Päihdetyön erikoislehti 5 n 2014

VERTAISTUKEA HUOSTAANOTON

JÄLKEEN

HUUMEKUOLEMA MEDIASSA

NIKOTIINI SIIRTYNYT UUSIIN TUOTTEISIIN

2 Tiimi 5 n 2014

PÄÄKIRJOITUS: Onko meillä varaa? Aino Majava 3

LYHYESTI 4

Rinnalla kulkijana vertaisohjaajan roolissa Iina Järvi 6

Mutkia aikuisuuden tiellä Auli Saukkonen 10

KATAINEN: Alkoholipolitiikka ja kärsivä kansa Anu Katainen 11

Perinteinen savuke menetti maineensa Minttu Tavia 12 – uudet trendit tulevat

TYÖ JA TEKIJÄ:Kristiina Hietamies Auli Saukkonen 16

TIETEEN KENTILTÄ 20

SARVANTI:Ikävä Aristotelesta Tapani Sarvanti 21

Moraalipaniikista ehkäisevään tiedottamiseen – Mikko Salasuo 22”Huumekuolema” Helsingin Sanomissa 1994–2014 Lauri Mikola

TUTKITTUA:Päihdeongelmaisia kuormittavat monet asiat Tuuli Pitkänen 26 Antti HolopainenFATTALUUTA: Parempaa palvelua yhdessä toimien Annika Kokkonen 28

KokeNet tarjoaa vertaistukea ja apua alkoholiongelmiin Hannu Ylönen 29

HENKIREIKÄ: Linnut Matti Mäkelä 31

TIIMIPäihdetyön erikoislehti, www.a-klinikka.fi/tiimi

50. vuosikerta ILMESTYY viisi kertaa vuodessa, ISSN 0358-6936

JULKAISIJA A-klinikkasäätiö,Maistraatinportti 2, 00240 Helsinki,www.a-klinikka.fi, p. (09) 6220 290, fax (09) 175 276

PÄÄTOIMITTAJA Aino Majava,aino.majava@a-klinikka.fi TOIMITUSSIHTEERI Auli Saukkonen, auli.saukkonen@a-klinikka.fi ULKOASU Katriina Iho

TOIMITUSNEUVOSTO Marja Holmila (pj.), Kristiina Koskiluoma, Satu Lipponen, Aino Majava, Mikko Salasuo, Ilpo Salonen, Kaija Seppä, Kaarlo Simojoki, Teemu Tiensuu, Jouni Tourunen

TILAUKSET & OSOITTEENMUUTOKSETA-klinikkasäätiön keskustoimisto,toimistonhoitaja p. (09) 6220 290,tilaukset@a-klinikka.fi TILAUSHINTA 25 euroa/vuosi

ILMOITUKSET Auli Saukkonen, auli.saukkonen@a-klinikka.fi

PAINOPAIKKA Esa Print

KANNEN KUVA Scanstockphoto

5 n 2014Päihdetyön erikoislehti

6

16

5 n 2014 Tiimi 3

PÄÄKIRJOITUSAINO MAJAVA • aino.majava@a-klinikka.fi

Ei ole oikein kehittää yhteiskuntaa vahvimman ehdoilla.

Kommentoi pääkirjoitusta osoitteessa: www.a-klinikka.fi/tiimi

Onko meillä varaa?Mietojen alkoholituotteiden mainonta vähenee ensi vuoden alusta. Ulkomainonta kielle-tään ja sosiaalisen median käyttöä markkinoinnissa rajoitetaan. Alkoholin saatavuuteen tai hintaan ei tule muutoksia. Olutta saa yhä kaupasta seitsemänä päivänä viikossa 12 tuntia vuorokaudessa.

Vaikka lakimuutos ei oikeasti rajoita kuluttajien sananvapautta, sosiaalisessa mediassa on syntynyt muodikas vastaliike, jossa ihmiset julkaisevat kuvia viskistä ja oluesta. Lehtitieto-jen mukaan kyse on alkoholimainontaa laajemmasta ilmiöstä: suomalaiset ovat kyllästyneet holhoukseen. Filosofi Tommi Uschanovin sanoin ”valtion puuttuminen ihmisten asioihin merkitsee suomalaisten nettipuheissa jo Pohjois-Koreaa”.

PERSPEKTIIVIÄ voi tosiaan hakea ulkomailta, kuten monen suosikkijuoman kotimaasta Ranskasta. Siellä alkoholin mielikuvamainonta on kokonaan kielletty. Se ei riitä ranskalaisille: vastikään päivänvalon näki lakiesitys, jossa houkuttelu liialliseen alkoholin-käyttöön toisi jopa vankeutta ja tuhansien eurojen sakot. Tarkoituksena on estää myös internetissä tapahtuva juopotteluun yllyttäminen.

”Meidän täytyy lopettaa humalaisuus, josta on niin paljon haittaa nuorille ihmisille”, Ranskan terveysministeri Marisol Touraine linjasi.

Myös suomalaiset päihdejärjestöt ovat korostaneet lasten ja nuorten suojelemista alkoholimainonnalta. Taustalla on ajatus, ettei ole oikein kehittää yhteiskuntaa vahvimman ehdoilla. EHYT ry:n teettämän kyselyn mukaan nuoret huomaavat alkoholimainonnan siinä missä aikuisetkin. Aikaisin aloitettu juominen ennakoi myöhempiä päihdeongelmia.

#VISKIGATEN ohella julkista keskustelua leimaavat firmojen yt-neuvottelut ja televisiossa itkevät julkkikset. Ajat ovat ankeat ja vähäosaisten palveluista leikataan, koska ”ei ole vaihtoehtoja”. Jos kansalainen haluaa hoitoon, maksajaa ei aina tahdo löytyä.

Alkoholihaitat nielevät niukkoja verorahojamme. Etunenässä ovat järjestyksenvalvon-nan ja erikoissairaanhoidon kustannukset. THL:n arvioiden mukaan pelkästään alkoholin aiheuttamien tuotantomenetysten arvo voi olla Suomessa yli 600 miljoonaa euroa.

Onko meillä oikeasti varaa siihen, että suomalaiset juovat itsensä huonoon kuntoon? Jos kunnon hoidosta ei ole varaa maksaa, pitäisikö rajoittaa mainontaa ja jopa saatavuutta? Jos ihmiset juovat vähemmän, säästyy rahaa ja terveyttä.

Norjassa alkoholimainonta on muuten kielletty kokonaan – kuten oli Suomessakin ennen vuotta 1995.

4 Tiimi 5 n 2014

Tiimi ilmestyy 2015Numero Aineisto- Ilmestyy päivä

1 26.1. 19.2.2 1.4. 23.4.3 18.5. 11.6.4 31.8. 24.9.5 2.11. 26.11.

Mika

el Sö

derst

röm

A-klinikkasäätiö lomauttaa 392 työntekijäänsän A-klinikkasäätiö on saanut päätökseen koko henkilöstöään koskeneet yt-neuvottelut. Niiden tuloksena kuusi työntekijää irtisanotaan ja kaikki-aan 392 henkilöstöön kuuluvaa lomautetaan 1–2 viikoksi. Henkilöstökulu-jen lisäksi säästetään toimintamenoista.

Lomautusten vuoksi A-klinikkasäätiön hoito- ja kuntoutuspalveluihin ei riitä tarpeeksi henkilöstöä, joten niitä joudutaan sulkemaan loppuvuonna ja vuodenvaihteessa. Sulut kestävät hoitopaikasta riippuen 10–23 vuoro-kautta.

HDL aloittanut yt-neuvottelut n Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) säätiö on aloittanut lähes koko henkilökuntaansa koske-vat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelujen piirissä on 665 työntekijää. Arvioitu henkilöstön vähennystarve on noin 60 henki-löä. HDL kertoo tehostavansa ja organisoivansa uudelleen toimin-taansa.

Yt-neuvotteluihin ovat johta-neet yleinen taloudellinen tilanne ja varsinkin kuntien ostokäyttäy-tymisen nopea muutos. Ne ovat vieneet säätiön toiminnan tap-piolliseksi.

Yt-neuvottelut koskevat Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön kaikkia työntekijöitä lukuun ottamatta lapsi- ja per-hetyön palvelualuetta. Lapsi- ja perhetyöstä irtisanottiin 24 työn-tekijää lokakuussa.

HDL tuottaa sosiaali-, terveys- ja koulutusalan palveluja. Se on erikoistunut vaativien erityisryh-mien palveluihin lastensuojelus-sa, nuorten palveluissa, asumis- ja työllistämispalveluissa sekä päih-de- ja mielenterveystyössä.

Vantaan hankkeen työntekijöitä ovat palvelupäällikkö Lauri Kuosmanen (oik.), hankekoordinaattori Milla Bergman ja kokemusasiantuntija Hannu Ylönen.

Kokemusasiantuntijan vastaanotto jatkuu Vantaallan Vantaan Korson terveysasemalla on kokeiltu kaksi vuotta, miten omasta päih-desairaudestaan toipunut, tehtävään koulutettu kokemusasiantuntija voi auttaa päihdeongelmista vielä kärsiviä terveysaseman asiakkaita matalan kynnyksen pe-riaatteella.

Toiminnasta on saatu hyvät kokemukset. Asiakastyytyväisyyskyselyssä kak-si kolmesta kokemusasiantuntijan vastaanotolla käyneestä kertoi hyötyneensä erittäin paljon vastaanotolla saamastaan vertaistuesta, kokemustiedosta ja palve-luohjauksesta.

Hanke kestää tämän vuoden loppuun, mutta se on saanut jatkoa Vantaan kau-pungin omana toimintana vuoden 2015 ajan. Toiminta jatkuu 50 prosentin työ-aikana.

5 n 2014 Tiimi 5

Päihdepäivät toukokuussan Ensi vuoden Päihdepäivät järjestetään 19.–20.5. Helsingin Kulttuuritalolla. Tapahtuman tee-mana on Päihdekulttuuria muut-tamassa, ja ohjelma valmistuu vuoden vaihteessa.

Päihdepäiviä järjestää Ehkäi-sevä päihdetyö Ehyt ry ja sen koordinoima Ehkäisevän päihde-työn verkosto yhteistyökumppa-neineen.

Tositarinoita rahapelaamisestan ”Siinä minä istuin ja odotin kuolemaa”, kertoo Pekka, enti-nen peliriippuvainen.

Sosped-säätiön Pelirajat’on –hanke on julkaissut peliriip-puvuudesta kertovan kirjasen 900 000 suomalaista. Se kertoo yhdeksän tositarinaa raha-pelaamisesta. Julkaisuun voi tutustua hankkeen nettisivuilla: pelirajaton.fi/tarinat.

LYHYESTI

Kovien huumeiden ongelmakäyttäjiä 18 000–30 000n Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkistanut uuden arvionsa amfetamii-nien ja opioidien ongelmakäyttäjien määrästä Suomessa. Arvion mukaan heitä on 18 000–30 000. Amfetamiinien ongelmakäyttäjiä arvioidaan olevan 11 000–18 000 ja opioidien ongelmakäyttäjiä 13 000–15 000.

Luku perustuu vuoden 2012 rekisterimerkintöjen pohjalta laskettuun tilastotieteelliseen arvioon.

Ongelmakäyttäjistä noin puolet on Etelä-Suomessa ja kolmasosa pää-kaupunkiseudulla. Lähes puolet on 25–34-vuotiaita. Naisia on noin kol-mannes.

Jukka Ollgren ym.: Amfetamiinien ja opiodien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2012. Yhteiskuntapolitiikka 5/2014.

Orpokotia katsottu noin 700 000 kertaan A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminta on julkistanut uuden videon, joka haastaa miettimään lapsen oikeuksia hyvään arkeen. Orpokoti-filmi sijoittuu kuvitteelliseen aikuisten orpokotiin. Se kysyy, millaista olisi, jos lapset voisivat valita omat vanhempansa.

Videon englannin- ja suomenkieliset versiot ovat keränneet You-tubessa ensimmäisen kuukauden aikana noin 700 000 katselukertaa. Video on edellisen, suurta huomiota herättäneen Hirviöt-filmin tavoin markkinointiviestintätoimisto Havas Worldwide Helsingin käsialaa.

Hyvää jouluaTiimin

lukijoille!

6 Tiimi 5 n 2014

Minna on päässyt jaloilleen ja haluaa nyt auttaa muita.

