kummioppilastoiminnan opas...2 kummioppilastoiminnan opas julkaisija mannerheimin...

Kummioppilastoiminnan opas

2 Kummioppilastoiminnan opas

Julkaisija

Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Toinen linja 17

00530 Helsinki

www.mll.fi

Käsikirjoitus

Eeva-Liisa Markkanen, MLL

Kiitokset

Monika Ollas-Kettunen, luokanopettaja

Johanna Tiainen, luokanopettaja

Eliisa Leskisenoja, tutkija ja luokanopettaja

Maarit Savola, luokanopettaja

Päivänkehrän koulun Opinmäen toimipisteen oppilaat

Laajakallion koulun oppilaat

Mäntsälän Kirkonkylän koulun oppilaat ja opettajat

Ulkoasu Hahmo

Taitto Tarja Petrell

Kuvat Tomi Nuotsalo ja Tarja Petrell

Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin

kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja

lapsiperheiden hyvinvointia. MLL:n tavoitteena on

lapsiystävällinen Suomi.

MLL tuntee perheiden arjen ja tarjoaa eri

elämäntilanteissa vertaistukea, monipuolista

vapaaehtoistoimintaa sekä osallistumisen

ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Suomen

suurimpaan lastensuojelujärjestöön kuuluu 89 000

jäsentä, 555 paikallisyhdistystä, 10 piirijärjestöä ja

keskusjärjestö.

Vuosittain

– Lasten ja nuorten puhelin ja vastaa noin 35 000

yhteydenottoon.

– Vanhempainpuhelin vastaa noin 1 100

yhteydenottoon.

– Yläkouluissa toimii noin 11 000 MLL:n

tukioppilasta. Internetissä nuoria tukevat

verkkotukioppilaat eli verkk@rit.

– Lähes 1 200 MLL:n kouluttamaa lastenhoitajaa

työskentelee noin 5 000 perheessä.

– Noin 800 MLL:n kouluttamaa tukihenkilöä

tekee työtä perheiden ja nuorten parissa.

– MLL ylläpitää lähes 550 perhekahvilaa, joissa

kokoonnutaan noin 15 000 kertaa.

– MLL:ssa toimii yli 300 vertaisryhmää ja muuta

aikuisten ryhmää.

– MLL:n kerhoissa käydään yli 400 000 kertaa.

– MLL järjestää koulujen alkaessa

Hyvä alku koulutielle- ja Hyvä alku

yläkouluun -kampanjat, joilla tavoitetaan

yli 55 000 ekaluokkalaisen ja noin 50 000

seitsemäsluokkalaisen vanhemmat.

MLL tarjoaa kaikenikäisille mahdollisuuden

osallistua työhön lasten hyväksi. MLL:n

toiminnanperusta on paikallinen

vapaaehtoistoiminta.

www.mll.fi

http://www.mll.fi

http://www.mll.fi


Koulujen kummitoimintaa toteutetaan aktiivises-ti alakouluissa. Kummitoiminnalla edistetään uusi-en koululaisten turvallista ja pehmeää koulun alkua. Kummina toimiminen on usein erittäin merkitykselli-nen kunniatehtävä, joka vahvistaa oppilaiden osalli-suuden tunnetta. Uudet perusopetuksen opetussuunnitelman pe-rusteet korostavat oppilaiden osallisuutta sekä roh-kaisevat kouluja toimintakulttuurin uudistamiseen siten, että opettajien yhteistyö lisääntyy ja oppilai-den ääni kuuluu koulun kehittämistyössä nykyistä enemmän. Kummitoiminnalla voidaan edistää op-pilaiden kiinnittymistä kouluyhteisöön, turvallisuu-den tunnetta ja aktiivisen toimijuuden toteutumista. Kummitoiminta tukee toimintakulttuuria, joka mah-dollistaa koulun aikuisten ja eri-ikäisten lasten koh-taamisen ja yhteistyön. Kun kummit huomioivat pieniä koululaisia ja antavat esimerkkiä ystävällises-tä käyttäytymisestä, pienet koululaiset voivat ottaa tästä mallia keskinäiseen yhdessäoloonsa. Kouluissa, joissa kummitoiminnalla on jo pitkät perinteet, mal-li kummina toimimiseen on saatu omilta kummeilta. Kummien tehtävät ovat muodostuneet pysyviksi ja vuorovaikutus eri luokka-asteiden välillä luontevaksi. Kummioppilaiden koulutus tukee taitoja toimia kouluyhteisössä yhteishenkeä rakentavalla tavalla. Tämän Kummioppilastoiminnan oppaan tavoitteena on kannustaa kouluja järjestämään kummioppilaille riittävä perehdytys tärkeässä tehtävässä toimimi-seen. Kummioppilaat ovat itsekin vielä pieniä kou-lulaisia, jotka harjoittelevat tunnetaitoja, toisen huomioimista ja vastuunottoa. Koulutuksessa tarjou-

tuu mahdollisuus harjoitella kummitoiminnassa tar-vittavia tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä pohtia sitä, miten lähestyä pienempää oppilasta, millaista mukavaa yhteistä toimintaa kummioppilastoimintaan voi kuulua ja miten toimia pulmallisessa tilanteessa. Oppaan ensimmäisessä osassa esitellään kum-mioppilastoiminnan rakenteita ja toimintamalleja koulussa. Toinen osa sisältää kummioppilaiden kou-lutusmallin, joka koostuu neljästä teemasta: • Kummioppilaan rooli ja tehtävät• Kohtaaminen ja kuunteleminen• Hankalissa tilanteissa toimiminen• Yhteinen suunnittelu ja arviointi

Kummioppilaskoulutus voidaan järjestää oppilail-le joko edellisenä keväänä ennen kuin he aloittavat tehtävässään toimimisen tai heti syksyllä kummiop-pilastoiminnan käynnistyttyä. Kummioppilaskoulutus voidaan myös linkittää muuhun tunne- ja vuorovai-kutustaitojen harjoitteluun luokassa. Kummioppilas-koulutus voidaan myös liittää 4. luokalla pidettävien KiVa-tuntien teemoihin. Opas on tarkoitettu kummioppilaita ohjaaville opettajille. Se kannustaa myös koko kouluyhteisöä yhteiseen keskusteluun kummioppilastoiminnan ta-voitteista ja siitä, miten kaikki opettajat voivat tukea omalla toiminnallaan kummioppilastoiminnan tavoit-teita.

Eeva-Liisa Markkanen suunnittelija, kouluyhteistyö ja nuorisotoimintaMannerheimin Lastensuojeluliitto

Oppaan käyttäjälle


Kummioppilastoiminnan tavoitteetKoulun kummioppilastoiminnan ideana on, että isom-mat oppilaat toimivat pienten oppilaiden tukena koulun arjessa. Toiminnan tavoitteena on parantaa koulun ilmapiiriä, edistää ensimmäisen luokan oppilai-den sopeutumista kouluun sekä vahvistaa oppilaiden taitoja toimia yhdessä.

Kummioppilaat ovat 4.–6.-luokkalaisia oppilaita, jot-ka toimivat ekaluokkalaisen apuna. Kummioppilaat auttavat pienempiään sopeutumaan koulun alkuun esimerkiksi tutustuttamalla heitä koulun tiloihin ja sääntöihin sekä järjestämällä tutustumisleikkejä.

Kummivuoden aikana voi tehdä yhdessä lähes mitä vain. Yhteiset lukuhetket, liikuntatunnit, esitys juhlis-sa, retket kirjastoon, puistoon tai museoon, askartelut pääsiäisenä, ystävänpäivänä ja jouluna tai leipominen ovat esimerkkejä yhteisestä tekemisestä.

Välituntisin kummioppilaat voivat ohjata pihaleik-kejä ja tutustumisleikkejä. Konkreettista apua kum-mioppilaat tarjoavat muun muassa liikuntatunneilla luistinten sitomisessa. Kummioppilaat voivat myös auttaa ulkovaatteiden pukemisessa, tai yhdessä voi-daan opetella kengännauhojen sitomista.

Kummioppilaat voivat olla nuoremmille oppilail-le tärkeä esimerkki kaveruudesta. Kummioppilas-toiminta on myös luonteva paikka harjoitella sekä omanikäisten että pienten oppilaiden kanssa toimi-mista.

Kummioppilastoiminta tukee osallisuutta

”Oppivan yhteisön toimintatavat rakennetaan yh-dessä. Osallisuutta edistävä, ihmisoikeuksia toteutta-va ja demokraattinen toimintakulttuuri luo perustan oppilaiden kasvulle aktiiviseksi kansalaiseksi. Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toi-minnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. He saavat kokemuksia kuulluksi ja arvostetuksi tule-misesta yhteisön jäseninä. Oppilaskunta tarjoaa yh-den tärkeän väylän oppilaiden osallistumiselle. Muut toimintamuodot, kuten tukioppilas-ja kummitoiminta, täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavat yhteistyötä ja vuorovaikutusta koko kouluyhteisössä.” Perusope-tuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

”Parasta kummitoiminnassa on leikkiminen. Kun ne ekaluokkalaiset jaksaa vielä tosi paljon leikkiä kaikkee.”

