TYÖVOIMAN ALUEELLINEN LIIKKUVUUS 2010-LUVULLA

Valtiotieteen tohtori Timo Aro

28.11.2016

Alue- ja väestörakenteen

ISOJA muutostrendejä

1.Kaupungistuminen

2.Keskittyminen

3.Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys

4.Alueellinen liikkuvuus

5.Demografinen muutos

6.Polarisoituminen, eriytyminen

Alueellinen liikkuvuus

5,2 % 15 % väestöstä muuttaa vuosittain kuntien välillä

väestöstä pendelöi vuosittain asuin- ja työpaikan välillä

2010-luvun alueellinen liikkuvuus

pähkinänkuoressa 1 (2)

1. Alueellinen polarisaatio: Muuttovoittoa saavien alueiden määrä on entistä alhaisempi: vain yksi neljä kunnasta ja seudusta on saanut muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Nuorista (15-24 v.) on saanut muuttovoittoa vain joka kymmenes kunta.

2. Muuttovoittoisten ja –tappiollisten alueiden sijainti: Muuttovoittoa saavat alueet sijaitsevat a) laajalla metropolialueella, b) suurissa ja keskisuurissa korkeakoulukaupungeissa, c) suurten kaupunkien kehyskunnissa ja d) pistemäisesti muualla maassa. Muuttotappiolliset alueet sijaitsevat ensisijaisesti a) ydinmaaseudun ja harvaan asutun maaseudun alueella, b) maakuntien 2- ja 3 –(seutu)keskuksissa ja c) rakennemuutosalueilla

3. Kasvavien kaupunkiseutujen sisäinen dynamiikka muuttu-nut: Kaupunkiseutujen sisäisessä dynamiikassa on tapahtunut merkittävä muutos 2010-luvulla keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välillä: keskuskaupunkien vetovoima on kasvanut 2010-luvun aikana ja kehyskuntien vetovoima vähentynyt suhteessa aikaisempaan kehitykseen

4. Lisääntynyt maahanmuutto: Maahanmuutto on usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä. Maahanmuuton merkitys kasvaa edelleen alueiden väestödynamiikassa työikäisen väestön määrän vähetessä.

5. Pendelöinti ja työasialiikkuvuus: Digitalisaatio ei ole tois-taiseksi vähentänyt oletusten vastaisesti työssäkäyntiä kodin ja asuinpaikan välillä: keskimäärin joka kolmas työllinen pendelöi oman asuinkuntansa ulkopuolelle. Työasialiikkuvuus korostuu työn tekemisen muotojen muuttuessa ja asiantuntijatyön suhteellisen osuuden kasvaessa. Kasvokkain tapahtuvien kontaktien merkitys korostuu.

2010-luvun alueellinen liikkuvuus

pähkinänkuoressa 2 (2)

Väestönkehityksen osatekijät kunnittain (313)

vuosina 2010-2015

100 luonnollinen väestönlisäys positiivinen

77 kuntien välinen muuttoliike positiivinen

310 nettomaahanmuutto positiivinen

Muuttojen määrä keskimäärin vuosina 2010-2015

904 000 muuttoa

/vuosi

30,3 % Kuntien välinen

muuttoliike

65,1 % Kuntien sisäinen

muuttoliike

4,9 % Maahan- ja

maastamuutot

Joka kolmas muutto ylittää kunnan rajat ja joka 20. Suomen rajat! Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike: Analyysi: Timo Aro 2016

Kokonaisnettomuutto maakunnittain vuosina 2010-2016/9

MUUTTOVOITTOA (10)

MUUTTOTAPPIOTA (8)