Teksti: ANU PÄRSSINENanu.parssinen@a-klinikka.fiKuvitus: PÄIVI KARJALAINEN

Rinnalla kulkijana vertaisohjaajan roolissa

IINA JÄRVIiina.jarvi@suomenkasper.fi

5 n 2014 Tiimi 7

> > >

Vanhemmuutta on tärkeää ja kannattavaa tukea huostaanoton jälkeenkin. Pitkän toipumistien

kulkenut Minna ryhtyi vertaisohjaajaksi ja tukihenkilöksi.

Miltä tuntuu, kun oma lapsi otetaan huos-taan? Miltä tuntuu, kun tietää, että omalla käyttäytymisellä ja elämäntavalla on ollut siihen merkitystä? Miltä tuntuu, kun tun-

tuu, ettei oikein tahdo saada tätä ainoaa elämäänsä sellaisil-le raiteille kuin haluaisi?

Voi kukkia -verkostohankkeen vertaisohjaajana toi-miva Minna tietää noista kysymyksistä jotakin, sillä hä-nen lapsensa otettiin huostaan Minnan ollessa 23-vuotias. Huostaanoton perusteena oli äidin päihteidenkäyttö ja epävakaan perhe-elämän aiheuttama epäsäännöllisyys lapsen elämään. Lapsen perustarpeista, ruoasta ja vaatteis-ta, vanhemmat kyllä huolehtivat, mutta henkisesti ei aina kyetty olemaan läsnä.

Minna oli itsekin vielä lastensuojelun jälkihuollon pii-rissä oleva nuori, kun hän 18-vuotiaana huomasi olevan-sa raskaana. Lapsi oli toivottu, mutta kovasta yrittämisestä huolimatta oma päihteidenkäyttö, erilaiset mielentervey-den ongelmat ja epäkypsä vanhemmuus kasvoivat ylivoi-maiseksi haasteeksi. Minnan äiti teki lopulta omasta lap-senlapsestaan lastensuojeluilmoituksen, joka johti ensin lapsen kiireelliseen sijoitukseen ja lopulta huostaanottoon.

”Oli se kova paikka, kun oma lapsi vietiin suoraan päi-väkodista vain pari viikkoa ennen hänen 5-vuotispäivään-sä. Menin ihan sekaisin, kun sosiaalityöntekijät kertoivat hakevansa lapseni päiväkodista ja vievänsä hänet sieltä suoraan lastenkotiin. Raivostuin ja uhkailin sosiaalityönte-kijöitä. Itkin ja raivosin vuoron perään”, sanoo Minna.

”Olin kuvitellut olevani aikuinen ja osaavani toimia vanhempana, mutta eihän se sitten niin ollut. Olin itsekin viettänyt osan nuoruudestani kodin ulkopuolelle sijoitet-tuna ja minulla oli paljon käsittelemättömiä asioita omasta lapsuudestani. Jouduin niiden asioiden eteen oman lapseni huostaanoton yhteydessä. En sitten pystynyt kohtaamaan kaikkia tunteita, joita eteeni tuli.”

”Oli kova paikka, kun oma lapsi vietiin suoraan päiväkodista.”

Min

nan k

otial

bum

i

8 Tiimi 5 n 2014

”Omien kokemusteni pohjalta olen tajunnut, miten tärkeää on kuunnella asiakasta.”

”Olin kuvitellut olevani aikuinen ja osaavani toimia vanhempana.”

pitkään. Ne eivät vaan yksinkertaisesti sopineet minulle. Olin aivan pökkyrässä koko ajan enkä osannut ajatella sel-keästi. En suostunut syömään lääkkeitä, koska ne vaikut-tivat kielteisesti äitinä olemiseen ja arjen pyörittämiseen.”

Oivalluksia vertaistukiryhmästäMinnan miehen kuoleman lisäksi hänen isänsä ja äitinsä kuolemat lyhyen aikavälin sisällä 2000-luvun alkupuolella vaikeuttivat lisää elämänhallintaa. Päihderiippuvuus vaih-tui peliriippuvuudeksi ja hän purki pahaa oloaan pelaamal-la. Minna sai silloin apua muun muassa vertaistukiryhmis-tä. Näissä ryhmissä hän oivalsi, miten tärkeää on vertais-tuki, kuunteleminen ja omista tunteista ja tuntemuksista puhuminen. Hänelle syntyi entistä suurempi halu ja tarve auttaa toisia.

”En ole päässyt elämässä helpolla ja olen joutunut taistelemaan todella paljon monista asioista – esimerkik-si päästäkseni velkajärjestelyn piiriin ja saadakseni tukea perheelleni. Näiden kokemusten myötävaikutuksesta olen

Laitosjaksot ovat olleet tärkeitäMinnaa auttoi, kun hän pääsi aika pian lapsen huostaan-oton jälkeen hoitoon silloiseen Tyynelän kuntoutuskeskuk-seen.

”Olin ollut siellä jo edellisenä vuonna lyhyellä hoito-jaksolla ja koin paikan turvalliseksi. Minulla oli ollut myös hoitosuhde paikallisella A-klinikalla, jossa olin käynyt kes-kustelemassa ja antamassa seulat. A-klinikan työntekijä oli erittäin mukava. Hän kuunteli, kohtasi minut ihmisenä ja osasi kannustaa eteenpäin. Meillä oli mielestäni avoin suh-de ja hänen käytöksensä viesti välittämisestä.”

Lapsen kiireellinen sijoitus muuttui huostaanotoksi, mutta Minna ei suostunut koskaan allekirjoittamaan pää-töstä. Yhdeksän kuukautta sijoituksen jälkeen lapsi pääsi takaisin kotiin, vaikka huostaanottopäätös pysyi voimassa vielä muutaman vuoden. Minnalla oli pitkiä raittiita jakso-ja. Hän kiittää niistä vahvaa tukiverkkoaan, kuten päivätoi-mintakeskusta ja niitä sosiaalityöntekijöitä, jotka ymmärsi-vät, kannustivat ja tukivat eteenpäin.

Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus oli välillä suurta. Päivät vaihtelivat hyvistä todella huonoihin. Minnalla oli paljon selvitettäviä asioita lähtien omasta lapsuudesta.

Vuonna 1999 Minna pääsi Sininauhaliiton Hynttyyt yhdessä -projektin ylläpitämän tuetun asumisen piiriin. Sa-moihin aikoihin Minnan aviomies teki itsemurhan. Se oli raskasta aikaa. Vuoden 2000 alussa Minnalta evättiin vii-kon intervallijakso, mikä johti siihen, että Minna tietoises-ti retkahti polttamalla pilveä ja käyttämällä amfetamiinia. Hän kertoi avoimesti retkahduksestaan sosiaalityöntekijäl-le ja pääsi lopulta kuukauden mittaiseen päihdekuntoutuk-seen. Minna toteaakin, että laitosjaksot ovat olleet tärkeitä hänen raitistumisensa kannalta.

”Tuolloin hoitokaan ei ollut niin lääkekeskeistä kuin nykyisin eikä päihderiippuvuutta korvattu toista lääkettä käyttämällä. Sain kyllä muun muassa neuroleptilääkkeiden reseptejä, mutta en pystynyt käyttämään lääkkeitä kovin

tajunnut, miten tärkeää on kuunnella asiakasta. Kuulostaa yksinkertaiselta asialta, mutta todellisuudessa näin ei ole. Minulla on onneksi paljon hyviä kokemuksia sosiaalialan ammattilaisista, mutta olen joutunut kokemaan myös huo-noa ja epäammattimaista kohtelua.

”Tein aikoinani kantelun lääniin kohtelusta, jota per-heemme sai osakseen, ja pompottelusta, johon jouduimme. Olisin tarvinnut akuuttia tukea muun muassa vanhempie-ni kuoleman aikoihin, mutta jouduimme kokemaan todel-la huonoa kohtelua, ja se oli viedä minulta hengen ja lap-seltani äidin.”

Minna sanoo, että onneksi tuolloin rinnalle löytyi tuki-henkilöitä. Hän sai tukea myös sosiaaliasiamieheltä. Läänin päätös oli perheelle voittoisa, mutta kun päätöksen saami-nen kesti kaksi vuotta, siitä ei ollut enää hyötyä Minnan perheelle.

5 n 2014 Tiimi 9

Vertaistukea tarjolla

Voi kukkia -verkostohanke 2012–2015 on Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton ja Sininauhalii-ton yhteinen hanke. Sen tavoitteena on kertoa ja perustella, miksi vanhemmuuden tukeminen huos-taanoton jälkeenkin on tärkeää ja kannatettavaa. Vanhempien oma ääni on tässä ratkaisevan tärkeä.

Hanke levittää Voi kukkia -vertaistukiryhmämen-etelmää siten, että ryhmiä olisi tarjolla kaikille sitä tarvitseville vanhemmille. Lisäksi hanke kouluttaa ammattilaisia ja ryhmän käyneitä vanhempia vertaistukiryhmän ohjaajiksi sekä tunnistamaan paremmin perheiden avun tarpeet ja kriisin vaiheet.

Voi kukkia -vanhempainraadit ovat työstäneet lapsen sijoituksen tai huostaanoton tilanteeseen tarkoitetun Vanhemman oppaan muistilistaksi ja kannustukseksi vanhemmille ja lapsen läheisille aikuisille.

Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys ja se on mukana RAY:n Emma & Elias -ohjelmassa. Lisää tietoa on hankkeen verkkosivuilla: www.voikukkia.fi.

”Hengellisyys on ollut merkittävä tuki toipumisen tiellä.”

”Kuitenkin mieltä lohdutti, että epäoikeudenmukai-seen kohteluun puututtiin ja annettiin muistutus väärinte-kijöille. Kantelu koski myös asiakassuunnitelman puuttu-mista”, Minna kertoo.

Asiakassuunnitelma on asiakkaan perusoikeus. Sen avulla seurataan asioiden kehittymistä ja edistymistä. Il-man asiakassuunnitelmaa ja siihen yhdessä tehtyjä kirjauk-sia asiat jäävät avoimiksi eikä niihin voida tarttua. On myös tärkeää, että suunnitelma kirjataan työntekijän ja asiakkaan yhteistyönä, jotta asiakaskin tietää, mitä siihen on kirjoitet-tu. Ei ole tarkoituksenmukaista, että vain työntekijät kir-jaavat asiakassuunnitelmaan arvioitaan ja kommenttejaan, jotka eivät välttämättä vastaa asiakkaan kuvaa asioista ja niiden kulusta. Monet asiakkaat kokevat, että suunnitel-miin kirjatut huomiot seuraavat heitä koko loppuelämän ja joskus jopa stigmatisoivat heidät viranomaisten silmissä.

Halu auttaa ja kulkea rinnallaMinna on käynyt JaVaMa-koulutuksen (Jaetun vanhem-muuden mahdollisuudet) ja täydentänyt ja päivittänyt sitä Voi kukkia -vertaisohjaajakoulutuksella. Halu auttaa, kuun-nella ja toimia rinnalla kulkijana on Minnalle nykyään tär-keää. Omien kokemustensa pohjalta hän osaa asettua eri-laisten ihmisten asemaan ja kuulla, mitä he tarvitsevat ja kaipaavat.

koulutuksen ja tehnyt järjestöpuolella päihde- ja mielenter-veysalan töitä. Tänä syksynä hän aloitti nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan opinnot.

Iina Järvi toimii Voi kukkia -verkostohankkeen projektikoordi-naattorina Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitossa.

Kommentoi juttua osoitteessa: www.a-klinikka.fi/tiimi

”Toivon, ettei kenenkään ihmisen tarvitsisi kokea lohduttomuutta.”

”Hengellisyys on minulle tärkeä asia, ja se on ollut mer-kittävä tuki toipumisen tiellä. Olen tajunnut, miltä tuntuu tuntea olevansa yksin ja hylättynä maailmassa. Toivon, ettei kenenkään ihmisen tarvitsisi kokea sitä lohdutonta tunnet-ta. Jos voin itse olla poistamassa tuskaa joltain kanssaihmi-seltäni ja olla tukena, olen siitä onnellinen. Olen itse saanut apua seurakunnan ja järjestöjen työntekijöiltä ja toiminnas-ta. Sen myötä hyvien ja toimivien verkostojen merkitys on auennut minulle aivan uudessa mittakaavassa.”

Tänä päivänä Minna toimii Voi kukkia -verkostohank-keen vertaisohjaajana ja tukihenkilönä huostaanotettujen lasten vanhemmille. Hän on käynyt kokemusasiantuntija-

10 Tiimi 5 n 2014

Mutkia aikuisuuden tielläAikuistuminen ei ole useinkaan helppo juttu äidin raskaudenaikaisen alkoholinkäytön seurauksista kärsiville nuorille.

