työ- ja elinkeinoministeriö minva tem2015-00464 tmo lahtinen päivi(tem) 25.11… ·...

Työ- ja elinkeinoministeriö

MINVA TEM2015-00464

TMO Lahtinen Päivi(TEM) 25.11.2015JULKINEN

Viite AsiaKilpailukykyneuvosto 30.11.-1.12.2015 Bryssel

Kilpailukykyneuvosto kokoontuu Brysselissä 30.11.-1.12.2015. Kokouksessa Suomea edustaa oikeus- ja työministeri Jari Lindström sekä pysyvän edustajan sijainen Marianne Huusko-Lamponen. Neuvoston yhteydessä kokoontuu myös epävirallinen avaruusneuvosto.Asialistalla ei ole lainsäädäntöasioita. Kokous käynnistyy keskustelulla EU:n kilpailukykytilanteesta. Yritysten integroituminen globaaleihin arvoverkkoihin tulee nähdä keskeisenä tekijänä EU:n teollisuuspolitiikan ja kilpailukyvyn parantamisessa. Suomi painottaa myös panostuksia mm. teollisuuden tutkimus- ja kehitystoimintaan, mukaan lukien innovaatiomyönteisen lainsäädäntöympäristön luominen. Käynnissä olevilla kauppapoliittisilla neuvotteluilla on myös keskeinen asema asiassa.Ministerit keskustelevat komission uudesta sisämarkkinastrategiasta. Suomi tukee käytännön toimiin keskittyvää strategiaa. Erityisen tärkeitä ovat palvelujen liikkuvuuden edistämiseen tähtäävät aloitteet, jotka tulee ensivaiheessa kohdistaa rakentamisen ja liike-elämän palveluihin kohdistuviin sääntelyesteisiin. Muita keskeisiä osa-alueita ovat mm. toimeenpanon kehittäminen ja tavaroiden sisämarkkinoiden vahvistaminen.Paremmasta sääntelystä käytävä keskustelu on ohjattu kysymyksiin siitä, miten paremman sääntelyn keinovalikoima parhaiten tukisi sisämarkkinoiden ja siten myös laajemmin EU:n kilpailukyvyn edistämistä. Suomi katsoo, että EU-sääntelyn yksinkertaistaminen ja sääntelytaakan keventäminen ovat keskeisiä näkökohtia kilpailukyvyn ja yrittämisen edellytysten vahvistamisen kannalta. EU-tason lisäsääntelyn tarvetta, kuten myös olemassa olevaa lainsäädäntöä, on arvioitava huolellisesti sisämarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta. Mistereitä pyydetään ottamaan kantaa talous- ja rahaliiton kehittämistä koskevaan toimenpidepakettiin sisältyvään suositukseen kansallisten kilpailukykykomiteoiden perustamisesta. Suomi suhtautuu varauksella esitettyyn malliin. Tutkimuspolitiikkaosuudessa käydään keskustelu Euroopan strategisten investointien rahastosta (ESIR) tutkimuksen ja innovoinnin vauhdittajana. Suomi pitää tärkeänä pyrkimystä edistää kasvua ja kilpailukykyä investointien avulla. Keskeistä on, että investoinnit suuntautuvat taloutta uudistaviin innovatiivisiin hankkeisiin. Suomi tukee erityisesti sitä, että ESIR-rahasto kattaa myös investoinnit tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin sekä tutkimusinfrastruktuureihin ja siten täydentää, mutta ei korvaa, muita t&k&i-rahoitusinstrumentteja. Lisäksi hyväksytään kolmet neuvoston päätelmät Luxemburgin puheenjohtajakauden prioriteettiteemoista: tutkimusetiikka, sukupuolten välinen tasa-arvo tutkimustoimissa ja eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) hallinto. Suomi voi hyväksyä päätelmät.Epävirallisessa avaruusneuvostossa keskustellaan avaruusneuvoston kehittämisestä, Euroopan laukaisupolitiikasta sekä avaruusjärjestelmien ja –datan käytön edistämisestä.

Asialista:

MAANANTAI 30. MARRASKUUTA 2015 (klo 9.30)

1. Esityslistaehdotuksen hyväksyminen

Lainsäädäntökäsittelyt(Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely)

2. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen

Muut kuin lainsäädäntöasiat

3. (mahd.) A-kohtien luettelon hyväksyminen

SISÄMARKKINAT JA TEOLLISUUS

4. Kilpailukykytilanteen tarkistaminen: talouskehitys ja kilpailukyvyn valtavirtaistaminen kaikilla politiikan aloilla– Komissio esittelee – Kilpailukyvyn valtavirtaistamisesta laaditun puheenjohtajavaltion kertomuksen esittely– Keskustelu

5. Tavaroiden ja palvelujen sisämarkkinoita koskeva strategia– Komissio esittelee– Periaatekeskustelu

13370/15 COMPET 472 MI 664 CONSOM 180 PI 81 IND 158 ECOFIN 816

6. Sääntelyn parantaminen– Keskustelu

7. Komission suositus neuvoston suositukseksi kansallisten kilpailukykykomiteoiden perustamisesta euroalueelle– Komissio esittelee – Keskustelu

13348/15 ECOFIN 798 UEM 383 COMPET 514+ COR 1

Muut asiat

8. a) Todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvät päästöt ja autojen päästöjen valvonta– Komission tilannekatsaus

a) Tarjonnan alueellisiin rajoituksiin Benelux-maissa liittyvän Benelux-liiton ministerikomitean suosituksen allekirjoittaminen– Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

b) SOLVIT-keskusten epävirallisen kokouksen tulokset (Lissabon, 18. syyskuuta 2015)– Portugalin valtuuskunnan tiedotusasia

c) Tulevan puheenjohtajavaltion työohjelma – Alankomaiden valtuuskunnan tiedotusasia

2(61)

TIISTAI 1. JOULUKUUTA 2015 (klo 10.00)

TUTKIMUS

Muut kuin lainsäädäntöasiat

9. Ehdotus neuvoston päätelmiksi tutkimuksen luotettavuudesta– Hyväksyminen

(Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu [puheenjohtajan ehdotuksesta])

10. Ehdotus neuvoston päätelmiksi sukupuolten tasa-arvon edistämisestä eurooppalaisella tutkimusalueella– Hyväksyminen


11. Ehdotus neuvoston päätelmiksi eurooppalaisen tutkimusalueen neuvoa-antavasta rakenteesta – Hyväksyminen


12. Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) eurooppalaisen tutkimuksen ja innovoinnin vauhdittajana– Keskustelu

3(61)


PERUSMUISTIO TEM2015-00450

EIO Virtanen Kari(TEM) 20.11.2015

AsiaEU; kilpailukykyneuvosto 30.11 - 1.12; asiakohta 4: Kilpailukykytilanteen tarkistaminen: talouskehitys ja kilpailukyvyn valtavirtaistaminen kaikilla politiikan aloilla

Kokous 30.11.2015 - 01.12.2015U/E/UTP-tunnus

Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Luxemburg järjestää EU-puheenjohtajuuskautensa kolmannen kilpailukykyneuvoston 30.11-1.12.2015. Asiakohdan 4 teema ”Kilpailukykytilanteen tarkistaminen” on vakiintunut Luxemburgin kaudella pysyväksi asiakohdaksi. Keskustelu aloitettiin 1.10 kilpailukykyneuvostossa.

Puheenjohtaja esittelee asiakohdassa ”Kilpailukyvyn valtavirtaistamisesta” laatimansa kertomuksen. Tämän lisäksi komissio alustaa ministereiden keskustelua ”Eurooppalaisen kilpailukyvyn haasteista” katsauksella talouden tilaan ja kilpailukykyyn.

Asiakohdassa ei tehdä päätöksiä.

Suomen kanta

Suomi kannattaa uutta käytäntöä, jossa vahvistetaan ja uudistetaan neuvostossa käytävää keskustelua ajankohtaisista eurooppalaiseen kilpailukykyyn liittyvistä keskeisistä teemoista.

Suomi ottaa tiedoksi puheenjohtajan ”Kilpailukyvyn valtavirtaistamista” koskevan kertomuksen.

__

Suomi korostaa ”Eurooppalaisen kilpailukyvyn haasteita” koskevassa puheenvuorossaan seuraavia kilpailukykyyn liittyviä keskeisiä näkökohtia:

Suomen näkemyksen mukaan Euroopan kilpailukyvyn parantaminen ja kestävän taloudellisen kasvun tukeminen vaativat panostuksia ja uudenlaisia toimintatapoja tutkimus- ja kehittämistoimintaan, innovaatioihin ja koulutukseen.

Suomi pitää erityisen tärkeänä, että innovatiivisten yritysten integroituminen globaaleihin arvoverkkoihin on nostettu komission teollisuuspolitiikan ja kilpailukyvyn parantamisen keskeiseksi tekijäksi.

4(61)

Suomi pitää samoin tärkeänä, että teollisuuden ja palveluiden kilpailukyky pyritään ottamaan huomioon ja turvaamaan muuttuvissa olosuhteissa sekä muun muassa ilmasto- ja energiapoliittisia linjauksia tehtäessä.

Sääntelyn vaikutuksia kilpailukykyyn ja työllisyyteen tulisi arvioida entistä systemaattisemmin. Suomen kannan mukaan keskeistä on REFIT- ohjelman tehostaminen sekä kilpailukykyvaikutusten arvioinnin parantaminen. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää pk-yritysten kohtaamaan sääntelytaakkaan.

Suomi katsoo, että EU tarvitsee ennen kaikkea ennustettavaa ja innovaatiomyönteistä ”älykästä lainsäädäntöä”. Korostamme sitä, että ennustamaton ja liian yksityiskohtainen EU-säätely saattaa nykyisessä digitaalisessa toimintaympäristössä jarruttaa kehitystä suhteessa kovimpiin kilpailijoihin. Useissa tilanteissa olisi myös perusteltua purkaa erilaisia kansallisia esteitä ja kansallisiin erikoisuuksiin perustuvia säännöksiä.

Suomi pitää tärkeänä, että EU:n ja Yhdysvaltojen välisissä vapaakauppaneuvotteluissa (TTIP) edetään. Kunnianhimoinen ja kattava TTIP-sopimus edistäisi taloudellista kasvua ja loisi uusia työpaikkoja EU:hun.

Pidämme lisäksi keskeisenä, että eurooppalaisia yrityksiä kohdeltaisiin tasavertaisesti ja syrjimättömästi, ja että eurooppalaisten yritysten markkinoillepääsyä parannettaisiin kolmansissa maissa. Pidämme tärkeänä, että eurooppalaisen teollisuuden ja palvelusektorin kilpailukyvystä maailmalla huolehditaan. Esimerkiksi Kiinan osalta kunnianhimoinen investointisopimus markkinoillepääsyä koskevine tuloksineen olisi tärkeää.

Investoinnit ovat kasvaneet vähitellen Euroopassa, mutta ne kasvavat edelleen hitaammin kuin muissa kehittyvissä talouksissa. Investointeja tulisi tukea merkittävästi. EU:lla on tähän sopivia rahoitusvälineitä kuten Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) ja Horisontti 2020. Niiden rahoitusta tulee kohdistaa innovaatiovetoisiin ja aineetonta arvonluontia edistäviin hankkeisiin.

EU:n rahoitusta tulisi kohdentaa ennen kaikkea korkeaa arvonlisää luoviin toimintoihin. Tämä koskee niin valmistavaa teollisuutta kuin palveluitakin. Puhtaat ratkaisut, biotalous sekä digitaalisuus että lääketeknologia ovat hyviä esimerkkejä läpileikkaavista korkean jalostusarvon aloista, joihin sisältyy merkittävä kasvun potentiaali Euroopan tasolla. Panimme tyytyväisinä merkille, että mm. puhtaat ratkaisut ja digitaalisuus nostettiin esiin myös komission kilpailukykyraportissa.

Pääomamarkkinaunionin keskeisenä tavoitteena on edistää pk-yritysten mahdollisuutta saada riskirahoitusta; erityisesti rajat ylittävän pääomasijoitusten merkitys on tärkeää. Suomi tukee tätä tavoitetta täysimääräisesti.

Olisi erityisen tärkeää, että kilpailukyvystä olisi käytettävissä kansainvälisesti vertailukelpoista ja ajantasaista tietoa (ml. indikaattorit). Erityisesti analyyttinen sektorikohtainen tarkastelu eurooppalaisittain tärkeimmiltä avainaloilta suhteissa keskeisiin kilpailijoihin kuten Yhdysvaltoihin ja Kiinaan olisi tarpeen poliittisen päätöksenteon tukena.

Kilpailukykyneuvosto on avainasemassa kun arvioidaan Euroopan kilpailukykyä ja EU:n päätöksenteon kilpailukykyvaikutuksia. Tämä yksittäisen neuvoston horisontaalinen rooli tuskin kuitenkaan yksin riittää, elleivät kaikki neuvoston muutkin kokoonpanot aseta eurooppalaisen kilpailukyvyn turvaamista nykyistä keskeisempään rooliin omassa päätöksenteossaan.

5(61)

Pääasiallinen sisältö

Kokousta varten ei toimitettu muuta tausta-aineistoa kuin puheenjohtajan kertomus ”Kilpailukyvyn valtavirtaistamisesta”. Pääasialliseen sisältöön on kuitenkin tämän lisäksi tiivistetty keskustelua taustoittavat komission kilpailukykyraportti (27.10.2015) ja talousennuste EU-maille (5.11.2015).

1. Puheenjohtajan kertomus ”Kilpailukyvyn valtavirtaistamisesta”

”Kilpailukykytilanteen tarkistamista” koskevaan keskusteluun on puheenjohtajan taustapaperissa (16.11) annettu ehdotuksia muun muassa neuvoston työmenetelmien parantamiseksi ja kilpailukykyhaasteiden tunnistamiseksi. Paperissa korostetaan, että kilpailukykyneuvoston on ollut vaikea toteuttaa mandaattiaan, joka antaa sille horisontaalisen roolin kilpailukyvyn sekä kasvun parantamiseksi ja arvioimiseksi. Italian puheenjohtajuuskaudella syyskuussa 2014 kilpailukykyneuvosto päätti, että kilpailukykyä aletaan seurata systemaattisemmin.

Luxemburgin puheenjohtajuuskauden edellisessä kilpailukykyneuvostossa 1.10 otettiin käyttöön uusi työmenetelmä eli ”kilpailukyvyn tarkistaminen”. Kilpailukyvyn tarkistamista koskeva keskustelu perustui komission esitykseen ja puheenjohtajan listaukseen hankkeista, joilla on vaikutuksia kilpailukyyn. Kilpailukykyneuvostossa korostui, että jatkossa tulisi kiinnittää huomiota mikrotalouden parempaan analyysiin. Analyysissä pitäisi käyttää olemassa olevaa ajankohtaista dataa. EU:n kilpailukykyä tulisi verrata kolmansiin maihin. Selkeämpi jako komission ja puheenjohtajan esitysten perusteella tehtävästä keskustelusta olisi myös kannatettavaa. Puheenjohtajan valtavirtaistamislistaa ei pitäisi käydä keskusteluissa kokonaisuudessa läpi vaan puheenjohtajan tulisi valita tiettyjä keskustelunaiheita.

Kilpailukyvyn päähaasteet puheenjohtajan käymien temaattisten keskustelujen pohjalta:

- Teollisuuden kilpailukykyä tulisi vahvistaa kaikilla politiikkalohkoilla, kuten Bieńkowskan kesäkuun kirjeessä mainitaan. Teollisuuspolitiikka tulisi myös nähdä laajemmin ja siihen tulisi kuulua palvelut, digitalisaatio, sisämarkkinat ja parempi sääntely.

- Energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvyn haasteet tulisi ottaa huomioon eri aloitteissa ja ehdotuksissa kuten Energiaunioni ja päästökauppajärjestelmä. Teollisuuden uudistumista tulisi tukea Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta.

- Paremman sääntelyn agendaa pitäisi käyttää yritysten etenkin pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.

- Sisämarkkinoiden syventämistä tulisi jatkaa, koska se parantaisi kilpailukykyä. Sisämarkkinastrategian ja digitaalisia sisämarkkinoita koskevien aloitteiden koordinaatio on tärkeää.

- Pk-yritysten mahdollisuutta saada rahoitusta tulisi vahvistaa. - Arvoketjut tulisi ottaa huomioon politiikkasuunnittelussa. Eurooppalaisten yritysten erityisesti

pk-yritysten integroitumista eurooppalaisiin ja globaaleihin arvoketjuihin tulisi tukea.- Älykkään erikoistumisen strategiaa ja klusteripolitiikka voisi käyttää kilpailukyvyn

parantamiseksi, eri alueiden yhteistyön lisäämiseksi ja eurooppalaisten arvoketjujen synnyttämiseksi.

Puheenjohtajan suositukset kilpailukyvyn valtavirtaistamisen parantamiseksi: Kilpailukyky pitäisi ottaa huomioon kaikilla politiikkalohkoilla. Sen takia kilpailukyvyn

tulisikin näkyä kilpailukykyneuvoston ja muiden neuvostojen työssä (esim. yhteiskokoukset).

6(61)

Kilpailukykyneuvoston tulisi kehittää puheenjohtajan valtavirtaistamislistaa. Sitä voisi käyttää aloitteiden seurantatyökaluna, ja se helpottaisi eri aloitteiden koordinoimista kansallisesti.

Kilpailukyvyn tarkistamista voitaisiin käyttää neuvoston työn parantamiseksi ja kilpailukyvyn valtavirtaistamisen valvonnassa. Kilpailukykyneuvoston työt pitäisi aloittaa kilpailukyvyn tarkistamisella, ja sitä voisi parantaa esimerkiksi valitsemalla aiheet siten että ne perustuisivat agendalla oleviin aloitteisiin.

Digitaalisten sisämarkkinoiden ja sisämarkkinastrategian hallintaa tulisi vahvistaa ja kilpailukykyneuvoston tulisi ottaa siinä vahvempaa roolia.

Komission pitäisi antaa aktiivisesti tietoa eri toimiensa esim. ”teollisuuden digitalisaation” aikataulusta ja sisällöstä, jotta kilpailukyvyn seurantaa voidaan vahvistaa.

Komission pitäisi harkita tietyille sektoreille ja arvoketjuille erityisten toimintasuunnitelmien ja aloitteiden synnyttämistä, mikä täydentäisi horisontaalista lähestymistapaa.

Kilpailukyvyn ja kasvun korkean tason työryhmän pitäisi olla mukana aloitteiden valmistelussa sekä analyysissä, ja sen pitäisi jatkaa neuvoston päätelmien toimeenpanon seurantaa.

2. Komission kilpailukykyraportti (27.10.2015)

Komission kilpailukykyraportin pääviesti on, että selviä merkkejä talouden elpymisestä on nähtävissä. Tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi vaaditaan kuitenkin lisätoimia.

EU:lla ja Yhdysvalloilla on merkittävä tuottavuuskuilu. Kriisin jälkeen tuottavuus laski kaikkialla ja se saavutti pohjan vuonna 2009. EU kärsi Yhdysvaltoihin verrattuna paljon enemmän. Yhdysvalloissa kokonaistuottavuus palasikin nopeammin kriisiä edeltävälle tasolle ja jatkoi kasvuaan. Vaikuttaakin siltä, että Yhdysvaltojen talous on kestänyt iskun paremmin. Yli puolet EU-maista ei ole vielä palannut kriisiä edeltävälle tasolle ml. Suomi.

