Kesä 2004H

inta

5 €

Talo älykkäistä materiaaleistaOntelopalojen estäminenPukkila turvatakuu

Turun panimon korttelinuusi elämä

2

Asiantuntijana

S uomalaisista noin 80 % haluaa asua pientalos-

sa, mutta vain puolet asuu. Eikä suhde ihan nopeasti muu-tukaan, sillä ei edes uudistuotannossa pien- ja kerrosta-lojen suhde ole lähelläkään kansalaisten tahtotilaa. Suo-men Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen nä-keekin suomalaisessa asuntotuotannossa pari keskeistävääristymää; maata ei kaavoiteta riittävästi pientalojenrakentamista varten ja toisaalta rakentaminen on liiantuotantokeskeistä.

– Tarkoitan tuotantokeskeisyydellä tässä laajempaakin koko-naisuutta kuin itse asunnon rakentamista teollisin menetelmin.Tuotanto lähtee jo tarpeesta tuottaa jollekin alueelle asuntoja, alu-een kaavoittamista, suunnittelua ja varsinaista rakentamista to-teutustavasta riippumatta, täsmentää Heiskanen. Tarvitsisimmepaljon enemmän koerakentamista Vantaan Kartanonkosken, Es-poon Leppävaaran brittikorttelin ja Helsingin Lassilan esimerkki-

en mukaisesti. Kuntien tulisi testata vaihtoehtoisia alue- ja asun-toratkaisuja, Heiskanen heittää haasteen. Myös riittävän suuri tar-jonta ja sitä kautta kilpailu takaisivat asukkaalle todellisia vaihto-ehtoja, mitä ei suinkaan ole rakennusliikkeiden tuleville asukkailletarjoamat mahdollisuudet vaihtaa tapettia, laattoja ja kaapistojenovien väriä. Se on pelkkää kosmetiikkaa!

– Asumisen todellisia laatutekijöitä ovat mielestäni inhimillinenmittakaava, monipuolinen asukasrakenne, turvallisuus, lapsiystä-vällisyys ja kauneus. Asuttavuus on tärkeä asia, joka koetaan eritavoin. Jollekin se on standardimaisuus, jollekin toiselle ympäris-töratkaisut ja kolmannelle yksilöllisyys ja persoonallisuus. Koros-tan edelleen, että kuluttajalle on voitava tarjota nykyistä enem-män todellisia vaihtoehtoja. Pyrimme myös asuntomessuilla esit-telemään vaihtoehtoisia ja yksilöllisiä ratkaisumalleja. Uskon myös,että kuluttaja on kyllä valmis näkemään jopa vaivaa vertailussa,jos erilaisia vaihtoehtoja olisi jatkuvasti tarjolla. Joka tapauksessasuosittelen tässä elämän suurimman hankkeen suunnittelussa käy-tettävän ammattilaisen apua, joka osaa tuoda esiin todelliset eri-laiset vaihtoehdot. Ollaanhan nykyisin valmiit satsaamaan myöshenkilökohtaisen kunto-ohjelman rakentamiseen ja käymään golf-ja hiihdonopettajan tunneilla, vertaa Heiskanen.

– Riittävä tonttitarjonta pientalorakentamiseen olisi ratkaisusuomalaisen tahtotilan toteuttamiseen. Kuntien kaavoituspolitiik-ka mm. kaavan laatimisen ulkoistamisella ja kuluttajan mahdolli-suus ostaa rakennusoikeutta tilatarpeen mukaan olisivat ehkä oi-keaan suuntaan vieviä ratkaisuja, arvioi Heiskanen. Ei voi ollaoikein, että kunnan tarjoamaa tonttia hakee 20-kertainen määrärakentajaksi haluavia. Näkisin kyllä mielelläni amerikkalaisista elo-kuvista tutun tilanteen, jossa tonttikauppias seisoo ison kyltin vie-ressä, jonka takana on maata ja tontteja. Tällaisia alueita voisiolla kysynnän mukaisissa keskuksissa useita. Lisäksi tonttikauppi-aalla olisi tarjolla useita toteutusvaihtoehtoja pelkästä tontista avai-met käteen -toimitukseen saakka, Pasi Heiskanen visioi.

Tahto ja todellisuus

Arkkitehti, MBA Pasi Heiskanen aloittiSuomen Asuntomessujen toimitusjohta-jana syyskuussa 2003.

Seuraavat asuntomessut ovat Heinolassa 16.7.-15.8.

3

Sisältö

S

Julkaisija:Me Rakentajat yhteistyöryhmä

Toimitus:Suorakanava OyLuotsinmäenpuistokatu 1, 28100 PoriPuh. 02-634 6400, fax 02-634 6449

Päätoimittaja:Raimo Holopainenraimo.holopainen@suorakanava.fi

Toimituspäällikkö:Tapio Näslundtapio.naslund@suorakanava.fi

Toimituskunta:Mirja ForsmanNiina HaahkolaTord HolmlundMarkku MäenpääAnna MäättänenTuula NordbergHeikki PerkiöRaimo Holopainen

Taitto ja ulkoasu:Virve Rintasalovirve.rintasalo@suorakanava.fiEija Kannisto-Setäläeija@suorakanava.fi

Ilmoitusmyynti:Mediakastellipuh. 02-431 1321info@mediakastelli.fi

Painopaikka:Punamusta

Kansikuva:Jarno KylmänenArkkitehtuuritoimisto Pori Arker Oy,Eeva Ruissalo, RA, ARK 283

Kesä 2004

4

7

8

10

12

14

16

17

18

20

22

24

26

27

30

32

34

36

37

38

40

42

43

44

46

48

Vaa’an toinen puoli

uomalaisten rakentamisinnokkuut-ta toppuutellaan harva se päivä. Aiheestalausuu painavia sanoja mm. talouden asi-antuntijat. Itse asiassa varoittavat sanat koh-distuvat lainanottoon, ei siis suoraan raken-tamiseen. Rakentajaperheet kun ottavat lai-noja siinä uskossa, että korkotaso säilyy näinalhaisena jatkossakin. Varmaan perusteltuasormen heristelyä.

Entäpä vaa’an toinen puoli? Kun meillänyt kuitenkin rakennetaan uutta ja parem-paa eritoten kasvukeskuksiin ja kun siirty-mää tapahtuu omistusasuntoihin, näkyy sevuokra-asuntomarkkinoilla lisääntyvänä tar-jontana ja halvempina vuokrina, eikö niin?Ja kun Suomessa rakennetaan tänä vuon-na jopa 15 000 uutta pientaloa, näkyy se

uusien kotien parantuneessa energiatalou-dessa ja muutenkin ekologisuudessa, eikövain? Rakennustuoteteollisuus tuottaa tava-raa ja antaa tekijöille töitä ja verottajalleverotuloja. Myös suunnittelijat ja mm. LVIS-ala voivat paremmin. Eikö niin?

Tällä suomalaisten omien asumisolojenkohentamisinnokkuudella on vielä lukuisajoukko muitakin positiivisia – välittömiä javälillisiä – vaikutuksia, kuten uusien arkki-tehtuuristen ja rakennusteknisten innovaa-tioiden syntyminen, asumisviihtyvyyden ja-turvallisuuden lisääntyminen ja pääosin us-kon lisääntyminen tulevaisuuteen, eikö niin?On tietenkin selvä, että jos ja kun korotnousevat, niin kenties kymmeniä tai satojaperheitä joutuu sen seurauksena jonkinlai-

Vanhaa kunnioittaen – Turun Panimon korttelin uusi elämäRakennusalan nettisivusto rakentaja.fi laajenee ViroonMarkkinoiden laajin valikoima jätevedenkäsittelyjärjestelmiäTalo älykkäistä materiaaleistaUponorin laajat toimituskokonaisuudet auttavat rakentajaaTuhoisien ontelopalojen estäminen pientaloissaDIGIT SE tarjoaa terveemmän asuinympäristönPukkila turvatakuu varmistaa kylpyhuoneesi kunnonRoudatonta rakentamistaVaristossa Ecoflexin avulla eroon putkivuodoistaKesäsesonki valttia koulujen kattoremonteissaJulkisivut kuntoon JUKO:llaTuplavarma-ratkaisulla selviä etuja yläpohjaeristämiseenUutta vanhalla tyylilläKampin Keskukseen betonia Eduskuntatalon verranVain päivänsäteilleUusien lämmöneristysmääräysten täyttäminenKylmäsiltojen vaikutus eristävyyteen puurunkoisessa seinässäKäsi kädessä – energiatalous ja terveellinen sisäilmaKeraamisisssa laatoissa värejä, kokoja ja harmoniaaMaitokahvia ja vaniljaaAsuntomessujen helmiHallittua jätevesien käsittelyä haja-asutusalueellaIlmanvaihdon asennustekniikka nopeuttaa rakentamistaOvatko kesämökin kaasulaitteet kunnossa?Uusia tuulia

seen ahdinkoon. Vaikka miinuspuolelle huo-mioidaan myös nousseet kustannukset, niinvoidaan silti kysyä, että mihinkä suuntaanse kansantalouden iso vaaka loppupunni-tuksessa mahtaa kallistua?

Viisautta, mutta myös rohkeutta raken-tamispäätöksiin!

Raimo Holopainen, päätoimittaja

4

A

Tiilirakentaminen

Teksti: Heikki Perkiö Kuvat: Studio Voitto Niemelä

urajoen länsirannallasijaitsevan Panimon korttelin sanee-raus päätti laajahkon, yli kymmenenvuotta kestäneen länsirantaprojektin.Viiden korttelin alueella sijaitsevatvanhat teollisuuskiinteistöt on sanee-rattu eri käyttötarkoituksiin: oppilai-tosten käyttöön, toimistotiloiksi jaasuintiloiksi.

Läntisen Rantakadun, Wechterinkujan,Linnankadun ja Veistämönkujan rajaamanPanimon korttelin saneerausta olivat to-

Vanhaa kunnioittaen – Tiilerin tiililläTurun Panimon korttelin uusi elämä

teuttamassa Kuntien eläkevakuutus ja Har-tela Oy, jonka toimisto muutti uudistunee-seen panimorakennukseen. Itse panimo-rakennuksen ohella korttelissa saneerattiinpanimon kyljessä ollut varastorakennus jakorttelin toiseen laitaan rakennettiin kaksiuutta punatiilistä toimistorakennusta, jos-sa sijaitsee mm. Turun työvoimatoimisto.Kohteen arkkitehtisuunnittelusta on vastan-nut Arkkitehtitoimisto Sigge Oy, joka onollut mukana ideoimassa korttelin käyttöäjo vuodesta 1992.

Haastava tiilijulkisivu

Mittavan pohjavahvistusurakan ohellakohteessa toteutettiin haastava julkisivusa-neeraus, joka toteutettiin pieteetillä, van-haa arvokasta punatiilijulkisivua kunnioit-taen. Aikanaan kun panimorakennusta1880-luvulla muurattiin, ei käytössä olluttiilien standardimittoja. Niinpä eri tiiliteh-tailta toimitetut tiilet ja niillä toteutetut jul-kisivut ovat toisistaan poikkeavia. Yhtäläis-tä näille vanhoille poltetuille tiilille oli kui-tenkin niiden kestävyys, sillä enimmäkseentiilirakenteet ovat olleet hyvässä kunnossaja rikkoutuneita tiiliä ja haurastuneita sau-moja on ollut noin 10-15 % kokonaisuu-desta. Purkutöistä saatiin osa tiilistä pelas-tettua uudelleenkäyttöön ja loput noin10.000 tiiltä tehtiin tilaustyönä panimora-kennuksen saneerausta varten.

Turun Kaakelilinnan Linnankadun puoleinenjulkisivu. (vas.)

Yleiskuva Turun Panimon korttelista. (alla)

5

Tiilirakentaminen

Saneeraustiilet "käsinlyömällä"

Vanhan tiilijulkisivun saneeraukseen tar-koitetut tiilet valmistettiin Tiileri Ylivieskantehtailla. Valmistusmenetelmänä käytettiinRuukintiilestä tuttua märkälyöntimenetel-mää, jossa tiilille aikaansaadaan vanhanajan aito käsinlyönnin ilme. Normaalistatuotannosta poiketen Turun Panimon tii-let valmistettiin manuaalista käsinlyöntiko-netta käyttäen, jossa tiiliä "lyödään" yksikerrallaan. Näissä tiilissä on siis todellinenyksilöllinen leima.

Ruukintiilen neljän vakiovärin (punainen,kirjava, vaalea ja ruskeanmusta) perusteel-la kohteen punaisen tiilen värisävyä muu-tettiin polttolämpötilaa nostamalla. Näinsaatiin aikaan polttoväri, joka istuu van-haan tiilijulkisivun esteettiseen kokonaisuu-teen.

Erikoislajittelulla yhtenäinen ilme

Kahden kolmikerroksisen uudisraken-nuksen osalta vaatimukset olivat saman-tyyppiset kuin saneerauksen kohteena ole-valle, suojelupäätöksen alaiselle panimo-

rakennuksellekin: tiilijulkisivujen tulisi es-teettisesti sopia korttelin kokonaisilmee-seen. Uudisrakennusten tiilenä käytettiinTiileri Ylivieskan valmistamaa Kaamos vaa-leaa, jonka massan pohjana on saman sä-vyiseksi palava punasavi kuin saneerauk-sessa käytettyjen Ruukintiilien kohdallakin.Erikoislajittelun avulla Kaamos vaalealletyypillistä polttovärien kirjavuutta tasoitet-tiin paremmin kohteeseen sopivammaksi.

Tiileri palvelee rakennuttajaa ja suunnit-telijaa

Turun Panimon korttelin saneerauksenohella olemme olleet mukana useassamerkittävässä julkisessa laajennus- ja sanee-rauskohteessa. Näitä ovat muun muassaolleet:

– Kampin keskus– Turun keskuspaloasema– Eduskuntatalon lisärakennus– Jyväskylän Matkailukeskus– Turun Sanomien laajennus– Helsingin pääpostiNäiden kohteiden tiilet ovat pääosin rää-

tälöity rakennuttajan ja suunnittelijan toi-vomusten mukaisesti.

Aitoja Tiileritiiliä jo yli 50 vuotta

Tiileri edustaa suomalaista huippuosaa-mista poltetun tiilen valmistuksessa. Tiile-rillä on pitkät perinteet poltetun tiilen val-mistuksessa. Tiileritehtaista on vuosien var-rella kehittynyt monipuolinen poltettuihintiiliin erikoistunut perheyritys, jonka omis-tus on vakaasti suomalaisella pohjalla.

Peruskorjatun alueenpääty viereisestä puistos-ta nähtynä. (yllä)

Uusi toimistorakennusistuu hyvin peruskorja-tun punatiilirakennuk-sen viereen. (oik.)

6

Tiilirakentaminen

Tiileri-myynti:Helsinki, puh. 09-878 5432Tampere, puh. 03-368 5883Turku, puh. 02-275 7500Kouvola, puh. 05-886 1125Kuopio, puh. 017-282 4805Oulu, puh. 08-371 995Seinäjoki, puh. 0500-565 906

Lisätietoja tiilistä ja tiilirakentamisesta

www.tiileri.fi

Tiileri SeppäläKyröntie 50421450 Tarvasjokipuh. 02-484 300fax 02-484 8919

Tiileri YlivieskaLentokentäntie 83384880 Ylivieskapuh. 08-427 6000fax 08-427 139

Tiileritehtaat:Tiileri Keramia25730 Mjösundpuh. 02-420 000fax 02-420 300

Kaikilla Tiileritehtailla on omat erikois-tuotteensa. Laajan tiilivalikoiman mahdol-listaa mm. eri tehtaiden toisistaan poikke-avat valmistusmenetelmät:

– Tiileri Seppälän erikoisuutena on Suo-men ainoa kuivapuristuslinja, jolla valmis-tetut tiilet ovat kuuluja mittatarkkuudestaan– useimmat ovat myös molemmin puolinpuhtaaksi muurattavissa

– Tiileri Ylivieskan tuotevalikoimaankuuluu vanhan ajan perinteitä kunnioitta-

va Ruukintiili, joka valmistetaan märkälyön-timenetelmällä. Tällä menetelmällä tiiliävalmistetaan Suomessa vain Ylivieskassa.

– Tiileri Keramian erikoisuutena ovatkaoliinisavesta valmistetut vaaleat tiilituot-teet, joita Kemiössä on valmistettu – en-simmäisenä Suomessa – jo vuodesta 1978.

Tiileritehtaiden monipuoliseen tuotanto-valikoimaan kuuluvat perinteisten julkisivu-tiilien ohella myös taloustulitiilet, si-säseinätiilet, tiililaatat, pihatiilet,

Uuden toimistorakennuksenjulkisivu pihan puolelta

Ravintolaksi saneeratunkiinteistön julkisivuaAurajoen puolelta.

hyvin lämpöävaraavat, valmiiksityöstetyttiileritulisijat sekä pehmeälöylyiset japitkäikäiset keraamiset kiuaskivet.

Tiileri palvelee valtakunnallisesti

Tiileritehtaiden toimialueena on kokoSuomi. Tehtaita on kolme, myyntikont-toreita seitsemän ja jälleenmyyjiä ympäriSuomen. Tiileri-tietotaitoon kuuluu laadunja monipuolisuuden ohella myös toimitus-varmuus. Aito Tiilerituote on varma va-linta.

Ikkuna-aukon muutoksen vuoksi Ruukintiilellä korjattua tiilijulkisivua.

7

R akentaja.fi on raken-

nusalaan keskittynyt tiedonhaku-, tie-donjako- ja palvelukonsepti, jossapientalorakentaja, materiaaliteolli-suus ja alan palveluiden tuottajatovat keskenään jatkuvassa vuorovai-kutussuhteessa. Konseptin näkyvim-mät osiot ovat Suomessa suuren suo-sion saanut Rakentaja.fi -portaali javiikoittain ilmestyvä Rakentaja-fi -verkkolehti. Nyt palvelu laajenee Vi-roon ja muun Baltian markkinoille.

Rakentaja.fi muuntuu Virossarakentaja.ee:ksi

Virossa on menossa voimakas rakenta-mis- ja remontointibuumi ja sen uskotaanvaan voimistuvan maan liityttyä EU.n jä-seneksi toukokuussa. Voimakas rakenta-misbuumi, virolaiseen kulttuuriin kuuluvaehtymätön tiedonjano ja -tarve antavatrakentaja.ee –palvelun rantautumiselle he-delmällisen maaperän.

– Viron ja muiden Baltian maiden voi-makas talouskasvu, vahvassa nousussa ole-va internetin käyttöaste, maiden liittyminenEU:hun ja suomalaisen rakennusmateriaa-liteollisuuden vahva asema Baltian markki-noilla johtivat markkinatilanteen selvittämi-seen ja päätökseen lähteä kansainväliseenrakennusalan viestintään, sanoo Suoraka-navan toimitusjohtaja Hannu Myöhänen.

– Rakentaja.fi palvelussa Suomessa mu-kana olevista 75:stä rakennusteollisuudenyrityksestä lähes kaikilla on toimintaa Viros-sa, joten myös tämä edesauttaa palvelun yl-lättävänkin nopean avauksen. Kesän aikanakokoamme yhteistyöryhmän eli ne yritykset,jotka näkevät suomalaisen viestintämallin ja

omien tuotteidensa ja palveluidensa soveltu-vuuden Viron markkinoille. Mikäli teollisuusnäkee asian myönteisenä ja pystyy nopei-siin päätöksiin, rakentaja.ee avautuu jo syk-syllä, Myöhänen arvioi.

Suomessa sivuston suosion kasvu ollutnopeaa

Rakentaja.fi käyttömäärien mittaus aloi-tettiin heinäkuusta 2001 alkaen kansain-välisellä Redsheriff-palvelulla. Tällä aikajak-solla kokonaiskäyttäjämäärä on lisääntynytn.10.000:sta 200.000:een kuukausittai-seen käyttäjään. Käyttäjistä n. 40 % onpientalon- tai vapaa-ajanasunnon rakenta-jia tai rakentajiksi aikovia. Remontoijienosuus on n. 40 %, loput 20 % käyttäjistäovat alan ammattilaisia.

Palvelulla lähes 60.000 jäsentä

Suomessa rakentaja.fi –sivuilla kävijätovat voineet ilmaiseksi liittyä myös palve-lun jäseniksi. Jäsenille palvelu tarjoaa run-

Rakennusalan nettisivusto

rakentaja.fi laajeneeViroon

Internet

saasti lisäpalveluja ja erilaisia yhteisosto-kampanjoita. Hetki sitten päättyneessäenergian yhteisostokampanjassa 2.254jäsentä vaihtoi energiatoimittajaansa. Jä-senmäärä toukokuun 2004 lopussa oli joyli 57.000. Jäsenille tehdyn tietolähdetut-kimuksen (vastanneita 1.253) mukaanrakentaja.fi arvostettiin selvästi tärkeim-mäksi tietolähteeksi rakentamisessa.

