työ- ja elinkeinoministeriö

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

EAKR-ARVIOINTIEN VÄLIRAPORTOINTI

Seurantakomitean kokous 7.6.2012

TEEMA 1: EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN HALLINTOJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUDEN ARVIOINTI

Sisällys

Arvioinnin sisältöA

Arvioinnin toteutusBArvioinnin keskeisimmät havainnot sekä niihin liittyvät johtopäätökset ja kehittämissuosituksetC

TEEMA 1: EAKR-TOIMENPIDEOHJELMIEN HALLINTOJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUDEN ARVIOINTI

• Arviointi toteutettiin ajalla marraskuu 2011 – helmikuu 2012.

• Arvioinnissa analysoitiin ohjelmien hallinnointia ja sen toimivuutta sekä ohjelma-alueittain että maakuntatasolla.

• Arvioinnissa tarkasteltiin seuraavia arviointiteemoja:

• Alueellisten, kansallisten ja EU-viranomaisten välisen yhteistyön sujuvuus

• Hankevalinnan käytännöt, ml. ohjelmien ympäristö- ja kestävyyskriteerit ja - tavoitteet

• Tietojärjestelmien toimivuus, ml. ympäristövaikutusten arviointi

• Maksatusten sujuvuus

• Hallinnollisten käytäntöjen ja menettelytapojen yhdenmukaisuus eri viranomaistahojen välillä

• Hallinnollisten toimien sääntelyn tarkoituksenmukaisuus ja tulkinnan yhdenmukaisuus

• Hallinnoinnin taloudellisuuden arviointi (hallinnoinnin kustannukset suhteessa rakennerahastovaroihin)

Sisällys



ARVIOINNIN TOTEUTUS

• Arviointi toteutettiin kehittävän arvioinnin ja monitoimijaisen osallistavan lähestymistavan periaatteita noudattaen.

• Arvioinnin yksi tärkeimmistä kulmakivistä oli asiakaslähtöisyys.

• Arvioinnin menetelminä olivat:

1) Analyysi aiemmista arvioinneista ja selvityksistä.

2) Sähköinen kysely

3) Tapaustutkimukset

4) Asiantuntijahaastattelut

5) Kansainvälinen vertailu

Yhteistyö

Hankevalinta

Tietojärjestelmien

toimivuus

Maksatusten

sujuvuus

Käytäntöjen yhden-

mukaisuus

Sääntelyn tarkoituks

en-mukaisuus

Taloudellisuus

ASIAKAS = RAHOITUKSEN SAAJA

MENETELMIEN HIERARKIASTA

Hankkeiden toteuttajat ja edunsaajatHankkeiden välittömät kohderyhmät

Kunnat, yritysten, koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden edustajat,

edunvalvontaorganisaatiot ja sosiaalipartnerit, rahoituslaitokset, muut aluekehittämistoimijat

Hallintoviranomaiset, todentamisviranomaiset, alue- ja

rakennepolitiikan neuvottelukunta, MYR, MYRS, tarkastusviranomaiset, seurantakomiteat

A Asiakas eli rahoituksen saaja

B Sidosryhmät

C Viranomais-

toiminta

Sisällys



ALUEELLISTEN, KANSALLISTEN JA EU-VIRANOMAISTEN VÄLISEN YHTEISTYÖN SUJUVUUS 1/2

EURA-hankkeet (n=521)

Tuki 2000 -hankkeet (n=371)

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

6 % 4 %

24 %

11 %

22 %

20 %

27 %

35 %

8 %

15 %

12 % 16 %

Eri viranomaisilta saamani ohjeistukset ovat olleet yhteneviä

En osaa sanoaTäysin samaa mieltäJokseenkin samaa mieltäSiltä väliltäJokseenkin eri mieltäTäysin eri mieltä

Hakijoiden näkemyksiä viranomaisilta saaduista ohjeistuksista.

JohtopäätöksetKomissio on kiinnittänyt huomiota hankehakemusvaiheeseen, hylättyjen hankkeiden suhteellisen vähäiseen lukumäärään.

Suomessa toteutettava hankeprosessi konsultatiivinen, joka johtaa suhteellisen suureen määrään peruttuja hakemuksia

ALUEELLISTEN, KANSALLISTEN JA EU-VIRANOMAISTEN VÄLISEN YHTEISTYÖN SUJUVUUS 2/2

• Alueellisten, kansallisten ja EU-viranomaisten välinen yhteistyö on asiakkaiden näkökulmasta toimivaa.

• Sidosryhmien ja alueellisten toimijoiden näkökulmasta yhteistyön kipupisteet liittyvät ensisijaisesti välittävien toimijoiden määrään, kansallisista säästötavoitteista aiheutuviin menoleikkauksiin tai yksittäistapauksiin.