”Kun nuori täyttää 18 ja tulee täysi-ikäisek-si, tukisysteemit katkeavat liian rajusti”,

huomautti Kehitysvammaliiton järjestämässä FASD-päivän seminaarissa puhunut lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Merja-Maaria Turunen. Hän on tehnyt pitkään töitä FASD-lasten ja heidän perheidensä kanssa.

”21-vuotiaana nuori tippuu lastensuojelun jälkihuollosta, vaikka siinä vaiheessa kaikki on vielä kesken”, lisäsi sijaisvanhempi Reija Närhi.

Äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö saattaa aiheuttaa sikiölle monenlaisia vauri-oita. FASD-päivän seminaarissa keskityttiin neurokognitiivisiin vaikeuksiin, joita ovat esimerkiksi ongelmat tiedon käsittelyssä, oman toiminnan ohjaamisessa ja itsesääte-lyssä, tarkkaavaisuudessa sekä kielellisissä ja motorisissa toiminnoissa. Lyhenteellä FASD tarkoitetaan sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamien vaikutusten kirjoa.

”Aikuistuminen on haavoittuvaista aikaa. Oman polun löytäminen saattaa olla mutkaista ja vaatia kokeiluja. Jos vertailukohtana on norminuori, FASD-nuoren voi olla vaikea kokea olevansa hyvä”, sanoi Turunen.

FASD-lapset ja -nuoret tarvitsevat laaja-alaista yksilöllistä tukea, apua ja kuntoutusta oppimisessa, arjessa ja elämässä selviyty-misessä. Monille apu on tarpeen pitkälle aikuisuuteen asti. Ellei tätä ole tarjolla, kalliiksi

tulee, Merja-Maaria Turunen huomautti. Kustannuksia tuottavat esimerkiksi mahdolli-set lastensuojelun sijoitukset, laitoshoidot ja rikosseuraamukset.

FASD-nuorilla on monesti vaikeuksia löytää sopivaa koulutusalaa ja -ohjelmaa. Myös itsenäistyminen voi olla hyvin hankalaa.

”Tosi suuri kriisivaihe on peruskoulun päättyminen, se sisältää kaikki mahdollisuudet pieleen menemiseen. Miten nuori siitä selviää, riippuu siitä, millaisen minäkuvan hän on saanut”, sanoi Reija Närhi.

Osaamisverkosto hankkeillaKansainvälistä FASD-päivää vietetään vuosit-tain 9.9. Silloin halutaan muistuttaa raskauden aikaisesta yhdeksän kuukauden raittiudesta.

Vaikka alkoholin mahdollisista haitallisista seurauksista sikiön kehitykselle on tiedetty jo kauan, yhä edelleen syntyy alkoholin vammauttamia lapsia. Miksi on näin? Euroop-palaisen FASD-teeman ympärille keskittyneen EUFASD-verkoston puheenjohtaja Diane Black toi esiin neljä syytä: ristiriitaiset tai muuten huonot neuvot odottaville äideille, alkoholijuo-mapakkaukset, joissa ei varoiteta sikiövauriois-ta, ja syyllistävän suhtautumisen, johon äidit reagoivat kiistämällä alkoholinkäyttönsä.

Kehitysvammaliitolla on tavoitteena perus-taa Suomeen FASD-osaamisverkosto, johon voisivat tulla mukaan sekä alan ammattilaiset että kokemusasiantuntijat. Toiveissa on perus-taa myös matalan kynnyksen kohtaamispaik-ka, josta voisi saada ohjausta ja tietoa liittyen eri-ikäisten FASD-henkilöiden tuen tarpeisiin.

AULI SAUKKONENauli.saukkonen@a-klinikka.fi

5 n 2014 Tiimi 11

KATAINEN

ANU KATAINEN • anu.h.katainen@helsinki.fi

Alkoholipolitiikka ja kärsivä kansa

Anu Katainen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa.Kommentoi kolumnia osoitteessa: www.a-klinikka.fi/tiimi

Suomi ei muutu Italiaksi, vaikka ruokakaupoista saisi halpaa viiniä.

Miksi kaikkien pitää kärsiä, jos vähemmistö ei osaa käyttää alkoholia oikein? Kysymys esitetään usein jossain muodossa, kun keskustellaan alkoholipolitiikasta. Viimeksi asiaa tivattiin Etelä-Suomen aluehallin-toviraston määrätessä viski-sanan poistettavaksi Olut & Viski Expo -tapahtuman nimestä. Uutisiin määräys päätyi, kun viraston kerrottiin vaatineen sanan poistoa myös tapahtumasta kertovista yksityisistä blogikirjoituksista. Vaikka tieto osoittautui virheelliseksi, rajoittava alkoholipolitiikka ja todellisuudesta vieraantuneet virkamiehet herätti-vät jälleen kerran syvää raivoa.

JUOMISEN kustannukset – mitattiin niitä sitten inhimillisenä kärsimyksenä tai julkisina menoina – ovat Suomessa niin suuret, että kulutuksen rajoittaminen on välttämätöntä. Vaikka hintojen korotta-minen ja saatavuuden rajoittaminen ovat EU-Suomessa menettäneet tehoaan juomisen vähentäjinä, vuoden 2004 alkoholiveronalennus osoitti, miten suuri vaikutus alkoholin hinnalla on haittojen ilmenemi-seen. Alkoholin kokonaiskulutus nousi tuolloin nopeasti 10 prosenttia. Maksakirroosikuolemien määrässä nousu oli huimat 50 prosenttia.

Maksakirroosi ei kehity hetkessä, vaan se edellyttää pitkäaikaista runsasta alkoholinkäyttöä. Veronalennuksen seuraukset kohdistuivat erityisesti niihin, jotka jo joivat liikaa. Tätä haittojen kasautumista on käytetty osoituksena alkoholipo-litiikkamme tehottomuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta: kaikki kärsivät, vaikka enemmistöä – niin sanottuja kohtuullisesti juovia tavallisia kansalaisia – sääntely ei edes hetkauta.

Suurkuluttajat eivät elä tyhjiössä. Eivätkä he ole aina olleet suurkuluttajia. Mitä enemmän kansa kuluttaa, sitä enemmän on niitä, jotka kuluttavat kohtuuttomasti. Jos juominen Suomessa vapautettaisiin sääntelystä, tuloksena ei olisi eteläeurooppalaisen juomiskulttuurin yhtäkkinen kehittyminen. Suomi ei muutu Italiaksi, vaikka ruokakau-poista saisi kantaa kotiin halpaa viiniä.

Vuoden 2004 veronalennus johti satoihin ylimääräisiin kuolemantapauksiin. Kuolleet olivat valtaosin huono-osaisia pitkän linjan suurkuluttajia. He tuskin olisivat saavuttaneet pitkää ikää, vaikkei hintoja olisikaan laskettu. Vaikka heidän mahdolli-suutensa hallita omaa juomistaan oli vakavasti heikentynyt, he eivät silti ansainneet kuolla.

PALATAAN VIELÄ kysymykseen kärsimyksestä: mitä kärsimys oikeastaan tarkoit-taa, kun puhutaan nykyisen alkoholipolitiikan vaikutuksista kansalaisten elämään? Kärsimys on vahva sana. Onko kyseessä se työlääntynyt olo, joka syntyy ostosreissulla, kun viinipullon saadakseen on vielä pistäydyttävä Alkossa painavien kassien kanssa? Vai viittaako se siihen harmitukseen, kun kello on jo yhdeksän ja jääkaapissa ei ole saunaolutta?

12 Tiimi 5 n 2014

Scan

stock

photoMINTTU TAVIA

minttu.tavia@ehyt.fi

Perinteinen savuke menetti maineensa – uudet trendit tulevat

Perinteinen savuke ei ole enää viime vuosina ollut kummoisessa maineessa. Niinpä

tupakkateollisuus tähyää uusien tuotteiden suuntaan.

Vielä 60-luvulla yli puolet miehistä tupakoi. Tä-mänhetkisten tilastojen mukaan 19 prosenttia työikäisistä miehistä ja 13 prosenttia naisista tupakoi päivittäin. Myös nuorten tupakointi-

kokeilut ja päivittäinen tupakointi ovat olleet laskusuun-nassa. Nuorten terveystapatutkimuksen vuoden 2013 tu-losten mukaan 16-vuotiaista pojista tupakoi päivittäin 13 ja tytöistä 14 prosenttia. Tupakoinnin vähenemisen taustalla on kiristynyt lainsäädäntö ja vankkaan tutkimustietoon nojaava valistus.

5 n 2014 Tiimi 13

> > >

Myös tupakkateollisuus on perillä perinteisen savuk-keen alamäestä länsimaissa. Se houkuttelee tupakkatuottei-den käyttäjiksi etenkin nuoria uusien tuotteiden ja trendien avulla.

Nuuskakauppaa käydään esimerkiksi sosiaalisessa mediassaAikamme ilmiönä erityisesti nuuska on tällä hetkellä ko-vassa nosteessa nuorten ja erityisesti nuorten aikuisten miesten keskuudessa. Nuuskaa markkinoidaan osana tren-dikästä ja rentoa elämäntyyliä. Nuuskavalmistajien voi-daan nähdä onnistuneen: nuoret todella liittävät nuuskan käyttöön lukuisia positiivisia mielikuvia rennosta jätkämäi-syydestä ja maskuliinisuudesta urheilullisuuteen ja fiksuu-teen. Nuuskaa käyttävät nuorisoidolit tekevät teollisuudelle palveluksen vahvistamalla näitä mielikuvia.

Suomalaisista peruskoulua käyvistä pojista 17 prosent-tia käyttää nuuskaa silloin tällöin ja 6 prosenttia päivittäin, kertovat Kouluterveyskyselyn 2013 tulokset. Lukemat ovat melko suuria siihen nähden, että nuuskan myynti ei ole laillista Suomessa. Avoin nuuskakauppa käykin vilkkaa-na esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Nuuskanmyynti on joillekin nuorille harrastus, jonka avulla voi rahoittaa omaa käyttöä tai tienata muuten ylimääräistä rahaa. Oma lukun-sa on ammattimaisempi toiminta.

Nuuska on kovassa nosteessa etenkin nuorten aikuisten miesten keskuudessa.

Kun ennen käytettiin lähinnä paria erilaista tykillä an-nosteltavaa irtonuuskaa, nykyään on siirrytty pääosin käyt-tämään siistimpää ja käyttäjäystävällisempää pussinuuskaa. Markkinoilla on sadoittain tuotemerkkejä ja makuja. Jou-luksi on tarjolla glögin tai piparkakun makuista nuuskaa, pääsiäiseksi appelsiini-suklaanuuskaa, kesäksi raikkaita marjan makuja ja niin edelleen. Nuuskan valmistajat eivät ole unohtaneet naisia: markkinointia on kohdennettu suo-raan naisille ja nuuskaa myydään kauniissa meikkirasiaa muistuttavissa purkeissa. Ruotsissa naisten nuuskan käyttö on jo yleistynyt, mutta Suomessa se on ainakin toistaiseksi harvinaista.

Nuuska sopii huonosti yhteen urheilun kanssaNuuskan valmistajat käyttävät ihmisten mielikuvia hyväk-seen. Nuuskasta pyritään tietoisesti luomaan kuvaa savu-

14 Tiimi 5 n 2014

ketta terveellisempänä vaihtoehtona. Haittavaikutusten vertaaminen ei kuitenkaan ole mielekästä, sillä kumpikaan ei ole mikään terveystuote. Nuuskan käyttömääriä on han-kala arvioida, mutta tuntuma on, että monella käyttäjällä kuluu purkki päivässä. Joidenkin arvioiden mukaan ruot-salaiset pitävät nuuskaa suussaan jopa 13–15 tuntia päiväs-sä.

Säännölliseen nuuskan käyttöön liittyy voimakas niko-tiiniriippuvuus. Nuuskan nikotiinipitoisuudet vaihtelevat noin 8 milligrammasta 22 milligrammaan per gramma. Purkillisesta pussinuuskaa saatava nikotiinimäärä nousee helposti tupakka-askista (160 mg) saatavan määrän ohi.

Nuuska on perinteisesti yhdistetty tiettyihin joukkue-urheilulajeihin. Urheilijaystävällinen tuote se ei silti ole: ni-kotiinin vaikutus supistaa verisuonia ja vähentää lihasten verenkiertoa, mikä lisää liikuntavammojen vaaraa ja hidas-

omaan nuorten keskuudessa. Suomalaisista 18-vuotiaista pojista 29 prosenttia ja tytöistä 30 prosenttia on käyttänyt vesipiippua vähintään kerran.

