Toimenpide 2005SITOUTUMATON VASEMMISTO • OBUNDEN VÄNSTER • INDEPENDENT LEFT

VAALINUMERO

Toimenpide 20052

Toimenpide 2005Julkaisija: Sitoutumaton Vasemmisto ryPäätoimittaja: Veikko ErantiToimituskunta: Lasse Garoff, Olli Hakkarainen, Jukka Huhta, Johanna Jää, Heikki Korpela, Juho Lindman, Alina Mänttäri, Pinja Nieminen, Katri Pietarinen, Riikka Taavetti, Elina Turunen, Sebastian Vilja, Jouni WestlingUlkoasu ja taitto: Petra BoijeKannen kuva: Nelson GomezPaino: Cosmoprint

Sitaatit Albert Camus’n teoksesta Les Justes.

Toimenpide on painettu ympäristöystävälliselle pa-perille, joka sisältää vain ympäristölle ystävällisiä luon-nontuotteita. Paperin valmistuksessa ei ole käytetty klooria eikä optisia valkaisuaineita ole lisätty.

nous serons tous frères et la justice rendra nos coeurs transparents

05 Kirkko ja vasemmistolaisuus Johanna Jää

08 Vapautuksen teologia Olli Hakkarainen

11 Haihattelua Pinja Nieminen

12 Tulevaisuuden voima Heikki Korpela

14 Toimitus testaa skenelehdet

16 Mikä HYY? Elina Turunen

18 Vaaliohjelma 2005

SISÄLTÖ

22 Puuhasivu

25 Paras lahja

26 HYY Yhtymä Juho Lindman

28 Katutaide Alina Mänttäri

30 Raippaa rikollisille? Jouni Westling

32 Sointula Sebastian Vilja

34 Vad skulle Dr Strangelove göra? Lasse Garoff

Toimenpide 2005 3

il faut bien une fois au moins laisser parler son coeur.

PÄÄKIRJOITUS

JOUNI WESTLING

Mahdatkohan sinä, rakas lukija, olla jo-takin mieltä asioista? Mistä asioista, kysyt kärkkäänä. Totta kai olet mieltä! Mielestäsi auringonpaiste on muka-vaa ja syksyn pimeys ankeaa, ellet satu kuulumaan HYY:n mittavaan mutta hil-jaiseen goottivähemmistöön. Toden-näköisesti tykkäsit lehdykkämme kan-nesta ja kiinnostuit, muuten tuskin lukisit tätä.

Väittävät, että nykymeno syö pois suu-ret mielipiteet vähän niin kuin suoma-lainen hallituspolitiikka: ei ole olemas-sa ideologisia valintoja eikä aktiivista toimintaa, vaan taloudelliset realiteetit paremmin ja huonommin tunnustavia reagointeja. Mehän molemmat toki tiedämme tämän olevan täyttä roskaa. Mitä vaan voi tehdä, jos niin päättää. Taistelu postmodernia vastaan käy kat-kerana jokaisen päässä, sillä vaikka tut-kija kuinka toista julistaa, maailmassa on yhteisiä asioita joihin voi vaikuttaa, mielellään toki mielipiteidensä pohjal-ta. Ei ’mielipiteettömyyttä’ ole oikeasti olemassa; syvällä sisimmässään jokai-nen kyllä tietää, haluaako ulkomaalai-sille opiskelijoille lukukausimaksuja vai ei. Tarvitaan vain rohkeutta tunnustaa se itselleen, rohkeutta ottaa kantaa ja lyödä porvarille luu kurkkuun.

Lehti, jota tällä hetkellä luet, seisoo tu-kevasti kahdella pallilla. Toisaalta ky-seessä on vaalimainos, kuinkas muu-tenkaan? Tänä vuonna valitaan uusi edustajisto edustamaan meitä opis-kelijoita ja tekemään päätöksiä puo-lestamme. Niinpä keskiaukeaman tienoilta löydät Sitoutumattoman va-semmiston vaalimanifestin. Näin ystä-vänäsi voin tarjota loistavan neuvon: perehdy siihen ja ehdokkaisiin ja va-litse omasi. Me vaadimme, ja me vaa-dimme heti!

Mutta on se toinenkin palli mielen-kiintoinen. Toimenpide on myös jul-kaisuna toimiva julkaisu, ne artikkelit

Toimenpiteitä!

väleissä eivät ole pelkkää side- ja tu-kikudosta. Monenlainen on poliittis-ta. Paitsi opiskelu ja ennen kaikkea yli-oppilaspolitiikka, myös kadut, kirkot ja populäärit visailut. Päätimme tämän kääntää katseemme kohti näitä toisia poliittisuuksia.

Raflaavia mielipiteitä meillä ainakin on: ihmisiä ei pitäisi rankaista rikoksis-ta, Suomen evankelis-luterilainen kirk-ko sijoittuu puoluekentässä sosiaalide-mokraateista vasemmalle, HYY Yhtymä on karkuun päässyt Frankensteinin hir-viö. Samalla tulemme ehkä pohtineek-si, mitä tarkoittaa vasemmistolaisuus nykyään, tai ainakin raapaisseeksi tee-man pintaa. Poliittinen ongelmakent-tä (eli elämä jota me ihmiset elämme) muuttuu, ja toimijoiden ja aatteidein

pitää reagoida ja hengittää muutoksen mukana. Ellei haista uusia ongelmia ja määritä suhdettaan niihin, huomaa pi-an olevansa 70-luvulla elävä dinosau-rus. Ei näin.

Takaisin kuumana käyvään ’ensimmäi-seen’ poliittisuuteen: edarivaalit hön-kivät niskaan kuin pillastunut muuli. Edustajistossa päätetään asioista, jot-ka vaikuttavat meihin jokaiseen yli-opiston penkkien kuluttajaan. Siellä ja vaaleissa viimeistään huomataan, et-tä kuten sananlasku sanoo, mielipiteitä todella on jokaisella. Ne eivät kuiten-kaan yksinään riitä tosipaikan tullen. Ratkaisevaa on siirtymä mielipiteistä Toimenpiteisiin. Mutta senhän sinä jo sisimmässäsi tiedätkin.

VEIKKO ERANTI

Toimenpide 20054 PUHEENJOHTAJALTA

Pyöräillessäni kotiin Faces-etnofestareil-ta kiukutti. Viimeistään Espoon rajalla kävi taas ilmi keitä varten tämän maan liikkumismahdollisuudet on suunnitel-tu. Jos haluaa pyöräillä kaupunkialueel-la, on hyväksyttävä, että pyöräilijän osa on kierrellä, ylitellä valtateitä eestaas ja ajaa mutkaisia, mäkisiä ja kuoppaisia pyöräteitä, siinä missä autoilijan reitit ovat pääosin suoraviivaisia ja hyväkun-toisia. Ja jos erehtyy noudattamaan lii-kennesääntöjä myös vaatimalla laillisia oikeuksiaan takaisin, seuraukset voivat olla kohtalokkaat.

Miten tämä liittyy Sitoutumattomaan vasemmistoon? Olemme pitkään ja kil-tisti vaatineet yksityisautoilun vähentä-mistä varsinkin keskustassa, toisinaan vitsikkäällä iskulauseella ”motorisoidun

porvariston laillistettu terrori on lope-tettava!” Pitäisikö tässä pasifi smin ni-meen uskovassa porukassakin ottaa jo kadunvaltauksia järeämmät keinot käyt-töön? Ei varmaankaan, mutta kysyn silti vertailun vuoksi, olisiko monien Euroo-pan maiden parlamenteissa jo keskus-teltu turkistarhauksen kieltämisestä, elleivät 1990-luvulla alkaneet turkistar-haiskut olisi tuoneet eläinten riistoa niin näkyväksi? Olisivatko Maailmanpank-ki ja IMF muuttaneet (ainakin näön vuoksi) linjaansa suhteessa kehitysmai-hin, mikäli väkivaltaisiksi provosoidut mellakat huippukokouksissa eivät olisi nostaneet myös ”asiallista” kritiikkiä ot-sikoihin? Odotellessa vastausta näihin kysymyksiin totean kuitenkin, että meil-lä on paljon tehtävää myös edustuksel-lisen demokratian välinein.

Toiminnastamme suuri osa kanavoituu Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan kautta. HYY:ssä saa yhtenään vääntää kättä vaikkapa riistoyhtiöiden mainos-kampanjoista Unicafeissa tai Reilun kaupan tuotteiden saatavuudesta, sii-nä missä opiskelijakahvilat ulkomailla mainostavat itseään 100-prosenttises-ti Fair trade -kuppiloina. Perinteisten koulutus- ja sosiaalipoliittisten kysy-mysten lisäksi on viime aikoina puhut-tu esimerkiksi epäkaupallisten opiskeli-jatilojen ulosvuokraamisesta, avoimen lähdekoodin ohjelmistovaihtoeh-doista, vastuullisesta yritystoiminnas-ta ja ikuisuuskysymyksenä ylioppilas-kunnan kansalaisjärjestöroolista. HYY:n ulkopuolella taas olemme pitäneet yhteyttä muihin ylioppilaskuntiin Va-semmisto-opiskelijat ry:n välityksellä, olleet perustamassa ilmasto- ja ener-giapoliittista järjestöä Tulevaisuuden voimaa, polttaneet ylioppilaslakke-ja eduskuntatalon portailla protestina opintojen rajauksia vastaan ja osoit-taneet mieltä monista muistakin asi-oista. Olemme myös järjestäneet lu-kupiirejä ja keskustelutilaisuuksia sekä nauttineet kulttuurista ja samanhen-kisten seurasta. Järjestömme on kas-vanut jonkin verran, mutta on yhä niin pieni, että jokaisen panos on erittäin tärkeä ja toisaalta kaikki halukkaat voi-vat helposti vaikuttaa toiminnan suun-taan. Syksyn edustajistovaalit ratkaise-vat, kuinka suurella voimalla voimme seuraavat pari vuotta vaatia vääryyksiä poistettavaksi ylioppilaskunnan sisäl-tä ja sen välityksellä. Sen ulkopuolella edistämme parempaa maailmaa täy-sin vaaleista riippumatta.

JUKKA HUHTApuheenjohtaja 2004–2005

PS.Jos yhä aprikoit, kuinka vasemmisto voi olla sitoutumaton, lue vaikka edel-liset Toimenpiteet. Ajattelin tällä kertaa kirjoittaa jostain muusta.

“la justice est notre affaire!”

PuheenjohtajaltaPETRA BOIJE

Toimenpide 2005 5

”Markkinatalouden puhdas selkävoit-to sosialismista ei ole yksinomaan hyvä asia. Markkinatalous kaipaa kil-pailijaa; peilin, jonka kautta sen ar-voja punnitaan. Nykyään markki-natalouden arvot ovat saaneet liikaa valtaa”, lausui evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Jukka Paarma Tekniikka&Talous-lehdessä viime vuonna.

Viime vuosikymmenellä tällai-set lausunnot kirkon korkeimmis-ta piireistä olisivat kohauttaneet, nyt niistä on tullut arkipäiväisiä. Kirkon huolestuminen yhteiskunnan tilas-ta ei ollut vain laman aikaisen hädän kirvoittama harhapolku, vaan uuden-lainen asenne yhteiskunnalliseen kes-kusteluun.

Samalla kirkko ja vasemmisto ovat havainneet pelaavansa samalla puo-lella verkkoa. Arkkipiispa Paarman mielestä kirkko ja vasemmisto ovat huolissaan samoista asioista kuin va-semmisto, vaikka mitään tietoista siirtymää vasemmalle kirkossa ei ole-kaan tapahtunut. Vasemmistopoliiti-kot Claes Anderssonista Esko Sep-päseen ovat puolestaan kehuneet kirkkoa myönteiseksi yhteiskunnalli-seksi voimaksi.

Kirkon aktiivisuus on näkynyt myös järjestökentällä: kirkko ja SAK ovat yhdessä vaatineet kehitysyhteis-työhön lisää varoja. Suomen sosiaali-

Koventuva suomalainen yhteiskuntapolitiikka on viime vuosina saanut merkittävän vastavoiman, jolla on ystäviä korkeilla paikoilla.

Kirkko huolestui yhteiskunnasta

Kuvan henkilö ei liity juttuun. VEIKKO ERANTI

KIRKKO JA VASEMMISTOLAISUUS

Toimenpide 20056

foorumin järjestelyissä kirkko on ot-tanut näkyvän rooliin.

Elinkeinoelämää lähellä olevat ta-hot ovat jo ehtineet väittää kirkon ajautuneen uskottavuuskriisiin, kun se menee sekaantumaan taloudelli-siin asioihin, eikä keskity pelkästään hyperkapitalismin murskaamien ih-misten sielunhoitoon.

Kirkon eettisiä kannanottoja vii-me vuosikymmeninä tutkinut Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Maarit Hytönen yhtyy arkkipiispa Paarman näkemykseen siitä, että kirkon pe-rusasenteissa ei ole tapahtunut suu-ria muutoksia. Sen sijaan yhteiskun-ta ympärillä on muuttunut rajusti. ”Ennenkin tehtiin kannanottoja köy-hien ja työttömien puolesta, mutta nykyisin ne saavat tiedotusvälineissä enemmän tilaa.”

Toisaalta 90-luvun lama on ak-tivoinut kirkkoa ottamaan kantaa. ”Kun tänä aikana hyvinvointiyhteis-kunta ei ole enää itsestäänselvyys, on kirkkokin aktivoitunut”, Hytönen sa-noo.

Aktivoitunut, todellakin. Evankelis-luterilaisen kirkon strategiaan on kir-jattu, että kirkko ei pelkästään puo-lusta köyhiä, vaan ”taistelee heikkojen ja syrjäytyneiden puolesta” ja ylläpi-tää ”toivoa paremmasta ja oikeuden-mukaisemmasta maailmasta”. Piispo-jen vuonna 1999 julkaisema pamfletti Kohti yhteistä hyvää tuomitsee uus-liberalismin ja asettuu puolustamaan pohjoismaista hyvinvointivaltiota käyttäen perusteena kultaista sään-töä, toisen asemaan asettumista.

Kirkon linjan terävöityminen on kuitenkin monilta jäänyt huomaa-matta, vasemmistossakin. Vanhat asenteet istuvat lujassa. Vielä 80-lu-vussa esimerkiksi Kari Suomalaisen pilapiirroksissa kokoomus henkilöityi kypäräpappiin. Takavuosien kirkon kytkös oikeistopolitiikkaan ja -po-liitikoihin näkyy edelleen asenteissa – vain 4% suomalaisista pitää mieli-pidetutkimuksen mukaan kirkkoa va-semmistolaisena, kun 32% pitää sitä oikeistolaisena.

Seurakuntavaaleissa, joissa vasta vähän aikaa on saanut pitää poliittisia tunnuksia esillä, vasemmisto ei ole saanut tukevaa jalansijaa. Kolmasosa suomen kirkkovaltuutetuista on kes-kustalaisia ja 11% kokoomuslaisia. Demareita on kymmenen prosenttia ja vasemmistopuolueiden yhteislis-toilta valittuja yksi prosentti.

Kaikesta hyvästä huolimatta vasem-misto ja kirkko eivät edelleenkään löydä toisiaan monissa asioissa. Va-semmistolaisia hiertävät edelleen kirkon kannat varsinkin seksuaali-suuteen ja sukupuolisuuteen liitty-vissä kysymyksissä. Kirkkoinstituuti-on asenteet laahaavat näissä edelleen muun yhteiskunnan perässä.

Naispapit ovat yleistyneet, mutta naispappeuteen suhtaudutaan edel-leen kielteisesti varsinkin Pohjois-Suomessa, jossa herätysliikkeillä on vahva asema. Tutkija Maarit Hytö-nen sanoo, että muutos kirkon työn-tekijöiden asenteissa on kuitenkin lu-

vassa, jo ihan käytännön sanelemasta pakosta: ”Nykyisin valtaosa teologi-sista tiedekunnista valmistuvista on naisia, ja teologikunta on vahvasti naisistumassa.”

Syyskuussa käytävässä Turun hiip-pakunnan piispanvaalissa on tarjolla kaksikin ehdokasta Suomen ensim-mäiseksi naispiispaksi. Toinen heis-tä, Tuulikki Koivunen-Bylund, ku-vailee itseään Suomen Kuvalehden haastattelussa ”mieluummin radikaa-liksi kuin liberaaliksi” ja on hankkinut mainetta ajamalla vahvasti naisasiaa ja puolustamalla homojen oikeuksia.

Homoseksuaalisuuteen suhtautu-minen onkin kirkolle edelleen ongel-ma. Muutamat piispat ovat jo otta-neet kannan, jonka mukaan homoja ei tulisi vihkiä papeiksi. Keskustelu käy kiivaana.

”Kaksikymmentä vuotta sitten ho-moutta pidettiin kirkon piirissä aina vääränä ja synnillisenä, myöhemmin kantaa lievennettiin niin, että ho-mo saa olla, kunhan ei toteuta ho-

PETRA BOIJE

KIRKKO JA VASEMMISTOLAISUUS

Toimenpide 2005 7

mouttaan. Kysymystä tullaan käsit-telemään kirkolliskokouksessa. Siellä mietitään homopappeutta ja sitä, pi-täisikö homoparien liittoja siunata tai heitä peräti vihkiä”, Maarit Hytönen kertoo.

Ikävää viestiä kirkon asenteista an-toi viime kuussa kirkkohallitus, joka otti kielteisen kannan naisparien he-delmällisyyshoitoihin. Perusteluna kirkkohallituksella on, että ”lapsi tar-vitsee isän ja äidin”.