Investointien vähyys on myös ongelma EU:ssa, ja investoinnit tietoja viestintäteknologiaan ovat jääneet useita vuosia jälkeen Yhdysvalloista. Esimerkiksi Euroopan pk-yrityksistä vain 2 % käyttää pilvipalveluita, yhteisöpalveluita, big dataa sekä mobiilinettiä, ja 41 % ei käyttänyt mitään näistä. Puolet valmistavan teollisuuden yrityksistä ei ole käyttänyt alan kehittynyttä teknologiaa. Pk-yritykset kärsivät erityisesti myös rahoitusongelmista. Vain pieni osa oli käyttänyt muuta kuin pankkirahoitusta esim. riskipääomaa.

Tuottavuutta voidaan parantaa poistamalla kilpailukyvyn ja integraation esteitä, mikä mahdollistaisi resurssien paremman uudelleenjakamisen. Resurssien uudelleenjakamisen pitäisi edetä kolmella tavalla. Työvoiman ja pääoman tulisi siirtyä alhaisen tuottavuuden aloilta korkean tuottavuuden aloihin. Tuottavuutta parannetaan myös panostamalla puhtaisiin teknologioihin, digitalisaatioon ja korkeaa arvonlisää tuottaviin toimintoihin. Kolmanneksi pitäisi integroitua paremmin globaaleihin arvoverkkoihin ja jakaa resurssit paremmin sisämarkkinoilla. Arvoverkkoihin linkittymistä voidaan edistää vahvistamalla integraatiota erityisesti liiketoimintapalvelu- ja logistiikka-alalla.

Sisämarkkinoilla on vielä useita esteitä, jotka haittaavat sen toimintaa. Palveluja tarjotaan yli rajojen edelleen huonosti. Erityisesti liiketoimintapalveluissa ja rakennusalalla on paljon potentiaalia, jota ei ole vielä käytetty. Palveludirektiivin kunnollinen toimeenpano on erityisen tärkeä palveluiden sisämarkkinoiden vahvistamiseksi.

Talouden uudistukset parantavat kasvua ja työllisyyttä. EU:ssa tätä voidaan edistää koordinoimalla paremmin eri jäsenmaiden ja EU:n uudistuksia ja toimia. Toisten kokemuksista voidaan myös oppia sosiaalisten ja taloudellisten kustannusten minimoimiseksi, koska esimerkiksi direktiivien

7(61)

täytäntöönpanosta aiheutuu erilaisia kustannuksia eri maissa. Olemassa olevien talouspolitiikan instrumenttien käyttäminen parantaa uudistusten tehoa.

3. Euroopan komission syksyn talousennuste EU-maille (5.11.2015)

EU maiden talouden toipuminen näyttää olevan jo melko vakaalla pohjalla, vaikka maailmankaupan sekä kehittyvien talouksien ongelmat vaikuttavat taloutta heikentävästi. Riski siitä, että tämä heijastuu vahvemmin myös EU talouksiin, on lisääntynyt.

EU talouksia on piristänyt monta positiivista ja samanaikaista tekijää: alhainen öljyn hinta, suhteellisen heikko euro sekä ekp:n poikkeuksellisen kevyt rahapolitiikka. Nämä ovat osaltaan piristäneet yksityistä kulutusta sekä vientiä, mutta talous olisi voinut kasvaa näissä olosuhteissa ripeämminkin. Investointiaktiivisuus on ollut erityisen vaisua ottaen huomioon myös äärimmäisen elvyttävän rahapolitiikan.

EU taloudet kuitenkin kohtaavat lisääntyviä vaikeuksia kehittyvien talouksien heikosta kasvusta johtuen. Lisäksi geopoliittiset jännitteet ovat kasvussa. Euron heikkous on vauhdittanut vientiä, mutta globaalin kaupan jyrkkä pudotus vaikuttanee ulkomaiseen kysyntään ja investointeihin lähivuosina.

Globaalista epävarmuudesta johtuen euroalueen kasvunäkymät lähivuosiksi jäävät vaatimattomiksi talouteen myötävaikuttavien tekijöiden heiketessä. Kevyellä rahapolitiikalla kannustetaan investointeihin myös lähivuosina. Investoinneista odotetaankin yhä vahvempaa ajuria talouskasvulle EU maissa. Myös globaali kasvu edesauttaa euroaluetta ja vientiä, tosin viime kevään arvioita vähemmän.

Yleiset näkymät

Euroalueella talouskasvuksi ennakoidaan tälle vuodelle 1,6 prosenttia, mikä vauhdittuu ensi vuonna 1,8 prosenttiin ja 1,9 prosenttiin vuonna 2017. Koko EU alueen ennakoidaan kasvavan hieman tätä ripeämmin etenkin Britannian, Puolan ja Ruotsin vedolla.

Viime kevääseen verrattuna maailmankauppa ja talouskasvu ovat hyytyneet selvästi. Tähän vaikuttaa etenkin Kiinan tilanne mutta myös muiden nopeasti kehittyvien maiden vaikeudet. Kiinan taloudelta odotetaan hallittua kasvuvauhdin laskua lähivuosina. Kehittyvien maiden talouksien ennakoidaan toipuvan ensi vuoden aikana.

Komissio ennakoi globaalin talouskasvun heikentyvän viime vuoden 3,7 prosentista 3,3 prosenttiin tänä vuonna. Ensi vuonna kasvu vauhdittuu jälleen 3,8 prosenttiin ja edelleen 4 prosenttiin vuonna 2017. Yhdysvaltojen talouden ennakoidaan jatkavan hyvällä kasvu-uralla.

Sen sijaan Kiinan, Venäjän ja Brasilian haparoivien talouksien tuonti pienenee, mikä vähentää koko maailmankaupan kasvunäkymiä. Viime vuonna maailmankauppa kasvoi 3,4 prosenttia, mutta tänä vuonna enää 2,6 prosenttia. Ensi vuonna kaupan kuitenkin ennakoidaan elpyvän 3,7 prosentin kasvuun.

EU maiden elpyminen laaja alaista

Kotimainen kysyntä kasvaa useimmissa euromaissa – ja heikkenee muissa EU-maissa tänä vuonna. Vuosina 2016 ja 2017 talouden ennakoidaan kasvavan kaikissa EU maissa. Maiden kasvuvauhdit poikkeavat toisistaan muun muassa erilaisten suhdannesyklien mukaan.

Yksityinen kulutus piristää kotimaista kysyntää ja sen odotetaan jatkuvan myös lähitulevaisuudessa, osin alhaisten energiahintojen sekä tulojen kasvu ansiosta. Myös EU:n työmarkkinat kohenevat ja tukevat talouskasvua EU maissa.

8(61)

Myös investoinnit lisääntyvät vähitellen EU maissa, mutta kuitenkin hitaammin kuin aikaisemmissa talouden taantumissa. Rakennusinvestoinnit ovat olleet heikkoja vuosien 2008 -2009 jälkeen, mutta ovat elpymässä vuosina 2016 ja 2017. Investointeja tukee sekä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu että alhainen korkotaso. Myös pääomahyödykkeiden kysyntä elpyy vähitellen, etenkin vuonna 2017 maailmankaupan elpyessä.

Inflaatio putosi jälleen negatiiviseksi syyskuussa

Vuoden toisella neljänneksellä hinnat nousivat hieman mutta putosi jälleen negatiiviseksi syyskuussa energian ja hyödykkeiden hintojen laskiessa. Vahvistuva yksityinen kysyntä EU maissa on kuitenkin lisännyt inflaatiopaineita muissa tuotteissa paitsi energiassa.

Toistaiseksi kehittyvien talouksien heikko kasvu ei ole merkittävästi vähentänyt euroalueen viennin kasvua. Sekä euron arvon aleneminen että yksikkötyökustannusten lasku on lisännyt euroalueen kilpailukykyä ja markkinaosuuksia. Myös kehittyvien talouksien valuutat ovat heikentyneet, mikä vahvistaa euroa ja heikentää tältä osin myös kilpailukykyä. Euromaiden viennin kasvun ennakoidaankin heikkenevän ensi vuonna ja vahvistuvan hieman jälleen vuonna 2017.

Julkisen talouden näkymät ovat myös kohenemassa paremman suhdanteen myötä. Tätä tukee alhainen korkotaso, mikä vähentää julkisen sektorin lainanhoitokuluja. Tänä vuonna alijäämän osuus bkt:sta laskee euromaissa 2 prosenttiin ja EU alueella 2,5 prosenttiin. Vuoteen 2017 mennessä alijäämät laskevat edelleen; euroalueella 1,5 ja EU alueella 1,6 prosenttiin. Myös velan bkt osuuden ennakoidaan laskevan vuoden 2014 huippuarvoista.

Työmarkkinat kohenevat hitaasti

Talouden piristyessä ja luottamuksen noustessa myös työmarkkinat kohenevat hitaasti. Etenkin niissä kovia kokeneissa maissa, joissa on jouduttu tekemään kovia työmarkkinoita uudistavia päätöksiä, työllisyyden odotetaan paranevan.

Euroalueella työllisyys kasvaa tänä vuonna 0,9 prosenttia ja prosentin vuonna 2017. Koko EU alueella työllisyys kasvaa tänä vuonna prosentin ja 0,9 prosenttia vuosina 2016 ja 2017.

Nykyinen talouskasvu ei kuitenkaan riitä palauttamaan ennen talouskriisiä vallinnutta työttömyystasoa; työttömyys laskeekin melko hitaasti ja heijastaa myös työvoiman ripeää kasvua. Vuoteen 2017 työttömyyden ennakoidaan olevan 10,3 prosenttia euroalueella ja 8,9 prosenttia koko EU:ssa.

Ennusteen riskit pääosin alaspäin

Globaalit riskit ja lisääntyvät geopoliittiset jännitteet sekä deflaation riski saattavat heikentää ennusteita. Kehittyvien talouksien heikkous saattaa osoittautua arvioitua pahemmaksi, etenkin Kiinan tapauksessa. Tämä heijastuisi maailmankauppaan ja kysyntään. Myös Yhdysvaltojen ennakoitu koronnosto saattaa iskeä ennakoitua pahemmin kehittyviin talouksiin ja rahamarkkinoihin.

EU:n sisällä euron yhtenäisyys on edelleen riskitekijä. Riskien vaikutus luottamukseen ja investointeihin voi olla edelleen huomattava. Toisaalta globaalin talouden ja maailmankaupan elpyminen ennakoitua nopeammin saattaa nostaa ennusteita. Toteutettujen rakenneuudistusten vaikutukset sekä ESIR rahoituksen onnistuminen saattavat vahvistaa talouskasvua ennakoitua enemmän.

Suomen talous

Suomen talouden ennakoidaan oleva EU maiden heikoimpia ennustejaksolla 2015 – 2017. Tänä vuonna talous kasvaa 0,3 prosenttia, vuonna 2016 hieman enemmän eli 0,7 ja seuraavana vuonna 1,1 prosenttia. Vuonna 2017 Suomen talouskasvun ennakoidaan olevan EU maista kaikkein heikointa.

9(61)

Työttömyyden ennakoidaan pysyvän alle euroalueen tason koko ennustejakson. Vuodelle 2017 ennakoidaan Suomen työttömyysasteeksi 9,4 prosenttia ja euroalueelle 10,3 prosenttia.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

Asiakohdassa ei tehdä päätöksiä.

Käsittely Euroopan parlamentissa

Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa.

Kansallinen valmistelu

EU-13 elinkeinopolitiikan jaoston kirjallinen käsittely 21.11.2015

Eduskuntakäsittely

-

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema

-

Taloudelliset vaikutukset

-

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

-

Asiakirjat

Puheenjohtajamaan laatima kertomus ”Kilpailukyvyn valtavirtaistamisesta”.

Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot

TEM, Kari Virtanen, puh. 050 591 9806TEM, Samuli Rikama, puh. 029 50 60150TEM, Isabella Paju, puh. 0295048024

EUTORI-tunnus

Liitteet 1

10(61)

Viite

LIITE: MUISTIOSamuli Rikama 17.11.2015

Talouden näkymät EU-maissa sekä maailmantalouden näkymät

- EU maiden talouden toipuminen näyttää olevan jo melko vakaalla pohjalla, vaikka maailmankaupan sekä kehittyvien talouksien ongelmat vaikuttavat taloutta heikentävästi.

- EU taloudet kuitenkin kohtaavat lisääntyviä vaikeuksia kehittyvien talouksien heikosta kasvusta johtuen. Lisäksi geopoliittiset jännitteet ovat kasvussa

- Viime kevääseen verrattuna maailmankauppa ja talouskasvu ovat hyytyneet selvästi. Tähän vaikuttaa etenkin Kiinan tilanne mutta myös muiden nopeasti kehittyvien maiden vaikeudet.

- Euroalueella talouskasvuksi ennakoidaan tälle vuodelle 1,6 prosenttia, mikä vauhdittuu ensi vuonna 1,8 prosenttiin ja 1,9 prosenttiin vuonna 2017. Koko EU alueen ennakoidaan kasvavan hieman tätä ripeämmin.

- Myös investoinnit lisääntyvät vähitellen EU maissa, mutta kuitenkin hitaammin kuin aikaisemmissa talouden taantumissa.

- Kehittyvien talouksien vaikeudet ja maailmankaupan alamäki ovat heikentäneet maailmantalouden kasvuvauhdin tänä vuonna 2,9 prosenttiin. Ensi vuodelle OECD ennakoi vahvistuvaa kasvua 3,3 prosenttia ja 3,6 prosenttia vuodelle 2017.

- Yhdysvaltojen talous jatkaa hyvällä kasvu-uralla osin rahapolitiikan, halvan öljyn ja budjettipolitiikan tukemana. Yhdysvaltojen kasvuksi tälle vuodelle ennakoidaan 2,4 prosenttia, ensi vuodelle 2,5 prosenttia ja 2,4 prosenttia vuodelle 2017.

- Kiinan kasvuvauhti on hidastumassa ja sen hallittavuus on kriittistä koko maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden kannalta. Tänä vuonna Kiinan talous kasvaa 6.8 prosenttia, mikä hidastuu 6,2 prosenttiin vuonna 2017.

- Brasiliassa ja Venäjällä taloudet ovat taantumassa ja talouskasvua näihin maihin on luvassa vasta vuonna 2017. Sen sijaan Intian talous on hyvässä yli 7 prosentin vuotuisessa kasvuvauhdissa ja näkymät ovat vakaat.

- Maailmankaupan odottamattoman jyrkkä alamäki heikentää talousnäkymiä. Viime aikoina kauppa on kärsinyt nimenomaan kehittyvien talouksien vaikeuksista, mikä on heijastunut tuonnin huomattavana pudotuksena.

Maailmantalouden näkymät lyhyestiOECD:n talousennusteen 9.11. mukaan

Kehittyvien talouksien vaikeudet ja maailmankaupan alamäki ovat heikentäneet maailmantalouden kasvuvauhdin tänä vuonna 2,9 prosenttiin. Tämä on selvästi alle pitkän aikavälin keskiarvon ja myös epävarmuus talouden suunnasta on lisääntynyt.

Ensi vuodelle OECD ennakoi vahvistuvaa kasvua 3,3 prosenttia ja 3,6 prosenttia vuodelle 2017. Kasvun saavuttaminen kuitenkin edellyttää Kiinan talouden hallittua kehitystä sekä myös investointien kasvua kehittyvissä talouksissa. Maailmankaupan ja investointien suotuisa kehitys on tiiviissä yhteydessä maailmantalouden kasvun kanssa.

11(61)

Kuten kuviosta käy ilmi, maailmankaupan kasvuvauhti on hyytynyt merkittävästi. Tämä johtuu pääosin kehittyvien markkinoiden vaikeasta tilanteesta. Sen sijaan OECD maat näyttävät ainakin vielä toistaiseksi pitäneen pintansa hyvin.

Maailmankaupan lasku heijastaa kehittyvien maiden vaikeuksia

Maailmankaupan ennakoidaan toipuvan hiljalleen vuonna 2016 suunnilleen samaa vauhtia kuin globaali tuotanto kasvaa. Vuonna 2017 maailmankaupan kasvu nopeutuu lähes 5 prosenttiin.

OECD maiden kasvuksi ennakoidaan 2,25 prosenttia lähivuosiksi Yhdysvaltojen vedolla, kun taas sekä Japani että euroalue eivät yllä keskimääräiseen kasvuvauhtiin. Halpa öljy vauhdittaa OECD maiden kasvua.

Yhdysvaltojen talous jatkaa hyvällä kasvu-uralla osin rahapolitiikan, halvan öljyn ja budjettipolitiikan tukemana. Yhdysvaltojen kasvuksi tälle vuodelle ennakoidaan 2,4 prosenttia, ensi vuodelle 2,5 prosenttia ja 2,4 prosenttia vuodelle 2017. Yhdysvaltojen kasvu ylittää selvästi euroalueen kasvuvauhdin, joka on 1,8 ensi vuonna ja nousee 1,9 prosenttiin vuonna 2017. OECD:n ennakoima kasvu euroalueelle on täsmälleen sama kuin EU komission syksyn ennusteessa.

Japanin talouden toipuminen ontuu johtuen sekä muiden Aasian talouksien että Japanin heikosta kysynnästä. Ensi vuodelle OECD ennakoi prosentin kasvua, mikä kuitenkin hidastuisi puoleen prosenttiin vuonna 2017 johtuen muun muassa kulutusverojen kiristyksestä.

Kehittyvillä mailla vaikeuksia

Kiinan kasvuvauhti on hidastumassa ja sen hallittavuus on kriittistä koko maailmantalouden ja rahoitusmarkkinoiden kannalta. Tänä vuonna Kiinan talous kasvaa 6.8 prosenttia, mikä hidastuu 6,2 prosenttiin vuonna 2017. Kiinan kysyntä kohdistuu yhä enemmän kulutukseen ja palveluihin.

Muissa kehittyvissä talouksissa talouden vastatuuli on yleisesti lisääntynyt, mikä heijastuu kuluttajahintojen laskuna, luottoehtojen kiristymisenä ja heikentyneenä talouskasvuna. Myös valuuttakurssiriskit ja pääomapaon mahdollisuus ovat lisääntyneet yleisesti.

Brasiliassa ja Venäjällä taloudet ovat taantumassa ja talouskasvua näihin maihin on luvassa vasta vuonna 2017. Sen sijaan Intian talous on hyvässä yli 7 prosentin vuotuisessa kasvuvauhdissa ja näkymät ovat vakaat. Intian taloutta kohentavat sekä investoinnit että kotimainen kysyntä.

12(61)

Maailmantalouden ja kaupan kehitys

Työttömyys laskussa

OECD maiden työttömyys on laskenut prosenttiyksiköllä vuodesta 2013. Työttömyyden laskun odotetaan edelleen laskevan vuosina 2016 - 2017 noin puoli prosenttiyksikköä, kun työllisyys samalla kohenee.

Osin työvoimakapeikoista johtuen sekä Japanin että Yhdysvaltojen työttömyyden odotetaan laskevan ja pysyttelevän finanssikriisiä edeltäneellä tasolla. Euroalueella työttömyys on suurempaa. Myös pakolaisten ennätyksellisen suuri virta vaikuttaa Euroopan tilanteeseen ja työmarkkinoihin.