Kummitoiminnan tavoitteet

kummitoiminta

kouluun ja sen tapoihin tutustuttaminen

yhteisöllisyyden edistäminen

koulun toimintakulttuurin vahvistaminen

viihtyisän ilmapiirin luominen

kiusaamisen ehkäisy

kaveritaitojen tukeminen

osallisuuden edistäminen

eri-ikäisten oppilaiden välisen vuorovaikutuksen tukeminen


KUMMIUS ON ARVOKAS KOKEMUSKummioppilaana toimiminen on oppilaille erityisen merkityksellistä. Oppilaat saavat kokea olevansa tarpeellisia ja tärkeitä. He saavat mahdollisuuden monella eri tavalla ohjata ja auttaa pieniä ekaluokkalaisia, mikä usein kohentaa heidän vastuuntuntoaan, itseluottamustaan ja sosiaalisia taitojaan sekä tuo merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä koulutyöhön. Myönteiset tunteet syntyvät yhdessä tekemisen ilosta ja mukavasta toiminnasta pienten oppilaiden kanssa. Kummioppilaana toimiminen tuo lisää tärkeitä ihmissuhteita ja kontakteja kouluyhteisössä, kun oppilaat tutustuvat sekä koulun aloittaviin oppilaisiin että heidän opettajaansa. Tunne siitä, että saa olla omassa kouluyhteisössään esimerkin antaja, avun tarjoaja ja opastaja, lisää kokemusta osallisuudesta ja vaikuttaa oppilaiden kouluiloon.

Eliisa Leskisenoja luokanopettaja ja tutkija

Kummioppilastoiminta ei ole merkityksellistä pel-kästään koulunsa aloittaville vaan myös kummeina toimiville. Kummius on tärkeä ja innostava tehtä-vä, jonka avulla voidaan vahvistaa oppilaiden ko-kemusta osallisuudesta, tunnetta siitä, että he ovat osaavia, taitavia ja tärkeitä oman yhteisönsä jäseniä. Kummina toimiminen tuo auttamisen iloa ja vahvistaa itsetuntoa. Kummina olemisen ei tarvit-se aina olla pelkkää auttamista ja opastamista, vaan yhdessä viihtyminen ja vastavuoroisuus ovat tärkeä puoli toimintaa. Pienten oppilaiden seura tuo isom-mille oppilaille vaihtelua ja leikkimielistä tekemistä välitunneille.

Kummioppilaat voivat – tukea kouluun sopeutumista – tutustuttaa koulun tiloihin ja pihaan – tutustuttaa uusiin koulukavereihin

esimerkiksi järjestämällä välitunneilla leikkejä – kertoa koulun säännöistä – kysellä kuulumisia, moikkailla ja huomioida

omaa eka- tai tokaluokkalaistaan – olla apuna oppitunneilla – tehdä yhdessä harjoituksia ja leikkejä

oppilaiden kanssa kummitunneilla – olla esimerkkinä toiset huomioivassa käytöksessä – kertoa aikuisille, jos huomaa kiusaamista

tai jonkun olevan ilman kavereita.

Parhaimmillaan kummina toimiminen voi – edistää kokemusta osallisuudesta ja vahvistaa

tunnetta siitä, että on oman kouluyhteisön tärkeä jäsen

– antaa onnistumisen kokemusta ja yhteistä iloa toisen auttamisesta

– opettaa vastuunottoa ja yhteisvastuuta– tarjota mahdollisuuden harjoitella erilaisten

leikkien ja muun toiminnan ohjausta pienemmille oppilaille

– antaa mahdollisuuden tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä toisten huomioonottamisen harjoitteluun

– vahvistaa oppilaiden ja opettajien välistä positiivista vuorovaikutusta.

Kummioppilastoiminta ehkäisee kiusaamistaKummioppilastoiminnan tavoitteena on edistää kou-lussa hyvää yhteishenkeä ja myönteistä ilmapiiriä. Sa-malla kummitoiminta ennaltaehkäisee kiusaamista ja yksinäisyyttä. Kiusaaminen on ryhmäilmiö, joka pe-rustuu ryhmän sisäisiin sosiaalisiin suhteisiin. Tilan-netta sivusta seuraavilla oppilailla on merkittävä rooli siinä, jatkuuko kiusaaminen vai ei. Kummioppilaat voi-vat olla näyttämässä pienemmille esimerkkiä toiset huomioivasta käytöksestä ja siitä, että kaikki otetaan mukaan yhteiseen toimintaan eikä ketään jätetä ul-kopuolelle. Kummioppilaat voivat olla näin luomassa kiusaamisen vastaisia normeja koko kouluyhteisöön.

Oppilaiden kanssa on tärkeä käydä läpi, mikä on kummioppilaan rooli kiusaamistilanteissa. Kummi voi esimerkiksi kertoa kiusatulle olevansa huolissaan kiu-saamisesta ja että tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan mukaan aikuinen. Hän voi kertoa kiusatulle, miten

”Parasta kummina toimimisessa on kun saa auttaa pienempää.”


”Kummioppilaana parasta on se, että välitunnilla on itsellä enemmän kavereita. Joskus on vaikea keksiä, mitä välkällä tekisi. Kummioppilaana voi mennä leikkimään ekaluokkalaisten kanssa.”

koulun aikuiset selvittävät kiusaamistilanteita ja ke-nelle asiasta voisi kertoa. Kummioppilas voi myös tulla mukaan puhumaan asiasta aikuiselle. Kummiop-pilaiden koulutuksessa on tärkeä ottaa kiusaaminen puheeksi ja käydä oppilaiden kanssa yhteisesti läpi, miten koulussa toimitaan kiusaamistilanteissa.

Toiminnan toteutus Kummioppilastoimintaa voidaan toteuttaa koulussa monella tavalla. Usein 5.-luokkalaiset ovat kummeina koulunsa aloittaville oppilaille. Näin kummitoiminta voi jatkua vielä toisenkin vuoden pienten oppilaiden ollessa 2. luokalla ja kummioppilaiden 6. luokalla. Jois-sakin kouluissa kummitoiminta alkaa esikoululaisten ja 4.-luokkalaisten kesken, jolloin yhteinen toiminta voi jatkua vielä kolmannenkin vuoden ajan.

Kummioppilastoimintaa voidaan toteuttaa joko niin, että isoista ja pienistä oppilaista muodostetaan kum-miparit, jotka toimivat tiiviisti yhdessä. Toinen vaihto-ehto on rakentaa kummitoiminta pienryhmien varaan, jolloin koulunsa aloittavat oppilaat jaetaan pienryhmiin ja heille nimetään oma kummiryhmä. Myös koko luok-ka voi olla yhteisesti kummina koko ekaluokalle.

Kummioppilastoiminnan toteutusta pohdittaessa on hyvä arvioida sitä, minkälainen tapa toimii parhai-ten omassa koulussa ja kyseisenä vuonna kummiop-pilaina toimivien kanssa. Kun kummioppilastoiminta rakennetaan pienryhmien ympärille, vastuun jaka-minen on helpompaa ja kaikki oppilaat voivat olla toiminnassa mukana itselle sopivimmassa roolissa. Kummipareina toimittaessa puolestaan jokainen op-pilas pääsee yhtä lailla osalliseksi ja saa ottaa vastuu-ta. Toisaalta tämä toimintamuoto on myös kaikkein haavoittuvaisin, sillä kummiparin keskinäinen vuoro-vaikutus vaikuttaa merkittävästi siihen, miten sekä iso että pieni oppilas kokevat toiminnan. Kummiparit on valittava huolellisesti, jotta parin yhteistyö toimi-si. Opettajan kannattaa miettiä, millaiset persoonat toimisivat parhaiten yhdessä, jotta esimerkiksi ujo ekaluokkalainen saisi mahdollisimman kannustavan kummin ja vilkkaampi ekaluokkalainen päättäväisen ja jämäkän kummin.

Yhteistyö MLL:n paikallisyhdistyksen kanssa

Yhteistyö alueen MLL:n paikallisyhdistyksen kanssa voi tuoda kummitoimintaan lisää ideoita, intoa ja uu-sia näkökulmia. Yhdistys voi olla mukana tukemassa koulua kummioppilaiden koulutuksen järjestämisessä sekä toiminnassa pitkin lukuvuotta. Yhdistys voi esi-merkiksi kutsua kummiluokkia osallistumaan johon-kin järjestämäänsä tapahtumaan. Yhdistys voi myös palkita kummioppilaita todistuksella tai stipendillä toimintakauden lopussa. MLL:n 10 piiriä ja 555 paikallisyhdistystä teke-vät yhteistyötä koulujen kanssa. Piirien ja paikallis-yhdistysten yhteystiedot löydät osoitteesta www.mll.fi/paikallisyhdistykset

Lue esimerkkejä kummitoiminnan toteutuksesta Kaikille kaveri -materiaalista sekä osoitteesta www.mll.fi/kummioppilastoiminta

Kummioppilastoiminnan tavoitteet on hyvä kirja-ta koulun vuosisuunnitelmaan sekä opiskeluhuolto-suunnitelmaan. Näin kummioppilastoiminta ja sen tavoitteet tulevat kaikkien koulun aikuisten asiak-si, eikä toiminta ole ainoastaan kunakin vuonna kum-mitoiminnassa mukana olevien luokkien opettajien oma juttu. Kummioppilastoiminnan kirjaaminen yh-teisiin suunnitelmiin edellyttää koko työyhteisöltä yhteistä keskustelua toiminnan tavoitteista ja sisäl-löistä.

Yhteistä keskustelua voi käydä esimerkiksi mietti-mällä vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

– Mitkä ovat kummitoiminnan tavoitteet koulussamme?

– Miten toiminta organisoidaan? Miten kummioppilaat perehdytetään rooliinsa?

– Miten toiminnasta tiedotetaan koteihin? Miten kummioppilastoiminta näkyy esimerkiksi koulun nettisivuilla?

– Miten kaikki opettajat voivat olla tukemassa kummioppilaita, esimerkiksi välituntivalvonnassa?

http://www.mll.fi/paikallisyhdistykset

http://www.mll.fi/kummioppilastoiminta


– Millaisia kummioppilastoimintaan liittyviä perin-teitä koulussa on? Minkälaisia asioita toimintaan halutaan kehittää? Miten kokemuksia jaetaan kou-luyhteisössä niin, että jokaisen opettajan ei tar-vitse vuorollaan lähteä kehittämään toimintaa alusta?