Tuulikki Koivunen Bylundeilla ja muilla kirkon uudistajilla on vielä pal-jon työsarkaa.

JOHANNA JÄÄ

Nuoren ortodoksin ja vasemmistoaktii-vin Ari Moilasen mielestä uskonnolli-suuden ja vasemmistolaisuuden välillä ei ole ristiriitaa. ”Kun toimin vasemmis-tolaisesti, tunnen toimivani niin kuin hyvä kristitty toimii.”

Idän kirkon piiristä löytyy sympatiaa lai-tavasemmistolle. Vasemmistoliiton pu-heenjohtaja Suvi-Anne Siimes ei ole ainoa ortodoksista uskoa tunnusta-va vasemmistolainen. Esimerkiksi Hel-singin vappumarssijoille on jo vuosien takaa tuttu näky Kaisaniemessä vap-pukulkuetta iloisesti tervehtivä orto-doksisen seurakunnan pappi, Isä Timo.

Kaksikymmentäviisivuotias papiksi lu-keva ortodoksi Ari Moilanen haluaa tuoda kirkkoonsa lisää vasemmistolai-sia arvoja.

”Vasemmistossa on vallalla ymmär-rettävistä syistä ateismi ja haluaisinkin tuoda myös vasemmistolaisessa toi-minnassani kirkkoa ja vasemmistoa lä-hemmäksi toisiaan”, Moilanen sanoo.

Hänen vanhempansa olivat aikai-semmin herätysprotestantteja, mut-ta kääntyivät ortodokseiksi Moilasen ollessa teini-ikäinen. Moilanen seurasi perässä muutamaa vuotta myöhem-min.

”Pienestä pitäen minulla on ollut usko korkeampaan voimaan, ja vaikka olen sen monesti kyseenalaistanut, on se edelleen tallella. Viime vuosina olen tul-lut vielä entistä uskonnollisemmaksi”,

Moilanen miettii. Hän suoritti sivarin-sa aikoinaan Helsingin ortodoksisella seurakunnalla, ja pääsi töikseen muun muassa soittamaan Uspenskin kated-raalin kirkonkelloja.

”Paras duunipaikka ikinä”, Moilanen hehkuttaa. Seuraavaksi ovat edessä opinnot Joensuussa, filosofiaa ja teo-logiaa. Moilasella on tähtäimessä pap-pisvihkimys, tulla Isä Ariksi. Pitkätukkai-nen ja parrakas nuori mies näyttääkin jo papilta, vain musta kaapu puuttuu.

Vasemmistolaiseksi Moilanen identifi-oitui huomattuaan, että hänen pienes-tä pitäen vaalimansa kristilliset arvot ovat myös vasemmiston arvoja. ”Soli-daarisuus, se että ollaan kaikki samalla viivalla. Otetaan pois niiltä joilla on pal-jon ja annetaan niille joilla on vähän.”

Hän ryhtyi hengailemaan erilaisis-sa vasemmisto- ja aktivistijärjestöissä ja on nyt kotiutunut Vasemmistonuo-riin. ”Politiikka kiinnostaa koko ajan yhä enemmän.”

Kirkossa toimivilta Moilanen haluaisi kuulla enemmän radikaaleja mielipi-teitä yhteiskunnasta, mutta itse kirkkoa instituutiona hän ei halua sotkea poli-tiikkaan. ”Kirkko ei kuitenkaan ole tästä maailmasta, sillä on tuonpuoleisia asi-oita hoidettavanaan.”

Moilanen ei näe ristiriitaa arvokonser-vatiivisen, vaikkapa naispappeuteen tai homouteen nihkeästi suhtautuvan ortodoksisen kirkon ja oman muutos-

vimmansa välissä. ”Kirkko on äärim-mäisen ortodoksinen opin suhteen, mutta avarakatseinen muille yhteis-kunnallisille ilmiöille. Ja hyvä niin.”

Homous on ortodoksisessakin kirkossa kiihkeiden keskustelujen aihe. Kirkon vapaamielisemmät yrittävät seurakun-talehden palstoillakin vakuutella kon-servatiiveille, että homous ei ole syn-tiä.

”Homoja löytyy ortodoksisen kirkon piiristä paljonkin”, Moilanen muistut-taa.

Eniten Moilasen sydäntä liikuttaa lati-nalainen Amerikka, erityisesti Zapatis-ti-sissiliikkeen taistelu uusliberalismia vastaan ja alkuperäiskansojen oikeuk-sien puolesta.

”Ihastuin aikoinaan zapatistikomentaja Marcosin retoriikkaan ja vallankumous-romantiikkaan, tutustuin zapatisteihin netin keskustelupalstoilla ja pari vuotta sitten pääsin vierailemaan Meksikossa zapatistialueilla. Nykyään tuntuu välillä siltä, että seuraan Meksikon uutisia tar-kemmin kuin Suomen uutisia.”

”Keskiamerikkalainen vapaustaisteli-ja toimii loppujen lopuksi kristillisten arvojen hyväksi, vaikka ei kristitty oli-sikaan”, Moilanen miettii. Vasemmis-tosissi taistelee porvaristoa vastaan, joka verhoutuu kristillisyyden viittaan, vaikka edustaa todellisuudessa kaikkea muuta kuin kristillisyyttä. ”Riisto ei voi koskaan olla kristillistä!”

”Kirkolla ja vasemmistolla samat arvot”

KIRKKO JA VASEMMISTOLAISUUS

Toimenpide 20058

Latinalainen Amerikka oli joitakin poikkeuksia lukuunottamatta itse-näistynyt jo 1800-luvun alussa Es-panjan ja Portugalin siirtomaaimpe-riumin romahdettua Napoleonin so-tien jälkimainingeissa. Näissä maissa konkreettinen siirtomaavalta oli vaih-tunut uuskolonialistiseen taloudellis-ten resurssien hallintaan jo ennen maailmansotia. Pääasiassa yhdysval-talaiset suuryhtiöt omistivatkin pai-kallisten eliittisukujen kanssa suurim-man osan Latina-laisen Amerikan luonnonvaroista ja valtioiden maa-alasta. Toisen maailmansodan myötä lopullises-ti romahtaneiden siirtomaaimpe-riumien jäännök-sistä syntyneiden uusien itsenäis-ten valtioiden esi-merkki sai kuiten-kin myös Latina-laisen Amerikan maissa aikaan laa-joja kansanliikkei-

Vapautuksen teologia on kristillinen kirkkokuntarajat ylittävä suuntaus, joka mieltää kristinuskon tärkeimmäksi sisällöksi köyhi-en ja sorrettujen vapautuksen sanoman. Enemmistö on kuitenkin katolisia.

Vapautuksen teologia mielletään usein tarkoittamaan vain latinalaisamerikkalaista vapau-tuksen teologiaa. Käsite on kuitenkin laajempi ja pitää sisällään kirjavan joukon erilaisten syrjittyjen vähemmistöjen oikeuksia ajavia liikkeitä, kuten feministinen vapautuksen teolo-gia, musta vapautuksen teologia (black liberation theology), alkuperäiskansojen vapautuk-sen teologia (teologia indigenista) ja niin edelleen. Seuraava käsittelee kuitenkin pääasias-sa vain ”perinteistä” latinalaisamerikkalaista vapautuksen teologiaa.

tä, jotka pyrkivät muuttamaan usein vahvasti feodaalishenkistä yhteiskun-tajärjestelmää.

Aikanaan espanjalaisten valloitta-jien mukanaan tuoma kirkko asettui järjestään valtiovallan puolelle. Tästä hyvästä maalliset armeijan ja Yhdys-valtojen hallitusten tukemat diktatuu-rit antoivat kirkon toimia suhteelli-sen vapaasti ja säilyttää keräämänsä omaisuuden. Tämä järjestely sopi varsin hyvin suurimmalle osalle pa-

pistoa. Jotkut kuitenkin poikkesivat ruodusta ja alkoivat vaatia sosiaalis-ta reformia ja tukemaan spontaanisti syntyneitä ns. perusyhteisöjä. Näiden perusyhteisöjen toimintaa on selven-tävästi kuvannut Elina Vuola kirjas-saan Köyhien Jumala (WSOY 1991).

Perusyhteisöissä maallikot tulkitse-vat Raamattua ja soveltavat sitä omaan elämäänsä. Käytännöt ovat kirjavia, mutta dialektinen tulkintaprosessi on tärkeässä roolissa kaikissa yhteisöissä.

Tarkoituksena on tunnistaa ongel-mat, tutkia niitä Raamatun valossa ja sen jälkeen pyr-kiä vaikuttamaan niiden korjaami-seksi. Tällä tasol-la vapautuksen teologia saavuttaa sen, mistä viralli-nen kirkko on vie-raantunut.

Virallisen kir-kon suhtautumi-nen vapautuksen teologiaan on ol-lut heittelehtivää.

Latinalaisamerikkalainen vapautuksen teologia

VAPAUTUKSEN TEOLOGIA

NELSON GOMEZ

Toimenpide 2005 9

Vapautuksen teologia kohtasi virallisen kirkon vihan siitä yksinkertaisesta syys-tä, että se pyrkii muuttamaan tätä maa-

ilmaa, eikä suostu saarnaamaan vain tulevaa pelastusta.

NELSON GOMEZ

Paavien suhtautuminen vapautuk-sen teologiaan on heijastellut myös kirkon yleistä kantaa liikkeeseen. Jo-hannes XII antoi Vatikaanin II kir-kolliskokouksen myötä sille siunauk-sensa ja hänen seuraajansa Paavali VI jatkoi vapautuksen teologian tu-kemista. Medellinissä 1968 kokoon-tuneet Latinalaisen Amerikan piis-pat asettuivat myös enemmistönä

kannattamaan Vatikaanin linjausta. Pueblan kokouksessa 1979 vaakakup-pi oli kääntynyt jo toiseen suuntaan. Maiden kirkkojen virallinen johto tuomitsi kaikki sosiaalista muutos-ta ajavat liikkeet marxilaisiksi ja si-ten ateistisina ehdottomasti kieltei-siksi. Tämän vahvisti nykyisen paavin Benedictus XVI:n, silloisen kardi-naali Joseph Ratzingerin johtama

uskonopin tutkimuskomissio 1980-luvun alussa.

Vapautuksen teologian edustajat suhtautuivat Marxin opetuksiin vä-hemmän dogmaattisesti. Heille mar-xilaisuus edusti filosofista työkalua yhteiskunta-analyysissa, ei kirkon syrjäyttämiseen pyrkivää oppijärjes-telmää. Raamatun koettiin kertovan tämän päivän köyhistä, eikä sen luova

VAPAUTUKSEN TEOLOGIA

Toimenpide 200510

NELSON GOMEZ

käyttäminen dialektisessa tulkinnassa ollut mitenkään ristiriidassa kristin-uskon perusteiden kanssa.

Vapautuksen teologia kohtasi vi-rallisen kirkon vihan siitä yksinker-taisesta syystä, että se pyrkii muut-tamaan tätä maailmaa, eikä suostu saarnaamaan vain tulevaa pelastusta. Se tarttui siis sosialistien järjestäyty-neen uskonnon kritiikkiin ja myönsi sen pohjimmiltaan oikeaksi. Kirkko ei saisi toimia vain omistavan luokan vallan legitimoijana, vaan sillä täytyisi olla myös rooli yhteiskunnan oikeu-denmukaistamisessa. Tässä mielessä vapautuksen teologia on reaktio so-sialistiseen liikkeeseen. Vapautuksen teologian kannattajista monet olivat maltillisia ja kiinnostuneet pääasiassa välittömien sortotoimien lopettami-sesta ja katolisen kirkon sosiaaliopin toteuttamisesta. Heidän joukossaan oli kuitenkin myös ryhmiä, jotka ke-hottivat kansaa aseelliseen taiste-luun.

Vapautuksen teologian kannattajat

radikalisoituivat ja politisoituivat eri aikoina. Näin tapahtui esimerkiksi El Salvadorissa vapautuksen teologiksi ”kääntyneen” arkkipiispa Romeron johdolla 1970-luvulla, kun äärioikeis-tolaisten terrori kohdistui myös kirk-koa vastaan. Sittemmin se vaati myös Romeron hengen. Hänen seuraajan-sa, vaikkakin maltillisempi, jatkoi pe-riaatteessa Romeron työtä.

Nicaraguassa taas diktaattori Ana-stasio Somoza kaatui laajan kansan-rintaman toteuttamassa vallankumo-uksessa 1979. Vapautuksen teologiaa kannattavat papit olivat edustettui-na niin vallankumousta seuranneessa väliaikaisessa hallituksessa kuin vuo-den 1984 demokraattisissa vaaleissa valitussa sandinistihallituksessakin.

Sandinistien hävittyä vuoden 1990 vaalit heikkeni kuitenkin myös va-pautuksen teologian asema Nicara-guassa. Se heijasteli muutosta myös muualla: vapautuksen teologia painui 1990-luvun alussa takaisin ruohon-juuritasolle, josta se oli lähtenytkin.

Tämä johtui osin siitä, että olot ovat paikka paikoin Latinalaisessa Ameri-kassa parantuneet, ja räikeimmät so-tilashallitukset kaatuneet, luopuneet vallasta tai pehmentyneet. Kylmä so-ta on päättynyt eikä Yhdysvallat voi enää käyttää Moskova-korttia keppi-hevosena. Toisaalta myöskään sosia-listimaat eivät kykene tukemaan mer-kittävästi paikallisia vapautusliikkeitä, jolloin konfliktit eivät pääse paisu-maan. Vapautuksen teologia ei kui-tenkaan ole lakannut vaikuttamasta eikä ole menettänyt olemassaolonsa tärkeintä syytä: sosiaalinen epäoikeu-denmukaisuus jatkuu edelleen, vaikka se ei nousekaan enää yhtä usein uu-tisotsikoihin. On nähtävissä, että va-pautuksen teologialla olisi vielä tule-vaisuudessa Latinalaisen Amerikan kehitykseen paljonkin annettavaa.

OLLI HAKKARAINEN

VAPAUTUKSEN TEOLOGIA

Toimenpide 2005 11

Haihattelija, ja ylpeä siitä

Katsoin kesäkuussa tv-ohjelmaa, jos-sa tunnettu kirjailija kertoi nuoren sis-konsa itsemurhasta. Sisko itsekin oli muutamia vuosia sitten ollut hetken julkisuudessa Turkissa tekemänsä ih-misoikeustyön vuoksi. Kirjailija uskoi, että hänen siskonsa masennukseen oli vaikuttanut suuresti juuri kaikki hänen Turkissa näkemänsä ja kokemansa.

Ohjelmasta jäi paha olo. Olin vast’ikään palannut Argentiinasta, jossa suori-tin kv-harjoitteluni oikeusasiamiehen kanslian ihmisoikeusosastolla. Ihmis-oikeusloukkaukset lipuivat kuukausi-en ajan päivittäin edestäni loppumat-tomana paperimassana, kadonneiden omaisten itkuisina silminä ja kasvotto-mina elinympäristöä tuhoavina yhtiöi-nä. Palattuani kotiin tajusin muuttu-neeni sokeaksi edistykselle. Näin vain, että jokaista kamalaa tapausta kohden tuli uusi tapaus. En enää huomannut, että jotain ehkä onnistuttiin saatta-maan loppuunkin.

Kenellekään ei varmaan ole yllätys, et-tä kaikessa kansalaisaktivismissa on luultavasti aina läsnä sama ahdistumi-sen riski. Kun iso osa päivittäisestä elä-mästä keskittyy ongelmien löytämi-seen ja ratkaisemiseen, se idealismi, jonka pitäisi olla kaiken toiminnan ta-kana, saattaakin yhtäkkiä olla hukassa. Joskus tuntuu siltä, että olisi helpom-paa lakata yrittämästä nähdä vallitse-vien rakenteiden taakse ja alkaa vain elää kyseenalaistamatta sitä todelli-suutta, mikä näytetään hyvänä, oikeu-denmukaisena tai ainoana vaihtoeh-tona. Eihän esimerkiksi uusliberalismi markkinatalouksineen ja kysynnän ja tarjonnan lakeineen ole sen vähem-män pelkkää ideologiaa kuin mikään muukaan aate. Jostain syystä sen ase-ma on vain kyetty legitimoimaan nos-tamalla kädet pystyyn.

Juuri tässä piilee “maailma vain on täl-läinen” -ajattelun vaara. Kun maailma

ei ole, vaan sitä tehdään koko ajan. Sanotaan, että historiankirjoitus on voittajien historiaa, mutta ei ole ole-massa voittajien todellisuutta, todelli-suutta muutetaan joka hetki. Jatkuvan kyseenalaistamisen pakon kääntöpuo-lena on pakko kyetä päättämään ja liit-toutumaan jonkin asian puolesta.

Jehovan todistajien ei enää tarvitsenut mennä armeijaan, kun tarpeeksi mo-ni heistä kieltäytyi menemästä sinne. 1800-luvulla minkään maan naisilla ei vielä ollut äänioikeutta. Joskus nämä asiat olivat utopioita, kunnes riittävän moni oli niiden takana toimiakseen nii-den puolesta.

Juuri utopiat ovat varmasti syy siihen, miksi ihmisoikeus-, eläin, ympäris-tö- jne. aktivistit jaksavat toimia asian-sa puolesta. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sellaiset ilmaukset kuten “reaa-lipolitiikka” tai “haihattelijat”, muistut-tavat näiden aktivistien kohtaamasta maailmasta. Itse haluan yrittää tunnus-tautua jatkossakin haihattelijaksi. Eh-kä se on yhtä välttämätöntä kuin kyky nähdä kauas yksin ja yhdessä tai pi-kemminkin jopa tarkoittaa sitä.