Vesipiippu luokitellaan Suomen lainsäädännössä tu-pakointivälineeksi. Sen mainonta ja muu myynninedistä-minen on kielletty. Tupakkakasvia sisältävä poltettava seos määrittyy lain mukaan tupakkatuotteeksi. Sitä koskee tu-pakkalaki. Tupakkalaki kieltää muun muassa tuotteiden mainonnan ja muun myynninedistämisen ja tuotteiden

Vesipiipussa käyttäjiä kiehtoo käytön sosiaalisuus.

Purkillisesta nuuskaa saa helposti enemmän nikotiinia kuin tupakka-askista.

taa palautumista. Koska lihasten hapen- ja ravintoaineiden saanti vähenee, myös lihasvoima ja -massa heikkenevät. Nikotiini nostaa tilapäisesti verenpainetta ja sykettä, jolloin sydän joutuu normaalia kovempaan rasitukseen.

Sen lisäksi, että nikotiini tekee käyttäjistä riippuvaisia ja vaikuttaa suoritustasoon, nuuska on terveydelle haital-linen tuote myös muulla tavoin. Se rikkoo suun limakal-vot, syövyttää ienrajoja pysyvästi ja löystyttää hampaiden kiinnityskudoksia. Lisäksi se värjää, kuluttaa ja reikiinnyt-tää hampaita. Nuuskan käyttö lisää suun, nenän ja nielun alueen syöpien vaaraa sekä kasvattaa sepelvaltimotautiin sairastumisen ja sydäninfarktin riskiä.

Vesipiipun suosio nousussaNuuska ei ole ainoa tuote, joka on saavuttanut uuden nos-teen viime vuosina. Etenkin eteläisessä Euroopassa vesipii-pun käyttäminen on kasvattanut suosiotaan kovaa vauhtia. Myös Suomessa nuorten kokeilut ovat melko yleisiä. Vesi-piipun käyttö on ollut alkujaan lähinnä vanhempien mies-ten kulttuurinen tapa Lähi-idän ja Aasian alueilla ja itäisellä Välimerellä, mutta nyt se on nostanut suosiotaan nimen-

käyttö on kielletty ravintoloissa ja baareissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vesipiipun poltto on yhte-ydessä kasvaneeseen päivittäistupakoinnin riskiin, nuus-kan käyttöön, alkoholin riskikäyttöön ja huumeiden kokei-luun tai käyttöön.

Myös vesipiipussa käytettävää tupakkaa on olemas-sa monia eri makuja, kuten erilaiset yrtit, sitruuna, mint-tu, suklaa ja kookos. Vesipiipussa käyttäjiä kiehtoo käytön sosiaalisuus, saman piipun äärelle pystyy kokoontumaan useampi ihminen. Lisäksi harhaluulot vesipiipun vähäisistä terveysvaikutuksista voivat vaikuttaa suosion kasvuun. Ny-kyinen tutkimus ei kuitenkaan tue väitettä, että vesipiipun käyttö olisi vähemmän haitallista tai vähemmän riippu-vuutta aiheuttavaa kuin tupakointi. Raportoitu on päinvas-toin vakavia haittoja.

Isot tupakkafirmat mukana sähkösavukemarkkinoillaKokonaan uutena nikotiinituotteena markkinoille on tullut sähkösavuke. Sen käyttö on Euroopassa voimakkaassa kas-vussa ja myös Suomessa nuorten kokeilut ovat melko ylei-siä. Sähkösavuketta on kokeillut vähintään kerran 18-vuo-tiaista pojista 29 prosenttia ja tytöistä 27 prosenttia.

Sähkösavuke on sähköllä toimiva, tavallista tehdasval-misteista savuketta muistuttava laite. Sähkösavukkeessa ei ole tupakanpurua, vaan se on korvattu nesteellä, jota kuu-mentamalla laitteesta imetään höyryä. Sähkösavukkeessa on mahdollista käyttää sekä nikotiinia sisältäviä että ni-kotiinittomia nesteitä. Sähkösavuke ei ole tupakkalain tar-koittama tupakkatuote, joten tupakointikiellot eivät koske sen käyttöä. Tuotteiden mainonta on kuitenkin tupakka-lain mukaan kiellettyä, mutta kieltoa rikotaan jatkuvasti.

5 n 2014 Tiimi 15

Näyttää myös siltä, että mainontaa suunnataan nimen-omaan nuorille.

Sähkösavuketta on markkinoitu tupakoinnin lopet-tamisen apuvälineenä, mutta mikään ei silti viittaa siihen, että tämä olisi valmistajien tarkoituksena. Perinteiset tu-pakkajätit päinvastoin ottavat alaa kovaa vauhtia haltuun-sa. Lopettamisen apuvälineeksi myös tuotevalikoima on erikoisen laaja: laitetta on saatavilla erivärisinä ja erimuo-toisina ja myös nesteiden makujen kirjo on hämmentävän suuri. Makujen lisääminen tekee käytöstä houkuttelevam-paa ja miellyttävämpää erityisesti tottumattomille käyttä-jille. Maailmalla on myös saatavilla makuja, jotka on tehty vastaamaan tietyn tupakkamerkin makua ja tekemään var-sinaiset tupakkamerkit tunnetuksi sähkösavukkeen käyttä-jille.

Sähkösavukkeen markkinoinnissa korostetaan myös tuotteen turvallisuutta. Sen turvallisuudesta ja vaikutuk-sista ei ole kuitenkaan tieteellistä näyttöä. Lyhyen aikavälin haittoja hengityselimille on raportoitu, mutta pitkän aika-välin tutkimustulokset puuttuvat. Niistä saadaan todennä-köisesti tietoa vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua.

Sähkösavukkeen kuluttajaturvallisuuteen liittyy suuria puutteita. Sekä sähkösavukelaitteet että niissä käytettävät nesteet on todettu laadultaan epätasaisiksi. Esimerkiksi nesteiden nikotiinipitoisuudet eivät vastaa tuoteselosteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehottanut kuluttajia varovaisuuteen tuotteen kanssa, koska sen terveysvaiku-tuksista on toistaiseksi vähän tietoa ja tuotteiden laadussa on huomattavaa vaihtelua.

Tupakkateollisuus etsii uusia käyttäjiäOn ihmisiä, jotka onnistuvat käyttämään tupakkatuotteita satunnaisesti, mutta suurin osa nikotiinituotteiden käytös-tä johtuu kuitenkin riippuvuudesta. Tupakkateollisuuden tarkoittamalla tavalla käytettynä perinteinen savuke on riippuvuutta aiheuttava tuote, joka tappaa puolet käyttäjis-tään. Tupakka ei koukuttavuutensa ja haitallisten vaikutus-

Tupakkateollisuus tekee kaikkensa pitääkseen nykyiset käyttäjät nikotiinikoukussa.

Perinteiset tupakkajätit ottavat kovaa vauhtia haltuunsa sähkösavukemarkkinoita.

tensa takia ole tavanomainen kulutustuote, eikä sellaisena tule kohdella myöskään uusia nikotiinituotteita. Perintei-nen savukekaan tuskin tänä päivänä lanseerattuna pääsisi myyntiin ruokakaupan hyllylle.

Etenkin sähkösavukkeen mutta myös nuuskan kohdal-la nousee usein esiin haittojen vähentämisen näkökulma. Sen mukaan näiden tuotteiden syrjiminen lainsäädännössä ei ole järkevää, koska ne ovat perinteistä savuketta vaarat-tomampia käyttäjälleen. Yksilön kannalta siirtyminen hai-tattomampaan tuotteeseen voi toki olla parempi vaihtoehto kuin päivittäisen tupakoinnin jatkaminen.

Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta on kuitenkin oleellista pohtia sitä, mitä uudet trendit ja tuotteet tarkoit-tavat uusien käyttäjien kannalta. Tupakkateollisuus tekee kaikkensa pitääkseen nykyiset käyttäjät nikotiinikoukussa, mutta ennen kaikkea sen tähtäimessä ovat nuoret ja muut potentiaaliset uudet käyttäjät. Paras ja kiistatta terveellisin vaihtoehto myös yksilön kannalta on kaikkien nikotiini-tuotteiden käytön lopettaminen.

Ehkäisevän työn kannalta on mielenkiintoinen kysy-mys, mitä uusien trendien ja nikotiinituotteiden suosion kasvaminen tarkoittaa perinteisen sauhuttelun jo kerran menetetyn maineen kannalta. Suomen lakiin on kirjattu tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön vähittäinen loppu-minen. Tavoitteeseen pääseminen vaatii johdonmukai-sia toimia myös uusien tuotteiden ja trendien kohdalla. Se edellyttää myös tupakkateollisuuden etumatkan kiinni kuromista kaikilla vaikuttamisen tasoilla. Samaan aikaan tupakkateollisuuden työ tuotteidensa maineen puhdista-miseksi jatkuu.

VTM Minttu Tavia työskentelee Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä asiantuntijana tupakoinnin ehkäisyyn ja vähentämiseen liittyvien kysymysten parissa.

16 Tiimi 5 n 2014

Teksti: AULI SAUKKONENauli.saukkonen@a-klinikka.fiKuvat: LEENA KOSKELA

5 n 2014 Tiimi 17

TYÖ JA TEKIJÄ

> > >

Kristiina Hietamies työskentelee sairaanhoitajana Vantaan nuorisoasemalla. Hänellä on värikkäästi sisustettu, kaunis ja valoisa työhuone. Yksi seinä

on maalattu vaaleanvihreäksi ja verhoissa on keltaista ja oranssia. Tuolit ovat punaisia. Mutta mitä näkyy työpöy-dällä? Kannellinen lasipurkki, joka on puolillaan ruskeaa löllöä. Hyi kamalaa, mitä se on?

”Se on havaintomateriaalia”, valaisee Hietamies. ”Sii-nä on vuoden savukkeet, jos polttaa askin päivässä. Kyllä purkki tekee nuoriin vaikutuksen.”

”Meidän asiakkaista noin 90 prosenttia tupakoi. Se on aikamoinen osuus. Ja tiedetään, että varhainen tupakointi altistaa myös muulle päihteidenkäytölle.”

Löllöpurkki on Hietamiehen työhuoneessa kuriositeet-ti, sillä työskentelytapa nuorisoasemalla on kaikkea muu-ta kuin pelottelua. Haastattelun aikana Hietamies palaa useaan otteeseen siihen, kuinka nuorta pitää kuunnella ja kuulla, suhtautumisen on oltava kunnioittavaa ja perhe on otettava mukaan työskentelyyn.

”Jokainen nuori on uniikki, ainutlaatuinen. Hänet on otettava vastaan sellaisena kuin hän on, ja lähteä siitä liik-keelle. Nuorta ei pidä panna tikun nokkaan ja diagnosoida. Käydään tilanne läpi yhdessä nuoren ja perheen kanssa ja mietitään, miten me nuorisoasemalla voimme olla avuksi.”

Nöyryys, arvostus, kunnioitus, rehellisyys, läpinäkyvyys. Näin summaa vuoden päihdesairaanhoitajan tunnustuksen saanut

Kristiina Hietamies työnsä perustan.

Kunnioittaen teidän

Viidesosa asiakkaista liikaa pelaaviaVantaan nuorisoasemalla käy vuosittain asiakkaana noin 300 nuorta. Heistä noin 20 prosenttia tulee nuorisoasemal-le liikapelaamisen takia. He pelaavat viihdepelejä tietoko-neella, pelikonsolilla tai kännykällä. Rahapelaaminen on ongelmana vain hyvin harvoin.

Kristiina Hietamies itse arvelee, että hänen saamansa vuoden päihdesairaanhoitaja -tunnustus liittyy juuri sii-hen, että hän on pitänyt meteliä nuorten liikapelaamisesta.

”Pelaamisessa on myös hyviä puolia”, Hietamies muis-tuttaa.

Mutta milloin pelaamisesta tulee liiallista? Huomio pi-tää kiinnittää kokonaisvaltaisesti nuoren arkielämän hal-lintaan, hän sanoo. Pitää kysyä, kärsiikö koulu, onko vuo-rokausirytmi hallinnassa, onko yöunta riittävästi. Hyvä on myös kysyä, millainen on nuoren psyykkinen vointi.

”Kyse on tasapainosta. Ihmisen hyvinvointia edistää tasapaino levon, työnteon ja leikin suhteen.”