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016

MAAKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNETTO-

NETTOMUUTTO MUUTTO MUUTTO

UUSIMAA 27132 45116 72248

PIRKANMAA 10748 6467 17215

VARSINAIS-SUOMI 3736 7789 11525

POHJOIS-SAVO -256 3001 2745

PÄIJÄT-HÄME -173 2652 2479

KESKI-SUOMI -759 2907 2148

POHJANMAA -3808 5710 1902

KANTA-HÄME -1474 2696 1222

POHJOIS-KARJALA -1985 2723 738

ETELÄ-KARJALA -2179 2666 487

POHJOIS-POHJANMAA -5320 5033 -287

KYMENLAAKSO -4592 4118 -474

SATAKUNTA -3619 3066 -553

KESKI-POHJANMAA -1497 936 -561

ETELÄ-SAVO -3125 2074 -1051

ETELÄ-POHJANMAA -3430 2150 -1280

LAPPI -5818 3464 -2354

KAINUU -3964 1484 -2480

KOKONAISNETTOMUUTTO

MAAKUNNITTAIN 2010-2016/9

+72 248 +11 525

+17 215 -553

--1 280 +1902

-561

-287

-2 354

-2 480

+738 +2 745

-1 051

+2 148

-474 +1 222

+2 479 +487

Kasvukolmio: +101 000

hlöä

Kuntien väliset tulomuutot seuduittain 2015

SEUDUN OSUUS KOKO

MAAN KAI-KISTA

TULO-MUUTOISTA

32,4%

Helsingin seutu

20,1 % Tampereen, Turun ja

Oulun seudut

22,6 % 10 keskisuurta

kaupunkiseutua (>100000 asukasta)

24,9 % 56 muuta seutua

koko maassa

14 suurinta seutua = 74,1 % kaikista muutoista!

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike: Analyysi: Timo Aro 2016

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016

Kokonaisnettomuutto seutukunnittain vuosina 2010-2016/9

MUUTTOVOITTOA (26)

MUUTTOTAPPIOTA (44)

KOKONAISNETTOMUUTTO

SEUTUKUNITTAIN 2010-2016/9

SEUTUKUNTA KUNTIEN VÄLINEN NETTOMAAHAN- KOKONAISNET-

NETTOMUUTTO MUUTTO TOMUUTTO

Helsingin 28602 43443 72 045

Tampereen 13211 4816 18 027

Turun 6779 5812 12 591

Oulun 4398 3020 7 418

Kuopion 3795 1766 5 561

Jyväskylän 3122 2267 5 389

Vaasan -186 3036 2 850

Lahden -138 2652 2 514

Joensuun 558 1788 2 346

Hämeenlinnan 72 1677 1 749

Seinäjoen 345 1379 1 724

Lappeenrannan -795 1949 1 154

Porvoon -198 995 797

Etelä-Pirkanmaan 99 664 763

Mikkelin -384 1115 731

Rovaniemen -788 1477 689

Porin -888 1449 561

Kotka-Haminan -2489 2854 365

Kokkolan -532 786 254

Tunturi-Lapin 37 204 241

Helsingin

Tampereen

Turun

Oulun

Kuopion

Jyväskylän

Vaasan

Lahden

Joensuun

Hämeen-

linnan

4 suurinta: +110 000

hlöä

Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen 77 kunnassa vuosina 2010-2015 eli keskimäärin joka neljännessä kunnassa

Muuttovoittoiset kunnat keskittyivät Helsingin ja Vaasan välisen kasvukäytävän varrelle, suurille ja keskisuurille seuduille ja pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille

Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki (17 165), Tampere (6340) ja Turku (4807) vuosina 2010-2015

Suhteellisesti eniten muuttovoittoa saivat Kauniainen (13,6 promillea), Jomala (12,5) ja Pirkkala (12,1)

Kuntien välinen muuttoliike promillea per vuosi vuosina 2010-2015

> 5 promillea (12 kuntaa)

> -5 promillea (133 kuntaa)

-0,1 – -4,9 promillea (103 kuntaa)

0,1 – 4,9 promillea ( 65 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE VUOSINA 2010-2015

Muuttajien ikärakenne vuosina 2010-2015

MUUTTAJIEN IKÄRAKENNE

12,4 %

alle 15-vuotiaat

35,1 % 15-24 -vuotiaat

26,5 % 25-34 -vuotiaat

22,7 % 35-64-vuotiaat

3,3 % Yli 65-vuotiaat

Alle 35-vuotiaita 74 % muuttajista!

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro 2016

6,8

3,4 2,2

10,5

24,6

16,6

9,9

6,0 4,2 3,9 3,4 2,7 2,5

1,6 0,8 0,9

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

0-4 5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-

Muuttajien ikärakenne viisivuotisryhmittäin

(%-osuus) vuosina 2010-2015

HUOM!