PINJA NIEMINEN

Ihmisoikeusloukkauk-

set lipuivat kuukausien

ajan päivittäin edestäni

loppumattomana pape-

rimassana, kadonneiden

omaisten itkuisina silmi-

nä ja kasvottomina elin-

ympäristöä tuhoavina

yhtiöinä.

NELSON GOMEZ

HAIHATTELUA

Toimenpide 200512

Kuten tarkkaavainen lukija voi otsi-kosta aavistaa, kirjoitan itse ilmaston-muutoksesta. En kuitenkaan aio ha-kata päätäni seinään julistamalla, että se olisi kategorisesti ainoa tärkeä asia maailmassa. Sen torjuminen ei aina-kaan ole muista hyvistä päämääristä erillinen asia.

Olennaista on minusta päinvastoin se, että nykymenolla ilmastonmuutos tekee useimmista hyvistä päämääris-tä entistä hankalampia saavuttaa. Sik-si köyhyyden torjumisesta tai ympä-ristön vaalimisesta kiinnostuneiden kannattaa vähintään miettiä, miten il-mastonmuutoksen ehkäiseminen liit-tyy heidän päämäärinsä. Myrskyjen, tappavan helteen tai ruoka- ja vesi-pulan keskellä eivät nimittäin yleensä keksi hyviä ratkaisuja edes torakat.

Toistaiseksi ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ei ilmeisesti kuitenkaan näyttäydy useimmille ihmisille yhdis-tävänä tavoitteena, vaan sellaisena hyväntekeväisyytenä, josta voi ottaa selvää, kun lapset on saatu tarhasta ja kasvatettua isoiksi. Näin minä aina-kin tulkitsen tutkimusta kansalaisten

Ilmastonmuutoksen torjumisesta arkeaIhmisen, joka haluaa puhua hei-koimpien puolesta tai vain tehdä omasta elämästään siedettävää vielä parinkymmenen vuoden päästäkin, ajasta ja energiasta tais-televat monet aatteet ja järjestöt. Tämä ei välttämättä ole huono asia, sillä olen itse vakuuttunut siitä, että stressi ei synny vain tekemisestä vaan ennen kaikkea siitä, mikä jää tekemättä. Silti hinkuan toisinaan kysyä, mikä kaikissa mahdollisista hyvistä missioista on oikeasti se tär-kein.

käsityksistä1: vaikka ilmastonmuutos tiedetään vakavaksi asiaksi, suomalai-set eivät tiedä, miten sen ehkäisemi-nen oikein heihin liittyy. Toisen tutki-muksen2 mukaan ihmiskunnalla ei ole varaa odottaa eläkeikiä: tutkimus väit-tää, että aikaa aloittaa ilmastonmuu-toksen torjuminen tosissaan on luul-tavasti vain 10 vuotta.

Kiirehdin huomauttamaan, etten odota, että jokainen ihminen ryhtyy eliittisarjan ilmastoaktivistiksi. Ym-päristö- tai ilmastoyhdistykseen voi kuulua vain kannattaakseen jäsenyy-dellään ja euroillaan muiden aktivis-mia, ja vähentää itse päästöjä vaikka-pa omassa arjessaan. Minkään sortin sankari ei pysty yksin sitomaan ilma-kehästä hiiltä tuhannen taviksen edes-tä. Eikä minulla ainakaan ole jedi-ri-tarin temppuja, joilla huijaisin ihmisiä päästelemään vähemmän vasten hei-dän tahtoaan. Jonkin sysäyksen on löydyttävä siis myös niistä ihmisistä

itsestään, joita varten minä touhuan.Itse asiassa monet tuntemani ak-

tivistit eivät pidä omia päätöksiään sankarillisina uhrauksina, vaan ää-rimmäisen helppoina arkisina valin-toina. Ehkä kyse on tottumisesta.

Juuri tähän arkisuuteen kannat-taa pyrkiä. Olennaista on, että riit-tävän moni ihminen ensin pysähtyy hetkeksi pohtimaan kysymystä ja sen jälkeen saa tehtyä ilmastoystävyydes-tään luontevan helppoa. Vaikka myös isompien yhteiskunnan kokonaisuuk-sien on muututtava, ei muutosta ai-nakaan yhtään haittaa se, jos ihmiset jo valmiiksi kuluttavat energiaa ny-kyistä vähemmän. Ja jos jokin osa yh-teiskunnasta sattuisikin muuttumaan hitaasti, jokainen muulla saralla teh-ty päästövähennys tekee joka tapauk-sessa järeän luokan ilmastokatastro-fin vähemmän todennäköiseksi. Lue vinkkejä osoitteesta www.tulevaisuu-denvoima.org – tai vaihda aluksi vain

TULEVAISUUDEN VOIMA

Toimenpide 2005 13

sähkösopimustasi www.ekoenergia.info.

Syyskuussa 2004 toistasataa ihmis-tä kokoontui Olkiluotoon kertomaan kaikille, että on tärkeää kysellä ilmas-tomme perään, ja että ydinvoima ei ainakaan ole minkään sortin vastaus. Äkämystyminen laajeni myöhemmin yleisemmäksi ilmastoaktivismiksi. Il-mastonmuutoksen torjumisesta in-nostuneet ihmiset kokoontuivat ja päättivät sittemmin perustaa uuden yhdistyksen, Tulevaisuuden Voiman, hehkuttaakseen sitä, että kaikki voi-vat ja kaikkien kannattaa ehkäistä il-mastonmuutosta.

Muodollisesti järjestö perustettiin helatorstaina 2005, ja siihen kuuluu sekä kaikenlaisia ihmisiä että muita järjestöjä (mm. Sitoutumaton vasem-misto). Emme ole yhtä mieltä kaikista yhteiskunnallisista vastauksista, mut-ta meitä yhdistää vakaumus siitä, että kaikkien maailman ihmisten kannat-taa kiinnostua ilmastonmuutoksen torjumisesta.

Olkiluodon jälkeen Tulevaisuuden Voima on pyrkinyt levittämään sano-maa monin tavoin. Merkittävää on ollut jo yksin se, että uusia ja vanhoja

ilmastoaktiiveja on saatu kokoontu-maan yhteen ja vaihtamaan vinkkejä ja näkemyksiä siitä, mitä tulisi tehdä virkamiesten tai kaverien kanssa kes-kustellessaan.

Alueellinen edustavuus on ollut yhdistyksen nuoruuteen nähden hy-vää. Kuopiossa yli 10 ihmistä puki kaupungin patsaita ilmastonmuutok-sen varalta pelastusliiveihin kesäkuus-sa, jakoi esitteitä ja keskusteli ihmis-ten kanssa. Helsingissä juhlistettiin keväällä Kioton sopimusta, ensim-mäistä kansainvälisesti sitovaa vau-van askelta ilmastonmuutosta vas-taan. Kesän hittituotteita ovat olleet ilmastopaidat, esitteiden jakoa tääl-läkään unohtamatta. Jyväskylässä on toimittu paikallisen turvekammotuk-sen pykäämistä vastaan. Tampereen ryhmä on mm. järjestänyt avoimen keskustelutilaisuuden ja osallistunut esitteen tekoon. Luotan siihen, että tämä ei tule jäämään kattavaksi lis-taksi paikkakunnista: ilmasto on yh-teinen myös Suomessa.

Vaikka päästöjen vähentäminen vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjäntei-syyttä olennaisia ovat silti myös ih-misten uudet omat kysymykset.

Miksemme tekisi jotakin aivan uu-denlaista ja ihmeellistä tai ihan uu-della lailla? Vähentäisikö jokin tietty toimimisen muoto ehkä kaikkein te-hokkaimmin päästöjä?

Emme voi luvata vastauksia. Ky-symystäsi saatamme hyvinkin pitää korvaamattomana. Yhtään tuikkivia silmiä tai huolestuneita käsiä ei jäte-tä huomiotta.

Meillä on yksi, yhteinen ilmasto – ja yksi elämä. Meillä on jatkuvas-ti myös mahdollisuus tehdä yksi hy-vä päätös. Ja joka hetki on hyvä hetki tulla mukaan.

HEIKKI KORPELAheikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org

Lisätietoa Tulevaisuuden Voimasta: www.tulevaisuudenvoima.org ja ilmas-tonmuutoksesta: www.ilmasto.org

1 http://www.ilmastonmuutos.info/fi/cfmldocs/index.cfm?ID=1182

2 http://www.americanprogress.org/cli-mate

Miksemme tekisi jotakin aivan uudenlaista ja ihmeellistä tai ihan uudella lailla? Vähentäisikö jokin

tietty toimimisen muoto ehkä kaikkein tehokkaimmin päästöjä?”

TULEVAISUUDEN VOIMA

Toimenpide 200514

Viisi litraa riistokolaa, muutama pä-nikkä liian suolaisia suolakeksejä, alla molemmilla huonosti bileiden päät-teeksi nukuttua öitä ja jo valmiiksi omituinen, kiertävä tunne vatsassa. Lauantai-aamun testikeskus turva-säilössä on valmiina. Testin tekemi-nen uhkaa tyssätä jo alkuunsa: kol-men vasemmistoaktiivin kommuu-nista ei meinaa löytyä ainukaistakaan Liberoa! Pitkän etsinnän ja kaivelun jälkeen tyydymme viime vuoden nu-meroon. Harkitsemme ja karsimme, lehteen on mahduttava muutakin, ja päädymme rajaamaan luettavat vii-teen. Ei armoa, ja jotta seisoisimme vankemmalla pohjalla otamme itsem-me autoeroottiseen syleilyyn. Tulkoot Toimenpide mukaan.

Stereoihin Isä aurinkoinen ja Rau-han panssarit, sinikynä rumaan kä-teen ja pää edellä kohti Pippuria ja Murrosta. Aluksi homma sujuukin leikiten: tekstiä rullaa silmien editse, merkintöjä syntyy. Jutut ovat mielen-kiintoisia ja artikkelit jaksavat vielä kiinnostaa.

Perkele!Kolme tuntia myöhemmnin, pää ha-joaa, silmissä sumenee ja kynä hier-tää kättä. Kulttuurivihkojen tuorein numero sattui kuin sattuikin olemaan Marx-teemanumero. Tekstimassa toi-sensa jälkeen vyöryy ahdistuneen toi-mittajan silmien ohitse. Tätä lehteä ei ole tarkoitettu nautittavaksi yhdel-tä istumalta. Marx esittää, Marx pu-huu, Marx syyttää, Marx väittää. Nyt on musiikki vaihdettava tuntemuksia

Libero, Kulttuurivihkot, Tulva, Pippuri, Voima, Ydin, Kumppani, Toimenpi-de... Jos meistä nykypäivän vasemmistolaisista ja muusta tiedostavasta skenestä on jotakin sanottava, ainakin me olemme tuotteliaita lehtien julkaisijoita. Aktiivinenkin lukija joutuu suorittamaan ankaraa karsintaa, näiden kaikkien läpilukeminen kävisi päivätyöstä. Nyt otetaan vallanku-mouksellista baskerista ja testataan skenelehdet ja niiden sijoittuminen olennaisilla asteikoilla.

VEIKKO ERANTI JA RIIKKA TAAVETTI

paremmin kuvaavaan M. A. Nummi-sen Perkele! kuvia Suomesta –levyyn.

Ankaran taistelun jälkeen Kult-tuurivihkot tulevat selätetyiksi. La-boratoriossa piipahtava puolueeton (mutta puolueeseen kuuluva) tarkkai-lija toteaa: ”Tämä ei kyllä näytä kovin terveelliseltä toiminnalta.” Molemmat toimittajat tutisevat ja ulvovat, mutta vielä on sarkaa kynnettävänä.

Hengen ja ruumiin ravintoaUlos on murtauduttava, aivoja tuule-tettava, ja sitä paitsi punnitus suori-tettava. Hajaannumme; toinen met-sästää ruokaa ja toinen tietoa. Kau-passa olo on kuin terroristilla. Vartija tyylikkään harmaassa kokopuvussaan seisoo ja katsoo oudoksuvan näköi-senä. Ei auta, vaan lehti toisensa jäl-keen on ladottava hedelmävaakaan ja punnittava. Hymyilen stevarille iloi-sesti ja valmistaudun ruumiintarkas-tukseen poistuessani.

Ihme kyllä selviämme takaisin työ-maalle ilman satunnaisia yksityisyy-den loukkauksia.

Toimenpidettä lukiessa rupeaa melkein harmittamaan: kirjoittajat eivät ole selvästikään tajunneet mitä niiden olisi pitänyt kirjoittaa. Ei pitäi-si kirjoittaa yliopiston kriisistä silloin kun kyse selvästi on yliopiston UUS-LIBERALISTISESTA kriisistä. Sa-ma koskee Liberoa, takakannen mu-kaan tilaajan tulisi olla kiinnostunut oikomaan vääryyksiä, puolustamaan sorrettuja, pelastamaan maailman... MUTTA MISSÄ ON VALLANKU-MOUS?

Tee-se-itse, taiNäin me teimme senLehdet arvioitiin kolmella kvantitatiivi-sella ja viidellä kvalitatiivisella ulottuvuu-della. Jokaisesta lehdestä laskettiin tietyt tunnusluvut. Marxia/kg kertoo montako kertaa Marx mainittaisiin kilon painoises-sa lehdessä. Punnitus suoritettiin tarkoilla porvareiden hedelmävaaoilla. RPM eli re-volutions per minute on tottakai vallanku-mousta minuutissa, lehdestä löytyneiden vallankumousten määrä jaettuna lukemi-seen käytetyllä ajalla. Ja viimeisenä uusli-beralismian per sivu, joka kertoo monta-ko kertaa sivua kohden mainittiin lehdessä sana uusliberalismi. Loput arviot ja kom-mentit tulee perustaa tyystin toimittajan pahoinvoivaan subjektiiviseen mielipitee-seen.

Alunperin testin tarkoituksena oli toki olla testi, sellainen jossa löyde-tään voittaja joka julistetaan muita paremmaksi. Testin edetessä tuli yhä selvemmäksi ja selvemmäksi, että elämme postmodernissa maailmas-sa jossa objektiivisen voittajan valit-seminen tästä joukosta olisi loukka-us koko maailma rakennetta kohtaan. Jokainen voi rakentaa itselleen oman maailmansa ja todellisuutensa käyttä-en annettuja välineitä, ja tässä muuta-ma niistä välineistä. Jos haluat vallan-kumousta, osta Murrosta, jos haluat Marxia, hanki Kulttuurivihkot. Tässä vaiheessa testiä pahoinvointi ja soke-rihumala saavuttivat muutenkin sel-laiset mitat, ettei se ollut enää lasten katsottavaa toimintaa.

0 Marx/kg0 RPM

0,27 Uuslib/sivu

VÄÄRÄN TIETOISUUDEN VALLASSA!

Libero 5/2004

Murros

Toimenpide 2004

Pippuri 2/2005

Kulttuurivihkot 3/2005

6,5 Marx/kg0,1 RPM

0,05 Uuslib/sivu

Julkaisija: SosialistiliittoMistä on kyse: Sosialis-min etenemisestä, ka-pitalismin mätänemi-sestä.Toimitus kiittää: Oi-

keaa otetta tässä pulla-mössön maailmassaToimitus moittii: Joku sanoisi sen otteen kum-puavan edeltäviltä vuo-sikymmeniltä.

Kuriositeetti: Mistä muusta lehdestä voit näinä päivinä löytää Teoria-osion?Sitaatti: ”Vaikka sana ’vallankumous’ on jou-

tunut huonoon mainee-seen, asia itse kieltäytyy itsepintaisesti kuolemas-ta.” Artikkelista Vallanku-mous 200-luvulla.

83 Marxia/kg0,43 RPM

1,25 Uuslib/sivu

Julkaisija: Sitoutuma-ton VasemmistoMistä on kyse: Yliopis-ton vasemmistovihrei-den hörhöjen mielipi-teet- ja niin edelleen –julkaisu, ilmestyy vuo-

sittain. Toimitus kiittää: edel-täjiään.Toimitus moittii: kir-joittajat eivät aina tie-dä puhuvansa UUSLIBE-RALISMISTA niin selvästi

tehdessään.Kuriositeetti: 3 sivua GO:n pelaamista Kiinas-sa.Sitaatti: ”Australias-sa myönnettiin vuonna 2001 patentti ympyrän-

muotoiselle kuljetusapu-välineelle, jotkut tuntet-vat keksinnön nimellä pyörä.” Artikkelista Ohjel-mistopatentit – miksi ih-meessä?

0 Marx/kg0,03 RPM

0 Uuslib/sivu

Julkaisija: Vasemmisto-naiset, Vasemmistoliit-to rp.Mistä on kyse: Puolue-tuesta 8% on ohjattava naistoimintaan. Vasem-

mistoliiton naisverkos-to julkaisee sillä mm. tä-tä lehteä. Toimitus kiittää: Run-sasta feminismiäToimitus moittii: Run-

sasta feminismiäKuriositeetti: Artikke-li urheilevasta naistyö-väestä.Sitaatti: ”Valmistetaan persoonallinen päähine

ja tossut!” Keskisuomen vasemmistonaisten ke-säkurssin ”Kesää, käsitöi-tä ja politiikkaa” mainos.