HANKEVALINTA 1/2

1 2 31

2

3

Rahoittajaviranomaiselta saadun tuen ja muun yhteistyön hyödyllisyys ja määrä

Tuki 2000: Rahoitusviranomaiselta saatu tuki viral-lisen hakemuksen tekemisessä sisällöllisesti

Tuki 2000: Rahoittajaviranomaiselta saatu tuki viral-lisen hakemuksen tekemisessä teknisesti.

Tuki 2000:Yhteistyö/ tuki rahoittajaviranomaisen kanssa koskien tuen saantimahdollisuuksia ennen virallisen hakuprosessin alkamista.

Eura: Rahoitusviranomaiselta saatu tuki virallisen hakemuksen tekemisessä sisällöllisesti

Eura: Rahoittajaviranomaiselta saatu tuki virallisen hakemuksen tekemisessä teknisesti.

Eura: Yhteistyö/ tuki rahoittajaviranomaisen kanssa koskien tuen saantimahdollisuuksia ennen virallisen hakuprosessin alkamista.

Yhteistyön/tuen hyödyllisyys (1=ei lainkaan hyödyllistä, 3= erittäin hyödyllistä)

Yhte

istyö

n/tu

en m

äärä

(1

=Ei la

inka

an tu

kea,

3=

Runs

aast

i tuk

ea)

JohtopäätöksetHakijat ovat varsin tyytyväisiä hankevalintaan ilman merkittäviä eroja eri viranomaisten välillä. Myöskään käsittelyaikojen vaihtelevuus ei viranomaisten välillä ei herätä suurta tyytymättömyyttä.

HANKEVALINTA 2/2

• Hankevalinta ja sitä edeltävä prosessi sekä yhteydenpito hakijan sekä viranomaistahojen välillä muodostaa hallintojärjestelmässä ”konsultatiivisen prosessin”.

• Hakemusten käsittelyajat vaihtelevat eri toimijoiden välillä.

• Aluekehittämiseen liittyvillä sidosryhmillä on hallintojärjestelmässä useita mahdollisuuksia osallistua hankevalintaan nykyisessä hallintojärjestelmässä

TIETOJÄRJESTELMIEN TOIMIVUUS 1/2

0 %10 %20 %30 %40 %50 %60 %70 %80 %90 %

100 %

1

2

3

4

5

1 % 3 % 1 %12 % 13 %

7 %

20 %32 %

25 %

48 %

35 %

44 %

18 % 12 %14 %

2 % 4 % 9 %

3.73.4

3.7

EURA 2007 -tietojärjestelmää koskevat väittämät

Täysin eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Siltä väliltä Jokseenkin samaa mieltä Täysin samaa mieltäEn osaa sanoa Arvosana asteikolla 1-5

Kehittämissuositukset• Yhteishankkeissa tulisi olla

mahdollisuus siihen, että hakemuksessa on ainoastaan päätoteuttajan allekirjoitus

• Sähköinen allekirjoitus käyttöön kaikkiin hankkeisiin

• Mahdollisuus arvioida allekirjoituksen tarve kaikissa lomakkeissa (esim. seurantalomake)

• Ohjeistavampi tietojärjestelmä, joko järjestelmään liitettävän ohjeen tai ”ohjaavien toimintojen” muodossa

• Rahoittajalle pitäisi näkyä, mitä osioita on muutettu (muutosloki)

• Lomakkeen järjestystä voisi harkita uudelleen (esim. ohjausryhmäkysymys voisi olla lopussa)

• Valitut avainasiat voisivat siirtyä ja/tai kumuloitua loppuraporttipohjaan.

TIETOJÄRJESTELMIEN TOIMIVUUS2/2

• Tietojärjestelmien toimivuuteen kohdistuu varsin paljon sekä yleistä että yksityiskohtaista kritiikkiä, jotka liittyvät sähköisesti ja paperitse toimitettaviin materiaaleihin, järjestelmien toimintavarmuuteen tai käytettävyyteen.

• Osa järjestelmien ongelmista voidaan ratkaista niitä edelleen kehittämällä, mutta osa saattaa vaatia myös prosessien muuttamista, esim. sähköinen allekirjoitus.

Johtopäätökset

• Tietojärjestelmien tietoa on hyödynnetty seurantakomitean työssä, eri viranomaisten oman toiminnan kehittämisessä sekä arvioinneissa ja erillisselvityksissä.

• Valtaosa tiedoista on käytössä olevien tietokantarakenteiden vuoksi erillisajojen takana. Niistä on myös tiedotettu sidosryhmille suhteellisen vähän.