Yhteistä suunnittelua ja tekemistä

”Koulutyö järjestetään siten, että sen perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Huo-lehditaan siitä, että oppilaat saavat kokemuksia yh-teistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja sen lähiympäristössä se-kä erilaisissa verkostoissa. Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitte-luun on luonteva tapa vahvistaa osallisuutta.” Perus-opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Kummioppilastoiminnassa oppilaiden mahdollisuus ideoida toiminnan sisältöjä ja toteutusta motivoi ja sitouttaa. Oppilaiden omille ideoille on hyvä jättää riittävästi aikaa. Kummioppilaat voivat itse suunni-tella ja ideoida, miten juuri he haluavat ottaa vas-taan uudet oppilaat ja auttaa heitä tutustumaan toisiinsa ja kouluunsa. Usein kummioppilastoiminta on aktiivisinta heti syksyllä koulun alkaessa, kun sekä kummioppilaat että ekaluokkalaiset ovat innostunei-ta uudesta roolistaan. Toiminnan vuosisuunnitelman tai vuosikellon laatiminen yhdessä oppilaiden kans-sa auttaa toimintaa pysymään elävänä pitkin luku-vuotta.

On hyvä, että oppilaat saavat kokemuksia tois-tensa ohjaamisesta ja toisilta oppimisesta. Yhteiset kummitunnit on yksi kummioppilastoiminnan muo-to. Kummituntien tavoitteena on, että oppilaat tu-tustuvat toisiinsa paremmin ja luokkiin syntyy hyvää yhteishenkeä. Kummitunneilla voi esimerkiksi pohtia

TAM

MIK

UU

HELMIK

UU

MAALISKUU

HUHTIKUU

TOUKOKUU

KESÄKU

U

HEI

NÄ

KUUEL

OKUU

SYYSKUU

LOKAKUU

MARRASKUU

JOU

LUKU

U

Joululoma

Lukukauden päätös Kummivälitunnit: kummioppilaat ohjaavat leikkejä ekaluokkalaisille

Syysloma

Kesäloma

Hiihtoloma

Lukuvuoden päätös

Kummiruokailu: kummioppilaat ja

ekaluokkalaiset syövät yhdessä

Yhteistä jouluaskartelua ja pikkujoulut

Lukuvuoden alku: kummioppilaat ottavat ekaluokkalaiset vastaan

Tutustumisleikkejä ulkona

Kummitunti

Kummivälitunnit

Yhteinen luontoretki

Lukutunti: kummioppilaat

lukevat ekaluokkalaisille

Kummioppilaat auttavat sitomaan pienten luistimia

Yhteistä ystävänpäiväaskartelua

Yläkouluun siirtyvien kummioppilaiden

muistaminen

Projektityö

Pääsiäisaskartelu

Yhteinen elokuvailta

Yhteinen kevätretki

Kummitunti

Esimerkki kummioppilastoiminnan vuosikellosta


yhdessä, millaista on hyvä kaveruus ja miten toisia voi huomioida koulussa.

Kummioppilaat voivat itse suunnitella kummitun-tien sisällön. He voivat myös ohjata harjoituksia ja leikkejä. Opettajat toimivat ohjaajina ja pitävät huo-len kokonaisuudesta ja työrauhasta. Kun kummiop-pilaat saavat vastuuta toiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta, samalla he oppivat tärkeitä elämäs-sä tarvittavia taitoja.

”Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokai-nen vaikuttaa omalla toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuu-teen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestään ja toisista.” Perusopetuksen opetussuunnitelman pe-rusteet, L3

Kummioppilastoiminnan hankalat tilanteetAikuisten tärkeä tehtävä on järjestää kummioppilail-le riittävästi mahdollisuuksia toimia yhdessä pien-ten oppilaiden kanssa. Toisaalta opettajaa tarvitaan myös raamittamaan ja rajaamaan kummioppilai-den tehtäviä. Usein oppilaat suhtautuvat rooliinsa kummeina hyvin vakavasti. Opettajaa tarvitaan aut-tamaan kummioppilaan roolin omaksumisessa. Eri-tyisen tärkeää on tehdä selväksi se, että esimerkiksi kiusaamiseen puuttuminen ja kiusaamistilanteiden selvittäminen on aina aikuisten vastuulla. Olennaista on, että kummioppilaat eivät koe rooliaan liian ras-kaana tai kuormittavana.

”Silloin on ollut vaikeaa, kun mä olen nähnyt, että ekaluokkalaista harmittaa joku, mutta se ei ole halunnut kertoa siitä mulle.”

Oppilaat kokevat kummitoiminnan tärkeänä ja mer-kityksellisenä. Toiminnassa tulee kuitenkin aina vastaan myös hankalia tilanteita, joihin kannattaa va-rautua.

Oppilaiden kokemat hankalat tilanteet liittyvät usein pienten oppilaiden ohjaamiseen ja mukaan saamiseen. Kummioppilas voi kokea haastavaksi sen, jos ekaluokkalainen on kovin ujo ja hiljainen ei-kä lähde mielellään yhteiseen toimintaan. Toisaalta ekaluokkalainen voi olla vilkas ja haastaa kummiop-pilasta siinä, ettei keskity yhteiseen tekemiseen. Täl-laisessa tilanteessa opettajan tehtävänä on toimia kummioppilaan tukena ja auttaa muokkaamaan toi-mintaa sellaiseksi, että ekaluokkalaisille löytyy sopi-va tapa osallistua. Myös kummioppilaalle on tärkeää, että hän saa opettajalta palautetta ja apua vaikeassa tilanteessa. Yksin voi olla vaikea lähestyä pientä kou-

lulaista oikein ja tilanteesta voi tulla kummille epäon-nistumisen tunne. Opettaja voi keskustelulla tukea kummioppilasta ja rohkaista toimimaan.

”Se on vaikeaa, jos ykköset vaikka askartelus-sa riehuu tai pahimmillaan hermostuu. Silloin ope tulee auttamaan.”

Ongelmia voi tulla myös siitä, jos pienempi oppilas takertuu liikaa kummiinsa, niin että tälle ei jää ai-kaa olla ystäviensä kanssa välitunneilla. Opettaja voi painottaa ekaluokkalaisille kummioppilaan roo-lia ja sitä, että kummioppilaat eivät voi olla koko ajan pienempien seurana, vaan myös heillä on olta-va mahdollisuus leikkiä omien kavereidensa kanssa. Kummioppilaiden kanssa kannattaa myös pohtia yh-teisesti sitä, miten voi joskus ystävällisesti kieltäytyä ekaluokkalaisen pyynnöistä.

”Hankalaa on se, kun mun ekaluokkalainen ha-luaa, että leikin sen kanssa välitunnilla, mutta se vaan sinkoilee paikasta toiseen eikä pysäh-dy leikkimään. Yleensä auttaa, kun sanon, että nyt tämän välitunnin mä teen tätä juttua, jos haluat leikkiä mun kanssa.”

EKA- JA TOKALUOKKALAISTEN ON TÄRKEÄÄ – luottaa omaan kummioppilaaseen – muistaa, että kummioppilaalla on myös

muita vastuita ja oma ystäväpiiri – kertoa aikuisille, jos huomaa kiusaamista tai

jonkun olevan ilman kavereita.

”Parasta kummina toimimisessa on yhteiset kummitunnit ja askartelu ja se, että voi auttaa toista ja näyttää, miten pitää tehdä.”


Kummioppilaiden koulutusmalli

Koulutuksen tavoitteet ja toteutusKummioppilaiden koulutuksella tuetaan oppilaiden valmiuksia toimia tehtävässään. Koulutuksen har-joitukset tukevat kummioppilaan roolin ja tehtävien hahmottamista. Kummikoulutuksessa harjoitellaan kummioppilastoiminnassa tärkeitä tunne- ja vuorovai-kutustaitoja, kuten toisen kokemuksen ymmärtämistä, kuuntelemista, havaitsemista ja kohtaamista.

Ennen koulutusta on hyvä käydä luokassa läpi yhtei-set pelisäännöt. Harjoitukset kannustavat yhteiseen keskusteluun ja omien kokemusten kertomiseen. On tärkeää, että tunneille luodaan luottamuksellinen il-mapiiri, jossa jokainen uskaltaa tuoda esiin omia näke-myksiään. Opettajan on hyvä korostaa oppilaille, että tehtävissä ei ole oikeita eikä vääriä vastauksia, vaan tarkoituksena on nimenomaan harjoitella omien ko-kemusten kertomista ja rakentavan palautteen anta-mista. Joissakin harjoituksissa on mukana draamallisia elementtejä. Kummitunnin pelisäännöissä on hyvä huomioida erityisesti se, miten draamaharjoituksia tehtäessä käyttäydytään, jotta jokainen uskaltaa osal-listua ja heittäytyä. Myös rakentavan palautteen anta-misen periaatteet on hyvä kirjata pelisääntöihin.

OHJAAJAN MUISTILISTA– Aito mahdollisuus osallistua ja ideoida

edellyttää turvallista ryhmää. Varaa riittävästi aikaa myönteisen ilmapiirin luomiseen ja yhteisten pelisääntöjen sopimiseen.

– Tee harjoitusten tavoitteet näkyväksi oppilaille. Tavoitteen ymmärtäminen lisää harjoituksen mielekkyyttä.

– Opittavan asian merkityksellisyys syntyy siitä, miten opittava asia liitetään aikaisempaan tietoon ja taitoon. Kannusta oppilaita omien kokemusten hyödyntämiseen ja ratkaisuvaihtoehtojen pohtimiseen.