Julkaisija: Domirola oyMistä on kyse: Vasem-mistolaisesta kulttuuri- ja niin edelleen –lehdestä. Toimitus kiittää: Asian-tuntevaa otetta ja tie-teellistä tekstiäToimitus moittii: Ras-kautta ja tieteellistä teks-tiä

Kuriositeetti: Olo on lehden luettua skitso-freeninen. Puolet an-karista ankarinta Marx-analyysia, loput runoja ja teatteria.Sitaatti: ”Tekstit ulot-tuvat Theodor Adornos-ta, Roland Barthesista, Zygmunt Baumanista ja

Pierre Bourdieusta Da-vid Harveyyn, Harold In-nisiin. Marshall McLuha-niin sekä Paul Ricoeuriin, unohtamatta välistä muun muassa Judith Butleria, Gilles Deleuzea, Félix Guattaria sekä Stu-art Hallia.” artikkelista Mediateorian moninai-

set polut. Muuta: Kulttuurivih-kojen tuorein numero sattui olemaan Marx-teemanumero. Lehden sivuilta löytyi enemmän kuin kaksi lehden omaa mainosta.

2414 Marx/kg0,15 RPM

0,07 Uuslib/sivu

Julkaisija: Libero Ry.Mistä on kyse: Vasemmisto-nuorten kulttuuri, mielipiteet ja niin edelleen –julkaisusta.Toimitus kiittää: Taittoa sekä sa-nan ”eetos” runsasta käyttöä.Toimitus moittii: Ylitsehyökyvät vaippamielikuvat haittaavat kes-kittymistäKuriositeetti: Takakannen sarja-kuva esittää Osama Bin Ladenin joulupukkina.Sitaatti: ”Ikään kuin kuvastaen

Harawayn avointa suhtautumista perheen ja seksuaalisuuden mal-leihin, hän asui vuoskausia yhdssä uuden aviomiehensä, ex-aviomie-hensä sekä tämän uuden kump-panin kanssa.” Palstalta ajattelija, Donna Haraway: Ihmisen, eläi-men ja koneen välisten rajojen ylittäjä.Muuta: Toimitus pahoittelee et-tei saanut käsiinsä tämän vuo-den Liberoa

ENITEN VALLANKUMOUSTA!

PUOLUEETONTA HUMANISMIA!

AATTEESTA VIERAANTUNUT!

ENITEN MARXIA! ENITEN AUTOEROTIIKKAA!

Toimenpide 200516

HYYn hallituksessa on tällä hetkellä monenkirjava kokoonpano. Edustet-tuina ovat ainejärjestöt, osakunnat, Vihreät, Kokoomus, oikeus- ja kaik-kien lääketieteilijöiden HELP ja ruot-sinkielisten Snäf.

Hallitustyöskentelyyn kuuluu lu-kemattomasti eri tahojen tapaamisia. Esimerkiksi koulutuspoliittiset vas-taavat tapaavat jatkuvasti yliopiston ihmisiä, kun taas sosiaalipoliittiseen puoleen kuuluvat terveydenhoitoon, asumiseen ja perheellisiin opiskelijoi-hin liittyvien tahojen kanssa keskus-telu. Toisten ylioppilaskuntien toimi-joita nähdään esimerkiksi Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) tapaa-misissa. Peruspäivään kuuluu myös useita palavereja sihteerien ja välillä HYY Yhtymänkin ihmisten kanssa.

Tämän vuoden suuriin muutok-siin kuuluvat eduskunnan päätökset uudeksi yliopistolaiksi ja laiksi opin-totuen lainasubventiosta. Ennen vali-tettavia päätöksiä asiaan yritettiin vai-kuttaa ylioppilaskunnan puolelta jo pitkään, mutta tuloksetta. Asiaa käsi-teltäessä eduskunnassa saattoikin leh-tereillä nähdä surupukuisia opiskeli-joita mustissaan. Epätasa-arvoistavat, kapeaan putkitutkintoon kannustavat muutokset veivät voiton laaja-alaisel-ta sivistykseltä.

Toinen suuri keskustelunaihe ovat ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden lukukausimaksut. Eri ylioppilaskun-tien yhteinen selvitys aiheesta osoit-taa, ettei valtaosa nykyisistä ulko-

Kaksi vuotta sitten Jenni Kyrönlahti (Sitvas) kertoi vuodestaan HYY:n hal-lituksessa otsikolla Reunamerkintöjä sylttytehtaalta. Sanat jäivät mieleeni. Nyt, kun olen toiminut HYYn hallituksessa Sitvasin edustajana puoli vuot-ta, olen oppinut kaikenlaista siitä, miten ja miksi jäljet johtavat tehtaalle. Mutta aivan väärillä jäjillä ei missään tapauksessa olla. Opiskelijaelämän ja sen epäkohtien mietityttäessä kannattaa ehdottomasti surffata HYYn sivuilla ja etsiä käsiinsä sopiva taho, jolta kysyä.

HYY

Mikä HYY?

Toimenpide 2005 17

maisista tutkinto-opiskelijoista olisi valmis maksamaan opinnoistaan Suomessa. Opiskelun maksuttomuus on pe-rusoikeus, eikä sitä tule viedä kansallisuuden perusteel-la. Tarvinnemme tulevaisuudessa työvoimaa myös ulko-mailta, eivätkä maksut ainakaan houkuttele opiskelijoita Suomeen.

Vuoden toisenlaisiin teemoihin kuuluu HYYn hallituk-sen ja UniCafen yhteinen keräys Aasian tulvakatastrofin uhrien auttamiseksi Unicefin kautta. Vuoden aikana voi antaa tukensa koulujen jälleenrakentamiselle Indonesias-sa ja sen lähialueilla ostamalla UniCafeissa kampanjatuot-teita tai pudottamalla kolikon keräyslippaaseen. HYY otti keväällä kantaa myös marilaisten ihmisoikeusloukkauksia vastaan.

Ilokseni olen huomannut, että ylioppilaskunnan kan-salaisjärjestörooli voi tarkoittaa myös jotain hyvin konk-reettista, eikä vain ainaista taistoa siitä, kuuluuko ylioppi-laskunnan ottaa kantaa muihin kuin tiukasti opiskeluun liittyviin kysymyksiin. Totta vie kuuluu, yhteinen maail-mahan tämä on.

Tasa-arvo-asioissa on tiedotettu toiminnallisesta ta-sa-arvosuunnitelmasta ja suunniteltu sen viemistä käy-täntöön. Jo viime vuonna tehty suunnitelma julkistettiin alkuvuodesta ja se on herättänyt kiinnostusta monella ta-holla, sillä siinä yhdistetään ensimmäistä kertaa eri syrjin-täperusteet samaan pakettiin.

Ympäristösektorilla on tänä vuonna vuorossa ympä-ristöohjelman päivitys, jota olemme valmistelleet yhdes-sä projektityöntekijän ja sihteerin kanssa. Järjestöille on pidetty ympäristöasioista koulutus, jossa järjestöaktiivit vaihtoivat myös kokemuksiaan toiminnasta.

Kehitysyhteistyövaliokunta on ollut aktiivinen entiseen tapaansa ja opiskellut mm. kehitysyhteistyön hanketuen käytäntöjä ja selvitellyt mahdollisia uusia hankkeita ny-kyisen hankkeen päättyessä. Valiokunta järjesti kehy-vii-kon, jonka aikana se toi monin tavoin kehityskysymyksiä näkyviksi kampuksella. Kesän aikana hankekoordinaatto-ri ja valiokunta-aktiivi kävivät tarkastamassa HYYn kehy-hankkeen paikan päällä Sambiassa.

Vuoteen mahtuu välillä juhliakin. HYY-toimijoissa on paljon hauskoja ihmisiä, joiden kanssa on mukavaa vaih-taa myös vapaalle. Aina ei tosin osu juhlamieli yksiin. Vappuna HYY lakitti Mantan, mutta jätin tuon riemun väliin, kun tapahtuman kaikki sponsorit eivät toimintata-voiltaan kuuluneet siihen maailmaan, jossa mielestäni oli-si syytä juhlia. Samasta syystä ovat jääneet jotkut muutkin juhlat väliin.

Taannoisissa vaalimainoksissa lupasimme punkkutah-roja porvariston pöytäliinoille. Olen kyllä aina ahkerasti läikytellyt siihen suuntaan.

ELINA TURUNENHYYn hallituksen tasa-arvo-, ympäristö- ja kehitysyhteistyö-vastaava 2005

Taannoisissa vaalimai-

noksissa lupasimme

punkkutahroja porva-

riston pöytäliinoille.

Olen kyllä aina ahkerasti

läikytellyt siihen suun-

taan.”

HYY

Toimenpide 200518

Ruoka on poliittista!UniCafe-ravintoloihin parempaa ja monipuolisempaa kas-visruokaa! Myös vegaaniruoan pitää olla ravitsevaa. Uni-Cafen on tarjottava ensisijaisesti lähellä tuotettua ruokaa sekä luomu- ja Reilun kaupan tuotteita. Tehotuotannon törkeimmistä ilmentymistä, kuten broilerista ja viljellystä kalasta, on luovuttava. Yleensäkin UniCafeissa on tarjot-tava yhtä monta kasvis- ja lihavaihtoehtoa. Ylikansallisten riistoyhtiöiden merkkejä ei ylioppilaskunnan ravintoloissa tarvita, eikä UniCafen tarkoitus ole toimia niiden myyn-ninedistäjänä. UniCafen ei tule tavoitella voittoa.

Ponnekkaampaa ympäristötoimintaa!Käytännön ympäristöasiat etenevät ylioppilaskunnassa lii-an hitaasti! Ylioppilaskunnan ja yliopiston pitää arvioida kaikkea toimintaansa ympäristönäkökulmasta. Ylioppilas-kunnan ja HYY Yhtymän tulee käyttää ekosähköä ja sääs-tää energiaa. Ylioppilaskunnan tulee olla ympäristöystä-vällisyyden edistämisen eturintamassa. Esimerkiksi yliop-pilaskunnan rahoja ei tule käyttää lentomatkailuun.

Ympäristömme ei kestä jatkuvaa kulutuksen kasvua. Yh-teiskunnan tulee panostaa aktiivisesti energiansäästöön ja uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen. Ydinvoima on riski, jota emme halua ottaa. Haluamme tuulipuiston pääkaupunkiseudulle. Ilmastonmuutos on todellisuutta, ja myös ylioppilaskunnan tulee kantaa kortensa kekoon sen torjumiseksi.

Eläinten kohtelun epäkohdat ovat syntyneet ideologiasta, joka ei tunnusta eläimille minkäänlaista itseisarvoa. Yli-opiston on sitouduttava koe-eläinten käytön vähentämi-seen.

Kaupunkisuunnittelu on ympäristöpolitiikkaa, jolla on maailmanlaajuisia vaikutuksia. Motorisoidun porvariston laillistettua terroria ei tule sallia eli yksityisautoilun suosi-minen on lopetettava! Ensimmäisenä askeleena kohti au-totonta kävelykeskustaa olkoot autottomat kampusalueet. Toimivat joukkoliikenneyhteydet ja kattava pyörätiever-kosto erityisesti kampusten välillä ovat yliopiston ja yliop-pilaskunnan yhteinen etu. Ihannetulevaisuudessa jouk-koliikenne on ilmaista kaikille. Kaupungeissa tulee turvata vapaan julkisen tilan olemassaolo, eivätkä kaupalliset tilat saa vallata ihmisten kaupunkia!

Sitoutumattoman vasemmiston vaaliohjelma 2005YLIOPPILASKUNTA JA YHTEISKUNTA

Ylioppilaskunnasta yhteiskunnallinen vaikutta-ja ja demokraattinen toimija!Ylioppilaskunnan pitää ottaa osaa yhteiskunnalliseen kes-kusteluun. Perisuomalaista konsensusta järkyttävät uudet avaukset ovat olleet ylioppilaskunnan leipälaji. Ylioppilas-kunnan tulee vaikuttaa aktiivisemmin pääkaupunkiseu-dun kuntien päätöksentekoon myös yhteistyöllä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa.

Edustajiston on oltava aktiivinen toimija eikä pelkkä ku-mileimasin. Se voisi parhaimmillaan olla elävä keskuste-lufoorumi, jossa asioista päätettäisiin avoimesti ja julki-sesti. Opiskelijan on voitava vaikuttaa ylioppilaskunnassa myös hyppäämättä broilerikoneistoon.

Ihmisten vaikutusmahdollisuuksia on kehitettävä ja lisät-tävä myös ylioppilaskunnan ulkopuolella. Elävät ja avoi-met kansalaisliikkeet ovat demokratian elinehto. Edus-tuksellinen päätöksenteko ei yksinään riitä. Erityisesti kokoontumis- ja sananvapaus on turvattava kaikissa olo-suhteissa. Ihmisten tulee ottaa valta itselleen pääomilta ja markkinoilta.

Ylioppilaskunnan toiminnasta on tehtävä läpinäkyväm-pää, ja tiedotusta siitä, mitä kaikkea jäsenmaksulla saa, on lisättävä. Jäsenmaksua ei saa korottaa.

Palveluja!Palvelujen tuottaminen on ylioppilaskunnan tärkeimpiä tehtäviä. Vähävaraisille opiskelijoille tärkeistä palveluista, kuten vippilainoista, ei saa säästää. HYY:n on toimittava aktiivisesti, jotta opiskelijalounaan hintaa ei korotettaisi. Kalliin ja opiskelijoiden liikunnan kannalta tarpeettoman Opiskelijoiden liikuntaliiton jäsenyydestä tulee luopua.

HYY tukee jäseniänsä järjestöjen kautta, ja siksi on tärke-ää panostaa järjestöpalveluihin. Toiminta-avustuksia jaet-taessa HYY:n tulee ottaa huomioon järjestöjensä varalli-suus ja muualta saamat tuet.

HYY on kaksikielinen ylioppilaskunta. Palvelua tulee saa-da molemmilla kotimaisilla kielillä sekä ylioppilaskunnas-sa että HYY Yhtymässä tytäryhtiöineen. Yhtymän pitää tarjota enemmän ja korkealaatuisempaa tietoa palveluis-taan ruotsiksi.

VAALIOHJELMA 2005

Toimenpide 2005 19

Sitoutumattoman vasemmiston vaaliohjelma 2005

Atk- ja muissa hankinnoissa tulee panostaa ympäristöys-tävällisiin ja kierrätettäviin materiaaleihin ja sähköä sääs-tävään teknologiaan. Useimpien laitteiden ei tarvitse olla aina päällä. Kaksipuoleisesta tulostamisesta tulee palkita.

Ylioppilaat – vallatkaa omat talonne!Vanha ylioppilastalo on palautettava opiskelijoiden olo-huoneeksi ja kulttuuritilaksi. Yritystilaisuuksien sijaan Vanhalla tulee panostaa siihen, että opiskelijat kokisivat sen jälleen omakseen. Asiakaspalvelua kehittämällä voi-taisiin parantaa viihtyvyyttä. Vanha on luonteva paikka opiskelijajärjestöjen ja ylioppilaskunnan järjestämille ta-pahtumille sekä muille pienimuotoisille voittoa tavoitte-lemattomille kulttuuritapahtumille. Kaiken Vanhalla tar-jottavan kahvin ja teen tulee olla Reilua. Oluen ja siiderin hinta ei saa nousta liian kalliiksi opiskelijan kukkarolle. Vanhan tulee tarjota iltaisin monipuolista, täyttävää ja ra-vitsevaa purtavaa.

Mannerheim-salin nimi on muutettava kulttuuriin ja yli-opistoon kiinteämmin liittyväksi. Kolmannen ylioppilas-talon rakentamisesta huolimatta Uuden ylioppilastalon ti-lojen on säilyttävä opiskelijoiden käytössä, eikä järjestö- ja biletiloja saa häätää yritysten tieltä. Kolmannen ylioppi-lastalon rakentamisessa on noudatettava ekologisia peri-aatteita sekä huomioitava tilojen monikäyttöisyys ja es-teettömyys.

Vastuullista taloudenpitoa!Ylioppilaskunnan omistaman HYY Yhtymän tehtävä on tuottaa ylioppilaskunnan toiminnan perusrahoitus. Tule-vien opiskelijasukupolvien toimintaedellytykset voidaan turvata ainoastaan huolellisella taloudenpidolla, mutta ra-han ylivallan on loputtava. Mahdollinen sijoitustoimin-ta ei saa vaarantaa opiskelijoille suunnattua palvelutoi-mintaa, ja sen tulee noudattaa tiukkaa eettistä kriteeris-töä. Kaiken yhtymän toiminnan tulee olla julkilausumien lisäksi myös todellisuudessa ylioppilaskunnan tasa-arvo- ja ympäristöperiaatteiden mukaista. Tulosta ei tule takoa työntekijöiden hyvinvoinnin kustannuksella. Opiskelijoi-den todellisia vaikutusmahdollisuuksia yhtymän hallin-nossa tulee parantaa ja hallinnon läpinäkyvyyttä lisätä.

Kulttuuria – ei pönötystä!Akateemisten pönötysjuhlien sijaan ylioppilaskunnan pi-tää luoda mahdollisuuksia opiskelijoiden omalle kulttuu-ritoiminnalle. Ohjelmallisen dokaamisen eli pöytäjuhlien asemesta tulee kehittää myös päihteetöntä opiskelijakult-tuuria. Lisäksi ylioppilaskunnan tulisi panostaa erityisesti kokeelliseen taiteeseen, poikkitaiteellisuuteen ja mahdol-lisuuksien tarjoamiseen tuoreille kyvyille. Kultturitapah-tumat eivät kaipaa epäeettisiä sponsoreita.

