionmailla ollut hankalaa sovittaa yhteen.– Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa metsä-kiistat vaimenivat samalla kun kiistel-tävät metsätkin, jotka on pääosin joko hakattu tai suojeltu.

Uusia metsäkiistoja kytee Suomessa edelleen. Esimerkiksi Länsi-Lapissa ja Etelä-Suomen Metsoalueella keskus-tellaan parhaillaan valtionmailla sijait-sevien metsien suojelemisesta. Raition mukaan on melko luonnollista, että keskustelu metsäalueiden suojelusta keskittyy pitkälti valtionmaille, koska niillä sijaitsevat laajimmat yhtenäiset vanhojen metsien alueet.– Metsähallituslain kautta velvoitteet suojella metsiä niin monimuotoisuutta kuin eri käyttäjäryhmiä varten ovat val-tionmailla myös suuremmat kuin yksi-tyismetsissä, Raitio painottaa.

Joensuun yliopistossa syksyllä 2007 tehdyn kyselytutkimuksen perusteel-la vain niukasti yli puolet opiskelunsa aloittaneista oli selvittänyt oman kou-lutusalansa työtilanteen. Heistäkin vain puolella hyvä tai huono työtilanne oli vaikuttanut koulutusalalle hakeutumi-seen. Päätös koulutusvalinnasta oli kol-mella neljästä vastanneesta muotoutunut vuosien varrella. Pisimpään päätöstään olivat kypsytelleet sekä teologit että biotieteiden tiedekunnassa opintonsa aloittaneet, joista lähes yhdeksän kym-menestä ilmaisi päätöksen koulutusalas-taan muodostuneen vuosien mittaan. Syksyllä 2007 opintonsa aloittaneille tehdyllä kyselytutkimuksella selvitet-tiin koulutusvalintaan vaikuttavien tekijöiden lisäksi, mitä kautta opiske-lijat olivat saaneet tietoa Joensuun yli-opiston koulutusmahdollisuuksista. Vastaajista viidesosa oli saanut tietoa tai kuullut ensimmäisen kerran Joensuun yliopiston opiskelumahdollisuuksista valtakunnallisesta yliopistojen valinta-oppaasta. Yliopiston verkkosivuilta tie-toa oli saanut 19 prosenttia vastaajista. Näiden kahden selkeästi muista erottu-

van tietolähteen jälkeen vähintään viiden prosentin osuuteen pääsivät lähteinä tut-tava tai ystävä, joka opiskelee Joensuun yliopistossa, opinto-ohjaaja, Joensuun yliopiston oma valintaopas sekä esitteet. Koulutusalan valintaan vaikuttaneita tekijöitä arvioitiin väittämillä. Tär-keimmiksi tekijöiksi nousivat kiinnos-tus kyseistä alaa kohtaan, mahdollisuus mielenkiintoiseen työhön sekä mahdol-lisuus käyttää lahjojaan ja taipumuksi-aan. Vain kolmella prosentilla vastaajista koulutuksen lyhyys vaikutti koulutusva-lintaan. Myöskään koulutusalan tämän hetkinen trendikkyys, sekä se, ettei oltu päästy muualle opiskelemaan eivät juuri vaikuttaneet koulutusvalintoihin.

Vastanneista 87 prosenttia ilmoittaa päässeensä opiskelijaksi ensisijaiseen koulutusvalintaansa. Kaksi vuotta ai-emmin vastaava luku oli yhdeksän pro-senttia alempi. Sekä koulutusalan että -ohjelman valinta oli koettu suhteelli-sen varmaksi. Kouluarvosana-asteikolla tyypillisin vastaus varmuudesta koulu-tusalan valintaan oli yhdeksän ja koulu-tusohjelman valinnan kahdeksan.

Vain puolet opiskelijoista on perehtynyt alansa työllisyystilanteeseen

Yhteiskuntatieteiden tohto-ri Mari Käyhkön väitöstut-kimus Siivoojaksi oppimassa Etnografinen tutkimus työläistytöistä puh-distuspalvelualan koulutuksessa. palkittiin Työväentutkimus-palkinnolla. Tämän-vuotisilla palkinnoilla haluttiin herättää keskustelua työelämän, työväestön ja työväenkulttuurin muuttuvista merki-tyksistä nyky-Suomessa ja maailmalla. Käyhkön sosiologinen tutkimus antaa äänen unohdetulle ja monella tapaa marginaalissa olevan ryhmälle. Pää-osassa ovat pohjoiskarjalaiset työläis-tytöt, joiden siivoojaksi opiskelua ja