– Kannustus ja rakentava palaute motivoi oppilaita. Rohkaise oppilaita myös kannustamaan ja antamaan myönteistä palautetta toisilleen.

– Kiinnitä huomiota omaan tapaasi ohjata ryhmää, sillä toimit kummioppilaille myös mallina siitä, miten toimintaa ohjataan pienemmille.

Koulutusmallin rakenneKummitoiminnan koulutusmalli on jaettu neljään tee-maan:1. Kummioppilaan rooli ja tehtävät2. Kohtaaminen ja kuunteleminen3. Hankalissa tilanteissa toimiminen4. Yhteinen suunnittelu ja arviointi

Jokaiseen osa-alueeseen kuuluu useita erilaisia toi-minnallisia harjoituksia, joiden avulla johdatellaan ai-heeseen, harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja konkreettisia tapoja toimia. Kummioppilaiden kou-lutus voidaan järjestää edellisenä keväänä ennen kuin oppilaat seuraavana syksynä aloittavat kummioppilaa-na toimimisen, tai vaihtoehtoisesti kummikoulutuksen voi järjestää syksyllä samalla, kun kummioppilaa-na toimiminen alkaa. Koulutuksen voi järjestää jo-ko yhden koulupäivän aikana koostamalla jokaisen osa-alueen harjoituksista sopivan kokonaisuuden, tai kummikoulutusta voidaan järjestää esimerkiksi neljän kaksoistunnin verran niin, että jokaisen teeman käsit-telyyn käytetään kaksi oppituntia.

Kaikki teemat alkavat vuorovaikutusta edistävällä lämmittelyharjoituksella, jonka tarkoituksena on virit-tää yhteiseen työskentelyyn, nostaa vireystilaa, ren-touttaa tunnelmaa ja tuoda luokkaan iloa ja naurua. Näitä harjoituksia kummioppilaat voivat myös itse oh-jata pienille oppilaille yhteisten kummituokioiden tai -tuntien aikana.

”Joskus on vaikea olla esimerkki, kun en itse jaksa olla hiljaa – puhun niin paljon kummitunneillakin.”


KUMMIOPPILAS HARJOITTELEE MONIA TAITOJAKummioppilastoiminnassa isommat oppilaat harjoittelevat vastuun ottamista, esimerkkinä olemista ja toiminnan ohjaamista. On hyvä pitää mielessä, että kummioppilaat ovat itsekin vielä pieniä koululaisia, jotka harjoittelevat tunne- ja vuorovaikutustaitoja. 11–12-vuotias lapsi on usein aktiivinen, sosiaalinen ja monista asioista kiinnostunut. Lapselle on tärkeää kokea itsensä tarpeelliseksi ja luottamuksen arvoiseksi. Lapsi kykenee aikaisempaa paremmin suunnittelemaan omaa toimintaansa ja ymmärtämään tekojensa seuraukset. Toisaalta lähestyvä murrosikä käynnistää jo halua itsenäistyä ja kyseenalaistaa aikuisten sääntöjä ja neuvoja. Kaverit ovat yhä tärkeämpiä ja heidän mielipiteillään on suuri merkitys. Kehityksessä voi olla jo esimurrosiän merkkejä: uhmakkuutta, kömpelyyttä, huolimattomuutta, rauhattomuutta ja herkkyyttä. Yksilöllisyys vahvistuu, ja lapsi haluaa tuoda julki mielipiteensä ja oikeutensa. Hän voi arvostella myös koulua, opettajia ja vanhempia vahvemmin kuin ensimmäisinä kouluvuosina.

KUMMIOPPILAS TARVITSEE OHJAUSTA Monet oppilaat suhtautuvat vakavasti kummioppilaan rooliinsa. Eräs kummioppilas oli harmissaan, kun ”oma ekaluokkalainen” oli käyttäytynyt välitunnilla huonosti muita kohtaan. Kummioppilas koki epäonnistuneensa ja ajatteli, että oppilaan käyttäytyminen johtui siitä, että hän ei ollut osannut ohjata ekaluokkalaistaan. Tällaisissa tilanteissa huomaa, kuinka tärkeää on tehdä aikuisten vastuu selväksi oppilaille, jotta kummin rooli ei tunnu taakalta. Koulussamme kummioppilastoimintaa järjestetään nykyään pienryhmittäin niin, että kummioppilaat on jaettu 4–5 oppilaan ryhmiin, jotka toimivat kummeina samankokoisille ekaluokkalaisten ryhmille. Kun tunnen oppilaani, voin valita pienryhmät niin, että niistä tulee mahdollisimman toimivia ja että ryhmässä on erilaisia oppilaita. Näin kummioppilastoiminta lähtee hyvin käyntiin heti syksyn alussa. Kummiryhminä toimittaessa vastuuta voidaan jakaa, ja oppilaat saavat kasvaa rauhassa rooliinsa syksyn kuluessa.

Maarit Savola luokanopettaja

”Askarteluissa on ollut joskus vaikeaa. Pitää itse oppia nopeasti, että osaa opettaa ekaluokkalaisille.”


Koulutuksen ohjelma

Kummioppilaan rooli ja tehtävätEnsimmäisen teeman harjoituksissa poh-ditaan kummioppilaana toimimista.

Harjoituksissa lähdetään liikkeelle oman koulunaloi-tuksen muistelemisesta. Näin palautetaan mieleen sitä, miten iso asia koulun alku on ja miten siihen liit-tyy paljon asioita, jotka voivat jännittää tai aiheuttaa epävarmuutta.

Oman koulunaloituksen muistelu auttaa eläy-tymään pienen oppilaan kokemuksiin ja lisää ym-märrystä siitä, mihin isompien oppilaiden tukea ja esimerkkiä tarvitaan. Kummioppilaan roolia pohdi-taan laatimalla ryhmätyönä huoneentaulu siitä, mil-lainen on hyvä kummioppilas. Samalla keskustellaan yhteisesti kummin tehtävistä ja niiden rajaamisesta.

Palloformulakisat

Tavoite: Harjoitella yhdessä toimimista, keventää tunnelmaa ja lämmitellä yhteiseen työskentelyyn

Kesto: 10 min Tarvikkeet: Kaksi eriväristä palloa

Ohjeet: Pyydä oppilaita muodostamaan iso piiri. Teh-dään jako kahteen siten, että parittoman numeron saaneet ovat joukkue ja parillisen numeron saaneet

ovat toinen joukkue. Joukkueet saavat omat pallot, joi-den tulisi olla jollain tavoin erotettavissa toisistaan. Pal-lojen sijaan harjoituksessa voi käyttää muitakin pieniä esineitä, kuten serviettejä tai pikkuautoja. Jos harjoituk-seen halutaan lisää haastetta, voidaan pallon sijaan ottaa molemmille joukkueille muovimuki, joissa on vettä.

Pallot tai muut formulana toimivat esineet lähtevät pii-rin vastakkaisilta puolilta liikkeelle myötä päivään siten, että kumpikin joukkue ojentaa mahdollisimman nopeasti pallon seuraavalle oman joukkueen jäsenelle (1-3-5-7-9-11 ja niin edelleen) ja pitää ojentaessaan formulan ääntä. Pallot ajavat kilpaa ja voittaja on se joukkue, jonka pallo ohittaa ensimmäisenä toisen joukkueen pallon.

Ennen kilpailua on hyvä sopia yhteisesti, miten toimi-taan, jos pallo tai muu formula putoaa matkalla.

Harjoituksen purku:Harjoituksen purkukeskustelussa on hyvä ohjata oppi-laita pohtimaan yhteistyön onnistumista ja sitä, mikä teki pelistä mukavan tai haasteellisen.Keskustelukysymyksiä:– Miltä kilpailu tuntui? Mitä ajatteli voittanut joukkue?

Entä hävinnyt?– Miten yhteistyö sujui?– Mikä tehtävässä jännitti? – Kannustitteko omaa joukkuetta tehtävän aikana?

Millainen kannustus innostaa parempaan suorituk-seen?

– Miltä tuntui, jos formula pääsi omalla vuorolla putoa-maan?

1


Muistoja koulun aloittamisesta

Tavoite: Palauttaa kummioppilaiden mieleen, miltä tuntui olla ekaluokkalainen ja aloittaa koulu

Kesto: 20 min Tarvikkeet: Postikortteja tai muita kuvia leikatta-vaksi ryhmiinjako-palapeliä varten

Ohjeet: Jaa oppilaat satunnaisesti 4–5 oppilaan pien-ryhmiin esimerkiksi palapelin avulla: leikkaa posti-korteista tai muista kuvista palapelit, joiden palat jaetaan oppilaille satunnaisesti. Oppilaiden tehtävä-nä on löytää oma ryhmänsä ja koota palapeli taas kokonaiseksi. Pienryhmät saavat tehtäväksi muistella yhdes-sä ensimmäistä koulupäivää. Muistelun tukena voi käyttää seuraavia apukysymyksiä:– Millainen sää oli ensimmäisenä koulupäivänäsi? – Kuka sinut toi kouluun? Tuliko joku yksin?– Miltä koulunaloitus tuntui? – Keitä tapasit? Tunsitko ennestään jo joitakin luok-

kakavereitasi? – Millaiset vaatteet sinulla oli? – Millainen reppu sinulla oli? Mitä repussa oli?– Missä kohtaa luokkaa pulpettisi oli? Kenen vieres-

sä istuit luokassa?– Oliko sinulla kummioppilas? Mitä muistat kummis-

tasi?

