• 10.11.20091

•

Suomen tieteen tila ja taso 2009

Finlandia-talo 10.11.2009

Paavo Löppönen

10.11.20092

•

Tavoitteet

• Analysoida Suomen tieteellisen tutkimuksen ja

tutkimusjärjestelmän kehitystä eurooppalaisessa ja

globaalissa toimintaympäristössä

• Arvioida niiden tilaa ja tasoa erilaisten mittareiden,

indikaattoreiden ja vertailujen avulla

• Esittää analyysien ja arviointien pohjalta Suomen

tieteellisen tutkimuksen ja tutkimusjärjestelmän

kehittämissuuntia

10.11.20093

•

Valmistelu

• Johtoryhmä: puheenjohtajana Suomen Akatemian

pääjohtaja, jäseninä Akatemian hallituksen jäsenet,

edustajat yliopistoista, tutkimuslaitoksista,

opetusministeriöstä sekä Euroopan Tiedesäätiön

pääjohtaja

• Työryhmä

• Kolme tilaustyötä; tieteelliset toimikunnat järjestivät

yhteensä 25 työpajaa

• Valmisteluun on antanut panoksensa yli 400 asiantuntijaa

• Näyttöön perustuva (evidence-based) raportti

• Hyväksytty Akatemian hallituksen kokouksessa 25.8.2009

10.11.20094

•

Sisältö

I SUOMEN TUTKIMUSJÄRJESTELMÄN KEHITYS JA NYKYTILA

1 Suomen tutkimusjärjestelmän kehittämisen pitkät linjat

2 Tutkimusjärjestelmän rakennekehitys

3 Suomi tieteen maailmankartalla

4 Tiede yhteiskunnassa

II SUOMEN TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TILA

1 Biotieteiden ja ympäristön tutkimus

2 Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimus

3 Luonnontieteiden ja tekniikan tutkimus

4 Terveyden tutkimus

III KEHITTÄMISSUUNNAT

10.11.20095

•

Tutkimusjärjestelmän kehityksen pitkät linjat

• Perusrakenteiden kehittäminen 1960−70-luku

• Teknologinen kehittäminen 1980-luku

• Tietoperustaisen yhteiskunnan kehittäminen 1990-luku

• Vakiinnuttaminen 2000-luvun alkupuoli

• Rakenteellinen kehittäminen 2005-

- Tehokkuus ja vaikuttavuus

- SHOKit

- Yliopistolaki

- Sektoritutkimus

- Innovaatiojärjestelmä

10.11.20096

•

Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän profiili. Lähde: OECD 2008b.

10.11.20097

•

Tutkimusjärjestelmän rakennekehitys –inhimilliset voimavarat

• Suomessa on ylivoimaisesti eniten T&K-henkilöstöä

(/työlliset) maailmassa

• Suomessa on ylivoimaisesti eniten EU-maista tohtoreita

25−34-vuotiaitten ikäluokan työllisistä: uusien tohtoreiden

vuotuinen määrä on kaksinkertaistunut 1993−2008

• Suomalaiset väittelevät edelleen iäkkäinä: vain

luonnontieteissä ja tekniikassa on väittelyikä laskenut

hieman viimeisten 15 vuoden aikana

• Tasa-arvotavoitteet on saavutettu tekniikkaa lukuun

ottamatta

10.11.20098

• 10.11.20099

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstön osuus tuhannesta työllisestä OECD-

maissa* vuosina 2002 ja 2007. Lähde: OECD 2008a, Main Science and Technology Indicators.

*Yhdysvaltojen tietoja ei ole saatavilla.

a Vuoden 2003 tiedot.

b Vuoden 2005 tiedot.

c Vuoden 2006 tiedot.

• 10.11.200910

Tohtorintutkintojen lukumäärän kehitys tutkimusaloittain vuosina 1995–2008.Lähde: Kota-tietokanta, opetusministeriö.