työelämän alkuvaiheita Käyhkö on tutkinut 1990-luvun lopulta lähtien. Työväenperinne – Arbertartradition ry. jakoi nyt kahdennentoista kerran Työväentutkimus-palkinnon työväen historian, perinteen ja kulttuurin laa-dukkaalle tutkimukselle. Palkinnolla halutaan korostaa perinteen ja historian merkitystä ihmisille ja yhteiskunnalle sekä tukea ja kannustaa alan tutkijoita ja harrastajia. Työväentutkimus-palkin-to jaetaan vuorovuosin harrastaja- ja ammattilaistutkijalle Työväenperinne-päivänä. Tänä vuonna vuorossa oli aka-teeminen tutkimus.

Mari Käyhkön väitöskirja palkittiin

1�

u n i v e

r s

Joensuun yliopisto, Mikkelin ammat-tikorkeakoulu, Savonlinnan kaupunki ja Savonlinnan seudun tapahtumatuki ry järjestivät Rockin´ 2gether -tapah-tuman Savonlinnassa 7. maaliskuuta. Tapahtuman tavoitteena oli edistää nykyisten opiskelijoiden viihtyvyyttä Savonlinnassa ja informoida opiskelu-paikkaa hakevia nuoria opiskelumah-dollisuuksista sekä monista opiskeluun ja opiskelijaelämään liittyvistä asioista Savonlinnassa. Tapahtuma muodostui opiskelijoiden Life Style -messuista ja rock-konsertista.

Rockin´ 2gether -tapahtuman avasi Ylen ohjelmistoalueen johtaja Ville Vilén.

teksti Päivi Peltoperä kuvat Pasi Massinen

Parikkalan lukiossa opiskelevat Miila Anttonen ja Terhi Reponen olivat kiinnostuneita Joensuun yliopiston koulutustarjonnasta.

Messutunnelmaa ja rockia Savonlinnassa

Tapahtuman avannut Ville Vilén muistaa Savonlinnan omilta opiskeluajoiltaan vireänä opiskelu-kaupunkina

1�

Hän muisteli avauspuheenvuorossaan omilta opiskeluvuosiltaan Pelle Miljoo-nan ja Hassisen koneen ensiesiintymisiä Savonlinnassa. Hän käynnisti tapahtu-man sanoilla ”Varmin tapa ennustaa tu-levaisuutta – on keksiä se itse”.

Vilén on valmistunut luokanopettajaksi Savonlinnan opettajankoulutuslaitok-selta. Vieraillessaan Joensuun yliopiston messuosastolla hän muisteli Savonlin-naa vireänä opiskelukaupunkina. Hä-nen mukaansa opiskeluaika on huole-tonta aikaa – voi opiskella ja harrastaa. Opintojen loppuun saattaminen on kuitenkin tärkeää.

Messuihin olivat tutustumassa myös Miila Anttonen ja Terhi Reponen Parikkalan lukiosta. Molemmat tytöt olivat kiinnostuneita opiskelusta yli-opistossa tai ammattikorkeakoulussa. Joensuun yliopiston tarjonnasta heitä erityisesti kiinnostivat yhteiskuntatie-teet ja oikeustieteet.

Joensuun yliopiston vs. rekrytointi-päällikön Johanna Siitosen mukaan yliopiston messuosastolla on ollut kä-vijöitä kohtalaisesti. Osa heistä on ol-lut kiinnostunut Joensuun yliopiston tarjoamista opiskelumahdollisuuksista. Yleensä messuilla tytöt kyselevät psy-kologian ja kasvatustieteiden opinnois-ta, kun taas pojat ovat kiinnostuneita historiasta ja luonnontieteistä. Myös Itä-Suomen yliopistosta kysellään mes-sutapahtumissa.

Opiskelijoiden Life Style -messuilla näytteilleasettajat esittelivät nuorille koulutustarjontaa sekä muita opiske-luelämään liittyviä asioita. Lavalla näh-tiin muoti- ja musiikkiesityksiä ja miek-kailua. Alkuillasta tapahtuma huipentui rock-konserttiin. Lavalla nähtiin kol-me eri bändiä: Taidelukion rockbändi, Mind Factory ja Viilto.

Joensuun yliopiston esittelypiste veti hyvin vä-keä Rockin´ 2gether -tapahtumassa.