Aikuiset tuntevat tyypillisesti hämmennystä törmätes-sään nuorten pelimaailmaan. Mitä nuoret oikein pelaavat? Mistä pelaamisessa on kyse? Tämä sama epätietoisuus val-litsi myös Vantaan nuorisoasemalla, kun liikapelaavia nuo-ria alun perin alkoi tulla asiakkaaksi. Kysyttiin, mitä heidän kanssaan pitäisi tehdä.

18 Tiimi 5 n 2014

”Nuoret ovat liikuttavia ja herättävät vahvan tahdon auttaa.”

Nuorisoaseman silloinen sosiaalityöntekijä Marita Mattila sai idean perustaa vantaalaisille nuoria kohtaaville ammattilaisille foorumin, jossa pohditaan nuorten liika-pelaamista ja sitä, mitä asialle voisi tehdä. Mattila ja Hie-tamies lähtivät kehittelemään ideaa. Mukaan lähti ihmisiä paitsi nuorisoasemalta, myös koulutoimesta, lastensuoje-lusta, nuorisotoimesta, nuorisopsykiatriasta ja seurakun-nista. Syntyi Pelaavat nuoret Vantaalla -ideariihi eli pelirii-hi. Aika nopeasti ymmärrettiin, että pitää hankkia ymmär-rystä pelaamiseen ilmiönä. Peliriihi on käynyt esimerkiksi itse pelaamassa Helsingin nuorten toimintakeskus Hapen yhteydessä toimivassa Pelitalossa.

Tutustu peleihinKristiina Hietamies kannustaa myös kotona vanhempia tutustumaan nuorten pelaamiseen. Voi mennä nuoren vie-reen ja pyytää näyttämään, miten peliä pelataan. Vanhem-man ymmärrys avartuu, ja pelaamisesta ehkä pystytään puhumaan muutenkin kuin vihaiseen sävyyn.

”Töissä meidän tietokoneet ovat niin laiskoja, etteivät ne jaksa pyörittää pelejä, mutta niilläkin nuori voi näyttää Youtubesta, minkälaisia pelejä hän pelaa. Yleensä kun tätä pyytää, nuori on syvästi hämmentynyt: ihanko oikeasti sä haluat nähdä. Nuoret näyttävät pelejä hirveän mielellään.”

Pelaamiseen ja netinkäyttöön liittyen Hietamies haluaa muistuttaa kaikkia nuorten kanssa töitä tekeviä myös sek-suaalisen hyväksikäytön mahdollisuudesta netissä.

”Lasten ja nuorten seksuaalinen hyväksikäyttö interne-tin maailmassa on nykypäivää ja valitettavan yleistä. Nuo-rilta pitää aina kysyä, oletko kohdannut tällaista netissä, chatissa, keskustelupalstoilla, Facebookissa, Whatsapissa, missä ikinä. Kun itse tätä kysyn, aika moni nuori toteaa, että olen kohdannut.”

Nuorelta pitää varmistaa, että hän tietää netin turvalli-suusasiat. Jos joku pyytää nakukuvaa, sellaista ei pidä lähet-

tää, ja jos joku pyytää epämääräiseen tapaamiseen, ei pidä mennä.

Kannabis jumittaaNiin nuorten päihteidenkäytössä kuin liikapelaamisessa ongelma on, että ne estävät nuoren mahdollisuutta kasvaa häiriöttä. Kristiina Hietamies on iloinen siitä, että nuori-soasema on paikka, jonne voi tulla vaikka minkälaisen huolen kanssa eikä asiakkuudelle ole tiukkoja rajoja. Hän myös toivoo, että nuorisoasemalle voisi tulla ilman pelkoa leimautumisesta.

”Meille ei ole kynnyksiä. Tänne voi tulla missä hyvänsä tilanteessa”, hän rohkaisee. Myös kotikäyntejä tehdään.

Nuorisoasemat perustettiin alun perin nuorten päih-dehoitopaikoiksi. Vantaallakin valtaosalla nuorisoaseman nuorista asiakkaista hoitoontulon syy on edelleen päih-teidenkäyttö.

”Muuntohuumeet ovat tulleet kuvaan mukaan. Alko-holin ja muiden päihteiden sekakäyttö on kuvioissa aika vahvasti. Väkevän alkoholin juominen näkyy. On kanavia, joiden kautta lapset ja nuoret saavat esimerkiksi Virosta tuotua alkoholia.”

Oma lukunsa on kannabis. Kristiina Hietamies sanoo, että tutkijoilla, Hollannin valtiolla ja Coloradon osavaltiolla voi hyvinkin olla omat mielipiteensä kannabiksesta. Mutta kannabista vahvasti käyttävien nuorten kanssa työskentele-vät näkevät myös kannabiksen pitkäaikaisvaikutukset.

”Nuoret kuvaavat kannabiksen vaikutusta sanalla ju-mittaminen. Ei jaksa eikä viitsi. Laiskistuttaa. Ajatukset al-kavat pyöriä kannabiksen käytön ympärillä: mistä mä sitä ostan, paljonko käytän, missä ja kenen kanssa käytän, mistä saan rahat. Jälkimmäiseen saattaa liittyä varastelua. Kanna-bista saatetaan myös välittää nuorten kesken. Koulunkäynti voi jäädä ja syrjäytymiskehitys alkaa.”

Vanhemmille nuoren päihteidenkäyttö voi tulla valta-

5 n 2014 Tiimi 19

Kristiina HietamiesTyössäSairaanhoitaja Vantaan nuorisoasemalla.

KoulutusPsykiatrinen sairaanhoitaja.

KotoisinLappeenrannasta. Helsingissä olen asunut 14-vuotiaasta lähtien.

Työssäni palkitseeIlman muuta asiakkaat palkitsevat. Nuoret menevät sydämeen.

Rakkain työkaluKyllä se on työhuoneeni ja se mitä siellä tapahtuu.

Paras saamani palauteSe kun nuori alkaa toipua, hakea elämänhallintaa ja voida hyvin. Tärkeää on, kun nuori saa halua ja voimia lopettaa päihteidenkäyttönsä. Kun nuori sanoo, että kontakti työntekijään on auttanut häntä eteenpäin, se on mahtava palkinto.

VapaallaOpiskelen työn ohessa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa kriisi- ja erityistilanteiden johtamisesta, joten vapaa-aika menee pitkälle kirjallisia töitä tehden ja huonoa omaatuntoa potien. Luen myös paljon, olen science fiction -nörtti.

MottoSe tulee isältäni. Isä sanoi aina, että älä koskaan nöyryytä ihmistä tietoisesti.

TYÖ JA TEKIJÄ

vana shokkina. Liikapelaamisen kohdalla vanhemmat tuntevat ennemminkin suurta neuvottomuutta ja keinottomuutta. Nuo-risoasemalla autetaan ja tuetaan myös nuorten vanhempia. Mo-nesti Kristiina Hietamiehen ensimmäinen tehtävä on rauhoittaa tilannetta ja hälventää sekä nuoren että vanhempien pelkoja.

Kristiina Hietamies sanoo olevansa onnekas, sillä hän pitää työstään. Ennen kaikkea hän pitää nuorista.

”Nuorten kanssa ei tule tylsää päivää. Nuoret ovat liikuttavia ja herättävät vahvan tahdon auttaa. Nuoret ovat myös vilpittömiä. He tuovat kyllä ilmi, jos he kokevat, että joku on tympeä tyyppi.”

20 5 n 2014 Tiimi

Motivoiva haastattelu kannattaaKAIKKIAAN 48 TUTKIMUKSEN meta-analyysista saatiin lisää vahvistusta aiempiin tutkimustuloksiin, jotka kertovat motivoivan haastattelun vaikuttavuudesta päihdetyössä.

Meta-analyysiin valittiin satunnaistet-tuja hoitotutkimuksia, joissa motivoivan haastattelun vaikuttavuutta arvioitiin lääke-tieteellisen hoidon yhteydessä. Motivoivan haastattelun vaikutusta verrattiin tutkimuk-sissa yleensä ryhmiin, jotka olivat tavallisessa hoidossa, odottivat hoitoon pääsyä tai jotka

saivat vain informatiivista tietoa.Analyysin tulosten mukaan motivoiva

haastattelu osoittautui erityisen lupaavaksi muun muassa hivin hoidossa, hammashoi-dossa, painonhallinnassa, liikunnan lisää-misessä ja alkoholinkäytön ja tupakoinnin hallinnassa. Motivoiva haastattelu ei osoit-tautunut tehokkaaksi esimerkiksi syömishäi-riöiden tai seksuaalisen riskikäyttäytymisen hoidossa.

Brad Lundahl et al.: Motivational interviewing in medical care settings: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Patient Education and Counseling 2/2013.

Ylläpitohoito vähentää huumeisiin liittyvää sairastavuuttaOPIOIDIRIIPPUVUUDEN YLLÄPITOHOITO vähentää huumeisiin liittyvää somaattista sairastavuutta. Hoidon keskeytyminen johtaa sairastavuuden huomattavaan kasvuun erityisesti keskeytymistä seuraavien ensim-mäisten kuukausien aikana.

Tämä selvisi norjalaistutkimuksesta, jossa tutkittiin, eroavatko opioidiriippuvuu-den ylläpitohoidon keskeyttäneet potilaat hoitoa jatkavista potilaista. Tutkimukseen osallistui 200 potilasta, joista 51:n hoito keskeytyi pääasiassa heroiinin käytön vuoksi. Tietoa kerättiin hoitorekistereistä ja potilashaastatteluista.

Tutkimuksen tulosten mukaan hoidon keskeyttäneet potilaat eivät eronneet demografisilta taustoiltaan hoitoa jatkaneista potilaista. Hoidon keskeytymistä ennakoivat pidempi amfetamiinin käyttöhistoria ja bentsodiatsepiiniriippuvuus.

Hoidon keskeyttäneillä oli hoidon aikana enemmän huumeidenkäyttöä ja yliannostuk-sia, mutta kuitenkin heillä oli hoidon aikana aiempaa vähemmän huumeisiin liittyvien sairauksien hoitokertoja. Hoidon keskeytymi-sen jälkeen huumeisiin liittyvien sairauksien hoitokerrat lisääntyivät huomattavasti. Sairastavuuden kasvu oli suurinta hoidon keskeytymistä seuranneiden ensimmäisten kuukausien aikana. Kasvua ei enää havaittu 2–5 vuotta hoidon päättymisen jälkeen.

Huumeidenkäytöstä riippumaton sairas-tavuus sen sijaan lisääntyi noin kolmannek-sella ylläpitohoidon aikana. Tämä selittyy sillä, että ylläpitohoito mahdollistaa paremman pääsyn terveydenhuoltoon ja johtaa aiemmin tunnistamattomien terveysongelmien diagnosointiin ja hoitamiseen.

Ivar Skeie et al.: Increased somatic morbidity in the first year after leaving opioid maintenance treatment: results from a Norwegian cohort study. European Addiction Research 4/2013.

TIETEEN KENTILTÄTieteen kentiltä -palstalla seurataan päihdealan tieteellistä tutkimusta. Tutkimuksia referoivat A-klinikkasäätiön kehittämisyksikön tutkimusryhmän työntekijät. Lisää tutkimuslyhennelmiä: www.a-klinikka.fi/tietopuu/tutkittua.

5 n 2014 Tiimi 21

SARVANTITAPANI SARVANTI • tapani.sarvanti@gmail.com

Valtiotieteiden tohtori Tapani Sarvanti on sosiaali- ja terveysministeriön sosiaalineuvos emeritus.Kommentoi kolumnia osoitteessa: www.a-klinikka.fi/tiimi

Aristoteelinen ajattelija vaatii itseltään mutta ottaa huomioon myös toiset.

Ikävä Aristotelesta Eettisessä perustelussa oikeudet ovat nitistäneet hyveet ja velvollisuudet. Harvemmin toivotaan John F. Kennedyn tavoin: Älä kysy, mitä maa voi tehdä hyväksesi, vaan mitä sinä voit tehdä maasi hyväksi.

Aristoteleen mukaan etiikka koskee ihmisen hyvää elämää. Etiikan tehtävä on tarjota käsitys siitä, mistä onnellisuus koostuu ja ohjata ihmisiä elämään hyveellisesti.