Rakentaja.fi –palvelukonseptin toteuttaja-na toimiva Suorakanava Oy on porilainen,vuonna 1985 perustettu rakentamisen vies-tintään ja rakentamisen kuluttajamarkkinoin-tiin erikoistunut yritys, jolla on tällä hetkellämarkkinajohtajuus pientalon omatoimiraken-tajiin kohdistuvassa suoraviestinnässä. Yrityk-sen palveluksessa on 25 henkilöä ja sen lii-kevaihto tulee olemaan vuonna 2004 noin3 miljoonaa euroa. Asiakkaina on noin 80rakennusalalla merkittävässä asemassa toi-mivaa yritystä tai yhteisöä.

Teksti ja kuvat: Suorakanava Oy

8

J

Putkijärjestelmät

äteveden käsittelyjärjestel-mien kehitys ja markkinointi ovat ol-leet jo useita vuosia yksi Uponorin pai-nopistealueista. Kehitystyön tulokse-na Uponorilla on erittäin monipuoli-nen valikoima erilaisiin olosuhteisiinsoveltuvia jäteveden käsittelyjärjestel-miä pienistä mökkiratkaisuista ainauseamman asunnon käsittäviin kiin-teistöihin sekä maatiloille.

Biologis-kemialliset panospuhdistamot

Biologis-kemiallinen Upoclean 5 -panos-puhdistamo on yhden perheen kaikkienjätevesien käsittelyyn tarkoitettu järjestel-mä. Se soveltuu erityisesti ympäristöllises-ti herkille alueille tai kohteisiin, joissa esim.tontin koko tai kallioisuus estävät normaa-lin puhdistamokentän rakentamisen.Upoclean-perheeseen kuuluvat myös isom-mat kahden ja kolmen perheen vaihtoeh-dot Upoclean 10 ja Upoclean 15 sekä

Oikea järjestelmä kohteeseen kuinkohteeseen

Uponorilla markkinoiden laajin valikoimajätevedenkäsittelyjärjestelmiä

maatilakäyttöön tarkoitettu Upoclean Milk-panospuhdistamo.

Maapuhdistamot

Maapuhdistamo voidaan toteuttaa maa-perän koostumuksesta riippuen kahdellatavalla, joko imeytys- tai suodatusjärjestel-mänä. Mikäli maaperä on hyvin vettä lä-päisevää, käytetään imeytysjärjestelmää.Suodatusjärjestelmä on tarkoitettu tiivii-seen, esim. savipohjaiseen maaperään.Uponor Sako -imeytys- ja suodatusjärjes-telmistä löytyy useita kokovaihtoehtojasekä erilaisiin olosuhteisiin kehitettyjä rat-kaisuja. Uponor Sako Matala on erityises-ti hankaliin maasto-olosuhteisiin tarkoitet-tu maapuhdistamoratkaisu. Kokonaisjärjes-telmien ohella valikoimassa on myös Upo-nor Sako -saneerauspaketti imeytyskentänrakentamiseen olemassa olevien ja hyvä-kuntoisten saostuskaivojen yhteyteen.

Umpisäiliöratkaisut

Uponor Lokajätti -umpisäiliötä käyte-tään pääasiassa erillisviemäröintijärjestel-missä, joissa wc-jätevedet johdetaan um-pisäiliöön ja harmaat vedet käsitelläänUponor Sako -maapuhdistamon avulla.Lokajätti soveltuu käytettäväksi myös va-paa-ajan asunnoissa.

Ratkaisut vapaa-ajan käyttöön

Uponor Saunakaivo ja Saostuspallo sekäUponor Sako Mökkipaketti ovat erityises-ti vapaa-ajan asuntojen tarpeisiin kehitet-tyjä ratkaisuja. Saunakaivo on tarkoitettuvesijohdottomille mökeille ja rantasaunoil-le. Mikäli järjestelmään johdetaan rasvai-sia tiskivesiä Saunakaivon eteen voidaanliittää Saostuspallo puhdistuksen tehosta-miseksi. Uponor Mökkipaketti on vesijoh-dolla varustetun kesämökin, jossa ei olevesivessaa eikä pesukoneita, keittiö- japesuvesille soveltuva vaihtoehto.

Järjestelmän valinta

Teksti ja kuvat: Uponor Oy

Yhden Kahden Kolmen Yhden Yhden Yhden Hiekkamaa Tiivis maa, Kaikilleperheen perheen perheen perheen perheen perheen esim. maalajeille,

asumajäte- asumajäte- asumajäte- asumajäte- pesu- ja WC-vedet savimaa myös kallio-vedet vedet vedet ja maito- talousjäte- tonteille

huonevedet vedet

Upoclean 5 -panospuhdistamo x x x x

Upoclean 10 -panospuhdistamo x x x x

Upoclean 15 -panospuhdistamo x x x x

Upoclean Milk -panospuhdistamo x x x x

Uponor Sako -suodatuspaketti x x x

Uponor Sako Matala -suodatus-

paketti + kokoomaputkisto x x x

Uponor Sako -imeytyspaketti x x

Uponor Sako Matala -imeytys-

paketti x x

Uponor Sako -paketti 2 x x

Uponor Sako -paketti 2

+ kokoomaputkistopaketti x x x

Lokajätti-umpisäiliö x x x

9

10

KMe Rakentajat

Teksti: Raimo Holopainen Kuvat: Suorakanava Oy

oneisiin, tuotteisiin ja materiaaleihinkehitetään kovaa vauhtia uusia ominaisuuksia, jotka hyö-dyttävät kuluttajia ko. materiaalien käytössä ja huollossa.Uudet ominaisuudet ovat niin yllättäviä ja monipuolisia,että ne tuntuvat älykkäiltä – sanan perinteisessä merki-tyksessä. Suomessa on jo vuosikausia – mm. asuntomes-sukohteissa – toteutettu ns. älykkäitä taloja, joiden "älyk-kyys" on perustunut pääosin erilaisiin valvonta-, säätö-ja ohjauslaitteisiin. Milloin näemme ensimmäisen älyk-käistä materiaaleista tuotetun pientalon?

VTT tutkii erilaisten älykäs materiaali -innovaatioiden pohjaltakiinnostavan idean kehittämistä kypsäksi tuotteeksi. Tällä hetkel-lä tutkimuksen painopiste on älykkäissä elintarvikepakkauksissaja mm. tuulivoimaloiden kehittämisessä.

Ensimmäisenä kulutustavarainnovaatioita?

VTT:n teknologiateemat ovat: Älykkäät tuotteet ja järjestelmät,Tulevaisuuden tiedonsiirtoteknologia, Puhdas maailma ja Turval-lisuus ja käyttövoima. Älykkäiden tuotteiden ja järjestelmien han-kealueita ovat: Aktiivinen ja viestivä pakkaus, jolla pyritään herk-kien pakkausten laadunhallintaan ja älykkääseen logistiikkaan, Ha-jautettu energia ja Sulautettu rakenneäly.

Aktiivinen ja viestivä pakkaus voidaan varustaa indikaattorivä-rein, jotka reagoivat pakkauksen tai tuotteen pilaantumisesta ker-toviin kaasuihin. Kehitystyön alla on löytää sopiva tulostusaine,joka näkö-, kamera- tai UV-havainnoin kertoo pakkauksen taituotteen tilasta. Laajemmin tällainen aktiivinen ja viestivä pakka-us kertoo koko tuotanto- ja logistiikkaketjulle mm. tuotteen fyysi-sen sijainnin aina tuotantolaitoksesta asiakkaalle saakka. Loppu-

Taloälykkäistämateriaaleista

Milloin talon älykkyys kilpaileerakentajan älykkyyden kanssa.Voiko rakennusmateriaali ohjatatekijää? Kumpi on pomo raken-tamisessa?

11

Me Rakentajat

tuloksena on mm. tuotteen virheetön kuljetusoperointi ja laadun-hallinta. Vaikka pääpaino on teollisuuden tuotteissa, tutkimus- jakehitystyön odotetaan synnyttävän kulutustavarainnovaatioitaesim. juuri elintarviketuotannossa.

Satametrisiä tuulimyllynsiipiä

VTT:n mukaan älykkäiden materiaalien tutkimuksen tuloksetnäkyvät usein epäsuorasti: koneet, laitteet ja ajoneuvot ovat kevy-empiä, kestävämpiä, tarkempia, nopeampia eivätkä aiheuta esim.melua. Yksi uusien materiaalien tutkimuksen avainsanoja on sulau-tettu rakenneäly. Sulautetulla rakenneälyllä tarkoitetaan sitä, ettämateriaaleihin tai niistä valmistettuihin koneiden ja laitteiden ra-kenteisiin asennetaan mittausta, aktiivista reagointia, laskentaa,päätöksentekoa tai viestintäkykyä mahdollistavia ominaisuuksia.VTT kehittää sulautettua rakenneälyä mm. värähtelyvaimennuk-siin, jolloin tulevaisuuden tuulimyllyjen siipirakenteen muodonmuu-toksen ja melunvaimennuksen hallinta mahdollistavat rakentaa tuu-limyllyjä, joiden siivet ovat jopa satametrisiä. Suomessa on tällähetkellä 65 tuulivoimalaa, joiden tuulivoimakapasiteetti on 43 me-gawattia. Tavoitteena on 500 megawatin kapasiteetti vuonna 2010,mikä vastaisi yhtä prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.

Entäpä rakennusmateriaalit?

Ei liene kovin pitkä matka siirtää saavutettuja tuloksia myös ra-kennusmateriaaliteollisuuteen ja sitä kautta talonrakentamiseen, jol-loin voimme rakennusvaiheessa nähdä "keskusvalvomosta" raken-teiden kosteustilan, kuormitukset, putki- ja sähköjohdotusten tilan

Viesti kännykässä saattaa kertoa rusinoistasikaiken: Missä paketti on, milloin on viimeinen

käyttöpäivä ja mikä on rusinoiden olotila juuri nyt.

Helene Juhola (oik.)ja Liisa Jakola osoit-tivat rusina-demolla,kuinka lähellä konk-retiaa ollaan jo mm.elintarviketeollisuu-den laadunvalvonnas-sa ja logistiikanohja-uksessa.

jne. Asumis- ja ylläpitovaiheessa näemme heti kattorakenteen uh-kaavat vesivauriot, tulisijojen ja hormistojen kunnon, mahdolliset läm-möneristyksen painumat, saamme impulssin parketin hiontatarpeesta,ovien saranoiden säädöstä ja luonnollisesti oluen ja muiden virvoitus-juomien liian korkeasta lämpötilasta jääkaapissa.

Yhden tuulivoimalan kapasiteetti on nyt keskimäärin 1 megawatti.

12

Lattialämmitys on nyky-aikaisessa omakotiasu-misessa lähes itsestään-selvyys. Uponor Wirsbo-lattialämmityksen asen-taminen sujui Kouruloi-den talossa joustavastirakentamisprojektin ede-tessä.

Ö

Teksti: Uponor Kuvat: Studio Havumäki

Jätevesijärjestelmät

Öljyalan Palvelukeskuksen markkinointipäällikkö EeroKourula rakentaa asuinpinta-alaltaan 300 neliömetrinomakotitaloa Espoon Nöykkiöön. Rakennustyöt alkoivatvuoden 2003 syyskuussa ja talven sankoista lumipyryis-tä tuomista hankaluuksista huolimatta projektin loppuhäämöttää heinäkuun puolivälissä.

– Oma osuuteni rakentamisessa on ollut toistaiseksi verrattain vä-häinen. Olen pääosin huolehtinut materiaalihankinnoista. Tarkoituson kuitenkin olla vahvasti mukana siivous- ja viimeistelytöissä, EeroKourula kertoo.

Eero Kourulan nyt nouseva Jämerä-kivitalo on suunniteltu ni-menomaan Nöykkiön 1400 m2 tontille ja perheen tarpeisiin. EeroKourulan mukaan Siporex-kevytbetonitalon valintaan vaikuttivat mo-net tekijät, eräänä tärkeänä niistä materiaalin helppo työstettävyys.

Järjestelmäajattelu nopeuttaa rakenta-mista ja tuo turvallisuutta

Eero Kourulan kokemukset edellisestärakennusprojektista ovat kymmenen vuo-den takaa. Sen jälkeen taloteknisten tuot-teiden kehitys on ollut vireää. Järjestelmä-ajattelun lyöminen läpi rakentamisessa onEero Kourulan mielestä oikea kehityssuun-ta. Hän onkin hankinnoissa pyrkinyt raken-nusprojektin hallintaa helpottaviin selkeisiinkokonaisuuksiin. Tuotteet ovat yhä pidem-mälle tehtailla asennusvalmiiksi viimeistel-tyjä kokonaisuuksia. Asentamisaika nopeu-tuu ja työn laatu paranee.

Monet talotekniikka-alan yritykset toimit-tavat yhä pidemmälle vietyjä kokonaisuuk-sia. Tässä rakennusprojektissa keskeinenjärjestelmätoimittaja on ollut Uponor, joltaovat tulleet käyttövesi- ja viemäröintijärjes-telmät, lattialämmitys, radonputkisto ja il-manvaihtokanavisto sekä sadevesi-, salaoja-ja jätevesijärjestelmät.

Eräänä esimerkkinä rakentamista helpot-tavasta ja sen laatua parantavasta järjestel-mäkokonaisuudesta on Kouruloiden talonUponor Wirsbo -käyttövesijärjestelmä. Suo-jakuoressa olevat pex-materiaalista valmis-tetut virtausputket parantavat kosteustur-vallisuutta, eikä niistä liukene veden laatuaheikentäviä aineita juomaveteen. Kaikki jär-jestelmän osat sopivat toisiinsa ja muodos-

tavat turvallisen vesitiiviin kokonaisuuden.Jokaiselle vesipisteelle tulee omat putkensa. Näin vältytään tur-

hilta liitoksilta. Pitkät saumattomat asennukset parantavat koste-usturvallisuutta. Asennustyötä helpottavat Wirsbo Q&E -liittimet,jotka on kehitetty nimenomaan Uponorin Wirsbo PEX-putkiavarten. Jakotukit asennetaan vesitiiviiseen jakotukkikaappiin.

Vesipisteiden yhteydessä käytettävät hanakulmarasiat ovat pit-källe vietyä ajattelua osoittava yksityiskohta. Hanakulmarasian jasuojaputken liitokset ovat vesitiiviit. Hanakulmarasia liitetään tii-vistelaipalla seinän vedeneristykseen. Näin virtausputki voidaanvaihtaa hanakulmarasiaa ja vedeneristystä irrottamatta tai rikko-matta.

Putkivedot teknisestä tilasta tontin läpi taloon käyttöveden ja-kotukille on tehty Uponorin valmiiksi eristetyllä Ecoflex-putkella.Sivusuunnassa luja, mutta samalla pitkittäissuunnassa joustava putkion asennusvaiheessa helppo käsiteltävä. Kalliotontilla ei kaikkia

Uponorin järjestelmät

Laajat toimitu

13

Jätevesijärjestelmät

Lisätietoja:Uponor Suomi Oy, puh 020 129 211tai www.uponor.fi

putkivetoja voida tehdä kovin syvään, niin-pä kylmän käyttöveden putkena onkin käy-tetty lämmitettävää Ecoflex Supra - put-kea, jonka avulla voidaan torjua jäätymis-ongelmat.

Lattialämmitys itsestäänselvyys

Eero Kourula pisti paljon painoa läm-mitysjärjestelmän valintaan. Käyttökustan-nus- ja mukavuustekijät johtivat lopultaAurinkoÖljy -järjestelmään ja lattialämmi-tykseen. Kaukoran öljylämmityskattilan javaraajan sekä Viessmannin 10 m2 laajuis-ten aurinkokeräimien avulla auringon tuot-tama energia saadaan tehokkaasti talteen.

– Tavoitteena on hoitaa aurinkolämmi-tyksen avulla puolet käyttöveden lämmi-tystarpeesta ja neljännes lämmityksestä. Li-säksi kesäaikaisen mukavuuslattialämmi-tyksen tarpeesta puolet hoidetaan aurin-kolämmöllä. Siksi aurinkokeräinten pinta-ala mitoitettiin varsin suureksi. Kokemuk-set vastaavista kohteista osoittavat, ettätavoite on täysin realistinen, Eero Kourulapainottaa.

Vesikiertoista lattialämmitys-tä Eero Kourula piti itsestäänselvänä lämmönjakovalintana.Se sopii kaikkiin lattiapintama-teriaaleihin ja pitää Kouruloidenlaattalattiat ja parketit miellyttä-vän lämpiminä. Samalla sisus-tus ja siivous helpottuvat. Latti-alämmityksessä lämpö kohdis-tuu oikein, joten ylilämmittämis-tä ei tarvita, mikä merkitseeenergiansäästöä.

Uponor-Wirsbo - lattialämmi-tys asennettiin kolmessa vai-heessa sitä mukaan kuin rakennusprojek-tin eteneminen työn salli. Putket olivathelppoja käsiteltäviä, joten asennustyö su-jui ripeästi. Wirsbo-lattialämmityksessälämpöä luovuttava pinta on laaja. Siksiputkien veden lämpötila on yleensä välillä+28 °C - +45 °C, riippuen välipohjan jalattian tyypistä. Järjestelmä soveltuu erin-omaisesti käytettäväksi aurinkolämmitteis-ten akkuvaraajien ja matalalämpöisen ve-den kanssa.

Lattialämmityksen tarkan huonekohtai-sen ohjaamisen mahdollistavat huonekoh-taiset lattialämmityksen säätöanturit. Sää-dössä otetaan huomioon huonelämpötilanlisäksi myös lattioiden pintalämpötilat.

Muovinen ilmanvaihtokanavisto helppotyöstää

Muoviset ilmanvaihtokanavat saivat EeroKourulan mukaan erityistä kiitosta asen-nustyön tehneiltä. Niiden siirtely ja asen-nus työmaalla oli helppoa. Muovikanavaei altistu korroosiolle. Putkien sileä sisä-pinta ei kerää epäpuhtauksia. Antistaatti-nen valmistusmateriaali hylkii epäpuhtauk-sia.

Kouruloiden taloon asennettiin myösradon-putkisto, jota Nöykkiön kallioperäi-sellä alueella suositellaan käytettäväksi.Myös radon-putkistopaketti tuli Uponoril-ta. Radonsuojaus edellytti talon alapohjansaumojen, putkiläpivientien ja maanvastais-

ten saumojen mahdollisimman hyvää tii-vistämistä.

Vaadittava poistokanavisto löytyi valmii-na pakettina Uponorilta. Toimitus käsittitarvittavat imu-, siirto- ja poistokanavat vir-taussäätimineen ja tiivistys- ja eritystarvik-keineen.

Eero Kourula on varmistanut talonsaperustuksien ja kellareiden kuivuuden Upo-norin sadevesi- ja salaojajärjestelmillä. Sa-devesiviemäri johtaa katolta valuvat sade-vedet pois niin, että ne eivät pääse valu-maan perustuksiin tai kellariin. Salaojakerää maassa olevan haitallisen veden poisperustusten luota. Kouruloiden piha onvarsin kallioperäinen, joten sadevesiongel-ma ei ole kovin suuri.

Pientalon katolta valuu vuosittain keski-määrin 50-100 m3 sade- ja sulamisvesiä,joita ei saa johtaa salaojaan, jotka täyttyi-sivät rankkasateella ja työntäisivät vettätalon perustuksiin. Tässä tapauksessa sa-devesien määrä on keskimääräistä suurem-pi talon verrattain suuren pinta-alan takia.Salaoja- ja sadevedet johdetaan omia put-kiaan myöten Uponor-pihakaivoon ja edel-leen pois tontilta – terveellä talolla on kui-vat jalat.

Teknisestä tilasta kiinteistöön tulevat putkis-tot toteutettiin Uponorin Ecoflex-putkilla,joustavan ja lujan putkimateriaalin asennuskaivantoihin oli helppoa.

Eero Kourulan kevytbetonitalo nousee Es-poon Nöykkiöön.

t muuttavat rakentamista

uskokonaisuudet auttavat rakentajaa

14

M

Lämmöneristys

Teksti: Pekka Rönkkö Kuvat: Paroc Oy

onien Suomen kaupunkien historiassa on kokemuksia tuhoi-sista puutaloalueiden tulipaloista. Nyt on monissa kaupungeissa kehitteillä“Tiivis ja matala” hankkeita, joiden tarkoituksena on toteuttaa tiiviisti raken-nettuja pientaloalueita. Tulipalotilanteissa lisääntyy tällöin riski alueella le-viäviin paloihin. Tämä tuo paineita kehittää paloturvallisempia rakennerat-kaisuja, jotka vaikeuttavat tulen leviämistä.

Tuhoisienontelopalojenestäminenpientaloissa

Asuntopalot syttyvät lähes aina talonsisältä. Tai sitten terassilla olevasta grillis-tä, roihusta, kynttilästä tms. Näissä kaikis-sa tapauksissa pientalojen räystäsrakenneon tulelle avoin. Palon alkuvaiheessa asun-non ikkuna rikkoontuu kuumuudessa ja lie-kit leviävät tämän jälkeen räystään alta ta-lon ullakolle. Terassipalossa liekit leviävätuseimmiten puuseinää pitkin ullakolle. Ul-lakon ontelopalo aina tuhoisa ja tuli on sil-loin levinnyt jo koko asunnon yläpohjanalueella. Kuumuus on korkea, kaikki palaaja kaikki ympäristössä olevat rakennuksetovat vaarassa syttyä palamaan. Helpointapa estää tuhoisa ontelopalo, on tehdäräystäsrakenne niin, että tuli ei pääse ulla-kolle.