Harjoituksen purku:Pienryhmäkeskustelut puretaan yhteisesti käymällä läpi lyhyesti jokaisen ryhmän keskustelua. Keskustelukysymyksiä:– Millaiset asiat olivat jääneet mieleen ensimmäises-

tä koulupäivästä?– Millaisia tunteita muistoihin liittyi? – Mistä johtuu, että niin monet pienetkin asiat ovat

jääneet ensimmäisestä koulupäivästä mieleen?

Ensimmäinen koulupäivä

Tavoite: Herättää pohtimaan sitä, miltä kou-lun alku ekaluokkalaisesta tuntuu ja tehdä näky-väksi, miten erilaisia eri oppilaiden kokemukset ovat

Kesto: 20 min Tarvikkeet: –

Ohjeet: Kerro, että huoneen toisessa päässä on koh-ta 10 ja toisessa päässä kohta 1. Kohta 10 tarkoit-taa, että on täysin samaa mieltä ja kohta 1, että on täysin eri mieltä. Harjoituksessa luetaan väittämiä ja oppilaat menevät seisomaan janalle sen mukaan,

mitä mieltä he ovat väittämästä. Jos tuntuu, et-tä väittämiä on yhdelle kerralle liikaa, ne voi jakaa eri kohtiin koulutusta tai käsitellä eri menetelmillä. Osan väittämistä voi myös jättää pois. Harjoituksen etuna on se, että jokainen pääsee ilmaisemaan mie-lipiteensä, vaikka ryhmä olisi suuri.

VINKKEJÄ!Harjoituksen voi tehdä myös ”neljä nurkkaa” -menetelmällä niin, että luokan eri nurkat merkataan eri mielipiteillä: täysin samaa mieltä, melko samaa mieltä, täysin eri mieltä, melko eri mieltä.

Jokaisen väittämän jälkeen pyydä muutamaa oppi-lasta kertomaan, miksi valitsi juuri kyseisen kohdan janalta. Väittämät:– Tunsin itseni ensimmäisenä koulupäivänä iloiseksi.– Ensimmäinen koulupäivä jännitti.– Odotin koulun alkua.– Koulun alkaminen pelotti minua.– Pohdin ennen koulun alkua, saanko koulusta ka-

vereita.– Minua mietitytti, opinko lukemaan tai laskemaan.– Minua jännitti, millaisen opettajan saan.– Pohdin, millaista kouluruoka on ja pidänkö siitä.– Mietin, mitä välitunneilla tehdään.– Pohdin, onko minulla oikeanlaiset vaatteet kou-

luun.– Pelkäsin, että minua kiusataan koulussa.– Jännitti, löydänkö koulussa luokkaan, ruokalaan

ja niin edelleen. – Mietin, millaisia kirjoja saan.– Pelkäsin, että saan jälki-istuntoa.– Pelkäsin, etten heräisi kouluaamuna herätyskel-

lon soittoon ja myöhästyisin koulusta.– Koulumatka tuntui jännittävältä.– Mietin, mitä tekisin iltapäivällä koulun jälkeen

tai mitä iltapäiväkerhossa tehdään.– Minua mietitytti, miten koulussa ollaan. – En tiennyt, miten ja milloin viitataan.

Harjoituksen purku:Harjoitus puretaan yhteisellä keskustelulla. Keskus-telussa on hyvä kiinnittää oppilaiden huomio sii-hen, miten erilaiset asiat koulun alussa voivat olla jännittäviä tai hämmentäviä. Jokainen kokee asi-at omalla tavallaan, ja aikaisemmat tietomme, esi-merkiksi kavereilta ja sisaruksilta kuullut asiat, vaikuttavat siihen, millaisia mielikuvia koulusta on muodostunut ennen koulun alkua.


Keskustelukysymyksiä:– Millaista oli pohtia omaa mielipidettä väittämiin?– Mikä vaikutti siihen, tuntuiko jokin asia koulun

alussa jännittävältä?– Oliko sinulla jotain kouluun liittyviä ennakkokäsi-

tyksiä, jotka eivät ollenkaan pitäneet paikkaansa?– Miten kummioppilas voisi olla avuksi ja kertoa

erilaisista kouluun liittyvistä tavoista ja säännöis-tä koulun alkaessa?

Kummioppilaan huoneentaulu

Tavoite: Pohtia kummioppilaan roolia ja tehtäviä tekemällä huoneentaulu, johon kirjataan mm. kummioppilaan tehtävät

Kesto: 45 min Tarvikkeet: Paperia, kartonkia, kangasta tms.,

kyniä

Ohjeet: Tehtävässä laaditaan koko luokan yhteinen kummioppilaan huoneentaulu, johon kootaan tii-vistetysti kummioppilaan tehtävät ja toimintape-riaatteet. Huoneentaulu voi olla esimerkiksi puun, puutarhan, talon, lipaston, junan tai laivan muotoi-nen. Materiaalina voi käyttää piirustuspaperia, kar-tonkia tai vaikka kangasta.

Jaa oppilaat neljään yhtä suureen pienryhmään. Jokainen pienryhmä saa vastattavakseen yhden seuraavista kysymyksistä: 1. Mitä ovat kummioppilaan tehtävät? 2. Mitä käyttäytymissääntöjä kummioppilas

voi opettaa ekaluokkalaiselle? 3. Miten pienempää oppilasta voi rohkaista? 4. Mitä pitää huomioida toisen auttamisessa?

Pienryhmien tulee laatia kuvin ja tekstein 3–4 omaan kysymykseen liittyvää ohjetta kummioppi-laalle. Ohjeita voi havainnollistaa kuvin. Ohjeiden laatimisessa voi käyttää apuna seuraavia kysymyk-siä:– Mitä tärkeitä käyttäytymissääntöjä kummioppi-

las voi opettaa ekaluokkalaiselle? – Mitkä tehtävät eivät kuulu kummioppilaille? – Onko kummioppilas sama kuin kaveri? – Mikä on tärkeää ystävyyssuhteessa ja toisen aut-

tamisessa? – Mistä huomaa, että toinen tarvitsee apua? Mil-

laisesta auttajasta on mielestäsi eniten apua? – Millaiset asiat auttavat sinua itseäsi, jos jokin asia

jännittää? Lopuksi ryhmien laatimat ohjeet yhdistetään yh-

teiseksi kummioppilaan huoneentauluksi.

VINKKEJÄ!Kummioppilaan tehtäviä voivat olla muun muassa:– tukea kouluun sopeutumista – tutustuttaa koulun tiloihin ja pihaan– tutustuttaa uusiin koulukavereihin esimerkiksi

järjestämällä leikkejä välitunneilla– kertoa koulun säännöistä– kysellä kuulumisia, moikkailla ja huomioida

kummiluokkalaisia– olla apuna oppitunneilla– tehdä yhdessä harjoituksia ja leikkejä

oppilaiden kanssa kummitunneilla– kulkea koulumatka nuoremman koululaisen

kanssa.– olla esimerkkinä toiset huomioivassa

käytöksessä– kertoa aikuisille, jos huomaa kiusaamista tai

jonkun olevan ilman kavereita.

Kohtaaminen ja kuunteleminenToisen teeman harjoitusten tavoittee-na on harjoitella kummitoiminnassa

tärkeitä tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Harjoi-tuksissa opetellaan omista asioista kertomista ja havainnollistetaan kuuntelemisen merkitystä. Har-joituksissa harjoitellaan myös tunnistamaan omia vahvuuksia kummina sekä nimeämään omia kehittä-miskohteita.

Piirretään yhdessä

Tavoite: Harjoitella yhdessä toimimista ja vuorovaikutusta

Kesto: 10 min Tarvikkeet: Paperia ja kyniä

Ohjeet: Jaa oppilaat pareiksi satunnaisesti esimer-kiksi etunimien aakkosjärjestyksessä. Jokainen pari ottaa itselleen yhden kynän sekä tyhjän piirustuspa-perin. Parin tehtävänä on pitää kiinni samasta kynäs-tä ja piirtää yhdessä paperille talo, puu, ihminen ja koira. Tehtävän aikana ei saa puhua. Kun piirustuk-set ovat valmiita, jokainen pari kerrallaan voi esitellä oman teoksensa muille ja kertoa lyhyesti, miten teh-tävä omasta mielestä onnistui.

2


Harjoituksen purku:Keskustelkaa lopuksi yhdessä tehtävän suorittami-sesta ja yhteistyön onnistumisesta.

Keskustelukysymyksiä: – Millaista oli piirtää yhdessä? Pääsittekö heti al-

kuun?– Millaista yhteistyötä yhteisen piirustuksen tekemi-

nen vaati?– Miten yhteistyö toimi tehtävän aikana? Oliko jompi-

kumpi parista aktiivisempi ja johdatteli piirtämistä?– Miltä tuntui, kun tehtävän aikana ei saanut puhua?

Kolmiosainen kuunteluharjoitus

Tavoite: Havainnollistaa kuuntelemisen merkitystä ja kehittää vuorovaikutustaitoja


Ohjeet: Jaa oppilaat satunnaisesti pareihin. Pari-en tehtävänä on kertoa vuorotellen toisilleen itse valitsemastaan tärkeästä asiasta, kuten harrastuk-sestaan, lemmikkieläimestään, perheestään tai tule-vaisuuden haaveistaan. Toisen tehtävä on kuunnella paria ohjeiden mukaisesti. Tehtävässä on kolme vaihetta. Jokaisessa vaiheessa vaihdetaan vuoroja niin, että kaikki pääsevät kokeilemaan sekä kertojan että kuuntelijan roolia. Opettaja ilmoittaa aina, kun vuoro vaihtuu.