MAKSATUSTEN SUJUVUUS 1/2

Väittämä 1 Väittämä 2 Väittämä 3 Väittämä 4 Väittämä 5 Väittämä 6 Väittämä 7 Väittämä 8 Väittämä 91

2

3

4

5Näkemyksiä maksatusten sujuvuudesta

EURA -järjestelmässä olevat hankkeet TUKI 2000 -järjestelmässä olevat hankkeet

Väittämä 1: Eri viranomaisilta saamani ohjeistukset ovat olleet yhteneviäVäittämä 2: Maksatushakemusten täyttö on riittävän yksiselitteistäVäittämä 3: Ohjeistus on sisällöltään riittävääVäittämä 4: Tukiin liittyvät lisäselvityspyynnöt ja mahdolliset tarkennukset toteutettiin tehokkaasti Väittämä 5: Maksatusten hakemista koskevat ohjeet saa riittävän nopeastiVäittämä 6: Tukea ja apua saa riittävän nopeastiVäittämä 7: Paikan päällä varmentaminen toteutettiin hankkeen kannalta järkevällä tavallaVäittämä 8: Rahoittajaviranomaiselta saa tarvittaessa oikeanlaista tukea ja apua hallinnollisiin käytäntöihin liittyen

Väittämä 9: Eriytetty kirjanpito helpottaa hankkeen kustannusten seurantaa

Johtopäätökset ja kehittämissuosituksetMaksatusten sujuvuuteen on jo kiinnitetty huomiota, mutta maksatuksiin liittyen tulisi entistä seikkaperäisemmin toteuttaa suuraluekohtaista ohjeistusta sekä koulutusta, huomioida maksatusten porrastusta sekä tuottaa yhtenäinen projektiopas seuraavaa ohjelmakautta ajatellen keskeisille maksajaviranomaisille.

Maksatukseen liittyvät asiat tulisi käydä entistä kattavammin läpi aloituspalaverissa, johon olisi hyvä kutsua myös taloushallinnon henkilöstö.

MAKSATUSTEN SUJUVUUS 2/2

• Asiakkaiden näkökulmasta maksatukset eivät ole kohtuullisia. Maksatusten kesto vaihtelee eri rahoittajien välillä merkittävästi.

• Kipupisteitä ovat erityisesti maksatuskaavakkeiden monimutkaisuus (rahoittajakohtaiset kaavakkeet), maksuerien määrä ja maksuvälien tihentäminen suurissa hankkeissa sekä rahoittajakohtaisia eroja maksatusten käsittelyssä, maksatuskäytännöissä ja ohjeistuksissa.

• Paikanpäällä tehtävä varmennus on raskasta viranomaisille erityisesti laajoilla alueilla. Vastaavasti useat asiakkaat näkevät paikan päällä varmentamisen hyvänä käytäntönä.

Johtopäätökset ja kehittämissuosituksetNykyisessä ohjelmarakenteessa käytäntöjen ja menettelytapojen yhdenmukaisuutta voi edistää esim. yhtenäisellä kansallisen tason tiedotuksella hakuajoista ja hakuprosesseista (esim. Rakennerahastosivut) ja/tai toteuttamalla kansantajuinen yksittäinen opas hankevalintaan ja maksatuksiin liittyen.

HALLINNOLLISTEN KÄYTÄNTÖJEN JA MENETTELYTAPOJEN YHDENMUKAISUUS

• Hallinnolliset käytännöt ja menettelytavat eivät ole yhdenmukaisia eri EAKR-ohjelmissa.

• Eriäviä käytäntöjä liittyy ainakin hankevalintaan (erilaiset kriteerit ja pisteytyskäytännöt) sekä maksatuksiin (erien neuvoteltavuus, vaaditut tositteet, tukikelpoisuutta koskeviin tulkintoihin).

JohtopäätöksetTukikelpoisuuden määrittely on yksi konkreettisimmista sääntelyn johdonmukaisuuden ja neuvonnan yhdenmukaisuuden testitapauksista.

SÄÄNTELYN TARKOITUKSENMUKAISUUS JA TULKINNAN YHDENMUKAISUUS

• Asiakkaiden ja sidosryhmien näkökulmasta viranomaisten tulkinnan yhdenmukaisuuden kannalta haastavimmat kohdat liittyvät tukikelpoisuusehtoihin sekä maksatuksiin.