VTT ideoi edullisen ratkaisun

VTT:n Rakennus- ja yhdyskuntateknii-kan Paloturvallisuus osastolla on tutkittuontelopalojen paloturvallisuutta ja sen tu-loksena v. 2003 esiteltiin edullinen ja hel-posti rakennusvaiheessa tehtävä ratkaisu.Siinä räystään aluslaudoituksen yläpuolel-la on pelti, joka estää liekkien leviämisenyläpohjaan. Paroc Oy kehitti tätä VTT:nhienoa ideaa edelleen. Palotilanteessa peltikuumenee voimakkaasti ja tällöin palavamateriaali syttyy myös pellin yläpuolella.Kuumetessaan pelti myös laajenee, vään-tyy ja suojaukseen muodostuu rakoja, jos-ta liekit voivat levitä ullakolle. Mutta kunpelti korvataan jäykällä paloturvallisellaVuorivillalevyllä, edellä mainitut riskit voi-daan eliminoida. Näin palokunnalle saa-daan riittävästi aikaa pelastustoimiin japalon leviämisen estämiseen. Ratkaisu ontehokas ja halpa toteuttaa.

Voisi kuvitella, että jatkossa vakuutusyh-tiöt palkitsevat edullisempien maksujenmuodossa tällaisia selkeästi palovahinkojapienentäviä ratkaisuja.

ulkokourunalapelti

15

internet julkaisut rautakauppamessut televisio

Muutamassa vuodessa internetistä on tullut rakentamisen selkeästi tärkein tietolähde.

Suorakanavan tekemään tietolähdetutkimuksen mukaan (1.285 vastannutta

uudisrakentajaa) 55 % pitää nettiä tärkeimpänä tietolähteenä.

Internetistä rakentamisen tärkein tietolähde

Yhteystiedot Etusivu Aikaisemmat verkkolehdet Palveluhakemisto Linkit Messut Me Rakentajat

Hankkeen valmisteluKiinteistön hallintaRahoitus ja vakuutusSuunnittelu, työnjohtoMaa- ja pohjarakenteetPerustuksetTalopaketit ja rungotHuvilat ja mökitVesikattoEristäminen- Routaeristys- Ulkoseinien eristys- Alapohjan eristys- Välipohjan eristys- Yläpohjan eristys- Väliseinien eristys- Putkien eristäminen- Kivivillaratkaisut - Eps-ratkaisut- Lämpöperustus- Laskurit- Rakenneleikkaukset- Hankintakanavalla- AmmattilaisinfoJulkisivutIkkunat ja ovetYlä-, ala- ja välipohjatVäliseinät ja portaatSisäpintarakenteetKylpyhuone ja saunaKeittiö ja kalusteetTulisijat ja hormistotLämmitysVesi- ja viemäröintiIlmanvaihtoSähköistysValaistusMuu tekniikkaSisustaminenPiharakennuksetPiharakenteetTyökalut ja tarvikkeet

Rakenneleikkaukset Lomakearkisto Tee se itse Seurantakohteet Kysy, vastaamme Keskustelut Kustannusarvio- ja seuranta

Rakentaja.fi kehitys

131 983

664 653

1476 999

2760 000

Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Vuosi 2004 (arvio)

Vuosi 2001 131 983 kävijääVuosi 2002 664 653 kävijääVuosi 2003 1476 999 kävijääVuosi 2004 (arvio) 2760 000 kävijää

Kokonaiskäyttäjämäärä 2001–2004

Meitä on jo n. 60.000 jäsentä (5/04)(rakentajaa, remontoijaa ja alan ammattilaista)

TTervetuloa rakentervetuloa rakentaja.fi -paja.fi -palvelun jäseneksialvelun jäseneksi

Valumuottiperustus

Hirsitalot

Kivivillaratkaisut

Kattoikkunat

Piipunhattu

Keskuspölynimuri

Rakentaja.fi – sähköinen tuotemappiRakentaja.fi – sähköiset tuotemapit sijaitsevat loogisesti rakennusvaiheittain ja haluttu tietoon löydettävissä kädenkäänteessä. Tuotemapeista haetaan kuukausittain tietoa 500-15.000käyntikertaa, vuosivolyymien noustessa 6.000-200.000:een. Suosituimpia ovat keittiöt,kylpyhuoneet, sisäpinnat. Toisesta ääripäästä löytyvät pienemmän volyymin omaavattuoteryhmät kuten betonimyllyt, piipunhatut jne. Oleellisinta on, että tiedon tarvitsija hakeetietoa omasta tahdostaan.

Paraskaan perinteinen pölynimuri ei riitätekemään kodista kunnolla puhdasta.Tosiasia on, että tavallisen pölynimurinpölysuodatinta ei voi tehdä niin tiiviiksi,että se keräisi myös pienet mikrohiukkasethuoneilmasta. Keskuspölynimuri vähentäätehokkaasti mikrohiukkasten japölypunkkien määrää johdattamallapoistoilman suoraan ulos.

– Tietoa keskuspölynimurista– Perinteinen pölynimuri vaikeskuspölynimuri?– Keskuspölynimuri jokaiseen kotiin!– Keskuspölynimurin toimintaperiaate– Imurasioiden sijoitus– Putkisto– Kenen kanssa vietät yösi?– Terveellinen koti– Tuotekuvaus

– Keskuspölynimuri verkkokaupasta– Puzer-imurin asennusvideo

Esitteet– tilaa Puzer -keskuspölynimuri

www.puzer.fi

Tuotemappisisältää

kuvauksentuotteesta sekä

yleiskuvan

Tuotemapininformaatio-otsakkeillahaetaan haluttu tietotuotteen omilta www-

sivuilta taiSuorakanavan

tiedostoista

Mahdollisettuotevideot voidaan sijoit-taa netissä katseltaviksi.

Tuote on mahdollista laittaamyyntiin myös rakentaja.fi-

verkkokauppaanLinkki lisäksi

omille www-sivuille

16

DIGIT SE tarjoaaterveemmänasuinympäristön

A

Ilmanvaihto

Teksti: Laura Kylänpää Kuvat: Vallox Oy, Studio Kylänpää

sunnon oikea kosteus- ja hiilidioksidipitoi-suus auttaa pitämään kunnossa sekä kodin että asuk-kaat. Mistä tiedämme, ovatko hiilidioksidiarvot kohdal-laan? Entäpä, jos unohdamme lisätä ilmanvaihdon tehoapeseytymisen jälkeen? Vallox Oy:n DIGIT SE -ilmanvaih-tojärjestelmään voidaan liittää automaattinen kosteuden-ja hiilidioksidinsäätö. Se muistaa, vaikka itse joskus unoh-taisimmekin.

Kosteat tilat asuntojen yhteydessä aiheuttavat riskejä rakenteille.Talojen tiiviys puolestaan asettaa uusia tarpeita ilmanvaihdolle.

Tähän yhtyvät myös Marika ja Juha Rantanen. He rakentavatomakotitaloa Huittisiin, ja päätyivät ilmanvaihdon osalta ValloxinDigit SE -järjestelmään.

– Digitissä oli kaikki tarvittava samassa paketissa, ja se on Val-loxin uusimpia tuotteita. Erityisesti meitä kiinnosti ilmankosteu-den automaattinen säätö.

Omaan kotiin kannattaa panostaa

Asunnon kosteus- tai hiilidioksidipitoisuus saattaa nousta liiankorkeaksi vaikkapa pyykinpesun, saunomisen tai juhlien aikana.Sisäilman tulisikin vaihtua raikkaaseen suodatettuun ulkoilmaan ainatarpeen mukaisesti, vähintään kerran kahdessa tunnissa. Riittäväperusilmanvaihto on 6-10 litraa henkilöä kohden sekunnissa.

Digit SE on helppokäyttöinen

Digit SE:n käyttö on helppoa ohjauspaneelin avulla. Sen avullavoidaan säätää puhallinnopeuksia, ja ohjauspaneeli myös ilmoit-taa lähestyvistä huoltoajoista. Takkakytkin taas pysäyttää ilman-vaihdon poistopuhaltimen hetkeksi luoden asuntoon takan sytyt-tämistä helpottavan ylipaineen. Tuloilman lämpötilan voi myössäätää helposti ohjaimesta.

Mikäli järjestelmään liitetään kosteus- tai hiilidioksidianturi, voi-daan puhallintehoja säädellä myös anturin avulla. Kaukovalvonta-ohjaus on mahdollista LON-verkkoa käyttäen.

Kosteusanturi tarkkailee ilmankosteutta

Marika ja Juha Rantanen kertovat halunneensa kosteusanturinDigit-järjestelmän kylkeen.

– Anturi haistelee ilmankosteutta. Ilmanvaihto tehostuu auto-maattisesti esimerkiksi saunomisen ja pyykinpesun aikana, kun-nes tavoitearvot on taas saavutettu. Näin vältämme myös turhanenergiankulutuksen, he sanovat.

Haluttu ilmankosteuden arvo voidaan säätää itse, tai vaihtoeh-toisesti laitteiston voidaan antaa etsiä peruskosteustaso, jossa sepyrkii huoneilman pitämään. Tämä arvo muuttuu automaattisestiesimerkiksi vuodenaikojen mukaan.

Laite ymmärtää myös uusien rakennusten tavallista korkeam-man kosteustason. Juha kertoo, että rakenteiden pikkuhiljaa kui-vuessa myös ilmanvaihdon perustehot säätyvät uudelleen. Ilman-vaihtokone ei siis käy uudessa talossa kaiken aikaa suurella tehol-la.

Hiilidioksidianturin edut

Ilman liian suuri hiilidioksidipitoisuus voi aiheuttaa väsymystä,päänsärkyä ja keskittymiskyvyn huononemista. Hiilidioksidianturipuoltaa paikkaansa tiloissa, joissa väkimäärät ovat suuria. Esimer-kiksi neuvottelutiloissa ja luokkahuoneissa se on hyvä ratkaisu.

Rantasten omakotitalon perusilmanvaihto on 60 l/s. Perusil-manvaihto on siis riittävän suuri jopa 10 henkilön ilmanvaihtoon.Hiilidioksidianturia ei tarvittu.

– Meillä on kotona raikas vesi, nyt saamme vuodenajoista jasiitepölykausista riippumatta myös raikasta ilmaa, Rantaset sano-vat tyytyväisinä.

Marika ja Juha Rantanen ovat asentaneet DIGIT SE -ilmanvaihtojär-jestelmän uuteen taloonsa itse. Kone sijoitettiin kodinhoitohuonee-seen. Ohjauspaneelin avulla järjestelmää on helppo hallita.

17

P ukkila Turvatakuun

ansiosta voit varmistaa märkätilojenkunnon, työn laadun ja rakenteidenkunnon, luotettavasti milloin tahan-sa vuosienkin jälkeen. Asuntokaupanyhteydessä niin myyjä kuin ostaja voi-vat olla varmoja rakenteiden kunnos-ta. Pukkila Turvatakuulla kiinteistönjälleenmyyntiarvo säilyy.

Pukkila turvatakuu

Pukkila Turvatakuu koostuu PukkilaMärkätilajärjestelmästä, Pukkila Kosteus-kontrollista ja takuutarkastuksesta.

– Pukkila Märkätilajärjestelmä sisältääPukkilan toimittamat laatat, kiinnitys- jasaumausaineet sekä vedeneristeet. Pukki-la Turvatakuun voi saada vain käyttämälläPukkila Märkätilajärjestelmää ja Pukkilanvaltuuttamaa liikettä.

– Pukkila Kosteuskontrolli perustuu mär-kätiloihin vedeneristeen alle asennettaviinHumi-kosteusantureihin ja säännöllisesti tai

tarpeen mukaan suoritettaviin kosteusmit-tauksiin Humi-D-lukulaitteella. Mittaus teh-dään rakennetta rikkomatta mutta siitähuolimatta tulos ei ole pintakosteuden mit-taustulos koska ilmaisinanturit ovat kosteu-den kannalta kriittisissä paikoissa eli vede-neristeen alla. Rakenteen suhteellinen kos-teus pystytään mittaamaan aina 50 mm:nsyvyyteen saakka. Rakenteiden kosteusta-soa pystytään seuraamaan vaivattomastiuseita vuosia eteenpäin rakennuksen elin-aikana.

Pukkila Kosteuskontrolli ( Humi- koste-uskontrollijärjestelmä ) on kehitetty TKK:nSovelletun Elektroniikan Laboratoriossamonivuotisen tutkimustyön pohjalta.

Pukkila Kosteuskontrollin voi saada vainPukkila Märkätilajärjestelmän hankkinut jase on ilmainen.

– Takuutarkastus käsittää ammattilaisensuorittaman silmämääräisen tarkastuksen( lattiakaivot, läpiviennit ja saumat ) ja lan-gattomasti rakenteita rikkomatta tapahtu-van kosteusmittauksen. Takuutarkastus on

Pukkila turvatakuu varmistaakylpyhuoneesi kunnon

ilmainen. Takuutarkastuksen jälkeen asiak-kaalla on mahdollisuus milloin vain halua-maan ajankohtana, vaikka ennen asunnonmyyntiä, tarkistuttaa märkätilansa raken-teiden kosteustila tilaamalla mittaus Puk-kilan valtuuttamilta yhteistyökumppaneil-ta. Mittaukset ovat tällöin maksullisia.

Pukkila Myymälät:

Tiilipojanlenkki 4, 01720 Vantaa,puh. (09) 2525 2770Finnoonniitynkuja 1, 02270 Espoo,puh. (09) 58400431Pitkämäenkatu 9, 20250 Turku,puh. (02) 412 2750,Lekatie 2, 90150 Oulu,puh. (08) 882 1802Viinikankatu 47, 33800 Tampere,puh. (03) 389 9790

Pukkila Turvatakuun avulla pystytään mittaamaan pe-sutilojen kosteutta vuosienkin jälkeen laattapinnanasentamisesta. Kuvassa Pukkila Harmony -sarjan tuot-teita.

Lisätietoja:Pukkila Oy Ab, puh. (02) 412 2600,fax (02) 412 2690, www.pukkila.com

Sisustus

Teksti ja kuvat: Pukkila Oy Ab

18

T

Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen

Me Rakentajat

ämänkertainen kansainvälisen rakentamisen seuranta ulottuuaina Afrikan mantereelle saakka, Egyptiin. Vallitsevat rakennusmateriaalitovat paikalla valettava betoni, jota täydennetään tiilimuurauksin. Perusta-misolosuhteet ovat tietysti varsin poikkeukselliset ja mm. routasuojauksestaei tarvitse huolehtia.

Roudatonta rakentamistaEgypti on pinta-alaltaan yli kolminker-

tainen Suomeen verrattuna, mutta asuk-kaita on yli 13-kertaisesti. Pääkaupungis-sa Kairossa asuu noin 7 miljoonaa ihmis-tä. Egyptissä rakennetaan vilkkaasti, vuo-sittain reilut 100.000 uutta asuintaloa.

Arkkiteh-tuuri poik-keaa aikap a l j o nsuomalai-sesta.

Katot ovat tiilestä.

Puutakin käytetään, mm. pergolatyyppisissärakenteissa

Ympäristörakentaminen on karua, mutta kaunista.

19

Asunnoista yli 90 % on yksityisomistuk-sessa. Asunnon keskikoko on 65-70 m2.Turismi on luonnollisesti merkittävä työn-antaja, noin 179.000 yrityksen toimiala-na on turismi ja vaikka matkustusinto Egyp-tiin on hieman laantunut, rakennetaanvuosittain keskikokoisia ja -luokkaisia ho-telleja reilut 6.000 kappaletta ja niiden li-säksi noin 700 isoa hotellia.

Me Rakentajat

Asuntojen rakentamismäärä ei ole ver-tailukelpoinen, sillä tilastoista puuttuu osayksityisen sektorin rakentamisesta, jonkatilastointia vaikeuttaa se, että rakentami-nen tapahtuu usein ilman lupaa. LisäksiEgyptin tilastot kertovat vain rakennetta-vien asuintalojen määrän ja siihen peila-

Telineiden teko menossa, huom. liitosmate-riaali.Työsuojelunormit?

Maa Pääkaupunki Presidentti Pinta-ala km2 Asukkaita milj. Asukkaita/km2

Egypti Kairo Hosni Mubarak 1 001 000 69,5 70

Suomi Helsinki Tarja Halonen 304 000 5,2 17

Maa Asuinraken- Asunnot Henkilöä/ Asuinkunnat Rakennettavat

nukset milj. kpl milj. kpl asunto (-taloudet) milj. kpl asunnot kpl

Egypti 9,47 16, 2 4,3 12,7 110 000

Suomi 1,14 2,6 2 2,35 27 000

ten Egyptissä rakennetaan suhteellisestienemmän uusia asuntoja kuin meillä. Egyp-tin asuntoministeriö kategorioi asuntotyy-pit viiteen luokkaan; economic, middle,over-middle, luxury ja low cost -typet. Eco-nomic- ja low cost -tyyppisten asuntojenosuus on vuositasolla aina yli 90 %.

20

V

Putkitustekniikka

Teksti ja kuvat: Uponor

antaan Varistossa sijaitseva sadan asunnon pientaloyhtiöAsunto Oy Varistola pistää kesän aikana kuntoon niin käyttö- kuin lämmin-vesiverkostonsa. Päätös suuresta hankkeesta kypsyi, kun vanhat putket ai-heuttivat kiihtyvään tahtiin harmia vuotoineen. Asuntoyhtiö kyllästyi vanhanpaikkailuun ja pistää kerralla kuntoon putkistot vaihtamalla vanhat putketUponorin valmiiksi eristettyihin Ecoflex-putkiin.

Varistossa Ecoflexin avulla eroonputkivuodoista

Asuntoyhtiön pari- ja rivitalot ovat val-mistuneet 1970-luvun alkupuoliskolla. Nel-jännesvuosisata on ollut vanhoille kuparisil-le vesijohdoille ja teräksestä valmistetuillelämpöjohdoille liikaa. Kuvaavaa ongelmal-le on, että jo uusien putkien asennustyönollessa jo käynnissä on vielä jouduttu kor-jaamaan vanhojen putkien vuotoja.

Hankkeesta järjestetyn tarjouskilpailunvoitti TH-Putki Oy. Yritys on erikoistunutetenkin putkistojen perusparannukseen,joita sillä tälläkin hetkessä on pääkaupun-kiseudulla käynnissä useita. Sen palveluk-sessa on kaikkiaan 37 henkilöä, aliurakoit-

voineen, kaivuutyöt, tietoliikennekaape-loinnit, lämmitysverkoston perussäädön jasähkötöitä. Urakka koskee ulkoputkistojaeikä rakennusten sisään tässä urakassamennä. Myös lämmönjakokeskuksen pum-put uusitaan urakan yhteydessä, mutta itsekaukolämmön lämmönjakokeskus odottaavielä uusimista, joka sekin on lähivuosinanäkyvissä.

– Valitsimme putkeksi Uponorin valmiik-si eristetyt Ecoflex -putket, joista meillä onjo vuosien kokemus ja joita olemme asen-taneet useampia kymmeniä kilometrejä.Ecoflex on kestävä, mutta huomattavastijoustavampi kuin puristetut putket, jolloinisojakin putkikokoja on helppo käsitellä,sanoo TH-Putken hallituksen puheenjoh-taja Tarmo Halonen.

Urakan mittavuutta kuvaa se, että put-kea asennetaan urakassa viitisen kilomet-riä. Erilaisia lämpö- ja käyttövesiputkisto-

sijat mukaan laskettuna organisaatioonkuuluu tällä hetkellä 75 henkilöä.

Variston työmaalla mittavaa urakkaa ontoteuttamassa kolme putkiasentajaa ja senlisäksi maanrakennuskonemiehiä, sähkö-mies ja kaksi vuorottelevaa työnjohtajaa.Vapun jälkeen alkanut urakka saadaanpäätökseen syyskuun puolivälissä.

Ecoflex-putki osoittautunut hyväksiratkaisuksi

Urakka pitää sisällään uusien lämmitys-ja käyttövesiputkien asennuksen liitoskai-

Sadan metrin kieppi Ecoflex-putkea on riittävänpitkä. Putkivedot saadaan yhtenäisiksi, hukkapät-kiä ei synny, eikä turhia liitoksia tarvita.

21

Putkitustekniikka

jen osia tarvitaan kaikkiaan kolmisen tu-hatta. Putket toimitetaan työmaalle sadanmetrin kieppeinä, mikä Tarmo Halosenmielestä on hyvä, sillä tällöin putkesta saa-daan aina mitattua tarvittavan pitkä yhte-näinen pätkä, eikä turhia liitoksia ja huk-kapätkiä tule. Asennusta nopeuttaa se, ettäEcoflex-elementit ovat helposti työstettä-vissä ja järjestelmään kuuluvien kompo-nenttien asennuksessa työkalutarve on vä-häinen.