Ensimmäisessä vaiheessa toinen alkaa kertoa ta-rinaa. Kuuntelijan tehtävänä on osoittaa kaikin ta-voin, ettei hän kuuntele tarinan kertojaa. Toisessa vaiheessa kuuntelija kuuntelee tarinaa hetken ja al-kaa sitten sopivassa kohdassa puhua kertojan päälle ja varastaa tämän tarinan itselleen. Kolmannessa vai-heessa kuuntelija kuuntelee tarinan keskittyneesti loppuun asti.

Harjoituksen purku:Jokaisen vaiheen jälkeen jutellaan yhdessä, miltä tilanne tuntui sekä puhujasta että kuuntelijasta.

Keskustelukysymyksiä:– Onko tällaisia tilanteita oikeasti? Tapahtuuko

vastaavaa esimerkiksi koulussa?– Voiko tällaista tapahtua tahallisesti? Millaisissa

tilanteissa?– Miltä tilanne tuntui kertojasta?– Miltä tuntui olla kuulijana?

Viimeisen vaiheen jälkeen keskustellaan myös siitä, miten aktiivinen kuuntelu erosi siitä, kun toinen ei kuunnellut tai puhui päälle:– Mistä asioista huomasi, että toinen kuuntelee

keskittyneesti? Miten hän toimi tilanteessa?

– Miltä tuntui kertoa tarinaa, kun toinen kuunteli? Miten se erosi aikaisemmista yrityksistä, joissa toinen ei kuunnellut?

– Miltä tuntui keskittyä kuuntelemaan toista?

Kummitoiminnan keskustelu- ja kuuntelukortit

Tavoite: Harjoitella itsestä kertomista ja keskittynyttä aktiivista kuuntelua

Kesto: 15 min Tarvikkeet: Keskustelu- ja kuuntelukortit (liite 1)

Ohjeet: Jaa oppilaat pareihin satunnaisesti. Pa-rit voidaan muodostaa esimerkiksi tekemällä syn-tymäpäiväjana luokan eteen: kerro, että luokan toinen seinä on tammikuun ensimmäinen päivä ja vastakkaisen seinä joulukuun viimeinen päivä. Oppilaiden tehtävänä on löytää oikea paikka ja-nalla, ja parit muodostetaan vierekkäin olevista oppilaista.

Toinen parista valitaan ensin kertojaksi ja hän saa nipun kertojakortteja. Toisesta tulee kuunte-lija ja hän saa kuuntelijakortit. Kertojana toimi-va oppilas nostaa nipusta yhden kortin ja vastaa kuuntelijalle kortissa olevaan kysymykseen. Kuuntelija puolestaan avaa samalla ensimmäisen kuuntelijakortin ja keskittyy kuuntelemaan pa-rinsa kertomusta kortin kertomalla tavalla. Kun muutama kortti on käyty läpi, oppilaat vaihtavat kortteja ja rooleja.

VINKKI!Kertojakortteja voi käyttää haastattelukysy-myksinä, kun kummioppilaat tutustuvat eka-luokkalaisiin.

Harjoituksen purku:Harjoitus puretaan keskustelemalla yhteisesti sii-tä, miten voimme osoittaa toiselle, että todella kuuntelemme ja olemme kiinnostuneita hänen aja-tuksistaan. Puhe on vain pieni osa siitä viestistä, jonka annamme kuulijalle. Kehon asennot, ilmeet ja liikkeet kertovat paljon siitä, kiinnostaako toisen kertoma ja olemmeko oikeasti halukkaita kuunte-lemaan, mitä toisella on sanottavana.

Keskustelukysymyksiä:– Miltä tuntui kertoa omista asioista, kun toinen

keskittyi kuuntelemaan eri tavoin?– Millaiset kuuntelemisen tavat tuntuivat mu-

kavimmilta ja rohkaisivat parhaiten jatkamaan omaa tarinaa?


– Voiko kertoja vaikuttaa siihen, että toinen kuunte-lisi keskittyneemmin?

– Millaisissa tilanteissa koulussa olet itse huoman-nut, että olet keskittynyt kuuntelemaan toista?

– Onko sinulle käynyt niin, että olet huomannut, että toinen ei kuuntele kunnolla? Mitä silloin voi tehdä?

Kummioppilasvoima-peli

Tavoite: Tunnistaa omia vahvuuksia sekä kehittämiskohteita kummioppilaana

Kesto: 20 min Tarvikkeet: Kummivoimakortit (liite 2) kopioituna neljälle eriväriselle paperille

Ohjeet: Kummioppilasvoima-pelissä todetaan omia hyviä ominaisuuksia ja täydennetään niitä kummi-oppilasvoimilla, joita haluaisi itselleen kehittyvän. Kopioi pelin voimakortit (liite 2) neljälle erivärisel-le paperille. Jokaiselle oppilaalle jaetaan 4 eriväristä korttia eli yksi ominaisuus jokaisesta voimatyypistä.

Kortit saatuaan oppilas arvioi, onko ominaisuus sellainen, joka hänellä jo on tai jonka hän haluaisi it-selleen kehittyvän. Ellei ole, oppilas voi lähteä ”mark-kinoille” ja yrittää vaihtaa ominaisuuksia toisten oppilaiden kanssa. Kortin saa vaihtaa toisen oppilaan

kanssa ainoastaan toiseen samanväriseen. Oppilaat voivat vaihdella kortteja, kunnes jokaisella on kädes-sään 4 eriväristä korttia, jotka tuntuvat sopivilta juu-ri itselle.

Harjoituksen purku:Kun jokainen on saanut vaihdettua itselleen sellaiset kortit, joihin hän on tyytyväinen, käydään yhdessä läpi, minkälaisia voimia kenelläkin on. Esittelykierroksen ai-kana jokainen esittelee muille omista voimakorteistaan sellaisen ominaisuuden, jonka kokee olevan itsellään kaikkein vahvin sekä sellaisen, jossa toivoo kehittyvän-sä. Muut voivat esittää omista voimistaan kertoval-le oppilaalle lisäkysymyksiä, jotka auttavat kuvaamaan omia vahvuuksiaan tarkemmin, kuten esimerkiksi:– Miten hyvä ominaisuutesi tulee esiin toiminnassasi?– Mistä olet oppinut tämän vahvuuden, vai onko se

aina ollut sinulla?– Miten tunnistit sen voiman, jota haluat vielä kehit-

tää?– Millä tavoin valitsemaasi voimaa voi kehittää?

Mistä tiedät onnistuneesi?Voimakortit voi kiinnittää myöhemmin oman pulpe-

tin kannen sisäpuolelle tai muuhun sopivaan paikkaan luokassa muistuttamaan jokaisen hyvistä ominaisuuk-sista.


Hankalissa tilanteissa toimiminen Kolmannen teeman harjoituksissa mie-titään, miten kummioppilas voi toimia

erilaisissa tilanteissa, myös pulmallisiksi koetuissa. Harjoitukset ohjaavat miettimään syvemmin kummi-oppilaan roolia ja löytämään erilaisia ratkaisuvaihto-ehtoja ja toimintatapoja.

Viimeisessä harjoituksessa pohditaan yhdessä kummioppilaan toimintaa kiusaamisen ennaltaeh-käisyssä. Kummitoiminnassa kiusaamisen ehkäisy on ensisijaisesti ryhmän hyvän yhteishengen ja tu-tustumisen edistämistä sekä myönteisen esimerkin antamista pienille oppilaille. Oppilaiden kanssa on kuitenkin hyvä käydä läpi myös kiusaamista ilmiö-nä ja keskustella yhteisesti siitä, mitä kummioppilas voi tehdä havaitessaan kiusaamista. Kiusaami-seen puuttuminen on aina aikuisen vastuulla, mut-ta kummioppilaan on hyvä tietää, mikä on hänen roolinsa ja millaisia toimintamahdollisuuksia hänel-lä on.

Yy-kaa-koo

Tavoite: Virittäytyä toimintaan ja harjoitella yhdessä toimimista


Ohjeet: Jaa oppilaat pareiksi sattumanvaraisesti. Pa-rit seisovat kasvot vastakkain. Parien tehtävänä on vuorotellen sanoa numeroita 1,2,3,1,2,3,1,2,3 ja niin edelleen. Aina, jos toinen tekee virheen, esimerkiksi sanoo 4 tai jää vain tuijottamaan tyhjää, pari kätte-lee häntä ja sanoo ”hyvin mokattu”.

Aluksi sanotaan pelkkiä numeroita, tämän jälkeen tehtävää vaikeutetaan: numero 1 vaihdetaan esi-merkiksi taputukseen, mutta 2 ja 3 sanotaan edel-leen ääneen. Tämän jälkeen numero 2 vaihdetaan esimerkiksi jalan polkaisuun ja vain numero 3 sano-taan ääneen. Lopuksi voidaan vaihtaa myös numero 3, esimerkiksi hassuun ilmeeseen tai sormien nä-päytykseen, eikä mitään lukua enää sanota ääneen. Opettaja kertoo, milloin vaihdetaan tyyliä.

Harjoituksen purku: Harjoituksen lopuksi keskustellaan yhdessä, mikä kohta harjoituksessa oli vaikein ja onko ”mokaami-sella” oikeasti mitään väliä.

Tilanteita tavallisena koulupäivänä

Tavoite: Tarkastellaan erilaisia tilanteita, joissa kummioppilas toimii

Kesto: 30 min Tarvikkeet: Valokuvakortit (liite 3) tulostettuna ryhmille

Ohjeet: Jaa oppilaat 4–5 hengen pienryhmiin satun-naisesti, esimerkiksi tekemällä perinteisesti jako nel-jään tai viiteen. Mikäli kummitoimintaa toteutetaan koulussa pienryhmittäin, oppilaat voi jakaa ryhmiin sen mukaan, keiden kanssa he toimivat samassa kummiryhmässä.