Ennusteen riskit painottuvat maailmankauppaan

Maailmankaupan odottamattoman jyrkkä alamäki heikentää talousnäkymiä. Alun alkaen kriisin jälkeinen vaatimaton maailmankauppa heijasti heikkoa kysyntää kehittyneissä maissa, etenkin euroalueella. Viime aikoina kauppa on kärsinyt nimenomaan kehittyvien talouksien vaikeuksista, mikä on heijastunut tuonnin huomattavana pudotuksena.

OECD on huolissaan talouskehityksestä ja toivoo kysyntää lyhyellä aikavälillä piristäviä politiikkatoimia jäsenmailta niiden talouksien sallimissa rajoissa.

Kiinan talouskasvu taittuu ja epävarmuus lisääntyy

Kiinan pörssissä kesällä koettu jyrkkä osakkeiden arvon lasku ja valuuttakurssin odottamaton alentaminen on nostanut pelkoja Kiinan talouskasvun jyrkästä taittumisesta. Tämä on lisännyt myös globaaleiden finanssimarkkinoiden epävakautta. Kiinan viennin volyymin kasvu on laskenut voimakkaasti viime vuosina. Myös tuontimäärät ovat laskeneet voimakkaasti. Kiinan pyrkimys tasapainottaa taloutta on alentanut kulutushyödykkeiden hintoja, mikä on vähentänyt maan vientituloja.

Kauppasuhteiden ja finanssimarkkinoiden linkkien takia Kiinan talouskasvun hidastumisella pelätään olevan negatiivisia vaikutuksia myös muihin maihin. Esimerkiksi yhdysvaltalaisten konsernien kiinalaisten tytäryhtiöiden suora myynti Kiinaan oli vuonna 2013 noin 364 mrd., mikä oli kaksi kertaa enemmän kuin bilateraalinen palveluiden ja tavaroiden vienti Kiinaan. Siten Kiinan taloudella on merkittävä vaikutus koko globaaliin talouteen, etenkin muihin Itä- ja Etelä-Aasian maihin, joiden teollisuuden arvoketjut ovat hyvin integroituneita Kiinan talouteen. Euroalueen maat ja Yhdysvallat eivät ole yhtä suoraan alttiita Kiinan talouden heittelyihin, mutta epäsuorat yhteydet ja Kiinan kauppakumppanien alentunut kysyntä vaikuttaa myös niihin.

13(61)

Kasvun hidastumisen syynä ovat useat Kiinan talouden haasteet. Raskaan teollisuuden epätasapaino, joka näkyy muun muassa ylituotantona, ja asuntomarkkinoiden epävakaus rasittavat maan taloutta. Myös yritysten ja paikallishallinnon velkaantumisaste on korkea. Velkasuhde on itse asiassa kaksinkertaistunut vuosien 2007–2015 aikana.

Kiinassa on käynnissä talouden murros. Tulevaisuudessa maan talouskasvu perustuu yhä vahvemmin kotimaiseen kysyntää sekä palveluihin. Viime vuosina palvelualoista sekä yksityisestä ja julkisesta kulutuksesta onkin tullut merkittävä kasvun ajuri. Teollisuuden tuotannon kasvu on hidastunut merkittävästi, ja se onkin tällä hetkellä alimmalla tasolla sitten vuoden 2008.

Lähteet: OECD, Euroopan Komissio, CNBC.

14(61)



TMO Vilhunen Leila(TEM) 16.11.2015

AsiaEU; Kilpailukykyneuvosto 30.11.2015; Sisämarkkinastrategia

KokousKilpailukykyneuvosto 30.11.2015 - 01.12.2015U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Komissio julkaisi 28.10.2015 tiedonannon sisämarkkinastrategiasta: ”Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille”.

Kilpailukykyneuvostossa 30.11.2015 komissio esittelee tiedonannon ja siitä käydään näkemysten vaihto.

Komissio antaa strategianmukaiset ehdotukset vuoden 2017 loppuun mennessä. Osa strategiassa esitetyistä toimista liittyy jo käynnissä olevaan työhön.

Valtioneuvoston kannanmuodostus strategian esityksiin on parhaillaan käynnissä. Tässä perusmuistiossa esitetyt kannat perustuvat jo aiemmin hyväksyttyihin sisämarkkinoiden kehittämistä koskeviin Suomen tavoitteisiin.

Valtioneuvosto tulee täsmentämään strategian eri osa-alueita koskevat kannat eduskunnalle erikseen toimitettavalla E-kirjeellä.

Suomen kanta

Alustava arvio strategiasta kokonaisuutena

Suomi pitää tervetulleena komission käytännön toimenpiteisiin keskittyvää strategiaa, jonka tavoitteena on jäljellä olevien esteiden purkaminen sekä olemassa olevan lainsäädäntökehyksen parempi toimeenpano.

Vaikka strategian yksittäiset ehdotukset ja hankkeet voivat sinällään olla luonteeltaan varsin teknisiä ja vain tiettyjä sektoreita koskevia, muodostaa komission esitys varsin laajan kokonaisuuden, jolla tavoitellaan sisämarkkinoiden paremman toimivuuden mukanaan tuomaan kasvua ja työllisyyttä.

Sisämarkkinastrategian valmistelun yhteydessä Suomi on korostanut mm. tehokasta täytäntöönpanoa ja käytännön ratkaisuja liikkuvuuden edistämiseksi, esteiden tehokkaampaa ratkaisemista ja palveluiden sisämarkkinoiden edistämistä. Alustavasti arvioituna strategia tarjoaisi vastauksia Suomen tavoitteisiin.

Toimeenpanon tehostaminen

15(61)

Puutteellinen toimeenpano on edelleen yksi keskeisimmistä haasteista sisämarkkinoiden ja vapaan liikkuvuuden toteutumiselle unionissa. Tavoitteena tulisi olla sen varmistaminen, että nykyisen lainsäädäntö toimii paremmin vapaan liikkuvuuden tavoitteen näkökulmasta. Tämä edellyttää yhteistyön tiivistämistä sekä konkreettisia ja poliittisesti valvottuja toimenpiteitä komissiossa ja jäsenvaltioissa.

Suomi on pitänyt tärkeänä, että komissio kohdistaa priorisointia sellaisiin ongelmiin, joilla on markkinoiden toimivuuden kannalta eniten taloudellista merkitystä. Tämän lisäksi komission tulisi puuttua aktiivisemmin jäsenmaiden välisiin ongelmatilanteisiin antamalla oikeudellista ohjausta ja luomalla painetta kahdenvälisten ratkaisujen saavuttamiseksi. Tältä osin Suomi näkee mahdollisuuksia epävirallisen SOLVIT-menettelyn kehittämisessä. Komissiolla tulisi esimerkiksi olla vahvempi rooli SOLVIT:in kautta esiin tulevissa rakenteellisissa ja usein toistuvissa EU-oikeuden ongelmissa.

EU:n kokonaisvaltaista toimeenpanoa voitaisiin osittain edistää viranomaisille suunnatulla neuvonnalla ja käytännön ohjeistuksella sisämarkkinasääntelyn ja –periaatteiden soveltamisesta. Tarvitaan myös luottamusta toisen maan viranomaisia kohtaan. Esimerkiksi markkinavalvontaan, vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja muuhun todentamiseen liittyvää rajat ylittävää viranomaisyhteistyötä tulisi tehostaa mm. olemassa olevilla sähköisillä menetelmillä.

Rajat ylittävän palvelutoiminnan edistäminen

Useiden palvelualojen kasvu vaatii tuekseen EU:n laajuisia markkinoita. Hallinnollisten ja sääntelyesteiden purkaminen tulisi keskittää erityisesti taloudellista kasvupotentiaalia sisältäviin aloihin (kuten rakentaminen ja liike-elämän palvelut). Näillä aloilla on tärkeää edistää myös vastavuoroisen tunnustamisen toteutumista hyödyntämällä paremmin esimerkiksi sähköisiä menettelyjä viranomaisdokumentaatiossa. Palvelumarkkinoiden integroinnin edistämiseksi keskeisiä keinoja sääntelyn rinnalla voivat olla esimerkiksi standardisointi ja alakohtainen itsesääntely.

Palveludirektiivin toimeenpanoa olisi edelleen tehostettava rajat ylittävän palvelutarjonnan lisäämiseksi. Tarvittavan toimeenpanosuunnitelman toteuttaminen saattaisi edellyttää esimerkiksi direktiivin tarkoittamaa kokonaisarviointia sen toimivuudesta. Palveludirektiiviin sisältyvän kansallisia määräyksiä koskevan ilmoitusvelvoitteen selkeyttäminen voisi osittain edistää avoimuutta kansallisista palvelualan säädöksistä.

Ammattipätevyyksien tunnustamista koskevan sääntelyn uudistaminen ja etenkin eri ammattien sääntelytarpeen kriittinen arviointi on tärkeä osa palveluiden sisämarkkinoiden toiminnan tehostamista. Työtä tulee jatkaa käynnissä olevan kansallisten ammattipätevyysvaatimusten arviointityön tulosten pohjalta. Jatkotyön prioriteetiksi tulisi nostaa liike-elämän palveluihin liittyvän sääntelyn keventäminen.

Tavaroiden sisämarkkinoiden vahvistaminen

Komission vuonna 2014 antama teollisuustuotteiden sisämarkkinoita koskeva tiedonanto sisälsi suosituksia ja vision, miten tavaroiden sisämarkkinoita syvennettäisiin edelleen seuraavan vuosikymmenen aikana. Olisi toivottavaa, että komissio jatkaisi ja konkretisoisi edelleen tässä yhteydessä esitettyjen suunnitelmien toimeenpanoa, joita esitettiin mm. EU:n tuotesääntelyn toimivuuden ja

16(61)

ennustettavuuden parantamiseksi, standardisointityön edistämiseksi sekä EU:n markkinavalvonnan kehittämiseksi vastaamaan paremmin myös sähköisen kaupankäynnin haasteita ja turvaamaan tasapuoliset kilpailuedellytykset EU:ssa.

Jatkossa tulee myös entistä johdonmukaisemmin huomioida miten palveluita ja tavaroita koskevat vaatimukset sovitetaan paremmin yhteen. Nykyisellään kansallisen lainsäädännön asettamat ehdot esimerkiksi asennuksen, ylläpidon tai huollon osalta hankaloittavat usein muutoin yhdenmukaistettujen tavaroiden vapaata tarjontaa.

Ajankohtaiset digitaaliseen talouteen liittyvät teemat

Komissio on tehnyt poliittisen päätöksen puuttua uudella lainsäädännöllä kuluttajiin ja yrityksiin kohdistuvaan kansalaisuuden ja maantieteellisen sijainnin perusteella tapahtuvaan syrjintään (geoblokkaus). On tarpeen selkeyttää, missä tilanteissa maantieteelliset rajoitukset luovat sellaista perusteetonta ja epäoikeutettua syrjintää, joka edellyttäisi uutta sääntelyä. Asia vaatii perusteellisempaa selvitystä siitä, missä määrin ongelmat ovat ratkaistavissa esimerkiksi nykyisten kilpailu- ja kuluttajaoikeuden keinoin. Mahdollisen uuden sääntelyn vaikutuksiin on myös perehdyttävä erityisen huolellisesti ennen toimiin ryhtymistä.

Tällä hetkellä mahdollisen sääntelyn näkökulmasta tarkastelun kohteena myös digitalisaation ja sähköisen kaupankäynnin uudet ilmentymät, kuten sähköiset alustat ja niiden myötä syntyvät erilaiset jakamistalouden muotoja harjoittavat liiketoimintamallit. Ennen uutta sääntelyä näitä erilaisia alusta- ja jakamistalouden muotoja tulee kuitenkin tarkastella huolellisesti siitä näkökulmasta, millaisia mahdollisia ongelmakohtia niiden toimintaan liittyy ja missä määrin ne ovat ratkaistavissa olemassa olevan sääntelyn (tai sen purkamisen) keinoin. Ylipäätään on tarpeen selventää kyseisen toiminnan suhdetta keskeisempään EU-oikeuteen.

Julkiset hankinnat

Koska julkisia hankintoja koskeva EU-lainsäädäntö on juuri uudistettu, tulee hankintatoimen tehostamiseen kohdistuvien keinojen kohdistua muuhun kuin sääntelyyn. Tehokkaampi varojen käyttö, modernisointi ja ammattimaistumien ovat toivottavia tavoitteita hankintoja kehitettäessä. Hankintojen suunnitelmallisuuden lisääminen, hankintojen johtamiseen ja organisointiin panostaminen sekä hankintoihin liittyvän seurannan kehittäminen varainkäytön näkökulmasta voisivat tarjota käytännön keinoja tässä suhteessa.


Komissio on antanut 28.10.2015 tiedonannon uudeksi sisämarkkinastrategiaksi (COM(2015) 550). Kyseessä on pääasiassa käytännön toimeenpanoon keskittyvä strategia. Strategiaan sisältyvät aloitteet tullaan antamaan erikseen vuosina 2016 - 2017.

Strategia panee osaltaan täytäntöön Euroopan investointiohjelman tavoitetta yritysten investointiympäristön edistämisestä puuttumalla jäljellä oleviin markkinoiden pullonkauloihin ja parantamalla sääntelyn ennustettavuutta. Strategialla on lisäksi yhteys toukokuussa 2015 annettuun digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaan, jonka sisältämiä aloitteita strategia täydentää tietyiltä osin. Sisämarkkinastrategia täydentää myös muita politiikka-aloitteita, joita ovat energiaunioni, pääomamarkkinaunioni, työllisyyden liikkuvuuspaketti sekä EU:n kauppa- ja investointistrategia. Komission mukaan strategia tukee komission teollisuuspoliittisia linjauksia.

17(61)

Strategia koostuu kolmesta osa-alueesta: 1) uusia mahdollisuuksia kuluttajille ja yrityksille; 2) uudistumisen ja innovaatioiden edistäminen; 3) käytännön tulosten varmistaminen.

1. Uusia mahdollisuuksia kuluttajille ja yrityksille

1.1. Jakamistalouden tasapainoinen kehittyminen

Jakamistalous muodostaa monimuotoisen ekosysteemin, jossa palvelujen kysyntälähtöinen tarjonta sekä erilaisten varojen ja varallisuuden tilapäinen käyttö ja hyödyntäminen tapahtuvat sähköisten alustojen välityksellä. Jakamistalous tarjoaa kuluttajille laajemmat mahdollisuudet ja kasvumahdollisuuksia yrityksille, kun käyttämättömiä resursseja voidaan kierrättää. Selvitysten mukaan kolmannes eurooppalaisista kuluttajista ottaa jollain tavalla osaa jakamistalouteen.

Uusien liiketoimintamallien syntymisen myötä epäselvyyttä on syntynyt esimerkiksi siitä, miten ja mikä lainsäädäntö kussakin tilanteessa soveltuu. Tämä koskee erityisesti kysymyksiä kuluttajansuojasta, verotuksesta, lisensioinnista, terveys- ja turvallisuusvaatimuksista, sosiaaliturvasta sekä työoikeudesta.

Komissio aikoo laatia ohjeita EU-lainsäädännön soveltumisesta jakamistalouden liiketoimintamalleihin sekä relevantin kansallisen lainsäädännön tunnistamiseksi. Ohjeet perustuisivat palveludirektiivin, sähköisen kaupan direktiivin, EU:n kuluttajasuojalainsäädännön ja asian kannalta merkityksellisten perussopimusartiklojen tulkintaan. Ohjeiden tavoitteena on jäsenvaltioiden ja toisaalta markkinatoimijoiden ymmärryksen parantaminen soveltuvista säännöistä ja sen myötä oikeusvarmuuden parantaminen. Komissio aikoo arvioida myös mahdolliset lainsäädäntöpuutteet ja sen, miten niihin vastattaisiin. Digitaalisen sisämarkkinastrategian puitteissa komissio on jo käynnistänyt julkisen kuulemisen sähköisistä alustoista, mukaan lukien niiden rooli osana jakamistaloutta.

1.2. Pk- ja start up –yritysten kasvumahdollisuudet

Yksi keskeisin ongelma-alue pk- ja start up –yrityksille niiden rajat ylittävässä toiminnassa on arvonlisäverotukseen liittyvä lainsäädäntö. Komissio on digitaalisten sisämarkkinoiden strategian yhteydessä jo ilmaissut aikeensa esittää ALV-käytäntöjen yksinkertaistamiseen liittyvää lainsäädäntöä. Komissio aikoo myös esittää ALV-järjestelmää koskevan toimintasuunnitelman, jossa otettaisiin kattavasti huomioon pk-yritysten kohtaama hallinnollinen taakka.

Komissio harkitsee, miten yrityksiä koskevaa lainsäädäntöä voitaisiin yksinkertaistaa ja keventää. Mahdollisia vaihtoehtoja voisivat olla mm. sähköisen asioinnin parantaminen; erityisesti rekisteröintiin ja yritystietoihin ja muuhun viranomaisdokumentaatioon liittyen. Komissio aikoo myös selvittää tarvetta päivittää nykyistä lainsäädäntöä koskien yritysten rajat ylittäviä sulautumisia. Komissio sitoutuu toteuttamaan kaikessa politiikka- ja lainsäädäntövalmistelussa ”think small first” –periaatetta. Parantaakseen start up –yritysten toimintaympäristöä komissio käynnistää ”start up –aloitteen”, joka kokoaisi yhteen relevantit toimijat selvittämään laajasti toimintaympäristöön liittyviä kysymyksiä. Komissio kerää kehittämisideoita myös julkisella kuulemisella. Kehittämisaloitteista kuultaisiin REFIT-foorumia.

18(61)

Komissio aikoo pohtia yhdessä sidosryhmien kanssa, miten Single Digital Gateway –hanke voisi palvella start up –yritysten tiedontarpeita.

Pk- ja start up –yritysten rahoituksen saatavuuden parantamiseen on jo kiinnitetty huomiota EU:n rahoitusohjelmissa (mm. EFSI, pääomamarkkinaunioni, Horisontti 2020, ESIF, COSME). Näiden ohella komissio aikoo suunnata uudelleen COSME-ohjelman rahoitusta tukeakseen pk- ja start up-yritysten tiedonsaantia rohkaistakseen niitä rajat ylittävään liiketoimintaan.

Komissio haluaa tukea konkurssin tehneiden yrittäjien mahdollisuuksia uuteen alkuun. Komissio ehdottaa lainsäädäntöä, jolla varmistetaan, ettei jäsenmaiden lainsäädäntöympäristö estä yrittäjiä konkurssin jälkeen aloittamasta uutta liiketoimintaa.

Paremman sääntelyn tavoitteiden mukaisesti komissio aikoo selvittää, millaisia lainsäädäntöesteitä EU:ssa muodostuu innovaatioille. REFIT-foorumin yhteydessä käydään keskustelua, miten mahdollisia esteitä voitaisiin purkaa ja olisiko joissain tietyissä tilanteissa mahdollista ryhtyä kokeiluihin erilaisten lainsäädäntöratkaisujen pilotoimiseksi innovaatioiden toteuttamisen tukena.