Asukasyhteistyö sujunut hyvin

– Työ on organisoitu siten, että asuk-kaille aiheutuva häiriö on mahdollisimmanvähäinen. Olemme jakaneet urakan aluei-siin, ja etenemme alue kerrallaan. Koskatoimimme kesällä lämmityskauden ulko-puolella, ei lämmityskatkoja tule. Vesikat-koja tulee yhtä asuntoa kohden keskimää-rin viisi, mutta ne ovat vain päiväsaikaan,Tarmo Halonen vakuuttaa

Katkokset on minimoitu sillä, että kyt-kentäpäivinä meillä on työmaalla nelinker-tainen määrä asentajia normaaliin putki-en asentamispäiviin verrattuna, jolloin lii-tostyöt sujuvat nopeasti.

Vanhaa putkistoa hyödynnetään työnedetessä alue kerrallaan. Uudet putket lii-tetään tilapäisin liitoksin seuraavan alueenvanhoihin putkistoihin.

– Putket on aina tulpattu huolellisestimolemmista päistä. Näin vältetään hiekankulkeutuminen putkien sisään. Lämpöjoh-toputkeen joutuessaan hiekka lopulta tuk-kisi pattereita.

Aivan häiriöttä ei mittava urakka voisujua, vaikka esimerkiksi maankaivuussavaadittava konekalusto on suunniteltu eri-tyisesti ahtaissa paikoissa toimimiseen.

– Yritämme aiheuttaa ympäristölle mah-dollisimman vähän vaurioita, mutta pihoillajoudumme siirtämään kasveja, jolloin nekärsivät ja osa kuolee. Asukkaat ovat kui-tenkin olleet koko hankkeen ajan erittäinyhteistyöhaluisia ja mieltävät perusparan-nuksen tärkeyden. Jatkuvien putkivuoto-jen loppuminen on paitsi mukavuus- myöstalousasia – vesi ei ole näinä päivinä hal-paa, Tarmo Halonen muistuttaa.

Ecoflex on rakenteensa ansiosta pituussuun-nassa joustava ja sivuttaissuunnassa luja. Siksise on helppo asentaa kaivantoihin.

Lohduton näkymä kertoo putkiremontin syyn. Neljännesvuosisata oli liikaa Asunto-osakeyh-tiö Varistolan vanhoille metalliputkille. Uudet lämmitys- ja käyttövesiputket ovat Uponorinvalmiiksi eristettyjä Ecoflex -putkia. Samalla jatkuvien putkivuotojen kierre katkeaa.

22

T

Vesikatto

Teksti ja kuvat: Dakota Lavento

iilikatto tuntuu kuulu-van olennaisesti suomalaisten koulu-jen kattoihin. Erityisesti kaupunkien1950-1960-lukujen kouluissa on pe-rinteisesti ollut tiilikate. Nyt monetniistä ovat tulleet vaihtoikään.

– Viimeisen viiden vuoden aikana olem-me vaihtaneet kymmenkunta tiilikattoapelkästään Lahden alueella, LemminkäisenKattourakoinnin tiilikattojen asiantuntijaAhti Laaksonen kertoo.

1950-luvun kouluissa on yleensä ollutaito savitiilikate, joka remontissa korvataansamankaltaisella savitiilellä. – Sitä edellyttääusein jo Museovirasto tai julkisivulautakun-ta. Koulu on kaupunkikuvallisesti merkit-tävä rakennus ja sijaitsee usein keskeiselläpaikalla. Näin sen julkisivun säilyttäminenmahdollisimman muttumattomana on tär-keää koko kaupungin kannalta. Kouluillaon tärkeä paikkansa myös kaupunkilaistensydämissä, joten niiden ulkonäköä ei voikevyin perustein ryhtyä muuttamaan, AhtiLaaksonen huomauttaa.

1960-luvun kouluissa on jo usein ollutbetonikattotiili, joka vaihdetaan moderniin

versioon. Tiilikatteen profiilin halutaankuitenkin pysyvän samankaltaisena.

Vaativa urakka

Koulujen kattoremontit ovat usein suu-ria ja varsin vaativia urakoita. Vanhemmis-sa rakennuksissa ei etukäteen välttämättävoida edes tarkkaan määritellä, kuinka laajakorjaus varsinaisissa kattorakenteissa jou-dutaan tekemään ja kuinka kauan kuluuaikaa.

Katonvaihtoa harkittaessa hyvä urakoit-sija pystyy paikanpäällä käytyään yleensäantamaan suhteellisen tarkan hinta-arvionja myös arvioimaan suurinpiirtein, kuinkakauan työ kestää. – Jos kattorakenteidenkuntoa ei päästä vanhaa katetta purkamat-ta tarkistamaan, on syytä varautua mah-dollisiin yllätyksiin. Vaikka katetta sieltätäältä koemielessä avattaisiin, ongelmatvoivat muhia paikassa, jota ei ennakkoonole päästy tarkistamaan.

– Tällainen kohde on hankala myös kat-tourakan laskijalle. Rakennusurakoitsijajoutuu laskemaan tarjouksen tiedossa ole-vien seikkojen pohjalta. Muutokset ja yllä-tykset lisäävät kustannuksia ja siihen raken-nuttajan on varauduttava. Suuren katonollessa kyseessä summa voi olla huomat-tavakin, jopa 10 prosenttia urakkahinnas-ta, Ahti Laaksonen muistuttaa.

– Tärkeintä olisikin ottaa yhteyttä ura-koitsijaan ja aloittaa korjauksen suunnitte-lu vähintään vuosi ennen haluttua korjaus-aikaa, hän painottaa.

Mieluiten kattoremontit tietysti toteute-taan koulujen loma-aikoina. Kesä on kui-

Kesäsesonki valttia koulujenkattoremonteissa

Lahden Lyseon uusi katto rakennettiin La-farge Tekkinin Vittinge-savikattotiilestä. (yllä)

Savikattotiilen asennus on vaativaa työtä javaatii erityistä huolellisuutta yksityiskohtien,kuten lyhtyjen kohdalla. (oik)

23

sa. Erityisesti savikattotiili onkin ollut kokoajan arkkitehtien suosima materiaali myösasuinkerrostalojen, rivitalojen ja suurienjulkisten kohteiden harjakattoihin.

– Kun kerrostalojen vanhoja tiilikattojakorjataan, niihin valitaan yleensä tietenkinkattotiili, mutta viime vuosina myös vanho-ja Vartti- ja peltikattoja on vaihdettu tiileen,Kim Nylund Lafarge Tekkin Oy:stä kertoo.

– Savitiileen päädytään luonnollisestiusein kattoa korjattaessa, varsinkin, josalkuperäinen katemateriaali on ollut tiili.Myös uusia, arkkitehtonisesti merkittäviäsuuria rakennuskohteita katetaan mielel-lään savitiilellä. Savikattotiilen käyttöönsuuremmissa kohteissa vaikuttaa tietenkinrakennuksen ja erityisesti katon arkkiteh-tuuri. Mitä jyrkempi harja, sitä luonnolli-semmalta valinnalta tiilikate tuntuu.

– Meidän Vittinge -savikattotiilemme yksi-tai kaksikouruisena sopii vaativiin korjauskoh-teisiin, joissa halutaan kunnioittaa vanhaa jajossa perinteisen arkkitehtuurin säilyttäminenon tärkeää. Arkkitehtuuriltaan erilaisiin ra-kennuksiin on oltava nykyisin myös erilaisiakattotiiliä. Olemme tuoneet markkinoille luk-kiutuvan, varsin näyttävän savikattotiili Ru-

Vesikatto

Lisätietoja: Lafarge Tekkin Oy, p. 09 -2533 7200 tai internetistä www.lafarge-tekkin.com

tenkin muutenkin kattoasennusten kiirei-sintä sesonkia, joten osaava urakoitsija onvarattava hyvissä ajoin. Jo turvallisuussyistäkoulujen kattoremontit pyritään ajoittamaanaikaan, jolloin rakennusta ei käytetä. Ainase ei tietenkään ole mahdollista. – Esimer-kiksi Lahden lyseon kattoremontti oli niinsuuri urakka, ettei sen tekemiseen kesälo-ma riittänyt, Ahti Laaksonen huomauttaa.

Kattoremonteissa talviaikaa ei myöskäänkannata vierastaa. – Jos vanha, konesauma-kattopelti on hyväkuntoinen ja sen alla ole-vien kattorakenteiden kunto voidaan luotet-tavasti varmistaa, tiilikatto voidaan asentaapeltikaton päälle. Jos vanha materiaali jou-dutaan poistamaan, se tehdään osina siten,että kattoa puretaan vain sen verran kuinpäivässä saadaan uudestaan suojaan. Paloit-tain rakentamalla suojausta tarvitaan mah-dollisimman vähän, Ahti Laaksonen selittää.

Turvallisuus tärkeintä

Kattotyömaalla on otettava huomioonpaitsi työntekijöiden, myös ympärillä, siisalapuolella olevien ihmisten turvallisuus.Kulkutiet on suojattava ja työmaa merkittä-vä niin selvästi, että kadulla kulkijat varmastitietävät, että katolla työskennellään. Purku-vaiheessa on tärkeää, että poistettava ma-teriaali ei putoa hallitsemattomasti alas.

Jos remonttia joudutaan tekemään kou-luaikana, lasten turvallisuus otetaan erityi-sen tarkasti huomioon. Työn alla oleva osakatosta suojataan aina tarkkaan ja liikku-mista rajoitetaan sillä osin pihaa, jossaputoamisvaara on suurin. Katolla olevissakaiteissa on myös oltava verkotukset.

Sopiva savikattotiili myös vanhaankattoon

Kattotiiliä on käytetty Suomessa, kutenmuissakin Pohjoismaissa, jo keskiajalta läh-tien. Betonikattotiilen valmistus Suomes-sa alkoi varsinaisesti vasta 1920-luvun alus-

Lasten turvallisuus varmistetaanhuolellisesti koiuluaikana toteutet-tavissa kattoremonteissa. Kuva Tam-pereelta.

- Arkkitehtuuriltaan erilaisiin kohteisiintarvitaan myös erilaisia savikattotiiliä, KimNylund Lafarge Tekkinistä sanoo. - Myöserilaisia pinnoitteita ja harvinaisempiakinvärejä kysytään nykyisin.

binin. Se on kehitetty käytettäväksi kaiken-tyyppisissä rakennuksissa aina 1:4:n katto-kaltevuuteen saakka. Rubin-katto on vesiluk-kojen vuoksi erityisen vesitiivis ja sen alle tar-vitaan vain kevyt aluskate, Kim Nylund La-farge Tekkinistä jatkaa.

24

S

Me Rakentajat

uomessa on muutama vanhaan asuntorakennuskantaan liittyvä huo-mattavia korjaustarpeita nyt ja lähivuosina vaativa osa-alue, mm. 50- ja 60-luvun kerrostalojen putkistot sekä erilaiset julkisivuun liittyvät rakenteet ja-rakenneosat. Julkisivukorjausten laadun parantamiseksi käynnistettiin vuonna2002 Julkisivuyhdistyksen tuella tutkimushanke JUKO – Julkisivukorjaustentuotteistus.

Julkisivut kuntoon

JUKO:lla

Tutkimushankkeen tavoitteena on paran-taa korjaushankkeen onnistumisen edelly-tyksiä tarjoamalla korjaushankkeen osapuo-lille – kiinteistöjen omistajille ja urakoitsijoille– aputyökaluja ja toimintamalleja korjaus-hankkeen eri vaiheisiin. Tutkimus tehdäänyhteistyössä TTY Talonrakennustekniikanlaboratorion ja VTT Rakennus- ja yhdys-kuntatekniikan Kiinteistöliiketoiminta -tut-kimusryhmän välillä. Tutkimus valmistuutämän vuoden loppuun mennessä.

Klinikkapalvelusta tietoa – ohjeistuskan-siosta malleja

Projektin keskeisimpinä tavoitteina onkuvata julkisivujen korjaushankkeen yleinentoteutusmalli ja siihen liittyen kehittää toimin-tamalleja ja työkaluja korjaushankkeen osa-puolien käyttöön, luoda korjaustapakuvauk-set erilaisista julkisivujen korjauksiin käytet-tävistä korjaustavoista sekä kehittää erityinenklinikkapalvelu, joka tulisi toiminaan julkisi-vukorjausten tiedonsiirtokanavana. Projektion tuottamassa myös julkisivujen korjaus-hankkeiden eri vaiheita kuvaavaa JUKO-ohjeistuskansiota, joka on jaoteltu hanke-suunnittelu-, korjaussuunnittelu ja rakenta-misvaiheisiin sekä korjatun rakenteen ylläpi-toon. Kuhunkin osioon kootaan tietoa erivaiheissa tehtävistä päätöksistä sekä korja-ushankkeen osapuolista. Luotavista ohjeistaja toimintamalleista suuri osa suunnataanerityisesti rakennuttajan käyttöön sisältäenmm. toimintamalleja ja aputyökaluja päätök-senteon helpottamiseksi sekä suunnittelun jarakentamisen ohjaamisen valvontaan. Osa-na ohjeistuskansiosta luodaan mm. erilaisiaaputyökaluja esim. korjaustavan valintaa, kus-tannustason hallintaa, suunnittelua ja laadun-varmistusta varten. Nämä aputyökalut tule-Hyvin tehty julkisivuremontti nostaa kiinteistön arvoa ja parantaa asumisviihtyvyyttä

VTT:n erikoistutkija Martti Hekkanen kent-tätyössä

Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen

25

Me Rakentajat

vat niin rakennuttajan, suunnittelijan kuin ura-koitsijankin käyttöön.

Laskuri korjausten kannattavuuteen

Hankkeella tuotetaan korjaustapakuvauk-set ohjeineen suunnittelua ja toteutusta var-ten eri julkisivurakenteille ja -materiaaleille,parvekkeille ja ikkunarakenteille. Projekti onkehittänyt myös erityisen laskentaohjelman,jolla voidaan arvioida korjaustoimenpiteidenkannattavuus. VTT:n erikoistutkija MarttiHekkanen kertoi, että JUKO-elinkaarikus-tannuslaskentaohjelma on jo testikäytössä.– Ohjelmalla voidaan laskea korjauksenkannattavuus koko elinjakson ajalta, jolloinhuomioidaan investoinnin lisäksi ylläpito- jakunnossapitokustannukset, lisäksi ohjelma

Halki on.

Kaiteeseen nojaaminen kielletty.

Kukkasten silottamia pikkuvaurioita.

Riittäneekö enää päällemaalaus.

Saattaa vielä kestää...

Löydä viisi virhettä...

Korjattavaa riittää, betonia, puuta, metallia...

voidaan soveltaa myös korjauksen aiheut-taman vastikkeen arviointiin, jatkoi Hekka-nen. – Jo nyt on paljon haastavia korjaus-kohteita, jotka edellyttävät hyvän rakenta-jan lisäksi hyviä korjausmenetelmiä. Parhail-laan on menossa tarjouspyyntövaihe pilot-tikohteesta, jossa korjaustoimenpiteet teh-dään JUKO-ohjeistuksen mukaisesti, sanoiMartti Hekkanen.

Julkisivujen ongelmakohtia

Julkisivuja korjataan pääosin rakennevau-rioiden vuoksi, mutta usein korjaussuunni-telmassa huomioidaan myös esteettiset sei-kat. Ja toisaalta on myös perusteltua harkitaesim. lisälämmöneristystä julkisivun esteetti-sen kunnostuksen yhteydessä. Hyvin tyypil-

lisiä – eikä välttämättä aina vakavia – julkisi-vuvaurioita ovat pinnan kuluneisuus, likaan-tuminen, hiushalkeilu ja elementtisaumojenrapistuminen. Ongelmallisempaa on, joshalkeilu ulottuu niin syvälle, että korroosioyltää elementtien teräksiin. Jo asumisturval-lisuuteenkin vaikuttavia vaurioita ovat julkisi-vuun liittyvien tai kiinnitettyjen metalliosien,tikkaiden, kaiteiden, vesikourujen ja parvek-keiden kantavien teräsosien ruostuminen. Ik-kunoiden ja julkisivun puuosien vauriot tule-vat pääosin säärasituksista, kuten sateesta jaennen kaikkea auringonporotuksesta. Ikku-noiden säävaurioiden korjaamisen vaihtoeh-tona tulee usein esiin vaihto energiatehok-kaampiin ja ääntä eristävämpiin ikkunoihin.Näihin valintoihin JUKO-tutkimushanke an-taa valmistuessaan vastauksia.

26

ELämmöneristys

U:n energiatehokkuusdirek-tiivi tulee käyttöön v. 2006 alussa.Tämä tulee vaikuttamaan selvästikäytettäviin eristepaksuuksiin. Ylä-pohjaeristyksissä siirrytään yhä ylei-semmin 400-500 mm:n eristepak-suuksiin. Tämä tulee huomioida ra-kennekorkeuksia ja eristyksen yksi-tyiskohtia suunniteltaessa.

Matalaenergiatalot ovat yleistyneet no-peasti. Vuoden 2006 alussa käyttöön otet-tava EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuleeohjaamaan kysyntää pääasiassa vähänenergiaa kuluttaviin matalaenergiataloihin.Kauppa- ja teollisuusministeriön aikoinaanperustama energiansäästön palvelukeskusMOTIVA suosittaa jo nyt yläpohjaan 500mm eristystä. Tämä eristepaksuus vaikut-taa jossain määrin rakenteiden suunnitte-luun ja riittävän eristetilan huomioimisenmm. katon reuna-alueilla.

Puhallusvilla on yleisin pientalojen ylä-pohjan eristystapa. Usein esiintyy tilantei-ta, joissa yläpohjassa olevat IV- ym. taloonkuuluva tekniikka aiheuttaa tilanteita, jois-sa puhaltaja ei pääse eristettävään kohtee-seen. Tällaiset kohteet pitää eristää ainajoko tarvittavin osin tai kokonaan levyeris-teillä ennen puhallustyötä.

Yhdistelmärakenteella työn aikainenlämmöneristys

Jo 80-luvun lopulta saakka on pientalo-jen yläpohjissa usein käytetty jämäkänVuorivillalevyn ja puhallusvillan yhdistel-mää, Tupla-varmaa. Rakenteessa yhdisty-vät levyvillan jämäkkyys ja puhallusvillan

vaivattomuus. Vuorivillalevy muodostaatasaisen ja tukevan alustan höyrynsulun jaharvan rimoituksen päälle. Valmiin mittai-set 100-150 mm paksut levyt on nopealatoa paikalleen ja taloon saadaan lämpöpäälle ja kuivatus sekä sisätyöt käyntiinennen puhallusvillan asennusta. Puhallus-villa voidaan puhaltaa vasta sitten, kun kaik-ki muut asennustyöt yläpohjassa on tehty.Villalevy toimii tärinän vaimentimena japienentää puhallusvillakerroksen paksuut-ta ja näin koko eristekerroksen painumaa.Puhallusvillan paino ei kuormita höyryn-sulkua ja ilmatiiviyden kannalta läpivien-tien välttämättömät teippaukset pysyvättällöin kiinni.

Muitakin pieniä etuja

Vuosikymmenien saatossa tulee tarpei-ta muuttaa rakenteita ja huoneiden käyt-tötarkoituksia. Jos kattoa joudutaan tällöinsisältä päin avaamaan, levyvilla estää pu-hallusvillojen putoamisen kattoa avattaes-sa.

Teksti: Pekka Rönkkö Kuvat: Paroc Oy

Tuplavarma-ratkaisullaselviä etuja

yläpohjaeristämiseen

Palovahingossa Tupla-varma voi antaalisää pelastusaikaa. Asuntopalot syttyvätlähes aina talon sisältä. Kun sisäverhouk-sen paneeli on palanut pois, pitää harvari-moitus Vuorivillalevyn paikallaan vielä jon-kin aikaa ja antaa näin palokunnalle tar-vittavat lisäminuutit pelastustoimiin.

Mikäli tuli ehtii tunkeutua yläpohjan ul-lakkotilaan, ovat vahingot aina suuria. Vaik-ka palovahinkoon ei monikaan omalla koh-dallaan usko, on palovakuutus kuitenkinlähes jokaisessa talossa.

27

E

Teksti: Raimo Holopainen Kuvat: Raimo Holopainen ja Jarkko Ilkka

duskuntatalon lisärakennus valmistuu ke-sän kynnyksellä, kun noin kahden vuoden ra-kennustyöt saadaan päätökseen. Julkisivunpäämateriaaleina ovat Kalvolan vaaleanpunai-nen graniitti ja tumma ruukintiili, jonka värisä-vy on sopeutettu lähinaapuriin, ns. Hankkijantaloon. Tiili on valmistettu Tiilerin Ylivieskantehtaalla vanhoin opein, mutta modernein tuo-tantovälinein.

Uutta vanhalla tyylilläMe Rakentajat

28

Nyt meneillään olevasta runkourakasta vastaa YIT-RakennusOy, jonka vastaava mestari Jarkko Ilkka toteaa, että meneilläänon varsin poikkeuksellinen rakennuskohde. -Erityisesti sen turval-lisuuteen ja mm. tietoturvaan on kiinnitetty poikkeuksellisen pal-jon huomiota, sanoo Ilkka. Ja onhan tämä meidän rakentajienkinkannalta mielenkiintoinen kohde, jonka vaiheet palaavat varmas-ti pitkään mieliin aina ohi kulkiessa, haikailee Jarkko Ilkka, kunedessä on enää pari kolme rakennusviikkoa.