Jokainen pienryhmä saa yhden valokuvakortin, jos-sa on jokin tilanne koulusta. Ryhmät keskustelevat ti-lanteesta ja kirjoittavat paperille vastauksia kuvaan liittyviin kysymyksiin.

Valokuvakorttien aiheet:1. Liikuntatunnin alku (luistinten auttaminen jalkaan)2. Erimielisyyden ratkaiseminen välitunnilla3. Ruokalassa toimiminen4. Meno terveydenhoitajalle5. Tehtävien tekeminen tabletilla6. Keinuminen7. Ääneen lukeminen8. Hipan leikkiminen välitunnilla9. Yhteinen askartelu

Valokuvakortteihin liittyvät kysymykset: – Mitä kuvan tilanteessa tapahtuu?– Mitä on tapahtunut sitä ennen?– Mitä tapahtuu kuvan tilanteen jälkeen?– Kuka tai keitä kuvassa on?– Keitä tilanteeseen liittyviä on kuvan ulkopuolella?– Mitä luulet, että tilanteessa keskustellaan? – Miltä kuvan henkilöstä tai henkilöistä tuntuu?– Mikä voisi olla kummioppilaan tehtävä kuvan tilan-

teessa?– Millaisia pulmia voi tulla esiin (ekaluokkalainen ei

halua osallistua, ei kuuntele, on liian riehakas…)? Miten kummioppilas voi toimia tilanteessa?Lopuksi ryhmät voivat miettiä, miten esittelevät

oman tilanteensa muille ryhmille. Tilanteesta voi teh-dä lyhyen näytelmän, jossa tuodaan esiin myös mah-dollinen tilanteeseen liittyvä pulma ja sen ratkaisu, tai vaihtoehtoisesti tilanteesta voi esimerkiksi piirtää lyhyen sarjakuvan.

Harjoituksen purku: Jokainen ryhmä esittää oman tuotoksensa (näytel-män, sarjakuvan tai muun vastaavan) muille. Esi-tyksen jälkeen keskustellaan tilanteesta yhdessä.

3


Pienryhmät voivat vielä kertoa kaikille, miten he vastasivat kysymyksiin. Kun kaikki tilanteet on käsi-telty, keskustellaan vielä kummioppilaan roolista ja toiminnasta yleisesti:– Millaisissa tilanteissa kummioppilaan on helppoa

mennä auttamaan ekaluokkalaista? – Millaiset tilanteet ovat vaikeita? – Milloin kummioppilaan kannattaa pyytää opettaja

apuun?

Tapahtui välitunnilla -näytelmä

Tavoite: Harjoitella lyhyen improvisoidun näytel-män avulla, miten voi kummina toimia hankalassa tilanteessa

Kesto: 30 min Tarvikkeet: Vuorosanakortit, jotka laaditaan alla olevien vastausvaihtoehtojen mukaan

Ohjeet: Jaa oppilaat 4–5 hengen pienryhmiin. Jokai-sen ryhmän tehtävänä on toteuttaa pieni improvisoi-tu näytelmä, jonka aihe sijoittuu koulun pihalla hyvin tavalliseen tilanteeseen: ekaluokkalainen pyytää kummioppilasta ottamaan hänet reppuselkään. Kum-mioppilasta esittävän oppilaan tehtävänä on vastata tehtäväkortissa olevalla valmiilla vastauksella. Ryh-mät voivat laatia näytelmälle useita vaihtoehtoisia loppuja sen mukaan, minkälaisen vastauksen kummi-oppilas antaa.

Näytelmässä jokaisen on hyvä puhua jotakin. Näy-telmässä tulee olla alku, keskikohta ja loppu. Sopiva aika valmistella näytelmää on 5–10 minuuttia.

Voit tehdä kummioppilaan vuorosanakortit etukä-teen seuraavan luettelon vastausvaihtoehtojen mu-kaisesti: – Joo.– En. – Ei huvita.– Mene pois. Meillä on nyt omat jutut kesken.– Voisiko joku kaverisi ottaa sinut reppuselkään?– Tuutko meidän kanssa hyppäämään narua?– Ei nyt, meillä on peli kesken. Nähdäänkö ensi väl-

källä? – Tosi kiva, kun tulit kysymään. Tää välkkä loppuu

kohta, miten olisi ensi välkällä?– Me ollaan nyt Villen kanssa.– Älä koko ajan roiku minussa.

Harjoituksen purku:On tärkeää, että aikaa jää yhteiselle keskustelulle jo-kaisen esityksen jälkeen. Kunkin näytelmän jälkeen keskustellaan esimerkiksi seuraavista aiheista:

Miten tilanne muuttuu, jos kummioppilas on kou-lun pihalla yksin? Entä, jos hän on yhdessä kaverei-densa kanssa? Miten päätökseen vaikuttaa se, miltä ekaluokkalaisen olo näyttää? Tai onko tämä ensim-mäistä kertaa pyytämässä reppuselkään vai kysyykö hän samaa joka välitunnilla? Käykää keskustelua siitä, että kummioppilastoiminnan tarkoituksena ei ole, et-tä kummioppilas uupuu ekaluokkalaisen loputtomiin vaatimuksiin. Kieltäytyä voi kohteliaasti.

Keskustelu kiusaamisesta

Tavoite: Keskustella kiusaamisesta ilmiönä ja kummioppilaan roolista kiusaamisen ehkäisyssä

Kesto: 20 min Tarvikkeet: Muumi-tietoiskut, ladattavissa osoit-teesta www.mll.fi/kasvattajille/tapakasvatus. Harjoituksessa hyödynnetään erityisesti Emme kiusaa -tietoiskua.

Ohjeet: Katsokaa luokassa yhdessä MLL:n tuottamis-ta Muumi-tietoiskuista Emme kiusaa -niminen lyhyt-filmi. Siinä Pikku Myy pelästyttää Muumipeikon ja Niiskuneidin ja Muumipeikko loukkaa jalkansa.

Keskustelkaa sen jälkeen kiusaamisesta luokassa yhdessä seuraavien kysymysten avulla: – Mitä kiusaaminen tarkoittaa? Miten se eroaa rii-

dasta?– Voiko kepponen tuntua toisesta kiusaamiselta?– Miltä tuntuu, jos näkee että toista kiusataan? – Voiko toista kiusata vahingossa?– Miten kannattaa toimia, jos näkee kiusaamista

koulussa tai tulee itse kiusatuksi?– Miten kiusaamistapaukset koulussa selvitetään?– Miten voi kummioppilaana toimia, jos näkee eka-

luokkalaisten oppilaiden keskuudessa kiusaamista?

VINKKEJÄ!Kiusaamisesta koskevaan keskusteluun voi pyytää mukaan esimerkiksi koulukuraattorin tai koulun KiVa-tiimin jäseniä. Tämän osuuden kummikoulutuksesta voi yhdistää myös KiVa-tunteihin, mikäli niitä toteutetaan luokassa samaan aikaan.

http://www.mll.fi/kasvattajille/tapakasvatus


Yhteinen suunnittelu ja arviointi Neljännen teeman harjoituksissa kes-kitytään kummitoiminnan sisältöjen

suunnitteluun sekä arviointiin ja palautteen anta-miseen. Harjoituksissa kerätään toiveita pieniltä oppilailta, ideoidaan erilaista toimintaa vuosisuun-nitelmaan ja harjoitellaan antamaan positiivista palautetta kummina toimimisesta omille luokkaka-vereille.

Spagettitalo

Tavoite: Harjoitella luovuutta ja yhdessä toimi-mista rakentamalla mahdollisimman korkea ra-kennelma annetuista tarvikkeista

Kesto: 15 min Tarvikkeet: Raakaa spagettia ja vaahtokarkkeja, mittanauha

Ohjeet: Jaa luokka satunnaisesti 4–5 oppilaan ryhmiin. Jokainen ryhmä saa rakennusmateriaaliksi 12 vaahto-karkkia ja 20 spagettia. On tärkeää, että rakennusmate-riaaleja on jokaisella ryhmällä juuri sama määrä, jotta tehtävä on kaikille tasapuolinen.

Ryhmien tehtävänä on rakentaa spageteista ja vaah-tokarkeista mahdollisimman korkea rakennelma. Ra-kennelmassa ei saa käyttää mitään muita materiaaleja eikä sitä saa rakentaa nojaamaan mihinkään. Spaget-teja ja vaahtokarkkeja saa halutessaan pilkkoa pienem-miksi. Rakennusaikaa annetaan 10 minuuttia. Lopuksi katsotaan, minkä ryhmän rakennelma oli korkein. Voit-tajille annetaan suuret kannustusaplodit.

Harjoituksen purku:Harjoitus puretaan keskustelemalla yhdessä pienryhmi-en toiminnasta. Keskustelukysymyksiä:– Miten ryhmä toimi? Osallistuivatko kaikki yhteiseen

tekemiseen?– Mitä opitte työskentelytavasta?– Miten ryhmän toimintaa voisi vielä parantaa?

4


Kuullaan toiveita

Tavoite: Harjoitella ottamaan huomioon pienten oppilaiden toiveita haastattelemalla heitä kummi-toiminnasta

Kesto: 30 min Tarvikkeet: Haastattelulomake (liite 4) tulostettu-na kaikille kummioppilaille

Ohjeet: Ennen kuin voidaan suunnitella toimintaa kummilukuvuodelle, on hyvä kuunnella pienten oppi-laiden kokemuksia ja toiveita. Toiveita voidaan kerä-tä haastattelutehtävän avulla. Mikäli kummikoulutus toteutetaan syksyllä, kun luokalla on jo omat pie-net ekaluokkalaiset, kummioppilaat voivat toteuttaa haastattelut omien oppilaidensa kanssa. Mikäli kum-mikoulutus toteutetaan keväällä ennen kummina toi-mimisen aloittamista, voidaan haastatella nykyisiä ensimmäisen luokan oppilaita ja kartoittaa heiltä si-tä, millainen toiminta on ollut erityisen mieluisaa.