Komission mukaan EU hyötyisi, mikäli se houkuttelisi lisää osaajia muualta maailmasta. EU:n muuttoliikeagendassa (COM(2015 240) komissio esittää, että yrittäjäystävällisellä sääntelyllä ja muilla yrittämistä tukevilla toimilla EU:sta voitaisiin luoda kolmansista maista tuleville osaajille houkutteleva kohde. Samassa yhteydessä esitetään myös mahdollisuus laajentaa ns. Blue Card –direktiivin (erityisosaajadirektiivin) soveltamisalaa yrittäjiin.

1.3. Rajat ylittävien palvelumarkkinoiden toteutus käytännössä

Ammatilliset palvelut muodostavat 9 % EU:n BKT:sta ja EU:n työvoimasta noin 20 % kuuluu säänneltyjen ammattien piiriin. Euroopassa on kaikkiaan yli 5000 säänneltyä ammattia ja niiden piiriin kuuluu yli 50 miljoonaa ihmistä. Ammatilliset palvelut ovat lisäksi kytköksissä moniin muihin sektoreihin. Selvitykset osoittavat, että monissa maissa ammattisääntelyn vapauttaminen on johtanut työpaikkojen määrän lisääntymiseen sekä kuluttajahintojen laskuun.

Komissio aikoo antaa jäsenvaltiokohtaisia ohjeita täsmällisistä toimista ja tarvittavista uudistuksista, joilla edistetään säänneltyihin ammatteihin pääsyä ja niiden harjoittamista. Ensi vaiheessa tarkastelu tulee kattamaan mm. asianajajat, insinöörit (rakennus), kirjanpitäjät, kiinteistönvälittäjät, matkaoppaat ja patenttiasiamiehet. Tarvittaessa komissio vie puuttuvat uudistukset Eurooppalaiseen ohjausjaksoon.

Komissio tarjoaa jäsenmaiden käyttöön analyyttisen menetelmän sovellettavaksi olemassa olevien ammattipätevyysvaatimusten arvioinnissa sekä harkittaessa mahdollisia uusia vaatimuksia. Menetelmän avulla pyritään varmistamaan, että vaatimukset ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

Komissio aikoo antaa ns. palvelupassia koskevan lainsäädäntöehdotuksen. Ehdotus käsittäisi yhdenmukaistetun ilmoituslomakkeen, jolla palveluntarjoaja voisi ilmoittaa kohdemaan viranomaisille kaikki kyseisen maan lainsäädännön edellyttämät tiedot palvelun tarjoamisen aloittamiseksi. Näihin tietoihin luetaan kuuluvaksi myös lähetettyjä työntekijöitä sekä ammattipätevyyksiä koskevat kansalliset vaatimukset. Palveluntarjoajan kotijäsenvaltion viranomaiset myöntäisivät pyynnöstä palvelupassin,

19(61)

joka sisältäisi tiedot niistä lähtömaan viranomaisvaatimuksista, jotka palveluntarjoaja täyttää kotimaassaan. Palvelupassi auttaisi kohdemaan viranomaisia tunnustamaan vastavuoroisesti ne vastaavat vaatimukset, jotka palveluntarjoaja täyttää lähtömaassaan. Palvelupassin myötä muodostuvalla sähköisellä dokumenttiarkistolla pyritään lisäksi välttymään siltä, ettei kotijäsenvaltion viranomaisille toimitettuja tietoja ja dokumentteja tarvitsisi toimittaa uudelleen kohdemaan viranomaisille.

Komissio ehdottaa säädöstoimia (mahdollisesti osana palvelupassia koskevaa ehdotusta), joilla puututaan esiteisiin, joita syntyy erilaisista yhtiöiden oikeudellista muotoa, osakkeenomistusta ja monialatoimintaa koskevista vaatimuksista keskeisillä liike-elämän palveluiden alalla sekä rakennusyritysten hallinnollisista vaatimuksista. Komissio aikoo lisäksi tarkastella näiden palveluiden rajat ylittävään tarjontaan liittyviä vakuuttamisen ongelmia.

1.4. Vähittäiskauppaa koskevat rajoitukset

Vähittäis- ja tukkukauppa muodostavat yhden suurimmasta palvelusektorista Euroopassa. Selvitysten mukaan jäsenmaiden alaa koskevalla lainsäädännöllä hankaloitetaan merkittävästi alalle pääsyä ja uusien kauppojen avaamista, mikä johtaa kilpailun puutteeseen sekä nostaa kuluttajahintoja.

Vähittäiskauppaa koskevan sääntelyn ollessa lähtökohtaisesti jäsenvaltioiden toimivallassa, maiden tulee huolehtia siitä, että sääntely täyttää sisämarkkinaoikeuden edellytykset välttämättömyydestä ja suhteellisuudesta, ja niiden tulee olla yleiseen etuun nähden perusteltuja. Komissio katsoo, että alan toimintaa vaikeutetaan merkittävästi asettamalla toimijoille kohtuuttomia ja perusteettomia sijoittautumiseen liittyviä vaatimuksia ja soveltamalla muita rajoittavia menettelyjä. Komission näkemys on, että jäsenmaiden tulee arvioida ja uudistaa alan sääntelyä ja ottaa tässä työssä huomioon muissa maissa onnistuneesti toteutettuja uudistuksia.

1.5. Kuluttajien ja yritysten perusteeton syrjintä

Komissio mukaan kuluttajien kansalaisuuden tai asuinpaikan perusteella tapahtuvaan syrjintään (maantieteelliseen asemaan perustuva syrjintä, geoblokkaus) tulee puuttua nykyistä tehokkaammin. Asia tulee esiin erityisesti sähköisessä kaupankäynnissä, ja kuluttajat ohjataan usein toiselle verkkosivulle tai heille tarjottu hinta vaihtelee vastaanottajan sijaintimaan perusteella. Komission mukaan kuluttajien erilaista kohtelua ei kaikissa tilanteissa ole perusteltu täysin objektiivisesti (mm. erilaiset toimituskustannukset, vastaanottajan kotivaltion poikkeavat oikeudelliset vaatimukset). Palveludirektiivin 20 artikla kieltää perusteettoman maantieteellisen syrjinnän. Komission mukaan määräyksen kansallisessa täytäntöönpanossa on kuitenkin puutteita. Komissio on ilmaissut digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassaan aikomuksensa puuttua perusteettomaan geoblokkaukseen uudella lainsäädännöllä. Komission tarkoitus on puuttua kattavasti kaikkiin syrjinnän muotoihin riippumatta myyntitavasta tai siitä, missä vaiheessa toimitusketjua se tapahtuu. Jäsenmaiden toimeenpanoa ja valvontaa aiotaan tehostaa kuluttajasuojayhteistyötä koskevan asetuksen tarkistamisella.

20(61)

2. Uudistumisen ja innovaatioiden edistäminen

2.1. Standardisointijärjestelmän uudistaminen

Komissio katsoo, että vastatakseen markkinatarpeeseen eurooppalaista standardisointijärjestelmää on uudistettava. Eurooppalaisten standardien tulee tukea EU:n politiikkaa ja digitaalisia innovaatioita sekä taata vaadittava turvallisuuden taso ja yhteentoimivuus. Komission mukaan nykyistä yhteistyöjärjestelmää on uudistettava. Tämä toteuttamiskesi komissio tulee ehdottamaan uutta eurooppalaista standardisoinnin yhteistyöaloitetta komission, teollisuuden, Euroopan standardisointiorganisaatioiden ja standardisointiyhteisöjen kesken. Tavoitteena on standardisointiprosessin nopeuttaminen ja priorisoinnin tehostaminen.

Komissio haluaa lisäksi edistää palveluiden standardisointia sekä laajentaa vapaaehtoisten palvelustandardien käyttöä laatimalla aihepiiriä koskevia ohjeita.

2.2. Julkisten hankintojen tehostaminen

Julkiset hankinnat muodostavat noin 19 % EU:n BKT:sta. EU:n julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntökehys uudistettiin vuonna 2014.

Komission näkemys on, että hankintoja tehdään edelleen ilman riittävää teknistä ja prosesseihin liittyvää asiantuntemusta. Ongelmana on sellaisen tiedon puuttuminen, joka auttaisi tunnistamaan ongelmat ja mahdollistaisi niihin puuttumisen. Myös kansalliset muutoksenhakumenettelyt eroavat merkittävästi erityisesti niiden keston, kustannusten ja perittyjen maksujen osalta. Puutteena on lisäksi valituksia koskevien tietojen puuttuminen.

Komissio aikookin kehittää hankintoja koskevan tiedon keräämistä, hallintaa ja analysointia, tavoitteena tukea jäsenmaita hankintojen paremmassa hallinnoinnissa. Komission kehittää välineitä tiedon laadun ja saatavuuden parantamiseksi ja virtaviivaistamalla olemassa olevia mekanismeja sekä tukemalla sopimusrekistereiden perustamista. Komission aikomuksena on myös kehittää data-analyysiä tukevia työkaluja hankintamenettelyissä esiintyvien poikkeavuuksien tunnistamiseksi.

Komission haluaisi myös edistää hankintoihin liittyvien muutoksenhakujärjestelmien tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä. Komissio rohkaisee kansallisia muutoksenhakuelimiä (erityisesti ensimmäisen asteen) keskinäiseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon. Komissio tulee tarkastelemaan säännöllisesti kansallisten muutoksenhakujärjestelmien tehokuutta osana sisämarkkinoiden tulostaulua. Oikeussuojadirektiivien osalta suoritetaan REFIT-arviointi.

Merkittävien infrahankkeiden (≥ 700 M eur) osalta komissio tarjoaa jäsenmaille mahdollisuuden vapaehtoiseen komission ennakkoarviointiin hankkeen oikeudellisesta toteutuksesta. Komissio arvioisi hankkeen ja antaisi siitä näkemyksen kolmen kuukauden kuluessa.

2.3. IPR-järjestelmän toiminnan yhtenäistäminen

Teollis- ja tekijänoikeusintensiiviset sektorit muodostavat 39 % EU:n BKT:sta kattaen 35 % EU:n työpaikoista.

21(61)

Vastikään hyväksytyn yhtenäispatenttijärjestelmän toimeenpano on parhaillaan käynnissä. Komissio katsoo, että työtä tulee jatkaa mm. yhtenäispatentin, kansallisten patenttijärjestelmien sekä kansallisten lisäsuojatodistusten rinnakkaisuuksista johtuvien mahdollisten epäselvyyksien osalta. Komissio esittää myös mahdollisuutta yhtenäiselle lisäsuojatodistukselle. Tämä voisi edistää myyntilupajärjestelmiin kuuluvien alojen toimintavarmuutta (mm. lääkesektori).

Komissio katsoo lisäksi, että pk-yritysten mahdollisuuksia hyödyntää teollis- ja tekijänoikeuksia on parannettava. Vastauksena tähän, komissio aikoo parantaa tiedon saatavuutta sekä laajentaa rahoitusohjelmien hyödynnettävyyttä tässä suhteessa.

Komissio jatkaa työtä eurooppalaisen perinneosaamisen hyödynnettävyyden osalta ja pohtii keinoja ei-maataloudellisten maantieteellisten merkintöjen suojaamisen osalta.

Digitaalisista sisämarkkinoista annetun strategian mukaisesti komissio tarkastelee teollis- ja tekijänoikeuksien toimeenpanoa vastatakseen rajat ylittävien rikkomusten lisääntymiseen. Komissio tulee keskittymään tässä työssä erityisesti kaupallisessa laajuudessa tehtyihin rikkomuksiin.

3. Käytännön tulosten varmistaminen

3.1. Sääntöjen noudattamisen kulttuuri ja viisas toimeenpano

Komission tarkoituksena on syventää jäsenmaiden kanssa tehtävää yhteistyötä sisämarkkinalainsäädännön tehokkaammaksi täytäntöön- ja toimeenpanemiseksi. Keinoina komissio esittää esimerkiksi keskeisempien EU-lainsäädäntöhankkeiden osalta tehtäviä täytäntöönpanosuunnitelmia sekä jäsenvaltiokohtaisia EU-lainsäädännön noudattamista koskevia vuosittaisia keskusteluja. Komissio aikoo tehostaa kansallisen lainsäädännön seurantaa sekä kehittää mahdollisesti data-analyysimenetelmän, jolla voitaisiin tunnistaa kansallisesta lainsäädännöstä ne elementit, jotka eivät ole EU-lainsäädännön mukaisia. Komissio aikoo lisäksi tehdä selvityksiä, miten EU-oikeus toteutuu sektorikohtaisesti.

Komissio tekee lainsäädäntöehdotuksen sisämarkkinoiden markkinainformaatiovälineeksi. Tarkoituksena olisi antaa komissiolle valtuudet kerätä markkinoita koskevaan tietoa suoraan toiminnanharjoittajilta. Luotettava määrällinen ja laadullinen informaatio parantaisi komission mahdollisuutta valvoa ja toimeenpanna EU:n lainsäädäntöä prioriteettialoilla. Informaatio palvelisi komissiota myös rikkomusmenettelyjen käsittelyssä sekä antaisi tietoa, miltä osin ongelmat olisi ratkaistavissa lainsäädännön keinoin.

Komissio aikoo vahvistaa ja yhtenäistää yhteistyössä jäsenmaiden kanssa sisämarkkinoiden ongelmanratkaisuvälineitä, jotka palvelevat kansalaisia ja yrityksiä. Komissio aikoo seurata esimerkiksi SOLVIT-menettelyn puitteissa esiin tulleita rakenteellisia ja usein toistuvia ongelmia. Komissio tehostaa myös toimia, joilla edistetään kansalaisten ja yritysten tietoisuutta heidän oikeuksistaan sisämarkkinoilla.

3.2. Palveludirektiiviin sisältyvän ilmoitusmenettelyn uudistaminen

Palveludirektiivi sisältää velvoitteen, jonka mukaan tietyt ehdot täyttävä kansallinen palveluihin liittyvä uusi lainsäädäntö tulee ilmoittaa komissiolle. Kyseisten säädösten tulee täyttää vaatimukset syrjimättömyydestä, suhteellisuudesta ja niiden tulee olla perusteltuja yleiseen etuun nähden.

22(61)

Toistaiseksi vain osa jäsenvaltioista on tehnyt palveludirektiivin tarkoittamia säädösilmoituksia. Komissio aikoo selkeyttää palveludirektiivin ilmoitusvelvoitetta ja siihen sovellettavaa menettelyä erillisellä säädöksellä, jonka periaatteet noudattaisivat kansalliseen tuotelainsäädäntöön ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevaan lainsäädäntöön sovellettavaa menettelyä (direktiivin 98/34/EY; kodifioituna direktiivillä EU 2015/1353). Tämä tarkoittaisi, että kansalliset palveludirektiivin tarkoittamat säädökset tulisi ilmoittaa komissiolle ja muille jäsenmaille jo luonnosvaiheessa, ja että niihin sovellettaisiin sitovaa odotusaikaa, jolloin säädösehdotusta voisi kommentoida ja nämä kommentit tulisi ottaa asian jatkovalmistelussa huomioon mahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on lisätä kansallisen säädösvalmistelun avoimuutta ja estää ennalta kansallisesta sääntelystä johtuvia palvelualan rajat ylittäviä esteitä ja ongelmia.

3.3. Tavaroiden sisämarkkinoiden vahvistaminen

Tavarakauppa muodostaa noin 75 % EU:n sisäisestä kaupasta. Kaupan teknisiä esteitä on poistettu yhtenäistämällä EU:n lainsäädäntöä, joka kattaa noin 80 % kaikista teollisuustuotteista. Missä yhdenmukaistettua lainsäädäntöä ei ole, tulee sovellettavaksi vastavuoroisen tunnustamisen periaate.

Puutteet vastavuoroisen periaatteen soveltamisessa aiheuttavat komission mukaan kuitenkin ongelmia monilla aloilla. Erityisesti mainitaan rakennustuotteet, elintarvikkeet, ravintolisät ja lannoitteet. Komissio aikoo julkaista toimintasuunnitelman vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen tunnettuuden parantamiseksi. Komissio aikoo myös uudistaa vastavuoroisesta tunnustamisesta annettua asetusta (EU 764/2008) siten, että sen myötä korjattaisiin hallinnollista epätasapainoa vaatimustenmukaisuutta koskevan näyttövelvoitteen osalta. Asetuksen tavoitteena on ollut selkeyttää käytäntöä, jonka mukaan ensisijainen todistustaakka on sillä viranomaisella, joka aikoo rajoittaa tuotteen markkinoille pääsyä. Komissio aikoo sisällyttää asetusuudistukseen mahdollisuuden ns. ”itse-ilmoitukseen” (self-declaration), jonka avulla toiminnanharjoittaja voisi osoittaa tuotteen olevan laillisesti markkinoilla toisessa jäsenmaassa. Ilmoitus antaisi oikeuden saattaa tuotteen toisen jäsenmaa markkinoille, mikäli siihen ei ole kohdistettu sellaisia viranomaistoimenpiteitä, jotka on saatettu myös komission tietoon.

Laittomien ja vaatimusten vastaisten tuotteiden lisääntyvä määrä markkinoilla vääristää kilpailua ja aiheuttaa riskejä kuluttajille. Valvontaviranomaisten on vaikeaa jäljittää esimerkiksi kolmansista maista tulevia vaatimusten vastaisia tuotteita, jotka myydään kuluttajille verkkokaupassa.

Vastatakseen näihin haasteisiin komissio esittää vaatimustenmukaisuutta edistävän aloitteen, joka perustuisi toimijoille tarjottuihin oikeanlaisiin kannusteisiin, valvontatyön tehostamiseen sekä rajat ylittävän valvontayhteistyön tiivistämiseen, markkinavalvontaohjelmien koordinointiin ja yhteistyön tiivistämiseen tullin kanssa.

Komission tavoitteena on kehittää nykyisiä ”tuoteyhteyspisteitä” siten, että ne palvelisivat yrityksiä kattavammin EU-lainsäädäntöön liittyvissä tiedusteluissa. Toimijoiden käyttöön kehitetään järjestelmä, jonka avulla tuotteet vaatimusten mukaisuus on mahdollista osoittaa viranomaiselle sähköisesti.

23(61)




EU8-jaosto 17.9.2015EU-ministerivaliokunta 27.11.2015 (kilpailukykyneuvoston valmistelujen yhteydessä)

Eduskuntakäsittely

SuV 27.11.2015 (kilpailukykyneuvoston valmistelujen yhteydessä)




Asiakirjat

Komission tiedonanto: COM(2015) 550


Leila Vilhunen, TEM ([email protected], p. 029 504 7120)Antti Riivari, TEM ([email protected], p. 029 506 3742)

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

24(61)

mailto:[email protected]




TMO Kantanen Päivi(TEM), Vilhunen Leila(TEM)

18.11.2015

AsiaKilpailukykyneuvosto 30.11.2015; EU agenda: Parempi sääntely - ministerien näkemystenvaihto

KokousKilpailukykyneuvosto 30.11.2015U/E/UTP-tunnus


Kilpailukykyneuvostossa 30.11.2015 ministerien on tarkoitus keskustella EU:n paremman sääntelyn agendasta ja sen avulla sääntelytaakan vähentämisestä, sisämarkkinoiden edistämisestä ja EU:n kilpailukyvyn parantamisesta. Paremman sääntelyn agendalla on yhteys komission lokakuussa valmistuneeseen sisämarkkinastrategiaan.