Kaupunkikuvallisuus lähtökohtana

Lisärakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Helin & Co.Arkkitehti Pekka Helin sanoi suunnittelun lähtökohtana olleen kau-punkikuvallisen ilmeen, yhdistää Töölö keskustaan. – Ympäris-tössä on hyvin monia arkkitehtuurisesti hienoja taloja, kuten Kan-sallismuseo, Finlandia-talo, Posti, Kiasma ja Sanoma, joilla ei kui-

Me Rakentajat

YIT-Rakennus Oy:n vastaavalla mesta-rilla Jarkko Ilkalla on monta rautaatulessa, sillä loppuvaiheen toteutukses-sa hänellä on peräti 45 sivu-urakoitsi-jaa yhteistyökumppanina.

Paikallavalettu, jälkijännitetty betonirakennemahdollisti eduskuntatalon lisärakennuksenmielenkiintoisen arkkitehtuurin. Näin arvok-kaalle puistotontille nouseva arvorakennus onlaadukas esimerkki kestävän kehityksen raken-tamisesta.

29

Me Rakentajat

Pihan viimeistelytyö

Eduskuntatalon puoleisen siiven julkisivuma-teriaali on puolestaan samaa Kalvolan vaale-anpunaista graniittia kuin "isoveljessäkin".

Muuraukses-sa on käytet-ty viiden sen-tin pystysau-maa naapuri-talon (Hank-kija) mallinmukaisesti.

tenkaan ole mitään tekemistä toistensakanssa, ne ovat aivan erilaisia ja eri aika-kaudeltakin. Alkuperäisenä ajatuksena jul-kisivulle oli lasi, jonka takana näkyisi puu-materiaali. Yhteistyössä kaupunkikuvaneu-vottelukunnan, rakennusvalvontaviraston,kaupunkisuunnitteluviraston ja myös edus-kunnan turva-asiantuntijoiden kanssa pää-dyttiin ehdottamaamme tiilen ja graniitinyhdistelmään, sanoo Helin. – Haimme lo-pulta rakennukselle parin sata vuotta van-hasta Hankkijan talosta. Lisärakennuksentiilen värisävyn valinta ei ollut helppo teh-tävä. Emme pyrkinetkään aivan samaankuin Hankkijan talossa, pääasia oli väriensopiminen toisiinsa, siinä idea. Vaikka jul-kisivumateriaalivalinnalle ei ollutkaan yhtäainoaa oikeaa ratkaisua – myös kupari oli-si ollut mahdollinen – olen nyt lopputulok-seen olen erittäin tyytyväinen, tässä Tiilerionnistui erinomaisesti, kiittelee PekkaHelin.

Lisärakennuksessa on kolme kel-larikerrosta, maanpinnan alapuolel-la sijaitseva pohjakerros ja seitse-män maanpäällistä kerrosta. Huo-neiden lukumäärä on kaikkiaan327. Rakennusala on 16 350 m2

ja tilavuus 64 310 m3. Katutasoontulee toimistotilojen lisäksi yleisölletarkoitettu eduskuntatiedotus- sekäkahvilatilat. Pohjakerroksiin sijoittu-vat eduskunnan omaan käyttööntulevat kokoussali- ja ravintolatilat.Rakennuksen ajoneuvo- ja huolto-liikenne tapahtuu maanalaista tun-nelia pitkin naapurikiinteistön kaut-ta. Rakennukseen tulee 120 auto-paikkaa.

30

K

Lohja Rudus

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: Lohja Rudus Oy

Kampin Keskukseen betonia Eduskuntatalon verran

Sadan vuoden käyttöikävaatii betonilta paljon

ampin keskuksen kilpailuohjelmassa ase-tettiin jo vaatimus terminaalirakenteiden sadan vuodenkäyttöiästä. Suunnittelijan piti myös antaa selvitys, mi-ten se saavutetaan.

– Oikealla massalla tehty betonirakenne täyttää näinkin rajutvaatimukset, DI Teuvo Meriläinen Aaro Kohonen Oy:stä sanoo.

Todellinen käyttöikä tulee Kampin Keskuksessa olemaan käy-tännössä vieläkin pidempi kuin sata vuotta.

– Sadassa vuodessa karbonatisoituminen tai kriittinen kloridi-pitoisuus ei saa saavuttaa raudoitusta. Jos näin kuitenkin tapah-tuu, alkaa vasta korroosion etenemisvaihe. Raudoituksen ruostu-misesta aiheutuvaan betonin mahdolliseen halkeiluun ja siitä seu-raavaan korjaustarpeeseen menee vielä tämän jälkeen useita vuo-sikymmeniä, Teuvo Meriläinen huomauttaa.

Kampin Keskuksen toteuttamisesta järjesti Helsingin kau-punki julkisen kilpailun keväällä 2000. Kilpailun voittivatSRV Viitosten ryhmä ja Helin & Co Arkkitehdit-ryhmä.Näistä kahdesta ehdotuksesta muotoutui lopulta ratkai-su, jonka pohjalta Helsingin kaupunki ja SRV ViitosetOy solmivat kesällä 2002 sopimuksen Kampin keskuk-sen toteuttamisesta. Aaro Kohonen Oy on heti kilpailu-vaiheen alusta saakka ollut SRV Viitoset Oy:n ra-kenneteknisenä asiantuntijana ja vastaa nytkoko kohteen rakennesuunnittelusta.

– Puhtaalta pöydältä lähdettäessä poh-dimme toki lukuisia vaihtoehtoja rakentei-den toteuttamiseksi. Myös elementtiratkai-sut ja teräksen käyttö tutkittiin, ja molem-

pia Kampissa toki käytetäänkin, esimerkiksi tavaratalon runko onkokonaan teräsrakenteinen. Valitsimme kuitenkin paikallavaletunbetonin pääasialliseksi materiaaliksi mm. sen pitkän käyttöiän, pa-loturvallisuuden sekä huoltovapauden vuoksi, Teuvo Meriläinen sa-noo. Paikallavaletut välipohjarakenteet ovat myös rakennekorkeu-deltaan edullisin ratkaisu, koska ne mukautuvat esimerkiksi katu- jatorikansien moninaisiin pinnan muotoihin hyvin.

Kampin Keskus on tällä hetkellä maamme suurin työmaa. Senkokonaisbruttoala on noin 133.000 brm2. Betoniakin tarvitaanpaljon eli kaikkiaan noin 80.000 m3. Kokonaisbetonimäärää ku-vaa se, että se on lähes saman verran kuin vanhan Eduskuntata-lon tilavuus.

Erikoisbetonit käytössä

Rakenteilta vaadittava säilyvyys, kantavuus ja ympä-ristöluokitukset edellyttivät lähes poikkeuksetta vaati-via erikoisbetoneja.

– Ympäristöluokituksessa ei ollut valmista mallianäihin olosuhteisiin. Huomattavimman rasituksen an-tavat tiesuolat. Sen vuoksi terminaalin betoniraken-

teille sovellettiinkin ympäristöluokituksissa mm. silta-rakenteille ja pysäköintitasoille tarkoitettua luo-

kitusta XD3, joka on rankin luokitus muunkuin meriveden kloridien aiheuttamalle

korroosiolle, Teuvo Meriläinen kertoo.– Torikansien ja terminaalien yläpoh-

jat ovatkin kuin vierekkäin asetettuja sil-talaattoja. Fredrikinkadun puoleinen

Kampin työmaalla vaaditaan ehdotonta toimitusvar-muutta, sanoo Teuvo Meriläinen.

31

Paikallavalu

Lisätietoja:Lohja Rudus Oy Ab, p. 020 447 711www.lohjarudus.fiwww.kivitalo.fi

kansi onkin itse asiassa silta, koska sillä jyrää liikenne ja kannelletehdään varaus raitiotiellekin.

Betonirakenteet joutuvat Kampin Keskuksessa kestämään myösmelkoisia kuormia. Siksi vaadittiin myös korkeita lujuuksia: antu-roissa K40, tasoissa ja seinissä K45 ja pilareissa K60. Laadunval-vonnan seurantaraporttien mukaan vertailulujuudet ylittävät nämävielä reippaasti.

– Kampin Keskuksessa käytettävien betonimassojen koostumuson sikäli uutta betoniteknologiaa, että vastaavaa ei ole käytettyaikaisemmin näin suuressa kohteessa, Teuvo Meriläinen toteaa.

Sen vuoksi laadunvalvontaan kiinnitettiin erityistä huomiota sekätehtaalla että työmaalla. Seurantaraporttien mukaan niin beto-nien lujuudet, huokosjaot, vedentunkeumaluvut kuin betonimas-san ilmamäärät täyttävät hyvin kaikki asetetut vaatimukset.

Vahvaa valmistautumista

Kampin työmaalla vaaditaan betonintoimittajalta paitsi laadun-valvontaa myös ehdotonta toimitusvarmuutta. Normaalin kilpai-lun perusteella toimittajaksi valittiin Lohja Rudus Oy.

– Kyllähän Lohja Ruduksen osaaminen ja betonintuntemus ovatihan omaa luokkaansa. Valinta tehtiin laadun perusteella, vaikkaLohja Ruduksen hintakin oli ihan kilpailukykyinen, Teuvo Meriläi-nen sanoo.

Ennen varsinaisiin toimituksiin pääsemistä sekä Aaro Kohosellaettä Lohja Ruduksella tehtiin lujasti töitä oikean reseptin löytämisek-si. Esimerkiksi Aaro Kohosella betoniteknologiaan erikoistunuttekn.lis. Aki Meuronen teki laajan kirjallisen selvityksen tutkiessaanbetonin korroosion kestävyyttä ja käyttöikää. Lohja Ruduksen labo-ratoriossa tehtiin paljon kokeita, jotta lujuustaso saatiin paikalleen.

– Pakkassuolakestävyyden kannalta huokosjako on erittäin tär-keä. Tavoitteena oli saada huokosjako vähintään alle 0.22:n javaativissa rakenteissa alle 0.18, Tässäkin suhteessa olemme on-nistuneet erinomaisesti, myyntipäällikkö Timo Salminen Lohja Ru-dukselta kertoo tyytyväisenä.

– Monien muiden ominaisuuksien lisäksi määriteltiin myös se-mentin laatu, sementille maksimi ja minimimäärät, maksimi vesi-sideainesuhde sekä silikan annostus. Silikaahan ei normaalisti käy-tetä, mutta tässä tapauksessa se otettiin mukaan säilyvyyden pa-rantamiseksi, Timo Salminen sanoo.

Öisiä valuja

Kampissa käytettävän betonin tyyp-pistä massaa ei ole aikaisemmin käy-tetty yhtä suuressa mittakaavassa.

– Massaa pitää siirtää pumpulla sekäpumppulinjoissa pitkiäkin matkoja. Siksivähän etukäteen arvelutti, miten mas-san työstettävyys riittää, Teuvo Meriläi-nen sanoo.

– Pääosa betonista valmistetaan Loh-ja Ruduksen Ruoholahden tehtaalla,joka on vain parin kilometrin päässätyömaasta. Isot valut toimitetaan kuiten-

kin kahdelta tehtaalta, jolloin Roihupellon ja Konalan tehtaat toi-mivat avustavina asemina, Timo Salminen kertoo.

Oman suuren haasteensa antoi kertavalujen suuruus. Esimer-kiksi torialueen yhden valulohkon ala on kooltaan n. 2.200 neliö-tä ja betonia siihen valettiin n. 1.500 m3. Holvivalut ovat kool-taan keskimäärin 700-1000 m3. Työmaa sijaitsee aivan Helsin-gin sydämessä, joten logistisesti rauhallisin ja helpoin aika beto-nin ajamiseksi työmaalle oli yö. Kun iltapäivällä kello 16 aloitet-tiin, aamulla yhdeksältä valu oli valmis.

Ensimmäisessä pumppauksessa oli lieviä ongelmia, kun pump-pujen hydrauliikkaöljyt kuumenivat. Lohja Ruduksella betonire-septit tehnyt Jussi Rajala sääti reseptiä ja sekin ongelma poistui.

– Tiedostimme mahdolliset pumppausongelmat etukäteen jaensivalujen jälkeen kaikki on mennyt hyvin, Timo Salminen huo-mauttaa.

Teuvo Meriläinen kiitteleekin, että nämä uuden sukupolvennotkistimet tekevät alhaisellakin vesisideainesuhteella betonimas-sasta hyvin juoksevaa, jolloin sitä on helppo liikutella ja levittää.

Rakenteiden säilyvyys asetti myös suojabetonille tiukat kriteerit.– Notkea betoni aiheuttaa muottiin kovemman paineen kuin ta-

vallisempi betoni. Pilareiden valuissa oli aluksi ongelmana saadateräkset pysymään paikallaan, koska muoviset välikkeet eivät kes-täneet massan painetta. Työmaan oma laadunvalvonta huomasitilanteen ja pari pilaria kaadettiin nurin ja valettiin uudet tilalle. Tä-män jälkeen työmaa otti käyttöön ruostumattomasta teräksestä teh-

dyt välikkeet, Teuvo Meriläinen kertoo.Sekä Meriläinen että Salminen ovat

hyvin tyytyväisiä projektiin tässä vaihees-sa. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää,sillä SRV Viitosten mukaan tahti tuleevain kiihtymään valujen suhteen.

– Kokonaisuus on toiminut erittäin hy-vin. Tosin se on vaatinut erityistä pa-neutumista kaikkiin osa-alueisiin ja var-sinkin laadunvalvontaan. Ikään kuin jo-kaista ruuvia on kiristetty vähän, TimoSalminen luonnehtii.

Timo Salminen (kesk.) työmaalla betonivalua seuraamassa.

32

K

Valokate

Teksti: Raimo Holopainen Kuvat: Icopal Oy ja Raimo Holopainen

esäaika on terassiaikaa – myös kotioloissa. Yksi suomalai-sen pientalorakentamisen laajentumissuunta on ulospäin. Asunnon yhteyteenhalutaan ja tehdään entistä enemmän terasseja, kuisteja ja parvekkeita, joi-den käyttöaikaa voidaan lisätä erilaisin suojarakentein, kuten seinin ja ka-toin. Valokate on oivallinen tuote mm. oleskelutilan katoksi; se suojaa sa-teelta, mutta päästää kuitenkin lävitseen meille niin tärkeät päivänsäteet.

Vain päivänsäteilleVain päivänsäteille

Valokatetta voi hyödyntää kotona jamökillä useissakin eri kohteissa ja se so-veltuu erinomaisesti myös liikerakentami-seen ja julkisiin tiloihin. Esimerkkeinä lah-telaisen kerrostaloasunnon ensimmäisenkerroksen piha-alueen kattaminen ja käyt-

Vain rakentajan mielikuvitus on esteenä va-lokatteen yksilölliselle käytölle.

33

tö Vantaan ja Helsingin rajajoen, Keravan-joen ylittävän jalankulku- ja pyöräilysillankatteena.

Hyvä asennettavuus

Rakennustoimisto SPT on juuri saatta-nut päätökseen urakan Lahden Hakkape-liitankadulla, jossa kuuteen ensimmäisenkerroksen asuntoon kuuluva piha-alue onkatettu läpinäkyvällä Fastlock Unilla. Toi-mitusjohtaja Sami Kemppainen kertoi, ettätällä katutason asuntojen kattamisella ta-vallaan "hyvitettiin" alakerran asukkaita,sillä ylempien kerroksien asunnoissa onlasitetut parvekkeet. – Fastlock oli todellahelppo asentaa, sillä katteen työstäminentyömaalla sujui vaivattomasti, myös kiin-

Sami Kemppainen Rakennustoimisto SPT:stäkiitteli Icopalin valokatteen asennettavuutta.

Valokate

niitä voi toki helposti lyhentää itsekin. Sau-mat ovat tiiviit ja muotoiltu siten, ettei li-kakaan niihin tartu. Ympäristöystävällisenmateriaalin pinnalla on UV-suoja, jotenkate ei haurastu eikä tummu ajan myötä.Niinpä materiaalille myönnetäänkin kym-menen vuoden takuu. Kun kate taipuu vielähelposti myös kaareviin muotoihin on sehaaste suunnittelijalle ja myös kekseliäsnikkari löytää tuotteelle montakin käyttö-paikkaa, jossa tykätään valosta, mutta eisateesta.

nitysmekanismi on näppärä. Uskon, ettätämäntyyppisten kateratkaisujen osuus tu-lee lisääntymään uudisrakentamisessa,mutta myös korjausrakentamisessa, jokaonkin yrityksemme päätoimiala, SamiKemppainen arvioi.

Vettä vain alapuolella

Vantaan ja Helsingin kaupunkien raja-viiva kulkee pitkän matkaa keskellä Kera-vanjokea. Niin myös Kehä kolmosen vie-ressä, missä Vantaan puolen Niittytien jat-ke kohtaa Helsingin puolella jokea kulke-van valmiin ulkoilureitin. Tähän on raken-nettu upouusi kevyen liikenteen silta, jokaon katettu Fastlock Uni -valokatteella. Näinjalankulkijat ja pyöräilijät voivat sateen sat-tuessa pysähtyä sillalle ihailemaan vaikkaalapuolella uiskentelevia sorsia tai melojia.

Myös Tee Se Itse -miehille

Fastlock Uni -valokate on tuote niinammattilais- kuin omatoimirakentajan käyt-töön, kunhan vain saha, vasara ja ruuvi-meisseli istuvat käteen. Kiinnitys tapahtuuyleensä katteen alapuolelta, jolloin läpirei-kiä ei tarvita. Painokin on alle 2 kg/m2.Varastopituuksien lisäksi katelevyjä voidaantoimittaa myös määrämittaisena, mutta

Ensimmäisen kerroksen asukkaille asennet-tiin valokate pergolatyyppiseen runkoon kä-tevällä kiinnitysmekanismilla, kun muissakerroksissa on parvekelasitus.

Kaunis silta yhdistääkaksi kaupunkia Kera-vanjoen suositussa ulkoi-luympäristössä.

Lisätietoja: Icopal Oy, puh. 020 7436 200tai www.icopal.fi

34

U

Lämmöneristys

Teksti: Pekka Rönkkö Kuvat: Paroc Oy/Suorakanava Oy

Rakennusmääräysten lämmöneristystäohjaava Ympäristöministeriön aineistokoostuu määräyksistä C3, määräyksiä se-littävistä ja täydentävistä ohjeista C4 jaedelleen täydentäviä tietoja ja havainnolli-sia esimerkkejä sisältävästä Ympäristöopas106:sta.

Varsinaiset määräykset, eli C3, eivät ko-vin paljon konkreettista tietoa rakentajilleanna. Seuraavassa lämpimiä, +17 °C taiyli olevia tiloja koskevia keskeisiä määrä-yksiä. Kuten aiemmissakin määräyksissä,on rakennuksen eri vaipan osille annettuenimmäisarvot lämmönläpäisevyydelle, eliU-arvot. Näistä arvoista voi poiketa siten,että yksittäisen rakennusosan U-arvo voiolla kuitenkin enintään 0,6 W/mK, josmuiden osien eristävyyttä vastaavasti pa-rannetaan, eli kompensoidaan. Toisaaltamaanvaraisessa alapohjassa matalaperus-tuksissa ei saa käyttää lämpöhäviöitä las-kettaessa pienempää arvoa kuin 0,15 W/mK sokkelin routimisriskin vuoksi. Ikkuna-pinta-alat on rajattu niin, että enimmäis-pinta-ala on joko 15 % kerrosalasta tai 50% ulkoseinien pinta-alasta. Molempien eh-tojen tulee täyttyä. Näin saaduista enim-mäisarvoista pienempää käytetään lämpö-häviöiden laskennassa. Ikkunoita pienen-tämällä alle edellä esitettyjen arvojen ei siis

Uusienlämmöneristysmääräysten

täyttäminen udet lämmöneristysmääräykset tulivat voimaan 1.10.2003

ja koskevat rakennuslupia, jotka on haettu edellä mainitun päivän jälkeen.Ympäristöministeriön mukaan kiristys on noin 30 % entisiin määräyksiinverrattuna. Määräyksien avulla pyritään ohjaamaan rakentamista enemmänenergiaa ja ympäristöä säästäväksi. Samalla on tavoitteena entistä parempisisäilmanlaatu ja tähän tähtää uusittu D2, Rakennusten sisäilmasto ja ilman-vaihto Määräykset ja ohjeet. Uutena asiana määräyksissä on poistoilmastalämmöntalteenoton huomiointi lämpöenergian tarvetta laskettaessa.

voida kompensoida jonkin muun rakenteenheikompaa eristystä. Ilmanpitävyydestämääräykset sanovat selkeästi, että ikkunatja ovet on liitettävä ilmatiiviisti ympäröiviinrakenteisiin. Muutoin todetaan, että vaipantulee olla niin ilmanpitävä, että ilmanvaih-to voi toimia suunnitellusti. Tämä tarkoit-taa sitä, että ilma kulkee vain suunniteltujareittejä pitkin eikä hataran “hengittävän”vaipan rakojen kautta. Näin saadaan läm-möntalteenotosta täysi hyöty ja vedon tun-ne pois huonetiloista.