Rauhaa!On toimittava aktiivisesti sellaisten sosiaalisten ja talou-dellisten rakenteiden muuttamiseksi, jotka pitävät yllä eri-arvoisuutta maailmassa. Suomen on lopetettava sotate-ollisuuden ja asekaupan tukeminen. EU:n militarisointi ja Suomen ujuttaminen hyökkäysliitto Natoon on pysäytet-tävä. Päämäärämme on kaikkien armeijoiden lakkautta-minen ja maailmanrauha. Ylioppilaskunta tehköön työtä rauhan puolesta esimerkiksi työllistämällä sivareita, vaati-malla siviilipalveluksen lyhentämistä ja toteuttamalla ke-hitysyhteistyöhankkeita.

Rahaa kehitysyhteistyöhön!Kehitysyhteistyömäärärahojen osuutta myös ylioppilas-kunnan budjetissa on nostettava. Ylioppilaskunnalla tu-lee jatkossakin olla omia kehitysyhteistyöprojekteja. Yh-tymän on luovutettava 0,7 % tuotostaan kehitysyhteistyö-hön ja siten näytettävä esimerkkiä jälkijunassa tulevalle Suomelle!

VAALIOHJELMA 2005

Toimenpide 200520

TOIMEENTULO JA TASA-ARVOToimeentulo jokaiselle!Köyhimpien opiskelijoiden tilannetta on parannetta-va. Korkeampi opintoraha ja riittävä, opiskelukytkennäs-tä irrotettu ympärivuotinen asumistuki ovat välttämättö-miä. Lopullinen päämäärä on kaikille yhteinen perustulo. Opintotukeen kuuluva opiskelijoiden ateriatuki on pidet-tävä muuttuvien kustannusten ja nousevan aterian hin-nan tahdissa. Opintotukea ei pidä kehittää nostamalla tu-lorajoja, sillä se ei parantaisi köyhimpien opiskelijoiden asemaa. Opiskelijoille on myönnettävä toimeentulotukea samoin perustein kuin muillekin ihmisille. On väärin, et-tä opiskelijat velvoitetaan elämään lainarahalla. Lainasub-ventio on riskisijoitus opiskelijalle; se suosii hyvätuloisiin ammatteihin valmistuvia, eikä ota huomioon mahdolli-sen työttömyyden mukanaan tuomaa epävarmuutta. Mi-tätön opintotuki on osa samaa uusliberalistista riistopo-litiikkaa kuin esimerkiksi pyrkimykset työttömyysturvan kaventamiseen.

Asuntoja!Asuminen on liian kallista suhteessa opiskelijan toimeen-tuloon. Siksi kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja tarvitaan lähelle opiskelupaikkoja. HOAS:n pitää ostaa rohkeas-ti vanhoja rakennuksia opiskelija-asunnoiksi ja painostaa kaupunkia kaavoittamaan lisää tontteja opiskelija-asun-noille. HOAS:n tulee kokeilla uusissa kohteissaan ekora-kentamista. Kimppa-asumiseen tulee kannustaa: se on ekologista ja yhteisöllistä. Jos ei asuntoja anneta, ne ote-taan!

Terveyttä!Opiskelijoiden lisääntyneet mielenterveysongelmat joh-tuvat osaksi yliopiston ja työelämän tehokkuuspaineista, jatkuvasta menestymiskilpailusta ja toimeentulon epävar-muudesta. Jonotusajat YTHS:n mielenterveyspalveluihin ovat sietämättömän pitkät, eikä pitkäkestoista terapi-aa saa. Nyytin ja YTHS:n yhteistyötä pitää lisätä kuiten-kaan sysäämättä vastuuta terapiapalveluista vapaaehtois-ten harteille. Opiskelijoiden käyntimaksuja ei saa korot-taa. YTHS:n yhteistyötä kuntien kanssa pitää lisätä niin, ettei opiskelijoita pallotella paikasta toiseen. Opiskelijalla pitää olla oikeus toimeentuloon ja asumiseen myös sairas-tuessaan ja riittävästi tietoa oikeuksistaan ja saatavilla ole-vasta avusta. Kumpulan kasvavalle kampukselle tulee ava-ta uusi terveysasema. Toimivassa hyvinvointiyhteiskun-nassa opiskelijoiden asumis- ja terveyspalvelut olisivat osa julkisia palveluita.

Perheelliset opiskelijat otettava paremmin huomioon!Perheelliset opiskelijat taiteilevat lastenhoidon ja opiske-

lun välillä. Tiedekuntien ja laitosten pitää ottaa huomi-oon perheellisten opiskelijoiden tarpeet. On väärin, että osa-aikainen opiskelu vanhempainvapailla kuluttaa opin-to-oikeutta täysipäiväisen opiskelun tapaan. Ylioppilas-kunnan palkitulle lapsiparkkihankkeelle on saatava pysyvä rahoitus Helsingin kaupungilta. Tiedotusta lastenhoito-mahdollisuudesta on tehostettava ja lapsiparkin toimin-nan on oltava ympärivuotista.

Sukupuolten tasa-arvoa!Sukupuolten epätasa-arvo on todellisuutta myös akatee-misessa maailmassa. Naiset saavat miehiä vähemmän palkkaa jo opiskeluaikana tekemistään töistä, ja heidän on vaikeampi edetä urallaan kuin miesten. Miehiä suosivis-ta käytännöistä, kuten kutsuprofessuureista, on eliminoi-tava niiden syrjivät piirteet. Yliopistolla ja opiskelijoiden kesken esiintyy myös seksuaalista häirintää ja seksismiä. Se on vääristynyttä vallankäyttöä, johon pitää puuttua he-ti. Yliopiston tasa-arvoyhdyshenkilöiden verkosto on saa-tava toimimaan ja yhdyshenkilöt on koulutettava tehtä-väänsä, esimerkiksi kohtaamaan monenlaiset sukupuolet.

Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuutta!YTHS:n henkilökunnan valmiuksia kohdata sukupuolivä-hemmistöihin kuuluvia ja muitakin kuin heteroseksuaa-lisia asiakkaita tulee parantaa koulutuksella. Yliopiston opetus- ja oppimateriaalit eivät saa olla heteronormatii-visia! Sukupuolten väliseen tasa-arvoon kuuluu myös oi-keus transsukupuoliseen ja intersukupuoliseen identiteet-tiin. Jokaisella täytyy olla myös mahdollisuus olla mää-rittämättä itseään mihinkään sukupuoleen. Haluamme edistää lesbojen ja homojen sekä bi- ja trans-ihmisten nä-kymistä ja hyväksymistä. Kaikkien parien oikeudet, kuten oikeus adoptoida lapsia ja rekisteröidä suhteensa valitse-mallaan tavalla, tulee taata. Naispareille ja itsellisille nai-sille tulee sallia oikeus hedelmöityshoitoihin.

VAALIOHJELMA 2005

Toimenpide 2005 21

OPISKELU JA YLIOPISTOSivistystä – ei tulosvastuuajattelua!Tulosvastuuajattelu ei sovi yliopistoon. Yliopiston kes-keisimmät tehtävät ovat tutkimus, koulutus ja sivistys. Omalle erikoisalalleen koulutettujen on osattava katsoa maailmaa myös laajemmasta näkökulmasta. Uuslibera-listinen yliopistopolitiikka korostaa liikaa putkitutkintoja laajan sivistyksen kustannuksella. Uutta palkkausjärjestel-mää ei saa käyttää tutkimusta rajoittavana kontrollimeka-nismina. Lyhytnäköinen, nopeisiin sovelluksiin tähtäävä tutkimus kahlitsee luovuutta. Perustutkimus on korvaa-matonta tieteen kehitykselle. Tutkimuksen tulosten tulee olla julkisia, kaikkien saatavilla ja arvioitavissa. Opetuk-sen ja tutkimuksen on oltava riippumatonta yksityisestä rahoituksesta.

Kaikille ilmainen koulutus!Jokaisella tulee olla mahdollisuus kouluttautua itseä kiin-nostavalle alalle varallisuudesta ja sosiaalisista lähtökoh-dista riippumatta. Lukukausimaksut kaikissa muodois-saan on torjuttava jyrkästi. Ulkomaalaisten opiskelijoiden opintojen tulee säilyä maksuttomina. Opintoaikojen raja-uksien astuttua voimaan on otettava huomioon opiskeli-joiden erilaiset elämäntilanteet ja taattava riittävä jousta-vuus opiskelussa. Osa-aikaisen opiskelun tulee olla mah-dollista! Yksityiset yliopistot murentaisivat tasa-arvoisia koulutusmahdollisuuksia. Koulutuksesta ei saa tulla kaup-patavaraa!

Luettavaa, lukupaikkoja ja palveluita kampuksille!Opetusmateriaalit eivät saa olla maksullisia. Kirjastojen riittävät resurssit on taattava, jotta aukioloaikoja ei tar-vitsisi leikata ja kurssikirjoja olisi riittävästi saatavilla. Yli-opiston tulee lisätä opiskelijoiden lukupaikkoja. Yliopis-ton palvelut ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet kai-killa kampuksilla on turvattava.

Opiskelijoiden oikeusturvaa parannettava!Opiskelijan opintosuoritukset on vietävä opintorekiste-riin kuukauden määräajassa. Nimettömään tenttimiseen on siirryttävä ja sosiaaliturvatunnuksen sijaan on käytet-tävä ikää ja sukupuolta ilmaisematonta opiskelijanume-roa. Ilmoittautumiskäytäntöjä on tarkistettava niin, ettei esimerkiksi yöllä kotoa ilmoittautuvilla ole etulyöntiase-maa.

Esteetön yliopistoYliopiston on taattava tilojensa esteettömyys kaikissa toi-mipisteissään. Opiskelun edellytykset on turvattava luen-noilla ja tenteissä. Oppimisvaikeudet ja lukihäiriöt eivät saa olla este yliopistoon pääsylle eikä täysipainoiselle opis-kelulle yliopistossa. Verkko- ja muut palvelut tulee suun-

nitella siten, että ne ovat yhtäläisesti kaikkien erityisryh-mien saavutettavissa. Hymistely ja kannanotot eivät riitä; vammaisille on luotava käytännön edellytykset osallistua niin bileisiin kuin barrikadeille nousuun!

Vapaata tietoa, vapaita ohjelmistoja!Yliopiston tulee palvella myös muuta yhteiskuntaa. Sik-si tietoa on oltava saatavilla yliopiston julkisilla verkkosi-vuilla yliopiston intranetista huolimatta. Töpselit irti Al-masta! Avoimeen lähdekoodiin perustuvien ohjelmien käytössä yliopisto tulee jälkijunassa. Asentamalla Linuxit atk-asemille Microsoftin tuotteiden sijaan yliopisto tukee vapaita ohjelmistoja sulkien rahahanat ohjelmistobisnek-sen isoilta pelureita.

Rajat auki!Yliopistossa esiintyvä etninen syrjintä ja rasismi on kit-kettävä juurineen. Maahanmuuttajaopiskelijoiden tarpeet on otettava paremmin huomioon yliopiston ja ylioppilas-kunnan toiminnassa, esimerkiksi tiedotuksessa. Maa-hanmuuttajataustaisten asemaa on parannettava niin, et-tä heistä hakeutuu korkeakoulutukseen sama osuus kuin muustakin väestöstä. Ulkomaalaisten opiskelijoiden työ-luvan saantia ja jäämistä Suomeen valmistumisen jälkeen on helpotettava.

Maahantulo ylipäänsä on tehtävä helpommaksi. Pikakään-nytykset ja säilöönottokeskukset loukkaavat ihmisarvoa ja oikeusturvaa. Puheet elintasopakolaisuudesta on syy-tä heittää romukoppaan. Suomesta on tehtävä ulkomailta lähtöisin oleville ihmisille paikka, johon he haluavat jää-dä asumaan ja osallistu-maan yhteiskunnan ke-hittämiseen.

Samma på svenska!Tiedekuntien on osoitet-tava riittävästi resursse-ja ruotsinkieliseen ope-tukseen ja ohjaukseen. Opiskelumateriaaleja ja opiskelualojen sanastoja tulee olla kaikilla aloil-la, ja tätä voidaan edes-auttaa esimerkiksi tar-joamalla vaihtoehtoisia tenttikirjoja. Mahdolli-suus tenttiä ruotsiksi on oltava olemassa.

VAALIOHJELMA 2005

Toimenpide 200522

1. Katson vain laatuelokuvia • A • B • C •

2. Uskonto on oopiumia kansalle • A • B • C •

3. Pidän fantasiasta • A • B • C •

4. Haluan muuttaa pois Suomesta • A • B • C •

5. Ihastun usein feministipoikiin • A • B • C •

6. Tunnen olevani aikuinen • A • B • C •

7. Ostan chiquitan banaaneja • A • B • C •

8. Olen lukioiässä seurustellut rasta-pään kanssa • A • B • C •

9. Haluan kotiäidiksi/isäksi • A • B • C •

10. En äänestä • A • B • C •

11. Olen totaali/ olisin totaali, jos oli-sin poika • A • B • C •

12. Teen usein vegaaniruokaa • A • B • C •

13. Aion mennä naimisiin • A • B • C •

14. Ryhmäseksi on hauskaa • A • B • C •

15. Kaupoista pölliminen on poliitti-nen teko • A • B • C •

Sitvas–puuhasivuSyksy on saapunut. Nyt on mainio aika selvittää, kuka oikeasti olet. Pohdi seuraavia väittämiä – pitävätkö ne mielestäsi paik-kansa? Vastaa myös lisäkysymyksiin. Laske lopuksi taulukon avulla kokonaispistesaldosi ( joistakin vastauksista et saa yhtään pistettä) ja lue Toimenpiteen luonneanalyysi sekä ohjeet tulevaa lukuvuotta varten.

KATRI SAARELA

Kuinka totta:

A = juuri näinB = no en mä nyt oikein tiedä C = no ei todellakaan

16. En osta israelilaisia avokadoja • A • B • C •

17. Täydellisesti meikatut tytöt on iha-nia • A • B • C •

18. Eläköön eu:n perustuslaki • A • B • C •

19. Koen olevani androgyyni • A • B • C •

20. Joulu on naurettavan kaupallinen • A • B • C •

21. Pidän shoppailusta • A • B • C •

22. Prostituutio on kriminalisoitava • A • B • C •

23. Huumeet on jänniä • A • B • C •

24. Islam on naisvastainen uskonto • A • B • C •

25. Syön lihaa • A • B • C •

26. Pidän leikkimielisistä visailuista • A • B • C •

27. Olen harrastanut seksiä kumman-kin sukupuolen kanssa • A • B • C •

28. Streittarit on tylsiä • A • B • C •

29. Veroja ylös • A • B • C •

30. Urheilen päivittäin • A • B • C •

31. Voima on lehtenä yhtä objektiivi-nen kuin muut • A • B • C •

32. Opintotuella voi elää • A • B • C •

33. En aio koskaan kokeilla kovia huu-meita • A • B • C •

34. Olen asunut kommuunissa • A • B • C •

35. Kannatan ydinvoimaa • A • B • C •

36. Bush on kotioloissa varmaankin hauskaa seuraa • A • B • C •

37. Yhdyntäkeskeinen seksikäsitys on kumottava • A • B • C •

38. Tiedän mikä on edari • A • B • C •

39. Vallankumous on mahdollinen • A • B • C •

40. Vallankumous on toivottava • A • B • C •

Lisäkysymykset:

41. Mikä on yhteiskuntaluokkasi ? A) Jokin perinteisistä B) Prekariaatti C) Luova

42. Sukupuoli? A) Jokin muu, mikä B) Feministi C) Nainen tai mies

43. Äänestätkö tarjaa? A) Joo, tarja on kiva B) En, tarja on de-mari C) En äänestä ylipäänsä

44. Kuinka monta vasemmistolaulua osaat? A) Natalian B) Natalian, kansainvälisen ja kenen joukoissa seisot C) Ihan sika monta

PUUHASIVU

Toimenpide 2005 23

41 – 71 : olet romantikkosisimmissäsi haluat muuttaa maalle, teh-dä lapsia ja ruveta luomuviljelijäksi

Kuulut siihen jengiin, jonka mielestä yhteiskuntaa muutetaan tekemällä henkilökohtaisia valintoja. Asut puu-talokommuunissa ja dyykkaat suu-rimman osan ruuastasi. Oikeasti halu-at kasvattaa parran tai letit ja viljellä kesäkurpitsaa, kunnostaa satavuoti-aan ulkosaunan ja käyttää vain luo-muehkäisyä. Sinun onkin mietittävä, mitä ihmettä oikein teet pääkaupun-kiseudulla. Ja vieläpä yliopistossa. Toivottavasti luet aluetiedettä, luon-nonsuojelua tai puutarha-alaa. Myös pienkoulun yhteisluokkien opettajan työ saattaisi olla sinua varten.