Asiaa koskeva keskustelu jouduttiin siirtämään 1.10. pidetyn kilpailukykyneuvoston kokouksen asialistalta ajanpuutteen vuoksi.

Tämä perusmuistio samansisältöinen aiempaa neuvostokäsittelyä varten valmistellun perusmuistion kanssa (TEM2015-00327), joka on käsitelty EU-ministerivaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa 25.9.2015.

Suomen kanta

Suomi suhtautuu myönteisesti komission paremmasta sääntelystä 19.5.2015 annettuun tiedonantoon ja kannattaa siinä esitettyjä toimenpiteitä. Paremman sääntelyn työvälineet ovat keskeisessä asemassa edistettäessä sisämarkkinoiden toimintaa.

Toimiva sääntely on EU:n kilpailukyvyn lähtökohta. Yritystoiminnan sääntelyssä EU-säädösten osuus on merkittävä. EU-sääntelyn yksinkertaistaminen ja sääntelytaakan keventäminen, etenkin pk-yritysten osalta, on tärkeää kilpailukyvyn ja yrittämisen edellytysten vahvistamisen kannalta.

Jatkossa korostuu tarve keventää ja parantaa nykyistä sääntelyä ja minimoida sääntelystä aiheutuvia kustannuksia. EU-tason lisäsääntelyn tarvetta, kuten myös olemassa olevaa lainsäädäntöä, on arvioitava huolellisesti sisämarkkinoiden toimivuuden näkökulmasta. Tässä hyvä väline on sääntelyn toimivuutta ja tarpeellisuutta arvioiva REFIT-ohjelma.

EU-sääntelyn vaikutukset on voitava arvioida nykyistä kattavammin kiinnittäen erityistä huomiota yrityksille, mukaan lukien pk-yritykset, aiheutuvaan taakkaan. Lisäksi on varmistettava, että sääntely ei estä kehitystä ja on mahdollisimman teknologianeutraalia, jotta se kestäisi paremmin aikaa.

25(61)

Harmonisoinnin yksityiskohtaisuuteen ja säädösvälineiden tarkoituksenmukaiseen valintaan on kiinnitettävä enemmän huomiota. Tämän rinnalla tulee omaksua vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen tehokkaampi soveltaminen. Vastavuoroisen tunnustamisen tehokkaampi soveltaminen voi tietyillä sektoreilla olla yksityiskohtaista lainsäädännön harmonisointia selkeämpi, sekä yritysten kannalta kevyempi, vaihtoehto. Käytännössä tämä edellyttää paitsi itse vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen tehokkaampaa soveltamista, myös sitä, että periaate ja siitä poikkeamisen edellytykset kirjataan entistä systemaattisemmin ja täsmällisemmin EU-lainsäädäntöön. EU-lainsäädännössä voitaisiin esimerkiksi edellyttää tiettyjen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi sovellettavien kansallisten menettelyjen vastavuoroista tunnustamista.

Paremman sääntelyn tavoitteiden toteutuminen edellyttää käytännössä myös sitä, että EU-lainsäädännön täytäntöönpano on laadukasta ja nopeaa. Tähän on kaikissa jäsenvaltioissa kiinnitettävä enemmän huomiota. Lisäksi on vältettävä tarpeettomia kansallisia lisävaatimuksia (gold-plating).

EU:n sääntely-ympäristön tulee tukea yritysten toimintaa myös kansainvälisillä markkinoilla. Tämä edellyttää johdonmukaista ja aktiivista sääntely-yhteistyötä keskeisten kauppakumppaneiden kanssa sekä kansainvälisten esimerkkien huomioonottamista laajemmin eurooppalaisessa sääntelyssä.


Puheenjohtajan taustaa:

EU tarvitsee parempaa ja tehokkaampia EU-sääntöjä. Hyvin toimiva ja suunniteltu lainsäädäntö voi auttaa yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisessa, erityisesti täysin integroitujen sisämarkkinoiden avulla. Sisämarkkinoilla on yli 500 miljoonaa asukasta ja 28 maata.

Uusi paremman sääntelyn agenda asettaa kunnianhimoisen ohjelma, jolla EU-sääntelystä tehdään tehokkaampi, tuloksellisempi ja tarkoitukseen sopivaksi. Vahvemman kasvun luominen edellyttää järkevämpää, vähemmän rasittavaa EU-sääntelyä. Nämä paremman sääntelyn tavoitteet sopivat Luxemburgin puheenjohtajakauden kahteen prioriteettiin:

1) EU:n lisäarvon maksimointi aloitteilla ml. lainsäädäntö, jotka aikaansaavat todellisia etuja EU:n kansalaisille yrityksille ja

2) kilpailukyvyn valtavirtaistaminen kaikilla poolitikkasektoreilla johdonmukaisella ja toisiaan keskenään tukevilla politiikoilla.

EU:n sisämarkkinoiden parantaminen vaatii toimia ja niillä on paljon vielä realisoimattomia mahdollisuuksia. Sisämarkkinoiden hyödyntämisessä on niin kuluttajien kuin yritysten kannalta esteitä, joihin tulee puuttua. Vain 14 % EU:n yrityksistä käy kauppaa rajojen yli.

Komission uutta sisämarkkinastrategiaa on tuettava toimivalla EU:n sääntöjen suunnittelulla, arvioimalla nykyisiä sääntöjä ja kehitettäessä uusia. Talous on saatava toimimaan, yritysten elämää on helpotettava ja autettava niitä hyödyntämän kaikki sisämarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet yksinkertaisella ja tarkoitukseen sopivalla lainsäädännöllä. Nyt tarvitaan enemmän sisämarkkinoita ja vähemmän tarpeetonta

26(61)

sääntelyä ja hallinnollista taakkaa. Tämä vaatii yhteensovitusta toisaalta vahvempia sisämarkkinoita haluavien vaatimusten ja toisaalta sääntelytaakan helpottamista vaativien tahojen vaatimusten osalta sekä työkaluja tähän työhön.

Miksi sääntely-ympäristö ei toimi?

Sääntelytekniikkana vähimmäisharmonisointisääntely luo ja sallii rajat yli tapahtuvan kaupankäynnin esteet. Toisaalta täysharmonisointi sääntelytekniikkana ei ole aina poliittisista, oikeudellisista ja taloudellista syistä mahdollinen, koska se aiheuttaa myös niille yrityksille lisäkustannuksia, jotka eivät käy kauppaa rajojen yli.

Puheenjohtaja esittää seuraavia käytännönläheisiä ratkaisuja ja näkökohtia otettavaksi jatkotyössä ja keskustelussa huomioon sääntelyongelmien ratkaisemiseksi ja tasapainon löytämiseksi:

1. Tarve EU:n sääntelylle: sisämarkkinoita ei saavuteta kansallisella tasolla; EU-sääntelyllä ratkaistaan ongelmat kansallisten lainsäädäntöjen aiheuttamista esteistä

2. EU-sääntöjen oltava yksinkertaisia, selkeitä ja tehokkaita: EU-sääntelyn on oltava vakaata ja mahdollisuuksien mukaan hallinnollista taakkaa vähentävää

3. Vastavuoroinen tunnustaminen: EU-sääntelyn toteuttaminen kohdennetun harmonisoinnin ja vastavuoroisen tunnustamisen yhdistämisellä; vapaan liikkuvuuden turvaaminen tiettyjen keskeisten vaatimustenmukaisuusolettamien täyttyessä

4. REFIT-ohjelma: olemassa olevan EU-sääntelyn arviointi keskeisillä aloilla sen aiheuttaman hallinnollisen ja kumulatiivisen taakan näkökulmasta, sisältäen myös tarkastelun vaihtoehtoisista, kansallisten lainsäädäntöjen noudattamisen kustannuksista

5. Vahva poliittinen sitoutuminen kaikilla tasoilla: poliittisella tasolla yhteinen näkemys ja sitoutuneisuus sisämarkkinoiden toteuttamisesta; tämän sitoumuksen käytännön toteuttaminen konkretian tasolla sääntelyä suunniteltaessa, neuvoteltaessa ja uudistettaessa

Pj:n keskustelua taustoittavat kysymykset ministereille:

Miten hyödynnämme parhaiten komission paremman sääntelyn toimintaohjelman, eritoten REFIT -ohjelman osalta, sisämarkkinoiden toiminnan parantamiseksi ja uuden kasvun aikaansaamiseksi?

Mikä olisi ensisijaisin konkreettinen toimi, joka olisi toteutettava tässä suhteessa?Esimerkiksi:- Syvällinen analyysi niistä kansallisen tason säädöksistä ja EU:n

täytäntöönpanolainsäädännöstä, jotka voivat aiheuttaa esteitä sisämarkkinoilla?- Kohdennettu harmonisointi ja /tai vastavuoroisen tunnustamisen lausekkeiden

sisällyttäminen EU-lainsäädäntöön, tavoitteena vähentää yrityksille koituvaa hallinnollista taakkaa ja parantaa oikeudellista varmuutta?

- Mitä muuta?

27(61)

Ministereiltä pyydetään tuomaan esille yksi ensisijainen toimi asiassa etenemiseksi.


-


-


Sisämarkkinajaosto 17.9.2015EU-ministerivaliokunta 25.9.2015 (1.10. pidetyn kilpailukykyneuvoston valmistelujen yhteydessä)EU-ministerivaliokunta 27.11.2015 (kilpailukykyneuvoston valmistelujen yhteydessä)

Eduskuntakäsittely

SuV 25.9.2015 (1.10. pidetyn kilpailukykyneuvoston valmistelujen yhteydessä)SuV 27.11.2015 (1.10. pidetyn kilpailukykyneuvoston valmistelujen yhteydessä)


-


-


Parempaa sääntelyä koskevan instituutioiden välisen sopimuksen muuttamista koskevien ehdotusten käsittely on käynnissä.

Asiakirjat

Komission tiedonanto, KOM(2015) 215 lopullinen 14023/15 COMPET 512 MI 720 POLGEN 165


Päivi Kantanen, TEM, [email protected],puh . 050 396 0194Leila Vilhunen, TEM, [email protected], puh. 050 463 4394Antti Riivari, TEM, [email protected], puh. 050 563 5129

EUTORI-tunnus

28(61)




Liitteet

Viite

29(61)

Valtiovarainministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö


TMO Vilhunen Leila(TEM), Vartia Laura(VM)

25.11.2015

AsiaEU; Kilpailukykyneuvosto; Komission suositus neuvostolle kansallisten kilpailukykykomiteoiden perustamisesta euroalueelle

KokousKilpailukykyneuvosto 30.11.2015 - 01.12.2015U/E/UTP-tunnus

E 70/2015 vp (EMU:n kehittäminen)


Kesäkuussa 2015 julkaistiin viiden puheenjohtajan raportti ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely”.

Komissio julkaisi 21.10. toimenpidepaketin talous- ja rahaliiton kehittämiseksi. Osana toimenpidepakettia on komission suositus neuvoston suositukseksi kansallisten kilpailukykyneuvostojen perustamisesta euroalueelle.

Marraskuun Ecofinissä käytiin alustava keskustelu toimenpidepaketista ja joulukuun Eurooppa -neuvostossa hyväksyttäneen asiaa koskevat päätelmät.

Kysymystä kansallisista kilpailukykyneuvostoista on käsitelty myös TSTK-neuvostossa sekä kilpailukykyneuvoston alaisessa korkean tason työryhmässä.

Komissio esittelee asian kilpailukykyneuvoston kokouksessa 30.11. ja asiasta on tarkoitus keskustella. Puheenjohtaja toimittaa yhteenvedon kilpailukykyneuvostossa käydystä keskustelusta edelleen ECOFIN-neuvoston puheenjohtajalle.

Suomen kanta

Suomi suhtautuu varauksella kansallisen kilpailukykyneuvoston perustamiseen.


Komissio julkaisi 21.10.2015 toimenpidepaketin EMU:n kehittämiseksi. Paketti muodostuu viidestä eri asiakirjasta, joista yksi on komission ehdotus neuvoston suositukseksi kansallisten kilpailukykyneuvostojen perustamisesta euroalueelle.

Komission ehdotuksen mukaan kilpailukykyneuvostojen tehtävänä olisi seurata palkanmuodostuksen ja politiikkatoimien vaikutusta kilpailukykyyn. Neuvostojen

30(61)

perustamisessa olisi noudatettava tiettyjä vähimmäisvaatimuksia: niiden tulisi olla itsenäisiä ja pystyä julkisesti viestimään ajankohtaisista teemoista. Lisäksi niillä tulisi olla lakiin kirjattu asema ja riittävät resurssit. Neuvostojen perustamisessa tulisi ottaa huomioon jäsenvaltioiden erot ja työmarkkinaosapuolten asema.

Kilpailukykyneuvoston tehtäväkenttä olisi varsin laaja ja kattaisi palkanmuodostukseen, verotukseen, sosiaaliturvaan, työmarkkinoihin ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä. Jotta kilpailukykyneuvosto kykenisi tarjoamaan komission kaavailemaa riippumatonta, yksityiskohtaista analyysiä tältä laajalta tehtäväkentältä, se tarvitsisi päätoimiset ja tuntuvat resurssit. Suomessa ei tällä hetkellä ole sellaista tahoa, joka voisi luontevasti ottaa tämän tehtävän hoitaakseen. Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan (TUKUSETO) toimenkuva kattaa osan kaavaillun kilpailukykyneuvoston tehtävistä, mutta sen kokoonpano ei täytä komission ehdotuksen vaatimusta itsenäisyydestä. Siten kilpailukykyneuvoston perustaminen tarkoittaisi Suomessa käytännössä kokonaan uuden elimen perustamista ja resursoimista.

Kilpailukykyneuvostossa käytävää keskustelua varten on osoitettu kaksi kysymystä:

- Ottaako komission suositus kansallisten kilpailukykyneuvostojen perustamisesta riittävällä tavalla huomion asiasta aiemmissa yhteyksissä esitetyt jäsenmaiden näkemykset ja huolet?

- Tukevatko jäsenmaat yleisesti tarvetta perustaa kansallisia kilpailukykyneuvostoja perustuen komission suosituksessa näille neuvostoille esitettyyn malliin ja rooliin?




EU-minva 20.11.2015 (EMU:n kehittämistä koskeva E-kirje)EU-minva 27.11.2015 (kilpailukykyneuvoston valmistelujen yhteydessä)

Eduskuntakäsittely

EMU:n nkheittämistä koskeva E-kirje on toimitettu eduskunnalle 20.11.2015 (E 70/2015 vp)SuV 27.11.2015(kilpailukykyneuvoston valmistelujen yhteydessä)




Asiakirjat


Laura Vartia, VM, p. 029 553 0228 ([email protected])Leila Vilhunen, TEM, p. 029 504 7120 ([email protected])

31(61)

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

32(61)




AsiaEU; Kilpailukykyneuvosto; sisämarkkinat ja teollisuus; muissa asiakohdissa käsiteltävät tiedostusasiat



Varsinaisen asialistan lisäksi kilpailukykyneuvoston kokouksessa on esillä joukko tiedotusasioita.

Suomen kanta

Suomi ottaa tiedoksi muissa asiakohdissa esiteltävät tiedotusasiat.


a) Todellisissa ajo-olosuhteissa syntyvät päästöt ja autojen päästöjen valvonta– Komission tilannekatsaus

Auton päästöt ja polttoaineen kulutus todellisissa ajo-olosuhteissa riippuvat voimakkaasti siitä, millaisella ajotavalla ja millaisissa olosuhteissa autolla ajetaan. Lisäksi suuri merkitys on sillä, kuinka paljon autossa on henkilö- tai tavarakuormaa. Tämän vuoksi autojen tyyppihyväksynnän päästövaatimukset ovat perinteisesti pohjautuneet laboratoriotesteihin päästöjen mittaamiseksi, jotta voidaan varmistaa testitulosten toistettavuus riittävällä tavalla.

Laboratoriotestien vastaavuudessa todelliseen ajoon nähden on kuitenkin osoitettu olevan puutteita. Niinpä nykyisin käytössä olevilla uusimmilla mittausmenetelmillä päästöjä todellisessa ajotilanteessa mitattaessa on voitu todeta, että uusien autojen tuottamat päästöt eivät ole pienentyneet samassa suhteessa kuin päästörajoitusten tiukentumisen perusteella olisi voinut olla odotettavissa. Samasta syystä myös autojen polttoaineen kulutus todellisissa ajo-olosuhteissa lähes poikkeuksetta ylittää sen mitä tyyppihyväksyntämittauksissa saadut tulokset osoittavat.

Sinällään asiantila on ollut yleisemminkin tiedossa ja seurauksena tästä Euroopan komissio on jo useamman vuoden ajan valmistellut muun muassa henkilöautojen päästövaatimusten uudistamista. Tavoitteena on, että autojen tyyppihyväksynnän päästötesteissä saavutetaan nykyistä parempi vastaavuus todellisiin ajo-olosuhteisiin nähden. Uudistukset on kaavailtu tulevaksi voimaan 2017-2018 alkaen.

33(61)

Viimeaikaiset autojen päästömanipulointien paljastumiset ovat tehneet edellä mainittujen näkökohtien huomioon ottamisen entistä tärkeämmäksi. Myös päästöjen valvonnan tehostamiselle on nähtävissä kasvavaa tarvetta, niin tyyppihyväksyntään liittyen kuin myös markkinavalvonnan keinoin toteutettuna.

b) Tarjonnan alueellisiin rajoituksiin Benelux-maissa liittyvän Benelux-liiton ministerikomitean suosituksen allekirjoittaminen

– Puheenjohtajavaltion tiedotusasia

Puheenjohtaja kertoo Luxemburgin, Hollannin ja Belgian keskinäisestä yhteistyösopimuksesta jälleenmyyntiä koskevien alueellisten toimintarajoitusten poistamiseksi. Asialla on yhteys sisämarkkinastrategiaan, jossa komissio ilmoittaa antavansa maantieteelliseen syrjintään puuttuvan ehdotuksen. Asiasta ei ole tarkoitus käydä keskustelua.

c) SOLVIT-keskusten epävirallisen kokouksen tulokset (Lissabon, 18. syyskuuta 2015)– Portugalin valtuuskunnan tiedotusasia

Portugalin valtuuskunta tiedottaa neuvostoa jäsenmaiden epävirallisesta SOLVIT-kokouksesta, joka järjestettiin Lissabonissa 18. syyskuuta 2015.