Ohjeissa tavoitellaan rakentamisenlaatua

Koska varsinainen määräys ei juurikaankerro miten pitäisi rakentaa, on määräys-ten antaja kirjoittanut Lämmöneristys Oh-jeen C4. Ohjeessa onkin paljon käytäntöönsovellettavaa tietoa, jolla määräyksen ta-voitteet on tarkoitus saavuttaa. Tosin tä-mänkin lisäksi jää hyvin paljon tulkinnanvaraa ja täysin avoimia asioita. Toiseksi,ohje ei ole pakollinen. Mutta muutakaantietä ei määräyksien täyttämiseksi kerro-ta. Ohjeen mukaan lasketaan U-arvo sa-moin kuin aiempi k-arvo.

Käytettäessä nykyisten mineraalivillojenCE-merkin mukaisia valmistajan ilmoitta-

35

den tuulensuojauksesta, mutta ohjeessa an-netaan tuulensuojan ilmanläpäisevyydellehyvin tiukka enimmäisarvo 10 x 10-6 m3/m2sPa. Vain muutama käytössä oleva tuu-lensuoja täyttää tämän arvon ja yksi niistäon Tyvek-tuulensuojakankaalla pinnoitet-tu mineraalivilla. Tuulensuojan saumat jaliittymät on tiivistettävä ja tuulensuoja onoltava kiinni eristeessä.

Lämpöä talteen poistoilmasta

Määräyksissä C3 edellytetään, että il-manvaihdon D2 mukaisesta poistoilmas-ta lasketaan otettavaksi talteen vähintään30 %. Tämä lasketaan siten, että olete-taan lämmönvaihtimen vuosihyötysuh-teeksi 50 % ja tästä saadaan määräyksi-en mukaan ottaa huomioon 60 %, jolloinpäädytään edellä mainittuun 30 %:in. Joslämmöntalteenoton vuosihyötysuhde voi-daan osoittaa tehokkaammaksi, niin edel-leen siitä voidaan laskea 60 % hyödyksi.Vaipan lämpöhäviöt eivät kuitenkaan saaolla yli 10 % määräysten mukaisista ra-kenteista. Lämmöntalteenotolla ei siisvoida kohtuuttoman paljon korvata vai-pan heikkoa eristävyyttä. Näillä uusillamääräyksillä ministeriö pyrkii sekä ener-giankäytön tehokkuuteen että hyvään si-säilmanlaatuun. Määräys selkeyttää samal-la markkinointikeinoin luotuja sekavia ter-mejä kuten “hengittävä rakenne” ym. ku-vitteellisiin etuihin perustuvia myyntiargu-mentteja.

Lämmöneristys

mia arvoja, niihin pitäisi ohjeen mukaansuunnittelijan lisätä ilmanläpäisevyydestäaiheutuva heikennys, sillä ilmanläpäise-vyyden vaikutus on huomioitu aiemmissatyyppihyväksynnän mukaan ilmoitettavis-sa lambda-arvoissa. Ellei ilmanläpäisevyyt-tä huomioida, paranee mm. pehmeittenmineraalivillojen laskennallinen eristävyysnoin 20 %. Valitettavasti ohjeessa ei ker-rota kuinka ilmanläpäisevyys huomioi-daan.

Ohjeissa korostuu vaipan ilma- ja tuuli-tiiviyden merkitys. Määräykset eivät sinän-sä sisällä minkäänlaista mainintaa eristei-

Heikommin eristäviä rakenteita voidaankompensoida

Jos kaikki vaipan osat täyttävät kullekinasetetun minimi U-arvon ja lämmöntalteen-otto on toteutettu määräysten mukaan,mitään kompensaatiolaskelmia ei tarvita.

Kuten aiemmissakin määräyksissä, voi-daan kullekin rakenteelle määrättyä U-ar-voa alittaa aina 0,6 W/mK saakka, kun-han muita rakenteita vastaavasti paranne-taan. Nyt tämän lisäksi on tullut myös kom-pensointi lämmöntalteenotolla. Tosin vainsiltä osin, kuin voidaan osoittaa lämmön-vaihtimen vuosihyötysuhteen ylittävän 50%. Ja tietysti myös niin, että lämmöntal-teenotosta voidaan luopua, mikäli voidaanvaipan paremmalla eristävyydellä saadavastaava säästö. Mutta tämä vaihtoehto lie-nee harvoin järkevä toteuttaa.

Kompensaatiolaskelmaa varten laske-taan vaipan osien pinta-alat. Ulkoseinien,yläpohjan ja alapohjan pinta-alat lasketaansisämittojen mukaan. Jos sisäverhouksentakana on ilmaväli, lasketaan sisäpinnaksiilmavälin ulkopinta. Ulkoseinällä olevat ik-kunat vähennetään pinta-alasta, mutta eiväliseinien viemää tilaa. Ikkunoiden ja ovi-en pinta-alat lasketaan kehän ulkomitto-jen mukaan. Näin saadut pinta-alat kerro-taan kunkin osan määräyksien mukaisellaminimi U-arvolla ja verrataan sitten tulos-ta vastaavasti lasketulla suunnitelman mu-kaisilla rakenteilla. Ympäristöministeriönjulkaisema Ympäristöopas 106 antaa vie-lä lisäselvityksiä ja täydentää ohjetta C4.Oppaassa on monin esimerkein havainnol-listettu eri tapauksien kompensaatiolaskel-mia. Seuraavassa on esitetty laskelman pe-riaate.

Rakennusosa Pinta-alat (A) U-arvot (U) Ominaislämpöhäviö (AxU)

m2 Määräys Suunnitelma Määräys Suunnitelma

Ulkoseinä 132 0,25 0,42 33,0 55,4

Yläpohja 168 0,16 0,12 26,9 20,2

Alapohja, maanv. 168 0,25 0,18 42,0 30,2

Ikkunat 29 1,4 1,3 40,6 37,7

Ulko-ovet 6 1,4 0,9 8,4 5,4

Yhteensä 150,9 148,9

Ilmanvaihto LTO:n hyötysuhde, %

Ilmavirta m3/s Määräys Suunnitelma

0,054 30 30

Esimerkin laskelmassa heikompaa seinäneristävyyttä kompensoidaan muiden vaipanosien paremmalla eristyksellä. Ilmanvaihdonlämmöntalteenotto täyttäämääräyksen vaatimukset,kun laitteen vuosihyötysuh-teena on 50 % ja siitä voilaskea hyödyksi 60 % = 30%.

36

R

Lämmöneristys

Teksti: Pekka Rönkkö Kuvat: Suorakanava Oy

akennusmääräyksissä C3 annetaan ohjeetrakennuksen vaipan eristävyyden laskentaan viittaamal-la ohjeessa C4 annettuun laskentatapaan. Kylmäsiltojenosalta ohje C4 määrittelee otettavaksi huomioon raken-teessa olevat ja sille ominaiset säännöllisesti toistuvatrakenteet. Puuranka muodostaa tällaisen huomioon otet-tavan rakenteen ja puun osuudella on erittäin suuri mer-kitys seinän eristävyyteen.

Puun lämmönjohtavuus on yli 3-kertainen Vuorivillaan verrat-tuna, joten puun osuus seinän eristetilassa vaikuttaa oleellisestiseinän eristävyyteen, eli U-arvoon. Perinteisesti normaalipuuran-kaseinässä on laskettu runko k 600. Jos kyseessä on koko eriste-tilan läpi menevä 50 mm puuranka, se tarkoittaa että puun osuuson 8 % seinän pinta-alasta. Jos tarkastellaan tarkemmin puurun-gon määrää esimerkiksi paikalla rakennetussa puurunkoisessatalossa, on todellinen rungon määrä selvästi suurempi. Aukot,väliseinät, erkketit ym. vaativat lisärankoja. Tämän lisäksi seinäs-sä on vasaorsi ja yläohjauspuu. Kun nämä kaikki lasketaan mu-kaan, päädytään n. 13-15 % puun osuuteen. Eristävyyteen eivaikuta se, että onko ristirunko tai yksinkertainen runko, sillä puunmäärä on kuitenkin lähes sama.

Nyt kun mineraalivillojen CE-merkin myötä siirryttiin myösuuteen lambda-käsitteeseen, joka on laboratorioarvo, ilman mi-tään asennus- tai suojaustavan vaikutuksia, tulee myös kylmäsillathuomioida täysimääräisenä oikean U-arvon saavuttamiseksi. En-

Kylmäsiltojenvaikutus eristävyyteen

puurunkoisessa seinässä

tisessä tyyppihyväksyntäkäytännössähän oli esim. pehmeissämin.villoissa huomioitu n. 20 % ilmanläpäisevyyden ja asennus-ja suojaustapojen vaikutusta. Tämä antoi selvän varmuuskertoi-men laskentaan.

Mitä puun osuus sitten vaikuttaa U-arvoon?

Ylläolevassa esimerkissä on laskettu tavanomaisen seinän, jon-ka U-arvo on nykyisellä CE-merkin mukaisella lambdalla laskien0,22 W/mK, kolme eri vaihtoehtoa. Ensimmäisessä ei puutaole huomioitu lainkaan, toisessa on laskettu 8 % ja kolmannessa15 %.

k 600

Laskennallinen puuseinä, puun osuus 8 %. Todellinen puuseinä, puun osuus n. 15 %.

Esimerkissä puuseinä, jossa sisäverhouksenakipsilevy, runko eristetty Vuorivilla UNS37:llä ja tuulensuojana kipsilevy.Seinän U-arvo 0,22 W/mK.

1. Jos puurankaa ei huomioida lainkaan,riittää 159 mm villaa.

2. Jos lasketaan 8 % puuta, tarvitaan 187mm villaa.

3. Jos otetaan puun osuus 15 %, vaaditaan212 mm villaa.

37

RIlmanvaihto

Teksti ja kuvat: Vallox Oy

akennusalan ammatti-laisten kannattaa kiinnittää asiakkai-densa huomio ilmanvaihdon suunnit-teluun. Puhutaanpa allergia- ja astma-sairauksien lisääntymisestä tai kiris-tyvistä rakennusmääräyksistä, niin il-manvaihto on joka tapauksessa kes-keinen ratkaisu. Jo pelkkä asumisenviihtyisyys hyvin toteutetun ilmanvaih-don avulla nostaa rakennuksen arvoa.

Nykyisten määräyksien mukaan oleske-lutiloissa tulee olla terveellinen, turvallinenja viihtyisä sisäilmasto. Ilmanvaihtoa tuleevoida itse säätää. Lisätavoitteena on, ettäilmanvaihdon lämmön talteenoton avullapäästään asetettuun rakennusten energian-kulutuksen tasoon, joka merkitsee 25-30prosentin vähennystä entiseen verrattuna.

Kohteeseen soveltuva ilmanvaihtokonevalitaan vasta sitten, kun suunnittelija ontehnyt ilmanvaihdon suunnitelman. Lopul-liseen konevalintaan vaikuttavat paitsiasuinpinta-ala ja asukasmäärä myös hygie-niatilojen määrä ja käyttöaste.

Ilmanvaihdon vihreä jättiläinen

Vallox 180 -ilmanvaihtokone on “jätti-läinen” monessa mielessä. Laite soveltuuhyvin varusteltuihin, kookkaisiin taloihin te-hojensa sekä erittäin korkean lämmön tal-teenoton hyötysuhteen ansiosta.

Suunnittelupäällikkö Olavi SuominenVallox Oy:stä kertoo, että Vallox 180 -uu-tuuskoneesta voi ottaa kaiken "vihreän" irtivalitsemalla laitteen, jossa on tasavirtapu-haltimet. "Laitteen hankintahinta nouseehieman, mutta käytössä päästään entistäpienempään energiankulutukseen. Ilman-vaihtokoneen energiankulutus on suurim-millakin käyttötehoilla alhainen."

Vallox 180:n tuloilman lämpötilahyöty-suhde on korkea, jopa lähes 90 prosenttiaja siksi sillä saavutetaan poistoilman läm-mön talteenoton vuosihyötysuhteeksi 60prosenttia, joka on kaksinkertainen mää-räysten vaatimaan tasoon verrattuna.

Sama asia ilmenee myös laitteelle myön-netystä VTT:n tuotesertifikaatista.

Kuten muissakin Valloxin malleissa, läm-mön talteenotto perustuu tekniikkaan, jos-sa poistuvan ilman lämpö lämmittää sisäänotettavaa ilmaa.

Poistoilman lämpö siirtyy lämmön tal-teenottokennossa levyseinämien läpi tulo-ilmaan, poistoilma ei sekoitu missään vai-heessa sisään tulevaan ilmaan eikä se pa-lauta hajuja ja kosteutta takaisin huonei-siin. Lämmön talteenotossa ei ole lainkaanhelposti rikkoontuvia liikkuvia osia.

Periaatteena Valloxilla on, että tuloilmansisään tuonti ja lämmitys on aina hallittua.Mikäli poistoilman lämpö ei riitä lämmit-tämään tuloilmaa, sitä voidaan kaikissamalleissa lämmittää lisää joko neste- taisähköpatterilla.

Älykäs ilmanvaihto

Myös Valloxin DIGIT-ilmanvaihtokoneetsoveltuvat suurehkoihin omakotitaloihin.

Kuten 180-malliinkin, myös DIGIT-malliinon saatavissa sekä hiilidioksidi- että koste-usanturi, joka valvoo sisäilman kosteus- jahiilidioksidipitoisuutta sekä ohjaa ilmanvaih-toa aina tarpeen mukaan eli “äly” on ko-neessa ja käyttäjän ei tarvitse itse olla jatku-vasti säätämässä ilmanvaihtoa. Kosteusan-turi reagoi esimerkiksi saunomisen aiheut-tamaan kosteuteen, hiilidioksidianturi taasreagoi muun muassa makuuhuoneessa il-man hiilidioksidipitoisuuden nousuun.

DIGIT-koneissa on mahdollista hyö-dyntää myös takkakytkintoimintoa, jokapysäyttää poistoilmapuhaltimen 15 minuu-tiksi ja tekee asunnosta ylipaineisen. Tak-ka on tämän aikana helpompi sytyttää.Sama lisälaite on saatavilla myös 180:seen.

"Tarpeen mukaan säätyvä ja helposti oh-jattava ilmanvaihto varmistaa riittävän tehok-kaan ilmanvaihdon silloin, kun kuormitus onhuipussaan. Toisaalta ilmanvaihdon hukka-käyttö voidaan estää samoilla keinoin esimer-kiksi silloin, kun huonetilat ovat tyhjillään",Olavi Suominen kertoo. Isot laitteet voidaanliittää myös LON- tai EIB-väylätekniikkaan,jolloin sitä voidaan ohjata myös laajemmankiinteistöautomaation avulla.

Käsi kädessä –energiatalous ja terveellinen sisäilma

VTT on tänä keväänä myöntänyt sertifikaatinVallox 180 AC ja DC -koneille. VTT:n tuote-sertifikaatissa tarkastellaan erityisesti energia-tehokkuutta, joka mitataan laitteiden poisto-ilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhtee-na ja ominaissähkötehona (RakMK, osa D2).Koneen tulee täyttää myös VTT:n määrityk-set tuloilman lämpötilahyötysuhteelle, toi-minnan matalilla ulkoilman lämpötiloillasekä tiiviydelle ja ilmansuodattimen ohivuo-to-arvoille.Virtausteknisesti ja ääniteknisestisuoritusarvojen tulee vastata valmistajan il-moittamia arvoja.

Ilmanvaihdon ohjaus on helppoa Digit-ohjain-paneelista. Koneisiin saatavissa myös hiilidi-oksidi- ja kosteusanturi. DIGIT SE voidaanliittää lisävarusteena saatavan LON-muunti-men avulla kaukovalvontajärjestelmään.Vallox 180- ja DIGIT-koneisiin on saatavissalisäksi huoltomuistutin, joka muistuttaa ha-lutuin välein (1-15 kk) laitteen perushuollos-ta. Suodattimien kunnosta vastaa myös ns.suodatinvahti, jonka merkkivalo syttyy ohjain-paneelissa, jos suodatin on tukkeutunut.

38

K

Sisustus

Teksti ja kuvat: Pukkila Oy Ab

evään 2004 sisustamisen värimaailmois-sa näkyy niin luonnonläheiset hiekan ja kiven sävyt kuiniloinen värien loistokin. Värejä, kuten oranssia, keltais-ta, vihreää ja sinistä, käytetään hillitysti luomaan piris-täviä yksityiskohtia pääsävyjen ollessa hyvinkin harmo-nisia. Valkoinen väri näkyy perinteisesti suomalaisessasisustamisessa, vain valkoisen monivivahteisten sävyjensuosio vaihtelee. Tällä hetkellä suositaan puhtaan lumenvalkeaa ja tämä valkoinen pinta on hyvin kiiltävä. Mikälisisustuksesta halutaan aistikkaampi ja rauhallisempi, voi-daan toki valita mattapintainenkin vaihtoehto – päätren-dinä vallitsee ajattelu "kaikki on sallittua".

Laatoilla sisustettaessa vallitsevina trendeinä on värien ohellasuuret laattakoot, suorakaiteen muoto, erilaisilla pintastruktuureillaleikittely sekä kivimäisten, perinteisesti lattialaatoiksi miellettyjen,porcellanato -tyyppisten laattojen nostaminen seinälle. Kuviolaa-toissa ja listoissa tapaillaan erilaisia luonnon aiheita, joista suosio-taan nostavat ruusut. Ruusukuvioidut listat ladotaan pystyyn tai

Keraamisisssa laatoissa näkyy nyt

värejä, kokoja ja harmoniaa

Jarkko Kallion Pukkilalle suunnittelemaan Tiima -laattasarjaan kuuluvat samaa kuviota toistavat Finlaysonin tekstiilit. Tämä uusi suomalainenkylpyhuonekokonaisuus yhdistelee kauniisti kiiltävää ja mattapintaa sekä suomalaiseen sisustamiseen sopivia sinisen sekä beigen sävyjä har-moniseen valkoiseen.

Perinteisesti lattialaatoituksiin käytetyillä Porcellanato -tyyppisillälaatoilla saadaan myös upeita seinäpintoja. Kuvassa Pukkilan uuttaTop Stone -sarjaa.

39

Lisätietoja:Pukkila Oy Ab, puh. (02) 412 2600,fax (02) 412 2690, www.pukkila.com

Sisustus

vaihtoehtoisesti muutamalla listalaatallakorvataan kokonainen laatta latomalla nevieri viereen. Listoja ja kuvioita rakenne-taan myös yksivärisistä, peruslaatan sävyi-sistä tai asteen tummemmista kapeista suo-rakaidelaatoista tai mosaiikeista.

Suuret laattakoot näkyvät seinillä, latti-oilla ja jopa ulkoterasseilla. Pukkilan ke-vään uutuusmallistosta löytyy runsaasti eri-laisia porcellanato -tyyppisiä laattoja, jot-ka soveltuvat hyvin myös ulkokäyttöön.Näiden uusien laattasarjojen runsaus mah-dollistaa erilaisten koko- ja väriyhdistelmi-en luomisen, esimerkiksi Top Stone sar-jassa on yhteensä neljä eri väriä, kuusi eri

kokoa ja kaksi eri pintastruktuuria. Myöserilaisilla pintastruktuurien yhdistelmillä,kuten mattapintaisen ja kiiltävän laatansekoitelmilla, saadaan aikaan eläväistä ku-viomaista pintaa säilyttämällä kuitenkinharmoninen kokonaisuus.

Kaiken sallivassa sisustamisessa lisävaih-toehtoja luodaan myös erilaisilla ladonnoil-la. Laatat voidaan asentaa vaakaan, pys-tyyn, tiililimityksellä, suoraan tai diakonaa-liin. Samassa pinnassa voidaan myös yh-distellä näitä eri ladontasuuntia ja lisättä-essä vielä eri laattakokojen yhdistelmiävoidaan todella todeta että vain taivas onrajana yksilöllisyyttä tavoiteltaessa.

Eri kokoja, sä-vyjä ja laatta-muotoja yhdis-tellään nyt roh-keasti. KuvassaPukkilan Altaj-sarjaa.

Suuret laattakoot jakiiltävä puhtaan val-koinen pinta tekevätpesutilasta rauhalli-sen mutta näyttävän.Kuvassa Pukkila Edenlaattaa koossa 32x55cm.

Pukkilan Jungle sar-jan Ruusukuvioitujalistoja voidaan latoapystyyn tai vaakaan jalisäksi kolmella listal-la voidaan korvatayksi peruslaatta.

Pukkila Myymälät:

Tiilipojanlenkki 4, 01720 Vantaa, puh. (09) 2525 2770Finnoonniitynkuja 1, 02270 Espoo, puh. (09) 5840 0431Pitkämäenkatu 9, 20250 Turku, puh. (02) 412 2750,Lekatie 2, 90150 Oulu, puh. (08) 882 1802Viinikankatu 47, 33800 Tampere, puh. (03) 389 9790

40

Me Rakentajat

Teksti: Raimo Holopainen Kuvat: Tikkurila ja Raimo Holopainen

Maitokahvia ja vaniljaa

41

Me Rakentajat

V äreillä kuvataan maailmassa montaa ih-

meellistä asiaa, kuten valkoista valhetta, kateudesta vihre-ää, ruusunpunaista unelmaa, musta-valkoista ajattelua jajopa Antero Mertarannan sinivalkoista ääntä. Useimmanrakentajan kenties vaikein ongelma on kodin maalien javärisävyjen ratkaiseminen. Värisuunnittelija Marja Koivu-saaren mukaan nyt ollaan kyllä erityisen kiinnostuneitaväreistä ja maalaamisesta. Enää ei haeta maalarinvalkois-ta, vaan modernimpia maitokahvin ja vaniljan sävyjä.