•

Tutkimusjärjestelmän rakennekehitys –rahoitus

• Yliopistoissa tehdään suhteettoman paljon soveltavaa

tutkimusta ja selvitystä – rahoitusrakenteen vinoutumat?

• Yliopistojen ulkopuolisen rahoituksen osuus 50−60

prosenttia yhteiskunta- ja humanistisia tieteitä lukuun

ottamatta

• Tutkimuksen infrastruktuurit rapistuneet: investointitarve

suuri

10.11.200911

•

Tuloksellisuus ja tieteellinen vaikuttavuus

• Akatemia tilannut analyysit Vetenskapsrådetilta, joka on

kehittänyt analyysimenetelmiä

• Tuloksellisuus tieteellisten julkaisujen määrinä: kehitys

suotuisaa 1980-luvun puolivälistä 2000-luvulle, viimeisten

kolmen vuoden aikana lähtenyt laskuun

• Suomen julkaisuosuus maailman julkaisuista kasvoi

kymmeniä vuosia

• Osuuden kasvu taittui 2000-luvulla ja osuus on pienentynyt

vuodesta 2001 lähtien (nyt hieman yli 0,6 %)

10.11.200912

• 10.11.200913

Suomen julkaisumäärä ja Suomen julkaisujen osuus maailman julkaisuista vuosina

1985–2008. Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009.

•

Tuloksellisuus ja tieteellinen vaikuttavuus

• Suhteellinen viittausindeksi kuvaa tutkimustoiminnan

näkyvyyttä ja tieteellistä vaikuttavuutta, indeksiä käytetään

yleisesti laadun mittarina

• Viittausindeksin voimakas kasvu Suomessa1990-luvun

alkupuolella, kehittynyt siitä lähtien OECD:n keskiarvon

tuntumassa

• Pohjoismaisessa vertailussa Suomen ja Ruotsin kehitys

2000-luvulla merkittävästi Norjaa ja Tanskaa heikompaa

10.11.200914

• 10.11.200915

Suomen, eräiden muiden Pohjoismaiden sekä OECD- ja EU 27 -maiden

suhteellisen viittausindeksin kehitys vuosina 1985–2007. Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009.

•

Tuloksellisuus ja tieteellinen vaikuttavuus

• Suomen suhteellinen viittausindeksi ei muuttunut kaudesta

1995−1997 kauteen 2005−2007

• Suomi 8. maailmassa 1995−1997 ja 13. kaudella

2005−2007

• Kaikkien muiden maiden paitsi Suomen ja Yhdysvaltojen

viittausindeksi kasvoi

• Suurimmat kasvut: Kiina, Intia, Luxemburg ja Turkki

10.11.200916

•

OECD-maiden sekä Intian, Kiinan ja Venäjän suhteelliset viittausindeksit kausilla

1995–1997 ja 2005–2007. Lähde:Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009.

* OECD:n ulkopuoliset maat.

10.11.200917

•

Tuloksellisuus ja tieteellinen vaikuttavuus

• Suomen julkaisuista 8,5 % kuuluu siihen 10 prosenttiin

maailman julkaisuista, joihin on viitattu eniten kaudella

2005−2007: Suomen sijoitus OECD-maiden vertailussa

sijalta 9. vuosina 1995−1997 sijalle 12.

• Suomen julkaisuista 0,7 % kuuluu siihen 1 prosenttiin

maailman julkaisuista, joihin on viitattu eniten kaudella

2005−2007: Suomen sijoitus OECD-maiden vertailussa

sijalta 10. vuosina 1995−1997 sijalle 15.

10.11.200918

• 10.11.200919

OECD-maiden sekä Intian, Kiinan ja Venäjän osuudet kunkin maan kaikista

niistä julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin kymmeneen

prosenttiin julkaisuista kausilla 1995–1997 ja 2005–2007. Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009.

* OECD:n ulkopuoliset maat.