HALLINNOINNIN TALOUDELLISUUDEN ARVIOINTI (HALLINNOINNIN KUSTANNUKSET SUHTEESSA RAKENNERAHASTOVAROIHIN) 1/2

Hakemuksen ja sen liitteiden kirjoittaminen (=projektisuunnitelma)

Hakulomakkeen täyttäminen sähköiseen järjestelmään tai lähettäminen

Hankeneuvottelut (rahoittajien / sidosryhmien kanssa)

Hankkeen talouden suunnittelu (sekä tähän liittyvät liitteet)

Hankkeen kirjanpidon eriyttäminen

Maksatushakemusten täyttäminen

Hankkeen tuloksista kertovien indikaattoreiden seuranta ja raportointi

Hankkeen tulosten raportointi hankkeen aikana (väliraportointi)

Hankkeen tulosten raportointi hankkeen päättyessä (loppuraportointi)

Hankkeen taloudesta kertovan dokumentaation säilyttäminen (esim. kuitit...

Tote

utus

ja m

aksa

tus

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

31.6

5.1

21.2

15.8

13.0

13.5

8.6

22.3

17.1

14.0

11.9

14.3

6.4

3.4

4.2

11.8

6.3

10.2

5.9

5.5

Kyselyyn vastanneiden arviot hallinnollisesta työstä per työvaihe, hallinnollinen taakka eroteltuna, tuntia per keskimääräinen hanke

Työ joka olisi toteutettu myös ilman rahoittajan vaatimusta Hallinnollinen taakkaTuntia

Johtopäätökset• Asiakkaiden kokemaan

hallinnolliseen taakkaan liittyvä laskennallinen säästöpotentiaali on n. 9-11 miljoonaa euroa, joka kohdistuu erityisesti hankesuunnitelmissa tarvittavien liitteiden määrän vähentämiseen ja yksinkertaistamiseen, sähköisen järjestelmän kehittämiseen siten, että siitä tulisi projektin varsinaista suunnittelua palveleva, väliraportointiin sekä maksatukseen liittyvien ohjeistuksen yksinkertaistamiseen.

HALLINNOINNIN TALOUDELLISUUDEN ARVIOINTI (HALLINNOINNIN KUSTANNUKSET SUHTEESSA RAKENNERAHASTOVAROIHIN) 2/2• Hankkeiden hakijat arvioivat hankkeiden

hakemiseen ja toteutukseen liittyvien hallinnollisten tehtävien vaatiman ajan suhteellisen vähäiseksi suhteessa muihin maihin tai kansallisiin rahoitusinstrumentteihin.

• Hallinnoinnista eri toimijoille aiheutuvien kokonaiskustannusten (hakijoiden käyttämä aika, tekninen tuki, sidosryhmien ja muiden toimijoiden käyttämän muun ajan) puitteissa hallinnoinnin kokonaiskustannusten osuus rakennerahastovaroista voidaan karkeasti arvioida olevan n. 8-10 %. koko rakennerahastokokonaisuudesta.

TEEMA 2: EAKR-RAHOITUKSEN VAIKUTUS ALUEIDEN YRITYSTOIMINNAN UUDISTUMISEEN, VERKOTTUMISEEN JA KANSAINVÄLISEN KILPAILUKYVYN PARANTAMISEEN

Sisällys

Arvioinnin painopisteetA

KohdeyrityksetB

Kehittämisavustusten additionaliteettiC

Yritysten tulevaisuudennäkymätD

Vaikutusdynamiikan kuvauksiaE

ARVIOINNIN PAINOPISTE

• Arviointisuunnitelman mukaisesti väliraportin painopisteenä on ollut tarkastella EAKR-ohjelman avulla yritystasolla syntyneitä tuloksia ja vaikutuksia.

• Väliraportin tiedonkeruumenetelmänä on ollut 80 henkilökohtaista yrityshaastattelua.

• Väliraportin tavoitteena on ollut tuottaa ohjelman vastuuhenkilöille aikaisempia arviointivuosia tarkempaa kuvausta yrityskohtaisista vaikutus-dynamiikoista eli toisin sanoen siitä, mitä lisäarvoa EAKR-hanketuet ovat yrityksille tuottaneet.

23

ARVIOINNIN PAINOPISTE

• EAKR-hanketukien yrityskohtaisten vaikutusdynamiikoiden kuvaukseen on tässä raportissa pyritty kahdella tavalla.

• Väliraporttiin on laadittu yksityiskohtaisemmat ”minitapaustutkimukset” 11/20 haastatteluun osallistuneen yrityksen osalta.

• Lisäksi tiedonkeruun kokonaisjoukkoa (80 yritystä) on käsitelty myös kokonaisuutena kehittämisavustusten vaikutusten osalta.

• Tavoitteena on ollut:

• Tuottaa kokonaiskuvaa rahoitetusta kehittämistoiminnasta – millaista kehittämistoimintaa yrityksissä on käytännössä toteutettu?

• Välittömät tulokset – mitä muutoksia kehittämisrahoituksella on saatu liiketoiminnan kehittymisessä aikaan?