Maalaamisen suosion kasvua ovat lisänneet laadukkaammat,pitkäikäisemmät tuotteet, sisustuslehtien lisääntynyt määrä ja maa-litehtaiden värikartat yhteensopivuusvinkkeineen ja seikkaperäi-sine työohjeineen.

Rohkeutta tehosteväreillä

Marja Koivusaari kannustaa ihmisiä rohkeisiinkin ratkaisuihin. –Seinäpintojen maalaus ja koristelu on helppoa – ja kyllästyessä voiseinän maalata aina uudestaan, sanoo Tikkurila Paintsin värisuunnit-telija ja tekninen neuvoja Marja Koivusaari. Rohkeutta on kyllä ha-vaittavissakin, sillä 70-luvulta tuttu tehosteväriajattelu, jossa yksi sei-nä maalataan jollain vahvalla värillä, on taas pinnalla. Nuoret ovatselvästi kiinnostuneempia paitsi väreistä yleensä, myös voimakkaam-pien värien käytöstä. Nuorisoon “uppoaa” erityisesti retro-sävyt, joi-hin vanhempi väki on jo aikoinaan ehkä ehtinyt kyllästyä. Muutenmeillä turvataan aika paljon Pohjoismaisiin vaaleisiin sävyihin. Mie-hillä tuntuu yllättäen olevan villimpiä värivisioita kuin naisilla. Pää-töksenteko näyttää kuitenkin ainakin sisävärien osalta olevan pää-asiassa naisilla, ulkovärityksen osalta miehet saavat jo hieman enem-män sananvaltaa, naurahtaa Koivusaari.

Osamaalauksilla jännittäviä yksityiskohtia

– Sisustusvärejä mietittäessä on paras lähtökohta oma maku, eikäsäntäys maailman trendien perässä, muistuttaa Koivusaari. Väriävalittaessa kannattaa ensinnäkin miettiä, millaisissa väreissä itse viih-tyy ja minkälaista tunnelmaa niillä tavoitellaan. väreillä voidaan luodavaloisuutta ja avaruutta tai lämmintä intiimiä tunnelmaa. Myös il-mansuunnat ratkaisevat. Pohjoisen puoleisissa huoneissa päivänva-loa on vähemmän ja se on sinisempää. Vaaleilla sävyillä voidaantiloihin tuoda valoisuutta ja lämpöä. Etelästä tuleva valo taas on kel-taisempaa ja sitä on enemmän. etelän puoleiset tilat sietäväkin vah-vempia ja kylmempiä värejä.Värejä valittaessa kannattaa huomioidamyös tilan koko ja muoto. Pienessä tilassa kirkas punainen voi tun-tua liian päällekäyvältä. Pääsääntöisesti tummat ja lämpimät sävyttuntuvat tulevan enemmän kohti, vaaleat ja viileät taas loittonevat.Esim. pitkän käytävän päätyseinä voidaan maalata muita seiniä tum-memmalla, jolloin se tuntuu tulevan enemmän kohti ja näin lyhentä-vän tilaa, Marja Koivusaari opastaa. Oikein kivoja ratkaisuja saadaanmyös maalaamalla vain osia seinästä. Sängylle voi maalata päädyn,jos sitä ei rakenteessa ole, tauluryhmiä voidaan korostaa osamaala-uksella, lastenhuoneessa voidaan rajaus tehdä vaakasuoraan maa-laamalla “sormikorkeudelle” saakka tummempi värisävy.

Värit parhaimmillaan hyvässä kokonaisuudessa

– Hyvässä värisuunnittelussa kukin tila on mietitty kokonaisuu-tena. Myös kalusteilla, matoilla ja verhoilla on värinsä. Seinät ovatyleensä tilan suurin yhtenäinen väripinta, joten niiden tulisi toi-mia kokoavana elementtinä. Huoneen käyttötarkoituskin antaaviitteitä värisuunnitteluun. Esimerkiksi eteisnen on läpikulkupaik-ka, jossa voidaan käyttää reippaitakin värejä – pitäen kuitenkinmielessä, että eteinen on kodin käyntikortti, jonka perusteella en-simmäinen mielikuva asunnosta luodaan!. Olohuoneessa pidät-täytyisin hillitymmissä ja vähemmän häiritsevissä väreissä, koskasiellä vietetään enemmän aikaa, neuvoo Koivusaari.

– Sisustuslehden ohjaavat ainakin unelmien tasolla uusiin rat-kaisuihin. Apua värien hallintaan voi hakea myös valmiista väri-yhdistelmistä, kuten Tikkurilan Kaunis koti-värilastuista. Sisätiloissajokainen voi vapaasti toteuttaa itseään, mutta ulkovärien valintaaohjaavat enemmän rakentamisohjeet, naapuritalojen värit ja ym-päristö muutenkin. Onnistunut väritys jatkuu ulkoa sisälle. Talonulko- ja sisäväreillä kannattaa olla joku, vaikkapa pienikin yhdistä-vä ja muistuttava tekijä. Ulkovärejä valittaessa täytyy tiedostaa,että kartan malliväri näyttää luonnossa yleensä vaaleammalta jakirkkaammalta. Turvallinen valinta ulos onkin hieman tummempija murretumpi väri, kuin mikä värikartassa näyttää sopivalta.

Myös valaistus ratkaisee

– Pitkä ja pimeä syys- ja talviaikamme on hyvä peruste suosi-millemme vaaleammille väreille. Mutta kun valaistus on riittävä,voidaan pimeässä Pohjolassakin käyttää voimakkaita ja rohkeitävärisävyjä. Värit kannattaa aina tarkistaa kotona myös keinova-lossa, sillä erilaiset valaisimet voivat saada yllätyksiä aikaan! Joskoko värityssuunnittelufilosofiani pitäisi tiivistää yhteen lauseeseen,sanoisin, että suuret pinnat ja niiden keskinäinen harmonia ovattärkeimmät, kiteyttää värisuunnittelija Marja Koivusaari.

42

K

Putkitustekniikka

erroimme lehtem-me viime numerossa Heinolan asun-tomessuille rakennettavan täystiilita-lon valintaperusteista ja rakentami-sen aloitusvaiheista. Toukokuussa onrakentaminen edennyt jo niin pitkäl-le, että julkisivu on valmis, asunnontilaratkaisut ovat nähtävissä ja mo-nelta osin myös pintamateriaalivalin-nat ja -asennukset tehty. Tilat ja pin-tamateriaalit ovat tässä talossa kuitenkinvain se näkyvä osa, sillä oleellisin - se hel-mi - on tehty jo suunnitteluvaiheessa, jol-loin kaikissa ratkaisuissa ja valinnoissa täh-dättiin parhaaseen mahdolliseen ekologi-suuteen, rakenteiden, materiaalien, laittei-den ja kalusteiden pitkäikäisyyteen ja myöshuoltovapauteen.

Tiilerin helmi avautuu kaikelle kansalleasuntomessujen avauspäivänä 16. heinä-kuuta. Elinkaariajattelua arvostaville mes-suvieraille tämä täystiilitalokohde on ehdot-

Asuntomessujen helmi

tomasti "must." Sen runko-,eristys- ja lämmitysratkaisuteivät ole mitään uusia mullis-tuksia, vaan aiemminkin hy-väksi koettuja ratkaisuja, jot-ka tässä talossa on hyödynnet-ty täysmääräisesti. Toinen vinkki messu-vieraille; vaikka talossa onkin messupäivä-nä aina kymmeniä ihmisiä kerrallaan sisäl-lä, pyri silti huomioimaan helmen toinenteema, esteettömyys. Tiilerin helmi onhyvä esimerkki siitä, kuinka asuntoa tulisi

suunnitella ja rakentaaei yksinomaan huomi-sen tarpeita vaan myöspitkäjänteisemmälläasumisen ja elämisenajattelulla.

Myös portaat ovat tiilestä, tarkemmin Terra-tiililaattaa.

Ikkunanpielet. Ikkunat Fenestran.

Kuistin vaaleasta Ruu-kintiilesta muuratut kai-teet ovat jyhkeät. Kah-deksankulmaiset pilaritovat muurarin taidon-näytteitä. Tässäkin olisikulman voinut tehdä toi-sin, mutta ei näin taiten.

Katto on Lafarge Tekkininkristallinkirkasta Rubin -kattotiiltä.

Räystästiilet jykevöittävätkoko kattorakenteet.

Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen

43

Me Rakentajat

Putkieristykset tehtiin Paronin valmiilla eris-tysosilla

Väliseinään "upotettu" tulisija on Tiilerin Tyy-ne-mallistoa. Sama takka keittiön puolelta,leivinuunilla varustettuna.

Saunan panelointi on lämpöleppää.Mukavana yksityiskohtana on pari ri-viä sormipaneelia.

44

PPutkijärjestelmät

Teksti ja kuvat: Uponor Oy

Hallittua ja tehokasta puhdistusta

Panospuhdistuksessa prosessisäiliöönotetaan käsiteltäväksi aina tietynkokoinenpanos kerrallaan. Näin kaikki jätevedetsaavat samanlaisen ja hallitun puhdistuk-sen virtauksen vaihteluista riippumatta.Upocleaniin voidaan johtaa kaikki kotita-lousjätevedet eli kylpy-, tiski-, pesu- ja wc-vedet. Käsittelyn jälkeen puhdistunut vesivoidaan johtaa avo-ojaan tai maaperään.

Upoclean 5 -panospuhdistamoHallittua jätevesien käsittelyä haja-asutusalueella

Upoclean 5 -panospuhdistamolla saavu-tetaan vuoden alussa voimaan tulleen jä-tevesiasetuksen mukaiset puhdistusvaati-mukset, jotka ovat orgaanisen aineksenosalta vähintään 90 %, kokonaisfosforinosalta vähintään 85 % ja kokonaistypenosalta vähintään 40 %. Tehokas fosforinpoisto on panospuhdistamossa toteutettukemiallisella saostuksella.

Näin Upoclean 5 toimii

Upocleanin perustana on kolmiosainenmuovisäiliö, josta kaksi ensimmäistä osaamuodostavat saostussäiliöosion, joka toi-mii samalla lietevarastona. Saostussäiliös-

Puhdistamon toimintoja ohjataan ohja-uskeskuksessa esiohjelmoidun ohjelmanmukaisesti. Ohjauskeskuksessa sijaitseemyös kalvopuhallin, jolla tuotetaan puhdis-tuksessa tarvittava paineilma. Paineilmaatarvitaan ilmastukseen, veden pumppauk-seen mammut-periaatteella ja kemikaalian-nosteluun. Upocleanin säiliöiden sisällä eiole yhtään liikkuvaa osaa eikä sähkökom-ponenttia. Kaikki kuluvat ja liikkuvat osatsijaitsevat ohjauskeskuksessa

Vähäinen huoltotarve

Keskeisempiä kiinteistönomistajan suo-rittamia huoltotoimenpiteitä ovat kemikaa-

erinteisin haja-asutus-alueilla käytetty jäteveden käsittely-järjestelmä on joko suodatus- taiimeytysperiaatteella toimiva maapuh-distamo. Vaihtoehtoina ovat myösumpisäiliö tai ns. erillisviemäröinti-järjestelmä, jolloin mustat vedet oh-jataan umpisäiliöön ja harmaat ve-det käsitellään maapuhdistamossa.Ympäristöllisesti herkille alueille tai,jos tonttiolosuhteet muuten ovat sel-laiset, että maapuhdistamo ei tule ky-seeseen, on oma vaihtoehto, panos-puhdistustekniikkaan perustuva bio-logis-kemiallinen Upoclean-pienpuh-distamo.

Upoclean-panospuhdistamossa ei tarvita imeytyskenttää, joten se ei vie tilaa tontilla. Matalanasennussyvyyden ansiosta sijoitus onnistuu vaivattomasti myös kallioiseen maastoon.

sä jätevedestä erotellaan laskeutuvat jakelluvat epäpuhtaudet, kuten liete, hiekkaja rasvat. Selkeytetty vesi pumpataan kol-manteen säiliöön, jossa jäteveden liukoi-set epäpuhtaudet hajotetaan aktiivilietteenavulla ja vedessä oleva fosfori saostetaansaostuskemikaalilla. Puhdistunut vesi joh-detaan pois joko avo-ojaan tai maaperään.Käsittelyn yhteydessä prosessisäiliöönmuodostuu vielä jonkin verran lietettä, jokapumpataan takaisin saostussäiliöön.

lisäiliön täyttö 2-6 kuukauden välein ja sa-ostussäiliöiden lietteen tyhjennys 2 kertaavuodessa.

Ohjauskeskuksen ulkopuolella on merk-kivalo, joka ilmaisee milloin kemikaaliatulee lisätä. Upocleanin toimitukseen sisäl-tyy vuoden perushuoltosopimus Uponorinkanssa. Se sisältää huoltotarkastuksen, jos-sa tarkastetaan Upocleanin tekninen toi-minta sekä aktiivilietteen määrä ja laatu.Uponor suosittelee huoltosopimuksen jat-kamista myös kahden vuoden perushuol-tosopimuksen jälkeenkin.

Hyvät puhdistustulokset

Upoclean-puhdistamoja on asennettu jorunsaasti ympäri Suomea. Osa jo käytössäolevista puhdistamoista toimii myös viran-omaisten seurantakohteina. – Meille on tär-keää saada tarkkaa ja puolueetonta tietoasiitä kuinka tuotteemme toimivat, kertooJyrki Löppönen Uponorin LWM-yksiköstä.Yhteistyötä on mm. eri ympäristökeskus-ten kanssa. – Olemme mukana myös Var-sinais-Suomen Agenda 21:n AHA-projek-tissa sekä Kestävä saaristo -hankkeessa.Lisätietoja seurantakohteiden tuloksista saaUponorilta. Raportteja, mm. Uudenmaanympäristökeskuksen toimivuusselvitystäUpocleanista, voi käydä katsomassa myösinternet-sivuiltamme, www.uponor.fi

45

I

Ilmanvaihto

lmanvaihdon suunnittelu kuuluu ammattilaiselle, joka osaa tehdätilojen koon ja käyttötarkoituksen mukaisesti mahdollisimman tehokkaan il-manvaihdon suunnitelman. Suunnittelutyön jälkeen laitteiden asennustyöstäon pyritty tekemään mahdollisimman vaivatonta, jotta työ sujuisi nopeasti jalopputulos olisi takuuvarma.

ristivirta-levylämmönvaihtimella varustettujenlaitteiden tuloilman lämpötilahyötysuhde onnoin 60 prosenttia. Ulkoilman ollessa riittä-vän lämmintä, esimerkiksi kesällä, lämmöntalteenotto voidaan ohittaa.

Erityisen tärkeää on, että ilmanvaihtoavoidaan säätää tarpeen mukaan. Vaikka il-manvaihdon tuleekin olla jatkuvaa, hetkel-liseen ilmanvaihdon säätöön vaikuttavat

Ilmanvaihdon uutuus:Asennustekniikka nopeuttaa rakentamista

saunominen, nukkuminen, ruoanlaitto,pyykinpesu tai asunnon jääminen tyhjil-leen. Nämä kaikki tilanteet voidaan kattaaValloxin laitteilla joustavasti, tehokkaasti jaenergiaa säästäen.

Koneen sijoittaminen

Ilmanvaihtokone sijoitetaan lämpimäänsisätilaan, esimerkiksi erilliseen tekniseentilaan tai kodinhoitohuoneeseen. Kone onhyvä sijoittaa kuitenkin sellaiseen tilaan, ettäse muistetaan huoltaa ja sitä voidaan käsi-tellä helposti. Säännöllinen huoltotoimen-pide on suodattimien pesu tai vaihto.

Kun ulkona on lämmin, lämmön talteenotto on tarpeetonta. Toiminto ohitetaan Valloxin laitteissa vakiona olevalla vaihtopellillä. Talvella peltion ala-asennossa ja kesällä yläasennossa. Kesäasennossa ilmavirta kennon läpi estyy ja samalla avautuu lämmön talteenoton ohitus.

Loimaalainen yrittäjä Teijo Mäkelä ra-kentaa Loimaan talousalueella muun mu-assa rivitaloja. Tiukat aikataulut eivät sie-dä viivästyksiä, joten jokainen kehitysas-kel projektin eri osissa tuottaa rakentajalleja lopulta kuluttajille säästöjä. "Olen asen-tanut Valloxin laitteita erilaisiin kohteisiin.Nyt uusi kattoasennuslevy on tehnyt työs-tä entistä joutuisampaa.", Teijo Mäkeläkertoo.

Valloxin uutta 75/95 -ilmanvaihtoko-netta varten kehitetty asennuslevy kiinni-tetään kattoon.

Kattoasennuslevyssä, jolle on haettupatentti, ovat valmiit lähtökaulukset koneenasentamista varten. Ilmanvaihtokanavatovat tässä vaiheessa suojattuina hygieeni-syyden vuoksi.

Kun koko muu rakentaminen on saatuloppuun, voidaan ilmanvaihtokone nostaakattoasennuslevyyn. Kiinnityslevyn siivek-keet lukkiutuvat koneen sivulevyihin. Kon-denssiveden tippaputki asennetaan paikoil-leen ja kone kytketään sähköverkkoon.Kone on heti käyttövalmis.

Vallox 75/95 on pienempien kohteidenuutuuskone, joka soveltuu alle 140 neliömet-rin kohteisiin. Laitteet täyttävät Rakennus-määräysten energiatehokkuusnormit, sillä

Vallox 75/95 pääosat

1. PoistoilmapuhallinVALLOX 75 105WVALLOX 95 180W

2. TuloilmapuhallinVALLOX 75 105WVALLOX 95 180W

3. Lämmöntalteenottokenno4. Kesä/talvi ilmanvaihdon säätöpelti5. Ulkoilman karkeasuodatin G36. Ulkoilman hienosuodatin F77. Poistoilman karkeasuodatin G38. Sähköliitäntärasia9. Jälkilämmityspatteri 500W10. Jälkilämmityspatterin säätöter-mostaatti11. Kondenssivesiyhde (koneen alla)12. Kennon jäätymisenestoanturi13. Turvakytkin14. Puhaltimien sähköinen pikalii-täntä15. Ylilämpösuojan palautuspainike

Teksti ja kuvat: Vallox Oy

46

K

Me Rakentajat

esämökkikausi tar-koittaa monelle paluuta oman suvunperinteiseen maisemaan. Yhä useam-min mökilläkin on käytössä uudet ko-dinkoneet, mutta sangen usein käy-tetään myös perittyä nestekaasuliet-tä tai -jääkaappia. Tuntuvat vahingotja menoerät, samoin kuin ikävät vii-veet kesänvietossa voi unohtaa, josmuistaa huolehtia turvallisuudestaheti ensi käynnistä lähtien.

Konnun jälkipolvi viettää kesää isovan-hempien mökillä Saimaalla Montovainionsaaressa, Taipalsaarella. Saaren ensimmäi-set mökit rakennettiin jo 1960-luvun alku-puolella, kuten myös Konnun mökki.

Isovanhemmat viettävät saaressa useam-man kesäviikon, lapset vierailevat mökilläkukin perheineen kerran tai kaksi kertaakesässä - kaikkiaan kolme erikokoista ja -ikäistä perhettä. Nuoriso "vanhemmastapäästä" kyselee myös lupaa päästä mökil-le kavereidensa kanssa.

Mökin 70 neliömetriin mahtuvat keittiö,oleskelu- ja makuutilat ja sauna. Lisätilaa erisukupolville on saatu tuomalla tontille sata-vuotias perintöaitta, kymmenen metrin pää-hän varsinaisesta mökkirakennuksesta.

Mökin jo 30-vuotias nestekaasuliesi ontoiminut näihin päiviin asti luotettavasti. Jäl-kipolvea huolettaakin lähinnä laitteesta puut-tuva liekinvalvontalaite, joka estäisi nestekaa-sun mahdollisen vuodon huonetilaan.

Nestekaasulla toimiva jääkaappi on han-kittu kolme vuotta sitten, jolloin vanhakaappi lakkasi toimimasta. Kaasuliedenletku uusittiin myös kaksi vuotta sitten, sa-moin kuin kaasupullon liittimet. Mökin kaa-supulloja säilytetään ulkona terassilla, ta-lon varjoisalla puolella.

Laitteista pidetään tarkkaan huolta, jaisovanhemmat tarkastavat mökin ja nes-tekaasulaitteet tullessaan mökille keväälläensimmäistä kertaa. Laitteiden tulee ollahyvässä kunnossa, sillä niitä käyttävät eri-ikäiset ja -taitoiset perheenjäsenet.

Paloturvallisuudesta mökillä huolehdi-taan toimimalla huolellisesti, myös nuohoo-ja käy mökillä säännöllisesti. Mökistä vieläpuuttuva palovaroitin on kauppalistallaennen tämän kesän Saimaan matkaa.

Nestekaasu on tuttu juttu?