• 10.11.200920

OECD-maiden sekä Intian, Kiinan ja Venäjän osuudet kunkin maan kaikista

niistä julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattuihin yhteen

prosenttiin julkaisuista kausilla 1995–1997 ja 2005–2007. Lähde: Thomson Reuters databases, Vetenskapsrådet 2009.

* OECD:n ulkopuoliset maat.

•

Suomi tieteen maailmankartalla

• Aasian nousu, globaalit työmarkkinat ja tutkijaliikkuvuuden

rakenteiden muutos

• Suomen tutkimusjärjestelmän kansainvälistyminen

poikkeuksellisen vähäistä

• Yliopistojen kansainväliset opettaja- ja tutkijavierailut

laskussa koko 2000-luvun

• Ulkomaisten jatkotutkinto-opiskelijoiden määrän jatkuva

kasvu; suomalaisten tohtoriopiskelijoiden opiskelu

ulkomailla vähentynyt 2000-luvun ajan

10.11.200921

• 10.11.200922

Ulkomailla syntyneiden osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan 25–64-vuotiaasta

henkilöstöstä EU 27 -maissa ja valituissa maissa, 2006. Lähde: OECD 2008b.

• 10.11.200923

Yliopistojen kansainväliset opettaja- ja tutkijavierailut vuosina 1995–2007.Lähde: Kota-tietokanta, opetusministeriö..

• 10.11.200924

Ulkomaalaiset jatkotutkintoa suorittavat opiskelijat suomalaisissa yliopistoissa

vuosina 1995–2007. Lähde: Kota-tietokanta, opetusministeriö.

•

Suomi tieteen maailmankartalla

• EU-maiden merkitys olennainen suomalaisten

yhteisjulkaisemisessa (55 % kaikesta, Yhdysvaltain

kanssa 14 %)

• Pohjoismaisen yhteistyön merkitys huomattava

yhteisjulkaisemisessa

• 1990-luvulla EU-instrumenttien käyttö merkittävä

suomalaisen tutkimuksen kansainvälistymisessä

• Tärkeä huomio: Suomen osallistuminen nyt EU:n tasolla

koordinoituihin ohjelmiin yllättävän vähäistä

10.11.200925

• 10.11.200926

Pohjoismaiden yhteisjulkaisujen lukumäärät kaudella 2003–2007. Aineiston

käsittely Pajek-karttaohjelmalla ja Inkscape-ohjelmalla. Lähteet:Thomson Reuters databases; Vetenskapsrådet 2009; International Research Cooperation in the

Nordic Countries. Report 2 from NORIA-net Nordic Bibliometrics Network (painossa)

• 10.11.200927

Osallistuminen Euroopan unionin ohjelmiin (osallistumiset tuhatta tutkijaa kohti).Lähde:Euroopan komissio (European Commission 2008)

•

Tiede yhteiskunnassa

• Kiinnitettävä huomiota tutkijoiden rekrytointipohjaan ja

nuorten halukkuuteen lähteä tutkijan uralle

• Suomalaisilla erittäin hyvät tiedot luonnontieteellisistä

perusasioista

• Luottamus tiedeinstituutioihin on hyvin vahvaa

• Näyttöön perustuvan yhteiskuntapolitiikan (evidence-

based policy) merkitys: vahvistettava hallinnon

(ministeriöiden) halua ja kykyä

• Vaikuttavuuskehikko tehty, indikaattorit työn alla

10.11.200928

• 10.11.200929

Kuinka suurta tuottamusta tuntee yhteiskunnan eri instituutioita kohtaan (%).