Yksi tärkeimmistä akateemisesti kou-lutetun ihmisen taidoista on kyky etsiä ja löytää olennainen jatkuvasti paisuvas-ta tiedon valtamerestä. Opiskelijoiden ja tutkijoiden tiedonhakutaitojen mer-kitys korostuu tulevaisuudessa entises-tään, kun yhä suurempi osa tieteellisestä julkaisemisesta painottuu verkkoon. Joensuun yliopiston kirjasto on osal-taan vastannut haasteeseen kehittämällä tiedonhankinnan opetustaan rehtorin asettaman työryhmän suosituksien poh-jalta. Syksystä 2008 alkaen kirjaston an-tama tiedonhankinnan opetus koostuu kolmesta erillisestä osasta: Kirjastonkäy-tön perehdytys, Tiedonhankinta 1 sekä Tiedonhankinta 2.

Ensimmäinen vaihe eli kirjastonkäy-tön perehdytys on jo vuosia kuulunut uusien opiskelijoiden orientaatio-opin-toihin. Se koostuu puolen tunnin mit-taisesta luennosta ja kahden tunnin mittaisesta ohjatusta kirjastokäynnistä. Perehdytyksessä tutustutaan kirjaston palveluihin ja tiloihin, lainauskäytäntöi-hin, aineistotarjontaan sekä JoeCatin ja Nelli-portaalin peruskäyttöön. Ilmoit-tautuminen perehdytyksen ryhmiin ta-pahtuu ensi syksynä ensimmäistä kertaa WebOodin kautta.

Toinen vaihe eli Tiedonhankinta 1: Pe-rusteet on Moodle-ympäristössä toteu-tettu yhden opintopisteen verkkokurs-si, jonka oppiaineet saavat kirjastolta osaksi opetussuunnitelmaansa. Verk-kokurssiin kuuluu myös neljän tunnin aloitusluento. Perehdytyksen tavoin verkkokurssi on maksuton tilaavalle oppiaineelle. Kurssin tavoitteena on pe-rehdyttää opiskelija erilaisiin tieteellistä kirjallisuutta sisältäviin tietokantoihin ja niiden käyttöön. Kurssilla opiskelija oppii tietokantojen käytössä tarvittavat yleiset tiedonhaun perustekniikat sekä

perustiedot tiedonlähteiden arvioinnis-ta ja tiedon eettisesti oikeasta käytöstä. Kurssin ihanteellisin suoritusaika on toinen opintovuosi, mutta oppiaineet voivat päättää, mihin yhteyteen kurssin sijoittavat.

Tiedonhankinta 2: Oman alan tiedon-hankinta -verkkokurssin oppiaineet voivat tilata kirjastolta. Siitä kirjasto perii oppiaineelta hinnaston mukaisen korvauksen. Kurssilla käydään läpi opis-kelijan oman alan julkaisukäytäntöjä, tietokantoja sekä kokoelmia omassa kirjastossa. Opiskelija oppii syventä-mään ja soveltamaan edellisellä kurssilla opittuja tiedonhaun tekniikkaa ja ha-kustrategioita, arvioimaan hakutulosta ja -prosessia sekä kohdentamaan ja pa-rantamaan hakua. Tiedonhakua teh-dään opiskelijan oman opinnäytetyön aiheesta. Kurssin jälkeen opiskelijalla on kokonaiskuva tieteenalansa erityis-piirteistä tiedontarjonnan, -hankinnan ja -käytön kannalta, ja hän osaa soveltaa tiedonhankinnan perustaitoja esimer-kiksi opinnäytetyöhön liittyvässä, laaja-alaisessa aiheenmukaisessa haussa.

Jussi HyvärinenInformaatikko

Lisätietoja: Palvelupäällikkö Helena Sil-vennoinen-Kuikka (p. 251 2651, 050 370 2552),informaatikko Merja Kauppinen (251 2662), informaatikko Laura Parikka (251 2661)informaatikko Tapani Toivanen (251 4061), sekä sähköpostit: etunimi.suku-nimi@joensuu.fi

Kirjaston järjestämä tiedonhankinnan opetus uudistuu

�0

u n i v e

r s

Ketä varten työ nykymaailmassa itse asiassa on olemassa? Tulevaisuuden ti-mantti -koulutussarjan avauksessa esi-telmöinyt Isä Mitro peräänkuulutti työn käsitteen avartamista, sielullista-mista ja henkistämistä. Sen sijaan, että työ määrittäisi ihmistä, olisi ihmisen määritettävä työtä.– Työ on saanut nyky-yhteiskunnassa lii-an autonomisen roolin ja aseman. Työn arvo on ohittanut ihmisarvon. Esimer-kiksi akateemisessa maailmassa tutki-mustulosten maksimointi ja toiminnan mittaaminen määrässä on todella huo-lestuttava piirre. Tässä tutkimusyhteisöt

itse voivat vaikuttaa oleellisesti siihen, että arvot ovat oikeassa järjestyksessä.