PISTEET: OMAT :1. A=2 B=3 C=12. A=2 B=3 C=13. A=1 B=3 C=24. A=3 B=2 C=15. A=3 B=2 C=16. A=2 B=3 C=17. A=0 B=2 C=18. A=1 B=2 C=39. A=1 B=3 C=210. A=3 B=1 C=211. A=3 B=2 C=012. A=1 B=3 C=213. A=1 B=2 C=314. A=3 B=2 C=115. A=3 B=2 C=116. A=2 B=1 C=317. A=2 B=3 C=118 A=0 B=2 C=319. A=3 B=2 C=120. A=1 B=3 C=221. A=2 B=3 C=122. A=2 B=1 C=323. A=3 B=1 C=224. A=3 B=2 C=125. A=2 B=3 C=126. A=2 B=1 C=327. A=3 B=2 C=128. A=2 B=3 C=129. A=3 B=2 C=030. A=2 B=1 C=331. A=3 B=1 C=232. A=1 B=3 C=233. A=1 B=2 C=334. A=1 B=3 C=235. A=2 B=3 C=136. A=1 B=2 C=337. A=3 B=2 C=138. A=2 B=1 C=339. A=3 B=1 C=240. A=3 B=1 C=241. A=1 B=3 C=242. A=3 B=2 C=143. A=1 B=2 C=344. A=1 B=2 C=3TULOS:

72 – 102 : olet menestyjä sisimmissäsi haluat tehdä kivaa duunia ja käydä lounailla nepalilaisravintoloissa

Vanhempasi ovat vasemmistointel-lektuelleja. Olet koko ikäsi käynyt et-tunneilla ja luit jo ala-asteella Hesa-rin ulkomaansivuja. Yläasteella aloit suhtautua kriittisesti niiden sisäl-töön, mutta tilaat Hesaria edelleen. Unelmasi on tehdä kiinnostavaa työ-tä kansalaisjärjestölle tai vastaavalle hyvälle taholle, saada työstä palkkaa ja asua avarassa kivitaloasunnos-sa, jossa on entisöity puulattia. Pari vuotta ulkomailla ei tekisi sekään pahaa – onneksi voit matkustella loma-aikana. Rinkka, junat ja hostel-lit ovat tuttuja. Välillä unelmoit myös rantalomasta, jolla voisi viettää täy-sin aivotonta aikaa, muttet uskalla myöntää tätä edes lähimmille ystä-villesi. Tiedät ihmisiä, jotka väären-televät interrail-passeja, muttet itse koskaan tekisi samoin. Sinun kannat-ta opiskella valtsikassa, jos et ole sitä jo huomannut. Todennäköisesti olet, vaikutat sen verran skarpilta tyypiltä, vaikka saatkin välillä hysteerisiä nau-rukohtauksia.

KÄÄNNÄ LEHTI YLÖSALAS JA LASKE

PISTEESI!

PUUHASIVU

Toimenpide 200524

muu mikä?sisimpäsi on täysi mysteeri.

Todennäköisesti olet vain mietti-mättä ottanut tämän lehden käteesi yliopiston avajaisriehassa, kierrätys-keskuksen kansioiden ja osakuntavi-sailujen kumppaniksi. Olet ehkä yksi niistä ihmisistä, joilla on joka tilan-teeseen täydel-lisen tyylikkäät vaatteet. Saatat olla Keskustan kannattaja tai yksi niistä jännit-tävistä tyypeistä, jotka äänestävät kaikkia puolueita vuorotellen.

103 – 132 : olet raju sisimmissäsi haluat pelastaa maailman vaikka väkivalloin ja vaikuttaa jännemmältä kuin muut.

Olet juuri se tyyppi, joka väärentelee reilipasseja, etkä ole koskaan ostanut kuukausilippua Helsingin julkiseen liiken-teeseen. Perustelet tätä sillä, ettei sinulla yksinkertaisesti ole varaa. Sisimmissäsi tunnet kuitenkin sääntöjen rikko-misen olevan eri jännä juttu. Innostut myös rajuista mei-keistä, hiusten pois ajamisesta ja lävistyksistä. Kauhukuvasi tulevaisuudesta on, että ajaudut vahingossa ihmiseksi, joka ostaa huuhteluainetta ja maksaa televisiolupia. Tykkäät miekkareista ja kaikenlaisesta valtailusta. Olet jo lukioajois-ta ollut mukana aktivistipiireissä. Sosiaalipummaamista pidät oikeutettuna, koska eliitti kuitenkin varastaa eniten yhteiskunnalta. Opiskelet naistutkimusta, miestutkimusta tai queertutkimusta. Todennäköisempää on, että olet vain päässyt papereilla yliopistoon ja hengailet, koska opiskeli-jakortti on kätevä olla. Mahdollisesti olet väärentänyt sen-kin.

PS Koska kyseessä on vapaamielinen visailu, Toimenpide tarjoaa vielä pari lisäluon-nehdintaa, jos koet, etteivät tähänastiset analyysit täsmää mitenkään. Saat itse valita niistä sopivimman.

PUUHASIVU

hörhösisimmissäsi haluat lähteä jonnekin kauas ja ehkä oppia soittamaan didge-ridoota.

Haahuilet paljon, tunnet älyttömästi ihmisiä ja liftailet estottomasti pai-kasta toiseen. Rahalla ei ole sinulle erityistä merkitystä – jos sitä ei ole, voit aina dyykata kaurapuuroa. Yli-opistolle olet päätynyt sattumalta, etkä oikein tiedä mitä siellä teet. Suoritat opintoviikkoja täysin mieli-valtaisesti aiheista, jotka sattuvat tie-tyllä hetkellä kiinnostamaan sinua. Lähdet matkaan kun siltä tuntuu,

etkä suunnittele elämääsi kuin pari päivää eteenpäin. Punkkailet usein ystäviesi nurkissa, asut erilaisissa kommuuneissa ja polttelet estotto-masti pilveä, ellet ole streittari. Miel-lät sanapari tajunnan laajentaminen ehdottomasti positiiviseksi. Pidät ke-sästä – kun se on ohi, alat pohtia lif-timatkaa Venäjän kautta Kiinaan. Tai Intiaan, jos vaikka matkalla sattuisi tulemaan sellainen fiilis.

Toimenpide 2005 25

PB

Oletko täyttämässä pyöreitä vuosia, valmistumassa tai tekemässä muuta vastaavaa, jota joskus tavataan muis-taa arvokkain lahjoin? Pitääkö sinun vastailla vanhempiesi ja vanhojen su-kulaisten kysymyksiin lahjatoiveista nyt tai joskus tulevaisuudessa? Tässä olisi yksi idea.

Usein ihmiset haluavat hankkia lah-jan ostamalla, sillä se on vaivaton ta-pa hoitaa asia ilman että tarvitsee juu-ri käyttää omaa arvokasta aikaansa tai energiaansa. Olisi tietenkin hyvä vaih-toehto käyttää lahjaan tarvitun rahan hankkimiseen käytetty työaika johon-kin hyödylliseen, vaikka lahjan teke-miseen, mutta harvoin paneudutaan kuitenkaan työn ja rahanhankkimisen yhteyden mielekkyyteen.

Maailman yksi ongelma onkin rahan-hankinnan, ostamisen ja kuluttamisen kiertokulku. Siksi ehdottaisinkin, että pyytäisit lahjaksi jotain päinvastaista: parempaa tulevaisuutta.

Voisit pyytää lähimpiä sukulaisiasi teke-mään vuoksesi jonkun todellisen ym-päristöteon. Ei mitään latteaa ja pientä, tyyliin kahdenkympin lahjoitus WWF:n rahastoon tai tölkkien vieminen kerä-ykseen. Toki tehokkaan lajittelun aloit-taminen voisi olla yksi tällainen, jos sitä ei ole jo aloittanut. Todellinen ympä-ristöteko voisi olla joku omaan elä-mäntapaan kohdistuva muutos, tai vä-hintäänkin huomattava taloudellinen uhraus. Sellainen, josta lahjan antaja kehtaisi kehuskella vielä vuosia myö-hemmin lapsenlapsilleen, joiden suku-polvelle lahja oikeastaan kohdistuukin: “...mutta se olikin silloin kun minä vielä tapasin hakkuuttaa sademetsiä.”

Esimerkkejä keksisi loputtomiin, mut-ta olisi hyvä, jos lahjan antaja joutuisi itse miettimään juuri hänelle sopivan tavan lakata tuhoamasta yhteistä elin-

Paras lahja

ympäristöämme. Seuraavanlaisista kei-noista voi aloittaa: sen sijaan, että lo-mallaan lentäisi aurinkorannalle, voisi lahjoittaa lentolippurahat jonkun il-mastojärjestön kampanjatilille ja läh-teä Kainuun korpeen patikoimaan rep-pu selässä.

Sen sijaan, että tilaisi ravintolassa aina sisäfilepihvin, alkaisi kasvissyöjäksi. Sen sijaan, että vetäisi aamuröökin, lopet-taisi tupakoinnin. Sen sijaan, että au-toilisi muutaman kilometrin työmat-kansa, ostaisikin bussilipun, pyörän, kävelisi tai alkaisi harrastaa kimppakyy-tejä.

Tai vaikka vaihtaisi kokonaan Nestlén, Unileverin, Philip Morrisin, Coca-Colan ja kumppanit paikallisesti tuotettuihin tai Reilun kaupan tuotteisiin. Alennus-myynneissä juoksemisen sijaan voisi

miettiä mitä todella tarvitsee ja ostai-si senkin kirpputorilta. Hesarin kestoti-lauksen voisi lopettaa ja lukea lehden työpaikan kahvipöydässä. Ja niin edel-leen. Nykyiselle opiskelevalle sukupol-velle tuttuja asioita, muttei välttämät-tä edelliselle.

Jos joku olisi valmis tekemään jotain tämän kaltaista ilahduttaakseen päi-vänsankaria merkkipäivänä ja teh-däkseen oman osuutensa maailman pelastamiseksi, olisi se jo osoitus todel-lisesta välittämisestä ja muutoksesta. Toisin kuin nimikirjainkaiverruksin va-rustettu kultaranneke. Ei sellaista ku-kaan oikeasti halua.

– HENKILÖ, JOLLA ON JO KAIKKEA.

PARAS LAHJA

Toimenpide 200526

1. Opiskelija omistaa

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta koostuu yksinkertaistaen yliopistos-sa opiskelevista opiskelijoista. Opis-kelijoiden yhteenliittymälle on vuosi-en varrella kerääntynyt sangen paljon omaisuutta, jota hallinnoidaan jouk-kona osakeyhtiöitä eli HYY Yhtymä-nä. Tuon yhtymän toimintaan voi jo-kainen opiskelija vaikuttaa kulutus-valinnoilla, suoralla toiminnalla ja antamalla aktiivista asiakaspalautetta. Lisäksi on mahdollista vaikuttaa vä-lillisesti äänestämällä soveltuvaa vaa-liohjelmaa ja ehdokasta ylioppilas-kunnan edustajiston vaaleissa.

Yhtymän toimintaa on vuosien varrella kehitetty hallinnoltaan suu-remmaksi ja sekavammaksi ja sen kaikille omistajille tarjoamia etuja on karsittu. Yhtiön toiminnan motiivik-

Keinot vailla päämäärää: HYY Yhtymä

si on yhä selkeämmin muodostunut vuosien varrella voiton tuottaminen tai siis virallisesti ”ylioppilaskunnan varsinaisen toiminnan tukeminen” ja ”vakavaraisuus”.

Kehityksen tulos on se, että omis-tavaa opiskelijamassaa ei nähdä etu-oikeutettuna omistajana vaan pelkäs-tään asiakkaana. Ylevänä retorisena kikkana omistajien ohittamista on perusteltu tulevaisuuden opiskelija-polvien palvelemisella.

2. Kuka ohjaa?

Teoreettisesti ylioppilaskunnan edus-tajisto tekee kaikki yhtiötä koskevat päätökset ja henkilövalinnat. Käytän-nössä näiden päätösten linjauksiin on usein vaikea vaikuttaa edes edustajis-

tosta käsin. Paperilla Yhtymä vaikut-taa demokraattiselta, mutta sen pää-töksentekoa ei voi kutsua hyvällä tah-dollakaan riviopiskelijan suunnalta läpinäkyväksi.

Mukana sopassa ovat nimittäin laajan toimivan johdon lisäksi myös ylioppilaskunnan hallitus ja työvalio-kunta sekä koko joukko muita valmis-televia elimiä, kuten talousvaliokun-ta ja kiinteistöjohtokunta, Yhtymän hallitus ja hallintoneuvosto sekä koko joukko tytäryhtiöhallituksia ja muita vuosien varrella perustettuja elimiä. Käytännön kysymyksissä eri elinten päätösvalta on toivottoman päällek-käinen ja sen, kuka saa ja ei saa teh-dä mitäkin, selvittäminen on vaikeaa jollei mahdotonta. Hyvällä tahdol-la voi uskoa, että tämä sekavuus ei

VEIKKO ERANTI

HYY YHTYMÄ

Toimenpide 2005 27

ole tarkoituksellista. Pahalla tahdol-la voisi uskoa, että tämä sopii täydel-lisen hyvin omia agendojaan ajavalle toimivalle johdolle tai osalle edusta-jistoryhmistä. Vaikka edustajistolla sinänsä olisi valtaa tehdä päätöksiä, ja myös näissä valmistelevissa elimis-sä istuu sekä fiksuja että vähemmän fiksuja ihmisiä, tekee järjestelmän se-kavuusa päätösten arvioinnin lähes mahdottomaksi, varsinkin politiikas-ta sivussa oleville riviopiskelijoille.

Johdon ”asiantuntijoiden” päätös-vallalla ja lainsäädännöllä pelottelu ja yleinen liike-elämän salailun ja kyräi-lyn ilmapiiri eivät tee luo edellytyk-siä kriittiseen ja avoimeen keskuste-luun. Välillä Yhtymän kokouksissa tuntuukin, että käynnissä olisi talous-elämän kafkamainen hevonpaskabin-go synergioineen, visioineen, strate-gioineen ja erityisosaamisalueineen. Ainakaan käsitteitä käyttävillä opis-kelijapoliitikoilla ei tunnu olevan ha-juakaan niiden merkityksestä.

Erityisenä ongelmana on opiske-lijaedustajien haluttomuus käyttää omaa päätösvaltaansa. Monet oikeis-tolaiset tai muuten vain poliittises-ti täysin tuuliajolla olevat edustajat ajattelevat, että yhtiön toimiva johto tietää mitä tekee ja jättää tällä perus-teella hallitushommansa hoitamatta ja opiskelijan edun ajamatta. Saahan siitäkin merkinnän ansioluetteloonsa, jos vain jarruttaa opiskelijoille suun-nattujen palveluiden lisäämistä tai edes huomioonottamista, etiikasta nyt puhumattakaan.

Yhtymän hallinnon remontin tar-peellisuudesta ei ole juurikaan epä-tietoisuutta edes Yhtymän sisällä. Silti uudistusten aikaansaanti vienee rakenteellisesta sekavuudestaan joh-tuen ultrakonservatiivisessa yhtiössä vielä vuosikausia. Olisi valehtelua sa-noa, että tämä ei sovi joillekin erin-omaisesti.

3. ”Go, before it’s too late”

“ HYY Yhtymä on monialainen kan-sainvälinen palvelualan konserni” lukee www.hyy.fi:n etusivulla. Nuoret

työttömät ja opiskelijat tietävät mitä se pahimmassa tapauksessa tarkoit-taa: kun joku idiootti haluaa pari pin-naa enemmän tuottotavoitteeseen, saa taas sata lähteä.

HYY Yhtymä ei ole tässä tapauk-sessa mitenkään poikkeuksellinen suuryritys - viimeksi työntekijämää-rää pienennettiin rankasti vuonna 2003 laitettaessa Kilroy Travelsia pa-rempaan myyntikuntoon. ”Yhtymän sosiaalinen vastuu tarkoittaa vas-tuuta yhtymän henkilöstön hyvin-voinnista, työympäristöstä ja osaa-misesta” kertoo sivujen Vastuullista toimintaa osio. Tuotannollisista ja ta-loudellisista syistä irtisanotuilla on erityisen kiinnostavia kommentteja paitsi yhtymän todellisesti henkilös-töpolitiikasta erityisesti ulkomailla, niin myös firman toiminnan sosiaa-lisen oikeudenmukaisuuden toteutu-misesta.

Kaikkea suhdetoimintaa ei kuiten-kaan ole syytä laittaa edes heikkoina hetkinä jäihin: Yhtymän perinteiset rapujuhlat houkuttavat aina sangen tasaisen edustuksen päättäjiä. Tämä-kin toimii kuten liike-elämässä: mitä rankempia päätöksiä irtisanomisista johtajat joutuvat tekemään, sitä ran-kemmat juhlat tarvitaan johdolle ja sen siipeilijöille. Rapujuhlien järjes-tämiseksi irtisanotuilta työntekijöiltä tai rapujuhlat välillisesti kustantavil-ta ruokansa roskiksista hakevilta ri-viopiskelijoilta ei kysytä mielipidet-tä juhlien oikeutuksesta. Kannattaisi ehkä kysyä, se on opettavainen koke-mus.

4. Paperilla eettisesti kestävä

Kaikki yritykset ovat osa inhimillistä kulttuuria ja jo siksi niiden tulisi pyr-kiä hyvään. Yliopiston opiskelijoiden yhteenliittymänä ja siten hyväosaisen ns. älymystön edustajana ylioppilas-kunnalla on erityinen yleishumanis-tinen velvoita paremman maailman rakentamiseen. ”Yhtymä harjoittaa pitkäjänteistä yritys- sekä sijoitus-toimintaa kohtuullisin riskein, toimi-aloin määritellyin voittotavoittein,

eettisesti ja ympäristöön nähden vas-tuullisin toimintatavoin”. Yhtymä onkin ottanut haparoivia askeleita eettiseen suuntaa, mistä sille kuuluu kiitos. Nämä askeleet tosin ovat tois-taiseksi täysin riittämättömiä.