• Välilliset lyhyen aikavälin vaikutukset – mitä vaikutuksia kehittämisrahoituksella on ollut yritysten kilpailukyvylle ja tuloksellisuudelle?

24

Sisällys


KohdeyrityksetB




KOHDEYRITYKSET

26

KOHDEYRITYKSET

27

KOHDEYRITYKSET

28

Sisällys


KohdeyrityksetB




KEHITTÄMISAVUSTUSTEN ADDITIONALITEETTI

30


• Mediaania tarkasteltaessa käy ilmi, että tuen alkamisajankohdan vuotena kehittämisavustuksilla ei ole ollut vielä vaikutuksia liikevaihdon kasvuun.

• T+1 hetkellä avustukset ovat mediaanin mukaan kasvattaneet liikevaihtoa 8,75 %

• T+2 – T+4 hetkellä avustukset ovat mediaanin mukaan lisänneet liikevaihtoa noin 10 %

• T+4 vuoden jälkeen avustusten arvioidut vaikutukset liikevaihtoon laskevat.

31


• Tutkituista yrityksistä 81 % ilmoitti, että kehittämisavustuksella on ollut vaikutuksia yrityksen liiketoimintaosaamisen kasvuun.

• Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat seuraaville osa-alueille:• Yrityksen strategiseen suunnitteluun liittyvän osaamisen kehittäminen• Myynti- ja markkinointiosaamisen kehittäminen• Markkina- ja kilpailutilanteen kartoittamiseen liittyvä osaaminen• Yrityksen johtamiseen liittyvän osaamisen kehittäminen

32

Sisällys


KohdeyrityksetB




YRITYSTEN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT

34

0 % - 29 % 30 % - 99 % 100 % - 300 % Yli 300 %

Liikevaihdon kasvuodotukset 5

vuoden aikaperiodilla27 kpl 15 kpl 18 kpl 20 kpl

0 htv - 2,9 htv 3 htv - 4,9 htv 5 htv - 9,9 htv Yli 10 htv

Henkilöstömäärän kasvuodotukset 5

vuoden aikaperiodilla29 kpl 13 kpl 19 kpl 19 kpl

• Tavoitellun liikevaihdon kasvun mediaani on 68 %

• Vaikka yritysjoukon osalta ei voida tehdä koko yritystukipopulaatiota koskevia johtopäätöksiä, voidaan kuitenkin todeta, että tässä arvioinnissa tavoitettu näyte pitää sisällään paljon kasvuhakuisia yrityksiä.

• Henkilöstömäärän kasvuarvion mediaani on noin 4 htv.

• Kuuden eniten henkilötyövuosien kasvua arvioineen yrityksen joukko tavoittelee myös korkeimpia liikevaihdon kasvulukuja.

YRITYSTEN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT

35

Sisällys


KohdeyrityksetB




VAIKUTUSDYNAMIIKAN KUVAUKSIA

37


38


39

TEEMA 3: EAKR-RAHOITUKSEN MERKITYS ALUEELLISTEN OSAAMISYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMISESSÄ SEKÄ OSAAMISTA, INNOVAATIOTOIMINTAA JA VERKOTTUMISTA MITTAAVIEN INDIKAATTOREIDEN KEHITTÄMINEN

Sisällys


Systemaattinen analyysi hankkeiden loppuraporteistaB

VerkostoanalyysiC

Maakuntien osaamis- ja innovaatioprofiilitD

YHTEENVETO TIEDONKERUUVAIHEISTA

Teema 3 – OSAAMISYMPÄRISTÖJEN KEHITTYMINEN JA INDIKAATTORITYÖ

Systemaattinen

analyysi projektien loppurapo

rteista

Verkostoanalyysi

Maakuntakohtai-sten

innovaatio- ja

osaamisprofiilien

muodostaminen

Tapausanalyysit

Kooste muualla käytetyistä seurantamalleista ja -

kehikoistaSeurantaindikaattoreiden

kehittäminen Indikaattoreiden

kehittäminen2013 (=>2012)

Vaikuttavuus-analyysi

2012

FOKUKSESSA ERITYISESTI TOIMINTALINJA 2

Toimintalinja 2 keskeiset tavoitteet ovat: Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välisen innovaatiotoiminnan aktivointi Innovaatio- ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Verkottumisen edistäminen

Osaamis- ja innovaatioympäristöjen kehittäminen painottuu seuraaviin tekijöihin:

Huippuosaamisen kehittymisen tukeminen Tuotekehitystoiminnan ja soveltavan tutkimuksen edistäminen ja hyödyntäminen

Teknologian siirron ja uusien ideoiden hyödyntämisen edistäminen

Tuotantoprosessien ja teknologioiden kehittäminen

Innovaatiotoimijoiden (koulutus, tutkimus, ja yritykset) yhteistyöverkostojen ja oppimisympäristöjen kehittäminen