Jokainen oppilas saa täytettäväkseen haastattelu-lomakkeen, jonka avulla voi kysellä ekaluokkalaisen kokemuksia ja toiveita kummitoiminnasta. Haastat-telut voidaan toteuttaa joko opettajan sopimana aikana oppitunnilla tai vapaamuotoisemmin välitun-nilla. Haastattelujen jälkeen kirjataan yhteisesti eka-luokkalaisten kokemukset taululle tai fläppipaperille ja pohditaan, mitä niistä voidaan huomioida lukuvuo-den aikana.

Kummitoiminnan vuosisuunnitelma

Tavoite: Laatia yhdessä kummioppilastoiminnan vuosisuunnitelma, johon kirjataan kummioppilai-den toiminta koulun arjessa

Kesto: 30 min Tarvikkeet: Fläppipaperia, tarralappuja, tusseja

Ohjeet: Kummioppilastoiminnan vuosisuunnitelmaan merkitään kalenterin tapaan tapahtumat, vuodenajat ja toimintaideat. Suunnitelma laitetaan näkyville luo-kan seinälle ja siihen voidaan kirjata lukuvuoden mit-taan myös arviointi ja palaute. Näin toiminta ja sen tavoitteet pysyvät mielessä koko lukuvuoden ajan. Aluksi listataan yhteisesti, missä kaikissa koulun toi-minnoissa kummitoimintaa toteutetaan (oppitun-nit, välitunnit, retket, koulun juhlat). Oppilaat jaetaan pienryhmiin. Jokaisen ryhmän tehtävänä on ideoi-da, mitä kussakin toiminnassa kummiluokan kans-sa voitaisiin tehdä. Jokainen idea kirjoitetaan omalle tarralapulle. Kaikki tarralaput kootaan yhteiselle pa-perille tai taululle ja ryhmitellään teemojen mukaan.

Samalla käydään keskustelua siitä, mitkä toiminnot toteutetaan ja milloin. Opettaja voi tässä kohtaa vie-lä kannustaa pohtimaan, ovatko kaikki ideat toteut-tamiskelpoisia, ja sopimattomat ideat voidaan karsia. Kun vuosikellon runko on hahmoteltu, valitaan vuosikellossa olevista toiminnoista jokaiselle ryhmäl-le yksi, johon he suunnittelevat tarkemman sisällön (esimerkiksi yhteiset välituntileikit, kummitunti ys-tävyydestä, yhteinen elokuvahetki). Ryhmien teh-tävänä on nyt miettiä, mitä kyseinen toiminto pitää tarkemmin sisällään: millaisia leikkejä järjestetään, miten käytännön järjestelyt hoidetaan ja miten toi-mintaa lopuksi arvioidaan. Lopuksi oppilaat voiva vielä harjoitella leikkien oh-jaamista ohjaamalla jonkin omaan toimintaansa va-litsemansa leikin muulle luokalle.

VINKKEJÄ!Oppilaat voivat etsiä ideoita yhteisiin leikkeihin esimerkiksi MLL:n Nuortennetin leikkiasemalta www.mll.fi/nuortennetti/tukarit/leikkiasema

Palautetta kummipaitoihin

Tavoite: Harjoitella positiivisen palautteen anta-mista ja vastaanottamista kirjoittamalla jokaiselle jotakin mukavaa paperista tehtyyn kummipaitaan

Kesto: 20 min Tarvikkeet: Kartonkia, värikyniä ja sakset

Ohjeet: Aluksi pohditaan yhteisesti, millainen palau-te on jokaisesta mukavaa ja rohkaisee toimimaan. Millaisiin asioihin palautteessa kannattaa keskittyä, kun tavoitteena on innostaa toista toimimaan ystä-vällisesti ja muita huomioiden? Jokainen oppilas leikkaa värillisestä paperista it-selleen T-paidan, jonka voi koristella haluamallaan tavalla (esimerkiksi pelipaidaksi, juhlapaidaksi tai jok-sikin muuksi). Paidan etupuolelle kirjoitetaan isol-la oma nimi. Paidat jätetään pulpeteille ja oppilaat kiertävät luokassa kirjoittamassa kaikkien luokkaka-vereiden paitaan jotain positiivista tästä oppilaasta. Lopuksi käydään yhteinen kierros, jossa jokainen saa kertoa muutaman saamistaan mukavista palautteis-ta koko luokalle. Kummipaidat voidaan kiinnittää esi-merkiksi pyykkipojilla roikkumaan ”pyykkinarusta” luokan seinälle.

http://www.mll.fi/nuortennetti/tukarit/leikkiasema


Lähteet

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus.

Kaveritaidot kaikille. Opas luokanopettajille. 2013. Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Koulujen kummitoiminnan opas. 2006. Mannerheimin Lastensuojeluliitto.

Holmberg, M. 2015. Kummioppilastoiminnan tavoitteiden toteutuminen erään espoolaisen koulun yhdellä luokkaparilla. Pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.


Kertojakortit

Kummioppilastoiminnan keskustelu- ja kuuntelukortit

Kerro, mitkä asiat ovat tehneet sinut iloiseksi

koulussa viime aikoina.

Kerro, millaiset asiat ovat harmittaneet sinua koulussa viime aikoina.

Kerro, mitä olet oppinut viime aikoina.

Kerro, mitä teit eilen koulun jälkeen.

Kerro, mikä on lempipaikkasi koulussa.

Kerro, mitä teet mieluiten välitunneilla.

LIITE 1


Kuuntelukortit

Katso silmiin, ota ystävällinen ilme

ja hymyile.

Osoita kiinnostusta pienillä eleillä

(Käytä pieniä sanoja, kuten aivan, ahaa, niin…).

Tee aiheesta lisäkysymyksiä.

Kosketa toista olkapäähän

ystävällisesti.

Istu toista vastapäätä niin, että hän näkee kasvosi.

Keskity miettimään, miltä toisesta tuntuu.

LIITE 1


Kummivoimakortit

Osaan tehdä hyvää ruokaa.

Tiedän koulunpihan parhaat piilopaikat.

Olen hyvä maalivahti. Osaan hoitaa lapsia.

Osaan hypätä narua. Osaan laulaa.

Osaan pelata polttopalloa.

Osaan selittää leikin säännöt.

Osaan piirtää. Osaan lukea satuja.

Osaa käyttää tietokonetta.

Osaan toimia liikenteessä.

Tiedän paljon eläimistä. Tunnen koulun säännöt.

LIITE 2


Kummivoimakortit

Olen rehellinen. Olen luotettava.

Osaan kuunnella. Osaan rohkaista.

Osaan kertoa mitä haluan.

Maltan odottaa vuoroani.

Osaan sanoa ei. Osaan lohduttaa.

Keksin hauskoja juttuja. Osaan käyttäytyä hyvin.

Huomaan, milloin apuani tarvitaan.

Huomaan, jos joku on yksinäinen.

Autan mielelläni pienempiä. Otan muut huomioon.

LIITE 2


Hymyilen paljon. Jaksan kävellä pitkiä matkoja.

Olen hyvä tekemään käsitöitä.

Olen vahva.

Olen nopea juoksemaan.Olen hyvä suunnittelemaan

ajankäyttöäni.

Olen iso ja turvallinen.Olen pitkä ja

ulotun korkealle.

Jaksan nostaa painavia tavaroita.

Olen notkea.

Osaan avata vaikeita solmuja. Minulla on

hyvä tasapaino.

Osaan solmia kengännauhoja. Olen pieni ja vikkelä.

LIITE 2

Kummivoimakortit


Olen rauhallinen.Tutustun mielelläni uusiin

ihmisiin.

Olen iloinen. Olen kärsivällinen.

Olen innostunut.Sopeudun helposti

uusiin asioihin.

Olen rohkea. Olen reipas.

Olen huumorintajuinen. Olen seurallinen.

Olen ystävällinen. Olen auttavainen.

Olen hauska. Olen pirteä.

LIITE 2

Kummivoimakortit


Valokuvakortit

LIITE 3

1

Kummioppilastoiminnan opas 29LIITE 3

2

30 Kummioppilastoiminnan opas LIITE 3

3


4


5


6


7


8


9

LIITE 3


1. Millaisesta yhteisestä tekemisestä pidät?

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Minkälaiset asiat tuottavat sinulle iloa?

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

2. Mitä toivoisit, että kummiluokat tekevät yhdessä tämän vuoden aikana?

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

3. Minkälainen välituntitekeminen on mielestäsi mukavaa?

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Minkälaista tekemistä kummioppilaat voisivat järjestää välitunnille?

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

4. Millaisia aiheita isojen ja pienten oppilaiden yhteisillä kummitunneilla

voisi käsitellä?

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

5. Onko sinulla jotain muita toiveita tai ideoita kummitoimintaan?

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .

Haastattelulomake

Kummioppilastoiminnan opas sisältää tietoa ja vinkkejä kummitoiminnan tavoitteista ja toteuttamisesta ala- ja yhtenäiskouluissa. Oppaassa on koulutusmalli 4.–6.-luokkalaisten perehdyttämiseen koulunsa aloittavien oppilaiden kummeiksi. Harjoituksissa pohditaan kummioppilaan roolia ja tehtäviä sekä harjoitellaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja.

kummioppilastoiminnan opas...2 kummioppilastoiminnan opas julkaisija mannerheimin...

Documents