Esimerkkeinä ihan nykypäivän käytännön etiikan ongelmista voi-daan mainita vaikkapa Coca-Colan ja Nestlen kaltaisten elintarvikesu-tenöörien tuotteiden osto, myynti ja vieläpä markkinointi tai yhtiön suo-rat sijoitukset ydinvoimalayhtiöihin, globaaleihin elämyksien merkkivalti-aisiin tai eläinkokeita puuhasteleviin organisaatioihin.

Yhtymän hallinnossa eettinen toi-minta nähdään vieläkin osana Yh-tymän markkinointia. Liiketoimin-taa pidetään siten edelleen erillään muusta elämästä. Tämä johtaa ilmei-siin ristiriitoihin yhtiön puheiden ja toimien välillä. Vaara on se, että etii-kasta tulee vain uusi ”johtamisoppi” - ylhäältä asetettu johdon merkityk-setön aivopesukikka. Tuloksena on todellinen sitoutumattomuus omista-jan eettisiin tavoitteisiin ja siten myös paremman maailman rakentamisen velvoitteen ohittaminen.

Katso itse: www.hyy.fi/

JUHO LINDMANKirjoittaja on HYY-Yhtymän hallinto-

neuvoston jäsen.

Vaara on se, että etiikasta tulee vain

uusi ”johtamis-oppi” - ylhäältä asetettu johdon

merkityksetön ai-vopesukikka.”

HYY YHTYMÄ

Kenellä on oikeus saada viestejään lä-pi kadulla ja kaupunkitilassa? Mik-si mainostajat saavat käyttöönsä lisää tilaa, mutta taiteilijoita ja aktiviste-ja rankaistaan julkisen tilan käytös-tä? Kenellä on oikeus määritellä, mi-ten julkista tilaa saa käyttää? Millä kriteereillä katutaidetta tulisi yhteis-kunnassa tarkastella, arvioida ja koh-della? Mitä hyötyä on katutaiteesta ja miksi sitä tulee puolustaa?

Valta kansalle – kadut taiteelle!

Vapaata kaupunkitilaa uhkaa alasajo. Mainostajien valta kasvaa ja yksilön oikeus ilmaisuun kaupunkitilassa ja oikeus vapaaseen kaupunkitilaan on kovaa vauhtia muuttumassa utopiaksi. Kaupallinen kuvasto valtaa katuku-vaa vapaan tilan jäädessä marginaaliin.

Katutaiteen asema ja vapaiden jul-kisten tilojen määrä kaupungissa ker-tovat yksilön asemasta yhteiskunnas-sa ja kaupungissa. Katutaide elävöittää kaupunkikulttuuria, tarjoaa ihmisille mahdollisuuden käyttää julkista tilaa ja haastaa kaupallista katukuvaa. Hel-singissä tällaisella vapaalla ilmaisulla kaupunkitilassa ei liiemmin ole tilaa. Tukholmassa katutaiteella on selke-ämpi paikka julkisessa tilassa. Kevääl-

lä Myymälä2-galleriassa ollut ruot-salaisen taiteilijakollektiivin Akayn katutaiteen, akayismin näyttely ker-toi mitä mahdollisuuksia katutaiteel-la voisi olla jos se saisi enemmän tilaa hengittää.

Poliisin ja yksityisen omistavan luokan näkökulmasta katutaide ja graffitit ovat laittomia töhryjä, jotka tulee poistaa katukuvasta ja joiden tekijöitä pitää rangaista. Helsingin

VEIKKO ERANTI

Toimenpide 200528 KATUTAIDE

kaupungin Stop töhryille -kampan-ja ja viimesyksyiset tarrataiteilijoi-den kiinniotot ja tuomitsemiset ker-tovat synkkää tositarinaa valtiovallan ja Helsingin kaupungin asenteesta. Kaupunki käyttää valtavia summia töhryjen ja graffitien poistoon ja var-tiontiliikkeiden suorittamaan valvon-taan – samaan aikaan terveydenhuol-to, opetus- ja sosiaalitoimikaipaavat kipeästi lisää rahaa. Kumpaan rahat käytettäisiin jos tavallinen kaupunki-lainen saisi päättää?

Kaupunki ja poliisilaitos voisivat yrittää arvioida katutaidetta ja ”töhry-jä” niiden sosiaalisten ja kulttuuristen merkitysten avulla sekä käyttää hy-väkseen sitä nuorisokulttuurin, kau-punkikulttuurin ja visuaalisen kult-tuurin tuntemusta, jota yliopiston kaupunkitutkijoilta, sosiologeilta ja visuaalisen nykykulttuurin tutkijoilta löytyy. Katutaiteelle tulisi antaa mah-dollisuuksia sen sijaan, että sitä yrite-tään estää.

Poliittiset nuorisojärjestöt ja muut aktivistit ovat viime aikoina ottaneet voimakkaasti kantaa katutaiteen puo-lesta, vapaan julkisen kaupunkitilan ja ilmaisunvapauden puolesta ja Stop töhryille -kampanjaa vastaan.Vihre-ät nuoret ja opiskelijat vaati vihreää apulaiskaupunginjohtajaa luopumaan kampanjasta, ja Vasemmistonuoret järjesti yhteiskunnallisen katutaiteen kilpailun. Alkusyksystä järjestetty Ka-tutaiteiden yö ylitti sovinnaisuuden rajat ja aiheutti paitsi paljon ”töhry-jä”, myös kiivasta keskustelua aihees-ta jopa aktivistiskenen keskuudessa. Onkin välttämätöntä, että katutaiteen oikeutuksesta keskustellaan ja että eri näkökulmat pääsevät esiin julkisessa keskustelussa. Kyse ei ole vain siitä, kenen seinään saa piirtää ja näyttää-kö se kivalta, vaan kyseessä on paljon suurempi ja yksilönvapauden kannal-ta merkittävämpi ongelma.

Katutaiteen tai ”töhrimisen” puo-lustaminen ja kaupunkitilan yksi-tyistämisen vastustaminen saavat helposti absoluuttisuuden piirteitä. Missä määrin kriittistä arviointikykyä ja suhteellisuutta tarvitsemme puo-

lustaessamme kansan valtaa kaupun-kitilassa ja taidetta kaduilla? Tulisiko katutaidetta arvioida kuten muuta tai-detta? Onko tavoiteltavaa pyrkiä mää-rittämään esteettisesti hyvää katutai-detta – vai riittääkö yhteiskunnallinen määrittely? Oma näkökulmani katu-taiteeseen on kaksijakoinen. Yhtäältä näkökulmani on poliittinen, toisaalta taiteen tutkimuksen opiskelijan. En voi tarkastella katutaiteeseen liittyvää yhteiskunnallista problematiikkaa si-vuuttamatta kysymyksiä esteettisestä, taiteellisesta arvosta ja taiteen määri-telmästä. Onko katutaide aina taidet-ta ja siksi itseisarvoista vai onko sen arvo ensisijaisesti yhteiskunnallista?

Suomen taidekouluissa on havah-duttu kaupunkitilan mahdollisuuksiin taiteelle. Kuvataideakatemia järjes-ti huhtikuussa yhdessä Kallion seu-rakunnan kanssa Julkinen tila ja kan-salaisyhteiskunta -seminaarin. Sen paneelikeskustelussa oikeustieteilijä Juha-Matti Haarti puolusti vapaata kaupunkitilaa, tarrataiteilijoita ja nuo-ria graffitien tekijöitä rikoskomisario Petri Juvosen vastustaessa näitä. Keskustelussa kulminoitui terävästi se konflikti, joka eri tahojen välillä val-litsee. Erona vallitsevaan tilanteeseen tosin oli se, että tässä keskustelussa katutaiteen puolustajat voittivat.

Taideteollisen korkeakoulun (TaiK) opiskelijoiden teoksia on ollut Helsin-gin Energian sähkökaapeissa. Touko-kuussa kuutosen ratikoissa ja pysä-keillä oli nuorta suunnittelua osana Taikin maistereiksi valmistuvien näyttelyn yhteistyötä HKL:n kanssa. Toisaalta viime keväänä keskustel-tiin myös siitä, saako HKL:n Saksasta ostamia vanhoja raitiovaunuja teipa-ta umpeen kosmetiikkajätin mainok-sin. Taistelu vapaasta julkisesta tilasta hävittiin Helsingin joukkoliikenne-lautakunnassa, ja nyt joudummekin katsomaan katukuvassa L’Oréalin jät-timäisiä mainoksia. Muualla tilan-ne on toinen. Esimerkiksi Roomassa metrovaunut ovat täynnä graffiteja ja Pariisissa metroasemia on piristetty seinämaalauksin.

Taidekoulujen avaukset voivat

osaltaan muuttaa suhtautumista ka-tutaiteeseen ja graffiteihin. Taideins-tituutioina niillä on valta muuttaa ja laajentaa taiteen käsitettä ja ottaa si-ten katutaidetta suojiinsa. Voidaan tietenkin problematisoida sitä, mil-loin katutaide lakkaa olemasta va-paata kansalaislähtöistä osin alakult-tuurista ilmaisua ja milloin se alkaa muuttua taiteeksi, jonka paikka on vangittuna gallerioihin. Taikin säh-kökaappiprojekti rinnastuu helposti sähkökaappeihin liimattuihin tarra-taiteilijoiden tarroihin. Kiinnostavaa tässä on se, miten Taikin opiskeli-joiden teokset ovat hyväksyttäviä, vaikka tarrat eivät. Taikin sähkö-kaappiprojekti on aivan oikeutetus-ti saanut mediassa positiivista julki-suutta. On kuitenkin kaksinaamaista että samaan aikaan tarrataiteilijat on median ja yhteiskunnan taholta tuo-mittu. (Toim. huom. Toimenpiteen painoonmenon aamuna tuomittiin Let Me Love –tarrojen liimaajat lie-viin sakkorangaistuksiin.) Mikä on se oleellinen ero tarrojen ja ”taiteen” vä-lillä?

Sähkökaapit ja muut ”vapaat” ti-lat ovat kauan toimineet tärkeinä tiedotusfoorumeina muun muas-sa pienimuotoista toimintaa järjes-täneille kansalaisryhmille. Nyt kun tällaisia tiloja ollaan puhdistamassa, uhkaa vapaata tiedostusta ja elävää kaupunkikulttuuria asteittainen kuo-lema. Kaupalliset mainokset valtaa-vat itselleen uusia tiloja, pintoja se-kä foorumeita – miksi kansalaisten kannanotoille, tapahtuilmoituksille, mielenosoitusjulisteille ja katutaiteel-le ei löydy samassa määrin uutta elin-tilaa?

Olisiko mahdollista ajatella, että kaupungissa annettaisiin tiloja tai-teelle mainosten sijaan? Millainen kaupunki esimerkiksi Helsinki olisi jos edes osan mainoksista tilalla oli-si tyhjää tilaa sekä taidetta? Olisiko toisenlainen kaupunki mahdollinen? Kaupunki, jossa valta olisi kansalla ja kadut taiteella.

ALINA MÄNTTÄRI

Toimenpide 2005 29KATUTAIDE

Toimenpide 200530

Perusteet rikollisten rankaisemiselle voidaan jakaa karkeasti kahteen ryh-mään. Yhtäältä rangaistuksen tarkoi-tuksena on voinut olla jonkinlaisen oikeuden jumalallisen tai luonnolli-sen tasapainon säilyttäminen. Rikok-sentekijää on rankaistava, koska hän on rikkonut tämän tasapainon, eli toiminut väärin. Toinen lähestymista-pa painottaa menneiden vääryyksien ”korjaamisen” sijaan tulevaisuudessa saavutettavia hyötyjä. Rankaiseminen perustellaan siis pyrkimyksellä vähen-tää rikollista käyttäytymistä estämällä syyllistä tekemästä jatkossa lisää va-hinkoa muille ja ehkäisemällä pelot-teella muiden samanlaisia rikoksia.

Raippaa rikollisille?Rikosoikeusjärjestelmän pitäisi aina olla oikeutettu vain siinä määrin ja siinä ankaruudessa, että millään vähemmän pahaa tuottavilla kei-noilla ei voida päästä samoihin tavoitteisiin. Miksi yhä edelleen van-gitsemme ja rankaisemme ihmisiä, kun siitä saatavat hyödyt ovat jo vähintäänkin kyseenalaisia?

Molemmat näistä oikeuttamis-perusteista törmäävät sellaiseen on-gelmien sumaan, että niiden sovel-tamisen laajuutta on vaikea käsittää. Esimerkiksi kysymyksiin rangaistus-ten ankaruuden ja rikosten suhteesta, syyttömien rankaisemisesta yhteisen hyödyn nimissä ja oikeuttamisperus-teiden ihmiskuvasta ei tunnu löyty-vät kelvollisia vastauksia. Samat on-gelmat tulevat myös käytännössä vastaan. Jälkimmäisen näkemyksen tunnetuimman tukipilarin, teorian yleisestävyydestä, tiedetään pitävän paikkansa vain ääritapauksissa. Epä-määräisyys kyseisen teorian määrit-telyssä, sen vaikuttavissa tekijöissä ja

päämäärissä tekee tieteellisen kritii-kin myös äärimmäisen vaikeaksi.

Nykyisessä rikosoikeudellisessa keskustelussa onkin aivan liian usein tapana ottaa rangaistusten olemas-saolo annettuna itsestäänselvyytenä. Tällöin pyritään vain oikeuttamaan käytäntö, joka muistuttaa viimekä-dessä lähinnä yhteiskunnallista hy-gieniaa, ja jolla eräiltä ihmisiltä riis-tetään itsemääräämisoikeus. Samalla unohdetaan kaikki se mitä rikosoike-usjärjestelmä oikeastaan tuottaa: tus-kaa, kärsimystä, kipua, haittaa ja ne-gatiivisia kokemuksia. Pahimmillaan tämä tarkoittaa liian vahvaa uskoa lain moraalia luovaan voimaan, mikä

RAIPPAA RIKOLLISILLE?

PETRA BOIJE

Toimenpide 2005 31

saattaa konkretisoitua yksittäisen ih-misen uhraamisena kuvitelmalle yh-teisestä hyvästä.

Jopa useat arvostettavat ja erit-täin tärkeät yhteiskunnalliset liikkeet ovat menneet pyrkimyksissään pa-hasti metsään vaatiessaan omalle asi-alleen rikoslain suojaa. Päämääränä on ollut pelkän julkisen painokertoi-men määrittäminen liikkeen edusta-mille arvoille. Vaatimusta esitettäes-sä on kuitenkin jouduttu sulkemaan silmät kaikilta niiltä epäkohdilta, joita kriminalisointi toisi tullessaan. Nämä epäkohdat ovat saattaneet olla suu-rempia kuin se ongelma, jolta halut-tiin alun perin suojautua.

Rangaistusten perusteluiden ana-lyysi nimittäin osoittaa, ettei ran-kaiseminen pääsääntöisesti hyödytä uhria eikä rikollista. Konflikti varas-tetaan asianosaisilta ilman, että hei-dän omia intressejään, kokemuksiaan ja arvojaan kuullaan. Ristiriidat ja on-gelmat irrotetaan liian helposti siitä yhteisöllisestä kontekstista, jossa nii-den ratkaiseminen saattaisi olla niin uhrin kuin syyllisen kannalta parem-pi ratkaisu. Sen sijaan rikoksenteki-jän henkilökohtainen eettinen vastuu korvataan rikosoikeusjärjestelmässä juridisella vastuulla, kun tuomio puh-distaa rikollisen. Kohtaamisen ja kä-sittelemisen sijaan syyllinen unohtaa tekonsa, mutta saa kannettavakseen rikollisen stigman.

Onko vaihtoehtoja?Yksi tapa tarkastella rikosoikeusjär-jestelmää ja sen ongelmia perinteisen uusklassisistisen lähestymistavan si-jaan on abolitionismi. Sen näkökul-masta rikollinen on aina henkilö, joka on tehnyt korvausvelvollisuuden syn-nyttävän teon, joka muistuttaa enem-män konfliktia, ristiriitaa tai jonkin-laista kriisiä. Teon seurauksena tekijä on vaikeassa tilanteessa, jonka sovit-taminen on useimmiten mahdollista. Tällainen rikoksen ja rikollisen mää-rittely mahdollistaisi myös rikosten todellisten syiden syvemmän tarkas-telun, rasismia, seksismiä ja sosiaali-sia ongelmia ei pidä lainkaan vähek-syä.

Vaikka useat menneet abolitionis-tit nimenomaan halusivat taistella julmuutta ja barbariaa vastaan, ovat heidän reformistiset ajatuksensa on-nistuneet legitimoimaan aina vain en-tistä alistavampia ja hienostuneempia kontrollin muotoja. Yritykset kehittää järjestelmää uusien vähemmän anka-rien rangaistusten ja menettelyiden avulla ovat pääsääntöisesti johtaneet vain kontrolliverkon kiristymiseen. Tästä syystä nykyistä abolitionismia ei voi pitää kovin rakentavana kanta-na. Sen menetelmänä ei ole enää re-formismi, vaan pääpaino on pelkällä negatiivisella kritiikillä.

Riittäväksi ratkaisuksi ongelmaan katsotaan koko rikosoikeusjärjestel-män poistaminen ja korvaaminen ei-repressiivisillä menetelmillä. Hyl-kääkö abolitionismi tällöin kuitenkin yksittäisen ihmisen? Useiden mieles-tä kyllä, koska se vaatii ihmisiltä mer-kittävää toleranssia poikkeavuuksien suhteen; kykyä järjestää yhteiselämä sovintojen, suvaitsevaisuuden ja hen-kilökohtaisen eettisen vastuun perus-talle.