Innovaatiokeskittyminen tukeminen ja toimintojen kokoaminen

Välittäjäorganisaatioiden toiminnan ja palveluiden kehittäminen ja uudistaminen

Kansainvälistymisen tukeminen (markkinat, verkostot ja tutkimus)

Toiminnassa painottuvat sektorit tai toimijatahot: Pk-yritysten

innovaatiotoiminnan kehittäminen Julkisen sektorin

innovaatiotoiminnan kehittäminen Palvelusektorin kehittäminen Uusiutuviin energialähteisiin

liittyvä kehittäminen ICT:n parempi hyödyntäminen eri

toiminnoissa ja eri sektoreilla Alueiden erityisolosuhteita

hyödyntävät toimialat ja teknologiat

Teema-alue ES IS LS PS Suomi01 Tutkimuskeskusten TTK-toimet 9.9 11.7 7.0 9.6 9.402 TTK-infrastruktuuri 9.9 17.3 6.6 20.6 14.503 Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen 19.8 16.8 29.5 32.0 26.004 Tuki TTK-toimille, erityisesti pk-yrityksille 3.6 3.0 1.3 1.8 2.205 Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille 12.6 5.1 2.2 7.5 6.106 Tuki pk-yrityksille ympäristön kannalta suotuisten… 0.5 0.9 0.407 Investointi suoraan tutkimukseen ja innovointiin… 1.1 0.408 Muu investointi yrityksiin 2.5 1.109 Muut toimenpiteet tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi 9.0 9.6 10.1 11.7 10.411 Tieto ja viestintäteknologiat 5.4 3.0 0.4 1.613 Kansalaisille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 1.8 1.0 4.8 9.6 5.114 Pk-yrityksille tarkoitetut palvelut ja sovellukset 4.5 6.1 2.2 0.4 2.815 Muut toimenpiteet, joilla parannetaan pk-yritysten mahd 1.8 1.5 0.622 Kansalliset tiet 0.4 0.132 Sisävesiliikenne (Euroopan laajuinen liikenneverkko) 0.9 0.139 Uusiutuva energia: tuulivoima 0.9 0.9 0.440 Uusiutuva energia: aurinkoenergia 0.4 0.141 Uusiutuva energia: biomassa 5.4 3.6 4.0 2.742 Uusiutuva energia: vesivoima, geoterminen energia ym. 0.5 0.143 Energiatehokkuus, yhteistuotanto, energianhallinta 2.7 0.5 2.2 1.1 1.546 Jätevedenkäsittely 0.4 0.149 Ilmastonmuutoksen lieventäminen ja siihen sopeutuminen 0.5 0.153 Riskien ehkäisy 1.8 0.254 Muut ympäristönsuojelu ja riskienehkäisytoimenpiteet 0.4 0.155 Luonnonvarojen edistäminen 0.5 0.156 Luonnonperinnön suojelu ja kehittäminen 0.4 0.157 Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi 1.8 8.1 0.9 0.7 2.758 Kulttuuriperinnön suojelu ja säilyttäminen 0.4 0.159 Kulttuuri-infrastruktuurin kehittäminen 1.8 0.5 0.460 Muu tuki kulttuuripalvelujen kehittämiseksi 0.9 0.5 0.261 Kokonaisvaltaiset hankkeet kaupunki ja maaseutualueiden kehittämiseksi 1.0 0.263 Innovatiivisten ja entistä tuottavampien työnorganisointitapojen… 0.9 0.168 Itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yrityksen perustamisen tuki 0.4 0.170 Maahanmuuttajien työelämään osallistumisen lisäämiseen 0.4 0.172 Suunnitellaan, otetaan käyttöön ja pannaan täytäntöön k 4.1 1.8 0.4 1.674 Inhimillisten voimavarojen kehittäminen t&K-toiminnassa 15.0 4.275 Koulutusinfrastruktuuri 1.8 3.6 7.0 3.176 Terveydenhuollon infrastruktuuri 0.9 0.180 Kumppanuuksien, sopimusten ja aloitteiden edistäminen… 1.8 0.9 0.5Yhteensä 100.0 100.0 100.0 100.0 100.0

Sisällys



VerkostoanalyysiC


ALUSTAVIA HAVAINTOJA: SYSTEMAATTINEN ANALYYSI HANKKEIDEN LOPPURAPORTEISTA 1/6• Käytiin systemaattisesti läpi EURA2007 –järjestelmässä olevien hankkeiden

loppuraportit niiden hankkeiden osalta, jota olivat päättyneet 30.11.2011 mennessä. (yhteensä 280 hankketta toimintalinjojen 2 ja 5 osalta.