Kokouksessa laaditun yhteisen lausuman tarkoituksena on vaikuttaa komissioon SOLVITin toiminnan tehostamiseksi. SOLVIT on sisämarkkinoiden kaupan- ja vapaan liikkuvuuden esteiden ongelmanratkaisuverkosto. Jäsenmaat esittävät, että komission tulisi kiinnittää enemmän huomiota SOLVITin puitteissa ilmenneisiin toistuviin ja rakenteellisiin sisämarkkinaongelmiin. Lausumassa esitetään myös enemmän yhteistyötä eri rikkomusinstrumenttien välillä (SOLVIT, CHAP, EU Pilot) sekä jäsenmaiden ja komission yksiköiden välillä. Komissiolta toivotaan johdonmukaisempaa seurantaa SOLVIT-toimintaan ja yksityiskohtaisempaa raportointia jäsenmaiden suuntaan. Suomi pitää jäsenmaiden yhteistä SOLVIT-lausumaa kannatettavana ja korostaa SOLVIT-yhteistyön tiivistämistä osana EU:n sisämarkkinapolitiikan ja -sääntelyn valmistelua.

d) Pk-yritystenlähettiläiden vuosiraportti- Komissio tiedottaa

Kilpailukykyneuvostolle esitellään pk-yrityslähettiläiden raportti vuodelta 2015. Raportissa esitetään katsaus pk-yritysten ajankohtaiseen tilanteeseen, sekä kerrotaan pk-lähettiläsverkoston toiminnasta kuluneena vuonna. Lähettiläiden käsittelemistä aiheista esille nostetaan erityisesti hallinnollisen taakan vähentäminen ja pk-yritystesti, sekä pk-yritysten rahoituksen saannin helpottaminen. Raportissa suositetaan pk-yritystestin systemaattista käyttämistä lainsäädäntöehdotusten vaikutusarvioinnissa, ja rahoituksen osalta painotetaan pk-yritysten rahoitusosaamisen parantamista sekä pankkirahoitukselle vaihtoehtoisen rahoituksen, kuten pääomasijoitustoiminnan ja joukkorahoituksen, edistämistä.

e) EU:n ampuma-aselainsäädäntöä koskevat uudistukset- Komissio tiedottaa

Komissio on antanut 18.11.15 toimenpidepaketin EU:n ampuma-aselainsäädännön uudistamiseksi. Asian valmistelua kiirehdittiin Pariisin terrori-iskujen seurauksena. Komissio tiedottaa kilpailukykyministereitä asiasta.

34(61)

Suomi pitää hyvänä, että komissio on antanut asedirektiivin muutosehdotuksen ja on valmis etenemään sen käsittelyssä ripeästi. Ehdotus saatiin vasta keskiviikkona 18.11., joten Suomi ei ole ehtinyt muodostaa tarkempia kantoja eri kysymyksiin. Siten Suomi tulee esittämään tarkemmat kantansa myöhemmin. Hyvin alustavina kantoina Suomi voi todeta, että se suhtautuu myönteisesti ehdotuksiin aseiden jäljitettävyyden parantamisesta niiden koko elinkaaren ajan sekä ehdotuksiin aserekistereiden yhteensopivuuden parantamisesta. Komission ehdotus sisältää kuitenkin myös seikkoja jotka ovat Suomelle merkittäviä ja vaikeita.

Suomi pitää tärkeänä tehokasta puuttumista Euroopan laittomiin asevirtoihin ja tavoitteita vähentää kolmansista maista peräisin olevien laittomien ampuma-aseiden uhkaa ja ylipäänsä aseiden kulkeutumista rikollisten käsiin. Tässä aseiden salakuljetusta käsittelevän EU:n ja Kaakkois-Euroopan välisen toimintasuunnitelman tehokas täytäntöönpano on tärkeää.

f) Tulevan puheenjohtajavaltion työohjelma – Alankomaiden valtuuskunnan tiedotusasia

Alankomaat tiedottaa tulevan puheenjohtajakautensa ohjelmasta.




EU-minva 27.11.2015 (osana kilpailukykyneuvoston valmisteluja)

Eduskuntakäsittely

SuV 27.11.2015 (osana kilpailukykyneuvoston valmisteluja)




Asiakirjat


a) Keijo Kuikka, Trafib) Leila Vilhunen, TEMc) Akseli Koskela, TEMd) Pertti Hämäläinen, TEMe) Seppo Sivula, SM

EUTORI-tunnus

35(61)

Liitteet

Viite

36(61)

Opetus- ja kulttuuriministeriö

PERUSMUISTIO OKM2015-00225

KTPO/tip Kauppinen Petteri(OKM), Kortekallio Eeva-Liisa(TEM)

24.11.2015

AsiaEU / Kilpailukykyneuvosto 30.11.–1.12.2015 / Tutkimus / Tutkimusetiikka; Neuvoston päätelmät



Kilpailukykyneuvostossa 30.11.–1.12.2015 on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät tutkimusetiikasta. Tutkimusetiikka on yksi Luxemburgin puheenjohtajakauden prioriteeteista tutkimus- ja innovaatiotoiminnan alueella. Asiasta on keskusteltu epävirallisessa kilpailukykyministerikokouksessa 20.–21.7.2015.

Päätelmien mukaan vastuullinen ja eettinen tutkimustoiminta on korkeatasoisen tutkimuksen perusta ja edellytys huippuosaamisen saavuttamiselle tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Päätelmissä todetaan, että hyvän tieteellisen käytännön edistäminen on jäsenmaiden, tutkimusrahoittajien ja tutkimusyhteisön vastuulla ja neuvosto kehottaa näitä yhdessä tarkastelemaan keinoja tutkimusvilpin vähentämiseksi. Neuvosto myös toteaa, että hyvä tieteellinen käytäntö ja avoin tiede kytkeytyvät toisiinsa.

Neuvoston päätelmistä on päästy yhteisymmärrykseen. Asiasta käydään julkinen keskustelu puheenjohtajan ehdotuksesta.

Suomen kanta

Neuvoston päätelmäluonnos (asiakirjaluonnos 13930/15) on Suomen hyväksyttävissä.

Suomi pitää hyvänä, että hyvän tieteellisen käytännön edistäminen on nostettu neuvoston keskusteluun.

Suomen näkemyksen mukaan hyvän tieteellisen käytännön noudattamisesta vastaa ensisijaisesti jokainen tutkija ja tutkimusryhmän jäsen itse. Vastuu kuuluu kuitenkin myös koko tiedeyhteisölle. Kansallisten ohjeistusten rooli on keskeinen hyvän tieteellisen käytännön edistämisessä. Tutkimusorganisaatioiden on myös tärkeä huolehtia hyvään tieteelliseen käytäntöön perehdyttämisestä ja tutkimusetiikan koulutuksesta. Tutkimusta rahoittavat tahot voivat osaltaan vaikuttaa siihen, että niiden tukemissa hankkeissa sitoudutaan hyvään tieteelliseen käytäntöön.

EU:n tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -ohjelman avulla edistetään tieteellisen käytännön noudattamista Euroopan tasolla. EU-tason toimien tulee pääsääntöisesti

37(61)

perustua vapaaehtoisuuteen ja siinä tulee painottaa suosituksia sekä parhaiden käytäntöjen esittelemistä.


1. Keskustelu epävirallisessa kilpailukykyministerikokouksessa 20.–21.7.2015

Tutkimusetiikka on yksi Luxemburgin puheenjohtajakauden prioriteeteista tutkimus- ja innovaatiotoiminnan alueella ja asiasta keskusteltiin epävirallisessa kilpailukykyministerikokouksessa 20.–21.7.2015. Keskustelussa jäsenmaat jakoivat tutkimusetiikkaan liittyvät huolet. Jotkut jäsenmaat kannattivat selkeämmin EU-tason toimia, toiset taas kansallisiin menettelyihin ja käytäntöihin perustuvaa etenemistä. Monessa maassa on oma kansallinen järjestely (esim. komitea, code of conduct, jne.) ja toimenpiteissä olisi parempi tukeutua bottom up -lähestymistapaan, missä korostetaan yksilöiden tai organisaatioiden vastuuta ja kansallisten toimijoiden yhteistyötä. Silti EU-tasoinen yhteinen ymmärrys asiasta on tarpeen. Puheenjohtaja totesi keskustelun yhteenvetona, että yhteisten harmonisoitujen ohjeiden laatiminen yksilön ja organisaatioiden tasolla ja arviointeihin on tarpeen, mutta huomioiden kansalliset menettelyt. Puheenjohtaja nosti myös esille vertaisoppimisen ja koulutuksen merkityksen.

2. Neuvoston päätelmät (asiakirjaluonnos 13930/15)

Epävirallisen kilpailukykyneuvoston keskustelujen pohjalta EU:n puheenjohtajamaa Luxemburg laati luonnoksen neuvoston päätelmiksi tutkimusetikasta. Päätelmistä on päästy yhteisymmärrykseen neuvoston valmisteluelimissä.

Päätelmien mukaan vastuullinen ja eettinen tutkimustoiminta on korkeatasoisen tutkimuksen perusta ja edellytys huippuosaamisen saavuttamiselle tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Tutkimustiedon avulla edistetään yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä sekä kansalaisten hyvinvointia. Hyvä tieteellinen käytäntö ja avoin tiede kytkeytyvät neuvoston mukaan toisiinsa siten, että toinen voi vahvistaa toista.

Hyvän tieteellisen käytännön loukkauksilla voi olla huomattavia taloudellisia kustannuksia niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.

Päätelmien mukaan vastuu hyvää tieteellistä käytäntöä edistävien toimien määrittelystä ja toimeenpanosta on kaikilla toimijoilla, mukaan lukien yksittäiset tutkijat, tutkimusyhteisö, tutkimus- ja rahoitusorganisaatiot, yliopistot, viranomaiset ja tieteellisten julkaisujen kustantajat.

Neuvosto kehottaa jäsenmaita, tutkimusrahoittajia ja tutkimusyhteisöjä tarkastelemaan yhdessä keinoja tutkimusvilpin kannustimien vähentämiseksi keskittyen myönteisiin kannustimiin tutkimuksen laadun edistämiseksi ja kehittämään vähimmäissuuntaviivat vilppiin puuttumiseksi.

3. Tutkimusetiikka Suomessa Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriön asettama tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK) edistää hyvää tieteellistä käytäntöä, ennaltaehkäisee tutkimusvilppiä, edistää tutkimusetiikkaa koskevaa keskustelua ja tiedotusta Suomessa sekä seuraa alan kansainvälistä kehitystä. Se toimii aloitteentekijänä ja lausunnonantajana tutkimuseettisissä kysymyksissä.

38(61)

Neuvottelukunta laati ensimmäiset tutkimusvilppiepäilyjen käsittelemiseksi tarkoitetut kansalliset menettelyohjeet vuonna 1994, jotka on uusittu vuosina 1998, 2002 ja 2012. Tavoitteena oli tutkimusvilpin tunnistaminen ja yhteisen normiston vakiinnuttaminen vilppiepäilyjen käsittelemiseksi. Vuonna 2012 uudistettu ja ajanmukaistettu ohjeistus ”Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa” on julkaistu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ohjeen tavoitteena on hyvän tieteellisen käytännön edistäminen ja tieteellisen epärehellisyyden ennaltaehkäiseminen tutkimusta harjoittavissa organisaatioissa, kuten yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa. Ohjetta tulee soveltuvin osin noudattaa myös yritysten ja muiden tahojen kanssa tehtävässä kansallisessa ja kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä. Ohje on linjauksiltaan sopusoinnussa kansainvälisten ohjeistojen kanssa, mutta sisältää lisäksi ohjeet Suomessa noudatettavasta loukkausepäilyjen tutkintamenettelystä.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeisiin ovat sitoutuneet kaikki yliopistot, lähes kaikki ammattikorkeakoulut sekä tutkimuslaitokset ja muita tahoja, kuten Suomen Akatemia.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta järjestää vuosittain ”Etiikan päivä” -seminaarin, jossa käsitellään tieteen eettisiä kysymyksiä.

Tutkimuseettisen neuvottelukunnan meneillään olevan kolmivuotiskauden (2013-2015) toiminnan merkittävimmäksi tehtäväksi on linjattu tutkimusetiikan koulutuksen koordinointi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa ja erityisesti yliopistojen tohtoriohjelmissa.


SEUT 179(1), ei lainsäädäntöasiaNeuvoston päätelmien hyväksyminen edellyttää yksimielisyyttä.


-


EU-ministerivaliokunta, 27.11.2015Tutkimus ja innovaatiot –jaosto (EU20) 24.11.2015

Eduskuntakäsittely

SuV, kilpailukykyneuvoston valmistelun yhteydessä 27.11.2015


Ei vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön.


-


39(61)

-

Asiakirjat

Päätelmäluonnos 13930/15 (lopullinen asiakirja ei vielä käytettävissä)


Petteri Kauppien, OKM, [email protected], 02953 30147 Eeva-Liisa Kortekallio, TEM, [email protected], 02950 63871

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

40(61)




24.11.2015

AsiaEU / Kilpailukykyneuvosto 30.11.–1.12.2015 / Tutkimus / Sukupuolten tasa-arvon edistäminen eurooppalaisella tutkimusalueella/ Neuvoston päätelmät



Kilpailukykyneuvostossa 30.11.–1.12.2015 on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät sukupuolten tasa-arvon edistämisestä eurooppalaisella tutkimusalueella (ERA). Asia on yksi Luxemburgin puheenjohtajakauden prioriteeteista tutkimus- ja innovaatiotoiminnan alueella. Asiasta on keskusteltu epävirallisessa kilpailukykyministerikokouksessa 20.–21.7.2015.

Päätelmien mukaan neuvosto kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota asettamaan tasa-arvoa koskevia tavoitteita sekä toteuttamaan konkreettisia toimia kansallisissa toimintasuunnitelmissa tai -strategioissa. Neuvosto painottaa tarvetta sukupuolten tasapainoiseen edustukseen johtotehtävissä ja päättävissä asemissa. Neuvosto kehottaa jäsenvaltioita yhteistyössä komission kanssa hyödyntämään vastavuoroisen oppimisen toimia sekä hyvien käytänteiden vaihtoa. Lisäksi neuvosto kehottaa jäsenvaltioita yhteistyössä komission kanssa seuraamaan asianmukaisin indikaattorein tasa-arvoon liittyvien politiikkatoimien ja tavoitteiden täytäntöönpanoa.


Suomen kanta


Suomi pitää hyvänä, että sukupuolten tasa-arvon edistäminen eurooppalaisella tutkimusalueella on nostettu neuvoston keskusteluun. On tärkeää varmistaa se, että kaikki yhteiskunnan henkiset voimavarat ja osaaminen saadaan laajemmin käyttöön tukemaan taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä yhteiskunnallista kehitystä. Naisten osallistumisella tutkimukseen ja tieteeseen on merkitystä yhtäältä naisten uramahdollisuuksien ja urakehityksen ja toisaalta tutkimuksen laadun, sisältöjen, rahoituksen, toteuttamisen ja tulosten hyödyntämisen näkökulmasta. Naisten ja miesten tasa-arvoista kohtelua tutkimustoiminnassa voidaan edistää mm. tuomalla tasa-arvokysymykset läpäisyperiaatteella julkisten tutkimusorganisaatioiden ja -rahoittajien ohjaukseen.

41(61)

Suomi tukee pyrkimyksiä tasa-arvon edistämiseksi tutkimustoiminnassa kansallisen lainsäädännön ja muun ohjeistuksen perusteella. Suomessa on saatu hyviä kokemuksia esimerkiksi kiintiösäännön soveltamisesta julkisen sektorin suunnittelu- ja päätöksentekoelimissä, ml. korkeakoulut ja tutkimuslaitokset.

EU:n tasolla tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelma Horisontti 2020 toimii hyvänä esimerkkinä, ja luo malleja, joita jäsenmaat voivat hyödyntää omissa ohjelmissaan. Muilta osin EU:n tason toimien tulisi perustua vapaaehtoisuuteen, suosituksiin ja hyvienkäytänteiden esittelemiseen.


1. Yleistä

Sekä komissio että neuvosto ovat hyväksyneet useita sukupuolten tasa-arvoa tutkimustoiminnassa koskevia suosituksia ja poliittisia linjauksia 2000-luvulla. Kilpailukykyneuvosto hyväksyi toukokuussa 2015 eurooppalaisen tutkimusalueen tiekartan (ERA Roadmap), jossa korostetaan avoimia, läpinäkyviä ja ansioihin perustuvia rekrytointikäytäntöjä tutkimustehtäviin. Samoin korostetaan tasa-arvokysymyksiä tutkimuslaitoksissa ja päätöksentekoelimissä sekä niiden sisällyttämistä T&K-politiikkaan, ohjelmiin ja hankkeisiin. Tasa-arvoasiat on otettu huomioon monin eri tavoin Horisontti 2020 -ohjelmassa.

2. Keskustelu epävirallisessa kilpailukykyministerikokouksessa 20.–21.7.2015

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen eurooppalaisella tutkimusalueella on yksi Luxemburgin puheenjohtajakauden prioriteeteista tutkimus- ja innovaatiotoiminnan alueella ja asiasta keskusteltiin epävirallisessa kilpailukykyministerikokouksessa 20.–21.7.2015. Keskustelun tarkoituksena oli hakea näkemyksiä siihen, millaisin toimin tasa-arvoa tulisi edistää poliittisella ja institutionaalisella tasolla tai rahoituksen keinoin.

Keskustelussa kävi ilmi, että useassa jäsenmaassa tasa-arvoasiasta on kansallisia säädöksiä, strategioita tai muita ohjeita. Asian edistämiseksi ehdotettiin erilaisia toimia. Kiintiöiden käytön suhteen jäsenmaiden toimet eroavat. Joissakin jäsenmaissa kiintiöt ovat käytössä ja joissakin ei, ja jotkut jäsenmaat suhtautuivat varauksellisesti kiintiöiden käyttöön.

Puheenjohtaja korosti keskustelun yhteenvetona, että tasa-arvoasia tulee sisällyttää kansallisiin ERA-tiekartan toimeenpanosuunnitelmiin; tieteellisen laadun tulee säilyä johtavana kriteerinä; kiintiöitä ja säännöllistä seurantaa tarvitaan ja lisäksi erityiset ohjelmat ja rahoitus tasa-arvon edistämiseksi voivat auttaa tavoitteisiin pääsemistä.

3. Neuvoston päätelmät (asiakirjaluonnos 13902/15)

Päätelmien mukaan sukupuolten tasa-arvo tieteessä myötävaikuttaa tulosten monipuolisuuteen, ansioihin ja laatuun, ja sen seurauksena tieteen avulla voidaan entistä paremmin vastata sosiaalisiin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin. Kyse ei ole ainoastaan oikeudenmukaisuudesta, vaan tasa-arvon edistäminen on yhteydessä EU:n kilpailukykyyn, talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen.

Päätelmien mukaan ERA- tiekartan toimeenpanosuunnitelma tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa kansallisten tasa-arvolainsäädäntöjen mukaisia tehokkaita käytännön toimia

42(61)

sukupuolten epätasapainoisen edustuksen korjaamiseksi. Neuvosto kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota asettamaan tasa-arvoa koskevia kunnianhimoisia tavoitteita ja toteuttamaan asianmukaisia ja konkreettisia toimia toimintasuunnitelmissaan tai -strategioissaan ERA-tiekartan toimeenpanemiseksi vuoden 2016 puoliväliin mennessä.

Päätelmissä tuodaan esiin tarve edistää kulttuurisia ja institutionaalisia muutoksia ERAn kansallisissa toimintasuunnitelmissa ja -strategioissa ERA-tiekartan toimeenpanemiseksi, mukaan lukien tekemällä institutionaalisesta muutoksesta osa kansallista toimintakehystä sekä korostamalla tietoisuuden lisäämistä, koulutuksen ja hyvien käytänteiden vaihdon merkitystä tasa-arvon edistämiselle tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa institutionaalisella tasolla.