Aristoteelinen ajattelija vaatii aina itseltään mutta ottaa huomioon myös toiset. On toimittava oikeudenmukaisesti, vaikka se olisi omien etujen vastaista. Oikeudenmukaisuudessa keskeistä ei kuitenkaan ole toisten ihmisten tarpeiden kartoittaminen ja niiden tyydyttäminen. Painopiste on aina ihmisen omassa elämässä ja sen hyvyydessä. Ihminen ei voi elää onnellista elämää, jos hän kohtelee muita huonosti. Etiikka ja yksilön oma hyvä elämä liittyvät yhteen.

MODERNISSA ETIIKASSA taas ihmisen omaa elämää koskevaa tarkastelua pidetään erillisenä. Moraali ja hyvä elämä ovat kaksi eri asiaa, joilla on toisistaan riippumaton perustelu. Modernin etiikan juuret ovat Lutherin uskonpuhdistuksen jälkeen kasvaneessa valistuksen ajattelussa ja sen suurissa moraaliteorioissa. Näitä ovat hyötyoppi ja Kantin velvollisuusop-pi. Huomattavista eroistaan huolimatta näitä teorioita yhdistää se, miten ne määrittelevät moraalin alueen ja keskeisen tehtävän.

Antiikissa pohdittiin omaa hyveellistä elämää. Moder-nissa etiikassa varsinaisen moraalin ajateltiin taas liittyvän kaikkien ihmisten tarpeiden, oikeuksien ja hyvinvoinnin huomioonottamiseen. Moraalisen näkökulman omaksu-minen edellytti siten irrottautumista oman toiminnan arvioinnista. Tuli pyrkiä tarkastelemaan asioita kenen tahansa näkökulmasta.

MODERNIT VALISTUSAJATTELIJAT pyrkivät köyhyyden ja kärsimyksen vähentämiseen, ihmisten elinolojen parantamiseen ja yleisen elintason kohottamiseen. Näin ymmärrettynä valistuksen ajattelussa keskeinen moraalinen kysymys ei ollut ”miten on hyvä elää” vaan ”mitä pitää tehdä”. Söpöä maailman parantamista siis, ei velvollisuuksia itselle veronmaksun lisäksi.

Kuten filosofi Marjaana Kopperi on todennut, hyvinvointivaltion tarkoitus ei kuitenkaan ole korvata yksilöiden moraalia. Valtion tulee täydentää sitä varmistamalla ihmisten tarpeiden ja elinehtojen toteutuminen silloinkin, kun muut ihmiset eivät halua ottaa niitä huomioon. Sekä aristoteelisessa että hyvinvointivaltioajattelussa moraalin tulee perustua ihmisiin, yksilöi-hin. Moraali ei voi lähteä instituutioista, vaikka ne voivatkin toteuttaa sitä.

Modernin etiikan muodostama hyvinvointivaltio näyttää luoneen olosuhteet, jossa hyvää elämää ja sen itselle kohdistamia vaatimuksia ei juuri tarvitse miettiä. Voisimmeko saada hiukkasen Aristotelesta takaisin?

22 Tiimi 5 n 2014

Tässä artikkelissa tarkastellaan sitä, mitä ja miten usein ”huumekuolemista” on kirjoitettu Helsin-gin Sanomissa (HS) viimeisen 20 vuoden aika-na. Aineisto on kerätty näköislehden digitaali-

sesta uutisarkistosta käyttäen hakuehtoina huumausainei-den nimiä ja sanamuotoja: ”huumekuol*, yliannostuskuo*, yliannostus ja ”päihde” + kuol*”. Haku tuotti kaikkiaan 150 osumaa.

Moraalipaniikista ehkäisevään

tiedottamiseen”Huumekuolema” Helsingin Sanomissa 1994–2014

MIKKO SALASUO & LAURI MIKOLAetunimi.sukunimi@nuorisotutkimus.fi

Huumeet olivat ensi vaiheessa horisontissa siintävä uhka ja sitten poliisiasia. Tänä päivänä lehdessä pikemminkin varoitellaan uusista

markkinoille pyrkivistä aineista.

Tarkoituksena on ollut lisätä ymmärrystä siitä, miten media rakentaa kuvaa huumeilmiön synkimmästä puoles-ta, kuolemasta. Huumekuolemia käsittelevää yhteiskunta-tieteellistä tutkimusta on tehty Suomessa vain vähän.

Artikkelissa pyritään vastaamaan kolmeen tutkimus-ongelmaan: miten uutisointi jakautuu 20 vuoden ajanjak-solle? Millaisista teemoista eri ajanjaksoilla kirjoitetaan? Ketkä kirjoituksissa puhuvat asiantuntijoina? Analyysin

5 n 2014 Tiimi 23

> > >

pohjalta aineisto on jaoteltu viiteen ajallis-sisällölliseen pe-riodiin, jotka on nimetty horisonttivaiheeksi, heroiinibuu-miksi, hajaantumisen vaiheeksi, Glo-episodiksi ja ainekoh-taiseksi preventiovaiheeksi.

HorisonttivaiheHuumeet hakevat uusia uhreja. Huumeiden käyttö Suomessa on kasvanut jyrkästi. Huumeita saa helpommin ja halvemmalla kuin koskaan. Huumetokkurassa kuolee yhä useampi ja huumehoidon kustannukset kasvavat. Valistus ei tehoa ja asenteet ovat löystyneet. (HS, Sunnuntaisivut 15.7.1997)

Niin kutsuttu horisonttivaihe kestää vuodesta 1994 ke-vääseen 1999. Ajanjaksolla huumekuolemista kirjoitetaan kaikkiaan 16 kertaa. Huumekuolemia käsitellään kirjoituk-sissa tulevaisuushorisontissa siintävänä uhkana, joka vyö-ryy pian Suomeen. Aihepiirejä ovat muissa maissa sattu-neet huumekuolemat, kuolemia ehkäisevä huumepolitiik-ka Euroopassa ja käytön yleistyminen Suomessa. Jutuissa kuolemat yhdistetään ”huumeisiin”, ja vain osassa täsmen-netään kuoleman aiheutuneen tietystä aineesta, kuten he-roiinista tai amfetamiinista.

HeroiinibuumiHeroiini tappoi ainakin 46 viime vuonna. (HS, Kotimaa, 26.5.2000)

Heroiinibuumiksi nimetty periodi huumekuolemia koske-vissa jutuissa alkaa keväällä 1999 ja päättyy talvella 2002, kun heroiinitarjonnan ja -kuolemien uutisoidaan loppu-

neen ”kuin seinään”. Heroiinibuumi näkyy todellisina kuo-lemantapauksina ja kirjoitusten määränä. Heroiinikysymys nousee julkisuuteen Turussa sattuneen puukotustapauksen yhteydessä. Taustalla on Turun seudulla riehunut hero-iiniepidemia, jossa kuoli kaikkiaan 11 henkilöä. Vuositu-hannen taitteessa huumekuolemista kirjoitetaan kaikkiaan 53 juttua.

Jutuissa painotetaan, että suuri osa heroiinikuolemista on sattunut ainetta ensimmäisiä kertoja kokeileville nuo-rille eikä esimerkiksi pitkäaikaisille ongelmakäyttäjille. Kuolemien syyksi ei nähdä ainoastaan heroiinia vaan myös huumeet yleiskategoriana. Heroiini- ja huumekuolemat esiintyvät jutuissa ajoittain toistensa synonyymeinä. Uute-na aineena kirjoituksiin tulee mukaan vuosituhannen tait-teen muotihuume ekstaasi.

Asiantuntijoina jutuissa käytetään yleisimmin poliisia, mutta myös tutkijat ja sosiaali- ja terveysalan viranomaiset kommentoivat huumekuolemia.

HajaantumisvaiheSubutex mukana myrkytyskuolemissa. (HS, Kotimaa, 21.2.2007)

Huhtikuusta 2002 lähtien huumekuolemakirjoittelus-sa alkaa niin kutsuttu hajaantumisvaihe. Sitä kestää aina

Heroiinibuumi päättyy talvella 2002, kun heroiinitarjonnan uutisoidaan loppuneen ”kuin seinään”.

24 Tiimi 5 n 2014

vuoden 2009 syksyyn. Tällä ajanjaksolla kirjoituksissa kä-sitellään huumekuolemia satunnaisesti ja vaihtelevista nä-kökulmista. Esiin nousevat yksittäiset tapaukset ja niihin liittyneet aineet. Kirjoituksia huumekuolemista ilmestyy tuona ajanjaksona kaikkiaan 33 kappaletta eli vuositasolla lähes yhtä harvoin kuin 1990-luvulla.

Jutuissa huumekuolemia aiheuttavien aineiden kirjo hajaantuu. Heroiini katoaa niin katukaupasta kuin lehtikir-joittelusta. Sen tilalle tulevat buprenorfiini, GHB (gamma), fentanyyli ja päihteiden sekakäyttö. Kirjoituksista ei ole löy-dettävissä yhtä vallitsevaa näkökulmaa, vaan huumekuole-mista kirjoitetaan vaihtelevin tavoin. Suuri ero 2000-luvun taitteeseen on juttujen ainespesifiyden korostuminen. Nuo-riin kohdistuneen huolen alkaa korvata tapaus- ja ainekoh-taisempi käsittelytapa. Kirjoituksissa ilmiöitä taustoittavina asiantuntijoina äänessä ovat melko tasaisesti poliisi, tutkijat ja sosiaali- ja terveysalan viranomaiset.

Glo-episodiHotellin huumekuolema johti heroiinin välittäjien jäljille. (HS, Kaupunki 9.12.2009)

Niin kutsuttu Glo-episodi kestää syyskuusta 2009 lokakuu-hun 2010. Periodi käynnistyy helsinkiläisessä Glo-hotel-lissa sattuneesta heroiinin yliannostapauksesta. Suuri osa, noin kolmannes jutuista käsittelee poliisin tapaukseen liit-tyviä toimia ja pidätyksiä. Muita teemoja ovat muun muas-sa fentanyyli-kuolemat ja uutena ilmiönä muuntohuumeet. Näiden 13 kuukauden aikana huumekuolemista kirjoite-taan HS:ssä kaikkiaan 22 kertaa.

Glo-hotellin tapauksen myötä ulkomaalaisten roo-li huumekaupassa nousee kirjoituksissa näkyvästi esiin. Maininnat nuorista huumekuolemia käsittelevien juttujen yhteydessä vähenevät edelleen ja esimerkiksi Glo-hotellin tapauksessa kirjoitetaan kuolleesta 27-vuotiaana miehenä.

Vuosina 2009 ja 2010 kirjoittelussa näkyy myös merkittävä ennaltaehkäisyyn liittyvä käänne. Useat lyhyet jutut poh-jaavat poliisin raportoimaan kuolemantapaukseen ja siitä seuranneisiin toimiin. Kehityksen voi tulkita poliisin pre-ventiivisenä toimena, jossa median välityksellä varoitetaan uusista (muunto)huumeista ja niiden akuuteista riskeistä.

Helsingin Vanhan kirkon portaille sytytettiin muistopäivänä 4.11. kynttilät huumeisiin kuolleiden muistolle.

Omais

et hu

umet

yön t

uken

a ry

5 n 2014 Tiimi 25

kuolemista tulevaisuuden uhkana on siirrytty poliisin tie-dottamiseen nojaavaan ja ainekohtaiseen ”early warning” -uutisointiin. Samalla huumekuolemakirjoitteluun liittyvä moraalipaniikki on väistynyt syrjään ja ennaltaehkäisevä tiedotusnäkökulma korostunut.

Kirjoitusten asiantuntijoina poliiseilla on korostettu rooli, mutta heidän puhetapansa myös muuttuu tarkaste-lun ajanjaksolla. Lainvalvontaviranomaisten ääni on jutuis-sa läsnä 1990-luvun tulevaisuuden uhan määrittämisessä. Vuodesta 2002 lähtien tutkijat ja terveys- ja sosiaalialan vi-ranomaiset esiintyvät kirjoituksissa näkyvästi huumekuo-lemakysymyksen uudelleenmäärittäjinä. Poliisien käyttö asiantuntijoina nousee jutuissa uudelleen päällimmäiseksi vuodesta 2009 lähtien, mutta puhetavassa korostuu aiem-masta poiketen preventiivinen näkökulma.