1,6 miljoonaa muuttajaa kuntien välillä vuosina 2010-2015

Kaksi kolmesta (61,6 %) muuttajasta 15-34 –vuotiaita

Lähes neljä viidestä (74 %) alle 35-vuotiaita

Vain kolme muuttajaa sadasta niin sanottua senioriväestöä

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; Analyysi: Timo Aro 2016

Muuttajien työmarkkina-asema vuosina 2010-2013

MUUTTAJIEN TYÖMARKKI-NA-ASEMA

50,4 % työllisiä

16,2 %

opiskelijoita

12,5 %

lapsia

6,5 % eläkeläisiä

8,9 % työttömiä

5,5 % muita

Työllisiä puolet muuttajista!

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro 2016

TYÖLLISTEN NETTOMUUTTO KUNNITTAIN VUOSINA 2009-2013

Työllisten nettomuutto on ehkä tärkein

muuttoliikkeen indikaattori sen merkittävien positiivisten tai negatiivisten kerrannais-vaikutusten vuoksi

Työllisistä sai muuttovoittoa yhteensä 115 kuntaa vuosina 2009-2013 eli keskimäärin noin joka kolmas kunta

Työllisistä sai ylivoimaisesti eniten muutto-

voittoa Helsinki (+10 503). Lisäksi työllisistä saivat merkittävää muuttovoittoa Vantaa (+1 611), Pirkkala (+915), Seinäjoki (+880), Espoo (+839) ja Nurmijärvi (+757)

Työllisistä kärsivät suurimmat muuttotap-piot suuret keskuskaupungit pääkaupunki-seutua lukuun ottamatta: Tampere (-1 994), Jyväskylä (-1 797), Joensuu (-1 680), Turku (-1 552) ja Oulu (-1 388) Lähde: Tilastokeskus, kuntien välinen muuttoliike

Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Työllisten nettomuutto kunnittain 2009-2013

>200 ( 32 kuntaa)

100-199 (22 kuntaa)

1-99 ( 61 kuntaa)

-1- -99 ( 122 kuntaa)

-100 - -199 ( 40 kuntaa)

>-200 ( 70 kuntaa)

Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot ikäryhmittäin 2013

TYÖLLISET MUUTTA-

JAT

16.676 €

15-24 -vuotiaat

29.765 €

25-34 -vuotiaat

40.394 €

35-44 -vuotiaat

42.110 €

45-54 -vuotiaat

44.685 €

55-64 -vuotiaat

49.548 €

yli 65-vuotiaat

Työllisten muuttajien tulot nousevat ikäryhmä ikäryhmältä 74-vuoteen saakka!

Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot Analyysi: Timo Aro 2016

Työttömien nettomuutto

maakunnittain 2010-2013

Työttömien nettomuutto maakunnittain 2010-2013

Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot; Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

-1446

523

1405 -74

-114

2

7

-440

273

545 -304

104

71

-79

-36

77

-438

-62

-14

-1446

-440

-438

-304

-114

-79

-74 -62

-36

-14

2

7

71

77

104

273

523

545

1405

-2000 -1500 -1000 -500 0 500 1000 1500 2000

Uusimaa

Pohjanmaa

Lappi

Kainuu

Kanta-Häme

Etelä-Savo

Satakunta

Keski-Pohjanmaa

Pohjois-Karjala

Ahvenanmaa

Päijät-Häme

Etelä-Pohjanmaa

Kymenlaakso

Etelä-Karjala

Pohjois-Savo

Keski-Suomi

Varsinais-Suomi

Pohjois-Pohjanmaa

Pirkanmaa

Työttömien nettomuutto kunnittain 2010-2013

54

87

100

103

121

160

427

703

1021 1512

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600

Joensuu

Kouvola

Pori

Pirkkala

Lahti

Seinäjoki

Jyväskylä

Turku

Oulu

Tampere

Työttömistä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat 2010-2013

-339

-208

-168

-141

-130

-121

-106

-101

-100

-92

-400 -350 -300 -250 -200 -150 -100 -50 0

Vantaa

Kajaani

Vaasa

Helsinki

Espoo

Tornio

Tuusula

Nurmijärvi

Rauma

Pudasjärvi

Työttömistä eniten muuttotappiota saaneet kunnat 2010-2013

Työttömien nettomuutto kunnittain 2010-2013

Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot; Kartta ja analyysi : Timo Aro 2016

Muuttovoittoa >50 hlöä

Muuttovoittoa 0-49 hlöä

Muuttotappiota -49 - -1 hlöä

Muuttotappiota > -50 hlöä

Huom! N= 97 741 työtöntä

muuttajaa vuosina 2010-2013

Noin joka yhdeksäs muutto työttömän tekemä

Muuttovoittoa 113 kuntaa ja -tappiota 200 kuntaa

Työttömien muuttajien ikärakenne vuosina 2010-2013

Työttömät muuttajat

N=97 741

30,9 % 15-24 v.