Neuvosto painottaa tarvetta pyrkiä asianmukaisin keinoin sukupuolten tasapainoiseen edustukseen johtotehtävissä ja päättävissä asemissa ja kehottaa asianosaisia viranomaisia asettamaan ohjeellisia tavoitteita sukupuolten tasapainoisen edustuksen parantamiseksi päätöksentekoelimissä, kuten erilaisissa tieteen lautakunnissa sekä työhönotto- ja ylennyskomiteoissa, ja kannustaa tutkimusta rahoittavia ja harjoittavia organisaatioita näiden tavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2020 mennessä.

Neuvosto kehottaa jäsenvaltioita yhteistyössä komission kanssa hyödyntämään kaikilta osin vastavuoroisen oppimisen toimia, myös eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin komitean (ERAC) puitteissa, sekä sukupuolten tasa-arvon hyvien käytänteiden vaihtoa tutkimus- ja innovaatiotoiminnan alalla ottaen huomioon tätä koskevat keskeiset suositukset.

Lisäksi neuvosto kehottaa jäsenvaltioita yhteistyössä komission kanssa seuraamaan asianmukaisin indikaattorein tasa-arvoon liittyvien politiikkatoimien, tavoitteiden, ohjeellisten tavoitteiden ja toimien täytäntöönpanoa institutionaalisella, kansallisella ja EU:n tasolla, ja toteaa, että toteutettujen toimenpiteiden tulosten ja vaikutusten arviointi on parannusten kannalta ratkaisevan tärkeää.

4. Tasa-arvo tutkimustoiminnassa Suomessa

Suomessa naisten ja miesten välistä tasa-arvoa kaikessa yhteiskunnallisessa toiminannassa ja kaikilla elämänalueilla ohjaa lainsäädäntö. Lain noudattamista valvoo tasa-arvovaltuutettu.

Kaikilla viranomaisilla on yleinen velvollisuus edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti kaikessa toiminnassaan (valtavirtaistamisperiaate). Lisäksi tasa-arvoa pyritään edistämään monilla pehmeämmillä keinoilla. Tasa-arvolain mukaan jokaisen yli 30 hengen työpaikan tulee laatia vähintään joka toinen vuosi tasa-arvosuunnitelma.

Tasa-arvoa edistetään myös kiintiöillä. Tasa-arvolain mukaan valtion ja kuntien suunnittelu- ja päätöksentekoelimissä tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia. Tasa-arvolain kiintiösäännöstä sovelletaan mm. valtion komiteoihin, neuvottelukuntiin ja työryhmiin.

Esimerkiksi Suomen Akatemia soveltaa tieteellisiin toimikuntiin ja hallitukseen tasa-arvolain kiintiöperiaatetta. Lisäksi Akatemian tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on nostaa vähemmistösukupuolen osuus tutkimustehtävissä työskentelevistä vähintään 40 prosenttiin kaikissa rahoitusmuodoissa. Toimet ovat osoittautuneet oikean suuntaisiksi ja siksi on tärkeää, että tasa-arvosuunnitelmia on ja että tilannetta seurataan säännöllisesti.

43(61)

Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2012–2015 sisälsi toimia sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja segregaation vähentämiseksi koulutuksessa ja tutkimuksessa. Mm. tasa-arvoiseen ja naisten tutkijanuraan liittyvät kysymykset ovat osa yliopistojen neliportaisen tutkijanuramallin soveltamisen ja vakinaistamispolkujen toteuttamisen arviointia. Opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa korkeakoulujen tasa-arvotilannetta ja sen suunnittelua säännöllisesti osana korkeakoulujen ohjausprosessia. Myös nykyinen Sipilän hallituksen ohjelma korostaa sukupuolten tasa-arvoa ja on käynnistänyt uuden tasa-arvo-ohjelman valmistelun.

Sektoriministeriöiden ja niiden alaisten tutkimuslaitosten välisissä tulossopimuksissa on ollut tavoitteita sukupuolten tasa-arvon edistämiselle.




-


EU-ministerivaliokunta, kirjallinen menettely 27.11.2015Tutkimus ja innovaatiot –jaosto (EU20) 24.11.2015

Eduskuntakäsittely





-


-

Asiakirjat


Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedotPetteri Kauppien, OKM, [email protected], 02953 30147 Eeva-Liisa Kortekallio, TEM, [email protected], 02950 63871

EUTORI-tunnus

44(61)

Liitteet

Viite

45(61)




24.11.2015

AsiaEU / Kilpailukykyneuvosto 30.11.–1.12.2015 / Tutkimus / Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) neuvoa-antava rakenne; Neuvoston päätelmät



Kilpailukykyneuvostossa 30.11.–1.12.2015 on tarkoitus hyväksyä neuvoston päätelmät eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) neuvoa-antavasta rakenteesta. Taustalla on kilpailukykyneuvoston joulukuussa 2014 hyväksymät päätelmät, joissa neuvosto kehotti eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin komiteaa (ERAC) ehdottamaan vuoden 2015 loppuun mennessä ERA:n hallintojärjestelyjen uudistusta. Toukokuussa 2015 hyväksymissä päätelmissä kilpailukykyneuvosto antoi tukensa jo joillekin valmisteluille ehdotuksille ja pyysi ERAC-komiteaa pohtimaan ratkaisematta olevia kysymyksiä ja valmistelemaan ehdotuksen ERA:n hallintorakenteesta, jonka ERAC- komitea on antanut lokakuussa 2015.

Päätelmissä korostetaan toimivan neuvoa-antavan hallintorakenteen tärkeyttä eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi. ERAC-komitean vastuuta ERA:n toimeenpanon koordinoinnissa tulee edelleen vahvistaa, jotta toiminta olisi nykyistä yhdenmukaisempaa. ERA:an liittyvien neuvoa-antavien ryhmien mandaatit tulisi arvioida säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa uudistaa tai kumota vähintään kolmen vuoden välein. ERAC-komitean tulee raportoida vuosittain neuvostolle ERA:n edistymisestä.


Suomen kanta


Suomi pitää tärkeänä, että Eurooppaan luodaan toimivat ja avoimet tutkimuksen ja innovaatioiden sisämarkkinat eurooppalaisen tutkimusalueen tavoitteen mukaisesti. Tämä edellyttää, että eurooppalaisen tutkimusalueen hallinnon järjestelyt tukevat ERA:n toteuttamista.

46(61)

Suomi tukee hallintorakenteen kehittämistä päätelmien mukaisesti. Suomi pitää tärkeänä, että eri toimijoiden roolit ovat selkeät ja tarkoituksenmukaiset ja että hallintorakenne mahdollistaa riittävän koordinaation ja lisää toiminnan vaikuttavuutta.


Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) edistämisen ja toimeenpanon tueksi on perustettu useita neuvoa-antavia ryhmiä. Nykyisiä toimijoita ovat eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin komitea (ERAC) ja seitsemän muuta teemakohtaista ERA:an liittyvä ryhmää (ns. ERA-ryhmät), jotka antavat neuvontaa ERA:n kehittämisessä ja toiminnassa.

Neuvosto totesi päätelmissään joulukuussa 2014, että eurooppalaisen tutkimusalueen toimivuus edellyttää tehokasta hallinnointia sekä jäsenvaltioiden vahvempaa roolia. Siksi neuvosto kehotti ERAC-komiteaa pohtimaan ja ehdottamaan vuoden 2015 loppuun mennessä eurooppalaista tutkimusaluetta koskevien hallinnointijärjestelyjen uudistusta.

Asiaa on käsitelty sittemmin kilpailukykyneuvostossa 28.–29.5.2015. Kokouksen ERA:n toimeenpano edellyttää tehokasta ja toimivaa neuvoa-antavaa rakennetta, jossa jäsenvaltioilla on vahva ja strateginen rooli ja ne toimivat läheisessä kumppanuudessa komission ja asianomaisten sidosryhmien kanssa. Neuvosto pyysi päätelmissä ERAC-komiteaa pohtimaan ratkaisematta olevia kysymyksiä ja valmistelemaan ehdotuksen ERA:n hallintorakenteesta. ERAC-komitea on antanut ehdotuksensa lokakuussa 2015 (ERAC 1212/15).

Neuvoston päätelmät (asiakirjaluonnos 14184/15)

Päätelmissä korostetaan toimivan neuvoa-antavan hallintorakenteen tärkeyttä ERA:n ja sen tiekartan tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi.

Neuvoa-antavan ERAC-komitean vastuuta ERA:n toimeenpanon koordinoinnissa tulee edelleen vahvistaa, jotta toiminta olisi nykyistä yhden- ja johdonmukaisempaa. ERA-ryhmien yhteistyötä tulee edelleen lisätä.

ERA:n neuvoa-antavaa rakennetta on myös tarpeen tehostaa. Neuvosto kehottaa komissiota ja ERA-ryhmiä tunnistamaan kohteita, joilla voidaan vähentää jäsenmaiden lisääntynyttä seuranta- ja raportointitaakkaa.

Päätelmien mukaan ERAC-komitealla ja muilla ERA-ryhmillä on vastuu nimetyistä ERA-painopisteistä ERA:n toimeenpanemiseksi ja ERA-tiekartan toteuttamiseksi seuraavasti: - Painopiste 1: Tehokkaammat kansalliset tutkimusjärjestelmät

(Eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovoinnin komitea ERAC)- Painopiste 2a: Optimaalinen kansainvälinen yhteistyö ja kilpailu

(Yhteistä ohjelmasuunnittelua käsittelevä korkea tason työryhmä GPC)- Painopiste 2b: Tutkimusinfrastruktuurit

(Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumi ESFRI)- Painopiste 3: Tutkijoille avoimet työmarkkinat

(Tutkimusvoimavaroja ja liikkuvuutta käsittelevä ohjausryhmä SGHRM)- Painopiste 4: Sukupuolen tasa-arvon ja sen valtavirtaistaminen tutkimuksen alalla

(Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tasa-arvokysymyksiä käsittelevä Helsinki-ryhmä HG)

47(61)

- Painopiste 5: Tutkimustiedon optimaalinen kierto, saatavuus ja siirto (laajemman mandaatin omaava uusi ryhmä korvaa aiemman osaamisen siirtoa käsittelevän ERAC:in alaisen Knowledge Transfer -työryhmän).

- Painopiste 6: Kansainvälinen yhteistyö (Kansainvälisen tiede- ja teknologiayhteistyön strategiafoorumi SFIC).

Päätelmien mukaan ERA:an liittyvien ryhmien määrän ei tulisi ylittää neuvoston hyväksyminen ERA:n painopisteiden määrää.

Päätelmissä muistutetaan, että neuvoa-antavien ryhmien mandaatit tulisi arvioida säännöllisin väliajoin ja tarvittaessa uudistaa tai kumota vähintään kolmen vuoden välein. Ensimmäinen kokonaisarviointi tehdään viimeistään 2018.

ERAC-komitean mandaatti korvataan uudella mandaatilla, johon on tehty näiden päätelmien mukaisia muutoksia. Uusi mandaatti on päätelmien liitteenä.

Neuvosto kehottaa ERA-ryhmiä sisällyttämään mandaattiinsa ERAC-komitean ehdottamat vakiolausekkeet, joiden avulla yhdenmukaistetaan ryhmien toimintaa.

Neuvosto ottaa huomioon, että osaamisen siirron työryhmä tullaan korvaamaan uudella ryhmällä, jonka mandaatti tulee kattamaan avoimen tieteen ja avoimen innovaatiotoiminnan.

Neuvosto yhtyy ERAC-komitean näkemykseen, että kaikkien ERA-ryhmien tulisi toimia neuvoston alaisuudessa ja kehottaa komissiota harkitsemaan tutkijanurantyöryhmän (SGHRM) ja tasa-arvokysymysten Helsinki-ryhmän siirtämistä komission alaisuudesta ERAC-komitean alaisiksi työryhmiksi.

Neuvosto yhtyy ERAC-komitean ehdotukseen, että ERA-ryhmät raportoivat vuosittain ERAC-komitealle, joka raportoi vuosittain neuvostolle ERA:n toimeenpanon edistymisestä.

Neuvosto panee merkille komission kartoituksen sen alaisista neuvoa-antavista ryhmistä sekä niiden suhteesta ERA-ryhmiin, ja tähän liittyen pitää myönteisenä ERAC-komitean pyrkimystä keskustella säännöllisesti ERA-ryhmien koordinoinnista yhdessä komission päällekkäisyyksien tai aukkokohtien välttämiseksi. Neuvosto pitää myös tärkeänä ERA -ryhmien kansallista koordinointia. Neuvosto pitää ERAC-komitean yhteispuheenjohtajuutta (co-chair) jäsenvaltioiden edustajan ja komission välillä hyvänä toimintatapana ja toteaa, että yhteispuheenjohtajuuden toimintatapoja tulee kehittää saatujen kokemusten perusteella.




-


48(61)

EU-ministerivaliokunta, 27.11.2015Tutkimus ja innovaatiot –jaosto (EU20) 24.11.2015

Eduskuntakäsittely





-


-

Asiakirjat



Petteri Kauppien, OKM, [email protected], 02953 30147 Eeva-Liisa Kortekallio, TEM, [email protected], 02950 63871

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

49(61)



EIO Kortekallio Eeva-Liisa(TEM) 25.11.2015

AsiaEU / Kilpailukykyneuvosto 30.11.-1.12.2015 / Tutkimus / Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) eurooppalaisen tutkimuksen ja innovoinnin vauhdittajana

KokousKilpailukykyneuvosto 30.11.2015 - 01.12.2015U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Kilpailukykyneuvostossa on tarkoitus käydä keskustelu Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) tutkimuksen ja innovoinnin vauhdittajana puheenjohtajan kysymysten perusteella.

Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR-rahasto) on osa Euroopan investointiohjelmaa, jolla pyritään edistämään kasvua ja kilpailukykyä kannattavien yksityisten investointien avulla. ESIR-rahasto perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, 2015/1017, 25.6.2015) Euroopan investointipankin (EIP) yhteyteen. Rahaston tarkoituksena on lisätä reaalitalouteen tehtäviä investointeja mm. infrastruktuurin, koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden aloilla. Tavoitteena on 315 miljardin euron investointien käynnistyminen vuoteen 2020 mennessä. Euroopan strategisten investointien rahaston (ESIR) toiminta käynnistyi kuluvana vuonna.

Suomen kanta

Suomi pitää tärkeänä pyrkimystä edistää kasvua ja kilpailukykyä investointien avulla. Siksi ESIR-rahaston perustaminen on tervetullut aloite. Suomen tavoitteena on hyödyntää tehokkaasti Euroopan strategisten investointien rahaston ja muiden EU-lähteiden tarjoamat rahoitusmahdollisuudet investointien liikkeelle saamiseksi ja kasvun vauhdittamiseksi. Keskeistä on myös se, että investoinnit suuntautuvat taloutta uudistaviin innovatiivisiin hankkeisiin. Suomi tukee erityisesti sitä, että ESIR-rahasto kattaa myös investoinnit tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin sekä tutkimusinfrastruktuureihin ja siten täydentää, mutta ei korvaa muita tki-rahoitusinstrumentteja.


Puheenjohtajan tausta ja kysymykset neuvostolle

Puheenjohtaja korostaa taustamuistiossaan (asiakirja 13893/15), että EU:n tulee priorisoida tutkimus- ja innovaatioinvestointeja tulevan kasvun lähteiden turvaamiseksi. Makrotaloudellisten tutkimusten mukaan tutkimuksella ja innovaatioilla on positiivinen vaikutus tuottavuuden kasvuun ja kasvuun yleensä. Siksi on erittäin tärkeää, että ESIR tukee hankkeita, joilla on suurin mahdollinen vaikuttavuus.

50(61)

Puheenjohtajan kysymykset keskustelun jäsentämiseksi:

1) Mikä rooli neuvostolla ja Euroopan parlamentilla voisi olla sen varmistamiseksi, että ESIR tukee tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioinvestointeja sekä keskittyy tärkeisiin tki-rahoituskysymyksiin?

2) Mihin muihin tki-asioihin tulisi kiinnittää huomiota, jotta ESIR-tukea käytettäisiin optimaalisesti t&i:hin?

3) Voivatko laina- ja pääomainstrumentit korvata tki-avustukset vai täydentävätkö ne muita instrumentteja? Pitäisikö niitä käyttää erityisiin kohteisiin? Miten voimme määrittää tarkoituksenmukaisen tasapainon niiden välillä?

ESIR-tausta

Globaali talouskriisi johti osaltaan investointien merkittävään vähenemiseen Euroopassa. Tämän tilanteen korjaamiseksi tarvitaan EU:n tasolla toteutettavia yhteisiä ja koordinoituja toimia, jotka tukevat Euroopan talouden elpymistä ja kasvua.

Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR-rahasto) on osa Euroopan investointiohjelmaa (ns. Junckerin paketti), jolla pyritään edistämään kasvua ja kilpailukykyä investointien avulla. ESIR-rahasto perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, 2015/1017, 25.6.2015) Euroopan investointipankin (EIP) yhteyteen. ESIRin toiminta käynnistyi kuluvana vuonna.

Tavoitteena on 315 miljardin euron investointien käynnistyminen vuoteen 2020 mennessä. Rahoituksesta ¾ pyritään kohdentamaan yritysten investointien toteutukseen ja ¼ pk-yrityksiin tehtäviin rahastosijoituksiin.

ESIR-rahaston perustamiseksi luotiin 16 miljardin euron takuujärjestely. EU:n takuu katetaan EU:n talousarviosta rahoitettavalla 8 miljardin euron takuurahastolla (joka kattaa puolet takuun kokonaismäärästä). Tästä summasta 5 miljardia euroa otetaan EU:n nykyisten rahoitusohjelmien määrärahoista (2,2 miljardia euroa Horisontti 2020 -ohjelman ja 2,8 miljardia Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoista) ja 3 miljardia euroa EU:n talousarvion liikkumavarasta. Horisontti 2020 -ohjelmasta takuurahastoon uudelleenkohdennettavat 2,2 miljardia euroa ovat 2,9 prosenttia ohjelman vuosien 2014–2020 määrärahoista.

ESIR-rahasto keskittyy hankkeisiin, joiden tavoitteisiin kuuluvat hankekohtaisten tavoitteiden lisäksi uusien työpaikkojen luominen sekä pitkän aikavälin kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen. Rahaston tarkoituksena on lisätä reaalitalouteen tehtäviä investointeja mm. infrastruktuurin (ml. laajakaistainfrastruktuurit), koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin, liikenteen, terveysalan, uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden aloilla sekä pk-yritysten riskirahoitukseen.

ESIR-rahoitusta voivat hakea seuraavat tahot: kaikenkokoiset yhteisöt, myös yleishyödylliset laitokset, erillisyhtiöt tai hankeyhtiöt; pk-yritykset (joilla on enintään 250 työntekijää) ja mid-cap-yritykset (joilla on enintään 3 000 työntekijää); julkisyhteisöt (lukuun ottamatta jäsenvaltioita).

ESIR-rahoitusta saavia hankkeita ei valita poliittisin perustein, vaan käytössä on tiukat tukikelpoisuuskriteerit, eikä maa- tai alakohtaisia kiintiöitä ole. Riippumattomista asiantuntijoista muodostuva investointikomitea päättää, voidaanko tietylle hankkeelle myöntää tukea EU:n takuun muodossa.