• Työvaiheen tavoitteena oli tarkastella kuinka hyvin rahoitetut hankkeet vastaavat toimintalinja kahden edellä esitettyihin tavoitteisiin.

ALUSTAVIA HAVAINTOJA: SYSTEMAATTINEN ANALYYSI HANKKEIDEN LOPPURAPORTEISTA 2/6

Hankkeiden loppuraportit poikkeavat sisällöiltään toisistaan hyvin paljon samansisältöisen kokonaiskuvan muodostaminen on hankalaa.

Suurin osa rahoitetuista hankkeista pyrkii vastaamaan toimintalinjan tavoitteisiin, joitakin poikkeuksia on, mutta ne eivät keskity mihinkään maakuntaan, tai toimijaan.

Rahoitetuissa hankkeissa on yhtymäkohtia vuosien 2007-2010 maakuntaohjelmiin.

Esimerkiksi Päijät-Hämeessä, Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla osaamis- ja innovaatioympäristön kehittäminen.

Maakunnittaisia painotuseroja on havaittavissa: Esimerkiksi Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa matkailu, Keski-Suomessa verkostot ja Etelä-Pohjanmaalla hyvinvointi. Pohjois-Karjalassa toiminta keskittyy myös kivi- ja kaivannaisteollisuuteen. Pohjois-Savossa taas tuetaan alueen bio- ja lääketieteeseen liittyvää osaamiskeskittymää. Rajamaakunnissa nousee esille Venäjän läheisyyttä hyödyntäviä hankkeita.


Hankkeiden indikaattoritietojen pohjalta:

2 097 uutta työpaikkaa 6 465 yritystä on ollut mukana

hanketoiminnassa 70 ympäristöpositiivista

hanketta 9 tasa-arvoa edistävää hanketta

Hankkeiden hanketyypit: 65 % hankkeista kehittämishankkeita

18 % hankkeista sekä kehittämis- että

investointihankkeita 17 % hankkeista investointihankkeita

Hankkeiden viisi suosituinta menoluokkaa: Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Yritysten innovaatiotoiminta Matkailu

Tietoyhteiskunta Energia


Energia

Kumppanuudet

Sosiaalinen infrastruktuuri

Tietoyhteiskunta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Yritysten innovaatiotoiminta

0 1000000 2000000 3000000

Pohjanmaa

Suunniteltu rahoitus (EU ja valtio)(euroa)


Amm

attik

orke

akou

lu

Amm

attik

orke

akou

lu

Kunt

a

Ylio

pist

o

Yrity

s

Amm

attik

orke

akou

lu

Invest. Kehitt. Sekä invest. että kehitt.

Yhteensä

0

100000

200000

300000

400000

500000

600000

700000

800000

0

2

4

6

8

10

12

12

1 1

32

10

Pohjanmaa

EU ja valtio (rahoitus) Projektikoodi

Raho

itus

(eur

oa)

Proj

ektie

n lu

kum

äärä


Esimerkkinä Pohjanmaa

• Aineisto: päätetty ja raportoitu 10 hanketta, joiden yhteenlaskettu EU:n ja valtion rahoitusosuus on ollut noin 740 000 euroa. Näistä 1 investointihanke ja 2 sekä investointi- että kehittämishanketta. Loput 7 kehittämistoimintaa.

• Pohjanmaalla päätetyt hankkeet keskittyivät myös paikallisten yritysten verkostoitumiseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen.

• Toimijoista Vaasan ammattikorkeakoulu on ollut monessa hankkeessa tärkeä toimija. Hankkeissa on kehitetty sekä ammattikorkeakoulun omaa toimintaympäristöä että tiettyjä aloja (mm. matalaenergiarakentamista kerrostalotuotannossa)

• Syntyneiden työpaikkojen määrä suhteessa projektien määrään on ollut otoksessa varsin vaatimaton. Toisaalta raportoitujen hankkeiden osalta myös hankkeiden keskikoko on hyvin pieni.

Sisällys



VerkostoanalyysiC


ALUSTAVIA HAVAINTOJA: VERKOSTOANALYYSI 1/4

Pilottitutkimuksen tarkoituksena on kokeilla verkostoanalyysiä innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen -toimintalinjan hankkeiden vaikuttavuuden arvioinnin välineenä.

Pyrimme verkostoanalyysin avulla tutkimaan verkostohankkeiden rakenteita ja havaittujen verkosto-ominaisuuksien yhteyttä yritysten liiketoimintaa kuvaaviin lukuihin. Pilottitutkimuksen kohdealueena oli Keski-Suomen maakunta.