Kyselytutkimus suomalaisille vuonna 2007, vastaajia 1 078. Lähde: Tiedebarometri 2007

•

Yleisarvio ja kehittämissuunnat

• T&K-investoinnit/BKT koko 2000-luvun samalla korkealla tasolla

• T&K-rahoituksen selkein ja vakain painopiste on ollut

tohtorikoulutuksen määrä

• Tieteellisen vaikuttavuuden ja laadun mittareiden kehitys: kasvu

pysähtynyt, Pohjoismainen vertailu hyödyllinen jatkoa ajatellen

• Rahoituksessa ja politiikassa vahvaa soveltavaan tutkimukseen

kannustamista

• Infrastruktuurit rapistuneet

• Tutkimusryhmien rakenne

• Tutkimusjärjestelmän kansainvälistymisen vaatimattomuus

• Tutkimusympäristöjen dynamiikka

10.11.200930

•

Yleisarvio ja kehittämissuunnat

• Tarvitaan strategista pohdintaa ja kehittämistyötä:

- tutkimuksen perusedellytykset

- yliopistojen tutkimuksen ohjausjärjestelmä

- tutkimuksen fragmentoitumisen vähentäminen

- kilpaillun tutkimusrahoituksen uudistaminen

• Tarvitaan kansallinen tiedestrategia:

- kehittämisen tavoitteet ja instrumentit 10 vuoden

aikajänteellä

- kaikki vastuulliset tahot mukana

- eri tahojen keinojen ja resurssien yhteensovittaminen

10.11.200931

•

Kansainvälistymisen haasteet

• Laadun kohottaminen perustavoite

• Yliopistojen kannustimia kansainvälistymiseen lisättävä

• Tutkijakoulujen kansainvälistäminen

• FiDiPro-ohjelman vahvistaminen ja laajentaminen

• Nuoria tieteellisiä lahjakkuuksia Suomeen

• Aktiivisempi osallistuminen EU:n tasolla koordinoituihin

ohjelmiin: Akatemian kannustus

10.11.200932

•

Tohtorikoulutus ja tutkijanura

• Tohtorikoulutuksen ennakoinnit

• Väittelyiän merkittävä alentaminen

• Tohtorikoulutuksen kansainvälistäminen

• Akatemian rahoituksessa kansainvälinen liikkuvuus ja

yhteistyö painoarvoltaan tärkeämmiksi

• Tutkimusryhmien rakenne: painopiste jatko-opiskelijoista

senioritutkijoihin

10.11.200933

•

Luovat tutkimusympäristöt ja yhteistyö

• Luovat ja kilpailukykyiset tutkimusympäristöt tiedepolitiikan

perustehtävä

• Akatemia arvioi uusia rahoitusmuotoja: pitkäjänteisyys ja

joustavuus

• Senioritutkijoiden asema keskeisenä menestystekijänä

• Liikkuvuus organisaatioiden ja tieteenalojen välillä

• Yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyö molempien

vahvuuksien pohjalta

• SHOKit toimialojen radikaalin uudistamisen välineinä

10.11.200934

•

Tutkimuksen infrastruktuurit

• Kansallisessa infrastruktuurikartassa arvioidut investoinnit

2016 mennessä

• Tieteellisten infrastruktuurien koordinoitu

rahoitusjärjestelmä

• Infrastruktuuritoimikunta Akatemian yhteydessä luonteva

ratkaisu

• Tutkimuksen laatu keskeistä

10.11.200935

•

Tiede yhteiskunnassa

• Koulutusjärjestelmän ja tutkimusjärjestelmän tarkastelu

yhtenäisenä kokonaisuutena

• Näyttöön perustuvan yhteiskuntapolitiikan periaatteet ja

käytänteet: tutkimustiedon käyttö ja ministeriöiden

tieteellinen asiantuntemus

• Sektoritutkimus: tieteelliseen tutkimukseen perustuva

asiantuntemus tutkimuslaitoksissa

• Pitkäjänteinen tieteellinen tutkimus edelleen

innovaatiotoiminnan suorituskyvyn avain

• Tutkimuksen vaikuttavuus: laatu, verkottuminen ja eri

tahojen osallisuus

10.11.200936