Kenen pitäisi selitellä?Olennaisinta olisi kuitenkin ymmär-tää, että rangaistuksien oikeutukses-ta keskusteltaessa on todistustaakka asetettava eettisesti hyväksyttäväk-si eli siirrettävä perustelu- ja oikeut-tamisvelvollisuus rikosoikeusjärjes-telmälle eikä sen kriitikolle. On pys-tyttävä määrittelemään järjestelmän oikeuttavat periaatteet tyydyttävällä tavalla, todistettava oikeutusperiaat-teen toimivuus luotettavalla krimino-logisella tutkimuksella ja osoitettava järjestelmä eettisesti hyväksyttäväksi.

Pohdintaan rangaistuksen oikeu-tuksesta ei ole siis mahdollista tehdä vain filosofisessa tyhjiössä. Toisaalta on varottava myös toimivuuden ja oi-keutuksen sokeaa samaistamista toi-siinsa. Sitä voi syystäkin pitää yhtenä suurimmista eettisistä latteuksista, johon moderni rikosoikeustiede on pystynyt.

JOUNI WESTLINGArtikkelin kirjoittaja on käyttänyt

työssään hyväkseen Ari Hirvosen ja Nils Christien teoksia.

RAIPPAA RIKOLLISILLE?

PETRA BOIJE

Toimenpide 200532

Matti Kurikka – ihannesosialistinen näkijäInkerinmaalla syntynyt ja Helsingis-sä opiskellut Matti Kurikka oli kes-keisessä roolissa Suomen työväen-liikkeessä aivan 1800-luvun lopulla, toimiessaan Työmiehen päätoimit-tajana. Hän oli mukana perustamas-sa monia työväenyhdistyksiä ja kiersi puhumassa edistäen Suomen työnvä-enliikkeen ja myöhemmin amerikan-suomalaisten työnväenliikkeen kas-vua.

Hän vastusti jyrkästi vallankumo-uksellista sekä parlamentaarista so-sialismia. Kurikka kannatti ihannes-osialismia, jossa oli vaikutteita mm. teosofiasta, tolstoilaisuudesta, kris-tinopista ilman pappeja ja kansallis- sekä raittiusaatteista. Helmikuun ma-nifestin aikoihin vuonna 1899 hän oli hetken jopa Suomen tunnetuin ja vi-hatuin mies, koska kehotti työväkeä olemaan allekirjoimatta kyseistä ma-nifestia vastustavan adressin. Syynä oli se, että työväen johtoa oli hänen mielestään sitä laadittaessa sivuutet-tu.

Saman vuoden kesällä 1899 Turun kokouksessa perustettiin Suomen työväenpuolue (vuodesta 1903 Suo-men Sosialidemokraattinen puolue). Kokouksen yhtenä tarkoituksena oli heikentää luokkataistelua vastustavan Kurikan vaikutusvaltaa työväenliik-

Sointula – SUOMALAISTA IHANNESOSIALISMIA 1900–LUVUN ALUSTA

keessä. Myös Kurikan mm. teosofiset ajatukset tekivät hänestä ei-vakavas-ti otettavan työväenjohtajien silmis-sä. Petyttyä materialistisiin ”leipäso-sialisteihin” hän suuntasi katseensa Australiaan ja suunnitteli ihanneyh-teiskuntaa. Hän oli hyvin perillä ai-kaisemmista kokeiluista ja siitä, mi-ten niiden oli käynyt.

Sointulan perustaminenAustralian ihannesiirtokunnan pe-rustaminen epäonnistui ja Matti Ku-rikkaa pyydettiin Kanadaan perusta-maan uutta.

Kanadan lainsäädäntö ei tuntenut osuustoimintaa, joten perustettiin Kalevan Kansa Colonisation Compa-ny Limited. Lopulta löydettiin sopiva paikka, Malcolm-saari 300 kilometrin päässä Vancouverista.

Kanadan asutuslain mukaan koko 11 000 hehtaarin saari merellä luovu-tettiin Kalevan Kansalle. Ehtona oli hankkia riittävä määrä suomalaisia siirtolaisia sekä rakentaa omin varoin tietty määrä yleisinfrastruktuuria. Suomalaiset alkoivat käyttää saares-ta nimitystä Malkosaari. Se oli lähes asumaton ja syrjäinen, kuitenkin lai-vareittien varrella.

Lehtikirjoituksien, Kurikan puhu-jamatkojen ja asiamiesten välityksel-lä haalittiin muuttajia Malkosaarel-le. Heistä valtaosa oli jo Amerikassa

asuvia suomalaisia. Tarkoitus oli va-likoida muuttajia, mutta käytännös-sä kuka tahansa kelpasi. Ensimmäiset muuttajat saapuivat saarelle jouluna 1901. Matti Kurikka itse muutti saa-relle seuraavan kesän juhannuksena ja samalla päätettiin yhdyskunnan ni-meksi Sointula.

Matti Kurikan apulaiseksi tuli Suo-mesta hänen vanha ystävänsä A. B. Mäkelä, joka haaveili jopa koko Suo-men työväestön siirtämistä omalla laivalla Brittiläiseen Kolumbiaan.

Sointulassa vaatteet, ruoka ja asu-minen olivat ilmaista. Yksityispalstoja jaettiin 50 vuoden nautintaoikeudel-la vastoin Kurikan tahtoa, joka olisi halunnut täydellistä yhteisomistusta. Sointulan ongelmana oli ammattitai-toisten työntekijöiden puute. Merika-lastajia ja ammattimetsureja ei ollut yhtään, vaikka kalastuksen ja metsä-töiden oli tarkoitus olla tärkeimmät tulolähteet. Yksipuolinen ruoka, asu-mistilojen niukkuus ja liialliset odo-tukset saivat monen muuttamaan pois. Parhaimmillaan Sointulassa oli yhdellä kertaa joidenkin arvioiden mukaan 350 ihmistä, mutta liikku-vuus oli runsasta ja ainakin tuhat ih-mistä käväisi siellä kaikestaan. Huono taloudenpito ja velkaantuminen aihe-uttivat ristiriitoja.

Sointulan tarunhohtoiseen nimeen on usein liitetty sosialistinen utopiakokeilu sekä vapaa rakkaus, mutta myös täydellinen epäonnistuminen. Sen tavoitteena oli olla esikuvana ja onnellistaa maailma. Sointula oli Matti Kurikan luomus, jonka kantavana voimina piti olla sopusoinnun ja ihanteiden. Matti Kurikka on ristiriitai-nen henkilö Suomen työväenhistoriassa valtavirrasta poikkeavien ajatustensa takia. Ihanneyhdyskuntia on aina perustettu ja melkein yhtä usein ne ovat epäonnis-tuneet. Seuraavassa esitetään minkälainen oli Matti Kurikan ja Sointulan historia, aatteet, vapaa rakkaus sekä mikä tuhosi sen.

SOINTULA

Toimenpide 2005 33

Sointula hajoaa - tulipalo, taloudelliset ongelmat ja ”vapaa rakkaus”Tammikuussa 1903 lähes koko Soin-tulan väki oli kokoontunut pääraken-nuksensa Melulan yläkertaan. Alaker-rassa syttyi tulipalo, jonka seurauk-sena monet loukkaantuivat ja kolme aikuista ja kahdeksan lasta kuoli. To-dennäköisin syy palolle oli Kurikan keksimä lämmitysjärjestelmä, jossa lautaputken kautta puhallettiin läm-mintä ilmaa hataran rakennuksen huoneisiin. Jotkut jopa epäilivät paloa Kurikan järjestämäksi tuhotakseen ti-likirjat, mutta myöhemmin tilit osoi-tettiin oikeellisiksi. Sointula alkoi ha-jaantua sisäisesti ja oppositio alkoi kerääntyä A. B. Mäkelän ympärille. Tappiollinen siltaurakka, jonka Ku-rikka oli sopinut lisäsi kritiikkiä enti-sestään häntä kohtaan.

Myös Kurikan näkemykset ”va-paasta rakkaudesta” herättivät voima-kasta vastarintaa osassa sointulalaisia. Kurikka tarkoitti ”vapaalla rakkaudel-la” mm. sitä, että naisen ei tarvitse hävetä avioliiton ulkopuolista äitiyttä

sekä naisen vapautta valintaan. Soin-tulan ”vapaa rakkaus” sai runsasta huomiota englanninkielistenkin kes-kuudessa. A. B. Mäkelällä oli aihetta katkeruuteen myös oman avioliitton-sa särkymisen johdosta, johon syylli-senä hän piti Kurikkaa. Monien risti-riitojen takia lokakuussa 1904 Matti Kurikka jätti Sointulan. Ihanneyhtei-sö oli hajonnut, mutta noin puolet asukkaista jäi saarellensa jatkamaan elämää. Sointula on edelleen ole-massa oleva pieni kalastuksesta elä-vä englanninkielinen yhteisö. Siellä on Kanadan vanhin edelleen toimin-nassa oleva osuuskauppa sekä vireää osuustoimintaa.

Matti Kurikan loppuvaiheetKurikan uusi Sammon Takojat –poi-kamiesyhteisö epäonnistui myös ja hän palasi Suomeen 1905 ja nousi vielä kerran Suurlakon aikana parras-valoihin, mutta pian hänet syrjäytet-tiin ja jopa erotettiin Sosiaalidemo-kraattisesta puolueesta. Hän perus-ti myöhemmin vielä oman puolueen, mutta vaaleissa ei tullut yhtään paik-

”Kurikan ajatukset ja puuhat ovat niin suurta roskaa, ettei niistä kannata edes puhua”

EETU SALINTyöväenliikkeen poliitikko ja lehtimies

Kalevan kansa Colonization Companyn johto-kunta vuonna 1904. Keskellä pöydän takana on Matti Kurikka ja A. B. Mäkelä piipun kanssa.

kaa. Tappion jälkeen hän palasi takai-sin Amerikkaan ja elämänsä loppu-vaiheilla hän suunnitteli vielä naisten Sointulaa ja suurta matkaa itämaisen viisauden alkulähteille. Matti Kurikka kuoli vuonna 1915 ja haudattiin New Yorkin Brooklyniin, Greenwoodin hautausmaalle.

Matti Halminen: Sointula – Kalevan kansan ja Kanadan suomalaisten histo-riaa (1936) Vapauden Kirjapaino.

Kalevi Kalemaa: Matti Kurikka – legen-da jo eläessään (1978) WSOY.

Reino Kero: Suureen Länteen - Siirto-laisuus Suomesta Pohjois-Amerikkaan (1996) Gummerus Kirjapaino Oy.

Reino Kero: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa – Siirtolaiselämää yhdysval-loissa ja Kanadassa (1997) Gummerus Kirjapaino Oy.

The People of Sointula –dokumentti, TV1 19.8.2005, Karvonen Films Ltd.

Matti Kurikka: Sointulaan

Sointulaan, Sointulaan,aatokseni pyrkii vaan!

Vaikka kunne mieli kiintyy, Kotilahti sille siintyy,

Malkonsaaren rantamat.

Sointulaan, Sointulaan,aatokseni pyrkii vaan!

Mylvinnästä maailman myrskyn,pyörtehistä hurjan tyrskynmielen kaipaa rauhalaa.

Sointulaan, Sointulaan,aatokseni pyrkii vaan!

Turvaton saa rauhan siellä.Ihanteitten sulotiellä

laajaks �aatos aukiaa.

Sointulaan, Sointulaan,aatokseni pyrkii vaan!

Siellä tehdään veljestyötä,ihmiskunnan helmivyötävalmistetaan sointuvaa.

SOINTULA

Toimenpide 200534

Jag har hittat en ny idol. Stanley Kubricks geniala film Dr. Strangelove or How I learned to stop worrying and love the bomb har sedan första gången jag såg den fascinerat mig, och hör nu till min lista av absoluta favoritfilmer. Därför är det kanske föga överraskande att jag i den filmen hittat min nya idol: Doktor Merkwürdichliebe alias Dr. Strange-love.

Doktorn, som filmen tagit sitt namn efter, är en tysk vetenskapsman som olagligt smugglats över till USA efter andra världskrigets slut, för att utveckla vapen för USA under kalla kriget (verk-samheten gick under namnet Ope-ration Paperclip och är en omhuldad favorit bland konspirationsteoretiker). Herr doktorn (spelas av Peter Sellers) är en rullstolsbunden, briljant veten-skapsman, iskall psykopat och högt aktad auktoritet inom den amerikan-ska militärledningens innersta cirkel. Behöver man t.ex. få veta hur en do-medagsmaskin, kapabel att utplåna allt liv på jorden, är konstruerad så är han den rätta mannen att vända sig till.

Förutom nyttig sakkunskap besitter mannen också andra värdefulla egen-skaper. Tack vare en fulländad moralisk relativism och en knivskarp logik är inga medel så nedriga att han inte kan motivera dem inför sig själv och andra.

Alldeles uppenbart är han en överlev-nadskonstnär, då han redan klarat sig helskinnad ifrån ett blodigt världskrig. Inte ens jordens nära förestående un-dergång visar sig vara ett olösligt pro-blem. Även till detta finner Doktorn en lösning, som inbegriper att han själv plus vissa utvalda tillbringar ca hundra

Vad skulle Dr. Strangelove göra?

år under jorden med en könsfördel-ning på tio kvinnor per man, och det hela är fullt logiskt. Ingen panik, USA kommer att återuppnå sin nuvarande BNP inom loppet av tjugo år eller så.

Så närhelst jag råkar inför ett kvistigt problem tänker jag i fortsättningen fråga mig: vad skulle Dr. Strangelove göra?

Ja, vad skulle han göra? Här sitter jag i ett Finland dömt till en tynande tillvaro och armod i skuggan av det hotande Kina-fenomenet med en utbildning på hälft och en osäker framtid. Förvisso besitter jag inget av hans djupgående kunskap om vapenindustrin, så den vägen är stängd. Men hederligt arbete är helt uteslutet, ingen har någonsin blivit rik på det.

Med tanke på min situation vore det bästa kanske zatt aktivera mig poli-tiskt, vilket till en början inte kräver någon talang alls. Det bästa valet vore antagligen att aktivera sig inom soci-aldemokratiska partiet, som nu tills vidare är det största partiet, och hoppas att min totala brist på äkta politisk övertygelse uppmärk-sammas. Jag kunde kanske satsa på att bli en grå eminens och t.ex. skriva tal för Tuula Haatainen, vilket inte verkar kräva någon talang alls.

För övrigt har partiet en väldigt luddig ideo-logisk bas för sin verk-samhet. Då kunde jag hålla mig väl med sam-

lingspartiet, vilket vore förutseende för den händelse att det en dag blev dags att vända kappan efter vinden.

Vad bekommer Kina-fenomenet är lös-ningen förbluffande enkel. Det bästa vore att sälla sig till förespråkarna, och pådriva en politik som gynnar den utvecklingen i möjligast hög grad. Europas historia visar att det alltid har varit väldigt lukrativt att utsuga folken i U-länderna, bara man har vett att höra till den ekonomiska eliten. Och eftersom jag redan förkastat tanken på hederligt arbete finns det ingen risk för att min arbetsplats försvinner till Sydostasien.

Evil will always triumph, because good is dumb. Var är närmaste socialdemo-kratiska värvningskontor?

LASSE GAROFFStudentbladets redaktions-sekreterare

PÅ SVENSKA

Evil will always triumph, because good is dumb

Evil will always triumph, because good is dumb

Moneen kertaan kuopattu Marx on taas otsikoissa.

Karl Marx -seura ry

on Marxin ajatteluun kohdistuvan kiinnostuksen, tutkimuksen ja keskus-

telun foorumi Suomessa.

Kotisivu: www.marx-seura.kaapeli.fi.Sähköposti: marx-seura@kaapeli.fi

“Marx voted top thinker” (Guardian)

“Why Marx is man of the moment” (Observer)

Ilmastonmuutos?Se on kiinalaisten vika.

Isi nyt vaan tykkää isoista autoista.

www. jun t t iau to .com

il y a trop de misère et trop de crimes. Quand il y aura moins de misère, il y aura moins de crimes. Si la terre était libre, tu ne serais pas là

Sitoutumaton vasemmisto eli Sitvas on punavihreä, puoluei-siin sitoutumaton kansalais-järjestö. Toimimme Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa,

mutta elämme tiiviissä yhteydessä myös muu-hun yhteiskuntaan.

Vasemmistolaisuus on meille ennen kaikkea so-lidaarisuutta ja tasa-arvoa. Se vaikuttaa tapaam-me elää, ajatella ja toimia. Sitoutumattomuus merkitsee vapautta puolueista ja ulkoa määrä-tyistä mielipiteistä. Haluamme rakentaa tasa-ar-voista ja ekologisesti kestävää maailmaa, jossa moniarvoinen kulttuuri, globaali yhteisvastuu ja luonnon ja ympäristön vaaliminen ovat aidon demokratian rakennusaineita. Uskomme, että pasifi stinen maailmankatsomus, feministiset aatteet ja ihmisoikeuksien kunnioitus tuovat lo-pulta maailmaan rauhan ja vapauden.

Järjestämme keskustelutilaisuuksia, mielenosoi-tuksia, opintopiirejä ja bileitä sekä muuta muka-vaa punavihreää toimintaa. Uskomme vapaan ja kriittisen keskustelun voimaan, mutta emme kaihda suoraa kansalaistoimintaakaan.

Hylkää porvarillinen maailmankatsomus, äänes-tä sitoutumatonta vasemmistolaista!