Avain työn käsitteen uuteen ymmärtä-miseen löytyy isä Mitron mukaan siitä, että elämä itsessään ymmärretään työk-si.– Pidän elämää oman itsemme työstä-misenä, oman itsemme etsimisenä ja oman itsemme löytämisenä. Tätä tar-koitan puhuessani työn käsitteen sielul-listamisesta ja henkistämisestä. Tällaista henkistämistä tarvitaan nykymaailmas-sa, koska vain sen kautta löytyvät uudet oivallukset siitä, kuinka oikeasti voim-

me kantaa vastuuta itsestämme. Nykyisten työelämän muutosten keskel-lä työntekijät tarvitsevat Isä Mitron mu-kaan aitoa vastuunottoa. He tarvitsevat myös aitoa muutosturvaa, jota ei tulisi puhtaasti ymmärtää vain saavutettujen etujen säilyttämiseksi. Muutosturvassa on Isä Mitron mielestä kyse ennen kaik-kea oikeudesta muutokseen.– Koska elämää ei ole olemassa ilman muutosta, se mitä pitää turvata, on itse muutos. Ilman muutosta ei ole olemas-sa kehitystä, eikä siis tulevaisuuttakaan. Muutosturvassa onkin kyse siitä, että oppisimme ihmisinä turvaamaan itsem-

teksti Sari Eskelinen kuva Ilkka Konttinen

Isä Mitro peräänkuulutti sekä johdolta että työntekijöiltä rohkeutta, avoimuutta ja luottamusta muutoksiin.

Muutosturva on työntekijän oikeutta muutokseenTulevaisuuden timantti -koulutussarjan avauksessa Isä Mitro pohti, millä keinoilla työntekijöiden pää kestää selvänä muutosten keskellä.

�1

me ja meillä sitä kautta olisi valmiudet pysyä mukana muutoksessa.

Työn mielekkyys auttaa muutoksessa

Työntekijöiltä tarvitaan työelämän myllerrysten keskellä asennemuutos-ta, koska useimmat valinnat ovat kiin-ni omasta asennoitumisestamme ja suhtautumisestamme. Muutoksiin on helpompi valmistautua ja niitä on hel-pompi kestää, kun oman työnsä on si-säistänyt. Silloin työ Isä Mitron mukaan muuttaa tekijäänsä ja työntekijä pääsee kasvamaan työnsä mukana.– Mietiskele ja toimi, sillä mikään toimi ei voi onnistua, ellei sen taakse kätkeydy mieli ja mielekkyys, Isä Mitro painotti.

Tulevassa Itä-Suomen yliopistossa työn mielekkyys kiteytyy vahvasti laatuyli-opiston käsitteeseen. Laatu puolestaan kiteytyy Isä Mitron mukaan kreikan kielen sanaan techne, joka tarkoittaa sekä tietoa että taitoa.– Oikeasti haastava ja mielekäs työ on sitä, että on tietoa, josta jalostuu taitoa. Mutta samalla taidosta erilaisten koke-musten ja tuntemisen myötä tulee myös taidetta. Mielekkään työn tekijöinä henkilöstö kokee olevansa keskeisessä roolissa työprosessien muuttuessa. Tässä mielessä tuleva Itä-Suomen yliopisto on tulevaisuudessa myös laatuyliopisto.

Koulutussarja on suunnattu henkilöstölle

Tulevaisuuden timantti -koulutussarja on tarkoitettu koko Joensuun ja Kuo-pion yliopistojen henkilöstölle. Koulu-tussarja järjestetään osana Itä-Suomen yliopiston valmistelua ja sen tavoitteena on tukea osaltaan työhyvinvointia ja työssä jaksamista Itä-Suomen yliopis-toon liittyvässä muutostilanteessa. Kou-lutussarjan avaustilaisuus järjestettiin Joensuun yliopistossa 22. helmikuuta ja siinä oli tavoitteena pohtia, mitä muu-tos merkitsee henkilökunnalle erityisesti yksilön näkökulmasta.