Taipalsaari on tunnettu lomanviettoalueSaimaalla. Puolet kunnan pinta-alasta onSaimaata ja toinen puoli muodostuu noinseitsemästäsadasta saaresta. Alueelle siir-tyy kesän ajaksi tuhansia lomailijoita.

Palo- ja väestönsuojelupäällikkö JukkaKinnunen Taipalsaarelta muistuttaa lomai-lijoita, että vapaa-ajanasuntoja koskevatsamat paloturvallisuusmääräykset kuin mui-

takin kiinteistöjä: niissä pitää olla palova-roittimet ja soveltuvat sammuttimet.

Paloviranomainen tekee palotarkastuk-sen loma-asunnoissa 10 vuoden välein.Silloin tarkastetaan tulisijat, kuten sauna,hormit, takat ja nestekaasulaitteet, lukuunottamatta ulkogrillejä. Samalla käydään läpipaloturvallisuuteen liittyviä asioita. Apu-naan Jukka Kinnunen käyttää muun mu-assa Turvatekniikan keskuksen jakelemaanopasta, joka on tehty kaikille nestekaasu-laitteiden käyttäjille.

"Tavoitamme joka kesä noin 200-300mökkiläistä. Käynnin aikana tulee esiinmyös mökkiläisiä askarruttavia kysymyksiä,esimerkiksi kuinka paljon nestekaasua saamökillä säilyttää, saako kaasulaitteen asen-taa itse ja miten kaasupullot säilytetään."

Asetusten mukaan asuinrakennuksessasaa säilyttää kahta 11 kg:n kaasupulloa(enintään. 25 kg kaasua). Tyhjä pullo onyhtä vaarallinen kuin täysi, joten se laske-taan mukaan 25 kilogrammaan. Lisäksi onmuistettava, että kaasupullo pitää säilyttääviileänä (säilytys alle +40 °C) eikä se saaolla lieden tai takan läheisyydessä, jossase pääsee kuumenemaan.

Kiinteät asennukset kuuluvat Jukka Kin-nusen mukaan ammattilaiselle. Määräys-ten mukaan asennuksesta pitää olla tarvit-

Ovatko kesämökinkaasulaitteet kunnossa?

Palo- ja väestönsuojelupäällikkö Jukka Kin-nunen Taipalsaarelta kertoo tapaavansa ke-säasukkaita palotarkastusten yhteydessä, jol-loin käydään vapaa-ajan asunnon kaikki tuli-sijat. (Kuva: Johanna Vasara/Yhteissanomat)

Kesäkoti Taipalsaarella rakennettiin 1960-luvun alkupuolella. Mökissä on käytössä nestekaa-suliesi ja -jääkaappi, joiden kunnon saaren kesäasukkaat tarkastavat joka kesä, kun mökilletullaan. (Kuva A.A.)

47

Me Rakentajat

taessa myös todistus. "Kaikki mökkiläisetovat ottaneet neuvot ja ohjeet vastaan mie-lellään", Kinnunen kehuu kesäasukkaita,joita alueella on kesän aikana tuhansia.

Huolellisesti, turvallisesti

Jukka Kinnunen neuvoo mökille tulijoi-ta tarkastamaan tulisijat myös omatoimi-sesti: nestekaasulaitteista tarkastetaan, ettäletkut ja liittimet ovat kunnossa, samoinkuin varsinainen laitekin. Jos kaasupullos-sa on painoventtiili, pitää pullon vaihdonyhteydessä kokeilla pullon ja paineensää-timen liitoksen pitävyyttä nostamalla pul-loa liitoskohdasta.

"Lisäksi pitää huolehtia riittävästä ilman-vaihdosta ja tuuletuksesta niissä tiloissa, jois-sa nestekaasulaitetta käytetään. Nestekaa-su tarvitsee palaakseen happea. Jos hap-pea ei ole riittävästi, alkaa muodostua myr-kyllistä häkää", Jukka Kinnunen muistuttaa.

Jos nestekaasua jostain syystä pääseevuotamaan huonetilaan, pitää runsaastalisätuuletuksesta huolehtia heti. Nestekaa-su on erittäin helposti syttyvä polttoaine,joka sellaisenaan on myrkytöntä, muttasyttyy pienestäkin kipinästä.

... puolikuuta peipposesta

Saimaan Huoltopalvelu Oy:ssä Lappeen-rannassa eletään kevään edetessä kiireisiäaikoja. Saimaalle saapuvat mökkiläiset työl-listävät yritystä muun muassa nestekaasulait-

teiden huoltotöillä sekä niiden uusasennuk-silla. Yrittäjä Juha Muukkonen kertoo, ettäuusia nestekaasulaitteita asennetaan joka viik-ko, huoltoon laitteita tulee sitä mukaan, kunmökkiläiset saapuvat kesänviettoon.

Saimaan Huoltopalvelussa tiedetään, ettämökillä vika huomataan usein vasta sitten,kun kaasulaite ei enää toimi. Muita merkke-jä kaasulaitteen huonosta kunnosta ovat nes-tekaasun voimakas haju sisätiloissa, liekinvärin muuttuminen ja sytyttämisvaikeudet.

"Kaasulaitteet on hyvä käydä läpi, kuntulee mökille. Letkujen ja liittimien tarkastussekä varsinaisten laitteiden tarkastus on hyvätehdä heti. Jos laitteessa on pienintäkäänvikaa, se tulee huoltaa tai huollattaa heti."

Kiinteät asennustyöt Muukkonen suosit-taa jätettäväksi hyväksytylle kaasuasennus-liikkeelle. Ammattilaisen tekemä asennustyövoi estää todellisten vahinkojen syntymisen,ja samalla jokainen voi varmistaa itselleenhuolettoman kesänvieton. "Mahdollisen on-nettomuuden sattuessa pitää kiinteistön omis-tajalla olla todistus hyväksytyn kaasuasennus-liikkeen tekemästä asennustyöstä."

Muukkosen mukaan mökkiläiset osaa-vat hyödyntää asennusliikkeen palveluja,mainontaa ei ole juuri tarvinnut tehdä."Suurin osa laitteista tuodaan huollettavaksimeille, mutta kyllä mökillekin mennääntarvittaessa", Juha Muukkonen lupaa.

Tunnelmakuvaa mökiltä suurelle Saimaalle.(kuva: A.A.)

Vapaa-ajan asunnolla vietetään ai-kaa yhä useammin ympäri vuoden.Käytössä on paljon uusia laitteita,mutta joukossa voi olla myös vanho-ja, mutta hyvin toimivia kodinkonei-ta. Joka tapauksessa mökin turvalli-suuteen voi ja pitää vaikuttaa itse pi-tämällä laitteista huolta.

Kun tulet keväällä mökille ensimmäistäkertaa

– Tarkasta kaikki liitokset ja kaasuletkut,jos laitteita ei ole käytetty talven aikana.

– Anna hyväksytyn kaasuasennusliikkeenhuoltaa laite, jos se ei toimi tai liekin värion keltainen.

– Puhdista kaasulaitteet säännöllisesti käyt-töohjeiden mukaan.

Kun hankit kaasulaitteen

– Hanki kunnolliset CE-merkityt laitteet.Vaihda ikivanhat laitteet uusiin.

– Lue laitteiden käyttöohjeet huolellisesti,älä käytä ulkokäyttöön tarkoitettuja lait-teita sisätiloissa.

– Huolehdi ilmanvaihdosta, sillä kaasulait-teet tarvitsevat palamisilmaa.

– Teetä kiinteät asennustyöt ammattilaisella.

Hanki kesämökille turvalaitteet

– Palovaroitin on pakollinen myös kesä-mökillä.

– Erillisten häkä- ja kaasuvaroittimien han-kinta lisää turvallisuutta.

– Hanki mökille sammutusvälineitä ja opet-tele niiden käyttö. Hyviä sammutusväli-neitä ovat sammutuspeite, käsisammu-tin, puutarhaletku, vedellä täytettävä san-koruisku tai suuriin sammioihin varastoi-tu kasteluvesi.

Opastusta on tarjolla

Etsi mökkipaikkakunnaltasi hyväksyttykaasuasennusliike, jossa sinua osataan neu-voa kaasulaitteen käyttöön ja huoltoon liit-tyvissä asioissa. Luettelo hyväksytyistä kaa-suasennusliikkeistä on nähtävillä TUKESinkotisivuilla: www.tukes.fi. Sieltä löydätmyös oppaan: Käytä nestekaasua oikein.

Kesämökille turvallisesti

Lisää tietoa ja kuvia internetin osoit-teessa www.tukes.fi

48

Uusia tuulia

Ilmanvaihdon avulla huolehditaanmyös sisäilman puhtaudesta. Val-loxin ilmanvaihtokoneissa on kiin-

nitetty erityisesti huomiota ulkoilmanepäpuhtauksien, kuten noen, pölyn jasiitepölyn suodattamiseen.

Valloxin laitteissa on kaksinkertainensuodatus: G3-tason karkeasuodatin erot-taa isompia ilmassa leijuvia hiukkasia,hyönteisiä ja siitepölyhiukkasia. Hieno-suodatin yltää aina F7-tasolle. Sen avullasuodattuu hienojakoisempikin siitepöly,valtaosa sieni-itiöistä ja silmillä näkymä-tön tomu sekä pöly.

Suodattimet tulee puhdistaa tai vaih-taa mielellään keväisin ja syksyin, mut-ta vähintään kerran vuodessa. Asuin-paikkakohtaiset erot voivat olla erittäinsuuria. Jos taas perheenjäseniä vaivaaallergiat tai koti on kaupunkiympäristös-

sä, suodattimet on syytä vaihtaa useam-min.

Vallox suosittelee, että ilmanvaihtoko-neissa käytetään alkuperäisiä Valloxinmerkkisuodattimia tarvikesuodattimien si-jasta, mikä takaa laitteen parhaan toimi-vuuden, ja ne myös sopivat niille tarkoi-tettuihin asennuskohtiin. Helppo tapahankkia uudet suodattimet on täyttää ti-lauslomake osoitteessa www.vallox.com,jonka jälkeen suodatinpaketti toimitetaanpostiennakolla haluttuun postitoimipaik-kaan Suomessa. Tilauksen yhteydessä il-moitetaan myös paketin hinta.

Vinkki: Ilmanvaihtokonetta ei pitäi-si koskaan asentaa "hankalaan paik-kaan", silloin sen huolto unohtuu hel-posti. Sisäilman terveellisyydestä ei voi-kaan enää mennä takuuseen, jos konejää huoltamatta monen vuoden ajaksi.

Muista puhtaus!

Valloxin tänä keväänä markkinoil-le tuomalle ilmanvaihtokoneelle,180 AC/DC:lle, on myönnetty

VTT:n tuotesertifikaatti. Saadakseen serti-fikaatin tuotteen pitää täyttää VTT:n tuot-teelle asettamat vaatimukset, jotka perus-tuvat muun muassa Rakentamismääräysko-koelman osan D2 määräyksiin ja ohjeisiin.

VTT:n vaatimukset koskevat erityisestienergiatehokkuutta, jota määritellään il-manvaihtokoneen poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteella ja ilman-vaihtokoneen ominaissähköteholla (Rak-MK, osa D2).

Lisäksi koneen tulee täyttää myös vaati-mukset, jotka koskevat tuloilman lämpöti-lahyötysuhdetta (vähintään 50 %) ja toimin-taa matalilla ulkoilman lämpötiloilla. Vaati-mukset koskevat myös tiiviyttä ja ilmansuo-dattimen ohivuotoa. Lisäksi virtausteknistenja ääniteknisten suoritusarvojen tulee vas-tata valmistajan ilmoittamia arvoja.

Valloxin tuotteet paitsi täyttivät asetetutvaatimukset, myös osittain ylittivät asete-tut rajat. Vallox 180:n tuloilman lämpöti-lahyötysuhde on korkea, jopa yli 80 pro-senttia. Vallox 180 DC:llä saavutetaan Ete-

lä-Suomen sääoloissa poistoilman lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteeksi 60 pro-senttia, joka on kaksinkertainen määräys-ten vaatimaan tasoon verrattuna.

“Uskomme, että tuotteen sertifiointi jamäärittely auttavat rakentajia, suunnittelijoi-ta ja kuluttajia päätöksenteossa. Sertifioitu-ja tuotteita voidaan vertailla toisiinsa ja si-ten saavuttaa rakennukseen paras mahdol-linen ilmanvaihto”, sanoo markkinointipääl-likkö Markku Mäenpää Vallox Oy:stä.

Sertifikaatti on luettavissa internetissäosoitteessa www.vallox.com

Valloxin uusi 180 AC/DC sertifioitu

Koti-Optimi –kustannusarvio-ohjel-maan julkistettiin 26.5.04 inter-netin kautta tapahtuva kustannus-

seurantamahdollisuus. Kustannusseuran-nassa kertyneitä, rakentamiseen liittyviäkuluja verrataan aiemmin tehtyihin kustan-nusarviotietoihin ja näin rakentaja pystyyjatkuvasti seuraamaan missä kustannusta-sossa kulkee arvioon verrattuna.

Kustannusseuranta oman rakentamisentietopankki

Koti-Optimi –kustannusseurantaan syö-tetään kaikki rakentamiseen liittyvät tiedotja näin kustannusseuranta muodostaakintäydellisen tietopankin omasta rakennus-hankkeesta. Sieltä rakentajan on jälkikä-teenkin helppo löytää kulloisenkin työnte-kijän tai tavaramyyjän yhteystiedotmuistiinpanoineen. Ohjelmassa jokainenkustannuserä on helposti kohdistettavissaja näin jälkikäteen nähdään nopeasti esi-merkiksi töiden ja tarvikkeiden osuudet erivaiheissaan.

Kustannusseurannan kautta täydellinenhuoltokirja

Kustannusseurannan huolellisen täyttä-misen kautta rakentaja saa itselleen samallamyös täydellisen huoltokirjan. Kun raken-taminen alkaa olla loppusuoralla opastaajärjestelmä huoltokirjan lopullisen muok-kauksen.

Kustannusseuranta on mahdollista kai-kille helmikuussa 2004 julkaistun Koti-Optimi –kustannusarvio-ohjelman haltijoil-le. Lisäominaisuus on ohjelman haltijoilleilmainen.

Kustannusseurantaan pääset tutustu-maan osoitteessa www.rakentaja.fi/kustan-nusseuranta

Koti-Optimiinuutuutena

kustannusseuranta

49

nonkosken kaupunginosan kaavoitukses-sa, suunnittelussa ja toteutuksessa kivi- japaikallarakentamisen hyviä perinteitä vaa-lien. Johtaja Leo Jokisalo, työpäälliköt JariIso-Anttila ja Hannu Lamminaho SkanskaTalonrakennus Oy:stä palkittiin heidän pa-noksestaan Kartanonkosken alueen laa-dukkaissa materiaali- ja rakennustapavalin-noissa sekä rungon ja julkisivujen onnistu-neessa toteutuksessa.

Kiinteistökehitysjohtaja Maarit Tuomaistanaurattaa kivitalopalkintoa vastaanottaes-saan. Palkinnon ojensi Kestävä Kivitalo -ryh-män projektipäällikkö Kauko Linna. Taustallaryhmän viestinnästä vastaava Mirja Forsman.

Historian ensimmäiset Kestävä Ki-vitalo -palkinnot jaettiin tiistaina4. toukokuuta Dipolissa järjes-

tetyn Päivä betonista ja tiilestä -seminaa-rin yhteydessä. Polar Kiinteistöt Oyj:ssäaiemmin toiminut kiinteistökehitysjohtajaMaarit Tuomainen ja maankäyttöinsinöö-ri Tuula Hurme Vantaan kaupungilta sekäarkkitehti SAFA Patrick Eriksson ErikssonArkkitehdit Oy:stä saivat palkinnon tunnus-tuksena merkittävästä panoksesta Karta-

Kuvassa ( vas.) Leo Jokisalo, Tuula Hurme, Patrick Eriksson, Maarit Tuomainen, Hannu Lam-minaho, Jari Iso-Anttila.

Vallox on tuonut tänä kevää-nä markkinoille uusia ilman-vaihtokoneita, joiden asen-

tamistekniikkaan on kiinnitetty erityistähuomiota. Laitteet voidaan asentaa jakiinnittää joko seinään tai kattoon. Val-lox 75/95 -ilmanvaihtokoneiden vakio-varusteisiin kuuluvat seinäkiinnitystarvik-

keet. Lisävarusteena on saatavissa asenta-mista nopeuttava kattoasennuslevy.

Ratkaisun ansiosta Vallox 75 ja 95 -il-manvaihtokoneet voidaan liittää viimeise-nä elementtinä valmiiseen järjestelmään

muun rakentamisen jälkeen. Tämä var-mistaa koneen säilymisen ilman raken-nuspölyä ja rakennustyön kolhuja käy-tön alkuun asti. Lue kattoasennuslevys-tä lisää sivulta 43.

Uutuus Valloxilta: Kattoasennuslevy viimeisteltyyn työhön

Uusia tuulia

50

Rakentaja.fi Verkkolehden uu-deksi päätoimittajaksi on nimi-tetty rakennusinsinööri Tapio

Näslund. Uuteen tehtäväänsä 36-vuo-tias Tapio Näslund siirtyy 1.6.2004 leh-den toimituspäällikkön tehtävistä. Leh-den aiempi päätoimittaja Pentti Tepon-oja siirtyy Rakentaja.fi -palvelun kehi-tysjohtajaksi.

Voimakkaassa kasvussa olevanRakentaja.fi Verkkolehden osoitteelli-nen levikki oli toukokuussa 62.304 kpl,mikä esimerkiksi sanomalehtien levik-

Nimityksiä

Tapio Näslund Rakentaja.fi Verkkolehdenpäätoimittajaksi

Uusia tuulia

Osoitteessa www.rakentaja.fi ovat erilaiset yh-teisostot nousseet kovaan suosioon. Ensim-mäisenä yhteisostohankkeena rakentaja.fi

-palvelu kilpailutti energian hintaa pyytämällä tarjous-pyynnöt 63:lta eri energiamyyjältä. Tarjouksen jätti 15eri yhtiötä, joiden perusteella hankkeen vetäjänä toi-minut Suorakanava Oy teki vertailun ja antoi jäsenil-leen suosituksen uudesta yhtiöstä. Suosituksissa oli

Yhteisostot suosiossa

SeuraavaMe Rakentajat -lehti

Me Rakentajat syksyAineiston viim. jättö 30.8.2004Ilmestyminen vko 40

Ilmoitushinnat• Aukeama, A3 5.300 € + alv• 1/1, A4 + ylitykset 2.950 € + alv• 1/2 1.650 € + alv pysty 102x297 mm vaaka 210x145 mm

IlmoitusvarauksetMediakastellipuh. 02-431 1321info@mediakastelli.fi

MateriaaliOhjelmaversiot mac/pc– Pagemaker, versiot 6.0-6.5– Freehand, versio 8.0– Photoshop– Mikrosoft Word• kuvatiedostot CMYK-muodossa, reso-luutio 300 dpi• diat, valokuvat

Materiaalin toimitusSähköpostitse:virve.rintasalo@suorakanava.fiPostitse:Suorakanava Oy, Virve RintasaloLuotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori

Lehden tilaus:www.merakentajat.fi taipuh. 02-634 6400Irtonumero 5 €Vuosikerta (3 nroa) 10 €

kivertailussa oikeuttaisi kymmenennelle tilalle.Jo pitkään lehden hyväksi työskennellyt Näslund ottaa päätoimittajuuden vas-

taan hyvillä mielin, perinteitä jatkaen. Lehden linjaa ei tulla muuttamaan, vaannykyistä hyväksi havaittua linjaa vahvistetaan entisestään. Tavoitteena on nostaalehden levikki vuoden sisällä yli 80.000 kappaleen, eli sanomalehtivertailussa kuu-den kärkeen.

yhteensä 5 eri yhtiötä riippuen kulutusmääristä ja käyttötyypistä. Suositusten perusteellayhtiötä vaihtoi 2.254 kuluttajaa.

– Rakentaja.fi -palvelussa on tällä hetkellä noin 57.000 jäsentä. Jäsenemme ovatvarsin aktiivisia ja esimerkiksi nämä yhteisostohankkeet lähtivät liikkeelle juuri jäsentem-me pitkäaikaisista toiveista, kertoo Suorakanava Oy:n kehitysjohtaja Pentti Teponoja.

– Toiveiden kärjessä olivat lainoitus, vakuutukset, in-ternet-yhteydet, erilaiset rakennustarvikkeet sekä juurikilpailutettu energia. Ensimmäinen hanke oli myöseräänlainen koe siitä, miten yhteisosto toimii Suomenoloissa. Hanke onnistui yli odotusten ja seuraavan koh-teen annoimmekin jäsenistömme päätettäväksi. Valit-tavana oli vakuutukset ja internet, joista vakuutuksetsai enemmän kannattajia taakseen ja näin uusi yhteis-ostohanke on aloitettu, jatkaa Teponoja.

Vakuutusten kilpailutukseen ja mahdolliseen yhteis-ostoon on 26.5. mennessä ilmoittautunut jo yli 1.600kuluttajaa.

Mukaan liittymiset sekä lisätietoa yhteisostoista in-ternetistä osoitteesta www.rakentaja.fi

51