Ainekohtainen preventiovaiheCrystal love -jauhe tappoi kaksi Joensuussa. (HS, Kotimaa 4.6.2012)

Nykypäivään saakka yltävää vaihetta HS:n jutuissa voi kut-sua ainekohtaiseksi preventiovaiheeksi. Yleisimpiä juttu-tyyppejä ovat poliisin raportointiin pohjaavat uutiset tap-pavista huumeista ja pidätyksistä. Yleiskäsite ”huume” on lähes kadonnut HS:n huumekuolemiin liittyvistä jutuista. Sen on korvannut ainekohtainen tapa kirjoittaa huume-kuolemista. Aineista käsitellyimpiä kuoleman aiheuttajia ovat fentanyyli, buprenorfiini, sekakäyttö ja erilaiset muun-tohuumeet. Lokakuun 2010 ja lokakuun 2014 välillä HS:ssä on ilmestynyt kaikkiaan 24 huumekuolemiin liittyvää jut-tua.

Nyt meneillään olevassa vaiheessa huumekuolemia koskevan uutisoinnin ilmestymistiheys on palannut Glo-episodia edeltäneelle tasolle. Kirjoitukset ovat tyyliltään varoittavampia kuin aikaisemmin. Etenkin muuntohuu-meiden kohdalla jutut ovat pääosin tiedotteenomaisia va-roituksia uudesta ja tappavasta aineesta.

Huomioita huumekuolemajutuista Huumekuolemia käsittelevien kirjoitusten määrä on py-synyt HS:ssä tasaisena vuosina 1994–2014 kahta suurem-paa uutistapahtumaa lukuun ottamatta. Huumekuolemien määrälliset muutokset eivät ole heijastuneet suoraan kirjoi-tusten määrään. Sen sijaan lisääntynyt tutkimustieto näkyy kirjoitustavoissa. 2000-luvulla yleiskategoria ”huumeet” alkaa täsmentyä tietyiksi aineiksi ja kuolemantapauksia asemoidaan tarkemmin kulttuurisiin yhteyksiinsä. Myös käsite ”huumekuolema” saa rinnalleen ilmiötä paremmin kuvaavan määritelmän ”huumeisiin liittyvät kuolemat”.

Periodisointi kertoo, kuinka tapa käsitellä huumekuo-lemia on muuttunut HS:ssä. Huumeista ja niihin liittyvistä

LÄHTEET:Kettil Bruun & Nils Christie: Hyvä Vihollinen. Weilin+Göös 1985.Pekka Hakkarainen: Huumekulttuurin muutos ja huumekuolemat. Teoksessa Olavi Kaukonen & Pekka Hakkarainen (toim.): Huumeiden käyttäjä hyvinvointivaltiossa. Gaudeamus 2002.Matti Piispa: Sanomalehtien tarjoamat huumeviestit. Yhteiskuntapolitiikka 5/2001.Mikko Salasuo, Erkki Vuori, Mikko Piispa & Pekka Hakkarainen: Suomalainen ”huumekuolema” 2007. Poikkitieteellinen tutkimus oikeuslääketieteellisistä kuolinsyyasiakirjoista. THL, Raportti 43/2009.

Talous- ja sosiaalihistorian dosentti Mikko Salasuo työskentelee vastaavana tutkijana ja valtiotieteiden kandidaatti Lauri Mikola tutkimusharjoittelijana Nuorisotutkimusseurassa.

26 Tiimi 5 n 2014

Laitoshoidossa olleiden päihdeongelmaisten psykososiaalista kuormitusta kartoitettiin Paradise24-kysymyssarjan avulla. Useat kuntoutujat kokevat toimintakykynsä vaikeutuneen monin tavoin.

Päihdekäyttäytyminen on yhtey-dessä ihmisen toimintakykyyn ja elämäntilanteeseen. Hoidon

aikana on tärkeä seurata päihdekäyt-täytymisen lisäksi asiakkaan tilannetta myös laajemmin.

Psykososiaalisten vaikeuksien mää-rän ja voimakkuuden kartoittamiseksi on kehitetty uusi työväline, Paradise-24fin-lomake. Sen 24 kysymystä linkit-tyvät kansainväliseen ICF-toimintaky-kyluokitukseen. Kysymyssarja kehitet-tiin vankan tutkimustiedon pohjalta kansainvälisessä yhteistyössä.

Paradise24fin-lomake soveltuu sekä kerta-arvioksi että seurantaanLomake sisältää kysymyksiä arjen toi-minnoista ja hallinnasta, tiedon käsitte-lystä, mielialasta, sosiaalisesta elämästä sekä unesta ja kivusta. Lisäksi kysytään muutostoiveista. Jos mahdollista, niin ensimmäinen lomake täytetään hoi-don alussa, jolloin lähtökohdaksi tulee tilanne ennen hoitoon hakeutumista. Asiakkaan tilanteessa tapahtuneista muutoksista saadaan tietoa, kun loma-ke täytetään useita kertoja hoidon ai-kana.

Paradise24fin-lomakkeen avulla saa nopeasti käsityksen henkilön kokonais-tilanteesta. Monista lomakkeista tuttu summapistemäärä antaa kokonaisku-

van, mutta asiakkaan täyttämästä tie-dosta jää paljon hyödyntämättä, mikäli tulkinnassa käytetään ainoastaan ko-konaispistemäärää. Erilaisten summien rinnalla myös yksittäisillä kysymyksillä on käyttöarvoa asiakastyössä.

Eniten koettiin mielialaan liittyviä ongelmiaTutkimme kysymyssarjan avulla laitos-muotoisessa päihdehoidossa olleiden kuntoutujien psykososiaalisten vaike-uksien määrää ja intensiteettiä.

Tutkimus toteutettiin kahdessa osas-sa. Ensimmäinen aineisto sisältää 82 haastattelua, jotka tehtiin Järvenpään sosiaalisairaalassa vuonna 2012. Toinen aineisto koottiin 2013–2014 sosiaalisai-raalan lisäksi Pitkämäen kuntoutusyksi-kössä Lahdessa ja Helsingin kaupungin Tervalammen kartanossa, joissa 100 kuntoutujaa täytti vähintään kerran Pa-radise24fin-lomakkeen.

Tutkimukseen osallistuneista kaksi kolmannesta oli miehiä. Heistä suurin osa oli yli 40-vuotiaita ja yleisin pää-päihde oli alkoholi.

Laitosmuotoisessa päihdehoidossa olleiden kuntoutujien (n=182) vastaus-ten perusteella kysymyssarja toimi hy-vin. Kaikkien kysymysten jokaiseen vas-tausvaihtoehtoon osui valintoja.

Vastausten jakautumista voidaan tarkastella kuudella osa-alueella. Eni-ten ongelmia oli koettu mielialaan liit-tyen (kuvio). Vähiten oli koettu arjen toimintoihin liittyviä ongelmia. Naiset olivat kokeneet miehiä enemmän on-gelmia arjen hallinnassa ja sosiaalisessa elämässä.

Kysymykset, joihin oli vastattu useimmin ”erittäin suuria vaikeuk-sia”, koskivat huolestuneisuutta, unta ja osallistumista. Suuria vaikeuksia oli koettu erityisesti opiskelun ja työn sekä alakuloisuuden tunteiden kohdalla.

Yksilöiden vastauksissa oli suuria eroja: 24 kysymyksestä joku oli valin-nut 21 kertaa ”ei vaikeuksia”- ja toinen 17 kertaa ”erittäin suuria vaikeuksia” -vastausvaihtoehdon. Naiset olivat kes-kimäärin valinneet miehiä harvemmin vaihtoehdon ”lieviä” ja useammin ”erit-täin suuria” vaikeuksia.

Kokonaissumman jakautui välille 3–80. Naisten summapisteiden keski-arvo (43,0) oli hieman korkeampi kuin miesten keskiarvo (37,5).

Kahdessa aineistossa hyvin samanlaiset tuloksetHaastatellut (n=82) olivat keskimäärin

TUULI PITKÄNEN & ANTTI HOLOPAINENtuuli.pitkanen@a-klinikka.fi

Päihdeongelmaisia kuormittavat monet asiat

”Laitos ja pitkä päihteetön jakso takana. Stressaa, kun ei pysty hoitamaan kotia ja yritystä normaalisti.”

5 n 2014 Tiimi 27

TUTKITTUATutkittua-palstalla kerrotaan

päihdealan ajankohtaisista tutkimusaiheista.

hieman nuorempia ja heistä oli useam-pi huumeidenkäyttäjiä tai sekakäyttä-jiä kuin Paradise24fin-lomakkeen täyt-täneistä vastaajista (n=100). Naisten ja miesten osuudet olivat aineistoissa yhtä suuret.

Päihdeongelmien takia laitoshoi-toon tulleiden kokemat psykososiaa-liset vaikeudet ja niiden voimakkuus olivat molemmissa tutkimusaineistos-sa hyvin samanlaiset. Vain viiden kysy-myksen kohdalla oli pieniä eroja. Osa-alueen ”kipu ja uni” osalta Paradise-24fin-lomakkeeseen vastanneet olivat kokeneet keskimäärin enemmän vaike-uksia kuin haastatellut. Muilta osin vas-tausten välillä ei ollut tilastollisesti mer-kitseviä eroja.

Seurantatieto tärkeääTietoa hoidon vaikuttavuudesta tarvit-sevat sekä työntekijät että päättäjät.

Käytännössä seurantatietoa on hyvin vaikea saada. Paradise24fin-menetel-mä on pyritty kehittämään mahdolli-simman hyvin hoitotyöhön ja seuran-taan soveltuvaksi.

Paradise24fin-lomakkeen täyttämis-tä koskeneessa tutkimusosiossa tavoit-teena oli, että lomake täytetään vähin-tään kahdesti. Vain 18 seurantaloma-ketta sadasta palautui. Näiden henkilöi-den kohdalla voidaan todeta, että pää-asiassa myönteistä muutosta tapahtui. Hoidon aikana erityisesti kiinnostunei-suuden kokeminen lisääntyi ja työ- ja opiskelukyvyn koettiin parantuneen.

Näin vähäisen vastausprosentin pe-

LISÄTIETOATuuli Pitkänen, Teemu Kaskela, Jouni Tourunen, Jonna Levola & Antti Holo-painen: Toimintakykyä kartoittava Paradise24fin-lomake: tausta ja käyttö-ohjeet. Julkaisu on ilmestynyt verkko-julkaisuna A-klinikkasäätiön raporttisarjassa.

Tuuli Pitkänen työskentelee vanhem-pana tutkijana A-klinikkasäätiön kehit-tämisyksikön tutkimusryhmässä. Antti Holopainen on Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri emeritus.

MISSÄ ASIOISSA tutkimukseen osallistuneet kuntoutujat kokivat ongelmia? Paradise24fin-lomakkeen vastausten kuuden osa-alueen keskiarvot sukupuolittain. Vastausvaihtoehtojen asteikko on 0:sta (ei vaikeuksia) 4:ään (erittäin suuria vaikeuksia/ei selviydy).

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

Naiset (n=63)

Miehet (n=115)

Kipu ja uniTiedon käsittelySosiaalinen elämäArjen hallintaMielialaArjen toiminnot

”Toivon muutosta ahdistuneisuuteen sekä päätösten tekoon.”

rusteella tuloksia ei voi tarkemmin ana-lysoida eikä johtopäätöksiä yleistää. Olisi erittäin tärkeää, että seurantalo-makkeiden merkitys hoidon vaikutta-vuuden arvioimisessa ymmärrettäisiin ja työntekijöillä olisi mahdollisuus käyt-tää niitä työssään.

28 5 n 2014 Tiimi

FATTALUUTAANNIKA KOKKONEN • annika.kokkonen@windowslive.comTiimin Fattaluuta-palstalla kerrotaan projektin kokemuksista: mikä palveluissa käyttäjien näkökulmasta toimii ja missä on parantamisen varaa? Tämä on Tiimin viimeinen Fattaluuta-palstan kirjoitus.

Annika Kokkonen on koulutettu fattaluuta.Stop Huumeille ry:n Fattaluuta-hankkeessa koulutetaan vapaaehtoisia tukihenkilöitä – fattaluutia – ihmisille, jotka tarvitsevat apua palveluissa.

Parempaa palvelua yhdessä toimienFattaluuta-projektin yksi tärkeimmistä tavoitteista on ollut luoda toimivaa ja aktiivista yhteistyötä julkisen ja kolman-nen sektorin välille. Yhteistyö on lähtenyt monimuotoisesti käyntiin etenkin Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveys-viraston ja Kelan Helsingin vakuutuspiirin kanssa. Molem-mat virastot käyvät kouluttamassa fattaluutia omista palveluistaan ja antavat henkilökohtaista neuvontaa Stop Huumeille ry:n asiakkaille ongelmatilanteissa. Virastot ovat myös avanneet ovensa fattaluudille. Fattaluutien tehtävänä on helpottaa asiointia ja avustaa hakemusten täytössä virastoissa.