Joensuun avaustilaisuudessa puhuivat Isä Mitron lisäksi Joensuun yliopiston vararehtori Teuvo Pohjolainen ja hen-kilöstöjohtaja Jouni Kekäle sekä Itä-Suomen yliopisto hankkeen projektin-johtaja Päivi Nerg. Kuopion ylipistossa vastaava tilaisuus järjestettiin 21. helmi-kuuta ja sen vieraileva esitelmöitsijä oli piispa Wille Riekkinen.

Joensuun yliopiston fysiikan ja ma-tematiikan laitoksen professori Yuri Svirko on yhdessä englantilaisen Southamptonin yliopiston tutkijoi-den kanssa tehnyt uraa uurtavaa tut-kimusta ultralyhyiden laserpulssien ja aineen välisestä vuorovaikutuksesta. Tutkiessaan lyhytpulssisella femtose-kuntilaserilla tehtävää tasaisen pinnan kuviointia laser-ablaatiolla eli valon avulla höyrystämällä, tutkijat havaitsi-vat lopputuloksen eräillä aineella muut-tuvan, jos kuvioinnin tekemisen suunta muuttuu päinvastaiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vasemmal-ta oikealle laserin avulla materiaalin pinnalle piirretty viiva on erinäköinen kuin oikealta vasemmalle piirretty. Havaitulla ominaisuudella on merki-tystä, kun materiaalia työstetään laserin avulla. Erityisesti kuvioitaessa mikrora-kennetta, kuten optisia komponentte-ja, tämä on huomioitava, jotta saavu-tettaisiin paras mahdollinen tarkkuus.

Lisäksi tutkimustulos antaa myös uutta perustietoa aineessa olevien atomien ja valon välisestä vuorovaikutuksesta sekä suuritehoisten valopulssien pinnalle tuoman lämmön leviämisestä kappa-leeseen, jolla on merkittävä vaikutus lopputulokseen tarkkuustyöstössä. Ultralyhyitä pulsseja tuottaviin fem-tosekuntilasereihin liittyvä tutkimus on hyvin voimakkaassa kasvussa, kos-ka femtosekuntilasereille löytyy paljon kiinnostavia käyttökohteita niin mate-riaalitutkimuksessa kuin myös aineen prosessoinnissa. Joensuun yliopiston fysiikan ja matematiikan laitoksen femtosekuntilaseria käytetään materi-aalitutkimuksen lisäksi myös nanofoto-niikan komponenttien valmistukseen. Professori Yuri Svirkon ja tutkimusryh-män saavuttamat tulokset on julkaistu tiedemaailman arvostetuimmassa Na-ture-lehtisarjassa. Lisäksi tulokset ovat herättäneet muutoinkin suurta kansain-välistä kiinnostusta.

Uutta tietoa valon ja aineenvuorovaikutuksesta

Filosofi Schopenhauer on todennut: “On käytettävä tavallisia sanoja ja sa-nottava epätavallisia asioita”. Hieno ohje, jonka noudattaminen ei kaikilta onnistu. Päänsärkyä voi saada esimer-kiksi seuraavasta tekstistä:

Puhuessaan tuonpuoleisesta hän ei tunnu oivaltavan, että olennaista tuonpuoleises-sa on tämänpuoleinen, hetki ohi virtaa-vaa todellisuutta, dynaaminen energian-purkaus, ei staattisten tilanteiden yhteen liitetty sarja.

Hämäriksi jäävät myös seuraavien se-sa-nojen viittaussuhteet:

Joka tahallisesti tai tuottamuksellisesti ai-heuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Erityisen tarkkana on oltava silloin, kun vaikeaselkoisuus piilottelee meihin koh-distettua vallankäyttöä. Jarruvaloin ei saa ajaa: kunnon valaistus käyttöön.

Hämärää tekstiä

��

u n i v e

r s

TARJA HARJULA KIINTEISTöPääLLIKöKSI Suunnittelija Tarja Harjulan tehtä-vänimike on muutettu kiinteistöpääl-liköksi 1.3.2008 alkaen, ja hän toimii tilapalvelujen esimiehenä. Samasta päivämäärästä alkaen kiinteistöpäällik-kö Unto Pennasen tehtävänimike on rakennusmestari Hän hoitaa rakenta-

JUSSI PARKKINEN VIERAILEVAKSI PRoFESSoRIKSI CHIbAN yLIoPISTooN

Joensuun yliopiston vararehtori Jussi Parkkinen on nimitetty vierailevaksi professoriksi Chiban yliopistoon. Pro-fessuurin sijoituspaikkana on yliopiston

yMPäRISTöMINISTERI TIILIKAINEN VIERAILI yLIoPISToLLA

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikai-nen vieraili Joensuun yliopistolla 25. helmikuuta. Tiilikaiselle esiteltiin ajan-kohtaisia yliopistoon liittyviä asioita. Tiilikainen on valmistunut metsänhoi-tajaksi Joensuun yliopistosta vuonna 1991.