Tutkimuksen kohteeksi valittiin 13 hanketta, joista vastauksia saatiin 11:sta. Kyselyn vastausprosentit jäivät melko alhaisiksi, joten kyselyaineistoa täydennettiin puhelinhaastatteluin. Puhelinhaastatteluvaiheeseen valittiin neljä vastausprosentiltaan lupaavinta hanketta. Vastausprosentit nousivat lopulta tyydyttävälle, yli 50 prosentin tasolle ”Keuruun osaamisverkosto esiselvitys” ja ”Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa” -hankkeiden osalta.


Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa.• Pallukan koko: yrityksen kokoluokka• Pallukan tummuus: aika verkostohankkeessa• Viivan paksuus: yhteyden voimakkuus

Esimerkki: Liiketoimintaosaamisen kehittäminen Etel. KS kärkiklustereissa

Verkoston yritysten yhteyksien määrä vaihtele suuresti.

Verkostohankkeeseen kuuluu yrityksiä, joilla ei ole yhtään yhteyttä hankkeen muihin yrityksiin.

Verkostossa keskeisimmissä asemissa olevat yritykset ovat suurimmaksi osaksi melko pieniä


Teollisuus KS Palvelut KS Pilotti0.000.501.001.502.002.503.003.504.004.505.00

2006-2007 2008-2010

Yritysten tulos (% liikevaihdosta) vuosina 2006-2007 ja 2008-2010 (keskimäärin/yritys)

Vertailun perusteella ei voida päätellä, onko hanke vaikuttanut merkittävästi osallistuvien yritysten kasvuun tai kannattavuuteen, etenkin kun taantuma vaikutti oleellisesti sekä hankkeen yrityksiin että vertailuyrityksiin, mikä näkyy erityisesti vuoden 2009 tunnusluvuissa. Sen sijaan voidaan jokseenkin varmasti sanoa, että hanke on kyennyt houkuttelemaan keskimääräistä nopeammin kasvavia ja keskimääräistä kannattavampia yrityksiä, mikä on itsessään merkittävä tulos.

Teollisuus KS Palvelut KS Pilotti

-12

-8

-4

0

4

8

12

2006-2008 2008-2010

Liikevaihdon muutos vuosina 2006-2008 ja 2008-2010 (% vuodessa, keskimäärin/yritys)


Verkostoanalyysin menetelmillä on mahdollista saada uusia tuloksia verkostohankkeiden luonteesta ja vaikutuksista.

Verkostot ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Myös yritysten aktiivisuus verkostossa vaihtelee erittäin paljon. Alustavien havaintojen mukaan pienet yritykset voivat saavuttaa keskeisen aseman verkostoissa. Vastaavasti suuremmilla yrityksillä ei ole automaattisesti vahvaa roolia.

Vain harvat yritykset kokivat saavansa hankkeisiin osallistumisesta merkittävää lisäarvoa.

Alustavien havaintojen mukaan pilottihankkeeseen valikoitui keskimääräistä nopeammin kasvavia, tuottavampia ja paremmin kannattavia yrityksiä. Tällä perusteella voidaan todeta, että hanke on vetovoimainen menestyville yrityksille.

Sisällys



VerkostoanalyysiC


MAAKUNTIEN OSAAMIS- JA INNOVAATIOPROFIILIT 1/2

Hankeanalyysin ja tilastoaineistojen pohjalta muodostettu maakunta-kohtaiset osaamis- ja innovaatioympäristöjen kuvaukset. Tavoite tuottaa taustatietoa arviointiin. Profiilien sisältö isältö:Osaamisen ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristö Tiivis yhteenveto kehittämislinjauksista ja strategioista Osaamisen ja innovaatiotoiminnan institutionaalinen rakenne (yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset) Keskeiset osaamiseen ja innovaatioihin liittyvät tilastomittarit suhteessa koko maahan Alueen elinkeinorakenteen tiivis kuvaus Osaamisympäristöjä, innovaatiotoimintaa ja verkottumista kehittävä hanketoiminta Hanketoiminnan volyymi ja kohdentuminen (teema-alueet, toteuttaja) Hanketoiminnan tulokset ja vaikutukset (sis. hankeanalyysin ja verkostoanalyysin tulokset)

MAAKUNTIEN OSAAMIS- JA INNOVAATIOPROFIILIT 2/2

Tekesin TKI rahoitus / BKT

T&K-henkilöstön osuus työllisistä

T&K-menot / BKT

Yritysten T&K-menot / BKT

Tutkijakoulutetut / 15 vutta täyttänyt väestö

Ulkomaisten tutkinto-opiskeiljoiden osuus

Julkinen ja korkeakoulusektori T&K-menot / BKT

Kotimaiset patenttihakemukset / 1000 asukasta

0.0

1.0

2.0

Pohjanmaa Koko maa

työ- ja elinkeinoministeriö

Documents