Yhteistyö sote-viraston kanssa alkoi Fattaluuta-koulutuksilla vuonna 2011. Syksyllä 2012 aloitettiin laaja-alaisempi yhteistyö sote-viraston kiinnostuneiden työntekijöiden kanssa. Pian yhteistyön alettua huomattiin fattaluutien tietotaito virastoasioinnissa: aulapäivystykset aloitettiin ensin yhdellä ja myöhemmin näkyvyyden lisäännyttyä useammallakin sosiaaliasemalla, jotta asiakkaat tavoittaisivat tarvitsemansa avun helposti heti asioinnin aikana.

Yhteistyössä mukana olevien sosiaalialan ammattilaisten halu tavoittaa asiakkaat paremmin ja tehdä työtään uudella tavalla johti siihen, että myös työntekijät alkoi-vat säännöllisesti päivystää Stopin Helsingin toimitiloissa. He neuvoivat asiakkaita toimeentulotukeen liittyvissä asioissa asiakkaille tutussa ympäristössä. Ruohonjuurita-solla tapahtuvien kohtaamisten yksi vaikutus on ollut, että asiakkaiden asenteet ovat muuttuneet avoimemmiksi virastoja ja niissä työskenteleviä henkilöitä kohtaan.

Tämän hetken suuri saavutus on se, että jo kaksi fattaluutaa on palkattu Helsingin kaupungin Herttoniemen sosiaaliasemalle aulaneuvojiksi. Aulaneuvojia halutaan palkata myös muille sosiaaliasemille. Tämä kertoo selkeästi siitä, että Fattaluuta-koulutuksen läpikäyneet vertaistaustaiset aulaneuvojat ovat tehneet hyvää työtä Herttoniemessä.

Yhteistyö Kelan kanssa alkoi syksyllä 2013. Jo lyhyessä ajassa on päästy toteutta-maan niin koulutuksia fattaluudille kuin sosiaaliasemilla toimiviksi havaittuja Fatta-luuta-aulapäivystyksiä Kelassa. Tällä hetkellä fattaluudat päivystävät kahdessa Kelan palvelupisteessä Kelan oman palveluneuvojan työparina.

On helppo todeta, että Fattaluuta-toiminnalle on tarvetta. Asiakkaat ja työntekijät hyötyvät yhteistyöstä. Mukaan lähteneet päihdekuntoutujat ovat saaneet työkaluja omaan elämänhallintaansa ja jopa työllistyneet. Palveluiden saavutettavuus on asiak-kaiden näkökulmasta parantunut, kun virastojen keskinäinen tiedotus ja kommuni-kointi ovat lisääntyneet yhteistyön myötä.

5 n 2014 Tiimi 29

> > >

Nettiosoitteessa www.kokenet.fi toimivasta uudes-ta palvelusta saa kokemustietoa päihdekuntoutu-miseen, konkreettista tietoa erilaisista toipumis-

vaihtoehdoista ja uutta näkökulmaa kuntoutumisen tueksi.

KokeNet tarjoaa vertaistukea ja apua

alkoholiongelmiin

HANNU YLÖNENhannu.ylonen@a-klinikka.fi

Kokemusneuvojat tarjoavat vertaistukea alkoholiongelmista kärsiville ja heidän läheisilleen uudessa KokeNet-verkkopalvelussa.

Auli S

aukk

onen

KokeNetin nettivastaajat tarjoavat vertaistukea ja kokemustietoa alkoholiongelmista kysyvien kotisohville. Kuvassa ensimmäinen A-klinikkasäätiön kokemusneuvojien ryhmä.

Alkoholiongelmista kärsivät ja heidän läheisensä voivat lähettää KokeNetiin kysymyksiä maksutta ja nimettömänä. Neuvontapalvelua voi käyttää tietokoneilla, älypuhelimilla ja tableteilla.

30 Tiimi 5 n 2014

”KokeNetistä on hyötyä myös terveys- ja sosiaalialan ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään alkoholin riski-kuluttajia, päihdeongelmaisia, kuntoutujia tai heidän lähei-siään”, sanoo KokeNetin projektikoordinaattori Johanna Ruokolainen.

”Työntekijät voivat ohjata asiakkaitaan uuteen Koke-Net-verkkopalveluun saamaan kokemustietoa eri toipu-misvaihtoehdoista ja vertaistukea kuntoutumiseen.”

Vertaistuki ja päihdetoipujien kokemustieto täyden-tävät osaltaan päihdetyön ammattilaisten tekemää työtä. Päihdeasiakkaat voivat saada lisätukea.

Vertaistuki auttaaKysymyksiin KokeNetissä vastaavat omista päihdeon-gelmistaan jo toipuneet kokemusneuvojat. Vastaajina on myös päihdeongelmaisten kanssa omakohtaista kokemusta saaneita läheisiä.

Osa KokeNetin nettivastaajista on kuntoutunut am-mattilaisten auttamana, osa vertaistuen avulla, jotkut spon-taanisti, kuka mitenkin. Jokaisella päihderiippuvuudesta kuntoutuneella on takanaan oma yksilöllinen toipumispol-ku.

Kokemusneuvojat osaavat keskustella päihdeongel-miinsa apua hakevien ja heidän omaistensa kanssa luon-tevasti ja vakuuttavasti. He tietävät mistä puhuvat. He ovat samalla kokemuksellisella aaltopituudella.

”Samaistuminen, jonka alkoholiongelmista vielä kärsi-vä, päihdekuntoutuja, riippuvuudesta jo toipunut tai lähei-sen asemassa kokemusta päihdeongelmista saanut kokee keskustellessaan toisen samankaltaista elämänkokemusta omaavan kanssa, on mystinen, hengellinen ja lähes käsittä-mätön kokemus”, kiteyttää yksi KokeNetin neuvontapalve-lun vastaaja ajatuksensa vertaistuesta.

KokeNetin nettivastaajilla on laaja-alainen kokemus päihderiippuvuuksista ja kuntoutumisesta. Omat toipu-miskokemukset ovat KokeNetin neuvontapalvelun vastaa-jien tärkein pääoma päihdeasiakkaiden auttamistyössä. He ovat kääntäneet joskus rankatkin elämänkokemuksensa voimavaraksi ja auttavat nyt muita.

Kokemusneuvojat osaavat kertoa kysyjille omasta elä-mästään nousevaa fakta- ja kokemustietoa. He osaavat ker-

toa kysyjille myös, mikä heitä itseään on eniten auttanut. He osaavat motivoida päihdeongelmaisia toipumisen tielle ja valavat heihin toipumisuskoa. Kokemusneuvojat osaavat antaa tukea myös päihdeongelmaisten läheisille.

KokeNetin nettivastaajat jakavat kysyjille käytännönlä-heistä ja ymmärrettävää tietoa myös erilaisista kolmannen

sektorin päihdepalveluista, kuten päihteettömästä A-kilta-toiminnasta, 12 askeleen ohjelmaan perustuvista ryhmistä ja muista erilaisista omais- ja läheispalveluista.

Hyvät ensikokemuksetKokeNet-nettipalvelu on rakennettu osana A-klinikkasää-tiön Verkottaja 2013–2016 – päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua -projektia. Han-ketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys.

Kokemusneuvojat on valittu neuvontapalveluun haas-tattelujen kautta. Verkottaja-hanke ja verkkopalveluiden asiantuntijat ovat valmentaneet heidät tehtäviinsä. Neu-vojille on järjestetty säännölliset kokoontumiset ja ryhmä-työnohjaus, joiden tarkoitus on tukea kokemusneuvojien jaksamista ja osaamisen kehittymistä.

Neuvontapalvelua jo käyttäneiden palaute on ollut rohkaisevaa. Hyvät ensikokemukset antavat lisäpotkua Ko-keNetin kehitystyölle.

”Seuraavina askeleina ovat vertais- ja kokemustoi-mijoiden ja päihdetyön ammattilaisten keskustelualueen avaaminen loppuvuodesta KokeNet-sivustolle sekä jo käynnistynyt kokemusneuvojien asiantuntijuuden hyö-dyntäminen päihde- ja mielenterveystyön toimijaverkos-toissa”, Johanna Ruokolainen sanoo.

Omat toipumiskokemukset ovat kokemusneuvojien tärkein pääoma.

Neuvontapalvelua voi käyttää myös mobiilisti.

Hannu Ylönen työskentelee KokeNetissa kokemusasiantuntijana ja suunnittelijana.

5 n 2014 Tiimi 31

HENKIREIKÄMATTI MÄKELÄ • matti.makela@pikassos.fi

Henkireikä-palstalla päihdetyön piirissä työskentelevät ihmiset kertovat voiman lähteistään.

Matti Mäkelä toimii erityissuunnittelijana sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksessa Satakunnan, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen alueella. Hän haastaa seuraavaksi kirjoittajaksi Juha Santalan, joka toimii lehtorina Tampereen ammattikorkeakoulussa.

Pette

ri M

äkelä

LinnutMaanantai on erityinen päivä. Aamulla tulee nukuttua pidempään ja herättyä ilman kellon soittoa. Viikonloppui-sin on hyvä olla maastossa ennen auringon nousua. Paras-ta aikaa lintujen havaitsemiseen ovat aamun tunnit. Kokenut lintuharrastaja oppii vuosien mittaan, mihin vuorokauden- ja vuodenaikaan kannattaa tavoitella mitäkin lajia havaittavaksi. Läpi vuoden pitää olla valmis lähtemään minne tahansa bongaamaan toisen löytämää kiinnostavaa lintua. Minun alueeni on Suomi. Joillakin se on Western eli Uralin, Lähi-idän, Pohjois-Afrikan, Atlantin saarten ja Jäämeren rajaama alue.

Talvella kuljetaan avovesien äärellä, sulapaikoilla ja kaatopaikoilla. Kaatopaikat ovat hyviä lintupaikkoja. Siellä viihtyvät erityisesti lokkilinnut ja petolinnut. Tosin avokaatopaikat häviävät Suomesta vuoden 2016 jälkeen. On mielenkiintoista nähdä, miten erityisesti harmaalokkien, varis-ten ja naakkojen suuret massat ratkaisevat ravinnonhankinnan, kun nämä tarjottimet poistuvat.

Kevät on muuton aikaa. Silloin seisotaan niemien kärjissä, lintutorneissa tai peltoau-keilla ja katsellaan muuttolintujen saapumista ja ohilentoa parhailla tankkauspaikoilla. Muuttavat linnut tankkaavat rasvaa kuin lentokoneet polttoainetta lähtiessään kohti pesimäalueita.

Ensin tulevat suuret linnut, joutsenet ja hanhet. Hyönteissyöjät saapuvat viimeiseksi touko-kesäkuussa. Parhaiten uusia tulokkaita näkee aurinkoisilla paikoilla, esimerkiksi metsänreunoilla ruokailemassa aamun lämmittyä. Ne myös kuulee, koska kevät on lintu-jen laulun aikaa.

Syksy on parasta, koska lintuja on silloin paljon. Kesällä syntyneet poikueet lähtevät liikkeelle kohti etelää. Syksyllä lintujen tunnistaminen on haasteellisempaa, koska linnut eivät pääsääntöisesti esiinny juhlapukuisina vaan nuoruuspuvussa, vaihtopuvussa tai talvipuvussa. Nämä puvut ovat yleensä vähemmän värikkäitä eivätkä ne aina vastaa maallikon käsitystä linnun ulkonäöstä. Linnut eivät myöskään juuri laula syksyllä.

Lintuihin jää kiinni ja retkeilystä tulee elämäntapa. Kaikkiin harrastuksiin pätee sama sääntö: mitä syvemmälle menet, sitä enemmän löydät uutta opittavaa.

Voit myös pudota kelkasta. 60-luvun lopulla riitti polkupyörä, kiikari ja Linnut väriku-vin. Nyt tarvitaan auto, kaukoputki, kiikari, järjestelmäkamera, kännykkä, gps, kaiutin, äänityslaite, parin hyllymetrin kirjasto ja lintulehdistö, lukuisat nettisivut, blogit, havain-tojen tallennus- ja seurantasivut sekä paljon muuta. Yhteisö on kasvanut muutamasta retkikaverista satojen bongareiden ja retkikavereiden joukkoon ja sosiaalisen median kavereihin. Ja vielä väitetään, että sosiaaliset yhteisöt katoavat!

Digipelaamisen haitat

Alkoholi puheeksiVerkkohoitoViinaralli

Ulkosuomalaiset

Alkolukko

Ikääntyneiden juominen

Muuntohuumeet