ANTIKAINEN ELäMäNKERTA-TUTKIMUKSEN KoKoELMANKoMITEAAN

Kasvatussosiologian professori Ari Antikainen on kutsuttu kansainväli-sen elämäkertatutkimuksen kokoelman (Auto)biography and Education tieteelli-sen komitean jäseneksi. Kokoelmaa jul-kaisee Pariisissa toimiva Teraedre.

LIETTUAN SUURLäHETTILäS yLIoPISToLLA

Liettuan suurlähettiläs Halina Ko-beckaite vieraili Joensuun yliopistossa 26. helmikuuta. Suurlähettiläälle esitel-tiin yliopiston toimintaa ja ajankohtai-sia asioita. Yliopiston lisäksi Kobeckaite vieraili muun muassa Euroopan met-säinstituuttissa.

kamp

ukse

n

kuulumisia

oPTIMI KIITTI TUESTA

Joensuun yliopiston kauppatieteilijöi-den ainejärjestö Optimi kiitti yliopiston johtoa kauppatieteiden tutkinnonanto-oikeuden hyväksi tehdystä työstä. Op-timin edustajat tapasivat Joensuun yli-opiston rehtorin Perttu Vartiaisen 12. maaliskuuta. Joensuun ja Kuopion yli-opistot saavat kauppatieteisiin yhteisen tutkinnonanto-oikeuden. Asiasta päätti hallituksen sivistyspoliittinen työryhmä 15. helmikuuta.

teknillisen tiedekunnan Research Cen-ter for Frontier Medical Engineering.

Joensuun yliopiston väritutkimusryhmä on tehnyt yhteistyötä Chiban yliopiston kanssa jo vuosia, ja nyt tehty nimitys vahvistaa yhteistyötä edelleen. Myös tutkijavaihtoa yliopistojen välillä on tehty jo pitkään, ja ensimmäinen Chi-ban ja Joensuun yliopistojen yhteinen jatko-opiskelija aloitti syksyllä 2007.

miseen liittyviä tehtäviä tämän vuoden loppuun ja jää eläkkeelle 1.1.2009.

��

Joensuun yliopiston tietojenkäsittely-tieteen oppiaine järjesti 23. helmikuuta workshopin aiheesta Kuinka saada opin-not valmiiksi. Eri puolilta Suomea saa-pui 17 opiskelijaa yli kymmenen opet-tajan ja tutkijan ohjattavaksi.

Accenturessa pääkaupunkiseudulla työskentelevä Jenni Pitkänen on gra-dua vaille valmis maisteri.– Mielestäni teemapäivän järjestäminen oli hyvä ajatus jo pelkästään sen takia, että näin tuli tilaisuus palauttaa yhteys laitoksen suuntaan ja päästä henkilö-kohtaisesti juttelemaan opintojen päät-tämisestä.

Pitkäsen mielestä opiskelijoita varten tehdyt henkilökohtaiset ennakkoval-mistelut olivat erityisen hyviä. Laitok-sen puolelta oli otettu selvää kunkin opiskelijan opintojen tilasta ja mietitty etukäteen, kenen kanssa opintojen jat-kosta kannattaisi keskustella.– Jäi siis tunne, että laitostakin kiinnos-

taa itse kunkin valmistuminen.

opiskelut työelämän jaloissa

IT-ala on tyypillisesti ollut yksi niitä aloja, joilla opintojen valmistuminen jää työelämän jalkoihin. Joensuun yli-opiston tietojenkäsittelytieteen laitok-sella on tällä hetkellä noin 70–80 lähellä valmistumista olevaa opiskelijaa, jotka opiskelevat vanhan tutkintojärjestelmän mukaan. Sen voimassaolo päättyy hei-näkuun lopussa 2008.