51(61)

Hankkeet valitaan niiden täydentävyyden (ts. hanketta ei olisi voitu toteuttaa ilman EU:n takuuta), taloudellisen elinkelpoisuuden, luotettavuuden ja uskottavuuden perusteella sekä sen perusteella, miten ne edistävät keskeisiä kasvua tukevia osa-alueita EU:n politiikan mukaisesti. Hankkeisiin on lisäksi aina saatava yksityisen sektorin rahoitusta.

Tilanne Suomessa

Suomi pyrkii hakemaan ESIRille kansallisia käyttökohteita, jotka vauhdittaisivat talouden kasvua. Suomen tavoitteena on tunnistaa ja kohdentaa rahaston mahdollisuudet tehokkaasti. Tärkeää on, että investoinnit suuntautuvat taloutta uudistaviin innovatiivisiin hankkeisiin. Mahdollisia sektoreita ovat mm. biotalous, digitaalisten markkinoiden sovellukset, energian tuotanto ja jakelu sekä infrastruktuurihankkeet.

Valtion erityisrahoituslaitokset valmistelevat uusien ESIR-tuotteiden käyttöönottoa. Samanaikaisesti odotellaan EIP:n uusien tuotteiden ja mekanismien valmistumista, erityisesti välirahoitukseen ja investointialustojen kautta. Ottaen huomioon ESIR:in juoksuajan kesään 2019 olisi uudet tuotteet syytä saada valmiiksi ripeästi. Suomi tavoittelee varhaisen toteutuksen ja mahdollisesti pilotoijan roolia niiden käytössä.

Suomeen ollaan luomassa verkostoa, joka palvelee hankkeita suunnittelevia ja toteuttavia investoijia ja rahoittajia.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely-

Käsittely Euroopan parlamentissa-


EU-ministerivaliokunta 27.11.2015, kilpailukykyneuvoston valmisteluTutkimus ja innovaatiot –jaosto (EU20) 24.11.2015

Eduskuntakäsittely

SuV 27.11.2015 kilpailukykyneuvoston valmistelu

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema-

Taloudelliset vaikutukset-

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät-

Asiakirjat13893/15 Puheenjohtajan taustamuistio


Eeva-Liisa Kortekallio, TEM, [email protected], p. 02950 63871Petteri Kauppinen, OKM, [email protected], p. 02953 30147

52(61)



EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

53(61)




AsiaEU; Kilpailukykyneuvosto; tutkimus ja kehitys; muissa asioissa käsiteltävät tiedotusasiat



Varsinaisen asialistan lisäksi kilpailukykyneuvoston kokouksessa on esillä joukko tiedotusasioita.

Suomen kanta

Suomi ottaa vastaan muissa asiakohdissa käsiteltävät tiedostusasiat.


a) Eurooppalainen eläkesäästöväline unionin tutkimuslaitoksia varten(RESAVER)– Komission tiedotusasia

RESAVER-aloite otettiin käyttöön vuonna 2015. Se on yleiseurooppalainen eläkerahasto, joka antaa pontta tutkijoiden liikkuvuudelle. Tämä Euroopan laajuinen eläkejärjestely antaa tutkijoille mahdollisuuden pysyä saman eläkerahaston jäsenenä silloinkin, kun he vaihtavat työpaikkaa ja muuttavat maasta toiseen. Euroopan komissio kattaa perustamisesta aiheutuvat kustannukset nelivuotisella puitesopimuksella, joka tehtiin vuonna 2014. Rahastolla edistetään Euroopan tutkimusalueen (ERA), tutkimuksen sisämarkkinoiden, syntymistä.

Taustalla on konsortio, joka toimii kansainvälisenä voittoa tavoittelemattomana järjestönä ja joka on rekisteröitynyt Belgiaan. Sen perustajajäsenet ovat Central European University Budapest, Central European Research Infrastructure Consortium (CERIC-ERIC), Elettra - Sincrotrone Trieste S.C.p.A, Fondazione Edmund Mach, Istituto Italiano di Tecnologia, Technical University of Vienna ja the Association of universities in the Netherlands (VSNU).

b) Science4Refugees-aloite– Komission tiedotusasia

Komissio on julkaissut lokakuun 2015 alussa Science4refugees -aloitteen, jonka tavoitteena linkittää tutkijataustaisia turvapaikanhakijoita korkeakouluihin ja

54(61)

http://www.iit.it/

tutkimuslaitoksiin, jotka ovat vapaaehtoisesti ilmoittaneet halukkuudestaan ottaa näitä tutkijoita vastaan.

Science4refugees -aloite toimii EURAXESS – tutkijoiden liikkuvuusportaalin kautta, joka palvelee maahan muuttavia tutkijoita. Maahan muuttavan tutkijan tulee yleensä tietää monia asioita kyseistä yhteiskunnasta ja siellä työskentelystä. Portaalin sivustolle on koottu tietoa esimerkiksi arjen järjestämiseen liittyvistä käytännön asioista sekä tutkimuksen rahoituksesta. EURAXESS on myös tutkijoille suunnattu työnhakusivusto, jolla ilmoitetaan vapaista tutkijanpaikoista. Suomen EURAXESS sivustoa ylläpitää Suomen Akatemia.

c) Kestävä maatalous, metsätalous ja kalastus biotaloudessa, haaste Euroopalle – maataloustutkimuksen pysyvän komitean neljäs ennakointihanke– Komission tiedotusasia

Maataloustutkimuksen pysyvä komitea (Standing Committee on Agricultural Research, SCAR) koordinoi maataloustutkimusta EU-tasolla. SCAR:n työn keskiössä on maataloustutkimuksen edistämisen lisäksi yhä enemmän biotalouteen liittyvät tutkimuskysymykset. SCAR-komitean neljännen ennakointihankkeen (Foresight) " Kestävä maatalous, metsätalous ja kalastus biotaloudessa, haaste Euroopalle” raportti valmistui lokakuussa 2015. Raportti keskittyi alkutuotannon ja biotalouden välisen suhteen ja sen kehittymisen kuvaamiseen erityisesti tuotannon kestävyyden sekä tuotantosuuntien välisten mahdollisten ristiriitojen näkökulmasta asiaan liittyvine tutkimus- ja selvitystarpeineen. Suomi pitää raporttia tervetulleena ja sen periaatteita ja suosituksia pääosin oikein valittuina ja relevantteina. Suomen mielestä biotalous on merkittävä uusi alue, jossa Suomella on paljon mahdollisuuksia.

d) Energiaunionia koskeva tilannekatsaus– Komission tiedotusasia

Energiaunionia koskeva strategia hyväksyttiin 25.2.2015 ja energiaunionia koskeva ensimmäinen (vuosittainen) tilannekatsaus hyväksyttiin 18.11.2015. Tämän vuoden keskeinen asia on Pariisin ilmastokokous. Tilannekatsaus sisältää myös lainsäädännön vaatimat raportit sekä myös jatkotoimia koskevat konkreettiset ehdotukset: toinen yhteistä etua koskevien hankkeiden lista määrittää ne infrastruktuurihankkeet, jotka ovat kiireellisiä energiapolitiikan tarpeiden ja tavoitteiden kannalta; kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia (2021-2030) koskeva ohjeistus; energiaunionin seurantaa koskevien avain indikaattorien ehdotettu metodologia. Tilannekatsaus sisältää myös varapuheenjohtaja Sefcovicin ja jäsenvaltioiden kanssa käytyjen kahdenvälisten teknisten keskustelujen poliittiset johtopäätökset. Suomi katsoo, että eEnergiaunioni antaa mahdollisuuden tarkastella energiapolitiikkaa kokonaisvaltaisesti ja keskittyä EU-tasolla olennaiseen kaventamatta jäsenvaltioiden mahdollisuuksia omaehtoiseen ja kustannustehokkaaseen energiapolitiikkaan. Vuosi 2016 tulee olemaan tärkeä energiaunionin tavoitteiden edistämisessä, kun energiaunioni-tiedonannon strategiset visiot muuntuvat konkreettisiksi lainsäädäntöehdotuksiksi.

e) Tulevan puheenjohtajavaltion työohjelma– Alankomaiden valtuuskunnan tiedotusasia

Otetaan tiedoksi.

55(61)




EU-minva 27.11.2015 (kilpailukykyneuvoston valmistelujen yhteydessä)

Eduskuntakäsittely

SuV 27.11.2015 (kilpailukykyneuvoston valmistelujen yhteydessä)




Asiakirjat


Eeva-Liisa Kortekallio, TEMPetteri Kauppinen, OKM

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

56(61)



EIO Aarnikka Marjaana(TEM) 23.11.2015JULKINEN

AsiaEU; Epävirallinen avaruusneuvosto 30.11.2015/Avaruusneuvoston edelleen kehittäminen, Euroopan laukaisupolitiikka ja avaruusjärjestelmien ja -datan käytön edistäminen

KokousEpävirallinen avaruusneuvosto 30.11.2015U/E/UTP-tunnus


Epävirallinen avaruusneuvosto järjestetään Luxemburgin puheenjohtajakaudella kilpailukykyneuvoston yhteydessä 30.11. Puheenjohtajamaat ovat valmistellut epävirallisia keskusteluja varten taustapaperin. Keskustelujen aiheina ovat: 1) Avaruusneuvoston edelleen kehittäminen; 2) Euroopan laukaisupolitiikka 3) avaruusjärjestelmien ja –datan käytön edistäminen.

Epävirallisessa avaruusneuvostossa ei tehdä päätöksiä.

Suomen kanta

1) Avaruusneuvoston edelleen kehittäminen (Evolution of the Space Council)

Suomi katsoo, että avaruusneuvosto on hyödyllinen poliittisen ohjauksen ja toiminnan yhdenmukaistamisen kannalta ja ministeritason koordinointifoorumin säilyttäminen on kannatettavaa. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n jäsenmaiden keskinäistä koordinointia avaruusasioissa lisätään sekä EU:n ja ESA:n välistä yhteistyötä tiivistetään. ESA:n laaja-alainen teknologinen osaaminen tulee nähdä mahdollisuutena yhteistyön edelleen kehittämisessä. Yhteisestä toiminnasta tulee muodostua lisäarvoa.

Kilpailu globaaleilla markkinoilla lisääntyy ja Suomi pitää tärkeänä, että myös Eurooppalaisella tasolla vastataan tähän haasteeseen ja vahvistetaan eurooppalaisen avaruusteollisuuden kilpailukykyä. Euroopan avaruusteollisuuspolitiikka tulee suunnata yhdessä EU:n komission, ESA:n ja jäsenmaiden kanssa yhteisiin sovittuihin tavoitteisiin, jotta kilpailukykyä voidaan aidosti vahvistaa. Myös EU:n sisämarkkinat toimivat paremmin, kun jäsenmaiden toimet ovat keskenään koordinoituja.

Suomi pitää tärkeänä, että jäsenmaiden välistä tiedonvaihtoa tiivistetään avaruusalalla. Yhteisille toimenpiteille tulee myös asettaa selkeät aikataulut sekä niiden toteutumista tulee seurata järjestelmällisesti myös käytännön tasolla. EU:n ja ESA:n välillä yhteistyön kehittämisessä on tärkeää huolehtia myös siitä, että pientenkin jäsenmaiden avaruusteollisuuden kilpailukyky ja elinmahdollisuudet säilytetään.

57(61)

Suomi tukee ehdotusta tiekartan laatimisesta ja pitää tätä konkreettisena mekanismina yhteisen Euroopan avaruuspolitiikan toteuttamiselle ja toimijoiden roolien sekä toimeenpanon selkeyttämiseksi. On tärkeää, että keskustelut tulevissa kokouksissa olisivat hyvin rakennettuja ja valmisteltuja sekä toimenpiteet olisivat selkeästi aikataulutettuja.

2) Euroopan laukaisupolitiikka (European institutional launcher market)

Suomi ei ole mukana kantoraketteja valmistavassa teollisuudessa, mutta rahoittaa osaltaan yhteisen laukaisukeskuksen (CSG) toimintaa sekä toimii lähitulevaisuudessa laukaisupalveluiden käyttäjänä omien satelliittiensa osalta.

Suomi pitää tärkeänä, että EU säilyttää itsenäisyytensä avaruussektorin strategisilla alueilla, mm. laukaisupalveluissa.

Suomi voi kannattaa ministereille jaetussa tausta-asiakirjassa esitettyä ehdotusta alan Eurooppalaisten institutionaalisten toimijoiden koolle kutsumiseksi laukaisupalvelujen hankintoja koskevien periaatteiden selkiyttämiseksi.

3) Avaruusjärjestelmien ja –datan käytön edistäminen (promotion of the use of space systems and data)

Suomi pitää tärkeänä, että yhteiskuntaa hyödyttävien sovellusten ja avoimen paikkatiedon tehokasta hyödyntämistä tuetaan korkeaa avaruusteknologiaa tarjoavien yritysten palveluiden kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi. Järjestelmällinen avaruussovellusten ja –palveluiden käytön edistäminen sekä EU- että kansallisella tasolla on kannatettavaa.

Tärkeää on myös luoda edellytykset avaruussovellusten tehokkaaksi hyödyntämiseksi ja uusien kaupallisten palveluiden luomiseksi mm. arktisen alueen kasvaviin vaatimuksiin.

Lisäksi on hyvä muistaa, että avaruusteknologialla voidaan tuottaa lisäarvoa myös laajemmin useilla muillakin sektoreilla, esim. biotaloudessa (mm. metsäalan tiedonkeruu), cleantechissä (mm. kaivosalalla) ja matkailussa (mm. revontulet). Lisäksi avaruustoiminnan teknologisilla ratkaisuilla on yhtymäkohtia terveystoimintaan (mm. etäterveydenhoito).


Kokous rakentuu kolmen pääteeman ympärille:

1) Avaruusneuvoston edelleen kehittäminen 2) Euroopan laukaisupolitiikka3) Avaruusjärjestelmien ja –datan käytön edistäminen

Ministereiden epävirallisia keskusteluja varten on toimitettu taustapaperi, joka on valmisteltu EU:n ja ESA:n puheenjohtajamaiden toimesta (Luxemburg ja Sveitsi). EU:n komissiota ja jäsenmaita on myös konsultoitu asian valmistelussa. Taustamuistio sisältää keskusteluun johdattelevia kysymyksiä.

Kokoukseen on kutsuttu EU:n ja Euroopan avaruusjärjestön (ESA) avaruusasioista vastaavat ministerit, ESA:n pääjohtaja sekä EU:n komissio. Avaruusneuvosto on kokoontunut ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja edellinen virallinen avaruusneuvosto järjestettiin marraskuussa 2011.

58(61)

Avaruusneuvoston edelleen kehittäminen (”Evolution of the Space Council”)

Epävirallisen avaruusneuvoston tarkoituksena on saattaa Euroopan avaruuspolitiikan korkean tason päätoimijat yhteen sekä keskustella avaruusneuvoston tulevaisuudesta ja eri toimijoiden rooleista. Kokouksessa on tarkoitus vaihtaa näkemyksiä mm. siitä, tarvitaanko ministeritason koordinointifoorumia avaruusasioissa ja miten yhteistyötä voitaisiin kehittää edelleen toimivampaan suuntaan.

Epävirallisen avaruusneuvoston kokoontumisen taustalla on myös Lissabonin sopimukseen (2009) sisältyvä maininta EU:n ja ESA:n välisen yhteistyön tiivistämisestä avaruusasioissa. Avaruusneuvosto ei ole toistaiseksi kokoontunut neljään vuoteen.

Mm. seuraavat kysymykset esitetään ohjaamaan keskustelua:

- halutaanko edelleenkin säilyttää ministeritason koordinointifoorumi samalta pohjalta kuin avaruusneuvosto? mitkä olisivat ko. koordinointifoorumin tärkeimmät tehtävät? miten ESA ja EU:n komissio voitaisiin ottaa koordinointiin mukaan?

Euroopan laukaisupolitiikka (Institutional launcher market)

EU:n kilpailukykyneuvosto ja ESA:n ministeritason neuvosto ovat molemmat vuonna 2010 todenneet, että laukaisuissa ensisijaisena lähtökohtana tulisi olla Eurooppalaiset kantoraketit. ESA:n ministerikokouksessa vuonna 2014 ESA:n pääjohtajalle annettiin mandaatti ryhtyä vuoropuheluun Euroopan institutionaalisten käyttäjien kanssa, tavoitteena laukaisupalveluiden hankintoihin liittyvien periaatteiden määritteleminen.


- pitävätkö ministerit oikeana lähestymistapana, että Euroopan institutionaaliset kantorakettien käyttäjät tulisi koota yhteen? kannatetaanko EU:n komission ja ESA:n yhteistä aloitetta alan institutionaalisten toimijoiden koollekutsumiseksi ja ESA:n pääjohtajalle 2014 annetun mandaatin täydentämiseksi?

Avaruusjärjestelmien ja –datan käytön edistäminen (promotion of the use of space systems and data in public policies)

Taustapaperissa todetaan mm., että avaruusteknologia ja sen sovellukset ovat osa yhteiskunnan arkipäivää ja ne tuovat mm. sosio-ekonomisia etuja kansalaisille. Avaruuspolitiikka on väline, jolla vastataan kansallisiin ja EU-tason sosiaalisiin, taloudellisiin ja strategisiin tarpeisiin. Jo usean vuoden ajan avaruusneuvostot ja EU:n neuvostot ovat korostaneet tämän asian tärkeyttä.

2013 julkaistu komission tiedonanto Euroopan avaruusteollisuuspolitiikasta esitteli toimenpiteinä mm. avaruussovellusten käytön edistämisen EU-politiikoissa.

Taustapaperissa EU:n ja ESA:n puheenjohtajat rohkaisevat EU:n komissiota ja ESA:aa, yhdessä muiden keskeisten toimijoiden kanssa, saamaan aikaan prosessin, jossa kysyntää ja tarjontaa edustavat tahot kohtaisivat ja tältä pohjalta voitaisiin määritellä käytännön tarpeet ja toimintamallit räätälöidyillä avaruussovellusten ratkaisuilla. Taustapaperissa ehdotetaan pilottihankkeita ilmastomuutoksen ja muuttoliikkeiden osalta.

59(61)


- olisiko hyödyllistä toteuttaa järjestelmällisempää avaruussovellusten ja –palveluiden käytön edistämistä sekä EU että kansallisella tasolla?

- tulisiko EU:n komissiota ja ESA:aa kannustaa esittämään uusia tapoja säännöllisen vuoropuhelun toteuttamiseksi sekä käyttäjien ja ratkaisujen tarjoajien yhteen saattamiseksi Eurooppalaisella tasolla?

- kannatetaanko pilottihankkeiden toteuttamista ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeiden osalta?

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely-

Käsittely Euroopan parlamentissa-


EU-ministerivaliokunta 27.11.2015

Eduskuntakäsittely

Suuri valiokunta 27.11.2015

Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema-

Taloudelliset vaikutukset-

Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät-

Asiakirjat

Puheenjohtajien tausta-asiakirja 16.11.2015


Marjaana Aarnikka, TEM ([email protected], puh. 050 338 4350)

EUTORI-tunnus

Liitteet

Viite

60(61)


LIITTEET

Asiasanat kilpailukykyneuvosto

Hoitaa TEM

Tiedoksi EUE, MMM, OKM, OM, PLM, SM, UM, VM, VNK, YM

61(61)

työ- ja elinkeinoministeriö minva tem2015-00464 tmo lahtinen päivi(tem) 25.11… ·...

Documents