32,9 %

25-34 v.

16,0 %

35-44 v.

12,0 % 45-54 v.

8,1 % 55-64 v.

Kuusi kymmenestä työttömästä muuttajasta alle 35-vuotiaita!

Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike Analyysi: Timo Aro 2016

TYÖVOIMAN LIIKKUVUUTEEN LIITTYVIÄ ESTEITÄ 1 (2)

”AAA-tekijät”: Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, asumiseen (omistusasuminen) ja asumistukeen liittyvät käytännön rajoitteet. Asumisen maantiede vaikuttaa yhä enemmän sijaintipäätöksiin: alueellisesti eriytynyt hintakehitys, kiinteistöjen ja asuntojen vakuusarvojen muutokset, pankkien kiristynyt luototuspolitiikka ja asumistukijärjestelmän aiheuttamat vääristymät erityisesti pääkaupunkiseudulla

Alueellisen kehityksen käänteinen logiikka: Perinteisesti ajatellaan, että tietyt alueelliset tekijät lisäävät tai vähentävät muuttoalttiutta. Muuttoalttiutta lisäävät alueen korkea työttömyysaste, matala tulotaso tai yksipuolinen ”vanhentunut” elinkeino- ja toimialarakenne. Muuttoalttiutta taas vähentävät päinvastaiset tekijät. Käytännössä muuttoliikettä on molempiin suuntiin: kaupunkeihin (Tampere, Oulu, Turku, Lahti, Pori jne.) ja kaupungeista poispäin (Vantaa, Kajaani, Vaasa, Helsinki, Espoo). Työttömistä työ oli muuttomotiivina vain joka viidennellä 2000-luvun alussa.

Muuttoliikkeen valikoivuus: Muuttoalttiutta lisäävät nuori ikä (74 % muuttajista alle 35-vuotiaita), korkea koulutustaso, työmarkkinoille tulo, vuokra-asuminen ja yksin asuminen. Muuttoalttiutta vähentävät päinvastaiset tekijät

TYÖVOIMAN LIIKKUVUUTEEN LIITTYVIÄ ESTEITÄ 2 (2)

Alueelliseen liikkuvuuteen liittyvät asenteet ja arvot: Alueelliseen liikkuvuuteen on suhtauduttu pitkään ongelmalähtöisesti eikä luonnollisena ja tavoiteltavana kehityksenä. Poisoppiminen hidasta. Pendelöinti koetaan ”palkitsevampana” kuin muuttaminen. Taloudelliset kannustimet muuttamiselle vähäiset. Muuttoavustusten rooli insentiivinä epäselvä.

Työn tekemisen muutos ja internet-talous: Muuttoliike, pendelöinti ja työasialiikkuvuus korostuvat osaamista ja asiantuntijuutta edellyttävissä töissä toisin kuin enemmän paikkaan sidotuissa matalamman tuottavuuden aloilla ja tehtävissä. Asiantuntijatyöhön perustuvilla työmarkkinoilla korostuvat totutusta työn tekemisestä poikkeavat mallit (työpäivän sisällä tapahtuva työasialiikkuvuus lisääntyy sekä monipaikkaisuus kodin, työpaikan sekä kokous- ja tapaamispaikkojen välillä). Verkkoon perustuvat työn tekemisen muodot korostavat jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeellä olevien kontaktikaupunkien roolia, jolloin nopeiden, toimivien ja sujuvien yhteyksien merkitys korostuu. Internet-talous kasvaa ja kehittyy erityisesti kaupungeissa, työmarkkina-alueiden välisillä liikennekäytävillä sekä hyödyttää käytäväkehityksen kautta toisiinsa kiinnittyneitä työmarkkina-alueita. Tieto- ja viestintäpalveluita käytetään eniten siellä, missä on paljon potentiaalia käyttäjiä tai hyödyntämättömiä resursseja.