Workshop on osa Joensuun yliopiston tietojenkäsittelytieteen opetuksen ke-hittämisprojektia. Tavoitteena on ke-hittää muun muassa opintojen amma-tillista tukevuutta, sekä tukea opintojen ammatillista ohjausta jo opiskeluaikana. Laitokselle on perusteilla erityinen kan-didaattitason opintojen kehittämisryh-mä, jossa on mukana edustajia niin yri-tyselämästä, työvoimahallinnosta kuin kansainvälisiltä partnereilta.

Tutkintoja valmiiksi IT-alalta Joensuun yliopistolla

teksti ja kuva Mikko Vesisenaho

Jenni Pitkänen kiitti workshop-päivän ennakkovalmisteluja, joissa opiskelijoiden opintoja oli analy-soitu hyvin.

Marion Bobergin psykologian alaan kuuluva väitöskirja Mobile phone and identity: a com-parative study of the representations of mobile phone among French and Finnish adolescents

tarkastettiin 29.2.2008.

MMM Kaisa Raition ympäris-töpolitiikan alaan kuuluva väitöskirja “You Can’t Please Everyone” - Conflict Management Prac-tices, Frames and Institutions in Fin-

nish State Forests tarkastettiin 8.3.2008.

FM Henri Vanha-sen metsätieteen alaan kuuluva väi-töskirja Invasive insects in Europe - the role of climate change and global trade tarkastettiin 14.3.2008.

väitöksiä

Joensuun yliopiston kulttuuritietei-den oppiaineryhmä ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun viestinnän kou-lutusohjelma järjestivät yhdessä Yleis-radion Radioateljeen ja Radioteatterin kanssa ensimmäisen kuunteluklubin Joensuussa 27. helmikuuta. Kuuntelu-klubissa kuunnelman ja radion ystävillä oli mahdollisuus tutustua etukäteen en-nenkuulumattomiin radioteoksiin.

Kaikille avoimessa ilmaistilaisuudes-sa kuultiin kaksi tuoretta ohjelmaa: Radioateljeen Talo Maalla ja Radio-teatterin kuunnelma Mökkiaskareita.

Kuunteluklubissa Ylen tuoreita ohjelmia

��

u n i v e

r s

Kansalliskirjasto koordinoi Suomen yleisissä kirjastoissa, yliopisto-, ammat-tikorkeakoulu-, ja erikoiskirjastoissa tänä keväänä toteutettavaa asiakasky-selyä. Joensuun yliopiston opettajil-ta, tutkijoilta, opiskelijoilta ja muilta asiakkailta kerättävää tietoa käytetään hyväksi tulevan Itä-Suomen yliopiston kirjastopalvelujen luomisessa ja kehittä-misessä. Aktiivinen osallistuminen ky-selyyn on siten erityisen tärkeää.Kysely toteutetaan verkkokyselynä ja siihen vastaaminen vie noin kymmenen minuuttia. Asiakaskysely on avoinna 30.4.2008 saakka ja linkki kyselyyn löy-tyy kirjaston kotisivuilta http://www.joensuu.fi/library/. Kyselyssä kerättyjä tietoja käsitellään luottamuksellisesti eikä vastaajilta ky-sytä henkilötietoja. Kyselyn tuloksista tiedotetaan kirjaston kotisivuilla kesä-kuussa 2008.

vähä

inen v

irkam

iesRehtorintekiäisiä ja muita mietteitä

Yliopistolla oli jännittävä rehtorin vaali. Suostumuksensa mää-räaikaiseen virkaan oli antanut professori Perttu Vartiainen, jolla onkin lyhyehkö, kymmenen vuoden kokemus hommasta. Vaaliti-laisuudessa oli suuren urheilujuhlan tuntua, kun tulosta odotettiin. Viimein, piinaavan odottelun jälkeen vaalikollegion puhetta johta-nut dekaani Seppo Kellomäki julisti päätöksen: Perttu Vartiainen 41 ääntä, 3 tyhjää. Näin siis entinen ja uusi rehtori tekee yliopiston ennätyksen rehtorikauden pituudessa. Tähän asti tätä tilastoa on johtanut Heikki Kirkinen, joka tuli palvelleeksi isänmaata ja ih-miskuntaa Joensuun korkeakoulun rehtorina kymmenen vuotta.

Kävi muuten aikoinaan niin, kun Heikki Kirkinen oli viimeisen kerran ehdolla rehtoriksi, että hän sai vaalissa 17 ääntä, Ilpo Laine ja Juhani Hult molemmat yhden äänen ja viisi valitsijaa jätti tyhjän äänestyslipun. 20,83 prosenttia valitsijoista oli siis sitä mieltä, että mitä tässä rehtorilla tehdään – vähän niin kuin aikoinaan eräästä automerkistä sanottiin: ”Parempi ilman kuin Hillman”. Historia ei kuitenkaan toistunut, niin kuin se ei koskaan toistukaan sellai-senaan. Ei vaikka Esko Valtaoja väittää, että maailmankaikkeuden äärettömyydessä ääretön määrä Heikki Kirkisiä kokee täsmälleen saman kohtalon äärettömän monta kertaa.

Kauppa se on joka kannattaa, tiesivät jo laukkuvenäläiset aikanaan. Joensuun ja Kuopion yliopistoissa taas uskottiin, että kauppatiede se on joka kannattaa. Niinpä ne itse- ja härkäpäisesti ajoivat tut-kinnonanto-oikeutta ja viimein sen saivatkin päätettyään yhdistyä Itä-Suomen yliopistoksi. Voi sitä rahantulon rytkettä, mikä alkaa vuonna 2010.

Helmikuu oli Joensuun yliopistossa poikkeuksellisen yksimielinen. Vasta kuukauden viimeisenä päivänä ensimmäinen uskalsi väittää vastaan. Kukaan ei sitä ennen väitellytkään.

Kolme kaverusta sai kukin kymmenen vuoden vankeustuomion. Koska oli valtiollinen merkkipäivä, jokainen sai esittää yhden toivo-muksen, joka luvattiin toteuttaa, jos se olisi toteuttamiskelpoinen. Ensimmäinen pyysi selliinsä 20 metriä oikeustieteellistä kirjalli-suutta, toinen pyysi saada tavata vaimonsa kerran viikossa, kun taas kolmas toivoi koppiinsa tuhat kartonkia savukkeita. Kun tuomiot oli kärsitty, kysyttiin jokaiselta, mikä oli homman nimi. Ensimmäi-nen sanoi: ”Olen nyt täysinoppinut juristi ja aion perustaa asianajo-toimiston.” Toinen taas totesi, ettei enää aio rikoksen poluille, kun hänellä on viisi lasta ja onnellinen perhe. Kolmas tuli ulos savuke suupielessä ja kysyi: ”Onko kenelläkään tulitikkuja?”

Karkauspäivä oli ja meni. Turhaa oli odotus. Edessä on neljä tur-hauttavaa odotuksen vuotta.

Valtakunnallinen asiakaskysely kirjastossa

Joensuun yliopisto aloittaa ortodok-sisille papeille ja kanttoreille tarkoite-tun vuosittain toistuvan täydennys-koulutuksen. Koulutuksen järjestävät yhteistyössä Joensuun yliopiston teo-loginen tiedekunta ja täydennyskoulu-tuskeskus sekä Ortodoksinen seminaari. Ensimmäinen koulutusjakso on 18.–21.8.2008, ja se sisältää sekä kohderyh-mälle yhteistä että eriytettyä koulutusta. Jakson pääteemana on liturginen elämä, mutta 27 opetustuntiin sisältyy myös hallintojuridiikkaa, kirkkojohtamista, ortodoksisen teologian ajankohtaisia kysymyksiä ja liturgisen kuorotyös-kentelyn erityiskysymyksiä. Joensuussa järjestetään vuonna 2009 myös kevät-kurssi, jonka erityisteemana papeille on pastoraalipsykologia.

Täydennyskoulutusta ortodoksisen kirkon henkilöstölle

Lahjoitus tieteelle on panostus tulevaisuuteen

Joensuun yliopisto on itäsuomalainen monitieteinen ja kansainvälinen yliopisto. Yliopiston Tukisäätiö on perustettu vuonna 1985 tukemaan yliopistossa tehtä-vää tutkimusta ja opetusta sekä tekemään yliopistoa tunnetuksi. Säätiö myöntää apurahoja ja stipendejä lahjakkaille opiskelijoille ja tutkijoille.

Säätiön ja sitä kautta yliopiston toimintaa voi tukea tekemällä säätiölle lahjoi-tuksia. Lahjoitus säätiölle on panostus tieteeseen ja sivistykseen ja sen myötä parempaan huomiseen.

Verohallitus on nimennyt säätiön sellaiseksi, jolle tehdyt 850–25 000 euron suu-ruiset lahjoitukset tieteeseen lahjoittava yritys saa vähentää verotuksessaan.

Lisätietoja ja tiedustelut:

Joensuun Yliopiston Tukisäätiöasiamies Pertti Elsinen

PL 11180101 Joensuu 040 706 8899